31.10.2022 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 281/1 |
NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/2090,
annettu 27 päivänä lokakuuta 2022,
eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2023 ja asetuksen (EU) 2022/109 muuttamisesta tiettyjen muilla vesillä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien osalta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 3 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (1) edellytetään, että säilyttämistoimenpiteet hyväksytään ottaen huomioon käytettävissä olevat tieteelliset, tekniset ja taloudelliset lausunnot, mukaan lukien tarvittaessa tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean ja muiden neuvoa-antavien elinten laatimat kertomukset, asiaankuuluvia maantieteellisiä toimivalta-alueita varten perustetuilta neuvoa-antavilta toimikunnilta saadut lausunnot ja jäsenvaltioiden tekemät yhteiset suositukset. |
(2) |
Neuvoston on määrä hyväksyä kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyvät toimenpiteet, mukaan lukien kyseisiin kalastusmahdollisuuksiin tarvittaessa toiminnallisesti liittyvät tietyt edellytykset. Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 säädetään, että kalastusmahdollisuudet jaetaan jäsenvaltioiden kesken siten, että taataan kullekin jäsenvaltiolle kalastustoiminnan suhteellinen vakaus kunkin kannan tai kalastuksen osalta. |
(3) |
Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 vahvistetaan yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteeksi kestävän enimmäistuoton hyödyntämistason saavuttaminen mahdollisuuksien mukaan vuoteen 2015 mennessä ja asteittain viimeistään vuonna 2020 kaikkien kantojen osalta. Vuoteen 2020 ulottuneen siirtymäkauden tavoitteena oli löytää tasapaino kaikkien kantojen osalta saavutettavan kestävän enimmäistuoton ja asiaankuuluvien kalastusmahdollisuuksien mahdollisten mukautusten mahdollisten sosioekonomisten vaikutusten välillä. |
(4) |
Suurimmat sallitut saaliit, jäljempänä ’TACit’, olisi sen vuoksi vahvistettava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 mukaisesti saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen perusteella ottaen huomioon biologiset ja sosioekonomiset vaikutukset ja varmistaen samalla eri kalastussektorien välinen oikeudenmukainen kohtelu sekä ottaen huomioon näkemykset, jotka on tuotu esiin sidosryhmien kuulemisissa. |
(5) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1139 (2) vahvistetaan monivuotinen suunnitelma Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja kyseisiä kantoja hyödyntäviä kalastuksia varten. Kyseisellä suunnitelmalla pyritään varmistamaan, että meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään tällaisilla tasoilla. Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 säädetään, että yksittäisten monivuotisten suunnitelmien alaisten kantojen kalastusmahdollisuudet on vahvistettava kyseisissä monivuotisissa suunnitelmissa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. |
(6) |
Asetuksen (EU) 2016/1139 1 artiklassa lueteltujen kantojen kalastusmahdollisuudet oli kyseisen asetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistettava siten, että saavutetaan kestävän enimmäistuoton mukainen, vaihteluväleinä ilmoitettu kalastuskuolevuus mahdollisimman pian ja asteittain viimeistään vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2023 sovellettavat Itämeren asiaankuuluvien kantojen saalisrajoitukset olisi sen vuoksi vahvistettava siten, että ne vastaavat kyseisellä asetuksella vahvistettuja monivuotisen suunnitelman tavoitteita. |
(7) |
Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) julkaisi Itämeren kantoja koskevan vuotuisen lausuntonsa 31 päivänä toukokuuta 2022, lukuun ottamatta Itämeren länsiosan silakkaa koskevaa lausuntoaan, joka julkaistiin 30 päivänä kesäkuuta 2022. Lausunnon mukaan Itämeren länsiosan silakan biomassa (Blim) ICES-osa-alueilla 20–24 on hieman kasvanut, mutta se on vain 59 prosenttia kutukannan biomassan rajaviitearvosta, jonka alittuessa lisääntymiskyky saattaa mahdollisesti alentua. Lisäksi rekrytointi on edelleen historiallisen alhaisella tasolla. ICES suosittaa sen vuoksi viidentenä vuonna peräkkäin Itämeren länsiosan silakan pyynnin rajoittamista nollaan. Asetuksen (EU) 2016/1139 5 artiklan 2 kohdan nojalla olisi sen vuoksi hyväksyttävä kaikki asianmukaiset korjaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että asianomainen kanta palautetaan nopeasti sellaista tasoa suuremmaksi, jolla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto. Lisäksi kyseisessä säännöksessä edellytetään muiden korjaavien toimenpiteiden hyväksymistä. Sen vuoksi vuonna 2022 Itämeren länsiosan silakan kohdennettu kalastus lopetettiin ja Itämeren länsiosan silakan tahattomille sivusaaliille vahvistettiin erittäin alhainen TAC ns. pullonkaulalaji-ilmiön välttämiseksi. Itämeren länsiosan silakkaa sai kuitenkin kalastaa kohdennetusti, kun kyseessä olivat yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin harjoitettavat kalastustoimet, jotka toteutettiin kaikilta osin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1241 (3) 25 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti, sekä kun kyseessä oli tietyillä passiivisilla pyydyksillä harjoitettava pienimuotoinen rannikkokalastus. Kun otetaan huomioon ICESin lausunto ja kannan muuttumaton tilanne, on aiheellista säilyttää kalastusmahdollisuuksien taso ja kalastusmahdollisuuksiin toiminnallisesti liittyvät korjaavat toimenpiteet ennallaan. |
