NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/110,

annettu 27 päivänä tammikuuta 2022,

eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Välimerellä ja Mustallamerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2022

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (1) 6 artiklassa edellytetään säilyttämistoimenpiteitä, joissa otetaan huomioon käytettävissä olevat tieteelliset, tekniset ja taloudelliset lausunnot, mukaan lukien tarvittaessa tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) laatimat kertomukset sekä asiaankuuluvia maantieteellisiä alueita tai toimivalta-aloja varten perustetuilta neuvoa-antavilta toimikunnilta saadut lausunnot sekä jäsenvaltioiden antamat yhteiset suositukset.

(2)

Kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyvät toimenpiteet hyväksyy neuvosto, mukaan lukien tarvittaessa tietyt niihin toiminnallisesti liittyvät edellytykset. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 1 kohdassa säädetään, että kalastusmahdollisuudet olisi jaettava jäsenvaltioille siten, että varmistetaan kullekin jäsenvaltiolle kalastustoiminnan suhteellinen vakaus kunkin kalakannan tai kalastuksen osalta.

(3)	Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa asetetaan yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteeksi saavuttaa kestävän enimmäistuoton hyödyntämistaso mahdollisuuksien mukaan vuoteen 2015 mennessä ja asteittain viimeistään vuonna 2020 kaikkien kantojen osalta.

(4)

Suurimmat sallitut saaliit, jäljempänä ’TACit’, olisi sen vuoksi vahvistettava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 mukaisesti ja saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen perusteella ottaen huomioon biologiset ja sosioekonomiset näkökohdat ja varmistaen samalla eri kalastussektorien välinen oikeudenmukainen kohtelu sekä ottaen huomioon myös näkemykset, jotka on tuotu esiin sidosryhmien kuulemisissa.

(5)	Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 4 kohdan mukaan yksittäisten monivuotisten suunnitelmien alaisten kantojen kalastusmahdollisuudet on vahvistettava kyseisissä suunnitelmissa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

(6)

Läntisen Välimeren pohjakalakantoja hyödyntäviä kalastuksia koskeva monivuotinen suunnitelma, jäljempänä ’suunnitelma’, vahvistettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/1022 (2), ja se tuli voimaan 16 päivänä heinäkuuta 2019. Suunnitelmalla pyritään varmistamaan, että meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan sellaisia tasoja suuremmiksi, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto, ja pidetään tällaisilla tasoilla.

(7)

Asetuksen (EU) 2019/1022 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti kyseisen asetuksen 1 artiklassa lueteltujen kantojen kalastusmahdollisuudet olisi vahvistettava siten, että saavutetaan kestävän enimmäistuoton tasoinen kalastuskuolevuustavoite mahdollisuuksien mukaan asteittain vuoteen 2020 mennessä ja viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2025. Kalastusmahdollisuudet olisi ilmaistava suurimman sallitun pyyntiponnistuksen muodossa troolareiden ja pitkäsiima-alusten osalta ja vahvistettava asetuksen (EU) 2019/1022 7 artiklassa säädetyn pyyntiponnistusjärjestelmän mukaisesti, ja Aristeus antennatus -katkaravun ja Aristaeomorpha foliacea -katkaravun enimmäissaalisrajoitukset olisi vahvistettava tieteellisten lausuntojen perusteella.

(8)

STECF:n lausunnon mukaan kestävän enimmäistuoton tavoitteiden saavuttaminen läntisen Välimeren kalakantojen osalta edellyttää kiireellisiä lisätoimia ja troolikalastuksen osalta kalastuskuolevuuden merkittävää vähenemistä. Sen vuoksi troolareiden suurinta sallittua pyyntiponnistusta olisi vuonna 2022 vähennettävä suunnitelman 7 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti 6 prosenttia verrattuna vuosien 2015–2017 perustasoon, ja tämä vähennys olisi tehtävä neuvoston asetuksella (EU) 2021/90 (3) vuodeksi 2021 vahvistetusta suurimmasta sallitusta pyyntiponnistuksesta ja Italian viranomaisten tasolla vahvistetusta pyyntiponnistuksen lisävähennyksestä.

(9)

STECF:n lausunnon mukaan kestävän enimmäistuoton tavoitteiden saavuttaminen läntisen Välimeren kalakantojen osalta edellyttää kiireellisiä lisätoimia, erityisesti kalastuskuolevuuden hillitsemiseksi pohjasiima-alusten osalta. Vuodeksi 2022 on tarpeen vahvistaa pitkäsiima-alusten suurin sallittu pyyntiponnistus suunnitelman 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti, 1 päivän tammikuuta 2015 ja 31 päivän joulukuuta 2017 välisenä aikana kalastuspäivien lukumääränä ilmaistun pyyntiponnistuksen perusteella. Tämä pitkäsiima-alusten suurin sallittu pyyntiponnistus ei saisi vaikuttaa vuodeksi 2023 vahvistettavaan suurimpaan sallittuun pyyntiponnistukseen.

(10)

STECF:n vuonna 2020 antaman lausunnon mukaan Aristeus antennatus -katkaravun kalastuskuolevuutta maantieteellisillä osa-alueilla 1, 5, 6 ja 7 ja maantieteellisillä osa-alueilla 8, 9, 10 ja 11 olisi vähennettävä merkittävästi, jotta kestävä enimmäistuotto saavutettaisiin viimeistään vuoteen 2025 mennessä. Välimeren yleisen kalastuskomission (GFCM) kalastusta käsittelevä tieteellinen neuvoa-antava komitea (SAC) antoi myös saman lausunnon Aristeus antennatus -katkaravun kalastuskuolevuudesta maantieteellisellä osa-alueella 2. Lisäksi STECF arvioi, että Aristeus antennatus -katkarapujen biomassa oli vähenemässä. STECF:n vuonna 2021 antaman lausunnon mukaan tämän lajin kalastuskuolevuus ei ole muuttunut ja lisää hoitotoimenpiteitä näin ollen tarvitaan. Kun otetaan huomioon tieteellinen lausunto ja kantojen muuttumaton tilanne, on suunnitelman 7 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti aiheellista täydentää pyyntiponnistusjärjestelmää enimmäissaalisrajoituksilla ja vahvistaa Aristeus antennatus -katkaravun erityinen enimmäissaalisrajoitus maantieteellisillä osa-alueilla 1, 2, 5, 6 ja 7 ja Aristeus antennatus -katkaravun enimmäissaalisrajoitus maantieteellisillä osa-alueilla 8, 9, 10 ja 11.

(11)

STECF:n vuonna 2020 antaman lausunnon mukaan Aristaeomorpha foliacea -katkaravun biomassa maantieteellisillä osa-alueilla 8, 9, 10 ja 11 oli vähenemässä. STECF:n vuonna 2021 antaman lausunnon mukaan tämän lajin kalastuskuolevuus ei ole muuttunut ja sen biomassa on yhä vähenemässä. Kun otetaan huomioon tieteellinen lausunto ja kantojen muuttumaton tilanne, on suunnitelman 7 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti aiheellista täydentää pyyntiponnistusjärjestelmää enimmäissaalisrajoituksilla ja vahvistaa Aristaeomorpha foliacea -katkaravun erityinen enimmäissaalisrajoitus maantieteellisillä osa-alueilla 8, 9, 10 ja 11.

