51999PC0668

Ehdotus: neuvoston asetus tiettyjen Japanista, Korean tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien suurten alumiinielektrolyyttikondensaattoreiden tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä /* KOM/99/0668 lopull. */


Ehdotus : NEUVOSTON ASETUS tiettyjen Japanista, Korean tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien suurten alumiinielektrolyyttikondensaattoreiden tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Neuvosto on asetuksella (ETY) N:o 3482/92 [1], sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2593/97 [2], ottanut käyttöön lopulliset polkumyyntitullit tiettyjen Japanista peräisin olevien suurten alumiinielektrolyyttikondensaattoreiden, jäljempänä 'elektrolyytti kondensaattorit', tuonnissa yhteisöön. Toimenpiteet toteutettiin arvotullien muodossa; arvotullin määrä vaihteli 4,2 prosentista 75 prosenttiin.

[1] EYVL L 353, 3.12.1992, s. 1.

[2] EYVL L 351, 23.12.1997, s. 6.

2. Neuvosto on asetuksella (ETY) N:o 1384/94 [3] ottanut käyttöön lopulliset polkumyyntitullit tiettyjen Korean tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien elektrolyyttikondensaattoreiden tuonnissa yhteisöön. Toimenpiteet toteutettiin arvotullien muodossa; arvotullin määrä vaihteli 10,7 prosentista 75,8 prosenttiin.

[3] EYVL L 152, 18.6.1994, s. 1.

3. Komissio ilmoitti 3. joulukuuta 1997 Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella [4] Japanista peräisin olevien elektrolyyttikondensaattoreiden tuontiin sovellettavia polkumyynti toimenpiteitä koskevan tarkastelun vireillepanosta polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 [5], jäljempänä 'perusasetus', 11 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla.

[4] EYVL C 365, 3.12.1997, s. 5

[5] EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 905/98 (EYVL L 128, 30.4.1998, s. 18).

4. Komissio ilmoitti 7. huhtikuuta 1998 Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella [6] Korean tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien elektrolyyttikondensaattoreiden tuontiin sovellettavia polkumyyntitoimenpiteitä koskevan tarkastelun vireillepanosta perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla

[6] EYVL C 107, 7.4.1998, s. 4.

5. Mainituissa tutkimuksissa ilmeni, että kaikkien kolmen asianosaisen maan osalta on esiintynyt huomattavaa polkumyyntiä.

6. Tutkimuksessa ilmeni myös, että Japanista, Korean tasavallasta ja Taiwanista peräisin oleva polkumyynnillä tapahtuva kumuloitu tuonti oli aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Tämä vahinko kävi ilmi varsinkin myyntimäärän ja markkinaosuuden menetyksestä sekä tuottavuuden laskusta vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisenä aikana.

7. Yhteisön edun osalta todettiin, että ei ollut olemassa pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön uusia toimenpiteitä. Näin pääteltiin erityisesti sen takia, että lopullisten toimenpiteiden käyttöönoton todennäköisiä vaikutuksia käyttäjiin voitiin pitää vähäpätöisinä ottaen huomioon elektrolyyttikondensaattoreiden alhainen kustannusosuus lopputuotteen kokonaishinnasta.

8. Lopuksi vahvistettiin, että polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen olisi erittäin todennäköistä.

9. Marraskuussa 1997 pantiin vireille Amerikan yhdysvalloista ja Thaimaasta peräisin olevia elektrolyyttikondensaattoreita koskeva uusi menettely. Mainitun uuden menettelyn yhteydessä tehtiin käytännöllisesti katsoen samat lopulliset päätelmät kuin nyt vireillä olevissa tarkasteluissa. Ottaen huomioon, että mainittujen päätelmien perusteella lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto olisi periaatteessa perusteltua, komissio ehdotti mainitun kaltaisten toimenpiteiden käyttöönottoa Amerikan yhdysvalloista ja Thaimaasta peräisin olevien elektrolyyttikondensaattoreiden tuonnissa yhteisöön. Neuvosto ei kuitenkaan hyväksynyt lopullisia päätelmiä perusasetuksessa asetetussa määräajassa. Tämän vuoksi lopullisia polkumyyntitoimenpiteitä ei otettu käyttöön Amerikan yhdysvalloista ja Thaimaasta peräisin olevassa tuonnissa, ja elokuussa 1998 käyttöön otetut väliaikaiset toimenpiteet raukesivat.

10. Perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa säädetään, että sellaisen mistä tahansa tulevan tuonnin osalta, josta on todettu, että se tapahtuu polkumyynnillä ja että siitä aiheutuu vahinkoa, otetaan syrjimättömällä tavalla käyttöön polkumyyntitulli.

11. Amerikan yhdysvaltoja ja Thaimaata koskeva uusi tutkimus sekä kaksi vireillä olevaa tarkastelua suoritettiin suurelta osin samanaikaisesti. Lisäksi ne koskivat samaa tuotetta. Kunkin viiden asianosaisen maan, eli Japanin, Korean tasavallan, Taiwanin, Thaimaan ja Amerikan yhdysvaltojen, osalta tehtiin käytännöllisesti katsoen samat polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevat päätelmät. Näiden päätelmien perusteella on periaatteessa perusteltua ottaa käyttöön uudet lopulliset toimenpiteet. Amerikan yhdysvaltoja ja Thaimaata koskevien toimenpiteiden puuttuessa on kuitenkin katsottava, että Japanista, Korean tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevaa tuontia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto olisi näitä kohtaan syrjivää.

12. Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että johdonmukaisen kohtelun turvaamiseksi ja syrjimättömyyden perusperiaatteen noudattamiseksi Japanista, Korean tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevaa tuontia koskevat menettelyt päätetään ilman polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoa.

13. Syrjimättömyyden periaatteen soveltaminen edellyttää, että edellä mainitut kaksi menettelyä päätetään taannehtivasti 28. päivästä helmikuuta 1999 alkaen. Kyseisenä ajankohtana Amerikan yhdysvaltoja ja Thaimaata koskevat väliaikaiset toimenpiteet raukesivat, jolloin myös Japania, Taiwania ja Korean tasavaltaa syrjivien toimenpiteiden voidaan katsoa alkaneen.

14. Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella vireillä olevan menettelyn päättämistä aiottiin suositella. Kaikille osapuolille myönnettiin mahdollisuus esittää huomautuksia tietyn määräajan kuluessa. Nämä huomautukset otettiin huomioon ja päätelmiä muutettiin tarvittaessa näiden mukaisiksi.

15. Polkumyynnin neuvoa-antavaa komiteaa kuultiin 23. kesäkuuta 1999. Enemmistö jäsenvaltioista kannatti menettelyjen päättämistä koskevaa ehdotusta.

16. Tästä syystä komissio ehdottaa, että neuvosto hyväksyisi liitteenä olevan luonnoksen asetukseksi, jolla päätetään tiettyjen Japanista, Korean tasavallasta, ja Taiwanista peräisin olevien suurten alumiinielektrolyyttikondensaattoreiden tuontia koskeva polkumyynnin vastainen menettely taannehtivasti 28. helmikuuta 1999 alkaen.

Ehdotus :

NEUVOSTON ASETUS

tiettyjen Japanista, Korean tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien suurten alumiinielektrolyyttikondensaattoreiden tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 [7] ja erityisesti sen 9 artiklan 5 kohdan,

[7] EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 905/98 (EYVL L 128, 30.4.1998, s. 18)

ottaa huomioon komission ehdotuksen, joka on tehty komission kuultua neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A. MENETTELY

1. Voimassa olevat toimenpiteet

(1) Neuvosto on asetuksella (ETY) N:o 3482/92 [8], sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2593/97 [9], ottanut käyttöön lopulliset polkumyyntitullit tiettyjen Japanista peräisin olevien suurten alumiinielektrolyyttikondensaattoreiden, jäljempänä 'elektrolyyttikondensaattorit', tuonnissa yhteisöön. Toimenpiteet toteutettiin arvotullien muodossa; arvotullin määrä vaihteli 4,2 prosentista 75 prosenttiin.

[8] EYVL L 353, 3.12.1992, s. 1

[9] EYVL L 351, 23.12.1997, s. 6

(2) Neuvosto on asetuksella (ETY) N:o 1384/94 [10] ottanut käyttöön lopulliset polkumyyntitullit tiettyjen Korean tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien elektrolyyttikondensaattoreiden tuonnissa yhteisöön. Toimenpiteet toteutettiin arvotullien muodossa; arvotullin määrä vaihteli 10.7 prosentista 75.8 prosenttiin.

[10] EYVL L 152, 18.6.1994, s. 1

2. Tarkastelun perusteet

Japani

(3) Sen jälkeen kun ilmoitus Japanista peräisin olevaa tuontia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon tulevasta päättymisestä [11] oli julkaistu, Federation for Appropriate Remedial Anti-Dumping -järjestö (FARAD) teki alankomaalaisen Nederlandse Philipsbedrijven BV:n, joka nykyään on BC Components International BV, ja brittiläisen BHC Aerovox Ltd:n puolesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 jäljempänä 'perusasetus', 11 artiklan 2 kohdan nojalla uudelleentarkastelua koskevan pyynnön.

[11] EYVL C 168, 3.6.1997, s. 4.

(4) Lisäksi komissio päätti omasta aloitteestaan panna vireille perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla välivaiheen tarkastelun selvittääkseen kyseisen tuotteen teknistä ja markkinatilanteen kehittymistä koskevien muuttuneiden olosuhteiden vaikutusta polkumyyntiin ja vahinkoon.

(5) Komission pani näin ollen 3. joulukuuta 1997 vireille Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä [12] julkaistulla ilmoituksella Japanista peräisin olevien elektrolyyttikondensaattoreiden tuontiin sovellettavia polkumyyntitoimenpiteitä koskevan tarkastelun, jäljempänä 'Japania koskeva tarkastelu'.

[12] EYVL C 365, 3.12.1997, s. 5.

Korean tasavalta ja Taiwan

(6) Japania koskevan tarkastelun vireillepanon sekä Amerikan yhdysvalloista ja Thaimaasta peräisin olevien elektrolyyttikondensaattoreiden tuontia koskevan uuden tutkimuksen vireillepanon [13] lisäksi komissio päätti omasta aloitteestaan panna vireille myös Korean tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevaan tuontiin sovellettavia polkumyyntitoimenpiteitä koskevan tarkastelun perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla.

[13] EYVL C 363, 29.11. 1997, s. 2.

(7) Tämä tarkastelu pantiin vireille, koska käytettävissä olevien tietojen perusteella Korean tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevan kyseisen tuotteen markkinaosuus oli polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta huolimatta kasvanut yhteisön markkinoilla. Ottaen lisäksi huomioon, että kyseisen tuotteen markkinat ovat luonteeltaan kansainvälisesti toisiinsa sidoksissa ja että alalla toimivat yritykset ovat toisistaan riippuvaiset, komission katsottiin saavan tästä tarkastelusta yhdessä edellä mainitun Japania koskevan tarkastelun ja Thaimaata sekä Amerikan yhdysvaltoja koskevan uuden menettelyn kanssa paremman yleiskuvan siitä, mitä vaikutuksia tärkeimmistä viejämaista peräisin olevalla tuonnilla on yhteisön tuotannonalaan.

(8) Tarkasteluun liittyvä tutkimus, jäljempänä 'Koreaa ja Taiwania koskeva tarkastelu', pantiin vireille julkaisemalla huhtikuussa 1998 Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä [14] tarkastelun vireillepanoa koskeva ilmoitus.

[14] EYVL C 107, 7.4.1998, s .4.

3. Tutkimukset

(9) Komissio ilmoitti virallisesti tarkastelujen vireillepanosta niille tuottajille/viejille ja tuojille, joita asian tiedettiin koskevan, näiden järjestöille, asianomaisten viejämaiden edustajille, Japania koskevan tarkastelun vireillepanoa koskevan pyynnön tehneille yhteisön tuottajille sekä tunnetuille käyttäjille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi edellä mainituissa ilmoituksissa asetetussa määräajassa.