(8) |
Itämeren itäosan turskakannan osalta ICES on vuodesta 2019 lähtien voinut perustaa varovaisuusperiaatteen mukaisen lausuntonsa runsaammin dataa sisältävään arvioon. ICES arvioi, että Itämeren itäosan turskakannan biomassa on edelleen alle Blim-arvon ja ettei se ole juurikaan kasvanut vuodesta 2021. ICES julkaisi sen vuoksi neljäntenä peräkkäisenä lausunnon, jonka mukaan Itämeren itäosan turskan pyynti olisi rajoitettava nollaan. Vuodesta 2019 lähtien unionissa on hyväksytty tiukkoja säilyttämistoimenpiteitä. Asetuksen (EU) 2016/1139 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti Itämeren itäosan turskan kohdennettu kalastus lopetettiin ja Itämeren itäosan turskan tahattomien sivusaaliiden TAC vahvistettiin erittäin alhaiselle tasolle ns. pullonkaulalaji-ilmiön välttämiseksi. Lisäksi hyväksyttiin kalastusmahdollisuuksiin toiminnallisesti liittyviä korjaavia lisätoimenpiteitä rauhoittamalla kutualueita ja kieltämällä virkistyskalastus pääasiallisella levinneisyysalueella. Kun otetaan huomioon ICESin lausunto ja kannan muuttumaton tilanne, on aiheellista säilyttää kalastusmahdollisuuksien taso ja kalastusmahdollisuuksiin toiminnallisesti liittyvät korjaavat toimenpiteet ennallaan. |
(9) |
Itämeren länsiosan turskakannan osalta tieteelliset arviot ovat osoittaneet useiden vuosien ajan, että kutukannan biomassa on alle viitearvon, jonka alittuessa on ryhdyttävä erityisiin ja asianmukaisiin hoitotoimenpiteisiin (Btrigger). Viime vuosina on sen vuoksi toteutettu yhä tiukempia hoitotoimenpiteitä. Vuonna 2021 ICES päätti toteuttaa perusteellisemman arvioinnin, jossa ilmeni, että Itämeren länsiosan turskakannan biomassa on yli kymmenen vuoden ajan ollut suurimmaksi osaksi alle Blim-arvon. Sen vuoksi asetuksen (EU) 2016/1139 5 artiklan 2 kohdan nojalla Itämeren länsiosan silakan kohdennettu kalastus lopetettiin ja Itämeren länsiosan silakan tahattomille sivusaaliille vahvistettiin erittäin alhainen TAC ns. pullonkaulalaji-ilmiön välttämiseksi. Lisäksi hyväksyttiin kalastusmahdollisuuksiin toiminnallisesti liittyviä korjaavia lisätoimenpiteitä laajentamalla kutualueiden rauhoittaminen kattamaan myös virkistyskalastus ja pienentämällä virkistyskalastuksen päivittäistä saalisrajoitusta entisestään. Vuonna 2022 ICES tarkisti kannan biomassaa alaspäin, ja viime vuonna tapahtuneesta hienoisesta kasvusta huolimatta biomassan arvioidaan olevan alle 40 prosenttia Blim-arvosta. Koska rekrytointiarviot ovat hieman kasvaneet ja lisäkuolevuustekijät ovat epäselviä eikä ICES tällä hetkellä pysty sisällyttämään niitä arviointimalliinsa, lausunto, jossa suositetaan kestävään enimmäistuottoon (FMSY) johtavaa kalastuskuolevuutta, merkitsee kokonaissaaliiden lisäämistä. ICES korosti kuitenkin, että sen lyhyen aikavälin ennuste on erittäin epävarma ja että epäselvän lisäkuolevuuden vuoksi on todennäköistä, että kannan biomassa pysyy 66 prosentin todennäköisyydellä Blim-arvon alla vuonna 2024, jos kalastusmahdollisuudet asetetaan FMSY-pistearvoon. Kuten vuonna 2021, ICES ei myöskään pystynyt antamaan erillistä saalislausuntoa kaupallisesta ja virkistyskalastuksesta. Kun otetaan huomioon kannan heikkeneminen ja FMSY-pistearvoon vahvistettuja saaliita koskevaan lausuntoon liittyvä epävarmuus, on aiheellista noudattaa ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja säilyttää kalastusmahdollisuuksien taso ja kalastusmahdollisuuksiin toiminnallisesti liittyvät korjaavat toimenpiteet ennallaan. |
(10) |
ICES arvioi vuonna 2020, että Itämeren keskiosan silakan biomassa oli laskenut Btrigger-arvon alapuolelle, ja vuonna 2021, että se oli tullut lähelle Blim-arvoa. Vuonna 2022 ICES arvioi, että biomassa oli kasvanut mutta oli edelleen alle Btrigger-arvon. Kanta perustui ainoastaan vuoden 2019 vuosiluokkaan, ja arvio sen vahvuudesta on vaihdellut huomattavasti vuodesta 2020 lähtien. Kalastusmahdollisuudet on sen vuoksi aiheellista vahvistaa asetuksen (EU) 2016/1139 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti. |
(11) |
Pohjanlahden silakan biomassa on vähentynyt jatkuvasti vuodesta 2010. ICES päätti vuonna 2019 antaa sellaisia kantoja varten, joita koskevat tiedot ovat puutteelliset, kehitettyyn lähestymistapaan perustuvan lausunnon, sillä kannan arviointiin liittyi selvä takautuva vääristymä. Tehtyään perusteellisen arvioinnin ICES pystyi vuonna 2021 antamaan jälleen kestävää enimmäistuottoa koskevan lausunnon. Vuotta 2021 koskevassa päivitetyssä lausunnossa suositettiin, että vuoden 2021 kalastusmahdollisuuksia lisättäisiin merkittävästi, perustuen arvioon, että biomassa oli viimein kasvamassa. Vuotta 2022 koskevassa ICESin lausunnossa suositeltiin, että kalastusmahdollisuuksia vähennettäisiin hieman. Vuotta 2023 koskevassa lausunnossa ICES kuitenkin tarkisti kannan biomassaa huomattavasti alaspäin. ICESin mukaan tämä pienempi biomassa johtuu mitä todennäköisimmin silakan koon jatkuvasta pienenemisestä. ICES arvioi, että kannan biomassa on nyt vain juuri ja juuri Btrigger-arvon yläpuolella. Ainoa ICESin suosittelema pyyntiskenaario, jossa kanta pysyisi vuonna 2024 Btrigger-arvon yläpuolella, on FMSY-arvon vaihteluvälin alimmassa pisteessä. Kun otetaan huomioon kannan negatiivinen kehitys ja tarve estää kannan putoaminen Btrigger-arvon alapuolelle, kalastusmahdollisuudet on aiheellista asettaa FMSY-vaihteluvälin alimpaan pisteeseen. |
