52000DC0336

Komission kertomus - Rahoituspalvelujen edistyminen - Toinen kertomus /* KOM/2000/0336 lopull. */


KOMISSION KERTOMUS Rahoituspalvelujen edistyminen - TOINEN KERTOMUS

KOMISSION KERTOMUS Rahoituspalvelujen edistyminen - TOINEN KERTOMUS

Lissabonin eurooppa-neuvosto - tärkeä askel

Lissabonin Eurooppa-neuvosto otti maaliskuussa tärkeän poliittisen askeleen kohti integroituja rahoituspalvelu- ja pääomamarkkinoita Euroopan unionissa. Lissabonissa valtion- ja hallitusten päämiehet tunnustivat tehokkaiden rahoitusmarkkinoiden merkityksen Euroopan kilpailukyvyn ja uuden talouden kehitykselle pitkällä aikavälillä - unionin strateginen päämäärä seuraavalla vuosikymmenellä on olla "maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta...". Valtion- ja hallitusten päämiehet esittivät lisäksi, että rahoituspalveluja koskeva toiminta-suunnitelma [1] pannaan täytäntöön vuoteen 2005 mennessä ja riskipääomaa koskeva toimintasuunnitelma vuoteen 2003 mennessä. Nämä määräajat ovat tästä lähtien sekä rahoituspalveluja että riskipääomaa koskevien toimintasuunnitelmien tarkastelun lähtökohta.

[1] Rahoituspalvelut - Rahoitusmarkkinoiden puitteiden toteuttaminen: Toimintasuunnitelma. Komission tiedonanto 11.5.1999 KOM(1999)232.

Lissabonin Eurooppa-neuvosto määritteli myös joitain rahoituspalvelujen lähiaikojen ensisijaisia tavoitteita. Puheenjohtajan päätelmien 21 kohdassa todetaan, että "...rahoituspalvelujen sisämarkkinoiden loppuun saattamisen nopeuttamiseksi olisi toimittava seuraavasti... ottaen huomioon muun muassa seuraavat ensisijaiset toiminta-alueet..." :

- sijoituspääoman saantia EU:n laajuisesti, myös pk-yritysten osalta, on helpotettava mahdollisimman laajalti liikkeeseenlaskijoiden "yhden toimiluvan" avulla;

- kaikkien sijoittajien menestyksekästä osallistumista yhdentyneisiin markkinoihin on helpotettava poistamalla eläkerahasto-investointien esteet;

- valtion joukkovelkakirja-markkinoiden yhdentymistä on edistettävä ja niiden toimintaa parannettava neuvottelemalla aikaisempaa enemmän velan liikkeeseenlaskun aikatauluista, tekniikoista ja välineistä ja tekemällä niistä entistä avoimempia ja tehostetaan rajat ylittäviä myynti- ja takaisinostomarkkinoita ("repo");

- yritysten taloudellisen informaation vertailtavuutta on parannettava;

- EU:n rahoitusmarkkinoiden sääntelyelinten yhteistyötä on tehostettava;

- yritysostotarjouksia sekä luottolaitosten ja vakuutusyritysten tervehdyttämistä ja selvittämistä koskevien pitkään käsittelyssä olleiden ehdotusten osalta on edistyttävä nopeasti, jotta Euroopan rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja vakautta voidaan parantaa.

Nämä tavoitteet on otettu huomioon myös talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa.

Rahoituspalvelujen tukkumarkkinoita koskevien toimenpiteiden ja niiden täytäntöönpanon asettaminen etusijalle kuvastaa myötävaikutusta, joka niillä voi olla talouden kasvuun, sekä korostaa tarvetta vastata nopeaan kehitykseen markkinoilla. Lisäksi Eurooppa-neuvosto (11 kohdassa) kehotti erityisesti neuvostoa ja Euroopan parlamenttia hyväksymään mahdollisimman nopeasti vuonna 2000 valmisteilla olevan lainsäädännön sähköisen kaupankäynnin oikeudellisista puitteista, sähköisestä rahasta ja rahoituspalvelujen etämyynnistä. Komissiota ja neuvostoa kehotettiin myös lisäämään kuluttajien luottamusta sähköiseen kaupankäyntiin, erityisesti vaihtoehtoisilla riitojenratkaisu-järjestelmillä.

Erityistä huomiota kiinnitettiin myös pienten ja keskisuurten yritysten kasvuun ja sen tukemiseen, yrittäjyyteen ja innovaatioon yleensä sekä riskipääoman käytön lisäämiseen. Eurooppa-neuvosto totesi, että EIP:n ja EIR:n rahoitusvälineiden tarkistus olisi saatava valmiiksi vuoden 2000 loppuun mennessä, jotta rahoitusta voidaan kohdentaa sekä yritysten perustamisen että korkean teknologian yritysten ja mikroyritysten tukemiseen samoin kuin muihin EIP:n ehdottamiin riskipääoma-aloitteisiin.

Päätelmät kokonaisuutena ovat tärkeä askel eteenpäin. Ne merkitsevät rahoituspalvelujen poliittisille päättäjille, komissiolle, neuvostolle, Euroopan parlamentille ja kaikille muille asianomaisille selvää haastetta saavuttaa valtion- ja hallitusten päämiesten asettamat tavoitteet annetuissa määräajoissa.

Neuvosto kehotti komissiota raportoimaan säännöllisesti toimenpiteistä rahoituspalveluja koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistämiseksi. Komissiota ovat raportin laatimisessa avustaneet Ecofin-ministereiden henkilökohtaiset avustajat, jotka kokoontuvat rahoituspalvelujen työryhmässä. Ecofin-neuvostolle [2] annettavassa toisessa kertomuksessa tutkitaan rahoituspalvelujen alan tärkeimpiä tapahtumia, jotka vaikuttavat toimintasuunnitelman perustana olevaan politiikkaan (I jakso), selvitetään toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistymistä (II jakso ja liite) ja tarkastellaan alueita, joilla toimenpiteitä on nopeutettava tai politiikkaa tarkistettava (III jakso).