(10) Useat kyseisten maiden tuottajat/viejät, yksi yhteisön tuottaja sekä useat yhteisön käyttäjät ja tuojat esittivät kantansa kirjallisesti. Mahdollisuus tulla kuulluiksi myönnettiin kaikille osapuolille, jotka olivat sitä edellä mainitun määräajan kuluessa pyytäneet ja ilmoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(11) Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan ja jotka olivat ilmoittautuneet edellä mainituissa ilmoituksissa asetetussa määräajassa. Vastauksia saatiin yhdeltä yhteisön tuottajalta, kolmelta taiwanilaiselta tuottajalta/viejältä, neljältä japanilaiselta tuottajalta/viejältä sekä näihin etuyhteydessä olevilta yhteisön tuojilta. Lisäksi komissio sai asianmukaiset ja täydelliset vastaukset yhdeltä etuyhteydettömältä yhteisön tuojalta.

(12) Tarkasteluun liittyvän tutkimuksen yhteydessä suoritettiin tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloissa:

Yhteisön tuottaja

- Nederlandse Philipsbedrijven BV (Zwolle, Alankomaat) ja siihen etuyhteydessä oleva yritys Österreichische Philips Industrie, GmbH (Klagenfurt, Itävalta).

Mainitut kaksi yritystä oli myyty 1. tammikuuta 1999 osakepääomasijoittajien konsortiolle, ja niistä muodostettiin yhdessä useiden muiden Philipsin yksiköiden kanssa uusi yritys nimeltä BC components BV. Tämä uusi yritys otti Philips -ryhmältä suorittaakseen kaikki elektrolyyttikondensaattoreiden valmistukseen ja myyntiin liittyvät tehtävät. Tämän vuoksi näistä kahdesta yrityksestä käytetään jäljempänä yhteistä nimitystä 'BC components'.

Asianomaisten maiden tuottajat/viejät

- Nippon Chemi-con (Tokio, Japani)

- Nichicon Corporation (Kioto, Japani)

- Rubycon Corporation (Ina, Japani)

- Hitachi AIC Inc (Tokio, Japani)

- Teapo Electronic Corp. (Taipei, Taiwan)

- Lelon Electronics Corp. (Taichung, Taiwan)

- Kaimei Electronic Corp. (Taipei, Taiwan)

Etuyhteydetön yhteisön tuoja:

- Beck Elektronik Bauelemente GmbH (Nürnberg, Saksa).

Etuyhteydessä olevat yhteisön tuojat

- Nichicon UK (Europe) Ltd. (Camberley, Yhdistynyt kuningaskunta)

- Rubycon Corporation UK branch (South Ruislip, Yhdistynyt kuningaskunta)

- HPC Distribution (Krefeld, Saksa)

- Europe Chemi-con (Nürnberg, Saksa)

(13) Komissio etsi ja tarkasti kaikki tiedot, joita se piti tarpeellisina kummankin tarkasteluun liittyvän tutkimuksen päätelmien kannalta.

(14) Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella näiden tarkastelujen päätelmät on tehty. Kaikille osapuolille myönnettiin mahdollisuus esittää huomautuksia tietyn määräajan kuluessa. Nämä huomautukset on otettu huomioon ja päätelmiä on muutettu aiheellisiksi katsotuissa tapauksissa.

(15) Japania koskevaa tarkastelua ei voitu saattaa päätökseen perusasetuksen 11 artiklan 5 kohdan mukaisessa tavanomaisessa 12 kuukauden määräajassa, koska ajantasaisen tuotteen määrittelyn johdosta katsottiin tarpeelliseksi kattavan polkumyyntiä, vahinkoa ja syy-yhteyttä koskevan tutkimuksen suorittaminen. Koreaa ja Taiwania koskevien tarkastelujen aikataulut mukautettiin vastaamaan Japania koskevan tarkastelun aikataulua.

(16) Japania koskevassa tarkastelussa polkumyyntitutkimus kattoi 1. päivän lokakuuta 1996 ja 30. päivän syyskuuta 1997 välisen ajanjakson, jäljempänä 'tutkimusajanjakso'. Koreaa ja Taiwania koskevassa tarkastelussa polkumyyntitutkimus kattoi 1. päivän tammikuuta 1997 ja 31. päivän joulukuuta 1997 välisen ajanjakson.

Vahinkoa koskeva tarkastelu kattoi molemmissa tutkimuksissa 1. päivän tammikuuta 1993 ja 31. päivän joulukuuta 1997 välisen ajanjakson, niin että voitaisiin ottaa huomioon polkumyynnin kaksi erillistä tutkimusjaksoa.

B. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1. Tarkasteltavana oleva tuote

(17) Tarkasteltavana oleva tuote on tietty sähköinen alumiinielektrolyyttikondensaattori, joka ei ole kiinteä ja jonka varauskyky (kapasitanssi kerrottuna nimellisjännitteellä) vähintään 160 V:n jännitteellä on 8 000 - 550 000 mikrocoulombia (µC). Tuote luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 8532 22 00. Kuten edellä todetaan, mainittujen tuotteiden kuvauksessa ei pitäisi enää käyttää ilmausta 'suuri'. Käytännön syistä tuotteista käytetään kuitenkin ilmausta 'elektrolyyttikondensaattorit' ('LAEC'), kuten tehtiin myös Japania, Korean tasavaltaa ja Taiwania koskevissa alkuperäisissä tutkimuksissa.

(18) Kondensaattorit ovat sähköisiä komponentteja, jotka voivat varastoida ja myöhemmin vapauttaa sähköenergiaa. Kondensaattoreita käytetään virtapiireinä käytännöllisesti katsoen kaikentyyppisissä sähkölaitteissa tietokone- ja televiestintäalalla, instrumentoinnissa, teollisuudessa, puolustusteollisuudessa, autoalalla ja muilla kulutustavaratuotannonaloilla. Nyt vireillä olevissa menettelyissä tarkasteltavia kondensaattoreita, eli elektrolyyttikondensaattoreita, käytetään erityisesti sähköisten kestokulutushyödykkeiden kuten televisiovastaanottimien, videonauhureiden ja mikrotietokoneiden teholähteenä.

(19) Elektrolyyttikondensaattoreita tuotetaan eri tyyppisinä riippuen muun muassa niiden varauskyvystä, nimellisjännitteestä, suurimmasta toimintalämpötilasta ja liittimen tyypistä ja kondensaattorin mitoista. Näistä eroista huolimatta kaikilla kyseisillä tyypeillä on samat fyysiset ja tekniset peruspiirteet sekä käyttötarkoitukset. Tämän vuoksi edellä kuvatut tuotteet katsottiin yhdeksi ainoaksi tuotteeksi.

2. Tuotekatteen ajantasaistaminen Japania koskevassa tarkastelussa

(20) Alkuperäisessä Japania koskevassa tutkimuksessa tuotteen määrittely rajoitettiin koskemaan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3482/92 mukaisesti ainoastaan tiettyjä suuria sähköisiä alumiinielektrolyyttikondensaattoreita, jotka eivät ole kiinteitä ja joiden varauskyky vähintään 160 V:n jännitteellä on 18 000 - 310 000 mikrocoulombia (µC) ja joiden halkaisija on vähintään 19 mm ja pituus vähintään 20 mm.

Japania koskevan tarkastelun vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa kuitenkin todettiin, että alkuperäistä tuotteen määrittelyä olisi mukautettava kattamaan kaikki elektrolyyttikondensaattorit niin, että määrittely kattaisi saman tuotevalikoiman kuin Korean tasavaltaa ja Taiwania koskevassa menettelyssä. Tämän katsottiin olevan välttämätöntä, jotta otettaisiin huomioon tarkasteltavana olevan tuotteen teknistä ja markkinatilanteen kehitystä koskevat muuttuneet olosuhteet.

(21) Nämä muuttuneet olosuhteet vahvistettiin tarkastelussa. Ensiksikin todettiin, että teknologisen kehityksen ansiosta elektrolyyttikondensaattoreiden kapasitanssi ja näin ollen varauskyky on kasvanut, ja toisaalta kondensaattoriastioiden koko on pienentynyt. Toiseksi tiettyjen teholähteiden sähkönkulutukseen liittyvät parannukset ovat luoneet kysyntää varauskyvyltään alhaisemmille elektrolyyttikondensaattoreille (joiden kapasitanssi tietyllä jännitteellä on alhaisempi). Kolmanneksi todettiin, että yhteisön markkinoilla oli tarjolla varauskyvyltään toisiaan vastaavia, mutta eri kokoisia elektrolyyttikondensaattoreita.

Mainitun kehityksen johdosta todettiin, että Japania koskevan alkuperäisen tuotteen määrittelyn ulkopuolelle jäi kokonainen tuotevalikoima kyseisestä maasta peräisin olevia elektrolyyttikondensaattoreita. Polkumyyntitoimenpiteet eivät koskeneet näitä tuotteita, vaikka ne kaikilta fyysisiltä ja teknisiltä perusominaisuuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan olivat samankaltaiset kuin määritelmään kuuluvilla tuotteilla (joihin polkumyyntitoimenpiteitä sovelletaan). Ottaen lisäksi huomioon, että markkinoilla oli kondensaattoreita, joiden kondensaattoriastiat ovat eri kokoisia, mutta joiden varauskyvyt tästä huolimatta vastaavat toisiaan, ja koska elektrolyyttikondensaattoreiden eri tyyppiset käyttötarkoitukset riippuvat nimenomaan varauskyvystä, todettiin näin ollen, ettei enää ollut perusteita kohdella elektrolyyttikondensaattoreita eri tavoin niiden koon mukaan. Mainittujen tuotteiden kuvauksessa ei pitäisi enää käyttää ilmausta 'suuri'.

(22) Kaikkien edellä mainittujen syiden perusteella vahvistettiin, että tuotteen määrittelyä olisi Japania koskevassa tarkastelussa mukautettava kattamaan kuten edellä mainitaan kaikki elektrolyyttikondensaattorit, eli tietyt sähköiset alumiinielektrolyyttikondensaattorit, jotka eivät ole kiinteitä ja joiden varauskyky (kapasitanssi kertaa nimellisjännite) vähintään 160 V:n jännitteellä on 8 000 - 550 000 mikrocoulombia (µC).

3. Samankaltainen tuote

(23) Useat japanilaiset tuottajat/viejät väittivät, että vietyjä tuotteita ja yhteisössä tuotettuja tuotteita ei voida katsoa samankaltaisiksi tuotteiksi, koska ne eroavat toisistaan koon, tuotteen elinkaaren ja liitäntätyypin suhteen.

(24) Vahvistettiin kuitenkin, että näistä vähäisistä eroista huolimatta asianomaisten maiden kotimarkkinoilla myytävien elektrolyyttikondensaattoreiden, asianomaisista maista yhteisöön tuotujen elektrolyyttikondensaattoreiden ja yhteisön tuotannonalan yhteisössä valmistamien ja myymien elektrolyyttikondensaattoreiden tekninen perusrakenne oli sama ja että kaikki tuotteet oli tuotettu maailmanlaajuisesti sovellettavien teollisten standardien mukaisesti. Näillä kaikilla tuotteilla oli tämän vuoksi samat fyysiset ja tekniset peruspiirteet. Niillä kaikilla oli myös saman tyyppiset käyttötarkoitukset. Kaikki mainitut tuotteet olivat näin ollen keskenään vaihdettavissa ja kilpailivat toistensa kanssa tyyppikohtaisesti tarkasteltuina.

(25) Tämän perusteella esitetty väite hylättiin ja todettiin, että asianomaisten maiden kotimarkkinoilla myytävät, asianomaisista maista yhteisöön tuodut ja yhteisön tuotannonalan yhteisössä valmistamat ja myymät elektrolyyttikondensaattorit on katsottava perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuiksi samankaltaisiksi tuotteiksi.