(12) |
Punakampelaa koskevan ICESin lausunnon mukaan turskaa saadaan sivusaaliina punakampelan kalastuksessa. Kilohailia koskevan ICESin lausunnon mukaan kilohailia pyydetään sillin ja silakan sekakalastuksessa, ja se on turskan saalislaji. On aiheellista ottaa huomioon kyseiset lajien väliset vuorovaikutukset ja vahvistaa punakampelan ja kilohailin kalastusmahdollisuudet vastaavalle FMSY-arvon alemmalle vaihteluvälille. |
(13) |
ICES-osa-alueiden 22–31 lohen osalta ICES on todennut usean vuoden ajan, että jokikantojen tila on hyvin vaihteleva. Vuonna 2021 ICES suositti tehtyään perusteellisen arvioinnin, että pääaltaassa harjoitettava kaupallinen ja virkistyskalastus, joka on luontaisesti sekakalastusta, jossa pyydetään lohta sekä terveistä että heikoista jokikannoista, olisi kokonaan lopetettava heikkojen jokikantojen suojelemiseksi. ICES katsoi kuitenkin, että nykyistä kohdennettua kalastusta, jota harjoitetaan Pohjanlahden ja Ahvenanmeren rannikkoalueilla, voitaisiin jatkaa lohen kesävaelluksen aikana. Lohen sivusaaliille vahvistettiin sen vuoksi erityinen TAC kyseisillä alueilla lukuun ottamatta kalastustoimia, joita harjoitetaan yksinomaan tieteellisiä tutkimustarkoituksia varten ja joissa noudatetaan kaikilta osin asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä; ja rannikkokalastuksessa leveyspiirin 59° 30′ N pohjoispuolella 1 päivän toukokuuta ja 31 päivän elokuuta välisenä aikana. Lisäksi hyväksyttiin kalastusmahdollisuuksiin toiminnallisesti liittyviä korjaavia lisätoimenpiteitä rajoittamalla pitkäsiimojen käyttöä ja asettamalla virkistyskalastukselle päivittäinen saalisrajoitus. ICES piti vuotta 2021 koskevan lausuntonsa voimassa vuonna 2022. On sen vuoksi aiheellista säilyttää kalastusmahdollisuuksien taso ja kalastusmahdollisuuksiin toiminnallisesti liittyvät korjaavat toimenpiteet ennallaan ja selventää samalla, että virkistyskalastajan olisi lopetettava lohen kalastus loppupäivän ajaksi sen jälkeen, kun hän on saanut saaliiksi ensimmäisen rasvaeväleikatun lohen. |
(14) |
Rannikkokalastusmahdollisuuksien täysimääräisen käytön varmistamiseksi vuonna 2019 otettiin käyttöön lohen osalta rajoitettu alueiden välinen jousto ICES-osa-alueiden 22–31 ja ICES-osa-alueen 32 välillä. Koska kyseisten kahden kannan kalastusmahdollisuuksissa ei ole tapahtunut muutosta, nykyinen jousto on aiheellista pitää ennallaan. |
(15) |
Meritaimenen kalastamisen kieltäminen yli neljän meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista ja meritaimenen sivusaaliiden rajoittaminen 3 prosenttiin meritaimenen ja lohen kokonaissaaliista on suurelta osin vähentänyt merkittävästi sitä, että lohenkalastuksen saaliista ilmoitetaan virheellisesti, erityisesti meritaimensaaliina. Virheellisten ilmoitusten määrän pitämiseksi vähäisenä on sen vuoksi aiheellista säilyttää kyseinen säännös. |
(16) |
Turskan ja lohen virkistyskalastusta koskevat toimenpiteet sekä meritaimen- ja lohikantojen säilyttämistoimenpiteet eivät saisi rajoittaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 19 ja 20 artiklan mukaisten tiukempien kansallisten toimenpiteiden soveltamista. |
(17) |
Tässä asetuksessa vahvistettujen kalastusmahdollisuuksien käyttöön sovelletaan neuvoston asetusta (EY) N:o 1224/2009 (4) ja erityisesti sen 33 artiklaa, joka koskee saaliiden ja pyyntiponnistuksen kirjaamista, sekä sen 34 artiklaa, joka koskee kalastusmahdollisuuksien loppuun käyttämistä koskevien tietojen toimittamista komissiolle. Tässä asetuksessa olisi sen vuoksi tarkennettava koodit, joita jäsenvaltioiden on käytettävä niiden toimittaessa komissiolle tietoja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen puretuista saaliista. |
(18) |
Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 847/96 (5) säädettiin TACien vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvistä lisäedellytyksistä, mukaan lukien sen 3 ja 4 artiklan mukaiset sellaisiin kantoihin sovellettavat joustosäännökset, joihin sovelletaan varo-TACeja ja analyyttisiä TACeja. Kyseisen asetuksen 2 artiklan mukaan neuvosto päättää TACeja vahvistettaessa kannoista, joihin 3 tai 4 artiklaa ei sovelleta, käyttäen perustana erityisesti kantojen biologista tilaa. Sittemmin asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdassa säädettiin kaikkia purkamisvelvoitteen alaisia kantoja koskeva vuotuinen joustomekanismi. Jotta vältettäisiin liiallinen joustonvara, joka heikentäisi meren elollisten luonnonvarojen järkiperäisen ja vastuullisen hyödyntämisen periaatetta, haittaisi yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista ja aiheuttaisi kantojen biologista tilan heikkenemisen, olisi sen vuoksi nimenomaisesti selvennettävä, että asetuksen (EY) N:o 847/96 3 ja 4 artiklaa sovelletaan analyyttisiin TACeihin vain siinä tapauksessa, ettei asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdassa säädettyä vuosittaista joustomahdollisuutta hyödynnetä. |
(19) |
