12.10.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 265/72


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2022/1927,

annettu 11 päivänä lokakuuta 2022,

toimenpiteistä tuhoojan Aleurocanthus spiniferus (Quaintance) leviämisen estämiseksi tietyillä rajatuilla alueilla

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 228/2013, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) N:o 1143/2014 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 69/464/ETY, 74/647/ETY, 93/85/ETY, 98/57/EY, 2000/29/EY, 2006/91/EY ja 2007/33/EY kumoamisesta 26 päivänä lokakuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 (1) ja erityisesti sen 28 artiklan 1 kohdan d ja e alakohdan ja 28 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 (2) liitteessä II olevassa B osassa vahvistetaan luettelo unionikaranteenituhoojista, joiden tiedetään esiintyvän unionin alueella.

(2)

Aleurocanthus spiniferus (Quaintance), jäljempänä ’asianomainen tuhooja’, sisältyy kyseiseen luetteloon, koska sitä tiedetään esiintyvän tietyissä osissa unionin aluetta. Se on moniruokainen tuhooja, jonka on raportoitu vaikuttavan useisiin viljelykasveihin ja koristekasveihin unionin alueella, jäljempänä ’asianomaiset kasvit’.

(3)

Asetuksen (EU) 2016/2031 19 artiklan 1 kohdan nojalla tehdyt kartoitukset osoittavat, että asianomaisen tuhoojan hävittäminen tietyiltä rajatuilta alueilta ei ole enää mahdollista.

(4)

Sen vuoksi olisi päätettävä toimenpiteistä, joilla asianomaisen tuhoojan leviäminen voidaan estää näillä alueilla, jotka koostuvat saastuneesta alueesta ja puskurialueesta. Tällaiset toimenpiteet perustuvat asianomaisia kasveja koskevaan käytettävissä olevaan tekniseen ja tieteelliseen näyttöön.

(5)

Toimivaltaisten viranomaisten olisi lisättävä tiedotusta sen varmistamiseksi, että kansalaiset yleensä ja ammattimaiset toimijat, joita rajatuilla alueilla suoritettavat leviämistä estävät toimenpiteet koskevat, ovat tietoisia sovellettavista toimenpiteistä ja toimenpiteitä varten rajatuista alueista.

(6)

Jos asianomaista tuhoojaa kuitenkin havaitaan asianomaisen tuhoojan leviämisen estämiseksi toteutettujen toimenpiteiden kohteena olevaa saastunutta aluetta ympäröivällä puskurialueella, uuden havainnon olisi johdettava siihen, että toimivaltainen viranomainen määrittää uuden rajatun alueen asianomaisen tuhoojan hävittämiseksi.

(7)

Asianomaisen tuhoojan esiintymisen varalta olisi tehtävä vuotuisia kartoituksia asetuksen (EU) 2016/2031 22 artiklan ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/1231 (3) mukaisesti, jotta varmistetaan asianomaisen tuhoojan varhainen havaitseminen unionin alueen sellaisissa osissa, joissa sitä ei tiedetä esiintyvän.

(8)

Kartoitusten olisi perustuttava Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen julkaisemaan asianomaista tuhoojaa koskevaan tuhoojavalvontakorttiin, jossa otetaan huomioon viimeisin tieteellinen ja tekninen kehitys.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan toimenpiteet tuhoojan Aleurocanthus spiniferus (Quaintance) leviämisen estämiseksi niillä rajatuilla alueilla, joilla sen hävittäminen ei ole mahdollista.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’asianomaisella tuhoojalla’Aleurocanthus spiniferus (Quaintance) -tuhoojaa;

2)

’asianomaisilla kasveilla’ seuraavien sukujen ja lajien kasveja, lukuun ottamatta siemeniä, siitepölyä ja solukkoviljelyllä saatuja kasveja: Citrus L., Fortunella Swingle, Poncirus Raf. ja niiden hybridit, Ceratonia siliqua L., Cercis siliquastrum L., Clematis vitalba L., Cotoneaster Medik., Crategus L., Cydonia oblonga L., Diospyros kaki L., Eriobotrya japonica (Thunb.) Lindl., Ficus carica L., Hedera L., Magnolia L., Malus Mill., Melia L., Mespilus germanica L., Myrtus communis L., Parthenocissus Planch., Photinia Lindley., Prunus cerasus L., Prunus laurocerasus L., Psidium guajava L., Punica granatum L., Pyracantha M. Roem., Pyrus L., Rosa L., Vitis L. ja Wisteria Nutt.;

3)

’leviämistä estävällä rajatulla alueella’ liitteessä I lueteltua aluetta, jolta asianomaista tuhoojaa ei voida hävittää;

4)

’tuhoojavalvontakortilla’ Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen julkaisemaa, tuhoojia Aleurocanthus spiniferus ja Aleurocanthus woglumi koskevaa tuhoojavalvontakorttia (4).

