9.12.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 442/1


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2021/2139,

annettu 4 päivänä kesäkuuta 2021,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä vahvistamalla tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta 18 päivänä kesäkuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 3 kohdan ja 11 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) 2020/852 vahvistetaan yleiset puitteet sen määrittämiseksi, pidetäänkö tiettyä taloudellista toimintaa ympäristön kannalta kestävänä, jotta voidaan määrittää sijoituksen ympäristökestävyyden aste. Asetusta sovelletaan unionin tai jäsenvaltioiden toteuttamiin toimenpiteisiin, joissa finanssimarkkinatoimijoille tai liikkeeseenlaskijoille asetetaan ympäristön kannalta kestävinä saataville asetettuja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia vaatimuksia, finanssimarkkinatoimijoihin, jotka asettavat saataville rahoitustuotteita, ja yrityksiin, joita koskee velvoite julkistaa muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (2) 19 a artiklan nojalla tai muita kuin taloudellisia tietoja koskeva konsolidoitu selvitys kyseisen direktiivin 29 a artiklan nojalla. Myös sellaiset talouden toimijat ja viranomaiset, jotka eivät kuulu asetuksen (EU) 2020/852 soveltamisalaan, voivat soveltaa kyseistä asetusta vapaaehtoisesti.

(2)

Asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että komissio antaa delegoidut säädökset, joilla vahvistetaan tekniset arviointikriteerit sen määrittämiseksi, millä edellytyksillä tiettyä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä, ja vahvistaa kutakin kyseisen asetuksen 9 artiklassa vahvistettua asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa yhdelle tai useammalle kyseisistä ympäristötavoitteista.

(3)

Asetuksen (EU) 2020/852 19 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaan teknisissä arviointikriteereissä on otettava huomioon asianomaisen taloudellisen toiminnan ja alan luonne ja laajuus ja se, onko taloudellinen toiminta asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu taloudellinen siirtymätoiminta tai 16 artiklassa tarkoitettu mahdollistava toiminta. Jotta tekniset arviointikriteerit täyttäisivät asetuksen (EU) 2020/852 19 artiklan vaatimukset tehokkaalla ja tasapainoisella tavalla, ne olisi asetettava määrällisenä kynnysarvona tai vähimmäisvaatimuksena, suhteellisena parantamisena, laadullisten suorituskykyvaatimusten joukkona, prosessiin tai käytäntöön perustuvina vaatimuksina tai tarkkana kuvauksena itse taloudellisen toiminnan luonteesta, jos kyseinen toiminta on luonteeltaan sellaista, että se voi edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää.

(4)

Teknisillä arviointikriteereillä, joilla määritetään, edistääkö taloudellinen toiminta merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista, olisi varmistettava, että taloudellinen toiminta vaikuttaa myönteisesti ilmastotavoitteeseen tai vähentää ilmastotavoitteeseen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Teknisissä arviointikriteereissä olisi sen vuoksi viitattava kynnysarvoihin tai suoritustasoihin, jotka taloudellisen toiminnan olisi saavutettava, jotta sen voidaan katsoa edistävän merkittävästi jotakin näistä ilmastotavoitteista. ”Ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevilla teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava, ettei taloudellisella toiminnalla ole merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia. Tämän vuoksi kyseisissä teknisissä arviointikriteereissä olisi täsmennettävä vähimmäisvaatimukset, jotka taloudellisen toiminnan olisi täytettävä, jotta sitä voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä.

(5)

Teknisten arviointikriteerien, joilla määritetään, edistääkö taloudellinen toiminta merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista tai aiheuttaako se merkittävää haittaa yhdellekään ympäristötavoitteelle, olisi tarvittaessa perustuttava voimassa olevaan unionin lainsäädäntöön, parhaisiin käytäntöihin, standardeihin ja menetelmiin sekä kansainvälisesti tunnettujen julkisyhteisöjen kehittämiin vakiintuneisiin standardeihin, käytäntöihin ja menetelmiin. Jos tietyllä politiikka-alalla ei objektiivisesti arvioiden ole käypiä vaihtoehtoja, tekniset arviointikriteerit voisivat perustua myös kansainvälisesti tunnettujen yksityisten elinten laatimiin vakiintuneisiin standardeihin.

(6)

Tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi samoihin taloudellisen toiminnan luokkiin olisi sovellettava samoja teknisiä arviointikriteerejä kunkin ilmastotavoitteen osalta. Sen vuoksi teknisissä arviointikriteereissä on mahdollisuuksien mukaan tarpeen noudattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1893/2006 (3) perustetussa tilastollisessa toimialaluokituksessa (NACE Rev. 2) vahvistettua taloudellisten toimintojen luokittelua. Jotta yritysten ja finanssimarkkinatoimijoiden olisi helpompi tunnistaa ne taloudelliset toiminnot, joille olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, taloudellisten toimintojen kuvauksiin olisi sisällytettävä myös viittaukset NACE-koodeihin, jotka voidaan yhdistää kyseiseen toimintaan. Kyseisiä viittauksia olisi pidettävä ohjeellisina, eivätkä ne saisi olla etusijalla kussakin kuvauksessa esitettyyn toiminnan määritelmään nähden.

(7)

Teknisissä arviointikriteereissä, joiden perusteella määritetään, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää, olisi otettava huomioon tarve välttää kasvihuonekaasupäästöjen tuottamista, vähentää tällaisia päästöjä tai lisätä kasvihuonekaasujen poistumia ja hiilidioksidin pitkäaikaista varastointia. Sen vuoksi on aiheellista keskittyä ensin niihin taloudellisiin toimintoihin ja aloihin, joilla on parhaat mahdollisuudet saavuttaa nämä tavoitteet. Näiden taloudellisten toimintojen ja toimialojen valinnan olisi perustuttava niiden osuuteen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä ja näyttöön siitä, miten niiden avulla voidaan välttää tai pienentää kasvihuonekaasupäästöjä, tai lisätä kasvihuonekaasujen poistumia tai mahdollistaa tällainen välttäminen, pienentäminen, poistumat tai pitkäaikainen varastointi muita toimintoja varten.

(8)

Elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmän olisi oltava luotettava ja laajasti sovellettavissa ja sillä olisi siten voitava edistää kasvihuonekaasupäästöjä koskevien laskelmien vertailukelpoisuutta alojen sisällä ja niiden välillä. Tämän vuoksi on asianmukaista vaatia, että kaikissa laskentaa edellyttävissä toiminnoissa käytetään samaa laskentamenetelmää, ja antaa samalla asetusta (EU) 2020/852 soveltaville yhteisöille riittävästi joustovaraa. Näin ollen komission suositus 2013/179/EU on käyttökelpoinen laskettaessa elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä, ja vaihtoehtona on mahdollista käyttää ISO 14067- tai ISO 14064-1 -standardeja. Jos vakiintuneet vaihtoehtoiset välineet tai standardit soveltuvat erityisen hyvin tarkkojen ja vertailukelpoisten tietojen antamiseen elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa varten tietyllä alalla (esimerkiksi G-res-työkalu vesivoima-alalla ja ETSIn standardi ES 203 199 tieto- ja viestintäalalla), kyseinen väline tai standardi on aiheellista sisällyttää lisävaihtoehdoiksi kyseisten alojen osalta.

(9)

Vesivoima-alan toimintojen elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmässä olisi otettava huomioon kyseisen alan erityispiirteet, myös uudet mallintamismenetelmät, tieteellinen tietämys ja tekoaltaista maailmanlaajuisesti saadut empiiriset mittaukset. Jotta vesivoima-alan kasvihuonekaasupäästöihin kohdistuvasta nettovaikutuksesta voidaan raportoida tarkasti, on aiheellista antaa lupa käyttää julkisesti maksutta saatavilla olevaa G-res-työkalua, jonka Kansainvälinen vesivoimayhdistys IHA on kehittänyt yhteistyössä globaalia ympäristömuutosta käsittelevän Unescon työryhmän puheenjohtajan kanssa.

(10)

Tieto- ja viestintäalan toimintojen elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmässä olisi otettava huomioon kyseisen alan erityispiirteet, erityisesti Euroopan telealan standardointilaitoksen (ETSI) tieto- ja viestintäalan elinkaariarviointeja varten tekemä asiantuntijatyö ja tarjoama opastus. Tämän vuoksi on aiheellista sallia ETSIn standardin ES 203 199 käyttö menetelmänä, jolla voidaan laskea kyseisen alan kasvihuonekaasupäästöt tarkasti.

(11)

Tiettyjä toimintoja koskevat tekniset arviointikriteerit perustuvat teknisesti huomattavan monimutkaisiin osatekijöihin, ja sen arvioiminen, onko näitä kriteerejä noudatettu, saattaa edellyttää asiantuntijatietoa, joten ne eivät välttämättä ole sijoittajien kannalta toteuttamiskelpoisia. Kyseisen arvioinnin helpottamiseksi riippumattoman kolmannen osapuolen olisi todennettava tällaisten toimintojen teknisten arviointikriteerien täyttyminen.

(12)

Asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitetut mahdollistavat taloudelliset toiminnot eivät itsessään merkittävästi edistä ilmastonmuutoksen hillintää. Tällaisilla toiminnoilla on kuitenkin ratkaiseva merkitys talouden irrottamisessa hiilestä, sillä ne mahdollistavat suoraan muiden toimintojen toteuttamisen vähähiilisesti. Sen vuoksi olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit niille taloudellisille toiminnoille, joilla on keskeinen rooli sen mahdollistamisessa, että kohteena olevista toiminnoista tulee vähähiilisiä tai ne johtavat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Näillä teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava, että niiden mukaisessa toiminnassa noudatetaan asetuksen (EU) 2020/852 16 artiklassa tarkoitettuja suojatoimia ja erityisesti sitä, ettei toiminta aiheuta lukkiutumista omaisuuseriin ja että sillä on merkittävä myönteinen ympäristövaikutus.

(13)

Asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua taloudellista siirtymätoimintaa ei voida vielä korvata teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisilla vähähiilisillä vaihtoehdoilla, vaan sillä tuetaan siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen. Näillä toiminnoilla voi olla ratkaiseva rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä niiden nykyinen suuri hiilijalanjälki pienenee merkittävästi, kun vähitellen esimerkiksi luovutaan fossiilisista polttoaineista. Sen vuoksi olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit niille taloudellisille toiminnoille, joilla on eniten potentiaalia vähentää kasvihuonekaasuja merkittävästi, mutta joissa lähes hiilettömät ratkaisut eivät ole vielä toteutuskelpoisia tai joita varten on olemassa lähes hiilettömiä toimintoja, mutta ne eivät ole vielä toteuttamiskelpoisia suuressa mittakaavassa. Näillä teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava, että niiden mukaisessa toiminnassa noudatetaan asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja suojatoimia ja erityisesti, että toiminnan kasvihuonekaasupäästöt vastaavat alan tai teollisuuden parhaita tuloksia eikä toiminta haittaa vähähiilisten vaihtoehtojen kehittämistä ja käyttöönottoa eikä aiheuta lukkiutumista hiili-intensiivisiin omaisuuseriin.

(14)

Kun otetaan huomioon käynnissä olevat yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat neuvottelut, maataloutta koskevien teknisten arviointikriteerien vahvistamista olisi lykättävä, jotta voidaan lisätä eri välineiden yhdenmukaisuutta vihreän kehityksen ohjelman ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

(15)

Metsiin kohdistuu yhä enemmän paineita, sillä ilmastonmuutos pahentaa muita suurimpia paineita aiheuttavia tekijöitä, kuten tuholaisia, tauteja, äärimmäisiä sääilmiöitä ja metsäpaloja. Muita paineita aiheuttavat maaseudun autioituminen, maankäytön muutoksista johtuvat hoidon puute ja pirstoutuminen sekä hoitotoimien tehostuminen, joka johtuu puun, metsätaloustuotteiden ja energian kysynnän lisääntymisestä, infrastruktuurin kehityksestä, kaupungistumisesta ja maan ottamisesta infrastruktuurin käyttöön. Metsillä on samaan aikaan keskeisen tärkeä rooli pyrittäessä saavuttamaan unionin tavoitteet, jotka koskevat biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä ja kunnianhimoisempien toimien toteuttamista ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen suhteen, erityisesti tulvista, kuivuudesta tai maastopaloista johtuvien katastrofiriskien vähentämistä ja hallintaa sekä kiertobiotalouden edistämistä. Jotta voidaan saada aikaan ilmastoneutraalius ja terve ympäristö, on tarpeen parantaa sellaisten metsäalueiden laatua ja määrää, jotka muodostavat suurimman hiilinielun maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) alalla. Metsiin liittyvillä toimilla voidaan edistää ilmastonmuutoksen hillintää lisäämällä hiilidioksidin nettopoistumaa, säilyttämällä hiilivarastot ja tarjoamalla materiaaleja ja uusiutuvaa energiaa sekä tuottamalla sivuhyötyjä ilmastonmuutokseen sopeutumista, biologista monimuotoisuutta, kiertotaloutta, vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä varten. Sen vuoksi olisi vahvistettava metsitystä, metsien ennallistamista, metsänhoitoa ja metsien suojelua koskevat tekniset arviointikriteerit. Kyseisten teknisten arviointikriteerien olisi vastattava täysin unionin tavoitteita, jotka koskevat ilmastonmuutokseen sopeutumista, biologista monimuotoisuutta ja kiertotaloutta.

(16)

Jotta voidaan mitata kasvihuonekaasupäästöjen ja metsäekosysteemien hiilivarannon kehittymistä, metsänomistajien on asianmukaista tehdä ilmastohyötyanalyysi. Oikeasuhteisuuden huomioon ottamiseksi ja erityisesti pienmetsänomistajien hallinnollisen rasituksen minimoimiseksi ilmastohyötyanalyysiä ei pitäisi vaatia alle 13 hehtaarin metsätiloilta. Hallintokustannusten vähentämiseksi edelleen pienmetsänomistajien olisi voitava tehdä muiden tilojen kanssa ryhmäarviointi laskelmiensa todentamiseksi kymmenen vuoden välein. Pienmetsänomistajien kustannusten arviointia ja kustannusten ja rasitusten minimointia varten käytettävissä on riittäviä ja maksuttomia välineitä, esimerkiksi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n väline (4), joka perustuu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) tietoihin. Välinettä voidaan mukauttaa analyysin tasojen mukaan eli sitä voidaan käyttää esimerkiksi tarkkoihin arvoihin ja yksityiskohtaisiin laskelmiin suurten tilojen osalta sekä oletusarvoihin ja yksinkertaistettuun laskentaan pienomistajien osalta.

(17)

Joulukuun 11 päivänä 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (5), 20 päivänä toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia (6) ja 17 päivänä syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle – Panostetaan ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen ihmisten hyväksi (7) jatkotoimena sekä unionin laajojen biologista monimuotoisuutta ja ilmastoneutraaliutta koskevien tavoitteiden ja 24 päivänä helmikuuta 2021 annetun komission tiedonannon Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (8) ja uuden, vuonna 2021 annettavaksi suunnitellun metsästrategian mukaisesti metsätoimintoja koskevia teknisiä arviointikriteerejä olisi täydennettävä, tarkistettava ja tarvittaessa muutettava asetuksen (EU) 2020/852 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen hyväksymisen aikaan. Kyseisiä teknisiä arviointikriteerejä olisi tarkasteltava uudelleen, jotta kehitteillä olevat biologista monimuotoisuutta edistävät käytännöt, kuten luonnonläheinen metsätalous, voidaan ottaa paremmin huomioon.

(18)

Kosteikkojen ennallistaminen on tärkeää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle ja maan hiilinielujen vahvistamiselle, joten sillä on potentiaalia edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää. Kosteikkojen ennallistaminen voi myös hyödyttää ilmastonmuutokseen sopeutumista, sillä se toimii muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutusten puskurina, ja se voi auttaa pysäyttämään biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen ja säilyttämään veden määrän ja laadun. Jotta varmistettaisiin yhdenmukaisuus Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, tiedonannon EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle ja vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian kanssa, teknisten arviointikriteerien olisi katettava myös kosteikkojen ennallistaminen.

(19)

Valmistusteollisuuden osuus suorista kasvihuonekaasupäästöistä unionissa on noin 21 prosenttia (9). Se on kolmanneksi suurin näiden päästöjen lähde unionissa, joten sillä voi olla keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Samalla valmistusteollisuus voi olla keskeinen ala, kun mahdollistetaan kasvihuonekaasupäästöjen välttäminen ja vähentäminen muilla talouden aloilla, jos valmistetaan tuotteita ja teknologioita, joita nämä muut alat tarvitsevat muuttuakseen vähähiilisiksi tai pysyäkseen sellaisina. Tämän vuoksi olisi täsmennettävä valmistusteollisuutta koskevat tekniset arviointikriteerit sekä suurimpiin kasvihuonekaasupäästöihin liittyviä valmistustoimintoja että vähähiilisten tuotteiden ja teknologioiden valmistamista varten.

(20)

Valmistustoimintoja, joille ei ole teknologisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vähähiilisiä vaihtoehtoja mutta joilla tuetaan siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen, olisi pidettävä asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina taloudellisina siirtymätoimintoina. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen edistämiseksi kyseisten toimintojen teknisten arviointikriteerien kynnysarvot olisi asetettava tasolle, joka on vain kunkin alan parhaiden suoriutujien saavutettavissa (kun useimmissa tapauksissa perusteena on kasvihuonekaasupäästöt tuotettua yksikköä kohti).

(21)

Sen varmistamiseksi, että asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut valmistusteollisuuden siirtymätoiminnot pysyvät uskottavana siirtymäpolkuna kohti hiilestä irtautumista ja ovat kyseisen asetuksen 19 artiklan 5 kohdan mukaisia, näitä taloudellisia toimintoja koskevia teknisiä arviointikriteerejä olisi tarkasteltava uudelleen vähintään joka kolmas vuosi. Uudelleentarkasteluun olisi sisällyttävä analyysi siitä, ovatko teknisten arviointikriteereiden taustalla sopivimmat standardit ja onko kyseisten toimintojen elinkaarenaikaiset päästöt otettu riittävällä tavalla huomioon. Uudelleentarkastelussa olisi myös arvioitava teknologian kehityksen mukaan talteen otetun hiilidioksidin mahdollista käyttöä. Raudan ja teräksen valmistuksen osalta olisi tarkasteltava tarkemmin uutta tietoa ja näyttöä vedyllä käytettävien vähähiilisten teräksentuotantoprosessien pilottihankkeista ja EU:n päästökauppajärjestelmän ja muiden mahdollisten vertailuarvojen käytöstä teknisissä arviointikriteereissä.

(22)

Sellaisissa valmistustoiminnoissa, jotka katsotaan asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitetuiksi mahdollistaviksi toiminnoiksi, teknisten arviointikriteerien olisi perustuttava pääasiassa valmistettujen tuotteiden luonteeseen sekä tarvittaessa määrällisiin lisäkynnysarvoihin sen varmistamiseksi, että kyseisillä tuotteilla voidaan edistää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjen välttämistä tai vähentämistä muilla aloilla. Etusijalle asetetaan toiminnot, joiden osalta on parhaat mahdollisuudet välttää tai vähentää kasvihuonekaasupäästöjä tai lisätä kasvihuonekaasujen poistumaa ja pitkäaikaista hiilidioksidin varastointia, minkä osoittamiseksi mahdollistavissa valmistustoimissa olisi keskityttävä sellaisten tuotteiden valmistukseen, jotka ovat välttämättömiä kyseisille taloudellisille toiminnoille.

(23)

Sähköntuotantoon tarkoitettujen sähkölaitteiden valmistuksella on tärkeä rooli uusiutuvien energialähteiden tuottaman sähkön tehostamisessa, käyttöönotossa ja vaihtelujen kompensoinnissa unionin sähköverkoissa, nollapäästöajoneuvojen lataamisessa sekä ympäristöystävällisten ja älykkäiden kotisovellusten käyttöönotossa. Samaan aikaan sähköntuotantoon tarkoitettujen sähkölaitteiden valmistus voi edistää sellaisen älykkään asumisen käsitteen kehittämistä, jonka tavoitteena on edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja kodin laitteiden hyvää hallintaa. Tämän vuoksi saattaa olla tarpeen täydentää valmistusteollisuuden teknisiä arviointikriteerejä ja arvioida sähkölaitteiden valmistuksen potentiaalia edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.

(24)

Energiatehokkuustoimenpiteet ja muut ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävät toimenpiteet, kuten paikalla tuotettavan uusiutuvan energian teknologioiden käyttöönotto, sekä olemassa oleva huipputeknologia voivat vähentää merkittävästi valmistusteollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä. Näillä toimenpiteillä voi tämän vuoksi olla tärkeä rooli edistettäessä sellaisia valmistusteollisuuden taloudellisia toimintoja, joille olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, jotta ne voivat saavuttaa omat ilmastonmuutoksen merkittävälle hillinnälle asetetut suorituskykystandardinsa ja kynnysarvonsa.

(25)

Energia-alan osuus unionin suorista kasvihuonekaasupäästöistä on noin 22 prosenttia, ja kun otetaan huomioon energian käyttö muilla aloilla, noin 75 prosenttia. Näin ollen sillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Energia-alalla on merkittävää potentiaalia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, ja useat alan toimet ovat mahdollistavia toimia, jotka helpottavat energia-alan siirtymistä kohti uusiutuvaa tai vähähiilistä sähkön- tai lämmöntuotantoa. Tämän vuoksi on aiheellista vahvistaa tekniset arviointikriteerit useille energiantoimitusketjuun liittyville toiminnoille, esimerkiksi eri lähteistä saatavalle sähkön- tai lämmöntuotannolle, siirto- ja jakeluverkoille, varastoinnille, lämpöpumpuille sekä biokaasun ja biopolttoaineiden valmistukselle.

(26)

Teknisillä arviointikriteereillä, joilla määritetään, edistetäänkö sähkön- tai lämmöntuotantotoiminnoilla (myös yhteistuotannolla) merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää, olisi varmistettava, että kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään tai vältetään. Kasvihuonekaasupäästöihin perustuvien teknisten arviointikriteereiden olisi osoitettava, kuinka hiilestä irtautuminen etenee näiden toimintojen suhteen. Kun on kyse mahdollistavista toiminnoista, joilla edistetään hiilestä irtautumista pitkällä aikavälillä, teknisten arviointikriteerien olisi perustuttava pääasiassa toiminnan luonteeseen tai parhaaseen saatavilla olevaan teknologiaan.

(27)

Asetuksessa (EU) 2020/852 tunnustetaan ”ilmastoneutraalin energian” merkitys ja edellytetään, että komissio arvioi kaikkien asiaankuuluvien olemassa olevien teknologioiden mahdollisen panoksen ja toteutettavuuden. Ydinenergian osalta tämä arviointi on vielä kesken, ja komissio toteuttaa jatkotoimia arvioinnin tulosten perusteella tämän asetuksen puitteissa heti kun kyseinen prosessi on saatu päätökseen.

(28)

Asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa säädetyt siirtymätoimintojen oikeudelliset rajat rajoittavat runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavia toimintoja, joilla on suuri potentiaali päästöjen vähentämiseen. Tällaisilla siirtymätoiminnoilla olisi edistettävä merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää, jos teknologisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vähähiilisiä vaihtoehtoja ei ole olemassa, edellyttäen, että ne sopivat yhteen sellaisen etenemistavan kanssa, jolla lämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 celsiusasteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan, joka vastaa alan parhaita tuloksia, joka ei haittaa vähähiilisten vaihtoehtojen kehittämistä ja käyttöönottoa ja joka ei aiheuta lukkiutumista hiili-intensiivisiin omaisuuseriin. Lisäksi saman asetuksen 19 artiklassa edellytetään erityisesti, että tekniset arviointikriteerit perustuvat vakuuttavaan tieteelliseen näyttöön. Jos maakaasutoiminnot täyttävät nämä vaatimukset, ne sisällytetään tulevaan delegoituun säädökseen. Kyseisessä tulevassa delegoidussa säädöksessä täsmennetään näiden toimien tekniset arviointikriteerit, joilla arvioidaan merkittävää vaikutusta ilmastonmuutoksen hillintään ja sitä, ettei niistä ole ”merkittävää haittaa” muille ympäristötavoitteille. Toimintoja, jotka eivät täytä näitä vaatimuksia, ei voida tunnustaa asetuksen (EU) 2020/852 nojalla. Komissio tunnustaa maakaasun tärkeän roolin kasvihuonekaasupäästöjä vähentävänä teknologiana ja harkitsee sen vuoksi erityistä lainsäädäntöä sen varmistamiseksi, etteivät päästövähennyksiä edistävät toimet jää ilman asianmukaista rahoitusta.

(29)

Sähkön- tai lämmöntuotantotoimintoja sekä siirto- ja jakeluverkkoja koskevilla teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava yhdenmukaisuus EU:n strategiasta metaanipäästöjen vähentämiseksi 14 päivänä lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon (10) kanssa. Sen vuoksi voi olla tarpeen tarkastella uudelleen, täydentää ja tarvittaessa muuttaa kyseisiä teknisiä arviointikriteerejä, jotta ne vastaisivat mahdollisia tulevia mittareita ja vaatimuksia, jotka vahvistetaan kyseisen strategian jatkotoimina.

(30)

Lämmityksen, jäähdytyksen ja energian tuotantoa bioenergiasta sekä liikenteessä käytettävien biopolttoaineiden ja biokaasun tuotantoa koskevien teknisten arviointikriteerien olisi oltava johdonmukaisia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/2001 (11) kyseisiä aloja varten vahvistetun kattavan kestävyyskehyksen kanssa, jossa asetetaan kestävää puunkorjuuta, hiilikirjanpitoa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat vaatimukset.

(31)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, eurooppalaista ilmastolakia koskevan ehdotuksen (12) ja vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian jatkotoimien yhteydessä ja biologista monimuotoisuutta ja ilmastoneutraaliutta koskevien unionin tavoitteiden mukaisesti bioenergiatoimintoja koskevia teknisiä arviointikriteerejä olisi täydennettävä, tarkistettava ja tarvittaessa muutettava, jotta voidaan ottaa huomioon viimeisin näyttöpohja ja politiikan kehitys asetuksen (EU) 2020/852 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen hyväksymishetkellä sekä asiaa koskeva unionin lainsäädäntö, mukaan lukien direktiivi (EU) 2018/2001 ja sen tulevat tarkistukset.

(32)

Vesi-, viemäri- ja jätevesihuollosta, jätehuollosta ja muusta ympäristön puhtaanapidosta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt unionissa ovat suhteellisen pieniä. Alalla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä muilla aloilla, erityisesti tarjoamalla uusioraaka-aineita ensiöraaka-aineiden korvaamiseksi, korvaamalla fossiilipohjaiset tuotteet, lannoitteet ja energianlähteet sekä kuljettamalla talteen otettua hiilidioksidia ja varastoimalla sitä pysyvästi. Lisäksi anaerobinen mädätys ja erikseen kerätyn biojätteen kompostointi, joilla vältetään biojätteen sijoittaminen kaatopaikalle, ovat erityisen tärkeitä metaanipäästöjen vähentämiseksi. Jätetoimintojen teknisissä arviointikriteereissä olisi sen vuoksi tunnustettava, että kyseiset toimet edistävät merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää edellyttäen, että niissä sovelletaan tiettyjä alan parhaita käytäntöjä. Näillä teknisillä arviointikriteereillä olisi myös varmistettava, että jätteenkäsittelyn vaihtoehdot ovat jätehierarkian korkeimpien tasojen mukaisia. Teknisissä arviointikriteereissä olisi tunnustettava ilmastonmuutoksen hillintää merkittävästi edistäviksi ne toiminnot, joissa yhdenmukaisesti vahvistettu vähimmäisosuus lajiteltuja, erilliskerättyjä ja vaarattomia jätteitä käsitellään uusioraaka-aineiksi. Tässä vaiheessa teknisillä arviointikriteereillä, jotka perustuvat yhdenmukaisesti asetettuun jätteen jälleenkäsittelyä koskevaan tavoitteeseen, ei kuitenkaan ole mahdollista hyödyntää täysimittaisesti yksittäisten materiaalivirtojen potentiaalia hillitä ilmastonmuutosta. Sen vuoksi voi olla tarpeen arvioida ja tarkastella kyseisiä teknisiä arviointikriteerejä tarkemmin. Yhteisesti vahvistettu tavoite ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioille unionin jätelainsäädännössä asetettuihin jätehuoltotavoitteisiin. Veden keruuseen, käsittelyyn ja jakeluun sekä keskitettyihin jätevedenkäsittelyjärjestelmiin liittyvien toimien osalta kyseisissä teknisissä arviointikriteereissä olisi otettava huomioon absoluuttisen ja suhteellisen suorituskyvyn parantamistavoitteet suhteessa energiankulutukseen sekä tarvittaessa vaihtoehtoiset mittarit, kuten vedenjakelujärjestelmien vuototasot.

(33)

Liikenteen toiminnot kuluttavat kolmanneksen kaikesta energiasta unionissa, ja niiden osuus suorista kasvihuonekaasupäästöistä unionissa on noin 23 prosenttia. Liikennekaluston ja -infrastruktuurin hiilestä irrottamisella voi siksi olla keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Liikennealan teknisillä arviointikriteereillä olisi erityisesti vähennettävä alan tärkeimpiä päästölähteitä, ja niissä olisi otettava huomioon tarve siirtää ihmisten ja tavaroiden kuljetukset vähäpäästöisempiin liikennemuotoihin ja luoda puhtaan liikkuvuuden mahdollistava infrastruktuuri. Liikennealaa koskevissa teknisissä arviointikriteereissä olisi sen vuoksi keskityttävä suorituskykyyn yhden liikennemuodon puitteissa ja otettava samalla huomioon kyseisen liikennemuodon suorituskyky muihin liikennemuotoihin verrattuna.

(34)

Merenkulku ja ilmailu ovat tärkeitä liikennemuotoja vähähiiliseen talouteen siirryttäessä, koska niillä on potentiaalia vähentää kasvihuonekaasupäästöjään ja edistää siten liikennealan viherryttämistä. Joulukuun 9 päivänä 2020 annetun komission tiedonannon Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia – Euroopan liikenne tulevaisuuden raiteille (13) mukaan päästöttömien alusten odotetaan olevan markkinavalmiita vuoteen 2030 mennessä. Kyseisen strategian mukaan päästöttömien suurten ilma-alusten odotetaan olevan markkinavalmiita lyhyitä reittejä varten vuoteen 2035 mennessä, kun taas pidempien reittien ilma-alusten hiilestä irtautumisen odotetaan riippuvan uusiutuvista ja vähähiilisistä polttoaineista. Näiden alojen kestävistä rahoituskriteereistä on myös tehty erillisiä tutkimuksia. Tämän vuoksi merenkulkua olisi pidettävä asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna taloudellisena siirtymätoimintana. Vesiliikenne on yksi vähiten hiili-intensiivisistä tavoista kuljettaa tavaroita. Jotta varmistettaisiin vesiliikenteen tasavertainen kohtelu muihin liikennemuotoihin verrattuna, meriliikenteelle olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, joita olisi sovellettava vuoden 2025 loppuun saakka. Merenkulkua on kuitenkin tarpeen arvioida tarkemmin ja tarvittaessa vahvistaa sille tekniset arviointikriteerit, joita sovelletaan vuodesta 2026. Myös ilmailua on tarpeen arvioida tarkemmin ja tarvittaessa vahvistaa sitä koskevat tekniset arviointikriteerit. Lisäksi olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit tiettyjen liikennemuotojen vähähiilistä liikenneinfrastruktuuria varten. Koska liikenneinfrastruktuurilla on kuitenkin mahdollisuus edistää liikennemuotosiirtymää, on tarpeen arvioida ja tarvittaessa vahvistaa asianmukaiset tekniset arviointikriteerit vähähiilisten liikennemuotojen, erityisesti sisävesiväylien, kokonaisinfrastruktuurille. Teknisen arvioinnin tuloksista riippuen asetuksen (EU) 2020/852 12 artiklan 2 kohdassa, 13 artiklan 2 kohdassa, 14 artiklan 2 kohdassa ja 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen hyväksymisen yhteydessä myös tässä johdanto-osan kappaleessa tarkoitetuille taloudellisille toiminnoille olisi vahvistettava asianmukaiset tekniset arviointikriteerit.

(35)

Sen varmistamiseksi, etteivät kestäviksi katsotut liikennetoiminnot edistä fossiilisten polttoaineiden käyttöä, kyseisiä toimintoja koskevista teknisistä arviointikriteereistä olisi jätettävä pois fossiilisten polttoaineiden kuljettamiseen tarkoitetut omaisuuserät, toiminnot ja infrastruktuurit. Tätä kriteeriä sovellettaessa on tarpeen tunnustaa erilaiset käyttötarkoitukset, omistajuus- ja käyttäjäjärjestelyt ja polttoaineiden sekoitusasteet nykyisten markkinakäytäntöjen mukaisesti. Kestävän rahoituksen foorumin olisi arvioitava tämän kriteerin käytettävyyttä toimeksiantoaan toteuttaessaan.

(36)

Rakennusten osuus kaikilla unionin aloilla yhteensä on 40 prosenttia energiankulutuksesta ja 36 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Niillä voi siis olla keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Sen vuoksi olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, jotka koskevat uusien rakennusten rakentamista, rakennusten peruskorjausta, erilaisten energiatehokkuuslaitteiden asentamista, uusiutuvan energian tuottamista paikalla, energiapalvelujen tarjoamista sekä rakennusten hankintaa ja omistamista. Näiden teknisten arviointikriteerien olisi perustuttava mahdolliseen vaikutukseen, joka kyseisillä toiminnoilla on rakennusten energiatehokkuuteen sekä rakennuksiin liittyviin kasvihuonekaasupäästöihin ja piilopäästöihin. Uusien rakennusten osalta teknisiä arviointikriteerejä saattaa olla tarpeen tarkistaa sen varmistamiseksi, että ne ovat edelleen unionin ilmasto- ja energiatavoitteiden mukaisia.

(37)

Kun on kyse toiminnasta, jonka osalta olisi vahvistettava tekniset arvioitikriteerit sen määrittämiseksi, millä edellytyksillä toiminta katsotaan ilmatonmuutoksen hillintää merkittävästi edistäväksi, tärkeä edellytys kyseisen toiminnan harjoittamiselle voi olla sellaisen omaisuuserän tai laitoksen rakentaminen, joka on erottamaton osa toimintaa. Sen vuoksi on aiheellista sisällyttää tällaisten omaisuuserien tai laitosten rakentaminen osaksi toimintaa, jota varten niitä rakennetaan, erityisesti energia-, vesi-, viemäri- ja jätevesihuollon, jätehuollon ja muun ympäristön puhtaanapidon alalla sekä liikennealalla.

(38)

Tieto- ja viestintäala kasvaa jatkuvasti ja samoin sen osuus kasvihuonekaasupäästöistä. Samaan aikaan tieto- ja viestintäteknologialla on potentiaalia edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä muilla aloilla esimerkiksi tarjoamalla ratkaisuja avuksi päätöksentekoon, jolla mahdollistetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Sen vuoksi olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit suuria kasvihuonekaasumääriä tuottaville tietojenkäsittelyn ja palvelintilan vuokrauksen toiminnoille sekä datavetoisille ratkaisuille, jotka mahdollistavat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen muilla aloilla. Näiden toimintojen teknisten arviointikriteerien olisi perustuttava alan parhaisiin käytäntöihin ja standardeihin. Niitä saattaa olla tarpeen tarkistaa ja päivittää tulevaisuudessa, jotta voidaan ottaa huomioon tieto- ja viestintäteknologian laitteistoratkaisujen kestävyyden paranemisesta aiheutuva kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispotentiaali ja alojen potentiaali ottaa suoraan käyttöön digitaaliteknologiaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen mahdollistamiseksi. Lisäksi sähköisten viestintäverkkojen käyttöönotto ja toiminta kuluttavat huomattavia määriä energiaa, ja niissä on potentiaalia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi. Sen vuoksi voi olla tarpeen arvioida näitä toimintoja ja vahvistaa tarvittaessa asiaankuuluvat tekniset arviointikriteerit.

(39)

Kun on kyse taloudellisista toiminnoista, joiden omalle suorituskyvylle vahvistetaan tekniset arviointikriteerit, koska niillä edistetään merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää, näihin toimintoihin erottamattomana osana kuuluvat tieto- ja viestintäteknologian ratkaisut voivat myös olla erityisen tärkeitä sen vuoksi, että niiden avulla näissä eri toiminnoissa voidaan saavuttaa kyseisissä kriteereissä vahvistetut standardit ja kynnysarvot.

(40)

Tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin avulla muut alat voivat saavuttaa omat ilmastonmuutoksen hillintää koskevat tavoitteensa. Tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintojen teknisissä arviointikriteereissä olisi sen vuoksi keskityttävä ratkaisujen, prosessien, teknologioiden ja muiden tuotteiden mahdollisuuksiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettuihin mahdollistaviin toimintoihin keskittyvällä tutkimuksella voi myös olla tärkeä rooli, koska sen avulla voidaan merkittävästi vähentää kyseisten taloudellisten toimintojen ja niiden kohteena olevien toimintojen kasvihuonekaasupäästöjä tai parantaa niiden teknistä ja taloudellista toteutettavuutta ja viime kädessä helpottaa niiden laajentamista. Tutkimuksella voi myös olla merkittävä rooli asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen siirtymätoimintojen hiilestä irrottamisessa, sillä sen avulla mahdollistetaan toimintojen toteuttaminen siten, että niiden kasvihuonekaasupäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin teknisten arviointikriteerien mukaiset ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen kynnysarvot kyseisten toimintojen osalta.

(41)

Lisäksi tutkimus, kehitys ja innovointi, jotka ovat erottamaton osa niitä taloudellisia toimintoja, joita varten vahvistetaan ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä koskevat tekniset arviointikriteerit, voivat myös olla erityisen tärkeitä sen vuoksi, että niiden avulla näissä eri toiminnoissa voidaan saavuttaa kyseisissä kriteereissä vahvistetut standardit ja kynnysarvot.

(42)

Teknisissä arviointikriteereissä, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista, olisi otettava huomioon, että ilmastonmuutos todennäköisesti vaikuttaa kaikkiin talouden aloihin. Tämän vuoksi kaikkia aloja on mukautettava nykyisen ilmaston ja odotettavissa olevan tulevan ilmaston kielteisiin vaikutuksiin. On kuitenkin varmistettava, että taloudellinen toiminta, joka edistää merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista, ei myöskään aiheuta merkittävää haittaa muille asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklassa vahvistetuille ympäristötavoitteille. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa ensin tekniset arviointikriteerit ilmastonmuutokseen sopeutumista varten niille aloille ja taloudellisille toiminnoille, jotka kuuluvat ilmastonmuutoksen hillintää koskevien teknisten arviointikriteerien piiriin, mukaan lukien ympäristötavoitteita koskevat ”ei merkittävää haittaa” -kriteerit. Niiden taloudellisten toimintojen kuvausten, joiden katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista, olisi vastattava niiden toimintojen soveltamisalaa, joiden osalta on mahdollista määrittää asianmukaiset ”ei merkittävää haittaa” -kriteerit. Kun otetaan huomioon tarve lisätä talouden yleistä kykyä sietää ilmastonmuutosta, myös muille taloudellisille toiminnoille olisi tulevaisuudessa laadittava tekniset arviointikriteerit, mukaan lukien asianmukaiset ”ei merkittävää haittaa” -kriteerit.

(43)

Teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava, että mahdollisimman monenlaiset kriittiset infrastruktuurit, mukaan lukien erityisesti energian siirron ja varastoinnin infrastruktuuri ja liikenneinfrastruktuuri, mukautetaan nykyisen ilmaston ja odotettavissa olevan tulevan ilmaston haitallisiin vaikutuksiin, jolloin ehkäistään vakavia kielteisiä vaikutuksia kansalaisten terveyteen, turvallisuuteen ja taloudelliseen hyvinvointiin tai jäsenvaltioiden hallinnon tehokkaaseen toimintaan. Kyseisiä teknisiä arviointikriteerejä saattaa kuitenkin olla tarpeen tarkistaa, jotta voidaan ottaa paremmin huomioon tulvilta suojaavan infrastruktuurin erityispiirteet.

(44)

Lisäksi olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit koulutusta, ihmisten terveyttä, sosiaalityötä, taiteita, viihdettä ja virkistystoimintaa varten. Nämä toiminnot tarjoavat olennaisia palveluja ja ratkaisuja koko yhteiskunnan kollektiivisen selviytymiskyvyn parantamiseksi, ja niillä voidaan lisätä ilmasto-osaamista ja -tietoisuutta.

(45)

Teknisillä arviointikriteereillä, joilla määritetään, voidaanko taloudellisen toiminnan katsoa edistävän merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista sen vuoksi, että siihen sisältyy asetuksen (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisia sopeutumisratkaisuja, olisi pyrittävä lisäämään taloudellisen toiminnan kykyä kestää tunnistettuja ilmastoriskejä, jotka liittyvät olennaisesti kyseiseen toimintaan. Teknisissä arviointikriteereissä olisi edellytettävä, että asianomaiset talouden toimijat tekevät ilmastonmuutokseen liittyvän riskinarvioinnin ja panevat täytäntöön sopeutumisratkaisuja, joilla pienennetään suurimpia arvioinnissa havaittuja riskejä. Niissä olisi myös otettava huomioon sopeutumistarpeiden ja -ratkaisujen paikkaan ja yhteyteen sidottu luonne. Lisäksi teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava ympäristö- ja ilmastotavoitteiden tinkimättömyys, eivätkä ne saisi olla suhteettoman ohjailevia suhteessa toteutettujen ratkaisujen tyyppiin. Kriteereissä olisi otettava huomioon tarve estää ilmastoon ja säähän liittyviä katastrofeja ja hallita tällaisten katastrofien riskiä sekä varmistaa kriittisen infrastruktuurin kestokyky tällaisten katastrofien riskin arviointia ja vaikutusten lieventämistä koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti.

(46)

Kun on kyse ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvistä insinööripalveluista ja niihin liittyvästä teknisestä konsultoinnista, tutkimuksesta, kehittämisestä ja innovoinnista, ilmastoon liittyvien uhkien merkinnästä koostuvasta vahinkovakuutustoiminnasta sekä jälleenvakuuttamisesta, olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, voidaanko taloudellisen toiminnan katsoa edistävän merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista sen vuoksi, että se tarjoaa asetuksen (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia sopeutumisratkaisuja. Näillä toiminnoilla on potentiaalia tarjota sopeutumisratkaisuja, joilla edistetään merkittävästi nykyisen ilmaston ja odotetun tulevan ilmaston haitallisen vaikutuksen riskin ehkäisemistä tai vähentämistä ihmisiin, luontoon tai omaisuuteen ilman, että lisätään riskiä haitallisesta vaikutuksesta.

(47)

Teknisissä arviointikriteereissä olisi otettava huomioon, että tietyt taloudelliset toiminnot voivat edistää merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista, jos ne tarjoavat asetuksen (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia sopeutumisratkaisuja tai jos niihin sisältyy sopeutumisratkaisuja mainitun asetuksen 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Tämä mahdollisuus olisi otettava huomioon metsätaloustoiminnan, kosteikkojen ennallistamisen, radio- ja televisiotoiminnan, koulutuksen sekä kulttuuri- ja viihdetoiminnan teknisissä arviointikriteereissä. Vaikka nämä toiminnot olisi mukautettava nykyisen ilmaston ja odotettavissa olevan tulevan ilmaston kielteisiin vaikutuksiin, niillä on myös potentiaalia tarjota sopeutumisratkaisuja, joilla voidaan merkittävästi ehkäistä tai vähentää riskiä haitallisesta vaikutuksesta ihmisiin, luontoon tai omaisuuteen.

(48)

Teknisillä arviointikriteereillä, joilla määritetään, edistääkö taloudellinen toiminta merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista, olisi varmistettava, että taloudellisesta toiminnasta tehdään ilmastokestävä tai että se tarjoaa ratkaisuja, joilla muista toiminnoista tulee ilmastokestäviä. Kun taloudellisesta toiminnasta tehdään ilmastokestävää, kyseisen toiminnan merkittävä vaikutus ilmastonmuutokseen sopeutumiseen koostuu sellaisten fyysisten ja muiden kuin fyysisten ratkaisujen toteuttamisesta, joilla vähennetään merkittävästi suurimpia kyseiseen toimintaan olennaisesti liittyviä fyysisiä ilmastoriskejä. Sen vuoksi on asianmukaista, että ainoastaan kaikista niistä vaiheista aiheutuvat pääomamenot, jotka ovat tarpeen toiminnan saattamiseksi ilmastokestäväksi, olisi katsottava niiden pääoma- ja toimintamenojen osuudeksi, jotka liittyvät ympäristön kannalta kestävinä pidettäviin taloudellisiin toimintoihin liittyviin omaisuuseriin tai prosesseihin, ja että kyseisestä ilmaston kannalta kestäväksi tehdystä taloudellisesta toiminnasta saatua liikevaihtoa ei pitäisi laskea sellaisista tuotteista tai palveluista saaduksi, jotka liittyvät ympäristön kannalta kestävinä pidettyihin taloudellisiin toimintoihin. Jos asetuksen (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisen sopeutumisen mahdollistavan taloudellisen toiminnan ydinliiketoimintaa on kuitenkin sellaisten teknologioiden, tuotteiden, palvelujen, tietojen tai käytäntöjen tarjoaminen, joiden tavoitteena on parantaa muiden ihmisten, luonnon, kulttuuriperinnön, omaisuuden tai muun taloudellisen toiminnan kykyä sietää fyysisiä ilmastoriskejä, pääomamenojen lisäksi kyseisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu liikevaihto olisi katsottava osuudeksi liikevaihdosta, joka on saatu ympäristön kannalta kestäviksi katsottaviin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista.

(49)

Teknisillä arviointikriteereillä, joilla määritetään, aiheuttavatko ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävät taloudelliset toiminnot merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle, olisi pyrittävä varmistamaan, ettei yhdenkään ympäristötavoitteen saavuttamista toteuteta muiden ympäristötavoitteiden kustannuksella. Tämän vuoksi ”ei merkittävää haittaa” -kriteereillä on keskeinen rooli varmistettaessa ympäristöintegriteetti ympäristön kannalta kestävien toimintojen luokittelussa. Tietyn ympäristötavoitteen ”ei merkittävää haittaa” -kriteerit olisi määriteltävä niille toiminnoille, joihin liittyy riski merkittävän haitan aiheutumisesta kyseiselle tavoitteelle. ”Ei merkittävää haittaa” -kriteereissä olisi otettava huomioon unionin voimassa olevan lainsäädännön asiaa koskevat vaatimukset, joihin kriteerien olisi myös perustuttava.

(50)

Niille toiminnoille, joihin liittyy merkittävien kasvihuonekaasupäästöjen syntymisen riski, vaikka niillä voidaan edistää merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista, olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, joilla varmistetaan, etteivät ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävät toiminnot aiheuta merkittävää haittaa ilmastonmuutoksen hillinnälle.

(51)

Ilmastonmuutos vaikuttaa todennäköisesti kaikkiin talouden aloihin. Teknisiä arviointikriteerejä sen varmistamiseksi, ettei ilmastonmuutoksen hillintää merkittävästi edistävä taloudellinen toiminta aiheuta merkittävää haittaa ilmastonmuutokseen sopeutumiselle, olisi sen vuoksi sovellettava kaikkeen tällaiseen taloudelliseen toimintaan. Näillä kriteereillä olisi varmistettava, että toiminnan kannalta olennaiset olemassa olevat ja tulevat riskit tunnistetaan ja että mahdollisten tappioiden tai toiminnan jatkuvuuteen kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi tai välttämiseksi toteutetaan sopeutumisratkaisuja.

(52)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen käyttöä ja suojelua varten olisi määriteltävä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevat tekniset arviointikriteerit kaikille toiminnoille, jotka voivat aiheuttaa riskin tällaiselle kestävälle käytölle ja suojelulle. Näillä kriteereillä olisi pyrittävä välttämään se, että toiminta haittaa vesimuodostumien, mukaan lukien pinta- ja pohjaveden, hyvää tilaa tai hyvää ekologista potentiaalia, tai merivesien ympäristön hyvää tilaa, siten, että niissä edellytetään ympäristön pilaantumisen riskien tunnistamista ja niihin puuttumista vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelman mukaisesti.

(53)

Kiertotalouteen siirtymistä varten olisi määriteltävä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevat tekniset arviointikriteerit, jotka olisi räätälöitävä kullekin alalle sen varmistamiseksi, etteivät taloudelliset toiminnot johda tehottomaan resurssien käyttöön tai lukkiutumiseen lineaarisiin tuotantomalleihin, että jätteen syntymistä vältetään tai vähennetään ja, jos tämä on mahdotonta, jäte käsitellään jätehierarkian mukaisesti. Kyseisillä kriteereillä olisi myös varmistettava, ettei taloudellinen toiminta vaaranna kiertotalouteen siirtymistä koskevaa tavoitetta.

(54)

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä varten määriteltävissä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevissa teknisissä arviointikriteereissä olisi otettava huomioon alan erityispiirteet, jotta voidaan ottaa huomioon asiaankuuluvat ilman, veden tai maan pilaantumisen lähteet ja tyypit, ja tarvittaessa viitattava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU (14) nojalla laadittuihin parhaita käytettävissä olevia tekniikoita koskeviin päätelmiin.

(55)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeluun ja ennallistamiseen liittyvät ”ei merkittävää haittaa” -kriteerit olisi määriteltävä kaikille toimille, jotka voivat aiheuttaa riskejä elinympäristöjen, lajien tai ekosysteemien tilalle tai kunnolle, ja niissä olisi edellytettävä, että tarvittaessa tehdään ympäristövaikutusten arviointeja tai muita asianmukaisia arviointeja ja pannaan tällaisten arviointien päätelmät täytäntöön. Näillä kriteereillä olisi varmistettava, että vaikka ympäristövaikutusten arviointia tai muuta asianmukaista arviointia ei vaadita, toiminta ei johda laissa suojeltujen lajien häiritsemiseen, pyydystämiseen tai tappamiseen tai laissa suojeltujen luontotyyppien heikentymiseen.

(56)

Tekniset arviointikriteerit eivät saisi rajoittaa vaatimusta noudattaa unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännössä säädettyjä ympäristöä, terveyttä, turvallisuutta ja yhteiskunnallista kestävyyttä koskevia säännöksiä eikä asiaa koskevien asianmukaisten hillintään tähtäävien toimenpiteiden hyväksymistä tarvittaessa.

(57)

Tämän asetuksen säännökset liittyvät läheisesti toisiinsa, koska niissä käsitellään kriteereitä sen määrittämiseksi, edistetäänkö taloudellisella toiminnalla merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista ja aiheuttaako tällainen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa yhdelle tai useammalle muulle asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklassa säädetylle ympäristötavoitteelle. Kyseiset säännökset on tarpeen sisällyttää yhteen asetukseen, jotta sidosryhmät voivat saada helpommin kattavan näkemyksen oikeudellisesta kehyksestä, jotta voidaan helpottaa asetuksen (EU) 2020/852 soveltamista ja jotta voidaan varmistaa säännösten välinen keskinäinen johdonmukaisuus, koska niiden olisi tultava voimaan samanaikaisesti.

(58)

Sen varmistamiseksi, että asetuksen (EU) 2020/852 soveltaminen kehittyy teknologian, markkinoiden ja politiikan kehityksen myötä, tätä asetusta olisi tarkasteltava säännöllisesti uudelleen ja tarvittaessa muutettava niiden toimintojen osalta, joiden katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää tai siihen sopeutumista, sekä vastaavien teknisten arviointikriteerien osalta.

(59)

Asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 6 kohdan ja 11 artiklan 6 kohdan noudattamiseksi tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2022,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklassa säädetylle ympäristötavoitteelle, vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä I.

2 artikla

Tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklassa säädetylle ympäristötavoitteelle, vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä II.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2022.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä kesäkuuta 2021.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Mairead McGUINNESS

Komission jäsen


(1)  EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).

(4)  EX-Ante Carbon-balance Tool (EX-ACT) (4.6.2021 hyväksytty versio: http://www.fao.org/in-action/epic/ex-act-tool/suite-of-tools/ex-act/en/).

(5)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (COM(2019) 640 final).

(6)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme (COM(2020) 380 final).

(7)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle – Panostetaan ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen ihmisten hyväksi (COM(2020) 562 final).

(8)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (COM(2021) 82 final).

(9)  Suorien päästöjen osuudet aloittain vuosia 2018 ja 2019 koskevien Eurostatin tietojen perusteella (NACE-luokituksen taso 2) lukuun ottamatta rakennusalaa, jolle ei ole NACE-koodia, minkä vuoksi sen päästöt on jaettu eri alojen kesken (4.6.2021 hyväksytty versio: https://ec.europa.eu/info/news/new-rules-greener-and-smarter-buildings-will-increase-quality-life-all-europeans-2019-apr-15_en).

(10)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: EU:n strategia metaanipäästöjen vähentämiseksi (COM(2020) 663 final).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

(12)  Muutettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (COM(2020) 563 final).

(13)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia – Euroopan liikenne tulevaisuuden raiteelle (COM(2020) 789 final).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17).


LIITE I

Tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle

SISÄLLYSLUETTELO

1.

Metsätalous 16

1.1.

Metsitys 16

1.2.

Metsien kunnostus ja ennallistaminen, mukaan lukien uudelleenmetsittäminen ja metsän luonnollinen uusiutuminen ääri-ilmiön jälkeen 21

1.3.

Metsänhoito 27

1.4.

Suojeleva metsätalous 32

2.

Ympäristön suojeluun ja ennallistamiseen liittyvä toiminta 37

2.1.

Kosteikkojen ennallistaminen 37

3.

Valmistus 40

3.1.

Uusiutuvan energian teknologioiden valmistus 40

3.2.

Vedyntuotantolaitteiden valmistus 41

3.3.

Liikenteen vähähiilisten teknologioiden valmistus 42

3.4.

Akkujen valmistus 45

3.5.

Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus 46

3.6.

Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus 48

3.7.

Sementin valmistus 49

3.8.

Alumiinin valmistus 50

3.9.

Raudan ja teräksen valmistus 51

3.10.

Vedyn valmistus 53

3.11.

Hiilimustan valmistus 54

3.12.

Soodan valmistus 55

3.13.

Kloorin valmistus 56

3.14.

Orgaanisten peruskemikaalien valmistus 57

3.15.

Vedettömän ammoniakin valmistus 59

3.16.

Typpihapon valmistus 60

3.17.

Muoviaineiden valmistus 61

4.

Energia 62

4.1.

Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla 62

4.2.

Sähköntuotanto keskittävällä aurinkoenergiateknologialla 63

4.3.

Sähköntuotanto tuulivoimalla 63

4.4.

Sähköntuotanto valtamerienergiateknologioilla 64

4.5.

Sähköntuotanto vesivoimalla 65

4.6.

Sähköntuotanto geotermisellä energialla 68

4.7.

Sähköntuotanto uusiutuvilla ei-fossiilisilla kaasumaisilla ja nestemäisillä polttoaineilla 69

4.8.

Sähköntuotanto bioenergialla 70

4.9.

Sähkön siirto ja jakelu 72

4.10.

Sähkön varastointi 75

4.11.

Lämpöenergian varastointi 76

4.12.

Vedyn varastointi 77

4.13.

Liikenteessä käytettävän biokaasun ja biopolttoaineen sekä bionesteiden valmistus 77

4.14.

Uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen siirto- ja jakeluverkot 79

4.15.

Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu 79

4.16.

Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö 80

4.17.

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto aurinkoenergialla 81

4.18.

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto geotermisellä energialla 82

4.19.

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto uusiutuvilla ei-fossiilisilla kaasumaisilla ja nestemäisillä polttoaineilla 83

4.20.

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla 84

4.21.

Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto aurinkolämmöllä 85

4.22.

Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto geotermisellä energialla 86

4.23.

Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto uusiutuvilla ei-fossiilisilla kaasumaisilla ja nestemäisillä polttoaineilla 87

4.24.

Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla 88

4.25.

Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä 89

5.

Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 90

5.1.

Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö 90

5.2.

Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien uudistaminen 91

5.3.

Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta 92

5.4.

Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien uudistaminen 93

5.5.

Vaarattoman jätteen keräys ja kuljetus syntypaikalla lajitelluissa jakeissa 95

5.6.

Puhdistamolietteen anaerobinen mädätys 95

5.7.

Biojätteen anaerobinen mädätys 96

5.8.

Biojätteen kompostointi 97

5.9.

Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä 98

5.10.

Kaatopaikkakaasun talteenotto ja hyödyntäminen 99

5.11.

Hiilidioksidin kuljetus 100

5.12.

Hiilidioksidin pysyvä maanalainen geologinen varastointi 100

6.

Liikenne 101

6.1.

Rautateiden henkilökaukoliikenne 101

6.2.

Rautateiden tavaraliikenne 102

6.3.

Kaupunki- ja esikaupunkiliikenne ja maanteiden henkilöliikenne 103

6.4.

Henkilökohtaisten kulkuvälineiden käyttö, polkupyörälogistiikka 104

6.5.

Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne 105

6.6.

Tieliikenteen tavaraliikennepalvelut 107

6.7.

Sisävesiliikenteen henkilökuljetus 108

6.8.

Sisävesiliikenteen tavarakuljetus 109

6.9.

Sisävesiliikenteen henkilö- ja tavarakuljetuksen jälkiasennus 110

6.10.

Meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset sekä satama- ja aputoimintoihin tarkoitetut alukset 111

6.11.

Meri- ja rannikkovesiliikenteen henkilökuljetus 114

6.12.

Meri- ja rannikkoliikenteen tavara- ja henkilökuljetuksen jälkiasennus 116

6.13.

Henkilökohtaisen liikkuvuuden infrastruktuuri, polkupyörälogistiikka 117

6.14.

Rautatieliikenteen infrastruktuuri 119

6.15.

Vähähiilisen tieliikenteen ja julkisen liikenteen mahdollistava infrastruktuuri 120

6.16.

Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri 121

6.17.

Vähähiilinen lentoasemainfrastruktuuri 123

7.

Rakennus- ja kiinteistöalan toiminta 124

7.1.

Uusien rakennusten rakentaminen 124

7.2.

Olemassa olevien rakennusten korjaus 126

7.3.

Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus 128

7.4.

Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa (ja rakennusten yhteydessä olevissa pysäköintitiloissa) 129

7.5.

Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus 130

7.6.

Uusiutuviin energialähteisiin liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja korjaus 131

7.7.

Rakennusten hankinta ja omistaminen 132

8.

Informaatio ja viestintä 132

8.1.

Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta 132

8.2.

Datavetoiset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä varten 134

9.

Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 135

9.1.

Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi 135

9.2.

Suoraan ilmasta tehtävää hiilidioksidin talteenottoa koskeva tutkimus, kehittäminen ja innovointi 137

9.3.

Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut 138

Lisäys A

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit 140

Lisäys B

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit 142

Lisäys C

Kemikaalien käyttöön ja esiintymiseen liittyvät ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit 143

Lisäys D

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit 144

Lisäys E

Vesilaitteiden tekniset eritelmät 145

1.   METSÄTALOUS

1.1.   Metsitys

Toiminnan kuvaus

Metsän perustaminen istuttamalla, kylvämällä tai luonnollisen uusiutumisen kautta maalle, joka on siihen asti ollut muussa maankäytössä tai jota ei ole käytetty. Metsitys edellyttää maankäytön muuttamista muusta kuin metsästä metsäksi Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) metsityksen määritelmän (1) mukaisesti. Tässä yhteydessä metsällä tarkoitetaan kansallisessa lainsäädännössä vahvistetun metsän määritelmän mukaista maata tai sellaisen puuttuessa FAO:n metsän määritelmän (2) mukaista maata. Metsitys voi kattaa aiemman metsityksen kunhan se tapahtuu puiden istutuksen ja sen ajankohdan välisenä aikana, jolloin maankäyttö katsotaan metsäksi.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin A2 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti. Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta rajoittuu NACE II -luokkiin 02.10 metsänhoito, 02.20 puunkorjuu, 02.30 luonnon tuotteiden keruu (pl. polttopuu) ja 02.40 metsätaloutta palveleva toiminta.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

1.   Metsityssuunnitelma ja sitä seuraava metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline

1.1.

Alue, jolla toimintaa harjoitetaan, kuuluu ennen toiminnan aloittamista laaditun ja jatkuvasti päivitettävän, vähintään viisi vuotta tai kansallisessa lainsäädännössä säädetyn vähimmäisajan voimassa olevan metsityssuunnitelman piiriin, kunnes kyseinen alue vastaa kansallisessa lainsäädännössä vahvistettua metsän määritelmää tai sellaisen puuttuessa FAO:n metsän määritelmää.

Metsityssuunnitelma sisältää kaikki kansallisessa lainsäädännössä edellytetyt tiedot metsityksen ympäristövaikutusten arvioinnista.

1.2.

Annetaan seuraavat yksityiskohtaiset tiedot mieluiten metsityssuunnitelmassa tai, jos siinä ei ole tällaisia tietoja, jossakin muussa asiakirjassa:

(a)

alueen kuvaus sellaisena kuin se on kiinteistörekisterissä;

(b)

alueen valmistelu ja sen vaikutukset olemassa oleviin hiilivarantoihin, maaperä ja maanpäällinen biomassa mukaan lukien, jotta voidaan suojella paljon hiiltä sitovaa maata (3);

(c)

hoitotavoitteet, merkittävät rajoitukset mukaan lukien;

(d)

hoitotavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellut yleiset strategiat ja toimet, mukaan lukien koko metsäkierron aikana odotettavissa olevat toimet;

(e)

metsäluontotyypin määrittely, mukaan lukien tärkeimmät olemassa olevat ja suunnitellut metsäpuulajit sekä niiden kasvuala ja jakautuminen;

(f)

hoitolohkot, tiet, kulkuoikeudet ja muu yleinen pääsy, fyysiset ominaisuudet, mukaan lukien vesiväylät ja alueet, joihin kohdistuu oikeudellisia tai muita rajoituksia;

(g)

metsäekosysteemien hyvän tilan aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi toteutetut toimenpiteet;

(h)

sosiaalisten näkökohtien huomioiminen (ml. maiseman säilyttäminen, sidosryhmien kuuleminen kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen ehtojen ja edellytysten mukaisesti);

(i)

arviointi metsään liittyvistä riskeistä, kuten metsäpaloista, tuholaisista ja tautien puhkeamisesta, kyseisten riskien ehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja hallitsemiseksi sekä toimenpiteet jäännösriskeiltä suojautumiseksi ja niihin mukautumiseksi;

(j)

arvio vaikutuksesta elintarviketurvaan;

(k)

kaikki metsityksen kannalta merkitykselliset ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset kriteerit.

1.3.

Silloin kun alue luokitellaan metsäksi, metsityssuunnitelmaa seuraa kansallisen lainsäädännön mukainen metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline, tai jos kansallisessa lainsäädännössä ei määritellä metsänhoitosuunnitelmaa tai vastaavaa välinettä, alueen määrittämiseen käytetään FAO:n määritelmää metsäalueesta, jolla on pitkän aikavälin metsänhoitosuunnitelma (4). Metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline kattaa vähintään 10 vuoden ajanjakson, ja sitä päivitetään jatkuvasti.

1.4.

Annetaan seuraavat tiedot, jos ne eivät jo sisälly metsänhoitosuunnitelmaan tai vastaavaan järjestelmään:

(a)

hoitotavoitteet, merkittävät rajoitukset mukaan lukien (5);

(b)

hoitotavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellut yleiset strategiat ja toimet, mukaan lukien koko metsäkierron aikana odotettavissa olevat toimet;

(c)

metsäluontotyypin määrittely, mukaan lukien tärkeimmät olemassa olevat ja suunnitellut metsäpuulajit sekä niiden kasvuala ja jakautuminen;

(d)

alueen määritelmä sellaisena kuin se on kiinteistörekisterissä;

(e)

hoitolohkot, tiet, kulkuoikeudet ja muu yleinen pääsy, fyysiset ominaisuudet, mukaan lukien vesiväylät ja alueet, joihin kohdistuu oikeudellisia tai muita rajoituksia;

(f)

metsäekosysteemien hyvän tilan ylläpitämiseksi toteutetut toimenpiteet;

(g)

sosiaalisten näkökohtien huomioiminen (ml. maiseman säilyttäminen, sidosryhmien kuuleminen kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen ehtojen ja edellytysten mukaisesti);

(h)

arviointi metsään liittyvistä riskeistä, kuten metsäpaloista, tuholaisista ja tautien puhkeamisesta, kyseisten riskien ehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja hallitsemiseksi sekä toimenpiteet jäännösriskeiltä suojautumiseksi ja niihin mukautumiseksi;

(i)

kaikki metsänhoidon kannalta merkitykselliset ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset kriteerit.

1.5.

Toiminta noudattaa kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja parhaita metsityskäytäntöjä tai, jos kansallisessa lainsäädännössä ei ole vahvistettu parhaita metsityskäytäntöjä, toiminta täyttää jommankumman seuraavista kriteereistä:

(a)

toiminta on komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 807/2014 (6) mukaista;

(b)

toiminnassa noudatetaan metsitystä ja uudelleenmetsitystä koskevia yleiseurooppalaisia suuntaviivoja (7), joissa keskitytään erityisesti UNFCCC:n määräyksiin.

1.6.

Toimintaan ei liity paljon hiiltä sitovan maan (8) huonontumista.

1.7.

Alueella tapahtuvaan toimintaan liittyvä metsänhoitojärjestelmä on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 995/2010 (9) säädettyjen asianmukaista huolellisuutta koskevien velvollisuuksien ja laillisuusvaatimusten mukainen.

1.8.

Metsityssuunnitelma ja sitä seuraava metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline sisältää valvontatoimia, joilla varmistetaan suunnitelmassa olevien tietojen oikeellisuus, erityisesti kyseessä olevan alueen pinta-alan osalta.

2.   Ilmastohyötyanalyysi

2.1.

Sellaisten alueiden osalta, jotka täyttävät metsän hankinta-alueen tasolla vaatimukset, joilla varmistetaan, että metsän hiilivarannot ja -nielut säilytetään tai niitä vahvistetaan pitkällä aikavälillä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti, toiminta täyttää seuraavat kriteerit:

(a)

ilmastohyötyanalyysi osoittaa, että toiminnasta 30 vuoden aikana sen aloittamisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien nettomäärä on pienempi kuin perusura, joka vastaa kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldoa 30 vuoden aikana toiminnan aloittamisesta ja joka liittyy nykytilanteeseen perustuviin käytäntöihin, joita olisi harjoitettu kyseisellä alueella ilman toimintaa;

(b)

pitkän aikavälin ilmastohyödyt katsotaan osoitetuiksi todistamalla, että direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohtaa noudatetaan.

2.2.

Sellaisten alueiden osalta, jotka eivät täytä metsän hankinta-alueen tasolla vaatimuksia, joilla varmistetaan, että metsän hiilivarannot ja -nielut säilytetään tai niitä vahvistetaan pitkällä aikavälillä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti, toiminta täyttää seuraavat kriteerit:

(a)

ilmastohyötyanalyysi osoittaa, että toiminnasta 30 vuoden aikana sen aloittamisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien nettomäärä on pienempi kuin perusura, joka vastaa kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldoa 30 vuoden aikana toiminnan aloittamisesta ja joka liittyy nykytilanteeseen perustuviin käytäntöihin, joita olisi harjoitettu kyseisellä alueella ilman toimintaa;

(b)

toiminnan ennustettu pitkän aikavälin keskimääräinen kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldo on pienempi kuin 2.2 kohdassa tarkoitettu perusuralle ennustettu pitkän aikavälin keskimääräinen kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldo, jossa pitkällä aikavälillä tarkoitetaan yli 100 vuoden ja koko metsäkierron välistä pidempää kestoa.

2.3.

Ilmastohyötyjen laskenta täyttää kaikki seuraavat kriteerit:

(a)

analyysi on yhdenmukainen IPCC:n vuonna 2006 kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista varten antamiin ohjeisiin vuonna 2019 tehtyjen päivitysten (10) kanssa. Ilmastohyötyanalyysi perustuu läpinäkyviin, tarkkoihin, johdonmukaisiin, kattaviin ja vertailukelpoisiin tietoihin, kattaa kaikki hiilivarastot, joihin toiminta vaikuttaa, mukaan lukien maanpäällinen biomassa, maanalainen biomassa, kuollut puuaines, karike ja maaperä, ja perustuu kaikkein varovaisimpiin laskelmia varten tehtyihin oletuksiin. Lisäksi siinä otetaan asianmukaisesti huomioon hiilen sitomisen pysymättömyyden ja palautuvuuden riskit, saturaatioriski ja hiilivuodon riski.

(b)

nykytilanteeseen perustuvat käytännöt, mukaan lukien puunkorjuukäytännöt, ovat seuraavat:

i)

metsänhoitosuunnitelman tai vastaavan välineen viimeisimmässä versiossa ennen toiminnan käynnistymistä mahdollisesti dokumentoidut hoitokäytännöt;

ii)

uusimmat nykytilanteeseen perustuvat käytännöt ennen toiminnan käynnistymistä;

iii)

sellaista hoitojärjestelmää vastaavat käytännöt, jolla varmistetaan, että metsäalueen hiilivarannot ja -nielut säilytetään tai niitä vahvistetaan pitkällä aikavälillä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti;

(c)

analyysin tarkkuus on oikeassa suhteessa asianomaisen alueen kokoon, ja analyysissä sovelletaan asianomaiselle alueelle ominaisia arvoja;

(d)

päästöt ja poistumat, jotka johtuvat tuholaisten ja tautituhojen, metsäpalojen, tuulten ja myrskytuhojen kaltaisista luonnonhäiriöistä ja jotka vaikuttavat alueeseen ja aiheuttavat alisuoriutumista, eivät johda asetuksen (EU) 2020/852 kriteerien noudattamatta jättämiseen edellyttäen, että ilmastohyötyanalyysi on yhdenmukainen IPCC:n vuonna 2006 kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista varten antamiin ohjeisiin vuonna 2019 tehtyjen, luonnonhäiriöistä johtuvia päästöjä ja poistumia koskevien päivitysten kanssa.

2.4.

Alle 13 hehtaarin laajuisten metsätilojen osalta ei tarvitse tehdä ilmastohyötyanalyysia.

3.   Takuu pysyvyydestä

3.1.

Kansallisen lainsäädännön mukaisesti metsän tila sillä alueella, jolla toiminta tapahtuu, taataan jollakin seuraavista toimenpiteistä:

(a)

alue on luokiteltu FAO:n määrittelemäksi pysyväksi metsätilaksi (11);

(b)

alue on luokiteltu suojelluksi alueeksi;

(c)

aluetta koskee oikeudellinen tai sopimukseen perustuva takuu, jolla varmistetaan, että alue säilyy metsänä.

3.2.

Toiminnan harjoittaja sitoutuu kansallisen lainsäädännön mukaisesti siihen, että metsityssuunnitelman ja sitä seuraavan metsänhoitosuunnitelman tai vastaavan välineen tulevat päivitykset tuottavat rahoitettavan toiminnan jälkeenkin edelleen mahdollisuuksien mukaan ilmastohyötyjä, kuten 2 kohdassa määritellään. Lisäksi toiminnan harjoittaja sitoutuu korvaamaan 2 kohdassa määritellyn ilmastohyödyn mahdollisen vähenemisen vastaavalla ilmastohyödyllä, joka on seurausta jotakin tässä asetuksessa määriteltyä metsätaloustoimintaa vastaavan toiminnan harjoittamisesta.

4.   Tarkastukset

Kahden vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta ja sen jälkeen joka kymmenes vuosi jompikumpi seuraavassa mainituista tarkistaa, täyttääkö toiminta ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä koskevat kriteerit ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset kriteerit:

(a)

asianomaiset kansalliset toimivaltaiset viranomaiset;

(b)

riippumaton kolmannen osapuolen sertifioija, kansallisten viranomaisten tai toiminnan harjoittajan pyynnöstä.

Kustannusten vähentämiseksi tarkastuksia voidaan tehdä yhdessä minkä tahansa metsäsertifioinnin, ilmastosertifioinnin tai muun tarkastuksen kanssa.

Riippumattomalla kolmannen osapuolen sertifioijalla ei saa olla omistajaan tai rahoittajaan liittyviä eturistiriitoja eikä hän saa osallistua toiminnan kehittämiseen tai toteuttamiseen.

5.   Ryhmäarviointi

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä koskevien kriteerien ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten kriteerien noudattaminen voidaan tarkistaa

(a)

metsän hankinta-alueen (12) tasolla sellaisena kuin se määritellään direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 30 alakohdassa;

(b)

riittävän yhdenmukaisten tilojen ryhmän tasolla, jotta voidaan arvioida metsätaloustoiminnan kestävyyteen liittyvää riskiä, edellyttäen, että kaikkien tilojen välillä on pysyvä suhde, että ne osallistuvat toimintaan ja että tilojen ryhmä pysyy samana kaikkien myöhempien tarkastusten osalta.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

Edellä 1.2 kohdan k alakohdassa tarkoitetut yksityiskohtaiset tiedot sisältävät säännöksiä, joiden tarkoituksena on tämän liitteen lisäyksessä B olevien kriteerien noudattaminen.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovellettavissa

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Torjunta-aineiden käyttöä vähennetään ja vaihtoehtoisia toimintatapoja tai tekniikoita, jotka voivat sisältää muita kuin kemiallisia vaihtoehtoja torjunta-aineille, suositaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY (13) mukaisesti, lukuun ottamatta tapauksia, joissa torjunta-aineiden käyttö on tarpeen tuholaisten ja taudinpurkausten torjumiseksi.

Toiminnassa minimoidaan lannoitteiden käyttö eikä käytetä lantaa. Toiminta on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1009 (14) tai lannoitteita ja maatalouskäyttöön tarkoitettuja maanparannusaineita koskevien kansallisten sääntöjen mukaista.

Toteutetaan hyvin dokumentoituja ja todennettavissa olevia toimenpiteitä, joilla vältetään sellaisten tehoaineiden käyttö, jotka on lueteltu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (15) (EU) 2019/1021 (16) liitteessä I olevassa A osassa, kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyssä Rotterdamin yleissopimuksessa (17), elohopeaa koskevassa Minamatan yleissopimuksessa (18) ja Montrealin pöytäkirjassa otsonikerrosta heikentävistä aineista (19), ja sellaisten tehoaineiden käyttö, jotka on luokiteltu WHO:n suositteleman torjunta-aineiden vaarallisuusluokituksen (20) (WHO Recommended Classification of Pesticides by Hazard) mukaisesti luokkaan Ia (äärimmäisen vaarallinen) tai Ib (erittäin vaarallinen). Toiminta on tehoaineita koskevan kansallisen lainsäädännön mukaista.

Veden ja maaperän pilaantumista ehkäistään ja saastumistapauksissa ryhdytään puhdistamistoimenpiteisiin.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Kansallisen toimivaltaisen viranomaisen suojeltavaksi osoittamilla alueilla tai suojelluissa luontotyypeissä toiminta on kyseisten alueiden suojelutavoitteiden mukaista.

Luontotyyppejä, jotka ovat erityisen herkkiä biologisen monimuotoisuuden köyhtymiselle tai joilla on korkea suojeluarvo, tai alueita, jotka on varattu tällaisten luontotyyppien ennallistamiseen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ei muuteta.

Edellä 1.2 kohdan k alakohdassa (metsityssuunnitelma) ja 1.4 kohdan i alakohdassa (metsänhoitosuunnitelma tai vastaava järjestelmä) tarkoitetut yksityiskohtaiset tiedot sisältävät säännöksiä biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä ja mahdollisesta parantamisesta kansallisten ja paikallisten säännösten mukaisesti, mukaan lukien seuraavat:

(a)

luontotyyppien ja lajien hyvän suojelun tason varmistaminen, luontotyypeille tyypillisten lajien säilyttäminen;

(b)

haitallisten vieraslajien käytön tai vapauttamisen pois sulkeminen;

(c)

vieraslajien käytön pois sulkeminen, jollei voida osoittaa, että

i)

metsänviljelyaineiston käyttö johtaa suotuisaan ja asianmukaiseen ekosysteemin tilaan (esimerkiksi ilmaston, maaperän, kasvillisuusvyöhykkeen ja metsäpalojen sietokyvyn kannalta);

ii)

alueella esiintyvät kotoperäiset lajit eivät enää sopeudu ennustettuihin ilmasto- ja pedohydrologisiin olosuhteisiin;

(d)

maaperän fysikaalisen, kemiallisen ja biologisen laadun ylläpitämisen ja parantamisen varmistaminen;

(e)

metsien luonnollisia prosesseja tehostavien, biologista monimuotoisuutta edistävien käytäntöjen suosiminen;

(f)

sen pois sulkeminen, että biologisesti monimuotoisia ekosysteemejä muunnetaan vähemmän monimuotoisiksi;

(g)

metsiin liittyvien luontotyyppien ja lajien monimuotoisuuden varmistaminen;

(h)

puustorakenteen monimuotoisuuden varmistaminen ja täysikasvuisten metsikköjen ja kelopuiden säilyttäminen tai lisääminen.

1.2.   Metsien kunnostus ja ennallistaminen, mukaan lukien uudelleenmetsittäminen ja metsän luonnollinen uusiutuminen ääri-ilmiön jälkeen

Toiminnan kuvaus

Kansallisessa lainsäädännössä määritelty metsien kunnostus ja ennallistaminen. Jos kansallisessa lainsäädännössä ei ole tällaista määritelmää, metsien kunnostus ja ennallistaminen vastaavat määritelmää, joka on laajasti hyväksytty vertaisarvioidussa tieteellisessä kirjallisuudessa tietyissä maissa, tai metsien ennallistamista (21) koskevan FAO:n käsitteen mukaista määritelmää tai jotakin metsiin sovellettavista ekologisen ennallistamisen (22) määritelmistä tai metsän ennallistamista (23) sellaisena kuin se määritellään biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa (24). Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta sisältää myös metsätoiminnan, joka vastaa FAO:n määritelmää ”uudelleenmetsittämisestä” (25) tai ”luonnollisesti uudistuvasta metsästä” (26) ääri-ilmiön jälkeen, silloin kun ääri-ilmiö määritellään kansallisessa lainsäädännössä, ja jos kansallisessa lainsäädännössä ei ole tällaista määritelmää, silloin kun ääri-ilmiö on IPCC:n äärimmäisen sääilmiön (27) määritelmän mukainen; tai maastopalon jälkeen, silloin kun maastopalo määritellään kansallisessa lainsäädännössä, ja jos kansallisessa lainsäädännössä ei ole tällaista määritelmää, sellaisena kuin maastopalo määritellään maasto- ja metsäpaloja koskevassa eurooppalaisessa sanastossa (28).

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta ei edellytä maankäytön muuttamista, ja se tehdään huonontuneella maalla, joka vastaa kansallisessa lainsäädännössä vahvistettua metsän määritelmää tai sellaisen puuttuessa FAO:n metsän määritelmää (29).

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin A2 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti. Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta rajoittuu NACE II -luokkiin 02.10 metsänhoito, 02.20 puunkorjuu, 02.30 luonnon tuotteiden keruu (pl. polttopuu) ja 02.40 metsätaloutta palveleva toiminta.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

1.   Metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline

1.1.

Toiminta tapahtuu alueella, johon sovelletaan kansallisen lainsäädännön mukaista metsänhoitosuunnitelmaa tai vastaavaa välinettä, tai jos kansallisessa lainsäädännössä ei määritellä metsänhoitosuunnitelmaa tai vastaavaa välinettä, alueen määrittämiseen käytetään FAO:n määritelmää metsäalueesta, jolla on pitkän aikavälin metsänhoitosuunnitelma (30).

Metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline kattaa vähintään 10 vuoden ajanjakson, ja sitä päivitetään jatkuvasti.

1.2.

Annetaan seuraavat tiedot, jos ne eivät jo sisälly metsänhoitosuunnitelmaan tai vastaavaan järjestelmään:

(a)

hoitotavoitteet, merkittävät rajoitukset mukaan lukien (31);

(b)

hoitotavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellut yleiset strategiat ja toimet, mukaan lukien koko metsäkierron aikana odotettavissa olevat toimet;

(c)

metsäluontotyypin määrittely, mukaan lukien tärkeimmät olemassa olevat ja suunnitellut metsäpuulajit sekä niiden kasvuala ja jakautuminen;

(d)

alueen määritelmä sellaisena kuin se on kiinteistörekisterissä;

(e)

hoitolohkot, tiet, kulkuoikeudet ja muu yleinen pääsy, fyysiset ominaisuudet, mukaan lukien vesiväylät ja alueet, joihin kohdistuu oikeudellisia tai muita rajoituksia;

(f)

metsäekosysteemien hyvän tilan ylläpitämiseksi toteutetut toimenpiteet;

(g)

sosiaalisten näkökohtien huomioiminen (ml. maiseman säilyttäminen, sidosryhmien kuuleminen kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen ehtojen ja edellytysten mukaisesti);

(h)

arviointi metsään liittyvistä riskeistä, kuten metsäpaloista, tuholaisista ja tautien puhkeamisesta, kyseisten riskien ehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja hallitsemiseksi sekä toimenpiteet jäännösriskeiltä suojautumiseksi ja niihin mukautumiseksi;

(i)

kaikki metsänhoidon kannalta merkitykselliset ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset kriteerit.

1.3.

Edellä 1.1 kohdassa tarkoitetussa suunnitelmassa dokumentoitujen metsänhoitojärjestelmien kestävyys varmistetaan valitsemalla kunnianhimoisin seuraavista lähestymistavoista:

(a)

metsänhoidossa noudatetaan asianmukaista kansallista kestävän metsänhoidon määritelmää;

(b)

metsänhoidossa noudatetaan Forest Europen kestävän metsänhoidon määritelmää (32), ja se on kestävän metsänhoidon yleiseurooppalaisten operatiivisen tason suuntaviivojen (33) mukaista;

(c)

käytössä oleva metsänhoitojärjestelmä täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 6 kohdassa säädetyt metsiä koskevat kestävyyskriteerit sekä kyseisen direktiivin 29 artiklan 8 kohdan mukaisesti hyväksytyn, metsäbiomassasta tuotettua energiaa koskevista toimintaohjeista annetun täytäntöönpanosäädöksen vaatimukset sen soveltamispäivästä alkaen.

1.4.

Toimintaan ei liity paljon hiiltä sitovan maan (34) huonontumista.

1.5.

Alueella tapahtuvaan toimintaan liittyvä metsänhoitojärjestelmä on asetuksessa (EU) N:o 995/2010 säädettyjen asianmukaista huolellisuutta koskevien velvollisuuksien ja laillisuusvaatimusten mukainen.

1.6.

Metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline sisältää valvontatoimia, joilla varmistetaan suunnitelmassa olevien tietojen oikeellisuus, erityisesti kyseessä olevan alueen pinta-alan osalta.

2.   Ilmastohyötyanalyysi

2.1.

Sellaisten alueiden osalta, jotka täyttävät metsän hankinta-alueen tasolla vaatimukset, joilla varmistetaan, että metsän hiilivarannot ja -nielut säilytetään tai niitä vahvistetaan pitkällä aikavälillä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti, toiminta täyttää seuraavat kriteerit:

(a)

ilmastohyötyanalyysi osoittaa, että toiminnasta 30 vuoden aikana sen aloittamisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien nettomäärä on pienempi kuin perusura, joka vastaa kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldoa 30 vuoden aikana toiminnan aloittamisesta ja joka liittyy nykytilanteeseen perustuviin käytäntöihin, joita olisi harjoitettu kyseisellä alueella ilman toimintaa;

(b)

pitkän aikavälin ilmastohyödyt katsotaan osoitetuiksi todistamalla, että direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohtaa noudatetaan.

2.2.

Sellaisten alueiden osalta, jotka eivät täytä metsän hankinta-alueen tasolla vaatimuksia, joilla varmistetaan, että metsän hiilivarannot ja -nielut säilytetään tai niitä vahvistetaan pitkällä aikavälillä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti, toiminta täyttää seuraavat kriteerit:

(a)

ilmastohyötyanalyysi osoittaa, että toiminnasta 30 vuoden aikana sen aloittamisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien nettomäärä on pienempi kuin perusura, joka vastaa kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldoa 30 vuoden aikana toiminnan aloittamisesta ja joka liittyy nykytilanteeseen perustuviin käytäntöihin, joita olisi harjoitettu kyseisellä alueella ilman toimintaa;

(b)

toiminnan ennustettu pitkän aikavälin keskimääräinen kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldo on pienempi kuin 2.2 kohdassa tarkoitettu perusuralle ennustettu pitkän aikavälin keskimääräinen kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldo, jossa pitkällä aikavälillä tarkoitetaan yli 100 vuoden ja koko metsäkierron välistä pidempää kestoa.

2.3.

Ilmastohyötyjen laskenta täyttää kaikki seuraavat kriteerit:

(a)

analyysi on yhdenmukainen IPCC:n vuonna 2006 kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista varten antamiin ohjeisiin vuonna 2019 tehtyjen päivitysten (35) kanssa. Ilmastohyötyanalyysi perustuu läpinäkyviin, tarkkoihin, johdonmukaisiin, kattaviin ja vertailukelpoisiin tietoihin, kattaa kaikki hiilivarastot, joihin toiminta vaikuttaa, mukaan lukien maanpäällinen biomassa, maanalainen biomassa, kuollut puuaines, karike ja maaperä, ja perustuu kaikkein varovaisimpiin laskelmia varten tehtyihin oletuksiin. Lisäksi siinä otetaan asianmukaisesti huomioon hiilen sitomisen pysymättömyyden ja palautuvuuden riskit, saturaatioriski ja hiilivuodon riski.

(b)

nykytilanteeseen perustuvat käytännöt, mukaan lukien puunkorjuukäytännöt, ovat seuraavat:

i)

metsänhoitosuunnitelman tai vastaavan välineen viimeisimmässä versiossa ennen toiminnan käynnistymistä mahdollisesti dokumentoidut hoitokäytännöt;

ii)

uusimmat nykytilanteeseen perustuvat käytännöt ennen toiminnan käynnistymistä;

iii)

sellaista hoitojärjestelmää vastaavat käytännöt, jolla varmistetaan, että metsäalueen hiilivarannot ja -nielut säilytetään tai niitä vahvistetaan pitkällä aikavälillä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti;

(c)

analyysin tarkkuus on oikeassa suhteessa asianomaisen alueen kokoon, ja analyysissä sovelletaan asianomaiselle alueelle ominaisia arvoja;

(d)

päästöt ja poistumat, jotka johtuvat tuholaisten ja tautituhojen, metsäpalojen, tuulten ja myrskytuhojen kaltaisista luonnonhäiriöistä ja jotka vaikuttavat alueeseen ja aiheuttavat alisuoriutumista, eivät johda asetuksen (EU) 2020/852 kriteerien noudattamatta jättämiseen edellyttäen, että ilmastohyötyanalyysi on yhdenmukainen IPCC:n vuonna 2006 kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista varten antamiin ohjeisiin vuonna 2019 tehtyjen, luonnonhäiriöistä johtuvia päästöjä ja poistumia koskevien päivitysten kanssa.

2.4.

Alle 13 hehtaarin laajuisten metsätilojen osalta ei tarvitse tehdä ilmastohyötyanalyysia.

3.   Takuu pysyvyydestä

3.1.

Kansallisen lainsäädännön mukaisesti metsän tila sillä alueella, jolla toiminta tapahtuu, taataan jollakin seuraavista toimenpiteistä:

(a)

alue on luokiteltu FAO:n määrittelemäksi pysyväksi metsätilaksi (36);

(b)

alue on luokiteltu suojelluksi alueeksi;

(c)

aluetta koskee oikeudellinen tai sopimukseen perustuva takuu, jolla varmistetaan, että alue säilyy metsänä.

3.2.

Toiminnan harjoittaja sitoutuu kansallisen lainsäädännön mukaisesti siihen, että metsänhoitosuunnitelman tai vastaavan välineen tulevat päivitykset tuottavat rahoitettavan toiminnan jälkeenkin edelleen mahdollisuuksien mukaan ilmastohyötyjä, kuten 2 kohdassa määritellään. Lisäksi toiminnan harjoittaja sitoutuu korvaamaan 2 kohdassa määritellyn ilmastohyödyn mahdollisen vähenemisen vastaavalla ilmastohyödyllä, joka on seurausta jotakin tässä asetuksessa määriteltyä metsätaloustoimintaa vastaavan toiminnan harjoittamisesta.

4.   Tarkastukset

Kahden vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta ja sen jälkeen joka kymmenes vuosi jompikumpi seuraavassa mainituista tarkistaa, täyttääkö toiminta ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä koskevat kriteerit ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset kriteerit:

(a)

asianomaiset kansalliset toimivaltaiset viranomaiset;

(b)

riippumaton kolmannen osapuolen sertifioija, kansallisten viranomaisten tai toiminnan harjoittajan pyynnöstä.

Kustannusten vähentämiseksi tarkastuksia voidaan tehdä yhdessä minkä tahansa metsäsertifioinnin, ilmastosertifioinnin tai muun tarkastuksen kanssa.

Riippumattomalla kolmannen osapuolen sertifioijalla ei saa olla omistajaan tai rahoittajaan liittyviä eturistiriitoja eikä hän saa osallistua toiminnan kehittämiseen tai toteuttamiseen.

5.   Ryhmäarviointi

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä koskevien kriteerien ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten kriteerien noudattaminen voidaan tarkistaa

(a)

metsän hankinta-alueen (37) tasolla sellaisena kuin se määritellään direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 30 alakohdassa;

(b)

riittävän yhdenmukaisten tilojen ryhmän tasolla, jotta voidaan arvioida metsätaloustoiminnan kestävyyteen liittyvää riskiä, edellyttäen, että kaikkien tilojen välillä on pysyvä suhde, että ne osallistuvat toimintaan ja että tilojen ryhmä pysyy samana kaikkien myöhempien tarkastusten osalta.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

Edellä 1.2 kohdan i alakohdassa tarkoitetut yksityiskohtaiset tiedot sisältävät säännöksiä, joiden tarkoituksena on tämän liitteen lisäyksessä B olevien kriteerien noudattaminen.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Toiminnan aiheuttama muutos metsänhoidossa toiminnan kattamalla alueella ei todennäköisesti vähennä merkittävästi sellaisten puupohjaisten tuotteiden valmistukseen soveltuvan primaarisen metsäbiomassan kestävää saantia, joilla on pitkän aikavälin kiertopotentiaalia. Tämän kriteerin noudattaminen voidaan osoittaa 2 kohdassa tarkoitetun ilmastohyötyanalyysin avulla.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Torjunta-aineiden käyttöä vähennetään ja vaihtoehtoisia toimintatapoja tai tekniikoita, jotka voivat sisältää muita kuin kemiallisia vaihtoehtoja torjunta-aineille, suositaan direktiivin 2009/128/EY mukaisesti, lukuun ottamatta tapauksia, joissa torjunta-aineiden käyttö on tarpeen tuholaisten ja taudinpurkausten torjumiseksi.

Toiminnassa minimoidaan lannoitteiden käyttö eikä käytetä lantaa. Toiminta on asetuksen (EU) 2019/1009 tai lannoitteita ja maatalouskäyttöön tarkoitettuja maanparannusaineita koskevien kansallisten sääntöjen mukaista.

Toteutetaan hyvin dokumentoituja ja todennettavissa olevia toimenpiteitä, joilla vältetään sellaisten tehoaineiden käyttö, jotka on lueteltu asetuksen (EU) 2019/1021 (38) liitteessä I olevassa A osassa, kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyssä Rotterdamin yleissopimuksessa, elohopeaa koskevassa Minamatan yleissopimuksessa sekä Montrealin pöytäkirjassa otsonikerrosta heikentävistä aineista, ja sellaisten tehoaineiden käyttö, jotka on luokiteltu WHO:n suositteleman torjunta-aineiden vaarallisuusluokituksen (WHO Recommended Classification of Pesticides by Hazard) mukaisesti luokkaan Ia (äärimmäisen vaarallinen) tai Ib (erittäin vaarallinen). Toiminta on tehoaineita koskevan kansallisen lainsäädännön mukaista.

Veden ja maaperän pilaantumista ehkäistään ja saastumistapauksissa ryhdytään puhdistamistoimenpiteisiin.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Kansallisen toimivaltaisen viranomaisen suojeltavaksi osoittamilla alueilla tai suojelluissa luontotyypeissä toiminta on kyseisten alueiden suojelutavoitteiden mukaista.

Luontotyyppejä, jotka ovat erityisen herkkiä biologisen monimuotoisuuden köyhtymiselle tai joilla on korkea suojeluarvo, tai alueita, jotka on varattu tällaisten luontotyyppien ennallistamiseen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ei muuteta.

Edellä 1.2 kohdan i alakohdassa tarkoitetut yksityiskohtaiset tiedot sisältävät säännöksiä biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä ja mahdollisesta parantamisesta kansallisten ja paikallisten säännösten mukaisesti, mukaan lukien seuraavat:

(a)

luontotyyppien ja lajien hyvän suojelun tason varmistaminen, luontotyypeille tyypillisten lajien säilyttäminen;

(b)

haitallisten vieraslajien käytön tai vapauttamisen pois sulkeminen;

(c)

vieraslajien käytön pois sulkeminen, jollei voida osoittaa, että

i)

metsänviljelyaineiston käyttö johtaa suotuisaan ja asianmukaiseen ekosysteemin tilaan (esimerkiksi ilmaston, maaperän, kasvillisuusvyöhykkeen ja metsäpalojen sietokyvyn kannalta);

ii)

alueella esiintyvät kotoperäiset lajit eivät enää sopeudu ennustettuihin ilmasto- ja pedohydrologisiin olosuhteisiin;

(d)

maaperän fysikaalisen, kemiallisen ja biologisen laadun ylläpitämisen ja parantamisen varmistaminen;

(e)

metsien luonnollisia prosesseja tehostavien, biologista monimuotoisuutta edistävien käytäntöjen suosiminen;

(f)

sen pois sulkeminen, että biologisesti monimuotoisia ekosysteemejä muunnetaan vähemmän monimuotoisiksi;

(g)

metsiin liittyvien luontotyyppien ja lajien monimuotoisuuden varmistaminen;

(h)

puustorakenteen monimuotoisuuden varmistaminen ja täysikasvuisten metsikköjen ja kelopuiden säilyttäminen tai lisääminen.

1.3.   Metsänhoito

Toiminnan kuvaus

Metsänhoito sellaisena kuin se määritellään kansallisessa lainsäädännössä. Jos kansallisessa lainsäädännössä ei ole tällaista määritelmää, metsänhoito vastaa mitä tahansa metsään sovellettavasta järjestelmästä johtuvaa taloudellista toimintaa, joka vaikuttaa metsän ekologisiin, taloudellisiin tai sosiaalisiin tehtäviin. Metsänhoito ei edellytä maankäytön muuttamista, ja se tehdään maalla, joka vastaa kansallisessa lainsäädännössä vahvistettua metsän määritelmää tai sellaisen puuttuessa FAO:n metsän määritelmää (39).

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin A2 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti. Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta rajoittuu NACE II -luokkiin 02.10 metsänhoito, 02.20 puunkorjuu, 02.30 luonnon tuotteiden keruu (pl. polttopuu) ja 02.40 metsätaloutta palveleva toiminta.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

1.   Metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline

1.1.

Toiminta tapahtuu alueella, johon sovelletaan kansallisen lainsäädännön mukaista metsänhoitosuunnitelmaa tai vastaavaa välinettä, tai jos kansallisessa lainsäädännössä ei määritellä metsänhoitosuunnitelmaa tai vastaavaa välinettä, alueen määrittämiseen käytetään FAO:n määritelmää metsäalueesta, jolla on pitkän aikavälin metsänhoitosuunnitelma (40).

Metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline kattaa vähintään 10 vuoden ajanjakson, ja sitä päivitetään jatkuvasti.

1.2.

Annetaan seuraavat tiedot, jos ne eivät jo sisälly metsänhoitosuunnitelmaan tai vastaavaan järjestelmään:

(a)

hoitotavoitteet, merkittävät rajoitukset mukaan lukien (41);

(b)

hoitotavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellut yleiset strategiat ja toimet, mukaan lukien koko metsäkierron aikana odotettavissa olevat toimet;

(c)

metsäluontotyypin määrittely, mukaan lukien tärkeimmät olemassa olevat ja suunnitellut metsäpuulajit sekä niiden kasvuala ja jakautuminen;

(d)

alueen määritelmä sellaisena kuin se on kiinteistörekisterissä;

(e)

hoitolohkot, tiet, kulkuoikeudet ja muu yleinen pääsy, fyysiset ominaisuudet, mukaan lukien vesiväylät ja alueet, joihin kohdistuu oikeudellisia tai muita rajoituksia;

(f)

metsäekosysteemien hyvän tilan ylläpitämiseksi toteutetut toimenpiteet;

(g)

sosiaalisten näkökohtien huomioiminen (ml. maiseman säilyttäminen, sidosryhmien kuuleminen kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen ehtojen ja edellytysten mukaisesti);

(h)

arviointi metsään liittyvistä riskeistä, kuten metsäpaloista, tuholaisista ja tautien puhkeamisesta, kyseisten riskien ehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja hallitsemiseksi sekä toimenpiteet jäännösriskeiltä suojautumiseksi ja niihin mukautumiseksi;

(i)

kaikki metsänhoidon kannalta merkitykselliset ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset kriteerit.

1.3.

Edellä 1.1 kohdassa tarkoitetussa suunnitelmassa dokumentoitujen metsänhoitojärjestelmien kestävyys varmistetaan valitsemalla kunnianhimoisin seuraavista lähestymistavoista:

(a)

metsänhoidossa noudatetaan asianmukaista kansallista kestävän metsänhoidon määritelmää;

(b)

metsänhoidossa noudatetaan Forest Europen kestävän metsänhoidon määritelmää (42), ja se on kestävän metsänhoidon yleiseurooppalaisten operatiivisen tason suuntaviivojen (43) mukaista;

(c)

käytössä oleva metsänhoitojärjestelmä täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 6 kohdassa säädetyt metsiä koskevat kestävyyskriteerit sekä kyseisen direktiivin 29 artiklan 8 kohdan mukaisesti hyväksytyn, metsäbiomassasta tuotettua energiaa koskevista toimintaohjeista annetun täytäntöönpanosäädöksen vaatimukset sen soveltamispäivästä alkaen.

1.4.

Toimintaan ei liity paljon hiiltä sitovan maan (44) huonontumista.

1.5.

Alueella tapahtuvaan toimintaan liittyvä metsänhoitojärjestelmä on asetuksessa (EU) N:o 995/2010 säädettyjen asianmukaista huolellisuutta koskevien velvollisuuksien ja laillisuusvaatimusten mukainen.

1.6.

Metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline sisältää valvontatoimia, joilla varmistetaan suunnitelmassa olevien tietojen oikeellisuus, erityisesti kyseessä olevan alueen pinta-alan osalta.

2.   Ilmastohyötyanalyysi

2.1.

Sellaisten alueiden osalta, jotka täyttävät metsän hankinta-alueen tasolla vaatimukset, joilla varmistetaan, että metsän hiilivarannot ja -nielut säilytetään tai niitä vahvistetaan pitkällä aikavälillä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti, toiminta täyttää seuraavat kriteerit:

(a)

ilmastohyötyanalyysi osoittaa, että toiminnasta 30 vuoden aikana sen aloittamisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien nettomäärä on pienempi kuin perusura, joka vastaa kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldoa 30 vuoden aikana toiminnan aloittamisesta ja joka liittyy nykytilanteeseen perustuviin käytäntöihin, joita olisi harjoitettu kyseisellä alueella ilman toimintaa;

(b)

pitkän aikavälin ilmastohyödyt katsotaan osoitetuiksi todistamalla, että direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohtaa noudatetaan.

2.2.

Sellaisten alueiden osalta, jotka eivät täytä metsän hankinta-alueen tasolla vaatimuksia, joilla varmistetaan, että metsän hiilivarannot ja -nielut säilytetään tai niitä vahvistetaan pitkällä aikavälillä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti, toiminta täyttää seuraavat kriteerit:

(a)

ilmastohyötyanalyysi osoittaa, että toiminnasta 30 vuoden aikana sen aloittamisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien nettomäärä on pienempi kuin perusura, joka vastaa kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldoa 30 vuoden aikana toiminnan aloittamisesta ja joka liittyy nykytilanteeseen perustuviin käytäntöihin, joita olisi harjoitettu kyseisellä alueella ilman toimintaa;

(b)

toiminnan ennustettu pitkän aikavälin keskimääräinen kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldo on pienempi kuin 2.2 kohdassa tarkoitettu perusuralle ennustettu pitkän aikavälin keskimääräinen kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldo, jossa pitkällä aikavälillä tarkoitetaan yli 100 vuoden ja koko metsäkierron välistä pidempää kestoa.

2.3.

Ilmastohyötyjen laskenta täyttää kaikki seuraavat kriteerit:

(a)

analyysi on yhdenmukainen IPCC:n vuonna 2006 kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista varten antamiin ohjeisiin vuonna 2019 tehtyjen päivitysten (45) kanssa. Ilmastohyötyanalyysi perustuu läpinäkyviin, tarkkoihin, johdonmukaisiin, kattaviin ja vertailukelpoisiin tietoihin, kattaa kaikki hiilivarastot, joihin toiminta vaikuttaa, mukaan lukien maanpäällinen biomassa, maanalainen biomassa, kuollut puuaines, karike ja maaperä, ja perustuu kaikkein varovaisimpiin laskelmia varten tehtyihin oletuksiin. Lisäksi siinä otetaan asianmukaisesti huomioon hiilen sitomisen pysymättömyyden ja palautuvuuden riskit, saturaatioriski ja hiilivuodon riski.

(b)

nykytilanteeseen perustuvat käytännöt, mukaan lukien puunkorjuukäytännöt, ovat seuraavat:

i)

metsänhoitosuunnitelman tai vastaavan välineen viimeisimmässä versiossa ennen toiminnan käynnistymistä mahdollisesti dokumentoidut hoitokäytännöt;

ii)

uusimmat nykytilanteeseen perustuvat käytännöt ennen toiminnan käynnistymistä;

iii)

sellaista hoitojärjestelmää vastaavat käytännöt, jolla varmistetaan, että metsäalueen hiilivarannot ja -nielut säilytetään tai niitä vahvistetaan pitkällä aikavälillä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti;

(c)

analyysin tarkkuus on oikeassa suhteessa asianomaisen alueen kokoon, ja analyysissä sovelletaan asianomaiselle alueelle ominaisia arvoja;

(d)

päästöt ja poistumat, jotka johtuvat tuholaisten ja tautituhojen, metsäpalojen, tuulten ja myrskytuhojen kaltaisista luonnonhäiriöistä ja jotka vaikuttavat alueeseen ja aiheuttavat alisuoriutumista, eivät johda asetuksen (EU) 2020/852 kriteerien noudattamatta jättämiseen edellyttäen, että ilmastohyötyanalyysi on yhdenmukainen IPCC:n vuonna 2006 kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista varten antamiin ohjeisiin vuonna 2019 tehtyjen, luonnonhäiriöistä johtuvia päästöjä ja poistumia koskevien päivitysten kanssa.

2.4.

Alle 13 hehtaarin laajuisten metsätilojen osalta ei tarvitse tehdä ilmastohyötyanalyysia.

3.   Takuu pysyvyydestä

3.1.

Kansallisen lainsäädännön mukaisesti metsän tila sillä alueella, jolla toiminta tapahtuu, taataan jollakin seuraavista toimenpiteistä:

(a)

alue on luokiteltu FAO:n määrittelemäksi pysyväksi metsätilaksi (46);

(b)

alue on luokiteltu suojelluksi alueeksi;

(c)

aluetta koskee oikeudellinen tai sopimukseen perustuva takuu, jolla varmistetaan, että alue säilyy metsänä.

3.2.

Toiminnan harjoittaja sitoutuu kansallisen lainsäädännön mukaisesti siihen, että metsänhoitosuunnitelman tai vastaavan välineen tulevat päivitykset tuottavat rahoitettavan toiminnan jälkeenkin edelleen mahdollisuuksien mukaan ilmastohyötyjä, kuten 2 kohdassa määritellään. Lisäksi toiminnan harjoittaja sitoutuu korvaamaan 2 kohdassa määritellyn ilmastohyödyn mahdollisen vähenemisen vastaavalla ilmastohyödyllä, joka on seurausta jotakin tässä asetuksessa määriteltyä metsätaloustoimintaa vastaavan toiminnan harjoittamisesta.

4.   Tarkastukset

Kahden vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta ja sen jälkeen joka kymmenes vuosi jompikumpi seuraavassa mainituista tarkistaa, täyttääkö toiminta ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä koskevat kriteerit ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset kriteerit:

(a)

asianomaiset kansalliset toimivaltaiset viranomaiset;

(b)

riippumaton kolmannen osapuolen sertifioija, kansallisten viranomaisten tai toiminnan harjoittajan pyynnöstä.

Kustannusten vähentämiseksi tarkastuksia voidaan tehdä yhdessä minkä tahansa metsäsertifioinnin, ilmastosertifioinnin tai muun tarkastuksen kanssa.

Riippumattomalla kolmannen osapuolen sertifioijalla ei saa olla omistajaan tai rahoittajaan liittyviä eturistiriitoja eikä hän saa osallistua toiminnan kehittämiseen tai toteuttamiseen.

5.   Ryhmäarviointi

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä koskevien kriteerien ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten kriteerien noudattaminen voidaan tarkistaa

(a)

metsän hankinta-alueen (47) tasolla sellaisena kuin se määritellään direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 30 alakohdassa;

(b)

riittävän yhdenmukaisten tilojen ryhmän tasolla, jotta voidaan arvioida metsätaloustoiminnan kestävyyteen liittyvää riskiä, edellyttäen, että kaikkien tilojen välillä on pysyvä suhde, että ne osallistuvat toimintaan ja että tilojen ryhmä pysyy samana kaikkien myöhempien tarkastusten osalta.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

Edellä 1.2 kohdan i alakohdassa tarkoitetut yksityiskohtaiset tiedot sisältävät säännöksiä, joiden tarkoituksena on tämän liitteen lisäyksessä B olevien kriteerien noudattaminen.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Toiminnan aiheuttama muutos metsänhoidossa toiminnan kattamalla alueella ei todennäköisesti vähennä merkittävästi sellaisten puupohjaisten tuotteiden valmistukseen soveltuvan primaarisen metsäbiomassan kestävää saantia, joilla on pitkän aikavälin kiertopotentiaalia. Tämän kriteerin noudattaminen voidaan osoittaa 2 kohdassa tarkoitetun ilmastohyötyanalyysin avulla.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Torjunta-aineiden käyttöä vähennetään ja vaihtoehtoisia toimintatapoja tai tekniikoita, jotka voivat sisältää muita kuin kemiallisia vaihtoehtoja torjunta-aineille, suositaan direktiivin 2009/128/EY mukaisesti, lukuun ottamatta tapauksia, joissa torjunta-aineiden käyttö on tarpeen tuholaisten ja taudinpurkausten torjumiseksi.

Toiminnassa minimoidaan lannoitteiden käyttö eikä käytetä lantaa. Toiminta on asetuksen (EU) 2019/1009 tai lannoitteita ja maatalouskäyttöön tarkoitettuja maanparannusaineita koskevien kansallisten sääntöjen mukaista.

Toteutetaan hyvin dokumentoituja ja todennettavissa olevia toimenpiteitä, joilla vältetään sellaisten tehoaineiden käyttö, jotka on lueteltu asetuksen (EU) 2019/1021 (48) liitteessä I olevassa A osassa, kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyssä Rotterdamin yleissopimuksessa, elohopeaa koskevassa Minamatan yleissopimuksessa sekä Montrealin pöytäkirjassa otsonikerrosta heikentävistä aineista, ja sellaisten tehoaineiden käyttö, jotka on luokiteltu WHO:n suositteleman torjunta-aineiden vaarallisuusluokituksen (49) (WHO Recommended Classification of Pesticides by Hazard) mukaisesti luokkaan Ia (äärimmäisen vaarallinen) tai Ib (erittäin vaarallinen). Toiminta on tehoaineita koskevan kansallisen lainsäädännön mukaista.

Veden ja maaperän pilaantumista ehkäistään ja saastumistapauksissa ryhdytään puhdistamistoimenpiteisiin.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Kansallisen toimivaltaisen viranomaisen suojeltavaksi osoittamilla alueilla tai suojelluissa luontotyypeissä toiminta on kyseisten alueiden suojelutavoitteiden mukaista.

Luontotyyppejä, jotka ovat erityisen herkkiä biologisen monimuotoisuuden köyhtymiselle tai joilla on korkea suojeluarvo, tai alueita, jotka on varattu tällaisten luontotyyppien ennallistamiseen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ei muuteta.

Edellä 1.2 kohdan i alakohdassa tarkoitetut yksityiskohtaiset tiedot sisältävät säännöksiä biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä ja mahdollisesta parantamisesta kansallisten ja paikallisten säännösten mukaisesti, mukaan lukien seuraavat:

(a)

luontotyyppien ja lajien hyvän suojelun tason varmistaminen, luontotyypeille tyypillisten lajien säilyttäminen;

(b)

haitallisten vieraslajien käytön tai vapauttamisen pois sulkeminen;

(c)

vieraslajien käytön pois sulkeminen, jollei voida osoittaa, että

i)

metsänviljelyaineiston käyttö johtaa suotuisaan ja asianmukaiseen ekosysteemin tilaan (esimerkiksi ilmaston, maaperän, kasvillisuusvyöhykkeen ja metsäpalojen sietokyvyn kannalta);

ii)

alueella esiintyvät kotoperäiset lajit eivät enää sopeudu ennustettuihin ilmasto- ja pedohydrologisiin olosuhteisiin;

(d)

maaperän fysikaalisen, kemiallisen ja biologisen laadun ylläpitämisen ja parantamisen varmistaminen;

(e)

metsien luonnollisia prosesseja tehostavien, biologista monimuotoisuutta edistävien käytäntöjen suosiminen;

(f)

sen pois sulkeminen, että biologisesti monimuotoisia ekosysteemejä muunnetaan vähemmän monimuotoisiksi;

(g)

metsiin liittyvien luontotyyppien ja lajien monimuotoisuuden varmistaminen;

(h)

puustorakenteen monimuotoisuuden varmistaminen ja täysikasvuisten metsikköjen ja kelopuiden säilyttäminen tai lisääminen.

1.4.   Suojeleva metsätalous

Toiminnan kuvaus

Metsänhoitotoimet, joiden tavoitteena on yhden tai useamman luontotyypin tai lajin säilyttäminen. Suojeleva metsätalous ei edellytä maankäyttöluokan muuttamista, ja se tehdään maalla, joka vastaa kansallisessa lainsäädännössä vahvistettua metsän määritelmää tai sellaisen puuttuessa FAO:n metsän määritelmää (50).

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin A2 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti. Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta rajoittuu NACE II -luokkiin 02.10 metsänhoito, 02.20 puunkorjuu, 02.30 luonnon tuotteiden keruu (pl. polttopuu) ja 02.40 metsätaloutta palveleva toiminta.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

1.   Metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline

1.1.

Toiminta tapahtuu alueella, johon sovelletaan kansallisen lainsäädännön mukaista metsänhoitosuunnitelmaa tai vastaavaa välinettä, tai jos kansallisessa lainsäädännössä ei määritellä metsänhoitosuunnitelmaa, alueen määrittämiseen käytetään FAO:n määritelmää metsäalueesta, jolla on pitkän aikavälin metsänhoitosuunnitelma (51).

Metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline kattaa vähintään 10 vuoden ajanjakson, ja sitä päivitetään jatkuvasti.

1.2.

Annetaan seuraavat tiedot, jos ne eivät jo sisälly metsänhoitosuunnitelmaan tai vastaavaan järjestelmään:

(a)

hoitotavoitteet, merkittävät rajoitukset mukaan lukien;

(b)

hoitotavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellut yleiset strategiat ja toimet, mukaan lukien koko metsäkierron aikana odotettavissa olevat toimet;

(c)

metsäluontotyypin määrittely, tärkeimmät metsäpuulajit ja suunnitellut metsäpuulajit sekä niiden kasvuala ja jakautuminen paikallisen metsäekosysteemin mukaisesti;

(d)

alueen määritelmä sellaisena kuin se on kiinteistörekisterissä;

(e)

hoitolohkot, tiet, kulkuoikeudet ja muu yleinen pääsy, fyysiset ominaisuudet, mukaan lukien vesiväylät ja alueet, joihin kohdistuu oikeudellisia tai muita rajoituksia;

(f)

metsäekosysteemien hyvän tilan ylläpitämiseksi toteutetut toimenpiteet;

(g)

sosiaalisten näkökohtien huomioiminen (ml. maiseman säilyttäminen, sidosryhmien kuuleminen kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen ehtojen ja edellytysten mukaisesti);

(h)

arviointi metsään liittyvistä riskeistä, kuten metsäpaloista, tuholaisista ja tautien puhkeamisesta, kyseisten riskien ehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja hallitsemiseksi sekä toimenpiteet jäännösriskeiltä suojautumiseksi ja niihin mukautumiseksi;

(i)

kaikki metsänhoidon kannalta merkitykselliset ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset kriteerit.

1.3.

Metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline

(a)

asettaa ensisijaisen hoitotavoitteen (52), joka koostuu maaperän ja veden suojelusta (53), biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä (54) tai sosiaalisista palveluista (55) FAO:n määritelmien mukaisesti;

(b)

suosii metsien luonnollisia prosesseja tehostavia, biologista monimuotoisuutta edistäviä käytäntöjä;

(c)

sisältää analyysin

i)

luontotyyppien suojeluun kohdistuvista vaikutuksista ja paineista sekä niihin liittyvien elinympäristöjen monimuotoisuudesta;

ii)

korjuun edellytyksistä maaperään kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi;

iii)

muista suojelutavoitteisiin vaikuttavista toiminnoista, kuten metsästyksestä ja kalastuksesta, maatalous-, laidun- ja metsätaloustoiminnasta, teollisuus- ja kaivostoiminnasta sekä kaupallisesta toiminnasta.

1.4.

Edellä 1.1 kohdassa tarkoitetussa suunnitelmassa dokumentoitujen metsänhoitojärjestelmien kestävyys varmistetaan valitsemalla kunnianhimoisin seuraavista lähestymistavoista:

(a)

metsänhoidossa noudatetaan mahdollista kansallista kestävän metsänhoidon määritelmää;

(b)

metsänhoidossa noudatetaan Forest Europen kestävän metsänhoidon määritelmää (56), ja se on kestävän metsänhoidon yleiseurooppalaisten operatiivisen tason suuntaviivojen (57) mukaista;

(c)

käytössä oleva metsänhoitojärjestelmä täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 6 kohdassa säädetyt metsiä koskevat kestävyyskriteerit sekä kyseisen direktiivin 29 artiklan 8 kohdan mukaisesti hyväksytyn, metsäbiomassasta tuotettua energiaa koskevista toimintaohjeista annetun täytäntöönpanosäädöksen vaatimukset sen soveltamispäivästä alkaen.

1.5.

Toimintaan ei liity paljon hiiltä sitovan maan (58) huonontumista.

1.6.

Alueella tapahtuvaan toimintaan liittyvä metsänhoitojärjestelmä on asetuksessa (EU) N:o 995/2010 säädettyjen asianmukaista huolellisuutta koskevien velvollisuuksien ja laillisuusvaatimusten mukainen.

1.7.

Metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline sisältää valvontatoimia, joilla varmistetaan suunnitelmassa olevien tietojen oikeellisuus, erityisesti kyseessä olevan alueen pinta-alan osalta.

2.   Ilmastohyötyanalyysi

2.1.

Sellaisten alueiden osalta, jotka täyttävät metsän hankinta-alueen tasolla vaatimukset, joilla varmistetaan, että metsän hiilivarannot ja -nielut säilytetään tai niitä vahvistetaan pitkällä aikavälillä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti, toiminta täyttää seuraavat kriteerit:

(a)

ilmastohyötyanalyysi osoittaa, että toiminnasta 30 vuoden aikana sen aloittamisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien nettomäärä on pienempi kuin perusura, joka vastaa kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldoa 30 vuoden aikana toiminnan aloittamisesta ja joka liittyy nykytilanteeseen perustuviin käytäntöihin, joita olisi harjoitettu kyseisellä alueella ilman toimintaa;

(b)

pitkän aikavälin ilmastohyödyt katsotaan osoitetuiksi todistamalla, että direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohtaa noudatetaan.

2.2.

Sellaisten alueiden osalta, jotka eivät täytä metsän hankinta-alueen tasolla vaatimuksia, joilla varmistetaan, että metsän hiilivarannot ja -nielut säilytetään tai niitä vahvistetaan pitkällä aikavälillä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti, toiminta täyttää seuraavat kriteerit:

(a)

ilmastohyötyanalyysi osoittaa, että toiminnasta 30 vuoden aikana sen aloittamisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien nettomäärä on pienempi kuin perusura, joka vastaa kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldoa 30 vuoden aikana toiminnan aloittamisesta ja joka liittyy nykytilanteeseen perustuviin käytäntöihin, joita olisi harjoitettu kyseisellä alueella ilman toimintaa;

(b)

toiminnan ennustettu pitkän aikavälin keskimääräinen kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldo on pienempi kuin 2.2 kohdassa tarkoitettu perusuralle ennustettu pitkän aikavälin keskimääräinen kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldo, jossa pitkällä aikavälillä tarkoitetaan yli 100 vuoden ja koko metsäkierron välistä pidempää kestoa.

2.3.

Ilmastohyötyjen laskenta täyttää kaikki seuraavat kriteerit:

(a)

analyysi on yhdenmukainen IPCC:n vuonna 2006 kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista varten antamiin ohjeisiin vuonna 2019 tehtyjen päivitysten (59) kanssa. Ilmastohyötyanalyysi perustuu läpinäkyviin, tarkkoihin, johdonmukaisiin, kattaviin ja vertailukelpoisiin tietoihin, kattaa kaikki hiilivarastot, joihin toiminta vaikuttaa, mukaan lukien maanpäällinen biomassa, maanalainen biomassa, kuollut puuaines, karike ja maaperä, ja perustuu kaikkein varovaisimpiin laskelmia varten tehtyihin oletuksiin. Lisäksi siinä otetaan asianmukaisesti huomioon hiilen sitomisen pysymättömyyden ja palautuvuuden riskit, saturaatioriski ja hiilivuodon riski.

(b)

nykytilanteeseen perustuvat käytännöt, mukaan lukien puunkorjuukäytännöt, ovat seuraavat:

i)

metsänhoitosuunnitelman tai vastaavan välineen viimeisimmässä versiossa ennen toiminnan käynnistymistä mahdollisesti dokumentoidut hoitokäytännöt;

ii)

uusimmat nykytilanteeseen perustuvat käytännöt ennen toiminnan käynnistymistä;

iii)

sellaista hoitojärjestelmää vastaavat käytännöt, jolla varmistetaan, että metsäalueen hiilivarannot ja -nielut säilytetään tai niitä vahvistetaan pitkällä aikavälillä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti;

(c)

analyysin tarkkuus on oikeassa suhteessa asianomaisen alueen kokoon, ja analyysissä sovelletaan asianomaiselle alueelle ominaisia arvoja;

(d)

päästöt ja poistumat, jotka johtuvat tuholaisten ja tautituhojen, metsäpalojen, tuulten ja myrskytuhojen kaltaisista luonnonhäiriöistä ja jotka vaikuttavat alueeseen ja aiheuttavat alisuoriutumista, eivät johda asetuksen (EU) 2020/852 kriteerien noudattamatta jättämiseen edellyttäen, että ilmastohyötyanalyysi on yhdenmukainen IPCC:n vuonna 2006 kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista varten antamiin ohjeisiin vuonna 2019 tehtyjen, luonnonhäiriöistä johtuvia päästöjä ja poistumia koskevien päivitysten kanssa.

2.4.

Alle 13 hehtaarin laajuisten metsätilojen osalta ei tarvitse tehdä ilmastohyötyanalyysia.

3.   Takuu pysyvyydestä

3.1.

Kansallisen lainsäädännön mukaisesti metsän tila sillä alueella, jolla toiminta tapahtuu, taataan jollakin seuraavista toimenpiteistä:

(a)

alue on luokiteltu FAO:n määrittelemäksi pysyväksi metsätilaksi (60);

(b)

alue on luokiteltu suojelluksi alueeksi;

(c)

aluetta koskee oikeudellinen tai sopimukseen perustuva takuu, jolla varmistetaan, että alue säilyy metsänä.

3.2.

Toiminnan harjoittaja sitoutuu kansallisen lainsäädännön mukaisesti siihen, että metsänhoitosuunnitelman tai vastaavan välineen tulevat päivitykset tuottavat rahoitettavan toiminnan jälkeenkin edelleen mahdollisuuksien mukaan ilmastohyötyjä, kuten 2 kohdassa määritellään. Lisäksi toiminnan harjoittaja sitoutuu korvaamaan 2 kohdassa määritellyn ilmastohyödyn mahdollisen vähenemisen vastaavalla ilmastohyödyllä, joka on seurausta jotakin tässä asetuksessa määriteltyä metsätaloustoimintaa vastaavan toiminnan harjoittamisesta.

4.   Tarkastukset

Kahden vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta ja sen jälkeen joka kymmenes vuosi jompikumpi seuraavassa mainituista tarkistaa, täyttääkö toiminta ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä koskevat kriteerit ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset kriteerit:

(a)

asianomaiset kansalliset toimivaltaiset viranomaiset;

(b)

riippumaton kolmannen osapuolen sertifioija, kansallisten viranomaisten tai toiminnan harjoittajan pyynnöstä.

Kustannusten vähentämiseksi tarkastuksia voidaan tehdä yhdessä minkä tahansa metsäsertifioinnin, ilmastosertifioinnin tai muun tarkastuksen kanssa.

Riippumattomalla kolmannen osapuolen sertifioijalla ei saa olla omistajaan tai rahoittajaan liittyviä eturistiriitoja eikä hän saa osallistua toiminnan kehittämiseen tai toteuttamiseen.

5.   Ryhmäarviointi

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä koskevien kriteerien ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten kriteerien noudattaminen voidaan tarkistaa

(a)

metsän hankinta-alueen (61) tasolla sellaisena kuin se määritellään direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 30 alakohdassa;

(b)

riittävän yhdenmukaisten metsätilojen ryhmän tasolla, jotta voidaan arvioida metsätoiminnan kestävyyteen liittyvää riskiä, edellyttäen, että kaikkien tilojen välillä on pysyvä suhde, että ne osallistuvat toimintaan ja että tilojen ryhmä pysyy samana kaikkien myöhempien tarkastusten osalta.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

Edellä 1.2 kohdan i alakohdassa tarkoitetut yksityiskohtaiset tiedot sisältävät säännöksiä, joiden tarkoituksena on tämän liitteen lisäyksessä B olevien kriteerien noudattaminen.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Toiminnan aiheuttama muutos metsänhoidossa toiminnan kattamalla alueella ei todennäköisesti vähennä merkittävästi sellaisten puupohjaisten tuotteiden valmistukseen soveltuvan primaarisen metsäbiomassan kestävää saantia, joilla on pitkän aikavälin kiertopotentiaalia. Tämän kriteerin noudattaminen voidaan osoittaa 2 kohdassa tarkoitetun ilmastohyötyanalyysin avulla.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminnassa ei käytetä torjunta-aineita tai lannoitteita.

Toteutetaan hyvin dokumentoituja ja todennettavissa olevia toimenpiteitä, joilla vältetään sellaisten tehoaineiden käyttö, jotka on lueteltu asetuksen (EU) 2019/1021 (62) liitteessä I olevassa A osassa, kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyssä Rotterdamin yleissopimuksessa, elohopeaa koskevassa Minamatan yleissopimuksessa sekä Montrealin pöytäkirjassa otsonikerrosta heikentävistä aineista, ja sellaisten tehoaineiden käyttö, jotka on luokiteltu WHO:n suositteleman torjunta-aineiden vaarallisuusluokituksen (63) (WHO Recommended Classification of Pesticides by Hazard) mukaisesti luokkaan Ia (äärimmäisen vaarallinen) tai Ib (erittäin vaarallinen). Toiminta on tehoaineita koskevan kansallisen lainsäädännön mukaista.

Veden ja maaperän pilaantumista ehkäistään ja saastumistapauksissa ryhdytään puhdistamistoimenpiteisiin.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Kansallisen toimivaltaisen viranomaisen suojeltavaksi osoittamilla alueilla tai suojelluissa luontotyypeissä toiminta on kyseisten alueiden suojelutavoitteiden mukaista.

Luontotyyppejä, jotka ovat erityisen herkkiä biologisen monimuotoisuuden köyhtymiselle tai joilla on korkea suojeluarvo, tai alueita, jotka on varattu tällaisten luontotyyppien ennallistamiseen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ei muuteta.

Edellä 1.2 kohdan i alakohdassa tarkoitetut yksityiskohtaiset tiedot sisältävät säännöksiä biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä ja mahdollisesta parantamisesta kansallisten ja paikallisten säännösten mukaisesti, mukaan lukien seuraavat:

(a)

luontotyyppien ja lajien hyvän suojelun tason varmistaminen, luontotyypeille tyypillisten lajien säilyttäminen;

(b)

haitallisten vieraslajien käytön tai vapauttamisen pois sulkeminen;

(c)

vieraslajien käytön pois sulkeminen, jollei voida osoittaa, että

i)

metsänviljelyaineiston käyttö johtaa suotuisaan ja asianmukaiseen ekosysteemin tilaan (esimerkiksi ilmaston, maaperän, kasvillisuusvyöhykkeen ja metsäpalojen sietokyvyn kannalta);

ii)

alueella esiintyvät kotoperäiset lajit eivät enää sopeudu ennustettuihin ilmasto- ja pedohydrologisiin olosuhteisiin;

(d)

maaperän fysikaalisen, kemiallisen ja biologisen laadun ylläpitämisen ja parantamisen varmistaminen;

(e)

metsien luonnollisia prosesseja tehostavien, biologista monimuotoisuutta edistävien käytäntöjen suosiminen;

(f)

sen pois sulkeminen, että biologisesti monimuotoisia ekosysteemejä muunnetaan vähemmän monimuotoisiksi;

(g)

metsiin liittyvien luontotyyppien ja lajien monimuotoisuuden varmistaminen;

(h)

puustorakenteen monimuotoisuuden varmistaminen ja täysikasvuisten metsikköjen ja kelopuiden säilyttäminen tai lisääminen.

2.   YMPÄRISTÖN SUOJELUUN JA ENNALLISTAMISEEN LIITTYVÄ TOIMINTA

2.1.   Kosteikkojen ennallistaminen

Toiminnan kuvaus

Kosteikkojen ennallistamisella tarkoitetaan taloudellista toimintaa, jolla edistetään kosteikkojen palauttamista alkuperäiseen olotilaan, sekä taloudellista toimintaa, jolla parannetaan kosteikkojen toimintaa, edistämättä kuitenkaan välttämättä niiden palauttamista häiriötä edeltävään olotilaan, kun kosteikoilla tarkoitetaan maata, joka vastaa kosteikon (64) tai turvemaan (65) kansainvälistä määritelmää sellaisena kuin ne esitetään vesilintujen elinympäristönä kansainvälisesti merkittäviä vesiperäisiä maita koskevassa yleissopimuksessa (Ramsarin yleissopimus) (66). Asianomainen alue on vesiperäisten alueiden järkiperäisestä käytöstä ja suojelusta annetussa komission tiedonannossa (67) esitetyn kosteikkojen määritelmän mukainen.

Tähän luokkaan kuuluvalla taloudellisella toiminnalla ei ole asetuksella (EY) N:o 1893/2006 perustetussa tilastollisessa toimialaluokituksessa tarkoitettua NACE-koodia, mutta se liittyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 691/2011 (68) perustetun ympäristönsuojelutoimien tilastoluokituksen (CEPA) luokkaan 6.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

1.   Ennallistamissuunnitelma

1.1.

Aluetta koskee ennallistamissuunnitelma, joka on johdonmukainen kosteikkojen ennallistamista koskevien Ramsarin yleissopimuksen periaatteiden ja suuntaviivojen (69) kanssa, kunnes alue on luokiteltu kosteikoksi ja siihen sovelletaan kosteikkojen hoitosuunnitelmaa, joka on johdonmukainen Ramsar-alueisiin ja muihin kosteikkoihin sovellettavaa hallintosuunnittelua koskevien Ramsarin yleissopimuksen suuntaviivojen (70) kanssa. Turvemaiden osalta ennallistamissuunnitelmassa noudatetaan suosituksia, jotka sisältyvät Ramsarin yleissopimuksen asiaa koskeviin päätöslauselmiin, mukaan luettuna päätöslauselma XIII/13.

1.2.

Ennallistamissuunnitelmassa otetaan huolellisesti huomioon paikalliset hydrologiset ja pedologiset olosuhteet, mukaan lukien maaperän kyllästymisen dynamiikka sekä aerobisten ja anaerobisten olosuhteiden muuttuminen.

1.3.

Kaikki kosteikkojen hoidon kannalta merkitykselliset ”ei merkittävä haittaa” -periaatteen mukaiset kriteerit otetaan huomioon ennallistamissuunnitelmassa.

1.4.

Ennallistamissuunnitelma sisältää valvontatoimia, joilla varmistetaan suunnitelmassa olevien tietojen oikeellisuus, erityisesti kyseessä olevan alueen pinta-alan osalta.

2.   Ilmastohyötyanalyysi

2.1.

Toiminta täyttää seuraavat kriteerit:

(a)

ilmastohyötyanalyysi osoittaa, että toiminnasta 30 vuoden aikana sen aloittamisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien nettomäärä on pienempi kuin perusura, joka vastaa kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldoa 30 vuoden aikana toiminnan aloittamisesta ja joka liittyy nykytilanteeseen perustuviin käytäntöihin, joita olisi harjoitettu kyseisellä alueella ilman toimintaa;

(b)

toiminnan ennustettu pitkän aikavälin keskimääräinen kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldo on pienempi kuin 2.2 kohdassa tarkoitettu perusuralle ennustettu pitkän aikavälin keskimääräinen kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldo, jossa pitkällä aikavälillä tarkoitetaan 100 vuoden kestoa.

2.2.

Ilmastohyötyjen laskenta täyttää kaikki seuraavat kriteerit:

(a)

analyysi on yhdenmukainen IPCC:n vuonna 2006 kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista varten antamiin ohjeisiin vuonna 2019 tehtyjen päivitysten (71) kanssa. Erityisesti jos analyysissä käytetty kosteikkojen määritelmä poikkeaa kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa käytetystä määritelmästä, analyysissä yksilöidään kyseiseen alueeseen sisältyvät eri maaluokat. Ilmastohyötyanalyysi perustuu läpinäkyviin, tarkkoihin, johdonmukaisiin, kattaviin ja vertailukelpoisiin tietoihin, kattaa kaikki hiilivarastot, joihin toiminta vaikuttaa, mukaan lukien maanpäällinen biomassa, maanalainen biomassa, kuollut puuaines, karike ja maaperä, ja perustuu kaikkein varovaisimpiin laskelmia varten tehtyihin oletuksiin. Lisäksi siinä otetaan asianmukaisesti huomioon hiilen sitomisen pysymättömyyden ja palautuvuuden riskit, saturaatioriski ja hiilivuodon riski. Rannikkojen kosteikkojen osalta ilmastohyötyanalyysissä otetaan huomioon odotettavissa olevaa merenpinnan suhteellisen korkeuden nousua koskevat ennusteet ja kosteikkojen mahdollinen siirtyminen;

(b)

nykytilanteeseen perustuvat käytännöt, mukaan lukien puunkorjuukäytännöt, ovat seuraavat:

i)

ennen toiminnan käynnistymistä mahdollisesti dokumentoidut hoitokäytännöt;

ii)

uusimmat nykytilanteeseen perustuvat käytännöt ennen toiminnan käynnistymistä;

(c)

analyysin tarkkuus on oikeassa suhteessa asianomaisen alueen kokoon, ja analyysissä sovelletaan asianomaiselle alueelle ominaisia arvoja;

(d)

päästöt ja poistumat, jotka johtuvat tuholaisten ja tautituhojen, tulipalojen, tuulten ja myrskytuhojen kaltaisista luonnonhäiriöistä ja jotka vaikuttavat alueeseen ja aiheuttavat alisuoriutumista, eivät johda asetuksen (EU) 2020/852 kriteerien noudattamatta jättämiseen edellyttäen, että ilmastohyötyanalyysi on yhdenmukainen IPCC:n vuonna 2006 kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista varten antamiin ohjeisiin vuonna 2019 tehtyjen, luonnonhäiriöistä johtuvia päästöjä ja poistumia koskevien päivitysten kanssa.

4.   Takuu pysyvyydestä

4.1.

Kansallisen lainsäädännön mukaisesti sen alueen kosteikkostatus, jolla toiminta tapahtuu, taataan jollakin seuraavista toimenpiteistä:

(a)

alue on tarkoitus säilyttää kosteikkona eikä sitä saa muuntaa muuhun maankäyttöön;

(b)

alue on luokiteltu suojelluksi alueeksi;

(c)

aluetta koskee oikeudellinen tai sopimukseen perustuva takuu, jolla varmistetaan, että alue säilyy kosteikkona.

4.2.

Toiminnan harjoittaja sitoutuu kansallisen lainsäädännön mukaisesti siihen, että ennallistamissuunnitelman tulevat päivitykset tuottavat rahoitettavan toiminnan jälkeenkin edelleen mahdollisuuksien mukaan ilmastohyötyjä, kuten 2 kohdassa määritellään. Lisäksi toiminnan harjoittaja sitoutuu korvaamaan 2 kohdassa määritellyn ilmastohyödyn mahdollisen vähenemisen vastaavalla ilmastohyödyllä, joka on seurausta jotakin tässä asetuksessa määriteltyä ympäristönsuojelu- tai ennallistamistoimintaa vastaavan toiminnan harjoittamisesta.

5.   Tarkastukset

Kahden vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta ja sen jälkeen joka kymmenes vuosi jompikumpi seuraavassa mainituista tarkistaa, täyttääkö toiminta ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä koskevat kriteerit ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset kriteerit:

(a)

asianomaiset kansalliset toimivaltaiset viranomaiset;

(b)

riippumaton kolmannen osapuolen sertifioija, kansallisten viranomaisten tai toiminnan harjoittajan pyynnöstä.

Kustannusten vähentämiseksi tarkastuksia voidaan tehdä yhdessä minkä tahansa metsäsertifioinnin, ilmastosertifioinnin tai muun tarkastuksen kanssa.

Riippumattomalla kolmannen osapuolen sertifioijalla ei saa olla omistajaan tai rahoittajaan liittyviä eturistiriitoja eikä hän saa osallistua toiminnan kehittämiseen tai toteuttamiseen.

6.   Ryhmäarviointi

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä koskevien kriteerien ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten kriteerien noudattaminen voidaan tarkistaa riittävän yhdenmukaisten tilojen ryhmän tasolla, jotta voidaan arvioida metsätoiminnan kestävyyteen liittyvää riskiä, edellyttäen, että kaikkien tilojen välillä on pysyvä suhde, että ne osallistuvat toimintaan ja että tilojen ryhmä pysyy samana kaikkien myöhempien tarkastusten osalta.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Turpeennosto on mahdollisimman vähäistä.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Torjunta-aineiden käyttö minimoidaan ja vaihtoehtoisia toimintatapoja tai tekniikoita, jotka voivat sisältää muita kuin kemiallisia vaihtoehtoja torjunta-aineille, suositaan direktiivin 2009/128/EY mukaisesti, lukuun ottamatta tapauksia, joissa torjunta-aineiden käyttö on tarpeen tuholaisten ja taudinpurkausten torjumiseksi.

Toiminnassa minimoidaan lannoitteiden käyttö eikä käytetä lantaa. Toiminta on asetuksen (EU) 2019/1009 tai lannoitteita ja maatalouskäyttöön tarkoitettuja maanparannusaineita koskevien kansallisten sääntöjen mukaista.

Toteutetaan hyvin dokumentoituja ja todennettavissa olevia toimenpiteitä, joilla vältetään sellaisten tehoaineiden käyttö, jotka on lueteltu asetuksen (EU) 2019/1021 (72) liitteessä I olevassa A osassa, kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyssä Rotterdamin yleissopimuksessa, elohopeaa koskevassa Minamatan yleissopimuksessa sekä Montrealin pöytäkirjassa otsonikerrosta heikentävistä aineista, ja sellaisten tehoaineiden käyttö, jotka on luokiteltu WHO:n suositteleman torjunta-aineiden vaarallisuusluokituksen (73) (WHO Recommended Classification of Pesticides by Hazard) mukaisesti luokkaan Ia (äärimmäisen vaarallinen) tai Ib (erittäin vaarallinen). Toiminta on tehoaineita koskevan kansallisen täytäntöönpanolainsäädännön mukaista.

Veden ja maaperän pilaantumista ehkäistään ja saastumistapauksissa ryhdytään puhdistamistoimenpiteisiin.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Kansallisen toimivaltaisen viranomaisen suojeltavaksi osoittamilla alueilla tai suojelluissa luontotyypeissä toiminta on kyseisten alueiden suojelutavoitteiden mukaista.

Luontotyyppejä, jotka ovat erityisen herkkiä biologisen monimuotoisuuden köyhtymiselle tai joilla on korkea suojeluarvo, tai alueita, jotka on varattu tällaisten luontotyyppien ennallistamiseen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ei muuteta.

Tämän jakson 1 kohdassa (ennallistamissuunnitelma) tarkoitettu suunnitelma sisältää määräyksiä biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä ja mahdollisesta parantamisesta kansallisten ja paikallisten säännösten mukaisesti, mukaan lukien seuraavat:

(a)

luontotyyppien ja lajien hyvän suojelun tason varmistaminen, luontotyypeille tyypillisten lajien säilyttäminen;

(b)

haitallisten vieraslajien käytön tai vapauttamisen pois sulkeminen.

3.   VALMISTUS

3.1.   Uusiutuvan energian teknologioiden valmistus

Toiminnan kuvaus

Uusiutuvan energian teknologioiden valmistus, kun uusiutuva energia on direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 1 kohdan määritelmän mukaista.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin C25, C27 ja C28 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tähän luokkaan kuuluva toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Taloudellisella toiminnalla valmistetaan uusiutuvan energian teknologioita.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Toiminnassa arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön tekniikoita, joilla tuetaan

(a)

uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettyjen komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä valmistettavissa tuotteissa;

(b)

suunnittelua, joka mahdollistaa valmistettujen tuotteiden hyvän kestävyyden, kierrätettävyyden, helpon purkamisen ja mukautuvuuden;

(c)

jätehuoltoa, jossa kierrätystä suositaan hävittämisen sijaan osana valmistusprosessia;

(d)

huolta aiheuttavia aineita koskevia tietoja ja aineiden jäljitettävyyttä valmistettujen tuotteiden koko elinkaaren ajan.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

3.2.   Vedyn tuotantoon ja käyttöön tarkoitettujen laitteiden valmistus

Toiminnan kuvaus

Vedyn tuotantoon ja käyttöön tarkoitettujen laitteiden valmistus.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin C25, C27 ja C28 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Taloudellisella toiminnalla valmistetaan vedyntuotantolaitteita, jotka täyttävät tämän liitteen 3.10 jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit, sekä vedyn käyttöön tarkoitettuja laitteita.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Toiminnassa arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön tekniikoita, joilla tuetaan

(a)

uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettyjen komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä valmistettavissa tuotteissa;

(b)

suunnittelua, joka mahdollistaa valmistettujen tuotteiden hyvän kestävyyden, kierrätettävyyden, helpon purkamisen ja mukautuvuuden;

(c)

jätehuoltoa, jossa kierrätystä suositaan hävittämisen sijaan osana valmistusprosessia;

(d)

huolta aiheuttavia aineita koskevia tietoja ja aineiden jäljitettävyyttä valmistettujen tuotteiden koko elinkaaren ajan.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

3.3.   Liikenteen vähähiilisten teknologioiden valmistus

Toiminnan kuvaus

Vähähiilisten ajoneuvojen, liikkuvan kaluston ja alusten valmistus, korjaus, huolto, jälkiasennus, käyttötarkoituksen muuttaminen ja parantaminen.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin C29.1, C30.1, C30.2, C30.9, C33.15 ja C33.17 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Taloudellisella toiminnalla valmistetaan, korjataan, huolletaan, jälkiasennetaan (74), muutetaan käyttötarkoitusta tai parannetaan seuraavia:

(a)

junat, matkustaja- ja tavaravaunut, jotka eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;

(b)

junat, matkustaja- ja tavaravaunut, jotka eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä, kun niitä käytetään radalla, jolla on tarvittava infrastruktuuri, ja kun niissä käytetään tavanomaista moottoria, jos tällaista infrastruktuuria ei ole käytettävissä (kaksitoiminen);

(c)

kaupunki-, esikaupunki- ja maantieliikenteen matkustajille tarkoitetut kulkuvälineet, jotka eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;

(d)

joulukuun 31 päivään 2025 saakka M2- ja M3-luokkien (75) ajoneuvot, joiden kori kuuluu luokkaan CA (yksikerroksinen ajoneuvo), CB (kaksikerroksinen ajoneuvo), CC (yksikerroksinen nivelajoneuvo) tai CD (kaksikerroksinen nivelajoneuvo) (76) ja jotka ovat uusimman Euro VI -standardin mukaisia eli täyttävät sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 595/2009 (77) vaatimukset että asetukseen tehtyjen muutosten voimaantulosta alkaen kyseisten muutossäädösten vaatimukset, jo ennen kuin niitä aletaan soveltaa, ja komission asetuksen (EU) N:o 582/2011 (78) liitteessä I olevan lisäyksen 9 taulukossa 1 olevan Euro VI -standardin uusimman version, silloin kun kyseistä versiota koskevat säännökset ovat tulleet voimaan mutta niitä ei vielä sovelleta tämän ajoneuvotyypin (79) osalta. Jos tällaista standardia ei ole saatavilla, ajoneuvojen suorat hiilidioksidipäästöt ovat nolla;

(e)

henkilökohtaiset kulkuvälineet, jotka saavat käyttövoimansa käyttäjän fyysisestä toiminnasta, päästöttömästä moottorista tai päästöttömän moottorin ja fyysisen toiminnan yhdistelmästä;

(f)

kevyiksi hyötyajoneuvoiksi (80) luokiteltavat M1- ja N1-luokkien ajoneuvot,

i)

joulukuun 31 päivään 2025 saakka: joiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/631 (81) 3 artiklan 1 kohdan h alakohdassa määritellyt hiilidioksidipäästöt ovat alle 50 g CO2/km (vähäpäästöiset ja päästöttömät kevyet hyötyajoneuvot);

ii)

tammikuun 1 päivästä 2026: joiden asetuksen (EU) 2019/631 3 artiklan 1 kohdan h alakohdassa määritellyt hiilidioksidipäästöt ovat 0;

(g)

sellaiset L-luokan (82) ajoneuvot, joiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 168/2013 (83) säädetyn päästötestin mukaisesti lasketut pakokaasupäästöt ovat 0 g CO2/km;

(h)

N2- ja N3-luokkien ajoneuvot sekä N1-luokan raskaiksi ajoneuvoiksi luokitellut ajoneuvot, joita ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen ja joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on enintään 7,5 tonnia ja jotka ovat asetuksen (EU) 2019/1242 (84) 3 artiklan 11 alakohdassa määriteltyjä nollapäästöisiä raskaita hyötyajoneuvoja;

(i)

N2- ja N3-luokkien ajoneuvot, joita ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen ja joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on enintään 7,5 tonnia ja jotka ovat asetuksen (EU) 2019/1242 3 artiklan 11 alakohdassa määriteltyjä nollapäästöisiä raskaita hyötyajoneuvoja tai kyseisen asetuksen 3 artiklan 12 alakohdassa määriteltyjä vähäpäästöisiä raskaita hyötyajoneuvoja;

(j)

sellaiset sisävesiliikenteen henkilökuljetusalukset,

i)

jotka eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;

ii)

jotka 31 päivään joulukuuta 2025 saakka ovat hybridialuksia tai kaksitoimisia aluksia, jotka käyttävät normaalissa toiminnassaan vähintään 50-prosenttisesti polttoainetta, joka ei tuota suoria hiilidioksidipäästöjä (pakokaasupäästöjä), taikka akkusähköä;

(k)

sellaiset sisävesiliikenteen rahtialukset, joita ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen ja

i)

jotka eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;

ii)

joiden suorat (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöt tonnikilometriä kohti (g CO2/tkm) ovat 31 päivään joulukuuta 2025 asti energiatehokkuutta koskevalla toiminnallisella indikaattorilla (85) laskettuna (tai uusien alusten tapauksessa arvioituna) 50 prosenttia pienemmät kuin raskaille hyötyajoneuvoille (ajoneuvojen alaryhmä 5-LH) asetuksen (EU) 2019/1242 11 artiklan mukaisesti määritelty keskimääräinen hiilidioksidipäästöjen viitearvo;

(l)

sellaiset meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset sekä satama- ja aputoimintoihin tarkoitetut alukset, joita ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen ja

i)

jotka eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;

ii)

jotka 31 päivään joulukuuta 2025 saakka ovat hybridialuksia tai kaksitoimisia aluksia, jotka käyttävät normaalissa toiminnassaan merellä ja satamissa vähintään 25-prosenttisesti polttoainetta, joka ei tuota suoria hiilidioksidipäästöjä (pakokaasupäästöjä), taikka akkusähköä;

iii)

joiden suorat (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöt ovat 31 päivään joulukuuta 2025 saakka ja ainoastaan silloin, kun voidaan osoittaa, että niitä käytetään yksinomaan rannikkoliikenne- ja lähimerenkulkupalveluihin, joiden tarkoituksena on mahdollistaa nykyään maateitse kuljetettavan rahdin liikennemuotosiirtymä merikuljetuksiin, Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) energiatehokkuutta mittaavan suunnitteluindeksin (EEDI) (86) mukaan laskettuna 50 prosenttia pienemmät kuin raskaille hyötyajoneuvoille (ajoneuvojen alaryhmä 5-LH) asetuksen (EU) 2019/1242 11 artiklan mukaisesti määritelty keskimääräinen hiilidioksidipäästöjen viitearvo;

iv)

jotka ovat 31 päivään joulukuuta 2025 asti saaneet energiatehokkuutta mittaavan suunnitteluindeksiarvon, joka on 10 prosenttia pienempi kuin 1 päivänä huhtikuuta 2022 (87) sovellettavat EEDI-vaatimukset, jos alukset käyttävät polttoainetta, joka ei tuota suoria hiilidioksidipäästöjä (pakokaasupäästöjä), tai uusiutuvista lähteistä peräisin olevia polttoaineita (88);

(m)

sellaiset meri- ja rannikkovesiliikenteen henkilökuljetusalukset, joita ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen ja jotka

i)

eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;

ii)

31 päivään joulukuuta 2025 saakka ovat hybridialuksia tai kaksitoimisia aluksia, jotka käyttävät normaalissa toiminnassaan merellä ja satamissa vähintään 25-prosenttisesti polttoainetta, joka ei tuota suoria hiilidioksidipäästöjä (pakokaasupäästöjä), taikka akkusähköä;

iii)

ovat 31 päivään joulukuuta 2025 asti saaneet energiatehokkuutta mittaavan suunnitteluindeksiarvon, joka on 10 prosenttia pienempi kuin 1 päivänä huhtikuuta 2022 sovellettavat EEDI-vaatimukset, jos alukset käyttävät polttoainetta, joka ei tuota suoria hiilidioksidipäästöjä (pakokaasupäästöjä), tai uusiutuvista lähteistä peräisin olevia polttoaineita (89);

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Toiminnassa arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön tekniikoita, joilla tuetaan

(a)

uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettyjen komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä valmistettavissa tuotteissa;

(b)

suunnittelua, joka mahdollistaa valmistettujen tuotteiden hyvän kestävyyden, kierrätettävyyden, helpon purkamisen ja mukautuvuuden;

(c)

jätehuoltoa, jossa kierrätystä suositaan hävittämisen sijaan osana valmistusprosessia;

(d)

huolta aiheuttavia aineita koskevia tietoja ja aineiden jäljitettävyyttä valmistettujen tuotteiden koko elinkaaren ajan.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

Ajoneuvot eivät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/53/EY (90) mukaisesti sisällä tapauksen mukaan lyijyä, elohopeaa, kuusiarvoista kromia eivätkä kadmiumia.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

3.4.   Akkujen valmistus

Toiminnan kuvaus

Ladattavien ja muiden akkujen sekä akkuyksiköiden valmistus liikennekäyttöön tarkoitettuja, kiinteitä ja verkon ulkopuolisia energian varastointisovelluksia sekä muita teollisia sovelluksia varten. Vastaavien komponenttien (akkujen aktiivimateriaalien, akkukennojen, kotelojen ja elektronisten komponenttien) valmistus.

Käytöstä poistettujen akkujen kierrätys.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodeihin C27.2 ja E38.32 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Taloudellisella toiminnalla valmistetaan ladattavia ja muita akkuja sekä akkuyksikköjä (ja niiden komponentteja), myös uusioraaka-aineista, minkä seurauksena liikennekäyttöön tarkoitettujen, kiinteiden ja verkon ulkopuolisten energian varastointisovellusten sekä muiden teollisten sovellusten kasvihuonekaasupäästöt vähenevät merkittävästi.

Taloudellisella toiminnalla kierrätetään käytöstä poistettuja akkuja.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Toiminnassa arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan otetaan uusien akkujen, komponenttien ja materiaalien valmistuksen osalta käyttöön tekniikoita, joilla tuetaan

(a)

uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettyjen komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä valmistettavissa tuotteissa;

(b)

suunnittelua, joka mahdollistaa valmistettujen tuotteiden hyvän kestävyyden, kierrätettävyyden, helpon purkamisen ja mukautuvuuden;

(c)

huolta aiheuttavia aineita koskevia tietoja ja aineiden jäljitettävyyttä valmistettujen tuotteiden koko elinkaaren ajan.

Kierrätysprosessit täyttävät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/66/EY (91) 12 artiklassa ja liitteessä III olevassa B osassa säädetyt edellytykset, mukaan lukien parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden käyttö sekä lyijyakkujen, nikkelikadmiumakkujen ja muiden akkukemioiden osalta määritettyjen tehokkuuksien saavuttaminen. Prosesseilla varmistetaan niin suuri metallisisällön kierrätys kuin on teknisesti mahdollista, samalla kun vältetään kohtuuttomat kustannukset.

Kierrätysprosesseja suorittavat laitokset täyttävät tapauksen mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/75/EU (92) säädetyt vaatimukset.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

Akut ovat akkujen markkinoille saattamista koskevien, unionissa sovellettavien kestävyyssääntöjen mukaisia, mukaan luettuina vaarallisten aineiden käyttöä akuissa koskevat rajoitukset, joista säädetään muun muassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1907/2006 (93) ja direktiivissä 2006/66/EY.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

3.5.   Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus

Toiminnan kuvaus

Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus.

Tähän luokkaan kuuluva toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin C16.23, C23.11, C23.20, C23.31, C23.32, C23.43, C.23.61, C25.11, C25.12, C25.21, C25.29, C25.93, C27.31, C27.32, C27.33, C27.40, C27.51, C28.11, C28.12, C28.13 ja C28.14 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Taloudellisella toiminnalla valmistetaan yhtä tai useampaa seuraavista tuotteista ja niiden keskeisistä komponenteista (94):

(a)

ikkunat, joiden U-arvo on enintään 1,0 W/m2K;

(b)

ovet, joiden U-arvo on enintään 1,2 W/m2K;

(c)

ulkoseinien rakenteet, joiden U-arvo on enintään 0,5 W/m2K;

(d)

kattojärjestelmät, joiden U-arvo on enintään 0,3 W/m2K;

(e)

eristetuotteet, joiden lambda-arvo on enintään 0,06 W/mK;

(f)

kodinkoneet, jotka kuuluvat kahteen parhaaseen energiatehokkuusluokkaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1369 (95) ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti;

(g)

valonlähteet, jotka luokitellaan kahteen parhaaseen energiatehokkuusluokkaan asetuksen (EU) 2017/1369 ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti;

(h)

sisätilojen ja käyttöveden lämmitysjärjestelmät, jotka luokitellaan kahteen parhaaseen energiatehokkuusluokkaan asetuksen (EU) 2017/1369 ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti;

(i)

jäähdytys- ja ilmanvaihtojärjestelmät, jotka luokitellaan kahteen parhaaseen energiatehokkuusluokkaan asetuksen (EU) 2017/1369 ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti;

(j)

valaistusjärjestelmien läsnäolotunnistus ja päivänvalo-ohjaus;

(k)

lämpöpumput, jotka täyttävät tämän liitteen 4.16 jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit;

(l)

julkisivu- ja kattoelementit, joissa on auringonvalon suoja- tai säätötoiminto, mukaan lukien kasvien kasvua tukevat toiminnot;

(m)

asuin- ja muiden rakennusten energiatehokkaat automaatio- ja hallintajärjestelmät;

(n)

vyöhykkeisiin perustuvat termostaatit ja laitteet, jotka on tarkoitettu rakennusten sähkönkulutuksen pääkuormien tai lämpökuormien älykästä seurantaa varten, sekä anturilaitteet;

(o)

kaukolämpöjärjestelmiin liitettyjen yksittäisten asuntojen, kokonaisia rakennuksia palveleviin keskuslämmitysjärjestelmiin liitettyjen yksittäisten asuntojen sekä kaukolämpöjärjestelmien lämpöenergian mittaukseen ja termostaattien säätämiseen tarkoitetut tuotteet;

(p)

kaukolämpöjärjestelmien lämmönvaihtimet ja kaukolämpöasemat, jotka ovat tämän liitteen 4.15 jaksossa vahvistetun kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelutoiminnan mukaisia;

(q)

lämmitysjärjestelmän älykästä seurantaa ja sääntelyä varten tarkoitetut tuotteet sekä anturilaitteet.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Toiminnassa arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön tekniikoita, joilla tuetaan

(a)

uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettyjen komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä valmistettavissa tuotteissa;

(b)

suunnittelua, joka mahdollistaa valmistettujen tuotteiden hyvän kestävyyden, kierrätettävyyden, helpon purkamisen ja mukautuvuuden;

(c)

jätehuoltoa, jossa kierrätystä suositaan hävittämisen sijaan osana valmistusprosessia;

(d)

huolta aiheuttavia aineita koskevia tietoja ja aineiden jäljitettävyyttä valmistettujen tuotteiden koko elinkaaren ajan.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

3.6.   Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus

Toiminnan kuvaus

Sellaisten teknologioiden valmistus, joiden avulla pyritään vähentämään merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä muilla talouden aloilla, jos nämä teknologiat eivät sisälly tämän liitteen 3.1–3.5 jaksoon.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin C22, C25, C26, C27 ja C28 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Taloudellisella toiminnalla valmistetaan teknologioita, joiden tarkoituksena on vähentää ja joilla pystytään osoitettavasti vähentämään merkittävästi elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna parhaaseen markkinoilla olevaan vaihtoehtoiseen teknologiaan/tuotteeseen/ratkaisuun.

Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset lasketaan komission suosituksen 2013/179/EU (96) tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 (97) tai ISO 14064-1:2018 (98) mukaisesti.

Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset todentaa riippumaton kolmas osapuoli.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Toiminnassa arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön tekniikoita, joilla tuetaan

(a)

uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettyjen komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä valmistettavissa tuotteissa;

(b)

suunnittelua, joka mahdollistaa valmistettujen tuotteiden hyvän kestävyyden, kierrätettävyyden, helpon purkamisen ja mukautuvuuden;

(c)

jätehuoltoa, jossa kierrätystä suositaan hävittämisen sijaan osana valmistusprosessia;

(d)

huolta aiheuttavia aineita koskevia tietoja ja aineiden jäljitettävyyttä valmistettujen tuotteiden koko elinkaaren ajan.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

3.7.   Sementin valmistus

Toiminnan kuvaus

Klinkkerin, sementin tai vaihtoehtoisten sideaineiden valmistus.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin C23.51 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Toiminnalla valmistetaan yhtä seuraavista:

(a)

harmaa sementtiklinkkeri, jonka kasvihuonekaasupäästöt (99) ovat alle 0,722 (100) tCO2e (hiilidioksidiekvivalenttitonnia) harmaata sementtiklinkkeritonnia kohti;

(b)

harmaasta klinkkeristä valmistettava sementti tai vaihtoehtoinen hydraulinen sideaine, jos klinkkerin ja sementin tai vaihtoehtoisen sideaineen tuotannosta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt (101) ovat alle 0,469 (102) tCO2e valmistettua sementtitonnia tai vaihtoehtoista sideainetonnia kohti.

Jos hiilidioksidi, joka muuten vapautuisi valmistusprosessissa, otetaan talteen maanalaista varastointia varten, hiilidioksidi kuljetetaan ja varastoidaan maan alle tämän liitteen 5.11 ja 5.12 jaksossa vahvistettujen teknisten arviointikriteerien mukaisesti.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovellettavissa

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

Päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina sementin, kalkin ja magnesiumoksidin tuotantoa koskevat parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät (103).

Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny (104).

Vaarallisia jätteitä vaihtoehtoisina polttoaineina hyödyntävää sementin valmistusta varten käytössä on toimenpiteitä jätteen turvalliseksi käsittelemiseksi.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

3.8.   Alumiinin valmistus

Toiminnan kuvaus

Alumiinin valmistus prosessoimalla primaarialumiinioksidia (bauksiittia) tai alumiinin sekundäärituotanto kierrätyksen kautta.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodeihin C24.42 ja C24.53 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Toiminnalla valmistetaan yhtä seuraavista:

(a)

primaarialumiinia, jos taloudellinen toiminta täyttää kaksi seuraavista kriteereistä vuoteen 2025 saakka ja kaikki seuraavat kriteerit (105) vuoden 2025 jälkeen:

i)

kasvihuonekaasupäästöt (106) ovat enintään 1,484 (107) tCO2e tuotettua alumiinitonnia kohti (108):

ii)

epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen (109) keskimääräinen hiili-intensiteetti on enintään 100 g CO2e/kWh;

iii)

valmistusprosessin sähkönkulutus on enintään 15,5 MWh alumiinitonnia kohti.

(b)

sekundäärialumiinia.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovellettavissa

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

Päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät muita kuin rautametalleja käyttävää metalliteollisuutta varten (110). Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

3.9.   Raudan ja teräksen valmistus

Toiminnan kuvaus

Raudan ja teräksen valmistus.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin C24.10, C24.20, C24.31, C24.32, C24.33, C24.34, C24.51 ja C24.52 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Toiminnalla valmistetaan yhtä seuraavista:

(a)

rautaa ja terästä, joiden kasvihuonekaasupäästöt (111), joista on vähennetty jätekaasun tuotantoon osoitettu päästöjen määrä asetuksen (EU) 2019/331 liitteessä VII olevan 10.1.5 kohdan a alakohdan mukaisesti, ovat pienemmät kuin seuraavat valmistusprosessin eri vaiheisiin sovellettavat arvot:

i)

kuuma metalli = 1,331 (112) tCO2e/t tuotetta;

ii)

sintrattu malmi = 0 163 (113) tCO2e/t tuotetta;

iii)

koksi (ruskohiilikoksia lukuun ottamatta) = 0,144 (114) tCO2e/t tuotetta;

iv)

rautavalu = 0,299 (115) tCO2e/t tuotetta;

v)

valokaariuunissa valmistettu runsasseosteinen teräs = 0,266 (116) tCO2e/t tuotetta;

vi)

valokaariuunissa valmistettu hiiliteräs = 0,209 (117) tCO2e/t tuotetta.

(b)

valokaariuunissa valmistettua hiiliterästä tai valokaariuunissa valmistettua runsasseosteista terästä, sellaisena kuin ne on määritelty komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/331, kun prosessiin syötettävän metalliromun suhde tuotokseen on vähintään

i)

70 prosenttia runsasseosteisen teräksen valmistuksen osalta;

ii)

90 prosenttia hiiliteräksen valmistuksen osalta.

Jos hiilidioksidi, joka muuten vapautuisi valmistusprosessissa, otetaan talteen maanalaista varastointia varten, hiilidioksidi kuljetetaan ja varastoidaan maan alle tämän liitteen 5.11 ja 5.12 jaksossa vahvistettujen teknisten arviointikriteerien mukaisesti.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovellettavissa

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

Päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät rauta- ja terästuotantoa varten (118).

Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

3.10.   Vedyn valmistus

Toiminnan kuvaus

Vedyn ja vetypohjaisten synteettisten polttoaineiden valmistus.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin C20.11 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Toiminta täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 25 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä V säädetyn lähestymistavan mukaisesti elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevan 73,4 prosentin vaatimuksen vedyn osalta [elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 3 tCO2e/tH2] ja 70 prosentin vaatimuksen vetypohjaisten synteettisten polttoaineiden osalta suhteessa fossiilisten polttoaineiden vertailukohtaan, joka on 94 g CO2e/MJ.

Elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset lasketaan käyttämällä direktiivin (EU) 2018/2001 28 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja menetelmiä tai vaihtoehtoisesti standardia ISO 14067:2018 (119) tai ISO 14064-1:2018 (120).

Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset todennetaan tarvittaessa direktiivin (EU) 2018/2001 30 artiklan mukaisesti, tai ne todentaa riippumaton kolmas osapuoli.

Jos hiilidioksidi, joka muuten vapautuisi valmistusprosessissa, otetaan talteen maanalaista varastointia varten, hiilidioksidi kuljetetaan ja varastoidaan maan alle tämän liitteen 5.11 ja 5.12 jaksossa vahvistettujen teknisten arviointikriteerien mukaisesti.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovellettavissa

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

Päästöt ovat asiaankuuluvissa parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina

(a)

kloorialkalin valmistuksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät (121) sekä kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisten käsittely- ja hallintajärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät (122);

(b)

öljyn ja kaasun jalostuksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät (123).

Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

3.11.   Hiilimustan valmistus

Toiminnan kuvaus

Hiilimustan valmistus.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin C20.13 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Hiilimustan tuotantoprosesseista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt (124) ovat alle 1,141 (125) tCO2e tuotetonnia kohti.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovellettavissa

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

Päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvissa parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina

(a)

epäorgaanisten peruskemikaalien – kiinteiden ja muiden – laajamittaista valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF) (126);

(b)

kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisten käsittely- ja hallintajärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät (127).

Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

3.12.   Soodan valmistus

Toiminnan kuvaus

Natriumkarbonaatin (soodan, hiilihapon natriumsuolan) valmistus.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin C20.13 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Soodan tuotantoprosesseista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt (128) ovat alle 0,789 (129) tCO2e tuotetonnia kohti.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovellettavissa

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

Päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvissa parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina

(a)

epäorgaanisten peruskemikaalien – kiinteiden ja muiden – laajamittaista valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF) (130);

(b)

kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisten käsittely- ja hallintajärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät (131).

Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

3.13.   Kloorin valmistus

Toiminnan kuvaus

Kloorin valmistus.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin C20.13 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Elektrolyysin ja kloorin käsittelyn sähkönkulutus on enintään 2,45 MWh klooritonnia kohti.

Kloorin tuotantoon käytettävän sähkön keskimääräiset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat enintään 100 g CO2e/kWh.

Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 (132) tai ISO 14064-1:2018 (133) mukaisesti.

Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt todentaa riippumaton kolmas osapuoli.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovellettavissa

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

Päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvissa parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina

(a)

kloorialkalin valmistuksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät (134);

(b)

kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisten käsittely- ja hallintajärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät (135).

Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

3.14.   Orgaanisten peruskemikaalien valmistus

Toiminnan kuvaus

Seuraavien valmistus:

a)

suuren tuotantomäärän kemikaalit (HVC):

i)

asetyleeni;

ii)

etyleeni;

iii)

propyleeni;

iv)

butadieeni;

b)

aromaattiset aineet:

i)

seostetut alkyylibentseenit ja seostetut alkyylinaftaleenit, muut kuin HS-nimikkeisiin 2707 ja 2902 kuuluvat;

ii)

sykloheksaani;

iii)

bentseeni;

iv)

tolueeni;

v)

o-ksyleeni;

vi)

p-ksyleeni;

vii)

m-ksyleeni ja ksyleeni-isomeerien seokset;

viii)

etyylibentseeni;

ix)

kumeeni;

x)

bifenyyli, terfenyylit, vinyylitolueenit, muut sykliset hiilivedyt (pois lukien syklaanit, sykleenit, sykloterpeenit, bentseeni, tolueeni, ksyleenit, styreeni, etyylibentseeni, kumeeni, naftaleeni, antraseeni);

xi)

bentsoli (bentseeni), toluoli (tolueeni) ja ksyloli (ksyleenit);

xii)

naftaleeni ja muut aromaattiset hiilivetyseokset (pois lukien bentsoli, toluoli, ksyloli);

c)

vinyylikloridi;

d)

styreeni;

e)

etyleenioksidi;

f)

monoetyleeniglykoli;

g)

adipiinihappo.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin C20.14 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Orgaanisten peruskemikaalien tuotantoprosessien kasvihuonekaasupäästöt (136) ovat pienemmät kuin:

(a)

HVC-kemikaalien osalta: 0,693 (137) tCO2e/t HVC-kemikaaleja;

(b)

aromaattisten aineiden osalta: 0,0072 (138) t CO2e/t rakennepainotettua tuotantoa;

(c)

vinyylikloridin osalta: 0,171 (139) tCO2e/t vinyylikloridia;

(d)

styreenin osalta: 0,419 (140) t CO2e/t styreeniä;

(e)

etyleenioksidin/etyleeniglykolien osalta: 0,314 (141) t CO2e/t etyleenioksidia/etyleeniglykolia;

(f)

adipiinihapon osalta: 0,32 (142) tCO2e/t adipiinihappoa.

Jos soveltamisalaan kuuluvat orgaaniset kemikaalit tuotetaan kokonaan tai osittain uusiutuvista raaka-aineista, kokonaan tai osittain uusiutuvista raaka-aineista valmistetun kemikaalin elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat pienemmät kuin vastaavan fossiilisten polttoaineiden raaka-aineista valmistetun kemikaalin elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt.

Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 (143) tai ISO 14064-1:2018 (144) mukaisesti.

Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt todentaa riippumaton kolmas osapuoli.

Orgaanisten peruskemikaalien valmistuksessa käytettävä maatalousbiomassa täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 2–5 kohdassa säädetyt kriteerit. Orgaanisten peruskemikaalien valmistuksessa käytettävä metsäbiomassa täyttää kyseisen direktiivin 29 artiklan 6 ja 7 kohdassa säädetyt kriteerit.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovellettavissa

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

Päästöt ovat asiaankuuluvissa parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina

(a)

suurivolyymisten orgaanisten kemikaalien tuotannon parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät (145);

(b)

kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisten käsittely- ja hallintajärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät (146).

Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

3.15.   Vedettömän ammoniakin valmistus

Toiminnan kuvaus

Vedettömän ammoniakin valmistus.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin C20.15 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Toiminta täyttää jommankumman seuraavista kriteereistä:

(a)

ammoniakki valmistetaan vedystä, joka täyttää tämän liitteen 3.10 jaksossa (Vedyn valmistus) esitetyt tekniset arviointikriteerit;

(b)

ammoniakki valmistetaan jätevedestä.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovellettavissa

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

Päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvissa parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina

(a)

epäorgaanisten peruskemikaalien – ammoniakin, happojen ja lannoitteiden – laajamittaista valmistusta koskeva parhaita käytettävissä olevia tekniikoita koskeva vertailuasiakirja (BREF) (147);

(b)

kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisten käsittely- ja hallintajärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät (148).

Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

3.16.   Typpihapon valmistus

Toiminnan kuvaus

Typpihapon valmistus.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin C20.15 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Typpihapon valmistuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt (149) ovat alle 0,038 (150) tCO2e typpihappotonnia kohti.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovellettavissa

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

Päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvissa parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina

(a)

epäorgaanisten peruskemikaalien – ammoniakin, happojen ja lannoitteiden – laajamittaista valmistusta koskeva parhaita käytettävissä olevia tekniikoita koskeva vertailuasiakirja (BREF) (151);

(b)

kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisten käsittely- ja hallintajärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät (152).

Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

3.17.   Muoviaineiden valmistus

Toiminnan kuvaus

Hartsien, muovimateriaalien ja ei-vulkaanisten termoplastisten elastomeerien valmistus, hartsien sekoittaminen ja yhdistäminen asiakaskohtaisesti sekä muiden kuin asiakaskohtaisten synteettisten hartsien valmistus.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin C20.16 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Toiminta täyttää yhden seuraavista kriteereistä:

(a)

muoviaine on valmistettu täysin kierrättämällä muovijätettä mekaanisesti;

(b)

jos mekaaninen kierrätys ei ole teknisesti toteutettavissa tai taloudellisesti kannattavaa, muoviaine on valmistettu täysin kierrättämällä muovijätettä kemiallisesti siten, että valmistetun muovin elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt (pois lukien polttoainetuotannosta laskettavat hyödyt) ovat pienemmät kuin vastaavan fossiilisten polttoaineiden raaka-aineista valmistetun muoviaineen elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt. Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 (153) tai ISO 14064-1:2018 (154) mukaisesti. Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt todentaa riippumaton kolmas osapuoli;

(c)

muoviaine on kokonaan tai osittain peräisin uusiutuvista raaka-aineista (155) siten, että sen elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat pienemmät kuin vastaavan fossiilisten polttoaineiden raaka-aineista valmistetun muoviaineen elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt. Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 tai ISO 14064-1:2018 mukaisesti. Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt todentaa riippumaton kolmas osapuoli.

Muoviaineen valmistuksessa käytettävä maatalousbiomassa täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 2–5 kohdassa säädetyt kriteerit. Muoviaineen valmistuksessa käytettävä metsäbiomassa täyttää kyseisen direktiivin 29 artiklan 6 ja 7 kohdassa säädetyt kriteerit.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovellettavissa

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

Päästöt ovat asiaankuuluvissa parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina

(a)

polymeerien tuotantoa koskevia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita koskeva vertailuasiakirja (BREF) (156);

(b)

kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisten käsittely- ja hallintajärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät (157).

Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

4.   ENERGIA

4.1.   Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla

Toiminnan kuvaus

Aurinkosähköteknologian avulla sähköä tuottavien sähköntuotantolaitosten rakentaminen tai käyttö.

Jos taloudellinen toiminta on olennainen osa tämän liitteen 7.6 jaksossa tarkoitettua toimintaa ”Uusiutuviin energialähteisiin liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja korjaus”, sovelletaan 7.6 jaksossa määriteltyjä teknisiä arviointikriteerejä.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.11 ja F42.22 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Toiminnalla tuotetaan sähköä aurinkosähköteknologian avulla.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Ei sovellettavissa

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Toiminnassa arvioidaan sellaisten erittäin kestävien ja kierrätettävien laitteiden ja komponenttien saatavuus, jotka on helppo purkaa ja kunnostaa, ja niitä käytetään mahdollisuuksien mukaan.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Ei sovellettavissa

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

4.2.   Sähköntuotanto keskittävällä aurinkoenergiateknologialla

Toiminnan kuvaus

Keskittävän aurinkoenergiateknologian avulla sähköä tuottavien sähköntuotantolaitosten rakentaminen tai käyttö.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.11 ja F42.22 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Toiminnalla tuotetaan sähköä keskittävällä aurinkoenergiateknologialla.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Toiminnassa arvioidaan sellaisten erittäin kestävien ja kierrätettävien laitteiden ja komponenttien saatavuus, jotka on helppo purkaa ja kunnostaa, ja niitä käytetään mahdollisuuksien mukaan.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Ei sovellettavissa

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

4.3.   Sähköntuotanto tuulivoimalla

Toiminnan kuvaus

Tuulivoiman avulla sähköä tuottavien sähköntuotantolaitosten rakentaminen tai käyttö.

Jos taloudellinen toiminta on olennainen osa tämän liitteen 7.6 jaksossa tarkoitettua toimintaa ”Uusiutuviin energialähteisiin liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja korjaus”, sovelletaan 7.6 jaksossa määriteltyjä teknisiä arviointikriteerejä.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.11 ja F42.22 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Toiminnalla tuotetaan sähköä tuulivoimalla.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Merituulivoiman rakentamisen osalta toiminta ei estä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/56/EY (158) säädettyä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista, joka edellyttää, että toteutetaan asianmukaiset toimenpiteet vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi kyseisen direktiivin liitteessä I esitetyn kuvaajan 11 (melu/energia) osalta ja komission päätöksen (EU) 2017/848 (159) mukaisesti kyseistä kuvaajaa koskevien perusteiden ja menetelmästandardien osalta.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Toiminnassa arvioidaan sellaisten erittäin kestävien ja kierrätettävien laitteiden ja komponenttien saatavuus, jotka on helppo purkaa ja kunnostaa, ja niitä käytetään mahdollisuuksien mukaan.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Ei sovellettavissa

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset (160).

Merituulivoiman osalta toiminta ei estä direktiivissä 2008/56/EY säädettyä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista, joka edellyttää, että toteutetaan asianmukaiset toimenpiteet vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi kyseisen direktiivin liitteessä I esitettyjen kuvaajan 1 (biologinen monimuotoisuus) ja kuvaajan 6 (merenpohjan koskemattomuus) osalta sekä päätöksen (EU) 2017/848 mukaisesti kyseisiä kuvaajia koskevien perusteiden ja menetelmästandardien osalta.

4.4.   Sähköntuotanto valtamerienergiateknologioilla

Toiminnan kuvaus

Valtamerienergian avulla sähköä tuottavien sähköntuotantolaitosten rakentaminen tai käyttö.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.11 ja F42.22 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Toiminnalla tuotetaan sähköä valtamerienergiasta.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta ei estä direktiivissä 2008/56/EY säädettyä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista, joka edellyttää sitä, että toteutetaan asianmukaiset toimenpiteet vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi kyseisen direktiivin liitteessä I esitetyn kuvaajan 11 (melu/energia) osalta sekä päätöksen (EU) 2017/848 mukaisesti kyseistä kuvaajaa koskevien perusteiden ja menetelmästandardien osalta.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Toiminnassa arvioidaan sellaisten erittäin kestävien ja kierrätettävien laitteiden ja komponenttien saatavuus, jotka on helppo purkaa ja kunnostaa, ja niitä käytetään mahdollisuuksien mukaan.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Käytössä on toimenpiteitä antifouling-maalien ja biosidivalmisteiden myrkyllisyyden minimoimiseksi, kuten säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 528/2012 (161), jolla alusten haitallisten kiinnittymisenestojärjestelmien rajoittamisesta 5 päivänä lokakuuta 2001 tehty kansainvälinen yleissopimus saatetaan osaksi unionin lainsäädäntöä.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

Toiminta ei estä direktiivissä 2008/56/EY säädettyä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista, joka edellyttää sitä, että toteutetaan asianmukaiset toimenpiteet vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi kyseisen direktiivin liitteessä I esitetyn kuvaajan 1 (biologinen monimuotoisuus) osalta sekä päätöksen (EU) 2017/848 mukaisesti kyseistä kuvaajaa koskevien perusteiden ja menetelmästandardien osalta.

4.5.   Sähköntuotanto vesivoimalla

Toiminnan kuvaus

Vesivoimalla sähköä tuottavien sähköntuotantolaitosten rakentaminen tai käyttö.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.11 ja F42.22 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Toiminta täyttää yhden seuraavista kriteereistä:

(a)

sähköntuotantolaitos on jokivoimalaitos, eikä sillä ole tekoallasta;

(b)

sähköntuotantolaitoksen tehotiheys on yli 5 W/m2;

(c)

vesivoimalla tuotetun sähkön elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 100 g CO2e/kWh. Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 (162) tai ISO 14064-1:2018 (163) mukaisesti tai käyttäen G-res-työkalua (164). Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt todentaa riippumaton kolmas osapuoli.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

1.

Toiminta on direktiivin 2000/60/EY säännösten ja erityisesti kaikkien direktiivin 4 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaista.

2.

Olemassa olevien vesivoimalaitosten käytön osalta, mukaan lukien kunnostustoimet uusiutuvan energian tai energian varastointimahdollisuuksien lisäämiseksi, toiminta täyttää seuraavat kriteerit:

2.1.

Direktiivin 2000/60/EY ja erityisesti sen 4 ja 11 artiklan mukaisesti kaikki teknisesti toteuttamiskelpoiset ja ekologisesti merkittävät lieventävät toimenpiteet on toteutettu vesiin sekä vedestä suoraan riippuvaisiin suojeltuihin luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi.

2.2.

Toimenpiteitä ovat tarpeen mukaan ja riippuen vaikutusten kohteeksi joutuvissa vesimuodostumissa luonnostaan esiintyvistä ekosysteemeistä

(a)

toimenpiteet, joilla varmistetaan kalojen vaeltaminen voimalaitoksen ala- ja yläjuoksulla (esim. kalojen kannalta turvalliset turbiinit, kalojen ohjausrakenteet, huipputeknologiaa edustavat kalatiet, toimenpiteet toiminnan ja juoksutusten pysäyttämiseksi tai minimoimiseksi kalojen vaelluksen tai kutemisen aikana);

(b)

toimenpiteet, joilla varmistetaan mahdollisimman pieni ekologinen virtaama (mukaan lukien virtaaman nopeiden lyhyen aikavälin vaihtelujen ja lyhytaikaissäännöstelyn lieventäminen) ja sedimentin kulkeutuminen;

(c)

toimenpiteet luontotyyppien suojelemiseksi tai parantamiseksi.

2.3.

Toimenpiteiden tehokkuutta seurataan luvassa asetetuilla ehdoilla, joiden tavoitteena on saavuttaa hyvä tai lupaava ympäristön tila vaikutusten kohteeksi joutuvassa vesimuodostumassa.

3.

Uusien vesivoimalaitosten rakentamisen osalta toiminta täyttää seuraavat kriteerit:

3.1.

Direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan ja erityisesti sen 7 kohdan mukaisesti hankkeesta tehdään ennen rakentamista vaikutustenarviointi, jotta voidaan arvioida kaikki mahdolliset vaikutukset vesimuodostumien tilaan samalla vesistöalueella sekä vedestä suoraan riippuvaisiin suojeltuihin luontotyyppeihin ja lajeihin, ottaen erityisesti huomioon muuttoväylät, vapaasti virtaavat joet ja ekosysteemit, jotka ovat lähes luonnontilassa.

Arviointi perustuu tuoreisiin, kattaviin ja tarkkoihin tietoihin, mukaan lukien seurantatiedot biologisista laatutekijöistä, jotka ovat erityisen herkkiä hydrologis-morfologisille muutoksille, sekä vesimuodostuman odotettavissa olevaan tilaan uuden toiminnan seurauksena nykytilaan verrattuna.

Siinä arvioidaan erityisesti uuden hankkeen kumulatiivisia vaikutuksia muihin olemassa tai suunnitteilla oleviin infrastruktuureihin vesistöalueella.

3.2.

Vaikutustenarvioinnin perusteella on todettu, että laitoksen suunnittelu, sijoitus ja lieventävät toimenpiteet täyttävät yhden seuraavista ehdoista:

(a)

laitos ei heikennä tai vaaranna siihen liittyvän vesimuodostuman hyvän tai lupaavan ympäristön tilan saavuttamista;

(b)

jos laitos saattaa heikentää siihen liittyvän vesimuodostuman hyvän tai lupaavan ympäristön tilan saavuttamista tai vaarantaa sen, heikkeneminen ei ole merkittävää, ja se on perusteltu yksityiskohtaisella kustannus-hyötyanalyysilla, jolla osoitetaan seuraavat seikat:

i)

yleistä etua koskevat pakottavat syyt tai se, että suunnitellun vesivoimalaitoksen odotettavissa olevat hyödyt ovat suuremmat kuin ympäristölle ja yhteiskunnalle veden tilan heikkenemisestä aiheutuvat kustannukset;

ii)

pakottavaa yleistä etua tai laitoksen odotettavissa olevia hyötyjä ei voida teknisen toteutettavuuden tai suhteettomien kustannusten vuoksi saavuttaa muilla tavoilla, jotka olisivat ympäristövaikutuksiltaan parempia (kuten olemassa olevien vesivoimalaitosten kunnostaminen tai jokien esteettömyyttä häiritsemättömien teknologioiden käyttö).

3.3.

Kaikki teknisesti toteuttamiskelpoiset ja ekologisesti merkittävät lieventävät toimenpiteet toteutetaan vesiin sekä vedestä suoraan riippuvaisiin suojeltuihin luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi.

Lieventäviä toimenpiteitä ovat tarpeen mukaan ja riippuen vaikutusten kohteeksi joutuvissa vesimuodostumissa luonnostaan esiintyvistä ekosysteemeistä

(a)

toimenpiteet, joilla varmistetaan kalojen vaeltaminen voimalaitoksen ala- ja yläjuoksulla (esim. kalojen kannalta turvalliset turbiinit, kalojen ohjausrakenteet, huipputeknologiaa edustavat kalatiet, toimenpiteet toiminnan ja juoksutusten pysäyttämiseksi tai minimoimiseksi kalojen vaelluksen tai kutemisen aikana);

(b)

toimenpiteet, joilla varmistetaan mahdollisimman pieni ekologinen virtaama (mukaan lukien virtaaman nopeiden lyhyen aikavälin vaihtelujen ja lyhytaikaissäännöstelyn lieventäminen) ja sedimentin kulkeutuminen;

(c)

toimenpiteet luontotyyppien suojelemiseksi tai parantamiseksi.

Toimenpiteiden tehokkuutta seurataan luvassa asetetuilla ehdoilla, joiden tavoitteena on saavuttaa hyvä tai lupaava ympäristön tila vaikutusten kohteeksi joutuvassa vesimuodostumassa.

3.4.

Laitos ei pysyvästi vaaranna hyvän tai lupaavan ympäristön tilan saavuttamista missään saman vesipiirin vesimuodostumassa.

3.5.

Edellä tarkoitettujen lieventävien toimenpiteiden lisäksi toteutetaan tarvittaessa korvaavia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että hanke ei lisää saman vesipiirin vesimuodostumien pirstoutumista. Tämä saavutetaan palauttamalla esteettömyys saman vesipiirin sisällä siinä määrin, että suunnitellun vesivoimalaitoksen mahdollisesti aiheuttamat katkokset esteettömyydessä korvataan. Korvaaminen aloitetaan ennen hankkeen toteuttamista.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovellettavissa

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Ei sovellettavissa

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset (165).

4.6.   Sähköntuotanto geotermisellä energialla

Toiminnan kuvaus

Geotermisellä energialla toimivien sähköntuotantolaitosten rakentaminen tai käyttö.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.11 ja F42.22 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Geotermisen energian avulla tuotetun sähkön elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 100 g CO2e/kWh. Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset lasketaan komission suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 tai ISO 14064-1:2018 mukaisesti. Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt todentaa riippumaton kolmas osapuoli.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovellettavissa

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Korkean lämpötilan geotermisten energiajärjestelmien toiminnan osalta käytössä on asianmukaiset epäpuhtauksien vähennysjärjestelmät päästötasojen pienentämiseksi, jotta toiminta ei estä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/107/EY (166) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/50/EY (167) vahvistettujen ilmanlaadun raja-arvojen saavuttamista.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

4.7.   Sähköntuotanto uusiutuvilla ei-fossiilisilla kaasumaisilla ja nestemäisillä polttoaineilla

Toiminnan kuvaus

Uusiutuvista lähteistä saatavia kaasumaisia ja nestemäisiä polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentaminen tai käyttö. Toiminta ei sisällä yksinomaan biokaasua ja nestemäisiä biopolttoaineita käyttävää sähköntuotantoa (ks. tämän liitteen 4.8 jakso).

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.11 ja F42.22 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

1.

Uusiutuvilla kaasumaisilla ja nestemäisillä polttoaineilla tuotetun sähkön elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 100 g CO2e/kWh.

Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan hankekohtaisten tietojen pohjalta, jos tällaiset tiedot ovat saatavilla, suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoiseesti standardien ISO 14067:2018 (168) tai ISO 14064-1:2018 (169) mukaisesti.

Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt todentaa riippumaton kolmas osapuoli.

2.

Jos laitoksissa käytetään jonkinlaista päästöjenvähennysmekanismia (mukaan lukien hiilidioksidin talteenotto tai hiilettömien polttoaineiden käyttö), päästöjenvähennystoiminta täyttää tapauksen mukaan tämän liitteen asianomaisessa jaksossa vahvistetut kriteerit.

Jos hiilidioksidi, joka muuten vapautuisi sähköntuotantoprosessissa, otetaan talteen maanalaista varastointia varten, hiilidioksidi kuljetetaan ja varastoidaan maan alle tämän liitteen 5.11 ja 5.12 jaksossa vahvistettujen teknisten arviointikriteerien mukaisesti.

3.

Toiminta täyttää jommankumman seuraavista kriteereistä:

(a)

rakennusvaiheessa asennetaan mittauslaitteet fyysisten päästöjen, kuten metaanivuotojen, seurantaa varten tai otetaan käyttöön vuotojen havaitsemis- ja korjausohjelma;

(b)

toimintavaiheessa raportoidaan metaanipäästöjen fysikaalisista mittauksista ja eliminoidaan vuodot.

4.

Jos toiminnassa yhdistetään uusiutuvia kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita biokaasuun tai bionesteisiin, biokaasun tai bionesteiden tuotannossa käytetty maatalousbiomassa täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 2–5 kohdassa säädetyt kriteerit, ja metsäbiomassa täyttää saman direktiivin 29 artiklan 6 ja 7 kohdassa säädetyt kriteerit.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovellettavissa

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät suuria polttolaitoksia varten (170). Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.

Silloin kun polttolaitosten lämpöteho on yli 1 MW mutta alittaa suuria polttolaitoksia koskevissa BAT-päätelmissä asetetut kynnysarvot, niiden päästöt alittavat suuria polttolaitoksia koskevissa BAT-päätelmissä asetetut kynnysarvot, päästöt alittavat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2193 (171) liitteessä II olevassa 2 osassa vahvistetut päästöjen raja-arvot.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

4.8.   Sähköntuotanto bioenergialla

Toiminnan kuvaus

Yksinomaan biomassan, biokaasun ja bionesteiden avulla sähköä tuottavien sähköntuotantolaitosten rakentaminen ja käyttö, lukuun ottamatta uusiutuvia polttoaineita biokaasun tai bionesteiden kanssa yhdistämällä tapahtuva sähköntuotanto (ks. tämän liitteen 4.7 jakso).

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin D35.11 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

1.

Toiminnassa käytettävä maatalousbiomassa täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 2–5 kohdassa säädetyt kriteerit. Toiminnassa käytettävä metsäbiomassa täyttää kyseisen direktiivin 29 artiklan 6 ja 7 kohdassa säädetyt kriteerit.

2.

Biomassan käytöstä saatavat kasvihuonekaasupäästövähennykset ovat vähintään 80 prosenttia suhteessa kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten laskentamenetelmiin ja niihin liittyviin fossiilisten polttoaineiden vertailukohtiin, jotka esitetään direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä VI.

3.

Jos laitokset käyttävät orgaanisen aineksen anaerobista mädätystä, mädätteen tuotanto täyttää soveltuvin osin tämän liitteen 5.6 jakson kriteerit sekä 5.7 jakson kriteerit 1 ja 2.

4.

Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta sähköntuotantolaitoksiin, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on alle 2 MW ja jotka käyttävät kaasumaisia biomassapolttoaineita.

5.

Sellaisten sähköntuotantolaitosten osalta, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on 50–100 MW, toiminnassa sovelletaan tehokkaan yhteistuotannon teknologiaa, tai sähkön erillistuotantolaitosten osalta toiminnassa noudatetaan uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluväleihin liittyvää energiatehokkuustasoa, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät suuria polttolaitoksia varten (172).

6.

Sellaisten sähköntuotantolaitosten osalta, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on yli 100 MW, toiminta täyttää yhden tai useamman seuraavista kriteereistä:

(a)

saavutetaan sähköntuotannon hyötysuhde, joka on vähintään 36 prosenttia;

(b)

sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/27/EU (173) tarkoitettua sähkön ja lämmön tehokkaaseen yhteistuotantoon tarkoitettua tekniikkaa;

(c)

käytetään hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiaa. Jos hiilidioksidi, joka muuten vapautuisi sähköntuotannossa, otetaan talteen maanalaista varastointia varten, hiilidioksidi kuljetetaan ja varastoidaan maan alle tämän liitteen 5.11 ja 5.12 jaksossa vahvistettujen teknisten arviointikriteerien mukaisesti.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovellettavissa

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU (174) soveltamisalaan kuuluvien laitosten osalta päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät suuria polttolaitoksia varten (175). Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.

Silloin kun polttolaitosten lämpöteho on yli 1 MW mutta alittaa suuria polttolaitoksia koskevissa BAT-päätelmissä asetetut kynnysarvot, päästöt alittavat direktiivin (EU) 2015/2193 liitteessä II olevassa 2 osassa vahvistetut päästöjen raja-arvot.

Sellaisilla alueilla tai alueiden osilla sijaitsevien laitosten osalta, joilla ei noudateta direktiivissä 2008/50/EY säädettyjä ilmanlaadun raja-arvoja, toteutetaan toimenpiteitä, joilla vähennetään päästötasoja ottaen huomioon tietojenvaihdon tulokset (176), jotka komissio julkistaa direktiivin (EU) 2015/2193 6 artiklan 9 ja 10 kohdan mukaisesti.

Jos kyseessä on orgaanisen aineksen anaerobinen mädätys, josta syntyvä mädäte käytetään lannoitteena tai maanparannusaineena joko suoraan tai kompostoinnin tai muun käsittelyn jälkeen, se täyttää asetuksen (EU) 2019/1009 liitteessä II olevissa aineosaluokissa (CMC) 4 ja 5 tai lannoitteita ja maataloudessa käytettäviä maanparannusaineita koskevissa kansallisissa säännöissä lannoiteaineille asetetut vaatimukset.

Yli 100 tonnia päivässä käsittelevien anaerobisten mädätyslaitosten ilmaan ja veteen kohdistuvat päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä anaerobista jätteenkäsittelyä varten vahvistettujen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät jätteenkäsittelyä varten (177). Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

4.9.   Sähkön siirto ja jakelu

Toiminnan kuvaus

Sähköä yhteenliitetyssä siirtojännite- ja suurjänniteverkossa siirtävien siirtoverkkojen rakentaminen ja käyttö.

Sähköä suur-, keski- ja pienjännitteisissä jakeluverkoissa siirtävien jakeluverkkojen rakentaminen ja käyttö.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.12 ja D35.13 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Toiminta täyttää yhden seuraavista kriteereistä:

1.

Siirto- ja jakeluinfrastruktuuri tai -laitteisto on sähköverkko, joka täyttää ainakin yhden seuraavista kriteereistä:

(a)

verkko on yhteenliitetty eurooppalainen verkko, eli se kattaa jäsenvaltioiden, Norjan, Sveitsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteenliitetyt vastuualueet, ja sen alajärjestelmät;

(b)

yli 67 prosenttia äskettäin käyttöön otetusta tuotantokapasiteetista järjestelmässä on alle tuotannon kynnysarvon (100 g CO2e/kWh) mitattuna elinkaaren perusteella sähköntuotantokriteerien mukaisesti viiden vuoden jaksolla;

(c)

verkon keskimääräinen päästökerroin, joka lasketaan jakamalla verkkoon liitetyn sähköntuotannon vuotuiset kokonaispäästöt kyseisen verkon vuotuisella kokonaisnettotuotannolla, on alle kynnysarvon (100 g CO2e/kWh) mitattuna elinkaaren perusteella sähköntuotantokriteerien mukaisesti viiden vuoden jaksolla.

Infrastruktuuri, joka on tarkoitettu luomaan suora yhteys tai laajentamaan olemassa olevaa suoraa yhteyttä sähköaseman tai verkon sekä sellaisen voimalaitoksen välillä, jonka hiilidioksidi-intensiteetti on yli 100 g CO2e/kWh elinkaaren perusteella mitattuna, ei ole vaatimustenmukainen.

Sellaisen mittausinfrastruktuurin asennus, joka ei täytä älykkäille mittausjärjestelmille direktiivin (EU) 2019/944 20 artiklassa asetettuja vaatimuksia, ei ole vaatimustenmukainen.

2.

Toiminta on jotakin seuraavista:

(a)

sellaisen suoran yhteyden rakentaminen, käyttö tai laajentaminen vähähiilisestä sähköntuotannosta sähköasemalle tai verkkoon, joka on alle kynnysarvon (100 g CO2e/kWh) elinkaaren perusteella mitattuna;

(b)

sähköautojen latausasemien rakentaminen ja käyttö sekä liikenteen sähköistämiseen tarkoitetun sähköisen infrastruktuurin tukeminen edellyttäen, että ne ovat tämän liitteen liikennettä koskevassa jaksossa olevien teknisten arviointikriteerien mukaisia;

(c)

sellaisten siirto- ja jakelumuuntajien asennus, jotka täyttävät komission asetuksen (EU) N:o 548/2014 (178) liitteessä I vahvistetut vaiheen 2 vaatimukset (1 päivänä heinäkuuta 2021) ja enintään 36 kV:n käyttöjännitteen keskikokoisten muuntajien osalta standardissa EN 50588-1 (179) vahvistetut tyhjäkäyntihäviötä koskevat AAA0-tason vaatimukset;

(d)

sellaisen laitteiston ja infrastruktuurin rakentaminen/asentaminen ja käyttö, jonka päätavoitteena on lisätä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuotantoa tai käyttöä;

(e)

laitteiston asentaminen sähköverkon hallittavuuden ja tarkkailtavuuden parantamiseksi ja uusiutuvien energialähteiden kehittämisen ja käyttöönoton mahdollistamiseksi, mukaan lukien:

(i)

anturit ja mittausvälineet (mukaan lukien meteorologiset anturit uusiutuvan tuotannon ennustamista varten);

(ii)

viestintä ja valvonta (mukaan lukien kehittyneet ohjelmistot ja valvontatilat, sähköasemien tai syöttölaitteiden automatisointi sekä jännitteen säätökyky hajautetumpaan uusiutuvan energian syöttöön sopeutumiseksi);

(f)

muun muassa sellaisten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/944 (180) 19 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen ja saman direktiivin 20 artiklan vaatimukset täyttävien tulevien älykkäiden mittausjärjestelmien tai vanhempia älykkäitä mittausjärjestelmiä korvaavien järjestelmien asennus, jotka kykenevät toimittamaan käyttäjille, asiakastietokeskukset mukaan luettuina, tietoja, joiden pohjalta kulutukseen on mahdollista vaikuttaa etänä;

(g)

laitteiston rakentaminen/asentaminen erityisesti uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön siirtämiseksi käyttäjien välillä;

(h)

siirtoverkkojen välisten rajayhdysjohtojen rakentaminen ja käyttö edellyttäen, että jokin verkoista on vaatimustenmukainen.

Tässä jaksossa sovelletaan seuraavia täsmennyksiä:

(a)

kynnysarvojen noudattamisen määrittämisessä käytetty viiden vuoden ajanjakso perustuu viiteen peräkkäiseen aiempaan vuoteen sisältäen sen vuoden, jolta on saatavilla tuoreimpia tietoja;

(b)

’verkolla’ tarkoitetaan sen siirto- tai jakeluverkon vastuualuetta, jossa infrastruktuuri tai laitteisto sijaitsee;

(c)

siirtoverkot voivat sisältää tuotantokapasiteettia, joka on yhdistetty niiden alaisiin jakeluverkkoihin;

(d)

täydellisesti hiilestä irtautumassa olevan siirtoverkon alaisuudessa olevien jakeluverkkojen voidaan myös katsoa olevan irtautumassa täydellisesti hiilestä;

(e)

Vaatimustenmukaisuuden myöntämistä voidaan harkita verkolle, joka kattaa useita yhteenliitettyjä vastuualueita, joiden välillä on huomattavaa energianvaihtoa. Tällöin kelpoisuuden määrittämisessä käytetään kaikki mukana olevat vastuualueet kattavaa painotettua keskimääräistä päästökerrointa, eikä kyseisen verkon alaisten yksittäisten siirto- tai jakeluverkkojen tarvitse erikseen täyttää vaatimuksia;

(f)

verkko voi menettää vaatimustenmukaisuutensa, vaikka se olisi aiemmin ollut vaatimustenmukainen. Vaatimustenmukaisuutensa menettävien verkkojen uudet siirto- ja jakelutoiminnot eivät enää ole vaatimustenmukaisia kyseisestä hetkestä siihen asti, kun verkko jälleen täyttää vaatimukset kynnysarvojen osalta (lukuun ottamatta toimintoja, jotka ovat aina vaatimustenmukaisia, ks. edellä). Toiminta siirtoverkon alaisissa jakeluverkoissa voi silti olla vaatimustenmukaista, jos kyseiset verkot täyttävät tämän jakson vaatimukset;

(g)

suora yhteys tai käytössä olevan suoran yhteyden laajentaminen tuotantolaitoksiin sisältää infrastruktuurin, joka on välttämätön sähkön siirtämiseksi voimalaitoksesta sähköasemalle tai verkkoon.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Ei sovellettavissa

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Käytössä on jätehuoltosuunnitelma, jolla varmistetaan mahdollisimman kattava uudelleenkäyttö tai kierrätys käyttöiän lopussa jätehierarkian mukaisesti, esimerkiksi sopimussuhteisesti jätehuoltokumppaneiden kanssa rahoitusennusteet tai viralliset hankeasiakirjat huomioon ottaen.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Maanpäälliset suurjännitejohdot:

(a)

rakennustyömaiden toiminnassa noudatetaan Kansainvälisen rahoitusyhtiön (IFC) yleisten ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjeiden periaatteita (181);

(b)

toiminnassa noudatetaan asianmukaisia normeja ja määräyksiä, joilla rajoitetaan sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksia ihmisten terveyteen, mukaan lukien unionin ulkopuolella tapahtuvassa toiminnassa sovellettava väestön sähkömagneettisille kentille (0 Hz – 300 GHz) altistumisen rajoittamisesta annettu neuvoston suositus (182) ja kolmansissa maissa tapahtuvassa toiminnassa sovellettavat kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn toimikunnan (ICNIRP) vuoden 1998 suuntaviivat (183).

Toiminnassa ei käytetä polykloorattuja bifenyylejä (PCB).

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset (184).

4.10.   Sähkön varastointi

Toiminnan kuvaus

Sähköä varastoivien ja sitä myöhemmin sähkönä palauttavien laitosten rakentaminen ja käyttö. Toiminta sisältää vesipumppuvoimalaitokset.

Jos taloudellinen toiminta on olennainen osa tämän liitteen 7.6 jaksossa tarkoitettua toimintaa ”Uusiutuviin energialähteisiin liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja korjaus”, sovelletaan 7.6 jaksossa määriteltyjä teknisiä arviointikriteerejä.

Tähän luokkaan kuuluvalla taloudellisella toiminnalla ei ole omaa NACE-koodia asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetussa tilastollisessa toimialaluokituksessa.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Toiminnassa on kyse sähköä varastoivien laitosten, mukaan lukien vesipumppuvoimalaitosten, rakentamisesta ja käytöstä.

Jos toimintaan sisältyy sähkön varastointia kemiallisena energiana, varastoiva aine (esim. vety tai ammoniakki) täyttää tämän liitteen 3.7–3.17 jaksossa määritetyt vastaavan tuotteen valmistusta koskevat kriteerit. Silloin kun sähkön varastointiin käytetään vetyä ja vety täyttää tämän liitteen 3.10 jaksossa määritetyt tekniset arviointikriteerit, vedyn muuttaminen takaisin sähköksi katsotaan myös osaksi toimintaa.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Sellaisten vesipumppuvoimalaitosten osalta, jotka eivät ole yhteydessä jokiin, toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

Jokien yhteydessä olevien vesipumppuvoimalaitosten osalta toiminta täyttää 4.5 jaksossa (Sähköntuotanto vesivoimalla) määritellyt vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset kriteerit.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Käytössä on jätehuoltosuunnitelma, jolla varmistetaan mahdollisimman kattava uudelleenkäyttö tai kierrätys käyttöiän lopussa jätehierarkian mukaisesti, esimerkiksi sopimussuhteisesti jätehuoltokumppaneiden kanssa rahoitusennusteet tai viralliset hankeasiakirjat huomioon ottaen.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Ei sovellettavissa

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

4.11.   Lämpöenergian varastointi

Toiminnan kuvaus

Lämpöenergiaa varastoivien ja sitä myöhemmin lämpöenergiana tai muina energiankantajina palauttavien laitosten rakentaminen ja käyttö.

Jos taloudellinen toiminta on olennainen osa tämän liitteen 7.6 jaksossa tarkoitettua toimintaa ”Uusiutuviin energialähteisiin liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja korjaus”, sovelletaan 7.6 jaksossa määriteltyjä teknisiä arviointikriteerejä.

Tähän luokkaan kuuluvalla taloudellisella toiminnalla ei ole omaa NACE-koodia asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetussa tilastollisessa toimialaluokituksessa.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Toiminnassa varastoidaan lämpöenergiaa, mukaan lukien lämpöenergian maanalainen varastointi (UTES) tai pohjaveden lämpöenergian varastointi (ATES).

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Pohjaveden lämpöenergian varastoinnin osalta toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Käytössä on jätehuoltosuunnitelma, jolla varmistetaan mahdollisimman kattava uudelleenkäyttö, uudelleenvalmistus tai kierrätys käyttöiän lopussa, esimerkiksi sopimussuhteisesti jätehuoltokumppaneiden kanssa rahoitusennusteet tai viralliset hankeasiakirjat huomioon ottaen.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Ei sovellettavissa

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

4.12.   Vedyn varastointi

Toiminnan kuvaus

Vetyä varastoivien ja sitä myöhemmin palauttavien laitosten rakentaminen ja käyttö.

Tähän luokkaan kuuluvalla taloudellisella toiminnalla ei ole omaa NACE-koodia asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetussa tilastollisessa toimialaluokituksessa.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Toiminta on jotakin seuraavista:

(a)

vedyn varastointilaitosten rakentaminen;

(b)

olemassa olevien maanalaisten kaasunvarastointilaitosten muuttaminen vedyn varastointiin tarkoitetuiksi laitoksiksi;

(c)

vedyn varastointilaitosten toiminta, silloin kun laitokseen varastoitu vety täyttää tämän liitteen 3.10 jaksossa säädetyt vedyn valmistusta koskevat kriteerit.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Ei sovellettavissa

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Käytössä on jätehuoltosuunnitelma, jolla varmistetaan mahdollisimman kattava uudelleenkäyttö, uudelleenvalmistus tai kierrätys käyttöiän lopussa, esimerkiksi sopimussuhteisesti jätehuoltokumppaneiden kanssa rahoitusennusteet tai viralliset hankeasiakirjat huomioon ottaen.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Yli viiden tonnin varastointimäärien kohdalla toiminta on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/18/EU (185) mukaista.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

4.13.   Liikenteessä käytettävän biokaasun ja biopolttoaineen sekä bionesteiden valmistus

Toiminnan kuvaus

Liikenteessä käytettävän biokaasun tai biopolttoaineen ja bionesteiden valmistus.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin D35.21 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

1.

Liikenteessä käytettävän biokaasun tai biopolttoaineen sekä bionesteiden valmistuksessa käytettävä maatalousbiomassa täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 2–5 kohdassa säädetyt kriteerit. Liikenteessä käytettävän biokaasun tai biopolttoaineen sekä bionesteiden valmistuksessa käytettävä metsäbiomassa täyttää kyseisen direktiivin 29 artiklan 6 ja 7 kohdassa säädetyt kriteerit.

Ravinto- ja rehukasveja ei käytetä liikenteessä käytettävän biopolttoaineen ja bionesteiden valmistuksessa.

2.

Liikenteessä käytettävän biopolttoaineen ja biokaasun sekä bionesteiden valmistuksesta saatavat kasvihuonekaasupäästövähennykset ovat vähintään 65 prosenttia suhteessa kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten laskentamenetelmiin ja niihin liittyviin fossiilisten polttoaineiden vertailukohtiin, jotka esitetään direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä VI.

3.

Jos biokaasun valmistuksessa käytetään orgaanisen aineksen anaerobista mädätystä, mädätteen tuotanto täyttää soveltuvin osin tämän liitteen 5.6 jakson kriteerit sekä 5.7 jakson kriteerit 1 ja 2.

4.

Jos hiilidioksidi, joka muuten vapautuisi valmistusprosessissa, otetaan talteen maanalaista varastointia varten, hiilidioksidi kuljetetaan ja varastoidaan maan alle tämän liitteen 5.11 ja 5.12 jaksossa vahvistettujen teknisten arviointikriteerien mukaisesti.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovellettavissa

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Biokaasun tuotannossa mädätysvarastossa on kaasutiivis suojus.

Yli 100 tonnia päivässä käsittelevien anaerobisten mädätyslaitosten ilmaan ja veteen kohdistuvat päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä anaerobista jätteenkäsittelyä varten vahvistettujen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät jätteenkäsittelyä varten (186). Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.

Jos kyseessä on orgaanisen aineksen anaerobinen mädätys, josta syntyvä mädäte käytetään lannoitteena tai maanparannusaineena joko suoraan tai kompostoinnin tai muun käsittelyn jälkeen, se täyttää lannoiteaineille asetetut vaatimukset, jotka on määritetty asetuksen (EU) 2019/1009 liitteessä II olevissa aineosaluokissa (CMC) 4 ja 5 mädätteen osalta tai tarvittaessa ainesosaluokassa 3 kompostin osalta, tai lannoitteita ja maataloudessa käytettäviä maanparannusaineita koskevissa kansallisissa säännöissä asetetut vaatimukset.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

4.14.   Uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen siirto- ja jakeluverkot

Toiminnan kuvaus

Kaasuverkkojen muuntaminen, käyttötarkoituksen muuttaminen tai jälkiasennus uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen siirtoa ja jakelua varten.

Vedyn ja muiden vähähiilisten kaasujen siirtoon tarkoitettujen siirto- ja jakeluputkien rakentaminen tai käyttö.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.22, F42.21 ja H49.50 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

1.

Toiminta on jotakin seuraavista:

(a)

vedyn ja muiden vähähiilisten kaasujen siirtoon tarkoitettujen uusien siirto- ja jakeluverkkojen rakentaminen tai käyttö;

(b)

olemassa olevien maakaasuverkkojen muuntaminen/käyttötarkoituksen muuttaminen 100-prosenttisesti vedyksi;

(c)

kaasun siirto- ja jakeluverkkojen jälkiasennus, joka mahdollistaa vedyn ja muiden vähähiilisten kaasujen käytön verkossa, mukaan lukien sellainen kaasun siirto- ja jakeluverkon toiminta, joka mahdollistaa vedyn tai muiden vähähiilisten kaasujen sekoituksen lisäämisen kaasujärjestelmässä.

2.

Toimintaan sisältyy vuotojen havaitseminen sekä olemassa olevien kaasuputkien ja muiden verkon osien korjaus metaanivuodon vähentämiseksi.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovellettavissa

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Puhaltimet, kompressorit, pumput ja muut käytössä olevat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY (187) soveltamisalaan kuuluvat laitteet täyttävät soveltuvin osin energiamerkinnän huippuluokkaa koskevat vaatimukset ja kyseisen direktiivin mukaiset täytäntöönpanoasetukset sekä edustavat parasta saatavilla olevaa teknologiaa.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

4.15.   Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu

Toiminnan kuvaus

Kaukolämpöasemalle tai lämmönvaihtimeen päättyvien lämmön ja jäähdytyksen jakeluun tarkoitettujen putkien ja niihin kuuluvan infrastruktuurin rakentaminen, kunnostaminen ja käyttö.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin D35.30 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Toiminta täyttää yhden seuraavista kriteereistä:

(a)

lämmön ja jäähdytyksen jakeluun tarkoitettujen putkien ja niihin kuuluvan infrastruktuurin rakentamisen ja käytön osalta järjestelmä täyttää direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 41 kohdassa säädetyn tehokkaan kaukolämmitys ja -jäähdytysjärjestelmän määritelmän;

(b)

lämmön ja jäähdytyksen jakeluun tarkoitettujen putkien ja niihin kuuluvan infrastruktuurin kunnostamisen osalta investointi, jonka avulla järjestelmä täyttää direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 41 kohdassa säädetyn tehokkaan kaukolämmitys ja -jäähdytysjärjestelmän määritelmän, alkaa kolmen vuoden kuluessa sopimusvelvoitteen tai vastaavan mukaisesti, kun on kyse sekä tuotannosta että verkosta vastaavista toimijoista;

(c)

toiminta on seuraavaa:

i)

muuntaminen alhaisempiin lämpötilaolosuhteisiin;

ii)

kehittyneet ohjausjärjestelmät (valvonta- ja energianhallintajärjestelmät, esineiden internet).

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovellettavissa

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Puhaltimet, kompressorit, pumput ja muut käytössä olevat direktiivin 2009/125/EY soveltamisalaan kuuluvat laitteet täyttävät soveltuvin osin energiamerkinnän huippuluokkaa koskevat vaatimukset ja noudattavat muilta osin kyseisen direktiivin mukaisia täytäntöönpanoasetuksia sekä edustavat parasta saatavilla olevaa teknologiaa.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

4.16.   Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö

Toiminnan kuvaus

Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö.

Jos taloudellinen toiminta on olennainen osa tämän liitteen 7.6 jaksossa tarkoitettua toimintaa ”Uusiutuviin energialähteisiin liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja korjaus”, sovelletaan 7.6 jaksossa määriteltyjä teknisiä arviointikriteerejä.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.30 ja F43.22 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö täyttää seuraavat kriteerit:

(a)

kylmäaineiden kynnysarvo: ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali on enintään 675;

(b)

direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanoasetuksissa (188) säädetyt energiatehokkuusvaatimukset täyttyvät.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Toiminnassa arvioidaan sellaisten erittäin kestävien ja kierrätettävien laitteiden ja komponenttien saatavuus, jotka on helppo purkaa ja kunnostaa, ja niitä käytetään mahdollisuuksien mukaan.

Käytössä on jätehuoltosuunnitelma, jolla varmistetaan mahdollisimman kattava uudelleenkäyttö, uudelleenvalmistus tai kierrätys käyttöiän lopussa, esimerkiksi sopimussuhteisesti jätehuoltokumppaneiden kanssa rahoitusennusteet tai viralliset hankeasiakirjat huomioon ottaen.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Nimellisteholtaan enintään 12 kW:n ilmalämpöpumppujen sisä- ja ulkotilojen äänitehotasot ovat alle komission asetuksessa (EU) N:o 206/2012 (189) säädetyn kynnysarvon.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Ei sovellettavissa

4.17.   Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto aurinkoenergialla

Toiminnan kuvaus

Aurinkoenergian avulla sähköä ja lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentaminen ja käyttö.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.11 ja D35.30 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Toiminta koostuu sähkön ja lämmön tai jäähdytyksen yhteistuotannosta (190) aurinkoenergian avulla.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Ei sovellettavissa

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Toiminnassa arvioidaan sellaisten erittäin kestävien ja kierrätettävien laitteiden ja komponenttien saatavuus, jotka on helppo purkaa ja kunnostaa, ja niitä käytetään mahdollisuuksien mukaan.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Ei sovellettavissa

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

4.18.   Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto geotermisellä energialla

Toiminnan kuvaus

Geotermisestä energiasta sähköä ja lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentaminen ja käyttö.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.11 ja D35.30 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Geotermisestä energiasta tapahtuvan lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotannon (191) elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 100 g CO2e/1 kWh yhteistuotannon energiatuotosta.

Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan hankekohtaisten tietojen pohjalta, jos tällaiset tiedot ovat saatavilla, komission suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 tai ISO 14064-1:2018 mukaisesti.

Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt todentaa riippumaton kolmas osapuoli.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovellettavissa

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Korkean lämpötilan geotermisten energiajärjestelmien toiminnan osalta käytössä on asianmukaiset epäpuhtauksien vähennysjärjestelmät päästötasojen pienentämiseksi, jotta toiminta ei estä direktiiveissä 2004/107/EY ja 2008/50/EY vahvistettujen ilmanlaadun raja-arvojen saavuttamista.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

4.19.   Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto uusiutuvilla ei-fossiilisilla kaasumaisilla ja nestemäisillä polttoaineilla

Toiminnan kuvaus

Uusiutuvista lähteistä saatavia kaasumaisia ja nestemäisiä polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentaminen ja käyttö. Toiminta ei sisällä yksinomaan biokaasua ja nestemäisiä biopolttoaineita käyttävää lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotantoa (ks. tämän liitteen 4.20 jakso).

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.11 ja D35.30 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

1.

Uusiutuvia kaasumaisia ja nestemäisiä polttoaineita käyttävän lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotannon (192) elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 100 g CO2e/1 kWh yhteistuotannon energiatuotosta.

Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan hankekohtaisten tietojen pohjalta, jos tällaiset tiedot ovat saatavilla, suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoiseesti standardien ISO 14067:2018 (193) tai ISO 14064-1:2018 (194) mukaisesti.

Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt todentaa riippumaton kolmas osapuoli.

2.

Jos laitoksissa käytetään jonkinlaista päästöjenvähennysmekanismia (mukaan lukien hiilidioksidin talteenotto tai hiilettömien polttoaineiden käyttö), päästöjenvähennystoiminta vastaa tapauksen mukaan tämän liitteen asianomaisia jaksoja.

Jos hiilidioksidi, joka muuten vapautuisi yhteistuotantoprosessissa, otetaan talteen maanalaista varastointia varten, hiilidioksidi kuljetetaan ja varastoidaan maan alle tämän liitteen 5.11 ja 5.12 jaksossa vahvistettujen teknisten arviointikriteerien mukaisesti.

3.

Toiminta täyttää jommankumman seuraavista kriteereistä:

(a)

rakennusvaiheessa asennetaan mittauslaitteet fyysisten päästöjen, kuten metaanivuotojen, seurantaa varten tai otetaan käyttöön vuotojen havaitsemis- ja korjausohjelma;

(b)

toimintavaiheessa raportoidaan metaanipäästöjen fysikaalisista mittauksista ja eliminoidaan vuodot.

4.

Jos toiminnassa yhdistetään uusiutuvia kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita biokaasuun tai bionesteisiin, biokaasun tai bionesteiden tuotannossa käytetty maatalousbiomassa täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 2–5 kohdassa säädetyt kriteerit, ja metsäbiomassa täyttää saman direktiivin 29 artiklan 6 ja 7 kohdassa säädetyt kriteerit.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovellettavissa

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät suuria polttolaitoksia varten (195). Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.

Silloin kun polttolaitosten lämpöteho on yli 1 MW mutta alittaa suuria polttolaitoksia koskevissa BAT-päätelmissä asetetut kynnysarvot, päästöt alittavat direktiivin (EU) 2015/2193 liitteessä II olevassa 2 osassa vahvistetut päästöjen raja-arvot.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

4.20.   Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla

Toiminnan kuvaus

Yksinomaan biomassan, biokaasun ja bionesteiden avulla lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentaminen ja käyttö, lukuun ottamatta uusiutuvia polttoaineita biokaasun tai bionesteiden kanssa yhdistämällä tapahtuva yhteistuotanto (ks. tämän liitteen 4.19 jakso).

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.11 ja D35.30 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

1.

Toiminnassa käytettävä maatalousbiomassa täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 2–5 kohdassa säädetyt kriteerit. Toiminnassa käytettävä metsäbiomassa täyttää kyseisen direktiivin 29 artiklan 6 ja 7 kohdassa säädetyt kriteerit.

2.

Biomassan käytöstä yhteistuotantolaitoksissa saatavat kasvihuonekaasupäästövähennykset ovat vähintään 80 prosenttia suhteessa kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten laskentamenetelmiin ja direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä VI esitettyihin fossiilisten polttoaineiden vertailukohtiin.

3.

Jos yhteistuotantolaitokset käyttävät orgaanisen aineksen anaerobista mädätystä, mädätteen tuotanto täyttää soveltuvin osin tämän liitteen 5.6 jakson kriteerit sekä 5.7 jakson kriteerit 1 ja 2.

4.

Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta yhteistuotantolaitoksiin, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on alle 2 MW ja jotka käyttävät kaasumaisia biomassapolttoaineita.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovellettavissa

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan kuuluvien laitosten osalta päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät suuria polttolaitoksia varten (196), samalla varmistaen, että merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.

Silloin kun polttolaitosten lämpöteho on yli 1 MW mutta alittaa suuria polttolaitoksia koskevissa BAT-päätelmissä asetetut kynnysarvot, päästöt alittavat direktiivin (EU) 2015/2193 liitteessä II olevassa 2 osassa vahvistetut päästöjen raja-arvot.

Sellaisilla alueilla tai alueiden osilla sijaitsevien laitosten osalta, joilla ei noudateta direktiivissä 2008/50/EY säädettyjä ilmanlaadun raja-arvoja, otetaan huomioon tietojenvaihdon tulokset (197), jotka komissio julkaisee direktiivin (EU) 2015/2193 6 artiklan 9 ja 10 kohdan mukaisesti.

Jos kyseessä on orgaanisen aineksen anaerobinen mädätys, jossa tuotettu mädäte käytetään lannoitteena tai maanparannusaineena joko suoraan tai kompostoinnin tai muun käsittelyn jälkeen, se täyttää asetuksen (EU) 2019/1009 liitteessä II olevissa aineosaluokissa (CMC) 4 ja 5 tai lannoitteita ja maataloudessa käytettäviä maanparannusaineita koskevissa kansallisissa säännöissä lannoiteaineille asetetut vaatimukset.

Yli 100 tonnia päivässä käsittelevien anaerobisten mädätyslaitosten ilmaan ja veteen kohdistuvat päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä anaerobista jätteenkäsittelyä varten vahvistettujen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät jätteenkäsittelyä varten (198). Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

4.21.   Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto aurinkolämmöllä

Toiminnan kuvaus

Aurinkolämpötekniikalla lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentaminen ja käyttö.

Jos taloudellinen toiminta on olennainen osa tämän liitteen 7.6 jaksossa tarkoitettua toimintaa ”Uusiutuviin energialähteisiin liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja korjaus”, sovelletaan 7.6 jaksossa määriteltyjä teknisiä arviointikriteerejä.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin D35.30 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Toiminta tuottaa lämpöä tai jäähdytystä aurinkolämmön avulla.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Ei sovellettavissa

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Toiminnassa arvioidaan sellaisten erittäin kestävien ja kierrätettävien laitteiden ja komponenttien saatavuus, jotka on helppo purkaa ja kunnostaa, ja niitä käytetään mahdollisuuksien mukaan.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Ei sovellettavissa

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

4.22.   Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto geotermisellä energialla

Toiminnan kuvaus

Geotermisestä energiasta lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentaminen ja käyttö.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin D35.30 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Geotermisestä energiasta tuotetun lämmön tai jäähdytyksen elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 100 g CO2e/kWh.

Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan hankekohtaisten tietojen pohjalta, jos tällaiset tiedot ovat saatavilla, komission suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 tai ISO 14064-1:2018 mukaisesti.

Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt todentaa riippumaton kolmas osapuoli.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovellettavissa

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Korkean lämpötilan geotermisten energiajärjestelmien toiminnan osalta käytössä on asianmukaiset epäpuhtauksien vähennysjärjestelmät päästötasojen pienentämiseksi, jotta toiminta ei estä direktiiveissä 2004/107/EY ja 2008/50/EY vahvistettujen ilmanlaadun raja-arvojen saavuttamista.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

4.23.   Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto uusiutuvilla ei-fossiilisilla kaasumaisilla ja nestemäisillä polttoaineilla

Toiminnan kuvaus

Uusiutuvista lähteistä saatavia kaasumaisia ja nestemäisiä polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentaminen ja käyttö. Toiminta ei sisällä yksinomaan biokaasua ja nestemäisiä biopolttoaineita käyttävää lämmön tai jäähdytyksen tuotantoa (ks. tämän liitteen 4.24 jakso).

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin D35.30 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

1.

Uusiutuvilla kaasumaisilla ja nestemäisillä polttoaineilla tuotetun lämmön tai jäähdytyksen elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 100 g CO2e/kWh.

Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan hankekohtaisten tietojen pohjalta, jos tällaiset tiedot ovat saatavilla, suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoiseesti standardien ISO 14067:2018 (199) tai ISO 14064-1:2018 (200) mukaisesti.

Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt todentaa riippumaton kolmas osapuoli.

2.

Jos laitoksissa käytetään jonkinlaista päästöjenvähennysmekanismia (mukaan lukien hiilidioksidin talteenotto tai hiilettömien polttoaineiden käyttö), päästöjenvähennystoiminta vastaa tapauksen mukaan tämän liitteen asianomaisia jaksoja.

Jos hiilidioksidi, joka muuten vapautuisi sähköntuotantoprosessissa, otetaan talteen maanalaista varastointia varten, hiilidioksidi kuljetetaan ja varastoidaan maan alle tämän liitteen 5.11 ja 5.12 jaksossa vahvistettujen teknisten arviointikriteerien mukaisesti.

3.

Toiminta täyttää jommankumman seuraavista kriteereistä:

(a)

rakennusvaiheessa asennetaan mittauslaitteet fyysisten päästöjen, kuten metaanivuotojen, seurantaa varten tai otetaan käyttöön vuotojen havaitsemis- ja korjausohjelma;

(b)

toimintavaiheessa raportoidaan metaanipäästöjen fysikaalisista mittauksista ja eliminoidaan vuodot.

4.

Jos toiminnassa yhdistetään uusiutuvia kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita biokaasuun tai bionesteisiin, biokaasun tai bionesteiden tuotannossa käytetty maatalousbiomassa täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 2–5 kohdassa säädetyt kriteerit, ja metsäbiomassa täyttää saman direktiivin 29 artiklan 6 ja 7 kohdassa säädetyt kriteerit.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovellettavissa

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät suuria polttolaitoksia varten (201). Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.

Silloin kun polttolaitosten lämpöteho on yli 1 MW mutta alittaa suuria polttolaitoksia koskevissa BAT-päätelmissä asetetut kynnysarvot, päästöt alittavat direktiivin (EU) 2015/2193 liitteessä II olevassa 2 osassa vahvistetut päästöjen raja-arvot.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

4.24.   Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla

Toiminnan kuvaus

Yksinomaan biomassan, biokaasun ja bionesteiden avulla lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentaminen ja käyttö, lukuun ottamatta uusiutuvia polttoaineita biokaasun tai bionesteiden kanssa yhdistämällä tapahtuva lämmön tai jäähdytyksen tuotanto (ks. tämän liitteen 4.23 jakso).

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin D35.30 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

1.

Lämmön ja jäähdytyksen tuotannossa käytettävä maatalousbiomassa täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 2–5 kohdassa säädetyt kriteerit. Toiminnassa käytettävä metsäbiomassa täyttää kyseisen direktiivin 29 artiklan 6 ja 7 kohdassa säädetyt kriteerit.

2.

Biomassan käytöstä saatavat kasvihuonekaasupäästövähennykset ovat vähintään 80 prosenttia suhteessa kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten laskentamenetelmiin ja niihin liittyviin fossiilisten polttoaineiden vertailukohtiin, jotka esitetään direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä VI.

3.

Jos laitokset käyttävät orgaanisen aineksen anaerobista mädätystä, mädätteen tuotanto täyttää soveltuvin osin tämän liitteen 5.6 jakson kriteerit sekä 5.7 jakson kriteerit 1 ja 2.

4.

Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta lämmöntuotantolaitoksiin, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on alle 2 MW ja jotka käyttävät kaasumaisia biomassapolttoaineita.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovellettavissa

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan kuuluvien laitosten osalta päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät suuria polttolaitoksia varten (202), samalla varmistaen, että merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.

Silloin kun polttolaitosten lämpöteho on yli 1 MW mutta alittaa suuria polttolaitoksia koskevissa BAT-päätelmissä asetetut kynnysarvot, päästöt alittavat direktiivin (EU) 2015/2193 liitteessä II olevassa 2 osassa vahvistetut päästöjen raja-arvot.

Sellaisilla alueilla tai alueiden osilla sijaitsevien laitosten osalta, joilla ei noudateta direktiivissä 2008/50/EY säädettyjä ilmanlaadun raja-arvoja, otetaan huomioon tietojenvaihdon tulokset (203), jotka komissio julkaisee direktiivin (EU) 2015/2193 6 artiklan 9 ja 10 kohdan mukaisesti.

Jos kyseessä on orgaanisen aineksen anaerobinen mädätys, josta syntyvä mädäte käytetään lannoitteena tai maanparannusaineena joko suoraan tai kompostoinnin tai muun käsittelyn jälkeen, se täyttää asetuksen (EU) 2019/1009 liitteessä II olevissa aineosaluokissa (CMC) 4 ja 5 tai lannoitteita ja maataloudessa käytettäviä maanparannusaineita koskevissa kansallisissa säännöissä lannoiteaineille asetetut vaatimukset.

Yli 100 tonnia päivässä käsittelevien anaerobisten mädätyslaitosten ilmaan ja veteen kohdistuvat päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä anaerobista jätteenkäsittelyä varten vahvistettujen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät jätteenkäsittelyä varten (204). Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

4.25.   Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä

Toiminnan kuvaus

Hukkalämmön avulla lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentaminen ja käyttö.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin D35.30 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

Toiminta tuottaa lämpöä tai jäähdytystä hukkalämmön avulla.

Ei merkittävää haittaa

2)

Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Ei sovellettavissa

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Toiminnassa arvioidaan sellaisten erittäin kestävien ja kierrätettävien laitteiden ja komponenttien saatavuus, jotka on helppo purkaa ja kunnostaa, ja niitä käytetään mahdollisuuksien mukaan.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Pumput ja muut käytössä olevat ekologisen suunnittelun ja energiamerkintöjen piiriin kuuluvat laitteet täyttävät soveltuvin osin asetuksessa (EU) 2017/1369 säädetyt energiamerkinnän huippuluokkaa koskevat vaatimukset ja noudattavat direktiivin 2009/125/EY mukaisia täytäntöönpanoasetuksia sekä edustavat parasta saatavilla olevaa teknologiaa.

6)