[2] Rahoituspalvelujen toimintasuunnitelma - Seurantakertomus, marraskuu 1999. Internet-osoite: http://europa.eu.int/comm/internal_market

1. Rahoitusalan tärkeimmät tapahtumat

Integroituneet eurooppalaiset pääomamarkkinat ovat jatkuvan kasvun ja työllisyyden kannalta elintärkeät

Rahoituspalvelujen osuus EU:n BKT:stä on noin 6 % ja työllisyydestä 2,5 %. Rahoituspalvelut ovat kaiken taloudellisen toiminnan perusta sekä yksi aloista, joilla unionin kasvumahdollisuudet ovat suurimmat.

Integroituneet eurooppalaiset arvopaperimarkkinat ja dynaamiset rahoituspalvelut ovat nyt ulottuvillamme. Yritykset hyötyvät mahdollisuudesta hankkia pääomaa kaikkialta Euroopan unionista; yritysten käyttöön tulee edullisempia ja joustavampia rahoitusjärjestelyitä; innovatiiviset uudet yritykset saavat tarpeisiinsa paremmin soveltuvaa rahoitusta, kuten siemen- ja riskipääomaa. Sijoittajien tuotto paranee: säästöt tuottavat enemmän, mikä vapauttaa varoja muihin tarkoituksiin. Yksityisen sektorin säästöt ovat Euroopassa noin 20 % suhteessa BKT:hen - tehokkaasti käytettynä merkittävä määrä varallisuutta, jolla voidaan lisätä kasvua ja luoda työpaikkoja. Koska korot ovat alhaalla, on löydettävä uusia keinoja, jotta sijoittajat ja säästäjät saavat paremman tuoton näistä säästöistä. Tämä on erityisen tärkeää, jotta selvitään julkisen sektorin velasta keskipitkällä aikavälillä.

kehikko 1 miten rahoitusmarkkinat lisäävät työpaikkoja

Nykyaikaiset, kaikille yrityksille avoimet rahoitusmarkkinat voivat edistää uuden sukupolven yrittäjien ja työpaikkojen syntymistä: Euroopan pienten yritysten pörsseissä noteerattujen yritysten työntekijämäärä kasvoi keskimäärin 40% (Neuer Markt) ja 47% (Nouveau Marché) vuodesta 1996 vuoden 1999 alkuun. Kyseisiin pörsseihin listautuneiden yritysten määrä on kuitenkin pieni - yhteensä 785 yritystä oli listautunut EASDAQiin, AIM:ään ja Euro.NM:ään maaliskuussa 2000, kun NASDAQ:iin listautuneita yrityksiä oli 4800. Kyseisiin kolmeen pörssiin listautuneiden yritysten markkina-arvo oli 1/17 NASDAQin arvosta. Yksityinen pääomasijoittaminen Euroopassa oli sekin paljon Yhdysvaltoja vähäisempää - pääomasijoituksia tehtiin noin 7 miljardia euroa verrattuna 12 miljardiin Yhdysvalloissa. Ero kasvoi vuonna 1999. Nopeasti kasvavien pienten yritysten perustaminen ja rahoittaminen on uusien työpaikkojen kannalta keskeisen tärkeää (ks. riskipääomaa koskeva toimintasuunnitelma).

EU:n pääomamarkkinat muuttuvat nopeasti

Euro on löytänyt paikkansa kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Sillä on kansainvälisillä joukkovelkakirjamarkkinoilla jo noin 40 %:n osuus.

Yksityisen sektorin liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen markkina-arvo kasvaa kaikissa jäsenvaltioissa (keskimäärin 1,5 % vuodessa). Esimerkiksi vuoden 1999 alkupuolella yksityisten pörssiyhtiöiden liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen markkina-arvo oli yli 110 % suhteessa BKT:hen Tanskassa, lähes 70 % Saksassa ja yli 40 % Alankomaissa.

Osakemarkkinoiden markkina-arvo EU:ssa nousee

EU:n jäsenvaltioiden osakemarkkinoiden arvo on edelleen vain noin puolet Yhdysvaltain tasosta, mutta kasvusta on merkkejä. Pörssiin äskettäin listautuneet yritykset keräsivät vuonna 1999 yli 130 miljardia euroa Euroopan markkinoilla, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 1998.

>VIITTAUS KAAVIOON>

Lähde: Eurostat

Rahoituspalveluja koskevan toiminta-suunnitelman täytäntöönpano edistää markkinoiden kasvua. Toimintasuunnitelma sisältää keskeisiä toimenpiteitä vielä jäljellä olevien esteiden poistamiseksi. Toimenpiteillä vastataan EU:n arvopaperimarkkina-infrastruktuurin nopeisiin muutoksiin: on muodostunut yli 20 uutta kaupankäyntijärjestelmää, johon "perinteiset" pörssit ja säännellyt markkinat ovat vastanneet liittoutumalla ja sulautumalla, esimerkkeinä mainittakoon Euronext- ja IX-hankkeet. Toimenpiteet integroitujen arvopaperi- ja johdannaismarkkinoiden yhteisten sääntöjen laatimiseksi, pääoman hankkimista koko EU:n alueella koskevien menettelyiden yhdenmukaistamiseksi ja pörssiyhtiöiden yhtenäistä tilinpäätösinformaatiota koskevien standardien laatimiseksi on aloitettu ja niitä on jo nopeutettu (ks. jäljempänä).

Rahoitusmarkkinoiden suosio rahoituslähteenä kasvaa eurooppalaisten yritysten parissa. Tämän vahvistaa eurooppalaisten yritysten velkaantumisasteen lasku. Itävaltaa ja Luxemburgia lukuun ottamatta kaikkien EU:n jäsenvaltioiden osakemarkkinoiden markkina-arvo on noussut vuodesta 1997, mikä viittaa suureen muutokseen yritysten rahoitusstrategiassa. Huolimatta tästä rohkaisevasta kehityksestä yleispankkien osuus yritysten rahoituksesta on edelleen suurin (EU-11:ssä pankkien varat suhteessa BKT:hen olivat 212 % ja pääomasijoitusten 47,9 %; tilanne Yhdysvalloissa on lähes päinvastainen: pääomasijoitukset 160 % suhteessa BKT:hen ja pankkien varat 62,5 %).

