Alueiden komitean lausunto aiheesta "Koheesiorahaston vuosikertomus 1999"

(2002/C 107/18)

ALUEIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon komission laatiman koheesiorahaston vuosikertomuksen 1999 KOM(2000) 822 lopullinen - C5-0109/2001,

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1164/94, annettu 16 päivänä toukokuuta 1994, koheesiorahaston perustamisesta,

ottaa huomioon kuudennen kausikertomuksen Euroopan unionin alueiden sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta (SEK(1999) 66 lopullinen),

ottaa huomioon Euroopan aluekehityssuunnitelman, sellaisena kuin se hyväksyttiin Potsdamissa pidetyssä neuvoston epävirallisessa kokouksessa 10.-11. toukokuuta 1999,

ottaa huomioon toisen koheesiokertomuksen taloudellisesta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta (KOM(2001) 24 lopullinen),

ottaa huomioon komission 11. tammikuuta 2001 tekemän päätöksen pyytää käsiteltävästä aiheesta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 265 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla alueiden komitean lausunto,

ottaa huomioon puheenjohtajansa 6. maaliskuuta 2001 tekemän päätöksen antaa lausunnon valmistelu valiokunta 1:n "aluepolitiikka, rakennerahastot, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, rajanylittävä ja alueidenvälinen yhteistyö" tehtäväksi,

ottaa huomioon valiokunta 1:n 4. lokakuuta 2001 yksimielisesti hyväksymän lausuntoluonnoksen (CdR 183/2001 rev. 2, jonka esittelijänä on Declan Bree, Sligon kreivikunnanvaltuutettu, Borderin aluevaltuutettu, IRL, PSE),

katsoo, että EY:n perustamissopimuksen 2 artiklan perusteella taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus on yksi Euroopan unionin (EU:n) perustavoitteista,

katsoo, että EY:n perustamissopimuksen 158 artiklassa EU sitoutuu lujittamaan taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, vähentämään alueiden välisiä kehityseroja ja edistämään muita heikommassa asemassa olevien alueiden kehitystä,

ottaa huomioon, että kyseisten tavoitteiden saavuttamisen tehostamiseksi perustettiin Maastrichtin sopimuksen 130 d artiklan nojalla (nykyinen 161 artikla) koheesiorahasto,

ottaa huomioon, että rahasto, jota edelsi väliaikainen koheesion rahoitusväline, perustettiin virallisesti neuvoston asetuksella (EY) N:o 1164/94,

ottaa huomioon, että rahaston tärkeimpänä päämääränä on auttaa sellaisia maita, joiden BKT on alle 90 prosenttia yhteisön keskiarvosta, selviytymään talous- ja rahaliiton asettamista haasteista tukemalla ympäristö- ja liikenneinfrastruktuurien kehittämisen rahoitusta,

ottaa huomioon, että koheesiorahastotuen edellytyksenä on talous- ja vakauttamisohjelmien noudattaminen,

ottaa huomioon, että EY:n perustamissopimuksen 154 artiklan 2 kohdassa, jossa käsitellään Euroopan laajuisia verkkoja, kehotetaan korostamaan erityisesti syrjäseutujen liittämistä EU:n keskusalueisiin,

ottaa huomioon, että koheesiorahastotukea saavilla ympäristöhankkeilla pyritään auttamaan neljää tuensaajamaata saavuttamaan EU:n ympäristöpolitiikassa asetetut tavoitteet,

katsoo, että koheesiorahasto on saavutettujen tulosten perusteella tehokas koheesioväline,

ottaa huomioon, että komissio ehdotti vuonna 1999 kahden merkittävän ympäristödirektiivin tarkistamista; kyseessä ovat ympäristövaikutusten arviointidirektiivi ja elinympäristödirektiivi, jotka kumpikin vaikuttavat koheesiorahastotukea saaviin hankkeisiin,

ottaa huomioon, että vuosi 1999 oli koheesiorahaston ohjelmointikauden 1993-1999 viimeinen toimintavuosi,

ottaa huomioon, että komission vuosikertomus kattaa vuonna 1994 annetun asetuksen mukaisesti koheesiorahaston toiminnan vuonna 1999 ja että kertomuksessa esitetään lisäksi yleisarvio koko ohjelmointikaudesta,

