Ehdotus: neuvoston päätös poikkeuksellisen rahoitusavun myöntämisestä Montenegrolle
Virallinen lehti nro C 337 E , 28/11/2000 s. 0029 - 0030
Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeuksellisen rahoitusavun myöntämisestä Montenegrolle (komission esittämä) PERUSTELUT Johdanto Montenegro on Jugoslavian liittotasavaltaan kuuluva tasavalta, jossa on noin 600 000 asukasta. Montenegron makrotaloudellinen tilanne on jatkuvasti heikentynyt vuosikymmenen ajan Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan hajotessa, sen kauppasuhteet ovat katkenneet, lähialueella on sodittu ja Serbian suuret markkinat ovat heikentyneet taloudellisesti. Kosovon kriisin puhkeaminen ja Kosovon pakolaisvirta ovat edelleen heikentäneet Montenegron taloudellista tilannetta jyrkästi. Lisäksi Serbia ja Montenegro ovat viime vuosina ajautuneet sekä poliittisesti että taloudellisesti kauas toisistaan. Serbian/liittovaltion hallitus ja Montenegron hallitus suhtautuvat politiikassaan yhä erilaisemmin Jugoslavian liittotasavallan edessä oleviin haasteisiin. Montenegron hallitus on sitoutunut demokratian periaatteisiin ja on politiikassaan avoin EU:hun nähden ja toteuttaa toimivaan markkinatalouteen tähtääviä uudistuksia. Liittovaltion politiikka ja erityisesti sen rahapolitiikka on kaukana Montenegron hallituksen näkemyksestä eikä tue sen uudistuspyrkimyksiä. Näin ollen Montenegro on alkanut irrottautua liittovaltion poliittisten päätösten vaikutuksista. Tunnustaen Montenegron demokraattisen hallituksen vaikean tilanteen ja väestöön vaikuttavan vakavan talouskriisin Euroopan yhteisö on myöntänyt Montenegrolle huomattavaa taloudellista apua. Tämä tuki oli vuosina 1998-1999 yhteensä (humanitaarinen, Obnova, elintarviketurva-apu ym.) yli 60 miljoonaa euroa, joista noin kaksi kolmasosaa on tähän mennessä maksettu. Tähän sisältyy huomattava humanitaarinen ja poikkeuksellinen talousarvioapu, jolla katettiin pakolaistulvasta aiheutuneita menoja. Lissabonissa 23.-24. maaliskuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti: "Montenegrolle on pikaisesti annettava merkittävää apua, jotta demokraattinen hallinto voi säilyä ja jotta vältetään uusi vakava kriisi alueella." Lisäksi Eurooppa-neuvosto pyysi "toimivaltaisia elimiä tekemään [... ]viipymättä päätökset sellaisten hankkeiden, ohjelmien ja muiden tukimuotojen rahoituksesta, joilla voitaisiin helpottaa Montenegron välittömiä rahoitustarpeita, tarvittaessa käyttämällä hyväksi EU:n talousarvion varauksia ja makrotaloudellista apua." Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että Montenegrolle myönnetään poikkeuksellista rahoitusapua sen avun lisäksi, jota yhteisö jo suunnittelee vuodeksi 2000 Obnova-asetuksen (20 milj. euroa) ja elintarviketurvaohjelman (10-12 milj. euroa) mukaisesti. Makrotalouden tila Montenegrossa Montenegron taloudesta on hyvin vaikea saada täsmällisiä tilastotietoja. Varovaisten arvioiden mukaan bruttokansantuote on noin 500 miljoonaa euroa (1 mrd. DEM). Montenegron valtionvarainministeriön talousennusteiden perusteina käyttämät luvut viittaavat siihen, että Montenegron nimellinen bruttokansantuote Saksan markkoina supistui noin 13,3 prosenttia vuonna 1999, kun se oli vuonna 1998 supistunut 3,8 prosenttia. Vuodeksi 2000 odotetaan 5,0 prosentin nimelliskasvua. Käytettävissä olevien tilastojen mukaan elintaso on alhainen: vähimmäispalkka on 50 Saksan markkaa kuukaudessa ja keskipalkka 160-170 Saksan markkaa kuukaudessa. Tähän eivät kuitenkaan sisälly huomattavasta epävirallisesta taloudesta saadut tulot eivätkä ulkomailla työskentelevien lukuisien montenegrolaisten lähettämät