Työeläkelaitosten merkitys kasvaa eurooppalaisten ikääntyessä

Edellyttäen, että eläkerahastojen toiminnan vakautta valvotaan tiukasti edunsaajien aseman turvaamiseksi, eläkerahastot ovat hyvä pitkäaikaisen pääoman lähde ja voivat helpottaa rahoituksen saantia yksityisen sektorin investoinneille. Tämä lisää työpaikkojen muodostumista alentamalla välillisiä työvoimakustannuksia ja keventää väestön vanhenemisesta aiheutuvaa jatkuvasti kasvavaa eläkerasitetta. Eläkerahastojen varat voivat kasvaa noin 2 000 miljardista eurosta (puolet EU:n pankkitalletuksista) 3 000 miljardiin euroon vuoden 2005 loppuun mennessä. Jos kaikilla jäsenvaltioilla olisi suhteessa yhtä paljon varoja eläkerahastoissa kuin Alankomailla, Euroopan pääomamarkkinoiden käytössä voisi olla lähes

Kaavio 3 pitkäaikaiset osakesijoitukset ovat kannattavampia kuin joukkovelkakirjalainat

>VIITTAUS KAAVIOON>

Lähde: Rebuilding Pensions - Euroopan komissio 1999

Euron käyttöönoton myötä valuuttojen tasapainottamissäännöistä luovuttiin euro-alueella sekä työeläkelaitosten että henkivakuutusyhtiöiden osalta. Varojen kohdentamista koskevat säännöt eivät saa olla liian rajoittavia, jotta eläkerahastojen kaltaiset pitkäaikaiset sijoittajat voivat sijoittaa reaalitalouteen ja optimoida niille uskotut säästöt. Hajauttamalla varat tehokkaasti saadaan paras tuotto ja turvataan eläkkeet. Työeläkelaitosten tulee voida sijoittaa kohteisiin, jotka paremmin vastaavat niiden todellisia pitkän aikavälin vastuita ja näin vähentää riskejä. Järkevillä toiminnan vakautta koskevilla säännöillä, joissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset käytännöt ja jotka mahdollistavat eläkerahastoille sijoitussalkun optimoinnin, voidaan saavuttaa merkittävää hyötyä. Kuten toimintasuunnitelmassa ilmoitetaan, komissio antaa tänä kesänä direktiiviehdotuksen, jolla pyritään vastaamaan näihin haasteisiin.

Euroopan rahoitussektorin toiminta-ympäristö muuttuu

Kehitys kohti rahoitusryhmittymiä siirtää raja-aitoja eri rahoituspalvelujen välillä (pankki- ja vakuutustoiminta, varainhoito, sijoituspalvelut).

Kehikko 4 vuodesta 1995 on perustettu yli 250 rahoitusryhmittymää

Vuoden 1995 jälkeen on ilmoitettu yli 1 300 uudesta pankki-, arvopaperi- ja vakuutusalalla toimivasta ryhmästä. Kyseessä oli useimmiten kotimaan toiminta, vaikkakin Skandinaviassa ja Benelux-maissa on syntynyt myös rajatylittäviä ryhmittymiä. Viidessä jäsenvaltiossa (Belgiassa, Espanjassa, Alankomaissa, Portugalissa ja Ruotsissa) yli kaksi kolmasosaa pankkien varoista on pankeissa, jotka ovat osa jotain pankki/ vakuutusryhmittymää. Neljässä jäsenvaltiossa (Ranskassa, Suomessa, Espanjassa ja Irlannissa) yli 50 % henkivakuutuksista on ostettu johonkin pankkiryhmään kuuluvalta vakuutusyhtiöltä.

Commission, huhtikuu 2000

Euroopan rahoitusalan nopea keskittyminen ja yhdistyminen jatkuu. Kehitys nostaa esille kysymyksen toiminnan vakauden tehokkaasta valvonnasta ja edellyttää politiikan jatkuvaa kehittämistä (ks. jäljempänä).

kehikko 5 yhdistyminen EU:n pankkimarkkinoilla

Euroopan 20 suurimman pankin hallussa olevat varat kasvoivat vuoden 1997 35 %:sta 41 %:iin vuoden 1999 alussa. Sulautumat ja yrityskaupat koskevat EU:ssa yleensä kotimarkkinoita: vuoden 1990 ensimmäisellä puoliskolla tapahtui 190 sulautumaa ja yrityskauppaa, joissa ulkomainen pankki oli mukana 24 tapauksessa (19 tapauksessa kyseessä oli yhteisön ulkopuolinen pankki).

City University Business School, joulukuu 1999 ja EKP, huhtikuu2000

Sähköinen kaupankäynti ja vaihtoehtoiset kaupankäynti-järjestelmät

Nopeasti yleistyvä sähköinen kaupankäynti alkaa näkyä rahoituspalvelujen toimintaympäristön muutoksina. Euroopassa on esimerkiksi yli 20 vaihtoehtoista kaupankäyntijärjestelmää, joilla on huomattavaa vaikutusta arvopapereiden tukkukauppaan. Sähköisen kaupankäynnin tarjoamaan mahdollisuuteen tarttuminen on keskeinen koetus unionin kapasiteetille luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia - ja sopeutua niihin. Tämä edellyttää, että luodaan Euroopan tasoiset sääntely- ja institutionaaliset puitteet, jotka lisäävät innovaatiota, sijoituksia ja talouden tehokkuutta.

