EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/2116,

annettu 2 päivänä joulukuuta 2021,

yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan ja 322 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon (1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (3),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Komission 29 päivänä marraskuuta 2017 antamassa tiedonannossa ”Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus” todetaan, että yhteisen maatalouspolitiikan, jäljempänä ’YMP’, olisi reagoitava tehokkaammin tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin edistämällä työllisyyttä, kasvua ja investointeja, torjumalla ilmastonmuutosta ja sopeutumalla siihen sekä tuomalla tutkimus ja innovointi laboratorioista pelloille ja markkinoille. YMP:ssä olisi käsiteltävä myös kansalaisilla kestävän maataloustuotannon osalta olevia huolenaiheita.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT’, 208 artiklan mukaisesti YMP:n täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteet, mukaan lukien ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja kehitysyhteistyötä koskevat unionin velvoitteet.

(3)

YMP:n nykyistä vaatimusten noudattamiseen perustuvaa täytäntöönpanomallia olisi mukautettava siten, että varmistetaan aiempaa suurempi keskittyminen tuloksiin ja suorituksiin. Unionin olisi siis vahvistettava politiikan perustavoitteet, interventiotyypit ja unionin perusvaatimukset, kun taas jäsenvaltioiden olisi kannettava suurempi vastuu ja tilivelvollisuus kyseisten tavoitteiden saavuttamisesta. Tämän vuoksi on tarpeen varmistaa toissijaisuusperiaatteen laajempi soveltaminen sekä parempi joustavuus, jotta paikalliset olosuhteet ja tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon. YMP:n uuden täytäntöönpanomallin mukaan jäsenvaltioiden olisi siis kannettava vastuu YMP:n interventioidensa räätälöimisestä erityisten tarpeidensa ja unionin perusvaatimusten mukaisesti, jotta voidaan maksimoida niiden vaikutus unionin YMP-tavoitteisiin. Jotta jatkossakin voidaan varmistaa yhteinen lähestymistapa ja tasapuoliset toimintaedellytykset, jäsenvaltioiden olisi myös laadittava ja suunniteltava tuensaajiin sovellettava vaatimustenmukaisuus- ja valvontakehys, mukaan lukien hyvän maatalous- ja ympäristökunnon toimenpidevaatimusten ja lakisääteisten hoitovaatimusten noudattaminen.

(4)

YMP käsittää erilaisia interventioita ja toimenpiteitä, joista monet sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 (5) III osastossa tarkoitettuihin YMP:n strategiasuunnitelmiin. Muissa sovelletaan edelleen perinteistä vaatimusten noudattamiseen perustuvaa logiikkaa. On tärkeää tarjota rahoitus kaikille interventioille ja toimenpiteille YMP:n tavoitteiden saavuttamiseksi. Koska nämä interventiot ja toimenpiteet ovat tietyiltä osin keskenään samanlaisia, niiden rahoituksesta olisi säädettävä samoilla säännöksillä. Kyseisillä säännöksillä olisi kuitenkin tarvittaessa mahdollistettava erilainen käsittely. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1306/2013 (6) hallinnoidaan kahta eurooppalaista maatalousrahastoa eli Euroopan maatalouden tukirahastoa, jäljempänä ’maataloustukirahasto’, ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa, jäljempänä ’maaseuturahasto’. Nämä kaksi rahastoa olisi säilytettävä tässä asetuksessa. Nykyisen YMP:n uudistuksen laajuuden vuoksi on aiheellista kumota asetus (EU) N:o 1306/2013.

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (7), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, säännöksiä, erityisesti niitä, jotka koskevat yhteistyöhön jäsenvaltioiden kanssa perustuvaa hallinnointia, hyväksyttyjen elinten toimintaa sekä budjettiperiaatteita, olisi sovellettava tässä asetuksessa vahvistettuihin interventioihin ja toimenpiteisiin.

(6)

Jotta voidaan yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden käytäntöjä ylivoimaista estettä koskevan lausekkeen soveltamisessa, tässä asetuksessa olisi säädettävä YMP-sääntöihin tarvittaessa tehtävistä vapautuksista, joita sovelletaan ylivoimaisen esteen tapauksissa ja poikkeuksellisissa olosuhteissa, sekä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tunnustamien mahdollisten ylivoimaisen esteen tapausten ja poikkeuksellisten olosuhteiden luettelosta, joka ei ole tyhjentävä. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä ylivoimaisen esteen tapauksia ja poikkeuksellisia olosuhteita koskevat päätökset tapauskohtaisesti ja asianmukaisten todisteiden perusteella.

(7)	Lisäksi tässä asetuksessa olisi säädettävä, että YMP-sääntöihin tehdään vapautuksia ylivoimaisen esteen tapauksissa ja poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten silloin, kun ankara sääilmiö aiheuttaa tuensaajan tilalle niin vakavia vahinkoja, että se on verrattavissa ankaraan luonnonkatastrofiin.

(8)

Unionin yleisestä talousarviosta, jäljempänä ’unionin talousarviosta’, olisi rahoitettava YMP:n menot, mukaan luettuina asetuksen (EU) 2021/2115 III osastossa tarkoitettujen YMP:n strategiasuunnitelmien interventioihin liittyvät menot, joko suoraan maataloustukirahaston ja maaseuturahaston kautta tai hallinnoimalla yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Olisi määriteltävä menolajit, joita kyseistä kahdesta rahastoista voidaan rahoittaa.

(9)

Jotta voidaan saavuttaa SEUT 39 artiklassa vahvistetut YMP:n tavoitteet ja noudattaa yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin periaatetta, sellaisena kuin siitä säädetään varainhoitoasetuksen 63 artiklassa, jäsenvaltioiden olisi varmistettava tarvittavien hallintojärjestelmien käyttöönotto. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi säädettävä hallintoelinten eli toimivaltaisen viranomaisen, maksajaviraston, koordinointielimen ja todentamisviranomaisen nimeämisestä.

(10)

On tarpeen antaa säännökset maksajavirastojen ja koordinointielinten nimeämisestä ja hyväksymisestä jäsenvaltioiden toimesta sekä menettelyjen vahvistamisesta johdon vahvistuslausumien, vuotuisten hyväksymisasiakirjojen, lopullisista tarkastuskertomuksista laaditun vuotuisen yhteenvedon ja tuloksellisuuskertomusten saamiseksi, hallinto- ja valvontajärjestelmien sekä raportointijärjestelmien varmentamisen hankkimisesta sekä vuotuisten tilitysten todentamisesta riippumattomien tarkastuselinten toimesta. Lisäksi jotta varmistetaan kansallisella tasolla tehtäviä tarkastuksia koskevan järjestelmän avoimuus erityisesti lupa-, validointi- ja maksumenettelyjen osalta ja vähennetään hallinnollista ja tarkastuksiin liittyvää rasitetta sekä komission yksiköiltä että niiltä jäsenvaltioilta, joissa kukin yksittäinen maksajavirasto on hyväksyttävä, olisi rajoitettava niiden viranomaisten ja elinten lukumäärää, joille kyseiset tehtävät siirretään, kunkin jäsenvaltion perustuslain säännökset huomioon ottaen. Silloin, kun jäsenvaltion perustuslaissa säädetään alueista, kyseisellä jäsenvaltiolla olisi oltava myös mahdollisuus perustaa alueellisia maksajavirastoja tietyin edellytyksin.

(11)

Jos jäsenvaltio hyväksyy useamman kuin yhden maksajaviraston, sen olisi nimettävä yksi julkinen koordinointielin, joka varmistaa maataloustukirahaston ja maaseuturahaston hallinnoinnin johdonmukaisuuden, toimii yhteystahona komission ja hyväksyttyjen maksajavirastojen välillä sekä varmistaa, että komission eri maksajavirastojen toimista pyytämät tiedot toimitetaan viipymättä. Koordinointielimen olisi myös toteutettava ja koordinoitava toimia kansallisella tasolla havaittujen yleisluonteisten puutteiden korjaamiseksi, toimitettava komissiolle tietoja mahdollisista jatkotoimista ja varmistettava unionin sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen ottaen huomioon voimassa olevista perustuslain säännöksistä johtuvat rajoitukset.

(12)

Jäsenvaltioiden hyväksymien maksajavirastojen mukanaolo on uuden YMP:n täytäntöönpanomallin yhteydessä olennainen edellytys, jotta voidaan kohtuudella varmistaa, että asianomaisissa YMP:n strategiasuunnitelmissa vahvistetut tavoitteet saavutetaan unionin talousarviosta rahoitetuilla interventioilla. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi säädettävä selvästi, että unionin talousarviosta voidaan korvata ainoastaan hyväksyttyjen maksajavirastojen toteuttamat menot. Lisäksi unionin rahoittamilla asetuksessa (EU) 2021/2115 tarkoitettujen interventioiden menoilla olisi oltava vastaava tuotosnäkökohta, ja niissä olisi noudatettava unionin perusvaatimuksia ja hallintojärjestelmiä.

(13)

Jotta komissio saisi yleiskuvan julkisista ja yksityisistä todentamisviranomaisista sekä ajantasaista tietoa aktiivisista todentamisviranomaisista, sen olisi saatava tietoja jäsenvaltioilta ja pidettävä yllä ajantasaista rekisteriä näistä viranomaisista. Jotta myös Euroopan parlamentilla on ajantasaista tietoa, on tarpeen, että komissio toimittaa sille vuosittain luettelo nimetyistä todentamisviranomaisista.

(14)

Budjettikurin noudattamisen osalta on välttämätöntä määritellä maataloustukirahastosta rahoitettavien menojen vuotuinen enimmäismäärä ottamalla huomioon neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093 (8) säädetyssä monivuotisessa rahoituskehyksessä maataloustukirahastoa varten vahvistetut enimmäismäärät.

(15)

Budjettikuri edellyttää myös, että maataloustukirahastosta rahoitettavien menojen vuotuista enimmäismäärää noudatetaan kaikissa olosuhteissa ja kaikissa talousarviomenettelyn ja talousarvion toteuttamisen vaiheissa. Näin ollen on tarpeen, että asetuksessa (EU) 2021/2115 kullekin jäsenvaltiolle esitettyä suorien tukien kansallista enimmäismäärää pidetään asianomaiselle jäsenvaltiolle maksettavien suorien tukien rahoituksen enimmäismääränä ja että kyseisten tukien korvaukset eivät ylitä kyseistä rahoituksen enimmäismäärää.

(16)

Sen varmistamiseksi, että yhteisen maatalouspolitiikan rahoittamiseen käytettävät määrät eivät ylitä vuotuisia enimmäismääriä, olisi säilytettävä rahoituskurimekanismi, jolla suorien tukien tasoa mukautetaan. Olisi säilytettävä maatalousalan varaus, jotta voidaan tukea maatalousalaa markkinamuutoksissa tai kriiseissä, jotka vaikuttavat maataloustuotteiden tuotantoon tai jakeluun. Varainhoitoasetuksen 12 artiklan 2 kohdan d alakohdassa säädetään, että jaksottamattomia määrärahoja voidaan siirtää yksinomaan seuraavan varainhoitoasetuksen 9 artiklassa tarkoitetun varainhoitovuoden, jäljempänä ’varainhoitovuosi’, aikana käytettäväksi. Jotta täytäntöönpanoa tuensaajien ja kansallisten hallintojen osalta yksinkertaistettaisiin merkittävästi, olisi käytettävä siirtomekanismia, jolla käytettäisiin vuonna 2022 vahvistettavan maatalousalan kriisivarauksen mahdollisesti käyttämättömät varat. Tämän vuoksi varainhoitoasetuksen 12 artiklan 2 kohdan d alakohtaan on tarpeen tehdä poikkeus, jolla sallitaan maatalousalan varauksen jaksottamattomien määrärahojen siirtäminen seuraavien varainhoitovuosien maatalousalan varauksen rahoittamiseen vuoteen 2027 saakka. Lisäksi varainhoitovuoden 2022 osalta tarvitaan poikkeus, sillä varainhoitovuoden 2022 lopussa käytettävissä olevat maatalousalan kriisivarauksen käyttämättömät varat olisi siirrettävä kokonaisuudessaan tällä asetuksella perustetun uuden maatalousalan varauksen vastaavaan budjettikohtaan varainhoitovuodelle 2023, ilman että ne kaikki palautettaisiin niihin budjettikohtiin, jotka kattavat YMP:n strategiasuunnitelman mukaiset suorien tukien interventiot. Jotta viljelijöille varainhoitovuonna 2023 korvattavat määrät voitaisiin maksimoida, kaikki muut asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093 vahvistetun, maataloustukirahaston varainhoitovuoden 2023 alaenimmäismäärän mukaiset käytettävissä olevat varat olisi kuitenkin käytettävä ensiksi uuden maatalousalan varauksen perustamiseen varainhoitovuonna 2023.

(17)

Jotta kansallisten viranomaisten ja viljelijöiden hallinnollinen rasite ei muodostuisi liialliseksi ja jotta voitaisiin yksinkertaistaa menettelyjä mahdollisimman paljon ja rajoittaa tukihakemuslomakkeiden monimutkaisuutta, edelliseltä maatalouden varainhoitovuodelta siirrettäviä sellaisia määriä, joihin sovelletaan rahoituskuria, ei olisi korvattava, jos rahoituskuria sovelletaan toisena peräkkäisenä vuonna (vuosi N+1) tai jos jaksottamattomien määrärahojen kokonaismäärä on vähemmän kuin 0,2 prosenttia maataloustukirahaston vuotuisesta enimmäismäärästä.

(18)

Määrärahojen enimmäismäärien laskemiseen liittyvät toimenpiteet, jotka toteutetaan maataloustukirahaston ja maaseuturahaston rahoitusosuuksien määrittämiseksi, eivät vaikuta SEUT-sopimuksessa nimetyn budjettivallan käyttäjän toimivaltaan. Näiden toimenpiteiden olisi sen vuoksi perustuttava määrärahoihin, jotka vahvistetaan talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen mukaisesti. (9)

(19)

Budjettikuri edellyttää myös, että talousarviotilannetta seurataan jatkuvasti keskipitkällä aikavälillä. Komission olisi tarvittaessa ehdotettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle asiaankuuluvia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että jäsenvaltiot noudattavat asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093 säädettyjä enimmäismääriä. Lisäksi komission olisi käytettävä täysimääräisesti ja aina tarvittaessa hallintovaltaansa vuotuisen enimmäismäärän noudattamisen varmistamiseksi ja ehdotettava tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle taikka tarvittaessa ainoastaan neuvostolle asiaankuuluvia toimenpiteitä talousarviotilanteen korjaamiseksi. Jos vuotuista enimmäismäärää ei voida varainhoitovuoden lopussa noudattaa jäsenvaltioiden esittämien korvauspyyntöjen vuoksi, komission olisi voitava toteuttaa toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan käytettävissä olevien määrien jakaminen väliaikaisesti jäsenvaltioiden kesken suhteessa niiden vielä maksamatta oleviin korvauspyyntöihin, sekä toimenpiteitä, joilla varmistetaan kyseiselle vuodelle vahvistetun enimmäismäärän noudattaminen. Asianomaisen vuoden maksut olisi suoritettava seuraavana varainhoitovuonna, ja unionin rahoituksen kokonaismäärä jäsenvaltioittain olisi vahvistettava lopullisesti samoin kuin vahvistetun määrän noudattamiseksi suoritetut jäsenvaltioiden väliset tasoituskorvaukset.

(20)

Talousarviota toteuttaessaan komission olisi käytettävä maatalousmenojen kuukausittaista varo- ja seurantajärjestelmää, jolloin se, jos vuotuinen enimmäismäärä uhkaa ylittyä, voisi hallintovaltansa puitteissa toteuttaa mahdollisimman pikaisesti asiaankuuluvat toimenpiteet ja, jos aiemmat toimenpiteet osoittautuvat riittämättömiksi, ehdottaa muita toimenpiteitä. Komission olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle määräajoin kertomus, jossa verrataan kertomuksen laadintahetkeen mennessä toteutuneiden menojen kehitystä suhteessa profiileihin ja esitetään arvio menojen ennakoidusta toteutumisesta varainhoitovuoden jäljellä olevana aikana.

(21)

Komission olisi toimitettava jäsenvaltioille hyväksyttyjen maksajavirastojen maataloustukirahaston osalta toteuttamien menojen kattamiseksi tarvittavat määrärahat maksajavirastojen menokirjanpidon perusteella suoritettavina korvauksina. Siihen saakka kun korvauksia maksetaan kuukausimaksuina, jäsenvaltioiden olisi annettava käyttöön tarvittavat varat hyväksyttyjen maksajavirastojensa tarpeiden mukaan. Tässä asetuksessa olisi nimenomaisesti säädettävä, että jäsenvaltioiden ja tuensaajien olisi vastattava itse omista hallinto- ja henkilöstökustannuksistaan, joita yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta jäsenvaltioille ja tuensaajille aiheutuu.

(22)

Jotta komissio saisi keinot hallinnoida maatalousmarkkinoita, helpottaa maatalousmenojen seurantaa ja seurata maatalousresursseja keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, mukaan lukien keinot, jotka liittyvät ympäristö- ja ilmastokestävyyteen ja edistymiseen asiaankuuluvissa unionin tavoitteissa, olisi säädettävä maatalousmeteorologisen järjestelmän käytöstä ja satelliittien tuottaman datan hankkimisesta ja parantamisesta.

(23)	Komissiolle olisi annettava keinot seurata markkinoita ottaen huomioon unionin tavoitteet ja sitoumukset, mukaan lukien kehitystä tukeva politiikkajohdonmukaisuus, ja edistää markkinoiden avoimuutta.

(24)

Maaseuturahaston varainhoidon osalta olisi säädettävä talousarviositoumuksista, maksumääräajoista, sitoumuksen vapauttamisesta ja keskeyttämisistä. Maaseudun kehittämisen interventioihin olisi myönnettävä unionin talousarviosta rahoitusta vuotuisina erinä tehtyjen sitoumusten perusteella. Unionin rahastojen olisi oltava jäsenvaltioiden käytettävissä heti, kun YMP:n strategiasuunnitelmat on hyväksytty. Sen vuoksi tarvitaan sopivalla tavalla rajattu ennakkorahoitusjärjestelmä, jolla varmistetaan varojen säännöllinen saatavuus, jotta maksut interventioiden tuensaajille suoritetaan oikeaan aikaan.

(25)

Ennakkorahoituksen lisäksi on tarpeen myös eritellä komission hyväksytyille maksajavirastoille suorittamat välimaksut ja loppumaksu. On myös tarpeen säätää kyseisiä maksuja koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. Interventioiden toteutusta olisi vauhditettava ja moitteetonta varainhoitoa tehostettava soveltamalla sääntöä, jonka mukaan maksusitoumuksia vapautetaan ilman eri toimenpiteitä. Alueelliset interventiot sisältäviä jäsenvaltioiden kansallisia kehyksiä koskevat säännöt, jotka vahvistetaan asetuksessa (EU) 2021/2115, tarjoavat myös välineen, jonka avulla jäsenvaltiot voivat varmistaa toteutuksen ja moitteettoman varainhoidon.

(26)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että unionin tuki maksetaan ajoissa tuensaajille, jotta tuensaajat voivat käyttää sen tehokkaasti. Jos jäsenvaltiot eivät noudata unionin oikeudessa vahvistettuja maksumääräaikoja, tuensaajille saattaa aiheutua vakavia vaikeuksia ja käytäntö, jonka mukaan unionin talousarvio laaditaan vuodeksi kerrallaan, voi vaarantua. Sen vuoksi maksumääräaikoja noudattamatta toteutetut menot olisi jätettävä unionin rahoituksen ulkopuolelle. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti komissiolla olisi kuitenkin oltava valta säätää tästä yleissäännöstä poikkeuksia maataloustukirahaston ja maaseuturahaston osalta.

(27)

Hoitaessaan unionin talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviään komission olisi noudatettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU’, 5 artiklassa vahvistettua suhteellisuusperiaatetta. Lisäksi on tarpeen, että maataloustukirahaston ja maaseuturahaston täytäntöönpanoa ja käyttöä koskevissa järjestelyissä noudatetaan kyseistä suhteellisuusperiaatetta ja otetaan huomioon yleinen tavoite vähentää ohjelmien hallinnointiin ja valvontaan osallistuvien elinten hallinnollista rasitetta.

(28)

YMP:n uuden täytäntöönpanomallin arkkitehtuurin ja keskeisten ominaisuuksien mukaisesti jäsenvaltioiden unionin rahoituksen osalta suorittamien maksujen tukikelpoisuus ei enää saisi riippua yksittäisille tuensaajille suoritettujen maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Sen sijaan asetuksessa (EU) 2021/2115 tarkoitettujen interventiotyyppien osalta ja rajoittamatta kyseisessä asetuksessa vahvistettuja erityisiä tukikelpoisuussääntöjä puuvillan lajikohtaista tukea varten jäsenvaltioiden maksujen tulisi olla tukikelpoisia, jos ne voidaan täsmäyttää vastaavaan tuotokseen ja jos ne ovat sovellettavien unionin perusvaatimusten mukaisia.

(29)

Asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetään kuukausi- tai välimaksujen vähennyksistä ja keskeytyksistä laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden valvonnan tukemiseksi. Uuden YMP:n täytäntöönpanomallin myötä näitä välineitä olisi käytettävä tulosperusteisen toteutuksen tukemiseksi. Vähennysten ja keskeytysten välistä eroa olisi myös täsmennettävä.

(30)	Menettelyä, jolla maataloustukirahaston maksuja vähennetään unionin oikeudessa vahvistettujen enimmäismäärien noudattamatta jättämisen vuoksi, olisi virtaviivaistettava ja linjattava maaseuturahaston maksujen osalta tässä yhteydessä käytettyyn menettelyyn.

(31)

Jäsenvaltioiden olisi lähetettävä komissiolle vuotuinen tilitys, YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanoa koskeva vuotuinen tuloksellisuuskertomus, lopullisista tarkastuskertomuksista laadittu vuotuinen yhteenveto ja johdon vahvistuslausuma viimeistään kunkin vuoden helmikuun 15 päivänä. Jos näitä asiakirjoja ei lähetetä eikä komissio näin ollen pysty hyväksymään tilejä kyseisen maksajaviraston osalta tai tarkastamaan menojen tukikelpoisuutta raportoituihin tuotoksiin nähden, komission olisi voitava keskeyttää kuukausimaksut ja neljännesvuosittaiset korvaukset siihen saakka, kunnes puuttuvat asiakirjat on vastaanotettu.

(32)

Olisi otettava käyttöön uusi maksukeskeytysmuoto sellaisia tilanteita varten, joissa tuotokset ovat poikkeuksellisen heikot. Jos raportoidut tuotokset ovat poikkeuksellisen heikkoja ilmoitettuihin menoihin nähden eikä jäsenvaltio pysty esittämään asianmukaisesti perusteltuja syitä kyseiselle tilanteelle, komission olisi voitava varainhoitovuoden N–1 menojen vähentämisen lisäksi keskeyttää tulevat menot sen intervention osalta, jossa tuotos oli poikkeuksellisen heikko. Tällaisen keskeytyksen edellytyksenä olisi oltava vuotuista tuloksellisuuden tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen vahvistaminen.

(33)

Komission olisi voitava keskeyttää maksut myös monivuotisen tuloksellisuuden seurannan yhteydessä. Jos jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on viivästynyt tai siinä ei ole edistytty riittävästi eikä jäsenvaltio pysty esittämään asianmukaisesti perusteltuja syitä sille, komission olisi voitava pyytää asianomaista jäsenvaltiota toteuttamaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet komissiota kuullen laadittavan ja selkeät edistymisindikaattorit sekä edistymisen aikataulun sisältävän toimintasuunnitelman mukaisesti. Jos jäsenvaltio ei toimita tai toteuta toimintasuunnitelmaa tai jos toimintasuunnitelma on selvästi riittämätön tilanteen korjaamiseksi tai jos sitä ei ole muutettu komission kirjallisen pyynnön mukaisesti, komission olisi voitava keskeyttää kuukausimaksujen tai välimaksujen maksaminen. Komission olisi palautettava määrät, joiden maksaminen on keskeytetty, jos tuloksellisuuden tarkastelu tai jäsenvaltion varainhoitovuoden aikana antama vapaaehtoinen ilmoitus toimintasuunnitelman edistymisestä ja puutteiden korjaamiseksi toteutetuista korjaavista toimista osoittaa, että tavoitteiden saavuttamisessa on tapahtunut riittävää edistymistä.

(34)	Kun otetaan huomioon tarvittava siirtyminen tuloskeskeiseen tuloksellisuusmalliin, komission pyyntö saada toimintasuunnitelma varainhoitovuodeksi 2025 ei saisi johtaa maksujen keskeyttämiseen ennen varainhoitovuoden 2026 tuloksellisuuden tarkastelua.

(35)

Kuten myös asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetään, komission olisi voitava keskeyttää maksut, jos hallintojärjestelmien asianmukaisessa toiminnassa on vakavia puutteita esimerkiksi tapauksissa, joissa unionin perusvaatimuksia ei noudateta tai raportointi ei ole luotettavaa. Maksujen keskeyttämisen ehtoja on kuitenkin tarpeen tarkistaa tämän mekanismin tehostamiseksi. Keskeytysten rahoitusseuraamuksista olisi päätettävä tapauskohtaisesti sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyssä.

(36)	Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi maksettava unionin oikeudessa säädetyt YMP-maksut täysimääräisinä tuensaajille.

(37)

Jotta tietyt YMP:hen liittyvät tulolajit voidaan käyttää uudelleen YMP-tarkoituksiin, niitä olisi pidettävä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina. Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 43 artiklaan sisältyvää määrien luetteloa olisi muutettava ja kyseiset säännökset olisi yhdenmukaistettava ja yhdistettävä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskeviin voimassa oleviin säännöksiin.

(38)

Asetukseen (EU) N:o 1306/2013 sisältyy luettelo YMP:hen liittyvistä tiedotustoimenpiteistä ja niiden tavoitteista, ja siinä vahvistetaan säännöt toimenpiteiden rahoitusta ja asianomaisten hankkeiden toteutusta varten. Rahoitettavien tiedotustoimenpiteiden tavoitteita ja tyyppejä koskevat säännökset olisi siirrettävä tähän asetukseen.

(39)

YMP:n puitteissa toteutettavien toimenpiteiden ja interventioiden rahoituksessa noudatetaan pääosin yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin periaatetta. Varmistaakseen unionin varojen moitteettoman hoidon komission olisi tehtävä tarkastuksia selvittääkseen, kuinka maksatuksista vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset hallinnoivat rahastoja. On syytä määritellä komission tekemien tarkastusten luonne, vahvistaa komission vastuuseen unionin talousarvion toteuttamisessa liittyvät ehdot sekä selkeyttää jäsenvaltioiden yhteistyövelvoitteita.

(40)

Jotta komissio voisi täyttää velvollisuutensa ja varmistua unionin menoja koskevien hallinto- ja valvontajärjestelmien olemassaolosta ja moitteettomasta toiminnasta jäsenvaltioissa, olisi jäsenvaltioiden itsensä suorittamista tarkastuksista riippumatta säädettävä komission valtuuttamien henkilöiden suorittamista tarkastuksista ja siitä, että näiden olisi voitava pyytää jäsenvaltioilta apua työhönsä.

(41)	Tietotekniikkaa on tarpeen käyttää mahdollisimman laajasti komissiolle toimitettavien tietojen tuottamiseksi. Tarkastuksia tehdessään komission olisi saatava välittömästi käyttöönsä kaikki menoja koskevat tiedot sekä paperimuodossa että sähköisessä muodossa.

(42)

Tarkastusten vastavuoroista hyödyntämistä koskevien varainhoitoasetuksen vaatimusten soveltamiseksi ja eri elinten tekemien tarkastusten välisen päällekkäisyyden riskin vähentämiseksi sekä valvonnasta koituvien kustannusten ja edunsaajille ja jäsenvaltioille aiheutuvan hallinnollisen rasitteen minimoimiseksi on tarpeen vahvistaa yhden tarkastuksen periaatetta koskevat säännöt ja säätää, että komissiolla on mahdollisuus varmuuden saamiseksi turvautua luotettavien todentamisviranomaisten työhön ottaen asianmukaisesti huomioon yhden tarkastuksen periaatteen ja suhteellisuusperiaatteen suhteessa unionin talousarvioon kohdistuvan riskin tasoon.

(43)

Yleisesti ottaen komission olisi yhden tarkastuksen periaatteen täytäntöönpanossa nojauduttava todentamisviranomaisten työhön, mutta sen olisi omien, asianomaisessa jäsenvaltiossa suoritettavien tarkastusten tarvetta koskevien riskinarviointiensa perusteella voitava toteuttaa tarkastuksia, jos se on ilmoittanut asianomaiselle jäsenvaltiolle, ettei se voi tukeutua todentamisviranomaisen työhön. Lisäksi komission olisi SEUT 317 artiklan mukaiset tehtävänsä täyttääkseen voitava suorittaa tarkastuksia silloin, kun hallintojärjestelmien toiminnassa voi olla vakavia puutteita, jotka eivät ole kyseisen jäsenvaltion seurannassa.

(44)

Hyväksyttyjen maksajavirastojen ja unionin talousarvion välisen rahoitusyhteyden vahvistamiseksi komission olisi tarkastettava ja hyväksyttävä kyseisten maksajavirastojen tilit vuosittain vuotuisen tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä. Tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen tulisi rajoittua toimitettujen tilitysten täydellisyyteen, täsmällisyyteen ja todenperäisyyteen, eikä se saisi koskea sitä, ovatko menot yhdenmukaisia unionin oikeuden kanssa.

(45)

Uuden YMP-täytäntöönpanomallin mukaisesti olisi otettava käyttöön vuotuinen tuloksellisuuden tarkastamis- ja hyväksymismenettely, jossa menojen tukikelpoisuus tarkastetaan suhteessa raportoituihin tuotoksiin. Olisi otettava käyttöön maksuvähennysmekanismi niihin tilanteisiin puuttumiseksi, joissa ilmoitetuilla menoilla ei ole vastaavia raportoituja tuotoksia eikä jäsenvaltio kykene esittämään perusteita kyseiselle poikkeamalle.

(46)

Komissio on SEUT 317 artiklan mukaisesti vastuussa unionin talousarvion toteuttamisesta yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Komission olisi sen vuoksi voitava päättää, ovatko jäsenvaltioiden toteuttamat menot unionin oikeuden mukaisia. Jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus perustella maksupäätöksensä ja käyttää sovittelumenettelyä, jos niiden ja komission välillä ei päästä sopimukseen. Jotta jäsenvaltioilla olisi aiemmin toteutettujen menojen osalta oikeudelliset ja taloudelliset takeet, komissiolle olisi vahvistettava vanhentumisaika, jonka kuluessa se voisi päättää sääntöjen noudattamatta jättämisen taloudellisista seurauksista.

(47)

Jäsenvaltioilla on asetuksen (EU) 2021/2115 9 artiklan nojalla velvoite panna täytäntöön komission mainitun asetuksen 118 ja 119 artiklan mukaisesti hyväksymät YMP:n strategiasuunnitelmansa. Koska tämä velvoite on unionin perusvaatimus, komission olisi havaitessaan, että jäsenvaltiolla on YMP:n strategiasuunnitelmansa täytäntöönpanossa vakavia puutteita, voitava päättää jättää riskinalaiset menot, joihin tällaiset puutteet vaikuttavat, unionin rahoituksen ulkopuolelle.

