Sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskeva vuoden 1980 Rooman yleissopimus (konsolidoitu versio)

Virallinen lehti nro C 027 , 26/01/1998 s. 0034 - 0046

Vuoden 1980 Rooman yleissopimus sopimussuhteisiin sovellettavasta laista (konsolidoitu versio)

JOHDANTO

Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan allekirjoitettua 29 päivänä marraskuuta 1996 sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan Rooman yleissopimuksen sekä sen tulkintaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa koskevat kaksi pöytäkirjaa Rooman yleissopimuksen ja edellä mainittujen pöytäkirjojen kodifiointi on tullut toivottavaksi.

Kyseisten tekstien ohessa on kolme julistusta, joista ensimmäinen on annettu vuonna 1980 yhteisön tasolla säädettyjen lainvalintasääntöjen nojalla toteutettavien toimenpiteiden ja kyseisen yleissopimuksen lainvalintasääntöjen nojalla toteutettavien toimenpiteiden välisestä yhdenmukaistamisen tarpeesta. Toinen julistus, joka on myös annettu vuonna 1980, koskee yleissopimuksen tulkintaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa ja kolmas julistus, joka on vuodelta 1996, koskee Rooman yleissopimuksen 23 artiklassa tarkoitetun menettelyn noudattamista tavaroiden merikuljetuksessa.

Tämän asiakirjan tekstin on laatinut neuvoston pääsihteeristö, jonka arkistossa ovat kyseisten sopimusasiakirjojen alkuperäiskappaleet. Huomattakoon kuitenkin, ettei teksti ole sitova. Kodifioitujen asiakirjojen viralliset tekstit ovat seuraavissa lehdissä:

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE

YLEISSOPIMUS sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista avattu allekirjoitettavaksi Roomassa 19 päivänä kesäkuuta 1980 (1)

JOHDANTO-OSA

EUROOPAN TALOUSYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEN KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka

PYRKIVÄT edistämään yhteisössä jo aloitettua lainsäädännön yhdenmukaistamista kansainvälisen yksityisoikeuden alalla, erityisesti tuomioistuinten toimivallan ja tuomioiden täytäntöönpanon alalla, ja

HALUAVAT vahvistaa sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevat yhdenmukaiset säännöt,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I OSASTO

SOVELTAMISALA

1 artikla Soveltamisala

1. Tämän yleissopimuksen määräyksiä sovelletaan sopimusvelvoitteisiin silloin, kun sopimuksella on liittymä useampaan kuin yhteen valtioon.

2. Määräyksiä ei sovelleta:

a) luonnollisten henkilöiden oikeudelliseen asemaan, oikeuskelpoisuuteen tai oikeustoimikelpoisuuteen, ellei 11 artiklasta muuta johdu,

b) sopimusvelvoitteisiin, jotka koskevat:

- testamenttia ja perintöä,

- aviovarallisuussuhteita,

- perhe-, sukulaisuus-, avio- tai lankoussuhteista johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia, mukaan lukien elatusvelvollisuus aviotonta lasta kohtaan,

c) vekseleistä, shekeistä, juoksevista velkakirjoista ja muista siirtokelpoisista arvopapereista johtuviin velvoitteisiin, siltä osin kuin kyseisiin muihin arvopapereihin liittyvät velvoitteet johtuvat niiden siirtokelpoisuudesta,

d) välityssopimuksiin ja oikeuspaikkaa koskeviin sopimuksiin,

e) yhtiöitä, yhdistyksiä ja oikeushenkilöitä koskevaan lainsäädäntöön liittyviin kysymyksiin, kuten yhtiöiden, yhdistysten ja oikeushenkilöiden perustamiseen, oikeuskelpoisuuteen ja oikeustoimikelpoisuuteen, sisäiseen toimintaan ja purkautumiseen sekä osakkaiden ja toimihenkilöiden henkilökohtaiseen vastuuseen yhtiön, yhdistyksen tai oikeushenkilön veloista,

f) kysymyksiin, voiko edustaja tehdä päämiestään sitovia oikeustoimia kolmansien kanssa, tai siitä, voiko yhtiön, yhdistyksen tai oikeushenkilön toimielin tehdä yhtiötä, yhdistystä tai oikeushenkilöä sitovia oikeustoimia kolmansien kanssa,

g) trustien perustamiseen sekä niistä johtuviin trustien perustajien, trusteéiden ja trustin edunsaajien välisiin suhteisiin,

h) todisteluun ja menettelyyn, ellei 14 artiklasta muuta johdu.

3. Tämän yleissopimuksen määräyksiä ei sovelleta vakuutussopimuksiin, jotka kattavat Euroopan talousyhteisön jäsenvaltioiden alueella sijaitsevia riskejä. Tuomioistuin soveltaa valtion sisäistä lakiaan ratkaistessaan, sijaitseeko riski tällä alueella.

4. Mitä 3 kohdassa määrätään, ei koske jälleenvakuutussopimuksia.

2 artikla Muun kuin sopimusvaltion lain soveltaminen

Tämän yleissopimuksen mukaisesti määrättyä lakia sovelletaan silloinkin, kun se on muun kuin sopimusvaltion laki.

II OSASTO

YHDENMUKAISET SÄÄNNÖT

3 artikla Valinnanvapaus

1. Sopimukseen sovelletaan sen valtion lakia, josta osapuolet ovat sopineet (lakiviittaus). Lakiviittauksen on oltava nimenomainen tai sen on käytävä riittävän selvästi ilmi sopimusehdoista tai tapaukseen liittyvistä olosuhteista. Osapuolet voivat määrätä valitsemansa lain sovellettavaksi koko sopimukseen tai vain osaan siitä.

2. Osapuolet voivat milloin tahansa sopia, että sopimukseen sovelletaan muuta kuin sitä lakia, jota siihen on aikaisemmin sovellettu joko tämän artiklan mukaisen lakiviittauksen perusteella tai tämän yleissopimuksen muiden määräysten nojalla. Jos osapuolet sopimuksen tekemisen jälkeen muuttavat lakiviittausta, muutos ei vaikuta siihen, onko sopimus 9 artiklan mukaan muodoltaan pätevä eikä heikennä kolmansien oikeuksia.

3. Se, että osapuolet valitsevat vieraan valtion lain, riippumatta siitä, sopivatko he samalla vieraan valtion tuomioistuimen toimivallasta, ei siinä tapauksessa, että kaikki muut valinnan ajankohtana tilanteeseen vaikuttavat tekijät liittyvät yhteen ainoaan valtioon, syrjäytä säännöksiä, joista kyseisen valtion lain mukaan ei saa sopimuksella poiketa, jäljempänä `pakottavat säännökset`.

4. Sovellettavan lain valintaa koskevasta osapuolten hyväksymisestä ja hyväksymisen pätevyydestä määrätään 8, 9 ja 11 artiklassa.

4 artikla Sovellettava laki lakiviittauksen puuttuessa

1. Jollei sopimukseen sovellettavaa lakia ole valittu 3 artiklan määräysten mukaisesti, sopimukseen sovelletaan sen valtion lakia, johon sopimus läheisimmin liittyy. Jos kuitenkin sellainen osa sopimuksesta, joka voidaan erottaa siitä, liittyy läheisemmin johonkin toiseen valtioon, siihen voidaan poikkeuksellisesti soveltaa kyseisen toisen valtion lakia.