(12)

GFCM antoi vuonna 2018 pidetyssä 42. vuosikokouksessaan suosituksen GFCM/42/2018/1 ankeriaan (Anguilla anguilla) hoitotoimenpiteistä Välimerellä (GFCM-alueen maantieteelliset osa-alueet 1–27). Kyseisiin toimenpiteisiin kuuluu saalis- tai pyyntiponnistusrajoituksia ja kolmen peräkkäisen kuukauden pituinen vuotuinen kalastuskielto, jotka kunkin jäsenvaltion on määritettävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1100/2007 (4) säilyttämistavoitteiden ja ankeriasta koskevan kansallisen hoitosuunnitelman tai -suunnitelmien mukaisesti sekä sen mukaan, mitkä ovat ankeriaan vaelluskaudet kyseisessä jäsenvaltiossa. Jos kansalliset hoitosuunnitelmat, joiden tuloksena pyyntiponnistus tai saaliit pienenevät vähintään 30 prosenttia, ovat olleet käytössä ennen kyseisen suosituksen voimaantuloa, jo vahvistettuja ja täytäntöönpantuja saalis- tai pyyntiponnistusrajoituksia ei saisi ylittää. Kalastuskieltoa olisi kyseisen suosituksen mukaisesti sovellettava kaikkiin merivesiin Välimerellä sekä murtovesiin, kuten jokisuistoihin, rannikkolaguuneihin ja jokisuiden vaihettumisalueisiin. Kalastuskieltokausi liittyy toiminnallisesti kalastusmahdollisuuksiin, sillä ilman kalastuskieltoa saaliiden tai pyyntiponnistuksen tasoa olisi alennettava kannan elpymisen varmistamiseksi. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.

(13)

GFCM antoi vuonna 2021 pidetyssä 44. vuosikokouksessaan suosituksen GFCM/44/2021/20 pienten pelagisten lajien kantojen kestävää kalastusta Adrianmerellä koskevasta monivuotisesta hoitosuunnitelmasta (GFCM-alueen maantieteelliset osa-alueet 17 ja 18); suosituksessa otettiin käyttöön enimmäissaaliit ja niitä vastaava laivaston suurin sallittu kapasiteetti pieniä pelagisia lajeja kalastavien kurenuotta-alusten ja pelagisten troolareiden osalta. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.

(14)

GFCM antoi vuonna 2021 pidetyssä 44. vuosikokouksessaan suosituksen GFCM/44/2021/6 Aristaeomorpha foliacea -katkaravun ja Aristeus antennatus -katkaravun kestävää kohdennettua troolikalastusta Levantinmerellä koskevasta monivuotisesta hoitosuunnitelmasta ja suosituksen GFCM/42/2018/3 muuttamisesta (GFCM-alueen maantieteelliset osa-alueet 24, 25, 26 ja 27); suosituksessa otettiin käyttöön kalastusalusten enimmäismäärään perustuva toimenpide pyyntiponnistuksen jäädyttämiseksi. Kyseisellä suosituksella jatkettiin voimassa olevien toimenpiteiden voimassaoloa yhdellä vuodella. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.

(15)

GFCM antoi vuonna 2021 pidetyssä 44. vuosikokouksessaan suosituksen GFCM/44/2021/8 Aristaeomorpha foliacea -katkaravun ja Aristeus antennatus -katkaravun kestävää kohdennettua troolikalastusta Joonianmerellä koskevasta monivuotisesta hoitosuunnitelmasta ja suosituksen GFCM/42/2018/4 muuttamisesta (GFCM-alueen maantieteelliset osa-alueet 19, 20 ja 21); suosituksessa otettiin käyttöön kalastusalusten enimmäismäärään perustuva toimenpide pyyntiponnistuksen jäädyttämiseksi. Kyseisellä suosituksella jatkettiin voimassa olevien toimenpiteiden voimassaoloa yhdellä vuodella. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.

(16)

GFCM antoi vuonna 2021 pidetyssä 44. vuosikokouksessaan suosituksen GFCM/44/2021/7 Aristaeomorpha foliacea -katkaravun ja Aristeus antennatus -katkaravun kestävää kohdennettua troolikalastusta Sisiliansalmessa koskevista hoitotoimenpiteistä ja suosituksen GFCM/43/2019/6 muuttamisesta (GFCM-alueen maantieteelliset osa-alueet 12, 13, 14, 15 ja 16); suosituksessa otettiin käyttöön kalastusalusten enimmäismäärään perustuva toimenpide pyyntiponnistuksen jäädyttämiseksi. Kyseisellä suosituksella jatkettiin voimassa olevien toimenpiteiden voimassaoloa yhdellä vuodella. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.

(17)

GFCM antoi vuonna 2019 pidetyssä 43. vuosikokouksessaan suosituksen GFCM/43/2019/5 pohjakalojen kestävää kalastusta Adrianmerellä koskevasta monivuotisesta hoitosuunnitelmasta (GFCM-alueen maantieteelliset osa-alueet 17 ja 18); suosituksessa otettiin käyttöön pyyntiponnistusjärjestelmä ja sitä vastaava laivaston suurin sallittu kapasiteetti tiettyjen pohjakalakantojen osalta. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.

(18)

GFCM antoi vuonna 2021 pidetyssä 44. vuosikokouksessaan suosituksen GFCM/44/2021/1 pyyntiponnistusjärjestelmän käyttöön ottamisesta keskeisten pohjakalojen kalastuksessa Adrianmerellä (GFCM-alueen maantieteelliset osa-alueet 17 ja 18); suosituksessa otettiin käyttöön eri troolityyppejä ja laivastonosia koskevat suurimmat sallitut kalastuspäivien määrät tiettyjen pohjakalakantojen osalta. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.

(19)

Ottaen huomioon Slovenian laivaston erityispiirteet ja sen vähäinen vaikutus pienten pelagisten lajien kantoihin ja pohjakalalajeihin on aiheellista säilyttää nykyiset kalastustavat ja varmistaa Slovenian laivaston mahdollisuus kalastaa vähimmäismäärä pieniä pelagisia lajeja ja vähimmäisponnistuskiintiö pohjakalalajien osalta.

(20)

GFCM antoi vuonna 2019 pidetyssä 43. vuosikokouksessaan myös suosituksen GFCM/43/2019/4 jalokorallin (Corallium rubrum) kestävää hyödyntämistä Välimerellä koskevasta hoitosuunnitelmasta (GFCM-alueen maantieteelliset osa-alueet 1–27); suosituksessa otettiin jalokorallille käyttöön kalastuslupien enimmäismäärään perustuva toimenpide pyyntiponnistuksen jäädyttämiseksi sekä jakokorallia koskevat pyyntirajoitukset. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.

(21)

GFCM antoi vuonna 2021 pidetyssä 44. vuosikokouksessaan suosituksen GFCM/44/2021/4 pilkkupagellin kestävää hyödyntämistä Alboráninmerellä koskevasta hoitosuunnitelmasta ja suosituksen GFCM/43/2019/2 muuttamisesta (GFCM-alueen maantieteelliset osa-alueet 1, 2 ja 3); suosituksessa otettiin käyttöön saalis- ja pyyntiponnistusrajoitukset vuosina 2010–2015 hyväksyttyjen ja käytettyjen keskimääräisten tasojen perusteella. Kyseisellä suosituksella jatkettiin voimassa olevien toimenpiteiden voimassaoloa yhdellä vuodella. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.

