|
6.8.2013
|
FI
|
Euroopan unionin virallinen lehti
|
L 210/1
|
Neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien
SISÄINEN SOPIMUS
vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan Euroopan unionin avun rahoituksesta AKT–EU-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille
NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka
OTTAVAT HUOMIOON Euroopan unionista tehdyn sopimuksen,
OTTAVAT HUOMIOON Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
OVAT KUULLEET Euroopan komissiota,
OVAT KUULLEET Euroopan investointipankkia
sekä katsovat seuraavaa:
|
(1)
|
Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisessä Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetussa kumppanuussopimuksessa (1), sellaisena kuin sen on muutettuna ensimmäistä kertaa Luxemburgissa 25 päivänä kesäkuuta 2005 (2) ja toista kertaa Ouagadougoussa 22 päivänä kesäkuuta 2010 (3), jäljempänä ’AKT–EU-kumppanuussopimus’, määrätään rahoituspöytäkirjojen vahvistamisesta kutakin viisivuotiskautta varten.
|
|
(2)
|
Neuvostossa 17 päivänä heinäkuuta 2006 kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat tekivät sisäisen sopimuksen vuosia 2008–2013 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan yhteisön avun rahoituksesta AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille (4).
|
|
(3)
|
Merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27 päivänä marraskuuta 2001 tehtyä neuvoston päätöstä 2001/822/EY (5), jäljempänä ’päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta’ sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2013. Uusi päätös olisi annettava ennen kyseistä päivämäärää.
|
|
(4)
|
AKT–EU-kumppanuussopimuksen ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen täytäntöön panemiseksi olisi perustettava yhdestoista Euroopan kehitysrahasto, jäljempänä EKR, ja vahvistettava menettely, jolla määritetään sen varojen jakaminen ja jäsenvaltioiden maksuosuudet.
|
|
(5)
|
Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat suorittaneet AKT–EU-kumppanuussopimuksen liitteen I b mukaisesti yhdessä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden, jäljempänä AKT-valtiot, kanssa tulosten arvioinnin, jossa arvioitiin sitoumusten ja maksujen toteutumisastetta.
|
|
(6)
|
Olisi määritettävä rahoitusyhteistyön hallinnointia koskevat säännöt.
|
|
(7)
|
Komission alaisuuteen olisi perustettava jäsenvaltioiden hallitusten edustajista koostuva komitea, jäljempänä ’EKR:n komitea’, ja Euroopan investointipankin, jäljempänä EIP, alaisuuteen olisi perustettava vastaavanlainen komitea. Olisi yhdenmukaistettava toimet, joita komissio ja EIP toteuttavat AKT–EU-kumppanuussopimuksen ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen vastaavien säännösten soveltamiseksi.
|
|
(8)
|
Unionin kehitysyhteistyöpolitiikkaa ohjaavat Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 8 päivänä syyskuuta 2000 hyväksymät vuosituhattavoitteet ja niihin myöhemmin tehdyt muutokset.
|
|
(9)
|
Neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat, Euroopan parlamentti ja komissio hyväksyivät 22 päivänä joulukuuta 2005 yhteisen julkilausuman Euroopan unionin kehityspolitiikasta: ”Eurooppalainen konsensus” (6).
|
|
(10)
|
Neuvosto hyväksyi 9 päivänä joulukuuta vuonna 2010 päätelmät keskinäisestä vastuusta ja avoimuudesta: ”Neljäs luku avun tuloksellisuutta koskevaan EU:n toimintakehykseen”. Nämä päätelmät liitettiin avun tuloksellisuutta koskeva toimintakehyksen konsolidoituun tekstiin, jossa vahvistetaan avun tuloksellisuudesta annetun Pariisin julistuksen (2005) nojalla tehdyt sopimukset, EU:n menettelysäännöt täydentävyydestä ja työnjaosta kehitysyhteistyöpolitiikassa (2007) sekä Accran toimintasuunnitelmaa koskevat EU:n suuntaviivat (2008). Lisäksi neuvosto hyväksyi 14 päivänä marraskuuta 2011 avun tuloksellisuutta koskevan EU:n yhteisen kannan, muun muassa EU:n avoimuustakuusta ja muista avoimuuden ja vastuullisuuden näkökohdista, Busanissa Etelä-Koreassa järjestettyyn neljänteen korkean tason avun tuloksellisuutta käsitelleeseen foorumiin, jonka tuloksena syntyi muun muassa Busanin päätösasiakirja. Unioni ja sen jäsenvaltiot hyväksyivät Busanin päätösasiakirjan. Neuvosto hyväksyi toukokuun 14 päivänä vuonna 2012 seuraavat päätelmät: EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan vaikutuksen lisääminen: muutossuunnitelma sekä Kolmansille maille annettavaa EU:n budjettitukea koskeva uusi lähestymistapa.
|
|
(11)
|
Edellä 10 kohdassa tarkoitetut julkisen kehitysavun tavoitteet olisi pidettävä mielessä. Raportoidessaan yhdennentoista EKR:n menoista jäsenvaltioille ja OECD:n kehitysapukomitealle komission olisi erotettava toisistaan julkiseen kehitysapuun kuuluvat ja muut kehitysaputoimet.
|
|
(12)
|
Neuvosto hyväksyi 22 päivänä joulukuuta 2009 päätelmät EU:n suhteista merentakaisiin maihin ja alueisiin.
|
|
(13)
|
Tämän sopimuksen soveltamisen olisi oltava yhdenmukaista Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta 26 päivänä heinäkuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/427/EU (7) kanssa.