ottaa huomioon, että vuoden 1999 loppuun mennessä komissio oli sitonut kaikki kyseisenä vuonna koheesiorahastolle osoitetut määrärahat ja toteuttanut 91,6 % maksumäärärahoista,

ottaa huomioon, että Berliinissä kokoontunut neuvosto päätti vuonna 1999, että nykyiset koheesiomaat ovat vuoden 2000 jälkeen edelleen tukikelpoisia ja että koheesiorahaston tukikelpoisuutta tarkistetaan vuonna 2003,

ottaa huomioon, että EU on luonut liittymistä valmistelevan rakennepolitiikanvälineen ISPA:n, jonka avulla ehdokasvaltioita autetaan saavuttamaan EU:n liikenne- ja ympäristötavoitteet,

ottaa huomioon, että koheesiomaat ja komissio ovat hyväksyneet strategisia suunnitteluasiakirjoja, joissa määritellään meneillään olevana ohjelmointikautena (2000-2006) rahoitettavat tärkeimmät hankkeet,

hyväksyi 14. ja 15. marraskuuta 2001 pitämässään 41. täysistunnossa (marraskuun 15. päivän kokouksessa) yksimielisesti seuraavan lausunnon.

Alueiden komitean näkemykset koheesiorahaston vuosikertomuksesta 1999 ja sen pohjalta annettavat suositukset

1. Koheesiorahasto vuonna 1999

1.1. Komitea suhtautuu myönteisesti komission laatimaan vuosikertomukseen 1999 ja pitää sitä olennaisena välineenä arvioitaessa koheesiorahaston toimintaa sekä EU:n ja jäsenvaltioiden koheesiotoimia. Komitea panee tyytyväisenä merkille, että vuosikertomus kattaa yksityiskohtaisesti neljässä koheesiomaassa - Espanjassa, Portugalissa, Kreikassa ja Irlannissa - vuonna 1999 tapahtuneen pääasiallisen kehityksen.

1.2. Komitea on tyytyväinen siihen, että komissio on onnistunut esittämään yleiskatsauksen koheesiorahaston toiminnasta neljässä koheesiomaassa vuonna 1999. Koheesiorahaston toiminta on selvästi ollut onnistunutta, ja siitä ovat epäilemättä hyötyneet sekä asianomaiset maat että koko EU, vaikka sekä ennen laajentumista että sen jälkeen liikenne- ja ympäristöinfrastruktuureissa on vielä paljon parantamisen varaa, ennen kuin jäsenvaltiot ja kaikki EU:n alueet ovat todella lähentyneet toisiaan.

1.3. Komitea panee merkille, ettei aiempien vuosien strategiaa ole vuonna 1999 muutettu olennaisesti. Kyseisenä vuonna korostettiin pikemminkin hankkeiden saattamista päätökseen kuin uusien hankkeiden käynnistämistä ja panostettiin erityisesti siihen, että koko ohjelmointikaudelle 1993-1999 asetetut yleistavoitteet saavutettaisiin - erityisesti liikenne- ja ympäristöinfrastruktuurihankkeiden välinen tasapaino sekä varojen kohdentaminen tuensaajille vuoden 1994 asetuksen liitteessä I säädettyjen vaihteluvälien mukaisesti.

2. Koheesiorahaston hallinnointi, seuranta ja arviointi

2.1. Komitea panee merkille, että komission mukaan maksumäärärahojen käyttöaste on vuonna 1999 jäänyt vajaaksi maksupyyntöjen viivästymisen ja vuoden 1999 loppuun ajoittuneen komission yksiköiden työruuhkan vuoksi. Komitea pyytää komissiota selvittämään tämäntapaisia merkittäviä sitoumuksia tulevissa vuosikertomuksissa aiempaa yksityiskohtaisemmin ja kehottamaan jäsenvaltioita varmistamaan, että hankepyynnöt esitetään ajoissa. Komitea korostaa, että mikäli koheesiorahaston tavoitteet aiotaan saavuttaa, koheesiorahastoon liittyvistä tehtävistä huolehtivilla komission yksiköillä on oltava riittävästi henkilökuntaa.

