(1)

Venäjän federaation hyökkäys Ukrainaan 24 päivänä helmikuuta 2022 on johtanut Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaiseen maahantuloon useisiin jäsenvaltioihin. Tämä lisää jäsenvaltioiden taloudellisiin resursseihin kohdistuvaa painetta vastata kiireellisiin muuttoliikettä, rajaturvallisuutta ja turvallisuutta koskeviin tarpeisiin, jotka kriisin luonne ja laajuus huomioon ottaen jatkuvat vuoden 2022 jälkeen.

(2)

Unionin sisäasioiden muuttoliike-, rajaturvallisuus- ja turvallisuuspolitiikkaa on tuettu 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen rahoituksella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 516/2014 (2) perustetusta turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta ja sisäisen turvallisuuden rahastosta, johon kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 515/2014 (3) perustettu ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusväline sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 513/2014 (4) perustettu poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusväline, jäljempänä ’vuosien 2014–2020 sisäasioiden rahastot’.

(3)

Vuosien 2014–2020 sisäasioiden rahastojen täytäntöönpanokautta on tarpeen jatkaa yhdellä vuodella, jotta jäsenvaltiot voivat käyttää täysimääräisesti kyseisistä ohjelmista käyttämättä jääneet määrät ja jotta ne voivat tarvittaessa tarkistaa nopeasti ohjelmiensa täytäntöönpanoa, jotta voidaan vastata Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen aiheuttamiin ennakoimattomiin haasteisiin.

(4)

On tarpeen säätää joustavuuden lisäämisestä korvamerkittyjen varojen käytössä asetuksen (EU) N:o 516/2014 mukaisesti; tällä hetkellä kyseinen asetus estää ohjelmakauden 2014–2020 käyttämättä jääneiden määrien käytön toimiin, joilla vastataan Ukrainaan kohdistuvasta hyökkäyksestä johtuviin kiireellisiin tarpeisiin.

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 514/2014 (5) vahvistetaan vuosien 2014–2020 sisäasioiden rahastojen täytäntöönpanoa koskevat yleiset säännöt muun muassa menojen rahoituksen ja täytäntöönpanokauden osalta. Kyseisissä säännöissä rajoitetaan jäsenvaltioiden maksujen tukikelpoisuus viimeistään 30 päivään kesäkuuta 2023 ja vahvistetaan täytäntöönpanokauden päättyvän 31 päivänä joulukuuta 2023.

(6)

Muuttoliikkeen ja rajaturvallisuuden alalla alettiin vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa 1 päivänä tammikuuta 2021 soveltaa uudistettua rahastopakettia, johon kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1147 (6) perustettu uusi turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1148 (7) perustettu rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1149 (8) perustettu sisäisen turvallisuuden rahasto, jäljempänä ’vuosien 2021–2027 sisäasioiden rahastot’.

(7)

Vaikka vuosien 2021–2027 sisäasioiden rahastot tulivat voimaan 15 päivänä heinäkuuta 2021 ja niitä alettiin soveltaa taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2021, kaikkien jäsenvaltioiden ohjelmia ei ole vielä hyväksytty.

(8)

Jotta voidaan varmistaa vuosien 2014–2020 sisäasioiden rahastojen ja vuosien 2021–2027 sisäasioiden rahastojen toimintapoliittisten tavoitteiden täytäntöönpanon jatkuvuus ja mahdollistaa sujuva siirtyminen ohjelmakaudesta 2014–2020 ohjelmakauteen 2021–2027 ja siten minimoida jäsenvaltioiden hallinnollinen taakka, kyseisten rahoitusvälineiden täytäntöönpanossa on tarpeen olla jonkin verran päällekkäisyyttä. Kyseinen tarve tunnustetaan nimenomaisesti vuosien 2021–2027 sisäasioiden rahastoissa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1060 (9), joissa sallitaan menojen taannehtiva tukikelpoisuus 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen.