Toimintasuunnitelman lähestymistapa on kaksitahoinen: kuluttajia suojellaan hyvän kauppatavan vastaisilta käytännöiltä samalla kun heitä autetaan löytämään markkinoilta parhaat tarjoukset. Lähestymistavassa keskeisintä on luottamuksen lisääminen ja se, että luodaan riitojenratkaisumenettely, joka on oikeudenmukainen, tehokas ja toimii kaikkialla unionissa. Vähittäisrahoituspalvelujen rajatylittävän myynnin esteet käyvät yhä ilmeisemmiksi, kun uudet sähköiset tekniikat tuovat vähittäisrahoituspalvelut jokaisen Internetin käyttäjän ulottuville.

kehikko 6 EU:n internet-pankkitoiminta kasvaa nopeasti

Yhdistyneen kuningaskunnan rahoituslaitoksilla on 18 Internet-pankkia, Saksalla 16, Espanjalla 12, Itävallalla 9, Ruotsilla 7 ja Portugalilla, Ranskalla ja Italialla 5. Suomessa, Irlannissa ja Alankomaissa Internet-toimintaa harjoittaa 3 pankkia; Tanskassa 2. Luvut sisältävät myös "virtuaalipankit". On arvioitu, että vuoteen 2004 mennessä Internet-pankkeja käyttävien eurooppalaisten määrä nousee yli 30 % eli 20 miljoonaan käyttäjään. Ensimmäinen virtuaalipankki on jo perustettu. Pankin pääkonttori on Ranskassa, mutta toimintaa harjoitetaan Dublinista käsin. Kaksi muuta virtuaalipankkia sai hiljattain toimiluvan Ranskassa ja Saksassa.

Lähde: Datamonitor, huhtikuu 2000

Yhdysvalloissa Internetiä käytetään yleisesti osakkeiden online-kauppaan (online-kauppaa käyvien kotitalouksien määrä nousi 30 % toukokuun 1999 ja tammikuun 2000 välillä eli 2,7 miljoonasta 3,5 miljoonaan), mutta EU:ssa online-toimintaa harjoittavat arvopaperinvälitys-yritykset ovat vasta hiljattain tulleet sähköisen kaupankäynnin alalle. Kyseisistä yrityksistä 65 % aloitti toimintansa alle kaksi vuotta sitten ja vain 20 %:lla on yli kaksi vuotta kokemusta. Online-kaupassa käsiteltävien arvo-osuustilien määrän odotetaan kymmenkertaistuvan Euroopassa neljän seuraavan vuoden kuluessa.

Uudet sähköiset kaupankäyntijärjestelmät (tällä hetkellä noin 25 EU:ssa, toiminta suhteellisen pienimuotoista) merkitsevät uusia haasteita sääntely- ja valvontaviranomaisille erityisesti sen suhteen, muodostavatko kyseiset järjestelmät säännellyt markkinat vai ovatko ne sijoitusyrityksiä ja turvaavatko ne riittävällä tavalla sijoittajat ja markkinoiden toiminnan.

Kuvailtu kehitys merkitsee viranomaisille uusia valvonta- ja vakavaraisuuskysymyksiä. Komissio julkaisee tänä kesänä vihreän kirjan selvittääkseen, riittävätkö rahoitusalan nykyisen lainsäädännön säännökset tarjoamaan toiminnan vakauden valvonnan ja oikeudellisen sääntelyn kannalta suotuisan ympäristön, jossa sähköiseen kaupankäyntiin perustuvat rahoituspalvelut voivat kukoistaa mutta jossa samalla varmistetaan kuluttajien etujen turvaaminen.

Laajentuminen ja instituutioiden kehittäminen

Globalisaation jatkuvasti lisääntyessä on tärkeää turvata EU:n rahoituspalvelumarkkinoiden vakaus. Unionin ulkosuhteisiin liittyvät politiikat auttanevat tämän tavoitteen saavuttamisessa, erityisesti mitä tuleen unionin tulevaan laajentumiseen Keski- ja Itä-Euroopan maihin (KIE-maat) sekä Kyproksen ja Maltan jäsenyyteen.

kehikko 7 EU:n ja KIE-maiden rahoitusmarkkinoiden ja -laitosten välinen keskinäinen riippuvuus kasvaa

EU:n pankkien toiminta Itä-Euroopan maissa kasvoi 2 % vuosina 1997-1999; suorat sijoitukset EU:sta KIE-maihin kolminkertaistuvat vuodesta 1992 vuoteen 1998 (yli 8 miljardia euroa vuonna 1998); yli 70 % KIE-maissa vuonna 1999 liikkeeseen lasketuista joukkovelkakirjalainoista oli euromääräisiä.

Lähde: BIS

Vain EU:n normien mukaiset, kattavat ja tarkat toiminnan vakauden valvontaa koskevat säännöt voivat luoda riittävän perustan laajentumisen jälkeisille rahoituspalvelujen suuremmille sisämarkkinoille. Rahoituspalveluita koskevan EU:n lainsäädännön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ei riitä takaamaan laajentumisen onnistumista. Koska yhtä toimilupaa ja kotijäsenvaltion toteuttamaa valvontaa koskevat periaatteet ovat erottamaton osa rahoituspalvelujen laajempia sisämarkkinoita, valvonnan tehokkuus liittymistä valmistelevissa maissa on yhtä ratkaisevaa kuin itse lainsäädäntö. Jäsenyyteen valmistautumisen yhteydessä korostetaan enemmän instituutioiden kehittämistä ja valvonta-apua. Jäsenvaltioiden omat viranomaiset ovat keskeisessä asemassa arvioitaessa, onko liittymistä valmistelevissa maissa luotu asianmukaiset valvontajärjestelmät, joilla on liittävät hallinnolliset resurssit. Komissio valmistelee yhdessä kansallisten asiantuntijoiden kanssa ehdotuksia "vertaisarvioinnille", joka toteutettaisiin vuoden 2000 lopussa.

2. Rahoituspalveluiden toimintasuunnitelman täytäntöönpano on edistynyt

Täytäntöönpanossa edistystä...

Lissabonin huippukokouksen mukaan rahoituspalveluiden toimintasuunnitelma on pantava täytäntöön vuoteen 2005 mennessä. Täytäntöönpano on edistynyt hyvin jo ensimmäisen vuoden aikana (tämän raportin liitteessä edistymistä tarkastellaan yksityiskohtaisesti). Komissio on jo antanut eläkerahastoja koskevan tiedonannon ja laatii direktiiviluonnosta täksi kesäksi. Komissio on antanut myös ehdotuksen direktiiviksi, jolla muutetaan rahanpesudirektiiviä, ja ehdotukset 4. ja 7. yhtiöoikeusdirektiivin muuttamiseksi, mikä mahdollistaisi käypään arvoon arvostamisen tilinpäätöksissä. Vuoden 2000 alussa annettiin komission tiedonanto vakuutuspalveluiden vapaasta tarjoamisesta samoin kuin komission tiedonanto maksujärjestelmistä.