Itämeren itäosan turskakannan, Itämeren länsiosan turskakannan ja Itämeren länsiosan silakkakannan biomassat ovat Blim-arvon alapuolella, ja vuonna 2023 sallitaan ainoastaan sivusaaliit, tieteellinen kalastus ja Itämeren länsiosan silakan osalta tietty pienimuotoinen rannikkokalastus. Jäsenvaltiot, joilla on asiaankuuluvan TACin kiintiöosuus, ovat sen vuoksi sitoutuneet olemaan soveltamatta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdassa säädettyä vuosittaista joustomahdollisuutta kyseisiin kantoihin vuonna 2023 niin, että vuoden 2023 saaliit eivät ylitä Itämeren itäosan turskalle, Itämeren länsiosan silakalle ja Itämeren länsiosan turskalle vahvistettuja TACeja. Lisäksi lähes kaikkien lohen jokikantojen biomassat leveyspiirin 59° 30′ N eteläpuolella on smolttituotannon rajaviitearvon (Rlim) alapuolella ja ainoastaan sivusaaliit ja tieteelliset kalastukset ovat sallittuja vuonna 2023. Asiaankuuluvat jäsenvaltiot ovat sen vuoksi tehneet samanlaisen vuosittaista joustomahdollisuutta koskevan sitoumuksen vuoden 2023 pääaltaan lohisaaliiden osalta. |
(20) |
Neuvoston asetuksessa (EU) 2022/109 (6) vahvistetaan harmaaturskan kalastusmahdollisuudet 31 päivään lokakuuta 2022 saakka ICES-alueella 3a, Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vesillä suuralueella 4 sekä Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä alueella 2a. Harmaaturskan kalastuskausi kestää 1 päivästä marraskuuta 31 päivään lokakuuta. Jotta kalastus voitaisiin aloittaa 1 päivänä marraskuuta 2022, ja uusien tieteellisten lausuntojen perusteella ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen harmaaturskalle on tarpeen vahvistaa alustava TAC 1 päivän marraskuuta 2022 ja 31 päivän joulukuuta 2022 väliseksi ajaksi ICES-alueella 3a, Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vesillä ICES-suuralueella 4 ja Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä ICES-alueella 2a. Kyseinen alustava TAC olisi vahvistettava 7 päivänä lokakuuta 2022 julkaistun ICESin lausunnon mukaisesti. |
(21) |
Euroopan unionin sekä Grönlannin hallituksen ja Tanskan hallituksen välisessä kestävää kalastusta koskevassa kumppanuussopimuksessa ja sen täytäntöönpanopöytäkirjassa (7) määrätään, että unioni saa 7,7 prosenttia villakuoreen (Mallotus villosus) TACista, joka kalastetaan Grönlannin vesillä ICES-suuralueilla 5 ja 14. Unioni sai 7 päivänä lokakuuta 2022 Grönlannin viranomaisilta tiedon, että Grönlannin hallitus oli vahvistanut kiintiönsä parhaita käytettävissä olevia tieteellisiä lausuntoja seuraten ja Grönlannin, Islannin ja Norjan välisen villakuoretta koskevan yhteisymmärrykseen perustuen. Täytäntöönpanopöytäkirjan mukaisesti Grönlanti haluaisi tarjota unionille 7 760 tonnia villakuoretta. Odotettaessa unionin hyväksyntää villakuoretta koskevalle tarjoukselle ja kyseisen tarjouksen täytäntöönpanoa unionin lainsäädännössä kyseisen kannan kalastusmahdollisuudet olisi merkittävä asetuksessa (EU) 2022/109 ilmauksella ”vahvistetaan myöhemmin”. |
(22) |
ICES julkaisi 12 päivänä lokakuuta 2022 vuotta 2022 koskevan päivitetyn tieteellisen lausunnon, joka koskee eteläistä kummeliturskaa ICES-alueella 8c, suuralueilla 9 ja 10 sekä unionin vesillä CECAF-alueella 34.1.1. Kyseinen päivitetty lausunto on kestävää enimmäistuottoa koskeva lausunto, ja se perustuu uuteen arviointimalliin, jonka ICES kehitti helmikuussa 2022 kyseisen kannan osalta laaditun vertailevan uudelleenarvioinnin aikana. Kyseisen kannan osalta asetuksessa (EU) 2022/109 vahvistettuja kalastusmahdollisuuksia olisi muutettava kyseisen päivitetyn tieteellisen lausunnon perusteella, ja TAC olisi vahvistettava FMSY-vaihteluvälin korkeimman arvon mukaisesti (’FMSY upper’), koska eteläinen kummeliturska on sekakalastusta eniten rajoittava laji. |
(23) |
Asetus (EU) 2022/109 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti. |
(24) |
Kalastustoiminnan keskeytymisen välttämiseksi tämän asetuksen Itämerta koskevia säännöksiä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2023. Asetuksessa (EU) 2022/109 vahvistettuja saalisrajoituksia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2022. Tällä asetuksella käyttöön otettavien, kyseisiä saalisrajoituksia koskevien säännösten olisi sen vuoksi myös tultava voimaan 1 päivästä tammikuuta 2022. Tätä asetusta olisi kuitenkin sovellettava harmaaturskaan ICES-alueella 3a, Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vesillä ICES-suuralueella 4 sekä Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä ICES-alueella 2a 1 päivän marraskuuta 2022 ja 31 päivän lokakuuta 2023 välisenä aikana, koska kyseessä on harmaaturskan kalastuskausi. Koska on tarpeen jatkaa kestävää kalastustoimintaa ja jotta asiaankuuluva kalastus voitaisiin aloittaa ajoissa kalastuskauden alkaessa, villakuoreen saalisrajoituksia Grönlannin vesillä ICES-suuralueilla 5 ja 14 koskevia tämän asetuksen säännöksiä olisi sovellettava 15 päivästä lokakuuta 2022. Koska asianomaisia kalastusmahdollisuuksia ei ole vielä käytetty loppuun tai niitä lisätään tällä asetuksella, tämän asetuksen taannehtivalla soveltamisella ei rajoiteta oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteita. Asian kiireellisyyden vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi sen jälkeen, kun se on julkaistu, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
I LUKU
Yleiset säännökset
1 artikla
Kohde
Tässä asetuksessa vahvistetaan eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuudet Itämerellä vuodeksi 2023 ja muutetaan tiettyjä asetuksella (EU) 2022/109 vahvistettuja, muilla vesillä sovellettavia kalastusmahdollisuuksia.