|
|
(14)
|
Jotta vältettäisiin rahoituksen keskeytyminen maalis- ja joulukuun 2020 välillä, on asianmukaista säätää yhdennentoista EKR:n monivuotiselle rahoituskehykselle sama soveltamisaika kuin unionin yleiseen talousarvioon sovellettavalle unionin vuosien 2014–2020 monivuotiselle rahoituskehykselle. Tästä syystä on suotavaa säätää yhdennentoista EKR:n varoista tehtyjen sitoumusten päättymispäiväksi 31 päivä joulukuuta 2020 eikä 28 päivä helmikuuta 2020, joka on AKT–EU-kumppanuussopimuksen viimeinen soveltamispäivä.
|
|
(15)
|
Yhdennentoista EKR:n tavoitteet, jotka rakentuvat AKT–EU-kumppanuussopimuksen perusperiaatteille, ovat köyhyyden poistaminen, kestävä kehitys ja AKT-valtioiden asteittainen integroituminen maailmantalouteen. Vähiten kehittyneille maille olisi suotava erityiskohtelu.
|
|
(16)
|
Jotta vahvistettaisiin sosioekonomista yhteistyötä unionin syrjäisimpien alueiden ja AKT-valtioiden sekä Karibian, Länsi-Afrikan ja Intian valtameren alueella sijaitsevien merentakaisten maiden ja alueiden välillä, Euroopan aluekehitysrahastoa ja Euroopan alueellista yhteistyötä koskevissa asetuksissa olisi säädettävä tällaiseen niiden väliseen kyseiseen yhteistyöhön niille osoitettavien määrärahojen lisäämisestä vuosina 2014–2020,
|
OVAT SOPINEET SEURAAVAA:
1 LUKU
RAHOITUSVARAT
1 artikla
Yhdennentoista EKR:n varat
1. Jäsenvaltiot perustavat yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston, jäljempänä ’yhdestoista EKR’.
2. Yhdestoista EKR muodostuu seuraavista varoista:
|
a)
|
30 506 miljoonan euron määrä (käypinä hintoina), joka koostuu jäsenvaltioiden maksuosuuksista seuraavasti:
|
Jäsenvaltio
|
Jakoperuste
(%)
|
Maksuosuus euroina
|
|
Belgia
|
3,24927
|
991 222 306
|
|
Bulgaria
|
0,21853
|
66 664 762
|
|
Tšekki
|
0,79745
|
243 270 097
|
|
Tanska
|
1,98045
|
604 156 077
|
|
Saksa
|
20,5798
|
6 278 073 788
|
|
Viro
|
0,08635
|
26 341 931
|
|
Irlanti
|
0,94006
|
286 774 704
|
|
Kreikka
|
1,50735
|
459 832 191
|
|
Espanja
|
7,93248
|
2 419 882 349
|
|
Ranska
|
17,81269
|
5 433 939 212
|
|
Kroatia (8)
|
0,22518
|
68 693 411
|
|
Italia
|
12,53009
|
3 822 429 255
|
|
Kypros
|
0,11162
|
34 050 797
|
|
Latvia
|
0,11612
|
35 423 567
|
|
Liettua
|
0,18077
|
55 145 696
|
|
Luxemburg
|
0,25509
|
77 817 755
|
|
Unkari
|
0,61456
|
187 477 674
|
|
Malta
|
0,03801
|
11 595 331
|
|
Alankomaat
|
4,77678
|
1 457 204 507
|
|
Itävalta
|
2,39757
|
731 402 704
|
|
Puola
|
2,00734
|
612 359 140
|
|
Portugali
|
1,19679
|
365 092 757
|
|
Romania
|
0,71815
|
219 078 839
|
|
Slovenia
|
0,22452
|
68 492 071
|
|
Slovakia
|
0,37616
|
114 751 370
|
|
Suomi
|
1,50909
|
460 362 995
|
|
Ruotsi
|
2,93911
|
896 604 897
|
|
Yhdistynyt kuningaskunta
|
14,67862
|
4 477 859 817
|
|
YHTEENSÄ
|
100,00000
|
30 506 000 000
|
Tämä 30 506 miljoonan euron määrä on käytettävissä vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen voimaantulosta lukien, ja se osoitetaan seuraavasti:
|
i)
|
29 089 miljoonaa euroa AKT-valtioille;
|
|
ii)
|
364,5 miljoonaa euroa merentakaisille maille ja alueille;
|
|
iii)
|
1 052,5 miljoonaa euroa komissiolle 6 artiklassa tarkoitettuihin tukimenoihin, jotka liittyvät yhdennentoista EKR:n ohjelmasuunnitteluun ja toteutukseen; tästä määrästä vähintään 76,3 miljoonaa osoitetaan komissiolle toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on parantaa EKR:n ohjelmien vaikutuksia 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuin tavoin;
|
|
|
b)
|
päätös 2005/446/EY (9) ja AKT-EU-kumppanuussopimuksen liitteessä I b oleva 5 kohta, jossa vahvistetaan päivämäärät, joiden jälkeen yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n varoja ei enää voida sitoa, eivät vaikuta AKT–EU-kumppanuussopimuksen liitteessä I ja 1 b sekä merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen liitteissä II A ja II A a tarkoitettuihin ja investointikehysten rahoittamiseen yhdeksännestä ja kymmenennestä EKR:stä päätöksessä osoitettaviin varoihin, korkotukien rahoittamiseen myönnettyjä varoja lukuun ottamatta. Nämä varat siirretään yhdenteentoista EKR:ään ja niitä hallinnoidaan yhdennentoista EKR:n toteuttamisjärjestelyjen mukaisesti AKT–EU-kumppanuussopimuksen liitteessä I ja 1 b tarkoitettujen varojen osalta AKT–EU-kumppanuussopimuksen mukaisen, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen voimaantulopäivästä sekä merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen liitteissä II A ja II Aa tarkoitettujen varojen osalta niiden neuvoston päätösten voimaantulopäivästä, jotka koskevat merentakaisille maille ja alueille vuosina 2014–2020 myönnettävää rahoitustukea.