(22)

GFCM antoi vuonna 2021 pidetyssä 44. vuosikokouksessaan suosituksen GFCM/44/2021/11 kalaparvien kokoamiseen käytettävien ankkuroitujen välineiden käyttöä dolfiinin kalastuksessa Välimerellä koskevista hoitotoimenpiteistä ja suosituksen GFCM/43/2019/1 muuttamisesta (GFCM-alueen maantieteelliset osa-alueet 1–27); suosituksessa otettiin käyttöön dolfiinia kohdennetusti pyytävien kalastusalusten enimmäismäärään perustuva toimenpide pyyntiponnistuksen jäädyttämiseksi. Kyseisellä suosituksella jatkettiin voimassa olevien toimenpiteiden voimassaoloa yhdellä vuodella. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.

(23)

GFCM antoi vuonna 2019 pidetyssä 43. vuosikokouksessaan suosituksen GFCM/43/2019/3, jolla muutetaan suositusta GFCM/41/2017/4 piikkikampelan kalastusta Mustallamerellä koskevasta monivuotisesta hoitosuunnitelmasta (GFCM-alueen maantieteellinen osa-alue 29). Kyseisessä suosituksessa otettiin käyttöön ajantasaistettu alueellinen suurin sallittu saalis (TAC) ja kiintiöiden jakojärjestelmä piikkikampelalle sekä uusia säilyttämistoimenpiteitä, erityisesti kahden kuukauden kalastuskielto ja kalastuspäivien rajoitus 180 päivään vuodessa. Nämä lisätoimenpiteet liittyvät toiminnallisesti kalastusmahdollisuuksiin, sillä ilman kyseisiä toimenpiteitä piikkikampelan TAC-tasoa olisi alennettava kannan elpymisen varmistamiseksi. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.

(24)	GFCM:n antaman tieteellisen lausunnon mukaisesti on välttämätöntä säilyttää kalastuskuolevuus nykyisellä tasolla, jotta kilohailikannan kestävyys Mustallamerellä voidaan turvata. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa kyseiselle kannalle edelleen autonominen kiintiö.

(25)

Kalastusmahdollisuudet olisi vahvistettava saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen perusteella sekä ottaen huomioon biologiset ja sosioekonomiset näkökohdat niin, että samalla varmistetaan eri kalastussektorien välinen oikeudenmukainen kohtelu ja otetaan huomioon sidosryhmien kuulemisen aikana esitetyt kannanotot.

(26)

Tässä asetuksessa vahvistettujen, unionin kalastusalusten käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien käyttöön sovelletaan neuvoston asetusta (EY) N:o 1224/2009 (5) ja erityisesti sen 33 artiklaa, joka koskee saaliiden ja pyyntiponnistuksen kirjaamista, ja 34 artiklaa, joka koskee tietojen ilmoittamista kalastusmahdollisuuksien käyttämisestä loppuun. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää koodit, joita jäsenvaltioiden on käytettävä lähettäessään komissiolle tiedot tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen puretuista saaliista.

(27)	Tässä asetuksessa vahvistettujen, unionin kalastusalusten käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien käyttöön sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1343/2011 (6), jolla pannaan täytäntöön eräät GFCM-sopimusalueella harjoitettavaa kalastusta koskevat säännökset.

(28)

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 847/96 (7) otettiin käyttöön TACien vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyviä lisäedellytyksiä, mukaan lukien kyseisen asetuksen 3 ja 4 artiklan mukaiset varo-TACeja ja analyyttisiä TACeja koskevat joustosäännökset. Kyseisen asetuksen 2 artiklan mukaan neuvosto päättää TACeja vahvistettaessa erityisesti kantojen biologisen tilanteen perusteella niistä kannoista, joihin asetuksen 3 tai 4 artiklaa ei sovelleta. Vuosittainen joustojärjestely on sittemmin otettu asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdalla käyttöön kaikkien purkamisvelvoitteen alaisten kantojen osalta. Jotta vältettäisiin liiallinen jousto, joka heikentäisi meren elollisten luonnonvarojen järkiperäisen ja vastuullisen hyödyntämisen periaatetta, haittaisi yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista ja heikentäisi kantojen biologista tilannetta, olisi näin ollen vahvistettava, että asetuksen (EY) N:o 847/96 3 ja 4 artiklaa sovelletaan analyyttisiin TACeihin vain siinä tapauksessa, ettei asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdassa säädettyä vuosittaista joustomahdollisuutta käytetä.

(29)	Jotta kalastustoiminta ei keskeytyisi ja jotta turvattaisiin unionin kalastajien toimeentulo, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2022. Asian kiireellisyyden vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan heti sen julkaisemisen jälkeen.

(30)	Kalastusmahdollisuuksia käytettäessä olisi kaikilta osin noudatettava unionin oikeutta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan Välimerellä ja Mustallamerellä käytettävissä olevat kalastusmahdollisuudet vuodeksi 2022 tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien osalta.

2 artikla

Soveltamisala

1. Tätä asetusta sovelletaan unionin kalastusaluksiin, jotka hyödyntävät seuraavia kalakantoja:

a)	ankerias (Anguilla anguilla), jalokoralli (Corallium rubrum) ja dolfiini (Coryphaena hippurus) Välimerellä, sellaisena kuin se on määriteltynä 4 artiklan b alakohdassa;

Aristeus antennatus -katkarapu, syvänmerenkatkarapu (Parapenaeus longirostris), Aristaeomorpha foliacea -katkarapu, kummeliturska (Merluccius merluccius), keisarihummeri (Nephrops norvegicus) ja rusotäplämullo (Mullus barbatus) läntisellä Välimerellä, sellaisena kuin se on määriteltynä 4 artiklan c alakohdassa;

c)	sardelli (Engraulis encrasicolus) ja sardiini (Sardina pilchardus) Adrianmerellä, sellaisena kuin se on määriteltynä 4 artiklan d alakohdassa;

d)	kummeliturska (Merluccius merluccius), keisarihummeri (Nephrops norvegicus), meriantura (Solea solea), syvänmerenkatkarapu (Parapenaeus longirostris) ja rusotäplämullo (Mullus barbatus) Adrianmerellä, sellaisena kuin se on määriteltynä 4 artiklan d alakohdassa;

Aristaeomorpha foliacea -katkarapu ja Aristeus antennatus -katkarapu Sisiliansalmessa, sellaisena kuin se on määriteltynä 4 artiklan e alakohdassa, Joonianmerellä, sellaisena kuin se on määriteltynä 4 artiklan f alakohdassa, ja Levantinmerellä, sellaisena kuin se on määriteltynä 4 artiklan g alakohdassa;

f)	pilkkupagelli (Pagellus bogaraveo) Alboráninmerellä, sellaisena kuin se on määriteltynä 4 artiklan h alakohdassa;

g)	kilohaili (Sprattus sprattus) ja piikkikampela (Scophthalmus maximus) Mustallamerellä, sellaisena kuin se on määriteltynä 4 artiklan i alakohdassa.