Rahoituspalveluiden tukkumarkkinoita käsittelevä työ on jo hyvässä vauhdissa Euroopan arvopaperivalvojien yhteistyöelimessä (Forum of European Securities Commissions, FESCO) ja tilinpäätösdirektiivien yhteyskomiteassa, jotta toimintasuunnitelmaan liittyvä työ saataisiin valmiiksi sille määrätyssä aikataulussa. Yritysostotarjouksia koskevasta direktiiviehdotuksesta on päästy poliittiseen yhteisymmärrykseen. Komission tiedonanto ammattimaisen sijoittajan määritelmästä lienee saatavilla ennen kesää. Komission tiedonanto sijoituspalveludirektiivistä esitetään tänä syksynä yhdessä markkinoiden manipulaatiota käsittelevän tiedonannon kanssa. Komission tiedonanto unionin tulevasta tilinpäätösstrategiasta annetaan lähiaikoina.

Avointen ja turvallisten vähittäismarkkinoiden saavuttamisessa on myös edistytty tyydyttävästi. Rahoituspalveluiden etämyyntiä koskevasta ehdotuksesta keskustellaan edelleen neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Vakuutusedustajia koskeva säädösehdotus esitetään tänä kesänä. Kuluttajille annettavaa tietoa koskeva tiedonanto ja sähköistä kaupankäyntiä ja rahoituspalveluita koskeva vihreä kirja etenevät aikataulussa. Toiminnan vakauden valvontaa koskeva työ on myös edennyt. Elektronista rahaa koskevan direktiiviehdotuksen käsittely Euroopan parlamentissa ja neuvostossa etenee.

Kahdesta direktiiviehdotuksesta - direktiivi vakuutusyritysten purkamisesta ja selvitystilasta ja direktiivi luottolaitosten purkamisesta ja selvitystilasta - on päästy poliittiseen yhteisymmärrykseen. Pankkien vakavaraisuussääntöjä tarkistetaan rinnan Baselin pankkivalvontakomiteassa tehtävän työn kanssa. Ehdotukset vakuutusyritysten uusiksi solvenssivaatimuksiksi esitetään tänä kesänä ja rahoitusryhmittymien (ns. finanssikonglomeraattien) valvontaa koskeva työ on aikataulussa.

Yhtenäismarkkinoiden laajempien edellytysten osalta jatketaan erityisesti välitöntä verotusta koskevaa työtä. Korkean tason työryhmässä ja Ecofin-neuvostossa yritetään päästä sopimukseen komission ehdotuksesta talletustuottojen vähimmäisverotuksesta Helsingin Eurooppa-neuvoston päätelmien pohjalta. Yritysverotuksen käytännesääntöjen täytäntöönpanoa käsittelevän ryhmän työ jatkuu myös. Veropoliittinen ryhmä keskittyy lisäeläkkeiden verotukseen ja rahoituspalveluihin yleensä vuonna 2000.

Riskipääomaa koskeva toiminta-suunnitelma etenee...

Komission huhtikuun 1998 tiedonannossa esitettiin kuusi estettä, jotka on poistettava riskipääoman kasvun nopeuttamiseksi EU:ssa, mikä on olennaisen tärkeää uusien työpaikkojen luomiseksi. Esteet esitettiin kuuden otsikon alla: markkinoiden hajanaisuus, sääntelyyn, verotukseen ja kulttuurieroihin perustuvat esteet, huipputekniikan yritysten vähäinen määrä ja henkilöstön riittämätön ammattitaito. Näiden esteiden poistaminen muodostaa riskipääoman toiminta-suunnitelman, joka hyväksyttiin yleisesti Cardiffin Eurooppa-neuvostossa ja joka on pantava täytäntöön vuoteen 2003 mennessä kuten Lissabonin Eurooppa-neuvostossa päätettiin.

Komissio on aina korostanut sitä, että vaikka riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman eräät osat edellyttävät toimia yhteisön tasolla, suurin osa toimista on yksinomaan jäsenvaltioiden vastuulla. Sääntelyn osalta komissio on edennyt pitkälle esimerkiksi tarjousesitedirektiivin nykyaikaistamisessa, yhteisten tilinpäätösstandardien, eläkeuudistuksen varovaisuussääntöjen ja yhteisön patentin osalta.

Katsaus riskipääomaa koskevaan toimintasuunnitelmaan toimitettiin Ecofin-neuvostoon syksyllä 1999, mikä johti siihen, että Ecofin-neuvosto pyysi komissiota laatimaan esikuvamenettelyn (benchmarking) riskipääomalle. Komissio viimeistelee parhaillaan ehdotustaan eräiksi keskeisiksi indikaattoreiksi, jollaisia ovat esimerkiksi riskipääoman suhde BKT:hen, siemenrahoitusta saavien yritysten määrä ja listautumisantien määrä. Toiseksi komissio ehdotti e-Europe -aloitteessa tavoitteeksi aikaisen vaiheen yrityksille myönnettävän rahoituksen kolminkertaistamisen vuoteen 2003 mennessä, ja on sittemmin jättänyt valmisteluasiakirjan talous- ja rahoituskomitealle yhteisön rahoitusvälineiden yhtenäisyyden parantamisesta riskipääoman ja kasvuyritysten kasvun edesauttamiseksi. Tämä puolestaan on johtanut eräisiin uusiin EIP:tä/EIR:ää koskeviin ajatuksiin, joita on käsitelty päätelmissä. Eurooppa-neuvosto on pyytänyt neuvostoa ja komissiota raportoimaan vuoden 2000 loppuun mennessä EIP:n ja EIR:n rahoitusinstrumenttien jatkuvasta tarkistuksesta, jotta rahoitusta voitaisiin suunnata käynnistysvaiheessa oleville yrityksille, huipputeknologian yrityksille ja mikroyrityksille sekä muihin EIP:n ehdottamiin riskipääoma-aloitteisiin.