|
3. Kymmenennestä EKR:stä ja sitä edeltävistä EKR:istä myönnetyistä varoista käyttämättä jääneitä määriä ei enää sidota 31 päivän joulukuuta 2013 jälkeen tai vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen voimaantulopäivän jälkeen, jos tämä päivämäärä on myöhäisempi, ellei neuvosto yksimielisesti komission ehdotuksesta toisin päätä, lukuun ottamatta asiaankuuluvan päivämäärän jälkeen vapautuvia käyttämättä jääneitä määriä ja varoja, jotka ovat jääneet jäljelle yhdeksättä EKR:ää edeltäviin EKR:iin kuuluvasta maatalouden perustuotteiden vientitulojen vakauttamisjärjestelmästä (Stabex), ja 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja varoja.
4. Varoja, jotka vapautuvat kymmenennestä EKR:stä tai sitä edeltävistä EKR:istä rahoitetuista hankkeista 31 päivän joulukuuta 2013 jälkeen tai vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen voimaantulopäivän jälkeen, jos tämä päivämäärä on myöhäisempi, ei enää sidota, ellei neuvosto yksimielisesti komission ehdotuksesta toisin päätä, lukuun ottamatta asiaankuuluvan päivämäärän jälkeen vapautuvia varoja, jotka ovat jääneet jäljelle yhdeksättä EKR:ää edeltäviin EKR:iin kuuluvasta maatalouden perustuotteiden vientitulojen vakauttamisjärjestelmästä (Stabex) ja jotka siirretään ilman eri toimenpiteitä vastaaviin 2 artiklan a alakohdan i alakohdassa ja 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin maaohjelmiin, ja tämän artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja investointikehysten rahoittamiseen tarkoitettuja varoja.
5. Yhdennentoista EKR:n varat on kokonaisuudessaan tarkoitettu 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välistä ajanjaksoa varten. Ellei neuvosto yksimielisesti komission ehdotuksesta toisin päätä, yhdennentoista EKR:n varoja ja investointikehyksen osalta palautuksina vapautuvia varoja ei sidota enää 31 päivän joulukuuta 2020 jälkeen. Varat, jotka jäsenvaltiot ovat varanneet yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista EKR:n puitteissa investointikehyksen rahoittamiseen, ovat kuitenkin edelleen käytettävissä 31 päivän joulukuuta 2020 jälkeen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa varainhoitoasetuksessa vahvistettavaan päivämäärään asti.
6. Edellisistä EKR:istä tehtyjen sitoumusten mukaisesti rahoitetuista toimista saatavat korkotulot ja komission hallinnoimien yhdennentoista EKR:n varojen korkotulot hyvitetään yhdelle tai useammalle komission nimissä avatulle tilille ja käytetään 6 artiklan mukaisesti. Euroopan investointipankin hallinnoimista varoista saatavien korkotulojen käyttö määritellään 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa varainhoitoasetuksessa.
7. Jos jokin valtio liittyy unioniin, 2 kohdan a alakohdassa esitettyjä määriä ja jakoperusteita muutetaan komission ehdotuksesta neuvoston yksimielisellä päätöksellä.
8. Varojen määriä voidaan mukauttaa neuvoston yksimielisellä päätöksellä, erityisesti AKT–EU-kumppanuussopimuksen 62 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.
9. Jäsenvaltiot voivat tarjota komissiolle tai EIP:lle vapaaehtoisesti varoja AKT–EU-kumppanuussopimuksen tavoitteiden tukemiseksi, tämän kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklassa vahvistettuja päätöksentekosääntöjä ja -menettelyjä. Jäsenvaltiot voivat myös osallistua hankkeiden tai ohjelmien rahoitukseen, esimerkiksi komission tai EIP:n hallinnoimien erityisaloitteiden yhteydessä. AKT-valtioiden kansallinen vastuunotto näistä aloitteista on taattava.
Jäljempänä 10 artiklassa tarkoitetussa täytäntöönpano- ja varainhoitoasetuksessa on oltava tarpeelliset säännökset yhdennestätoista EKR:stä myönnettävästä yhteisrahoituksesta sekä jäsenvaltioiden toteuttamista yhteisrahoitustoimista. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava neuvostolle ennakolta vapaaehtoisista maksuosuuksistaan.
10. Unioni ja sen jäsenvaltiot suorittavat tulosten arvioinnin, jossa arvioidaan sitoumusten ja maksujen toteutumisastetta sekä annetun avun tuloksia ja vaikutusta. Arviointi suoritetaan komission ehdotuksesta.