2. Jollei 5 kohdasta muuta johdu, sopimuksen oletetaan liittyvän läheisimmin valtioon, jossa sopimuksen luonteenomaisen suorituksen toimittamisesta vastaavan osapuolen asuinpaikka oli sopimuksen tekohetkellä tai, jos kyseessä on yhtiö, yhdistys tai oikeushenkilö, tämän keskushallinto. Jos sopimus on kuitenkin tehty kyseisen osapuolen elinkeinotoiminnassa, sopimuksen oletetaan liittyvän läheisimmin siihen valtioon, jossa osapuolen päätoimipaikka sijaitsee tai, jos sopimuksen mukaan muu toimipaikka kuin päätoimipaikka vastaa suorituksen toimittamisesta, siihen valtioon, jossa tämä muu toimipaikka sijaitsee.

3. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa määrätään, ja sikäli kuin sopimuksen kohteena on oikeus kiinteään omaisuuteen tai kiinteän omaisuuden käyttöoikeus, sopimuksen oletetaan liittyvän läheisimmin valtioon, jossa kiinteä omaisuus sijaitsee.

4. Edellä 2 kohdassa määrätty oletus ei koske tavarankuljetussopimuksia. Kyseisissä sopimuksissa oletuksena on, että jos valtio, jossa liikenteenharjoittajan päätoimipaikka sopimuksen tekohetkellä sijaitsee, on myös valtio, jossa lastaus- tai purkauspaikka taikka lähettäjän päätoimipaikka sijaitsee, sopimukset liittyvät läheisimmin tähän valtioon. Tätä kohtaa sovellettaessa tavarankuljetussopimuksilla tarkoitetaan yhtä matkaa koskevia rahtauskirjoja tai muita sopimuksia, joiden pääasiallinen kohde on tavaroiden kuljettaminen.

5. Mitä 2 kohdassa määrätään, ei sovelleta, jos luonteenomaista suoritusta ei voida määritellä. Edellä 2, 3 ja 4 kohdassa määrätyillä oletuksilla ei ole merkitystä, jos kaikista olosuhteista ilmenee, että sopimus liittyy läheisemmin johonkin toiseen valtioon.

5 artikla Kuluttajasopimukset

1. Tätä artiklaa sovelletaan sopimuksiin, jotka koskevat tavaroiden toimittamista tai palvelujen suorittamista henkilölle, kuluttajalle, sellaiseen tarkoitukseen, jota ei voida pitää hänen elinkeinotoimintaansa liittyvänä, sekä sopimuksiin, jotka koskevat luoton myöntämistä tällaisia toimituksia tai suorituksia varten.

2. Sen estämättä, mitä 3 artiklassa määrätään, lakiviittaus ei saa johtaa siihen, että kuluttaja menettäisi sen valtion lain pakottavin säännöksin hänelle annetun suojan, jossa hänen asuinpaikkansa on:

- jos sopimuksentekoa on kyseisessä valtiossa edeltänyt kuluttajalle osoitettu nimenomainen tarjous taikka mainonta ja jos kuluttaja on tässä valtiossa toteuttanut sopimuksentekoa varten tarvittavat toimenpiteet, tai

- jos kuluttajan sopimuskumppani tai tämän edustaja on vastaanottanut kuluttajan tilauksen kyseisessä valtiossa, tai

- jos sopimus koskee tavaran kauppaa ja kuluttaja on matkustanut kyseisestä valtiosta ulkomaille ja tehnyt tilauksensa siellä myyjän järjestettyä matkan saadakseen kuluttajan tekemään kaupan.

3. Sen estämättä, mitä 4 artiklassa määrätään, ja sikäli kuin 3 artiklan mukaista lakiviittausta ei ole tehty, sopimuksiin sovelletaan sen valtion lakia, jossa kuluttajan asuinpaikka on, jos sopimukset on tehty tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa.

4. Tätä artiklaa ei sovelleta

a) kuljetussopimuksiin,

b) palvelujen suorittamista koskeviin sopimuksiin, jos palvelut on suoritettava kuluttajalle yksinomaan muussa kuin siinä valtiossa, jossa hänen asuinpaikkansa on.

5. Sen estämättä, mitä 4 kohdassa määrätään, tätä artiklaa sovelletaan sopimuksiin, jotka koskevat yhteishintaan tarjottavia kuljetus- ja majoituspalvelujen yhdistelmiä.

6 artikla Työsopimukset

1. Sen estämättä, mitä 3 artiklassa määrätään, työsopimukseen otettu lakiviittaus ei saa johtaa siihen, että työntekijä menettäisi sen lain pakottavin säännöksin hänelle annetun suojan, jota lakiviittauksen puuttuessa sovellettaisiin tämän artiklan 2 kohdan nojalla.

2. Sen estämättä, mitä 4 artiklassa määrätään, ja sikäli kuin 3 artiklan mukaista lakiviittausta ei ole, työsopimuksiin sovelletaan:

a) sen valtion lakia, jossa työntekijä tavallisesti työskentelee sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi, vaikka hänet on väliaikaisesti lähetetty työhön toiseen valtioon, tai

b) sen toimipaikan sijaintivaltion lakia, joka on ottanut työntekijän työhön, jos hän ei tavallisesti työskentele ainoastaan yhdessä valtiossa,

jollei kaikista olosuhteista ilmene, että työsopimus liittyy läheisemmin johonkin toiseen valtioon, jolloin sovelletaan kyseisen toisen valtion lakia.

7 artikla Kansainvälisesti pakottavat säännökset

1. Kun tämän yleissopimuksen nojalla sovelletaan tietyn valtion lakia, muun sopimukseen läheisesti liittyvän valtion lain pakottaville säännöksille voidaan antaa vaikutusta, jos ja siinä laajuudessa kuin niitä on kyseisen valtion lain mukaan sovellettava sopimukseen muutoin sovellettavasta laista riippumatta. Harkittaessa vaikutuksen antamista tällaisille kansainvälisesti pakottaville säännöksille on otettava huomioon säännösten luonne ja tarkoitus sekä niiden soveltamisen tai soveltamatta jättämisen seuraukset.

2. Tämän yleissopimuksen määräykset eivät estä soveltamasta sellaisia tuomioistuinvaltion lain säännöksiä, joita on sovellettava sopimukseen muutoin sovellettavasta laista riippumatta.

8 artikla Aineellinen pätevyys

1. Sopimuksen ja sopimusehdon pätevyyteen sovelletaan lakia, jota olisi tämän yleissopimuksen nojalla sovellettava, jos sopimus tai ehto olisi pätevä.

2. Jos olosuhteista ilmenee, että osapuolen toiminnan vaikutusten arvioiminen 1 kohdassa tarkoitetun lain mukaan ei olisi kohtuullista, osapuoli voi vedota sen valtion lakiin, jossa hänen asuinpaikkansa on, osoittaakseen, että hän ei ole hyväksynyt sopimusta tai ehtoa.

9 artikla Muoto

1. Samassa valtiossa olevien kesken tehty sopimus on muodoltaan pätevä, jos se täyttää joko sen lain mukaiset muotomääräykset, jota sen sisältöön tämän yleissopimuksen nojalla sovelletaan, tai sen valtion lain mukaiset muotomääräykset, jossa sopimus on tehty.

2. Eri valtioissa olevien kesken tehty sopimus on muodoltaan pätevä, jos se täyttää joko sen lain mukaiset muotomääräykset, jota sopimukseen tämän yleissopimuksen mukaan sovelletaan, tai jonkin tässä kohdassa tarkoitetun valtion lain mukaiset muotomääräykset.

3. Jos sopimuksen on tehnyt osapuolen edustaja, 1 ja 2 kohtaa sovellettaessa huomioon otettava valtio on se, jossa edustaja toimiessaan on.