...Lisäponnisteluja kuitenkin tarvitaan

Vaikka joissakin uudistuksissa on edistytty hyvin, toisissa tarvitaan vielä lisäponnisteluja. Erityisesti seuraavat uudistukset eivät ole edistyneet:

* eurooppayhtiötä koskeva säädös on edennyt ainoastaan vähän, vaikka asiaan on sitouduttu kaikkein ylimmällä tasolla useaan otteeseen. Tämä on vaikuttanut kahteen muuhun toimeen yhtiöoikeuden alalla (10. yhtiöoikeusdirektiivi ja 14. yhtiöoikeusdirektiivi).

* Komission tiedonanto maksujärjestelmäpetoksista ja -väärennöksistä sekä rahoitusvälineiden julkistamista koskeva komission suositus esitetään ennen kesää.

* Kolme jäsenvaltiota (Ranska, Italia, ja Luxemburg) ovat myöhässä selvityksen lopullisuutta koskevan direktiivin saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja niitä kehotetaankin ryhtymään tarvittaviin kansallisiin toimiin mahdollisimman nopeasti.

3. Toimintasuunnitelmaan sisältyvät toiminta-alueet ja toimenpiteet, jotka vaativat lisätarkastelua tai tarkentamista

Rahoituspalveluiden toimintasuunnitelman hyväksymisen jälkeen toukokuussa 1999 Euroopan rahoitusmarkkinoiden rakenne-muutos on laajentunut ja kiihtynyt. Seuraavilla kahdella keskeisellä alueella tarvitaan lisä-tarkastelua tai tarkentamista:

* varainhankintaa pääomamarkkinoilta on helpotettava

* rahoitusjärjestelmän vakautta on vahvistettava.

Viisi painopistealuetta rahoitus-markkinoiden toiminnan tehostamiseksi ja pääomarahoituksen hankkimisen helpottamiseksi

Lissabonin Eurooppa-neuvostossa osoitettiin eräitä arvopaperi- ja tukkumarkkinoiden toimintaan liittyviä painopistealueita, joilla muutosvauhtia on nopeutettava, jotta vuoteen 2005 asetettu määräaika saavutetaan.

1. Yhtenäiset määräykset liikkeeseenlaskijoille

Listalleottodirektiiviä ja tarjousesite-direktiiviä koskevan EU:n lainsäädännön tarkoituksena oli helpottaa pääsyä toisen valtion markkinoille samojen lakisääteisten tietojen perusteella, joita kotivaltion viranomaiset vaativat. Tämä lainsäädäntö ei kuitenkaan ole toiminut. Monille markkinoille listautuminen ja rajatylittävät osakeannit ovat harvinaisia. Vastavuoroisen tunnustamisen tiellä on seuraavia esteitä:

* kansalliset viranomaiset rajoittavat sen yleensä tiukasti määriteltyihin arvopaperiluokkiin

* lisävaatimuksia edellytetään usein

* julkistamista koskevien vähimmäisvaatimuksien pelätään olevan riittämättömiä

* perinteiset listautumis- ja tarjousesitteitä koskevat järjestelmät sopivat huonosti niille liikkeeseenlaskijoille, jotka haluavat hankkia rahoitusta peräkkäisillä osakeanneilla ja

* lainsäädäntö ei täytä sijoittajien vaatimuksia markkinatietojen säännöllisestä päivittämisestä.

Komissio laatii parhaillaan uutta markkinatietoja koskevaa ehdotusta. Voimassa olevien sääntöjen muuttamisessa keskitytään luultavasti tekniikkaan, jolla otetaan käyttöön perusesitteen hyväksyminen kaikkien niiden yritysten osalta, joiden osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena.

2. Yritysten tilinpäätösten vertailtavuuden parantaminen

Valtiovarainministereiden henkilökohtaisten edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa on tullut ilmi, että osapuolet ovat lähes yksimielisiä siitä, että kaikkien pörssiyhtiöiden tai julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yhtiöiden yhtenäisen (konsolidoidun) tilinpäätösraportoinnin puitteiden yhtenäistämisessä on edistyttävä nopeasti. Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yritysten tilinpäätöksiä koskevat yhtenäiset normit ovat paras tapa taata sellainen avoimuus ja tietojen julkistaminen, jota tarvitaan rajatylittävän arvopaperikaupan tukemiseksi. Komission vuoden 1995 strategian mukaisesti vertailukelpoisen tilinpäätös-raportoinnin pitäisi Euroopassa perustua kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Accounting Standards, IAS). Arvopaperimarkkinoiden valvojien kansainvälisen yhteistyöjärjestön (International Organization of Securities Commissions, IOSCO) äskettäin pidetyssä kokouksessa vahvistettiin sitoutuminen IAS-standardeihin tukemalla niitä voimakkaasti. Kesäkuussa julkistettavassa tilinpäätösstrategiaa koskevassa komission tiedonannossa käsitellään myös täytäntöönpanokysymyksiä ja yhteistä ohjeistusta. Vuoden loppuun mennessä annetaan lainsäädäntöehdotus, jossa pörssiyhtiöt velvoitetaan soveltamaan IAS-standardeja. Vuonna 2001 komissio esittää näkemyksensä EU:n tilinpäätösdirektiivien nykyaikaistamisesta.

3. Sijoittamisen esteiden poistaminen eläkerahastoilta ja yhteissijoitusyrityksiltä

Komission ehdotus työeläkerahastoja koskevaksi direktiiviksi valmistuu tänä kesänä. Siinä ehdotetaan lievennyksiä niihin määrällisiin rajoituksiin, jotka koskevat niitä varallisuusosuuksia, jotka rahasto voi sijoittaa arvopapereihin tai käyttää pääoma-sijoittamiseen. Tämä edellyttää kuitenkin tiukkaa toiminnan vakauden valvontaa. Rahastojen käytössä oletetaan yleisesti olevan runsaasti varoja, joten niiden sijoitusmahdollisuuksien vapauttamisella voitaisiin varmistaa eri arvopaperiluokkiin tehtyjen sijoitusten suuri kasvu. [3] Neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyssä on kaksi muuta yhteissijoitusyrityksiä koskevaa ehdotusta, joilla laajennetaan sellaisten sijoitusrahastojen sijoitusmahdollisuuksia, jotka haluavat myydä rahastonsa osuuksia toisiin jäsenvaltioihin.