avustukset. Montenegrossa on työssä 116 000 henkilöä (joista 35 000 julkisella sektorilla ja 81 000 yksityisellä) ja työttömänä on 73 000. Näistä luvuista voidaan laskea viralliseksi työttömyysasteeksi 39 prosenttia, mutta harmaassa taloudessa työskentelevät eivät sisälly näihin lukuihin. Tasavallassa on 82 000 eläkeläistä, mikä on työssäkäyvien määrään verrattuna paljon. Montenegron viralliset ulkomaankauppa- ja maksutaseluvut koskevat vain Montenegron ulkorajojen yli tapahtuneita maksutapahtumia (siis eivät Serbian kanssa käytävää kauppaa). Serbian kanssa käytävä kauppa näytti vuoden 2000 alussa melkein pysähtyneen. Vuonna 1999 vienti ulkomaille oli 123 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja tuonti ulkomailta 358 miljoonaa dollaria. Näin ollen kaupan alijäämä oli 235 miljoonaa dollaria. Koska tavaroita kuitenkin viedään edelleen kirjaamatta niitä vienniksi, tämä alijäämä voi olla huomattavasti yliarvioitu. Montenegron rahaneuvosto odottaa vuoden 1999 maksutaseen kokonaisalijäämän olevan noin 50-70 miljoonaa Saksan markkaa (noin 5-7 prosenttia suhteessa BKT:hen). Valuuttajärjestelmä Syksyn 1999 aikana Jugoslavian keskuspankki lisäsi rahan tarjontaa dinaareina noin 40 prosenttia, mikä johti dinaarin kurssin jyrkkään heikkenemiseen mustassa pörssissä ja kiihdytti tuntuvasti inflaatiota. Liittovaltion tilastoviraston julkaisemat tiedot osoittavat, että kuluttajahintainflaatio kiihtyi Jugoslavian liittotasavallassa (dinaareina) syyskuussa 12,4 prosenttia (kuukausitasolla) ja lokakuussa 9,1 prosenttia, kun se elokuussa oli kiihtynyt vain 3,8 prosenttia. Montenegron viranomaisten mukaan tämä oli välitön taloudellinen syy siihen, että Saksan markka /euro otettiin käyttöön rinnakkaisvaluuttana 2. marraskuuta, Jugoslavian keskuspankin Montenegron sivukonttori suunniteltiin muutettavaksi Montenegron keskuspankiksi (tätä ei ole vielä toteutettu kokonaisuudessaan muun muassa perustuslaillisten ongelmien vuoksi) ja perustettiin rahaneuvosto, jonka tehtäväksi tuli rahapolitiikkaa koskeva päätöksenteko. Muutosta helpotti se, että Saksan markka oli jo liikkeessä laittomasti (pääasiassa säästöinä ja suurissa kaupoissa kuten kiinteistökaupoissa). Saksan markan käyttöönottoon Montenegron rinnakkaisvaluuttana liittyi noin 14 miljoonan Saksan markan tulo Montenegron maksujärjestelmään, kun valtio maksoi tämän summan palkkoina ja eläkkeinä virallisessa maksulaitoksessa (ZOP) oleville tileille. Siitä lähtien Saksan markan osuus Montenegron maksutapahtumista on kasvanut huomattavasti. Helmikuussa 2000 se oli noin kaksi kolmasosaa rekisteröidyistä maksutapahtumista Montenegrossa. Aiemmat odotukset, että dinaari joutuisi kokonaan pois käytöstä maaliskuuhun 2000 mennessä, eivät kuitenkaan ole toteutuneet. Tätä voi osittain selittää se, että Montenegrossa oleville Jugoslavian armeijan joukoille maksetaan edelleen dinaareina ja dinaari hyväksytään edelleen laajalti Montenegron pohjoisosissa. Kun liittovaltion viranomaiset lisäksi ryhtyivät toimiin rajoittaakseen dinaarimaksuja Montenegrosta Serbiaan ja Saksan markkoina tapahtuvia maksuja montenegrolaisille yrityksille heti kun Montenegro oli päättänyt ottaa Saksan markan käyttöön rinnakkaisvaluuttana, tavanomainen maksukäytäntö katkesi. Yhdessä kahden osatasavallan välisiin rajatarkastuksiin liittyneiden toimenpiteiden kanssa tämä on johtanut siihen, että Montenegron ja Serbian välinen kauppa on loppunut melkein kokonaan. Montenegro on ollut melko riippuvainen Serbiasta tuotavista elintarvikkeista. Koska osatasavaltojen välinen kauppa on melkein loppunut, Montenegron on ollut pakko tuoda ruokaa muista maista korkeampaan