2. Tätä asetusta sovelletaan myös virkistyskalastukseen, jos se mainitaan nimenomaisesti asiaa koskevissa säännöksissä.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklassa säädettyjä määritelmiä. Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)	’kansainvälisillä vesillä’ vesialueita, jotka eivät kuulu minkään valtion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan;

b)	’virkistyskalastuksella’ ei-kaupallista kalastustoimintaa, jossa meren elollisia vesiluonnonvaroja hyödynnetään virkistys-, matkailu- tai urheilutarkoituksiin;

’suurimmalla sallitulla saaliilla’ (TAC)

i)	sellaisissa kalastuksissa, joihin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4–7 kohdassa tarkoitettua poikkeusta purkamisvelvoitteesta, kalojen määrää, joka kustakin kannasta voidaan purkaa aluksesta vuosittain;

ii)	kaikissa muissa kalastuksissa kalojen määrää, joka kustakin kannasta voidaan pyytää vuosittain;

d)	’kiintiöllä’ unionille tai jäsenvaltiolle myönnettyä osuutta TACista;

e)	’unionin autonomisella kiintiöllä’ saalisrajaa, joka myönnetään autonomisesti unionin kalastusaluksille, jos sovittua TACia ei ole;

f)	’analyyttisellä kiintiöllä’ unionin autonomista kiintiötä, jonka osalta on käytettävissä analyyttinen arviointi;

’analyyttisellä arvioinnilla’ kannan kehityssuunnan määrällistä arviointia sellaisten kannan biologista tilannetta ja hyödyntämistä koskevien tietojen perusteella, jotka tieteellinen tarkastelu on osoittanut riittävän laadukkaiksi, jotta tulevaisuuden saalismäärävaihtoehdoista voidaan antaa tieteellinen lausunto;

h)	’kalaparvien kokoamiseen käytettävillä välineillä’ merenpinnalla kelluvia ankkuroituja välineitä, joilla pyritään houkuttelemaan kaloja.

4 artikla

Kalastusalueet

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia alueiden määritelmiä:

a)	’GFCM-alueen maantieteellisillä osa-alueilla’ tarkoitetaan asetuksen (EU) N:o 1343/2011 liitteessä I määriteltyjä alueita;

b)	’Välimerellä’ tarkoitetaan GFCM-alueen maantieteellisiä osa-alueita 1–27, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o 1343/2011 liitteessä I;

c)	’läntisellä Välimerellä’ tarkoitetaan GFCM-alueen maantieteellisiä osa-alueita 1, 2, 5, 6, 7, 8, 9, 10 ja 11, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o 1343/2011 liitteessä I;

d)	’Adrianmerellä’ tarkoitetaan GFCM-alueen maantieteellisiä osa-alueita 17 ja 18, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o 1343/2011 liitteessä I;

e)	’Sisiliansalmella’ tarkoitetaan GFCM-alueen maantieteellisiä osa-alueita 12, 13, 14, 15 ja 16, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o 1343/2011 liitteessä I;

f)	’Joonianmerellä’ tarkoitetaan GFCM-alueen maantieteellisiä osa-alueita 19, 20 ja 21, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o 1343/2011 liitteessä I;

g)	’Levantinmerellä’ tarkoitetaan GFCM-alueen maantieteellisiä osa-alueita 24, 25, 26 ja 27, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o 1343/2011 liitteessä I;

h)	’Alboráninmerellä’ tarkoitetaan GFCM-alueen maantieteellisiä osa-alueita 1–3, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o 1343/2011 liitteessä I;

i)	’Mustallamerellä’ tarkoitetaan GFCM-alueen maantieteellistä osa-aluetta 29, sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EU) N:o 1343/2011 liitteessä I.

II OSASTO

KALASTUSMAHDOLLISUUDET

I LUKU

Välimeri

5 artikla

Ankerias

1. Tätä artiklaa sovelletaan kaikenlaiseen unionin kalastusalusten harjoittamaan toimintaan ja muuhun unionin kalastustoimintaan, joka liittyy ankeriaan (Anguilla anguilla) pyyntiin, eli kohdennettuun, tahattomaan ja virkistyskalastukseen kaikilla Välimeren merialueilla, mukaan lukien makean veden alueet ja murtovedet, kuten laguunit ja jokisuistot.

2. Unionin kalastusaluksilta kielletään ankeriaan kalastus Välimerellä sijaitsevilla unionin ja kansainvälisillä vesillä kolmen peräkkäisen kuukauden pituiseksi kaudeksi, jonka kukin jäsenvaltio määrittää. Kalastuskiellon on vastattava asetuksessa (EY) N:o 1100/2007 vahvistettuja säilyttämistavoitteita, voimassa olevia kansallisia hoitosuunnitelmia ja siinä ankeriaan vaelluskausia asianomaisissa jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava määritetty kausi komissiolle viimeistään kuukautta ennen kalastuskiellon voimaantuloa ja joka tapauksessa viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2022.

3. Jäsenvaltiot eivät saa ylittää sitä ankeriaan saaliiden tai pyyntiponnistuksen enimmäistasoa, joka on vahvistettu ja pantu täytäntöön niiden kansallisissa hoitosuunnitelmissa, jotka on hyväksytty asetuksen (EY) N:o 1100/2007 2 ja 4 artiklan mukaisesti.

6 artikla

Jalokoralli

1. Tätä artiklaa sovelletaan kaikenlaiseen unionin kalastusalusten harjoittamaan toimintaan ja muuhun unionin kalastustoimintaan, joka liittyy jalokorallin (Corallium rubrum) pyyntiin, eli kohdennettuun ja virkistyskalastukseen Välimerellä.

2. Kohdennetun kalastuksen osalta kalastuslupien enimmäismäärä ja unionin kalastusalusten ja unionin kalastustoiminnan jalokorallikantojen enimmäispyyntimäärät eivät saa ylittää liitteessä I vahvistettuja tasoja.

3. Niiltä unionin kalastusaluksilta, joihin sovelletaan 2 kohtaa, kielletään jalokorallin jälleenlaivaaminen merellä.

4. Virkistyskalastuksen osalta jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kieltääkseen jalokorallin pyytämisen, aluksella pitämisen, jälleenlaivaamisen ja aluksesta purkamisen.

7 artikla

Dolfiini

1. Tätä artiklaa sovelletaan kaikenlaiseen unionin kalastusalusten harjoittamaan kaupalliseen toimintaan ja muuhun unionin kalastustoimintaan, jossa käytetään kalaparvien kokoamiseen käytettäviä välineitä dolfiinin (Coryphaena hippurus) pyytämiseksi Välimerellä sijaitsevilla kansainvälisillä vesillä.

2. Niiden alusten enimmäismäärä, joilla on lupa kalastaa dolfiinia, vahvistetaan liitteessä II.

II LUKU

Läntinen Välimeri

8 artikla

Pohjakalakannat

1. Tätä artiklaa sovelletaan kaikenlaiseen unionin kalastusalusten harjoittamaan toimintaan ja muuhun unionin kalastustoimintaan, joka liittyy asetuksen (EU) 2019/1022 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen pohjakalakantojen pyyntiin läntisellä Välimerellä.

