(1)

Venäjän federaation, ’jäljempänä Venäjä’, ilman edeltävää provokaatiota toteuttama ja perusteeton hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja maakaasun toimitusten ennennäkemätön väheneminen Venäjältä jäsenvaltioihin uhkaavat unionin ja jäsenvaltioiden toimitusvarmuutta. Samaan aikaan se, että Venäjä käyttää kaasuntoimituksia aseena ja harjoittaa markkinoiden manipulointia kaasuvirtojen tahallisten häiriöiden avulla, ovat johtaneet energian hintojen jyrkkään nousuun unionissa. Toimitusreittien muuttuminen, joka on johtanut Euroopan kaasuinfrastruktuurin ylikuormittumiseen, tarve löytää vaihtoehtoisia kaasuntoimituslähteitä sekä hinnanmuodostusjärjestelmät, joita ei ole mukautettu tarjontasokkitilanteeseen, ovat vaikuttaneet hintojen epävakauteen ja nousupiikkeihin. Maakaasun korkeammat hinnat vaarantavat unionin talouden, koska inflaatio pysyy jatkuvasti korkeana korkeampien sähkön hintojen vuoksi, mikä heikentää kuluttajien ostovoimaa, ja koska valmistuskustannukset nousevat erityisesti energiaintensiivisessä teollisuudessa, minkä lisäksi ne uhkaavat vakavasti toimitusvarmuutta.

(2)

Maakaasun hinnat olivat vuonna 2022 poikkeuksellisen epävakaat, ja jotkin viitehinnat nousivat ennätyskorkeisiin lukemiin elokuussa 2022. Elokuussa 2022 koettu maakaasun epätavallinen hintataso johtui monista tekijöistä, kuten varastojen täyttämiseen ja putkivirtojen vähentymiseen liittyvästä kysynnän ja tarjonnan tiukasta tasapainosta, Venäjän uusien toimitushäiriöiden ja markkinoiden manipuloinnin pelosta sekä hinnanmuodostusmekanismista, jota ei ole suunniteltu tällaisiin äärimmäisiin kysynnän ja tarjonnan muutoksiin ja joka pahensi liiallista hinnannousua. Kun edellisen vuosikymmenen aikana hintojen vaihteluväli oli 5–35 euroa megawattitunnilta, maakaasun hinnat saavuttivat nyt Euroopassa tason, joka oli 1 000 prosenttia korkeampi kuin unionissa aiemmin vallinneet keskimääräiset hinnat. Alankomaiden Title Transfer Facility (TTF) Gas Futures -sopimuksilla (kolmen kuukauden / neljännesvuoden tuotteet), joilla käydään kauppaa ICE Endex -pörssissä (2), on käyty kauppaa hinnoilla, jotka olivat hieman alle 350 euroa megawattitunnilta, ja European Energy Exchange-pörssissä vuorokausimarkkinoilla myydyn kaasun hinta oli enimmillään 316 euroa megawattitunnilta. Kaasun hinnat eivät olleet koskaan aiemmin nousseet elokuussa 2022 koetulle tasolle.

(3)

Sen jälkeen, kun Nord Stream 1 -kaasuputki vaurioitui syyskuussa 2022 todennäköisesti sabotaasin seurauksena ei ole todennäköistä, että kaasutoimitukset Venäjältä unioniin palaavat sotaa edeltäneelle tasolle lähitulevaisuudessa. Euroopan kuluttajat ja yritykset ovat edelleen selvästi alttiina riskille, että tulevaisuudessa esiintyy mahdollisesti jälleen taloudellisesti vahingollisia kaasun hintapiikkejä. Ennalta arvaamattomat tapahtumat, kuten onnettomuudet ja putkistojen sabotointi, jotka häiritsevät kaasutoimituksia Eurooppaan tai jotka lisäävät kysyntää dramaattisesti, voivat uhata toimitusvarmuutta. Äkillisten niukkuuden pelosta johtuvat markkinajännitteet jatkuvat todennäköisesti tämän talven yli seuraavaan vuoteen, koska tarjontasokkeihin mukautumisen ja uusien toimitussuhteiden ja infrastruktuurin luomisen odotetaan jatkuvan yhden tai useamman vuoden.

(4)

Vaikka on olemassa muihin virtuaalisiin kauppapaikkoihin liittyviä johdannaisia, Alankomaissa sijaitsevassa TTF:ssä määritettyä hintaa käytetään yleisesti viitehintana Euroopan kaasumarkkinoilla. Tämä johtuu TTF:n tyypillisesti suuresta likviditeetistä, joka puolestaan johtuu useista tekijöistä, kuten maantieteellisestä sijainnista, jonka ansiosta TTF pystyi sotaa edeltävässä ympäristössä vastaanottamaan maakaasua useista lähteistä, mukaan lukien huomattavia määriä Venäjältä. Sitä käytetään siten laajalti viitehintana kaasuntoimitussopimusten hinnoittelukaavoissa sekä hintaperustana suojautumis- tai johdannaisoperaatioissa kaikkialla unionissa, myös niissä kaupankäynnin keskuksissa, jotka eivät ole suoraan yhteydessä TTF:ään. Markkinatietojen mukaan TTF:n osuus unionissa ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneessä kuningaskunnassa, jäljempänä ’Yhdistynyt kuningaskunta’, vuoden 2022 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana myydyn maakaasun kaupasta oli noin 80 prosenttia.

(5)

Unionin energiamarkkinoilla helmikuusta 2022 lähtien tapahtuneet haitalliset muutokset ovat kuitenkin vaikuttaneet kaasun tukkumarkkinoiden perinteisten hinnanmuodostusmekanismien, erityisesti TTF-viitehinnan, toimintaan ja tehokkuuteen. Vaikka TTF oli aiemmin hyvä vertailukohta kaasun hinnoille muilla Euroopan alueilla, se on huhtikuusta 2022 alkaen irtautunut muiden Euroopan keskusten ja kauppapaikkojen hinnoista sekä hintaraportoivien laitosten tekemistä nesteytetyn maakaasun, jäljempänä ’LNG’, tuonnin hinta-arvioinneista. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että Luoteis-Euroopan kaasujärjestelmässä esiintyy erityisiä infrastruktuurirajoituksia sekä putkissa tapahtuvassa siirrossa (länsi-itä-suunnassa) että LNG:n uudelleenkaasutuskapasiteetissa. Tällaiset rajoitukset olivat osittain syynä kaasun hintojen yleiseen nousuun sen jälkeen, kun kriisi Euroopassa alkoi Venäjän alettua käyttää energiaa aseena. Epätavallisen suuri ero TTF:n ja muiden alueellisten keskusten välillä elokuussa 2022 osoittaa, että nykyisissä erityisissä markkinaolosuhteissa TTF ei välttämättä ole hyvä indikaattori markkinatilanteesta muualla kuin Luoteis-Euroopassa, jossa markkinoihin kohdistuu infrastruktuurirajoituksia. Luoteis-Euroopan markkinoiden niukkuusjaksojen aikana markkinaolosuhteet voivat olla suotuisammat muilla Luoteis-Euroopan ulkopuolisilla alueellisilla markkinoilla, minkä vuoksi sopimusten indeksointi TTF:ään voi vaikuttaa niihin kohtuuttomasti. Vaikka TTF saavuttaa edelleen tavoitteensa tarjonnan ja kysynnän tasapainottamisesta Luoteis-Euroopassa, tarvitaan toimia, joilla rajoitetaan epätavallisten liian korkeiden TTF-hintojen vaikutusta muihin alueellisiin markkinoihin unionissa. Hinnanmuodostusjärjestelmän puutteita voi olla vähemmässä määrin myös muissa keskuksissa.