C. POLKUMYYNTI

1. Japani

(26) Koska polkumyyntiä koskevat olosuhteet olivat tuotteen määrittelyn ajantasaistamista silmällä pitäen muuttuneet huomattavasti, komissio suoritti kattavan tutkimuksen, jonka seurauksena tutkimusajanjaksolle laskettiin uusi polkumyyntimarginaali.

(27) Neljä yritystä vastasi tuottajille/viejille osoitettuun kyselylomakkeeseen.

Normaaliarvo

(28) Normaaliarvon määrittämistä varten komissio tutki ensin kunkin tuottajan/viejän osalta, oliko kunkin tuottajan/viejän elektrolyyttikondensaattoreiden kokonaismyynti kotimarkkinoilla sen koko yhteisöön vietäväksi tarkoitettuun myyntiin verrattuna edustava. Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti kotimaan myyntiä pidetään edustavana, kun kunkin tuottajayrityksen kotimaan myynnin kokonaismäärä on vähintään viisi prosenttia sen yhteisöön vietäväksi myydystä kokonaismäärästä.

Tämän jälkeen komissio tutki, voitiinko kotimarkkinoilla myytyjen elektrolyyttikondensaattoreiden tyyppejä ja yhteisöön vietäväksi myytyjä malleja pitää samanlaisina tai suoraan vertailukelpoisina.

(29) Jokaisen tuottajan/viejän kotimarkkinoillaan myymän ja yhteisöön vietäväksi myytyjen tyyppien kanssa suoraan vertailukelpoiseksi todetun tyypin osalta tutkittiin, oliko kotimarkkinoiden myynti ollut perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti edustavaa. Tietyn tyypin kotimarkkinoiden myynti katsottiin edustavaksi, jos tutkimusajanjakson aikana kotimarkkinoilla myyty määrä kyseistä tyyppiä oli vähintään 5 prosenttia sen kanssa suoraan vertailukelpoisen yhteisöön vietäväksi myydyn tyypin koko vientimyynnin määrästä.

(30) Komissio tutki myös, voitiinko kunkin tyypin kotimaan myynti katsoa tapahtuneeksi tavanomaisessa kaupankäynnissä, määrittämällä, kuinka suuri osuus kyseisen tyypin koko kotimarkkinoiden myynnistä oli ollut kannattavaa myyntiä riippumattomille asiakkaille. Tapauksissa, joissa laskennallisten tuotantokustannusten kanssa yhtä korkealla tai korkeammalla nettohinnalla myytyjen elektrolyyttikondensaattoreiden määrä oli vähintään 80 prosenttia koko myynnin määrästä, normaaliarvon perusteena käytettiin kotimarkkinoiden todellista myyntihintaa, joka laskettiin määrittämällä tutkimusajanjaksona tapahtuneen kotimarkkinoiden kokonaismyynnin, kannattavan ja kannattamattoman, hintojen painotettu keskiarvo. Tapauksissa, joissa elektrolyyttikondensaattoreiden kannattavan myynnin määrä oli alle 80 prosenttia mutta vähintään kymmenen prosenttia kokonaismyynnin määrästä, normaaliarvon perusteena käytettiin todellista kotimarkkinoiden hintaa, joka laskettiin määrittämällä ainoastaan kannattavan myynnin hintojen painotettu keskiarvo.

(31) Kun edellä esitetyt vaatimukset täyttyivät, normaaliarvon perusteena käytettiin kunkin tyypin osalta perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti riippumattomien asiakkaiden viejämaan kotimarkkinoilla tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamaa tai maksettavaa hintaa.

(32) Tapauksissa, joissa elektrolyyttikondensaattoreiden kannattavan myynnin määrä oli alle kymmenen prosenttia kokonaismyynnin määrästä, kyseisen tyypin myynti katsottiin riittämättömäksi, eikä kotimarkkinoiden hinnan katsottu soveltuvan normaaliarvon perustaksi.

(33) Edellä mainitun menetelmän perusteella noin 60 prosentille yhteisöön vietäväksi myydyistä tyypeistä saatiin muodostettua normaaliarvo käyttäen perusteena verrattavissa olevien tuotetyyppien kotimarkkinoiden hintoja perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jos jonkin tuottajan/viejän myymän tyypin osalta kotimarkkinoiden hintoja ei voitu käyttää, oli käytettävä mieluummin laskennallista normaaliarvoa kuin muiden samankaltaisten tyyppien kotimarkkinahintoja tai muiden tuottajien/viejien soveltamia kotimarkkinahintoja, koska erilaisia kondensaattorityyppejä ja niihin vaikuttavia tekijöitä on runsaasti. Muiden tyyppien kotimarkkinoiden hintojen käyttö olisi johtanut tässä tapauksessa lukuisiin oikaisuihin, joista useimmat olisi täytynyt tehdä arvioiden perusteella. Tästä syystä katsottiin, että laskennallinen arvo sopi paremmin normaaliarvon määrittämisen perustaksi.

(34) Tämän perusteella muodostettiin laskennallinen normaaliarvo perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti lisäämällä vietyjen tyyppien tuotantokustannuksiin kohtuullinen osuus myyntikustannuksia sekä hallinnollisia ja muita yleisiä kustannuksia sekä kohtuullinen voittomarginaali. Tätä varten komissio tutki, olivatko kullekin tuottajalle/viejälle aiheutuneita myyntikustannuksia sekä hallinnollisia ja muita yleisiä kustannuksia sekä sen saamaa voittoa koskevat tiedot luotettavia. Tosiasialliset kotimaiset myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset katsottiin luotettaviksi, jos asianomaisen yrityksen kotimarkkinoiden myynnin määrää voitiin pitää edustavana.

(35) Kotimarkkinoiden voittomarginaali määritettiin tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneen kotimaan myynnin perusteella.

Kahden japanilaisen yrityksen osalta havaittiin, että niiden kotimarkkinoilla myytyjen laitteiden tuotantokustannuksista esittämistä tiedoista ei ilmennyt tarkasti tutkimusjakson aikana syntyneet kulut. Tämän johdosta katsottiin tarpeelliseksi käyttää epätarkkojen tietojen oikaisemiseksi osittain käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tämän vuoksi komissio yhdessä tapauksessa keräsi ja todensi tarkastuskäynnin aikana tiedot, joita yritys oli tosiasiallisesti käyttänyt kustannuslaskennassaan, ja suoritti mukautuksia sen huomioimiseksi, että kyselylomakkeeseen annetussa vastauksessa ilmoitetut kustannukset oli järjestelmällisesti arvioitu liian pieniksi. Toisen yrityksen osalta todettiin, että eräät kyselylomakkeeseen annetussa vastauksessa olevat tiedot, jotka koskivat yhden tehtaan tuotantokustannuksia, eivät olleet tutkimusajanjaksolta. Tämän vuoksi päätettiin, että kyseisessä tehtaassa valmistettujen tuotteiden myyntiä koskevat tiedot jätetään huomioimatta sekä kannattavuuden että polkumyynnin määrityksessä perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Erään yrityksen osalta todettiin, että sen kyselylomakkeen vastauksena annetut kotimarkkinoiden myyntiä koskevat tiedot eivät olleet luotettavia, koska niihin ei sisältynyt lainkaan tiettyjen tyyppien myyntiä ja niihin toisaalta sisältyi tietoja useista kotimarkkinoiden kauppiaille tapahtuneista myyntitapahtumista, joissa kyseinen myynti suuntautui myöhemmin vientiin ja myyntiin etuyhteydessä olevien yritysten omaan kulutukseen. Yhteistyön puuttuminen päätettiin tämän vuoksi oikaista käyttämällä käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Näin ollen liiketoimia, jotka suuntautuivat uudelleenvientiin eikä myyntiä, joka oli tapahtunut etuyhteydessä oleville yrityksille ei otettu huomioon. Ilmoittamatta jätettyjen kotimarkkinoilla myytyjen tyyppien osalta voittomarginaali määritettiin sellaisten kotimarkkinoiden tyyppien perusteella, joiden tuottavuus oli parempi.

Vientihinta

(36) Kaikissa tapauksissa, joissa elektrolyyttikondensaattoreita vietiin yhteisön riippumattomille asiakkaille, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti, toisin sanoen tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

(37) Kuitenkin tapauksissa, joissa vientimyynti tapahtui etuyhteydessä olevalle osapuolelle, vientihinta muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti, toisin sanoen sen hinnan perusteella, jolla maahan tuodut tuotteet jälleenmyytiin ensimmäisen kerran riippumattomalle ostajalle.

Kyseisissä tapauksissa oikaisut tehtiin kaikkien maahantuonnin ja jälleenmyynnin välisenä aikana syntyneiden kustannusten sekä kertyneiden voittojen osalta luotettavan vientihinnan määrittämiseksi yhteisön rajalla -tasolla. Etuyhteyttä vailla olevalta tuojalta saatujen tietojen perusteella voittomarginaaliksi vahvistettiin 5 prosenttia. Tätä pidettiin varovaisena arviona kyseisellä tuotannonalalla.

(38) Niissä tapauksissa, joissa vientihinta oli laskennallinen, komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 10 kohdan nojalla sitä, oliko sovellettu polkumyyntitulli siirretty asianmukaisesti jälleenmyyntihintoihin ja myöhempiin myyntihintoihin yhteisössä, jotta voitaisiin päättää, olisiko hinnasta vähennettävä maksettujen tullien määrä. Yrityksiä kehotettiin toimittamaan tätä tarkoitusta varten asiaa koskevat sitovat todisteet.

(39) Kaksi japanilaista tuottajaa/viejää toimitti sitovat todisteet siitä, että polkumyyntitullit oli siirretty asianmukaisesti jälleenmyyntihintoihin ja myöhempiin myyntihintoihin yhteisössä. Näin ollen päätettiin olla vähentämättä maksettujen tullien määrää kyseisistä vientihinnoista perusasetuksen 11 artiklan 10 kohdan nojalla. Jäljellä olevat yritykset jättivät ilmoittamatta sitovat todisteet tullien siirtämisestä asianmukaisesti jälleenmyyntihintoihin ja myöhempiin myyntihintoihin. Tämän johdosta komissio näiden osalta vähensi polkumyyntitullit jälleenmyyntihinnoista.

Vertailu

(40) Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi normaaliarvon ja vientihinnan välillä suoritettiin asianmukainen hyvitys hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eroavuuksia koskevien oikaisujen muodossa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

Myös muita oikaisuja on myönnetty tuontimaksujen, kuljetuskustannusten, vakuutusmaksujen, käsittelykustannusten, pakkauskustannusten, luottokustannusten, palkkioiden ja alennusten erojen mukaisesti, silloin kun pyynnöt ovat olleet asianmukaisia ja perusteltuja ja kun asianomainen osapuoli on pystynyt osoittamaan kaikkien väitettyjen erojen vaikutukset hintoihin ja hintojen vertailukelpoisuuteen.

(41) Eräs tuottaja/viejä esitti kaupan portaiden eroja koskevan oikaisupyynnön väitettyjen mainoskustannuksia koskevien erojen huomioon ottamiseksi. Pyyntö hylättiin, koska kaupan portaiden eroja ei havaittu kotimaan myynnin ja vientimyynnin välillä.

(42) Myös kahden tuottajan/viejän myyjien palkkoja koskeneet oikaisupyynnöt hylättiin, koska yritykset jättivät osoittamatta väitettyjen erojen vaikutuksen hintojen vertailukelpoisuuteen.

Polkumyyntimarginaalit

(43) Tyyppikohtaista normaaliarvon painotettua keskiarvoa verrattiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti vientihintojen painotettuun keskiarvoon.