(9)

Huolimatta säännöksistä, jotka auttavat kuromaan umpeen vuosien 2014–2020 sisäasioiden rahastojen ja vuosien 2021–2027 sisäasioiden rahastojen välistä kuilua, vuosien 2014–2020 sisäasioiden rahastojen täytäntöönpanon päättymispäivä ja vuosien 2021–2027 sisäasioiden rahastojen ohjelmien ennakoidut hyväksymispäivät saattavat altistaa jäsenvaltiot huomattavalle rahoitusvajeelle. Kyseinen rahoitusvaje saattaa johtaa likviditeettiongelmiin, jotka johtuvat jäsenvaltioiden muuttoliikkeen hallintaan ja rajaturvallisuuteen kohdistuvasta lisäpaineesta, joka puolestaan on seurausta Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisesta maahantulosta.

(10)

Merkittävän rahoitusvajeen riskiä pahentaa se, että vuosien 2014–2020 sisäasioiden rahastoihin sovelletaan talousarviositoumusten täytäntöönpanossa lyhyempää sykliä (N+2-sääntö), jota ei ole mukautettu muihin yhteistyössä hallinnoitaviin unionin rahoitusvälineisiin, kuten koheesiorahastoihin, joihin sovelletaan pidempää täytäntöönpanokautta (N+3-sääntö). N+3-sääntöä sovelletaan vuosien 2021–2027 sisäasioiden rahastoihin asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisesti. N+3-sääntö tarkoittaa, että vuonna N tehty sitoumus on katettava samansuuruisella ennakkomaksu- ja välimaksupyynnöllä ennen 31 päivää joulukuuta vuonna N+3 (esimerkiksi vuonna 2014 tehty sitoumus on katettava kokonaisuudessaan ennakkomaksuilla ja maksupyynnöillä ennen 31 päivää joulukuuta 2017). Kattamaton määrä vapautetaan, mikä tarkoittaa, että jäsenvaltio menettää asiaankuuluvan rahoituksen.

(11)

Saatavilla olevat tiedot täytäntöönpanon tilanteesta jäsenvaltioissa osoittavat, että on suuri sellaisten varojen vapautumisen riski, joita voitaisiin muutoin käyttää uusiin tarpeisiin vastaamiseen. Kyseinen riski johtuu osittain syistä, joihin jäsenvaltiot eivät voi vaikuttaa, kuten covid-19-pandemian vuosina 2020–2021 aiheuttamista täytäntöönpanoviiveistä. Jos rahastojen täytäntöönpanokautta jatkettaisiin vuodella, jäsenvaltiot voisivat hyödyntää vuosien 2014–2020 ohjelmien talousarviositoumuksia täysimääräisesti vastatakseen haasteisiin, joita ne nyt kohtaavat Ukrainan sodan vuoksi.

(12)

Asetuksessa (EU) N:o 514/2014 tunnustetaan, että jos ilmenee uusia tai odottamattomia seikkoja, jo hyväksyttyä kansallista ohjelmaa voidaan komission tai asianomaisen jäsenvaltion aloitteesta tarkastella uudelleen ja tarvittaessa tarkistaa jäljellä olevan ohjelmakauden ajaksi. Ukrainan sotaa on asianmukaista pitää ”uutena tai odottamattomana seikkana”, jolla voidaan perustella ohjelman uudelleentarkastelu ja operatiivinen uudelleensuuntaaminen uudet tarpeet huomioon ottaen ja aiemmin hyväksytyn ohjelman erityistavoitteiden mukaisesti.

(13)

Jotta jäsenvaltioille annetaan edelleen pääsy vuosien 2014–2020 sisäasioiden rahastoista käyttämättä jääneisiin määriin, on tarpeen jatkaa kyseisten rahastojen tukikelpoisuusaikaa yhdellä vuodella ja tehdä tarvittavat mukautukset ohjelmien täytäntöönpanoon, niistä raportointiin, niiden arviointiin ja päättämiseen sovellettaviin päivämääriin sekä vapautettuja määriä koskeviin päivämääriin.