[3] Yhdysvalloissa eläkerahastot kohdentavat 0,3 prosenttia varoistaan pääomasijoittamiseen. Tämän hyvin vähäiseen pääomarahoittamiseen liittyvän riskin osuus on kuitenkin 47 prosenttia Yhdysvaltain pääomasijoituksista.

4. Rajatylittävien takaisinostosopimus-markkinoiden tehostaminen

Komissio laatii parhaillaan ehdotusta vakuusdirektiiviksi, jonka tarkoituksena on edistää rajatylittäviä vakuudenantotekniikoita ja siten poistaa merkittävä oikeudellisen epävarmuuden lähde, joka lisää tarpeettomasti vastapuoli- ja selvitysriskiä. Komissio jatkaa keskustelua valmisteluasiakirjan pohjalta voidakseen antaa tarvittavat lainsäädäntöehdotukset ensi vuoden alussa. Ehdotus on erityisen hyödyllinen takaisinostosopimusten kannalta, koska se selventää oikeudellista tilannetta omistusoikeuden siirtämisen osalta, johon takaisinostosopimuksiin perustuvan toiminta pohjautuu. Se ratkaisee myös vakuuden sijaintia koskevan epävarmuuden selvityksessä.

5. Sijoituspalveludirektiivin perustavanlaatuinen tarkistus

EU:n arvopaperimarkkinoita ravistelevat muutokset edellyttävät EU:n arvopaperimarkkinapolitiikan laajempaa tarkistusta. Sijoituspalveludirektiivin - EU:n sijoituspalveluiden sääntelyn kulmakivi - tavoitteena on mm. avata kansallisten pörssien jäsenyys ottamalla käyttöön yhden toimiluvan periaate sijoituspalveluiden tarjoajille kotimaassa myönnetyn toimiluvan perusteella. Näillä puitteilla on kuitenkin vain rajallista merkitystä arvopaperimarkkinoille, joille on tyypillistä kauppapaikkojen monin-kertaistuminen ja pörssien ja yritysten toiminnan välisten rajojen hämärtyminen. Tilanne vaatii tarkkaa pohdintaa niiden seurausten vuoksi, jotka aiheutuvat pörssien keskeisen roolin murenemisesta ja pörssien muuttumisesta osakeyhtiöiksi ja sääntelytehtävien vähenemisestä.

Sijoituspalveludirektiiviin sisältyvästä ammattimaisten ja yksityisten sijoittajien välisestä erosta tarvitaan myös selkeää opastusta. Sähköisissä kauppojen täsmäytysjärjestelmissä tai selvitys- ja maksujärjestelmissä voi pesiä uusia järjestelmäriskin lähteitä ja niihin on kiinnitettävä huomiota. Selvitys- ja maksujärjestelmät ovat erityisen keskeisiä järjestelmän vakauden säilyttämisen kannalta. Komissio käynnistää tänä kesänä laajan kuulemisen tämän kehityksen luonteesta ja merkityksestä sekä tarpeesta muuttaa ja sijoituspalveludirektiiviä.

Arvopaperimarkkinoiden sääntelyä koskevaa yhteistä lähestymistapaa ei voida erottaa sääntelyn täytäntöönpanotavasta, erityisesti muutosvauhdin kiihtyessä kohti eurooppalaisten arvopaperiverkostojen syntyä.

Sääntelyn ja valvonnan vaikutus rahoitusjärjestelmän vakauteen

Rahoitusmarkkinoiden toimintasuunnitelmassa todetaan, että kansallisten valvojien välistä yhteistyötä on vahvistettava, jotta voidaan vastata rajatylittäviin ongelmiin ja kehittää yhteisiä valvontaa koskevia lähentymistapoja, joilla voidaan puuttua toiminnan vakauden valvontaan liittyvien riskien uusiin muotoihin pankki- ja vakuutusalalla ja arvopaperimarkkinoilla. Valvontaviranomaisten välisen yhteistyön lisääminen on keskeistä institutionaalisen ja toiminnan vakauden valvontaan liittyvien riskien hallinnassa. Talous-ja rahoituskomitea on yhtä mieltä tästä näkemyksestä ja tukee sitä rahoitus-markkinoiden vakautta koskevassa raportissa, jonka Ecofin-neuvosto vahvisti ja julkaisi epävirallisessa kokouksessaan Lissabonissa. Eri valvontaviranomaisten välistä ja valvontaviranomaisten ja keskuspankkien välistä tietojenvaihtoa tärkeimmistä rahoituslaitoksista ja markkinoiden kehityssuuntauksista pidetään keskeisenä osana viranomaisten välisen yhteistyön vahvistamista. Myös valvontaviranomaisten ja keskuspankkien välistä yhteistyötä on vahvistettava. Valtiovarainministeriöiden yhteistyötä rahoitusjärjestelmän vakautta koskevien vastuualueiden osalta voisi olla tarpeen pohtia kriisinhallinnan kannalta.

Laitosten ja valvontaelinten on pyrittävä entistä enemmän parantamaan järjestelmän toimintaa käytännössä. Komissio on samaa mieltä ja ehdottaa seuraavia toimenpiteitä:

* ehdotus säädökseksi, jolla säännellään rahoitusryhmittymiin liittyviä kiireellisiä toiminnan vakauden valvontaa koskevia kysymyksiä, esitetään ensi vuoden alussa

* rahoituslaitosten muuttuessa rajatylittäviksi organisaatioiksi niiden kansallisuus ja vastuullisen valvontaviranomaisen määrittely vaikeutuu. Ehdotuksen mukaan valvontaviranomaisten on nimettävä koordinoiva valvontaviranomainen suurille rahoitusryhmille

* toimialojen välistä valvontaa harjoittavien viranomaisten ja sääntelyryhmien yhteistyön tiivistyminen on varmistettu perustamalla epävirallinen sääntelyviranomaisten pyöreän pöydän foorumi, jolla voidaan yksilöidä kaikille tärkeät yhteiset asiat ja ryhtyä asian edellyttämiin toimenpiteisiin. Sen ensimmäisenä tehtävänä pitäisi olla kunkin sektorin käytännön yhteistyöjärjestelyiden tarkistaminen. Tarpeen vaatiessa laaditaan "valvontaviranomaisten yhteistyön perustamiskirja", jolla määrätään erilaisten rajatylittävien valvontatehtävien suorittamisvelvollisuus ja luodaan ongelmien hallintamekanismit.