2.2. Komitea on tyytyväinen siihen, etteivät neljä koheesiomaata ilmoittaneet vuonna 1999 yhtään petostapausta Euroopan petostentorjuntavirastolle Olafille. Komitea painottaa olevan tärkeää, että sekä jäsenvaltiotasolla että EU:ssa tehostetaan petosten valvontaa.

2.3. Komitean mielestä on myönteistä, ettei vuonna 1999 havaittu yhtäkään tapausta, jossa hankkeelle olisi myönnetty kaksinkertaista rahoitusta sekä koheesiorahastosta että muista EU:n rahoituslähteistä. Komitea korostaa, että rahoituksessa on tärkeää noudattaa täydentävyysperiaatetta.

2.4. Seurannan, valvonnan ja väärinkäytösten osalta komitea panee merkille komission kertomuksessa todettavan, että yhdessä jäsenvaltiossa (Kreikassa) toimii "erityinen seurantakomitea" ja toisessa jäsenvaltiossa (Espanjassa) seurantakomiteassa on seitsemän "erityiskomiteaa". Komitea korostaa, että on tärkeää varmistaa kaikkien seurantakomiteoiden yhdenmukaisuus, mikäli koheesiorahastohankkeita on määrä hallinnoida, seurata ja arvioida asianmukaisesti.

2.5. Koska koheesiorahastotuen edellytyksenä on vakaus- ja lähentymisohjelmien noudattaminen, komitea kehottaa komissiota tutkimaan nykyistä seikkaperäisemmin sitä, miten koheesiomaat ovat suoriutuneet talousarviostaan.

2.6. Komitea asettaa kyseenalaiseksi komission toteamuksen, jonka mukaan eräät vuonna 1999 arvioiduista 18 ympäristöhankkeesta "ovat epäsuorasti lisänneet maan arvoa hankkeen kohdealueella ja johtaneet uutta toimintaa ja työllisyyttä edistävän talouskehityksen käynnistymiseen". Komitean mielestä komission olisi noudatettava varovaisuutta esittäessään, että syrjäseudut hyötyvät aina maan arvonnoususta.

3. Koheesiorahastotukea saaneet hankkeet

3.1. Komitea panee tyytyväisenä merkille, että komissio on ottanut huomioon monet yksityiskohtaiset kommentit ja suositukset, joita komitea on antanut koheesiorahaston aiemmista vuosikertomuksista. Komitea korostaa toistamiseen olevan tärkeää, että koheesiorahastossa painotetaan entistä enemmän luonnonsuojelua ja kaupunkiympäristön kohentamista.

3.2. Komitea panee merkille, että komissio "kehottaa edelleen" koheesiomaita esittämään muitakin kuin maantie- tai maantiekuljetushankkeita. Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että rautatiehankkeisiin investoitiin vuonna 1999 Espanjassa, Portugalissa ja Kreikassa aiempaa enemmän. Komitea kehottaa myös Irlantia lisäämään investointejaan erityisesti epäsuotuisille alueille suuntautuviin rautatiekuljetuksiin.

3.3. Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että Portugalissa ja Kreikassa investoitiin vuonna 1999 entistä enemmän kiinteän jätteen käsittelyyn.

3.4. Komitea kehottaa lisäämään satama-alan investointeja, koska meriliikenne on tärkeää kaikille neljälle tuensaajamaalle.

3.5. Komitea on vakuuttunut siitä, että laaja-alaisiin hankkeisiin on myönnettävä rahoitusta ja on varmistettava, että hankkeita kehitellään strategisesti. On kuitenkin yhtä tärkeää rahoittaa ympäristöön ja luonnonsuojeluun liittyviä pienimuotoisia lippulaivahankkeita.

3.6. Komitea kehottaa komissiota arvioimaan koheesiorahastotukea saavien hankkeiden kaikki ympäristövaikutukset ja kuulemaan asiassa aina asianomaisia paikallisyhteisöjä.

4. Avoimuus ja selontekovelvollisuus

4.1. Komitea panee merkille, että vuoden 1999 vuosikertomus julkaistiin vasta tammikuussa 2001, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että vuosikertomus julkaistaan aikaisemmin.