(44) Edellä kuvattu vertailu osoittaa polkumyyntiä tapahtuneen kaikkien komission kanssa yhteistyössä olleiden tuottajien/viejien osalta. Polkumyyntimarginaalit ilmaistuna prosentteina CIF-tuontihinnasta yhteisön rajalla ovat seuraavat:

- Hitachi AIC Inc: 25,5 prosenttia

- Rubycon Corporation: 5,4 prosenttia

- Nichicon Corporation: 20,5 prosenttia

- Nippon-Chemicon: 23,1 prosenttia

(45) Yhteistyöhön osallistumattomien yritysten jäännöspolkumyyntimarginaali määritettiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

Koska japanilaisten tuottajien/viejien yhteistyön taso oli korkea, katsottiin asianmukaiseksi asettaa jäännöspolkumyyntimarginaali samalle tasolle kuin yhteistyössä toimineille yrityksille vahvistettu korkein polkumyyntimarginaali.

Prosentteina CIF yhteisön rajalla -tuontihinnasta ilmaistu marginaali on 25,5 prosenttia.

2. Taiwan

(46) Koska polkumyyntiä koskevat olosuhteet ovat muuttuneet huomattavasti, komissio suoritti kattavan tutkimuksen, jonka seurauksena laskettiin uudet polkumyyntimarginaalit.

Yhteistyön laajuus

(47) Kolme yritystä vastasi tuottajille/viejille osoitettuun kyselylomakkeeseen.

Mainituista kolmesta yrityksestä yhden havaittiin harjoittaneen ainoastaan kyseisen tuotteen myyntiä yhteisöön. Ottaen huomioon, että kyseinen yritys ei ollut tuottanut yhteisöön myytävää tuotetta, sen tilanteesta ei polkumyynnin osalta voitu suorittaa yksilöllistä arviota.

Normaaliarvo

(48) Komissio määritti Taiwanista peräisin oleville tuotteille normaaliarvon käyttäen edellä mainittuja Japanin yhteydessä käytettyjä menettelyjä ja menetelmiä, lukuun ottamatta tapauksia, joissa normaaliarvo määritettiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(49) Molempien taiwanilaisten tuottajien/viejien ilmoittamat kotimarkkinoiden myyntiä koskevat tiedot todettiin epäluotettaviksi, koska yritykset olivat jättäneet ilmoittamatta huomattavan osan tutkimuksen kohteena olevasta elektrolyyttikondensaattorien kotimarkkinoiden myynnistään. Tämän vuoksi normaaliarvo päätettiin määrittää käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Kyselylomakkeeseen annetussa vastauksessa ilmoittamatta jätetystä kotimarkkinoiden myynnistä saatu voitto päätettiin ottaa huomioon käyttäen edellä Japanin yhteydessä kuvattua menetelmää.

(50) Edellä mainitun menetelmän perusteella voitiin tietylle määrälle yhteisöön vietäväksi myydyistä tyypeistä muodostaa normaaliarvo käyttäen perusteena verrattavissa olevien tuotetyyppien kotimarkkinoiden hintoja perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Muille yhteisöön vietäväksi myydyille elektrolyyttikondensaattorityypeille muodostettiin laskennallinen normaaliarvo.

Vientihinta

(51) Vientihinta Taiwanista peräisin oleville tuotteille määritettiin käyttäen samoja, edellä mainittuja Japania koskevan tarkastelun yhteydessä käytettyjä menettelyjä ja menetelmiä.

(52) Kaikki taiwanilaisten yritysten elektrolyyttikondensaattoreiden myynti yhteisön markkinoille tapahtui yhteisön etuyhteydettömille tuojille. Tämän vuoksi vientihinta määritettiin tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

Vertailu

(53) Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi normaaliarvon ja vientihinnan välillä suoritettiin asianmukainen hyvitys hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eroavuuksia koskevien oikaisujen muodossa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(54) Myös muita oikaisuja on myönnetty kuljetuskustannusten, käsittelykustannusten, liitännäiskustannusten ja luottokustannusten osalta silloin kun pyynnöt ovat olleet asianmukaisia ja perusteltuja, toisin sanoen silloin, kun asianomainen osapuoli on pystynyt osoittamaan kaikkien väitettyjen erojen vaikutukset hintoihin ja hintojen vertailukelpoisuuteen.

Polkumyyntimarginaalit

(55) Tyyppikohtaista normaaliarvon painotettua keskiarvoa verrattiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti vientihintojen painotettuun keskiarvoon.

(56) Edellä kuvattu vertailu osoittaa polkumyyntiä tapahtuneen kaikkien komission kanssa yhteistyössä olleiden tuottajien/viejien osalta Polkumyyntimarginaalit ilmaistuna prosentteina CIF-tuontihinnasta yhteisön rajalla ovat seuraavat:

- Teapo Electronic Corporation: 8,1 prosenttia

- Kaimei Electronic Corp.: 13,8 prosenttia.

(57) Koska yhteistyöhön osallistumattomien yritysten määrä oli huomattava, jäännöspolkumyyntimarginaali määritettiin käyttäen selvimmin polkumyynnillä tapahtuneen tuotteen mukaista määritystä yritykselle, jonka polkumyyntimarginaali oli korkein ilmaistuna prosentteina CIF-tuontihinnasta yhteisön rajalla. Katsottiin, että tämä on asianmukaisin tapa, jotta vältettäisiin palkitsemasta yhteistyöstä kieltäytyminen.

Prosentteina CIF yhteisön rajalla -tuontihinnasta ilmaistu marginaali on 39,7 prosenttia.

3. Korean tasavalta

(58) Yksikään yritys ei vastannut tuottajille/viejille osoitettuun kyselylomakkeeseen. Yhteistyön puuttumisen johdosta jäännöspolkumyyntimarginaali oli määritettävä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Tässä yhteydessä olisi huomattava, että käytettävissä olevat tiedot olivat rajalliset. Korean tasavallasta tulevan tuonnin hintoja koskevia tilastotietoja oli olemassa vain laajemman tuotekokonaisuuden osalta. Koska tuottajat lisäksi myyvät kyseistä tuotetta kotimaassa teollisille käyttäjille suoraan eikä välittäjien kautta, Korean kotimarkkinoista ei ollut saatavissa luotettavia hintatietoja. Tämän johdosta päätettiin käyttää korkeinta polkumyyntimarginaalia, joka on todettu myytäessä kyseistä mallia edustavia määriä jossakin muussa tarkastelun kohteena olevassa maassa, eli Japanissa.

(59) Tämän seurauksena prosentteina CIF yhteisön rajalla -tuontihinnasta ilmaistu Korean tasavallalle vahvistettu jäännöspolkumyyntimarginaali on 76,2 prosenttia.

D. YHTEISÖN TUOTANNONALA

1. Yhteisön tuotannonalan koostumus

(60) Molemmat tarkastelut koskevat samaa tuotetta ja perustuvat pääasiassa samoja ajanjaksoja koskeviin tietoihin. Tämän vuoksi katsottiin aiheelliseksi tutkia niitä samanaikaisesti. Yhteisön tuotanto ja yhteisön tuotannonala koostuvat näin ollen molempien tarkastelujen osalta samoista yhteisön tuottajista.

(61) Neljä merkittävää elektrolyyttikondensaattoreiden tuottajaa, BC components, BHC Aerovox Ltd. (Yhdistynyt kuningaskunta), Vishay Roederstein GmbH (Saksa) ja Siemens-Matsushita Components GmbH & Co. KG (Saksa) sekä eräät pienet ja keskisuuret tuottajat olivat yhteisöön sijoittautuneita.

Kolme tuottajaa tuki Japania koskevaa tarkastelupyyntöä: BC components, BHC Aerovox Ltd. ja Vishay Roederstein GmbH. Kaksi jälkimmäistä eivät kuitenkaan toimineet yhteistyössä komission kanssa eikä niiden sen vuoksi katsottu kuuluvan yhteisön tuotannonalaan.

(62) Kuten edellä on todettu, BC components on uusi yritys, joka yhtiöitettiin tutkimusajanjakson päätyttyä. Sille siirtyi Philips components BV:n toimet elektrolyyttikondensaattoreiden valmistuksen ja myynnin osalta. Yritysvaltaus toteutettiin jatkuvuuden perusteella erityisesti elektrolyyttikondensaattoreiden valmistuksen ja myynnin osalta Euroopassa. BC components BV ilmaisi tukensa molemmille tarkasteluille.

(63) Siemens-Matsushita Components GmbH & Co. KG, jäljempänä 'Siemens-Matsushita', ja muut pienet ja keskisuuret tuottajat eivät kuuluneet niihin tuottajiin, jotka pyysivät Japania koskevaa tarkastelua. Kyseiset yritykset eivät myöskään ilmoittautuneet tarkastelujen vireillepanoa koskevien ilmoitusten julkaisemisen jälkeen. Tämän vuoksi kyseisten tuottajien ei voitu katsoa kuuluvan perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti yhteisön tuotannonalaan.

(64) Eräs japanilainen tuottaja/viejä vastusti sitä, että komissio ei ollut ottanut yhteyttä Siemens-Matsushitaan ja että kyseisen yrityksen ei katsottu kuuluvan yhteisön tuotannonalaan. Kyseisiä vaateita ei voitu hyväksyä, koska, kuten edellä on todettu, Siemens-Matsushita ei ilmoitusten julkaisemisen jälkeen ilmoittautunut asianomaiseksi osapuoleksi eikä ilmaissut kiinnostusta yhteistyössä toimimiseen. Se ei myöskään vastustanut sitä, että se jätettiin yhteisön tuotannonalan ulkopuolelle.

Käytettävissä olevista tiedoista kävi lisäksi ilmi, että Siemens-Matsushita on yhteisyritys, jonka omistavat puoliksi Siemens AG (Saksa) ja Matsushita Electric Industrial Ltd Group (Japani). Jälkimmäinen on yhteistyöhön osallistumaton japanilainen tuottaja/viejä. Siemens AG valvoo yritysjohtoa ja sillä on ratkaiseva ääni äänten mennessä tasan. Ilmoitettiin, ettei Siemens-Matsushita ollut tuonut elektrolyyttikondensaattoreita asianomaisista maista ja että se myy oman elektrolyyttikondensaattoreiden tuotantonsa yhteisön markkinoilla omana tavaramerkkinään. Koska Matsushita Electric Industrial Ltd Groupilla on kuitenkin 50 prosenttia osakkeista, on selvää, että se pystyy valvomaan Siemens-Matsushitaa tai määräämään sille pakotteita. Käytettävissä olevista tiedoista kävi myös ilmi, että Siemens-Matsushita hyötyi kahden osakkeenomistajansa jaetusta taitotiedosta. Kyseiset kaksi yhtiötä ovat siis perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitussa etuyhteydessä.

(65) Matsushita Electric Industrial Ltd:n merkittävästä osakekannasta Siemens-Matsushitassa ja edellä mainitusta jaetusta taitotiedosta tehtiin se päätelmä, että Siemens-Matsushita on sangen toisessa asemassa kuin BC components. Tämän vuoksi katsottiin aiheelliseksi perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti sulkea Siemens-Matsushita yhteisön tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle.

(66) On painotettava, että Siemens-Matsushita suljettiin yhteisön tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle jo alkuperäisissä tutkimuksissa, joista toinen koski tuontia Japanista ja toinen tuontia Korean tasavallasta ja Taiwanista. Kyseinen lähestymistapa ei aiheuttanut kiistaa kummassakaan tutkimuksessa.

(67) Eräät japanilaiset tuottajat/viejät vaativat BC componentsin sulkemista yhteisön tuotannonalan ulkopuolelle, sillä tutkimusajanjakson päättymiseen saakka siihen silloin etuyhteydessä olleet yritykset, erityisesti Philips Consumer Electronics BV, toivat merkittäviä määriä elektrolyyttikondensaattoreita Japanista.

(68) Komissio tutki riittikö se, että Philips Consumer Electronics BV toi elektrolyyttikondensaattoreita Japanista, sulkemaan BC componentsin, tuolloin Philips Groupin ainoan elektrolyyttikondensaattoreiden valmistajan, yhteisön tuotannonalan ulkopuolelle.