2 artikla
Soveltamisala
1. Tätä asetusta sovelletaan Itämerellä toimiviin unionin kalastusaluksiin.
2. Tätä asetusta sovelletaan myös virkistyskalastukseen, jos se mainitaan nimenomaisesti asiaa koskevissa säännöksissä.
3 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklassa säädettyjä määritelmiä.
Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan:
1) |
’osa-alueella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 218/2009 (8) liitteessä III määriteltyä Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) osa-aluetta Itämerellä; |
2) |
’suurimmalla sallitulla saaliilla’ (TAC) määrää, jonka verran kutakin kantaa voidaan pyytää vuoden aikana; |
3) |
’kiintiöllä’ unionille, jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle myönnettyä osuutta TACista; |
4) |
’virkistyskalastuksella’ muuta kuin kaupallista kalastustoimintaa, jossa meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään esimerkiksi virkistys-, matkailu- tai urheilutarkoituksiin. |
II LUKU
Kalastusmahdollisuudet
4 artikla
TACit ja niiden jakaminen
TACit, kiintiöt sekä tarvittaessa niihin toiminnallisesti liittyvät edellytykset vahvistetaan liitteessä.
5 artikla
Kalastusmahdollisuuksien jakamista koskevat erityiset säännökset
Tässä asetuksessa vahvistettu kalastusmahdollisuuksien jakaminen jäsenvaltioiden kesken ei rajoita seuraavien soveltamista:
a) |
asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 8 kohdan nojalla tehtävät vaihdot; |
b) |
asetuksen (EY) N:o 1224/2009 37 artiklan nojalla tehtävät vähennykset ja uudelleen jakamiset; |
c) |
asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan tai asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdan mukaisesti sallittavat saaliiden lisäpurkamiset; |
d) |
asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan mukaisesti pidätetyt tai asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdan mukaisesti siirretyt määrät; |
e) |
asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 ja 107 artiklan nojalla tehtävät vähennykset. |
6 artikla
Saaliiden ja sivusaaliiden aluksesta purkamista koskevat edellytykset
Sellaiset muiden kuin kohdelajien kannat, jotka ovat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 8 kohdassa tarkoitetuissa turvallisissa biologisissa rajoissa ja joiden osalta voidaan poiketa velvoitteesta lukea saaliit asiaankuuluviin kiintiöihin, yksilöidään tämän asetuksen liitteessä olevissa asiaa koskevissa TAC-taulukoissa.
7 artikla
Kalastuksen kieltäminen turskan kutuajan rauhoittamiseksi
1. Kalastus kaikilla pyydyksillä osa-alueilla 25 ja 26 kielletään 1 päivästä toukokuuta 31 päivään elokuuta.
2. Edellä 1 kohdassa säädettyä kieltoa ei sovelleta seuraavissa tapauksissa:
a) |
yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin harjoitettavat kalastustoimet edellyttäen, että kyseisissä tutkimuksissa noudatetaan kaikilta osin asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä; |
b) |
unionin kalastusalukset, joiden suurin pituus on alle 12 metriä ja jotka kalastavat tavallisilla verkoilla, pussiverkoilla tai riimuverkoilla taikka pohjasiimoilla, pitkilläsiimoilla neljän meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista, ajosiimoilla, käsisiimoilla ja vapavälineillä tai vastaavilla passiivisilla pyydyksillä alueilla, joilla veden syvyys on toimivaltaisten kansallisten viranomaisten laatiman virallisen merikartan mukaan alle 20 metriä; |
c) |
unionin kalastusalukset, jotka kalastavat pelagisia kantoja ihmisten välittömään käyttöön osa-alueella 25 siellä, missä veden syvyys on toimivaltaisten kansallisten viranomaisten laatiman virallisen merikartan mukaan alle 50 metriä, käyttäen pyydyksiä, joiden silmäkoko on enintään 45 millimetriä, ja joiden saalis puretaan aluksesta ja sen jälkeen lajitellaan. |
3. Kalastus kaikilla pyydyksillä osa-alueilla 22 ja 23 kielletään 15 päivästä tammikuuta 31 päivään maaliskuuta ja osa-alueella 24 15 päivästä toukokuuta 15 päivään elokuuta.