3 artikla

Leviämistä estävien rajattujen alueiden määrittäminen

Toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä asianomaisen tuhoojan leviämistä estävät rajatut alueet, jotka muodostuvat saastuneesta alueesta ja sitä ympäröivästä vähintään kahden kilometrin levyisestä puskurialueesta.

4 artikla

Leviämistä estävillä rajatuilla alueilla toteutettavat toimenpiteet

1.   Saastuneilla alueilla toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että toteutetaan yksi tai useampi seuraavista toimenpiteistä:

a)

asianomaisen tuhoojan biologinen torjunta, kuten parasitoidit;

b)

asianmukaiset käsittelyt asianomaista tuhoojaa vastaan;

c)

asianomaisen tuhoojan saastuttamien asianomaisten kasvien osien leikkaaminen ja hävittäminen b alakohdassa säädettyjen käsittelyjen jälkeen;

d)

ansojen asettaminen asianomaiselle tuhoojalle ja, jos asianomaista tuhoojaa havaitaan, asianmukaisten käsittelyjen käyttö.

2.   Jos asianomaisen tuhoojan esiintyminen puskurialueella on virallisesti vahvistettu, sovelletaan asetuksen (EU) 2016/2031 17 ja 18 artiklaa.

3.   Leviämistä estävillä rajatuilla alueilla toimivaltaisten viranomaisten on lisättävä tiedotusta asianomaisen tuhoojan uhasta ja toimenpiteistä, jotka on toteutettu estämään sen leviäminen kyseisten alueiden ulkopuolelle.

Toimivaltaisten viranomaisten on tiedotettava leviämistä estävän rajatun alueen rajoista kansalaisille ja ammattimaisille toimijoille.

5 artikla

Kartoitukset

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava 2 ja 3 kohdassa säädetyt kartoitukset ottaen huomioon tuhoojavalvontakortin tiedot.

2.   Niiden on tehtävä vuosittain riskiperusteisia kartoituksia asianomaisen tuhoojan esiintymisestä unionin alueen osissa, joissa sitä ei tiedetä esiintyvän mutta joihin se voi vakiintua.

3.   Niiden on suoritettava leviämistä estävien rajattujen alueiden puskurialueilla asetuksen (EU) 2016/2031 19 artiklan 1 kohdan mukaiset vuotuiset kartoitukset asianomaisen tuhoojan esiintymisen havaitsemiseksi.

Kartoitusten on sisällettävä seuraavat:

a)

silmämääräiset tarkastukset asianmukaisina ajankohtina asianomaisen tuhoojan tai sen oireiden havaitsemiseksi;

b)

ansojen asettaminen;

c)

näytteenotto ja testaus, kun kasveissa näkyy asianomaisen tuhoojan oireita tai sen aiheuttamaa saastumista epäillään.

Tällaisten kartoitusten on oltava 2 kohdassa tarkoitettuja kartoituksia intensiivisempiä, ja niissä on tehtävä enemmän silmämääräisiä tarkastuksia ja asetettava enemmän ansoja sekä tarvittaessa otettava näytteitä ja tehtävä testejä.

6 artikla

Raportointi

Jäsenvaltioiden on toimitettava viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä huhtikuuta komissiolle ja muille jäsenvaltioille edellisenä kalenterivuonna suoritettujen kartoitusten tulokset seuraavien säännösten mukaisesti:

a)

tämän asetuksen 5 artiklan 2 kohta, käyttäen yhtä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/1231 liitteessä I vahvistetuista malleista;

b)

tämän asetuksen 5 artiklan 3 kohta, käyttäen yhtä tämän asetuksen liitteessä II vahvistetuista malleista.