(6)

Nykyisiin hinnanmuodostusmekanismeihin liittyviin ongelmiin voidaan puuttua erilaisin toimenpitein. Yksi mahdollisuus eurooppalaisille yrityksille, joihin viimeaikaiset markkinahäiriöt ja hinnanmuodostusjärjestelmän puutteet ovat vaikuttaneet, on neuvotella uudelleen nykyiset TTF-pohjaiset sopimukset. Koska TTF-kaasufutuureihin liittyvillä viitehinnoilla on erilainen merkitys kuin aiemmin eivätkä ne välttämättä edusta kaasumarkkinoiden tilannetta Luoteis-Euroopan ulkopuolella, tietyt ostajat voivat pyrkiä käsittelemään nykyisiä hinnanmuodostukseen ja TTF-viitehintaan liittyviä kysymyksiä neuvottelemalla uudelleen sopimuskumppaniensa kanssa joko olemassa olevan sopimuksen nimenomaisten ehtojen tai sopimusoikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti.

(7)

Vastaavasti tuojayritykset tai niiden puolesta toimivat jäsenvaltiot voivat olla yhteydessä kansainvälisiin kumppaneihin neuvotellakseen uudelleen olemassa olevista sopimuksista tai sopiakseen uusista toimitussopimuksista, joissa käytetään paremmin soveltuvia hinnoittelumalleja, jotka on mukautettu nykyiseen epävakaaseen tilanteeseen. Neuvoston asetuksella (EU) 2022/2576 (3) luodun tietoteknisen välineen kautta tehtävät koordinoidut hankinnat voivat tarjota mahdollisuuksia alentaa tuontienergian hintoja, mikä puolestaan vähentää markkinainterventioiden tarvetta.

(8)

Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2014/65/EU (4) sisältyy jo joitakin suojatoimia, joilla rajoitetaan äärimmäisiä volatiliteettijaksoja, esimerkiksi edellyttämällä, että kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohdan 21 alakohdassa määritellyillä säännellyillä markkinoilla on niin kutsuttuja lyhyen aikavälin hintavaihtelurajoja (circuit breakers), jotka rajoittavat äärimmäisiä hinnankorotuksia tiettyinä tunteina. Asetuksella (EU) 2022/2576 käyttöön otettu väliaikainen päivänsisäinen väline liiallisen volatiliteetin hallitsemiseksi energiajohdannaismarkkinoilla auttaa rajoittamaan hintojen äärimmäistä volatiliteettia energiajohdannaismarkkinoilla päivän sisällä. Tällaiset mekanismit toimivat kuitenkin vain lyhyellä aikavälillä, eikä niiden tarkoituksena ole estää markkinahintojen nousua liiallisille tasoille.

(9)

Kysynnän vähentäminen on myös tärkeä tekijä äärimmäisten hintapiikkien aiheuttaman ongelman ratkaisemisessa. Kaasun ja sähkön kysynnän vähentäminen voi hillitä markkinahintojen nousua ja siten osaltaan lieventää epätavallisen korkeisiin kaasun hintoihin liittyviä ongelmia. Tässä asetuksessa olisi sen vuoksi Eurooppa-neuvoston 20–21 päivänä lokakuuta 2022 antamien päätelmien mukaisesti varmistettava, että tällä asetuksella perustetun mekanismin käyttöönotto ei johda kaasun kokonaiskulutuksen kasvuun.

(10)

Valtion tukea saaneiden yksiköiden toimet, joiden tarkoituksena oli ostaa kaasua varastointia varten mutta joiden yhteydessä ei otettu huomioon koordinoimattomien hankintojen vaikutusta hintoihin, vaikuttivat kesällä 2022 osaltaan viitehintojen ja erityisesti TTF-hintojen nousuun. Parempi koordinointi tapauksen mukaan niiden jäsenvaltioiden välillä, jotka käyttävät valtiorahoitteisia yksiköitä kaasun ostamiseen maanalaisten kaasuvarastojen täyttämistä varten, on siksi tärkeää äärimmäisten hintapiikkien välttämiseksi tulevaisuudessa. Asetuksella (EU) 2022/2576 perustetun yhteisen hankintamekanismin käytöllä voi olla tärkeä merkitys kaasun liian korkeiden hintapiikkien rajoittamisessa tässä yhteydessä.

(11)

Vaikka nykyisillä toimenpiteillä voidaan puuttua joihinkin niistä tekijöistä, jotka johtavat ongelmiin kaasumarkkinoiden hinnanmuodostuksessa, kyseiset nykyiset toimenpiteet eivät takaa välitöntä ja riittävän varmaa ratkaisua nykyisiin ongelmiin.

(12)

Sen vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön maturiteetiltaan yhdestä kuukaudesta yhteen vuoteen olevien TTF-johdannaisten ja muihin virtuaalisiin kauppapaikkoihin liittyvien johdannaisten päämarkkinoilla tehtäviä maakaasukauppoja koskeva väliaikainen markkinakorjausmekanismi, jäljempänä ’markkinakorjausmekanismi’, välineenä, jolla voidaan välittömästi torjua liian korkeita kaasunhintoja.

(13)

Eurooppa-neuvosto kehotti 20–21 päivänä lokakuuta 2022 antamissaan päätelmissä komissiota kiireellisesti esittämään ehdotuksen tilapäisen dynaamisen hintahaarukan asettamisesta maakaasukaupoille kaasun liian korkeiden hintapiikkien rajoittamiseksi välittömästi, ottaen huomioon asetusta (EU) 2022/2576 koskevan komission ehdotuksen 23 artiklan 2 kohdassa säädetyt suojatoimet.

(14)

Seuraavat suojatoimet olisi toisaalta otettava huomioon markkinakorjausmekanismin suunnittelussa ja toisaalta niitä olisi käytettävä takaamaan, että markkinakorjausmekanismin mahdollinen käyttö keskeytetään, jos sen käyttöönoton edellytykset eivät enää täyty tai jos ilmenee tahattomia markkinahäiriöitä: markkinakorjausmekanismia olisi sovellettava Gasunie Transport Services B.V.:n ylläpitämässä virtuaalisessa TTF-kauppapaikassa tehtyihin maakaasukauppoihin; muut unionin kaasukaupan keskukset voidaan yhdistää korjattuun TTF-spot-hintaan dynaamisen hintahaarukan avulla; se ei saisi rajoittaa OTC-kaasukauppaa; se ei saisi vaarantaa kaasun toimitusvarmuutta unionissa; se ei saisi riippua edistymisestä kaasun säästötavoitteen saavuttamisessa; se e saisi johtaa kaasun kokonaiskulutuksen kasvuun; se olisi suunniteltava siten, että se ei estäisi unionin sisäisiä markkinapohjaisia kaasuvirtoja; se ei saisi vaikuttaa energiajohdannaismarkkinoiden vakauteen eikä asianmukaiseen toimintaan; ja siinä olisi otettava huomioon kaasun markkinahinnat eri järjestäytyneillä markkinapaikoilla eri puolilla unionia.