hintaan. Sen vuoksi inflaatiopaineet eivät hellittäneet Montenegrossa kaksivaluuttajärjestelmään siirtymisen jälkeen, koska elintarvikkeiden hinnat nousivat jyrkästi. Joulukuussa 1999 inflaatio kiihtyi Jugoslavian liittotasavallassa vain 0,8 prosenttia kuukausitasolla (vuositasolla 50,1%), kun taas Montenegrossa seuratun elintarvikekorin hinta nousi dinaareina 20,8 prosenttia kuukaudessa (vuositasolla 128,4 %). Montenegron julkinen talous Jugoslavian liittovaltion talousarvion lisäksi jokaisella osatasavallalla on oma talousarvionsa ja eräitä muita talousarvioyksiköitä, kuten talousarvion ulkopuolisia rahastoja. Liittovaltion talousarviosta maksetaan tavallisesti liittovaltiolle kuuluvia menoja, kuten armeijan menot ja sotaveteraanien eläkkeet. Serbian/Jugoslavian liittotasavallan ja Montenegron välisten poliittisten jännitteiden vuoksi Montenegron tasavallan talousarvion ja liittovaltion talousarvion väliset tavanomaiset taloussuhteet ovat tällä hetkellä poikki. Näin ollen Montenegro ei toisaalta saa siirtoja liittovaltion talousarviosta sotaveteraanien eläkkeisiin eivätkä Montenegron tulliviranomaiset toisaalta siirrä tullimaksuja liittovaltiolle. Taloussuhteiden katkeaminen liittovaltion talousarvioon on johtanut Montenegron julkisen talouden heikkenemiseen. Montenegron julkinen talous oli viime vuodet suunnilleen tasapainossa, mutta sen arvioidaan olleen vuonna 1999 noin 66 miljoonaa Saksan markkaa alijäämäinen (noin 6,5 % suhteessa BKT:hen). Lisäksi valtiovarainministeriön mukaan eläkemaksurästit ovat kasautuneet ja eräiden eläkkeiden maksamisen ilmoitetaan nyt olevan noin kaksi kuukautta myöhässä. Näitä maksuja on noin 25 miljoonaa Saksan markkaa. Kannustaakseen maksamaan verot Saksan markkoina hallitus antoi marraskuussa 1999 asetuksen, jolla yritykset, jotka saavat tulonsa ulkomaan valuuttana, velvoitettiin maksamaan veronsa Saksan markkoina; muille yrityksille ja yksityisille tarjottiin 15-30 prosentin veronalennuksia, jos verot maksetaan Saksan markkoina. Vaikka asetuksella lisättiin Saksan markkoina maksettuja veroja lyhyellä aikavälillä, toimenpiteen aiheuttamat verotulojen menetykset voivat heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa pitkällä aikavälillä. Lain vaatimusten mukaisesti osatasavallan vuoden 2000 talousarvio on tällä hetkellä tasapainossa. Sen loppusumma on 394 miljoonaa Saksan markkaa ja se perustuu oletukseen, että BKT:n nimelliskasvu on 5 prosenttia. Vakava riski kuitenkin on, että kasvu jää käytännössä pienemmäksi. Tasapainoinen talousarvio perustuu ensinnäkin oletukseen, että ulkomaista rahoitusapua saadaan 2-3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toiseksi (saksanmarkkamääräinen) BKT:n 5 prosentin nimelliskasvu voi osoittautua liian optimistiseksi arvioksi. Kolmanneksi vuoden 2000 talousarviossa yliarvioidaan jonkin verran tuloja ja aliarvioidaan menoja, kun sitä verrataan vuoden 1999 lukuihin. Tämä merkitsee, että todelliset tarpeet voivat osoittautua paljon ennustettua suuremmiksi. Sen vuoksi näyttää kohtuulliselta odottaa julkisen talouden tukitarpeiden olevan ainakin samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 1999, vaikka ei edes otettaisi huomioon tarvetta selvittää erityisesti eläkerahastojen maksurästit. Kaiken kaikkiaan on vaikea saada täsmällistä käsitystä Montenegron ulkoisista rahoitustarpeista. Yksi pääsyy tähän on se, että ei ole olemassa Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin yksityiskohtaista arviota eikä talousohjelmaa, koska Montenegro ei ole niiden jäsen. Montenegron taloudellinen tilanne on kuitenkin selvästi vaikea ja tarpeet ovat