4.2. Komitea panee merkille, että vuonna 1999 jäsenvaltiot ja komissio pitivät yhteiskokouksia ja seminaareja, mutta työmarkkinaosapuolten kanssa ei järjestetty ainuttakaan erityistapaamista (joskin työmarkkinaosapuolille kerrottiin koheesiorahastosta rakennerahastoja käsitelleen kokouksen yhteydessä). Komitea kehottaa komissiota varmistamaan, että työmarkkinaosapuolille tarjotaan tilaisuus osallistua koheesiorahastotoimintaan ja saada siitä tietoja.

4.3. Komitea kehottaa komissiota julkistamaan parhaillaan laadittavan arvion vuonna 1998 käynnistetyn kolmivuotisen jälkiarviointiohjelman tuloksista. Ohjelma oli käynnissä myös vuonna 1999. Prosessin aikana tehtiin noin 120 arviota, joiden tulokset olisi niin ikään julkistettava.

4.4. Komitea kehottaa julkistamaan koheesiomaiden ja komission laatimat strategiset suunnitteluasiakirjat.

4.5. Komitea on jo aiemmin ilmaissut tyytyväisyytensä London School of Economicsin tutkimukseen koheesiorahaston toimivuudesta ja kehottaa julkistamaan tutkimuksesta saadun palautteen.

4.6. Komitea panee merkille, että ohjelmointikaudella 1993-1999 noin 0,05 % koheesiorahastotuesta kohdennettiin tekniseen apuun. Kesäkuussa 1999 julkaistiin kaksi suurta tarjouskilpailua ja valittiin kaksi konsulttiyhtymää, jotka aloittivat työnsä kesäkuussa. Komitea kehottaa antamaan teknisestä avusta ja valittujen konsulttien taustasta lisätietoja.

5. EU:n lainsäädännön noudattaminen

5.1. Komitea kehottaa tukikelpoisia jäsenvaltioita noudattamaan kaikin puolin Natura 2000 -luonnonsuojeluohjelmaan liittyviä sitoumuksiaan.

5.2. Komitea panee merkille komission toteamuksen, jonka mukaan jäsenvaltioiden "yhteistyö sujuu yhä paremmin ja ne vastaavat kattavasti komission esittämiin kysymyksiin" sen tiedustellessa julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön noudattamista. Komitea korostaa, että on tärkeää noudattaa julkisia hankintoja koskevaa nykyistä lainsäädäntöä.

6. Valtakunnan tasoa alemman hallintotason merkitys

6.1. Komitea panee merkille komission ja Euroopan parlamentin 6. toukokuuta 1999 hyväksymät koheesiotoimien täytäntöönpanoa koskevat käytännesäännöt. Komitean mielestä alueiden komitean roolia on lujitettava koheesiorahaston toiminnassa.

6.2. Komitea muistuttaa, että monet koheesiorahastotukea saavista hankkeista ovat lähtöisin paikallis- ja alueviranomaisilta, ja suosittaa, että komissio ottaisi paikallis- ja aluehallinnon näkemykset nykyistä paremmin huomioon arvioidessaan, mihin hankkeisiin tukea myönnetään.

6.3. Komitea panee merkille, että hankkeiden seurantaa, valvontaa ja väärinkäytöksiä tarkastellessaan komissio toteaa, että yhdessä jäsenvaltiossa (Kreikassa) seurantakomitean kokouksiin osallistui kuntaliittojen ja kuntien edustajia, kun taas toisessa jäsenvaltiossa (Irlannissa) kokouksiin osallistui paikallisviranomaisten edustajia, jotka vastaavat "maanteitä, veden käsittelyä ja vesihuoltoa koskevien hankkeiden suunnittelusta, toteuttamisesta ja hallinnoinnista". AK korostaa, että demokraattisesti valittujen edustajien on todella osallistuttava kyseisiin kokouksiin.

6.4. Komitean mielestä olisi kuultava asianomaisia paikallis- ja alueviranomaisia tehtäessä päätöksiä hankkeiden tulonmuodostuspotentiaalista ja yksityissektorin soveltuvuudesta hankekumppaniksi.

Bryssel 15. marraskuuta 2001.

Alueiden komitean

puheenjohtaja

Jos Chabert