2 artikla
AKT-valtioille osoitettavat varat
Edellä 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettu 29 089 miljoonan euron määrä jaetaan eri yhteistyövälineiden kesken seuraavasti:
|
a)
|
24 365 miljoonaa euroa maaohjelmien ja alueohjelmien rahoittamiseen. Näistä määrärahoista rahoitetaan
|
i)
|
AKT-valtioiden maaohjelmia AKT–EU-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevien 1–5 artiklan mukaisesti;
|
|
ii)
|
AKT-valtioiden alueellista ja alueidenvälistä yhteistyötä ja yhdentymistä tukevia alueohjelmia AKT–EU-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevien 6–11 artiklan mukaisesti;
|
|
|
b)
|
3 590 miljoonaa euroa useiden tai kaikkien AKT-valtioiden keskinäisen ja alueidenvälisen yhteistyön rahoittamiseen AKT–EU-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevien 12–14 artiklan mukaisesti. Tähän määrärahaan voi sisältyä rakennetuki AKT–EU-kumppanuussopimuksen nojalla perustetuille laitoksille ja elimille. Tästä määrärahasta rahoitetaan AKT–EU-kumppanuussopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa 1 olevissa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun AKT-valtioiden sihteeristön toimintakuluja;
|
|
c)
|
osa a ja b alakohdassa tarkoitetuista varoista voidaan käyttää ennakoimattomiin tarpeisiin vastaamiseen ja lieventämään ulkoisista häiriöistä aiheutuvia lyhytaikaisia haittavaikutuksia AKT–EU-kumppanuussopimuksen 60, 66, 68, 72, 72 a ja 73 artiklan sekä AKT–EU-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevien 3 ja 9 artiklan mukaisesti, tarvittaessa täydentävä lyhytaikainen humanitaarinen apu ja hätäapu mukaan lukien, jos tällaista tukea ei voida rahoittaa unionin talousarviosta;
|
|
d)
|
1 134 miljoonaa euroa EIP:lle investointikehyksen rahoittamiseen AKT–EU-kumppanuussopimuksen liitteessä II esitettyjen ehtojen mukaisesti; tähän määrään sisältyy 500 miljoonan euron lisärahoitusosuus investointikehyksen varoihin mitä hallinnoidaan uudistuvana rahastona, ja 634 miljoonaa euroa avustuksina AKT–EU-kumppanuussopimuksen liitteessä II olevissa 1, 2 ja 4 artiklassa tarkoitettujen korkotukien ja hankkeisiin liittyvän teknisen avun rahoittamiseen yhdennentoista EKR:n keston ajan.
|
3 artikla
Merentakaisille maille ja alueille osoitettavat varat
1. Edellä 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu 364,5 miljoonan euron määrä jaetaan uuden merentakaisten alueiden assosiaatiosta ennen 31 päivää joulukuuta 2013 annettavan neuvoston päätöksen mukaisesti; tästä määrästä 359,5 miljoonaa euroa osoitetaan alueellisten ohjelmien rahoittamiseen ja 5 miljoonaa euroa EIP:lle korkotukien ja teknisen avun rahoittamiseen uuden merentakaisten alueiden assosiaatiosta annetun päätöksen mukaisesti.
2. Jos jokin merentakaisista maista tai alueista itsenäistyy ja liittyy AKT–EU-kumppanuussopimukseen, 1 kohdassa mainittua määrää eli 364,5 miljoonaa euroa alennetaan ja 2 artiklan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettuja määriä vastaavasti korotetaan neuvoston komission ehdotuksesta tekemällä yksimielisellä päätöksellä.
4 artikla
EIP:n omista varoista myönnettävät lainat
1. Edellä 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun määrään, joka on yhdeksännessä ja kymmenennessä EKR:ssä osoitettu investointikehyksen rahoittamiseen, ja 2 artiklan d alakohdassa tarkoitettuun määrään lisätään ohjeellinen enintään 2 600 miljoonan euron määrä EIP:n omista varoistaan myöntäminä lainoina. Näistä varoista osoitetaan AKT–EU-kumppanuussopimuksen liitteessä II määrättyihin tarkoituksiin enintään 2 500 miljoonaa euroa, mitä voidaan nostaa kauden puolivälissä EIP:n hallintoelinten päätöksellä enintään 100 miljoonan euron määrällä merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen mukaisiin tarkoituksiin EIP:n perussäännössä esitetyin ehdoin ja AKT–EU-kumppanuussopimuksen liitteessä II sekä merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä vahvistettujen investointirahoituksen ehtojen mukaisesti.
2. Jäsenvaltioiden on sitouduttava sen mukaan mikä on niiden osuus EIP:n merkitystä pääomasta, toimimaan ehdoitta EIP:n takaajina kaikissa lainanantajille aiheutuvissa rahoitussitoumuksissa, jotka johtuvat EIP:n omista varoistaan rahoittamia lainoja koskevista, AKT–EU-kumppanuussopimuksen liitteessä II olevan 1 artiklan 1 kohdan ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen vastaavien säännösten mukaisista sopimuksista.
3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu takaus rajoittuu 75 prosenttiin EIP:n kaikkien lainasopimusten perusteella perustetuista luotoista ja se kattaa kaikki julkisen sektorin hankkeiden riskit. Yksityisen sektorin hankkeiden osalta takaus kattaa kaikki poliittiset riskit, kun taas EIP kantaa täyden vastuun taloudellisista riskeistä.
4. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut sitoumukset vahvistetaan kunkin jäsenvaltion ja EIP:n välisissä takaussopimuksissa.
5 artikla
EIP:n hallinnoimat toimet
1. AKT-valtioille, merentakaisille maille ja alueille sekä Ranskan merentakaisille departementeille myönnetyistä erityislainoista EIP:lle suoritetut maksut sekä riskipääomatoimien tuotot ja tulot, jotka liittyvät yhdeksättä EKR:ää edeltäviin EKR:iin, palautetaan jäsenvaltioille suhteessa niiden maksuosuuksiin asianomaisessa EKR:ssä, jollei neuvosto päätä yksimielisesti komission ehdotuksesta rahastoida varoja tai osoittaa niitä muihin tarkoituksiin.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen lainojen ja toimien hallinnoinnista EIP:lle maksettavat palkkiot vähennetään jäsenvaltioille palautettavista määristä etukäteen.
3. Tulot ja tuotot, jotka EIP saa yhdeksännen, kymmenennen ja 11:nnen EKR:n investointikehyksen puitteissa suorittamistaan toimista, käytetään kyseisen investointikehyksen muihin toimiin AKT–EU-kumppanuussopimuksen liitteessä II olevan 3 artiklan määräysten mukaisesti sen jälkeen, kun niistä on vähennetty investointikehykseen liittyvät poikkeukselliset menot ja velat.