7 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä lokakuuta 2022.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 317, 23.11.2016, s. 4.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2072, annettu 28 päivänä marraskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten vahvistamisesta kasvintuhoojien vastaisten suojatoimenpiteiden osalta, komission asetuksen (EY) N:o 690/2008 kumoamisesta ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2019 muuttamisesta (EUVL L 319, 10.12.2019, s. 1).

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1231, annettu 27 päivänä elokuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 22 ja 23 artiklassa tarkoitettujen kartoitusten tuloksista annettavien vuosittaisten raporttien muodosta ja niitä koskevista ohjeista sekä monivuotisten kartoitusohjelmien muodosta ja käytännön järjestelyistä (EUVL L 280, 28.8.2020, s. 1).

(4)  EFSA (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen) 2019. Pest survey card on Aleurocanthus spiniferus and Aleurocanthus woglumi. EFSA supporting publication 2019:EN-1565. 17pp. doi:10.2903/sp.efsa.2019.EN-1565. Saatavilla verkossa osoitteessa https://arcg.is/u5DTL


LIITE I

Luettelo 2 artiklassa tarkoitetuista leviämistä estävistä rajatuista alueista

1.   Kroatia

Rajatun alueen numero

Rajatun alueen osa

Alue

Kunnat tai muut hallinnolliset/maantieteelliset aluemäärittelyt

Kunta

Maarekisterikunnat

1.

Saastunut alue

Dubrovnik-Neretvan maakunta

Konavle

Vitaljina, Ljuta, Đurinići

Puskurialue

Dubrovnik-Neretvan maakunta

Konavle

Pločice, Pavlje Brdo, Vodovađa, Dubravka, Dunave, Popovići, Gruda, Lovorno, Pridvorje, Zastolje, Radovčići, Kuna Konavoska

2.

Saastunut alue

Split-Dalmatian maakunta

Jelsa

Vrisnik

Milna

Milna

Puskurialue

Split-Dalmatian maakunta

Jelsa

Jelsa, Pitve, Vrbanj, Dol, Stari Grad, Svirče, Vrbovska

Šolta

Gornje Selo

Milna

Bobovišća

Nerežišća

Nerežišća, Dračevica

Sutivan

Sutivan

2.   Kreikka

Rajatun alueen numero

Rajatun alueen osa

Alue

Kunnat tai muut hallinnolliset/maantieteelliset aluemäärittelyt

1.

Saastunut alue

Joonian saaret

Korfu (1)


(1)  Puskurialuetta ei ole, koska koko saari muodostaa saastuneen alueen.


LIITE II

Mallit 5 artiklan 3 kohdan nojalla suoritettujen kartoitusten tuloksista raportoimiseksi

A osa

1.   Malli vuotuisten kartoitusten tuloksista raportoimiseksi

Image 1

2.   Ohjeet mallin täyttämistä varten

Jos käytetään tätä mallia, tämän liitteen B osassa olevaa lomaketta ei täytetä.

Sarake 1:

Ilmoitetaan maantieteellisen alueen nimi, esiintymän numero tai muu tieto, jonka perusteella kyseessä oleva rajattu alue ja sen määrittämispäivä voidaan yksilöidä.

Sarake 2:

Ilmoitetaan rajatun alueen koko ennen kartoituksen aloittamista.

Sarake 3:

Ilmoitetaan rajatun alueen koko kartoituksen jälkeen.

Sarake 4:

Ilmoitetaan käytetty menetelmä: leviämisen estäminen. Lisätään rivejä sen mukaan, mikä on rajattujen alueiden lukumäärä tuhoojaa kohti, ja niillä sovellettavien menetelmien mukaan.

Sarake 5:

Ilmoitetaan, missä rajatun alueen osassa kartoitus tehtiin, ja lisätään rivejä tarpeen mukaan: saastunut alue (SA) tai puskurialue (PA), käyttäen eri rivejä. Tapauksen mukaan ilmoitetaan puskurialueen se osa, jolla kartoitus tehtiin (esim. viimeiset 20 km ennen saastunutta aluetta, taimitarhojen ympärillä jne.), eri riveillä.

Sarake 6:

Ilmoitetaan kartoituspaikkojen lukumäärä ja kuvaus valitsemalla jokin seuraavista:

1.

Ulkoilma (tuotantoalue): 1.1 pelto (viljelymaa, laidun); 1.2 hedelmätarha/viinitarha; 1.3 taimitarha; 1.4 metsä;

2.