4. Tehtävää tai tehtyä sopimusta koskeva yksipuolinen tahdonilmaisu on muodoltaan pätevä, jos se täyttää sen lain mukaiset muotomääräykset, jota sopimukseen tämän yleissopimuksen nojalla sovelletaan tai sovellettaisiin, tai sen valtion lain mukaiset muotomääräykset, jossa tahdonilmaisu on annettu.

5. Mitä 1-4 kohdassa määrätään, ei sovelleta sopimuksiin, joihin 5 artikla soveltuu ja jotka on tehty sen 2 kohdassa määrätyin edellytyksin. Kyseisten sopimusten muotoon sovelletaan sen valtion lakia, jossa kuluttajan asuinpaikka on.

6. Sen estämättä, mitä 1-4 kohdassa määrätään, sopimuksiin, joiden kohteena on oikeus kiinteään omaisuuteen tai kiinteän omaisuuden käyttöoikeus, sovelletaan sen valtion laissa säädettyjä pakottavia muotomääräyksiä, jossa kiinteä omaisuus sijaitsee, jos niitä kyseisen lain mukaan sovelletaan sopimuksen tekopaikasta ja sopimukseen sovellettavasta laista riippumatta.

10 artikla Sopimukseen sovellettavan lain soveltamisala

1. Tämän yleissopimuksen 3-6 ja 12 artiklan nojalla sopimukseen sovellettavan lain mukaan säännellään erityisesti:

a) sopimuksen tulkintaa,

b) sopimukseen perustuvien velvoitteiden täyttämistä,

c) tuomioistuimelle sen lainkäytössä annetun toimivallan rajoissa näiden velvoitteiden täydellisen tai osittaisen laiminlyönnin seurauksia, mukaan lukien vahingon arviointi siltä osin kuin siitä on säännöksiä,

d) erilaisia velvoitteiden raukeamisen muotoja, kuten vanhentumista ja määräajan päättymiseen perustuvia oikeudenmenetyksiä,

e) sopimuksen pätemättömyyden seurauksia.

2. Suoritustavassa ja niissä toimenpiteissä, jotka velkojan on toteutettava, jos suoritus on puutteellinen, otetaan huomioon sen valtion laki, jossa suoritus tapahtuu.

11 artikla Kelpoisuuden puuttuminen

Jos samassa valtiossa olevat ovat tehneet sopimuksen, luonnollinen henkilö, joka kyseisen valtion lain mukaan on oikeuskelpoinen ja oikeustoimikelpoinen, voi vedota toisen valtion lakiin perustuvaan oikeuskelpoisuuden tai oikeustoimikelpoisuuden puuttumiseen ainoastaan, jos toinen osapuoli sopimusta tehtäessä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää tästä kelpoisuuden puuttumisesta.

12 artikla Saatavan siirto

1. Saatavan siirtäjän ja siirronsaajan keskinäisiin velvoitteisiin sovelletaan lakia, jota tämän yleissopimuksen nojalla sovelletaan heidän väliseensä sopimukseen.

2. Saatavan siirtokelpoisuus, siirronsaajan ja velallisen välinen suhde, se, millä edellytyksillä siirtoon voidaan vedota velallista vastaan, sekä velallisen suorituksen vapauttava vaikutus määräytyvät siirrettyyn saatavaan sovellettavan lain mukaan.

13 artikla Saatavan siirtyminen

1. Jos henkilöllä (velkoja) on sopimukseen perustuva saatava toiselta (velallinen) ja jos kolmas on velvollinen suorittamaan tai on suorittanut saatavan velkojalle, tähän kolmannen velvoitteeseen sovellettavan lain perusteella määräytyy, voiko kolmas täysin tai osittain käyttää niitä oikeuksia, jotka velkojalla oli velallista vastaan näiden välisiin suhteisiin sovellettavan lain mukaan.

2. Samaa sääntöä sovelletaan, jos sama sopimusvelvoite sitoo useita ja joku heistä on suorittanut saatavan velkojalle.

14 artikla Todistelu

1. Tämän yleissopimuksen nojalla sopimukseen sovellettavaa lakia sovelletaan siltä osin kuin siihen sisältyy sopimusvelvoitteita koskevia oikeudellisia oletuksia tai säännöksiä todistustaakan jakautumisesta.

2. Oikeustoimen toteennäyttämiseksi voidaan käyttää kaikkia tuomioistuinvaltion lain mukaan sallittuja todistuskeinoja tai sellaisen 9 artiklassa tarkoitetun lain mukaan sallittuja todistuskeinoja, jonka mukaan sopimus on muodoltaan pätevä, edellyttäen, että todistuskeinon käyttäminen on mahdollista asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa.

15 artikla Takaisin- ja edelleenviittauksen poissulkeminen

Kun tämän yleissopimuksen nojalla on sovellettava tietyn valtion lakia, sovelletaan kyseisessä valtiossa voimassa olevia oikeussääntöjä lainvalintasääntöjä lukuun ottamatta.

16 artikla Oikeusjärjestyksen perusteet

Tämän yleissopimuksen mukaan määrätyn lain säännöstä voidaan olla soveltamatta ainoastaan, jos sen soveltaminen on selvästi vastoin tuomioistuinvaltion oikeusjärjestyksen perusteita (ordre public).

17 artikla Ajallinen soveltaminen

Yleissopimusta sovelletaan sopimusvaltiossa sopimuksiin, jotka on tehty sen jälkeen, kun yleissopimus on kyseisen valtion osalta tullut voimaan.

18 artikla Yhdenmukainen tulkinta

Edellä olevia yhdenmukaisia sääntöjä tulkittaessa ja sovellettaessa on otettava huomioon niiden kansainvälinen luonne ja pyrkimys saavuttaa yhdenmukaisuus niiden tulkinnassa ja soveltamisessa.

19 artikla Valtion eri alueiden oikeussäännöt

1. Jos valtioon kuuluu useita alueita, joilla on omat sopimusvelvoitteita koskevat oikeussääntönsä, tämän yleissopimuksen nojalla sovellettavaa lakia määrättäessä kukin alue rinnastetaan valtioon.

2. Valtio, johon kuuluvilla alueilla on omat sopimusvelvoitteita koskevat oikeussääntönsä, ei ole velvollinen soveltamaan tätä yleissopimusta yksinomaan siihen kuuluvien alueiden oikeussääntöjen välillä tehtävään lainvalintaan.

20 artikla Yhteisön oikeuden ensisijaisuus

Tämä yleissopimus ei estä sellaisten erityisaloja koskevien lainvalinta-sääntöjen soveltamista, jotka on otettu tai otetaan Euroopan yhteisöjen toimielimien säädöksiin tai niiden täytäntöön panemiseksi yhdenmukaistettuun kansalliseen lainsäädäntöön.

21 artikla Suhde muihin yleissopimuksiin

Tämä yleissopimus ei estä sellaisten kansainvälisten sopimusten soveltamista, joiden osapuoleksi sopimusvaltio on liittynyt tai liittyy.

22 artikla Varaumat

1. Sopimusvaltiot voivat allekirjoittaessaan, ratifioidessaan tai hyväksyessään yleissopimuksen varata itselleen oikeuden olla soveltamatta:

a) 7 artiklan 1 kohtaa,

b) 10 artiklan 1 kohdan e alakohtaa.

2. . . . (2)

3. Sopimusvaltiot voivat milloin tahansa peruuttaa tekemänsä varauman; varauman vaikutus lakkaa kolmannen kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus peruutuksesta on tehty.

III OSASTO

LOPPUMÄÄRÄYKSET

23 artikla

1. Jos sopimusvaltio haluaa saattaa voimaan uuden lainvalintasäännön tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvasta sopimusten ryhmästä sen jälkeen, kun yleissopimus on tullut kyseisen sopimusvaltion osalta voimaan, sen on ilmoitettava aikomuksestaan muille allekirjoittajavaltioille Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteerin välityksellä.