4. EIP saa 3 kohdassa tarkoitettujen investointikehyksen toimien hallinnoimisesta täyden korvauksen AKT–EU-kumppanuussopimuksen liitteessä II olevan 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen asiaa koskevien säännösten mukaisesti.
6 artikla
EKR:ään liittyviin komission tukimenoihin varatut varat
1. Yhdennentoista EKR:n varoilla katetaan tukitoimien kustannukset. Edellä 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan iii alakohdassa ja 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuilla varoilla katetaan EKR:n ohjelmasuunnittelusta ja toteutuksesta aiheutuvat kustannukset, jotka eivät välttämättä sisälly tämän sopimuksen 10 artiklan 1 kohdan nojalla annettavassa täytäntöönpanoasetuksessa tarkoitettuihin strategia-asiakirjoihin ja monivuotisiin maa- tai alueohjelmiin. Komissio tiedottaa kahden vuoden välein siitä, miten nämä varat käytetään sekä uusista pyrkimyksistä saada aikaan tehokkuussäästöjä ja -etuja. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille etukäteen EU:n talousarviosta EKR:n täytäntöönpanoon osoitettavista lisämäärärahoista.
2. Tukitoimiin varatuilla varoilla voidaan kattaa komission menot, jotka liittyvät seuraaviin:
|
a)
|
EKR:n varojen ohjelmasuunnittelun ja toteutuksen kannalta välttämättömät valmistelu-, jatko-, seuranta-, kirjanpito-, tilintarkastus- ja arviointitoimet, mukaan lukien tulosten raportointi;
|
|
b)
|
EKR:n tavoitteiden saavuttaminen kehitysyhteistyöalan tutkimustoiminnan, selvitysten, kokousten, tiedotuksen, valistuksen, koulutuksen ja julkaisutoiminnan avulla, mukaan lukien tiedotus ja viestintä, jossa raportoidaan muun muassa EKR:n ohjelmien tuloksista. Tämän sopimuksen perusteella viestintään myönnettävät määrärahat kattavat myös tiedottamisen EKR:ää koskevista unionin poliittisista painopisteistä; ja
|
|
c)
|
tietojenvaihdossa käytettävät tietoliikenneverkot ja kaikki muut hallinnollisesta tai teknisestä avusta johtuvat menot, joita komissiolle aiheutuu EKR:n ohjelmasuunnittelusta ja toteutuksesta.
Edellä 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan iii alakohdassa ja 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja varoja käytetään lisäksi sekä päätoimipaikassa että unionin edustustoissa hallinnolliseen tukeen, jota tarvitaan AKT–EU-kumppanuussopimuksen ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen nojalla rahoitettujen toimien ohjelmasuunnittelussa ja hallinnoinnissa.
Edellä 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan iii alakohdassa ja 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja varoja ei myönnetä Euroopan unionin hallinnon perustehtäviin.
|
3. EKR:n ohjelmien vaikutusten parantamiseksi toteutettaviin tukitoimiin 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan iii alakohdan mukaisesti varattuihin varoihin sisältyvät komission menot, jotka liittyvät kokonaisvaltaisen tuloskehyksen täytäntöönpanoon sekä EKR:n ohjelmien tehostettuun seurantaan ja arviointiin vuodesta 2014 eteenpäin. Näillä varoilla tuetaan myös komission pyrkimyksiä parantaa EKR:n varainhoitoa ja ennakointia siten, että se antaa säännöllisesti edistymistä koskevia kertomuksia.
II LUKU
TÄYTÄNTÖÖNPANO JA LOPPUMÄÄRÄYKSET
7 artikla
Yhdennentoista EKR:n rahoitusosuudet
1. Komissio laatii ja toimittaa neuvostolle vuosittain ennen lokakuun 20 päivää selostuksen sitoumuksista, maksuista sekä kuluvan ja kahden seuraavan varainhoitovuoden aikana esitettävien rahoitusosuuksia koskevien maksupyyntöjen vuotuisista määristä ottaen huomioon investointikehyksen hallinnointia ja toimintaa koskevat EIP:n ennusteet. Nämä määrät perustuvat tosiasiallisiin valmiuksiin maksaa ehdotetut varat.
2. Neuvosto päättää komission ehdotuksesta 8 artiklan mukaisella määräenemmistöllä rahoitusosuuksien vuotuisista enimmäismääristä komission ehdotusta seuraavan toisen varainhoitovuoden (n + 2) osalta ja, edellisenä vuonna päätettyjen enimmäismäärien rajoissa, osuuksina pyydettävästä vuotuisesta määrästä komission ehdotusta seuraavan ensimmäisen varainhoitovuoden (n + 1) osalta yksilöiden samalla komission ja EIP:n osuudet.
3. Jos 2 kohdan mukaisesti päätetyt rahoitusosuudet eivät vastaa yhdennentoista EKR:n todellisia rahoitustarpeita asianomaisen varainhoitovuoden aikana, komissio tekee neuvostolle ehdotuksia osuuksien muuttamisesta 2 kohdassa tarkoitettujen enimmäismäärien rajoissa. Tältä osin neuvosto tekee päätöksensä 8 artiklan mukaisesti määräenemmistöllä.
4. Maksuosuuksia koskevat pyynnöt eivät saa ylittää 2 kohdassa tarkoitettuja enimmäismääriä eikä enimmäismääriä saa korottaa, paitsi jos neuvosto 8 artiklan mukaisesti määräenemmistöllä niin päättää tapauksissa, joissa poikkeukselliset tai ennakoimattomat olosuhteet, esimerkiksi kriisien jälkeiset tilanteet, aiheuttavat erityistarpeita. Tällöin komissio ja neuvosto varmistavat, että osuudet vastaavat ennakoituja maksuja.