(48)

Jäsenvaltioiden olisi unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi otettava käyttöön järjestelmiä varmistuakseen siitä, että maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitetut interventiot toteutetaan tosiasiallisesti ja asianmukaisesti, samalla kun pidetään yllä nykyinen vankka kehys moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi. Järjestelmiin olisi kuuluttava tuensaajia koskevien tarkastusten tekeminen ja sen arvioiminen, täyttävätkö tuensaajat tukikelpoisuusperusteet ja muut edellytykset sekä YMP:n strategiasuunnitelmissa ja sovellettavissa unionin säännöissä asetetut velvoitteet.

(49)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (10) ja neuvoston asetusten (Euratom, EY) N:o 2988/95 (11), (EY, Euratom) N:o 2185/96 (12) ja (EU) 2017/1939 (13) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen, hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen.

Erityisesti asetuksien (EU, Euratom) (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 nojalla Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikalla suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on valtuudet tutkia unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavia rikoksia ja nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (14) mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat valtuudet ja pääsyoikeudet sekä varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(50)

Jotta OLAF voi käyttää sille annettua valtaa ja varmistaa sääntöjenvastaisuuksien tehokkaan analyysin, jäsenvaltioilla olisi oltava käytössä järjestelmät, joiden avulla ne voivat raportoida komissiolle havaituista sääntöjenvastaisuuksista ja muista tapauksista, joissa ei ole noudatettu jäsenvaltioiden YMP:n strategiasuunnitelmissa vahvistamia ehtoja, petokset mukaan luettuina, ja niiden jatkotoimenpiteistä sekä OLAFin tutkimusten jatkotoimenpiteistä. Jäsenvaltioilla olisi oltava käytössä tarvittavat järjestelyt, joilla varmistetaan maataloustukirahastoa ja maaseuturahastoa koskevien valitusten tehokas käsittely.

(51)

Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi komission pyynnöstä tutkittava komissiolle toimitetut valitukset silloin, kun ne kuuluvat niiden omien YMP:n strategiasuunnitelmien soveltamisalaan, ja ilmoitettava komissiolle näiden tutkimusten tuloksista. Komissio varmistaa sille suoraan jätettyjen valitusten asianmukaisen seurannan sen harkintavallan mukaisesti, jota se käyttää päättäessään, mitkä asiat otetaan käsiteltäväksi (15).

(52)

Jotta jäsenvaltioita voitaisiin auttaa varmistamaan unionin taloudellisten etujen tehokas suojaaminen, komission olisi annettava niiden käyttöön tiedonlouhintaväline riskien arvioimiseksi. Komission olisi esitettävä vuoteen 2025 mennessä kertomus, johon se liittää tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia, jotta voidaan arvioida yhteisen tiedonlouhintavälineen käyttöä ja yhteentoimivuutta, niin että jäsenvaltiot voisivat ottaa sen yleisesti käyttöön.

(53)

Tähän asetukseen sovelletaan horisontaalisia rahoitussääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät SEUT 322 artiklan nojalla. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttävät säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojelua siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatetta koskevia yleistyneitä puutteita, koska oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on moitteettoman varainhoidon ja unionin rahoituksen tuloksellisuuden välttämätön ennakkoedellytys.

(54)

On syytä varmistaa, että julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisestä johtuva maksujen epääminen tai takaisinperintä heijastaa kyseisen noudattamatta jättämisen vakavuutta ja on suhteellisuusperiaatteen mukaista, ja että tämä vakavuuden taso on vahvistettu esimerkiksi komission antamissa ohjeissa, jotka koskevat rahoitusoikaisuja, joita tehdään unionin rahoittamiin ja yhteistyössä hallinnoitaviin menoihin kyseisten sääntöjen noudattamatta jättämisen seurauksena. Lisäksi on aiheellista selventää, että tällaisella noudattamatta jättämisellä on vaikutusta toimen laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen ainoastaan sitä tuen osaa vastaavasti, jota ei makseta tai joka peritään takaisin.

(55)

Maatalouslainsäädännön eri säännöksissä edellytetään vakuuksien asettamista turvaamaan maksettavan määrän suorittaminen tilanteissa, joissa velvoitetta ei noudateta. Kaikkiin näihin säännöksiin olisi sovellettava yhtä horisontaalista sääntöä, jotta vakuuksille saataisiin nykyistä vankemmat puitteet.

(56)

Jäsenvaltioiden olisi perustettava yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä, jäljempänä ’yhdennetty järjestelmä’, tiettyjä interventioita varten, joista säädetään asetuksessa (EU) 2021/2115 ja tiettyjä toimenpiteitä varten, joita tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 228/2013 (16) IV luvussa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 229/2013 (17) IV luvussa, ja vastattava järjestelmän toiminnasta. Unionin tuen vaikuttavuuden ja seurannan parantamiseksi jäsenvaltiot olisi valtuutettava käyttämään yhdennettyä järjestelmää unionin muiden interventioiden yhteydessä.

(57)	Tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi eri jäsenvaltioiden tuensaajien välillä olisi unionin tasolla otettava käyttöön tietyt yleiset valvontaa ja seuraamuksia koskevat säännöt.

(58)

Yhdennetyn järjestelmän nykyiset keskeiset osat, erityisesti viljelylohkojen tunnistusjärjestelmää, paikkatietoperusteista ja eläinperusteista hakujärjestelmää, tukioikeuksien tunnistamis- ja rekisteröintijärjestelmää, tuensaajien tunnistetietojen kirjaamisjärjestelmää sekä valvonta- ja seuraamusjärjestelmää koskevat säännökset olisi säilytettävä. Jäsenvaltioiden olisi myös jatkossa käytettävä Copernicus-ohjelmasta saatavia dataa ja informaatiotuotteita Galileo- ja EGNOS-tietoteknologian lisäksi varmistaakseen, että kaikkialla unionissa on saatavilla kattavaa ja vertailukelpoista dataa maatalouden ympäristö- ja ilmastopolitiikan seurantaa varten, mukaan lukien YMP:n vaikutusten, ympäristötoimien tuloksellisuuden ja unionin tavoitteissa saavutetun edistymisen seuranta, ja Copernicus Sentinel -satelliittien ja -palvelujen hankkiman täyden, vapaan ja avoimen datan ja tiedon käytön edistämiseksi. Yhdennettyyn järjestelmään olisi tämän vuoksi sisällyttävä myös pinta-alamonitorointijärjestelmä.

(59)

Yhdennetty järjestelmä kuuluu hallintojärjestelmiin, joiden olisi oltava käytössä YMP:n täytäntöönpanemiseksi, ja sillä olisi varmistettava, että vuotuisessa tuloksellisuusraportoinnissa koostettuina annettavat tiedot ovat luotettavia ja todennettavissa. Kun otetaan huomioon moitteettomasti toimivan yhdennetyn järjestelmän merkitys, on tarpeen vahvistaa laatuvaatimukset. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän, paikkatietoperusteisen hakujärjestelmän ja pinta-alamonitorointijärjestelmän vuotuiset laatuarvioinnit. Jäsenvaltioiden olisi myös puututtava mahdollisiin puutteisiin ja laadittava komission pyynnöstä toimintasuunnitelma.

(60)

Komission tiedonannoissa ”Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus”, ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”, ”Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten” ja ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme” vahvistetaan, että ympäristönhoidon ja ilmastotoimien tukeminen sekä vaikuttaminen unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ovat tulevaisuuden YMP:n strateginen suuntaus. Sen vuoksi viljelylohkojen tunnistusjärjestelmästä ja yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä saatavien tietojen jakamisesta kansallisella ja unionin tasolla on ympäristö- ja ilmastosyistä tullut välttämätöntä. Olisi siis säädettävä yhdennetyn järjestelmän kautta kerättyjen, ympäristön ja ilmaston kannalta merkittävien tietojen jakamisesta jäsenvaltioiden viranomaisten ja unionin toimielinten ja elinten välillä. Jotta eri viranomaisten käytettävissä olevien tietojen käyttöä eurooppalaisten tilastojen tuottamisessa voitaisiin tehostaa, olisi myös säädettävä siitä, että yhdennetystä järjestelmästä saatavat tiedot on annettava Euroopan tilastojärjestelmään kuuluvien elinten käyttöön tilastointitarkoituksessa.

(61)

Maksujen saajana tai suorittajana olevien yritysten kaupallisten asiakirjojen tarkastaminen voi olla erittäin tehokas tapa valvoa maataloustukirahaston rahoitusjärjestelmään kuuluvia toimia. Kyseinen tarkastus täydentää jäsenvaltioiden jo tekemiä muita tarkastuksia. Tarkastuksista annettujen kansallisten säännösten soveltamisalan olisi lisäksi voitava olla laajempi kuin unionin oikeuden säännösten.

(62)

Asiakirjat, joita olisi käytettävä tällaisen tarkastuksen perustana, olisi valittava siten, että ne mahdollistavat täydellisen tarkastuksen. Tarkastettavat yritykset olisi valittava ottaen huomioon erityisesti yritysten vastuulla toteutettujen toimien luonne, ja maksujen saajana tai suorittajana olevien yritysten aloittainen jakautuminen olisi valittava yrityksillä maataloustukirahaston rahoitusjärjestelmässä olevan taloudellisen merkityksen mukaisesti.

(63)

On tarpeen vahvistaa tarkastuksista vastaavien virkamiesten toimeksianto ja määriteltävä yritysten velvoite antaa kaupalliset asiakirjat heidän saatavilleen määritellyksi ajaksi ja toimittaa heille kaikki heidän pyytämänsä tiedot. Olisi oltava mahdollista, että kaupalliset asiakirjat voidaan ottaa haltuun tietyissä tapauksissa.

(64)

Kun otetaan huomioon maatalouskaupan kansainvälinen rakenne ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan tarve, on tarpeen organisoida yhteistyö jäsenvaltioiden kesken. On myös tarpeen perustaa unionin tasolla keskitetty asiakirjajärjestelmä, joka koskee kolmansiin maihin sijoittautuneita, maksun saajina tai suorittajina olevia yrityksiä.

(65)

Vaikka jäsenvaltioiden vastuulla on vahvistaa itse omat tarkastusohjelmansa, on välttämätöntä, että niistä ilmoitetaan komissiolle, jotta se voi hoitaa valvonta- ja koordinointitehtävänsä sen varmistamiseksi, että ohjelmat hyväksytään tarkoituksenmukaisten arviointiperusteiden mukaisesti ja tarkastus kohdennetaan aloille tai yrityksiin, joihin liittyy suuri petosriski. Jokaisen jäsenvaltion olisi nimettävä yksi tai useampi kaupallisten asiakirjojen tarkastuksen seurannasta ja koordinoinnista vastaava elin. Näiden nimettyjen elinten olisi oltava organisatorisesti riippumattomia viranomaisista, jotka tekevät tarkastuksen ennen maksujen suorittamista. Tarkastusten yhteydessä kerättäviin tietoihin olisi sovellettava salassapitovelvollisuutta.

(66)

Ehdollisuus on tärkeä osa YMP:tä, ja sillä varmistetaan, että maksuilla edistetään kestävyyden korkeaa tasoa, ja varmistetaan viljelijöille tasapuoliset toimintaedellytykset jäsenvaltioissa ja unionissa, etenkin kun on kyse YMP:n sosiaalisista sekä ympäristö- ja ilmastotavoitteista mutta myös kansanterveyteen ja eläinten hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä. Tämä tarkoittaa, että ehdollisuusjärjestelmän vaikuttavuuden varmistamiseksi olisi toteutettava valvontaa ja sovellettava tarvittaessa seuraamuksia. Tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi eri jäsenvaltioiden tuensaajien välillä olisi unionin tasolla otettava käyttöön tietyt yleiset ehdollisuutta koskevat säännöt ja noudattamatta jättämiseen liittyvät valvonta ja seuraamukset.

(67)	Sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot valvovat ehdollisuuden täytäntöönpanoa yhdenmukaistetulla tavalla, on tarpeen säätää valvonnan vähimmäistasosta unionin tasolla, mutta toimivaltaisten valvontaelinten ja valvonnan järjestäminen olisi jätettävä jäsenvaltioiden harkintaan.

(68)

Vaikka jäsenvaltioiden olisi saatava määrätä seuraamuksia koskevista yksityiskohdista, seuraamusten olisi oltava oikeasuhteisia, tehokkaita ja varoittavia, eivätkä ne saisi rajoittaa muiden, unionin tai kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen seuraamusten soveltamista. Seuraamusten oikeasuhteisuuden, tehokkuuden ja varoittavan vaikutuksen varmistamiseksi on aiheellista vahvistaa tällaisten seuraamusten soveltamista ja laskentaa koskevat säännöt. Ottaen huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen, jäljempänä ’unionin tuomioistuin’, tuomio asiassa C-361/19 (18) olisi säädettävä, että seuraamus olisi säännönmukaisesti laskettava sen kalenterivuoden aikana myönnettyjen tai myönnettävien tukien perusteella, jona noudattamatta jättäminen tapahtui, jotta voidaan varmistaa, että yhteys viljelijän menettelyn ja seuraamuksen välillä säilyy. Jos havainnon luonteen vuoksi ei kuitenkaan voida määrittää vuotta, jona noudattamatta jättäminen tapahtui, seuraamusjärjestelmän vaikuttavuuden varmistamiseksi on tarpeen vahvistaa, että näissä tapauksissa seuraamus olisi laskettava sinä kalenterivuonna myönnettyjen tai myönnettävien tukien perusteella, jona noudattamatta jättäminen havaittiin. Jäsenvaltioiden olisi sovellettava tällaisia vähimmäismääriä todetun noudattamatta jättämisen vakavuuden, laajuuden, jatkuvuuden tai toistuvuuden ja tahallisuuden perusteella. Seuraamusten oikeasuhteisuuden varmistamiseksi, jäsenvaltioiden olisi säädettävä, että seuraamuksia ei sovelleta, jos noudattamatta jättämisellä ei ole lainkaan tai jos sillä on vain vähäisiä seurauksia, jotka koskevat asianmaisen toimenpidevaatimuksen tai hoitovaatimuksen täyttämistä., ja perustettava tiedotusmekanismi sen varmistamiseksi, että tuensaajille tiedotetaan havaituista noudattamatta jättämisistä ja mahdollisista korjaavista toimista, jotka on toteutettava.

(69)

Sosiaalisen ehdollisuuden mekanismin olisi perustuttava täytäntöönpanon valvontamenettelyihin, joita työolojen ja -ehtojen sekä sovellettavien työnormien valvonnasta vastaavat toimivaltaiset valvontaviranomaiset tai -elimet toteuttavat. Tällaiset täytäntöönpanon valvontamenettelyt voidaan toteuttaa eri muodoissa kansallisesta järjestelmästä riippuen. Tarkastusten ja täytäntöönpanon valvontamenettelyn tuloksista olisi ilmoitettava maksajavirastoille, ja ne olisi luokiteltava sen mukaan, mikä on niiden arvioitu vakavuusaste asiaankuuluvan lainsäädännön rikkomisen suhteen.

(70)

Sovellettaessa sosiaalisen ehdollisuuden mekanismia YMP:n strategiasuunnitelmissa sekä maksajavirastojen ja työolojen ja -ehtojen ja sovellettavien työnormien valvonnasta vastaavien viranomaisten tai elinten välisissä sopimuksissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kyseisten viranomaisten tai elinten riippumattomuuteen sekä siihen, miten sosiaali- ja työlainsäädäntöä ja sovellettavia työnormeja pannaan täytäntöön ja valvotaan kussakin jäsenvaltiossa. Kyseisen mekanismin olisi pysyttävä riippumattomana kunkin jäsenvaltion erityisestä sosiaalimallista, eikä se saisi vaikuttaa sen toimintaan eikä millään tavoin vaikuttaa myöskään oikeuslaitoksen riippumattomuuteen. Tätä varten olisi varmistettava, että yhtäältä sosiaali- ja työlainsäädännön ja sovellettavien työnormien valvonnasta vastaavien viranomaisten tai elinten ja toisaalta maatalousalan maksajavirastojen vastuualueet erotetaan selkeästi toisistaan siten, että maksajavirastojen tehtävänä on maksujen suorittaminen ja seuraamusten soveltaminen. Työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta sekä niiden oikeutta neuvotella ja tehdä työehtosopimuksia olisi kunnioitettava täysimääräisesti. Niiden riippumattomuutta olisi kunnioitettava myös silloin, kun työmarkkinaosapuolet ovat vastuussa työolojen ja -ehtojen valvonnasta.

(71)

Jotta varmistetaan komission ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön sujuminen YMP:n menojen rahoittamisen osalta ja erityisesti jotta komissio voisi seurata jäsenvaltioiden varainhoitoa sekä tarkastaa ja hyväksyä hyväksyttyjen maksajavirastojen tilit, jäsenvaltioiden on tarpeen säilyttää tietyt tiedot ja toimittaa ne komissiolle.

(72)

Komissiolle toimitettavien tietojen kokoamiseksi ja jotta komissiolla olisi mahdollisuus saada välittömästi käyttöönsä kaikki menoja koskevat tiedot sekä paperimuodossa että sähköisesti, olisi tietojen esittämistä ja toimittamista varten vahvistettava asianmukaiset säännöt, myös määräaikoja koskevat säännöt.

(73)	Koska kansallisten valvontajärjestelmien soveltamisen ja sääntöjenmukaisuuden tarkastamisen yhteydessä saatetaan käsitellä henkilötietoja tai arkaluonteisia liiketoimintatietoja, jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava näissä yhteyksissä saatujen tietojen luottamuksellisuus.

(74)	Unionin varojen moitteettoman hoidon varmistamiseksi ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi sekä jäsenvaltioiden että tuensaajien osalta olisi vahvistettava euron käyttöä koskevat säännöt.

(75)

Kansallisia valuuttoja koskevaan euron valuuttakurssiin saattaa tulla muutoksia toimen toteuttamisen aikana. Sen vuoksi kyseessä oleviin määriin sovellettava valuuttakurssi olisi määritettävä ottaen huomioon määräytymisperuste, jolla toimen taloudellinen tavoite saavutetaan. Käytettävän valuuttakurssin olisi siis oltava sen päivän kurssi, jolta määräytymisperuste otetaan huomioon. On tarpeen tarkentaa kyseistä määräytymisperustetta tai luopua sen käyttämisestä, samalla kun otetaan huomioon tietyt perusteet ja etenkin valuuttamuutosten nopeus. Olisi laadittava erityissäännöt rahatalouden poikkeuksellisia tilanteita varten, joita saattaa syntyä unionin sisällä tai maailmanmarkkinoilla ja joihin on reagoitava viipymättä, jotta voidaan turvata YMP:hen sisältyvien järjestelyjen tehokas toiminta.

(76)

Jäsenvaltioiden, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön, olisi voitava suorittaa maksut YMP:tä koskevasta lainsäädännöstä johtuvia menoja varten euroina kansallisen valuutan sijaan. Tarvitaan erityissäännöt, joilla varmistetaan, että tämä mahdollisuus ei aiheuta perusteetonta hyötyä maksun suorittajille tai vastaanottajille.

(77)

Yksilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaata liikkuvuutta koskevaa unionin oikeutta, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston (asetuksia (EU) 2016/679 (19) ja (EU) 2018/1725 (20) olisi sovellettava henkilötietojen keräämiseen, jota jäsenvaltiot ja komissio suorittavat täyttääkseen tämän asetuksen mukaiset hallinto-, valvonta-, tarkastus-, seuranta- ja arviointivelvoitteensa.

(78)

Maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tuensaajien nimien julkaiseminen on yksi keino vahvistaa kyseisten rahastojen käytön julkista valvontaa, ja se on tarpeen unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi asianmukaisesti. Tämä toteutuu osittain julkaisemiseen liittyvän ennaltaehkäisevän ja pelotevaikutuksen ansiosta, joka osaltaan hillitsee yksittäisten tuensaajien sääntöjenvastaista toimintaa ja samalla osaltaan lisää viljelijöiden henkilökohtaista vastuuta heille annettujen julkisten varojen käytöstä. Asiaankuuluvien tietojen julkaiseminen on johdonmukaista myös unionin tuomioistuimen viimeaikaisen oikeuskäytännön sekä varainhoitoasetuksessa säädetyn lähestymistavan kanssa.

(79)	Tässä yhteydessä olisi asianmukaisesti tunnustettava merkitys, joka kansalaisyhteiskunnalla, joukkoviestimet ja kansalaisjärjestöt mukaan lukien, on petostenvastaisen ja muun julkisten varojen väärinkäytön vastaisen viranomaisten hallinnoiman valvontakehyksen vahvistamisessa.

(80)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1060 (21) vahvistetaan säännöt, jotka koskevat avoimuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen täytäntöönpanossa ja kyseisiin rahastoihin sisältyviä ohjelmia koskevassa tiedotuksessa. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi olisi säädettävä, että kyseisiä sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin myös maataloustukirahaston ja maaseuturahaston interventioiden tuensaajiin.

(81)

Maataloustukirahaston ja maaseuturahaston varojen käytön julkisen valvonnan tavoite voidaan saavuttaa ainoastaan, jos tietyt tuensaajia koskevat tiedot saatetaan yleisön tietoon. Kyseisiin tietoihin olisi kuuluttava tuensaajan henkilötiedot, myönnetty määrä, se, mistä rahastosta kyseinen määrä on myönnetty, sekä asianomaisen toimen tarkoitus ja erityistavoite. Kyseiset tiedot olisi julkaistava haitaten mahdollisimman vähän tuensaajien oikeutta yksityiselämänsä kunnioitukseen ja oikeutta henkilötietojen suojaan. Molemmat kyseiset oikeudet tunnustetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa.

(82)

Kun otetaan huomioon tarve lisätä maataloustukirahaston ja maaseuturahaston YMP-varojen jakamista koskevaa avoimuutta, mukaan lukien YMP:n tuensaajiin liittyvät omistusrakenteet, jäsenvaltion jälkikäteen julkaiseman luettelon YMP:n varojen tuensaajista olisi myös mahdollistettava yritysryhmien yksilöinti. Tämä edistäisi merkittävästi omistusrakenteiden seurantaa ja helpottaisi unionin varojen väärinkäytön, eturistiriitojen ja korruption tutkintaa.

(83)

Kun julkaistaan tiedot toimesta, jonka nojalla viljelijällä on oikeus saada tukea, sekä tuen tarkoituksesta ja erityistavoitteesta, yleisö saa konkreettista tietoa tuetusta toiminnasta ja myönnetyn tuen käyttötarkoituksesta. Tällaisen yleiskatsauksen saattamisella yleisön tietoon olisi ennaltaehkäisevä ja pelotevaikutus, ja sillä autettaisiin suojaamaan unionin taloudellisia etuja.

(84)

Näiden tietojen julkaiseminen yhdessä niiden yleisten tietojen kanssa, joista säädetään tässä asetuksessa, lisää YMP:n yhteydessä tapahtuvan unionin varojen käytön avoimuutta, mikä parantaa kyseisen politiikan näkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä. Se lisää kansalaisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekomenettelyihin, ja sen avulla varmistetaan hallinnon entistä suurempi hyväksyttävyys, toimivuus ja vastuuvelvollisuus kansalaisiin nähden. Se myös tuo kansalaisten tietoon konkreettisia esimerkkejä maatalouden tuottamista julkishyödykkeistä ja tukee näin maatalousalalle myönnettävän kansallisen ja unionin tuen hyväksyttävyyttä.

(85)

Sen vuoksi tästä seuraa, että asiaankuuluvien tietojen yleisestä julkaisemisesta säätäminen ei mene pidemmälle kuin on tarpeen demokraattisessa yhteiskunnassa, kun otetaan huomioon tarve suojata unionin taloudelliset edut ja maataloustukirahaston ja maaseuturahaston varojen käyttöä koskevan julkisen seurannan ensisijainen tavoite.

(86)

Tietosuojavaatimusten noudattamiseksi maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tuensaajille olisi ilmoitettava heitä koskevien tietojen julkaisemisesta etukäteen. Heille olisi myös tiedotettava siitä, että unionin ja jäsenvaltioiden tarkastus- ja tutkintaelimet voivat käsitellä heidän henkilötietojaan unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi. Lisäksi tuensaajille olisi ilmoitettava, millaisia oikeuksia heillä on asetuksen (EU) 2016/679 nojalla ja millaisia menettelyjä kyseisiä oikeuksia harjoitettaessa sovelletaan.

(87)

Tiettyjen tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi tai muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (22) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(88)

Jotta voidaan varmistaa maksajavirastojen ja koordinointielinten moitteeton toiminta, julkisen intervention menojen rahoittaminen maataloustukirahastosta ja unionin talousarvioon maataloustukirahastoa varten otettujen määrärahojen moitteeton hallinnointi, kyseisen säädösvallan siirron olisi koskettava vähimmäisedellytyksiä, jotka koskevat maksajavirastojen hyväksyntää sekä koordinointielinten nimeämistä ja hyväksyntää, julkisiin interventioihin liittyviä maksajavirastojen velvoitteita sekä maksajavirastojen hallinto- ja valvontavastuiden sisältöä. Jotta varmistetaan rahoituskurin johdonmukainen noudattaminen jäsenvaltioissa, kyseisen säädösvallan siirron olisi lisäksi katettava myös jäsenvaltioiden viljelijöihin soveltaman rahoituskurin laskentaa koskevat säännöt. Jotta varmistetaan julkisen intervention kulujen asianmukainen hallinnointi, kyseisen säädösvallan siirron olisi lisäksi katettava myös unionin talousarviosta julkisen intervention yhteydessä rahoitettavien toimenpiteiden tyypit sekä korvausedellytykset, tukikelpoisuusedellytykset ja laskentamenetelmät maksajavirastojen tosiasiallisesti havaitsemien seikkojen tai komission määrittämien kiinteiden määrien taikka alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä säädettyjen kiinteiden tai muuttuvien määrien perusteella sekä säännöt, jotka koskevat toimien arvon määritystä julkisen intervention yhteydessä, julkisen intervention alaisten tuotteiden menetyksen tai pilaantumisen tapauksessa toteutettavia toimenpiteitä sekä rahoitettavien määrien vahvistamista.

(89)

Jotta komissio voisi myöntää unionin rahoitusta ennen aikaisinta mahdollista maksupäivää tai viimeisen mahdollisen maksupäivän jälkeen toteutuneisiin menoihin ja samalla rajoittaa rahoitusvaikutuksia, kyseisen säädösvallan siirron olisi katettava myös poikkeukset maksajavirastojen tuensaajille ennen aikaisinta mahdollista maksupäivää tai viimeisen mahdollisen maksupäivän jälkeen suorittamien maksujen maksukelvottomuudesta. Jotta jäsenvaltioita koskevat olosuhteet ja edellytykset olisivat selkeät, säädösvallan siirron olisi lisäksi katettava maksujen keskeyttämisen aste vuotuisen tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn yhteydessä, maksujen keskeyttämisen aste ja kesto sekä kyseisten määrien palauttamisen tai vähentämisen edellytykset monivuotinen tuloksellisuuden seuranta huomioon ottaen. tämän säädösvallan siirron olisi katettava myös interventiot tai toimenpiteet, joista jäsenvaltiot voivat maksaa ennakkomaksuja, jotta voidaan varmistaa jatkuvuus asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 vahvistettujen sääntöjen sekä asiaa koskevien täytäntöönpano- ja delegoitujen sääntöjen kanssa noudattaen varainhoitoasetuksen 11 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädettyjä rahoituksen enimmäismääriä. Niiden tulojen huomioon ottamiseksi, joita maksajavirastot keräävät unionin talousarviota varten, kun ne suorittavat maksuja jäsenvaltioiden toimittamien menoilmoitusten perusteella, tämän säädösvallan siirron olisi katettava myös edellytykset, joiden mukaisesti tietyntyyppiset menot ja tulot maataloustukirahaston ja maaseuturahaston yhteydessä on korvattava. Lisäksi jotta käytettävissä olevat määrärahat voitaisiin jakaa tasapuolisesti jäsenvaltioiden kesken, tämän säädösvallan siirron olisi katettava määrien sitomiseen ja maksamiseen sovellettavat menetelmät tilanteessa, jossa unionin talousarviota ei ole hyväksytty varainhoitovuoden alussa tai suunniteltujen sitoumusten kokonaismäärä ylittää varainhoitoasetuksen 11 artiklan 2 kohdassa säädetyn kynnysarvon.

(90)

Tämän säädösvallan siirron olisi paikalla tehtäviin tarkastuksiin sekä asiakirjojen ja tietojen saatavuuteen liittyvien säännösten asianmukaisen ja tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi katettava myös jäsenvaltioiden erityiset velvollisuudet tarkastusten ja asiakirjojen ja tietojen saatavuuden osalta, jäsenvaltioiden esittämien perustelujen perusteet ja vähennysten soveltamisen menetelmät ja perusteet vuotuisen tuloksellisuuden tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä sekä rahoitusoikaisujen soveltamisen perusteet ja menetelmät sääntöjenmukaisuuden tarkastamista koskevan menettelyn yhteydessä.

(91)

Lisäksi jotta tarkastusten toteuttaminen olisi moitteetonta ja tehokasta ja tukikelpoisuusedellytykset voitaisiin tarkastaa tehokkaalla, yhdenmukaisella ja syrjimättömällä tavalla unionin taloudellisia etuja suojaten, säädösvallan siirron olisi katettava, silloin kun järjestelmän moitteeton hallinnointi sitä edellyttää, säännöt tullimenettelyä ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 952/2013 (23) säädettyjä menettelyjä koskevista lisävaatimuksista. Jotta varmistetaan syrjimätön kohtelu, oikeudenmukaisuus ja oikeasuhteisuus vakuuksia asetettaessa, tämän säädösvallan siirron olisi katettava vakuuksia koskevat säännöt, joilla varmistetaan tasavertainen kohtelu, joilla määritetään vastuutaho velvoitteen jäädessä täyttämättä ja joilla vahvistetaan erityistilanteet, joissa toimivaltainen viranomainen voi luopua vakuusvaatimuksesta, vahvistetaan asetettavaan vakuuteen ja takaajaan sovellettavat edellytykset, vahvistetaan vakuuden asettamista ja vapauttamista koskevat edellytykset ja ennakkomaksujen yhteydessä asetettuihin vakuuksiin liittyvät erityisedellytykset, sekä säännöt, joilla vahvistetaan noudattamatta jättämisestä aiheutuvat seuraamukset sellaisten velvoitteiden tapauksessa, joiden osalta on asetettu vakuus.

(92)

Yhdennetyn järjestelmän osalta säädösvallan siirron olisi lisäksi katettava viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän, paikkatietoperusteisen hakujärjestelmän ja pinta-alamonitorointijärjestelmän laadunarviointia koskevat säännöt sekä viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän, tuensaajien tunnistamisjärjestelmän sekä tukioikeuksien tunnistamis- ja rekisteröintijärjestelmän säännöt.

(93)

Lisäksi alakohtaisen maatalouslainsäädännön muutoksiin vastaamiseksi ja jälkitarkastusjärjestelmän tehokkuuden varmistamiseksi tämän säädösvallan siirron olisi katettava niiden sääntöjen vahvistaminen, jotka koskevat toimien tarkastuksesta poissuljettuja toimenpiteitä. Jotta varmistetaan jäsenvaltioiden tasapuoliset toimintaedellytykset sekä seuraamusjärjestelmien tehokkuus, oikeasuhteisuus ja ennalta estävä vaikutus ehdollisesti ja sosiaalisesti ehdollisesti, tämän säädösvallan siirron olisi katettava yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat tällaisten seuraamusten soveltamista ja laskemista.