Ulkoilma (muu): 2.1 yksityinen puutarha; 2.2 julkinen alue; 2.3 suojelualue; 2.4 luonnonvaraiset kasvit muilla kuin suojelualueilla; 2.5 muu, täsmennettävä (esim. puutarhamyymälä, vähimmäismyyntipaikka, jossa käytetään puuta pakkausmateriaalina, puuteollisuus, kosteikkoalue, kasteluverkosto tai kuivatusojasto jne.);

3.

Fyysisesti suljetut tilat: 3.1 kasvihuone; 3.2 yksityinen tila, muu kuin kasvihuone; 3.3 julkinen tila, muu kuin kasvihuone; 3.4 muu, täsmennettävä (esim. puutarhamyymälä, vähimmäismyyntipaikka, jossa käytetään puuta pakkausmateriaalina, puuteollisuus).

Sarake 7:

Ilmoitetaan, mitkä ovat riskialueita tuhoojan biologian, isäntäkasvien esiintymisen, ympäristö- ja ilmasto-olosuhteiden sekä riskipaikkojen perusteella.

Sarake 8:

Ilmoitetaan kartoitukseen sisältyvät riskialueet, sarakkeessa 7 yksilöityjen riskialueiden joukosta.

Sarake 9:

Ilmoitetaan kasvit, hedelmät, siemenet, maaperä, pakkausmateriaali, puutavara, koneet, ajoneuvot, vesi, muu (täsmennettävä).

Sarake 10:

Ilmoitetaan luettelo kartoitetuista kasvilajeista/-suvuista täyttämällä yksi rivi yhtä kasvilajia/-sukua kohti.

Sarake 11:

Ilmoitetaan ne kuukaudet vuodesta, jolloin kartoitus tehtiin.

Sarake 12:

Ilmoitetaan kartoituksen tiedot ottaen huomioon kunkin tuhoojan kartoitusta koskevat oikeudelliset vaatimukset. Merkitään ’ei sovelleta’, kun tietyn sarakkeen tietoja ei sovelleta.

Sarakkeet 13 ja 14:

Ilmoitetaan tarvittaessa tulokset ja annetaan saatavilla olevat tiedot vastaavissa sarakkeissa. ’Määrittämättömiä’ ovat ne analysoidut näytteet, joista ei ole saatu tulosta erilaisten tekijöiden vuoksi (esim. tulos alle toteamisrajan, näytettä ei käsitelty koska sitä ei ollut yksilöity, vanhentunut näyte).

Sarake 15:

Ilmoitetaan kartoituksen toteuttamisvuoden aikana ilmoitetut esiintymät puskurialueella tehdyistä havainnoista. Esiintymän ilmoitusnumeroa ei tarvitse mainita, jos toimivaltainen viranomainen on todennut, että havainto koskee asetuksen (EU) 2016/2031 14 artiklan 2 kohdassa, 15 artiklan 2 kohdassa tai 16 artiklassa tarkoitettua tapausta. Tässä tapauksessa ilmoitetaan sarakkeessa 16 (”Huomautukset”) syy, jonka vuoksi tätä tietoa ei anneta.

B osa

1.   Malli vuotuisten tilastopohjaisten kartoitusten tuloksista raportoimiseksi

Image 2

2.   Ohjeet mallin täyttämistä varten

Jos käytetään tätä mallia, tämän liitteen A osassa olevaa lomaketta ei täytetä.

Selitetään kartoituksen suunnittelua koskevat taustaoletukset tuhoojakohtaisesti. Esitetään yhteenveto ja perustelu:

Kohdepopulaatio, epidemiologinen yksikkö ja tarkastusyksiköt

Havaitsemismenetelmä ja menetelmän herkkyys

Riskitekijä(t), joista ilmoitetaan riskitasot ja vastaavat suhteelliset riskit ja isäntäkasvipopulaation osuudet

Sarake 1:

Ilmoitetaan maantieteellisen alueen nimi, esiintymän numero tai muu tieto, jonka perusteella kyseessä oleva rajattu alue ja sen määrittämispäivä voidaan yksilöidä.

Sarake 2:

Ilmoitetaan rajatun alueen koko ennen kartoituksen aloittamista.

Sarake 3:

Ilmoitetaan rajatun alueen koko kartoituksen jälkeen.