5. Komissio esittää neuvostolle vuosittain ennen lokakuun 20 päivää EIP:n ennusteet huomioon ottaen arvionsa sitoumuksista, maksuista ja rahoitusosuuksista kullekin kolmesta seuraavasta varainhoitovuodesta.
6. Yhdenteentoista EKR:ään aiemmista EKR:istä 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti siirrettyjen varojen jäsenvaltiokohtaiset osuudet lasketaan suhteessa kunkin jäsenvaltion rahoitusosuuksiin asianomaisessa EKR:ssä.
Kymmenennen EKR:n ja sitä edeltävien EKR:ien sellaisten varojen, joita ei ole siirretty yhdenteentoista EKR:ään, vaikutus kunkin jäsenvaltion rahoitusosuuksiin lasketaan suhteessa kunkin jäsenvaltion osuuteen kymmenennessä EKR:ssä.
7. Yksityiskohtaiset säännöt jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien maksamisesta määritetään 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa varainhoitoasetuksessa.
8 artikla
Euroopan kehitysrahaston komitea
1. Komissioon perustetaan komission hallinnoimien yhdennentoista EKR:n varojen hoitoa varten komitea, jäljempänä ’EKR:n komitea’, joka muodostuu jäsenvaltioiden hallitusten edustajista. EKR:n komitean puheenjohtajana toimii komission edustaja, ja komissio huolehtii sen sihteeristön tehtävistä. Euroopan investointipankin tarkkailija osallistuu komitean työskentelyyn Euroopan investointipankkia koskevien kysymysten osalta.
2. Jäsenvaltioiden äänet painotetaan EKR:n komiteassa seuraavasti:
|
Jäsenvaltio
|
Ääniä
|
|
Belgia
|
33
|
|
Bulgaria
|
2
|
|
Tšekki
|
8
|
|
Tanska
|
20
|
|
Saksa
|
206
|
|
Viro
|
1
|
|
Irlanti
|
9
|
|
Kreikka
|
15
|
|
Espanja
|
79
|
|
Ranska
|
178
|
|
Kroatia (10)
|
[2]
|
|
Italia
|
125
|
|
Kypros
|
1
|
|
Latvia
|
1
|
|
Liettua
|
2
|
|
Luxemburg
|
3
|
|
Unkari
|
6
|
|
Malta
|
1
|
|
Alankomaat
|
48
|
|
Itävalta
|
24
|
|
Puola
|
20
|
|
Portugali
|
12
|
|
Romania
|
7
|
|
Slovenia
|
2
|
|
Slovakia
|
4
|
|
Suomi
|
15
|
|
Ruotsi
|
29
|
|
Yhdistynyt kuningaskunta
|
147
|
|
EU27 yhteensä
|
998
|
|
EU28 yhteensä (10)
|
[1 000]
|
3. EKR:n komitea tekee päätöksensä sellaisella 720 äänen määräenemmistöllä kaikkiaan 998 äänestä, joka edustaa vähintään 14:ää asian puolesta äänestävää jäsenvaltiota. Määrävähemmistö muodostuu 279 äänestä.
4. Jos jokin valtio liittyy unioniin, edellä 2 kohdassa määrättyä äänten painotusta ja 3 kohdassa tarkoitettua määräenemmistöä muutetaan neuvoston yksimielisellä päätöksellä.
5. Neuvosto hyväksyy EKR:n komitean työjärjestyksen yksimielisesti komission ehdotuksesta.
9 artikla
Investointikehyskomitea
1. EIP:n alaisuuteen perustetaan komitea, jäljempänä ’investointikehyskomitea’, joka muodostuu jäsenvaltioiden hallitusten edustajista ja komission edustajasta. EIP huolehtii komitean sihteeristön tehtävistä ja tukipalveluista. Investointikehyskomitean jäsenet valitsevat keskuudestaan komitean puheenjohtajan.
2. Neuvosto vahvistaa yksimielisesti investointikehyskomitean työjärjestyksen.
3. Investointikehyskomitea tekee päätöksensä 8 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti määräenemmistöllä.
10 artikla
Täytäntöönpanomääräykset
1. Kaikki merentakaisille maille ja alueille annettavaa apua koskevat kymmenennen Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpanosta AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti 14 päivänä toukokuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 617/2007 (11) ja merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön annetun neuvoston päätöksen 2001/822/EY täytäntöönpanosta 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2304/2002 (12) asiaankuuluvat säännökset pysyvät voimassa, kunnes neuvosto hyväksyy yhdettätoista EKR:ää koskevan täytäntöönpanoasetuksen, jäljempänä ’yhdennentoista EKR:n täytäntöönpanoasetus’, ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen täytäntöönpanosäännöt, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 8 artiklan soveltamista ja sen mukaisia jäsenvaltioiden äänioikeuksia. Yhdennentoista EKR:n täytäntöönpanoasetus hyväksytään yksimielisesti komission ehdotuksen pohjalta, kun EIP:tä on kuultu. Unionin rahoitusapua merentakaisille maille ja alueille koskevat täytäntöönpanosäännöt hyväksytään sen jälkeen, kun neuvosto on yksimielisesti ja Euroopan parlamenttia kuultuaan hyväksynyt uuden päätöksen merentakaisten alueiden assosiaatiosta.
Yhdennentoista EKR:n täytäntöönpanoasetuksella ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen täytäntöönpanosäännöillä tehdään ohjelmasuunnitteluun ja päätöksentekomenettelyihin asianmukaisia muutoksia ja parannuksia, joilla unionin ja yhdennentoista EKR:n menettelyjä yhdenmukaistetaan mahdollisimman pitkälle. Yhdennentoista EKR:n täytäntöönpanoasetuksessa säädetään lisäksi Afrikan rauhanrahastoa koskevista erityisistä hallinnointimenettelyistä. Koska AKT–EU-kumppanuussopimuksen 11 b artiklan täytäntöönpanoon osoitettava rahoitus- ja tekninen apu rahoitetaan muista kuin AKT–EU-yhteistyön rahoittamiseen tarkoitetuista erityisvälineistä, näiden määräysten nojalla kehitettävät toimet on hyväksyttävä ennalta määritettyjä budjettihallintomenettelyjä noudattaen.