(94)

Lisäksi määräytymisperusteen täsmentämiseksi tai sen korjaamiseksi markkinajärjestelyyn tai kyseessä olevaan määrään liittyvistä erityisistä syistä ja jotta jäsenvaltiot, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön, eivät soveltaisi eri valuuttakursseja yhtäältä pidettäessä kirjaa saaduista tuloista tai tuensaajille maksetuista tuista muuna valuuttana kuin euroina ja toisaalta maksajaviraston laatiessa menoilmoitusta, säädösvallan siirron olisi katettava säännöt, jotka koskevat määräytymisperustetta ja euroalueeseen kuulumattomissa jäsenvaltioissa käytettävää valuuttakurssia sekä maksajaviraston laatimissa menoilmoituksissa ja julkisen varastoinnin toimien kirjaamisessa maksajaviraston tileille käytettävää valuuttakurssia. Jotta estetään se, että kansalliseen valuuttaan liittyvät poikkeukselliset käytännöt vaarantavat unionin oikeuden soveltamisen, tämän säädösvallan siirron olisi katettava poikkeukset, jotka koskevat tässä asetuksessa säädettyjä euron käyttöä koskevia sääntöjä.

(95)	Jotta mahdollistetaan joustava siirtyminen asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 vahvistetuista säännöistä tässä asetuksessa vahvistettuihin sääntöihin, tämän säädösvallan siirronolisi katettava siirtymäsäännösten vahvistaminen.

(96)	Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (24) mukaisesti.

(97)

Komission täytäntöönpanovallan olisi liityttävä sääntöihin, jotka koskevat menettelyjä maksajavirastojen nimeämiseksi ja hyväksynnän myöntämiseksi, peruuttamiseksi ja tarkistamiseksi ja koordinointielinten hyväksynnän myöntämiseksi sekä maksajavirastojen hyväksynnän valvomiseksi; maksajavirastojen johdon vahvistuslausumien perustana olevia tarkastuksia koskevia järjestelyjä ja menettelyjä sekä niiden rakennetta ja muotoa; koordinointielinten toimintaa ja niiden toteuttamaa tietojen ilmoittamista komissiolle, todentamisviranomaisten toimintaa, kuten suoritettavia tarkastuksia ja kyseisten tarkastusten kohteeksi valittavia elimiä, sekä todistuksia ja kertomuksia oheisasiakirjoineen, jotka todentamisviranomaisen on laadittava.

(98)

Komission täytäntöönpanovallan olisi katettava myös tarkastusperiaatteet, joihin todentamisviranomaisten lausunnot perustuvat, mukaan lukien riskien arviointi, sisäiset tarkastukset ja todentavan aineiston edellytetty taso sekä tarkastusmenetelmät, joita todentamisviranomaisten on käytettävä lausuntonsa antamiseksi ottaen huomioon kansainväliset tarkastussuositukset.

(99)

Komission täytäntöönpanovallan olisi katettava myös rahoituskurimenettelyn puitteissa suorien tukien muodossa oleviin interventioihin sovellettavan mukautusasteen vahvistaminen ja sen mukauttaminen sekä niiden jaksottamattomien määrärahojen määrä, jotka siirretään varainhoitoasetuksen 12 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti kyseisten interventioiden rahoittamiseksi; ja budjettikurimenettelyn puitteissa maksujen määrän alustava vahvistaminen ja käytettävissä olevien määrärahojen alustava jako jäsenvaltioiden kesken sekä unionin kokonaisrahoituksen vahvistaminen jäsenvaltioittain.

(100)

Komission täytäntöönpanovallan olisi katettava myös julkisten interventiotoimenpiteiden rahoitukseen osoitettavien määrien vahvistaminen, säännöt, jotka koskevat pinta-alamonitorointijärjestelmässä tarvittavan komission hankkiman satelliittidatan rahoitusta ja toimia, jotka komissio toteuttaa kaukokartoitussovellusten avulla maatalousresurssien seurantaa varten, komission suorittamassa satelliittidatan hankinnassa maatalousresurssien seurantaa varten noudatettava menettely, satelliitti- ja meteorologisen datan hankintaa, kehittämistä ja käyttöä säätelevä kehys sekä sovellettavat määräajat.

(101)

Lisäksi komission täytäntöönpanovallan olisi katettava sen määräajan vahvistaminen, jonka kuluessa hyväksyttyjen maksajavirastojen on laadittava ja toimitettava komissiolle maaseudun kehittämisen interventioihin liittyvät välimaksuja koskevat menoilmoitukset, sekä säännöt maksumääräaikoja koskevan mekanismin moitteettoman toiminnan edellyttämästä menettelystä ja muista käytännön järjestelyistä; jäsenvaltioille maksettavien kuukausi- tai välimaksujen keskeyttäminen ja keskeyttämisen peruuttaminen ja välimaksujen vähentäminen, sekä säännöt toimintasuunnitelmien rakenteesta e sekä niiden laatimismenettely. Täytäntöönpanovallan olisi katettava myös lisäsäännöt, maksajavirastojen erillistä kirjanpitoa koskeviin yksityiskohtiin liittyvien erityisten ongelmien ratkaisemiseksi; sekä erityisedellytykset, joita sovelletaan maksajavirastojen kirjanpidossa ilmoitettaviin tietoihin; sekä säännöt, jotka ovat tarpeen ja perusteltuja kiireellisessä tapauksessa maksumääräaikoihin ja ennakkomaksuihin liittyvien erityisten ongelmien ratkaisemiseksi; säännöt, jotka koskevat julkisena varastointina toteutettavien interventiotoimenpiteiden rahoitusta ja kirjanpitoa, sekä muut maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitetut menot, ja maksusitoumusten ilman eri toimenpiteitä tapahtuvaa vapauttamista koskevan menettelyn täytäntöönpanoon sovellettavat ehdot ja edellytykset.

(102)

Lisäksi komission täytäntöönpanovallan olisi katettava ehdot, joita noudattaen suoritettuja maksuja koskevat asiakirjat ja tiedot on säilytettävä, niitä yhteistyövelvollisuuksia koskevat menettelyt, joita jäsenvaltioiden on noudatettava komission paikalla tekemien tarkastusten ja tiedonsaannin osalta; vuotuinen tilien tarkastaminen ja hyväksyminen, mukaan luettuna säännöt, jotka koskevat toimia, jotka ovat tarpeen kyseisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymisen ja täytäntöönpanon yhteydessä, vuotuinen tuloksellisuuden tarkastaminen ja hyväksyminen, mukaan luettuna täytäntöönpanosäädösten hyväksymisen ja täytäntöönpanon yhteydessä toteutettavat toimenpiteet, komission ja jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto, noudatettavat menettelyt ja määräajat, sääntöjenmukaisuuden tarkastamista koskeva menettely, mukaan luettuna täytäntöönpanosäädösten hyväksymisen ja täytäntöönpanon yhteydessä toteutettavat toimenpiteet, komission ja jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto, noudatettavat määräajat ja sovittelumenettely, aiheettomasti suoritettujen maksujen takaisinperinnästä saatavien summien mahdollista vähentämistä ja niiden ilmoitusten ja tiedoksiantojen muotoa, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tässä jaksossa tarkoitettujen velvoitteiden yhteydessä, koskevat säännöt ja unionin talousarvioon otettujen määrien jättäminen unionin rahoituksen ulkopuolelle ja niiden ilmoitusten ja tiedoksiantojen muoto, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle noudattamatta jättämisen vuoksi suoritettavan takaisinperinnän yhteydessä.

(103)

Komission täytäntöönpanovallan olisi katettava myös säännöt, joilla pyritään saavuttamaan unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevien jäsenvaltioiden velvoitteiden yhdenmukainen soveltaminen, sekä tarvittavat säännöt tarkastusten yhdenmukaiseksi soveltamiseksi unionissa.

(104)

Lisäksi komission täytäntöönpanovallan olisi katettava asetettavan vakuuden muoto sekä vakuuden asettamisessa, sen hyväksymisessä ja alkuperäisen vakuuden korvaamisessa käytettävä menettely; vakuuden vapauttamisessa käytettävät menettelyt ja jäsenvaltioiden tai komission vakuuksien yhteydessä tekemä ilmoitus.

(105)

Komission täytäntöönpanovallan olisi katettava myös säännöt, jotka koskevat viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän, paikkatietoperusteisen hakujärjestelmän ja pinta-alamonitorointijärjestelmän laatua koskevien arviointikertomusten muotoa, sisältöä ja toimittamista komissiolle tai komission saataville, ja säännöt, jotka koskevat korjaavia toimia, joita jäsenvaltiot toteuttavat kyseisissä järjestelmissä havaittujen puutteiden osalta, sekä peruspiirteet ja säännöt, jotka koskevat tukihakemusjärjestelmää ja pinta-alamonitorointijärjestelmää sekä sen asteittaista käyttöönottoa.

(106)

Komission täytäntöönpanovallan olisi myös katettava säännöt, joita tarvitaan kaupallisten asiakirjojen tarkastamista koskevien sääntöjen yhdenmukaiseen soveltamiseen. Niiden olisi myös katettava säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden komissiolle toimittamia tietoja, ja toimenpiteet unionin oikeuden soveltamisen suojaamiseksi, jos on todennäköistä, että kansalliseen valuuttaan liittyvät poikkeukselliset valuuttakäytännöt vaarantavat sen.

(107)

Lisäksi komission täytäntöönpanovallan olisi katettava säännöt maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tuensaajien julkaisemisen muodosta ja aikataulusta, velvollisuudesta toteuttaa yhdenmukaisesti tuensaajille osoitettava ilmoitus siitä, että heitä koskevat tiedot julkaistaan, sekä komission ja jäsenvaltioiden tekemästä yhteistyöstä maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tuensaajien julkaisemisen alalla.

(108)

Tiettyjä täytäntöönpanosäädöksiä hyväksyttäessä olisi käytettävä neuvoa-antavaa menettelyä. Kun kyseessä ovat täytäntöönpanosäädökset, jotka koskevat komission laskemia määriä, neuvoa-antava menettely antaa komissiolle mahdollisuuden täyttää talousarvion hoitoa koskevan tehtävänsä kaikilta osin, ja sen avulla pyritään lisäämään tehokkuutta, ennustettavuutta ja nopeutta määräajat ja talousarviomenettelyt huomioon ottaen. Kun kyseessä ovat täytäntöönpanosäädökset, jotka koskevat jäsenvaltioille suoritettavia maksuja sekä tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyä ja tuloksellisuuden vuotuista tarkastamis- ja hyväksymismenettelyä, neuvoa-antava menettely antaa komissiolle mahdollisuuden täyttää talousarvion hoitoa koskevan tehtävänsä kaikilta osin ja tarkastaa kansallisten maksajavirastojen vuotuiset tilitykset tilitysten hyväksymistä varten tai, jos menoa ei ole toteutettu unionin sääntöjen mukaisesti, sulkea tällainen meno unionin rahoituksen ulkopuolelle. Muiden täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi sovellettava tarkastelumenettelyä.

(109)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta soveltamatta asetusta (EU) N:o 182/2011, jotka koskevat maataloustukirahaston menoja varten käytettävissä olevan nettomäärän vahvistamista, niiden kuukausimaksujen määrittämistä, jotka sen pitäisi suorittaa jäsenvaltioiden tekemien menoilmoitusten perusteella, ja lisämaksuista tai vähennyksistä päättämistä kuukausimaksuja koskevan menettelyn yhteydessä.

(110)

Asetus (EU) N:o 1306/2013 olisi sen vuoksi kumottava.

(111)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita tämän asetuksen ja YMP:n muiden välineiden välisten yhteyksien ja jäsenvaltioiden käytettävissä olevien taloudellisten resurssien rajallisuuden vuoksi, vaan tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla takaamalla monivuotinen unionin rahoitus ja keskittämällä se unionin prioriteetteihin. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

(112)

Suunniteltujen toimenpiteiden sujuvan täytäntöönpanon varmistamiseksi ja niihin liittyvän tilanteen kiireellisyyden vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Soveltamisala

Tässä asetuksessa annetaan säännöt yhteisen maatalouspolitiikan, jäljempänä ’YMP’, rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja erityisesti seuraavista:

a)	YMP:n mukaisten menojen rahoitus;

b)	hallinto- ja valvontajärjestelmät, jotka jäsenvaltioiden on perustettava;

c)	tilien tarkastamisen ja hyväksymisen sekä sääntöjenmukaisuuden tarkastamisen menettelyt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)	’sääntöjenvastaisuudella’ asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua väärinkäyttöä;

’hallintojärjestelmillä’ tämän asetuksen II osaston II luvussa tarkoitettuja hallintoelimiä sekä unionin perusvaatimuksia, mukaan lukien jäsenvaltioiden velvoitteet, jotka koskevat tämän asetuksen 59 artiklassa tarkoitettua unionin taloudellisten etujen tehokasta suojaamista sekä komission hyväksymien, niiden omien YMP:n strategiasuunnitelmien täytäntöönpanoa asetuksen (EU) 2021/2115 9 artiklan mukaisesti ja kyseisen asetuksen 134 artiklassa tarkoitettua vuotuista tuloksellisuuskertomusta varten käyttöön otettua raportointijärjestelmää;

c)	’unionin perusvaatimuksilla’ asetuksessa (EU) 2021/2115 ja tässä asetuksessa, varainhoitoasetuksessa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/24/EU (25) säädettyjä vaatimuksia;

d)	’vakavilla puutteilla hallintojärjestelmien moitteettomassa toiminnassa’ järjestelmäpuutetta, ottaen huomioon sen toistuvuus, vakavuus ja kielteinen vaikutus menoilmoituksen oikeellisuuteen, tuloksellisuuden raportointiin tai unionin oikeuden noudattamiseen;

e)	’tuotosindikaattorilla’ asetuksen (EU) 2021/2115 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tuotosindikaattoria;

f)	’tulosindikaattorilla’ asetuksen (EU) 2021/2115 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tulosindikaattoria;

’toimintasuunnitelmalla’ jäsenvaltion tämän asetuksen 41 ja 42 artiklan soveltamiseksi komission pyynnöstä ja sitä kuullen laatimaa suunnitelmaa tapauksissa, joissa jäsenvaltion hallintojärjestelmien toiminnassa havaitaan vakavia puutteita, tai asetuksen (EU) 2021/2115 135 artiklassa tarkoitetuissa olosuhteissa; suunnitelma sisältää tarvittavat korjaavat toimet ja asiaankuuluvan täytäntöönpanon määräajan tämän asetuksen 41 ja 42 artiklan mukaisesti.

3 artikla

Ylivoimaisen esteen tapauksissa ja poikkeuksellisissa olosuhteissa sovellettavat vapautukset

1. YMP:n rahoittamisen, hallinnoimisen ja seurannan yhteydessä ylivoimainen este ja poikkeukselliset olosuhteet voidaan hyväksyä erityisesti seuraavissa tilanteissa:

a)	tilaan merkittävällä tavalla vaikuttava ankara luonnonkatastrofi tai ankara sääilmiö;

b)	tilan kotieläinrakennusten tuhoutuminen onnettomuudessa;

c)	eläinkulkutauti, kasvitaudin puhkeaminen tai kasvintuhoojan esiintyminen, joka vahingoittaa tuensaajan koko karjaa tai osaa siitä tai viljelykasveja;

d)	koko tilan tai sen merkittävän osan pakkolunastus, jos kyseinen pakkolunastus ei ollut ennakoitavissa hakemuksen jättöpäivänä;

e)	tuensaajan kuolema;

f)	tuensaajan pitkäaikainen kyvyttömyys harjoittaa ammattiaan.

2. Jos 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu ankara luonnonkatastrofi tai ankara sääilmiö vaikuttaa merkittävällä tavalla tarkasti määriteltyyn alueeseen, asianomainen jäsenvaltio voi pitää koko kyseistä aluetta alueena, johon kyseinen katastrofi tai ilmiö on vaikuttanut merkittävällä tavalla.

II OSASTO

MAATALOUSRAHASTOJA KOSKEVAT YLEISET SÄÄNNÖKSET

I LUKU

Maatalousrahastot

4 artikla

Maatalousmenojen rahoittamiseen tarkoitetut rahastot

YMP:n eri interventioiden ja toimenpiteiden rahoitus unionin yleisestä talousarviosta, jäljempänä ’unionin talousarvio’, tapahtuu seuraavista:

a)	Euroopan maatalouden tukirahasto, jäljempänä ’maataloustukirahasto’;

b)	Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, jäljempänä ’maaseuturahasto’.

5 artikla

Maataloustukirahaston menot

1. Maataloustukirahasto toteutetaan joko jäsenvaltioiden ja unionin väliseen yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin kautta 2 kohdan mukaisesti tai suoran hallinnoinnin kautta 3 kohdan mukaisesti.

2. Maataloustukirahastosta rahoitetaan yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa seuraavat:

a)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 (26) säädetyt maatalousmarkkinoita säätelevät tai tukevat toimenpiteet;

b)	unionin rahoitusosuus asetuksen (EU) 2021/2115 III osaston III luvussa tarkoitettuihin tiettyjen alojen interventioihin;

c)	asetuksen (EU) 2021/2115 16 artiklassa tarkoitetut, YMP:n strategiasuunnitelman mukaiset viljelijöille myönnettävien suorien tukien muodossa olevat interventiot;

d)	unionin rahoitusosuus maataloustuotteita koskeviin komission valitsemiin tiedotus- ja menekinedistämistoimiin, joita jäsenvaltiot toteuttavat unionin sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa;

e)	unionin rahoitusosuus asetuksessa (EU) N:o 228/2013 säädettyihin unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettaviin maatalousalan erityistoimenpiteisiin sekä asetuksessa (EU) N:o 229/2013 säädettyihin Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettaviin maatalousalan erityistoimenpiteisiin.

3. Maataloustukirahastosta rahoitetaan suoran hallinnoinnin avulla seuraavat menot:

a)	komission suoraan toteuttamat tai kansainvälisten organisaatioiden kautta toteutetut maataloustuotteiden menekinedistämistoimet;

b)	unionin oikeuden mukaisesti toteutetut toimenpiteet maatalouden geenivarojen säilyttämiseksi, kuvaamiseksi, keräämiseksi ja käyttämiseksi;

c)	maatalouden kirjanpidon tietojärjestelmien käyttöönotto ja ylläpito;

d)	maatalouden tiedonkeruujärjestelmät, joihin kuuluu myös maatilojen rakennetta koskeva tiedonkeruu.

6 artikla

Maaseuturahaston menot

Maaseuturahasto toteutetaan jäsenvaltioiden ja unionin väliseen yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin mukaisesti. Siitä rahoitetaan unionin rahoitusosuus asetuksen (EU) 2021/2115 III osaston IV luvussa tarkoitettuihin YMP:n strategiasuunnitelmien mukaisiin maaseudun kehittämisen interventioihin ja kyseisen asetuksen 125 artiklan mukaisiin toimiin.

7 artikla

Muut menot, mukaan lukien tekninen apu

Maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta voidaan rahoittaa suoraan komission aloitteesta tai komission lukuun YMP:n täytäntöön panemiseksi tarvittavia valmistelu- ja seurantatoimenpiteitä, hallinnollisen ja teknisen avun toimia sekä arviointi- ja tarkastustoimia. Tähän kuuluvat erityisesti:

YMP:n analysointiin, hallinnointiin, seurantaan ja toteuttamiseen sekä sitä koskevien tietojen vaihtamiseen tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien sen vaikutusten, ympäristötoimien tuloksellisuuden ja unionin tavoitteissa saavutetun edistymisen arviointi, sekä valvontajärjestelmien ja teknisen ja hallinnollisen avun täytäntöönpanoon liittyvät toimenpiteet;

b)	pinta-alamonitorointijärjestelmään tarvittavan satelliittidatan hankinta, josta komissio huolehtii 24 artiklan mukaisesti;

c)	komission kaukokartoitussovellusten avulla toteuttamat toimet 25 artiklan mukaista maatalousresurssien seurantaa varten;

d)	toimenpiteet YMP:n rahoittamiseen käytettäviä rahastoja koskevaan tiedottamiseen, yhteenliitettävyyteen, seurantaan ja varainhoidon valvontaan liittyvien menetelmien ja teknisten välineiden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi;

e)	YMP:tä koskevat tiedotustoimet 46 artiklan mukaisesti;

YMP:tä koskevat selvitykset sekä maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitettujen toimenpiteiden arviointi, mukaan luettuna arviointimenetelmien parantaminen ja YMP:n parhaita käytäntöjä koskevien tietojen vaihto, asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemiset sekä Euroopan investointipankin, jäljempänä ’EIP’, kanssa tehdyt selvitykset;

g)	tarvittaessa rahoitusosuudet neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (27) mukaisesti perustetuille YMP:n alalla toimiville toimeenpanovirastoille;

rahoitusosuus maaseudun kehittämisen interventioiden yhteydessä toteutettaville tiedon levitykseen, tietämyksen lisäämiseen, yhteistyön edistämiseen ja kokemusten vaihtoon asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa unionin tasolla liittyville toimenpiteille, mukaan luettuna asianomaisten toimijoiden verkostoituminen;

i)	tietojenkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyvät tietotekniset verkot, mukaan luettuina organisaation omat tietotekniikkajärjestelmät, joita tarvitaan YMP:n hallinnoinnissa;

tunnusten kehittämiseksi, rekisteröimiseksi ja suojaamiseksi unionin laatujärjestelmien puitteissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (28) 44 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja asianomaisten teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä tarvittavat tietotekniikan uudet sovellukset.

II LUKU

Hallintoelimet

8 artikla

Toimivaltainen viranomainen

1. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä ministeriötason viranomainen, joka vastaa

a)	9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen maksajavirastojen hyväksynnän myöntämisestä, uudelleen tarkastelemisesta ja peruuttamisesta;

b)	10 artiklassa tarkoitetun koordinointielimen nimeämisestä ja sen hyväksynnän myöntämisestä, uudelleen tarkastelemisesta ja peruuttamisesta;

c)	12 artiklassa tarkoitetun todentamisviranomaisen nimeämisestä ja nimeämisen peruuttamisesta ja sen varmistamisesta, että tällainen elin on aina nimettynä;

d)	toimivaltaiselle viranomaiselle tämän luvun nojalla osoitettujen tehtävien suorittamisesta.

2. Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä virallinen päätös komission 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti vahvistamien vähimmäisedellytysten tarkastelun perusteella maksajaviraston hyväksynnän myöntämisestä tai, sen jälkeen kun hyväksyntää on tarkasteltu uudelleen, hyväksynnän peruuttamisesta sekä koordinointielimen nimeämisestä ja hyväksynnästä ja sen hyväksynnän peruuttamisesta.

3. Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä virallinen päätös todentamisviranomaisen nimeämisestä ja nimeämisen peruuttamisesta varmistaen samalla, että tällainen elin on aina nimettynä.

4. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava komissiolle viipymättä kaikista maksajaviraston hyväksynnöistä ja hyväksynnän peruuttamisista ja koordinointielimen nimeämisestä ja hyväksynnästä ja sen hyväksynnän peruuttamisesta sekä todentamisviranomaisen nimeämisestä ja nimeämisen peruuttamisesta.

9 artikla

Maksajavirastot

1. Maksajavirastot ovat jäsenvaltioiden tai, tapauksen mukaan, niiden alueiden viranomaisia tai elimiä, jotka vastaavat 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklassa tarkoitettujen menojen hallinnoinnista ja valvonnasta.

Maksajavirastot voivat siirtää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tehtävien täytäntöönpanon toiselle tukien maksua lukuun ottamatta.

2. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä maksajavirastoiksi viranomaisia tai elimiä, joilla on hallintorakenne ja sisäisen valvonnan järjestelmä, jotka riittävät takaamaan maksujen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden sekä asianmukaisen kirjanpidon. Tätä varten maksajavirastojen on täytettävä komission 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla vahvistamat hyväksynnän vähimmäisedellytykset, jotka koskevat sisäistä ympäristöä, valvontatoimia, tiedotusta ja viestintää sekä seurantaa.

Kunkin jäsenvaltion on perustuslakinsa säännökset huomioon ottaen rajoitettava hyväksyttyjen maksajavirastojensa määrä

a)	enintään yhteen maksajavirastoon jäsenvaltiota tai tapauksen mukaan aluetta kohden ja

b)	yhteen maksajavirastoon, joka hallinnoi sekä maataloustukirahaston että maaseuturahaston menoja, jos käytössä on vain kansallisen tason maksajavirastoja.

Jos jäsenvaltio perustaa maksajaviraston aluetasolla, sen on kuitenkin lisäksi joko hyväksyttävä kansallisen tason maksajavirasto sellaisia tukijärjestelmiä varten, joita niiden luonteen mukaisesti on hallinnoitava kansallisella tasolla, tai annettava tällaisten tukijärjestelmien hallinnointi alueellisille maksajavirastoilleen.

Poiketen siitä, mitä tämän kohdan toisessa alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat säilyttää maksajavirastot, jotka on hyväksytty ennen 15 päivää lokakuuta 2020, edellyttäen, ne toimivaltainen viranomainen vahvistaa 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla päätöksellä, että ne täyttävät tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut hyväksymisen vähimmäisedellytykset.

Maksajavirastot, jotka eivät ole hoitaneet maataloustukirahaston tai maaseuturahaston menojen hallinnointia vähintään kolmeen vuoteen, menettävät hyväksyntänsä.

Jäsenvaltiot eivät saa hyväksyä uusia maksajavirastoja 7 päivän joulukuuta 2021 jälkeen lukuun ottamatta toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuja tapauksia, joissa perustuslain säännökset huomioon ottaen alueelliset maksajavirastot voivat lisäksi olla tarpeen.

3. Varainhoitoasetuksen 63 artiklan 5 ja 6 kohdan soveltamiseksi hyväksytystä maksajavirastosta vastaavan henkilön on laadittava ja toimitettava komissiolle viimeistään seuraavan maatalouden varainhoitovuoden helmikuun 15 päivänä seuraavat tiedot:

vuotuiset tilitykset niistä menoista, joita kyseisen hyväksytyn maksajaviraston tehtävissä on toteutettu, siten kuin varainhoitoasetuksen 63 artiklan 5 kohdan a alakohdassa säädetään; tilitykseen on liitettävä tämän asetuksen 53 artiklan mukaista tilien tarkastamista ja hyväksymistä varten tarvittavat tiedot;

b)	tämän asetuksen 54 artiklan 1 kohdassa ja asetuksen (EU) 2021/2115 134 artiklassa tarkoitettu vuotuinen tuloksellisuuskertomus, joka osoittaa, että menot on suoritettu tämän asetuksen 37 artiklan mukaisesti;

vuotuinen yhteenveto lopullisista tarkastuskertomuksista ja suoritetuista valvontatoimista sekä analyysi hallintojärjestelmissä havaittujen virheiden ja puutteiden luonteesta ja laajuudesta sekä toteutetuista tai suunnitelluista korjaavista toimista varainhoitoasetuksen 63 artiklan 5 kohdan b alakohdassa säädetyllä tavalla;

varainhoitoasetuksen 63 artiklan 6 kohdassa säädetty johdon vahvistuslausuma, jossa vahvistetaan, että

i)	tiedot on esitetty asianmukaisesti ja ne ovat täydelliset ja paikkansapitävät, siten kuin varainhoitoasetuksen 63 artiklan 6 kohdan a alakohdassa säädetään,

ii)

käyttöön otettujen hallintojärjestelmien, lukuun ottamatta 8 artiklassa tarkoitettua toimivaltaista viranomaista, 10 artiklassa tarkoitettua koordinointielintä ja 12 artiklassa tarkoitettua todentamisviranomaista, moitteettomalla toiminnalla varmistetaan, että menot on suoritettu tämän asetuksen 37 artiklan mukaisesti, siten kuin varainhoitoasetuksen 63 artiklan 6 kohdan b ja c alakohdassa säädetään.

Komissio voi poikkeuksellisesti jatkaa tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua 15 päiväksi helmikuuta asetettua määräaikaa 1 päivään maaliskuuta asianomaisen jäsenvaltion ilmoituksen perusteella, siten kuin varainhoitoasetuksen 63 artiklan 7 kohdan toisessa alakohdassa säädetään.

4. Jos hyväksytty maksajavirasto ei täytä tai ei enää täytä yhtä tai useampaa 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua hyväksymisen vähimmäisedellytystä, asianomaisen jäsenvaltion on omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä peruutettava kyseisen maksajaviraston hyväksyntä, jollei maksajavirasto tee tarvittavia muutoksia kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen ongelman merkittävyyden mukaan asettamassa määräajassa.

5. Maksajavirastot hallinnoivat vastuulleen kuuluvaan julkiseen interventioon liittyviä toimia ja varmistavat niiden valvonnan, ja niillä on kokonaisvastuu näistä toimista.

Jos tuki myönnetään EIP:n tai sellaisten muiden kansainvälisten rahoituslaitosten täytäntöönpaneman rahoitusvälineen kautta, joissa jäsenvaltio on osakkaana, maksajaviraston on nojauduttava kyseessä olevien maksuhakemusten tueksi laadittuun valvontaraporttiin. Kyseiset kansainväliset laitokset toimittavat jäsenvaltioille valvontaraportin.

6. Jäljempänä olevan 33 artiklan soveltamiseksi maaseuturahaston menojen osalta on toimitettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2030 tämän artiklan 3 kohdan ja 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti ylimääräinen tuloksellisuuskertomus, joka ulottuu 31 päivään joulukuuta 2029 asti.

10 artikla

Koordinointielimet

1. Jos maksajavirastoja hyväksytään jossakin jäsenvaltiossa enemmän kuin yksi, kyseisen jäsenvaltion on nimettävä julkinen koordinointielin, jolle se antaa tehtäväksi

a)	kerätä komissiolle annettavat tiedot ja toimittaa ne komissiolle;

b)	toimittaa komissiolle tämän asetuksen 54 artiklan 1 kohdassa ja asetuksen (EU) 2021/2115 134 artiklassa tarkoitettu vuotuinen tuloksellisuuskertomus;

c)	toteuttaa tai koordinoida toimia yleisluonteisten puutteiden korjaamiseksi ja antaa komissiolle tietoja mahdollisista jatkotoimista;

d)	edistää unionin sääntöjen yhdenmukaista soveltamista ja mahdollisuuksien mukaan varmistaa se.

2. Koordinointielimen on saatava jäsenvaltiolta hyväksyntä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen luonteeltaan taloudellisten tietojen käsittelyyn.

3. Tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua vuotuista tuloksellisuuskertomusta käsitellään 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lausunnossa, ja se on toimitettava komissiolle siihen liitetyn johdon vahvistuslausuman kanssa, joka kattaa koko kertomuksen kokoamisen.