2. Suurin sallittu pyyntiponnistus troolareiden ja pitkäsiima-alusten osalta vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä III. Jäsenvaltioiden on hallinnoitava suurinta sallittua pyyntiponnistusta asetuksen (EU) 2019/1022 9 artiklan mukaisesti.

3. Unionin kalastusalusten enimmäissaalisrajoitusten jakaminen jäsenvaltioiden kesken unionin vesillä läntisellä Välimerellä vahvistetaan liitteessä III.

4. Kalastusmahdollisuuksien jakamista koskevat erityiset säännökset:

a)	Jäsenvaltioiden on jaettava tässä asetuksessa vahvistetut kalastusmahdollisuudet asetuksen (EU) N:o 1380/2013 17 artiklassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti.

Tässä asetuksessa vahvistettu kalastusmahdollisuuksien jakaminen jäsenvaltioiden kesken ei rajoita seuraavien soveltamista:

—	asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 8 kohdan nojalla tehtävät vaihdot;

—	asetuksen (EY) N:o 1224/2009 37 artiklan nojalla tehtävät vähennykset ja uudelleen jakamiset;

—	asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan tai asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdan mukaisesti sallittavat saaliiden lisäpurkamiset;

—	asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan mukaisesti pidätettävät tai asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdan mukaisesti siirrettävät määrät;

—	asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105, 106 ja 107 artiklan nojalla tehtävät vähennykset.

9 artikla

Tietojen toimittaminen

Jäsenvaltioiden on kerättävä ja toimitettava pyyntiponnistustiedot komissiolle asetuksen (EU) 2019/1022 10 artiklan mukaisesti.

Kun jäsenvaltiot toimittavat pyyntiponnistustiedot komissiolle tämän artiklan mukaisesti, niiden on käytettävä liitteessä III esitettyjä pyyntiponnistusryhmän koodeja.

III LUKU

Adrianmeri

10 artikla

Pienten pelagisten lajien kannat

1. Tätä artiklaa sovelletaan kaikenlaiseen unionin kalastusalusten harjoittamaan toimintaan ja muuhun unionin kalastustoimintaan, joka liittyy sardiinin (Sardina pilchardus) ja sardellin (Engraulis encrasicolus) pyyntiin Adrianmerellä.

2. Enimmäissaalit eivät saa ylittää liitteessä IV vahvistettuja tasoja.

3. Pyyntilaivastojen enimmäiskapasiteetti kilowatteina (kW), bruttovetoisuus (GT) sekä enimmäismäärä niiden unionin kalastusalusten osalta, joilla on lupa kalastaa pieniä pelagisten lajien kantoja, vahvistetaan liitteessä IV.

11 artikla

Pohjakalakannat

1. Tätä artiklaa sovelletaan kaikenlaiseen unionin kalastusalusten harjoittamaan toimintaan ja muuhun unionin kalastustoimintaan, joka liittyy kummeliturskan (Merluccius merluccius), keisarihummerin (Nephrops norvegicus), merianturan (Solea solea), syvänmerenkatkaravun (Parapenaeus longirostris) ja rusotäplämullon (Mullus barbatus) pyyntiin Adrianmerellä.

2. Tämän artiklan soveltamisalaan kuuluvien pohjakalakantojen suurin sallittu pyyntiponnistus ja laivaston suurin sallittu kapasiteetti vahvistetaan liitteessä IV.

3. Jäsenvaltio voi muuttaa liitteessä IV vahvistettua pyyntiponnistustensa jakoa siirtämällä kalastuspäiviä pyyntiponnistusryhmältä toiselle samalla maantieteellisellä alueella ja/tai saman pyydyksen osalta, edellyttäen että se soveltaa sellaista kansallista muuntokerrointa, jota parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot tukevat.

4. Jäsenvaltioiden on hallinnoitava suurinta sallittua pyyntiponnistusta asetuksen (EY) N:o 1224/2009 26–35 artiklan mukaisesti.

12 artikla

Tietojen toimittaminen

Kun jäsenvaltiot toimittavat asetuksen (EY) N:o 1224/2009 33 ja 34 artiklan mukaisesti komissiolle tiedot pyydettyjen kantojen puretuista määristä, niiden on käytettävä liitteessä IV ilmoitettuja kantojen koodeja.

IV LUKU

Joonianmeri, Levantinmeri ja Sisiliansalmi

13 artikla

1. Tätä artiklaa sovelletaan kaikenlaiseen unionin kalastusalusten harjoittamaan toimintaan ja muuhun unionin kalastustoimintaan, joka liittyy Aristaeomorpha foliacea -katkaravun ja Aristeus antennatus -katkaravun pyyntiin Joonianmerellä, Levantinmerellä ja Sisiliansalmessa.

2. Niiden pohjatroolareiden enimmäismäärä, joilla on lupa kalastaa pohjakalakantoja, vahvistetaan liitteessä V.

V LUKU

Alboráninmeri

14 artikla

1. Tätä artiklaa sovelletaan unionin kalastusalusten pitkälläsiimalla ja käsisiimalla harjoittamaan kaupalliseen kalastukseen, joka liittyy pilkkupagellin (Pagellus bogaraveo) pyyntiin Alboráninmerellä.

2. Enimmäissaalit eivät saa ylittää liitteessä VI vahvistettuja tasoja.

IV LUKU

Mustameri

15 artikla

Kalastusmahdollisuuksien jakaminen kilohailin osalta

1. Tätä artiklaa sovelletaan kaikenlaiseen unionin kalastusalusten harjoittamaan toimintaan ja muuhun unionin kalastustoimintaan, joka liittyy kilohailin (Sprattus sprattus) pyyntiin Mustallamerellä.

2. Unionin autonominen kilohailin kiintiö, tällaisen kiintiön jakaminen jäsenvaltioiden kesken ja tarvittaessa siihen toiminnallisesti liittyvät edellytykset vahvistetaan liitteessä VII.

16 artikla

Kalastusmahdollisuuksien jakaminen piikkikampelan osalta

1. Tätä artiklaa sovelletaan kaikenlaiseen unionin kalastusalusten harjoittamaan toimintaan ja muuhun unionin kalastustoimintaan, joka liittyy piikkikampelan (Scophthalmus maximus) pyyntiin Mustallamerellä.

2. Unionin vesillä Mustallamerellä sovellettava piikkikampelan TAC ja tällaisen TACin jakaminen jäsenvaltioiden kesken ja tarvittaessa siihen toiminnallisesti liittyvät edellytykset vahvistetaan liitteessä VII.

17 artikla

Piikkikampelaan kohdistuvan pyyntiponnistuksen hallinnointi

Unionin kalastusaluksilla, joilla on lupa kalastaa piikkikampelaa 16 artiklan soveltamisalalla, saa aluksen suurimmasta pituudesta riippumatta kalastaa enintään 180 kalastuspäivää vuodessa.

18 artikla

Piikkikampelaa koskeva kalastuskielto

Unionin kalastusaluksilta on kiellettyä harjoittaa piikkikampelan osalta mitään kalastustoimintaa, mukaan luettuna jälleenlaivaus, aluksella pitäminen, purkaminen aluksesta ja ensimyynti, unionin vesillä Mustallamerellä 15 päivästä huhtikuuta 15 päivään kesäkuuta.