2. Kuuden kuukauden määräajassa pääsihteerille tehdystä ilmoituksesta allekirjoittajavaltiot voivat pyytää pääsihteeriä järjestämään allekirjoittajavaltioiden väliset neuvottelut yksimielisyyden saavuttamiseksi.

3. Jos yksikään allekirjoittajavaltio ei määräajassa ole pyytänyt neuvotteluja tai jos neuvottelut eivät ole johtaneet yksimielisyyteen kahden vuoden kuluessa pääsihteerille tehdystä ilmoituksesta, sopimusvaltio voi muuttaa lakiaan. Kyseisen valtion toteuttama toimenpide annetaan tiedoksi muille allekirjoittajavaltioille Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteerin välityksellä.

24 artikla

1. Jos sopimusvaltio sen jälkeen, kun tämä yleissopimus on sen osalta tullut voimaan, haluaa liittyä sellaisen monenvälisen sopimuksen osapuoleksi, jonka pääasiallinen tarkoitus tai jokin pääasiallisista tarkoituksista on lainvalinnan sääntely tämän yleissopimuksen alaan kuuluvassa asiassa, sovelletaan 23 artiklassa määrättyä menettelyä. Edellä 23 artiklan 3 kohdassa mainittu kahden vuoden määräaika lyhennetään kuitenkin yhdeksi vuodeksi.

2. Edellä 1 kohdassa määrättyä menettelyä ei sovelleta, jos sopimusvaltio tai jokin Euroopan yhteisöistä on jo liittynyt monenvälisen sopimuksen osapuoleksi tai jos monenvälisellä sopimuksella on tarkoitus muuttaa sellaista sopimusta, jonka osapuolena kyseessä oleva valtio on, tai jos kyseessä on Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten puitteissa tehty sopimus.

25 artikla

Jos sopimusvaltio katsoo, että muiden kuin 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten tekeminen vaarantaa tällä yleissopimuksella toteutetun yhdenmukaisuuden, kyseinen valtio voi pyytää Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeriä järjestämään tämän yleissopimuksen allekirjoittajavaltioiden välisen neuvottelun.

26 artikla

Kukin sopimusvaltio voi pyytää tämän yleissopimuksen tarkistamista. Tällöin Euroopan yhteisöjen neuvoston puheenjohtaja kutsuu koolle tarkistuskonferenssin.

27 artikla (3)

28 artikla

1. Tämä yleissopimus avataan 19 päivänä kesäkuuta 1980 Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen osapuolina olevien valtioiden allekirjoitettavaksi.

2. Allekirjoittajavaltioiden on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä yleissopimus. Ratifioimis- ja hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeristöön (4).

29 artikla (5)

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun seitsemäs ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu.

2. Kunkin allekirjoittajavaltion osalta, joka ratifioi tai hyväksyy tämän yleissopimuksen myöhemmin, yleissopimus tulee voimaan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun kyseinen valtio on tallettanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa.

30 artikla

1. Tämä yleissopimus on voimassa kymmenen vuotta sen 29 artiklan 1 kohdan mukaisesta voimaantulopäivästä myös niissä valtioissa, joiden osalta se tulee voimaan myöhemmin.

2. Jollei tätä yleissopimusta irtisanota, sen voimassaolo jatkuu ilman eri toimenpiteitä viisi vuotta kerrallaan.

3. Irtisanomisesta on ilmoitettava Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteerille viimeistään kuusi kuukautta ennen kymmenen tai viiden vuoden määräajan päättymistä (6).

4. Irtisanominen koskee ainoastaan ilmoituksen tehnyttä valtiota. Muiden sopimusvaltioiden osalta yleissopimus pysyy voimassa.

31 artikla (7)

Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeri ilmoittaa Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen osapuolina oleville valtioille

a) allekirjoituksista,

b) kunkin ratifioimis- tai hyväksymiskirjan tallettamisesta,

c) tämän yleissopimuksen voimaantulopäivästä,

d) 23, 24, 25, 26, tai 30 artiklassa tarkoitetuista ilmoituksista (8),

e) 22 artiklassa mainituista varaumista ja niiden peruutuksista.

32 artikla

Tähän yleissopimukseen liitetty pöytäkirja on sen erottamaton osa.

33 artikla (9)

Tämä yleissopimus laaditaan englannin, hollannin, iirin, italian, ranskan, saksan ja tanskan kielellä yhtenä kappaleena, jonka jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen, ja se talletetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeristön arkistoon. Pääsihteeri toimittaa kunkin allekirjoittajavaltion hallitukselle yleissopimuksen oikeaksi todistetun jäljennöksen.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Roomassa yhdeksäntenätoista päivänä kesäkuuta vuonna tuhatyhdeksänsataakahdeksankymmentä.

(Täysivaltaisten edustajien allekirjoitukset.)

PÖYTÄKIRJA (10)

Korkeat sopimuspuolet ovat sopineet seuraavasta yleissopimukseen liitettävästä määräyksestä:

"Sen estämättä, mitä yleissopimuksessa määrätään, Tanska, Ruotsi ja Suomi voivat pitää voimassa tavaroiden merikuljetusta koskeviin asioihin sovellettavaa lakia koskevat kansalliset säännöksensä ja voivat muuttaa niitä noudattamatta Rooman yleissopimuksen 23 artiklassa määrättyä menettelyä. Asiassa sovellettavat kansalliset säännökset ovat seuraavat:

- Tanskassa merilain (Sølov) 252 pykälä ja 321 pykälän 3 ja 4 momentti,

- Ruotsissa merilain (Sjölag) 13 luvun 2 pykälän 1 ja 2 momentti ja 14 luvun 1 pykälän 3 momentti,

- Suomessa merilain/sjölagen 13 luvun 2 pykälän 1 ja 2 momentti ja 14 luvun 1 pykälän 3 momentti."

Tämän vakuudeksi alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Roomassa yhdeksäntenätoista päivänä kesäkuuta tuhatyhdeksänsataakahdeksankymmentä.

[Täysivaltaisten edustajien allekirjoitukset.]

YHTEINEN JULISTUS

Allekirjoittaessaan sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan yleissopimuksen Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Ranskan tasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hallitukset

I. pyrkivät mahdollisuuksien mukaan välttämään lainvalintaa koskevien sääntöjen hajauttamista useisiin säädöksiin sekä näiden sääntöjen välisiä eroja,

toivovat, että Euroopan yhteisöjen toimielimet pyrkivät, käyttäessään toimivaltaansa niiden sopimusten nojalla, joilla ne on perustettu, jos tarve sääntöjen antamiseen on, antamaan lainvalintaa koskevia sääntöjä, jotka ovat mahdollisimman yhdenmukaiset tämän yleissopimuksen sääntöjen kanssa,

II. julistavat aikovansa neuvotella keskenään tämän yleissopimuksen allekirjoittamisajankohdasta siihen saakka, kunnes yleissopimuksen 24 artikla sitoo niitä, jos jokin allekirjoittajavaltioista haluaa liittyä osapuoleksi sopimukseen, johon kyseisessä artiklassa määrättyä menettelyä sovellettaisiin,

III. katsovat, ottaen huomioon vaikutuksen, joka sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista tehdyllä yleissopimuksella on lainvalintaa koskeviin sääntöihin Euroopan yhteisöissä, että kaikkien Euroopan yhteisöjen jäseniksi tulevien valtioiden olisi liityttävä tähän yleissopimukseen.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yhteisen julistuksen.