(15)

Markkinakorjausmekanismi olisi suunniteltava täyttämään kaksi perusvaatimusta, joita ovat erityisesti sen toimiminen tehokkaana välineenä poikkeuksellisen korkeita kaasun hintapiikkejä vastaan ja sen ottaminen käyttöön vain, jos hinnat saavuttavat poikkeuksellisen korkean tason maailmanmarkkinoihin verrattuna, jotta vältetään merkittävät markkinahäiriöt ja toimitussopimusten häiriöt, jotka voivat johtaa vakaviin toimitusvarmuuteen liittyviin riskeihin.

(16)

Markkinakorjausmekanismin avulla toteutettavat toimenpiteet olisi rajoitettava hinnanmuodostusjärjestelmän tärkeimpien puutteiden korjaamiseen. TTF-johdannaisten kuukausittainen selvityshinta on selvästi yleisimmin käytetty kaasuntoimitussopimusten viitehinta kaikkialla unionissa, ja sen jälkeen tulevat maturiteetiltaan kahdesta kuukaudesta yhteen vuoteen olevien johdannaisten selvityshinnat. Kaupankäynnin siirtyminen johdannaisiin, jotka liittyvät muihin virtuaalisiin kauppapaikkoihin, voi kuitenkin johtaa vääristymiin unionin energia- tai rahoitusmarkkinoilla, esimerkiksi siihen, että markkinaosapuolet valitsevat niille suotuisimpien korjattujen ja muiden kuin korjattujen johdannaisten välillä, mistä on haittaa kuluttajille. Kaikkiin unionin virtuaalisiin kauppapaikkoihin liittyvät johdannaiset olisi siksi lähtökohtaisesti sisällytettävä markkinakorjausmekanismiin. Markkinakorjausmekanismin soveltaminen muihin virtuaalisiin kauppapaikkoihin kuin TTF:ään liittyviin johdannaisiin on kuitenkin monimutkaista ja edellyttää teknisiä lisävalmisteluja. Kun otetaan huomioon kiireellinen tarve ottaa käyttöön markkinakorjausmekanismi kaikkein tärkeintä johdannaista, TTF-johdannaista, varten, komissiolle olisi annettava valtuudet määrittää täytäntöönpanosäädöksellä tekniset yksityiskohdat, jotka koskevat markkinakorjausmekanismin soveltamista muihin virtuaalisiin kauppapaikkoihin liittyviin johdannaisiin ja sellaisten muihin virtuaalisiin kauppapaikkoihin liittyvien johdannaisten valintaa, jotka voidaan jättää markkinakorjausmekanismin ulkopuolelle ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella.

(17)

Markkinakorjausmekanismin perustamisen olisi annettava markkinoille selkeä signaali siitä, että unioni ei hyväksy liian korkeita kaasun hintoja, jotka johtuvat epätäydellisestä hinnanmuodostuksesta. Sen olisi myös annettava markkinatoimijoille varmuutta kaasukaupan luotettavista rajoista, ja se voisi johtaa merkittäviin taloudellisiin säästöihin sekä yrityksille että kotitalouksille, jotka eivät joudu alttiiksi liian korkeille energian hintapiikeille.

(18)

Markkinakorjausmekanismilla olisi otettava käyttöön dynaaminen hintakatto maturiteetiltaan yhdestä kuukaudesta yhteen vuoteen olevien johdannaisten hinnalle. Dynaaminen hintakatto olisi otettava käyttöön, jos johdannaisten hinta saavuttaa ennalta määritellyn tason ja jos hinnannousu ei vastaa samanlaista nousua alueellisilla tai maailmanmarkkinoilla.

(19)

Dynaamisella hintakatolla olisi näin ollen varmistettava, ettei sellaisia kaupankäyntitoimeksiantoja hyväksytä, joissa hinta olisi huomattavasti korkeampi kuin LNG:n hinnat muilla alueilla maailmassa. Olisi käytettävä asianmukaisia vertailuhintoja sellaisen viitehinnan määrittämiseksi, joka vastaa LNG:n maailmanlaajuista hintakehitystä. Viitehinnan olisi perustuttava sellaisiin LNG-hinta-arvioihin, jotka vastaavat eurooppalaisten markkinoiden olosuhteita, ja LNG-maailmanmarkkinoilla kilpailevien Yhdistyneen kuningaskunnan ja Aasian erityisen merkityksen vuoksi myös Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Aasian alueita koskevaan asianmukaiseen vertailuhintaan. Toisin kuin putkikaasulla, LNG:llä käydään kauppaa maailmanlaajuisesti. Sen vuoksi LNG-hinnoissa näkyy paremmin maailmanlaajuinen kaasun hintakehitys, ja niitä voidaan käyttää viitearvona arvioitaessa, poikkeavatko Euroopan mantereen kaasukaupan keskusten hintatasot epätavallisen paljon kansainvälisistä hinnoista.

(20)

Mukaan luettavien LNG-hintojen otoksen olisi oltava riittävän laaja, jotta siitä saataisiin varteenotettava tieto siinä tapauksessa, että jokin tietty LNG-hinta ei ole saatavilla jonain tiettynä päivänä. Jotta voitaisiin muodostaa eurooppalaisia ja kansainvälisiä hintoja asianmukaisesti edustava hintakori ja varmistaa, että hintatietoja toimittaviin tahoihin sovelletaan asiaankuuluvaa unionin sääntelyä, raportoivien elinten olisi valittava hinta-arviot, jotka on lueteltu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1011 (5) perustetussa hallinnoijien ja vertailuarvojen rekisterissä. Koska oikea-aikainen tieto on olennaisen tärkeää dynaamisen markkinakorjausmekanismin kannalta, huomioon olisi otettava ainoastaan julkaisupäivää koskevia tietoja toimittavilta yksiköiltä saadut hintatiedot. Jotta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/942 (6) perustettu Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto, jäljempänä ’ACER’, voi hoitaa tämän asetuksen mukaiset markkinavalvontatehtävänsä ja laskea viitehinnan ajoissa, on tarpeen velvoittaa hinta-arvioita julkaisevat raportoivat elimet toimittamaan arvioita ACERille viimeistään klo 21.00 Keski-Euroopan aikaa (CET), edellyttäen, että arviot ovat saatavilla, jotta ACER voi julkaista viitehinnan ennen päivän päättymistä. Vaikka tällaiset raportointivelvollisuudet koskevat ainoastaan olemassa olevia tietoja eivätkä aiheuta merkittävää lisärasitetta raportoiville virastoille ja ovat yleisiä energia- ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyssä, ACERin olisi varmistettava saatujen tietojen luottamuksellinen käsittely, suojeltava kyseisiin tietoihin liittyviä teollis- ja tekijänoikeuksia ja käytettävä kyseisiä tietoja yksinomaan sääntelytarkoituksiin. ACERin olisi voitava antaa ohjeistusta siitä, missä muodossa asiaankuuluvat tiedot on toimitettava.