4. Edellä 3 kohdassa säädettyä kieltoa ei sovelleta seuraavissa tapauksissa:
a) |
yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin harjoitettavat kalastustoimet edellyttäen, että kyseisissä tutkimuksissa noudatetaan kaikilta osin asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä; |
b) |
unionin kalastusalukset, joiden suurin pituus on alle 12 metriä ja jotka kalastavat tavallisilla verkoilla, pussiverkoilla tai riimuverkoilla taikka pohjasiimoilla, pitkilläsiimoilla neljän meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista, ajosiimoilla, käsisiimoilla ja vapavälineillä tai vastaavilla passiivisilla pyydyksillä alueilla, joilla veden syvyys on toimivaltaisten kansallisten viranomaisten laatiman virallisen merikartan mukaan alle 20 metriä; |
c) |
unionin kalastusalukset, jotka kalastavat pelagisia kantoja ihmisten välittömään käyttöön osa-alueella 24 siellä, missä veden syvyys on toimivaltaisten kansallisten viranomaisten laatiman virallisen merikartan mukaan alle 40 metriä, käyttäen pyydyksiä, joiden silmäkoko on enintään 45 millimetriä, ja joiden saalis puretaan aluksesta ja sen jälkeen lajitellaan; |
d) |
unionin kalastusalukset, jotka kalastavat pohjaharoilla simpukoita osa-alueella 22 siellä, missä veden syvyys on toimivaltaisten kansallisten viranomaisten laatiman virallisen merikartan mukaan alle 20 metriä. |
5. Edellä 2 kohdan b tai c alakohdassa ja 4 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitettujen kalastusalusten päälliköiden on varmistettava, että toimivaltaisen jäsenvaltion valvontaviranomaiset voivat valvoa alusten kalastustoimintaa milloin tahansa.
8 artikla
Turskan virkistyskalastusta koskevat toimenpiteet osa-alueilla 22–26
1. Virkistyskalastuksessa osa-alueilla 22 ja 23 ja osa-alueella 24 enintään kuuden meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista yksi kalastaja saa ottaa saaliiksi enintään yhden turskan päivässä. Turskan virkistyskalastus kuitenkin kielletään kyseisillä alueilla 15 päivän tammikuuta ja 31 päivän maaliskuuta välisenä aikana.
2. Kielletään turskan virkistyskalastus osa-alueella 24 yli kuuden meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista ja osa-alueilla 25 ja 26.
3. Tämä artikla ei rajoita asetuksen (EU) N:o 1380/2013 19 ja 20 artiklan mukaisten tiukempien kansallisten toimenpiteiden soveltamista.
9 artikla
Lohen virkistyskalastusta koskevat toimenpiteet osa-alueilla 22–31
1. Kielletään lohen virkistyskalastus osa-alueilla 22–31. Kaikki sattumalta saaliiksi saadut lohiyksilöt on päästettävä heti takaisin mereen.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, lohen virkistyskalastus sallitaan seuraavin kumulatiivisin edellytyksin:
a) |
yhtä kalastajaa kohti saadaan saada ja ottaa saaliiksi enintään yksi rasvaeväleikattu lohi päivässä; |
b) |
virkistyskalastajan on lopetettava lohen kalastus loppupäivän ajaksi sen jälkeen, kun hän on saanut saaliiksi ensimmäisen rasvaeväleikatun lohen, |
c) |
kaikkien kalalajien kaikki saaliiksi otetut yksilöt on purettava aluksesta kokonaisina. |
3. Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, lohen virkistyskalastus sallitaan 1 päivästä toukokuuta 31 päivään elokuuta leveyspiirin 59° 30′ N pohjoispuolella alueilla, jotka sijaitsevat enintään neljän meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista.
4. Tämä artikla ei rajoita asetuksen (EU) N:o 1380/2013 19 ja 20 artiklan mukaisten tiukempien kansallisten toimenpiteiden soveltamista.
10 artikla
Meritaimen- ja lohikantojen säilyttämistoimenpiteet osa-alueilla 22–32
1. Unionin kalastusalukset eivät saa kalastaa meritaimenta yli neljän meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista osa-alueilla 22–32 1 päivästä tammikuuta31 päivään joulukuuta 2023. Yli neljän meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista osa-alueella 32 harjoitettavassa lohen kalastuksessa meritaimenen sivusaaliiden osuus ei saa missään vaiheessa kalastuksen aikana tai purettaessa saalista aluksesta kunkin pyyntimatkan jälkeen ylittää 3 prosenttia lohen ja meritaimenen kokonaissaaliista.
2. Kielletään pitkäsiimakalastus yli neljän meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista osa-alueilla 22–31.
3. Tämä artikla ei rajoita asetuksen (EU) N:o 1380/2013 19 ja 20 artiklan mukaisten tiukempien kansallisten toimenpiteiden soveltamista.
11 artikla
Joustomahdollisuus
1. Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa sovelletaan kantoihin, joihin sovelletaan varo-TACeja, ja kyseisen asetuksen 3 artiklan 2 ja 3 kohtaa ja 4 artiklaa sovelletaan kantoihin, joihin sovelletaan analyyttistä TACia, jollei tämän asetuksen liitteessä toisin säädetä.
2. Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan 2 ja 3 kohtaa ja 4 artiklaa ei sovelleta, jos jäsenvaltio hyödyntää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdassa säädettyä vuosittaista joustomahdollisuutta.
12 artikla
Tietojen toimittaminen
Kun jäsenvaltiot lähettävät komissiolle kalakantojen pyydettyjen tai purettujen saaliiden määriin liittyviä tietoja asetuksen (EY) N:o 1224/2009 33 ja 34 artiklan mukaisesti, niiden on käytettävä tämän asetuksen liitteessä esitettyjä kantojen koodeja.