Tehty Roomassa yhdeksäntenätoista päivänä kesäkuuta vuonna tuhatyhdeksänsataakahdeksankymmentä.

[Täysivaltaisten edustajien allekirjoitukset.]

YHTEINEN JULISTUS

Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningaskunnan. Saksan liittotasavallan, Ranskan tasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hallitukset

allekirjoittaessaan sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista tehdyn yleissopimuksen,

haluavat varmistaa, että yleissopimusta sovelletaan mahdollisimman tehokkaasti,

pyrkivät välttämään yleissopimuksen yhtenäistävää luonnetta vahingoittavia tulkintaeroja,

ilmaisevat valmiutensa

1. tarkastella mahdollisuutta siirtää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle toimivaltaa tietyissä asioissa ja neuvotella tarvittaessa tätä koskevasta sopimuksesta,

2. järjestää säännöllisin määräajoin edustajiensa välisiä tapaamisia.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yhteisen julistuksen.

Tehty Roomassa yhdeksäntenätoista päivänä kesäkuuta vuonna tuhatyhdeksänsataakahdeksankymmentä.

[Täysivaltaisten edustajien allekirjoitukset.]

(1) Teksti sellaisena kuin se on muutettuna 10 päivänä huhtikuuta 1984 allekirjoitetulla Helleenien tasavallan liittymistä koskevalla yleissopimuksella, jäljempänä vuoden 1984 liittymissopimus, 18 päivänä toukokuuta 1992 allekirjoitetulla Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan liittymistä koskevalla yleissopimuksella, jäljempänä vuoden 1992 liittymissopimus, ja Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymistä koskevalla yleissopimuksella, jäljempänä vuoden 1996 liittymissopimus.

(2) Kohta poistettu vuoden 1992 liittymissopimuksen 2 artiklan 1 kohdalla.

(3) Artikla poistettu vuoden 1992 liittymissopimuksen 2 artiklan 1 kohdalla.

(4) Liittymissopimusten ratifiointi tapahtuu näiden sopimusten seuraavien määräysten mukaisesti:

- vuoden 1984 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 3 artiklan mukaisesti, jossa määrätään seuraavasti:

"3 artikla

Allekirjoittajavaltioiden on ratifioitava tämä yleissopimus. Ratifioimiskirjat talletetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeristöön."

- vuoden 1992 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 4 artiklan mukaisesti, jossa määrätään seuraavasti:

"4 artikla

Allekirjoittajavaltioiden on ratifioitava tämä yleissopimus. Ratifioimiskirjat talletetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeristöön."

- vuoden 1996 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 5 artiklan mukaisesti, jossa määrätään seuraavasti:

"5 artikla

Allekirjoittajavaltioiden on ratifioitava tämä yleissopimus. Ratifioimiskirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön."

(5) Liittymissopimusten voimaantulo tapahtuu näiden sopimusten seuraavien määräysten mukaisesti:

- vuoden 1984 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 4 artiklan mukaisesti, jossa määrätään seuraavasti:

"4 artikla

Tämä yleissopimus tulee voimaan sen ratifioineiden valtioiden välillä kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun viimeisenä ratifioimiskirjansa tallettava Helleenien tasavalta tai jokin sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan yleissopimuksen ratifioineesta seitsemästä sopimusvaltiosta on tallettanut ratifioimiskirjansa.

Tämä yleissopimus tulee voimaan sellaisen sopimusvaltion osalta, joka ratifioi sen myöhemmin, kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun se on tallettanut ratifioimiskirjansa."

- vuoden 1992 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 5 artiklan mukaisesti, jossa määrätään seuraavasti:

"5 artikla

Tämä yleissopimus tulee voimaan sen ratifioineiden valtioiden välillä kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun viimeisenä ratifioimiskirjansa tallettava Espanjan kuningaskunta tai Portugalin tasavalta tai jokin sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan yleissopimuksen ratifioinut sopimusvaltio on tallettanut ratifioimiskirjansa.

Tämä yleissopimus tulee voimaan kunkin sellaisen sopimusvaltion osalta, joka ratifioi sen myöhemmin, kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun kyseinen valtio on tallettanut ratifioimiskirjansa."

- vuoden 1996 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 6 artiklan mukaisesti, jossa määrätään seuraavasti:

"6 artikla

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan sopimuksen ratifioineiden valtioiden välillä kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun viimeisenä tämän toimenpiteen suorittanut Itävallan tasavalta, Suomen tasavalta tai Ruotsin kuningaskunta ja jokin sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan yleissopimuksen ratifioinut sopimusvaltio on tallettanut ratifioimiskirjan.

2. Tämä yleissopimus tulee voimaan sellaisen sopimusvaltion osalta, joka ratifioi sen myöhemmin, kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun se on tallettanut ratifioimiskirjansa."

(6) Poistettu virke vuoden 1992 liittymissopimuksella.

(7) Liittymissopimuksia koskeva ilmoittaminen tapahtuu näiden sopimusten seuraavien määräysten mukaisesti:

- vuoden 1984 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 5 artiklan mukaisesti, jossa määrätään seuraavasti:

"5 artikla

Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeri ilmoittaa allekirjoittajavaltioillea) ratifioimiskirjan tallentamisesta;

b) tämän yleissopimuksen voimaantulopäivästä sopimusvaltioiden osalta."

- vuoden 1992 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 6 artiklan mukaisesti, jossa määrätään seuraavasti:

"6 artikla

Euroopan yhteisöjen pääsihteeri ilmoittaa sopimuksen allekirjoittajavaltioille:

a) ratifioimiskirjan tallettamisesta;

b) tämän yleissopimuksen voimaantulopäivästä sopimusvaltioiden osalta."

- vuoden 1996 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 7 artiklan mukaisesti, jossa määrätään seuraavasti:

"7 artikla

Euroopan unionin pääsihteeri ilmoittaa sopimuksen allekirjoittaneille valtioille

a) kunkin ratifioimiskirjan tallettamisesta;

b) päivästä, jona tämä yleissopimus tulee sopimusvaltioiden osalta voimaan."

(8) Kohta d muutettu vuoden 1992 liittymissopimuksella.

(9) Liittymissopimusten todistusvoimaisten tekstien ilmoittaminen johtuu seuraavista näiden sopimusten määräyksistä:

- vuoden 1984 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 2 ja 6 artiklassa, joissa määrätään seuraavasti:

"2 artikla

Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeri toimittaa Helleenien tasavallan hallitukselle yleissopimuksen oikeaksi todistetun jäljennöksen englannin, hollannin, iirin, italian, ranskan, saksan ja tanskan kielellä.

Sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan yleissopimuksen kreikan kielellä laadittu teksti on tämän yleissopimuksen liitteenä. Kreikan kielellä laadittu teksti on todistusvoimainen samoin edellytyksin kuin sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan yleissopimuksen muut tekstit.

6 artikla

Tämä yleissopimus laaditaan englannin, hollannin, iirin, italian, kreikan, ranskan, saksan ja tanskan kielellä yhtenä kappaleena, jonka jokainen näistä kahdeksasta kielestä kirjoitettu teksti on yhtä todistusvoimainen, ja se talletetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeristön arkistoon. Pääsihteeri toimittaa yleissopimuksen oikeaksi todistetun jäljennöksen kunkin allekirjoittajavaltion hallitukselle."

- vuoden 1992 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 3 ja 7 artiklasta, joissa määrätään seuraavasti:

"3 artikla

Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeri toimittaa Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan hallituksille oikeaksi todistetun jäljennöksen sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevasta yleissopimuksesta englannin, hollannin, iirin, italian, kreikan, ranskan, saksan ja tanskan kielellä.

Sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan yleissopimuksen espanjan ja portugalin kielellä laaditut tekstit ovat tämän yleissopimuksen liitteinä I ja II. Espanjan ja portugalin kielellä laaditut tekstit ovat todistusvoimaisia samoin edellytyksin kuin sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan yleissopimuksen muut tekstit.

7 artikla

Tämä yleissopimus laaditaan englannin, espanjan, hollannin, iirin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, saksan ja tanskan kielellä yhtenä kappaleena, jonka kaikki kymmenen tekstiä ovat yhtä todistusvoimaiset, ja se talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön arkistoon. Pääsihteeri toimittaa yleissopimuksen oikeaksi todistetun jäljennöksen kunkin allekirjoittajavaltion hallitukselle."

- vuoden 1996 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 4 ja 8 artiklasta, joissa määrätään seuraavasti:

"4 artikla

1. Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri toimittaa Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan hallituksille oikeaksi todistetun jäljennöksen vuoden 1980 yleissopimuksesta, vuoden 1984 yleissopimuksesta, vuoden 1988 ensimmäisestä pöytäkirjasta, vuoden 1988 toisesta pöytäkirjasta ja vuoden 1992 yleissopimuksesta englannin, espanjan, hollannin, iirin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, saksan ja tanskan kielellä.

2. Vuoden 1980 yleissopimuksen, vuoden 1984 yleissopimuksen, vuoden 1988 ensimmäisen pöytäkirjan, vuoden 1988 toisen pöytäkirjan ja vuoden 1992 yleissopimuksen suomen ja ruotsin kielellä laaditut tekstit ovat todistusvoimaisia samoin edellytyksin kuin vuoden 1980 yleissopimuksen, vuoden 1984 yleissopimuksen, vuoden 1988 ensimmäisen pöytäkirjan, vuoden 1988 toisen pöytäkirjan ja vuoden 1992 yleissopimuksen muut tekstit.

8 artikla

Tämä yleissopimus laaditaan englannin, espanjan, hollannin, iirin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen ja tanskan kielellä yhtenä kappaleena, jonka kaikki kaksitoista tekstiä ovat yhtä todistusvoimaiset, ja se talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön arkistoon. Pääsihteeri toimittaa siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen kunkin allekirjoittajavaltion hallitukselle."

(10) Teksti sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 1996 liittymissopimuksella.

Vuoden 1980 yleissopimuksen tulkintaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa koskeva ensimmäinen pöytäkirja (konsolidoitu versio) / Vuoden 1980 Rooman yleissopimus

Virallinen lehti nro C 027 , 26/01/1998 s. 0047 - 0051

Vuoden 1980 yleissopimuksen tulkintaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa koskeva ensimmäinen pöytakirja (konsolidoitu versio)

JOHDANTO

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE

ENSIMMÄINEN PÖYTÄKIRJA (1) Roomassa 19 päivänä kesäkuuta 1980 allekirjoittamista varten avatun sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan yleissopimuksen tulkinnasta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa

EUROOPAN TALOUSYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEN KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka

VIITTAAVAT sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan Roomassa 19 päivänä kesäkuuta 1980 allekirjoittamista varten avatun yleissopimuksen liitteenä olevaan yhteiseen julistukseen,

OVAT PÄÄTTÄNEET tehdä pöytäkirjan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle annettavasta toimivallasta tulkita mainittua yleissopimusta, ja ovat tätä varten nimenneet täysivaltaisiksi edustajikseen:

[Jäsenvaltioiden nimeämät täysivaltaiset edustajat.]

JOTKA Euroopan yhteisöjen neuvostossa kokoontuneina ja vaihdettuaan oikeiksi ja asianmukaisiksi todetut valtakirjansa

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu seuraavien asiakirjojen tulkinnasta:

a) Roomassa 19 päivänä kesäkuuta 1980 allekirjoittamista varten avattu yleissopimus sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista, jäljempänä `Rooman yleissopimus`,

b) sellaisten jäsenvaltioiden liittymistä Rooman yleissopimukseen koskevat yleissopimukset, joista on tullut Euroopan yhteisöjen jäseniä sen jälkeen, kun Rooman yleissopimus on avattu allekirjoittamista varten,

c) tämä pöytäkirja.

2 artikla

Jäljempänä mainitut tuomioistuimet voivat pyytää yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua sellaisesta käsiteltävänään olevassa asiassa esille tulleesta kysymyksestä, joka koskee 1 artiklassa mainittuihin asiakirjoihin sisältyvien määräysten tulkintaa, jos tämä kansallinen tuomioistuin katsoo, että kysymys on ratkaistava, jotta se voi antaa päätöksen:

a) - Belgiassa:

la Cour de cassation/het Hof van Cassatie ja Conseil d'État/de Raad van State,

- Tanskassa:

Højesteret,

- Saksan liittotasavallassa:

die obersten Gerichtshöfe des Bundes,

- Kreikassa:

ôá áíþôáôá ÄéêáóôÞñéá,

- Espanjassa:

el Tribunal Supremo,

- Ranskassa:

la Cour de cassation ja le Conseil d'État,

- Irlannissa:

the Supreme Court,

- Italiassa:

la Corte suprema di cassazione ja il Consiglio di Stato,

- Luxemburgissa:

la Cour supérieure de justice sen toimiessa kassaatiotuomioistuimena,

- Itävallassa:

Oberste Gerichtshof, Verwaltungsgerichtshof ja Verfassungsgerichtshof,

- Alankomaissa:

de Hoge Raad,

- Portugalissa:

o Supremo Tribunal de Justiça ja o Supremo Tribunal Administrativo,

- Suomessa:

korkein oikeus/högsta domstolen, korkein hallinto-oikeus/högsta förvaltningsdomstolen, markkinatuomioistuin/marknadsdomstolen ja työtuomioistuin/arbetsdomstolen,

- Ruotsissa:

Högsta domstolen, Regeringsrätten, Arbetsdomstolen ja Marknadsdomstolen,

- Yhdistyneessä kuningaskunnassa:

the House of Lords ja muut tuomioistuimet, joiden päätöksistä ei voi hakea muutosta,

b) sopimusvaltioiden tuomioistuimet käsitellessään muutoksenhakuasiaa.

3 artikla

1. Sopimusvaltion toimivaltainen viranomainen voi pyytää yhteisöjen tuomioistuimelta ratkaisua 1 artiklassa mainittuihin asiakirjoihin sisältyvien määräysten tulkintaa koskevaan kysymykseen, jos kyseisen valtion tuomioistuinten antama päätös on ristiriidassa yhteisöjen tuomioistuimen antaman tulkinnan tai 2 artiklassa mainitun toisen sopimusvaltion tuomioistuimen päätöksen kanssa. Tämän kohdan määräyksiä sovelletaan vain lainvoimaisiin päätöksiin.

2. Yhteisöjen tuomioistuimen tulkinta, jonka se on antanut tällaisen pyynnön johdosta, ei vaikuta päätöksiin, jonka vuoksi tulkintaa pyydettiin.

3. Sopimusvaltion kassaatiotuomioistuimen julkisasiamiehellä tai muulla sopimusvaltion määräämällä viranomaisella on oikeus pyytää yhteisöjen tuomioistuimelta ratkaisua tulkintakysymyksestä 1 kohdan mukaisesti.

4. Yhteisön tuomioistuimen kirjaajan on annettava ilmoitus pyynnöstä sopimusvaltioille, Euroopan yhteisöjen komissiolle ja neuvostolle; näillä on oikeus kahden kuukauden kuluessa ilmoituksesta toimittaa yhteisöjen tuomioistuimelle kirjelmiä ja kirjallisia huomautuksia.