(21)

On aiheellista ottaa mukaan myös Yhdistyneen kuningaskunnan National Balancing Point -kauppapaikkaan (NBP) liittyvät maturiteetiltaan yhden kuukauden johdannaiset niiden suuren likviditeetin vuoksi. ACERin asetuksen (EU) 2022/2576 mukaisesti suorittaman päivittäisen hintojen arvioinnin olisi oltava osa LNG:n hinta-arvioiden koria.

(22)

Vaikka viitehintaa määritettäessä huomioon otetut vertailuarvot ovat hyvä vertailukohta LNG:n maailmanlaajuiselle hintakehitykselle, niillä ei voida pelkästään korvata johdannaisten hintoja. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että viitehinta kuvastaa hintoja eri sijaintipaikoissa kuin TTF-hinnat ja unionin muiden virtuaalisten kauppapaikkojen hinnat. Niissä ei esimerkiksi oteta huomioon kustannuksia, jotka liittyvät mahdollisiin infrastruktuurin ruuhkiin tilanteissa, joissa kaasua siirretään LNG-terminaalista sinne, missä TTF-kauppakeskus sijaitsee. TTF-hinnat ovat sen vuoksi yleensä korkeammat kuin viitehinnassa huomioon otetut hinnat. Ero oli kesä-elokuussa 2022 keskimäärin noin 35 euroa megawattitunnilta. Toimitusvarmuuden kannalta on lisäksi keskeisen tärkeää, että korjattu TTF-johdannaishinta asetetaan riittävän korkeaksi, jotta sillä saadaan houkutettua LNG:n tuontia muilta maailman alueilta. Viitehintaan olisi sen vuoksi sisällytettävä toimitusvarmuuteen liittyvä lisä korjatun TTF-johdannaishinnan laskemiseksi. Hintakattoa koskevan kaavan olisi oltava täysin dynaaminen, sen perustana olisi oltava maailmanmarkkinahintoja heijastava dynaamisesti kehittyvä hintakori ja sen olisi toimittava tiettynä varmuusmarginaalina sen varmistamiseksi, että toimitusvarmuus ei vaarannu. Dynaaminen hintakatto voi vaihdella päivittäin koriin sisältyvien maailmanlaajuisten hintojen kehityksen mukaan.

(23)

Hintakatto ei saisi olla staattinen. Hintakattoa olisi mukautettava dynaamisesti päivittäin. Päivittäisen selvityshinnan julkaisemisen ansiosta dynaaminen hintakatto pysyy LNG:n markkinakehityksen mukaisena, säilytetään kaupankäynnissä toteutuva hinnanmuodostusprosessi ja lievennetään johdannaismarkkinoiden moitteettomaan toimintaan mahdollisesti kohdistuvia vaikutuksia. Hintakaton dynaamisella suunnittelulla vähennetään myös keskusvastapuoliin kohdistuvia riskejä ja rajoitetaan vaikutuksia futuurimarkkinaosapuoliin, kuten selvitysosapuoliin ja niiden asiakkaisiin. Dynaamisella hintakatolla ei saisi korjata tietyn rajan alle jääviä markkinahintoja.

(24)

Jotta vältettäisiin riski siitä, että maturiteetiltaan yhdestä kuukaudesta yhteen vuoteen olevien johdannaisten hintaan sovellettava dynaaminen tarjousraja johtaisi maakaasun toimittajien tai kauppiaiden laittomaan kilpailunvastaiseen yhteistyöhön, rahoitusalan sääntelyviranomaisten, ACERin ja kilpailuviranomaisten olisi seurattava kaasu- ja energiajohdannaismarkkinoita erityisen tarkasti sen ajanjaksona aikana, jona markkinakorjausmekanismi otetaan käyttöön.

(25)

Markkinakorjausmekanismin olisi oltava luonteeltaan väliaikainen, ja se olisi otettava käyttöön ainoastaan sellaisten poikkeuksellisen korkeiden maakaasun hintojen rajoittamiseksi, jotka eivät liity muiden kaasupörssien hintoihin. Tätä varten kahden kumulatiivisen ehdon olisi täytyttävä, ennen kuin markkinakorjausmekanismi otetaan käyttöön.

(26)

Markkinakorjausmekanismi olisi otettava käyttöön vasta, kun front month TTF-johdannaisten selvityshinnat saavuttavat ennalta määritellyn poikkeuksellisen korkean tason, sen varmistamiseksi, että markkinakorjausmekanismi korjaa markkinoiden puutteet vaikuttamatta merkittävällä tavalla kysyntään ja tarjontaan ja tavanomaiseen hinnoitteluun. Jos hintakattoa ei aseteta riittävän korkealle tasolle, se voisi estää markkinaosapuolia suojaamasta tehokkaasti riskejään, koska luotettavien hintojen muodostuminen tuotteille, joiden toimituspäivä on tulevaisuudessa, ja johdannaismarkkinoiden toiminta voisivat häiriintyä. Jos markkinakorjausmekanismi käynnistettäisiin hintojen alentamiseksi keinotekoisesti sen sijaan, että korjataan markkinoiden toimintahäiriö, sillä olisi vakava kielteinen vaikutus markkinaosapuoliin, kuten energiayhtiöihin, joilla voisi olla vaikeuksia vastata vakuuksien muutospyyntöihin ja jotka voisivat kohdata likviditeettiongelmia, mikä voisi johtaa maksukyvyttömyyteen. Joitakin markkinatoimijoita, erityisesti pienempiä, saatettaisiin estää suojaamasta positioitaan, mikä pahentaisi spot-markkinoiden epävakautta entisestään ja johtaisi mahdollisesti korkeampiin hintapiikkeihin. Kun otetaan huomioon merkittävät kaupankäyntivolyymit, tällainen kehitys aiheuttaisi taloudelle selvän riskin, joka olisi estettävä markkinakorjausmekanismin suunnittelulla. Aiempia kokemuksia, kuten elokuussa 2022 koettua poikkeuksellista hinnannousua, olisi sen vuoksi käytettävä ohjenuorana niiden hintatasojen määrittelyssä, joilla markkinakorjausmekanismi olisi otettava käyttöön. Käytettävissä olevista tiedoista ilmenee, että maturiteetiltaan yhden kuukauden TTF-johdannaisten hinnat nousivat elokuussa 2022 yli 180 euroon megawattitunnilta. Markkinakorjausmekanismin tavoitteena olisi oltava elokuussa 2022 saavutettua tasoa vastaavien epätavallisten hintojen välttäminen.