Kävi ilmi, että Philips Groupin koko tuontia ei oltu tarkoitettu jälleenmyyntiin, vaan Philips Consumer Electronics BV sisällytti siitä suurimman osan omaan elektroniikkatuotteiden tuotantoonsa. Tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, että suurin osa kyseisestä tuonnista (yli 85 prosenttia) koski 'radiaalisia' tuotteita, joita BC components ei ollut vielä tuottanut tai joiden tuotannon osalta se oli vasta perustamisajanjaksolla. Philips Consumer Electronics BV:llä ei tässä tilanteessa ollut muuta mahdollisuutta kuin hankkia tavaraa asianomaisten maiden tuottajilta/viejiltä.

Kävi myös ilmi, että Philips Consumer Electronics BV:n muu tuonti koski tuotteita, jotka kilpailivat suoraan BC componentsin tuotannon kanssa ja muodostivat merkittävän osan yhteisöön tulleesta kokonaistuonnista. Pantiin myös merkille, että Philips Consumer Electronics BV oli edellä mainitusta tuonnista huolimatta tärkein BC componentsin perinteinen asiakas, sillä se osti keskimäärin 40 prosenttia tämän kokonaismyynnistä tutkimusajanjakson aikana. Philips Consumer Electronics BV pystyi hankkimaan osan raaka-aineistaan asianomaisista maista, koska Philips Groupin rakenne perustuu tulosyksiköihin, jotka kaikki ovat itsenäisiä ja vapaita valitsemaan hankkijansa erityisesti silloin kun se on tarpeen Philips Groupin sisäisen tuotesarjan täydentämiseksi (kuten 'radiaalisten' elektrolyyttikondensaattoreiden tapauksessa).

(69) Philips Consumer Electronics BV:n tuonti katsottiin edellä esitetyistä syistä tavanomaisen kauppatavan mukaiseksi siihen saakka, kunnes yhteisön markkinoilla vallitsisi taas terve kilpailu.

(70) BC components edusti pääosaa (41 prosenttia) arvioidusta yhteisön kokonaistuotannosta.

(71) Siemens Matsushitan arvioitua tuotantoa ei otettu perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti huomioon yhteisön kokonaistuotannon määrittelyssä yhteisön tuotannonalan edustavuutta arvioitaessa. Eräs yhteistyössä toiminut japanilainen tuottaja/viejä väitti, että jos Siemens-Matsushitan arvioitu tuotanto olisi otettu huomioon, BC components ei olisi asemansa puolesta pystynyt edustamaan yhteisön kokonaistuotantoa.

Katsottiin kuitenkin, että vaikka Siemens-Matsushitan tuotanto, sellaisena kuin se on määritettynä yhteistyössä toimineiden osapuolten esittämien tietojen perusteella, olisi otettu huomioon yhteisön kokonaistuotantoa määritettäessä, yhteisön tuotannonala olisi silti edustanut pääosaa kyseisestä tuotannosta perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(72) Tämän vuoksi vahvistettiin, että BC components muodosti perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan.

E. VAHINKO

1. Yhteisön kulutus

(73) Kulutukseksi laskettiin yhteisön tuotannonalan todennettujen myyntimäärien, muiden yhteisössä sijaitsevien tuottajien arvioidun myynnin ja yhteisöön suuntautuneen tuonnin arvioidun määrän yhteismäärä.

(74) Tuontimääriä arvioitaessa otettiin huomioon se, että siihen CN-koodiin, johon elektrolyyttikondensaattorit kuuluvat, kuuluu myös muuntyyppisiä kondensaattoreita, joita kyseiset tarkastelut eivät koske. Tämän vuoksi Eurostatin tilastoista ei voitu saada tarkkoja lukuja elektrolyyttikondensaattoreiden kokonaistuonnista. Yhteisöön suuntautuneen tuonnin määrä perustuikin yhteisön tuotannonalan esittämään arvioon. Arviota oikaistiin asianomaisten maiden osalta niin, että siinä otetaan huomioon asianomaisten yhteistyössä toimineiden tuottajien/viejien esittämät todennetut tiedot. Tämä lähestymistapa oli alkuperäisissä tutkimuksissa käytetyn lähestymistavan mukainen.

(75) Edellä esitetyn mukaisesti laskettuna kulutus kasvoi vuosina 1993-1995 ensin 78,8 miljoonasta yksiköstä 91 miljoonaan yksikköön ja väheni sitten hieman siten, että se oli 87,9 miljoonaa yksikköä tutkimusajanjaksona, mutta kasvoi taas 90,8 miljoonaan yksikköön vuonna 1997. Kokonaiskulutus kasvoi 12 prosenttia tarkastelujakson aikana.

2. Asianomaisista maista yhteisön markkinoille tuleva tuonti

Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kumulointi

(76) Tuotemääritelmän päivittämisen vuoksi Japania koskevan tarkastelun yhteydessä katsottiin aiheelliseksi toteuttaa täysimääräinen vahingon ja syy-yhteyden arviointi kyseisestä maasta peräisin olevan tuonnin osalta. Koska Koreaa ja Taiwania koskevaa tarkastelua käsitellään samanaikaisesti Japania koskevan tarkastelun kanssa, tutkittiin pitäisikö näistä kolmesta maasta peräisin olevan tuonnin vaikutuksia arvioida kumulatiivisesti.

(77) Kuten edellä on esitetty, kaikkien kyseisten kolmen maan osalta todetut polkumyyntimarginaalit ylittivät vähimmäistason ja näistä maista peräisin olevan tuonnin määrä oli merkittävä tutkimusajanjaksona.

(78) Kilpailuolosuhteiden osalta pantiin merkille, että kaikista asianomaisista maista tuodut tuotteet ja yhteisössä tuotetut tuotteet olivat samankaltaisia fyysisiltä ja teknisiltä perusominaisuuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan sekä sen suhteen, että niitä myytiin toisiinsa verrattavissa olevien myyntikanavien kautta. Tämän vuoksi tuodut tuotteet kilpailivat yhteisössä tuotettujen tuotteiden kanssa. Kävi myös ilmi, että kaikki kyseisten tuontituotteiden keskihinnat alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat ja tästä syystä kilpailivat samankaltaisin edellytyksin yhteisössä tuotettujen tuotteiden kanssa. Asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin, johon sovelletaan polkumyyntitoimenpiteitä, keskihinnoissa oli havaittavissa tarkastelujakson aikana samankaltainen noususuuntaus kuin yhteisön tuotannonalan keskimääräisissä myyntihinnoissa.

(79) Tämän vuoksi katsottiin, että kaikista asianomaisista maista tulevaa polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia olisi tarkasteltava kumulatiivisesti perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kumuloitu määrä ja markkinaosuus

(80) Japanista, Korean tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien elektrolyyttikondensaattoreiden polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kumuloitu määrä kasvoi 11 prosenttia tarkastelujakson aikana eli 33,3 miljoonasta yksiköstä vuonna 1993 päätyen 37,1 miljoonaan yksikköön tutkimusajanjakson aikana. Vuoden 1997 lopussa kumuloidun tuonnin määrä oli huipussaan 38,9 miljoonaa yksikköä. Kyseisen tuonnin kumuloitu markkinaosuus väheni 42,5 prosentista vuonna 1993 peräti 36,6 prosenttiin vuonna 1995 ja kasvoi sitten 42,2 prosenttiin tutkimusajanjaksona. Vuoden 1997 lopussa markkinaosuus oli 42,8 prosenttia. Kaiken kaikkiaan tuonnin kumuloitu markkinaosuus pysyi vakaana.

Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hinnat

(81) Tutkimus on osoittanut, että asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin keskimääräiset myyntihinnat olivat huomattavasti yhteisön tuotannonalan myyntihintoja alempia.

(82) Hinnan alittavuuden määrittämiseksi tehtiin tyyppikohtainen vertailu yhtäältä asianomaisten tuottajien/viejien riippumattomilta yhteisön tuojilta veloittamien hintojen tai tarvittaessa tuottajiin/viejiin etuyhteydessä olevien tuojien ensimmäisiltä riippumattomilta asiakkailta yhteisössä veloittamien hintojen ja toisaalta yhteisön tuotannonalan riippumattomilta ostajilta veloittamien hintojen välillä. Koska yksikään Korean tasavallan asianomainen osapuoli ei toiminut yhteistyössä, hinnan alittavuuden tasot määritettiin soveltamalla samaa menetelmää kuin polkumyyntimarginaalin määrittämisessä kyseisen maan osalta eli korkeinta yhteistyössä toimineiden japanilaisten tuottajien/viejien osalta todettua hinnan alittavuuden tasoa. Koska Eurostatista saatavia luotettavia tietoja ei ollut käytettävissä (katso jäljempänä), nämä katsottiin parhaiksi käytettävissä oleviksi tiedoiksi.

(83) Tuotuja ja yhteisössä tuotettuja elektrolyyttikondensaattoreita vertailtiin tyyppikohtaisesti. Tyypit yksilöitiin seuraavien myyntihintoihin ja asiakkaan ostopäätökseen merkittävästi vaikuttavien arviointiperusteiden mukaisesti: kapasitanssi, nimellisjännite, toimintalämpötila, liitäntätyyppi ja koko. Jos kaikkia näitä arviointiperusteita käytettäessä ei löytynyt samanlaisia vietyjä ja yhteisössä tuotettuja tuotetyyppejä, vertailussa käytettiin toisiaan mahdollisimman paljon muistuttavia tyyppejä. Näin voitiin kattaa 40-70 prosenttia tuottajien/viejien viennistä.

(84) Hintavertailussa käytettiin pohjana liiketoimia, jotka edustivat noin 95 prosenttia kaikista yhteisön tuotannonalan liiketoimista. Yhteisön tuotannonalan myyntihintoja oikaistiin tarvittaessa niiden saattamiseksi vapaasti tehtaalla -tasolle. Myös suoraan etuyhteydettömille asiakkaille tapahtuneiden vientitoimien myyntihintavertailun yhteydessä tehtiin oikaisuja tuottajien/viejien myyntihintoihin (CIF-hinta yhteisön rajalla) maksetun tullin (mahdolliset polkumyyntitullit mukaan luettuina) sekä tuonnin jälkeisten kustannusten ja voiton huomioon ottamiseksi. Kaikkia hintoja verrattiin keskiarvojen tasolla vertailukelpoisessa kaupan portaassa sen jälkeen, kun niistä oli vähennetty kaikki alennukset ja hyvitykset.

(85) Vertailun tuloksena saatiin seuraavat huomattavat painotetut keskimääräiset hinnan alittavuuden marginaalit, jotka on ilmaistu prosentteina yhteisön tuotannonalan hinnoista:

- Japani: 0-68,6 %, keskimäärin 32,2 %

- Taiwan: 0-60,0 %, keskimäärin 30,6 %

- Korean tasavalta: 68,6 %.

3. Yhteisön tuotannonalan tilanne

Yhteisön tuotannonalan myyntimäärät ja markkinaosuus

(86) Yhteisön tuotannonalan myyntimäärät yhteisön markkinoilla lisääntyivät vuosina 1993-1995 indeksiluvusta 100 indeksilukuun 121 vähentyen sitten tutkimusajanjaksona indeksilukuun 95, joten kokonaisvähennus tarkastelujakson aikana oli 5 prosenttia. Vuoden 1997 lopussa myynti lisääntyi indeksilukuun 97, jolloin vähennys oli 3 prosenttia vuoteen 1993 verrattuna.

(87) Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni vuoden 1993 indeksiluvusta 100 indeksilukuun 85 tutkimusajanjaksona eli vähennystä oli 15 prosenttia. Markkinaosuus pysytteli indeksiluvussa 84 vuoden 1997 lopussa.

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(88) Yhteisön tuotannonalan tuotanto kasvoi vuosina 1993-1995 indeksiluvusta 100 indeksilukuun 123 ja väheni sitten tutkimusajanjaksona indeksilukuun 98, josta se nousi indeksilukuun 100 vuoden 1997 lopussa. Vaikka tuotanto väheni vain vähän koko tarkastelujakson aikana, se laski lähes 20 prosenttia jakson lopussa eli vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välillä.