5. Tämän artiklan mukaisessa menettelyssä ei peritä oikeudenkäyntimaksuja eikä korvata kuluja.

4 artikla

1. Jollei tässä pöytäkirjassa toisin määrätä, Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja sen liitteenä olevan yhteisöjen tuomioistuimen perussääntöä koskevan pöytäkirjan määräyksiä, joita sovelletaan, kun tuomioistuimelta pyydetään ennakkoratkaisua, sovelletaan myös 1 artiklassa mainittujen asiakirjojen tulkintamenettelyyn.

2. Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestystä tarkistetaan ja täydennetään tarvittaessa Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 188 artiklan mukaisesti.

5 artikla (2)

Allekirjoittajavaltioiden on ratifioitava ja hyväksyttävä tämä pöytäkirja. Ratifioimiskirjat talletetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeristöön.

6 artikla (3)

1. Tämän pöytäkirjan voimaantulon edellytyksenä on, että sen on ratifioinut seitsemän valtiota, joiden osalta Rooman yleissopimus on voimassa. Se tulee voimaan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun viimeisenä tämän muodollisuuden suorittava valtio on tallettanut ratifioimiskirjansa. Jos kuitenkin Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 1988 tehty toinen pöytäkirja tietyn toimivallan antamisesta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle Roomassa 19 päivänä kesäkuuta 1980 allekirjoittamista varten avatun sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan yleissopimuksen tulkinnassa (4) tulee voimaan tätä myöhempänä ajankohtana, myös tämä pöytäkirja tulee voimaan toisen pöytäkirjan voimaantulopäivänä.

2. Tämän pöytäkirjan voimaantulon jälkeen tapahtuva ratifioiminen tulee voimaan ratifioimiskirjan tallettamista seuraavan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä edellyttäen, että jos kyseisen valtion suorittama Rooman yleissopimuksen ratifiointi tai hyväksyminen tai vahvistaminen on tullut voimaan.

7 artikla (5)

Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeri ilmoittaa allekirjoittajavaltioille

a) kunkin ratifioimiskirjan talletuksesta,

b) tämän pöytäkirjan voimaantulopäivästä,

c) 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmoitetuista määräyksistä,

d) 8 artiklassa tarkoitetuista ilmoituksista.

8 artikla

Sopimusvaltioiden on toimitettava Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteerille sellaisten säädöstensä tekstit, joiden vuoksi 2 artiklan a alakohdassa määrättyjen tuomioistuinten luetteloa on muutettava.

9 artikla

Tämä pöytäkirja on voimassa yhtä kauan kuin Rooman yleissopimus on sen 30 artiklassa määrätyin edellytyksin voimassa.

10 artikla

Kukin sopimusvaltio voi pyytää tämän pöytäkirjan tarkistamista. Tällöin Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeri kutsuu koolle tarkistuskonferenssin.

11 artikla (6)

Tämä pöytäkirja laaditaan englannin, espanjan, hollannin, iirin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, saksan ja tanskan kielellä yhtenä kappaleena, jonka kaikki kymmenen tekstiä ovat yhtä todistusvoimaisia, ja se talletetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeristön arkistoon. Pääsihteeri toimittaa pöytäkirjan oikeaksi todistetun jäljennöksen kunkin allekirjoittajavaltion hallitukselle.

Tämän vakuudeksi alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Brysselissä yhdeksäntenätoista päivänä joulukuuta tuhatyhdeksänsataakahdeksankymmentäkahdeksan.

[Täysivaltaisten edustajien allekirjoitukset.]

YHTEISET JULISTUKSET

Yhteinen julistus

Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Helleenien tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Portugalin tasavallan sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hallitukset, jotka

allekirjoittaessaan Roomassa 19 päivänä kesäkuuta 1980 allekirjoitusta varten avoinna olleen sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan yleissopimuksen tulkintaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa koskevan ensimmäisen pöytäkirjan,

haluavat varmistaa, että pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan mahdollisimman tehokkaasti ja yhdenmukaisesti,

ilmoittavat olevansa valmiit järjestämään Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen kanssa tietojenvaihdon ratkaisuista, jotka ovat tulleet lainvoimaisiksi ja jotka mainitun pöytäkirjan 2 artiklassa luetellut tuomioistuimet ovat antaneet sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan yleissopimuksen nojalla. Tietojenvaihtoon sisältyy seuraavaa:

- toimivaltaiset kansalliset viranomaiset toimittavat yhteisöjen tuomioistuimelle 2 artiklan a alakohdassa mainittujen tuomioistuinten antamat ratkaisut sekä 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettujen tuomioistuinten antamat merkittävät ratkaisut,

- yhteisöjen tuomioistuin luokittelee nämä ratkaisut ja huolehtii asiakirjojen saatavuudesta sekä tarvittaessa laatii lyhennelmiä ja käännöksiä ja julkaisee erityisen tärkeät ratkaisut,

- yhteisöjen tuomioistuin ilmoittaa asiakirja-aineistosta pöytäkirjan osapuolina olevien valtioiden toimivaltaisille viranomaisille sekä Euroopan yhteisöjen komissiolle ja neuvostolle.

Tämän vakuudeksi alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän yhteisen julistuksen.

Tehty Brysselissä yhdeksäntenätoista päivänä joulukuuta tuhatyhdeksänsataakahdeksankymmentäkahdeksan.

[Täysivaltaisten edustajien allekirjoitukset.]

Yhteinen julistus

viittaavat sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan yleissopimuksen liitteenä olevaan yhteiseen julistukseen,

haluavat varmistaa, että pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan mahdollisimman tehokkaasti ja yhdenmukaisesti,

pyrkivät välttämään yleissopimuksen yhtenäistävää luonnetta vahingoittavia tulkintaeroja,

katsovat, että kaikkien Euroopan yhteisöjen jäseniksi tulevien valtioiden olisi liityttävä tämän pöytäkirjan osapuoliksi.

Tämän vakuudeksi alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän yhteisen julistuksen.

Tehty Brysselissä yhdeksäntenätoista päivänä joulukuuta tuhatyhdeksänsataakahdeksankymmentäkahdeksan.

[Täysivaltaisten edustajien allekirjoitukset.]

(1) Teksti sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 1996 liittymissopimuksella.

(2) Liittymissopimusten ratifiointi tapahtuu näiden sopimusten seuraavien määräysten mukaisesti:

- vuoden 1984 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 3 artiklan mukaisesti, jossa määrätään seuraavasti:

"3 artikla

Allekirjoittajavaltioiden on ratifioitava tämä yleissopimus. Ratifioimiskirjat talletetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeristöön."

- vuoden 1992 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 4 artiklan mukaisesti, jossa määrätään seuraavasti:

"4 artikla

Allekirjoittajavaltioiden on ratifioitava tämä yleissopimus. Ratifioimiskirjat talletetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeristöön."

- vuoden 1996 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 5 artiklan mukaisesti, jossa määrätään seuraavasti:

"5 artikla

Allekirjoittajavaltioiden on ratifioitava tämä yleissopimus. Ratifioimiskirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön."

(3) Liittymissopimusten voimaantulo tapahtuu näiden sopimusten seuraavien määräysten mukaisesti:

- vuoden 1984 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 4 artiklan mukaisesti, jossa määrätään seuraavasti:

"4 artikla

- vuoden 1992 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 5 artiklan mukaisesti, jossa määrätään seuraavasti:

"5 artikla

Tämä yleissopimus tulee voimaan sen ratifioineiden valtioiden välillä kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun viimeisenä ratifioimiskirjansa tallettava Espanjan kuningaskunta tai Portugalin tasavalta tai jokin sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan yleissopimuksen ratifioinut sopimusvaltio on tallettanut ratifioimiskirjansa.