19 artikla

Kalastusmahdollisuuksien jakamista Mustallamerellä koskevat erityiset säännökset

1. Tämän asetuksen 15 ja 16 artiklassa vahvistettu kalastusmahdollisuuksien jakaminen jäsenvaltioiden kesken ei rajoita seuraavien soveltamista:

a)	asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 8 kohdan nojalla tehtävät vaihdot;

b)	asetuksen (EY) N:o 1224/2009 37 artiklan nojalla tehtävät vähennykset ja uudelleen jakamiset; sekä

c)	asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 ja 107 artiklan nojalla tehtävät vähennykset.

2. Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 ja 4 artiklaa ei sovelleta silloin, kun jäsenvaltio käyttää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdassa säädettyä vuosittaista joustomahdollisuutta.

20 artikla

Tietojen toimittaminen

Kun jäsenvaltiot toimittavat asetuksen (EY) N:o 1224/2009 33 ja 34 artiklan mukaisesti komissiolle tiedot unionin vesillä Mustallamerellä pyydettyjen kilohailin ja piikkikampelan kantojen puretuista määristä, niiden on käytettävä liitteessä VII ilmoitettuja kantojen koodeja.

III OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

21 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2022.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä tammikuuta 2022.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J.-Y. LE DRIAN

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1022, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, läntisen Välimeren pohjakalakantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta ja asetuksen (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta (EUVL L 172, 26.6.2019, s. 1).

(3) Neuvoston asetus (EU) 2021/90, annettu 28 päivänä tammikuuta 2021, eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Välimerellä ja Mustallamerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2021 (EUVL L 31, 29.1.2021, s. 1).

(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1100/2007, annettu 18 päivänä syyskuuta 2007, Euroopan ankeriaskannan elvytystoimenpiteistä (EUVL L 248, 22.9.2007, s. 17).

(5) Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1343/2011, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, eräistä kalastusta koskevista säännöksistä GFCM:n (Välimeren yleisen kalastuskomission) sopimusalueella ja kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 muuttamisesta (EUVL L 347, 30.12.2011, s. 44).

(7) Neuvoston asetus (EY) N:o 847/96, annettu 6 päivänä toukokuuta 1996, TACien ja kiintiöiden vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta (EYVL L 115, 9.5.1996, s. 3).

LIITE III

UNIONIN KALASTUSALUSTEN KALASTUSMAHDOLLISUUDET SILTÄ OSIN KUIN ON KYSE POHJAKALAKANTOJEN HOIDOSTA LÄNTISELLÄ VÄLIMERELLÄ

Tämän liitteen taulukoissa vahvistetaan suurin sallittu pyyntiponnistus (kalastuspäivinä) kantaryhmittäin, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen (EU) 2019/1022 1 artiklassa, sekä enimmäissaalisrajoitukset ja alusten suurin pituus kaikentyyppisille trooleille (1) ja pohjasiima-aluksille, joilla kalastetaan pohjakalakantoja läntisellä Välimerellä.

Kaikkiin tässä liitteessä vahvistettuihin kalastusmahdollisuuksiin sovelletaan asetuksessa (EU) 2019/1022 ja asetuksen (EY) N:o 1224/2009 26–35 artiklassa vahvistettuja sääntöjä.

Viittaukset kalastusalueisiin ovat viittauksia GFCM-alueen maantieteellisiin osa-alueisiin.

Seuraavassa esitetään tämän liitteen soveltamiseksi kalakantojen tieteellisten nimien ja yleiskielisten nimien vastaavuustaulukko:

Tieteellinen nimi	Kolmikirjaiminen koodi	Yleiskielinen nimi
Aristaeomorpha foliacea	ARS	Aristaeomorpha foliacea-katkarapu
Aristeus antennatus	ARA	Aristeus antennatus-katkarapu
Merluccius merluccius	HKE	Kummeliturska
Mullus barbatus	MUT	Rusotäplämullo
Nephrops norvegicus	NEP	Keisarihummeri
Parapenaeus longirostris	DPS	Syvänmerenkatkarapu

Suurin sallittu pyyntiponnistus kalastuspäivinä

Troolarit Alboráninmerellä, Baleaareilla, Pohjois-Espanjassa ja Lioninlahdella (maantieteelliset osa-alueet 1, 2, 5, 6 ja 7) (2)

Kantaryhmä	Alusten suurin pituus	Espanja	Ranska	Italia	Pyyntiponnistusryhmän koodi
Rusotäplämullo maantieteellisillä osa-alueilla 1, 5, 6 ja 7; kummeliturska maantieteellisillä osa-alueilla 1, 5, 6 ja 7; syvänmerenkatkarapu maantieteellisillä osa-alueilla 1, 5 ja 6; keisarihummeri maantieteellisillä osa-alueilla 5 ja 6.	< 12 m	1 921	0	0	EFF1/MED1_TR1
	≥ 12 m ja < 18 m	20 641	0	0	EFF1/MED1_TR2
	≥ 18 m ja < 24 m	38 728	4 372	0	EFF1/MED1_TR3
	≥ 24 m	13 640	5 320	0	EFF1/MED1_TR4

Kantaryhmä	Alusten suurin pituus	Espanja	Ranska	Italia	Pyyntiponnistusryhmän koodi
Aristeus antennatus -katkarapu maantieteellisillä osa-alueilla 1, 2, 5, 6 ja 7.	< 12 m	0	0	0	EFF2/MED1_TR1
	≥ 12 m ja < 18 m	968	0	0	EFF2/MED1_TR2
	≥ 18 m ja < 24 m	9 805	0	0	EFF2/MED1_TR3
	≥ 24 m	7 871	0	0	EFF2/MED1_TR4

Troolarit Korsikalla, Ligurianmerellä, Tyrrhenanmerellä ja Sardiniassa (maantieteelliset osa-alueet 8, 9, 10 ja 11) (3)

Kantaryhmä	Alusten suurin pituus	Espanja	Ranska	Italia	Pyyntiponnistusryhmän koodi
Rusotäplämullo maantieteellisillä osa-alueilla 8, 9, 10 ja 11; kummeliturska maantieteellisillä osa-alueilla 8, 9, 10 ja 11; syvänmerenkatkarapu maantieteellisillä osa-alueilla 9, 10 ja 11; keisarihummeri maantieteellisillä osa-alueilla 9 ja 10.	< 12 m	0	177	2 534	EFF1/MED2_TR1
	≥ 12 m ja < 18 m	0	709	38 110	EFF1/MED2_TR2
	≥ 18 m ja < 24 m	0	177	25 629	EFF1/MED2_TR3
	≥ 24 m	0	177	3 421	EFF1/MED2_TR4

Kantaryhmä	Alusten suurin pituus	Espanja	Ranska	Italia	Pyyntiponnistusryhmän koodi
Aristaeomorpha foliacea -katkarapu maantieteellisillä osa-alueilla 8, 9, 10 ja 11.	< 12 m	0	0	419	EFF2/MED2_TR1
	≥ 12 m ja < 18 m	0	0	3 091	EFF2/MED2_TR2
	≥ 18 m ja < 24 m	0	0	2 489	EFF2/MED2_TR3
	≥ 24 m	0	0	333	EFF2/MED2_TR4

Pohjasiima-alukset Alboráninmerellä, Baleaareilla, Pohjois-Espanjassa ja Lioninlahdella (maantieteelliset osa-alueet 1, 2, 5, 6 ja 7)