Yhdennentoista EKR:n täytäntöönpanoasetuksessa säädetään lisäksi asianmukaisista toimenpiteistä, joilla mahdollistetaan yhdennestätoista EKR:stä ja Euroopan aluekehitysrahastosta saatavien varojen yhteensovittaminen unionin syrjäisimpien alueiden ja AKT-valtioiden sekä Karibian, Länsi-Afrikan ja Intian valtameren alueella sijaitsevien merentakaisten maiden ja alueiden välisten yhteistyöhankkeiden rahoittamiseksi, erityisesti yksinkertaistetuista mekanismeista hankkeiden yhteistä hallinnointia varten.
2. Neuvosto hyväksyy 8 artiklan mukaisesti määräenemmistöllä varainhoitoasetuksen komission ehdotuksesta ja saatuaan EIP:n lausunnon sitä koskevista säännöksistä sekä tilintarkastustuomioistuimen lausunnon.
3. Komissio tekee ehdotuksensa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuiksi asetuksiksi ja säätää niissä muun muassa mahdollisuudesta siirtää täytäntöönpanotehtäviä kolmansille osapuolille.
11 artikla
Rahoituksen toteutus, kirjanpito, tilintarkastus ja vastuuvapauden myöntäminen
1. Komissio vastaa hallinnoimiensa määrärahojen käytöstä ja huolehtii erityisesti hankkeiden ja ohjelmien rahoituksen toteutuksesta 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun varainhoitoasetuksen mukaisesti. Aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperintää koskevat komission päätökset ovat täytäntöönpanokelpoisia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 299 artiklan mukaisesti.
2. EIP hallinnoi unionin puolesta investointikehystä ja huolehtii sen toimien toteuttamisesta 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun varainhoitoasetuksen sääntöjen mukaisesti. EIP toimii tällöin jäsenvaltioiden vastuulla. Kaikki tällaisista toimista johtuvat oikeudet, erityisesti velkojan tai omistajan oikeudet, kuuluvat jäsenvaltioille.
3. EIP vastaa perussääntönsä mukaisesti ja parhaita pankkikäytäntöjä noudattaen sellaisten toimien rahoituksen toteutuksesta, joihin on myönnetty 4 artiklan mukaista lainaa sen omista varoista sekä tapauksen mukaan korkotukea EKR:n avustusvaroista.
4. Komissio laatii kunkin varainhoitovuoden osalta EKR:n tilinpäätöksen, hyväksyy sen ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.
5. EIP toimittaa komissiolle ja neuvostolle vuosittain kertomuksen hallinnoimistaan EKR:n varoista rahoitettujen toimien toteutuksesta.
6. Jollei tämän artiklan 9 kohdasta muuta johdu, tilintarkastustuomioistuin käyttää sille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklalla annettua toimivaltaa EKR:n toimien suhteen. Edellytyksistä, joiden mukaisesti tilintarkastustuomioistuin käyttää toimivaltaansa, säädetään 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa varainhoitoasetuksessa.
7. Euroopan parlamentti myöntää komissiolle EKR:n varainhoitoa koskevan vastuuvapauden EIP:n hallinnoimia toimia lukuun ottamatta; vastuuvapaus myönnetään neuvoston suosituksesta, josta tämä on päättänyt 8 artiklan mukaisesti määräenemmistöllä.
8. EIP:n hallinnoimista EKR:n varoista rahoitettuihin toimiin sovelletaan samoja sen perussäännössä määrättyjä valvonta- ja vastuuvapausmenettelyjä kuin sen muuhunkin toimintaan.
12 artikla
Tarkistuslauseke
Neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta muuttaa 1 artiklan 3 kohtaa ja II luvun artikloja 8 artiklaa lukuun ottamatta. EIP osallistuu komission ehdotuksen laatimiseen sen omia toimia sekä investointikehystä koskevissa asioissa.
13 artikla
Euroopan ulkosuhdehallinto
Tätä sopimusta sovelletaan yhdenmukaisesti Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta 26 päivänä heinäkuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/427/EU kanssa.
14 artikla
Ratifiointi, voimaantulo ja voimassaoloaika
1. Kunkin jäsenvaltion on hyväksyttävä tämä sopimus valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Kunkin jäsenvaltion hallituksen on ilmoitettava Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristölle tämän sopimuksen voimaan saattamiseksi vaadittavien menettelyjen päätökseen saattamisesta.
2. Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona viimeinen jäsenvaltio on ilmoittanut hyväksyneensä sopimuksen.
3. Tämä sopimus on voimassa yhtä kauan kuin AKT–EU-kumppanuussopimukseen liitetty monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2014–2020 ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehty päätös (2014–2020). Sen estämättä, mitä 1 artiklan 4 kohdassa määrätään, tämä sopimus on kuitenkin voimassa niin pitkään kuin on tarpeen kaikkien AKT–EU-kumppanuussopimuksen, merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen ja monivuotisen rahoituskehyksen perusteella rahoitettujen toimien toteuttamiseksi kokonaisuudessaan.
15 artikla
Todistusvoimaiset kielet
Tämä sopimus, joka on laadittu yhtenä alkuperäisenä kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä ja jonka kukin teksti on yhtä todistusvoimainen, talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön arkistoon, ja pääsihteeristö toimittaa siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen kunkin allekirjoittajavaltion hallitukselle.