- vuoden 1996 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 6 artiklan mukaisesti, jossa määrätään seuraavasti:

"6 artikla

(4) Teksti sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 1996 liittymissopimuksella.

(5) Liittymissopimuksia koskeva ilmoittaminen tapahtuu näiden sopimusten seuraavien määräysten mukaisesti:

- vuoden 1984 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 5 artiklan mukaisesti, jossa määrätään seuraavasti:

"5 artikla

Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeri ilmoittaa allekirjoittajavaltioillea) ratifioimiskirjan tallentamisesta;

b) tämän yleissopimuksen voimaantulopäivästä sopimusvaltioiden osalta."

- vuoden 1992 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 6 artiklan mukaisesti, jossa määrätään seuraavasti:

"6 artikla

Euroopan yhteisöjen pääsihteeri ilmoittaa sopimuksen allekirjoittajavaltioille:

a) ratifioimiskirjan tallettamisesta;

b) tämän yleissopimuksen voimaantulopäivästä sopimusvaltioiden osalta."

- vuoden 1996 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 7 artiklan mukaisesti, jossa määrätään seuraavasti:

"7 artikla

Euroopan unionin pääsihteeri ilmoittaa sopimuksen allekirjoittaneille valtioille

a) kunkin ratifioimiskirjan tallettamisesta;

b) päivästä, jona tämä yleissopimus tulee sopimusvaltioiden osalta voimaan."

(6) Liittymissopimusten todistusvoimaisten tekstien ilmoittaminen johtuu seuraavista näiden sopimusten määräyksistä:

- vuoden 1984 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 2 ja 6 artiklassa, joissa määrätään seuraavasti:

"2 artikla

6 artikla

- vuoden 1992 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 3 ja 7 artiklasta, joissa määrätään seuraavasti:

"3 artikla

7 artikla

- vuoden 1996 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 4 ja 8 artiklasta, joissa määrätään seuraavasti:

"4 artikla

8 artikla

Toinen pöytäkirja, jolla Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle annetaan toimivalta vuoden 1980 yleissopimuksen tulkintaan (konsolidoitu versio) / Vuoden 1980 Rooman yleissopimus

Virallinen lehti nro C 027 , 26/01/1998 s. 0052 - 0053

Toinen poytäkirja, jolla Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle annetaan toimivalta vuoden 1980 yleissopimuksen tulkintaan (konsolidoitu versio)

JOHDANTO

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE

TOINEN PÖYTÄKIRJA tietyn toimivallan antamisesta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle Roomassa 19 päivänä kesäkuuta 1980 allekirjoittamista varten avatun sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan yleissopimuksen tulkinnassa

EUROOPAN TALOUSYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEN KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka

KATSOVAT, että Roomassa 19 päivänä kesäkuuta 1980 allekirjoittamista varten avattu sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskeva yleissopimus, jäljempänä "Rooman yleissopimus", tulee voimaan seitsemännen ratifioimis- ja hyväksymiskirjan tallettamisen jälkeen, ja

KATSOVAT, että Rooman yleissopimuksen määräysten yhdenmukainen soveltaminen edellyttää sellaisen järjestelmän luomista, jolla varmistetaan niiden yhdenmukainen tulkinta, ja tämän vuoksi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle olisi annettava asianmukainen toimivalta jo ennen kuin Rooman yleissopimus tulee voimaan kaikkien Euroopan talousyhteisön jäsenvaltioiden osalta,

OVAT PÄÄTTÄNEET tehdä tämän pöytäkirjan ja sitä varten nimenneet täysivaltaisiksi edustajikseen:

(Jäsenvaltioiden nimeämät täysivaltaiset edustajat.)

JOTKA Euroopan yhteisöjen neuvostossa kokoontuneina ja vaihdettuaan oikeiksi ja asianmukaisiksi todetut valtakirjansa,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

1. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on Rooman yleissopimuksen osalta toimivalta, joka sille on annettu sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan, Roomassa 19 päivänä kesäkuuta 1980 allekirjoittamista varten avatun yleissopimuksen tulkinnasta Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 1988 tehdyssä ensimmäisessä pöytäkirjassa. Tässä yhteydessä sovelletaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä tehtyä pöytäkirjaa ja tuomioistuimen työjärjestystä.

2. Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestystä tarkistetaan ja täydennetään tarvittaessa Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 188 artiklan mukaisesti.

2 artikla (1)

Allekirjoittajavaltioiden on ratifioitava tämä pöytäkirja. Ratifioimiskirjat talletetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteerin huostaan.

3 artikla (2)

Tämä pöytäkirja tulee voimaan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun viimeisenä tämän muodollisuuden suorittava allekirjoittajavaltio on tallettanut ratifioimiskirjansa.

4 artikla (3)

Tämä pöytäkirja laaditaan englannin, espanjan, hollannin, iirin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, saksan ja tanskan kielellä yhtenä kappaleena, jonka kaikki kymmenen tekstiä on yhtä todistusvoimaisia, ja se talletetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeristön arkistoon. Pääsihteeri toimittaa pöytäkirjan oikeaksi todistetun jäljennöksen kunkin allekirjoittajavaltion hallitukselle.

Tämän vakuudeksi alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Brysselissä yhdeksäntenätoista päivänä joulukuuta tuhatyhdeksänsataakahdeksankymmentäkahdeksan.

[Täysivaltaisten edustajien allekirjoitukset.]

(1) Liittymissopimusten ratifiointi tapahtuu näiden sopimusten seuraavien määräysten mukaisesti:

- vuoden 1984 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 3 artiklan mukaisesti, jossa määrätään seuraavasti:

"3 artikla

Allekirjoittajavaltioiden on ratifioitava tämä yleissopimus. Ratifioimiskirjat talletetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeristöön."

- vuoden 1992 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 4 artiklan mukaisesti, jossa määrätään seuraavasti:

"4 artikla

Allekirjoittajavaltioiden on ratifioitava tämä yleissopimus. Ratifioimiskirjat talletetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeristöön."

- vuoden 1996 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 5 artiklan mukaisesti, jossa määrätään seuraavasti:

"5 artikla

Allekirjoittajavaltioiden on ratifioitava tämä yleissopimus. Ratifioimiskirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön."

(2) Liittymissopimusten voimaantulo tapahtuu näiden sopimusten seuraavien määräysten mukaisesti:

- vuoden 1984 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 4 artiklan mukaisesti, jossa määrätään seuraavasti:

"4 artikla

- vuoden 1992 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 5 artiklan mukaisesti, jossa määrätään seuraavasti:

"5 artikla

Tämä yleissopimus tulee voimaan sen ratifioineiden valtioiden välillä kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun viimeisenä ratifioimiskirjansa tallettava Espanjan kuningaskunta tai Portugalin tasavalta tai jokin sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan yleissopimuksen ratifioinut sopimusvaltio on tallettanut ratifioimiskirjansa.

- vuoden 1996 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 6 artiklan mukaisesti, jossa määrätään seuraavasti:

"6 artikla

(3) Liittymissopimusten todistusvoimaisten tekstien ilmoittaminen johtuu seuraavista näiden sopimusten määräyksistä:

- vuoden 1984 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 2 ja 6 artiklassa, joissa määrätään seuraavasti:

"2 artikla

6 artikla

- vuoden 1992 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 3 ja 7 artiklasta, joissa määrätään seuraavasti:

"3 artikla

7 artikla

- vuoden 1996 liittymissopimuksen osalta kyseisen sopimuksen 4 ja 8 artiklasta, joissa määrätään seuraavasti:

"4 artikla

8 artikla

41998A0126(02)