Valvontakäytäntöjen lähentyminen

Euroopan rahoitusalan keskittyminen ja vahvistuminen jatkuu euron käyttöönoton vauhdittamana. On erittäin tärkeää, että EU:n valvontaviranomaiset panevat valvontatoimet toimeen johdonmukaisesti. Ne edellyttävät toimenpiteitä, joilla ohjataan valvontaviranomaisia ja markkinoita, liiketoiminnan käytännesääntöjä jne. rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi yhteisen rahan alueella, EU:n direktiivien maksimaalisen vaikutuksen saavuttamiseksi ja yhtenäisten rahoitusmarkkinoiden kehittymisen nopeuttamiseksi. (Pankkien vakavaraisuuden valvontakäytäntöjen lähentämistä koskeva työ talous- ja rahoituskomitean suositusten mukaisesti on jo käynnissä pankkialan neuvoa-antavassa komiteassa ja yhteyskomiteassa). Rahoitusmarkkinoiden valvontakäytäntöjen lähentäminen on lähitulevaisuuden keskeinen teema.

LIITE

Rahoituspalveluiden toimintasuunnitelman eteneminen

Tässä liitteessä on toinen katsaus rahoituspalveluiden toimintasuunnitelmaan (KOM(1999) 232) sisältyvien toimien etenemisestä. Tässä toisessa neuvostolle ja Euroopan parlamentille osoitetussa raportissa tarkastellaan 12 ensimmäisen kuukauden aikana toimintasuunnitelman hyväksymisen jälkeen saavutettua edistystä. Raportoinnin määräaika on toukokuussa 2000. Taulukoissa on yhteenveto nykytilanteesta ja komission arvio siitä, kuinka yhteisön toimielimet ja jäsenvaltiot ovat saavuttaneet toimintasuunnitelman tavoitteet. Viimeiseen sarakkeeseen on tarvittaessa lisätty kommentti, jolla viitataan seuraaviin tarvittaviin toimiin. Tähti (() tarkoittaa, että toimi on saatettu onnistuneesti päätökseen. Plusmerkki (() tarkoittaa, että toimen tavoitteissa on edistytty jonkin verran. Miinusmerkki (-) tarkoittaa, että edistys ei ole ollut odotusten mukaista. Kolmas raportti annetaan Ecofin-neuvostolle ja Euroopan parlamentille vuoden 2000 lopussa.

Mekanismit ja menettelyt

Toimintasuunnitelman täytäntöönpanomekanismit ovat ratkaisevan tärkeitä suunnitelman toteuttamisen kannalta. Viimeisen kuuden kuukauden aikana ja toimintasuunnitelman ehdotusten mukaisesti komissio on perustanut seuraavat rakenteet:

* Rahoituspalvelujen työryhmä (Financial Services Policy Group, FSPG), jonka jäsenet ovat valtiovarainministereiden henkilökohtaisia edustajia, jatkaa tehtäväänsä foorumina, jolla pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys rahoituspalveluiden sääntelystä vastaavien kansallisten ministeriöiden välillä. Työryhmä on kokoontunut kolme kertaa toimintasuunnitelman hyväksymisen jälkeen ja avustanut komissiota edistymisen seurannassa ja tämän raportin laatimisessa.

* Alustavia epävirallisia keskusteluja on käyty Euroopan parlamentin edustajien kanssa sellaisten järjestelyiden luomiseksi, joissa tärkeimmistä linjauksista voidaan keskustella parlamentaarikkojen kanssa jo varhaisessa vaiheessa.

* EU:ta edustavat elimet ovat auttaneet komissiota perustamaan markkinoiden asiantuntijoista koostuvia työryhmiä (Forum Groups), joissa käsitellään rahoituspalveluiden toimintasuunnitelman toimenpiteiden käytännöllisiä ja teknisiä näkökohtia.

* Komission tiedonanto maksujärjestelmäpetoksista ja -väärennöksistä ja rahoitusvälineiden julkistamista koskeva komission suositus esitetään ennen kesää. Niiden antamiseen liittynyt lyhyt viive johtuu komission vaihtumisesta aiheutuneista hallinnollisista syistä.

STRATEGINEN TAVOITE 1: EU:N YHTEISET TUKKURAHAMARKKINAT

Pääoman hankkiminen koko EU:n alueella:

>TAULUKON PAIKKA>

Yhdentyneiden arvopaperi- ja johdannaismarkkinoiden yhteisen oikeudellisen kehyksen luominen:

>TAULUKON PAIKKA>

Tavoitteena pörssiyhtiöiden yhtenäinen tilinpäätösinformaatio:

>TAULUKON PAIKKA>

Systeemiriskin hallinta arvopaperien selvityksessä:

>TAULUKON PAIKKA>

Tavoitteena turvalliset ja avoimet olosuhteet rajat ylittäville rakenneuudistustoimille:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

oimivat yhtenäismarkkinat sijoittajille:

STRATEGINEN TAVOITE 2: AVOIMET JA TURVALLISET V

>TAULUKON PAIKKA>

ÄHITTÄISMARKKINAT

>TAULUKON PAIKKA>

STRATEGINEN TAVOITE 3: KORKEATASOISET SÄÄNNÖT TOIMINNAN VAKAUDEN VALVONTAA V

>TAULUKON PAIKKA>

ARTEN

>TAULUKON PAIKKA>

YLEINEN TAVOITE: LAAJEMMAT EDELLYTYKSET OPTIMAALISILLE RAHOITUSALAN YHTENÄISMARKKINOILLE

>TAULUKON PAIKKA>