(27)

Lisäksi markkinakorjausmekanismi olisi otettava käyttöön vasta, kun TTF-hinnat saavuttavat tason, joka on huomattavan ja epätavallisen korkea sellaisiin LNG:n hintoihin verrattuna, jotka vastaavat hintakehitystä maailmanmarkkinoilla. Jos maailmanmarkkinahinnat nousevat samassa tahdissa ja samalle tasolle kuin TTF-hinnat, markkinakorjausmekanismin käyttöönotto voisi haitata toimitusten hankkimista maailmanmarkkinoilta, mistä voi seurata toimitusvarmuuteen liittyviä riskejä. Sen vuoksi markkinakorjausmekanismi olisi otettava käyttöön vain tilanteissa, joissa TTF-hinnat ovat huomattavasti korkeammat kuin maailmanmarkkinahinnat pidempiaikaisesti. Samoin jos ero TTF-hintoihin pienenisi tai häviäisi, markkinakorjausmekanismin soveltaminen olisi keskeytettävä, jotta vältetään toimitusvarmuuteen kohdistuvat riskit.

(28)

Jotta mekanismi olisi täysin neuvoston asetuksen (EU) 2022/1369 (7) ja kyseisessä asetuksessa vahvistettujen kysynnän vähentämistavoitteiden mukainen, komission olisi voitava keskeyttää markkinakorjausmekanismin soveltaminen, jos se vaikuttaa kielteisesti edistymiseen asetuksen (EU) 2022/1369 mukaisen vapaaehtoisen kysynnän vähentämistavoitteen saavuttamisessa tai jos se johtaa kaasun kokonaiskulutuksen kasvuun, joka on 15 prosenttia kuukauden aikana tai 10 prosenttia kahden peräkkäisen kuukauden aikana verrattuna vastaavaan keskimääräiseen kulutukseen edeltävien vuosien vastaavien kuukausien aikana. Jotta voitaisiin korjata vuodenaikojen vaihtelusta, sääoloista ja muista tekijöistä, kuten covid-19-kriisistä, aiheutuneita alueellisia tai unionin laajuisia vaihteluita, kaasunkulutusta olisi verrattava tämän asetuksen voimaantulopäivää edeltävien viiden vuoden kulutukseen asetuksessa (EU) 2022/1369 noudatetun lähestymistavan mukaisesti ja jäsenvaltioilta kyseisen asetuksen nojalla saatujen kaasunkulutusta ja kysynnän vähentämistä koskevien tietojen perusteella. Markkinakorjausmekanismin mahdollinen hillitsevä vaikutus maakaasun hintoihin ei saisi johtaa siihen, että maakaasun kulutusta unionissa kannustetaan keinotekoisesti niin paljon, että se haittaa toimia, joita tarvitaan maakaasun kysynnän vähentämiseksi asetuksessa (EU) 2022/1369 asetettujen vapaaehtoisten ja pakollisten kysynnän vähentämistavoitteiden ja neuvoston asetuksessa (EU) 2022/1854 (8) asetettujen kysynnän vähentämistavoitteiden mukaisesti. Komission olisi varmistettava, että markkinakorjausmekanismin käyttöönotto ei hidasta jäsenvaltioiden edistymistä energiansäästötavoitteidensa saavuttamisessa.

(29)

Toimenpiteen tasosta riippuen markkinakorjausmekanismiin voi liittyä taloudellisia riskejä, sopimusperusteisia riskejä ja toimitusvarmuuteen liittyviä riskejä. Riskitaso riippuu siitä, kuinka usein markkinakorjausmekanismia käytetään ja kuinka paljon se voi siten häiritä markkinoiden normaalia toimintaa. Mitä alhaisempi toimintakynnys on, sitä useammin markkinakorjausmekanismi käynnistyy ja sitä todennäköisempää on, että asiaankuuluva riski toteutuu. Markkinakorjausmekanismin käyttöönoton edellytykset olisi siten asetettava tasolle, joka liittyy TTF-kuukausihinnan epätavalliseen ja poikkeuksellisen korkeaan tasoon, ja samalla olisi varmistettava, että markkinakorjausmekanismi on tehokas väline sellaisten liian korkeiden kaasun hintojen torjumiseksi, jotka eivät vastaa kansainvälisten markkinoiden kehitystä.

(30)

On tärkeää suunnitella markkinakorjausmekanismi siten, että sillä ei muuteta kaasuntoimitussopimusten perustavaa sopimustasapainoa vaan puututaan epätavalliseen markkinakäyttäytymiseen. Jos toimenpiteen käynnistimet asetetaan tasolle, jolla niillä korjataan hinnanmuodostukseen liittyviä nykyisiä ongelmia eikä pyritä vaikuttamaan kysynnän ja tarjonnan tasapainoon, voidaan minimoida riski siitä, että markkinakorjausmekanismi tai sen käynnistyminen muuttaa olemassa olevien sopimusten sopimustasapainoa.

(31)

Sen varmistamiseksi, että markkinakorjausmekanismilla on välitön vaikutus, dynaaminen tarjousraja olisi otettava käyttöön välittömästi ja automaattisesti ilman, että ACERin tai komission tarvitsee tehdä asiasta uutta päätöstä.

(32)

Sen varmistamiseksi, että markkinakorjausmekanismin käyttöönotosta mahdollisesti aiheutuvat ongelmat havaitaan varhaisessa vaiheessa, komission olisi valtuutettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (9) perustettu Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, jäljempänä ’ESMA’, ja ACER laatimaan raportti markkinakorjausmekanismin mahdollisista kielteisistä vaikutuksista rahoitus- ja energiamarkkinoihin ja toimitusvarmuuteen.

(33)

ACERin olisi jatkuvasti seurattava, täyttyvätkö markkinakorjausmekanismin käytön edellytykset. ACERilla on parhaat edellytykset suorittaa tällaista seurantaa, koska sillä on unionin laajuinen näkemys kaasumarkkinoista ja tarvittava asiantuntemus kaasumarkkinoiden toiminnasta, ja sillä on jo valtuudet valvoa tukkutason energiatuotteiden kauppaa unionin oikeuden nojalla. ACERin olisi sen vuoksi seurattava TTF:n front month -johdannaisten selvityshinnan kehitystä ja verrattava sitä viitehintaan, joka määritetään eurooppalaisiin kaupankäynnin keskuksiin liittyvien LNG-hinta-arvioiden keskihintana, jotta voidaan tarkistaa, täyttyvätkö edellytykset, jotka oikeuttavat markkinakorjausmekanismin käyttöönoton tai sen poistamisen käytöstä. Kun markkinakorjausmekanismin käyttöönoton edellytykset täyttyvät, ACERin olisi julkaistava verkkosivustollaan välittömästi ilmoitus siitä, että markkinakorjausmekanismin käyttöönoton käynnistävät edellytykset ovat täyttyneet. Sitä seuraavana päivänä markkinoiden ylläpitäjät eivät saisi hyväksyä dynaamisen tarjousrajan ylittäviä toimeksiantoja eivätkä TTF-johdannaismarkkinaosapuolet saisi toimittaa tällaisia toimeksiantoja. Markkinoiden ylläpitäjien ja TTF-johdannaismarkkinaosapuolten olisi seurattava ACERin verkkosivustoa, jossa päivittäinen viitehinta olisi julkaistava. Vastaavaa dynaamista tarjousrajaa olisi sovellettava johdannaisiin, jotka liittyvät muihin virtuaalisiin kauppapaikkoihin, täytäntöönpanosäädöksessä määritetyin edellytyksin, jotka koskevat markkinakorjausmekanismin soveltamista tällaisiin johdannaisiin.