III LUKU
Loppusäännökset
13 artikla
Asetuksen (EU) 2022/109 muuttaminen
Muutetaan asetus (EU) 2022/109 seuraavasti:
1) |
korvataan liitteessä IA olevassa A osassa kummeliturskan (Merluccius merluccius) kalastusmahdollisuuksia ICES-alueella 8c, ICES-suuralueilla 9 ja 10 sekä unionin vesillä CECAF-alueella 34.1.1 koskeva taulukko seuraavasti:
|
2) |
korvataan liitteessä IA olevassa B osassa harmaaturskan (Trisopterus esmarkii) kalastusmahdollisuuksia ICES-alueella 3a, ICES-suuralueella 4 sijaitsevilla Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vesillä sekä ICES-alueella 2a sijaitsevilla Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä koskeva taulukko seuraavasti:
|
3) |
korvataan liitteessä IB villakuoreen (Mallotus villosus) kalastusmahdollisuuksia Grönlannin vesillä ICES-suuralueilla 5 ja 14 koskeva taulukko seuraavasti:
|
14 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023.
Poiketen siitä, mitä toisessa kohdassa säädetään
a) |
13 artiklan 1 alakohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2022, |
b) |
13 artiklan 2 alakohtaa sovelletaan 1 päivästä marraskuuta 2022 alkaen 31 päivään lokakuuta 2023, |
c) |
13 artiklan 3 alakohtaa sovelletaan 15 päivästä lokakuuta 2022 alkaen 15 päivään huhtikuuta 2023. |
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 27 päivänä lokakuuta 2022.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
M. BEK
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1139, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2187/2005 muuttamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1098/2007 kumoamisesta (EUVL L 191, 15.7.2016, s. 1).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1241, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla, neuvoston asetusten (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1224/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1380/2013, (EU) 2016/1139, (EU) 2018/973, (EU) 2019/472 ja (EU) 2019/1022 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 894/97, (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2549/2000, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 812/2004 ja (EY) N:o 2187/2005 kumoamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 105).
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).
(5) Neuvoston asetus (EY) N:o 847/96, annettu 6 päivänä toukokuuta 1996, TACien ja kiintiöiden vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta (EYVL L 115, 9.5.1996, s. 3).
(6) Neuvoston asetus (EU) 2022/109, annettu 27 päivänä tammikuuta 2022, unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2022 (EUVL L 21, 31.1.2022, s. 1).
(7) EUVL L 175, 18.5.2021, s. 3.
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 218/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 70).
LIITE
UNIONIN KALASTUSALUKSIIN SOVELLETTAVAT TACIT ALUEILLA, JOILLA ON TACEJA, LAJEITTAIN JA ALUEITTAIN
Seuraavissa taulukoissa vahvistetaan TACit ja kiintiöt (tonneina elopainoa, jollei toisin mainita) kannoittain ja niihin toiminnallisesti liittyvät edellytykset.
Viittaukset kalastusalueisiin ovat viittauksia ICES-alueisiin, jollei toisin mainita.
Kalakantoihin viitataan lajien tieteellisten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä.
Seuraavassa esitetään tämän asetuksen soveltamiseksi tieteellisten nimien ja yleiskielisten nimien vertaileva taulukko:
Tieteellinen nimi |
Kolmikirjaiminen koodi |
Yleiskielinen nimi |
Clupea harengus |
HER |
Silakka |
Gadus morhua |
COD |
Turska |
Pleuronectes platessa |
PLE |
Punakampela |
Salmo salar |
SAL |
Lohi |
Sprattus sprattus |
SPR |
Kilohaili |
Taulukko 1
Laji: |
Silakka Clupea harengus |
Alue: |
Osa-alueet 30–31 (HER/30/31.) |
|
Suomi |
65 627 |
|
Analyyttinen TAC |
|
Ruotsi |
14 420 |
|
||
Unioni |
80 047 |
|
||
TAC |
80 047 |
|
Taulukko 2
Laji: |
Silakka Clupea harengus |
Alue: |
Osa-alueet 22–24 (HER/3BC+24) |
|
Tanska |
110 |
(1) |
Analyyttinen TAC Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. |
|
Saksa |
435 |
(1) |
||
Suomi |
0 |
(1) |
||
Puola |
103 |
(1) |
||
Ruotsi |
140 |
(1) |
||
Unioni |
788 |
(1) |
||
TAC |
788 |
(1) |
||
(1) |
Ainoastaan sivusaaliille. Kohdennettu kalastus ei ole sallittua tässä kiintiössä. Ensimmäisestä kohdasta poiketen silakkaan voidaan kohdentaa yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin harjoitettavia kalastustoimia edellyttäen, että kyseisissä tutkimuksissa noudatetaan kaikilta osin asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä. Ensimmäisestä kohdasta poiketen tämän kiintiön kalastaminen on sallittua unionin kalastusaluksille, joiden suurin pituus on alle 12 metriä ja jotka kalastavat tavallisilla verkoilla, pussiverkoilla, käsisiimoilla, pauneteilla tai vapavälineillä. Kyseisten kalastusalusten päälliköiden on varmistettava, että toimivaltaisen jäsenvaltion valvontaviranomaiset voivat valvoa alusten kalastustoimintaa milloin tahansa. |