(89) Tuotantokapasiteetti lisääntyi 25 prosenttia vuosina 1993-1995, pysytteli vakaana vuonna 1996, mutta lisääntyi sitten tutkimusajanjaksona vielä 16 prosenttia ja pysyi vakaana vuoden 1997 lopussa. Vuosina 1993-1995 tapahtunut kapasiteetin kasvu vastasi kulutuksessa yhteisön markkinoilla samana ajanjaksona tapahtunutta kehitystä. Tutkimusajanjakson kapasiteetin lisäys johtui osittain uuden tuotetyypin, niin kutsuttujen radiaalisten elektrolyyttikondensaattoreiden, kehittämisestä.

(90) Kun kapasiteetin käyttöastetta arvioidaan tuotannon ja tuotantokapasiteetin kehityksen valossa, voidaan todeta, että käyttöaste nousi vuosina 1993-1994 indeksiluvusta 100 indeksilukuun 109, mutta laski sitten tasaisesti indeksilukuun 70 tutkimusajanjaksona ollen 71 vuoden 1997 lopussa.

Varastot

(91) Yhteisön tuotannonalan varastojen kehitys oli epätasaista. Varastot kasvoivat vuosina 1993-1995 indeksiluvusta 100 indeksilukuun 168, vähenivät vuonna 1996 indeksilukuun 93 ja lisääntyivät sitten taas tutkimusajanjaksona indeksilukuun 252. Yhteisön tuotannonalan varastoja vastaava myyntipäivien määrä lähes kolminkertaistui tarkastelujakson aikana (13 päivästä vuonna 1993 tutkimusajanjakson 37 päivään). Varastot kuitenkin vähenivät vuoden 1997 lopussa indeksilukuun 113.

Yhteisön tuotannonalan myyntihintojen kehitys

(92) Yhteisön tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat etuyhteydettömille osapuolille nousivat vuoden 1993 ja tutkimusajanjakson välillä 16 prosenttia. Hinnat kuitenkin laskivat vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välillä lähes 8 prosenttia. Samana ajanjaksona nousivat myös Taiwanista (28 prosenttia) ja Korean tasavallasta (23 prosenttia) peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin keskimääräiset hinnat. Japanista peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin keskimääräiset hinnat pysyivät kaiken kaikkiaan vakaina vuoden 1993 ja tutkimusajanjakson välillä. Vaikka polkumyyntitoimenpiteiden kohteena olevien tuotteiden hinnat nousivat merkittävästi, niiden tuotteiden hinnat, joihin ei sovellettu polkumyyntitoimenpiteitä, laskivat jyrkästi keskimäärin 40 prosenttia.

(93) Edellä kuvattu yhteisön tuotannonalan keskimääräisten myyntihintojen ja vientituella tapahtuneen tuonnin kehitys johtuu kulutuksen merkittävästä lisääntymisestä tarkastelujakson aikana, tuotevalikoimassa vuosien kuluessa tapahtuneista muutoksista, erilaisten elektrolyyttikondensaattorityyppien runsaslukuisuudesta ja tästä johtuvasta myyntihintojen kirjavuudesta, uusien ja usein aiempia kalliimpien tuotteiden tulosta yhteisön markkinoille sekä aiempien Japania (1992) sekä Taiwania ja Etelä-Koreaa (1994) koskevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta.

Kannattavuus

(94) Yhteisön tuotannonalan taloudelliset tulokset osoittivat prosenttiosuutena nettomyynnistä ilmaistuna lähes 6 prosentin tappiota vuonna 1993. Sitten tulokset paranivat ja vuonna 1995 yhteisön tuotannonala teki voittoa lähes 6 prosenttia. Tilanne kuitenkin huononi merkittävästi vuoden 1995 jälkeen ja kävi ilmi, että tutkimusajanjaksona ja vuoden 1997 lopussa yhteisön tuotannonala toimi kannattavuusrajan tuntumassa.

(95) On pantava merkille, että kannattavuuden nousu vuosina 1993-1995 tapahtui välittömästi sen jälkeen, kun otettiin käyttöön polkumyyntitoimenpiteet Japania sekä Korean tasavaltaa ja Taiwania vastaan. Samaan aikaan kasvoi myös kulutus. Tämä kaikki vaikutti myönteisesti yhteisön tuotannonalan myyntiin sekä määrällisesti että arvon mukaan laskettuna kuin myös tuotantomääriin. Toisaalta vuoden 1995 jälkeen tapahtunutta kannattavuuden laskua olisi tarkasteltava ennen kaikkea ottaen huomioon yhteisön tuotannonalan myynnin väheneminen ja keskimääräisten myyntihintojen laskeminen. Myynnin vähentyminen sai aikaan tuotannon huomattavan supistumisen ja olemassa olevan kapasiteetin käyttöasteen laskun, mikä puolestaan aiheutti yksikkökustannusten nousun, koska kiinteiden kustannusten osuus tuotannon yksikkökustannuksista nousi.

Investoinnit, työllisyys ja tuottavuus

(96) Yhteisön tuotannonalan vuotuiset investoinnit kasvoivat vuosina 1993-1996 indeksiluvusta 100 indeksilukuun 576. Tutkimusajanjaksolla investoinnit tyrehtyivät. On pantava merkille, että vuosina 1993-1995 tehtyjen investointien ansiosta yhteisön tuotannonala pystyi kasvattamaan uusien elektrolyyttikondensaattorityyppien tuotantokapasiteettia ja parantamaan yleistä suorituskykyään.

(97) Työllisyys heikkeni tarkastelujaksolla 22 prosenttia, mikä johtui tehokkuuden paranemisesta ja vuoden 1995 jälkeen huonontuneiden taloudellisten tulosten aiheuttamasta yleisestä rakenneuudistuksesta. Vuoden 1997 lopussa työllisyys oli keskimäärin samalla tasolla kuin tutkimusajanjakson päättyessä.

(98) Tuotannon määrällä työntekijää kohti mitattu yhteisön tuotannonalan tuottavuus lisääntyi vuosina 1993-1995 indeksiluvusta 100 indeksilukuun 128, mikä johtuu suurimmaksi osaksi työllisyyden alenemisesta ja tuotannon määrän lisääntymisestä. Tuottavuus heikkeni vuoden 1995 jälkeen, koska tuotanto oli vähentynyt huomattavasti, mutta lisääntyi taas tutkimusajanjaksolla työllisyyden heiketessä jatkuvasti. Kaiken kaikkiaan tuottavuus lisääntyi 26 prosenttia tarkastelujakson aikana.

Päätelmät

(99) Vuoden 1993 ja tutkimusajanjakson välillä yhteisön tuotannonalan myyntimäärät laskivat (-5 %) samoin kuin sen markkinaosuus (-15 %), tuotanto (-2 %), kapasiteetin käyttöaste (-30 %) ja työllisyys (-22%), vaikka kysyntä yhteisön markkinoilla samaan aikaan kasvoi (+12 %).

Lisäksi tutkimusajanjakson lopussa yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne oli vuosien 1993-1995 lyhyeksi jääneen myönteisen kehityksen jälkeen epätyydyttävä ja riittämätön ylläpitämään investointeja ja tutkimus- ja kehittämistoimintaa (tuotannonalan todettiin toimivan kannattavuusrajalla tutkimusajanjaksona).

(100) Yhteisön tuotannonalan kielteinen kehitys ajoittuu ensisijaisesti vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson väliseen aikaan, jolloin myyntimäärien, markkinaosuuden ja tuotannon merkittävän vähennyksen lisäksi myös kannattavuus heikkeni siten, että kun voittoa saatiin vuonna 1995 noin 6 prosenttia liikevaihdosta, oli toiminta tutkimusajanjaksona kannattavuusrajalla.

(101) Vuoden 1997 loppuun ulottuvassa vahingon arvioinnissa, joka tehtiin Koreaa ja Taiwania koskevan tarkastelun tutkimusajanjakson päätösajankohdan huomioon ottamiseksi, vahvistettiin edellä mainitut päätelmät.

(102) Komissio katsoo edellä esitetyn tarkastelun perusteella, että yhteisön tuotannonala on kärsinyt perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

F. VAHINGON SYY-YHTEYS

1. Japanista, Korean tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kumuloidut vaikutukset

(103) Samaan aikaan, kun yhteisön tuotannonalan myyntimäärät ja markkinaosuus vähenivät tarkastelujaksolla, kumuloitu polkumyynnillä tapahtuva tuonti lisääntyi merkittävästi. Yhteisön tuotannonalan myynti laski 5 prosenttia ja markkinaosuus väheni 15 prosenttia, mutta kumuloitu polkumyynnillä tapahtuva tuonti lisääntyi 11 prosenttia ja säilytti markkinaosuutensa.

(104) Kyseinen kehitys on vieläkin räikeämpää tarkasteltaessa vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välistä ajanjaksoa, jolloin yhteisön tuotannonalan tilanne oli pahimmillaan. Tuolloin yhteisön tuotannonalan myynti laski 22 prosenttia ja polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä kasvoi 11 prosenttia. Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus väheni 19 prosenttia, kun taas tuonnin markkinaosuus kasvoi 36,6 prosentista 42,2 prosenttiin eli 15 prosenttia. Kulutuksen vähentyessä hieman polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pysynyt vakaana, kuten olisi voitu olettaa, vaan se itse asiassa kasvoi ja vähensi siten yhteisön tuotannonalan myynnin määrää ja markkinaosuutta.

Lisäksi kaikkien asianomaisten maiden osalta kävi ilmi merkittävää polkumyyntiä ja hinnan alittavuutta. Koska markkinat ovat alttiita hinnanvaihteluille ja suhteellisen avoimia, yhteisön tuotannonalan myynti väheni hinnan alittavuuden takia. Tämä vähennys yhdessä myyntihintojen laskun kanssa aiheutti kannattavuuden heikkenemisen. Yhteisön tuotannonalan oli epätyydyttävien taloudellisten tulosten takia lykättävä investointihankkeita tutkimusajanjakson aikana.

(105) Polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia koskeva kehitys esti yhteisön tuotannonalaa täysin toipumasta aiemmasta vahingosta, jota se oli kärsinyt ennen kuin Japanista, Korean tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevassa tuonnissa otettiin käyttöön polkumyyntitoimenpiteitä.

2. Muut tekijät

(106) Komissio tutki, voisiko yhteisön tuotannonalan kärsimä vahinko johtua muista tekijöistä kuin asianomaisista maista peräisin olevasta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista.

Muu tuonti

(107) Kyseisten tarkastelujen ulkopuolisista kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 5,7 prosenttia tarkastelujakson aikana. Erityisesti Yhdysvalloista ja Thaimaasta tuleva tuonti lisääntyi merkittävästi tarkastelujaksolla. Lisäksi kyseisen tuonnin hinnat todettiin keskimäärin yhteisön tuotannonalan hintoja alemmiksi. Tämän vuoksi on mahdollista, että Yhdysvalloista ja Thaimaasta peräisin oleva tuonti edisti osaltaan yhteisön tuotannonalan kärsimää vahinkoa.

(108) Eräs japanilainen tuottaja/viejä väitti, että yhteisön tuotannonalan kärsimä vahinko johtui pääasiassa Brasiliasta peräisin olevasta tuonnista. Väitteen tueksi esitettiin CN-koodiin 8532 22 00 perustuvia tilastotietoja, joista kävi ilmi Brasiliasta yhteisöön suuntautuvan tuonnin huomattava lisääntyminen tarkastelujaksolla.

(109) Mutta kuten edellä on todettu, kyseiseen CN-koodiin kuuluu elektrolyyttikondensaattoreiden lisäksi monta muuta kondensaattorityyppiä. Näyttöä ei saatu siitä, että esitetyt tilastotiedot koskivat ainoastaan elektrolyyttikondensaattoreita, eikä näyttöä esitetty siitä, että kyseinen tuonti tapahtui polkumyynnillä ja vahingollisin hinnoin. Elektrolyyttikondensaattoreiden kokonaistuonnista yhteisöön käytettävissä olevat tiedot näyttävät osoittavan, että Brasiliasta tuleva tuonti todennäköisesti alittaa vähimmäistason. Näin ollen kyseinen väite hylättiin.