Sarake 4:

Ilmoitetaan käytetty menetelmä: leviämisen estäminen. Lisätään rivejä sen mukaan, mikä on rajattujen alueiden lukumäärä tuhoojaa kohti, ja niillä sovellettavien menetelmien mukaan.

Sarake 5:

Ilmoitetaan, missä rajatun alueen osassa kartoitus tehtiin, ja lisätään rivejä tarpeen mukaan: saastunut alue (SA) tai puskurialue (PA), käyttäen eri rivejä. Tapauksen mukaan ilmoitetaan puskurialueen se osa, jolla kartoitus tehtiin (esim. viimeiset 20 km ennen saastunutta aluetta, taimitarhojen ympärillä jne.), eri riveillä.

Sarake 6:

Ilmoitetaan kartoituspaikkojen lukumäärä ja kuvaus valitsemalla jokin seuraavista kohdista:

1.

Ulkoilma (tuotantoalue): 1.1 pelto (viljelymaa, laidun); 1.2 hedelmätarha/viinitarha; 1.3 taimitarha; 1.4 metsä;

2.

Ulkoilma (muu): 2.1 yksityinen puutarha; 2.2 julkinen alue; 2.3 suojelualue; 2.4 luonnonvaraiset kasvit muilla kuin suojelualueilla; 2.5 muu, täsmennettävä (esim. puutarhamyymälä, vähimmäismyyntipaikka, jossa käytetään puuta pakkausmateriaalina, puuteollisuus, kosteikkoalue, kasteluverkosto tai kuivatusojasto jne.);

3.

Fyysisesti suljetut tilat: 3.1 kasvihuone; 3.2 yksityinen tila, muu kuin kasvihuone; 3.3 julkinen tila, muu kuin kasvihuone; 3.4 muu, täsmennettävä (esim. puutarhamyymälä, vähimmäismyyntipaikka, jossa käytetään puuta pakkausmateriaalina, puuteollisuus).

Sarake 7:

Ilmoitetaan ne kuukaudet vuodesta, jolloin kartoitukset tehtiin.

Sarake 8:

Ilmoitetaan kohdepopulaatio ja sitä vastaava luettelo isäntälajeista/-suvuista ja katetusta alueesta. Kohdepopulaatio määritellään tarkastusyksiköiden kokonaisuutena. Sen koko määritellään tavanomaisesti maatalousalueiden osalta hehtaareina, mutta kyseessä voivat olla myös palstat, pellot, kasvihuoneet jne. Valinta perustellaan taustaoletuksissa. Ilmoitetaan tarkastusyksiköt, joita kartoitus koski. ’Tarkastusyksiköllä’ tarkoitetaan kasveja, kasvinosia, hyödykkeitä, materiaaleja ja tuhoojan vektoreita, jotka on tutkittu tuhoojien yksilöimiseksi ja havaitsemiseksi.

Sarake 9:

Ilmoitetaan epidemiologiset yksiköt, joita kartoitus koski, niiden kuvaus ja mittayksikkö. ’Epidemiologisella yksiköllä’ tarkoitetaan homogeenista aluetta, jolla tuhoojan ja isäntäkasvien keskinäiset vaikutukset sekä abioottiset ja bioottiset tekijät ja olosuhteet johtaisivat samaan epidemiologiaan, jos tuhoojaa esiintyisi. Epidemiologiset yksiköt ovat kohdepopulaation alayksikköjä, jotka ovat epidemiologialtaan homogeenisia ja joihin kuuluu vähintään yksi isäntäkasvi. Joissakin tapauksissa koko isäntäpopulaatio tietyllä alueella / tietyssä maassa voidaan määritellä epidemiologiseksi yksiköksi. Kyse voi olla yhteisen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön alueista (NUTS-alueista), kaupunkialueista, metsistä, ruusutarhoista tai maatiloista tai hehtaarimääräisistä alueista. Valinta perustellaan taustaoletuksissa.

Sarake 10:

Ilmoitetaan kartoituksessa käytetty menetelmä sekä kussakin tapauksessa toteutettujen toimien lukumäärä kutakin tuhoojaa koskevien oikeudellisten erityisvaatimusten mukaisesti. Merkitään ’ei sovelleta’, kun tietyn sarakkeen tietoja ei sovelleta.