todennäköisesti luonteeltaan makrotaloudellisia. Mahdollinen yhteisön poikkeuksellinen rahoitusapu Montenegrolle Kun otetaan huomioon Montenegron tasavaltaan viime vuosikymmenen ja erityisesti viime kuukausien aikana vaikuttaneet epäedulliset olosuhteet, on ulkoisen tuen saaminen tällä ratkaisevalla hetkellä tärkeää Montenegron tasavallalle. Apu tukisi talouden elpymistä ja parantaisi siten elintasoa. Lisäksi se auttaisi varmistamaan, että hallinnon perustoiminnot pystytään pitämään käynnissä samalla kun tuloja pyritään lisäämään. Hallinnon vahvistuminen puolestaan tukisi haurasta edistymistä, jota hiljattain on saavutettu Montenegron ja yleensäkin Balkanin alueen taloudellisen, yhteiskunnallisen ja poliittisen vakauden turvaamisessa. Montenegron tasavaltaa ei voida ottaa Bretton Woods -laitoksien jäseneksi. Tämän seurauksena Montenegro ei voi saada tukea Kansainvälisen valuuttarahaston tai Maailmanpankin tukemista tavanomaisista talousohjelmista. Eräät kahdenväliset rahoittajat ovat jo ilmoittaneet aikovansa tukea Montenegroa. EU:n jäsenvaltiot ovat osoittaneet, että ne aikovat myöntää Montenegrolle rahoitusapua noin 4,5 miljoonaa euroa niiden 45 miljoonan euron lisäksi, jotka EU:n odotetaan myöntävän takauksina. Yhdysvaltojen odotetaan myöntävän avustuksena noin 30 miljoonaa euroa. Näiden ponnistusten täydentämiseksi ja Obnova-ohjelmassa ja elintarviketurva-apuna myönnettävän yhteisön 30-32 miljoonan euron avun lisäksi komissio ehdottaa enintään 20 miljoonan euron poikkeuksellisen rahoitusavun myöntämistä suorina avustuksina. Ennen ehdotuksensa esittämistä komissio on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa, joka puoltaa aloitetta. Avustuksen myöntäminen toteutettaisiin ainakin kahdessa erässä ja siihen liitettäisiin asianmukaiset makrotaloutta ja rakennemukautusta koskevat ehdot. Ne voisivat koskea esimerkiksi toimenpiteitä, joilla lisätään julkisen talouden avoimuutta ja parannetaan tulojen keräämistä; ne voisivat sisältää myös vaatimuksen eläkerästien määrän vähentämisestä. Koska Bretton Woods -laitokset eivät virallisesti seuraa Montenegron tasavaltaa, komissio aikoo kiinnittää erityistä huomiota tämän avun oikeaan toteuttamiseen ja seurantaan. Kaikki siihen liittyvät valmistelu-, toteutus- ja seurantakustannukset katetaan myönnettävästä avusta. Näiden kustannusten yhteismäärän odotetaan olevan noin 1 miljoona euroa. Edellä esitetyn perusteella komissio pyytää neuvostoa Euroopan parlamentin lausunnon kuultuaan hyväksymään oheisen ehdotuksen neuvoston päätökseksi poikkeuksellisen rahoitusavun myöntämisestä Montenegrolle. 2000/0114 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeuksellisen rahoitusavun myöntämisestä Montenegrolle EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen [1], [1] EYVL C , , s. . ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [2], [2] EYVL C , , s. . sekä katsoo seuraavaa: (1) Komissio on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa ennen ehdotuksensa esittämistä. (2) Montenegron hallitus harjoittaa avoimuuden politiikkaa suhteessaan EU:hun ja toteuttaa uudistuksia toimivan markkinatalouden kehittämiseksi maahan. (3) Montenegron talouden kokonaistila on heikentynyt viime vuosina ja tasavallan julkinen talous on heikentynyt huomattavasti vuonna 1999. (4) Montenegron demokraattisen hallituksen vaikean tilanteen ja sen väestöä kohtaavan vakavan talouskriisin tunnustaen yhteisö on tukenut Montenegroa voimakkaasti vuosina 1998-1999. (5) Montenegron julkisen talouden tarpeiden odotetaan pysyvän suurina vuonna 2000. (6) Kansainvälisiltä rahoittajilta tarvittavan ulkoisen avun odotetaan