Yhteisön kulutuksen kehittyminen

(110) Eräs japanilainen tuottaja/viejä väitti, että yhteisön tuotannonalan kärsimä vahinko johtui elektrolyyttikondensaattoreiden markkinoilla vuoden 1995 jälkeen vallitsevasta taloudellisen syklin yleisestä laskusuuntauksesta.

(111) Yhteisön kulutus lisääntyi tarkastelujaksolla 12 prosenttia. Tästä kasvusta huolimatta yhteisön tuotannonalan myynti laski 5 prosenttia ja markkinaosuus väheni 15 prosenttia. Vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana yhteisön kulutus supistui 4 prosenttia, kun taas yhteisön tuotannonalan myynti laski paljon enemmän (-25 %). Samanaikaisesti kulutuksen vähentymisestä huolimatta polkumyynnillä tapahtuva kumuloitu tuonti lisääntyi 11 prosenttia ja kasvatti markkinaosuuttaan (+15 %). Tämän vuoksi yhteisön tuotannonalan kärsimä vahinko ei voinut johtua ainoastaan kulutuksen vähentymisestä vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välillä.

Yhteisön tuotannonalan suorituskyky

(112) Eräs japanilainen tuottaja/viejä väitti, että yhteisön tuotannonalan kärsimä vahinko ei johtunut polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista, vaan yhteisön tuotannonalan suhteellisesta tehottomuudesta. Esitettiin erityisesti seuraavat huomautukset:

(113) Tuottajien/viejien väitettiin olevan kustannustehokkuudeltaan ja tuottavuudeltaan yhteisön tuotannonalaa edellä ja tämän tuotantokustannuksiin liittyvän edun ansiosta ne pystyivät myymään elektrolyyttikondensaattoreita alhaisemmin hinnoin.

Vaikka ei tutkittukaan sitä, hyötyivätkö asianomaiset tuottajat/viejät todellisuudessa jonkinlaisesta kustannuksiin liittyvästä edusta, on korostettava seuraavaa. Yhteisön tuotannonala ei kyennyt kyseisten tarkastelujen kohteena olevista maista polkumyynnillä tapahtuvan lisääntyneen tuonnin takia täysin hyödyntämään tuotantokapasiteettiaan ja sille aiheutui vakavaa vahinkoa. Näissä olosuhteissa katsotaan, että mahdollisista kustannuksiin liittyvistä eduista huolimatta, vaikka ne hyväksyttäisiinkin, viejien harjoittamasta polkumyynnistä aiheutui vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(114) Lisäksi väitettiin, että yhteisön tuotekehittely ja tuotteiden miniatyrisointi ei ollut yhtä pitkälle kehittynyttä kuin asianomaisten maiden tuottajilla/viejillä ja että tämän johdosta yhteisön tuotannonalan tuotesarja kiinnosti asiakkaita vähemmän.

Komissio vertaili yhteistyössä toimivien osapuolten tuotesarjoja. Vertailu osoitti, että yhteisön tuotannonalan tuotesarja oli tutkimusajanjakson aikana laajuudeltaan ja ominaisuuksiltaan suurelta osin vertailukelpoinen vientiä harjoittavien tuottajien tuotesarjan kanssa. Tämä koski myös miniatyrisoituja tyyppejä. Hinnan alittavuuden laskemiseksi tehdyistä tyyppikohtaisista vertailuista kävi selkeästi ilmi, että yhteisön tuottamat tuotteet ja tuodut tuotteet olivat erittäin pitkälti päällekkäisiä. Lisäksi todettiin, että tuotannonalalla tavanomaisen käytännön mukaisesti yhteisön tuotannonala kykeni tuottamaan 'erityisiä' tai 'räätälöityjä' malleja tiettyjen asiakkaiden erityistarpeiden mukaisesti. Tämän vuoksi tutkimuksessa ei käynyt ilmi yhteisön tuotannonalan ja asianomaisten tuottajien/viejien tuotesarjassa suuria eroja, joilla voitaisiin perustella kuluttajien valintaa puoleen tai toiseen.

(115) Väitettiin vielä, että yhteisön tuotannonala möi elektrolyyttikondensaattoreita, joiden elinaika oli määritetty liian pitkäksi. Tämä liian korkeaksi määritetty taso johti asianomaisten vientiä harjoittavien tuottajien hintoja huomattavasti korkeampiin myyntihintoihin.

Tutkimuksen tulokset ovat osoittaneet, että yhteisön tuotannonala valmisti elektrolyyttikondensaattoreita asiakkaidensa pyytämien määritysten mukaisesti. Lisäksi kävi ilmi, että yhteisön tuotannonalan luetteloissa olevat elinaikamääritykset eivät aina noudattaneet samoja perusteita kuin tuottajien/viejien määritykset, koska elektrolyyttikondensaattoreiden elinajan ilmaisemiseksi oli olemassa eri tapoja ('tehollinen kokonaiselinaika', 'testauselinaika', 'kestävyys' jne.) mittausperusteista riippuen. Tässä suhteessa ei esitetty näyttöä siitä, etteikö yhteisön tuotannonalan tuotteiden väitteen mukaan liian korkeaksi määritetty taso olisi voinut johtua ainoastaan elinajan mittaamisessa käytetyistä erilaisista perusteista. Tämän vuoksi väitettä ei voida pitää perusteltuna eikä kyseisten viejien väitteitä voida hyväksyä.

Yhteisön tuotannonalan lisääntyneestä tuotantokapasiteetista ja investoinneista aiheutunut vahinko

(116) Huomautettiin, että yhteisön tuotannonala lisäsi tuotantokapasiteettiaan ja investoi vuoden 1995 jälkeen laskusuuntauksen alkaessa markkinoilla. Määritettiin myös, että vuoden 1995 jälkeen tehdyt investoinnit ja niistä johtuva tuotantokapasiteetin lisääntyminen liittyivät pääasiassa uusien 'radiaalisten' kondensaattoreiden kehittämiseen. Kyseiset investoinnit edustivat ainoastaan 1 prosenttia liikevaihdosta. Niiden taloudelliset vaikutukset (esim. ylimääräiset poistot ja korkokulut) ovat lähes merkityksettömiä muihin kustannuksiin verrattuina. Uusien 'radiaalisten' tuotteiden myynnistä saatiin jonkin verran voittoa, joka ei kuitenkaan riittänyt kompensoimaan muista elektrolyyttikondensaattoreista aiheutunutta tappiota. Uusien 'radiaalisten' tuotteiden myynnissä vältettiin vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välillä yhteisön tuotannonalan kokonaismyynnissä tapahtunut entistä jyrkempi lasku.

Tämän vuoksi vuoden 1995 jälkeen tehdyt investoinnit ja niistä johtuva tuotantokapasiteetin lisäys ei ole voinut aiheuttaa kyseisen ajankohdan jälkeen tapahtunutta kannattavuuden huomattavaa heikentymistä ottaen huomioon erityisesti myyntihintojen samanaikaisen laskun (-8 %), joka johtui polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamista voimakkaista laskupaineista.

3. Päätelmät

(117) Vaikka ei voidakaan sulkea pois sitä mahdollisuutta, että muista kolmansista maista, erityisesti Yhdysvalloista ja Thaimaasta, tulevalla tuonnilla ja yhteisön kulutuksen lievällä laskulla olisi voinut osaltaan olla vaikutusta, Japanista, Korean tasavallasta ja Taiwanista peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut kumuloitu tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(118) Tämä päätelmä perustuu erityisesti siihen, että yhteisön tuotannonalan myynti ja markkinaosuus laskivat aikana, jolloin kysyntä yhteisön markkinoilla lisääntyi, ja samanaikaisesti yhteisön tuotannonalan hintoja huomattavasti alhaisemmilla hinnoilla tapahtuvan tuonnin määrä kasvoi. Edellä mainituista maista peräisin olevien elektrolyyttikondensaattoreiden aiheuttama epäterve kilpailu johti yhteisön tuotannonalan tuotannon vähenemiseen ja vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana myös hintojen suhteelliseen laskuun. Näiden kahden tekijän yhteisvaikutuksesta kannattavuus heikkeni merkittävästi viimeksi mainitun ajanjakson aikana.

G. POLKUMYYNTITOIMENPITEIDEN POISTAMISEN TODENNÄKÖISET VAIKUTUKSET

(119) Tarkasteltiin nykyisin Japaniin, Korean tasavaltaan ja Taiwaniin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden poistamisen mahdollisia vaikutuksia. Perusasetuksen 11 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti huomiota kiinnitettiin erityisesti seuraaviin tekijöihin: voimassa olevien toimenpiteiden tehokkuus sekä polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyys.

1. Voimassa olevien toimenpiteiden tehokkuus

(120) Kuten edellä on selitetty, nykyisin Japaniin sovellettavat toimenpiteet koskevat suppeampaa tuotesarjaa kuin tarkastelua koskeva tutkimus. Tämän vuoksi Japanista tulevaan tuontiin sovellettavien voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden vaikutuksia voidaan määrittää ainoastaan suppeamman tuotesarjan osalta.

Käytettävissä olevien tietojen perusteella pantiin merkille, että polkumyyntitoimenpiteiden kohteena olevan Japanista tulevan tuonnin määrä laski tarkastelujaksolla keskimäärin 40 prosenttia ja tuontihinnat nousivat vakaasti. Näiden suuntausten johdosta kyseisen tuonnin markkinaosuus väheni noin 18 prosentista vuonna 1993 keskimäärin 9 prosenttiin tutkimusajanjaksolla.

Samaten Korean tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevan tuonnin kehitystä tarkasteltaessa käy ilmi suhteellinen määrän lasku tarkastelujaksolla, minkä johdosta kyseisen tuonnin markkinaosuus väheni. Keskimääräiset tuontihinnat nousivat, vaikka ne pysyivätkin vahinkoa aiheuttavalla tasolla.

(121) Tämän vuoksi voidaan tehdä se päätelmä, että toteutetut toimenpiteet edistivät ainakin osittain terveiden kilpailuolosuhteiden palauttamista yhteisön markkinoille.

(122) Yhteisön tuotannonala kärsi kuitenkin edelleen toteutetuista polkumyyntitoimenpiteistä huolimatta merkittävää vahinkoa. Tämän on katsottava johtuvan kasvavasta Japanista peräisin olevasta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista, johon ei sovelleta polkumyyntitoimenpiteitä ja johon eivät vaikuta Korean tasavallan ja Taiwanin polkumyynnin osalta muuttuneet olosuhteet. Korean tasavallan osalta polkumyyntimarginaali on noussut alkuperäisen tutkimuksen jälkeen 70,6 prosentista 76,2 prosenttiin. Ainoan sekä alkuperäisessä että tarkastelua koskevassa tutkimuksessa yhteistyössä toimineen taiwanilaisen tuottajan/viejän (Kaimei electronic Corp.) osalta polkumyyntimarginaali nousi 10,7 prosentista 13,8 prosenttiin.

2. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyys

(123) Japanista, Taiwanista ja Korean tasavallasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan kumuloituneen tuonnin aiheuttama tosiasiallinen merkittävä vahinko määritettiin voimassa olevista polkumyyntitoimenpiteistä huolimatta. Saatiin riittävää näyttöä siitä, että vahingon jatkuminen olisi erittäin todennäköistä, mikäli Japaniin, Korean tasavaltaan ja Taiwaniin sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet raukeaisivat.

Lisäksi Japanin osalta käytettävissä olevat tiedot osoittivat, että yhteistyössä toimivilla japanilaisilla tuottajilla/viejillä oli vielä merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia tuotantonsa ja yhteisöön suuntautuvan vientinsä lisäämiseksi, mikäli voimassa olevat toimenpiteet raukeaisivat.