11 artikla

Maksajavirastoja ja koordinointielimiä koskeva komission toimivalta

1. Jotta 9 ja 10 artiklassa tarkoitetun maksajavirastojen ja koordinointielimien moitteeton toiminta voidaan varmistaa, komissiolle siirretään valta antaa 102 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta seuraavia koskevilla säännöillä:

a)	9 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen maksajavirastojen hyväksynnän ja 10 artiklassa tarkoitettujen koordinointielinten nimeämisen ja hyväksynnän vähimmäisedellytykset;

b)	julkiseen interventioon liittyvät maksajavirastojen velvoitteet ja niiden hallinto- ja valvontavastuiden sisältöä koskevat säännöt.

2. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä seuraavia koskevista säännöistä:

a)	menettelyt maksajavirastojen hyväksynnän myöntämiseksi, peruuttamiseksi ja uudelleen tarkastelemiseksi ja koordinointielinten nimeämisen ja hyväksynnän myöntämiseksi, peruuttamiseksi ja uudelleen tarkastelemiseksi sekä maksajavirastojen hyväksynnän valvomiseksi;

b)	9 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitetun maksajavirastojen johdon vahvistuslausuman perustana olevien tarkastusten järjestelyt ja menettelyt sekä sen rakenne ja muoto;

c)	koordinointielimen toiminta ja tietojen toimittaminen komissiolle 10 artiklan mukaisesti.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

12 artikla

Todentamisviranomaiset

1. Todentamisviranomainen on julkinen tai yksityinen tarkastuselin, jonka jäsenvaltio on nimennyt vähintään kolmen vuoden toimikaudeksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen oikeuden soveltamista. Jos se on yksityinen tarkastuselin ja jos sovellettava unionin tai kansallinen lainsäädäntö niin vaatii, jäsenvaltion on valittava se julkista tarjouskilpailumenettelyä noudattaen.

Jos todentamisviranomaisia nimetään enemmän kuin yksi, jäsenvaltio voi nimetä kansallisen julkisen todentamisviranomaisen, joka vastaa koordinoinnista.

2. Varainhoitoasetuksen 63 artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi todentamisviranomaisen on annettava kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastussuositusten mukaisesti laadittu lausunto, jossa vahvistetaan, että

a)	tilitykset antavat oikean ja riittävän kuvan;

jäsenvaltioiden käyttöön ottamat hallintojärjestelmät toimivat moitteettomasti, erityisesti

i)	tämän asetuksen 9 ja 10 artiklassa ja asetuksen (EU) 2021/2115 123 artiklassa tarkoitetut hallintoelimet;

ii)	unionin perusvaatimukset;

iii)	asetuksen (EU) 2021/2115 134 artiklassa tarkoitettua vuotuista tuloksellisuuskertomusta varten käyttöön otettu raportointijärjestelmä;

tämän asetuksen 37 artiklan noudattamisen osoittamiseksi suoritetut, tämän asetuksen 54 artiklassa tarkoitettuun vuotuiseen tuloksellisuuden tarkastamis- ja hyväksymismenettelyyn käytettävä tuotosindikaattoreiden raportointi ja asetuksen (EU) 2021/2115 128 artiklassa tarkoitettuun monivuotiseen tuloksellisuusseurantaan käytettävä tulosindikaattoreiden raportointi ovat asianmukaiset;

d)	asetuksissa (EU) N:o 228/2013, (EU) N:o 229/2013 ja (EU) N:o 1308/2013, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1144/2014 (29) säädetyistä toimenpiteistä aiheutuneet menot, joista komissiolle on esitetty korvauspyyntö, ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset.

Lausunnossa on myös ilmoitettava, antaako tarkastelu aihetta epäillä 9 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitetussa johdon vahvistuslausumassa esitettyjä kannanottoja. Tähän tarkasteluun on myös sisällyttävä 9 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetuissa tarkastuksissa havaittujen hallintojärjestelmiin liittyvien virheiden ja puutteiden luonnetta ja laajuutta sekä maksajaviraston toteuttamia tai suunnittelemia korjaavia toimia koskeva analyysi.

Jos tuki myönnetään EIP:n tai sellaisten muiden kansainvälisten rahoituslaitosten täytäntöön paneman rahoitusvälineen kautta, joissa jäsenvaltio on osakkaana, todentamisviranomaisen on nojauduttava edellä tarkoitettujen laitosten ulkopuolisten tarkastajien laatimiin vuotuisiin tarkastuskertomuksiin. Kyseisten laitosten on toimitettava vuotuinen tarkastuskertomus jäsenvaltioille.

3. Todentamisviranomaisella on oltava tarpeellinen tekninen asiantuntemus sekä YMP:n tuntemus. Sen on oltava toiminnallisesti riippumaton asianomaisista maksajavirastosta ja koordinointielimestä sekä toimivaltaisesta viranomaisesta, joka on hyväksynyt kyseisen maksajaviraston, sekä YMP:n täytäntöönpanosta ja seurannasta vastaavista elimistä.

4. Komissio antaa täytäntöönpanosäädökset, joilla vahvistetaan säännöt, jotka koskevat todentamisviranomaisten toimintaa, kuten suoritettavia tarkastuksia ja kyseisten tarkastusten kohteeksi valittavia elimiä, sekä todistuksia ja kertomuksia oheisasiakirjoineen, jotka kyseisten elinten on laadittava.

Täytäntöönpanosäädöksissä on vahvistettava myös

a)	tarkastusperiaatteet, joihin todentamisviranomaisten lausunnot perustuvat, mukaan lukien riskien arviointi, sisäinen valvonta ja vaadittu tarkastusevidenssin taso;

b)	tarkastusmenetelmät, joita todentamisviranomaisten on käytettävä lausuntojensa antamiseksi ottaen huomioon kansainväliset tilintarkastusstandardit.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

13 artikla

Parhaiden käytäntöjen vaihto

Komissio edistää parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden kesken, erityisesti tämän luvun mukaisten hallintoelinten työn osalta.

III OSASTO

MAATALOUSTUKIRAHASTON JA MAASEUTURAHASTON VARAINHOITO

I LUKU

Maataloustukirahasto

1 jakso

Budjettikuri

14 artikla

Talousarvion enimmäismäärä

1. Maataloustukirahaston menojen vuotuinen enimmäismäärä muodostuu sille asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 mukaisesti vahvistetuista enimmäismääristä.

2. Jos unionin oikeudessa säädetään 1 kohdassa tarkoitetuista määristä vähennettävistä määristä tai niihin lisättävistä määristä, komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä, jotka hyväksytään 103 artiklassa tarkoitettua menettelyä soveltamatta, maataloustukirahaston menoihin käytettävissä olevan nettomäärän unionin oikeudessa tarkoitettujen tietojen perusteella.

15 artikla

Enimmäismäärän noudattaminen

1. Jos jäsenvaltion maatalousmenoille on vahvistettu unionin oikeudessa rahoituksen enimmäismäärä euroina, menot korvataan kyseiseen enimmäismäärään asti, ja tarvittaessa mukautettuna, jos sovelletaan 39–42 artiklaa.

2. Asetuksen (EU) 2021/2115 87 artiklassa tarkoitettuja jäsenvaltioiden suorien tukien muodossa olevien interventioiden määrärahoja, oikaistuina tämän asetuksen 17 artiklassa säädetyillä mukautuksilla, pidetään rahoituksen euroina vahvistettuina enimmäismäärinä tämän artiklan 1 kohtaa sovellettaessa.

16 artikla

Maatalousalan varaus

1. Maataloustukirahastoon muodostetaan kunkin vuoden alussa unionin maatalousalan varaus, jäljempänä ’varaus’, josta on tarkoitus tarjota maatalousalalle lisätukea markkinoiden hallintaa tai vakauttamista varten ja jotta voidaan vastata nopeasti maataloustuotteiden tuotantoon tai jakeluun vaikuttaviin kriiseihin.

Varauksen määrärahat otetaan suoraan unionin talousarvioon. Varauksesta saatavat varat asetetaan saataville sinä varainhoitovuonna tai niinä varainhoitovuosina, jolloin lisätukea tarvitaan, seuraaviin toimenpiteisiin:

a)	asetuksen (EU) N:o 1308/2013 8–21 artiklan mukaiset toimenpiteet maatalousmarkkinoiden vakauttamiseksi;

b)	asetuksen (EU) N:o 1308/2013 219, 220 ja 221 artiklan mukaiset poikkeukselliset toimenpiteet.

2. Varauksen määrä on 450 miljoonaa euroa käypinä hintoina kunkin vuoden alussa kaudella 2023–2027, ellei unionin talousarvioon oteta suurempaa määrää. Komissio voi mukauttaa varauksen määrää kyseisen vuoden aikana, jos se on tarkoituksenmukaista markkinoiden kehityksen tai näkymien perusteella kuluvana tai seuraavana vuonna ja ottaen huomioon maataloustukirahaston alaenimmäismäärän puitteissa käytettävissä olevat määrärahat.

Jos tällaiset käytettävissä olevat määrärahat eivät ole riittävät, rahoituskuria voidaan käyttää tämän asetuksen 17 artiklan mukaisesti viimeisenä keinona varauksen täyttämiseksi tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun alkuperäisen määrän rajoissa.

Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 12 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetään, varauksen jaksottamattomat määrärahat siirretään seuraavien varainhoitovuosien varauksen rahoittamiseen vuoteen 2027 saakka.

Lisäksi poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 12 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetään, vuoden 2022 lopussa käytettävissä oleva asetuksella (EU) N:o 1306/2013 muodostetun maatalousalan kriisivarauksen, käyttämättä jäänyt määrä siirretään kokonaisuudessaan vuodelle 2023, eikä sitä palauteta kaikkiin niihin budjettikohtiin, jotka kattavat tämän asetuksen 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut toimet, ja se varataan tarvittavassa määrin tällä artiklalla muodostetun varauksen rahoittamiseen sen jälkeen, kun on otettu huomioon maataloustukirahaston alaenimmäismäärän puitteissa käytettävissä olevat määrärahat. Jos maatalousalan kriisivarauksen määrärahoja on edelleen käytettävissä tällä artiklalla muodostetun varauksen rahoittamisen jälkeen, ne palautetaan budjettikohtiin, jotka kattavat tämän asetuksen 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut toimet.

17 artikla

Rahoituskuri

1. Komissio vahvistaa tämän asetuksen 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen suorien tukien muodossa olevien interventioiden ja tämän asetuksen 5 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettuihin erityistoimenpiteisiin myönnettävän unionin rahoitusosuuden mukautusasteen, jäljempänä ’mukautusaste’, asetuksen (EU) N:o 228/2013 IV luvun ja asetuksen (EU) N:o 229/2013 IV luvun mukaisten suorien tukien, jos asianomaisen enimmäismäärän puitteissa rahoitettavia interventioita ja toimenpiteitä koskevat rahoitusennusteet osoittavat jonkin varainhoitovuoden osalta, että vuotuiset enimmäismäärät tulevat ylittymään.

Mukautusastetta sovelletaan yli 2 000 euron suuruisiin tukiin, jotka myönnetään viljelijöille vastaavana kalenterivuonna tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja interventioita ja erityistoimenpiteitä varten. Tämän alakohdan soveltamiseksi asetuksen (EU) 2021/2115 17 artiklan 4 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädökset, joilla mukautusaste vahvistetaan, viimeistään sen kalenterivuoden kesäkuun 30 päivänä, jota mukautusaste koskee. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

2. Sen kalenterivuoden, jota mukautusaste koskee, joulukuun 1 päivään asti komissio voi uusien tietojen perusteella hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla tarkistetaan tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistettua mukautusastetta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

3. Jos on sovellettu rahoituskuria, varainhoitoasetuksen 12 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti siirrettyjä määrärahoja käytetään tämän asetuksen 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisten menojen rahoittamiseen siinä määrin kuin se on tarpeen rahoituskurin toistuvan soveltamisen välttämiseksi.

Jos ensimmäisen alakohdan mukaisesti seuraavalle vuodelle siirrettävät määrärahat ovat edelleen käytettävissä ja palautusta varten käytettävissä olevien jaksottamattomien määrärahojen kokonaismäärä on vähintään 0,2 prosenttia maataloustukirahaston menojen vuotuisesta enimmäismäärästä, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan kunkin jäsenvaltion osalta lopullisille tuensaajille palautettavat jaksottamattomien määrärahojen määrät. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

4. Jäsenvaltioiden on palautettava lopullisille tuensaajille määrät, jotka komissio on vahvistanut 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, puolueettomin ja syrjimättömin perustein. Jäsenvaltiot voivat soveltaa lopullisille tuensaajille palautettaviin määriin vähimmäiskynnysarvoa. Kyseistä palautusta sovelletaan ainoastaan lopullisiin tuensaajiin niissä jäsenvaltioissa, joissa on edellisenä varainhoitovuonna sovellettu rahoituskuria.

5. Tämän asetuksen täydentämiseksi rahoituskurin laskentaa koskevilla säännöillä, joita jäsenvaltiot soveltavat viljelijöihin, komissiolle siirretään valta antaa 102 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka ovat tarpeen, jotta rahoituskuria sovellettaisiin johdonmukaisesti jäsenvaltioissa.

18 artikla

Budjettikurimenettely

1. Jos varainhoitovuoden N talousarvioesitystä laadittaessa ilmenee, että tämän asetuksen 14 artiklassa tarkoitettu määrä uhkaa ylittyä varainhoitovuonna N, komissio ehdottaa toimenpiteitä, joita kyseisen määrän noudattamiseksi tarvitaan. Nämä toimenpiteet hyväksyvät Euroopan parlamentti ja neuvosto, kun asianomaisen toimenpiteen oikeusperusta on SEUT 43 artiklan 2 kohta, tai neuvosto, kun asianomaisen toimenpiteen oikeusperusta on SEUT 43 artiklan 3 kohta.

2. Jos komissio milloin tahansa katsoo, että tämän asetuksen 14 artiklassa tarkoitettu määrä uhkaa ylittyä, eikä sen ole mahdollista toteuttaa riittäviä toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi, se ehdottaa muita toimenpiteitä kyseisen määrän noudattamisen varmistamiseksi. Nämä toimenpiteet hyväksyvät Euroopan parlamentti ja neuvosto, kun asianomaisen toimenpiteen oikeusperusta on SEUT 43 artiklan 2 kohta, tai neuvosto, kun asianomaisen toimenpiteen oikeusperusta on SEUT 43 artiklan 3 kohta.

3. Jos jäsenvaltioiden korvauspyynnöt varainhoitovuoden N lopussa ylittävät tai uhkaavat ylittää 14 artiklassa tarkoitetun määrän, komissio

a)	ottaa jäsenvaltioiden toimittamat pyynnöt huomioon määräsuhteen mukaisesti käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa sekä hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan väliaikaisesti maksujen määrä kyseessä olevalle kuukaudelle;

b)	vahvistaa varainhoitovuodelta N kaikkien jäsenvaltioiden tilanteen unionin rahoituksen suhteen viimeistään varainhoitovuoden N+1 helmikuun 28 päivänä;

c)	hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan unionin rahoituksen kokonaismäärä jäsenvaltioittain unionin yhtenäisen rahoitusosuuden perusteella sekä kuukausimaksuihin käytettävissä olleiden määrärahojen rajoissa;

d)	maksaa mahdolliset jäsenvaltioille suoritettavat hyvitykset viimeistään varainhoitovuoden N+1 maaliskuulta suoritettavien kuukausimaksujen yhteydessä.

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a ja c alakohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

19 artikla

Varo- ja seurantajärjestelmä

Komissio panee täytäntöön maataloustukirahaston menojen kuukausittaisen varo- ja seurantajärjestelmän sen varmistamiseksi, että 14 artiklassa tarkoitettu määrärahojen enimmäismäärä ei ylity.

Tätä tarkoitusta varten komissio vahvistaa kunkin varainhoitovuoden alussa kuukausimenoprofiilit, tarvittaessa kolmen edellisen vuoden kuukausimenojen keskiarvon pohjalta.

Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle määräajoin kertomuksen, jossa se tarkastelee toteutuneiden menojen kehitystä suhteessa profiileihin ja esittää ennakkoarvion kuluvan varainhoitovuoden menojen toteutumisesta.

2 jakso

Menojen rahoitus

20 artikla

Kuukausimaksut

1. Komissio antaa 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen menojen rahoittamiseksi tarvittavat määrärahat jäsenvaltioiden käyttöön kuukausimaksuina, hyväksyttyjen maksajavirastojen viitejakson aikana toteuttamien menojen perusteella.

2. Siihen asti, kun komissio alkaa maksaa kuukausimaksuja, jäsenvaltioiden on annettava käyttöön menoihin tarvittavat varat hyväksyttyjen maksajavirastojensa tarpeiden mukaan.

21artikla

Kuukausimaksuja koskeva menettely

1. Komissio maksaa kuukausimaksut hyväksyttyjen maksajavirastojen viitekuukautena toteuttamien menojen osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 53, 54 ja 55 artiklan soveltamista.

2. Kuukausimaksut maksetaan kullekin jäsenvaltiolle viimeistään menojen toteutumiskuukautta seuraavan toisen kuukauden kolmantena työpäivänä, ottaen huomioon 39–42 artiklan mukaisesti sovellettavat vähennykset tai keskeytykset taikka muut mahdolliset oikaisut. Jäsenvaltioiden lokakuun 1 ja 15 päivän välisenä aikana toteuttamat menot luetaan kuuluviksi lokakuulle. Lokakuun 16 ja 31 päivän välisenä aikana toteutetut menot luetaan kuuluviksi marraskuulle.

3. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla määritetään kuukausimaksut, jotka se suorittaa jäsenvaltioiden tekemien menoilmoitusten ja 90 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään soveltamatta 103 artiklassa tarkoitettua menettelyä.

4. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään 3 kohdan mukaisesti suoritettujen maksujen mukauttamiseksi sovellettavat lisämaksut tai vähennykset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään soveltamatta 103 artiklaa.

5. Komissio ilmoittaa mahdollisesta rahoituksen enimmäismäärien ylittymisestä viipymättä asianomaiselle jäsenvaltiolle.

22 artikla

Hallinto- ja henkilöstökustannukset

Hallinto- ja henkilöstökustannuksiin liittyviä, jäsenvaltioille ja maataloustukirahaston tukea saaville tuensaajille aiheutuneita menoja ei rahoiteta maataloustukirahastosta.

23 artikla

Julkisten interventioiden menot

1. Jos yhteisen markkinajärjestelyn yhteydessä ei ole vahvistettu julkisesta interventiosta aiheutuvien menojen yksikkökohtaista määrää, kyseinen toimenpide rahoitetaan maataloustukirahastosta käyttäen yhdenmukaisia kiinteitä määriä, erityisesti kun kyseessä ovat jäsenvaltioista peräisin olevat varat, jotka käytetään tuotteiden ostoon sekä julkiseen interventioon hyväksyttyjen tuotteiden varastoinnista ja tapauksen mukaan jalostuksesta aiheutuviin materiaalitoimiin asetuksen (EU) N:o 1308/2013 11 artiklan mukaisesti.

2. Siirretään komissiolle valta antaa 102 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta seuraavia koskevilla säännöillä:

a)	toimenpidelajit, joihin voidaan myöntää unionin rahoitusta, ja korvausedellytykset;

b)	tukikelpoisuusedellytykset ja laskentamenetelmät maksajavirastojen tosiasiallisesti havaitsemien seikkojen tai komission määrittämien kiinteiden määrien tai alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä säädettyjen kiinteiden tai muuttuvien määrien perusteella.

c)	toimien arvon määritys julkisen intervention yhteydessä, julkisen intervention alaisten tuotteiden hävikin tai pilaantumisen tapauksessa toteutettavat toimenpiteet sekä rahoitettavien määrien vahvistaminen.

3. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitetut määrät. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

24 artikla

Satelliittidatan hankinta

Komissio ja jäsenvaltiot hyväksyvät 66 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa pinta-alamonitorointijärjestelmässä tarvittavaa satelliittidataa koskevan luettelon kunkin jäsenvaltion laatiman eritelmän pohjalta.

Komissio toimittaa 7 artiklan b alakohdan mukaisesti kyseisen satelliittidatan korvauksetta pinta-alamonitorointijärjestelmästä vastaaville toimivaltaisille viranomaisille tai niiden edustajikseen valtuuttamille palveluntarjoajille.

Komissio pysyy satelliittidatan omistajana.

Komissio voi antaa 66 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa pinta-alamonitorointijärjestelmässä käytettäviä tekniikoita tai työmenetelmiä koskevat tehtävät erikoistuneiden elinten suoritettavaksi.

25 artikla

Maatalousresurssien seuranta

1. Edellä 7 artiklan c alakohdan mukaisesti rahoitettavien toimien tarkoituksena on antaa komissiolle välineet

a)	hallinnoida unionin maatalousmarkkinoita globaalissa toimintaympäristössä;

turvata maatalousmaan käyttöä ja maankäytön muutosta, peltometsätalous mukaan lukien, sekä maaperän, viljelykasvien ja maatalousmaisemien ja maatalousmaan tilaa koskeva taloudellinen, ympäristöä ja ilmastoa koskeva seuranta arvioiden mahdollistamiseksi erityisesti satotasojen ja maataloustuotannon sekä poikkeuksellisiin olosuhteisiin liittyvien maatalouteen kohdistuvien vaikutusten osalta ja niiden arviointien mahdollistamiseksi, jotka koskevat maatalousjärjestelmien muutoskestävyyttä sekä edistystä asiaan liittyvien Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa;

asettaa b alakohdassa tarkoitetut arviot saataville kansainvälisissä yhteyksissä, kuten Yhdistyneiden kansakuntien järjestöjen tai muiden kansainvälisten elinten koordinoimissa aloitteissa, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen puitteissa perustettavat kasvihuonekaasuinventaariot mukaan luettuina;

d)	edistää erityistoimenpiteitä, joilla lisätään maailmanmarkkinoiden avoimuutta, ottaen huomioon unionin tavoitteet ja sitoumukset;

e)	turvata maatalouden meteorologisen järjestelmän tekninen kehitys.

2. Edellä olevan 7 artiklan c alakohdan nojalla komissio rahoittaa toimet, jotka koskevat seuraavia:

a)	YMP:n täytäntöönpanoon ja seurantaan tarvittavien tietojen kerääminen tai hankkiminen, satelliittidata, paikkatietodata ja meteorologinen data mukaan luettuina;

b)	paikkatietoinfrastruktuurin ja verkkosivuston perustaminen;

c)	ilmasto-oloihin liittyvien erityistutkimusten tekeminen,

d)	maatalousmaan käytön muutosten sekä maaperän kunnon seurannassa käytettävä kaukokartoitus; sekä

e)	maatalousmeteorologisten ja ekonometristen mallien päivittäminen.

Tarvittaessa nämä toimet on toteutettava yhteistyössä Euroopan ympäristökeskuksen, Yhteisen tutkimuskeskuksen, kansallisten laboratorioiden ja elinten kanssa tai yksityisen sektorin osallistuessa toimintaan.

26 artikla

24 ja 25 artiklaan liittyvä täytäntöönpanovalta

Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan

a)	säännöt, jotka koskevat 7 artiklan b ja c alakohdan mukaista rahoitusta;

b)	menettely, jonka mukaisesti 24 ja 25 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet toteutetaan asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

c)	kehys, joka säätelee satelliitti- ja meteorologisen datan hankintaa, kehittämistä ja käyttöä, sekä sovellettavat määräajat.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

II LUKU

MAASEUTURAHASTO

1 jakso

Maaseuturahastoa koskevat yleiset säännökset

27 artikla

Kaikkiin maksuihin sovellettavat säännökset

1. Komission suorittamat 6 artiklassa tarkoitetun maaseuturahaston rahoitusosuuden maksut eivät saa ylittää talousarviositoumuksia.

Nämä maksut osoitetaan aikaisimpaan avoimeen talousarviositoumukseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 34 artiklan 1 kohdan soveltamista.

2. Sovelletaan varainhoitoasetuksen 110 artiklaa.

2 jakso

YMP:n strategiasuunnitelman mukainen maaseuturahaston rahoitus

28 artikla

Maaseuturahastosta myönnettävä rahoitusosuus

Maaseuturahastosta YMP:n strategiasuunnitelmien mukaisiin menoihin myönnettävä rahoitusosuus vahvistetaan kullekin strategiasuunnitelmalle strategiasuunnitelmien interventioihin annettavaa maaseuturahaston tukea koskevassa unionin oikeudessa asetettujen enimmäismäärien rajoissa.

29 artikla

Talousarviositoumukset

1. YMP:n strategiasuunnitelman hyväksymisestä annettu komission täytäntöönpanopäätös muodostaa varainhoitoasetuksen 110 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituspäätöksen ja, sen jälkeen, kun rahoituspäätös on annettu tiedoksi asianomaiselle jäsenvaltiolle, mainitun asetuksen mukaisen oikeudellisen sitoumuksen. Kyseisessä täytäntöönpanopäätöksessä määritetään vuotuinen rahoitusosuus.

2. Kutakin YMP:n strategiasuunnitelmaa koskevat unionin talousarviositoumukset toteutetaan vuotuisina erinä 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisellä kaudella. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 111 artiklan 2 kohdassa säädetään, ensimmäistä erää koskevat talousarviositoumukset tehdään kunkin YMP:n strategiasuunnitelman osalta sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt YMP:n strategiasuunnitelman ja ilmoittanut siitä asianomaiselle jäsenvaltiolle. Komissio tekee myöhempiä eriä koskevat talousarviositoumukset ennen kunkin vuoden toukokuun 1 päivää tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanopäätöksen perusteella lukuun ottamatta tapauksia, joihin sovelletaan varainhoitoasetuksen 16 artiklaa.

3 jakso

Rahoitusosuus maaseudun kehittämisen interventioihin

30 artikla

Maaseudun kehittämisen interventioita koskeviin maksuihin sovellettavat säännökset

1. Edellä 6 artiklassa tarkoitettujen menojen kattamiseksi tarvittavat määrärahat annetaan jäsenvaltioiden käytettäviksi ennakkomaksuina, välimaksuina ja loppumaksuina, kuten tässä jaksossa selostetaan.

2. Ennakko- ja välimaksujen yhteenlaskettu määrä saa olla enintään 95 prosenttia kunkin YMP:n strategiasuunnitelman maaseuturahaston rahoitusosuudesta.

Kun 95 prosentin enimmäismäärä on saavutettu, jäsenvaltion on jatkettava edelleen maksupyyntöjen toimittamista komissiolle.

31 artikla

Ennakkomaksujärjestelyt

1. Kun komissio on tehnyt YMP:n strategiasuunnitelman hyväksymistä koskevan täytäntöönpanopäätöksen, se maksaa jäsenvaltiolle ensimmäisen ennakkomaksun YMP:n strategiasuunnitelman koko suunnitelmakaudeksi. Tämä ensimmäinen ennakkomaksu maksetaan erinä seuraavasti:

a)	vuonna 2023: 1 prosentti tukimäärästä, joka maaseuturahastosta on osoitettu YMP:n strategiasuunnitelmaan koko suunnitelmakaudeksi;

b)	vuonna 2024: 1 prosentti tukimäärästä, joka maaseuturahastosta on osoitettu YMP:n strategiasuunnitelmaan koko suunnitelmakaudeksi;

c)	vuonna 2025: 1 prosentti tukimäärästä, joka maaseuturahastosta on osoitettu YMP:n strategiasuunnitelmaan koko suunnitelmakaudeksi.

Jos YMP:n strategiasuunnitelma hyväksytään vuonna 2024 tai myöhemmin, aiempien vuosien erät maksetaan heti suunnitelman hyväksymisen jälkeen.

2. Ennakkomaksuna suoritettu kokonaismäärä on palautettava komissiolle, jos menoja ei toteuteta eikä asianomaisesta YMP:n strategiasuunnitelmasta ole esitetty menoilmoitusta 24 kuukauden kuluessa päivästä, jona komissio on maksanut ennakkomaksun ensimmäisen erän. Ennakkomaksu kuitataan YMP:n strategiasuunnitelman osalta ilmoitettuja ensimmäisiä menoja vastaan.

3. Ennakkomaksun osalta ei makseta tai peritä lisämaksuja, jos maaseuturahastoon tai maaseuturahastosta on suoritettu asetuksen (EU) 2021/2115 103 artiklan mukainen siirto.

4. Ennakkomaksuista kertyvät korot osoitetaan asianomaiseen YMP:n strategiasuunnitelmaan, ja ne vähennetään lopullisessa menoilmoituksessa ilmoitettavien julkisten menojen määrästä.

5. Ennakkomaksun kokonaismäärä tarkastetaan ja hyväksytään 53 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ennen YMP:n strategiasuunnitelman päättämistä.

32 artikla

Välimaksut

1. Kullekin YMP:n strategiasuunnitelmalle suoritetaan välimaksuja. Ne lasketaan soveltamalla asetuksen (EU) 2021/2115 91 artiklassa tarkoitettua rahoitusosuustasoa kunkin interventiotyypin osalta toteutettuihin julkisiin menoihin, lukuun ottamatta mainitun asetuksen 115 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja kansallisesta lisärahoituksesta suoritettuja maksuja.

Välimaksut sisältävät myös asetuksen (EU) 2021/2115 94 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut määrät.

2. Komissio suorittaa käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa välimaksuja hyväksyttyjen maksajavirastojen YMP:n strategiasuunnitelmien täytäntöön panemiseksi toteuttamien menojen korvaamiseksi ottaen huomioon 39–42 artiklan mukaiset vähennykset ja maksujen keskeyttämiset.

3. Jos rahoitusvälineitä pannaan täytäntöön asetuksen (EU) 2021/1060 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti, menoilmoitukseen on sisällytettävä hallintoviranomaisen asetuksen (EU) 2021/2115 80 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetulla tavalla lopullisille vastaanottajille maksamat kokonaismäärät tai, jos on kyse vakuuksista, hallintoviranomaisen vakuussopimuksiin varaamat määrät.

4. Jos rahoitusvälineitä pannaan täytäntöön asetuksen (EU) 2021/1060, 59 artiklan 2 kohdan mukaisesti, menoilmoitukset, joihin sisältyy rahoitusvälineiden menoja, on toimitettava seuraavin edellytyksin:

a)	ensimmäiseen menoilmoitukseen sisällytetty ja rahoitusvälineeseen maksettu määrä on enintään 30 prosenttia rahoitusvälineisiin asianomaisen rahoitussopimuksen perusteella osoitettavien tukikelpoisten julkisten menojen kokonaismäärästä;

b)	asetuksen (EU) 2021/2115 86 artiklan 4 kohdassa määritettynä tukikelpoisuusaikana toimitettaviin myöhempiin menoilmoituksiin sisältyvän määrän on sisällettävä kyseisen asetuksen 80 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut tukikelpoiset menot.

5. Tämän artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti maksetut määrät katsotaan 37 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuiksi ennakoiksi. Tämän artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun ensimmäiseen menoilmoitukseen sisältyvä määrä poistetaan komission tileistä viimeistään asianomaisen YMP:n strategiasuunnitelman viimeisen täytäntöönpanovuoden tilityksessä.

6. Komission kunkin välimaksun edellytyksenä on, että seuraavat vaatimukset täyttyvät:

a)	komissiolle toimitetaan hyväksytyn maksajaviraston allekirjoittama menoilmoitus 90 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti;

b)	kuhunkin interventiotyyppiin maaseuturahastosta myönnettävän rahoituksen kokonaismäärää ei ylitetä missään vaiheessa kyseisen YMP:n strategiasuunnitelman kattamana aikana;

c)	komissiolle toimitetaan 9 artiklan 3 kohdassa ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut asiakirjat.

7. Jos jokin 6 kohdassa säädetyistä edellytyksistä ei täyty, komissio ilmoittaa siitä viipymättä hyväksytylle maksajavirastolle tai koordinointielimelle, jos sellainen on nimetty. Jos jokin 6 kohdan a alakohdassa, c alakohdassa tai d alakohdassa säädetyistä edellytyksistä ei täyty, menoilmoitusta ei katsota hyväksyttäväksi.

8. Komissio suorittaa välimaksut 45 päivän kuluessa tämän artiklan 6 kohdassa säädetyt vaatimukset täyttävän menoilmoituksen kirjaamisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 53, 54 ja 55 artiklan soveltamista.

9. Hyväksyttyjen maksajavirastojen on laadittava ja toimitettava YMP:n strategiasuunnitelmiin liittyvät välimaksuja koskevat menoilmoitukset komissiolle suoraan tai koordinointielimen välityksellä, jos sellainen on nimetty, komission vahvistamissa määräajoissa. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan kyseiset määräajat. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Kyseiset menoilmoitukset kattavat menot, joita maksajavirastot ovat kunkin asianomaisen jakson aikana toteuttaneet. Ne kattavat myös asetuksen (EU) 2021/2115 94 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut määrät. Kuitenkin tapauksissa, joissa kyseisen asetuksen 86 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja menoja ei voida ilmoittaa komissiolle kyseisenä jaksona, koska YMP:n strategiasuunnitelman muutos odottaa kyseisen asetuksen 119 artiklan 10 kohdan mukaista komission hyväksyntää, nämä menot voidaan ilmoittaa seuraavien jaksojen yhteydessä.

Välimaksuja koskevat menoilmoitukset, jotka koskevat lokakuun 16 päivästä alkaen toteutettuja menoja, otetaan seuraavan vuoden talousarvioon.

10. Jos edelleenvaltuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä vaatii lisävarmentamista, koska jonkin viitekauden menoilmoituksessa on epätäydelliset tai epäselvät tiedot, poikkeavuuksia, tulkintaeroja taikka jokin muu sellainen epäjohdonmukaisuus, joka johtuu erityisesti asetuksen (EU) 2021/2115 nojalla ja kyseisen asetuksen nojalla hyväksyttyjen komission säädösten mukaisesti vaadittujen tietojen toimittamatta jättämisestä, asianomaisen jäsenvaltion on edelleenvaltuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän pyynnöstä toimitettava lisätietoja määräajassa, joka kyseisessä pyynnössä on asetettu ongelman vakavuuden perusteella.

Edellä 8 kohdassa säädetyn välimaksuja koskevan määräajan kuluminen voidaan keskeyttää koko siltä määrältä tai joltain osalta sitä määrää, jota maksupyyntö koskee, enintään kuuden kuukauden ajaksi tietopyynnön lähetyspäivästä ja siihen asti, kun pyydetyt tiedot vastaanotetaan ja katsotaan tyydyttäviksi. Jäsenvaltio voi suostua siihen, että keskeyttämistä jatketaan vielä kolmella lisäkuukaudella.

Jos asianomainen jäsenvaltio ei vastaa lisätietopyyntöön kyseisessä pyynnössä asetetussa määräajassa tai jos vastausta pidetään epätyydyttävänä tai sen perusteella vaikuttaa siltä, ettei sovellettavia sääntöjä ole noudatettu tai että unionin varoja on käytetty väärin, komissio voi vähentää maksuja tai keskeyttää ne 39–42 artiklan mukaisesti.

33 artikla

YMP:n strategiasuunnitelmaan sisältyvien maaseudun kehittämisen interventioiden loppumaksun suorittaminen ja päättäminen

1. Saatuaan YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevan viimeisen vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen komissio suorittaa käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa loppumaksun maaseuturahaston interventiotyyppejä koskevan voimassa olevan rahoitussuunnitelman, asianomaisen YMP:n strategiasuunnitelman viimeisen täytäntöönpanovuoden tilityksen sekä vastaavien tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevien päätösten perusteella. Tilitys on toimitettava komissiolle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua asetuksen (EU) 2021/2115 86 artiklan 4 kohdassa säädetystä menojen viimeisestä tukikelpoisuuspäivästä, ja sen on katettava maksajaviraston menojen viimeiseen tukikelpoisuuspäivään asti toteuttamat menot.

2. Loppumaksu suoritetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun komissio katsoo saaneensa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot ja asiakirjat ja viimeiset vuotuiset tilitykset on tarkastettu ja hyväksytty. Komissio vapauttaa loppumaksun maksamisen jälkeen vielä jäljellä olevat maksusitoumukset kuuden kuukauden kuluessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 34 artiklan 5 kohdan soveltamista.

3. Jos komissiolle ei toimiteta viimeistä vuotuista tuloksellisuuskertomusta ja YMP:n strategiasuunnitelman viimeisen täytäntöönpanovuoden tilien tarkastamiseksi ja hyväksymiseksi tarvittavia asiakirjoja tämän artiklan 1 kohdassa asetetun määräajan kuluessa, loppumaksua koskeva maksusitoumus vapautetaan ilman eri toimenpiteitä 34 artiklan mukaisesti.

34 artikla

YMP:n strategiasuunnitelmia koskevien talousarviositoumusten vapauttaminen ilman eri toimenpiteitä

1. Komissio vapauttaa ilman eri toimenpiteitä YMP:n strategiasuunnitelmaan sisältyviin maaseudun kehittämisen interventioihin liittyvän talousarviositoumuksen osan, jota ei ole käytetty ennakko- tai välimaksuihin tai josta komissio ei ole saanut 32 artiklan 6 kohdan a ja c alakohdassa vahvistetut edellytykset täyttävää menoilmoitusta toteutetuista menoista, viimeistään talousarviositoumuksen tekemistä seuraavan toisen vuoden joulukuun 31 päivänä.

2. Talousarviositoumuksen osa, joka on vielä avoimena asetuksen (EU) 2021/2115 86 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuna menojen viimeisenä tukikelpoisuuspäivänä ja josta ei ole tehty menoilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa kyseisestä päivästä, vapautetaan ilman eri toimenpiteitä.

3. Edellä 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun määräajan, jonka päätyttyä ilman eri toimenpiteitä tapahtuva vapauttaminen suoritetaan, kuluminen keskeytyy kyseessä oleviin toimiin liittyvän määrän osalta oikeudellisen menettelyn tai sellaisen hallinnollisen muutoksenhaun ajaksi, jolla on lykkäävä vaikutus, edellyttäen, että komissio on saanut asiasta asianomaisen jäsenvaltion antaman perustellun ilmoituksen viimeistään 31 päivänä tammikuuta vuonna N+3.

4. Talousarviositoumusten vapauttamista ilman eri toimenpiteitä laskettaessa ei oteta huomioon

a)	talousarviositoumuksen osaa, josta on jätetty menoilmoitus mutta johon liittyvään korvaukseen komissio on tehnyt vähennyksen tai on keskeyttänyt sen maksamisen 31 päivään joulukuuta vuonna N+2 mennessä;

talousarviositoumuksen osaa, jota maksajavirasto ei ole voinut maksaa sellaisen ylivoimaisen esteen vuoksi, jolla on vakavia seurauksia YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanolle. Ylivoimaiseen esteeseen vetoavien kansallisten viranomaisten on osoitettava kaikkien YMP:n strategiasuunnitelmaan sisältyvien maaseudun kehittämisen interventioiden tai niiden osan toteutukseen kohdistuneet välittömät seuraukset.

Jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä tammikuuta tiedot ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista poikkeuksista edellisen vuoden loppuun mennessä ilmoitettujen määrien osalta.

5. Komissio ilmoittaa hyvissä ajoin jäsenvaltiolle, jos uhkana on talousarviositoumusten vapauttaminen ilman eri toimenpiteitä. Se ilmoittaa niille ilman eri toimenpiteitä peruuntuvien talousarviositoumusten määrän hallussaan olevien tietojen perusteella. Jäsenvaltioilla on tiedon saamispäivästä kaksi kuukautta aikaa hyväksyä kyseinen määrä tai esittää huomautuksia. Komissio suorittaa talousarviositoumusten vapauttamisen ilman eri toimenpiteitä yhdeksän kuukauden kuluessa viimeisen 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestä.

6. Jos talousarviositoumuksia vapautetaan ilman eri toimenpiteitä, kyseiseen YMP:n strategiasuunnitelmaan myönnettävästä maaseuturahaston rahoitusosuudesta vähennetään asianomaisen vuoden osalta ilman eri toimenpiteitä vapautettu määrä. Asianomaisen jäsenvaltion on laadittava komission hyväksyttäväksi tarkistettu rahoitussuunnitelma tuen vähennyksen jakamiseksi interventiotyyppien kesken. Muussa tapauksessa komissio suorittaa vähennyksen määräsuhteessa kullekin interventiotyypille myönnettyihin määriin.

III LUKU

Yhteiset säännökset

35 artikla

Maatalouden varainhoitovuosi

Maatalouden varainhoitovuosi kattaa maksajavirastojen maksamat menot sekä niiden vastaanottamat ja maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tileihin kirjaamat tulot varainhoitovuodelta ”N”, joka alkaa 16 päivänä lokakuuta vuonna ”N–1” ja päättyy 15 päivänä lokakuuta vuonna ”N”, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission 47 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan nojalla antamia erityissäännöksiä julkiseen interventioon liittyvistä menoilmoituksista ja tuloista.

36 artikla

Kaksinkertaisen rahoituksen kielto

Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei maataloustukirahastosta tai maaseuturahastosta rahoitettaviin menoihin osoiteta unionin talousarviosta muuta rahoitusta.

Maaseuturahaston osalta toimi voi saada YMP:n strategiasuunnitelmasta ja muista asetuksen (EU) 2021/1060 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista rahastoista tai unionin välineistä eri muodoissa myönnettyä tukea ainoastaan, jos näin kumuloituneen tuen kokonaismäärä ei ylitä kyseiseen interventiotyyppiin asetuksen (EU) 2021/2115 III osaston mukaisesti sovellettavaa tuen enimmäisintensiteettiä tai enimmäismäärää. Tällöin jäsenvaltiot eivät saa ilmoittaa komissiolle samoja menoja seuraavien osalta:

a)	asetuksen (EU) 2021/1060 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun muun rahaston tai muun unionin välineen tuki; tai

b)	saman YMP:n strategiasuunnitelman mukainen tuki.

Menoilmoitukseen sisällytettävien menojen määrä voidaan laskea määräsuhteen mukaisesti tukiehtoja koskevassa asiakirjassa vahvistetulla tavalla.

37 artikla

Maksajavirastojen menojen tukikelpoisuus

1. Edellä 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklassa tarkoitettuihin menoihin voidaan myöntää unionin rahoitusta vain, jos hyväksytty maksajavirasto on ne toteuttanut ja jos

a)	menot on toteutettu sovellettavien unionin sääntöjen mukaisesti, tai

kun kyseessä ovat asetuksessa (EU) 2021/2115 tarkoitetut interventiotyypit,

i)	menot voidaan yhdistää vastaavaan ilmoitettuun tuotokseen, ja

ii)	menot on toteutettu sovellettavien hallintojärjestelmien mukaisesti, mutta tältä osin ei oteta huomioon asianomaisessa YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistettuja, yksittäisiä tuensaajia koskevia tukikelpoisuusedellytyksiä.

2. Edellä olevan 1 kohdan b alakohdan i alakohtaa ei sovelleta tuensaajille asetuksessa (EU) 2021/2115 tarkoitettujen interventiotyyppien osalta maksettuihin ennakoihin.

38 artikla

Maksumääräaikojen noudattaminen

1. Kun unionin oikeudessa säädetään maksumääräajoista, maksajavirastojen tuensaajille ennen aikaisinta mahdollista maksupäivää tai viimeisen mahdollisen maksupäivän jälkeen suorittamat maksut eivät voi saada unionin rahoitusta.

2. Siirretään komissiolle valta antaa 102 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta säännöillä, jotka koskevat olosuhteita ja edellytyksiä, joiden mukaisesti tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja maksuja voidaan pitää tukikelpoisina suhteellisuusperiaate huomioon ottaen.

39 artikla

Kuukausimaksujen ja välimaksujen vähentäminen

1. Jos komissio toteaa menoilmoitusten tai 90 artiklassa tarkoitettujen tietojen, ilmoitusten ja asiakirjojen perusteella, että unionin oikeudessa vahvistetut rahoituksen enimmäismäärät ovat ylittyneet, komissio vähentää asianomaiselle jäsenvaltiolle maksettavia kuukausi- tai välimaksuja 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja kuukausimaksuja koskevilla täytäntöönpanosäädöksillä tai 32 artiklassa tarkoitettujen välimaksujen yhteydessä.

2. Jos komissio toteaa menoilmoitusten tai 90 artiklassa tarkoitettujen tietojen, ilmoitusten ja asiakirjojen perusteella, ettei 38 artiklassa vahvistettuja maksumääräaikoja ole noudatettu, se ilmoittaa asiasta asianomaiselle jäsenvaltiolle ja antaa sille mahdollisuuden esittää huomautuksensa määräajassa, jonka on oltava vähintään 30 päivää. Jos jäsenvaltio ei esitä huomautuksiaan asetetun määräajan kuluessa tai jos komissio on todennut, että annettu vastaus on ilmeisen riittämätön, komissio voi vähentää kyseiselle jäsenvaltiolle maksettavia kuukausi- tai välimaksuja 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja kuukausimaksuja koskevilla täytäntöönpanosäädöksillä tai 32 artiklassa tarkoitettujen välimaksujen yhteydessä.

3. Tämän artiklan mukaiset vähennykset eivät rajoita 53 artiklan soveltamista.

4. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan tarkemmat säännöt 38 artiklassa säädetyn järjestelyn moitteettoman toiminnan edellyttämästä menettelystä ja muista käytännön järjestelyistä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

40 artikla

Maksujen keskeyttäminen vuotuisen tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn yhteydessä

1. Jos jäsenvaltiot eivät toimita 9 artiklan 3 kohdassa ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja 9 artiklan 3 kohdassa asetetuissa määräajoissa, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla keskeytetään 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kuukausimaksujen maksaminen kokonaisuudessaan. Komissio korvaa määrät, joiden maksaminen on keskeytetty, saatuaan asianomaiselta jäsenvaltiolta puuttuvat asiakirjat, edellyttäen, että kyseiset tiedot vastaanotetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua määräajasta.

Kun kyseessä ovat 32 artiklassa tarkoitetut välimaksut, menoilmoituksia ei voida hyväksyä, jos mainitun artiklan 7 kohtaa ei noudateta.

2. Jos komissio toteaa 54 artiklassa tarkoitetun vuotuisen tuloksellisuuden tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä, että ilmoitettujen menojen ja niihin liittyvää ilmoitettua tuotosta vastaavan määrän välinen erotus on yli 50 prosenttia, eikä jäsenvaltio esitä asianmukaisesti perusteltuja syitä sille, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla keskeytetään 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kuukausimaksujen tai 32 artiklassa tarkoitettujen välimaksujen maksaminen.

Keskeytystä sovelletaan sellaisiin interventioiden menoihin, joihin on sovellettu 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua vähennystä, siten ettei keskeytettävä määrä ylitä 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti sovellettua vähennystä vastaavaa prosenttimäärää. Komissio palauttaa jäsenvaltioille määrät, joiden maksaminen on keskeytetty, tai vähentää niitä pysyvästi viimeistään 54 artiklassa tarkoitetulla täytäntöönpanosäädöksellä, joka koskee sitä vuotta, jona maksut on keskeytetty. Jos jäsenvaltiot kuitenkin osoittavat, että tarvittavat korjaavat toimet on toteutettu, komissio voi peruuttaa maksamisen keskeytyksen aikaisemmin erillisellä täytäntöönpanosäädöksellä.

3. Siirretään komissiolle valta antaa 102 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta maksujen keskeyttämisastetta koskevilla säännöillä.

4. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Ennen tämän artiklan 1 kohdassa ja 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten hyväksymistä komissio ilmoittaa aikomuksestaan asianomaiselle jäsenvaltiolle ja antaa sille mahdollisuuden esittää huomautuksensa määräajassa, jonka on oltava vähintään 30 päivää.

5. Edellä 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja kuukausimaksuja tai 32 artiklassa tarkoitettuja välimaksuja määrittävissä täytäntöönpanosäädöksissä on otettava huomioon tämän artiklan nojalla hyväksytyt täytäntöönpanosäädökset.

41 artikla

Maksujen keskeyttäminen monivuotisen tuloksellisuuden seurannan yhteydessä

1. Jos komissio pyytää asetuksen (EU) 2021/2115 135 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti asianomaista jäsenvaltiota toimittamaan toimintasuunnitelman, kyseisen jäsenvaltion on laadittava tällainen toimintasuunnitelma komissiota kuullen. Toimintasuunnitelman on sisällettävä suunnitellut korjaavat toimet ja selkeät edistymisen indikaattorit sekä määräaika, jonka kuluessa asiassa on edistyttävä. Määräaika voi olla pidempi kuin yksi varainhoitovuosi.

Asianomaisen jäsenvaltion on vastattava kahden kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on pyytänyt toimintasuunnitelmaa.

Kahden kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on vastaanottanut toimintasuunnitelman asianomaiselta jäsenvaltiolta, komissio ilmoittaa tarvittaessa kyseiselle jäsenvaltiolle kirjallisesti vastustavansa toimitettua toimintasuunnitelmaa ja pyytää sen muuttamista. Asianomaisen jäsenvaltion on noudatettava komission hyväksymää toimintasuunnitelmaa ja sen täytäntöönpanon arvioitua aikataulua.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan toimintasuunnitelmien rakennetta ja toimintasuunnitelmien laatimismenettelyä koskevat tarkemmat säännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2. Jos jäsenvaltio ei toimita tai toteuta tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua toimintasuunnitelmaa tai jos toimintasuunnitelma on selvästi riittämätön tilanteen korjaamiseksi tai jos sitä ei ole muutettu kyseisessä kohdassa tarkoitetun komission kirjallisen pyynnön mukaisesti, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla keskeytetään 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kuukausimaksujen tai 32 artiklassa tarkoitettujen välimaksujen maksaminen.

Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, komission pyyntö saada toimintasuunnitelma varainhoitovuodeksi 2025 ei johda maksujen keskeyttämiseen ennen asetuksen (EU) 2021/2115 135 artiklan 3 kohdassa säädettyä varainhoitovuoden 2026 tuloksellisuuden tarkastelua.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua maksujen keskeyttämistä sovelletaan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti kyseisen toimintasuunnitelman kattamiin interventioihin liittyviin asianomaisiin menoihin.

Komission on korvattava määrät, joiden maksaminen on keskeytetty, jos asetuksen (EU) 2021/2115 135 artiklassa tarkoitettu tuloksellisuuden tarkastelu tai asianomaisten jäsenvaltioiden maatalouden varainhoitovuoden aikana antama vapaaehtoinen ilmoitus toimintasuunnitelman edistymisestä ja puutteiden korjaamiseksi toteutetuista toimista osoittaa, että tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty riittävästi.

Jos tilannetta ei ole korjattu 12 kuukauden kuluttua maksujen keskeytyksestä, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksen, jolla vähennetään pysyvästi määrää, jonka maksaminen on asianomaisen jäsenvaltion osalta keskeytetty.

Tässä kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Ennen tällaisten täytäntöönpanosäädösten antamista komissio ilmoittaa aikomuksestaan asianomaiselle jäsenvaltiolle ja pyytää sitä esittämään kantansa määräajassa, jonka on oltava vähintään 30 päivää.

3. Siirretään komissiolle valta antaa 102 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi säännöillä, jotka koskevat maksujen keskeyttämisastetta ja keskeyttämisen kestoa sekä kyseisten määrien palauttamisen tai vähentämisen edellytyksiä monivuotinen tuloksellisuuden seuranta huomioon ottaen.

42 artikla

Maksujen keskeyttäminen hallintojärjestelmien puutteiden vuoksi

1. Jos hallintojärjestelmien moitteettomassa toiminnassa on vakavia puutteita, komissio pyytää tarvittaessa asianomaista jäsenvaltiota toimittamaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet ja selkeät edistymisindikaattorit sisältävän toimintasuunnitelman. Tämä toimintasuunnitelma laaditaan komissiota kuullen. Asianomaisen jäsenvaltion on vastattava kahden kuukauden kuluessa komission pyynnön esittämisestä, jotta voidaan arvioida toimintasuunnitelman tarvetta.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan toimintasuunnitelmien rakennetta ja toimintasuunnitelmien laatimismenettelyä koskevat säännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2. Jos jäsenvaltio ei toimita tai toteuta tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua toimintasuunnitelmaa tai jos toimintasuunnitelma on selvästi riittämätön tilanteen korjaamiseksi tai jos sitä ei ole toteutettu kyseisessä kohdassa tarkoitetun komission kirjallisen pyynnön mukaisesti, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla keskeytetään 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kuukausimaksujen tai 32 artiklassa tarkoitettujen välimaksujen maksaminen.

Keskeytystä sovelletaan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti niihin asianomaisiin jäsenvaltion toteuttamiin menoihin, joissa puutteita ilmenee, tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettavan ajan, joka saa olla enintään 12 kuukautta. Tätä aikaa voidaan komission täytäntöönpanosäädöksillä pidentää uusilla ajanjaksoilla, jotka ovat yhteensä enintään 12 kuukauden pituisia, jos keskeytyksen edellytykset edelleen täyttyvät. Keskeytetyt määrät on otettava huomioon 55 artiklassa tarkoitettuja täytäntöönpanosäädöksiä hyväksyttäessä.

3. Kohdassa 2 tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Ennen tällaisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymistä komissio ilmoittaa aikomuksestaan asianomaiselle jäsenvaltiolle ja pyytää sitä esittämään kantansa määräajassa, jonka on oltava vähintään 30 päivää.

4. Edellä 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja kuukausimaksuja tai 32 artiklassa tarkoitettuja välimaksuja määrittävissä täytäntöönpanosäädöksissä on otettava huomioon tämän artiklan 2 kohdan nojalla hyväksytyt täytäntöönpanosäädökset.

43 artikla

Erillinen kirjanpito

1. Jokaisen maksajaviraston on pidettävä erillistä kirjanpitoa unionin talousarvioon maataloustukirahastoa ja maaseuturahastoa varten kirjatuista määrärahoista.

2. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla annetaan tarkemmat säännöt tässä artiklassa tarkoitetusta velvoitteesta sekä erityisedellytyksistä, joita sovelletaan maksajavirastojen kirjanpidossa kirjattaviin tietoihin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

44 artikla

Maksut tuensaajille

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tässä asetuksessa säädettyyn rahoitukseen liittyvät maksut suoritetaan tuensaajille kokonaisuudessaan, jollei toisaalla unionin oikeudessa nimenomaisesti toisin säädetä.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin interventioihin ja toimenpiteisiin liittyvät maksut suoritetaan aikaisintaan 1 päivänä joulukuuta ja viimeistään seuraavan kalenterivuoden 30 päivänä kesäkuuta.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat:

maksaa ennen 1 päivää joulukuuta mutta aikaisintaan 16 päivänä lokakuuta ennakkomaksuja, joiden suuruus on enintään 50 prosenttia suorien tukien muodossa olevien interventioiden sekä asetuksen (EU) N:o 228/2013 IV luvussa ja asetuksen (EU) N:o 229/2013 IV luvussa tarkoitettujen toimenpiteiden osalta;

b)	maksaa ennen 1 päivää joulukuuta ennakkomaksuja, joiden suuruus on enintään 75 prosenttia 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen maaseudun kehittämisen interventioiden tuen osalta.

3. Jäsenvaltiot voivat päättää maksaa asetuksen (EU) 2021/2115 73 ja 77 artiklassa tarkoitettujen interventioiden ennakkomaksuja, joiden suuruus on enintään 50 prosenttia.

4. Jotta ennakkomaksut maksettaisiin johdonmukaisella ja syrjimättömällä tavalla, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 102 artiklan mukaisesti tämän artiklan muuttamiseksi lisäämällä sääntöjä, joilla jäsenvaltioiden sallitaan maksaa ennakkomaksuja asetuksen (EU) 2021/2115 III osaston III luvussa tarkoitettujen interventioiden ja asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 säädettyjen maatalousmarkkinoita säätelevien tai tukevien toimenpiteiden osalta.

5. Jotta ennakkomaksut maksettaisiin johdonmukaisella ja syrjimättömällä tavalla, siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 102 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi vahvistamalla ennakkomaksujen maksamista koskevia erityisedellytyksiä.

6. Komissio hyväksyy jäsenvaltion pyynnöstä kiireellisessä tapauksessa ja varainhoitoasetuksen 11 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisissa rajoissa tapauksen mukaan täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat tämän artiklan soveltamista. Nämä täytäntöönpanosäädökset voivat poiketa tämän artiklan 2 kohdan säännöksistä, mutta ainoastaan siinä määrin ja niin kauan kuin se on ehdottoman välttämätöntä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

45 artikla

Tulojen sitominen

1. Varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina pidetään seuraavia:

maataloustukirahaston ja maaseuturahaston menojen osalta tämän asetuksen 38, 54 ja 55 artiklan mukaiset määrät ja tämän asetuksen 104 artiklan mukaisesti sovellettavan, asetukseen (EU) N:o 1306/2013 sisältyvän 54 artiklan mukaiset määrät sekä maataloustukirahaston menojen osalta tämän asetuksen 53 ja 56 artiklan mukaiset määrät, jotka on maksettava korkoineen unionin talousarvioon;

b)	määrät, jotka vastaavat asetuksen (EU) 2021/2115 12 ja 14 artiklassa mukaisesti sovellettavia seuraamuksia maataloustukirahaston menojen osalta;

YMP:n yhteydessä hyväksytyn unionin oikeuden nojalla annetut ja myöhemmin menetetyt vakuudet, vakuustalletukset tai takuut, maaseudun kehittämisen interventiot pois luettuina; jäsenvaltiot voivat kuitenkin pidättää menetetyt vakuudet, jotka on annettu vienti- tai tuontitodistuksia myönnettäessä tai tarjouskilpailun yhteydessä sen takaamiseksi, että tarjousten tekijät esittävät ainoastaan vakavasti otettavia tarjouksia;

d)	määrät, joita on vähennetty pysyvästi 41 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut määrät suoritetaan unionin talousarvioon, ja jos ne käytetään uudelleen, ne on käytettävä yksinomaan maataloustukirahaston tai maaseuturahaston menojen rahoittamiseen.

3. Tätä asetusta sovelletaan soveltuvin osin 1 kohdassa tarkoitettuihin käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin.

4. Maataloustukirahaston yhteydessä varainhoitoasetuksen 113 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin tässä asetuksessa tarkoitettujen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen kirjanpitoon.

46 artikla

Tiedotustoimet

1. Edellä 7 artiklan e alakohdan nojalla rahoitettavan tiedotustoiminnan tarkoituksena on erityisesti auttaa YMP:n selittämisessä, täytäntöönpanossa ja kehittämisessä ja lisätä yleistä tietoisuutta sen sisällöstä ja tavoitteista, mukaan luettuna sen vuorovaikutus ilmaston, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin kanssa. Tiedotustoiminnalla pyritään tiedottamaan kansalaisille maatalouden ja elintarvikkeiden osalta kohdatuista haasteista, jakamaan tietoa viljelijöille ja kuluttajille, palauttamaan kuluttajien luottamus kriisien jälkeen tiedotuskampanjoiden avulla, antamaan tietoa muille maaseutualueiden toimijoille sekä tukemaan kestävämpää unionin maatalouden mallia ja auttamaan kansalaisia ymmärtämään sitä.

Tarkoituksena on tarjota yhtenäistä, näyttöön perustuvaa, objektiivista ja kattavaa tietoa niin unionissa kuin sen ulkopuolella, ja esitellä maatalouden ja maaseudun kehittämisen komission monivuotisessa strategisessa suunnitelmassa suunnitellut viestintätoimet.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä voivat olla:

a)	kolmansien osapuolten esittämät vuotuiset työohjelmat tai muut erityistoimenpiteet;

b)	komission aloitteesta toteutetut toimet.

Tässä eivät tule kyseeseen lainsäädännössä edellytetyt toimenpiteet eivätkä unionin jonkin toisen toimen yhteydessä rahoitusta jo saavat toimet.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen toimien toteuttamiseksi komissiota voivat avustaa ulkopuoliset asiantuntijat.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä olisi edistettävä toimielinten tiedotustoimintaa unionin poliittisista prioriteeteista, siltä osin kuin nämä prioriteetit liittyvät tämän asetuksen yleisiin tavoitteisiin.

3. Komissio julkaisee vuosittain ehdotuspyynnön varainhoitoasetuksessa vahvistettuja edellytyksiä noudattaen.

4. Tämän artiklan nojalla suunnitelluista ja toteutetuista toimenpiteistä ilmoitetaan 103 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle.

5. Komissio antaa joka toinen vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän artiklan täytäntöönpanosta.

47 artikla

Muu tähän lukuun liittyvä komission toimivalta

1. Siirretään komissiolle valta antaa 102 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta niiden edellytysten osalta, joiden mukaisesti tietyntyyppiset menot ja tulot maataloustukirahaston ja maaseuturahaston yhteydessä on korvattava.

Jos unionin talousarviota ei ole hyväksytty varainhoitovuoden alussa tai suunniteltujen sitoumusten kokonaismäärä ylittää varainhoitoasetuksen 11 artiklan 2 kohdassa säädetyn kynnysarvon, siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 102 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrien sitomiseen ja maksamiseen sovellettavaa menetelmää koskevilla säännöillä.

2. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan säännöt seuraavista:

a)	julkisena varastointina toteutettavien interventiotoimenpiteiden rahoitus ja kirjanpito sekä muut maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitetut menot;

b)	ehdot ja edellytykset, jotka koskevat maksusitoumusten ilman eri toimenpiteitä tapahtuvaan vapauttamiseen liittyvien menettelyjen täytäntöönpanoa.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

IV LUKU

Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen

1 jakso

Yleiset säännökset

48 artikla

Yhden tarkastuksen periaate

Varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti komissio nojautuu varmuuden saamiseksi tämän asetuksen 12 artiklassa tarkoitettujen todentamisviranomaisten työhön, paitsi jos se on ilmoittanut asianomaiselle jäsenvaltiolle, ettei se voi tukeutua todentamisviranomaisen työhön tietyn varainhoitovuoden osalta ja että se ottaa tämän huomioon kyseisessä jäsenvaltiossa suoritettavien komission tarkastusten tarpeeseen liittyvässä riskinarvioinnissa. Komissio ilmoittaa kyseiselle jäsenvaltiolle, miksi se ei voi tukeutua asianomaisen todentamisviranomaisen työhön.

49 artikla

Komission suorittamat tarkastukset

1. Rajoittamatta jäsenvaltioiden kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten nojalla toteuttamia tarkastuksia sekä SEUT 287 artiklan mukaisia tai SEUT 322 artiklan nojalla toteutettavia taikka asetukseen (Euratom, EY) N:o 2185/96 tai varainhoitoasetuksen 127 artiklaan perustuvia tarkastuksia komissio voi järjestää jäsenvaltioissa tarkastuksia erityisesti todentaakseen,

a)	ovatko hallinnolliset käytänteet yhdenmukaisia unionin sääntöjen kanssa;

b)	onko tämän asetuksen 5 artiklan 2 kohdan ja 6 artiklan soveltamisalaan kuuluville ja asetuksessa (EU) 2021/2115 tarkoitettuihin interventioihin liittyville menoille ilmoitettu vastaava tuotos kuin on ilmoitettu vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa;

c)	onko asetuksissa (EU) N:o 228/2013, (EU) N:o 229/2013, (EU) N:o 1308/2013 ja (EU) N:o 1144/2014 säädettyjä toimenpiteitä vastaavat menot toteutettu ja tarkastettu sovellettavien unionin sääntöjen mukaisesti;

d)	onko todentamisviranomaisen työ toteutettu 12 artiklan mukaisesti ja tämän luvun 2 jakson mukaisiin tarkoituksiin;

e)	toimiiko maksajavirasto 9 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen hyväksynnän vähimmäisedellytysten mukaisesti ja soveltaako jäsenvaltio asianmukaisesti 9 artiklan 4 kohdan säännöksiä;

f)	paneeko asianomainen jäsenvaltio YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöön asetuksen (EU) 2021/2115 9 artiklan mukaisesti;

g)	onko 42 artiklassa tarkoitetut toimintasuunnitelmat pantu asianmukaisesti täytäntöön.

Henkilöiden, jotka komissio on valtuuttanut tekemään tarkastuksia, tai saamiensa valtuuksien puitteissa toimivan komission henkilöstön on voitava saada tutustua tilikirjoihin ja kaikkiin muihin maataloustukirahastosta tai maaseuturahastosta rahoitettavia menoja koskeviin asiakirjoihin, myös sähköisessä muodossa laadittuihin tai saatuihin ja tässä muodossa säilytettäviin asiakirjoihin ja metatietoihin.

Tarkastusten tekemistä koskevat valtuudet eivät vaikuta sellaisten kansallisten määräysten soveltamiseen, joilla tiettyjen toimien suorittaminen varataan kansallisessa lainsäädännössä nimetyille viranomaisille. Komission valtuuttamat henkilöt eivät saa osallistua muun muassa asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisiin kotietsintöihin tai henkilöiden virallisiin kuulusteluihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 erityissäännösten soveltamista. Heillä on kuitenkin oltava mahdollisuus saada käyttöönsä tällä tavoin hankittuja tietoja.

2. Komissio ilmoittaa tarkastuksesta hyvissä ajoin etukäteen jäsenvaltiolle, jota tarkastus koskee, tai jäsenvaltiolle, jonka alueella tarkastus tehdään, ottaen huomioon maksajavirastoille näiden tarkastusten järjestämisestä aiheutuvat hallinnolliset vaikutukset. Asianomaisen jäsenvaltion virkamiehet saavat osallistua näihin tarkastuksiin.

Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä komission pyynnöstä ja asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella tässä asetuksessa tarkoitetuille toimille lisätarkastuksia tai -selvityksiä. Komission henkilöstö tai komission valtuuttamat henkilöt voivat osallistua tällaisiin tarkastuksiin.

Komissio voi tarkastusten tehostamiseksi pyytää asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella jäsenvaltion viranomaisilta apua tiettyihin tarkastuksiin tai selvityksiin.

50 artikla

Tietojen saatavuus

1. Jäsenvaltioiden on annettava komission käyttöön kaikki maataloustukirahaston ja maaseuturahaston asianmukaisen toiminnan kannalta tarpeelliset tiedot ja toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet, jotka saattavat helpottaa tarkastuksia, joiden komissio arvioi olevan tarpeen unionin antamien varojen hoidossa.

2. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle pyynnöstä tiedoksi lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka ne ovat antaneet YMP:hen liittyvien unionin säädösten panemiseksi täytäntöön ja joilla on taloudellisia vaikutuksia maataloustukirahastoon tai maaseuturahastoon.

3. Jäsenvaltioiden on annettava komission käyttöön tiedot asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2988/95 tarkoitetuista väärinkäytöksistä ja muista jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmissaan vahvistamien edellytysten noudattamatta jättämisistä, havaituista petosepäilyistä sekä kyseisten väärinkäytösten sekä petosten vuoksi aiheettomasti suoritettujen maksujen takaisinperimiseksi tämän luvun 3 jakson nojalla toteutetuista toimista. Komissio laatii näistä tiedoista yhteenvedon ja julkaisee sen vuosittain ja toimittaa sen Euroopan parlamentille.

51 artikla

Asiakirjojen saatavuus

1. Hyväksyttyjen maksajavirastojen on säilytettävä suoritettuja maksuja koskevat asiakirjat ja unionin oikeuden edellyttämien tarkastusten tekemiseen liittyvät asiakirjat ja annettava kyseiset asiakirjat ja asiaan liittyvät komission käyttöön.

Kyseiset asiakirjat ja tiedot voidaan säilyttää sähköisesti komission 3 kohdan nojalla vahvistamien ehtojen mukaisesti.

Jos kyseiset asiakirjat ja tiedot ovat menojen hyväksymisestä vastaavan, maksajaviraston antamalla valtuutuksella toimivan viranomaisen hallussa, kyseisen viranomaisen on toimitettava hyväksytylle maksajavirastolle kertomukset tehtyjen tarkastusten lukumäärästä ja sisällöstä sekä tarkastusten tulosten perusteella toteutetuista toimenpiteistä.

2. Tätä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin todentamisviranomaisiin.

3. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädökset, joilla määrätään ehdot, joiden mukaisesti tässä artiklassa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot on säilytettävä, mukaan lukien säilytysmuoto ja säilytyksen kesto. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

52 artikla

Komission toimivalta, joka liittyy tarkastuksiin ja asiakirjoihin sekä tiedottamis- ja yhteistyövelvollisuuteen

1. Siirretään komissiolle valta antaa 102 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka ovat tarpeen tässä luvussa esitettyjen tarkastuksiin sekä asiakirjojen ja tietojen saatavuuteen liittyvien säännösten asianmukaisen ja tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi ja joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla erityisvelvoitteet, jotka jäsenvaltioiden on tämän luvun mukaisesti täytettävä, ja säännöt perusteista, joiden mukaisesti määritetään asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2988/95 tarkoitetut väärinkäytökset ja muut ilmoitettavat tapaukset, joissa ei ole noudatettu jäsenvaltioiden YMP:n strategiasuunnitelmissa vahvistettuja edellytyksiä, sekä tässä yhteydessä toimitettavat tiedot.

2. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädökset, joilla vahvistetaan säännöt, jotka koskevat niihin yhteistyövelvoitteisiin liittyviä menettelyitä, jotka jäsenvaltioiden on täytettävä 49 ja 50 artiklan panemiseksi täytäntöön; Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2 jakso

Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen

53 artikla

Vuotuinen tilien tarkastaminen ja hyväksyminen

1. Komissio päättää hyväksyttyjen maksajavirastojen tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklassa tarkoitettujen menojen osalta 9 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja d alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella täytäntöönpanosäädöksillä, jotka se antaa ennen 31 päivää toukokuuta asianomaista varainhoitovuotta seuraavana vuonna. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Nämä täytäntöönpanosäädökset koskevat toimitettujen vuotuisten tilitysten täydellisyyttä, täsmällisyyttä ja todenperäisyyttä, eivätkä ne rajoita 54 ja 55 artiklan nojalla myöhemmin hyväksyttävien täytäntöönpanosäädösten sisältöä.

2. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan säännöt toimista, jotka ovat tarpeen 1 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseksi ja täytäntöön panemiseksi, mukaan lukien säännöt komission ja jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta ja noudatettavista määräajoista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

54 artikla

Vuotuinen tuloksellisuuden tarkastaminen ja hyväksyminen

1. Jos tämän asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklassa tarkoitetuille ja asetuksen (EU) 2021/2115 III osastossa tarkoitettuihin interventioihin liittyville menoille ei ole ilmoitettu tämän asetuksen 9 artiklan 3 kohdassa ja 10 artiklassa ja asetuksen (EU) 2021/2115 134 artiklassa tarkoitetussa vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa vastaavia tuotoksia, komissio hyväksyy ennen 15 päivää lokakuuta asianomaista varainhoitovuotta seuraavana vuonna täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään unionin rahoituksesta vähennettävä määrät. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Nämä täytäntöönpanosäädökset eivät rajoita tämän asetuksen 55 artiklan nojalla myöhemmin hyväksyttävien täytäntöönpanosäädösten sisältöä.

2. Komissio arvioi vähennettäviä määriä intervention osalta ilmoitettujen vuotuisten menojen ja YMP:n strategiasuunnitelman mukaista ilmoitettua tuotosta vastaavan määrän välisen erotuksen perusteella ja ottaen huomioon jäsenvaltion asetuksen (EU) 2021/2115 134 artiklan 8 kohdan mukaisissa vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa esittämät perustelut.

3. Ennen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen hyväksymistä komissio antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksensa ja perustella mahdolliset erot määräajassa, jonka on oltava vähintään 30 päivää, jos 9 artiklan 3 kohdassa, 10 artiklassa ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut asiakirjat on toimitettu määräaikaan mennessä.

4. Siirretään komissiolle valta antaa 102 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi säännöillä, jotka koskevat asianomaisen jäsenvaltion esittämien perustelujen kriteereitä sekä vähennyksen soveltamisen menetelmiä ja kriteereitä.

5. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan säännöt toimista, jotka ovat tarpeen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseksi ja täytäntöön panemiseksi, mukaan lukien säännöt komission ja jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta ja noudatettavista määräajoista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

55 artikla

Sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen

1. Jos komissio toteaa, ettei 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklassa tarkoitettuja menoja ole toteutettu unionin oikeuden mukaisesti, se hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettävät määrät. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Kun kyseessä ovat asetuksessa (EU) 2021/2115 tarkoitetut interventiotyypit, tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua unionin rahoituksen ulkopuolelle jättämistä sovelletaan kuitenkin ainoastaan silloin, kun jäsenvaltioiden hallintojärjestelmien moitteettomassa toiminnassa on vakavia puutteita.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta tapauksissa, joissa yksittäiset tuensaajat eivät ole noudattaneet YMP:n strategiasuunnitelmissa ja kansallisissa säännöissä vahvistettuja tukikelpoisuusedellytyksiä.

2. Komissio arvioi rahoituksen ulkopuolelle jätettävät määrät todettujen puutteiden vakavuuden perusteella. Se ottaa tässä yhteydessä asianmukaisesti huomioon rikkomuksen ja unionille aiheutuneen taloudellisen vahingon laadun.

3. Ennen 1 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanoasetuksen hyväksymistä komission havainnot ja asianomaisen jäsenvaltion antamat vastaukset kyseisiin havaintoihin annetaan molempien osapuolten välillä tiedoksi kirjallisina, minkä jälkeen molemmat osapuolet pyrkivät sopimukseen toteutettavista toimenpiteistä. Asianomaisille jäsenvaltioille on annettava mahdollisuus osoittaa, että noudattamatta jättämisen todellinen laajuus on komission arviota vähäisempi.

Jollei sopimukseen päästä, asianomainen jäsenvaltio voi pyytää sellaisen menettelyn aloittamista, jolla pyritään sovittamaan yhteen molempien osapuolten kannat neljän kuukauden kuluessa. Menettelyn suorittaa sovitteluelin. Menettelyn tuloksesta toimitetaan komissiolle raportti. Komissio ottaa raportissa esitetyt suositukset huomioon ennen mahdollisen päätöksen tekemistä rahoituksen epäämisestä ja ilmoittaa syyt, jos se päättää poiketa näistä suosituksista.

4. Rahoitusta ei evätä, kun kyseessä ovat

a)	5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut menot, jotka on toteutettu yli 24 kuukautta ennen kuin komissio antaa havaintonsa kirjallisina tiedoksi asianomaiselle jäsenvaltiolle;

5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin monivuotisiin interventioihin tai 6 artiklassa tarkoitettuihin maaseudun kehittämisen interventioihin liittyvät menot, joiden osalta tuensaajaan kohdistuu viimeinen velvoite yli 24 kuukautta ennen kuin komissio antaa havaintonsa kirjallisina tiedoksi asianomaiselle jäsenvaltiolle;

6 artiklassa tarkoitettuihin maaseudun kehittämisen interventioihin mutta ei kuitenkaan tämän kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin interventioihin liittyvät menot, joita varten maksajavirasto suorittaa maksun tai tapauksen mukaan loppumaksun yli 24 kuukautta, ennen kuin komissio antaa havaintonsa kirjallisina tiedoksi asianomaiselle jäsenvaltiolle.

5. Edellä olevaa 4 kohtaa ei sovelleta seuraavissa tapauksissa:

a)	jäsenvaltion myöntämät tuet, joiden osalta komissio on aloittanut SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn;

b)	rikkomukset, joiden osalta komissio on antanut asianomaiselle jäsenvaltiolle lausunnon perusteluineen SEUT 258 artiklan mukaisesti;

jäsenvaltio ei noudata tämän asetuksen IV osaston III luvun mukaisia velvoitteitaan, sillä edellytyksellä, että komissio antaa jäsenvaltiolle havaintonsa kirjallisina tiedoksi 12 kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut jäsenvaltion raportin kyseisiä menoja koskevan tarkastuksen tuloksista.

6. Siirretään komissiolle valta antaa 102 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta rahoitusoikaisujen soveltamisen perusteita ja menetelmiä koskevilla säännöillä.

7. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan säännöt toimista, jotka ovat tarpeen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten antamiseksi ja täytäntöön panemiseksi, mukaan lukien säännöt komission ja jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta ja noudatettavista määräajoista sekä tämän artiklan 3 kohdassa säädetystä sovittelumenettelystä ja sovitteluelimen perustamisesta, tehtävistä, kokoonpanosta ja työjärjestelyistä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3 jakso

Noudattamatta jättämisen vuoksi suoritettava takaisinperintä

56 artikla

Maataloustukirahastoa koskevat erityissäännökset

1. Määrät, jotka jäsenvaltio on perinyt takaisin sääntöjenvastaisuuksien tai muiden tapausten vuoksi, joissa tuensaaja ei ole noudattanut YMP:n strategiasuunnitelmissa tarkoitettuja interventioiden edellytyksiä, on suoritettava korkoineen maksajavirastolle, joka merkitsee ne kirjanpitoon maataloustukirahastolle sidottuina tuloina sille kuukaudelle, jona ne tosiasiallisesti saadaan takaisin.

2. Jäsenvaltio voi kehottaa maksajavirastoa velan takaisinperinnästä vastaavana elimenä vähentämään tuensaajan vielä maksamatta olevat velat kyseiselle tuensaajalle suoritettavista tulevista maksuista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

3. Kun unionin talousarvioon palautetaan varoja 1 kohdan mukaisesti, asianomainen jäsenvaltio voi pidättää niistä 20 prosenttia kiinteämääräisinä takaisinperintäkuluina lukuun ottamatta tapauksia, joissa sääntöjenvastaisuus johtuu jäsenvaltion omista hallintoviranomaisista tai muista virallisista elimistä.

57 artikla

Maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset

1. Jos YMP:n strategiasuunnitelmissa täsmennettyjen maaseudun kehittämisen interventioiden osalta todetaan sääntöjenvastaisuuksia tai muita tapauksia, joissa tuensaajat tai, rahoitusvälineiden osalta, myös holdingrahastojen alaiset erityisrahastot tai lopulliset vastaanottajat eivät ole noudattaneet interventioiden edellytyksiä, jäsenvaltioiden on tehtävä rahoituksen mukautuksia peruuttamalla asianomainen unionin rahoitus osittain tai perustelluissa tapauksissa kokonaan. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon todetun noudattamatta jättämisen laatu ja vakavuus sekä maaseuturahaston taloudellisen menetyksen suuruus.

Maaseuturahaston kautta tapahtuvan unionin rahoituksen peruutetut määrät sekä takaisinperityt määrät ja niihin liittyvät korot osoitetaan uudelleen muihin YMP:n strategiasuunnitelmiin sisältyviin maaseudun kehittämisen toimiin. Jäsenvaltio voi kuitenkin käyttää unionin rahoituksen peruutetut tai takaisinperityt määrät kokonaisuudessaan uudelleen ainoastaan YMP:n strategiasuunnitelmaansa kuuluvaan maaseudun kehittämisen toimeen eikä se voi osoittaa varoja uudelleen sellaisiin maaseudun kehittämisen toimiin, joihin on jo sovellettu rahoituksen mukautusta.

Jäsenvaltion on tämän artiklan mukaisesti vähennettävä kaikki tuensaajasta johtuvan sääntöjenvastaisuuden vuoksi aiheettomasti maksetut määrät kaikista tulevista maksuista, jotka maksajaviraston on suoritettava kyseiselle tuensaajalle.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, asetuksen (EU) 2021/1060 58 artiklassa tarkoitetuista rahoitusvälineistä tukea saavien maaseudun kehittämisen interventioiden osalta rahoitusosuus, joka peruutetaan yksittäisen noudattamatta jättämisen vuoksi, voidaan käyttää uudelleen samassa rahoitusvälineessä seuraavasti:

a)	jos rahoitusosuuden peruuttamisen syynä oleva noudattamatta jättäminen on havaittu asetuksen (EU) 2021/1060 2 artiklan 18 alakohdassa määritellyn lopullisen vastaanottajan tasolla, rahoitusosuus osoitetaan vain muille lopullisille vastaanottajille samassa rahoitusvälineessä;

jos rahoitusosuuden peruuttamisen syynä oleva noudattamatta jättäminen on havaittu asetuksen (EU) 2021/1060 2 artiklan 21 alakohdassa määritellyn erityisrahaston tasolla kyseisen asetuksen 2 artiklan 20 alakohdassa määritellyn holdingrahaston puitteissa, rahoitusosuus osoitetaan vain muille erityisrahastoille.

58 artikla

Takaisinperinnästä saatavien summien mahdolliseen vähentämiseen ja niiden ilmoitusten muotoon liittyvä täytäntöönpanovalta

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat aiheettomasti suoritettujen maksujen takaisinperinnästä johtuvien summien mahdollista vähentämistä ja niiden ilmoitusten ja tiedoksiantojen muotoa, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tässä jaksossa tarkoitettujen velvoitteiden yhteydessä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

IV OSASTO

VALVONTAJÄRJESTELMÄT JA SEURAAMUKSET

I LUKU

Yleiset säännöt

59 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1. Jäsenvaltioiden on YMP:n yhteydessä sovellettavia hallintojärjestelmiä noudattaen annettava kaikki tarvittavat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset sekä toteutettava muut tarvittavat toimenpiteet unionin taloudellisten etujen tehokkaan suojan varmistamiseksi, myös sovellettava tehokkaasti 37 artiklassa vahvistettuja menojen tukikelpoisuuskriteerejä. Näiden säädösten, määräysten ja toimenpiteiden on liityttävä erityisesti seuraaviin:

a)	maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitettavien toimien laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tarkistaminen, myös tuensaajien tasolla ja YMP:n strategiasuunnitelmien mukaisesti;

b)	tehokkaan suojan varmistaminen petoksia vastaan, erityisesti hyvin riskialttiilla alueilla; suojalla on oltava ennalta ehkäisevä vaikutus, ja huomioon otetaan toimenpiteiden kustannukset, hyödyt ja niiden oikeasuhteisuus;

c)	sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen;

d)	tehokkaiden, oikeasuhteisten ja varoittavien seuraamusten määrääminen unionin oikeuden tai sen puuttuessa kansallisen oikeuden mukaisesti ja tarvittaessa oikeustoimiin ryhtyminen;

e)	aiheettomasti suoritettujen maksujen periminen takaisin korkoineen ja tarvittaessa oikeustoimiin ryhtyminen, myös asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen väärinkäytösten osalta.

2. Kaikkien jäsenvaltioiden on perustettava tehokas hallinto- ja valvontajärjestelmä varmistaakseen unionin interventioita säätelevän unionin lainsäädännön noudattamisen.

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimet varmistaakseen hallinnointi- ja valvontajärjestelmiensä moitteettoman toiminnan ja komissiolle ilmoitettujen menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden.

Jäsenvaltioiden avustamiseksi tässä komissio antaa jäsenvaltioiden käyttöön tiedonlouhintavälineen, jolla arvioidaan hankkeisiin, tuensaajiin, toimeksisaajiin ja sopimuksiin liittyviä riskejä ja varmistetaan samalla mahdollisimman vähäinen hallinnollinen rasite ja unionin taloudellisten etujen tehokas suojaaminen. Kyseistä tiedonlouhintavälinettä voidaan käyttää myös 62 artiklassa tarkoitettujen sääntöjen kiertämisen estämiseksi. Komissio esittää vuoteen 2025 mennessä kertomuksen, jossa arvioidaan yhteisen tiedonlouhintavälineen käyttöä ja sen yhteentoimivuutta, jotta jäsenvaltiot voisivat ottaa sen yleisesti käyttöön.

3. Jäsenvaltioiden on huolehdittava raportointijärjestelmän ja indikaattoreita koskevien tietojen laadusta ja luotettavuudesta.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tuensaajat antavat niille tarvittavat tiedot tuensaajien tunnistamiseksi, mukaan lukien tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (30) 2 artiklan 11 kohdassa määritellyn konsernin, johon ne osallistuvat, tunnistamiseksi.

5. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset varotoimet, joilla varmistetaan, että 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetut sovellettavat seuraamukset ovat oikeasuhteisia ja suhteutettuja havaitun noudattamatta jättämisen vakavuuteen, laajuuteen, pysyvyyteen tai toistuvuuteen.

Jäsenvaltioiden käyttöön ottamilla järjestelyillä on voitava varmistaa, ettei seuraamuksia määrätä varsinkaan jos:

a)	noudattamatta jättäminen johtuu 3 artiklan mukaisesta ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisista olosuhteista;

b)	noudattamatta jättäminen johtuu toimivaltaisen viranomaisen tai muun viranomaisen virheestä ja henkilö, jota hallinnollinen seuraamus koskee, ei olisi voinut kohtuudella havaita kyseistä virhettä;

asianomainen henkilö voi osoittaa toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla, ettei tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu noudattamatta jättäminen ole hänen syytään, tai jos toimivaltainen viranomainen on muutoin vakuuttunut siitä, ettei noudattamatta jättäminen ole asianomaisen henkilön syytä.

Jos tuen myöntämisedellytysten noudattamatta jättäminen johtuu 3 artiklan mukaisesta ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisista olosuhteista, tuensaaja säilyttää oikeutensa tukeen.

6. Jäsenvaltiot voivat sisällyttää hallinto- ja valvontajärjestelmiinsä mahdollisuuden oikaista tukihakemukset ja maksupyynnöt niiden toimittamisen jälkeen ilman, että tämä vaikuttaa oikeuteen saada tukea, edellyttäen että oikaistavat seikat tai laiminlyönnit on tehty toimivaltaisen viranomaisen toteamassa vilpittömässä mielessä ja että oikaisu tehdään joko ennen kuin hakijalle ilmoitetaan, että hänet on valittu paikalla tehtävään tarkastukseen, tai ennen kuin toimivaltainen viranomainen on tehnyt hakemusta koskevan päätöksensä.

7. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön järjestelyt, joilla varmistetaan maataloustukirahastoa ja maaseuturahastoa koskevien valitusten tehokas käsittely, ja niiden on komission pyynnöstä tutkittava komissiolle toimitetut valitukset, jotka kuuluvat niiden YMP:n strategiasuunnitelmien soveltamisalaan. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kyseisten tutkimusten tuloksista. Komissio varmistaa, että sille suoraan jätettyjä valituksia käsitellään asianmukaisesti. Jos komissio toimittaa valituksen jäsenvaltiolle käsittelyä varten eikä jäsenvaltio hoida sitä komission asettamassa määräajassa, komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että jäsenvaltio noudattaa tämän kohdan mukaisia velvoitteitaan.

8. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 ja 2 kohdan mukaisesti annetuista säännöksistä ja kyseisten kohtien nojalla toteutetuista toimenpiteistä.

Kaikkien edellytysten, joita jäsenvaltiot asettavat unionin säännöissä vahvistettujen edellytysten lisäksi maataloustukirahastosta tai maaseuturahastosta rahoitettavan tuen saamiselle, on oltava todennettavissa.

9. Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan tarvittavat säännöt, joilla pyritään varmistamaan tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen seuraavien osalta:

a)	edellä 1, 2 ja 4 kohdassa säädettyihin velvoitteisiin liittyvät menettelyt, määräajat, tietojenvaihdot, tiedonlouhintavälinettä koskevat vaatimukset ja tuensaajien tunnistamiseksi kerättävät tiedot;

b)	ilmoitukset ja tiedoksiannot, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 5 ja 7 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden yhteydessä.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

60 artikla

Suoritettavia tarkastuksia koskevat säännöt

1. Jäsenvaltioiden 59 artiklan 2 kohdan mukaisesti käyttöön ottamaan hallinto- ja valvontajärjestelmiin on sisällyttävä järjestelmällisiä tarkastuksia, jotka on kohdennettava muun muassa sellaisiin aloihin, joilla virheiden riski on suurin.

Jäsenvaltioiden on varmistettava unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien riskien tehokkaaseen hallintaan tarvittavien tarkastusten taso. Asiaankuuluvan viranomaisen on tehtävä koko hakijamäärästä tarkastusotos, johon sisältyy tarvittaessa satunnaisotannalla valittu osa ja riskiotannalla valittu osa.

2. Asetuksen (EU) 2021/1060 58 artiklassa tarkoitetuista rahoitusvälineistä tukea saavien toimien tarkastukset on suoritettava ainoastaan holdingrahastojen ja erityisrahastojen sekä, kun on kyse takuurahastoista, uusia lainoja myöntävien elinten tasolla.

Tarkastuksia ei saa suorittaa EIP:n tasolla eikä sellaisten muiden kansainvälisten rahoituslaitosten tasolla, joissa jäsenvaltio on osakkaana.

3. Jotta tarkastusten toteuttaminen olisi moitteetonta ja tehokasta ja tukikelpoisuusedellytykset voitaisiin tarkastaa tehokkaalla, yhdenmukaisella ja syrjimättömällä tavalla unionin taloudellisia etuja suojaten, siirretään komissiolle valta antaa 102 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta ja joissa vahvistetaan säännöt, jos kyseisen järjestelmän asianmukainen hallinnointi sitä edellyttää, tullimenettelyjä ja erityisesti asetuksessa (EU) N:o 952/2013 säädettyjä menettelyjä koskevista lisävaatimuksista.

4. Maatalouslainsäädännössä tarkoitettujen toimenpiteiden osalta komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan tämän artiklan yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi tarvittavat ja erityisesti seuraavia koskevat säännöt:

a)	asetuksen (EU) 2021/2115 4 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun hampun osalta säännöt, jotka koskevat erityisiä valvontatoimenpiteitä sekä tetrahydrokannabinolipitoisuuden määritysmenetelmiä;

b)	asetuksen (EU) 2021/2115 III osaston II luvun 3 jakson 2 alajaksossa tarkoitetun puuvillan osalta hyväksyttyjä toimialakohtaisia organisaatioita koskeva tarkastusjärjestelmä;

c)	asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 tarkoitetun viinin osalta säännöt pinta-alojen mittauksista, tarkastuksista sekä tarkastusten parantamiseksi sovellettavista erityisistä rahoitusmenettelyistä;

d)	testit ja menetelmät tuotteiden kelpoisuuden määrittämiseksi julkista interventiota ja yksityistä varastointia varten sekä tarjouskilpailumenettelyjen käyttö julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin yhteydessä;

e)	muut säännöt tarkastuksista, joita jäsenvaltioiden on tehtävä asetuksen (EU) N:o 228/2013 IV luvussa ja asetuksen (EU) N:o 229/2013 IV luvussa säädettyjen toimenpiteiden osalta.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

61 artikla

Julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen

Jos noudattamatta jättäminen liittyy julkisia hankintoja koskeviin unionin tai kansallisiin sääntöihin, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuen maksamatta jäävä tai peruutettava osa määritetään kyseisen noudattamatta jättämisen vakavuuden perusteella ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällä on vaikutusta tapahtuman laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen ainoastaan sitä tuen osaa vastaavasti, jota ei makseta tai joka peritään takaisin.

62 artikla

Säännösten kiertämistä koskeva lauseke

Jäsenvaltioiden on toteutettava tehokkaita ja oikeasuhteisia toimenpiteitä, jotta vältetään unionin oikeuden säännösten kiertäminen, ja varmistettava erityisesti, että maatalouslainsäädännön nojalla säädettyjä etuuksia ei myönnetä luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, joiden osalta on osoitettu, että kyseisten etuuksien saamiseen vaaditut edellytykset on luotu keinotekoisesti ja kyseisen lainsäädännön tavoitteiden vastaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin oikeuden erityissäännösten soveltamista.

63 artikla

Interventioiden yhteensopivuus tarkastusten kannalta viinialalla

Asetuksen (EU) 2021/2115 III osaston III luvun 4 jaksossa tarkoitettujen viinialan interventioiden soveltamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisiin interventioihin sovellettavat hallinto- ja valvontamenettelyt sopivat yhteen tämän osaston II luvussa tarkoitetun yhdennetyn järjestelmän kanssa seuraavien seikkojen osalta:

a)	viljelylohkojen tunnistusjärjestelmät;

b)	tarkastukset.

64 artikla

Vakuudet

1. Jos maatalouslainsäädännössä niin säädetään, jäsenvaltioiden on vaadittava vakuuden asettamista, jolla taataan määrän maksaminen tai pidättäminen toimivaltaiselle viranomaiselle, jos tiettyä kyseiseen lainsäädäntöön perustuvaa velvoitetta ei ole täytetty.

2. Jos ylivoimaista estettä ei ole, vakuus pidätetään kokonaan tai osittain, jos jokin tietty velvoite jää täyttämättä tai täytetään vain osittain.

3. Siirretään komissiolle valta antaa 102 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta säännöillä, joilla varmistetaan syrjimätön kohtelu, oikeudenmukaisuus ja oikeasuhteisuus vakuuksia asetettaessa, ja joilla

a)	määritetään vastuutaho velvoitteen jäädessä täyttämättä;

b)	vahvistetaan ne erityistilanteet, joissa toimivaltainen viranomainen voi luopua vakuusvaatimuksesta;

c)	vahvistetaan asetettavaan vakuuteen ja takaajaan sovellettavat edellytykset sekä vakuuden asettamista ja vapauttamista koskevat edellytykset;

d)	vahvistetaan ennakkomaksujen yhteydessä asetettuihin vakuuksiin liittyvät erityisedellytykset;

vahvistetaan velvoitteiden, joiden osalta on asetettu 1 kohdassa säädetty vakuus, noudattamatta jättämisestä aiheutuvat seuraamukset, mukaan luettuna vakuuksien pidättäminen ja vähennysten aste, jota sovelletaan vakuuksien vapauttamiseen vientitukien, todistusten, tarjousten tai erityishakemusten yhteydessä, sekä kun vakuuden kattama velvoite on jäänyt täyttämättä kokonaan tai osittain, ottaen huomioon velvoitteen luonne, määrä, jonka osalta velvoite on jätetty noudattamatta, sen määräajan ylittävä aika, johon mennessä velvoitetta olisi pitänyt noudattaa, ja aika, johon mennessä on esitettävä todisteet siitä, että velvoitetta on noudatettu.

4. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan säännöt seuraavista:

a)	asetettavan vakuuden muoto sekä vakuuden asettamisessa, sen hyväksymisessä ja alkuperäisen vakuuden korvaamisessa käytettävä menettely;

b)	vakuuden vapauttamisessa käytettävät menettelyt;

c)	jäsenvaltioiden ja komission antamat ilmoitukset.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

II LUKU

Yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä

65 artikla

Tähän lukuun liittyvä soveltamisala ja määritelmät

1. Kunkin jäsenvaltion on perustettava yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä, jäljempänä ’yhdennetty järjestelmä’, ja ylläpidettävä sitä.

2. Yhdennettyä järjestelmää sovelletaan asetuksen (EU) 2021/2115 III osaston II ja IV luvussa lueteltuihin pinta-alaperusteisiin ja eläinperusteisiin interventioihin sekä asetuksen (EU) N:o 228/2013 IV luvussa ja asetuksen (EU) N:o 229/2013 IV luvussa tarkoitettuihin toimenpiteisiin.

3. Yhdennettyä järjestelmää sovelletaan tarvittavassa laajuudessa myös ehdollisuuden ja asetuksen (EU) 2021/2115 III osastossa säädettyjen viinialan interventioiden hallintoon ja valvontaan.

4. Tässä luvussa tarkoitetaan:

’paikkatietoperusteisella hakemuksella’ sähköistä hakulomaketta, joka sisältää paikkatietojärjestelmään perustuvan tietoteknisen sovelluksen, joka mahdollistaa sen, että tuensaaja voi paikkatietoa hyödyntäen ilmoittaa tilan, sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EU) 2021/2115 3 artiklan 2 alakohdassa, ne viljelylohkot ja muussa kuin maatalouskäytössä olevat alat, joiden osalta on haettu tukea;

b)	’pinta-alamonitorointijärjestelmällä’ Copernicus Sentinel -satelliittien tuottaman datan tai muun arvoltaan vähintään vastaavan aineiston avulla suoritettavaa, maatalousmaalla harjoitettavien toiminnan ja käytäntöjen säännöllistä ja järjestelmällistä havainnointia, jäljitystä ja arviointia;

c)	’eläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmällä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (31) IV osan I osaston 2 luvun 1 jaksossa säädettyä pidettyjen maaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmää;

d)	’viljelylohkolla’ asetuksen (EU) 2021/2115 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti määritellyn maatalousmaan yksikköä, sellaisena kuin jäsenvaltiot ovat sen määritelleet;

e)	’paikkatietojärjestelmällä’ tietokonepohjaista tietojärjestelmää, jolla voidaan tuottaa, tallentaa, analysoida ja esittää paikkatietoa;

’automaattisella hakujärjestelmällä’ pinta-alaperusteisia tai eläinperusteisia interventioita koskevaa hakujärjestelmää, jossa hallinnon edellyttämät tiedot ainakin yksittäisistä pinta-aloista tai eläimistä, joista tukea haetaan, ovat saatavilla jäsenvaltion hallinnoimissa virallisissa tietokannoissa ja ne asetetaan tarvittaessa tuensaajan saataville.

66 artikla

Yhdennetyn järjestelmän osat

1. Yhdennetyn järjestelmän on sisällettävä seuraavat osat:

a)	viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä;

b)	paikkatietoperusteinen hakujärjestelmä ja soveltuvin osin eläinperusteinen hakujärjestelmä;

c)	pinta-alamonitorointijärjestelmä;

d)	65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen interventioiden ja toimenpiteiden tuensaajien tunnistusjärjestelmä;

e)	valvonta- ja seuraamusjärjestelmä;

f)	tapauksen mukaan tukioikeuksien tunnistamis- ja rekisteröintijärjestelmä;

g)	tapauksen mukaan eläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmä.

2. Yhdennetyn järjestelmän on tarjottava asetuksen (EU) 2021/2115 7 artiklassa tarkoitettujen indikaattoreiden raportoinnin kannalta merkitykselliset tiedot.

3. Yhdennetyn järjestelmän toiminnan on perustuttava sähköisiin tietokantoihin ja paikkatietojärjestelmiin, ja sen on mahdollistettava tietojen vaihtaminen ja yhdistäminen sähköisten tietokantojen ja paikkatietojärjestelmien välillä. Paikkatietojärjestelmän avulla on tarvittaessa voitava vaihtaa ja yhdistää tietoja viljelylohkoista rajatuilla suojelluilla alueilla ja nimetyillä alueilla, jotka on vahvistettu asetuksen (EU) 2021/2115 liitteessä XIII luetellun unionin lainsäädännön mukaisesti – kuten neuvoston direktiivin 91/676/ETY (32) 2 artiklan k alakohdassa tarkoitetuilla Natura 2000 -alueilla tai nitraattien aiheuttamalle pilaantumiselle alttiilla alueilla – sekä maisemapiirteistä, jotka ovat kyseisen asetuksen 13 artiklan mukaisesti määritellyn tai asetuksen (EU) 2021/2115 III osaston II ja IV luvussa lueteltujen interventioiden kattaman hyvän maatalous- ja ympäristökunnon vaatimusten mukaisia.

4. Komissio voi käyttää asiantuntijoiden tai erikoistuneiden elinten apua yhdennetyn järjestelmän perustamisen, seurannan ja toiminnan helpottamiseksi, jotta voidaan antaa teknistä apua jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhdennetyn järjestelmän käyttöönottoa ja soveltamista koskevia jäsenvaltioiden velvoitteita.

5. Jäsenvaltioiden on toteutettava yhdennetyn järjestelmän asianmukaisen perustamisen ja toiminnan edellyttämät toimenpiteet ja toisen jäsenvaltion sitä pyytäessä annettava toisilleen tarvittavaa keskinäistä apua tämän luvun soveltamiseksi.

67 artikla

Tietojen säilyttäminen ja jakaminen

1. Jäsenvaltioiden on tallennettava ja säilytettävä kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka liittyvät 54 artiklassa tarkoitetun vuotuisen tuloksellisuuden tarkastamisen yhteydessä ilmoitettuihin vuotuisiin tuotoksiin sekä YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistettujen tavoitteiden, joiden seurannasta säädetään asetuksen (EU) 2021/2115 128 artiklassa, saavuttamisessa tapahtuneeseen edistykseen.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tietojen ja asiakirjojen, jotka liittyvät kuluvaan kalenterivuoteen tai markkinointivuoteen sekä edellisiin kymmeneen kalenterivuoteen tai markkinointivuoteen, on oltava saatavilla tutkimista varten jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen ylläpitämien digitaalisten tietokantojen kautta.

Pinta-alamonitorointijärjestelmää varten käytetyt tiedot voidaan tallentaa raakatietona toimivaltaisiin viranomaisiin nähden ulkopuoliselle palvelimelle. Kyseiset tiedot on säilytettävä palvelimella vähintään kolme vuotta.

Poiketen siitä, mitä toisessa alakohdassa säädetään, unioniin vuonna 2013 tai myöhemmin liittyneiden jäsenvaltioiden on kuitenkin varmistettava tietojen saatavuus vasta liittymisvuodestaan alkaen.

Poiketen siitä, mitä toisessa alakohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on varmistettava vain, että 66 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun pinta-alamonitorointijärjestelmään liittyvät tiedot ja asiakirjat ovat saatavilla kyseisen järjestelmän käyttöönottopäivästä alkaen.

2. Jäsenvaltiot voivat soveltaa 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia alueellisella tasolla edellyttäen, että kyseiset vaatimukset ja tietojen kirjaamisen ja saannin hallinnolliset menettelyt laaditaan yhdenmukaisesti koko jäsenvaltion alueella ja että ne mahdollistavat tietojen koostamisen kansallisella tasolla.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhdennetyn järjestelmän kautta kerättyä tietojoukkoa, jolla on merkitystä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY (33) soveltamisen tai unionin politiikan seuraamisen kannalta, jaetaan maksutta niiden viranomaisten kesken ja asetetaan julkisesti saataville kansallisella tasolla. Jäsenvaltioiden on myös annettava unionin toimielimille ja elimille pääsy kyseiseen tietojoukkoon.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhdennetyn järjestelmän kautta kerättyä tietojoukkoa, joilla on relevanssia Euroopan tilastojen tuottamisen kannalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009 (34) mukaisesti, jaetaan maksutta komission (Eurostat), kansallisten tilastolaitosten ja tarvittaessa muiden Euroopan tilastojen tuottamisesta vastaavien kansallisten viranomaisten kesken.

5. Jäsenvaltioiden on rajoitettava yleisön oikeutta tutustua 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuun tietojoukkoon, jos tällainen pääsy vaikuttaisi haitallisesti henkilötietojen luottamuksellisuuteen, asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti.

6. Jäsenvaltioiden on perustettava järjestelmänsä sen varmistamiseksi, että tuensaajilla on oikeus tutustua kaikkiin heihin liittyviin asiaankuuluviin tietoihin, jotka koskevat maata, jota tuensaajat käyttävät tai aikovat käyttää, jotta he voivat esittää virheettömät hakemukset.

68 artikla

Viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä

1. Viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä muodostuu jäsenvaltion käyttöön ottamasta ja säännöllisesti ajantasaistamasta paikkatietojärjestelmästä, joka perustuu ilma- tai satelliittiortokuvaukseen ja takaa yhtenäisen standardin mukaisesti vähintään mittakaavan 1:5 000 karttoja vastaavan tarkkuuden.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä

a)	yksilöi yksiselitteisesti kunkin viljelylohkon sekä pinta-alayksiköt, joihin sisältyy muussa kuin maatalouskäytössä olevia aloja, joita jäsenvaltiot pitävät kelpoisina asetuksen (EU) 2021/2115 III osastossa tarkoitettujen interventioiden mukaiseen tukeen;

b)	sisältää jäsenvaltioiden 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen interventioiden mukaiseen tukeen kelpoisina pitämien alueiden ajantasaistetut arvot;

c)	mahdollistaa sellaisten viljelylohkojen ja muussa kuin maatalouskäytössä olevien alojen, joista on haettu tukea, oikean sijainnin määrittämisen.

3. Jäsenvaltioiden on arvioitava vuosittain viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän laatu unionin tasolla käyttöön otetun menetelmän mukaisesti.

Jos arviointi osoittaa, että järjestelmässä on puutteita, jäsenvaltion on toteutettava asianmukaisia korjaavia toimia tai, jollei se ole mahdollista, laadittava komission pyynnöstä toimintasuunnitelma 42 artiklan mukaisesti.

Arviointikertomus ja tarvittaessa selostus korjaavista toimista sekä niiden täytäntöönpanon aikataulu on toimitettava komissiolle viimeistään helmikuun 15 päivänä kyseistä kalenterivuotta seuraavana vuonna.

69 artikla

Paikkatietoperusteinen ja eläinperusteinen hakujärjestelmä

1. Kun kyseessä on 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen pinta-alaperusteisten ja jäsenvaltioiden YMP:n strategiasuunnitelmien mukaisesti toteutettujen interventioiden mukainen tuki, jäsenvaltion on edellytettävä, että hakemus esitetään toimivaltaisen viranomaisen käyttöön asettamassa paikkatietoperusteisessa hakumuodossa.

2. Kun kyseessä on 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen eläinperusteisten ja YMP:n strategiasuunnitelman mukaisesti toteutettujen interventioiden mukainen tuki, jäsenvaltion on edellytettävä hakemuksen jättämistä.

3. Jäsenvaltioiden on esitäytettävä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut hakemukset 66 artiklan 1 kohdan g alakohdassa ja 68, 70, 71 ja 73 artiklassa tarkoitetuista järjestelmistä tai muista asiaankuuluvista julkisista tietokannoista saaduilla tiedoilla.

4. Jäsenvaltiot voivat perustaa automaattisen hakujärjestelmän ja päättää, mitkä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista hakemuksista sen on katettava.

5. Jos jäsenvaltio päättää käyttää automaattista hakujärjestelmää, sen on perustettava järjestelmä, joka mahdollistaa sen, että hallinto voi suorittaa maksut tuensaajille virallisten sähköisten tietokantojen sisältämien tietojen perusteella., Jos ne ovat muuttuneet, näitä olemassa olevia tietoja on täydennettävä lisätiedoilla, jos se on tarpeen muutoksen kattamiseksi. Tuensaajan on vahvistettava olemassa olevat tiedot ja mahdolliset täydentävät lisätiedot, jotka ovat saatavilla automaattisen hakujärjestelmän kautta.

6. Jäsenvaltioiden on arvioitava vuosittain paikkatietoperusteisen hakujärjestelmän laatu unionin tasolla käyttöön otetun menetelmän mukaisesti.

70 artikla

Pinta-alamonitorointijärjestelmä

1. Jäsenvaltioiden on perustettava pinta-alamonitorointijärjestelmä, jonka on oltava toimintakykyinen 1 päivästä tammikuuta 2023, ja vastattava sen toiminnasta. Jos järjestelmän täysimittainen käyttöönotto kyseisestä päivästä alkaen ei ole teknisten rajoitusten vuoksi mahdollista, jäsenvaltiot voivat päättää perustaa tällaisen järjestelmän ja aloittaa sen toiminnan asteittain, niin että se antaa tietoja vain rajallisesta määrästä interventioita. Kaikissa jäsenvaltioissa on kuitenkin 1 päivään tammikuuta 2024 mennessä oltava täysin käyttövalmis pinta-alamonitorointijärjestelmä.

2. Jäsenvaltioiden on arvioitava vuosittain pinta-alamonitorointijärjestelmän laatu unionin tasolla käyttöön otetun menetelmän mukaisesti.

Jos arviointi osoittaa, että järjestelmässä on puutteita, jäsenvaltion on toteutettava asianmukaisia korjaavia toimia tai jollei se ole mahdollista, laadittava komission pyynnöstä toimintasuunnitelma 42 artiklan mukaisesti.

71 artikla

Tuensaajien tunnistamisjärjestelmä

Järjestelmän, johon kirjataan kunkin, 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen interventioiden ja toimenpiteiden tuensaajan tunnistetiedot, on varmistettava, että kaikki saman tuensaajan jättämät hakemukset voidaan tunnistaa kyseistä tuensaajaa koskeviksi.

72 artikla

Valvonta- ja seuraamusjärjestelmä

Jäsenvaltioiden on perustettava 66 artiklan e alakohdassa tarkoitetun tuen valvonta- ja seuraamusjärjestelmä. Jäsenvaltioiden on tehtävä maksajavirastojen tai niiden valtuuttamien elinten välityksellä vuosittain tukihakemusten ja maksupyyntöjen hallinnolliset tarkastukset 59 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden varmistamiseksi. Näitä tarkastuksia on täydennettävä paikalla tehtävillä tarkastuksilla, jotka voidaan toteuttaa etäjärjestelyin teknologiaa käyttäen.

73 artikla

Tukioikeuksien tunnistamista ja rekisteröintiä koskeva järjestelmä

Tukioikeuksien tunnistamis- ja rekisteröintijärjestelmän on mahdollistettava oikeuksien todentaminen suhteessa tukihakemuksiin ja viljelylohkojen tunnistusjärjestelmään.

74 artikla

Yhdennettyä järjestelmää koskeva komissiolle siirretty säädösvalta

Siirretään komissiolle valta antaa 102 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että tässä luvussa säädetty yhdennetty järjestelmä pannaan täytäntöön tehokkaalla, yhtenäisellä ja syrjimättömällä tavalla unionin taloudellisia etuja suojaten, ja joilla täydennetään tätä asetusta seuraavilta osin:

a)	68, 69 ja 70 artiklassa tarkoitettua laadunarviointia koskevat säännöt;

b)	68, 71 ja 73 artiklassa tarkoitettuja viljelylohkojen tunnistusjärjestelmää, tuensaajien tunnistamisjärjestelmää ja tukioikeuksien tunnistamista ja rekisteröintiä koskevaa järjestelmää koskevat säännöt.

75 artikla

68, 69 ja 70 artiklaan liittyvä täytäntöönpanovalta

Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan seuraavia koskevat säännöt:

muoto, sisältö ja järjestelyt toimitettaessa seuraavia asiakirjoja komissiolle tai saatettaessa niitä komission käyttöön:

i)	viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän, paikkatietoperusteisen hakujärjestelmän ja pinta-alamonitorointijärjestelmän laatua koskevat arviointiraportit;

ii)	68, 69 ja 70 artiklassa tarkoitetut korjaavat toimenpiteet;

b)	69 artiklassa tarkoitetun tuenhakujärjestelmän ja 70 artiklassa tarkoitetun pinta-alamonitorointijärjestelmän peruspiirteet ja säännöt, mukaan lukien parametrit pinta-alamonitorointijärjestelmään sisällytettävien interventioiden määrän asteittaiseksi lisäämiseksi.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

III LUKU

Toimien tarkastukset

76 artikla

Tähän lukuun liittyvä soveltamisala ja määritelmät

1. Tässä luvussa vahvistetaan erityissäännöt maataloustukirahaston rahoitusjärjestelmään suoraan tai välillisesti kuuluvia maksuja saavien tai suorittavien yhteisöjen tai niiden edustajien, jäljempänä ’yritykset’, kaupallisten asiakirjojen tarkastamista varten, jotta voidaan varmistaa, onko maataloustukirahaston rahoitusjärjestelmään kuuluvat toimet tosiasiassa toteutettu ja onko ne toteutettu asianmukaisesti.

2. Tätä lukua ei sovelleta tämän osaston II luvussa tarkoitetun yhdennetyn järjestelmän soveltamisalalla oleviin interventioihin eikä asetuksen (EU) 2021/2115 III osaston III luvun soveltamisalalla oleviin interventioihin.

Siirretään komissiolle valta antaa 102 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta sellaisten interventioiden luetteloilla, jotka ovat muotonsa ja tarkastusvaatimustensa vuoksi soveltumattomia kaupallisten asiakirjojen tarkastamisen muodossa tehtäviin lisäjälkitarkastuksiin ja joita sellainen tämän luvun mukainen tarkastaminen ei siksi koske.

3. Tässä luvussa tarkoitetaan

’kaupallisella asiakirjalla’ kaikkia yrityksen ammatilliseen toimintaan liittyviä kirjanpidon tilikirjoja, rekistereitä, tositteita ja muita perusteena olevia asiakirjoja, kirjanpitoa, tuotanto- ja laatuasiakirjoja, kirjeenvaihtoa ja missä tahansa muodossa olevia kaupallisia tietoja, mukaan luettuina sähköisessä muodossa olevat tiedot, siinä määrin kuin kyseiset asiakirjat tai tiedot liittyvät suoraan tai välillisesti 1 kohdassa tarkoitettuihin toimiin;

b)	’kolmannella osapuolella’ kaikkia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, jotka ovat suoraan tai välillisesti yhteydessä maataloustukirahaston rahoitusjärjestelmässä toteutettuihin toimiin.

77 artikla

Jäsenvaltioiden suorittamat tarkastukset

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava yritysten kaupallisia asiakirjoja koskevat järjestelmälliset tarkastukset tarkastettavien toimien luonne huomioon ottaen. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarkastettavat yritykset valitaan siten, että saadaan parhaat mahdolliset takeet sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi toteutettavien toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Valinnassa on otettava huomioon muun muassa yritysten taloudellinen merkitys kyseisessä järjestelmässä sekä muut riskitekijät.

2. Tarkoituksenmukaisissa tapauksissa tämän artiklan 1 kohdassa säädetyt tarkastukset ulotetaan koskemaan sellaisia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, jotka liittyvät yritykseen, sekä muita luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joilla saattaa olla merkitystä 78 artiklassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiselle.

3. Tämän luvun soveltamisesta vastaava yksi tai useampi elin on organisoitava siten, että ne ovat riippumattomia niistä osastoista tai osastojen yksiköistä, joiden vastuulla ovat maksut ja ennen niitä tehtävät tarkastukset.

4. Yritykset, joiden osalta tulojen tai maksujen summa on ollut alle 40 000 euroa, tarkastetaan tämän luvun nojalla ainoastaan erityisistä syistä, jotka jäsenvaltioiden on ilmoitettava 80 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa vuosittaisissa tarkastussuunnitelmissaan.

5. Tämän luvun mukaisesti suoritettavat tarkastukset eivät rajoita 49 ja 50 artiklan mukaisesti tehtäviä tarkastuksia.

78 artikla

Ristiintarkastukset

1. Keskeisten tarkastettavien tietojen oikeellisuus todennetaan ristiintarkastuksilla, joissa mukana ovat kyseessä olevan riskin tason mukaan tarvittaessa myös kolmansien osapuolten kaupalliset asiakirjat ja joihin kuuluvat

a)	vertailut tavarantoimittajien, asiakkaiden, kuljetusliikkeiden tai muiden kolmansien osapuolten kaupallisiin asiakirjoihin;

b)	tarvittaessa fyysiset tarkastukset, riippuen varastojen määrästä ja luonteesta;

c)	vertailu sellaisia rahavirtoja koskevaan kirjanpitoon, jotka ovat johtaneet maataloustukirahaston rahoitusjärjestelmän puitteissa toteutettuihin toimiin tai ovat niiden seuraus;

d)	tarkastukset, jotka liittyvät sellaiseen kirjanpitoon tai rahoitustoimien kirjauksiin, jotka tarkastuksen ajankohtana osoittavat, että maksajaviraston hallussa olevat asiakirjat, joiden perusteella tuensaajalle maksetaan tukea, ovat paikkansapitävät.

2. Silloin, kun yritysten edellytetään unionin oikeuden tai kansallisten lainsäädännön mukaan pitävän erityistä inventaariokirjaa, kyseisen kirjanpidon tarkastaminen käsittää aiheellisissa tapauksissa kirjanpidon vertailun kaupallisiin asiakirjoihin ja tarvittaessa yrityksen varastoissa oleviin määriin.

3. Tarkastettavien toimien valinnassa otetaan kaikilta osin huomioon aiheutuvan riskin taso.

4. Yrityksen vastuuhenkilöiden tai kolmannen osapuolen on varmistettava, että tarkastuksista vastaaville virkamiehille tai heidän puolestaan sen tekemiseen valtuutetuille henkilöille toimitetaan kaikki kaupalliset asiakirjat ja niitä täydentävät tiedot. Sähköisessä muodossa tallennetut tiedot on annettava asianmukaisella tietovälineellä.

5. Tarkastuksesta vastaavat virkamiehet tai heidän puolestaan sen tekemiseen valtuutetut henkilöt voivat edellyttää, että heille toimitetaan otteita tai jäljennöksiä 1 kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista.

79 artikla

Keskinäinen avunanto

Jäsenvaltioiden on pyynnöstä avustettava toisiaan tässä luvussa säädettyjen tarkastusten toteuttamisessa, jos

a)	yritys tai kolmas osapuoli on sijoittautunut johonkin muuhun jäsenvaltioon kuin siihen, jossa kyseessä oleva määrä on maksettu tai olisi pitänyt maksaa tai jossa se on otettu vastaan tai olisi pitänyt ottaa vastaan;

b)	yritys tai kolmas osapuoli on sijoittautunut johonkin muuhun jäsenvaltioon kuin siihen, jossa tarkastuksessa tarvittavat asiakirjat ja tiedot sijaitsevat.

80 artikla

Suunnittelu ja raportointi

1. Jäsenvaltioiden on laadittava tarkastussuunnitelmat seuraavana tarkastuskautena 77 artiklan mukaisesti suoritettavista tarkastuksista.

2. Jäsenvaltioiden on kunakin vuonna ennen huhtikuun 15 päivää toimitettava komissiolle

a)	edellä 1 kohdassa tarkoitettu tarkastussuunnitelmansa ja ilmoitettava tarkastettavien yritysten määrä ja jakautuminen aloittain ottaen huomioon kyseessä olevat tukimäärät;

b)	yksityiskohtainen raportti tämän luvun soveltamisesta edellisenä tarkastuskautena, mukaan lukien kaikkien 79 artiklan mukaisesti suoritettujen tarkastusten tulokset.

3. Jäsenvaltioiden on pantava laatimansa ja komissiolle toimittamansa tarkastussuunnitelmat ja niiden muutokset täytäntöön, jollei komissio ole kahdeksan viikon kuluessa ilmoittanut jäsenvaltioille huomautuksistaan.

81 artikla

Komission tiedonsaanti ja komission suorittamat tarkastukset

1. Komission virkamiesten on saatava sovellettavien kansallisten lakien mukaisesti käyttöönsä kaikki tämän luvun nojalla suoritettavia tarkastuksia varten tai niiden jälkeen laaditut asiakirjat ja kerätyt tiedot, myös tietojenkäsittelyjärjestelmiin tallennetut tiedot. Kyseiset tiedot on toimitettava pyynnöstä asianmukaisella tietovälineellä.

2. Edellä 77 artiklassa tarkoitettujen tarkastusten suorittajina ovat jäsenvaltioiden virkamiehet. Komission virkamiehet voivat osallistua tarkastuksiin, mutta he eivät voi käyttää jäsenvaltioiden virkamiehille tarkastusten osalta annettua toimivaltaa. Heillä on kuitenkin oikeus päästä samoihin tiloihin kuin jäsenvaltioiden virkamiehet ja saada nähtäväkseen samat asiakirjat.

3. Jos kansallisissa rikosoikeudellista menettelyä koskevissa säännöksissä säädetään tietyt toimet kansallisen lain nojalla kyseessä olevaan tehtävään nimettyjen virkamiesten suoritettaviksi, komission virkamiehet ja pyynnön esittäneen jäsenvaltion virkamiehet eivät osallistu näihin toimiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetusten (Euratom, EY) N:o 2988/95, (Euratom, EY) N:o 2185/96, (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja (EU) 2017/1939 säännösten soveltamista. He eivät etenkään saa milloinkaan osallistua kyseisen jäsenvaltion kansallisen rikoslainsäädännön nojalla suoritettaviin kotietsintöihin tai henkilöiden virallisiin kuulusteluihin. Heillä on kuitenkin oltava mahdollisuus saada käyttöönsä tällä tavoin hankittuja tietoja.

82 artikla

Toimien tarkastuksia koskeva täytäntöönpanovalta

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan säännöt, jotka ovat tarpeen tämän luvun säännösten yhdenmukaista soveltamista varten ja jotka koskevat erityisesti seuraavia:

a)	77 artiklassa tarkoitettujen tarkastusten suorittaminen yritysten valinnan sekä tarkastusten määrän ja aikataulun osalta;

b)	79 artiklassa tarkoitetun keskinäisen avunannon toteutus;

c)	80 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen raporttien sisältö ja mahdolliset muut tämän luvun nojalla tarvittavat ilmoitukset.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

IV LUKU

Valvontajärjestelmä ja hallinnolliset seuraamukset ehdollisuuden yhteydessä

83 artikla

Ehdollisuuden valvontajärjestelmä

1. Jäsenvaltioiden on perustettava järjestelmä sen todentamiseksi, että seuraavat tuensaajaryhmät noudattavat asetuksen (EU) 2021/2115 III osaston I luvun 2 jaksossa säädettyjä velvoitteita:

a)	tuensaajat, jotka saavat asetuksen (EU) 2021/2115 III osaston II luvun mukaisia suoria tukia;

b)	tuensaajat, jotka saavat asetuksen (EU) 2021/2115 70, 71 ja 72 artiklan mukaisia vuotuisia tukia;

c)	tuensaajat, jotka saavat asetuksen (EU) N:o 228/2013 IV luvun tai asetuksen (EU) N:o 229/2013 IV luvun mukaista tukea.

2. Jäsenvaltiot, jotka soveltavat asetuksen (EU) 2021/2115 28 artiklaa, voivat perustaa yksinkertaistetun valvontajärjestelmän

a)	asetuksen (EU) 2021/2115 28 artiklan mukaisten tukien tuensaajille; tai

b)	jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2021/2115 28 artiklan nojalla määrittelemille pienviljelijöille, jotka eivät hae tällaisia tukia.

Jos jäsenvaltio ei sovella asetuksen (EU) 2021/2115 28 artiklaa, se voi perustaa yksinkertaistetun valvontajärjestelmän viljelijöille, joiden tilan enimmäiskoko on enintään viisi hehtaaria maatalousmaata tämän asetuksen 69 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen mukaisesti.

3. Jäsenvaltiot voivat käyttää omia nykyisiä valvontajärjestelmiään ja hallintoaan varmistaakseen ehdollisuutta koskevien sääntöjen noudattamisen.

Näiden järjestelmien on oltava yhteensopivia 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen valvontajärjestelmien kanssa.

4. Jäsenvaltioiden on tehtävä vuosittainen arviointi 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista valvontajärjestelmistä saavutettujen tulosten perusteella.

5. Tässä luvussa tarkoitetaan:

a)	’hoitovaatimuksella’ kutakin asetuksen (EU) 2021/2115 12 artiklassa tarkoitettua tietyn säädöksen sisältämää unionin oikeuden mukaista yksittäistä lakisääteistä hoitovaatimusta, joka eroaa sisällöltään muista saman säädöksen vaatimuksista;

b)	’säädöksellä’ kutakin asetuksen (EU) 2021/2115 12 artiklassa tarkoitettua yksittäistä direktiiviä ja asetusta;

’noudattamatta jättämisen toistumisella’ saman hoitovaatimuksen tai toimenpidevaatimuksen noudattamatta jättämistä, joka on todettu useammin kuin kerran kolmen peräkkäisen kalenterivuoden aikana, edellyttäen että tuensaajalle on ilmoitettu aikaisemmasta noudattamatta jättämisestä ja, tapauksen mukaan, että hänellä on ollut mahdollisuus ryhtyä tarvittaviin toimiin kyseisen aikaisemman noudattamatta jättämisen korjaamiseksi.