Съставено в Люксембург и Брюксел съответно на двадесет и четвърти юни и на двадесет и шести юни две хиляди и тринадесета година.
Hecho en Luxemburgo y en Bruselas, el veinticuatro de junio de dos mil trece y el veintiseis de junio de dos mil trece respectivamente.
V Lucemburku dne dvacátého čtvrtého června dva tisíce třináct a v Bruselu dne dvacátého šestého června dva tisíce třináct.
Udfærdiget i Luxembourg og Bruxelles, henholdsvis den fireogtyvende juni og den seksogtyvende juni to tusind og tretten.
Geschehen zu Luxemburg und Brüssel am vierundzwanzigsten Juni beziehungsweise am sechsundzwanzigsten Juni zweitausenddreizehn.
Kahe tuhande kolmeteistkümnenda aasta juunikuu kahekümne neljandal päeval Luxembourgis ja kahe tuhande kolmeteistkümnenda aasta juunikuu kahekümne kuuendal päeval Brüsselis.
Έγινε στο Λουξεμβούργο και στις Βρυξέλλες στις είκοσι τέσσερις Ιουνίου και στις είκοσι έξι Ιουνίου του έτους δύο χιλιάδες δεκατρία, αντιστοίχως.
Done at Luxembourg and Brussels, on the twenty-fourth day of June and on the the twenty-sixth day of June in the year two thousand and thirteen, respectively.
Fait à Luxembourg et à Bruxelles, le vingt-quatre juin et le vingt-six juin deux mille treize respectivement.
Fatto a Lussemburgo e a Bruxelles, rispettivamente addì ventiquattro giugno e ventisei giugno duemilatredici.
Luksemburgā un Briselē, attiecīgi, divi tūkstoši trīspadsmitā gada divdesmit ceturtajā jūnijā un divdesmit sestajā jūnijā.
Priimta atitinkamai du tūkstančiai tryliktų metų birželio dvidešimt ketvirtą dieną ir birželio dvidešimt šeštą dieną Liuksemburge ir Briuselyje.
Kelt Luxembourgban, a kétezer-tizenharmadik év június havának huszonnegyedik napján, illetve Brüsszelben, a kétezer-tizenharmadik év június havának huszonhatodik napján.
Magħmul fil-Lussemburgu u fi Brussell, fl-erbgħa u għoxrin jum ta' Ġunju u fis-sitta u għoxrin jum ta' Ġunju fis-sena elfejn u tlettax, rispettivament.
Gedaan te Luxemburg en te Brussel op vierentwintig, respectievelijk zesentwintig juni tweeduizend dertien
Sporządzono w Luksemburgu i w Brukseli odpowiednio dnia dwudziestego czwartego czerwca i dwudziestego szóstego czerwca roku dwa tysiące trzynastego
Feito no Luxemburgo e em Bruxelas, em vinte e quarto e vinte e seis de junho de dois mil e treze, respetivamente.
Întocmit la Luxemburg și Bruxelles, la douăzeci și patru iunie și, respectiv, la douăzeci și șase iunie două mii treisprezece.
V Luxemburgu dvadsiateho štvrtého júna a v Bruseli dvadsiateho šiesteho júna dvetisíctrinásť.
Sestavljeno v Luxembourgu in Bruslju na štiriindvajseti dan meseca junija oziroma šestindvajseti dan meseca junija leta dva tisoč trinajst.
Tehty Luxemburgissa kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä kesäkuuta ja Brysselissä kahdentenakymmenentenäkuudentena päivänä kesäkuuta vuonna kaksituhattakolmetoista.
Som skedde i Luxemburg och Bryssel den tjugofjärde juni respektive den tjugosjätte juni tjugohundratretton.
Voor het Koninkrijk België
Pour le Royaume de Belgique
Für das Königreich Belgien
За Република България
Za prezidenta České republiky
For Hendes Majestæt Danmarks Dronning
Für den Präsidenten der Bundesrepublik Deutschland
Eesti Vabariigi nimel
Thar ceann Uachtarán na hÉireann
For the President of Ireland
Για τον Πρόεδρο της Ελληνικής Δημοκρατίας
Por Su Majestad el Rey de España
Pour le Président de la République française
Per il Presidente della Repubblica italiana
Για τον Πρόεδρο της Κυπριακής Δημοκρατίας
Latvijas Republikas Valsts prezidenta vārdā –
Lietuvos Respublikos Prezidento vardu
Pour Son Altesse Royale le Grand-Duc de Luxembourg
Magyarország köztársasági elnöke részéről
Għall-President tar-Repubblika ta' Malta
Voor Zijne Majesteit de Koning der Nederlanden
Für den Bundespräsidenten der Republik Österreich
Za Prezydenta Rzeczypospolitej Polskiej
Pelo Presidente da República Portuguesa
Pentru România
Za predsednika Republike Slovenije
Za prezidenta Slovenskej republiky
Suomen tasavallan hallituksen puolesta
För republiken Finlands regering
För Konungariket Sveriges regering
For Her Majesty The Queen of the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland
(1) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.
(2) EUVL L 287, 28.10.2005, s. 4.
(3) EUVL L 287, 4.11.2010, s. 3.
(4) EUVL L 247, 9.9.2006, s. 32.
(5) EYVL L 314, 30.11.2001, s. 1.
(6) EUVL C 46, 24.2.2006, s. 1.
(7) EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30.
(8) Arvioitu määrä
(9) Neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös, tehty 30 päivänä toukokuuta 2005, määräajan vahvistamisesta yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston (EKR) varojen sitomiselle (EUVL L 156, 18.6.2005, s. 19).
(10) Arvioitu äänimäärä.
(11) EUVL L 152, 13.6.2007, s. 1.
(12) EYVL L 348, 21.12.2002, s. 82.