(124) Tarkastelua koskevasta tutkimuksesta kävi ilmi myös, että eräillä japanilaisilla tuottajilla/viejillä oli lujia siteitä eräisiin sellaisiin tuottajiin/viejiin, jotka olivat sijoittautuneet polkumyyntitoimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolisiin maihin kuten Yhdysvaltoihin ja Thaimaahan. Katsottiin, että näiden suhteiden johdosta kyseiset japanilaiset tuottajat/viejät pystyivät toteuttamaan maailmanlaajuista strategiaa varsinkin, kun ne joskus möivät tuotteita yhteisöön samoja myyntikanavia pitkin kuin yhdysvaltalaiset ja thaimaalaiset tuottajat/viejät. Mikäli toimenpiteiden annettaisiin raueta, tarkastelujaksolla tapahtunut tuonnin voimakas kasvu kahdesta viimeksi mainitusta maasta teki Japanista peräisin olevan tuonnin lisääntymisen ja samalla vahingollisen polkumyynnin jatkumisen entistä todennäköisemmäksi.

H. YHTEISÖN ETU

1. Alustavat huomiot

(125) Neuvosto katsoi molempien Japania, Korean tasavaltaa ja Taiwania koskeneiden alkuperäisten tutkimusten johdosta, että ei ollut olemassa pakottavia syitä olla ottamatta toimenpiteitä käyttöön. Perusteluna pidettiin erityisesti elektrolyyttikondensaattoreiden vähäpätöistä osuutta loppukäyttäjien kokonaiskustannuksista (alle 1 %).

Komissio tutki, olivatko olosuhteet muuttuneet alkuperäisen tutkimuksen jälkeen niin, että ne johtaisivat toisenlaisiin yhteisön etua koskeviin päätelmiin. Tässä tarkoituksessa tietoja pyydettiin kaikilta tiedossa olevilta asianomaisilta osapuolilta alhaisemman jalostusasteen teollisuus mukaan luettuna, yhteisön tuottajilta, tuojilta/jakelijoilta ja käyttäjiltä. On pantava merkille, että alhaisemman jalostusasteen teollisuudelta ei saatu vastauksia.

2. Polkumyyntitoimenpiteiden todennäköiset vaikutukset käyttäjiin

(126) Yksilöitiin kaksi luokkaa:

- tehonsyöttölaitteiden valmistajat; tehonsyöttölaitteet asennetaan valmiisiin kulutuselektroniikkatuotteisiin,

- valmiiden elektroniikkatuotteiden valmistajat.

(127) Käytettävissä olevien tietojen mukaan tehonsyöttölaitteiden tuotannonalalla työskentelee noin 12 000 henkilöä ja sen kokonaisliikevaihto on keskimäärin EUR 1,5 miljardia. Näkökantansa esittivät lukuisat yritykset, jotka käytettävissä olevien tietojen mukaan edustavat noin 9 prosenttia tuotannonalan kokonaisliikevaihdosta ja -työntekijämäärästä ja jonka elektrolyyttikondensaattoreita koskeva kulutus oli tutkimusajanjaksolla noin 5 prosenttia yhteisön kokonaiskulutuksesta. Kyseiset yritykset väittivät, että voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet nostivat hankintakustannuksia merkittävästi. Pidemmällä aikavälillä kustannusten nousu voisi pakottaa lukuisat yritykset siirtämään tuotantonsa yhteisön ulkopuolelle, mikä heikentäisi merkittävästi työllisyyttä.

Tosiasioiden tarkastelussa on käynyt kuitenkin ilmi, että elektrolyyttikondensaattoreita koskevat kustannukset ovat noin 4 prosenttia tehonsyöttölaitteiden kokonaiskustannuksista. Ehdotetut toimenpiteet aiheuttaisivat vähäpätöisen kustannusten nousun (alle 1 prosenttia). Lisäksi kävi ilmi, että näkökantansa esittäneiden yritysten painotettu keskimääräinen kannattavuus oli prosentteina nettomyynnistä ilmaistuna yli 18 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Kyseinen kannattavuusaste saavutettiin voimassa olleista polkumyyntitoimenpiteistä huolimatta; se jopa kasvoi vuoden 1993 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(128) Elektrolyyttikondensaattoreiden kustannukset ovat alle 4 prosenttia valmiiden kulutuselektroniikkatuotteiden kokonaistuotantokustannuksista (yleensä noin 1 prosenttia). Sama päätelmä voidaan tehdä, jos nykyisin polkumyyntitoimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle jääviin elektrolyyttikondensaattoreihin aletaan soveltaa kyseisiä toimenpiteitä.

(129) Komissiolle ei toimitettu tietoja, jotka olisivat osoittaneet, että käyttäjät (tehonsyöttölaitteiden valmistajat tai valmiiden elektroniikkatuotteiden tuottajat) olisivat siirtäneet tuotantoa yhteisön ulkopuolelle Japanin, Korean tasavallan ja Taiwanin osalta käyttöön otettujen toimenpiteiden johdosta. Polkumyyntitoimenpiteiden jatkamisesta ja/tai muuttamisesta aiheutuvaa tuotannon siirtämisriskiä on pidettävä epätodennäköisenä.

3. Todennäköiset vaikutukset tuojiin ja jakelijoihin

(130) Käytettävissä olevien tietojen perusteella katsottiin, että polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen ja/tai muuttaminen vaikuttaa hyvin vähän elektrolyyttikondensaattoreiden tuojiin ja jakelijoihin yhteisössä, koska elektrolyyttikondensaattorit edustavat liikearvon ja voitto-osuuden osalta painotetun keskiarvon perusteella suhteellisen pientä osaa kaikista niiden toimista.

4. Yhteisön etua koskevat päätelmät

(131) Edellä esitetyn perusteella yhteisön edun osalta ei käynyt ilmi olosuhteiden muutosta, joka johtaisi toisenlaiseen päätelmään kuin mitä Japania, Korean tasavaltaa ja Taiwania koskeneissa alkuperäisissä tutkimuksissa tehtiin. Tämän vuoksi vahvistetaan, että ei ole olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella Japanista, Korean tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien elektrolyyttikondensaattoreiden tuontia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden uusiminen ei olisi yhteisön edun mukaista.

I. MENETTELYJEN PÄÄTTÄMINEN

(132) Kuten edellä johdanto-osan 6 kappaleessa on mainittu, marraskuussa 1997 aloitettiin Yhdysvalloista ja Thaimaasta peräisin olevia elektrolyyttikondensaattoreita koskeva lisämenettely perusasetuksen 5 artiklan mukaisesti. Komission tutkimuksessa määritettiin selkeästi merkittävän polkumyynnin olemassaolo ja siitä yhteisön tuotannonalalle aiheutuva merkittävä vahinko. Ei käynyt ilmi pakottavia syitä, joiden perusteella uudet lopulliset toimenpiteet olisivat yhteisön edun vastaisia. Komissio ehdottikin neuvostolle lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoa Yhdysvalloista ja Thaimaasta peräisin olevien elektrolyyttikondensaattoreiden tuonnissa. Neuvosto ei kuitenkaan hyväksynyt ehdotusta perusasetuksessa asetetussa määräajassa. Tämän vuoksi Yhdysvalloista ja Thaimaasta tulevassa tuonnissa ei otettu käyttöön lopullisia toimenpiteitä ja elokuussa 1998 voimaan tulleet väliaikaiset toimenpiteet raukesivat 28. helmikuuta 1999.

(133) Yhdysvaltoja ja Thaimaata koskeva uusi tutkimus ja molemmat nykyiset tarkastelut toteutettiin suurelta osin samanaikaisesti. Kuten edellä on esitetty, kyseisissä tarkasteluissa on tehty saman tarkasteltavana olevan tuotteen osalta oikeastaan samat päätelmät kuin Yhdysvaltoja ja Thaimaata koskevassa uudessa menettelyssä. Päätelmissä esitetään Japanista, Korean tasavallasta ja Taiwanista tulevassa viennissä käyttöönotettujen lopullisten toimenpiteiden muuttamista.

Perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa kuitenkin säädetään, että sellaisen mistä tahansa tulevan tuonnin osalta, josta on todettu, että se tapahtuu polkumyynnillä ja että siitä aiheutuu vahinkoa, otetaan syrjimättömällä tavalla käyttöön polkumyyntitulli.

(134) Tämän vuoksi katsotaan, että koska Yhdysvaltoihin ja Thaimaahan ei sovelleta toimenpiteitä, tähän tutkimukseen perustuvalla toimenpiteiden käyttöönotolla Japanista, Korean tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevassa tuonnissa syrjittäisiin viimeksi mainittuja kolmea maata.

(135) Edellä esitetyn perusteella on johdonmukaisen lähestymistavan turvaamiseksi ja perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa säädetyn syrjimättömyyden periaatteen noudattamiseksi tarpeen päättää Japanista, Korean tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien elektrolyyttikondensaattoreiden tuontia koskevat menettelyt ilman polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoa.

(136) Eräs japanilainen vientiä harjoittava tuottaja vaati, että Japania koskeva menettely olisi päätettävä taannehtivasti nykyisen tarkastelun vireillepanoajankohdasta eli 3. joulukuuta 1997 alkaen, koska Japania koskevan tarkastelun ollessa vielä kesken kyseisestä maasta peräisin olevaan tuontiin sovellettiin toimenpiteitä ja näin ollen sitä syrjittiin verrattuna Yhdysvalloista ja Thaimaasta peräisin olevaan tuontiin, josta tulleja ei kannettu.

(137) Kuten edellä johdanto-osan 132 kappaleessa on todettu, joulukuun 1997 ja 28. helmikuuta 1999 välisenä aikana oli Yhdysvalloista ja Thaimaasta peräisin olevan tuonnin osalta vireillä tutkimus kuten myös Japanista peräisin olevan tuonnin osalta. Se, että tuona ajanjaksona oli olemassa toimenpiteitä ainoastaan Japanin, mutta ei Yhdysvaltojen ja Thaimaan osalta, johtui yksinkertaisesti siitä, että Yhdysvaltoja ja Thaimaata koskeva menettely oli alkuperäisenä tutkimuksena eri vaiheessa kuin tilanne Japanin osalta, jossa voimassa olleet toimenpiteet oli otettu käyttöön asetuksella (ETY) N:o 3482/92. Näin ollen syrjintää ei esiintynyt, koska menettelyt olivat eri vaiheissa.

(138) Johdanto-osan 132-135 kappaleessa esitettyjen huomioiden perusteella hyväksytään kuitenkin se, että 28. helmikuuta 1999 alkaen Japanista peräisin olevaa tuontia on kohdeltava samoin kuin Yhdysvalloista ja Thaimaasta peräisin olevaa tuontia. Sama pätee Korean tasavaltaan ja Taiwaniin. Yhdysvaltoja ja Thaimaata koskeva tutkimus oli saatettava päätökseen 28. helmikuuta 1999 mennessä joko toimenpiteiden käyttöönotolla tai menettelyn päättämisellä. Tässä tutkimuksessa on tehty samankaltaiset päätelmät kuin Yhdysvaltoja ja Thaimaata koskevassa tutkimuksessa ja näin ollen samaa kohtelua on sovellettava tähän menettelyyn.

(139) Tämän vuoksi Japanista, Korean tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien elektrolyyttikondensaattoreiden tuontia koskevat menettelyt on päätettävä taannehtivasti 28. helmikuuta 1999 alkaen ottamatta polkumyyntitoimenpiteitä uudelleen käyttöön.

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Päätetään tiettyjen Japanista peräisin olevien suurten alumiinielektrolyyttikondensaattoreiden tuontia koskeva polkumyynnin vastainen menettely.

2 artikla

Päätetään tiettyjen Korean tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien suurten alumiinielektrolyyttikondensaattoreiden tuontia koskeva polkumyynnin vastainen menettely.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 28 päivästä helmikuuta 1999.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja