LIITE

1. PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT TEKSTIILITEOLLISUUTTA VARTEN

SOVELTAMISALA

Nämä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät kattavat seuraavat direktiivin 2010/75/EU liitteessä I täsmennetyt toiminnot:

6.2	Tekstiilikuitujen tai tekstiilien esikäsittely (kuten pesu, valkaisu, merserointi) tai värjäys käsittelykapasiteetin ylittäessä 10 tonnia päivässä.

6.11	Erillisessä laitoksessa käsiteltävä jätevesi, joka ei kuulu direktiivin 91/271/ETY soveltamisalaan, edellyttäen, että pääasiallinen epäpuhtauskuorma on peräisin näiden BAT-päätelmien kattamista toiminnoista.

Nämä BAT-päätelmät koskevat myös seuraavia:

—

Seuraavat toiminnot, jos ne liittyvät suoraan direktiivin 2010/75/EU liitteessä I olevassa 6.2 kohdassa määriteltyihin toimintoihin:

—	pinnoitus;

—	kemiallinen pesu;

—	kangastuotanto;

—	viimeistely;

—	laminointi;

—

painatus,

—

poltto;

—	villan karbonointi;

—	villan vanutus;

—	kuitujen (muiden kuin tekokuitujen) kehruu;

—	värjäykseen, painantaan tai viimeistelyyn liittyvä pesu tai huuhtelu.

—	Eri alkuperää olevien jätevesien yhdistetty käsittely edellyttäen, että pääasiallinen epäpuhtauskuorma on peräisin näiden BAT-päätelmien kattamista toiminnoista ja että jäteveden käsittely ei kuulu direktiivin 91/271/ETY soveltamisalaan.

—

Laitosalueella sijaitsevat polttolaitokset, jotka liittyvät suoraan näiden BAT-päätelmien kattamiin toimintoihin, edellyttäen, että kaasumaiset palamistuotteet joutuvat suoraan kosketukseen tekstiilikuitujen tai tekstiilien kanssa (kuten suora kuumennus, kuivaus, lämpökiinnitys), tai kun säteily- ja/tai johtumislämpö siirretään kiinteän seinän kautta (epäsuora kuumennus) käyttämättä lämmönsiirtonestettä.

Nämä BAT-päätelmät eivät koske seuraavia:

—

Pinnoitus ja laminointi, joissa orgaanisten liuottimien kulutuskapasiteetti on yli 150 kg tunnissa tai yli 200 tonnia vuodessa. Ne katetaan orgaanisia liuottimia käyttävien pintakäsittelylaitosten sekä kemikaaleilla tapahtuvan puun ja puutuotteiden suojauksen (STS) parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevissa päätelmissä.

—	Tekokuitujen ja lankojen tuotanto. Tämä saattaa kuulua polymeerien valmistuksen alaa koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan.

—	Vuotien ja nahkojen karvominen. Tämä saattaa kuulua nahanparkitusta (TAN) koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan.

Näiden BAT-päätelmien kattamien toimintojen kannalta muita olennaisia BAT-päätelmiä ja vertailuasiakirjoja ovat seuraavat:

—	Orgaanisia liuottimia käyttävä pintakäsittely, mukaan lukien kemikaaleilla tapahtuva puun ja puutuotteiden suojaus (STS);

—	Waste Incineration (WI) (jätteenpoltto);

—	Waste Treatment (WT) (jätteenkäsittely);

—	Emissions from Storage (EFS) (teollisuuden varastoinnin päästöt);

—	Energy Efficiency (ENE) (energiatehokkuus);

—	Industrial Cooling Systems (ICS) (teollisuuden jäähdytysjärjestelmät);

—	Monitoring of Emissions to Air and Water from IED Installations (ROM) (teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvista laitoksista ilmaan ja veteen johdettujen päästöjen tarkkailu);

—	Economics and Cross-Media Effects (ECM) (taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset)

Näitä BAT-päätelmiä sovelletaan rajoittamatta muun asiaankuuluvan sellaisen lainsäädännön soveltamista, joka koskee esimerkiksi kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyjä ja rajoittamista (REACH) sekä aineiden ja seosten luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista (CLP), biosidivalmisteita (BPR) tai energiatehokkuutta (energiatehokkuus ensin -periaate).

MÄÄRITELMÄT

Näissä BAT-päätelmissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

Yleiset termit
Käsite	Määritelmä
Ilmasta tekstiiliin -suhde	Tekstiilien käsittely-yksikön päästölähteestä (esimerkiksi tasokuivauskone) mitatun pakokaasun kokonaistilavuusvirta (ilmaistuna yksikkönä Nm3/h) ja käsiteltävän tekstiilin (kuiva tekstiili, ilmaistuna yksikkönä kg/h) vastaava virtaama.
Selluloosamateriaalit	Selluloosamateriaaleihin kuuluvat puuvilla ja viskoosi.
Kanavoidut päästöt	Kaikenlaisten putkien, hormien, piippujen jne. kautta ilmaan johdettavat epäpuhtauksien päästöt.
Jatkuva mittaus	Mittaus, jossa käytetään paikalle pysyvästi asennettua automaattista mittausjärjestelmää.
Pohjustusaineiden poisto	Tekstiiliaineiden esikäsittely pohjustuskemikaalien poistamiseksi kudotusta kankaasta.
Hajapäästöt	Muut kuin kanavoidut päästöt ilmaan.
Suora päästö	Vastaanottavaan vesistöön johdettava päästö ilman jäteveden myöhempää lisäkäsittelyä.
Kemiallinen pesu	Tekstiiliaineiden puhdistaminen orgaanisella liuottimella.
Olemassa oleva laitos	Muu kuin uusi laitos.
Kangastuotanto	Kankaan valmistus esimerkiksi kutomalla tai neulomalla.
Viimeistely	Fysikaalinen ja/tai kemiallinen käsittely, jolla pyritään antamaan tekstiiliaineille loppukäyttöominaisuudet, kuten visuaaliset vaikutukset, tuntuominaisuudet, vedenkestävyys tai syttymättömyys.
Kuumalaminointi	Kankaiden liittäminen käyttämällä lämpömuovautuvaa vaahtolevyä, joka altistetaan ennen laminointirullia sijaitsevalle liekille.
Vaarallinen aine	Vaarallinen aine sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 18 kohdassa.
Vaarallinen jäte	Vaarallinen jäte sellaisena kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY (1) 3 artiklan 2 kohdassa.
Epäsuora päästö	Muu kuin suora päästö.
Liuossuhde	Eräprosessissa kuivan tekstiiliaineen ja käytetyn prosessiliuoksen välinen painosuhde.
n-oktanoli/vesi-jakautumiskerroin	Liuenneen aineen pitoisuuksien suhde tasapainotilassa kaksivaiheiseen järjestelmään, joka koostuu suurelta osin sekoittumattomista liuotteista n-oktanoli ja vesi.
Laitoksen merkittävä parannus	Laitoksen osan suunnittelun tai tekniikan merkittävä muutos, jossa prosessi- ja/tai puhdistusmenetelmää tai -menetelmiä ja niihin liittyviä laitteita muutetaan tai korvataan huomattavissa määrin.
Massavirta	Tietyn aineen tai muuttujan massa, joka vapautuu tietyn ajan kuluessa.
Uusi laitos	Näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen luvan saanut laitos tai laitos, joka on uusittu kokonaan näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen.
Orgaaninen liuotin	Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 46 kohdassa määritelty orgaaninen liuotin.
Jaksottainen mittaus	Mittaaminen määritellyin väliajoin manuaalisia tai automaattisia menetelmiä käyttäen.
Otto	Jatkuvassa prosessissa tekstiiliaineiden sisältämän nesteen ja kuivien tekstiiliaineiden välinen painosuhde.
Prosessikemikaalit	Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (2) 3 artiklassa määritellyt aineet ja/tai seokset, joita käytetään prosessissa tai prosesseissa), mukaan lukien pohjustuskemikaalit, valkaisukemikaalit, väriaineet, painoväritahnat ja viimeistelykemikaalit. Prosessikemikaalit voivat sisältää vaarallisia aineita ja/tai erityistä huolta aiheuttavia aineita.
Prosessiliuos	Liuos ja/tai suspensio, joka sisältää prosessikemikaaleja.
Jäännöskertymä	Märkien tekstiiliaineiden jäljellä oleva kapasiteetti vetää lisää nestettä (ensimmäisen oton jälkeen).
Villan pesu	Tekstiiliaineiden esikäsittely, joka koostuu saapuvan tekstiiliaineen pesusta.
Poltto	Kuitujen poistaminen kankaan pinnasta viemällä kangas liekin tai lämmitettyjen levyjen läpi.
Pohjustus	Langan kyllästäminen prosessikemikaaleilla, joiden tarkoituksena on suojata ja liukastaa lankaa kutomisen aikana.
Erityistä huolta aiheuttavat aineet	Aineet, jotka täyttävät 57 artiklassa mainitut kriteerit ja jotka sisältyvät REACH-asetuksen ((EY) N:o 1907/2006) mukaisesti erityistä huolta aiheuttavien aineiden luetteloon.
Synteettiset aineet	Synteettisiä aineita ovat polyesteri, polyamidi ja akryyli.
Tekstiiliaineet	Tekstiilikuidut ja/tai tekstiilit.
Lämpökäsittely	Tekstiiliaineiden lämpökäsittelyyn sisältyy näiden BAT-päätelmien kattamien toimintojen (esimerkiksi pinnoitus, värjäys, esikäsittely, viimeistely, painatus ja laminointi) kuumennuskäsittely, lämpökiinnitys tai prosessivaihe (esimerkiksi kuivaus ja kovetus).

Epäpuhtaudet ja muuttujat
Käsite	Määritelmä
Antimoni	Antimoni, ilmaistuna Sb:nä, sisältää kaikki epäorgaaniset ja orgaaniset antimoniyhdisteet liuenneina tai hiukkasiin kiinnittyneinä.
AOX (Adsorboituva orgaaninen halogeeni)	Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit, ilmaistuna Cl:nä, sisältävät adsorboituvan orgaanisesti sitoutuneen kloorin, bromin ja jodin.
BOD n	Biokemiallinen hapentarve. Se hapen määrä, joka tarvitaan orgaanisen aineen biokemialliseksi hapettumiseksi kokonaan hiilidioksidiksi n päivässä (n on tavallisesti 5 tai 7). BODn on biohajoavien orgaanisten yhdisteiden massapitoisuuden indikaattori.
Kromi	Kromi, ilmaistuna Cr:nä, sisältää kaikki epäorgaaniset ja orgaaniset kromiyhdisteet liuenneina tai hiukkasiin kiinnittyneinä.
CO	Hiilimonoksidi.
COD	Kemiallinen hapentarve. Se hapen määrä, joka tarvitaan orgaanisen aineen kemialliseksi hapettumiseksi kokonaan hiilidioksidiksi dikromaattia käyttämällä. COD on orgaanisten yhdisteiden massapitoisuuden indikaattori.
Kupari	Kupari, ilmaistuna Cu:na, sisältää kaikki epäorgaaniset ja orgaaniset kupariyhdisteet, liuenneina tai hiukkasiin kiinnittyneinä.
CMR-aineet	Syöpää aiheuttava, perimää vaurioittava tai lisääntymiselle vaarallinen. Tähän sisältyvät luokkiin 1A, 1B ja 2 kuuluvat CMR-aineet, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 (3), sellaisena kuin se on muutettuna, ja joille on osoitettu seuraavat vaaralausekkeet: H340, H341, H350, H351, H360 ja H361.
Pöly	Hiukkasten kokonaismäärä (ilmassa).
HOI	Öljyn hiilivetyindeksi. Hiilivetyliuottimella uutettavien yhdisteiden yhteenlaskettu määrä (mukaan lukien pitkäketjuiset tai haaraketjuiset alifaattiset, alisykliset, aromaattiset tai alkyylisubstituoidut aromaattiset hiilivedyt).
NH3	Ammoniakki.
Nikkeli	Nikkeli, ilmaistuna Ni:nä, sisältää kaikki epäorgaaniset ja orgaaniset nikkeliyhdisteet liuenneina tai hiukkasiin kiinnittyneinä.
NOX	Typpimonoksidin (NO) ja typpidioksidin (NO2) yhteenlaskettu määrä ilmaistuna typpidioksidina NO2.
SOX	Rikkidioksidin (SO2), rikkitrioksidin (SO3) ja rikkihappoaerosolien yhteenlaskettu määrä ilmaistuna rikkidioksidina SO2.
Sulfidi, helposti vapautuva	Liuenneiden sulfidien ja happokäsittelyn jälkeen helposti vapautuvien liukenemattomien sulfidien yhteenlaskettu määrä ilmaistuna sulfidina S2-.
Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC)	Orgaanisen hiilen kokonaismäärä, ilmaistuna C:nä (vedessä), sisältää kaikki orgaaniset yhdisteet.
TN	Typen kokonaismäärä, ilmaistuna N:nä, sisältää vapaan ammoniakin ja ammoniakkitypen (NH4–n alakohdassa), nitriittitypen (NO2–n alakohdassa), nitraattitypen (NO3–n alakohdassa) ja orgaanisesti sitoutuneen typen.
TP	Fosforin kokonaismäärä, ilmaistuna P:nä, sisältää kaikki epäorgaaniset ja orgaaniset fosforiyhdisteet liuenneina tai hiukkasiin kiinnittyneinä.
TSS	Suspendoituneen kiintoaineen kokonaismäärä. Kaiken suspendoituneen kiintoaineen massapitoisuus (vedessä) mitattuna suodattamalla lasikuitusuodattimien ja gravimetrisen analyysin avulla.
TVOC	Haihtuva orgaaninen kokonaishiili ilmaistuna hiilenä C (ilmassa).
VOC	Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 45 kohdassa määritellyt haihtuvat orgaaniset yhdisteet.
Sinkki	Sinkin ja sen epäorgaanisten ja orgaanisten yhdisteiden yhteenlaskettu määrä liuenneena tai hiukkasiin kiinnittyneenä ilmaistuna sinkkinä Zn.

LYHENTEET

Näissä BAT-päätelmissä sovelletaan seuraavia lyhenteitä:

Lyhenne	Määritelmä
CMS	Kemikaalien hallintajärjestelmä
DTPA	Dietyleenitriamiinipentaetikkahappo
EDTA	Etyleenidiamiinitetraetikkahappo
EMS	Ympäristöjärjestelmä
ESP	Sähkösuodatin
Teollisuuspäästödirektiivi	Teollisuuden päästöjä koskeva direktiivi (2010/75/EU)
OTNOC	Muut kuin normaalit toimintaolosuhteet
PFAS-aineet	Per- ja polyfluoratut alkyyliaineet

YLEISET NÄKÖKOHDAT

Paras käytettävissä oleva tekniikka

Näissä BAT-päätelmissä luetellut ja kuvaillut tekniikat eivät ole määrääviä eivätkä tyhjentäviä. Muita menetelmiä voidaan käyttää, jos niillä voidaan turvata vähintään vastaava ympäristönsuojelun taso.

Jollei toisin mainita, BAT-päätelmiä sovelletaan yleisesti.

Ilmaan johdettavia päästöjä koskevaan parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-päästötasot, BAT-AEL)

Näissä BAT-päätelmissä esitetyillä ilmaan johdettavia päästöjä koskevilla parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisilla päästötasoilla (BAT-päästötasot) tarkoitetaan pitoisuuksia (ilmaan johdettujen aineiden massana jätekaasujen tilavuutta kohden) seuraavissa vakio-olosuhteissa: kuiva kaasu 273,15 K:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n ilmanpaineessa, suorittamatta happipitoisuuden korjausta, ilmaistuna yksikkönä mg/Nm3.

Ilmaan johdettavien päästöjen BAT-päästötasojen keskiarvojen laskentajaksoissa sovelletaan seuraavaa määritelmää:

Mittaustyyppi	Keskiarvon laskentajakso	Määritelmä
Jaksottainen	Näytteenottojakson keskiarvo	Kolmen vähintään 30 minuuttia kestävän peräkkäisen näytteenoton/mittauksen keskiarvo (4)

Jos kohtiin BAT 9, BAT 26, BAT 27 ja taulukko 1.5 ja taulukko 1.6 liittyviä massavirtoja laskettaessa kahden tai useamman erillisen päästölähteen kautta johdetut yhdentyyppisestä lähteestä (esimerkiksi tasokuivauskone) peräisin olevat jätekaasut voitaisiin toimivaltaisen viranomaisen arvion mukaan johtaa yhteisen päästölähteen kautta, näitä päästölähteitä on pidettävä yhtenä päästölähteenä (ks. myös BAT 23). Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää massavirtoja tehtaan/laitoksen tasolla.

Veteen johdettavia päästöjä koskevaan parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-päästötasot)

Näissä BAT-päätelmissä esitetyt veteen johdettavia päästöjä koskevat päästötasot (BAT-päästötasot, BAT-AEL) perustuvat pitoisuuksiin (veteen päässeiden aineiden massa veden tilavuutta kohden), jotka ilmaistaan käyttäen yksikköä mg/l.

BAT-päästötasoihin liittyvät keskiarvon laskentajaksot viittaavat jompaankumpaan seuraavista tapauksista:

—	Kun kyseessä on jatkuva päästö, vuorokausikeskiarvoihin eli 24 tunnin ajalta otettuihin virtaukseen suhteutettuihin kokoomanäytteisiin.

—	Kun kyseessä on kertapäästö, virtaukseen suhteutettuna kokoomanäytteinä päästön keston ajalta otettujen näytteiden keskiarvoihin, tai mikäli poistovesi on asianmukaisesti sekoitettua ja homogeenista, ennen päästöä otettuun näytteeseen.

Aikaan suhteutettuja kokoomanäytteitä voidaan käyttää, jos virtauksen on osoitettu olevan riittävän vakaa. Vaihtoehtoisesti voidaan ottaa kertanäytteitä edellyttäen, että poistovesi on asianmukaisesti sekoitettua ja homogeenista.

Kun kyseessä on orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) ja kemiallinen hapenkulutus (COD), keskimääräisen puhdistustehokkuuden laskelma perustuu näissä BAT-päätelmissä (ks. taulukko 1.3) jätevedenkäsittelylaitoksen tulokuormaan ja lähtevän jäteveden kuormitukseen.

BAT-päästötasoja sovelletaan pisteessä, jossa päästö poistuu laitoksesta.

Muut ympäristönsuojelun tasot

Suuntaa-antavat tasot energian ominaiskulutuksen osalta

Suuntaa-antavat ympäristönsuojelun tasot, jotka liittyvät energian ominaiskulutukseen, viittaavat vuosittaisiin keskiarvoihin ja lasketaan seuraavalla yhtälöllä:

jossa

energiankulutus	:	lämpökäsittelyn kuluttaman lämmön ja sähkön vuotuinen kokonaismäärä, josta on vähennetty lämpökäsittelystä talteen otettu lämpö, ilmaistuna yksikkönä MWh/vuosi;
toiminta-aste	:	lämpökäsittelyssä käsiteltyjen tekstiiliaineiden vuotuinen kokonaismäärä ilmaistuna yksikkönä t/vuosi.

Suuntaa-antavat tasot ominaisvedenkulutuksen osalta

Suuntaa-antavat ympäristönsuojelun tasot, jotka liittyvät veden ominaiskulutukseen, viittaavat vuosittaisiin keskiarvoihin ja lasketaan seuraavalla yhtälöllä:

jossa

vedenkulutus	:	tietyssä prosessissa (esimerkiksi valkaisu) kulutetun veden vuotuinen kokonaismäärä, mukaan lukien tekstiiliaineiden pesuun ja huuhteluun sekä laitteiden puhdistamiseen käytetyn veden määrä, josta on vähennetty prosessissa uudelleenkäytetty ja/tai kierrätetty vesi, ilmaistuna yksikkönä m3/vuosi;
toiminta-aste	:	tietyssä prosessissa (esimerkiksi valkaisu) käsiteltyjen tekstiiliaineiden vuotuinen kokonaismäärä ilmaistuna yksikkönä t/vuosi.

Villarasvan ominaistalteenotto, joka liittyy parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan

Ympäristönsuojelun taso, joka liittyy villarasvan ominaistalteenottoon, viittaa vuosittaiseen keskiarvoon ja lasketaan seuraavalla yhtälöllä:

jossa

talteenotetun villarasvan määrä	:	raakavillakuitujen esikäsittelystä pesemällä talteen otetun villarasvan vuotuinen kokonaismäärä, joka ilmaistaan yksikkönä kg/vuosi;
toiminta-aste	:	pesemällä esikäsiteltyjen raakavillakuitujen vuotuinen kokonaismäärä ilmaistuna yksikkönä t/vuosi.

Kaustisen soodan talteenotto, joka liittyy parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan

Ympäristönsuojelun taso, joka liittyy kaustisen soodan talteenottoon, viittaa vuosittaiseen keskiarvoon ja lasketaan seuraavalla yhtälöllä:

jossa

talteenotetun kaustisen soodan määrä	:	käytetystä merseroinnin huuhteluvedestä talteen otetun kaustisen soodan vuotuinen kokonaismäärä, joka ilmaistaan yksikkönä kg/v;
kaustisen soodan määrä ennen talteenottoa	:	käytetyssä merseroinnin huuhteluvedessä olevan kaustisen soodan vuotuinen kokonaismäärä, joka ilmaistaan yksikkönä kg/v.

1.1 Yleiset BAT-päätelmät

1.1.1 Yleinen ympäristönsuojelun taso

BAT 1.

Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ympäristöjärjestelmä (EMS) ja noudattaa sitä. Ympäristöjärjestelmään kuuluvat seuraavat tekijät:

i.	johdon, myös ylemmän johdon, sitoutuminen tehokkaan ympäristöjärjestelmän käyttöön ottamiseen sekä sitä koskeva johtajuus ja vastuu;

ii.

analyysi, joka sisältää organisaation kontekstin määrittämisen, asianosaisten osapuolien tarpeiden ja odotuksien tunnistamisen, laitoksen mahdollisiin ympäristölle (tai ihmisten terveydelle) aiheutuviin riskeihin liittyvien ominaispiirteiden sekä ympäristöä koskevien soveltuvien lakisääteisten vaatimusten tunnistamisen;

iii.	sellaisen ympäristöpolitiikan kehittäminen, joka sisältää laitoksen ympäristönsuojelun tason jatkuvan parantamisen;

iv.	merkittäviin ympäristönäkökohtiin liittyvien tavoitteiden ja tulosindikaattorien määrittäminen, mukaan lukien sovellettavan lainsäädännön noudattamisen varmistaminen;

v.	tarvittavien menettelyjen ja toimien (mukaan lukien korjaavat ja ennalta ehkäisevät toimet tarvittaessa) suunnitteleminen ja toteuttaminen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi ja ympäristöriskien välttämiseksi;

vi.	ympäristönäkökohtiin ja -tavoitteisiin liittyvien rakenteiden, roolien ja vastuiden määrittäminen sekä tarvittavien rahoitus- ja henkilöresurssien antaminen;

vii.	henkilöstön, jonka työ saattaa vaikuttaa laitoksen ympäristönsuojelun tasoon, tarvittavan osaamisen ja tietoisuuden varmistaminen (esimerkiksi tarjoamalla tietoa ja koulutusta);

viii.

sisäinen ja ulkoinen viestintä;

ix.	sen edistäminen, että henkilöstö osallistuu ympäristöasioiden hallinnan parhaisiin toimintatapoihin;

x.	ympäristövaikutusten kannalta merkittävien toimien hallitsemiseksi hallintakäsikirjan ja kirjallisten menettelyjen laatiminen ja ylläpitäminen sekä asiaankuuluvien tallenteiden ylläpitäminen;

xi.	tehokas operatiivinen suunnittelu ja prosessinohjaus;

xii.	asianmukaisten kunnossapito-ohjelmien toteuttaminen;

xiii.

valmius- ja toimintaprotokollat hätätilanteissa, mukaan lukien hätätilanteiden kielteisten (ympäristöön kohdistuvien) vaikutusten ehkäiseminen ja/tai lieventäminen;

xiv.	kun (uudelleen)suunnitellaan (uusi) laitos tai sen osa, tulee huomioida sen vaikutukset ympäristöön koko sen käyttöiältä, johon sisältyvät rakentaminen, kunnossapito, toiminta ja käytöstä poistaminen;

xv.

valvonta- ja mittaamisohjelman toteuttaminen, josta löytyy tarvittaessa tietoa vertailuraportista ”Monitoring of Emissions to Air and Water from IED installations” (teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvista laitoksista peräisin olevien ilmaan ja veteen johdettavien päästöjen valvontaa koskeva vertailuraportti);

xvi.	toimialakohtaisen vertailuanalyysin (benchmark) säännöllinen soveltaminen;

xvii.

säännöllisesti tehtävät riippumattomat (siinä määrin kuin se on käytännössä mahdollista) sisäiset tarkastukset ja säännöllisesti tehtävät riippumattomat ulkoiset tarkastukset ympäristönsuojelun tason arvioimiseksi ja sen määrittämiseksi, onko ympäristöjärjestelmä suunniteltujen järjestelyjen mukainen ja onko sen täytäntöönpano ja ylläpito asianmukaista;

xviii.

poikkeamien syiden arviointi, korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen vastauksena poikkeamiin, korjaavien toimenpiteiden tehokkuuden tarkastelu ja sen määrittäminen, esiintyykö vastaavia poikkeamia tai voisiko niitä mahdollisesti ilmaantua;

xix.	ylimmän johdon katselmus ympäristöjärjestelmän ja sen jatkuvan toimivuuden, riittävyyden ja tehokkuuden tarkistamiseksi säännöllisesti;

xx.	puhtaampien tekniikoiden kehityksen seuraaminen ja huomioiminen.

Tekstiiliteollisuudessa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on erityisesti myös sisällyttää seuraavat ominaisuudet ympäristöjärjestelmään:

xxi.	panoksia ja tuotoksia koskeva inventaario (ks. BAT 2);

xxii.

OTNOC-hallintasuunnitelma (ks. BAT 3);

xxiii.

vesien hallintasuunnitelma ja suunnitelman auditointi (ks. BAT 10);

xxiv.

energiatehokkuussuunnitelma ja energiakatselmukset (ks. BAT 11);

xxv.	kemikaalien hallintajärjestelmä (ks. BAT 14);

xxvi.

jätehuoltosuunnitelma (katso BAT 29).

Huomautus

Asetuksella (EY) N:o 1221/2009 perustetaan unionin ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä (EMAS), joka on esimerkki tämän parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesta ympäristöjärjestelmästä.

Soveltaminen

Ympäristöjärjestelmän yksityiskohtaisuuden taso ja virallistamisaste ovat yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä sen mahdollisten ympäristövaikutusten laajuuteen.

BAT 2.

Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia panoksia ja tuotoksia koskeva inventaario osana ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1), ylläpitää sitä ja tarkistaa sitä säännöllisesti (myös merkittävän muutoksen tapahtuessa). Inventaarioon sisältyvät kaikki seuraavat tekijät:

tiedot tuotantoprosesseista, mukaan lukien:

a)	yksinkertaistetut prosessien vuokaaviot, joista käy ilmi päästöjen lähde;

b)	prosessikohtaisten tekniikoiden kuvaukset sekä kuvaukset jäteveden ja jätekaasun käsittelytekniikoista päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi, mukaan lukien käsittelyn teho (esim. puhdistustehokkuus);

II.	tiedot käytettyjen aineiden, tekstiiliaineet (ks. BAT 5 menetelmä a) ja prosessikemikaalit (ks. BAT 15) mukaan luettuna, määrästä ja ominaispiirteistä;

III.	tiedot vedenkulutuksesta ja -käytöstä (esim. vuokaaviot ja vesimassataseet);

IV.	tiedot energiankulutuksesta ja -käytöstä;

tiedot jätevesivirtojen määrästä ja ominaispiirteistä, joita ovat muun muassa seuraavat:

a)	virtaaman, pH-arvon, lämpötilan ja johtavuuden keskimääräiset arvot ja vaihtelevuus;

b)	merkityksellisten aineiden/muuttujien (esimerkiksi COD/TOC, typen yhdisteet, fosfori, metallit, prioriteettiaineet/mikroepäpuhtaudet) keskimääräiset pitoisuuden ja massavirran arvot ja niiden vaihteluvuus;

c)	myrkyllisyyttä, bioeliminoituvuutta ja biohajoamista koskevat tiedot (esimerkiksi BOD n , BOD n /COD-suhde, Zahn-Wellens-testin tulokset, biologisen inhibition mahdollisuus (esimerkiksi aktiivilietteen esto));

VI.

tiedot jätekaasuvirtojen ominaispiirteistä, joita ovat muun muassa:

a)	virtaaman ja lämpötilan keskimääräiset arvot ja vaihtelu;

b)	merkityksellisten aineiden/muuttujien (esimerkiksi pöly ja orgaaniset yhdisteet) keskimääräiset pitoisuuden ja massavirran arvot ja niiden vaihtelu; päästökertoimia voidaan käyttää ilmaan johdettavien päästöjen vaihtelun arviointiin (ks. kohta 1.9.1);

c)	syttyvyys, alemmat ja ylemmät räjähdysrajat, reaktiivisuus ja vaaralliset ominaisuudet;

d)	muiden sellaisten aineiden esiintyvyys, jotka voivat vaikuttaa jätekaasun käsittelyjärjestelmän tai laitoksen turvallisuuteen (esimerkiksi vesihöyry tai pöly);

VII.	tiedot muodostuvan jätteen määrästä ja ominaispiirteistä.

Soveltaminen

Inventaarion sisältö (esimerkiksi yksityiskohtaisuuden taso) on yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä sen mahdollisten ympäristövaikutusten laajuuteen.

BAT 3.

OTNOC-esiintymistiheyden ja OTNOC-tilanteiden aikaisten päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ja panna täytäntöön osana ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1) riskiperusteinen OTNOC-hallintasuunnitelma, joka sisältää kaikki seuraavat tekijät:

yksilöidään mahdolliset OTNOC-tilanteet (esimerkiksi ympäristönsuojelun kannalta kriittisten laitteiden, jäljempänä ’kriittiset laitteet’, vikaantuminen), tunnistetaan niiden perimmäiset syyt ja mahdolliset seuraukset sekä tarkastellaan ja päivitetään yksilöityjen OTNOC-tilanteiden luetteloa säännöllisesti jäljempänä mainitun säännöllisen arvioinnin perusteella;

ii.	suunnitellaan kriittiset laitteet asianmukaisesti (esimerkiksi jäteveden käsittely, jätekaasujen puhdistustekniikat);

iii.	laaditaan ja pannaan täytäntöön kriittisten laitteiden tarkastusta ja ennaltaehkäisevää huoltoa koskeva suunnitelma (ks. BAT 1, kohta xii);

iv.	tarkkaillaan (eli arvioidaan tai mahdollisuuksien mukaan mitataan) OTNOC-tilanteiden aikaisia päästöjä ja niihin liittyviä olosuhteita ja kirjataan ne;

v.	arvioidaan OTNOC-tilanteiden aikana muodostuvia päästöjä säännöllisesti (esimerkiksi tapahtumien toistuvuus, kesto ja epäpuhtauspäästöjen määrä) ja toteutetaan tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä.

vi.	tarkastellaan ja päivitetään säännöllisesti edellä olevan i kohdan mukaisesti yksilöityjen OTNOC-tilanteiden luetteloa v kohdan mukaisen määräaikaisarvioinnin jälkeen;

vii.	testataan varajärjestelmät säännöllisesti.

Soveltaminen

OTNOC-hallintasuunnitelman yksityiskohtaisuuden taso ja virallistamisaste ovat yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä sen mahdollisten ympäristövaikutusten laajuuteen.

BAT 4.

Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kehittyneitä prosessinseuranta ja -valvontajärjestelmiä.

Kuvaus

Prosessien seuranta ja valvonta toteutetaan antureilla ja ohjaimilla varustetuilla automatisoiduilla suorajärjestelmillä, jotka käyttävät palauteyhteyksiä keskeisten prosessimuuttujien nopeaan analysointiin ja mukauttamiseen optimaalisten prosessiolosuhteiden saavuttamiseksi (esim. prosessikemikaalien optimaalinen käyttö).

Prosessin keskeisiä muuttujia ovat seuraavat:

—	prosessiliuoksen tilavuus, pH ja lämpötila;

—	käsiteltyjen tekstiiliaineiden määrä;

—	prosessikemikaalien annostelu;

—	kuivausparametrit (ks. myös BAT 13 menetelmä d).

BAT 5.

Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävää tekniikkaa on käyttää molempia seuraavista menetelmistä.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Sellaisten tekstiiliaineiden käyttö, jotka sisältävät mahdollisimman vähän epäpuhtauksia

Saapuvien tekstiilimateriaalien (mukaan lukien kierrätetyt tekstiilimateriaalit) valintaperusteet on määritelty, jotta minimoidaan vierasaineiden pitoisuus. Tällaisia vierasaineita ovat esimerkiksi vaaralliset aineet, huonosti biohajoavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet. Nämä kriteerit voivat perustua sertifiointijärjestelmiin tai -standardeihin.

Säännöllisiä tarkastuksia tehdään sen varmistamiseksi, että saapuvat tekstiiliaineet täyttävät ennalta määritellyt kriteerit. Tarkastus voi koostua mittauksista ja/tai tekstiiliaineiden toimittajien ja/tai valmistajien toimittamien tietojen todentamisesta.

Nämä tarkastukset voivat koskea seuraavien aineiden pitoisuuksia:

—	ulkoloislääkkeet (eläinlääkkeet) ja biosidit saapuvissa raakavillakuiduissa (tai puolikäsitellyissä villakuiduissa);

—	biosidit saapuvissa puuvillakuiduissa;

—	valmistusjäämät (residues) (esimerkiksi monomeerit, polymeerin synteesin sivutuotteet, katalyytit, liuottimet) saapuvissa synteettisissä kuiduissa;

—	mineraaliöljyt (joita käytetään esimerkiksi kartion muodostamiseen, puolaamiseen, kehräämiseen tai neulomiseen) saapuvissa tekstiiliaineissa;

—	pohjustuskemikaalit saapuvissa tekstiiliaineissa.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Sellaisten tekstiiliaineiden käyttö, joiden prosessoinnin tarpeet ovat vähäiset

Sellaisten tekstiiliaineiden käyttö, joiden luontaiset ominaisuudet vähentävät prosessoinnin tarvetta. Näitä aineita ovat seuraavat:

—	kehruuvärjätyt tekokuidut;

—	kuidut, joilla on luontaiset palonesto-ominaisuudet;

—	elastaanikuidut tai elastaanikuitujen ja muiden polymeerikuitujen sekoitteet, jotka sisältävät vähemmän silikoniöljyjä ja liuotinjäämiä;

—	synteettisten kuitujen ja termoplastisten elastomeerien sekoitteet;

—	ilman kantoaineita värjättävät polyesterikuidut.

Tuotespesifikaatiot saattavat rajoittaa sovellettavuutta.

1.1.2 Seuranta

BAT 6.

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla vähintään kerran joka vuosi

—	käytetyn veden, energian ja aineiden, myös tekstiiliaineiden ja prosessikemikaalien vuotuista kulutusta;

—	jäteveden vuotuista muodostumista;

—	talteenotettujen tai uudelleen käytettyjen aineiden vuotuista määrää;

—	kunkin tuotetun ja loppukäsittelyyn toimitetun jätetyypin vuotuista määrää.

Kuvaus

Tarkkailu toteutetaan ensisijaisesti suorilla mittauksilla. Se voidaan toteuttaa myös käyttäen esimerkiksi soveltuvia mittareita tai ostotositteita. Tarkkailu toteutetaan mahdollisimman paljon prosessin tasolla ja siinä otetaan huomioon kaikki prosessissa tapahtuvat merkittävät muutokset.

BAT 7.

Panoksia ja tuotoksia koskevassa inventaariossa (ks. BAT 2) yksilöityjen jätevesivirtojen osalta parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla keskeisiä muuttujia (esimerkiksi jätevesivirtaaman, pH:n ja lämpötilan jatkuva tarkkailu) keskeisissä paikoissa (esimerkiksi jäteveden esikäsittelyn sisäänmeno- ja/tai ulostulokohdat, jäteveden viimeisen käsittelyvaiheen sisäänmenokohta, ja kohta, jossa päästö lähtee laitoksesta).

Kuvaus

Kun bioeliminoituvuus / biohajoavuus ja inhiboivat vaikutukset ovat keskeisiä muuttujia (ks. esimerkiksi BAT 19), tarkkailu toteutetaan ennen biologista käsittelyä seuraavien osalta:

—	bioeliminoituvuus / biohajoavuus standardien EN ISO 9888 tai EN ISO 7827 mukaisesti, ja

—	inhibiittorivaikutukset biologiseen käsittelyyn standardien EN ISO 9509 tai EN ISO 8192 mukaisesti, tarkkailun vähimmäistiheydestä päätetään päästöjen luonnehdinnan jälkeen.

Päästöjen luonnehdinta tehdään ennen laitoksen toiminnan aloittamista tai ennen kuin laitoksen lupa saatetaan ajan tasalle ensimmäisen kerran näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen ja jokaisen sellaisen laitoksessa tehdyn muutoksen (esimerkiksi ”valmistusohjeen” muutos) jälkeen, joka voi lisätä epäpuhtauskuormaa.

BAT 8.

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla veteen johdettavia päästöjä seuraavassa esitetyllä vähimmäistiheydellä ja EN-standardien mukaisesti. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja tai kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan vastaava tieteellinen laatu.

Aine(et)/muuttuja		Standardi(t)	Toiminnot/ prosessit	Tarkkailutiheys vähintään	Muut BAT-vaatimukset, joihin tarkkailu liittyy
Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX) (5)		EN ISO 9562	Kaikki toiminnot/prosessit	Kerran kuukaudessa (6)	BAT 20
Biokemiallinen hapenkulutus (BOD n ) (7)		Saatavilla on useita EN-standardeja (esim. EN 1899-1, EN ISO 5815-1)	Kaikki toiminnot/prosessit	Kerran kuukaudessa
Bromatut palonestoaineet (5)		EN-standardi on saatavilla joillekin polybromidifenyylieettereille (EN 16694)	Viimeistely palonestoaineilla	Kerran 3 kuukaudessa
Kemiallinen hapenkulutus (COD) (8)		EN-standardia ei ole saatavilla	Kaikki toiminnot/prosessit	Kerran päivässä (9) (10)
Väri		EN ISO 7887	Värjäys	Kerran kuukaudessa (6)
Öljyn hiilivetyindeksi (HOI) (5)		EN ISO 9377-2	Kaikki toiminnot/prosessit	Kerran 3 kuukaudessa (11)
Metallit/metalloidit	Antimoni (Sb)	Soveltuvia EN-standardeja on useita (esim. EN ISO 11885, EN ISO 17294-2 ja EN ISO 15586)	Polyesteritekstiiliaineiden esikäsittely ja/tai värjäys	Kerran kuukaudessa (6)
	Antimoni (Sb)		Viimeistely palonestoaineilla, joissa käytetään antimonitrioksidia
	Kromi (Cr)		Värjäys kromimordantilla tai kromia sisältävillä väriaineilla (esimerkiksi metallikompleksiväreillä)
	Kupari (Cu)		Värjäys Väripainanta
	Nikkeli (Ni)		Värjäys Väripainanta
	Sinkki (Zn) (5)		Kaikki toiminnot/prosessit
	Kuudenarvoinen kromi (Cr(VI))	Saatavilla on useita EN-standardeja (esim. EN ISO 10304-3, EN ISO 23913)	Värjäys kromimordantilla	Kerran kuukaudessa
Torjunta-aineet (5)		EN-standardeja on saatavilla joillekin torjunta-aineille (esimerkiksi EN 12918, EN 16693 ja EN ISO 27108)	Raakavillakuitujen esikäsittely pesemällä	Päätettävä päästöjen luonnehdinnan jälkeen (12)
Per- ja polyfluoratut alkyyliaineet (PFAS) (5)		EN-standardia ei ole saatavilla	Kaikki toiminnot/prosessit	Kerran 3 kuukaudessa
Sulfidi, helposti vapautuva (S2-)		EN-standardia ei ole saatavilla	Värjäys rikkiväreillä	Kerran viikossa tai kerran kuukaudessa (6)
Pinta-aktiiviset aineet	Alkyylifenolit ja alkyylifenolietoksylaatit (5)	EN-standardeja on saatavilla joillekin ionittomille pinta-aktiivisille aineille, kuten alkyylifenolit ja alkyylifenolietoksylaatit (EN ISO 18857-1 ja EN ISO 18857-2)	Kaikki toiminnot/prosessit	Kerran 3 kuukaudessa
	Muut pinta-aktiiviset aineet	Anionisia pinta-aktiivisia aineita koskeva EN 903		Kerran 3 kuukaudessa (11)
	Muut pinta-aktiiviset aineet	EN-standardia ei ole saatavilla kationisille pinta-aktiivisille aineille		Kerran 3 kuukaudessa (11)
Typen kokonaismäärä (TN)		Soveltuvia EN-standardeja on useita (esim. EN 12260, EN ISO 11905-1)		Kerran päivässä (9) (10)
Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) (8)		EN 1484		Kerran päivässä (9) (10)
Fosforin kokonaismäärä (TP)		Soveltuvia EN-standardeja on useita (esim. EN ISO 6878, EN ISO 15681-1, EN ISO 15681-2 sekä EN ISO 11885)		Kerran päivässä (9) (10)
Kiintoaineen kokonaispitoisuus (TSS)		EN 872		Kerran päivässä (9) (10)
Toksisuus (13)	Mätimunat (Danio rerio)	EN ISO 15088		Päätettävä riskinarvioinnin perusteella päästöjen luonnehdinnan jälkeen (12)
	Vesikirppu (Daphnia magna Straus)	EN ISO 6341
	Valobakteerit (Vibrio fischeri)	Soveltuvia EN-standardeja on useita (esim. EN ISO 11348-1, EN ISO 11348-2 ja EN ISO 11348-3)
	Limaskat (Lemna minor)	Eri EN-standardeja saatavilla (esimerkiksi EN ISO 20079, EN ISO 20227)
	Levät	Soveltuvia EN-standardeja on useita (esim. EN ISO 8692, EN ISO 10253 ja EN ISO 10710)

BAT 9.

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla ilmaan johdettavia kanavoituja päästöjä vähintään jäljempänä esitetyn tiheyden ja EN-standardien mukaisesti. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja tai kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan vastaava tieteellinen laatu.

Aine/muuttuja	Standardi(t)	Toiminnot/prosessit	Tarkkailutiheys vähintään (14)	Tarkkailu liittyen
CO	EN 15058	Poltto	Kerran 3 vuodessa	–
		Polttaminen
		Kuumalaminointi
Pöly	EN 13284-1	Poltto	Kerran vuodessa (15)	BAT 27
		Polttaminen
		Lämpökäsittelyt, jotka liittyvät esikäsittelyyn, värjäämiseen, painatukseen ja viimeistelyyn
CMR-aine (muu kuin formaldehydi) (16)	EN-standardeja ei ole saatavilla	Pinnoitus (17)	Kerran vuodessa	–
		Kuumalaminointi (17)
		Viimeistely (17)
		Lämpökäsittelyt, jotka liittyvät pinnoitukseen, laminointiin ja viimeistelyyn (17)
Formaldehydi (16)	EN-standardi on kehitteillä	Pinnoitus (17)	Kerran vuodessa	BAT 26
		Kuumalaminointi
		Painatus (17)
		Poltto
		Viimeistely (17)
		Lämpökäsittely (17)
NH3 (16)	EN ISO 21877	Pinnoitus (17)	Kerran vuodessa	BAT 28
		Painatus (18)
		Viimeistely (17)
		Lämpökäsittelyt, jotka liittyvät pinnoitukseen, painatukseen ja viimeistelyyn (17)
NOX	EN 14792	Poltto	Kerran 3 vuodessa	–
		Polttaminen
SO2 (18)	EN 14791	Polttaminen	Kerran 3 vuodessa	–
TVOC (16)	EN 12619	Pinnoitus	Kerran vuodessa (19)	BAT 26
		Värjäys
		Viimeistely
		Laminointi
		Painatus
		Poltto
		Kuumennuskäsittely tai lämpökiinnitys
		Lämpökäsittelyt, jotka liittyvät pinnoitukseen, värjäämiseen, laminointiin, painatukseen ja viimeistelyyn

1.1.3 Vedenkulutus ja jäteveden muodostuminen

BAT 10.

Vedenkulutuksen ja jäteveden muodostumisen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyjä menetelmiä a, b ja c sekä menetelmien d–j asianmukaista yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Hallintamenetelmät

Vesien hallintasuunnitelma ja suunnitelman auditointi

Vesien hallintasuunnitelma ja suunnitelman auditointi ovat osa ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1). Niihin sisältyvät muun muassa

—	laitoksen ja prosessien vuokaaviot ja vesimassatase osana BAT 2:ssa mainittua panosten ja tuotosten inventaariota;

—	vesitehokkuustavoitteiden vahvistaminen

—	vedenkäytön optimointimenetelmien (kuten vedenkäytön hallinnan, uudelleenkäytön/kierrätyksen sekä vuotojen havaitsemisen ja korjaamisen) toteuttaminen.

Suunnitelman auditointi toteutetaan vähintään kerran vuodessa sen varmistamiseksi, että vesien hallintasuunnitelman tavoitteet saavutetaan ja suunnitelman auditoinnin perusteella annetut suositukset on otettu huomioon ja pantu täytäntöön.

Vesien hallintasuunnitelma ja suunnitelman auditointi voidaan sisällyttää suuremman teollisuuslaitoksen yleiseen vesien hallintasuunnitelmaan.

Vesien hallintasuunnitelman ja suunnitelman auditoinnin yksityiskohtaisuuden taso on yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen.

Tuotannon optimointi

Näitä toimia ovat esimerkiksi seuraavat:

—	prosessien optimoitu yhdistelmä (esimerkiksi esikäsittelyprosessit yhdistetään, tekstiiliaineiden valkaisua vältetään ennen värjäämistä tummilla sävyillä);

—	eräprosessien optimoitu ajoitus (esim. tekstiiliaineiden värjäys tummalla sävyllä tehdään sen jälkeen, kun ne on värjätty vaaleilla väreillä samoissa värjäyslaitteissa).

Voidaan soveltaa yleisesti.

Suunnittelu- ja toimintamenetelmät

Likavesivirtojen ja pilaantumattomien vesivirtojen erottelu

Vesivirrat kerätään erikseen epäpuhtaussisällön ja vaadittujen käsittelymenetelmien perusteella. Likavesivirrat (esimerkiksi käytetyt prosessiliuokset) ja saastumattomat vesivirrat (esimerkiksi jäähdytysvedet), jotka voidaan käyttää uudelleen ilman käsittelyä, erotetaan käsittelyä edellyttävistä jätevesivirroista.

Vedenottojärjestelmän rakenne ja väliaikaisten varastointisäiliöiden tarvitseman tilan puute voivat rajoittaa sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin.

Prosessit, joissa käytetään vähän tai ei lainkaan vettä

Prosessit, joihin kuuluu plasma- tai laserkäsittely, sekä prosessit, joissa käytetään pieniä määriä vettä, kuten otsonikäsittely.

Tekstiiliaineiden ominaispiirteet ja/tai tuote-eritelmät voivat myös rajoittaa sovellettavuutta.

Käytetyn prosessiliuoksen määrän optimointi

Eräprosessit suoritetaan järjestelmillä, joilla on alhainen liuossuhde (ks. kohta 1.9.4).

Jatkuvat prosessit suoritetaan pienitehoisilla levitysjärjestelmillä, kuten ruiskutuksella (ks. kohta 1.9.4).

Voidaan soveltaa yleisesti.

Optimoitu laitteiden puhdistus

Näitä toimia ovat esimerkiksi seuraavat:

—	vedetön puhdistus (esim. pyyhkimällä tai harjaamalla säiliöiden sisäpintoja, puristustelojen mekaaninen esipuhdistus, seripainot ja painoväritahnoja sisältävät rummut (ks. BAT 44));

—	useat puhdistusvaiheet pienillä vesimäärillä; viimeisen puhdistusvaiheen vesi voidaan käyttää uudelleen laitteen toisen osan puhdistamiseen.

Vedettömän puhdistuksen sovellettavuutta olemassa olevissa laitoksissa saattaa rajoittaa laitteiden (esim. suljetut ja puolisuljetut järjestelmät) saavutettavuus.

Optimoitu tekstiiliaineiden erien käsittely, pesu ja huuhtelu

Näitä toimia ovat esimerkiksi seuraavat:

—

lisäsäiliöiden käyttö seuraavien väliaikaiseen varastointiin:

—	käytetty pesu- tai huuhteluvesi;

—	tuore tai käytetty prosessiliuos.

—	useat tyhjennys- ja täyttövaiheet huuhteluun ja pesuun pienillä vesimäärillä.

Tilanpuute saattaa rajoittaa lisäsäiliöiden sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin.

Optimoitu tekstiiliaineiden jatkuva käsittely, pesu ja huuhtelu

Näitä toimia ovat esimerkiksi seuraavat:

—	oikea-aikainen prosessiliuosten valmistelu verkossa tehtävien noutomittausten perusteella;

—	pesuveden tulovirtauksen automaattinen sulkeminen, kun pesukone pysähtyy;

—	vastavirtahuuhtelu ja -pesu;

—	tekstiiliaineiden mekaanisen kuivatuksen välivaihe (ks. BAT 13 a) prosessikemikaalien siirtymisen vähentämiseksi.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Uudelleenkäyttö- ja kierrätysmenetelmät

Veden uudelleenkäyttö ja/tai kierrätys

Vesivirrat voidaan erottaa toisistaan (ks. BAT 10 menetelmä c) ja/tai esikäsitellä (esimerkiksi kalvosuodatus, haihdutus) ennen uudelleenkäyttöä ja/tai kierrätystä, esimerkiksi tekstiiliaineiden puhdistusta, huuhtelua, jäähdytystä tai käsittelyä varten. Vesivirtojen epäpuhtauksien määrä rajoittaa veden uudelleenkäyttö-/kierrätysastetta. Useista samalla alueella toimivista laitoksista peräisin olevan veden uudelleenkäyttö ja/tai kierrätys voidaan sisällyttää laajemman teollisuusalueen yleiseen vesihuoltoon (esim. käyttämällä yhteistä jätevesien käsittelyä).

Voidaan soveltaa yleisesti.

Prosessiliuoksen uudelleenkäyttö

Prosessiliuos, mukaan lukien tekstiiliaineista mekaanisella kuivatuksella erotettu prosessiliuos (ks. BAT 13 menetelmä a), käytetään uudelleen analysoinnin ja tarvittaessa lisäyksen jälkeen.

Prosessiliuoksen kemiallisen koostumuksen muuttaminen tai sen epäpuhtaudet ja pilaantuvuus rajoittavat prosessiliuoksen uudelleenkäyttöastetta.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 1.1

Suuntaa-antavat ympäristönsuojelun tasot veden ominaiskulutuksen osalta

Käsittely(t)		Suuntaa-antavat tasot (vuotuinen keskiarvo) (m3/t)
Valkaiseminen	Erä	10 –32 (20)
	Jatkuva	3 –8
Selluloosa-aineiden peseminen	Erä	5 –15 (20)
	Jatkuva	5 –12 (20)
Selluloosa-aineiden poisto		5 –12 (20)
Selluloosa-aineiden yhdistetty valkaisu, pesu ja poisto		9 –20 (20)
Merserointi		2 –13 (20)
Synteettisen aineen pesu		5 –20 (20)
Erätoiminen värjäys	Kangas	10 –150 (20)
	Lanka	3 –140 (20) (21)
	Irtokuitu	13 –60
Jatkuvatoiminen värjäys		2 –16 (20) (22)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty BAT 6:ssa.

1.1.4 Energiatehokkuus

BAT 11.

Energian käyttämiseksi tehokkaasti parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyjä menetelmiä a, b, c ja d sekä menetelmien e–k asianmukaista yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Hallintamenetelmät

Energiatehokkuussuunnitelma ja energiakatselmukset

Energiatehokkuussuunnitelma ja energiakatselmukset ovat osa ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1). Niihin sisältyvät muun muassa

—	laitosten ja prosessien energiavirtakaaviot osana panosten ja tuotosten inventaariota (ks. BAT 2);

—	energiatehokkuutta koskevien tavoitteiden asettaminen (esimerkiksi jalostettujen tekstiilimateriaalien MWh/t);

—	toimien toteuttaminen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Energiakatselmuksia tehdään vähintään kerran vuodessa sen varmistamiseksi, että energiatehokkuussuunnitelman tavoitteet saavutetaan ja tarkastusten suositukset on otettu huomioon ja pantu täytäntöön.

Energiatehokkuussuunnitelman ja energiakatselmusten yksityiskohtaisuuden taso on yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen.

Tuotannon optimointi

Optimoitu kangaserien lämpökäsittelyn ajoitus laitteiden joutokäyntiajan minimoimiseksi.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Prosessien ja laitteiden valinta ja optimointi

Yleisten energiansäästötekniikoiden käyttö

Näitä toimia ovat esimerkiksi seuraavat:

—	polttimen huolto ja valvonta;

—	energiatehokkaat moottorit;

—	energiatehokas valaistus;

—	höyrynjakelujärjestelmien optimointi esimerkiksi käyttämällä käyttöpistekattiloita;

—	höyrynjakelujärjestelmien säännöllinen tarkastus ja huolto höyryvuotojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi;

—	prosessinohjausjärjestelmät;

—	taajuusmuuttajat;

—	ilmastoinnin ja rakennusten lämmityksen optimointi.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Lämmitystarpeen optimointi

Näitä toimia ovat esimerkiksi seuraavat:

—	lämpöhäviöiden vähentäminen eristämällä laitteiden komponentteja ja peittämällä lämmintä prosessiliuosta sisältäviä säiliöitä tai kulhoja;

—	huuhteluveden lämpötilan optimointi;

—	prosessiliuoksien ylikuumenemisen välttäminen.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Kankaan märkää märälle -värjäys tai -viimeistely

Värjäys- tai viimeistelyliuokset levitetään suoraan märälle kankaalle, jolloin vältetään välikuivaus. Tuotantovaiheiden ja kemikaalien annostelun tarkoituksenmukaista ajoitusta on tarpeen harkita.

Sitä ei ehkä voida soveltaa, jos kangas ei pysty vetämään kemikaaleja riittämättömän jäännöskertymän vuoksi.

Yhteistuotanto

Lämmön ja sähkön yhteistuotanto, jos (pääasiassa turbiinista lähtevästä höyrystä peräisin olevaa) lämpöä käytetään kuuman veden/höyryn tuottamiseen teollisuuden prosesseja/toimintoja varten tai kaukolämpö- tai kaukojäähdytysverkkoja varten.

Laitoksen sijoittelu ja/tai tilanpuute saattaa rajoittaa sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin.

Energian talteenottomenetelmät

Lämpimän jäähdytysveden kierrätys

Ks. BAT 10 menetelmä i. Näin vältetään kylmän veden lämmittäminen.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Lämpimän prosessiliuoksen uudelleenkäyttö

Ks. BAT 10 menetelmä j. Näin vältetään kylmän prosessiliuoksen lämmittäminen.

Lämmön talteenotto jätevedestä

Lämmönvaihtimet ottavat talteen jätevedestä peräisin olevan lämmön esimerkiksi prosessiliuoksen lämmittämiseksi.

Lämmön talteenotto jätekaasuista

Jätekaasuista (esimerkiksi tekstiiliaineiden lämpökäsittelystä tai höyrykattiloista) peräisin oleva lämpö otetaan talteen lämmönvaihtimien avulla, ja sitä käytetään (esimerkiksi prosessiveden lämmittämiseen tai palamisilman esilämmittämiseen).

Lämmön talteenotto höyryn käytöstä

Lämpö, joka on peräisin esimerkiksi kuumalauhdutuksesta ja painetyhjennyksestä, otetaan talteen.

BAT 12.

Paineilman käytön energiatehokkuuden parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyjen menetelmien yhdistelmää.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
a.	Optimaalinen paineilmajärjestelmän suunnittelu	Useat paineilmayksiköt syöttävät ilmaa eri painetasoilla. Näin vältetään korkeapaineilman tarpeeton tuotanto.	Voidaan soveltaa vain uusiin laitoksiin tai laitosten merkittäviin parannuksiin.
b.	Optimaalinen paineilmajärjestelmän käyttö	Paineilman tuotanto pysäytetään laitteiden pitkän pysäytys- tai joutokäynnin aikana, ja yksittäiset alueet voidaan eristää (esimerkiksi venttiilien avulla) järjestelmän muista osista, erityisesti jos niitä käytetään harvoin.	Voidaan soveltaa yleisesti.
c.	Paineilmajärjestelmän vuotojen hallinta	Yleisimmät ilmavuotojen lähteet tarkastetaan ja niitä huolletaan säännöllisesti (esimerkiksi kytkimet, letkut, putket, varusteet, paineensäätimet).
d.	Lämpimän jäähdytysveden tai ilmakompressoreista peräisin olevan lämpimän jäähdytysilman uudelleenkäyttö ja/tai kierrätys	Lämmin jäähdytysilma (esim. ilmajäähdytteisistä ilmakompressoreista) käytetään uudelleen ja/tai kierrätetään (esimerkiksi kelojen ja vyyhtien kuivaamiseksi tarvittaessa). Lämpimän jäähdytysveden uudelleenkäytön ja/tai kierrätyksen osalta katso BAT 11 menetelmä g.

BAT 13.

Lämpökäsittelyn energiatehokkuuden parantamiseksi parasta käytettävää tekniikkaa on käyttää kaikkia seuraavia menetelmiä.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Menetelmät lämmityksen käytön vähentämiseksi

Tekstiiliaineiden mekaaninen kuivatus

Tekstiiliaineiden vesipitoisuutta vähennetään mekaanisilla tekniikoilla (esimerkiksi keskipakoekstraktiolla, puristamisella ja/tai alipaine-ekstraktiolla).

Voidaan soveltaa yleisesti.

Tekstiiliaineiden ylikuivauksen välttäminen

Tekstiiliaineita ei kuivata alle luonnollisen kosteustason.

Suunnittelu- ja käyttötekniikat

Ilmankulun optimointi tasokuivauskoneissa

Näitä toimia ovat esimerkiksi seuraavat:

—	ilmansuihkutussuuttimien määrän mukauttaminen kankaan leveyteen;

—	sen varmistaminen, että suuttimien ja kankaan välinen etäisyys on mahdollisimman lyhyt;

—	sen varmistaminen, että tasokuivauskoneiden sisäisten komponenttien aiheuttama painehäviö on mahdollisimman pieni.

Voidaan soveltaa vain uusiin laitoksiin tai laitosten merkittäviin parannuksiin.

Kehittynyt prosessin seuranta ja kuivauksen valvonta

Kuivausparametrien seuraaminen ja valvominen (ks. BAT 4). Näitä parametreja ovat esimerkiksi seuraavat:

—	imuilman kosteuspitoisuus ja lämpötila;

—	tekstiiliaineiden ja kuivaimen sisällä olevan ilman lämpötila;

—	poistoilman kosteuspitoisuus ja lämpötila; kuivaustehokkuuden optimoiminen käyttämällä sopivaa kosteuspitoisuutta (esimerkiksi yli 0,1 kg vettä/kg kuivaa ilmaa);

—	kankaan jäännöskosteus.

Poistoilman virtausta säädetään kuivaustehokkuuden optimoimiseksi, ja sitä vähennetään kuivauslaitteiden joutokäynnin aikana.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Mikroaalto- tai radiotaajuuskuivaimet

Tekstiiliaineiden kuivaus tehokkailla mikroaalto- tai radiotaajuuskuivaimilla.

Ei sovelleta tekstiiliaineisiin, jotka sisältävät metalliosia tai kuituja.

Voidaan soveltaa vain uusiin laitoksiin tai laitosten merkittäviin parannuksiin.

Energian talteenottomenetelmät

Lämmön talteenotto jätekaasuista

Ks. BAT 11j.

Sovelletaan vain silloin, kun jätekaasun virtaus on riittävä.

Taulukko 1.2

Suuntaa-antavat ympäristönsuojelun tasot energian ominaiskulutuksen osalta

Prosessi

Suuntaa-antava taso

(vuosikeskiarvo) (MWh/t)

Lämpökäsittely

0,5 –4,4

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty BAT 6:ssa.

1.1.5 Kemikaalien hallinta, kulutus ja korvaaminen

BAT 14.

Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia kemikaalien hallintajärjestelmä (CMS) osana ympäristöjärjestelmää (EMS) (ks. BAT 1) ja ottaa se käyttöön. Kemikaalien hallintajärjestelmään kuuluvat seuraavat osatekijät:

Toimintapolitiikka prosessikemikaalien kulutuksen ja niihin liittyvien riskien vähentämiseksi, mukaan lukien hankintapolitiikka, jolla valitaan vähemmän haitallisia prosessikemikaaleja ja niiden toimittajia tavoitteena minimoida vaarallisten aineiden ja erityistä huolta aiheuttavien aineiden käyttö ja niihin liittyvät riskit ja välttää prosessikemikaalien liiallista hankintaa. Prosessikemikaalien valinta perustuu seuraaviin seikkoihin:

a)	vertaileva analyysi niiden bioeliminoituvuudesta tai biohajoavuudesta, ekotoksisuudesta ja mahdollisuudesta päätyä ympäristöön (mikä voidaan ilmaan johdettavien päästöjen osalta määrittää esimerkiksi päästökertoimien avulla (ks. kohta 1.9.1));

b)	prosessikemikaaleihin liittyvien riskien luonnehdinta kemikaalien vaaraluokituksen, laitoksen läpi kulkevien reittien, mahdollisten päästöjen ja altistumistason perusteella;

c)	hyödyntämis- ja uudelleenkäyttömahdollisuudet (ks. BAT 16 menetelmät f ja g sekä BAT 39);

säännöllinen (esim. vuosittainen) analyysi korvaamismahdollisuuksista, jotta voidaan löytää mahdollisia uusia saatavilla olevia ja turvallisempia vaihtoehtoja vaarallisten aineiden ja erityistä huolta aiheuttavien aineiden (ryhmien), kuten PFAS-aineet, ftalaatit, bromatut palonestoaineet ja kromi(VI)-aineet, käytölle; tämä voidaan saavuttaa muuttamalla prosessia (prosesseja) tai käyttämällä muita prosessikemikaaleja, joilla ei ole ympäristövaikutuksia tai joiden ympäristövaikutukset ovat vähäisemmät;

e)	vaarallisiin aineisiin ja erityistä huolta aiheuttaviin aineisiin liittyvien sääntelymuutosten ennakoiva analyysi ja sovellettavien oikeudellisten vaatimusten noudattamisen turvaaminen.

Prosessikemikaalien inventaariota (ks. BAT 15) voidaan käyttää prosessikemikaalien valintaan tarvittavien tietojen toimittamiseen ja säilyttämiseen.

Kriteerit prosessikemikaalien ja niiden toimittajien valintaan voivat perustua sertifiointijärjestelmiin tai standardeihin. Tällöin tarkistetaan säännöllisesti, noudattavatko prosessikemikaalit ja niiden toimittajat näitä järjestelmiä tai standardeja.

II.	Tavoitteet ja toimintasuunnitelmat vaarallisten aineiden ja erityistä huolta aiheuttavien aineiden käytön ja niihin liittyvien riskien välttämiseksi tai vähentämiseksi.

III.

Prosessikemikaalien hankintaa, käsittelyä, varastointia ja käyttöä koskevien menettelyjen kehittäminen ja täytäntöönpano (ks. BAT 21), prosessikemikaaleja sisältävän jätteen loppukäsittely ja käyttämättömien prosessikemikaalien palauttaminen (ks. BAT 29 d) ympäristöön johdettavien päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.

Soveltaminen

Kemikaalien hallintasuunnitelman yksityiskohtaisuuden taso on yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen.

BAT 15.

Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia kemikaaliluettelo osana kemikaalien hallintajärjestelmää (ks. BAT 14) ja ottaa se käyttöön.

Kuvaus

Kemikaaliluettelo on tietokonepohjainen ja sisältää seuraavat tiedot:

—	prosessikemikaalien tunnistetiedot;

—	hankittujen, talteenotettujen (ks. BAT 16 menetelmä g), varastoitujen, käytettyjen ja tavarantoimittajille palautettujen prosessikemikaalien määrät, sijainti ja pilaantuvuus;

—	prosessikemikaalien koostumus ja fysikaalis-kemialliset ominaisuudet (esim. liukoisuus, höyrynpaine, n-oktanoli/vesi-jakaantumiskerroin), mukaan lukien ominaisuudet, joilla on haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja/tai ihmisten terveyteen (esim. ekotoksisuus, bioeliminoituvuus / biohajoavuus).

Nämä tiedot voidaan hakea käyttöturvallisuustiedotteista, teknisistä tietolomakkeista tai muista lähteistä.

BAT 16.

Kemikaalien kulutuksen vähentämiseksi parasta käytettävää tekniikkaa on käyttää kaikkia seuraavia menetelmiä.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Prosessikemikaalien tarpeen vähentäminen

Näitä toimia ovat esimerkiksi seuraavat:

—	prosessikemikaalien ja -liuosten koostumuksen säännöllinen tarkistaminen ja optimointi;

—	tuotannon optimointi (ks. BAT 10 menetelmä b).

Voidaan soveltaa yleisesti.

Kompleksinmuodostajien käytön vähentäminen

Pehmeän/pehmennetyn veden käyttö vähentää esimerkiksi värjäykseen tai valkaisuun tarkoitetuissa prosessiliuoksissa käytettävien kompleksointiaineiden määrää (ks. BAT 38 menetelmä b).

Ei sovelleta pesuun ja huuhteluun.

Tekstiiliaineiden käsittely entsyymeillä

Entsyymit valitaan (ks. BAT 14 I kohdan d alakohta), ja niitä käytetään tekstiiliaineiden reaktioiden katalysoimiseen prosessikemikaalien kulutuksen vähentämiseksi (esim. poistossa, valkaisussa ja/tai pesussa).

Soveltuvien entsyymien saatavuus voi rajoittaa sovellettavuutta.

Prosessikemikaalien ja -liuosten automaattiset valmistus- ja annostusjärjestelmät

Automaattiset punnitus-, annostus-, liuotus-, mittaus- ja jakelujärjestelmät, joilla varmistetaan prosessikemikaalien ja prosessiliuosten täsmällinen toimittaminen tuotantokoneisiin.

Ks. BAT 4.

Tilanpuute, valmistus- ja tuotantokoneiden välinen etäisyys tai toistuvat muutokset prosessikemikaaleissa ja prosessiliuoksissa voivat rajoittaa sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin.

Käytettyjen prosessikemikaalien määrän optimointi

Ks. BAT 10 menetelmä e.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Prosessiliuosten uudelleenkäyttö

Ks. BAT 10 menetelmä j.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Jäljelle jääneiden prosessikemikaalien talteenotto ja käyttö

Prosessikemikaalien jäännös otetaan talteen (esimerkiksi puhdistamalla putket perusteellisesti tai tyhjentämällä pakkaukset kokonaan) ja käytetään prosessissa. Epäpuhtauksien pitoisuus ja prosessikemikaalien pilaantuvuus voivat rajoittaa käyttöastetta.

Voidaan soveltaa yleisesti.

BAT 17.

Huonosti biohajoavien aineiden veteen johdettavien päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kaikkia seuraavassa esitettyjä menetelmiä.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Alkyylifenolien ja alkyylifenolietoksylaattien korvaaminen

Alkyylifenolit ja alkyylifenolietoksylaatit korvataan biohajoavilla pinta-aktiivisilla aineilla, kuten alkoholietoksylaateilla.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Huonosti biohajoavien fosforia tai typpeä sisältävien kompleksinmuodostajien korvaaminen

Kompleksointiaineet, jotka sisältävät fosforia (kuten trifosfaatteja) tai typpeä (kuten aminopolykarboksyylihapot, esimerkiksi EDTA tai DTPA), korvataan biohajoavilla / bioeliminoituvilla aineilla, esimerkiksi seuraavilla:

—	polykarboksylaatit (esim. polyakrylaatit);

—	hydroksikarboksyylihappojen (esim. glukonaatit, sitraatit) suolat;

—	sokeripohjaiset akryylihappokopolymeerit;

—	metyyliglysiinidietikkahappo (MGDA), L-glutamiinihappo N,N-dietikkahappo (GLDA) ja iminodisukkiinihappo (IDS);

—	fosfonaatit (esim. aminotrismetyleenifosfonihappo (ATMP), dietyleenitriamiinipentametyleenifosfonihappo (DTPMP) ja 1-hydroksyylietylideeni-1,1-difosfonihappo (HEDP)).

Voidaan soveltaa yleisesti.

Mineraaliöljypohjaisten vaahtoutumisenestoaineiden korvaaminen

Mineraaliöljyyn perustuvat vaahtoamisenestoaineet korvataan biohajoavilla aineilla, esimerkiksi synteettiseen esteriöljyyn perustuvilla vaahdonestoaineilla.

Voidaan soveltaa yleisesti.

1.1.6 Päästöt veteen

BAT 18.

Jäteveden määrän vähentämiseksi sekä jätevedenpuhdistamoon päästettyjen epäpuhtauskuormien ja veteen johdettavien päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää jätevesihuoltoa ja jäteveden käsittelyä koskevaa yhdennettyä strategiaa, johon sisältyy seuraavassa esitettyjen menetelmien asianmukainen yhdistelmä seuraavassa ensisijaisuusjärjestyksessä:

—	prosessiin integroidut tekniikat (ks. BAT 10 ja BAT-päätelmät kohdissa 1.2–1.7);

—

prosessiliuoksien talteenotto- ja uudelleenkäyttötekniikat (ks. BAT 10 menetelmä j ja BAT 39), sellaisten suuria epäpuhtauskuormia sisältävien jätevesivirtojen ja tahnojen erilliskeräys, joita ei voida asianmukaisesti käsitellä biologisella käsittelyllä; tällaisia tahnoja ovat esim. painoväri- ja pinnoitetahnat; nämä jätevesivirrat ja tahnat joko esikäsitellään (ks. BAT 19) tai käsitellään jätteenä (ks. BAT 30);

—	(lopullisen) jäteveden käsittelymenetelmät (ks. BAT 20).

Kuvaus

Jätevesihuoltoa ja jäteveden käsittelyä koskeva yhdennetty strategia perustuu panosten ja tuotosten inventoinnista saatuihin tietoihin (ks. BAT 2).

BAT 19.

Veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on esikäsitellä (erilliskerätyt) suuria epäpuhtauskuormia sisältävät jätevesivirrat ja tahnat (esimerkiksi painoväri- ja pinnoitetahnat), joita ei voida käsitellä asianmukaisesti biologisella käsittelyllä.

Kuvaus

Tällaisia jätevesivirtoja ja tahnoja ovat muun muassa seuraavat:

—	jatkuvasta ja/tai puolijatkuvasta käsittelystä muodostuneet käytetyt värjäys-, pinnoitus- tai viimeistelyliuokset;

—	poistoliuokset;

—	käytetyt painoväri- ja pinnoitustahnat.

Esikäsittely suoritetaan osana jätevesihuoltoa ja jäteveden käsittelyä koskevaa yhdennettyä strategiaa (ks. BAT 18), ja se on yleensä tarpeen, jotta voidaan

—	suojella (loppupään) biologista jäteveden käsittelyä inhiboivilta tai myrkyllisiltä yhdisteiltä;

—	poistaa yhdisteet, joita ei ole riittävästi puhdistettu jäteveden biologisessa käsittelyssä (esim. myrkylliset yhdisteet, huonosti biohajoavat orgaaniset yhdisteet ja orgaaniset yhdisteet, joita esiintyy suurissa kuormissa tai metalleissa).

—	poistaa yhdisteet, jotka muutoin voitaisiin poistaa ilmaan keräysjärjestelmästä tai jäteveden biologisen käsittelyn aikana (esimerkiksi sulfidi);

—	poistaa yhdisteet, joilla on muita kielteisiä vaikutuksia (esimerkiksi laitteiden korroosio, ei-toivotut reaktiot muiden aineiden kanssa; jätevesilietteen saastuminen).

Edellä mainittuja poistettavia yhdisteitä ovat organofosfori ja bromatut palonestoaineet, PFAS-aineet, ftalaatit ja kromi(VI)-yhdisteet.

Näiden jätevesivirtojen esikäsittely toteutetaan yleensä mahdollisimman lähellä lähdettä laimentumisen estämiseksi. Käytetyt esikäsittelymenetelmät riippuvat kohteena olevista epäpuhtauksista, ja niihin voi sisältyä adsorptio, suodatus, saostaminen, kemiallinen hapetus tai kemiallinen pelkistys (ks. BAT 20).

Jätevesivirtojen ja tahnojen bioeliminoituvuus / biohajoavuus ennen niiden toimittamista loppupään biologiseen käsittelyyn on vähintään

—	80 prosenttia seitsemän päivän kuluttua (mukautetun lietteen osalta), kun se määritetään standardin EN ISO 9888 mukaisesti, tai

—	70 prosenttia 28 päivän kuluttua, kun se määritetään standardin EN ISO 7827 mukaisesti.

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty BAT 7:ssä.

BAT 20.

Veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää jäljempänä esiteltävien menetelmien asianmukaista yhdistelmää.

Menetelmä (23)		Epäpuhtaudet, joihin menetelmällä voidaan vaikuttaa	Soveltaminen
Yksittäisten jätevesivirtojen esikäsittely, esimerkiksi
a.	Adsorptio	Adsorboituvat liuenneet biohajoamattomat tai inhiboivat epäpuhtaudet (esim. AOX väriaineissa, organofosforipalonestoaineet)	Voidaan soveltaa yleisesti.
b.	Saostaminen	Saostuvat liuenneet biohajoamattomat tai inhiboivat epäpuhtaudet (esimerkiksi metallit väriaineissa)
c.	Koagulaatio ja flokkulaatio	Suspendoitunut kiintoaines ja hiukkasiin kiinnittyneet biohajoamattomat tai inhiboivat epäpuhtaudet (esimerkiksi metallit väriaineissa)
d.	Kemiallinen hapetus (esimerkiksi hapetus otsonin, vetyperoksidin tai UV-valon avulla)	Hapettuvat liuenneet biohajoamattomat tai inhiboivat epäpuhtaudet (esimerkiksi optiset kirkasteet ja atsovärit, sulfidi)
e.	Kemiallinen pelkistys	Pelkistyvät liuenneet biohajoamattomat tai inhiboivat epäpuhtaudet (esimerkiksi kuudenarvoinen kromi (Cr(VI))
f.	Anaerobinen esikäsittely	Biohajoavat orgaaniset yhdisteet (esimerkiksi atsovärit, painoväritahnat)
g.	Suodatus (esimerkiksi nanosuodatus)	Suspendoitunut kiintoaines ja hiukkasiin kiinnittyneet biohajoamattomat tai inhiboivat epäpuhtaudet
Yhdistettyjen jätevesivirtojen esikäsittely, esimerkiksi
h.	Fysikaalinen erottelu (esimerkiksi seuloilla, sihdeillä, hiekanerottimilla, rasvanerottimilla, öljyn ja veden erottimilla tai esiselkeytysaltailla)	Karkea kiintoaines, suspendoitunut kiintoaines, öljy/rasva	Voidaan soveltaa yleisesti.
i.	Tasaus	Kaikki epäpuhtaudet
j.	Neutralointi	Hapot, alkalit
Primaarinen käsittely, kuten:
k.	Sedimentaatio	Suspendoitunut kiintoaines ja hiukkasiin kiinnittyneet metallit tai biohajoamattomat tai inhiboivat epäpuhtaudet	Voidaan soveltaa yleisesti.
l.	Saostaminen	Saostuvat liuenneet biohajoamattomat tai inhiboivat epäpuhtaudet (esimerkiksi metallit väriaineissa)	Voidaan soveltaa yleisesti.
m.	Koagulaatio ja flokkulaatio	Suspendoitunut kiintoaines ja hiukkasiin kiinnittyneet biohajoamattomat tai inhiboivat epäpuhtaudet (esimerkiksi metallit väriaineissa)	Voidaan soveltaa yleisesti.
Sekundaarinen käsittely (biologinen käsittely), esimerkiksi
n.	Aktiivilieteprosessi	Biohajoavat orgaaniset yhdisteet	Voidaan soveltaa yleisesti.
o.	Membraanibioreaktori	Biohajoavat orgaaniset yhdisteet	Voidaan soveltaa yleisesti.
p.	Nifrifikaatio/denitrifikaatio, jos käsittelyyn sisältyy biologista käsittelyä)	Typen kokonaismäärä, ammonium/ammoniakki	Nitrifikaatiota ei ehkä voida soveltaa, jos kloridipitoisuudet ovat korkeita (esimerkiksi yli 10 g/l). Nitrifikaatiota ei ehkä voida soveltaa, jos jäteveden lämpötila on alhainen (esimerkiksi alle 12 °C).
Tertiäärinen käsittely, kuten:
q.	Koagulaatio ja flokkulaatio	Suspendoitunut kiintoaines ja hiukkasiin kiinnittyneet biohajoamattomat tai inhiboivat epäpuhtaudet (esimerkiksi metallit väriaineissa)	Voidaan soveltaa yleisesti.
r.	Saostaminen	Saostuvat liuenneet biohajoamattomat tai inhiboivat epäpuhtaudet (esimerkiksi metallit väriaineissa)
s.	Adsorptio	Adsorboituvat liuenneet biohajoamattomat tai inhiboivat epäpuhtaudet (esimerkiksi AOX väriaineissa)
t.	Kemiallinen hapetus (esimerkiksi hapetus otsonin, vetyperoksidin tai UV-valon avulla)	Hapettuvat liuenneet biohajoamattomat tai inhiboivat epäpuhtaudet (esim. optiset kirkasteet ja atsovärit, sulfidi)
u.	Flotaatio	Suspendoitunut kiintoaines ja hiukkasiin kiinnittyneet biohajoamattomat tai inhiboivat epäpuhtaudet
v.	Suodatus (esimerkiksi hiekkasuodatus)
Kehittynyt käsittely jäteveden kierrättämiseksi, esimerkiksi (24)
w.	Suodatus (esim. hiekkasuodatus tai kalvosuodatus)	Suspendoitunut kiintoaines ja hiukkasiin kiinnittyneet biohajoamattomat tai inhiboivat epäpuhtaudet	Voidaan soveltaa yleisesti.
x.	Haihdutus	Liukoiset kontaminantit (esim. suolat)	Voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 1.3

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot suorille päästöille

Aine/muuttuja		Toiminnot/prosessit	BAT-päästötaso (25) (mg/l)
Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX) (26)		Kaikki toiminnot/prosessit	0,1 –0,4 (27)
Kemiallinen hapenkulutus (COD) (28)			40 –100 (29) (30)
Öljyn hiilivetyindeksi (HOI) (26)			1 –7
Metallit/metalloidit	Antimoni (Sb)	Polyesteritekstiiliaineiden esikäsittely ja/tai värjäys	0,1 –0,2 (31)
		Viimeistely palonestoaineilla, joissa käytetään antimonitrioksidia
	Kromi (Cr)	Värjäys kromimordantilla tai kromia sisältävillä väriaineilla (esimerkiksi metallikompleksiväreillä)	0,01 –0,1 (32)
	Kupari (Cu)	Värjäys Väripainanta	0,03 –0,4
	Nikkeli (Ni)		0,01 –0,1 (33)
	Sinkki (Zn) (26)	Kaikki toiminnot/prosessit	0,04 –0,5 (34)
Sulfidi, helposti vapautuva (S2-)		Värjäys rikkiväreillä	< 1
Typen kokonaismäärä (TN)		Kaikki toiminnot/prosessit	5 –15 (35)
Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) (28)			13 –30 (30) (36)
Fosforin kokonaismäärä (TP)			0,4 –2
Kiintoaineen kokonaispitoisuus (TSS)			5 –30

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty BAT 8:ssa.

Taulukko 1.4

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot epäsuorille päästöille

Aine/muuttuja		Toiminnot/prosessit	BAT-päästötaso (37) (38) (mg/l)
Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX) (39)		Kaikki prosessit	0,1 –0,4 (40)
Öljyn hiilivetyindeksi (HOI) (39)		Kaikki prosessit	1 –7
Metallit/metalloidit	Antimoni (Sb)	Polyesteritekstiiliaineiden esikäsittely ja/tai värjäys	0,1 –0,2 (41)
	Antimoni (Sb)	Viimeistely palonestoaineilla, joissa käytetään antimonitrioksidia	0,1 –0,2 (41)
	Kromi (Cr)	Värjäys kromimordantilla tai kromia sisältävillä väriaineilla (esimerkiksi metallikompleksiväreillä)	0,01 –0,1 (42)
	Kupari (Cu)	Värjäys Väripainanta	0,03 –0,4
	Nikkeli (Ni)	Värjäys Väripainanta	0,01 –0,1 (43)
	Sinkki (Zn) (39)	Kaikki prosessit	0,04 –0,5 (44)
Sulfidi, helposti vapautuva (S2-)		Värjäys rikkiväreillä	< 1

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty BAT 8:ssa.

1.1.7 Päästöt maaperään ja pohjaveteen

BAT 21.

Maaperään ja pohjaveteen päätyvien päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ja prosessikemikaalien käsittelyn ja varastoinnin yleisen tehokkuuden parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kaikkia seuraavia menetelmiä.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Menetelmät prosessi- ja varastosäiliöiden ylivuotojen ja rikkoontumisen todennäköisyyden ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi

Näitä toimia ovat esimerkiksi seuraavat:

—	tekstiiliaineiden hidas upottaminen ja poistaminen prosessiliuoksesta vuotojen välttämiseksi;

—	automaattinen prosessiliuoksen tason säätö (ks. BAT 4);

—	vältetään veden suora ruiskuttaminen prosessiliuoksen lämmittämiseen tai jäähdyttämiseen;

—	ylivuototunnistimet;

—	ylivuotojen ohjaaminen toiseen säiliöön;

—	nesteille (prosessikemikaalien tai nestemäisten jätteiden) tarkoitettujen tankkien sijainti sopivassa sekundaarisessa säiliössä; niiden tilavuus on mitoitettu siten, että se kattaa vähintään sekundaarisessa säiliössä olevan suurimman tankin nesteen täydellisen menetyksen;

—	säiliöiden ja suoja-altaiden eristäminen (esimerkiksi venttiilien sulkeminen);

—	sen varmistaminen, että prosessi- ja varastointialueiden pinnat eivät läpäise nesteitä.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Laitoksen ja laitteiden säännöllinen tarkastus ja kunnossapito

Laitos ja laitteet tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Tämä käsittää erityisesti venttiilien, pumppujen, putkien, säiliöiden ja suljettujen / suojareunuksilla varustettujen alueiden eheyden ja/tai vuotamattomuuden sekä varoitusjärjestelmien asianmukaisen toiminnan tarkistamisen.

Prosessikemikaalien optimaalinen varastointipaikka

Varastointialueet sijoitetaan siten, että tarpeettomat prosessikemikaalien kuljetukset laitoksessa eliminoidaan tai minimoidaan (esimerkiksi kuljetusetäisyydet paikan päällä on minimoitu).

Tilanpuute saattaa rajoittaa sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin.

Vaarallisia aineita sisältävien prosessikemikaalien purkamiseen tarkoitettu alue

Vaarallisia aineita sisältävät prosessikemikaalit puretaan suojareunuksilla varustetulla alueella. Satunnaiset vuodot kerätään ja toimitetaan käsiteltäviksi.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Prosessikemikaalien erillinen varastointi

Yhteensopimattomat prosessikemikaalit pidetään erillään. Erottelu perustuu fyysiseen erotteluun ja kemikaaliluetteloon (ks. BAT 15).

Prosessikemikaaleja sisältävien pakkausten käsittely ja varastointi

Nestemäisiä prosessikemikaaleja sisältävät pakkaukset tyhjennetään kokonaan painovoimaisesti tai mekaanisesti (esim. harjaamalla tai pyyhkimällä) ilman vettä. Jauhemaisia prosessikemikaaleja sisältävät pakkaukset tyhjennetään painovoiman avulla pienten pakkausten osalta ja imun avulla suurten pakkausten osalta. Tyhjät pakkaukset varastoidaan tähän tarkoitukseen varatulle alueelle.

1.1.8 Päästöt ilmaan

BAT 22.

Ilmaan johdettavien hajapäästöjen (esimerkiksi orgaanisten liuottimen käytöstä aiheutuvat haihtuvat orgaaniset yhdisteet) vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on kerätä hajapäästöt ja toimittaa jätekaasut käsittelyyn.

Soveltaminen

Toiminnalliset rajoitteet tai poistetun ilman suuri määrä voivat rajoittaa sovellettavuutta olemassa olevissa laitoksissa.

BAT 23.

Energian talteenoton ja ilmaan johdettavien kanavoitujen päästöjen vähentämisen helpottamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on rajoittaa päästölähteiden määrää.

Kuvaus

Jätekaasujen, joilla on samoja ominaispiirteitä, yhdistetyllä käsittelyllä varmistetaan tehokkaampi ja vaikuttavampi käsittely verrattuna yksittäisten jätekaasuvirtojen erilliskäsittelyyn. Se, missä määrin päästölähteiden määrää voidaan rajoittaa, riippuu teknisistä (esimerkiksi yksittäisten jätekaasuvirtojen yhteensopivuudesta) ja taloudellisista tekijöistä (esimerkiksi eri päästölähteiden välinen etäisyys). On huolehdittu siitä, että päästölähteiden määrän rajoittaminen ei johda päästöjen laimentumiseen.

BAT 24.

Jotta voidaan estää orgaanisten yhdisteiden päästöt ilmaan kemiallisesta pesusta ja hankauksesta orgaanisella liuottimella, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on poistaa ilma näistä prosesseista, käsitellä se käyttämällä adsorptiota ja aktiivihiiltä (ks. kohta 1.9.2) ja kierrättää se kokonaan.

BAT 25.

Kudottujen synteettisten tekstiiliaineiden esikäsittelystä ilmaan johdettavien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on pestä ne ennen kuumennuskäsittelyä tai lämpökiinnitystä.

Soveltaminen

Kankaan rakenne voi rajoittaa sovellettavuutta.

BAT 26.

Poltosta, lämpökäsittelystä, pinnoituksesta ja laminoinnista ilmaan johdettavien orgaanisten yhdisteiden kanavoitujen päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Epäpuhtaudet, joihin menetelmällä voidaan vaikuttaa	Kuvaus
Ennalta ehkäisevät menetelmät
a.	Sellaisten kemikaaliseosten valinta ja käyttö (”valmistusohjeet”), jotka johtavat alhaisiin orgaanisten yhdisteiden päästöihin	Orgaaniset yhdisteet	Sellaisten seosten valitseminen ja käyttäminen, joilla on alhaiset orgaanisten yhdisteiden päästöt, ottaen huomioon niiden tuote-eritelmät (ks. BAT 14, BAT 17, BAT 50 ja BAT 51). Valinnassa voidaan käyttää esimerkiksi päästökertoimia (ks. kohta 1.9.1).
Menetelmät päästöjen vähentämiseksi
b.	Tiivistäminen	Orgaaniset yhdisteet, ei kuitenkaan formaldehydi	Ks. kohta 1.9.2.
c.	Terminen hapetus	Orgaaniset yhdisteet
d.	Märkäpesu	Orgaaniset yhdisteet
e.	Adsorptio	Orgaaniset yhdisteet, ei kuitenkaan formaldehydi

Taulukko 1.5

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot kanavoiduille orgaanisten yhdisteiden ja formaldehydin päästöille ilmaan

Aine/muuttuja	Toiminnot/prosessit(mukaan lukien niihin liittyvät lämpökäsittelyt)	BAT-päästötaso (Näytteenottojakson keskiarvo) (mg/Nm3)
Formaldehydi	Pinnoitus (45)	1 –5 (46) (47)
	Kuumalaminointi
	Painatus (45)
	Poltto
	Viimeistely (45)
TVOC	Pinnoitus	3 –40 (46) (48) (49)
	Värjäys
	Viimeistely
	Laminointi
	Painatus
	Poltto
	Kuumennuskäsittely tai lämpökiinnitys

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty BAT 9:ssä.

BAT 27.

Poltosta ja lämpökäsittelyistä, lukuun ottamatta kuumennuskäsittelyä ja lämpökiinnitystä, ilmaan johdettavien kanavoitujen pölypäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus
a.	Sykloni	Ks. kohta 1.9.2 Sykloneja käytetään lähinnä esikäsittelyyn ennen muuta pölyn puhdistusta (esimerkiksi karkean pölyn tapauksessa).
b.	Sähkösuodatin (ESP)	Ks. kohta 1.9.2.
c.	Märkäpesu	Ks. kohta 1.9.2.

Taulukko 1.6

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso kanavoiduille pölypäästöille ilmaan poltosta ja lämpökäsittelyistä, lukuun ottamatta kuumennuskäsittelyä ja lämpökiinnitystä

Aine/muuttuja	BAT-päästötaso (Näytteenottojakson keskiarvo) (mg/Nm3)
Pöly	< 2 –10 (50)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty BAT 9:ssä.

BAT 28.

Pinnoituksesta, painatuksesta ja viimeistelystä, mukaan lukien näihin prosesseihin liittyvät lämpökäsittelyt, ilmaan johdettavien kanavoitujen ammoniakkipäästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus
Ehkäisemiseksi käytettävät tekniikat
a.	Sellaisten kemikaaliseosten valinta ja käyttö (”valmistusohjeet”), jotka johtavat alhaisiin ammoniakkipäästöihin	Sellaisten seosten valitseminen ja käyttäminen, joilla on alhaiset ammoniakkipäästöt, ottaen huomioon niiden tuote-eritelmät (ks. BAT 14, BAT 17, BAT 46, BAT 47, BAT 50 ja BAT 51). Valinnassa voidaan käyttää esimerkiksi päästökertoimia (ks. kohta 1.9.1).
Vähentämiseksi käytettävät tekniikat
b.	Märkäpesu	Ks. kohta 1.9.2.

Taulukko 1.7

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso kanavoiduille ammoniakkipäästöille ilmaan pinnoituksesta, painatuksesta ja viimeistelystä, mukaan lukien näihin prosesseihin liittyvät lämpökäsittelyt

Aine/muuttuja

BAT-päästötaso (51) (Näytteenottojakson keskiarvo)

(mg/Nm3)

NH3

3 –10 (52)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty BAT 9:ssä.

1.1.9 Jäte

BAT 29.

Jätteen muodostumisen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ja loppukäsittelyyn toimitettavan jätteen määrän vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kaikkia seuraavassa esitettyjä menetelmiä.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Jätehuoltosuunnitelma

Jätehuoltosuunnitelma on osa ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1). Suunnitelma muodostuu joukosta ominaisuuksia, joilla pyritään

—	minimoimaan jätteen muodostumista,

—	optimoimaan jätteiden uudelleenkäyttö, regenerointi ja kierrätys ja/tai niiden hyödyntäminen, ja

—	varmistamaan jätteiden asianmukainen loppukäsittely.

Jätehuoltosuunnitelman yksityiskohtaisuuden taso on yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen.

Prosessikemikaalien oikea-aikainen käyttö

Määritellään selkeästi kriteerit, jotka liittyvät esimerkiksi prosessikemikaalien varastoinnin enimmäisaikaan, ja asiaankuuluvia parametreja seurataan prosessikemikaalien pilaantumisen välttämiseksi.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Pakkausten uudelleenkäyttö/kierrätys

Prosessikemikaalien pakkaus valitaan sen perusteella, että sen täydellinen tyhjentäminen on helppoa (esimerkiksi pakkausaukon koon tai pakkausmateriaalin luonteen perusteella). Tyhjennyksen jälkeen (ks. BAT 21) pakkaus käytetään uudelleen, palautetaan toimittajalle tai toimitetaan materiaalien kierrätykseen.

Käyttämättömien prosessikemikaalien palauttaminen

Käyttämättömät prosessikemikaalit (jotka jäävät alkuperäisiin säiliöihinsä) palautetaan tavarantoimittajille.

Voidaan soveltaa yleisesti.

BAT 30.

Jätteiden käsittelyn yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi, erityisesti ympäristöön johdettavien päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää jäljempänä esitettyä tekniikkaa ennen jätteen toimittamista loppukäsittelyyn.

Menetelmä

Kuvaus

Vaarallisten aineiden ja/tai erityistä huolta aiheuttavien aineiden saastuttamien jätteiden erilliskeräys ja varastointi

Vaarallisten aineiden ja/tai erityistä huolta aiheuttavien aineiden (esimerkiksi palonestoaineet, öljyä-, vettä- ja likaahylkivät aineet) saastuttamat jätteet kerätään ja varastoidaan erikseen. Nämä jätteet voivat sisältää suuria epäpuhtauskuormia, joihin sisältyy esimerkiksi orgaanista fosforia ja bromattuja palonestoaineita, PFAS-aineita, ftalaatteja ja kromi(VI)-yhdisteitä (ks. BAT 18), ja ne käsittävät erityisesti seuraavaa:

—	nestemäinen jäte (esimerkiksi ensimmäinen huuhteluvesi palonestokäsittelyssä), pinnoitus- ja painoväritahnat;

—	paperijäte, kangasjätteet, absorboiva materiaali;

—	laboratoriojätteet;

—	jätevesikäsittelyn liete.

1.2 Raakavillakuitujen esikäsittelyä pesemällä koskevat BAT-päätelmät

Tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan pesemällä tapahtuvaan raakavillakuitujen esikäsittelyyn. Näitä päätelmiä sovelletaan kohdassa 1.1 esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

BAT 31.

Resurssien käyttämiseksi tehokkaasti sekä vedenkulutuksen ja jäteveden muodostumisen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on ottaa talteen villarasva ja kierrättää jätevettä.

Kuvaus

Villan pesemisestä peräisin olevat jätevedet käsitellään (esimerkiksi sentrifugoinnin ja sedimentoinnin yhdistämisen avulla) rasvan, lian ja veden erottamiseksi toisistaan. Rasva otetaan talteen, vesi kierrätetään osittain pesuun ja lika toimitetaan jatkokäsittelyyn.

Taulukko 1.8

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset ympäristötehokkuustasot (BAT-AEPL-tasot) villarasvan talteen ottamiseksi pesemällä tapahtuvasta raakavillakuitujen esikäsittelystä

Villatyyppi	Yksikkö	BAT-AEPL-tasot(vuosikeskiarvo)
Karkea villa (eli villakuidun halkaisija on yleensä suurempi kuin 35 μm)	kg talteen otettua rasvaa tonnilta raakavillakuituja, jotka on esikäsitelty pesemällä	10 –15
Erittäin hieno ja erikoishieno villa (eli villakuidun halkaisija on yleensä pienempi kuin 20 μm)		50 –60

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty BAT 6:ssa.

BAT 32.

Energian käyttämiseksi tehokkaasti parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kaikkia seuraavassa esitettyjä menetelmiä.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
a.	Katetut pesualtaat	Pesualtaissa on kannet konvektiosta tai haihtumisesta aiheutuvan lämpöhäviön estämiseksi (ks. BAT 11 menetelmä c).	Voidaan soveltaa vain uusiin laitoksiin tai laitosten merkittäviin parannuksiin.
b.	Viimeisen pesualtaan optimoitu lämpötila	Viimeisen pesualtaan lämpötila optimoidaan, jotta voidaan tehostaa villan mekaanista kuivatusta (ks. BAT 13 menetelmä a) ja kuivumista.	Voidaan soveltaa yleisesti.
c.	Suora lämmitys	Pesualtaita ja kuivaimia lämmitetään suoraan höyryn tuotannossa ja jakelussa esiintyvien lämpöhäviöiden välttämiseksi.	Voidaan soveltaa vain uusiin laitoksiin tai laitosten merkittäviin parannuksiin.

BAT 33.

Resurssien tehokkaan käytön ja loppukäsittelyyn toimitettavan jätteen määrän vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käsitellä raakavillakuitujen pesemällä tapahtuvassa esikäsittelyssä muodostuvat orgaaniset jäämät (residues) (esim. lika, jätevesiliete) biologisesti.

Kuvaus

Orgaaniset jäämät (residues) käsitellään esimerkiksi kompostoimalla.

1.3 Kuitujen (muiden kuin tekokuitujen) kehruuta ja kankaan tuotantoa koskevat BAT-päätelmät

Tämän kohdan BAT-päätelmät koskevat kuitujen (muiden kuin tekokuitujen) kehruuta ja kankaan tuotantoa. Näitä päätelmiä sovelletaan kohdassa 1.1 esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

BAT 34.

Viimeistelykemikaalien käytöstä veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kaikkia seuraavassa esitettyjä menetelmiä.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
a.	Pohjustuskemikaalien valinta	Sellaisten pohjustuskemikaalien valitseminen ja käyttäminen, jotka ovat ympäristötehokkuuden kannalta tehokkaampia tarvittavan määrän, pestävyyden, hyödynnettävyyden ja/tai bioeliminoituvuuden tai biohajoavuuden vuoksi (esimerkiksi muunnetut tärkkelykset, tietyt galaktomannaanit ja karboksimetyyliselluloosa) (ks. BAT 14).	Voidaan soveltaa yleisesti.
b.	Puuvillalankojen esikostutus	Puuvillalangat upotetaan kuumaan veteen ennen pohjustuskäsittelyä. Näin voidaan vähentää käytettävien pohjustuskemikaalien määrää.	Tuote-eritelmät voivat rajoittaa sovellettavuutta (esimerkiksi silloin, kun kuitu edellyttää voimakasta jännitettä kutomisen aikana).
c.	Kompakti kehruu	Kuitusäikeet puristetaan imun tai mekaanisen tai magneettisen tiivistämisen avulla. Näin voidaan vähentää käytettävien pohjustuskemikaalien määrää.	Tuote-eritelmät voivat rajoittaa sovellettavuutta (esimerkiksi langan karvaisuustaso tai tekniset ominaisuudet).

BAT 35.

Kehräämisen ja neulomisen yleisen ympäristötehokkuuden parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on välttää mineraaliöljyjen käyttöä.

Kuvaus

Mineraaliöljyt korvataan synteettisillä öljyillä ja/tai esteriöljyillä, jotka ovat ympäristötehokkuuden kannalta tehokkaampia pestävyyden ja bioeliminoituvuuden tai biohajoavuuden vuoksi.

BAT 36.

Energian käyttämiseksi tehokkaasti parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyä menetelmää a sekä yhtä menetelmistä b ja c tai niitä molempia.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Yleisten energiansäästötekniikoiden käyttö kehräämisessä ja kutomisessa

Näitä toimia ovat esimerkiksi seuraavat:

—	vähennetään tuotantoalueen tilavuutta mahdollisimman paljon (esimerkiksi asentamalla alaslaskettu katto) ilman kostuttamiseen tarvittavan energian määrän vähentämiseksi;

—	käytetään kehittyneitä antureita, jotka havaitsevat langan katkeamisen, kehruu- tai kutomakoneiden pysäyttämiseksi.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Energiansäästötekniikoiden käyttö kehräämisessä

Näitä toimia ovat esimerkiksi seuraavat:

—	kevyempien värttinöiden ja puolien käyttö rengaskehyksissä;

—	viskositeetiltaan optimaalisen värttinäöljyn käyttö;

—	langan optimaalisen öljypitoisuuden ylläpitäminen;

—	renkaan halkaisijan optimointi suhteessa langan halkaisijaan rengaskehyksissä;

—	rengaskehruukoneiden asteittainen käynnistys;

—	vortex-kehruun käyttö;

—	tyhjien puolakuljettimien liikkeen optimointi kartiorullauskoneissa.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Energiansäästötekniikoiden käyttö kutomisessa

Näitä toimia ovat esimerkiksi seuraavat:

—	liiallisen ilmanpaineen välttäminen ilmasuihkukutomisessa;

—	kaksi kertaa leveämmän kutomakoneen käyttö suurissa erissä.

Kaksi kertaa leveämpi kutomakone voi olla sovellettavissa vain uusiin laitoksiin tai laitoksen merkittäviin parannuksiin.

1.4 Muiden tekstiiliaineiden kuin raakavillakuitujen esikäsittelyä koskevat BAT-päätelmät

Tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan muiden tekstiiliaineiden kuin raakavillakuitujen esikäsittelyyn. Näitä päätelmiä sovelletaan kohdassa 1.1 esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

BAT 37.

Resurssien ja energian käyttämiseksi tehokkaasti sekä vedenkulutuksen ja jäteveden muodostumisen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää molempia jäljempänä esitettyjä menetelmiä a ja b yhdessä menetelmän c kanssa tai yhdessä menetelmän d kanssa.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
a.	Puuvillatekstiilien yhdistetty esikäsittely	Puuvillatekstiilien erilaisia esikäsittelytoimia (esim. pesu, poisto ja valkaisu) suoritetaan samanaikaisesti.	Voidaan soveltaa yleisesti.
b.	Puuvillatekstiilien erätoiminen Cold Pad -käsittely	Poisto ja/tai valkaisu suoritetaan erätoimisen Cold Pad -menetelmän avulla (ks. kohta 1.9.4).	Voidaan soveltaa yleisesti.
c.	Yksi poistoliuos tai rajallinen määrä poistoliuoksia	Erilaisten pohjustuskemikaalien poistamiseen tarkoitettujen poistoliuosten määrä on rajoitettu. Joissakin tapauksissa, esimerkiksi erilaisissa selluloosamateriaaleissa, voidaan käyttää yhtä hapettavaa poistoliuosta.	Voidaan soveltaa yleisesti.
d.	Vesiliukoisten pohjustuskemikaalien talteenotto ja uudelleenkäyttö	Kun poisto tehdään pesemällä kuumalla vedellä, vesiliukoiset pohjustuskemikaalit (esimerkiksi polyvinyylialkoholi ja karboksimetyyliselluloosa) otetaan talteen pesuvedestä ultrasuodatuksen avulla. Konsentraatti käytetään uudelleen poistoon, kun taas permeaatti käytetään uudelleen pesuun.	Sovelletaan vain, jos samassa laitoksessa suoritetaan pohjustusta ja poistoa. Sitä ei ehkä voida soveltaa synteettisiin pohjustuskemikaaleihin (esimerkiksi polyesteripolyoleja, polyakrylaatteja tai polyvinyyliasetaattia sisältäviin kemikaaleihin).

BAT 38.

Klooria sisältävien yhdisteiden ja kompleksointiaineiden veteen johdettavien päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä seuraavassa esitetyistä menetelmistä tai niitä molempia.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Klooriton valkaisu

Valkaisu tehdään kloorittomilla valkaisukemikaaleilla (esimerkiksi vetyperoksidilla, peretikkahapolla tai otsonilla), usein yhdessä entsyymejä sisältävän esikäsittelyn kanssa (ks. BAT 16 menetelmä c).

Sitä ei ehkä sovelleta pellavan ja muiden niinikuitujen kirkastukseen.

Optimoitu vetyperoksidivalkaisu

Kompleksointiaineiden käyttö voidaan täysin välttää tai minimoida vähentämällä hydroksyyliradikaalipitoisuutta valkaisun aikana. Tämä saavutetaan seuraavasti:

—	pehmeän/pehmennetyn veden käyttö;

—	metalliepäpuhtauksien poistaminen etukäteen tekstiiliaineista (esimerkiksi magneettinen erottaminen, kemiallinen käsittely tai esipesu);

—	pH:n ja vetyperoksidipitoisuuden säännöstely valkaisun aikana.

Voidaan soveltaa yleisesti.

BAT 39.

Resurssien käyttämiseksi tehokkaasti ja jäteveden käsittelyyn päästettävän alkalin määrän vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on ottaa talteen merserointiin käytetty kaustinen sooda

Kuvaus

Kaustinen sooda otetaan talteen huuhteluvedestä haihduttamalla ja tarvittaessa puhdistetaan edelleen. Ennen haihtumista huuhteluveden epäpuhtaudet poistetaan käyttämällä esimerkiksi sihtejä ja/tai mikrosuodatusta.

Soveltaminen

Talteenotetun lämmön puute ja/tai kaustisen soodan vähäinen määrä voivat rajoittaa sovellettavuutta.

Taulukko 1.9

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen ympäristötehokkuuden taso (BAT-AEPL) merserointiin käytetyn kaustisen soodan talteenotolle

Yksikkö	BAT-AEPL-tasot(vuosikeskiarvo)
% talteenotetusta kaustisesta soodasta	75 –95

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty BAT 6:ssa.

1.5 Värjäämistä koskevat BAT-päätelmät

Tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan värjäämiseen. Niitä sovelletaan kohdassa 1.1 esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

BAT 40.

Resurssien käyttämiseksi tehokkaasti ja värjäyksestä veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä seuraavassa esitettyä menetelmää tai niiden yhdistelmää.

Menetelmä		Kuvaus
Erätoimiset ja jatkuvatoimiset värjäysmenetelmät
a.	Väriaineiden valinta	Valitaan sellaisia väriaineita, joissa on biohajoavia (esimerkiksi rasvahappoestereihin perustuvia) dispergoimisaineita.
b.	Värjäys kierrätetystä kasviöljystä valmistetuilla tasoittuvuuslisäaineilla	Kierrätetystä kasviöljystä valmistettuja tasoittuvuuslisäaineita käytetään polyesterin korkealämpötilavärjäyksessä sekä proteiini- ja polyamidikuitujen värjäyksessä.
Erätoimiset värjäysmenetelmät
c.	pH-kontrolloitu värjäys	Sellaisten tekstiiliaineiden osalta, joilla on zwitterionisia ominaisuuksia, värjäys tehdään vakiolämpötilassa ja sitä valvotaan laskemalla väriliuoksen pH-arvoa vähitellen tekstiiliaineiden isoelektronisen pisteen alapuolelle.
d.	Kiinnittymättömän väriaineen optimaalinen poistaminen reaktiivisessa värjäyksessä	Kiinnittymätön väriaine poistetaan tekstiiliaineista käyttämällä entsyymejä (esimerkiksi lakkaasi, lipaasi) (ks. BAT 16 menetelmä c) ja/tai vinyylipolymeerejä. Tämä vähentää tarvittavien huuhteluvaiheiden määrää.
Erätoimiset värjäysmenetelmät
e.	Järjestelmät, joissa liuossuhde on pieni	Katso kohta 1.9.4.
Jatkuvatoimiset värjäysmenetelmät
f.	Pienannostelujärjestelmät	Katso kohta 1.9.4.

BAT 41.

Resurssien käyttämiseksi tehokkaasti ja selluloosa-aineiden värjäyksestä veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä seuraavassa esitettyä menetelmää tai niiden yhdistelmää.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
Rikki- ja kyyppiväriaineita sisältävä värjäysmenetelmä
a.	Rikkipohjaisten pelkistysaineiden mahdollisimman vähäinen käyttö	Värjäys tehdään ilman pelkistysaineita natriumsulfidia tai hydrosulfiittia. Jos tämä ei ole mahdollista, käytetään osittain kemiallisesti esipelkistettyjä väriaineita (esimerkiksi indigoväriaineita), jotta värjäämistä varten lisätään vähemmän natriumsulfidia tai hydrosulfiittia.	Sovellettavuutta voivat rajoittaa tuote-eritelmät (esimerkiksi sävy).
Kyyppiväriaineita sisältävä jatkuvatoiminen värjäysmenetelmä
b.	Kyyppiväriaineiden valinta	Valitaan kyyppiväriaineita, joista ei voi aiheutua päästöjä tekstiilin käyttövaiheessa. Apuaineita (esimerkiksi polyglykolia) käytetään vähemmän höyrytyksen, hapetuksen ja pesemisen mahdollistamiseksi tai pois jättämiseksi ja kunnollisen värinkeston varmistamiseksi.	Tätä ei ehkä voida soveltaa värjäykseen, jossa käytetään tummia sävyjä.
Reaktiivisia väriaineita sisältävät värjäysmenetelmät
c.	Monifunktionaalisten reaktiivisten väriaineiden käyttö	Monifunktionaalisia reaktiivisia väriaineita, joissa on useampi kuin yksi reaktiivinen funktionaalinen ryhmä, käytetään korkean kiinnitysasteen aikaansaamiseen erätoimisessa värjäyksessä.	Voidaan soveltaa yleisesti.
d.	Erätoiminen Cold Pad -värjäys	Värjäys suoritetaan erätoimisen Cold Pad -menetelmän avulla (ks. kohta 1.9.4).	Voidaan soveltaa yleisesti.
e.	Optimoitu huuhtelu	Huuhtelu reaktiivisilla väriaineilla tehdyn värjäyksen jälkeen tapahtuu korkeassa lämpötilassa (esimerkiksi 95 °C) ilman pesuaineita. Huuhteluveden lämpö otetaan talteen (ks. BAT 11 menetelmä i).	Voidaan soveltaa yleisesti.
Reaktiivisia väriaineita sisältävät jatkuvatoimiset värjäysmenetelmät
f.	Tiivistetyn alkaliliuoksen käyttö	Erätoimisessa Cold Pad -värjäyksessä (ks. kohta 1.9.4) värien kiinnittämiseen käytetään vesipitoisia tiivistettyjä alkaliliuoksia, joissa ei ole natriumsilikaattia.	Tätä ei ehkä voida soveltaa värjäykseen, jossa käytetään tummia sävyjä.
g.	Reaktiivisten väriaineiden höyrykiinnitys	Reaktiiviset väriaineet kiinnitetään höyryttämällä, jolloin vältetään kemikaalien käyttö kiinnittämiseen.	Tekstiiliaineiden ominaispiirteet ja tuote-eritelmät voivat rajoittaa sovellettavuutta (esimerkiksi polyesteri-puuvillasekoitteiden korkealaatuinen värjäys).

BAT 42.

Villan värjäyksestä veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
a.	Optimoitu reaktiivinen värjäys	Villan värjäys tehdään reaktiivisilla väriaineilla ilman kromipeittausta.	Voidaan soveltaa yleisesti.
b.	Optimoitu metallikompleksinen värjäys	Värjäys tehdään metallikompleksiväreillä pH:n, apuaineiden ja happojen osalta optimoiduissa olosuhteissa, jotta voidaan lisätä värjäysliuoksen tyhjentymistä ja värien kiinnittymistä.	Tätä ei ehkä voida soveltaa värjäykseen, jossa käytetään tummia sävyjä.
c.	Minimoitu kromaattien käyttö	Kun natrium- tai kaliumdikromaatin käyttö peittausaineena on sallittua, dikromaatit annostellaan villan vetämän väriaineen määrän mukaan. Värjäysparametrit (esimerkiksi värjäysliuoksen pH ja lämpötila) optimoidaan sen varmistamiseksi, että värjäysliuos käytetään mahdollisimman hyvin.	Voidaan soveltaa yleisesti.

BAT 43.

Polyesterin värjäyksestä dispersioväreillä veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä seuraavassa esitettyä menetelmää tai niiden yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Erätoiminen värjäys ilman väriaineen kantaja-aineita

Polyesterin ja villattomien polyesterien seosten erätoiminen värjäys tehdään korkeassa lämpötilassa (esimerkiksi 130 °C) ilman väriaineita.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Ympäristöystävällisten väriaineiden käyttö erätoimisessa värjäyksessä

Polyesterivillasekoitusten erätoiminen värjäys tehdään kloorittomilla ja biohajoavilla väriaineiden kantaja-aineilla.

Kiinnittymättömän värin optimaalinen desorptio erätoimisessa värjäyksessä

Näitä toimia ovat esimerkiksi seuraavat:

—	käytetään karboksyylihappojohdannaisiin perustuvaa desorptiokiihdytintä;

—	käytetään pelkistysainetta, jota voidaan käyttää kulutetun värjäysliuoksen happamissa olosuhteissa;

—	käytetään dispersiovärejä, jotka voidaan desorboida emäksisissä olosuhteissa hydrolyysillä sen sijaan, että käytetään pelkistystä.

Happamissa olosuhteissa käytettävän pelkistysaineen käyttöä ei ehkä voida soveltaa polyesterielastaaniseoksiin.

Tuote-eritelmät voivat rajoittaa väriaineiden, jotka ovat desorboituvia emäksisissä olosuhteissa, käyttöä (esim. värinpitävyys ja sävy).

1.6 Painatusta koskevat BAT-päätelmät

Tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan painatukseen. Niitä sovelletaan kohdassa 1.1 esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

BAT 44.

Vedenkulutuksen ja jäteveden muodostumisen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on optimoida painolaitteiden puhdistus.

Kuvaus

Näitä toimia ovat esimerkiksi seuraavat:

—	painoväritahnan mekaaninen poistaminen;

—	puhdistusveden annostelun automaattinen käynnistäminen ja pysäyttäminen;

—	puhdistusveden uudelleenkäyttö ja/tai kierrätys (ks. BAT 10 i).

BAT 45.

Resurssien käytön tehostamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyjen menetelmien yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Painatustekniikan valinta

Digitaalinen suihkupainatus

Väriaineen tietokoneohjattu ruiskutus tekstiiliaineisiin.

Voidaan soveltaa vain uusiin laitoksiin tai laitosten merkittäviin parannuksiin.

Siirtopainatus synteettisille tekstiiliaineille

Malli painetaan ensin välisubstraatille (esim. paperille) käyttämällä valittuja dispersiovärejä, minkä jälkeen se siirretään kankaaseen korkean lämpötilan ja paineen avulla.

Suunnittelu- ja toimintamenetelmä

Optimoitu painoväritahnan käyttö

Näitä toimia ovat esimerkiksi seuraavat:

—	painoväritahnan annostelujärjestelmän tilavuuden minimointi (esimerkiksi putkien pituuksien ja halkaisijoiden minimointi);

—	varmistetaan massan tasainen jakautuminen koko painokoneen leveydelle;

—	lopetetaan painoväritahnan annostelu vähän ennen painatuksen päättymistä;

—	painoväritahnan manuaalinen lisääminen pienimuotoista käyttöä varten.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Painoväritahnan talteenotto ja uudelleenkäyttö

Painoväritahnan jäännöksen talteenotto rotaatioseripainossa

Painoväritahnan jäännös annostelujärjestelmässä työnnetään takaisin alkuperäiseen säiliöönsä.

Laitteet saattavat rajoittaa sovellettavuutta olemassa olevissa laitoksissa.

Painoväritahnan jäännöksen uudelleenkäyttö

Painoväritahnan jäännös kerätään, lajitellaan, varastoidaan ja käytetään uudelleen.

Painoväritahnan uudelleenkäyttöastetta rajoittaa sen pilaantuvuus.

Voidaan soveltaa yleisesti.

BAT 46.

Ilmaan johdettavien ammoniakkipäästöjen estämiseksi ja ureaa sisältävän jäteveden muodostumisen estämiseksi reaktiivisten väriaineiden painatuksesta selluloosamateriaaleihin parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus
a.	Painoväritahnan ureapitoisuuden vähentäminen	Painatus tehdään pienellä määrällä ureaa painoväritahnoissa ja kontrolloimalla tekstiiliaineiden kosteuspitoisuutta.
b.	Kaksivaiheinen painatus	Painatus tehdään ilman ureaa kahdessa kastovaiheessa, joissa kuivaus ja kiinnitysaineiden (esimerkiksi natriumsilikaatti) lisääminen tehdään välittömästi.

BAT 47.

Pigmenttien avulla tapahtuvasta painatuksesta ilmaan johdettavien orgaanisten yhdisteiden (esimerkiksi formaldehydi) ja ammoniakin päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää painovärikemikaaleja, joiden tehokkuus on ympäristötehokkuuden kannalta parantunut.

Kuvaus

Näitä toimia ovat esimerkiksi seuraavat:

—	sakeuttamisaineet, joissa on vain vähän tai ei lainkaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä;

—	kiinnitysaineet, joissa formaldehydipäästöjen potentiaali on vähäinen;

—	sidosaineet, joissa ammoniakkipitoisuus on alhainen ja formaldehydipäästöjen potentiaali on vähäinen.

1.7 Viimeistelyä koskevat BAT-päätelmät

Tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan viimeistelyyn. Niitä sovelletaan kohdassa 1.1 esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

1.7.1 Hoitoa helpottava viimeistely

BAT 48.

Selluloosakuiduista ja/tai selluloosakuitujen ja synteettisten kuitujen seoksista valmistettujen tekstiiliaineiden hoitoa helpottavasta viimeistelystä ilmaan johdettavien formaldehydipäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää silloitusaineita, joissa formaldehydipäästöjen potentiaali on vähäinen tai olematon.

1.7.2 Pehmennys

BAT 49.

Pehmennyksen yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävää tekniikkaa on käyttää yhtä seuraavassa esitettyä menetelmää. BAT 2.

Menetelmä

Kuvaus

Pehmennysaineiden vähäinen käyttö

Katso kohta 1.9.4.

Pehmennysaineita ei lisätä värjäysliuokseen, vaan ne levitetään erillisessä prosessivaiheessa kaston, ruiskuttamisen tai vaahdottamisen avulla.

Puuvillatekstiiliaineiden pehmennys entsyymeillä

Ks. BAT 16 menetelmä c.

Entsyymejä käytetään pehmennykseen, mahdollisesti yhdessä pesun tai värjäämisen kanssa.

1.7.3 Palamista hidastava viimeistely

BAT 50.

Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi, erityisesti palamista hidastavasta viimeistelystä ympäristöön johdettavien päästöjen ja jätteen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä seuraavassa esitetyistä menetelmistä tai niitä molempia ja asettaa etusijalle menetelmä a.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Sellaisten tekstiiliaineiden käyttö, joilla on luontaisia palamista hidastavia ominaisuuksia

Käytetään tekstiilejä, joita ei tarvitse viimeistellä palamista hidastavilla aineilla.

Tuote-eritelmät (esimerkiksi palamista hidastavat ominaisuudet) voivat rajoittaa sovellettavuutta.

Palamista hidastavien aineiden valitseminen

Palamista hidastavat aineet valitaan seuraavin perustein:

—	niihin liittyvät riskit, erityisesti pysyvyys ja myrkyllisyys, mukaan lukien korvaamismahdollisuudet (esim. bromatut palonestoaineet, ks. BAT 14, I kohdan d alakohta);

—	käsiteltävien tekstiiliaineiden koostumus ja muoto;

—	tuote-eritelmät (esimerkiksi yhdistetty palonestokyky ja öljyä-/vettä-/likaahylkivyys, pesunkestävyys).

Voidaan soveltaa yleisesti.

1.7.4 Öljyä-, vettä- ja likaahylkivä viimeistely

BAT 51.

Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi ja erityisesti öljyä-, vettä- ja likaahylkivästä viimeistelystä ympäristöön johdettavien päästöjen ja jätteen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää öljyä-, vettä- ja likaahylkiviä aineita, joiden tehokkuus on ympäristötehokkuuden kannalta parantunut.

Kuvaus

Öljyä-, vettä- ja likaahylkivien aineiden valinnassa otetaan huomioon seuraavat seikat:

—	niihin liittyvät riskit, erityisesti pysyvyys ja myrkyllisyys, mukaan lukien korvaamismahdollisuudet (esimerkiksi PFAS-aineet, ks. BAT 14 I kohdan d alakohta);

—	käsiteltävien tekstiiliaineiden koostumus ja muoto;

—	tuote-eritelmät (esimerkiksi yhdistetty öljyä-, vettä- ja likaahylkivyys ja palamista hidastavat ominaisuudet).

1.7.5 Villan kutistumista estävä viimeistely

BAT 52.

Villan kutistumista estävästä viimeistelystä veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kloorittomia vanumattomuuskäsittelykemikaaleja.

Kuvaus

Peroksimonosulfurihapon epäorgaanisia suoloja käytetään villan kutistumista estävään viimeistelyyn.

Soveltaminen

Tuote-eritelmät (esimerkiksi kutistuminen) voivat rajoittaa sovellettavuutta.

1.7.6 Koinkestäväksi tekeminen

BAT 53.

Koinkestäväksi tekevien aineiden käytön vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä seuraavassa esitettyä menetelmää tai niiden yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Värjäykseen käytettävien apuaineiden valinta

Kun koinkestäväksi tekeviä aineita lisätään suoraan värjäysliuokseen, värjäyksen apuaineiksi valitaan aineita (esimerkiksi tasoittuvuuslisäaineet), jotka eivät estä koinkestäväksi tekevien aineiden imeytymää.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Koinkestäväksi tekevien aineiden vähäinen käyttö

Katso kohta 1.9.4.

Ruiskutuksen tapauksessa ylimääräinen koinkestäväksi tekevä liuos otetaan talteen tekstiiliaineista linkoamalla ja käytetään uudelleen.

Voidaan soveltaa yleisesti.

1.8 Laminointia koskevat BAT-päätelmät

Tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan laminointiin. Niitä sovelletaan kohdassa 1.1 esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

BAT 54.

Laminoinnista ilmaan johdettavien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää sulatuslaminointia liekkilaminoinnin sijaan.

Kuvaus

Sulatettuja polymeerejä levitetään tekstiileille ilman liekin käyttöä.

Soveltaminen

Niitä ei voida soveltaa ohuisiin tekstiileihin, ja niiden käyttöä voi rajoittaa laminaatin ja tekstiiliaineiden välisen sidoksen lujuus.

1.9 Menetelmien kuvaus

1.9.1 Menetelmä prosessikemikaalien valitsemiseksi sekä ilmaan johdettavien päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi

Menetelmä

Kuvaus

Päästökertoimet

Päästökertoimet ovat edustavia arvoja, joilla pyritään suhteuttamaan päästetyn aineen määrä kyseisen aineen päästöihin liittyvään prosessiin. Päästökertoimet johdetaan päästömittauksista ennalta määritellyn menetelmän mukaisesti ottaen huomioon tekstiiliaineet ja käsittelyn vertailuolosuhteet (esimerkiksi kovetusaika ja lämpötila). Ne ilmaistaan päästetyn aineen massana jaettuna käsittelyn vertailuolosuhteissa käsiteltyjen tekstiiliaineiden massalla (esimerkiksi grammoina päästettyä orgaanista hiiltä tekstiiliaineiden, joita käsitellään jätekaasuvirralla 20 m3/h, kilogrammaa kohti). Prosessikemikaalien seoksen määrä, vaaralliset ominaisuudet ja koostumus sekä niiden kiinnittyminen tekstiiliaineeseen otetaan huomioon.

1.9.2 Ilmaan johdettavia päästöjä vähentävät menetelmät

Menetelmä	Kuvaus
Adsorptio	Epäpuhtauksien poistaminen jätekaasuvirrasta kiinteälle pinnalle pidättämisen avulla (adsorbenttina käytetään tavallisesti aktivoitua hiiltä). Adsorptio voi olla regeneratiivinen tai ei-regeneratiivinen. Ei-regeneratiivisessa adsorptiossa käytettyä adsorbenttia ei regeneroida, vaan se loppukäsitellään. Regeneratiivisessa adsorptiossa adsorbaatti desorboidaan myöhemmin esimerkiksi höyryn avulla (usein paikan päällä) uudelleenkäyttöä tai loppukäsittelyä varten ja adsorbentti käytetään uudelleen. Jatkuvassa käytössä on yleensä käytössä rinnakkain enemmän kuin kaksi adsorboijaa, joista yksi on desorptiotilassa.
Tiivistäminen	Tiivistäminen on menetelmä, jolla poistetaan orgaanisten ja epäorgaanisten yhdisteiden höyryt jätekaasuvirrasta laskemalla sen lämpötila alle kastepisteen.
Sykloni	Laitteet pölyn poistamiseksi jätekaasuvirrasta keskipakoisvoimien avulla, yleensä kartiomaisessa kammiossa.
Sähkösuodatin (ESP)	Sähkösuodattimet toimivat siten, että hiukkaset varataan sähköisesti ja erotetaan sähkökentän avulla. Ne voivat toimia hyvin erilaisissa olosuhteissa. Puhdistustehokkuus voi olla riippuvainen kenttien määrästä, viipymäajasta (koko) sekä käsittelyketjussa ennen suodinta olevista hiukkasten poistolaitteista. Sähkösuodattimissa on yleensä kahdesta viiteen kenttää. Sähkösuodattimet voivat olla kuivia tai märkiä riippuen menetelmästä, jota käytetään pölyn poistamiseksi elektrodeista.
Terminen hapetus	Palavien kaasujen ja hajuyhdisteiden hapettaminen jätekaasuvirrassa kuumentamalla epäpuhtausseoksia ilmalla tai hapella itsesyttymislämpötilaa korkeampaan lämpötilaan polttokammiossa ja tämän ylläpitäminen korkeassa lämpötilassa niin pitkään, että kaasut palavat hiilidioksidiksi ja vedeksi.
Märkäpesu	Kaasumaisten tai hiukkasmaisten epäpuhtauksien poistaminen jätekaasuvirrasta aineensiirrolla veteen tai vesipohjaiseen liuokseen. Siihen saattaa liittyä kemiallinen reaktio (esimerkiksi happo- tai emäspesurissa).

1.9.3 Veteen johdettavia päästöjä vähentävät menetelmät

Menetelmä

Kuvaus

Aktiivilieteprosessi

Liuenneiden orgaanisten epäpuhtauksien biologinen hapetus mikro-organismien metabolismin avulla. Liuennut happi (joka on ruiskutettu ilmana tai puhtaana happena) muuntaa orgaaniset ainesosat hiilidioksidiksi, vedeksi tai muiksi metaboliiteiksi ja biomassaksi (aktiiviliete). Mikro-organismit säilyvät jätevedessä suspensiossa ja koko seos ilmastetaan mekaanisesti. Aktiivilieteseos siirretään erotuslaitteistoon, josta liete kierrätetään ilmastusaltaaseen.

Adsorptio

Erotusmenetelmä, jossa nesteessä (esimerkiksi jätevedessä) olevat yhdisteet tarttuvat kiinteään pintaan (tavallisesti aktiivihiileen).

Anaerobinen käsittely

Liuenneiden orgaanisten ja epäorgaanisten epäpuhtauksien biologinen muutos hapen puuttuessa mikro-organismien metabolismin avulla. Muunnostuotteisiin kuuluvat metaani, hiilidioksidi ja sulfidi. Prosessi suoritetaan ilmatiiviissä sekoitereaktorissa.

Yleisimmin käytetyt reaktorityypit ovat seuraavat:

—	anaerobinen kosketusreaktori;

—	ylöspäinvirtauksen anaerobinen lietepeitto;

—	kiinteäpohjainen reaktori;

—	laajapohjainen reaktori.

Kemiallinen hapetus

Orgaaniset yhdisteet hapetetaan vähemmän vaarallisiksi ja helpommin biohajoaviksi yhdisteiksi. Menetelmiä ovat muun muassa märkähapetus tai hapetus otsonin tai vetyperoksidin avulla, jota voidaan tukea katalyyteilla tai UV-säteilyllä. Kemiallista hapettumista käytetään myös muutoksia hajussa, maussa ja värissä aiheuttavien orgaanisten yhdisteiden hajottamiseen sekä desinfiointitarkoituksiin.

Kemiallinen pelkistys

Kemiallinen pelkistäminen tarkoittaa epäpuhtauksien muuntamista pelkistävien kemikaalien avulla vähemmän haitallisiksi yhdisteiksi.

Koagulaatio ja flokkulaatio

Koagulaatiota ja flokkulaatiota käytetään erottamaan suspendoituneet kiinteät aineet jätevedestä, ja se tehdään usein peräkkäisissä vaiheissa. Koagulaatio tehdään lisäämällä koaguloivia aineita, joiden varaus on vastakkainen kuin suspendoituneiden kiinteiden aineiden. Flokkulaatio tehdään lisäämällä polymeerejä, jolloin mikroflokkihiukkasten törmäykset saavat ne yhdistymään ja tuottamaan suurempia flokkeja. Näin muodostuneet flokit erotellaan myöhemmin selkeyttämällä, ilmaflotaatiolla tai suodattamalla.

Tasaus

Virtausten ja epäpuhtauskuormien tasapainottaminen käyttäen säiliöitä tai muita hallintamenetelmiä.

Haihdutus

Korkeassa lämpötilassa kiehuvien aineiden vesiliuosten lauhduttaminen tislaamalla, jatkokäyttöön, käsiteltäväksi tai loppukäsiteltäväksi (esimerkiksi jätevettä polttamalla) tekemällä vedestä höyryä. Haihdutus toteutetaan energian säästämiseksi tavallisesti monivaiheisissa yksiköissä, joissa alipaine kasvaa edettäessä. Vesihöyry lauhtuu, minkä jälkeen se voidaan käyttää uudelleen tai päästää jätevetenä.

Suodatus

Kiintoainesten erottelu jätevedestä johtamalla jätevesi huokoisen materiaalin lävitse (esimerkiksi hiekka- tai mikrosuodatus) (ks. kalvosuodatus jäljempänä).

Flotaatio

Kiinteiden ja nestemäisten hiukkasten erottaminen jätevedestä sitomalla ne kaasukupliin, tavallisesti ilmaan. Kelluvat hiukkaset kerääntyvät veden pinnalle, ja ne kootaan kuorimakauhoilla.

Membraanibioreaktori

Aktivoidun lietekäsittelyn ja membraanisuodatuksen yhdistelmä. Käytetään kahta muunnelmaa: a) ulkoinen kierrätyskierto aktiivilietealtaan ja membraanimodulin välillä; ja b) membraanimodulin upottaminen ilmastettuun aktiivilietealtaaseen, jossa päästöt suodatetaan onton kuituväliseinän lävitse, jolloin biomassa jää altaaseen.

Membraanisuodatus

Mikrosuodatus, ultrasuodatus, nanosuodatus ja käänteisosmoosi ovat membraanisuodatusprosesseja, joissa membraanin toiselle puolelle pidättyy ja tiivistyy jäteveden sisältämien suspendoituneiden hiukkasten ja kolloidihiukkasten kaltaisia epäpuhtauksia. Ne eroavat toisistaan kalvon huokoskoon ja hydrostaattisen paineen osalta.

Neutralointi

Jäteveden pH:n säätäminen neutraaliksi (noin pH 7) lisäämällä kemikaaleja. Natriumhydroksidia (NaOH) tai kalsiumhydroksidia (Ca(OH)2) voidaan käyttää pH-tason nostamiseen, kun taas rikkihappoa (H2SO4), suolahappoa (HCl) tai hiilidioksidia (CO2) voidaan käyttää pH-tason alentamiseen. Jotkin epäpuhtaudet voivat saostua liukenemattomina yhdisteinä neutraloinnin aikana.

Nitrifikaatio/denitrifikaatio

Kaksivaiheinen prosessi, joka yleensä liitetään jäteveden biologisiin käsittelylaitoksiin. Ensimmäinen vaihe on aerobinen nitrifikaatio, jossa mikro-organismit hapettavat ammoniumin (NH4 +) välituotteeksi eli nitriitiksi (NO2 -), joka hapettuu edelleen nitraatiksi (NO3 -). Sen jälkeen on hapeton denitrifikaatiovaihe, jossa mikro-organismit redusoivat nitraatin kemiallisesti typpikaasuksi.

Öljyn ja veden erottaminen

Öljyn ja veden erottaminen, mukaan lukien sen jälkeinen öljyn poistaminen painovoimaerottelun avulla käyttäen erotuslaitteita tai emulsion rikkomista (käyttäen emulsion rikkovia kemikaaleja, kuten metallisuoloja, mineraalihappoja, adsorbentteja ja orgaanisia polymeerejä).

Seulonta ja hiekan erottaminen

Veden ja liukenemattomien kontaminanttien, kuten hiekan, kuidun, nöyhdän tai muiden karkeiden aineiden, erottaminen tekstiilijätevedestä suodattamalla sihtien läpi tai painovoimaan perustuvan selkeyttämisen avulla hiekanerottimissa.

Saostaminen

Liuenneiden epäpuhtauksien konvertointi liukenemattomiksi yhdisteiksi lisäämällä saostusaineita. Näin muodostuneet kiinteät saostuneet aineet erotellaan myöhemmin sedimentaatiolla, ilmaflotaatiolla tai suodattamalla.

Sedimentaatio

Suspendoituneiden hiukkasten erottaminen painovoimaan perustuvalla selkeyttämisellä.

1.9.4 Menetelmät veden, energian ja kemikaalien kulutuksen vähentämiseksi

Menetelmä	Kuvaus
Erätoiminen Cold Pad -käsittely	Erätoimisessa Cold Pad -käsittelyssä prosessiliuosta levitetään kaston avulla (esimerkiksi käyttämällä kastokkia) ja kyllästettyä kangasta kierretään hitaasti huoneenlämmössä pitkän aikaa. Tämä tekniikka mahdollistaa kemikaalien kulutuksen vähentämisen eikä edellytä myöhempiä vaiheita, kuten lämpökiinnitystä, ja vähentää siten energiankulutusta.
Alhaisen nestesuhteen järjestelmät (erätoimisissa prosesseissa)	Alhainen nestesuhde voidaan saavuttaa parantamalla tekstiiliaineiden ja prosessiliuoksen välistä kontaktia (esimerkiksi luomalla prosessiliuoksessa turbulenssia), tehostamalla prosessin seurantaa, parantamalla annostusta ja prosessiliuoksen lisäämistä (esimerkiksi suihkuttamalla tai ruiskuttamalla) ja välttämällä prosessiliuoksen sekoittumista pesu- tai huuhteluveteen.
Pienannostelujärjestelmät (jatkuvatoimiset prosessit)	Kangas kyllästetään prosessiliuoksella ruiskuttamalla, alipaineimulla kankaan läpi, vaahdottamalla, kastolla ja upottamalla nippeihin (kahden rullan välissä olevassa raossa oleva prosessiliuos) tai pienikokoisissa säiliöissä jne.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006 , kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).

(4) Sellaisten muuttujien tapauksessa, joihin 30 minuuttia kestävä näytteenotto/mittaus ja/tai kolmen peräkkäisen näytteenoton/mittauksen keskiarvo ei näytteenottoon tai analysointiin liittyvien rajoitusten ja/tai toimintaolosuhteiden vuoksi sovellu, voidaan käyttää edustavampaa näytteenotto-/mittausmenettelyä.

(5) Tarkkailua sovelletaan ainoastaan, jos kyseinen aine (tai kyseiset aineet) tai muuttuja (tai muuttujat) (mukaan lukien aineiden ryhmät tai aineiden ryhmään sisältyvät yksittäiset aineet) on yksilöity merkitykselliseksi jätevesivirrassa BAT 2:ssa mainitun panosten ja tuotosten inventaarion perusteella.

(6) Jos kyseessä on epäsuora päästö, tarkkailutiheyttä voidaan vähentää yhteen kertaan kolmessa kuukaudessa, jos laitokselta johdetaan jätevesiä jäteveden käsittelylaitokselle, joka on suunniteltu ja varustettu asianmukaisesti puhdistamaan kyseiset epäpuhtaudet.

(7) Tarkkailua sovelletaan vain, jos kyseessä on suora päästö.

(8) TOC:n seuranta ja COD:n seuranta ovat vaihtoehtoisia. Orgaanisen kokonaishiilen (TOC) tarkkailu on parempi vaihtoehto, koska sen analysoinnissa ei käytetä hyvin myrkyllisiä yhdisteitä.

(9) Jos kyseessä on epäsuora päästö, tarkkailutiheyttä voidaan vähentää yhteen kertaan kuukaudessa, jos laitokselta johdetaan jätevesiä jäteveden käsittelylaitokselle, joka on suunniteltu ja varustettu asianmukaisesti puhdistamaan kyseiset epäpuhtaudet.

(10) Jos päästötasot osoittautuvat riittävän vakaiksi, tarkkailutiheyttä voidaan vähentää yhteen kertaan kuukaudessa.

(11) Jos kyseessä on epäsuora päästö, tarkkailutiheyttä voidaan vähentää yhteen kertaan kuudessa kuukaudessa, jos laitokselta johdetaan jätevesiä jäteveden käsittelylaitokselle, joka on suunniteltu ja varustettu asianmukaisesti puhdistamaan kyseiset epäpuhtaudet.

(12) Päästöjen luonnehdinta tehdään ennen laitoksen toiminnan aloittamista tai ennen kuin laitoksen lupa saatetaan ajan tasalle ensimmäisen kerran näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen ja jokaisen sellaisen laitoksessa tehdyn muutoksen (esimerkiksi ”valmistusohjeen” muutos) jälkeen, joka voi lisätä epäpuhtauskuormaa.

(13) Joko kaikkein herkintä myrkyllisyysmittaria tai myrkyllisyysmittarien sopivaa yhdistelmää voidaan käyttää.

(14) Mittaukset toteutetaan mahdollisuuksien mukaan normaaleissa toimintaolosuhteissa korkeimpien odotettavissa olevien päästöarvojen aikana.

(15) Jos on kyse pölyn massavirtauksesta, joka on pienempi kuin 50 g/h, tarkkailun vähimmäistiheys voidaan vähentää yhteen kertaan kolmessa vuodessa.

(16) Tarkkailun tulokset raportoidaan yhdessä vastaavan ilmasta tekstiiliin -suhteen kanssa.

(17) Tarkkailua sovelletaan ainoastaan, jos kyseinen aine on yksilöity merkitykselliseksi jätekaasuvirrassa BAT 2:ssa mainittujen panosten ja tuotosten inventaarion perusteella.

(18) Tarkkailua ei sovelleta, jos polttoaineena käytetään ainoastaan maakaasua tai nestekaasua.

(19) Jos on kyse TVOC-massavirtauksesta, joka on pienempi kuin 200 g/h, tarkkailun vähimmäistiheys voidaan vähentää yhteen kertaan kolmessa vuodessa.

(20) Vaihteluvälin alaraja voidaan saavuttaa korkealla vedenkierrätysasteella (esim. paikat, joissa on useiden laitosten integroitu vesihuolto).

(21) Vaihteluväli koskee myös yhdistelmälangan ja irtokuitujen erätoimista värjäystä.

(22) Vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 100 m3/t laitoksissa, joissa käytetään jatkuvatoimisen prosessin ja erätoimisen prosessin yhdistelmää.

(23) Menetelmien kuvaukset on esitetty kohdassa 1.9.3.

(24) Minimaalinen jätevesipäästö (esimerkiksi ”nesteen nollapäästö”) voidaan saavuttaa käyttämällä tekniikkojen yhdistelmää, mukaan lukien kehittyneet käsittelytekniikat jäteveden kierrättämiseksi.

(25) Keskiarvon laskentajaksot määritellään yleisissä näkökohdissa.

(26) BAT-päästötasoa sovelletaan ainoastaan, jos kyseinen aine tai muuttuja on yksilöity merkitykselliseksi jätevesivirrassa BAT 2:ssa mainitun panosten ja tuotosten inventaarion perusteella.

(27) BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 0,8 mg/l polyesteri- ja/tai modakryylikuituja värjättäessä.

(28) Sovelletaan joko TOC:n tai COD:n BAT-päästötasoa. TOC:n BAT-päästötaso on parempi vaihtoehto, koska TOC:n tarkkailussa ei käytetä hyvin myrkyllisiä yhdisteitä.

(29) BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla enintään 150 mg/l:

—	kun tietty päästetyn jäteveden määrä on alle 25 m3/t käsitellyistä tekstiiliaineista liukuvana vuosikeskiarvona; tai

—	kun puhdistustehokkuus on ≥ 95 prosenttia liukuvana vuosikeskiarvona.

(30) BAT-päästötasoja ei sovelleta biokemialliseen hapenkulutukseen (BOD). Biologisen jäteveden puhdistamon päästöjen ohjeellinen vuotuinen keskimääräinen BOD5-taso on yleensä ≤ 10 mg/l.

(31) BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 1,2 mg/l polyesteri- ja/tai modakryylikuituja värjättäessä.

(32) BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 0,3 mg/l värjättäessä polyamidi-, villa- tai silkkikuituja metallikompleksiväreillä.

(33) BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 0,2 mg/l nikkeliä sisältävillä reaktiivisilla väriaineilla tai pigmenteillä värjättäessä tai painettaessa.

(34) BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 0,8 mg/l käsiteltäessä viskoosikuituja tai värjättäessä sinkkiä sisältävillä kationiväreillä.

(35) BAT-päästötasoa ei ehkä voida soveltaa, jos jäteveden lämpötila on matala (esimerkiksi alle 12 °C) pitkiä aikoja.

(36) BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla enintään 50 mg/l:

—	kun tietty päästetyn jäteveden määrä on alle 25 m3/t käsitellyistä tekstiiliaineista liukuvana vuosikeskiarvona; tai

—	kun puhdistustehokkuus on ≥ 95 prosenttia liukuvana vuosikeskiarvona.

(37) Keskiarvon laskentajaksot määritellään yleisissä näkökohdissa.

(38) BAT-päästötasoja voidaan mahdollisesti jättää soveltamatta, jos kyseiset epäpuhtaudet puhdistetaan asianmukaisesti suunnitellussa ja varustetussa tuotantoketjun loppupään jätevedenkäsittelylaitoksessa, edellyttäen, että tämä ei lisää ympäristön pilaantumista.

(39) BAT-päästötasoa sovelletaan ainoastaan, jos kyseinen aine tai muuttuja on yksilöity merkitykselliseksi jätevesivirrassa BAT 2:ssa mainitun panosten ja tuotosten inventaarion perusteella.

(40) BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 0,8 mg/l polyesteri- ja/tai modakryylikuituja värjättäessä.

(41) BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 1,2 mg/l polyesteri- ja/tai modakryylikuituja värjättäessä.

(42) BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 0,3 mg/l värjättäessä polyamidi-, villa- tai silkkikuituja metallikompleksiväreillä.

(43) BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 0,2 mg/l nikkeliä sisältävillä reaktiivisilla väriaineilla tai pigmenteillä värjättäessä tai painettaessa.

(44) BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 0,8 mg/l käsiteltäessä viskoosikuituja tai värjättäessä sinkkiä sisältävillä kationiväreillä.

(45) BAT-päästötasoa sovelletaan vain, jos formaldehydi on tunnistettu merkitykselliseksi jätekaasuvirrassa BAT 2:ssa mainitun panosten ja tuotosten inventaarion perusteella.

(46) Teollisuuspäästödirektiivin liitteessä VII olevan 1 osan 3–9 kohdassa lueteltujen toimintojen osalta BAT-päästötason vaihteluvälejä sovelletaan vain siltä osin, kuin ne johtavat päästötasoihin, jotka ovat alhaisempia kuin teollisuuspäästödirektiivin liitteessä VII olevassa 2 ja 4 osassa vahvistetut päästöjen raja-arvot.

(47) Viimeistelyprosessien, joissa käytetään hoitoa helpottavia aineita, vettä, öljyä tai likaa hylkiviä aineita ja/tai palonestoaineita, BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 10 mg/Nm3.

(48) BAT-päästötason vaihteluvälin alaraja saavutetaan tavallisesti käyttämällä termistä hapetusta.

(49) BAT-päästötasoa ei sovelleta, jos päästölähteen TVOC-massavirta on alle 200 g/h, kun

—	puhdistustekniikoita ei käytetä, ja

—	CMR-aineet on yksilöity merkityksellisiksi jätekaasuvirrassa BAT 2:ssa mainittujen panosten ja tuotosten inventaarion perusteella.

(50) BAT-päästötasoa ei sovelleta, jos päästölähteen pölymassavirta on alle 50 g/h, kun

—	puhdistustekniikoita ei käytetä, ja

—	CMR-aineet on yksilöity merkityksellisiksi jätekaasuvirrassa BAT 2:ssa mainittujen panosten ja tuotosten inventaarion perusteella.

(51) BAT-päästötasoa sovelletaan vain, jos NH3 on tunnistettu merkitykselliseksi jätekaasuvirrassa BAT 2:ssa mainitun panosten ja tuotosten inventaarion perusteella.

(52) BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 20 mg/Nm3, kun ammoniumsulfamaattia käytetään palonestoaineena tai kun ammoniakkia käytetään kovettamiseen (ks. BAT 50).