vuonna 2000 olevan edelleen suuri, koska myös maksurästit erityisesti eläkerahastojen osalta on pystyttävä hoitamaan. (7) Montenegro ei saa pitkäaikaista lainaa kotimaasta eikä ulkomailta. (8) Montenegron tasavaltaa ei voida ottaa Bretton Woods -laitoksien jäseneksi. Tästä syystä Montenegro ei voi saada tukea Kansainvälisen valuuttarahaston tai Maailmanpankin tukemista tavanomaisista talousohjelmista. (9) Eurooppa-neuvosto korosti 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 Lissabonissa pitämässään kokouksessa: "Montenegrolle on pikaisesti annettava merkittävää apua, jotta demokraattinen hallinto voi säilyä ja jotta vältetään uusi vakava kriisi alueella." Lisäksi Eurooppa-neuvosto pyysi "toimivaltaisia elimiä tekemään [... ]viipymättä päätökset sellaisten hankkeiden, ohjelmien ja muiden tukimuotojen rahoituksesta, joilla voitaisiin helpottaa Montenegron välittömiä rahoitustarpeita, tarvittaessa käyttämällä hyväksi EU:n talousarvion varauksia ja makrotaloudellista apua." (10) Montenegron tasavallan käyttöön suorina avustuksina annettava Euroopan yhteisön poikkeuksellinen rahoitusapu helpottaa tasavallan talouden rajoitteita nykyisessä vaikeassa tilanteessa. (11) Koska Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailmanpankki eivät seuraa Montenegron tasavallan taloutta eivätkä myönnä sille rahoitusapua, komissio aikoo kiinnittää erityistä huomiota tämän avun oikeaan toteuttamiseen ja seurantaan. Kaikki siihen liittyvät valmistelu-, toteutus- ja seurantakustannukset katetaan myönnettävästä avusta. (12) Poikkeuksellista rahoitusapua hallinnoi Euroopan komissio. (13) Perustamissopimuksessa ei ole muuta tämän päätöksen tekemiseen valtuuttavaa määräystä kuin 308 artikla. ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla 1. Yhteisö antaa Montenegron tasavallan käyttöön poikkeuksellista rahoitusapua suorien avustusten muodossa enintään 20 miljoonaa euroa helpottaakseen tasavallan ulkoisia rahoitustarpeita. 2. Tätä rahoitusapua hallinnoi Euroopan komissio, joka kuulee asiassa talous- ja rahoituskomiteaa. 2 artikla 1. Komissiolla on talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan valtuudet sopia rahoitusapuun liitettävistä taloudellisista edellytyksistä Montenegron tasavallan kanssa. 2. Komissio tarkastaa säännöllisin väliajoin ja talous- ja rahoituskomiteaa kuullen, että Montenegron talouspolitiikka on tämän rahoitusavun tavoitteiden ja talouspolitiikalle asetettujen edellytysten mukaista. 3 artikla 1. Apu annetaan Montenegron tasavallan käyttöön vähintään kahdessa erässä, jos 2 artiklan 1 kohdassa mainitut talouspolitiikkaa koskevat edellytykset on täytetty. Toista erää ei makseta ennen kuin ensimmäisen erän maksamisesta on kulunut kaksi kuukautta. 2. Avusta katetaan myös kaikki siihen liittyvät valmistelu-, toteutus- ja seurantakustannukset. 3. Varat siirretään Montenegron tasavallan talousarvioon. 4 artikla Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen, joka sisältää arvion tämän päätöksen täytäntöönpanosta. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja RAHOITUSSELVITYS 1. Toimenpiteen nimi Poikkeuksellinen rahoitusapu Montenegrolle 2. Budjettikohdat Budjettikohta B7-532: Makrotaloudellinen tuki Länsi-Balkanin maille 3. Oikeusperusta EY:n perustamissopimuksen 308 artiklaan perustuva tuleva neuvoston päätös 4. Toimenpiteen kuvaus 4.1 Yleinen tavoite Poikkeuksellisen rahoitusavun myöntäminen enintään 20 miljoonan euron suorina avustuksina Montenegron julkisen talouden tukemiseen 4.2 Toimenpiteen kesto ja sen uusimista koskevat yksityiskohtaiset säännöt Vuoden 2000 loppuun 5. Menojen ja tulojen luokitus 5.1 Ei-pakollinen 5.2 Jaksotetut määrärahat 6. Meno-/tulolaji Enintään 20 miljoonan euron suora avustus (tuen osuus 100 %), joka maksetaan vähintään kahtena peräkkäisenä eränä. Avustuksesta katetaan myös kaikki siihen liittyvät valmistelu-, toteutus- ja seurantakustannukset. 