(34)

Markkinakorjausmekanismin käyttöönotto voi aiheuttaa ei-toivottuja ja ennalta arvaamattomia vaikutuksia talouteen, mukaan lukien toimitusvarmuuteen ja rahoitusvakauteen kohdistuvat riskit. Jotta voidaan varmistaa nopea reagointi tahattomien markkinahäiriöiden toteutuessa, olisi otettava objektiivisten perusteiden pohjalta käyttöön tehokkaita suojatoimia, joilla varmistetaan, että markkinakorjausmekanismin soveltaminen voidaan keskeyttää milloin tahansa. Jos esiintyy tahattomia markkinahäiriöitä, komission olisi ACERin seurannan tulosten perusteella ja sen perusteella, että on konkreettisia viitteitä siitä, että markkinakorjaustapahtuma on välitön, voitava pyytää ESMA:lta, ACERilta ja tarvittaessa kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaiselta verkostolta, jäljempänä ’Kaasu-ENTSO’, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1938 (10) nojalla perustetulta kaasualan koordinointiryhmältä lausunto mahdollisen markkinakorjaustapahtuman vaikutuksesta toimitusvarmuuteen, unionin sisäisiin kaasuvirtoihin ja rahoitusvakauteen, jotta komissio voi tarvittaessa nopeasti keskeyttää täytäntöönpanopäätöksellä ACERin suorittaman markkinakorjausmekanismin käyttöönoton.

(35)

Sen lisäksi, että tarkastellaan päivittäin, ovatko dynaamista tarjousrajaa koskevat vaatimukset edelleen voimassa, olisi otettava käyttöön muita suojatoimia tahattomien markkinahäiriöiden välttämiseksi.

(36)

Dynaaminen tarjousraja ei saisi vaikuttaa OTC-kauppoihin, koska kyseisen rajan soveltaminen OTC-kauppoihin aiheuttaisi vakavia seurantaongelmia ja voisi johtaa toimitusvarmuuteen liittyviin ongelmiin. Olisi kuitenkin sovellettava tarkistusmekanismia sen arvioimiseksi, voiko OTC-kauppojen poissulkeminen johtaa siihen, että TTF-johdannaisilla käytävä kauppa siirtyy merkittävissä määrin OTC-markkinoille vaarantaen siten rahoitus- tai energiamarkkinoiden vakauden.

(37)

Markkinakorjausmekanismin soveltaminen olisi keskeytettävä automaattisesti, jos maakaasumarkkinoiden tilanne ei enää oikeuta sen käyttöä. Ellei markkinahäiriöitä esiinny, markkinakorjausmekanismin soveltaminen olisi keskeytettävä vasta tietyn ajan kuluttua, jotta vältetään toistuva käyttöönotto ja käytöstä poistaminen. Sen vuoksi markkinakorjausmekanismin soveltaminen olisi keskeytettävä automaattisesti 20 päivän kuluttua, jos dynaaminen tarjousraja on tiettynä ajanjaksona 180 euroa megawattitunnilta. Markkinakorjausmekanismin käytöstä poistaminen ei saisi edellyttää ACERin tai komission arviointia, vaan sen olisi tapahduttava automaattisesti, kun edellytykset täyttyvät.

(38)

Jos kaasutoimitukset vähenevät merkittävästi ja jos kaasutoimitukset eivät riitä jäljellä olevan kaasun kysynnän tyydyttämiseen, komissio voi julistaa alueellisen tai unionin tason hätätilan asetuksen (EU) 2017/1938 mukaisesti hätätilan julistaneen jäsenvaltion pyynnöstä ja julistaa alueellisen tai unionin tason hätätilan, jos yksi tai useampi jäsenvaltio on julistanut hätätilan. Jotta vältetään tilanne, jossa markkinakorjausmekanismin jatkuva käyttöönotto johtaa toimitusvarmuuteen liittyviin ongelmiin, markkinakorjausmekanismi olisi poistettava käytöstä automaattisesti, jos komissio on julistanut alueellisen tai unionin tason hätätilan.

(39)

On erittäin tärkeää, että markkinakorjausmekanismiin sisältyy tehokas väline, jolla dynaamisen hintakaton soveltaminen voidaan objektiivisten perusteiden pohjalta keskeyttää välittömästi ja milloin tahansa, jos dynaaminen hintakatto johtaisi vakaviin markkinahäiriöihin, jotka vaikuttavat toimitusvarmuuteen ja unionin sisäisiin kaasuvirtoihin.

(40)

Koska on tärkeää arvioida perusteellisesti kaikki suojatoimet, jotka on otettava huomioon arvioitaessa markkinakorjausmekanismin soveltamisen mahdollista keskeyttämistä, markkinakorjausmekanismin soveltaminen olisi keskeytettävä komission täytäntöönpanopäätöksellä. Tällainen päätös olisi tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, ja komission olisi sitä tehdessään arvioitava, vaarantaako dynaamisen tarjousrajan soveltaminen unionin toimitusvarmuuden, liittyykö siihen riittäviä kysynnän vähentämistoimia, estääkö se markkinapohjaiset kaasuvirrat unionin sisällä, vaikuttaako se kielteisesti energiajohdannaismarkkinoihin, otetaanko siinä huomioon kaasun markkinahinnat erilaisilla järjestäytyneillä markkinapaikoilla eri puolilla unionia tai voiko se vaikuttaa kielteisesti olemassa oleviin kaasuntoimitussopimuksiin. Tällaisissa tapauksissa komission olisi keskeytettävä markkinakorjausmekanismin soveltaminen täytäntöönpanopäätöksellä. Kun otetaan huomioon tarve reagoida nopeasti, komissiota ei olisi vaadittava toimimaan komiteamenettelyä noudattaen.

(41)

Markkinakorjausmekanismi ei saisi vaarantaa unionin kaasun toimitusvarmuutta rajoittamalla hintasignaaleja, jotka ovat välttämättömiä tarvittavien kaasutoimitusten houkuttelemiseksi ja unionin sisäisten kaasuvirtojen varmistamiseksi. Kaasuntoimittajat voivat itse asiassa mahdollisesti pidättyä toimituksista, kun markkinakorjausmekanismi on otettu käyttöön, maksimoidakseen voitot myymällä kaasun pian sen jälkeen, kun hintakatto poistetaan käytöstä. Jos markkinakorjausmekanismi aiheuttaisi tällaisia riskejä unionin kaasun toimitusvarmuudelle tilanteessa, jossa ei ole julistettu alueellista tai unionin tason hätätilaa, komission olisi välittömästi keskeytettävä markkinakorjausmekanismin soveltaminen. Toimitusvarmuuteen liittyvien riskien arvioinnissa olisi otettava huomioon osatekijöinä muun muassa mahdollinen merkittävä poikkeama yhdestä viitehinnan osatekijästä verrattuna aiempaan kehitykseen ja LNG:n neljännesvuosittaisen unioniin tuonnin merkittävä väheneminen verrattuna edellisen vuoden samaan neljännekseen.