(14)

Sen varmistamiseksi, että tukikelpoisuusaikaa jatketaan mahdollisimman selkeästi, on tarpeen vahvistaa vielä yksi tärkeä päivämäärä, johon mennessä menojen on oltava aiheutuneita ja maksettuja.

(15)

Asetusta (EU) N:o 516/2014 muutettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/2000 (10) siten, että pääsy kansainvälistä suojelua hakevien tai saavien henkilöiden siirtoa varten korvamerkittyihin varoihin voidaan vapauttaa ja niitä voidaan käyttää tiettyihin muihin kansallisen ohjelman mukaisiin toimiin. Kyseistä joustavuuden periaatetta on tarpeen laajentaa, jotta voidaan vastata kiireellisiin tarpeisiin uusien tai odottamattomien seikkojen vuoksi, ja erityisesti siksi, että voidaan vastata jäsenvaltioiden uusiin turvapaikka- ja muuttoliikehallinnan tarpeisiin, jotka johtuvat Ukrainaan kohdistuvasta hyökkäyksestä.

(16)

Jotta voidaan vapauttaa pääsy kaikkiin käytettävissä oleviin varoihin ja välttää niiden menettäminen aiemmin tiettyihin erityistarkoituksiin asetuksen (EU) N:o 516/2014 mukaisesti korvamerkittyjen käyttämättömien varojen, mukaan lukien erityistoimiin ja unionin uudelleensijoittamisohjelmaan tarkoitetut varat, vapautumisen vuoksi, on tarpeen tarjota jäsenvaltioille joustovaraa käyttää näitä varoja poikkeuksellisesti uusien tai odottamattomien seikkojen, kuten Ukrainaan kohdistuvasta hyökkäyksestä johtuvien uusien tai odottamattomien seikkojen, johdosta.

(17)

Jotta käytettävissä olevia rahoituslähteitä voitaisiin hyödyntää laajemmin ennalta arvaamattomissa tulevissa tilanteissa, on asianmukaista sallia jäsenvaltioiden ja muiden julkisten tai yksityisten avunantajien suorittaa ohjelmakauden 2021–2027 aikana lisärahoitusosuuksia turvapaikka- ja muuttoliikehallintaan ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen muodossa. Kyseisten ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen on määrä muodostaa jäsenvaltioiden ja muiden julkisten tai yksityisten avunantajien rahoitusosuus, jolla rahoitetaan turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston tiettyjä menoeriä vuosina 2021–2027, ja se mahdollistaa lisävalmiustoimenpiteen, jolla rahoitetaan turvapaikka- ja muuttoliiketoimia jäsenvaltioissa kriisien, kuten Ukrainaan kohdistuvasta hyökkäyksestä johtuvan kriisin, aikana.

(18)

Vuosien 2014–2020 turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta ja vuosien 2021–2027 turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta myönnettävällä tuella täydennetään muista unionin rahastoista, erityisesti koheesiopolitiikan yhteydessä, rahoitettavia toimia, jotta käytettävissä olevan rahoituksen vaikutus olisi mahdollisimman suuri.

(19)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(20)

Asian kiireellisyyden, joka koskee taloudellisten resurssien asettamista jäsenvaltioiden käyttöön Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisesta maahantulosta johtuviin muuttoliikettä, rajaturvallisuutta ja turvallisuutta koskeviin tarpeisiin vastaamiseksi, vuoksi olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa määrätystä kahdeksan viikon määräajasta.

(21)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(22)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(23)

Asetukset (EU) N:o 514/2014, (EU) N:o 516/2014 ja (EU) 2021/1147 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(24)

Jotta jäsenvaltioiden käyttöön voidaan kiireellisesti asettaa taloudellisia resursseja Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisesta maahantulosta johtuviin muuttoliikettä, rajaturvallisuutta ja turvallisuutta koskeviin tarpeisiin vastaamiseksi, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,