Sarake 11:

Ilmoitetaan arvio näytteenoton tehokkuudesta. Näytteenoton tehokkuudella tarkoitetaan sen todennäköisyyttä, että tartunnan saaneista kasveista valitaan tartunnan saaneita kasvinosia. Vektorien osalta se tarkoittaa sitä, kuinka tehokkaasti menetelmän avulla saadaan otettua kiinni positiivinen vektori, kun niitä esiintyy kartoitettavalla alueella. Maaperän osalta se tarkoittaa sitä, kuinka tehokkaasti saadaan valittua tuhoojan sisältävä maaperänäyte, kun tuhoojaa esiintyy kartoitettavalla alueella.

Sarake 12:

’Menetelmän herkkyydellä’ tarkoitetaan sitä, kuinka todennäköisesti menetelmä havaitsee asianmukaisesti tuhoojan esiintymisen. Menetelmän herkkyys määritellään todennäköisyydeksi siitä, että tosiasiallisesti positiivisesta isäntäkasvista saadaan positiivinen testitulos. Se saadaan kertomalla näytteenoton tehokkuus (eli todennäköisyys valita tartunnan saaneesta kasvista tartunnan saaneita kasvinosia) diagnostisella herkkyydellä (joka määritetään yksilöimisprosessissa käytettävällä silmämääräisellä tarkastuksella ja/tai laboratoriotestillä).

Sarake 13:

Ilmoitetaan riskitekijät eri riveillä käyttäen niin monta riviä kuin tarpeen. Ilmoitetaan jokaisen riskitekijän osalta riskitaso ja vastaava suhteellinen riski ja isäntäkasvipopulaation osuus.

Sarake B:

Ilmoitetaan kartoituksen tiedot ottaen huomioon kunkin tuhoojan kartoitusta koskevat oikeudelliset vaatimukset. Merkitään ’ei sovelleta’, kun tietyn sarakkeen tietoja ei sovelleta. Näissä sarakkeissa annettavat tiedot liittyvät sarakkeeseen 10 ”Havaitsemismenetelmät” sisältyviin tietoihin.

Sarake 18:

Ilmoitetaan ansapaikkojen määrä, jos se ei ole sama kuin ansojen määrä (sarake 17) (jos esimerkiksi samaa ansaa käytetään eri paikoissa).

Sarake 21:

Ilmoitetaan positiivisiksi, negatiivisiksi ja määrittämättömiksi todettujen näytteiden määrä. ’Määrittämättömiä’ ovat ne analysoidut näytteet, joista ei ole saatu tulosta erilaisten tekijöiden vuoksi (esim. tulos alle toteamisrajan, näytettä ei käsitelty koska sitä ei ollut yksilöity, vanhentunut näyte jne.).

Sarake 22:

Ilmoitetaan kartoituksen toteuttamisvuoden aikana ilmoitetut esiintymät puskurialueella tehdyistä havainnoista. Esiintymän ilmoitusnumeroa ei tarvitse mainita, jos toimivaltainen viranomainen on todennut, että havainto koskee asetuksen (EU) 2016/2031 14 artiklan 2 kohdassa, 15 artiklan 2 kohdassa tai 16 artiklassa tarkoitettua tapausta. Tässä tapauksessa ilmoitetaan sarakkeessa 25 (”Huomautukset”) syy, jonka vuoksi tätä tietoa ei anneta.

Sarake 23:

Ilmoitetaan kartoituksen herkkyys, sellaisena kuin se määritellään kansainvälisessä kasvinsuojelutoimenpidestandardissa (ISPM 31). Tämän saavutetun luotettavuustason, joka koskee tuhoojista vapaata asemaa, arvo lasketaan tehtyjen tarkastusten (ja/tai otettujen näytteiden) perusteella ottaen huomioon menetelmän herkkyys ja oletettu esiintyvyys.

Sarake 24:

Ilmoitetaan oletettu esiintyvyys ennen kartoitusta tehdyn, tuhoojan todennäköistä todellista esiintyvyyttä kentällä koskevan arvioinnin perusteella. Oletettu esiintyvyys asetetaan tavoitteeksi kartoituksessa, ja se vastaa riskinhallinnasta vastaavien tahojen tekemää kompromissia tuhoojan esiintymistä koskevan riskin ja kartoituksen tekemiseen käytettävien resurssien välillä. Esiintyvyyskartoituksissa arvoksi vahvistetaan tavallisesti yksi prosentti.