Taulukko 3
Laji: |
Silakka Clupea harengus |
Alue: |
Unionin vedet osa-alueilla 25–27, 28.2, 29 ja 32 (HER/3D-R30) |
|
Tanska |
1 558 |
|
Analyyttinen TAC |
|
Saksa |
413 |
|
||
Viro |
7 957 |
|
||
Suomi |
15 531 |
|
||
Latvia |
1 964 |
|
||
Liettua |
2 068 |
|
||
Puola |
17 645 |
|
||
Ruotsi |
23 686 |
|
||
Unioni |
70 822 |
|
||
TAC |
Ei sovelleta |
Taulukko 4
Laji: |
Silakka Clupea harengus |
Alue: |
Osa-alue 28.1 (HER/03D.RG) |
|
Viro |
21 078 |
|
Analyyttinen TAC Tämän asetuksen 6 artiklaa sovelletaan. |
|
Latvia |
24 565 |
|
||
Unioni |
45 643 |
|
||
TAC |
45 643 |
|
Taulukko 5
Laji: |
Turska Gadus morhua |
Alue: |
Unionin vedet osa-alueilla 25–32 (COD/3DX32.) |
||
Tanska |
|
137 |
(1) |
Varo-TAC Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. |
|
Saksa |
54 |
(1) |
|||
Viro |
13 |
(1) |
|||
Suomi |
10 |
(1) |
|||
Latvia |
51 |
(1) |
|||
Liettua |
33 |
(1) |
|||
Puola |
159 |
(1) |
|||
Ruotsi |
138 |
(1) |
|||
Unioni |
595 |
(1) |
|||
TAC |
Ei sovelleta |
(1) |
|||
(1) |
Ainoastaan sivusaaliille. Kohdennettu kalastus ei ole sallittua tässä kiintiössä. Ensimmäisestä kohdasta poiketen turskaan voidaan kohdentaa yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin harjoitettavia kalastustoimia edellyttäen, että kyseisissä tutkimuksissa noudatetaan kaikilta osin asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä. |
Taulukko 6
Laji: |
Turska Gadus morhua |
Alue: |
Osa-alueet 22–24 (COD/3BC+24) |
|
Tanska |
214 |
(1) |
Analyyttinen TAC Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. |
|
Saksa |
104 |
(1) |
||
Viro |
5 |
(1) |
||
Suomi |
4 |
(1) |
||
Latvia |
18 |
(1) |
||
Liettua |
11 |
(1) |
||
Puola |
57 |
(1) |
||
Ruotsi |
76 |
(1) |
||
Unioni |
489 |
(1) |
||
TAC |
489 |
(1) |
||
(1) |
Ainoastaan sivusaaliille. Kohdennettu kalastus ei ole sallittua tässä kiintiössä. Ensimmäisestä kohdasta poiketen turskaan voidaan kohdentaa yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin harjoitettavia kalastustoimia edellyttäen, että kyseisissä tutkimuksissa noudatetaan kaikilta osin asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä. |
Taulukko 7
Laji: |
Punakampela Pleuronectes platessa |
Alue: |
Unionin vedet osa-alueilla 22–32 (PLE/3BCD-C) |
|
Tanska |
8 105 |
|
Analyyttinen TAC Tämän asetuksen 6 artiklaa sovelletaan. |
|
Saksa |
900 |
|
||
Puola |
1 697 |
|
||
Ruotsi |
611 |
|
||
Unioni |
11 313 |
|
||
TAC |
11 313 |
|
Taulukko 8
Laji: |
Lohi Salmo salar |
Alue: |
Unionin vedet osa-alueilla 22–31 (SAL/3BCD-F) |
|
Tanska |
13 223 |
(1) (2) |
Analyyttinen TAC Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. |
|
Saksa |
1 471 |
(1) (2) |
||
Viro |
1 344 |
(1) (2) (3) |
||
Suomi |
16 488 |
(1) (2) |
||
Latvia |
8 411 |
(1) (2) |
||
Liettua |
989 |
(1) (2) |
||
Puola |
4 011 |
(1) (2) |
||
Ruotsi |
17 874 |
(1) (2) |
||
Unioni |
63 811 |
(1) (2) |
||
TAC |
Ei sovelleta |
|||
(1) |
Yksittäisten kalojen kappalemääränä. |
|||
(2) |
Ainoastaan sivusaaliille. Kohdennettu kalastus ei ole sallittua tässä kiintiössä. Ensimmäisestä kohdasta poiketen loheen voidaan kohdentaa yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin harjoitettavia kalastustoimia edellyttäen, että kyseisissä tutkimuksissa noudatetaan kaikilta osin asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä. Ensimmäisestä kohdasta poiketen tämän kiintiön kalastaminen on sallittua unionin kalastusaluksille 1 päivästä toukokuuta 31 päivään elokuuta leveyspiirin 59° 30′ N pohjoispuolella alueilla, jotka sijaitsevat enintään neljän meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista. |
|||
(3) |
Erityisedellytys: enintään 450 yksilöä tästä kiintiöstä voidaan kalastaa unionin vesillä osa-alueella 32 (SAL/*3D32) |
Taulukko 9
Laji: |
Lohi Salmo salar |
Alue: |
Unionin vedet osa-alueella 32 (SAL/3D32.) |
|
Viro |
969 |
(1) |
Varo-TAC |
|
Suomi |
8 486 |
(1) |
||
Unioni |
9 455 |
(1) |
||
TAC |
Ei sovelleta |
|||
(1) |
Yksittäisten kalojen kappalemääränä. |
Taulukko 10
Laji: |
Kilohaili Sprattus sprattus |
Alue: |
Unionin vedet osa-alueilla 22–32 (SPR/3BCD-C) |
|
Tanska |
22 107 |
|
Analyyttinen TAC Tämän asetuksen 6 artiklaa sovelletaan. |
|
Saksa |
14 006 |
|
||
Viro |
25 671 |
|
||
Suomi |
11 573 |
|
||
Latvia |
31 005 |
|
||
Liettua |
11 216 |
|
||
Puola |
65 798 |
|
||
Ruotsi |
42 738 |
|
||
Unioni |
224 114 |
|
||
TAC |
Ei sovelleta |