7. Rahoitusvaikutus 7.1 Toimenpiteen kokonaiskustannusten laskutapa (yksittäisten ja yhteenlaskettujen kustannusten välinen suhde) Koska Bretton Woods -laitoksien arvioimaa talousohjelmaa ei ole olemassa ja tilastotiedot ovat epäluotettavia, on hyvin vaikea arvioida tarkasti ulkoisen avun tarvetta. Vuonna 2000 tarvittavaa kansainvälistä apua koskevat arviot vaihtelevat huomattavasti lähteistä riippuen. Näyttää kuitenkin järkevältä olettaa julkisen talouden tuen tarpeen olevan ainakin samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 1999 (arvioitu noin 66 miljoonaksi Saksan markaksi), vaikka ei oteta huomioon tarvetta selvittää maksurästit varsinkin eläkerahastojen osalta; rästien arvioidaan olevan noin 25 miljoonaa Saksan markkaa. Enintään 20 miljoonan euron suuruista yhteisön rahoitusta esitetään, jotta huomattava osa näistä tarpeista saataisiin katetuksi. Muiden kahdenvälisten rahoittajien oletetaan huolehtivan erotuksesta. 7.2 Kustannuserittely - Maksusitoumus- ja maksumäärärahojen aikataulu milj. euroa (nykyhintoihin) >TAULUKON PAIKKA> Ensimmäisen maksusitoumus- ja maksumäärärahan maksun odotetaan tapahtuvan ennen elokuun 2000 loppua, kun taas toinen erä voitaisiin maksaa ennen joulukuun 2000 loppua. 8. Petostenvastaiset Toimenpiteet Varat maksetaan suoraan Montenegron tasavallan valtiovarainministeriölle vasta kun komissio on talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan varmistanut, että Montenegron tasavallassa toteutettu talouspolitiikka on tyydyttävää ja että avun myöntämiseen liittyvät erityisehdot täyttyvät. Tämä voi sisältää toimia, joilla lisätään julkisen talouden avoimuutta ja joiden avulla voidaan myös ehkäistä petoksia. Avusta katetaan myös kaikki siihen liittyvät valmistelu-, toteutus- ja seurantakustannukset. Sen vuoksi pieni osa avusta myönnetään muodossa, jolla tuetaan sen valmistelua, toteutusta ja seurantaa. Tämä avun osa lisää avoimuutta ja edistää petosten ehkäisemistä. Avun käyttöä tarkastetaan ja valvotaan Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) menettelyjen mukaisesti. 9. Kustannustehokkuusanalyysi 9.1 Toimenpiteen perusteet Apu tukee talouden jälleenrakentamisen ja kehittämisen organisointia ja toimivan markkinatalouden luomista ja edistää siten Montenegron tasavallan talouden mahdollisuuksia elpyä ja kasvaa tulevaisuudessa, auttaa Montenegroa selviämään nykyisen talouskriisinsä vakavista taloudellisista ja yhteiskunnallisista seurauksista sekä vähentää keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä maan riippuvuutta ulkoisesta rahoituksesta. Lisäksi avulla osoitetaan poliittista tukea tasavallalle kriittisellä hetkellä. 9.2 Toimenpiteen seuranta ja arviointi Apu on luonteeltaan poikkeuksellinen. Se annetaan Montenegron tasavallan valtiovarainministeriön käyttöön vasta kun komissio on tarkastanut, että Montenegron tasavalta on toteuttanut talouspolitiikkaa koskevat edellytykset tyydyttävällä tavalla. Komissio seuraa ja arvioi tointa. Tätä tarkoitusta varten komissio arvioi Montenegron viranomaisten ja avun teknisenä tukiosana rahoitettujen asiantuntijoiden laatimia kertomuksia. Avun käyttöä tarkastavat ja valvovat Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF. 10. Hallintomenot (talousarvion pääluokka III, A osa) Toimenpide on luonteeltaan poikkeuksellinen eikä lisää henkilöstötarvetta komissiossa.