(42)

Koska rajoittamattomat unionin sisäiset kaasuvirrat ovat keskeinen osa toimitusvarmuutta unionissa, markkinakorjausmekanismin käyttöönotto olisi myös keskeytettävä, jos se aiheettomasti rajoittaa unionin sisäisiä kaasuvirtoja ja vaarantaa unionin toimitusvarmuuden.

(43)

Markkinakorjausmekanismi ei saisi johtaa siihen, että hintasignaalien rooli unionin maakaasun sisämarkkinoilla pienenee ja estetään markkinapohjaiset unionin sisäiset kaasuvirrat, koska on olennaisen tärkeää, että maakaasua virtaa edelleen sinne, missä sitä eniten tarvitaan.

(44)

Markkinakorjausmekanismi ei saisi tarpeettomasti vaarantaa energiajohdannaismarkkinoiden jatkuvaa moitteetonta toimintaa. Kyseiset markkinat ovat keskeisessä asemassa, jotta markkinaosapuolet voivat suojata positionsa hallitakseen riskejä erityisesti hintojen epävakauden osalta. Lisäksi markkinakorjausmekanismin kautta toteutettavat hintainterventiot voivat aiheuttaa huomattavia taloudellisia menetyksiä johdannaismarkkinoilla toimiville markkinaosapuolille. Kun otetaan huomioon unionin kaasumarkkinoiden koko, tällaiset tappiot eivät ainoastaan voi vaikuttaa erikoistuneisiin johdannaismarkkinoihin, vaan niillä voi olla merkittäviä seurannaisvaikutuksia muihin rahoitusmarkkinoihin. Hintainterventiot voisivat myös johtaa epävarmuudesta aiheutuvaan vakuuksien muutospyyntöjen haitalliseen lisääntymiseen. Vakuuksien muutospyyntöjen merkittävä lisääntyminen voisi aiheuttaa huomattavia taloudellisia ja maksuvalmiuteen kohdistuvia menetyksiä markkinaosapuolille, mikä voi johtaa määritysosapuolen tai loppuasiakkaan maksukyvyttömyyteen. Asiaankuuluvien markkinaosapuolten olisi toimittava vilpittömässä mielessä eivätkä ne saisi muuttaa aiheettomasti riskienhallintaprosesseja, mikä lisää vakuuksien muutospyyntöjä, etenkään jos se ei ole tavanomaisten markkinamenettelyjen mukaista. Sen vuoksi komission olisi välittömästi keskeytettävä markkinakorjausmekanismin soveltaminen, jos se vaarantaa johdannaismarkkinoiden moitteettoman toiminnan, esimerkiksi silloin, jos se johtaa TTF-johdannaisilla käytävän kaupan merkittävään vähenemiseen unionissa tai TTF-johdannaisilla käytävän kaupan merkittävään siirtymiseen unionin ulkopuolisiin kauppapaikkoihin. Tältä osin on tärkeää, että komissio ottaa huomioon asiaankuuluvien unionin elinten saatavilla olevan asiantuntemuksen. ESMA on riippumaton viranomainen, joka edistää osaltaan unionin rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamista erityisesti edistämällä vakaita ja moitteettomasti toimivia rahoitusmarkkinoita, kuten johdannaismarkkinoita.

Komission olisi sen vuoksi otettava huomioon tällaisia näkökohtia koskevat ESMAn raportit. Komission olisi lisäksi otettava huomioon kaikki Euroopan keskuspankin, jäljempänä ’EKP’, rahoitusjärjestelmän vakautta koskevat neuvot Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 127 artiklan 4 kohdan ja SEUT-sopimukseen liitetyssä, Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 4, jäljempänä ’pöytäkirja’, olevan 25.1 artiklan mukaisesti. Kun otetaan huomioon rahoitusmarkkinoiden epävakaus ja niillä toteutettavien markkinainterventioiden mahdollisesti huomattava vaikutus, on tärkeää varmistaa, että komissio voi nopeasti keskeyttää markkinakorjausmekanismin soveltamisen. Sen vuoksi ESMAn raportti olisi annettava viimeistään 48 tunnin kuluttua komission pyynnöstä tai kiireellisissä tapauksissa saman päivän kuluessa.

(45)

Markkinakorjausmekanismi olisi suunniteltava siten, että sillä puututaan ainoastaan poikkeuksellisiin kaasun hinnannousuihin, jotka johtuvat hinnanmuodostusmekanismin puutteista, eikä sillä saisi olla vaikutusta voimassa olevien kaasuntoimitussopimusten pätevyyteen. Jos ACER tai komissio kuitenkin toteaa, että markkinakorjausmekanismin käyttöönotto vaikuttaa kielteisesti voimassa oleviin kaasuntoimitussopimuksiin, komission olisi keskeytettävä markkinakorjausmekanismin soveltaminen.

(46)

Markkinakorjausmekanismin suunnittelussa ja keskeyttämismahdollisuuksissa olisi otettava huomioon, että maakaasukauppiaat voivat siirtää maakaasukauppaa unionin ulkopuolisille alueille, mikä vähentää markkinakorjausmekanismin vaikuttavuutta. Näin olisi esimerkiksi, jos kauppiaat alkaisivat tehdä OTC-kaasukauppoja, jotka ovat vähemmän läpinäkyviä ja säänneltyjä ja joihin liittyy suurempi riski siitä, että osapuolet laiminlyövät velvoitteensa. Näin olisi myös, jos kauppiaat, joiden suojautumista markkinakorjausmekanismi saattaa rajoittaa, hakevat suojauksia muilta lainkäyttöalueilta, minkä seurauksena selvitysvastapuolen on tasapainotettava johdannaispositioiden käteisvakuudet uudelleen siten, että ne vastaavat rajattua selvityshintaa, mikä aiheuttaa vakuuksien muutospyyntöjä.

(47)

ACERin, ESMAn, Kaasu-ENTSOn, ja kaasualan koordinointiryhmän olisi avustettava komissiota markkinakorjausmekanismin seurannassa.

(48)

Suorittaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään komissiolla olisi myös oltava mahdollisuus kuulla EKP:tä ja pyytää siltä neuvoja sen roolin mukaisesti, joka EKP:llä on SEUT-sopimuksen 127 artiklan 5 kohdan nojalla, jotta se voi myötävaikuttaa luottolaitosten toiminnan vakauden valvontaan ja rahoitusjärjestelmän vakauteen liittyvän politiikan moitteettomaan harjoittamiseen pöytäkirjan 25.1 artiklan nojalla sekä antaa lausuntoja muun muassa komissiolle, ja tämä voi kuulla sitä sellaisen unionin lainsäädännön soveltamisalasta ja täytäntöönpanosta, joka koskee luottolaitosten toiminnan vakauden valvontaa ja rahoitusjärjestelmän vakautta. Tällainen kuulemisprosessi olisi järjestettävä siten, että se mahdollistaa tarvittaessa markkinakorjausmekanismin soveltamisen nopean keskeyttämisen.