Kantaryhmä	Alusten suurin pituus	Espanja	Ranska	Italia	Pyyntiponnistusryhmän koodi
Rusotäplämullo maantieteellisillä osa-alueilla 1, 2, 5, 6 ja 7; kummeliturska maantieteellisillä osa-alueilla 1, 2, 5, 6 ja 7	< 12 m	9 433	6 432	0	EFF1/MED1_LL1
	≥ 12 m ja < 18 m	2 148	93	0	EFF1/MED1_LL2
	≥ 18 m ja < 24 m	74	0	0	EFF1/MED1_LL3
	≥ 24 m	29	0	0	EFF1/MED1_LL4

Pohjasiima-alukset Korsikalla, Ligurianmerellä, Tyrrhenanmerellä ja Sardiniassa (maantieteelliset osa-alueet 8, 9, 10 ja 11)

Kantaryhmä	Alusten suurin pituus	Espanja	Ranska	Italia	Pyyntiponnistusryhmän koodi
Rusotäplämullo maantieteellisillä osa-alueilla 8, 9, 10 ja 11; kummeliturska maantieteellisillä osa-alueilla 8, 9, 10 ja 11	< 12 m	0	1 650	33 187	EFF1/MED2_LL1
	≥ 12 m ja < 18 m	0	51	4 748	EFF1/MED2_LL2
	≥ 18 m ja < 24 m	0	0	26	EFF1/MED2_LL3
	≥ 24 m	0	0	0	EFF1/MED2_LL4

Enimmäissaalisrajoitukset

Aristeus antennatus -katkaravun kalastusmahdollisuudet Alboráninmerellä, Baleaareilla, Pohjois-Espanjassa ja Lioninlahdella (maantieteelliset osa-alueet 1, 2, 5, 6 ja 7); enimmäissaaliit ilmaistu tonneina elopainoa

Laji:	Aristeus antennatus -katkarapu (Aristeus antennatus)	Alue:	maantieteelliset osa-alueet 1, 2, 5, 6 ja 7 (ARA/GF1-7)
Espanja	872
Ranska	56
Italia	0
Unioni	928
TAC	Ei sovelleta	Enimmäissaaliit

Aristeus antennatus -katkaravun ja Aristaeomorpha foliacea -katkaravun kalastusmahdollisuudet Korsikalla, Ligurianmerellä, Tyrrhenanmerellä ja Sardiniassa (maantieteelliset osa-alueet 8, 9, 10 ja 11); enimmäissaaliit ilmaistu tonneina elopainoa

Laji:	Aristeus antennatus -katkarapu (Aristeus antennatus)	Alue:	maantieteelliset osa-alueet 9, 10 ja 11 (ARA/GF9-11)
Espanja	0
Ranska	9
Italia	250
Unioni	259
TAC	Ei sovelleta	Enimmäissaaliit

Laji:	Aristaeomorpha foliacea -katkarapu (Aristaeomorpha foliacea)	Alue:	maantieteelliset osa-alueet 8, 9, 10 ja 11 (ARS/GF9-11)
Espanja	0
Ranska	5
Italia	365
Unioni	370
TAC	Ei sovelleta	Enimmäissaaliit

(1) TBB, OTB, PTB, TBN, TBS, TB, OTM, PTM, TMS, TM, OTT, OT, PT, TX, OTP, TSP.

(2) Edellä mainitun troolareille myönnettävän suurimman sallitun pyyntiponnistuksen lisäksi jäsenvaltio voi myöntää lippunsa alla purjehtiville aluksille lisäkalastuspäiviä kaikkiaan 2 prosentin puitteissa kyseisen jäsenvaltion pyyntiponnistuksesta asianomaista laivastonosaa varten. Jäsenvaltio voi tehdä tämän edellyttäen, että

a)	kyseiset alukset käyttävät trooliverkkoa, jonka troolinperän neliömäisen silmän koko on 45 millimetriä, jotta voitaisiin vähentää kummeliturskan nuorten yksilöiden saaliita vähintään 25 prosentilla; tai

kyseiset alukset käyttävät syvänmeren kalastuksessa trooliverkkoa, jonka troolinperän neliömäisen silmän koko on 50 millimetriä, jotta voitaisiin vähentää sellaisten Aristeus antennatus -katkarapujen saaliita, joiden selkäkilven pituus on alle 25 millimetriä, vähintään 25 prosentilla maantieteellisillä osa-alueilla 1, 2, 5, 6, 7, 8, 9, 10 ja 11, ja vähentää sellaisten Aristaeomorpha foliacea -katkarapujen saaliita, joiden selkäkilven pituus on alle 35 millimetriä, vähintään 25 prosentilla maantieteellisillä osa-alueilla 8, 9, 10 ja 11; tai

kyseiset alukset käyttävät säänneltyä erittäin valikoivaa pyydystä, jonka tekniset ominaisuudet mahdollistavat STECF:n tieteellisen tutkimuksen mukaan kaikkien pohjakalalajien nuorten yksilöiden saaliiden vähintään 25 prosentin vähennyksen tai kutevien kalojen saaliiden vähintään 20 prosentin vähennyksen vuoteen 2020 verrattuna; tai

d)	asianomainen jäsenvaltio on hyväksynyt väliaikaisia kalastuskieltoalueita vähentääkseen pohjakalalajien nuorten yksilöiden saaliita vähintään 25 prosentilla tai kaikkien pohjakalalajien kutevien kalojen saaliita vähintään 20 prosentilla.

Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle niiden alusten luettelo, joita tällainen lisäkalastuspäivien myöntäminen koskee. Asianomaisen jäsenvaltion on myös ilmoitettava komissiolle lisäpäivien myöntämisestä erikseen joka kuukausi.

Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle viimeistään 15 päivänä lokakuuta kaikki saatavilla olevat tiedot, jotka liittyvät a, b, c tai d kohdassa tarkoitettujen toimien täytäntöönpanoon.

Kaikkiaan 2 prosentin osuus pyyntiponnistuksesta on laskettava kyseessä olevan laivastonosan pyyntiponnistuksesta siitä päivästä alkaen, kun asianomainen jäsenvaltio on ilmoittanut asiasta.

(3) Edellä mainitun troolareille myönnettävän suurimman sallitun pyyntiponnistuksen lisäksi jäsenvaltio voi myöntää lippunsa alla purjehtiville aluksille lisäkalastuspäiviä kaikkiaan 2 prosentin puitteissa kyseisen jäsenvaltion pyyntiponnistuksesta asianomaista laivastonosaa varten. Jäsenvaltio voi tehdä tämän edellyttäen, että

a)	kyseiset alukset käyttävät trooliverkkoa, jonka troolinperän neliömäisen silmän koko on 45 millimetriä, jotta voitaisiin vähentää kummeliturskan nuorten yksilöiden saaliita vähintään 25 prosentilla; tai

d)	asianomainen jäsenvaltio on hyväksynyt väliaikaisia kalastuskieltoalueita vähentääkseen pohjakalalajien nuorten yksilöiden saaliita vähintään 25 prosentilla tai kaikkien pohjakalalajien kutevien kalojen saaliita vähintään 20 prosentilla.

Kaikkiaan 2 prosentin osuus pyyntiponnistuksesta on laskettava kyseessä olevan laivastonosan pyyntiponnistuksesta siitä päivästä alkaen, kun asianomainen jäsenvaltio on ilmoittanut asiasta.

LIITE IV

UNIONIN KALASTUSALUSTEN KALASTUSMAHDOLLISUUDET ADRIANMERELLÄ

Tämän liitteen taulukoissa vahvistetaan kalastusmahdollisuudet kantaryhmittäin tai alusponnistusryhmittäin ja tarvittaessa niihin toiminnallisesti liittyvät edellytykset, mukaan lukien niiden unionin kalastusalusten enimmäismäärä, joilla on lupa kalastaa pieniä pelagisia lajeja.

Kaikkiin tässä liitteessä vahvistettuihin kalastusmahdollisuuksiin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1224/2009 26–35 artiklassa vahvistettuja sääntöjä.

Viittaukset kalastusalueisiin ovat viittauksia GFCM-alueen maantieteellisiin osa-alueisiin.

Seuraavassa esitetään tämän liitteen soveltamiseksi tieteellisten nimien ja yleiskielisten nimien vastaavuustaulukko:

Tieteellinen nimi	Kolmikirjaiminen koodi	Yleiskielinen nimi
Engraulis encrasicolus	ANE	Sardelli
Merluccius merluccius	HKE	Kummeliturska
Mullus barbatus	MUT	Rusotäplämullo
Nephrops norvegicus	NEP	Keisarihummeri
Parapenaeus longirostris	DPS	Syvänmerenkatkarapu
Sardina pilchardus	PIL	Sardiini
Solea solea	SOL	Meriantura

1. Pienten pelagisten lajien kannat – maantieteelliset osa-alueet 17 ja 18

Enimmäissaaliit ilmaistuna tonneina elopainoa

Laji:	Pienet pelagiset lajit (sardelli ja sardiini) Engraulis encrasicolus ja Sardina pilchardus		Alue:	Unionin ja kansainväliset vedet GFCM:n maantieteellisillä osa-alueilla 17 ja 18 (SP1/GF1718)
Italia	35 394	(1)	Enimmäissaaliit Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta
Kroatia	56 304
TAC	Ei sovelleta

Pieniä pelagisia lajeja aktiivisesti kalastavien troolareiden ja kurenuotta-alusten sallittu enimmäiskapasiteetti

Jäsenvaltio	Pyydys	Alusten lukumäärä	Koneteho kW	Bruttovetoisuus GT
Kroatia	PS	249	77 145,52	18 537,72
Italia	PTM-OTM-PS	685	134 556,7	25 852
Slovenia (2)	PS	4	433,7	38,5

2. Pohjakalakannat – maantieteelliset osa-alueet 17 ja 18

Suurin sallittu pyyntiponnistus (kalastuspäivinä) niiden troolien tyypin ja laivastonosan mukaan jaoteltuna, joilla kalastetaan pohjakalakantoja maantieteellisillä osa-alueilla 17 ja 18 (Adrianmeri).

					Kalastuspäivät vuonna 2022
Pyydystyyppi	Maantieteellinen alue	Asianomaiset kannat	Alusten suurin pituus	Pyyntiponnistusryhmän koodi	ITALIA	KROATIA	SLOVENIA (3)
Troolit (OTB)	GFCM:n osa-alueet 17–18	Rusotäplämullo; kummeli-turska; syvänmeren-katkarapu ja keisari-hummeri	< 12 m	EFF/MED3_OTB_TR1	3 521	10 388
			≥ 12 m ja < 24 m	EFF/MED3_OTB_TR2	79 139	24 202
			≥ 24 m	EFF/MED3_OTB_TR3	6 934	2 173
Puomitroolit (TBB)	GFCM:n osa-alue 17	Meriantura	< 12 m	EFF/MED3_TBB_TR1	200	0
			≥ 12 m ja < 24 m	EFF/MED3_TBB_TR2	3 747	0
			≥ 24 m	EFF/MED3_TBB_TR3	3 726	0

Pohjakalakantojen kalastamiseen luvan saaneiden pohjatrooli- ja puomitroolialusten laivaston enimmäiskapasiteetti

Jäsenvaltio	Pyydys	Alusten lukumäärä	Koneteho kW	Bruttovetoisuus GT
Kroatia	OTB	495	79 867,99	13 267,99
Italia	OTB-TBB	1 363	260 618,37	47 148
Slovenia (*1)	OTB	11	1 813,00	168,67

(1) Slovenian osalta määrät perustuvat vuonna 2014 käytettyihin saalismääriin 300 tonnin enimmäismäärään asti.

(2) Suosituksen GFCM/44/2020/20 28 kohtaa ei sovelleta alle kymmenen aktiivisesti pienten pelagisten lajien kantoja kalastavan kurenuotta-aluksen ja/tai pelagisen troolarin laivastoihin kansallisessa ja GFCM:n rekisterissä vuonna 2014 määritellyn mukaisesti. Tällöin aktiivisen laivaston kapasiteetti voi kasvaa enintään 50 prosenttia alusten lukumääränä ja bruttovetoisuutena (GT) ja/tai bruttorekisteritonneina (brt) ja kilowatteina (kW) ilmaistuna.

(3) Slovenia ei saa ylittää suosituksen GFCM/43/2019/5 13 kohdan mukaisesti 3 000:ta kalastuspäivää vuodessa.

(*1) Suosituksen GFCM/43/2019/5 9 kohdan c alakohtaa ja 28 kohtaa ei sovelleta kansallisiin laivastoihin, jotka harjoittavat OTB-kalastusta ja kalastavat alle 1 000 päivää 9 kohdan c alakohdassa mainitun viitejakson aikana. OTB:ta käyttävän aktiivisen laivaston kalastuskapasiteetti saa kasvaa enintään 50 prosenttia viitekauteen verrattuna.

Laji:	Jalokoralli Corallium rubrum	Alue:	Unionin vedet Välimerellä – maantieteelliset osa-alueet 1–27 COL/GF1-27
Kreikka	1,844	Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta.
Espanja	0 (2)
Ranska	1,400
Kroatia	1,226
Italia	1,378
Unioni	5,848
TAC	Ei sovelleta / Ei sovittu

Laji:	Pilkku-pagelli Pagellus bogaraveo	Alue:	Unionin vedet Alboráninmerellä – maantieteelliset osa-alueet 1–3 SBR/GF1-3
Espanja	225	Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta.
Unioni	225
TAC	Ei sovelleta / Ei sovittu

Laji:	Kilohaili Sprattus sprattus	Alue:	Unionin vedet Mustallamerellä – maantieteellinen osa-alue 29 (SPR/F3742C)
Bulgaria	8 032,50	Analyyttinen kiintiö Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta
Romania	3 442,50
Unioni	11 475
TAC	Ei sovelleta / Ei sovittu

Laji:	Piikkikampela Scophthalmus maximus		Alue:	Unionin vedet Mustallamerellä – maantieteellinen osa-alue 29 (TUR/F3742C)
Bulgaria	75		Analyyttinen TAC Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta
Romania	75
Unioni	150	(*1)
TAC	857

Jäsenvaltiot Jalokoralli	COL
Kreikka	12
Espanja	0 (2)
Ranska	32
Kroatia	28
Italia	40