(49)

Koska on kiireellisesti ratkaistava ongelmat, jotka liittyvät erityisesti TTF-johdannaisten hinnoitteluun unionissa, on ratkaisevan tärkeää panna nopeasti täytäntöön markkinakorjausmekanismi. ESMAn ja ACERin olisi arvioitava markkinakorjausmekanismin vaikutuksia, jäljempänä ’vaikutustenarviointi’, sen analysoimiseksi, voiko markkinakorjausmekanismin nopea täytäntöönpano johtaa tahattomiin kielteisiin seurauksiin rahoitus- tai energiamarkkinoilla taikka toimitusvarmuuden kannalta. Vaikutustenarviointi olisi toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2023. Siinä olisi erityisesti analysoitava, mitkä osatekijät ovat välttämättömiä sellaisen täytäntöönpanosäädöksen kannalta, jossa säädetään yksityiskohtaisista edellytyksistä, jotka koskevat markkinakorjausmekanismin laajentamista muihin virtuaalisiin kauppapaikkoihin liittyviin johdannaisiin, ja tarkistettava, ovatko markkinakorjausmekanismin keskeiset osatekijät edelleen asianmukaisia rahoitus- ja energiamarkkinoiden tai toimitusvarmuuden kehityksen valossa. ESMAn ja ACERin olisi viimeistään 23 päivänä tammikuuta 2023 julkaistava alustava raportti markkinakorjausmekanismin käyttöönotosta. Kun otetaan huomioon vaikutustenarvioinnin tulokset, komission olisi tarvittaessa esitettävä ehdotus tämän asetuksen muuttamiseksi ilman aiheetonta viivytystä, jotta voidaan mukauttaa markkinakorjausmekanismin kattamaa tuotevalikoimaa.

(50)

Komissio voi myös esittää ehdotuksen tämän asetuksen muuttamiseksi muilta osin vaikutustenarvioinnin pohjalta tai markkinakorjaustapahtuman tai keskeyttämispäätöksen johdosta taikka markkinoiden ja toimitusvarmuuden kehityksen perusteella.

(51)

Jotta johdannaismarkkinoiden toiminta säilyisi moitteettomana, erityisesti kun on kyse keskusvastapuolten riskienhallintaprosesseista, ja jotta voidaan minimoida tarve vaatia lisävakuuksia, osapuolten olisi halutessaan voitava kuitata tai pienentää positioita TTF-johdannaismarkkinoilla asianmukaisella tavalla. Dynaamista tarjousrajaa ei sen vuoksi olisi sovellettava sopimuksiin, jotka on tehty ennen tämän asetuksen voimaantuloa, eikä kauppoihin, joissa markkinaosapuolet voivat kuitata tai pienentää positioita, jotka johtuvat TTF-johdannaissopimuksista, jotka on tehty ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

(52)

Keskusvastapuolilla on keskeinen rooli TTF-johdannaismarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamisessa lieventämällä vastapuoliriskiä. Sen vuoksi on välttämätöntä, ettei markkinakorjausmekanismilla estetä keskusvastapuolten toimia, erityisesti kun on kyse maksukyvyttömyyden hallinnasta positioiden osalta. Dynaamista tarjousrajaa ei tämän vuoksi olisi sovellettava kauppoihin, jotka toteutetaan osana keskusvastapuolen järjestämää maksukyvyttömyyden hallintamenettelyä.

(53)

Markkinakorjausmekanismi on tarpeellinen ja oikeasuhteinen, jotta voidaan saavuttaa tavoite, joka koskee liian korkeiden kaasun hintojen korjaamista TTF:ssä ja muihin virtuaalisiin kauppapaikkoihin liittyvissä johdannaisissa. Hinnannousujen välilliset vaikutukset, kuten korkeammat energian hinnat ja inflaatio, kohdistuvat kaikkiin jäsenvaltioihin. Hinnanmuodostusjärjestelmän puutteiden osalta tällaisilla puutteilla on erilainen merkitys eri jäsenvaltioissa, ja hinnannousut ovat joissakin jäsenvaltioissa (esim. Keski-Euroopan jäsenvaltioissa) edustavampia kuin muissa jäsenvaltioissa (esim. reuna-alueilla sijaitsevat jäsenvaltiot tai jäsenvaltiot, joilla on muita toimitusmahdollisuuksia). Jotta vältetään hajanaiset toimet, jotka voisivat jakaa unionin yhdentyneitä kaasumarkkinoita, tarvitaan yhteisvastuun hengessä toteutettavia yhteisiä toimia. Tämä on myös olennaisen tärkeää toimitusvarmuuden takaamiseksi unionissa. Lisäksi yhteisillä suojatoimilla, joita saatetaan tarvita enemmän jäsenvaltioissa, joilla ei ole toimitusvaihtoehtoja, kuin jäsenvaltioissa, joilla on toimitusvaihtoehtoja, olisi varmistettava energiayhteisvastuuta ilmentävä koordinoitu lähestymistapa. Vaikka taloudelliset riskit ja hyödyt ovat hyvin erilaisia eri jäsenvaltioissa, markkinakorjausmekanismin olisi muodostettava yhteisvastuun henkeä ilmentävä kompromissi, jonka mukaisesti kaikki jäsenvaltiot sopivat edistävänsä markkinoiden korjausta ja hyväksyvänsä samat hinnanmuodostuksen rajat, vaikka hinnanmuodostusmekanismin toimintahäiriöiden vakavuus ja johdannaisten hintojen taloudelliset vaikutukset talouteen ovat erilaiset joissakin jäsenvaltioissa. Markkinakorjausmekanismi vahvistaisi näin ollen unionin yhteisvastuuta, jotta vältettäisiin liian korkeat kaasun hinnat, jotka ovat monissa jäsenvaltioissa kestämättömiä jopa lyhyinä aikoina. Markkinakorjausmekanismi auttaa varmistamaan, että kaikkien jäsenvaltioiden kaasuntoimitusyritykset voivat ostaa kaasua kohtuullisin hinnoin yhteisvastuun hengessä.

(54)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa määrittää tekniset yksityiskohdat, jotka koskevat markkinakorjausmekanismin soveltamista muihin virtuaalisiin kauppapaikkoihin liittyviin johdannaisiin. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (11) mukaisesti.

(55)

Talvikauteen siirryttäessä on maakaasumarkkinoiden epävakaan ja ennakoimattoman tilanteen vuoksi tärkeää varmistaa, että markkinakorjausmekanismia voidaan soveltaa mahdollisimman pian, jos sen käyttöönoton oikeuttavat edellytykset täyttyvät. Tämän asetuksen olisi sen vuoksi tultava voimaan 1 päivänä helmikuuta 2023. Dynaamista tarjousrajaa olisi sovellettava 15 päivästä helmikuuta 2023. ESMAlle ja ACERille asetettua velvoitetta toimittaa alustava raportti olisi sovellettava takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2023, jotta vaaditut tiedot saadaan mahdollisimman pian,