6. Edellä 1–4 kohdassa vahvistettujen valvontaa koskevien velvoitteidensa noudattamiseksi

a)	jäsenvaltioiden on sisällytettävä järjestelmään paikalla tehtäviä tarkastuksia, joilla varmistetaan, että tuensaajat noudattavat asetuksen (EU) 2021/2115 III osaston I luvun 2 jaksossa säädettyjä velvoitteita;

jäsenvaltiot voivat kyseessä olevien hoitovaatimusten, toimenpidevaatimusten, säädösten tai ehdollisuuden alojen mukaan päättää käyttää kyseisiin hoitovaatimuksiin, toimenpidevaatimuksiin, säädöksiin tai ehdollisuuden aloihin sovellettavien valvontajärjestelmien mukaisia tarkastuksia, hallinnolliset tarkastukset mukaan luettuina, edellyttäen että nämä tarkastukset ovat vähintään yhtä tehokkaita kuin a alakohdassa tarkoitetut paikalla tehtävät tarkastukset;

c)	jäsenvaltiot voivat tarvittaessa käyttää kaukokartoitusta tai pinta-alamonitorointijärjestelmää tai muuta asianmukaista avustavaa teknologiaa a alakohdassa tarkoitettujen paikalla tehtävien tarkastusten tekemiseksi;

jäsenvaltioiden on vahvistettava a alakohdassa tarkoitettujen paikalla tehtävien tarkastusten tarkastusotos tehtäväksi vuosittain riskianalyysin perusteella

i)	ottaen huomioon tilarakenne ja toiminnan luonteesta johtuva noudattamatta jättämisen riski sekä tarvittaessa tuensaajien osallistuminen asetuksen (EU) 2021/2115 15 artiklassa tarkoitettuihin maatilojen neuvontapalveluihin ja soveltaen niihin painokertoimia, ja

ii)	sisällytettävä siihen satunnaiskomponentti ja

iii)	säädettävä, että tarkastusotos kattaa vähintään yhden prosentin tämän artiklan 1 kohdassa luetelluista tuensaajista;

e)	kun kyseessä ovat ehdollisuuden velvoitteet neuvoston direktiiviin 96/22/EY (35) liittyen, jäsenvaltioiden on katsottava, että tämän kohdan d alakohdassa säädetty vähimmäismäärää koskeva vaatimus täyttyy, kun sovelletaan seurantasuunnitelmien mukaista erityistä otoskokoa;

jäsenvaltiot voivat 2 kohdassa tarkoitettua yksinkertaistettua valvontajärjestelmää käyttäessään päättää, että ne jättävät pois tämän kohdan a alakohdassa tarkoitetuista paikalla tehtävistä tarkastuksista samassa alakohdassa tarkoitetun velvoitteiden noudattamisen varmistamisen silloin, kun voidaan osoittaa, että tapauksilla, joissa asianomaiset tuensaajat jättävät noudattamatta velvoitteita, ei voisi olla merkittäviä seurauksia asianomaisten säädösten ja toimenpidevaatimusten tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

84 artikla

Ehdollisuuden hallinnollisten seuraamusten järjestelmä

1. Jäsenvaltioiden on perustettava hallinnollisten seuraamusten järjestelmä, jota sovelletaan tämän asetuksen 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuensaajiin silloin, kun tuensaajat eivät ole milloin tahansa tietyn kalenterivuoden aikana noudattaneet asetuksen (EU) 2021/2115 III osaston I luvun 2 jaksossa säädettyjä velvollisuuksia.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja hallinnollisia seuraamuksia sovelletaan ainoastaan, jos noudattamatta jättäminen on tulos kyseisestä tuensaajasta suoraan johtuvasta teosta tai laiminlyönnistä ja jos vähintään toinen seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)	noudattamatta jättäminen liittyy tuensaajan maataloustoimintaan;

b)	noudattamatta jättäminen liittyy asetuksen (EU) 2021/2115 3 artiklan 2 alakohdassa määriteltyyn tilaan tai muihin tuensaajan hallinnoimiin aloihin, jotka sijaitsevat saman jäsenvaltion alueella.

Metsäalojen osalta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja hallinnollisia seuraamuksia ei kuitenkaan sovelleta, jos kyseiselle alueelle ei ole haettu asetuksen (EU) 2021/2115 70 ja 71 artiklan mukaista tukea.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen hallinnollisten seuraamusjärjestelmiensä osalta

jäsenvaltioiden on sisällytettävä järjestelmään säännöt, jotka koskevat hallinnollisten seuraamusten soveltamista tapauksissa, joissa maatalousmaa, tila tai tilan osa siirretään asianomaisen kalenterivuoden tai asianomaisten kalenterivuosien aikana; kyseisten sääntöjen on perustuttava noudattamatta jättämistä koskevan vastuun oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen jakamiseen luovuttajien ja luovutuksensaajien välillä;

jäsenvaltiot voivat sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, päättää olla soveltamatta hallinnollista seuraamusta tuensaaja- ja kalenterivuosikohtaisesti, jos seuraamus on enintään 100 euroa. Tuensaajalle on ilmoitettava noudattamatta jättämisen havainnoista ja velvoitteesta ryhtyä toimiin tilanteen korjaamiseksi tulevaisuudessa;

jäsenvaltioiden on säädettävä, ettei hallinnollista seuraamusta määrätä, jos

i)	noudattamatta jättäminen johtuu 3 artiklan mukaisesta ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisista olosuhteista;

ii)	noudattamatta jättäminen johtuu viranomaisen määräyksestä.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa ’siirtämisellä’ tarkoitetaan mitä tahansa toimea, jolla maatalousmaa tai tila tai tilan osa lakkaa olemasta luovuttajan käytössä;

3. Hallinnollisen seuraamuksen määrääminen ei vaikuta sellaisten menojen laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen, joihin sitä sovelletaan.

85 artikla

Hallinnollisten seuraamusten soveltaminen ja laskenta

1. Edellä 84 artiklassa tarkoitettuja hallinnollisia seuraamuksia sovelletaan vähentämällä kyseiselle tuensaajalle niiden tukihakemusten, jotka tuensaaja on jättänyt tai tulee jättämään noudattamatta jättämistä koskevan havainnon tekemisen kalenterivuonna, osalta myönnettyjen ja myönnettävien 83 artiklan 1 kohdassa lueteltujen tukien kokonaismäärää tai sulkemalla määrä tuen ulkopuolelle. Vähennykset tai poissulkemiset on laskettava sen kalenterivuoden aikana myönnettyjen tai myönnettävien tukien perusteella, jona noudattamatta jättäminen tapahtui. Jos ei kuitenkaan ole mahdollista määrittää kalenterivuotta, jona noudattamatta jättäminen tapahtui, vähennykset tai poissulkemiset on laskettava sinä kalenterivuonna myönnettyjen tai myönnettävien tukien perusteella, jona havainto noudattamatta jättämisestä tehtiin.

Vähennysten ja poissulkemisten laskemiseksi huomioon on otettava havaitun noudattamatta jättämisen vakavuus, laajuus, jatkuvuus tai toistuvuus ja tahallisuus. Määrättyjen hallinnollisten seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Hallinnollisten seuraamusten on perustuttava 83 artiklan 6 kohdan mukaisesti suoritettuihin tarkastuksiin.

2. Vähennyksen on yleissääntönä oltava 3 prosenttia 1 kohdassa tarkoitettujen tukien kokonaismäärästä.

3. Mikäli noudattamatta jättämisestä ei aiheudu minkäänlaisia seurauksia tai aiheutuu vain vähäisiä seurauksia kyseisen toimenpidevaatimuksen tai hoitovaatimuksen tavoitteen saavuttamisen kannalta, minkäänlaista hallinnollista seuraamusta ei sovelleta.

Jäsenvaltioiden on perustettava tiedotusmekanismi sen varmistamiseksi, että tuensaajille tiedotetaan havaituista noudattamatta jättämisistä ja mahdollisista korjaavista toimista, jotka on toteutettava. Kyseiseen mekanismiin on sisällyttävä myös asetuksen (EU) 2021/2115 15 artiklan mukaiset erityiset maatilojen neuvontapalvelut, joihin osallistuminen voidaan tehdä pakolliseksi asianomaisille tuensaajille.

4. Jos jäsenvaltio käyttää 66 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua pinta-alamonitorointijärjestelmää noudattamatta jättämisten havaitsemiseen, se voi päättää soveltaa pienempää vähennysprosenttia kuin tämän artiklan 2 kohdassa säädettyä.

5. Jos noudattamatta jättämisestä aiheutuu vakavia seurauksia kyseisen toimenpidevaatimuksen tai hoitovaatimuksen tavoitteen saavuttamisen kannalta tai aiheutuu välitön vaara kansanterveydelle tai eläinten terveydelle, on sovellettava korkeampaa vähennysprosenttia kuin se, josta säädetään 2 kohdassa.

6. Jos sama noudattamatta jättäminen jatkuu tai toistuu kerran kolmen peräkkäisen kalenterivuoden aikana, vähennysprosentti on yleissääntönä 10 prosenttia 1 kohdassa tarkoitettujen tukien kokonaismäärästä. Tuensaajan saman noudattamatta jättämisen toistuminen uudelleen ilman perusteltua syytä on katsottava tahalliseksi noudattamatta jättämiseksi.

Jos kyseessä on tahallinen noudattamatta jättäminen, vähennysprosentin on oltava vähintään 15 prosenttia 1 kohdassa tarkoitettujen tukien kokonaismäärästä.

7. Jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset jäsenvaltioiden välillä sekä tämän luvun mukaisten hallinnollisten seuraamusten tehokkuus, oikeasuhteisuus ja varoittava vaikutus, siirretään komissiolle valta antaa 102 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta kyseisten seuraamusten soveltamista ja laskentaa koskevilla yksityiskohtaisilla säännöillä.

86 artikla

Ehdollisuuteen liittyvistä hallinnollisista seuraamuksista johtuvat määrät

Jäsenvaltiot voivat pidättää 25 prosenttia 85 artiklassa tarkoitettujen vähennysten tai poissulkemisten soveltamisesta johtuvista määristä.

V LUKU

Sosiaalisen ehdollisuuden valvontajärjestelmä ja hallinnolliset seuraamukset

87 artikla

Sosiaalisen ehdollisuuden valvontajärjestelmä

1. Jäsenvaltioiden on perustettava hallinnollisten seuraamusten järjestelmä, jota sovelletaan asetuksen (EU) 2021/2115 14 artiklassa tarkoitettuihin tuensaajiin, jotka eivät noudata mainitun asetuksen liitteessä IV lueteltuja sosiaalista ehdollisuutta koskevia sääntöjä.

Tätä varten jäsenvaltioiden on käytettävä omia sosiaali- ja työlainsäädännön sekä sovellettavien työnormien alalla sovellettavia valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelmiään varmistaakseen, että asetuksen (EU) 2021/2115 14 artiklassa, asetuksen (EU) N:o 228/2013 IV luvussa tai asetuksen (EU) N:o 229/2013 IV luvussa tarkoitettua tukea saavat tuensaajat noudattavat asetuksen (EU) 2021/2115 liitteessä IV tarkoitettuja velvoitteita.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhtäältä sosiaali- ja työlainsäädännön ja sovellettavien työnormien valvonnasta vastaavien viranomaisten tai elinten ja toisaalta maksajavirastojen, vastuut erotetaan selkeästi toisistaan siten, että maksajavirastojen tehtävänä on maksujen suorittaminen ja seuraamusten soveltaminen sosiaalisen ehdollisuuden mekanismin mukaisesti.

88 artikla

Sosiaalisen ehdollisuuden hallinnollisten seuraamusten järjestelmä

1. Edellä 87 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa järjestelmässä maksajavirastolle on ilmoitettava vähintään kerran vuodessa noudattamatta jättämistä koskevista tapauksista, jos 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut viranomaiset tai elimet ovat tehneet asiaa koskevia täytäntöönpanokelpoisia päätöksiä. Kyseiseen ilmoitukseen on sisällyttävä kyseisen noudattamatta jättämisen vakavuuden, laajuuden, jatkuvuuden tai toistuvuuden ja tahallisuuden arviointi ja luokitus. Jäsenvaltiot voivat käyttää mitä tahansa työhön liittyviin seuraamuksiin sovellettavaa kansallista luokitusjärjestelmää tällaisen arvioinnin suorittamiseksi. Maksajavirastolle tehtävässä ilmoituksessa on noudatettava 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja viranomaisten ja -elinten sisäistä organisaatiota, tehtäviä ja menettelyjä.

Maksajavirastolle ilmoitetaan ainoastaan, jos noudattamatta jättäminen on tulos asianomaisesta tuensaajasta suoraan johtuvasta teosta tai laiminlyönnistä ja jos vähintään toinen seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)	noudattamatta jättäminen liittyy tuensaajan maataloustoimintaan;

b)	noudattamatta jättäminen liittyy asetuksen (EU) 2021/2115 3 artiklan 2 alakohdassa määriteltyyn tilaan tai muihin tuensaajan hallinnoimiin aloihin, jotka sijaitsevat saman jäsenvaltion alueella.

2. Edellä 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen hallinnollisten seuraamusjärjestelmiensä osalta

jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta hallinnollista seuraamusta tuensaaja- ja kalenterivuosikohtaisesti, jos seuraamus on enintään 100 euroa. Tuensaajalle on ilmoitettava noudattamatta jättämisen havainnoista ja velvoitteesta ryhtyä korjaaviin toimiin tilanteen korjaamiseksi tulevaisuudessa;

jäsenvaltioiden on säädettävä, ettei hallinnollista seuraamusta määrätä, jos

i)	noudattamatta jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä;

ii)	noudattamatta jättäminen johtuu viranomaisen määräyksestä.

3. Hallinnollisen seuraamuksen määrääminen ei vaikuta sellaisten menojen laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen, joihin sitä sovelletaan.

89 artikla

Hallinnollisen seuraamuksen soveltaminen ja laskenta

1. Hallinnollisia seuraamuksia sovelletaan vähentämällä kyseiselle tuensaajalle niiden tukihakemusten, jotka tuensaaja on jättänyt tai tulee jättämään noudattamatta jättämisen havainnon tekemisen kalenterivuonna, osalta myönnettyjen ja myönnettävien 83 artiklan 1 kohdassa lueteltujen tukien kokonaismäärää tai sulkemalla määrä tuen ulkopuolelle. Vähennykset tai poissulkemiset on laskettava sen kalenterivuoden aikana myönnettyjen tai myönnettävien tukien perusteella, jona noudattamatta jättäminen tapahtui. Jos ei ole kuitenkaan mahdollista määrittää kalenterivuotta, jona noudattamatta jättäminen tapahtui, vähennykset tai poissulkemiset on laskettava sinä kalenterivuonna myönnettyjen tai myönnettävien tukien perusteella, jona havainto noudattamatta jättämisestä tehtiin.

Vähennysten ja poissulkemisten laskemiseksi huomioon on otettava määritetyn noudattamatta jättämisen vakavuus, laajuus, jatkuvuus tai toistuvuus ja tahallisuus 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten tai -elinten arvioinnin mukaisesti. Määrättyjen hallinnollisten seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Hallinnollisia seuraamuksia sovelletaan ja ne lasketaan 85 artiklan 2, 5 ja 6 kohdan asiaa koskevien säännösten mukaisesti soveltuvin osin.

2. Jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset jäsenvaltioille sekä tämän luvun mukaisten hallinnollisten seuraamusten tehokkuus, oikeasuhteisuus ja varoittava vaikutus, siirretään komissiolle valta antaa 102 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta kyseisten seuraamusten soveltamista ja laskentaa koskevilla yksityiskohtaisilla säännöillä.

V OSASTO

YHTEISET SÄÄNNÖKSET

I LUKU

Tietojen toimittaminen

90 artikla

Toimitettavat tiedot

1. Asetuksen (EU) 2021/2115 mukaisten tietojen toimittamista koskevien velvollisuuksien lisäksi, jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle seuraavat tiedot, ilmoitukset ja asiakirjat:

hyväksytyistä maksajavirastoista ja nimetyistä ja hyväksytyistä koordinointielimistä:

i)	hyväksymisasiakirja ja tapauksen mukaan nimeämisasiakirja;

ii)	tehtävä (hyväksytty maksajavirasto vai nimetty ja hyväksytty koordinointielin);

iii)	mahdollinen hyväksynnän peruuttaminen;

todentamisviranomaisista:

nimi;

ii)

osoite;

maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitettuihin toimiin liittyvistä toimenpiteistä:

i)	maksupyyntöinä toimivat hyväksytyn maksajaviraston tai nimetyn ja hyväksytyn koordinointielimen allekirjoittamat menoilmoitukset vaadittuine tietoineen;

ii)	maataloustukirahaston osalta rahoitustarpeita koskevat arviot ja maaseuturahaston osalta vuoden aikana tehtäviä menoilmoituksia koskevat arviot ajantasaistettuina ja seuraavaa varainhoitovuotta koskevien menoilmoitusten ennakkoarviot;

iii)	hyväksyttyjen maksajavirastojen johdon vahvistuslausuma ja vuotuiset tilitykset.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle säännöllisesti tiedot IV osaston II luvussa tarkoitetun yhdennetyn järjestelmän soveltamisesta. Komissio järjestää asiaa koskevan näkemysten vaihdon jäsenvaltioiden kanssa.

91 artikla

Luottamuksellisuus

1. Jäsenvaltiot ja komissio toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet taatakseen tämän asetuksen nojalla toteutettujen valvontatoimenpiteiden ja tilien tarkastamis- ja hyväksymistoimenpiteiden yhteydessä ilmoitettujen tai saatujen tietojen luottamuksellisuuden.

Näihin tietoihin sovelletaan asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 8 artiklassa vahvistettuja sääntöjä.

2. Toimien tarkastusten aikana IV osaston III luvun mukaisesti kerättyjä tietoja koskee salassapitovelvollisuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeudellisiin menettelyihin liittyvien kansallisten säännösten soveltamista. Tiedot voidaan toimittaa ainoastaan niille henkilöille, joilla on jäsenvaltioissa tai unionin toimielimissä tehtäviensä vuoksi oltava kyseiset tiedot.

92 artikla

Tietojen siirtämistä koskeva täytäntöönpanovalta

Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan seuraavia koskevat säännöt:

muoto, sisältö, aikataulut, määräajat ja järjestelyt toimitettaessa seuraavia asiakirjoja komissiolle tai saatettaessa niitä komission käyttöön:

i)	menoilmoitukset ja menoennusteet sekä niiden ajantasaistaminen, käyttötarkoitukseensa sidotut tulot mukaan luettuina,

ii)	maksajavirastojen johdon vahvistuslausuma ja vuotuiset tilitykset,

iii)	tilien todentamiskertomukset,

iv)	hyväksyttyjen maksajavirastojen, nimettyjen ja hyväksyttyjen koordinointielinten ja nimettyjen todentamisviranomaisten tunnistetiedot,

v)	maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitettavien menojen huomioon ottamista ja maksamista koskevat järjestelyt,

vi)	ilmoitukset rahoituksen mukautuksista, joita jäsenvaltiot ovat tehneet maaseudun kehittämisen interventioiden yhteydessä,

vii)	tiedot 59 artiklan nojalla toteutetuista toimenpiteistä;

b)	järjestelyt, jotka koskevat tietojen ja asiakirjojen vaihtoa komission ja jäsenvaltioiden välillä, sekä tietojärjestelmien käyttöönotto, mukaan luettuina järjestelmillä käsiteltävien tietojen tyyppi, muoto ja sisältö sekä tietojen säilyttämistä koskevat säännöt;

c)	tietojen, asiakirjojen, tilastojen ja raporttien antaminen tiedoksi komissiolle jäsenvaltioiden toimesta sekä tähän liittyvät määräajat ja menetelmät.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

II LUKU

Euron käyttö

93 artikla

Yleiset periaatteet

1. YMP:n strategiasuunnitelmien hyväksymistä koskevissa komission täytäntöönpanopäätöksissä ilmoitetut määrät, komission maksusitoumusten ja maksujen määrät sekä jäsenvaltioiden vahvistamien tai todentamien menojen sekä menoilmoitusten määrät ilmoitetaan ja maksetaan euroina.

2. Maatalouslainsäädännössä vahvistetut hinnat ja määrät ilmoitetaan euroina.

Kyseiset hinnat ja määrät myönnetään tai kannetaan euroina niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat ottaneet euron käyttöön, ja kansallisena valuuttana niissä jäsenvaltioissa, joissa euro ei ole käytössä.

94 artikla

Valuuttakurssi ja sen määräytymisperuste

1. Edellä 93 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut hinnat ja määrät muunnetaan valuuttakurssin avulla kansalliseksi valuutaksi niissä jäsenvaltioissa, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön.

2. Valuuttakurssin määräytymisperusteena on

a)	tuontia tai vientiä koskevien tullimuodollisuuksien täyttäminen, kun kyse on kolmansien maiden kanssa käydyssä kaupassa kannetuista tai myönnetyistä määristä;

b)	kaikissa muissa tapauksissa peruste, jolla kyseiselle toimelle asetettu taloudellinen tavoite saavutetaan.

3. Jos asetuksessa (EU) 2021/2115 tarkoitettu suora tuki maksetaan tuensaajalle muuna valuuttana kuin euroina, jäsenvaltion on muunnettava euroina ilmaistu tuen määrä kansalliseksi valuutaksi Euroopan keskuspankin (EKP) ennen sen vuoden, jonka osalta tuki myönnetään, lokakuun 1 päivää vahvistaman viimeisimmän valuuttakurssin mukaisesti.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat päättää asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa määrän muuntamisesta valuuttakurssien keskiarvon perusteella, jonka EKP vahvistaa sen vuoden, jonka osalta tuki myönnetään, lokakuun 1 päivää edeltävän kuukauden aikana. Jäsenvaltioiden, jotka valitsevat tämän vaihtoehdon, on vahvistettava ja julkaistava keskiarvo ennen kyseisen vuoden joulukuun 1 päivää.

4. Maataloustukirahaston yhteydessä jäsenvaltioiden, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön, on menoilmoituksia laatiessaan käytettävä samaa valuuttakurssia kuin ne käyttivät maksaessaan tukia tuensaajille tai ottaessaan vastaan tuloja, tämän luvun mukaisesti.

5. Siirretään komissiolle valta antaa 102 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta kyseisiä määräytymisperusteita ja sovellettavia valuuttakursseja koskevilla säännöillä. Erityinen määräytymisperuste määritellään ottaen huomioon seuraavat perusteet:

a)	valuuttakurssin muutosten mahdollisimman nopea soveltaminen;

b)	markkinajärjestelyn puitteissa toteutetuissa vastaavissa toimissa käytettyjen määräytymisperusteiden samankaltaisuus;

c)	määräytymisperusteiden johdonmukaisuus samaan markkinajärjestelyyn liittyvien eri hintojen ja määrien osalta;

d)	sopivien valuuttakurssien soveltamista koskevien tarkastusten käytännöllisyys ja vaikuttavuus.

6. Siirretään komissiolle valta antaa 102 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta säännöillä, jotka koskevat menoilmoitusten laatimisessa ja julkisen varastoinnin toimien kirjaamisessa maksajaviraston tileille käytettävää valuuttakurssia.

95 artikla

Suojatoimenpiteet ja poikkeukset

1. Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä toimenpiteitä unionin oikeuden soveltamisen suojaamiseksi, jos on todennäköistä, että kansallista valuuttaa koskevat poikkeukselliset valuuttakäytännöt vaarantavat sen. Nämä täytäntöönpanosäädökset voivat poiketa voimassa olevista säännöistä vain niin kauan kuin on ehdottomasti tarpeen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Euroopan parlamentille, neuvostolle ja jäsenvaltioille on toimitettava viipymättä tieto ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä.

2. Jos kansallista valuuttaa koskevat poikkeukselliset valuuttakäytännöt todennäköisesti vaarantavat unionin oikeuden soveltamisen, siirretään komissiolle valta antaa 102 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla poikkeuksia tähän lukuun seuraavissa tapauksissa:

a)	jokin jäsenvaltio käyttää epätavanomaista valuutanvaihtotekniikkaa, kuten useita valuuttakursseja, tai soveltaa vaihtosopimuksia;

b)	jäsenvaltioilla on valuuttoja, joita ei ole noteerattu virallisilla vaihtomarkkinoilla, tai on todennäköistä, että kyseisten valuuttojen kehitys johtaa kaupan vääristymiin.

96 artikla

Euron käyttö jäsenvaltioissa, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön

1. Jos jäsenvaltio, joka ei ole ottanut euroa käyttöön, päättää maksaa maatalouslainsäädännöstä johtuvat menot euroina eikä omana kansallisena valuuttanaan, kyseisen jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, ettei euron käyttö ei tarjoa järjestelmällistä etua verrattuna kansallisen valuutan käyttöön.

2. Jäsenvaltion on ilmoitettava 1 kohdassa tarkoitetuista suunnitelluista toimenpiteistä komissiolle ennen niiden voimaantuloa. Kyseiset toimenpiteet voivat tulla voimaan vasta, kun komissio on ilmoittanut kyseiselle jäsenvaltiolle hyväksyvänsä ne.

III LUKU

Kertomukset

97 artikla

Vuotuinen rahoituskertomus

Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kutakin varainhoitovuotta seuraavan vuoden 30 päivänä syyskuuta rahoituskertomuksen maataloustukirahaston ja maaseuturahaston hallinnoinnista edellisenä varainhoitovuonna.

IV LUKU

Avoimuus

98 artikla

Tuensaajia koskevien tietojen julkaiseminen

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tuensaajat julkistetaan vuosittain jälkikäteen asetuksen (EU) 2021/1060 49 artiklan 3 ja 4 kohdan soveltamiseksi ja tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti, mukaan lukien tarvittaessa tämän asetuksen 59 artiklan 4 kohdan mukaisesti konsernien, joihin tuensaajat osallistuvat, tiedot, jotka kyseiset tuensaajat ovat jäsenvaltioille toimittaneet tämän asetuksen 59 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

2. Asetuksen (EU) 2021/1060 49 artiklan 3 kohdan a, b, d - j ja l alakohtaa sekä 49 artiklan 4 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin maaseuturahaston ja maataloustukirahaston tuensaajiin. Kyseisen asetuksen 49 artiklan 3 kohdan e alakohtaa sovelletaan vain toimen tarkoitukseen. Kyseisen asetuksen 49 artiklan 3 kohdan k alakohtaa sovelletaan maaseuturahastoon.

3. Tässä artiklassa tarkoitetaan

a)	’toimella’ toimenpidettä, alaa tai interventiotyyppiä;

’toimen kokonaiskustannuksilla’ kutakin maataloustukirahastosta tai maaseuturahastosta rahoitettua toimenpidettä, alaa tai interventiotyyppiä vastaavan tuen määriä, jotka kukin tuensaaja on saanut asianomaisena varainhoitovuonna; kun kyseessä ovat maaseuturahastosta rahoitettuihin interventiotyyppeihin liittyvät tuet, julkaistavat määrät ovat julkisen tuen kokonaismääriä, joihin sisältyvät sekä unionin että kansalliset maksuosuudet;

c)	’toimen toteutuspaikalla tai geopaikannustiedoilla’ kuntaa, jossa tuensaaja asuu tai jonne tämä on rekisteröity, ja kunnan postinumeroa tai sen osaa, kun se on saatavissa.

4. Kukin jäsenvaltion on julkaistava asetuksen (EU) 2021/1060 49 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut tiedot yhdellä verkkosivustolla. Tällaiset tiedot on pidettävä saatavilla kahden vuoden ajan niiden ensimmäisestä julkaisemisesta.

Jäsenvaltiot eivät saa julkaista asetuksen (EU) 2021/1060 49 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja tietoja, jos tuensaajan jonakin vuonna saaman tuen määrä on enintään 1 250 euroa.

99 artikla

Tuensaajille tiedottaminen heitä koskevien tietojen julkaisemisesta

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tuensaajille, että heitä koskevat tiedot julkaistaan 98 artiklan mukaisesti ja että unionin ja jäsenvaltioiden tarkastus- ja tutkintaelimet voivat käsitellä tällaisia tietoja unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi.

Kun kyseessä ovat henkilötiedot, jäsenvaltioiden on asetuksen (EU) 2016/679 vaatimusten mukaisesti ilmoitettava tuensaajille, mitkä ovat heidän kyseisen asetuksen mukaiset oikeutensa ja millaisia menettelyjä näitä oikeuksia harjoitettaessa on sovellettava.

100 artikla

Avoimuutta koskeva täytäntöönpanovalta

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä seuraavia koskevista säännöistä:

a)	98 ja 99 artiklassa säädetyn julkaisemisen muoto, mukaan lukien toimenpide-, ala- tai interventiotyyppikohtainen esittäminen, sekä aikataulu;

b)	99 artiklan yhdenmukainen soveltaminen;

c)	komission ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyö.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

V LUKU

Henkilötietojen suoja

101 artikla

Henkilötietojen käsittely ja tietosuoja

1. Jäsenvaltiot ja komissio keräävät henkilötietoja tämän asetuksen ja erityisesti II osaston II luvun, III osaston III ja IV luvun, IV osaston sekä V osaston III luvun mukaisten hallinnointi-, valvonta-, tarkastus- sekä seuranta- ja arviointivelvoitteidensa täyttämiseksi ja lisäksi tilastointitarkoituksia varten, eivätkä ne saa käsitellä kyseisiä tietoja tämän tarkoituksen vastaisella tavalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 98, 99 ja 100 artiklan soveltamista.

2. Jos henkilötietoja käsitellään asetuksen (EU) 2021/2115 nojalla seuranta- ja arviointitarkoituksessa tai tilastointitarkoituksessa, tiedot on tehtävä nimettömiksi.

3. Henkilötietoja on käsiteltävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 mukaisesti. Tällaisia tietoja ei etenkään saa säilyttää muodossa, joka mahdollistaa rekisteröityjen tunnistamisen pidempään kuin on tarpeen siihen tarkoitukseen, jota varten tiedot on kerätty tai jota varten niitä käsitellään, ottaen huomioon sovellettavassa unionin oikeudessa ja kansallisessa lainsäädännössä säädetyt vähimmäissäilytysajat.

4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava rekisteröidyille, että heidän henkilötietojaan saatetaan käsitellä kansallisissa ja unionin elimissä tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti ja että heillä on tällöin asetuksissa (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 säädetyt tietosuojaoikeudet.

VI OSASTO

DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄDÖKSET

102 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle 7 päivästä joulukuuta 2021 seitsemän vuoden ajaksi 11 artiklan 1 kohdassa, 17 artiklan 5 kohdassa, 23 artiklan 2 kohdassa, 38 artiklan 2 kohdassa, 40 artiklan 3 kohdassa, 41 artiklan 3 kohdassa, 44 artiklan 4 ja 5 kohdassa, 47 artiklan 1 kohdassa, 52 artiklan 1 kohdassa, 54 artiklan 4 kohdassa, 55 artiklan 6 kohdassa, 60 artiklan 3 kohdassa, 64 artiklan 3 kohdassa, 74 artiklassa, 76 artiklan 2 kohdassa, 85 artiklan 7 kohdassa, 89 artiklan 2 kohdassa, 94 artiklan 5 ja 6 kohdassa, 95 artiklan 2 kohdassa ja 105 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän seitsemän vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 11 artiklan 1 kohdassa, 17 artiklan 5 kohdassa, 23 artiklan 2 kohdassa, 38 artiklan 2 kohdassa, 40 artiklan 3 kohdassa, 41 artiklan 3 kohdassa, 44 artiklan 4 ja 5 kohdassa, 47 artiklan 1 kohdassa, 52 artiklan 1 kohdassa, 54 artiklan 4 kohdassa, 55 artiklan 6 kohdassa, 60 artiklan 3 kohdassa, 64 artiklan 3 kohdassa, 74 artiklassa, 76 artiklan 2 kohdassa, 85 artiklan 7 kohdassa, 89 artiklan 2 kohdassa, 94 artiklan 5 ja 6 kohdassa, 95 artiklan 2 kohdassa ja 105 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevien 11 artiklan 1 kohdan, 17 artiklan 5 kohdan, 23 artiklan 2 kohdan, 38 artiklan 2 kohdan, 40 artiklan 3 kohdan, 41 artiklan 3 kohdan, 44 artiklan 4 ja 5 kohdan, 47 artiklan 1 kohdan, 52 artiklan 1 kohdan, 54 artiklan 4 kohdan, 54 artiklan 4 kohdan, 60 artiklan 3 kohdassa, 64 artiklan 3 kohdan, 74 artiklan, 76 artiklan 2 kohdan, 85 artiklan 7 kohdan, 89 artiklan 2 kohdan, 94 artiklan 5 ja 6 kohdan, 95 artiklan 2 kohdassa ja 105 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

103 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa maatalousrahastojen komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

Edellä olevia 11, 12, 17, 18, 23, 26, 32, 39–44, 47, 51–55, 58, 59, 60, 64, 75, 82, 92, 95 ja 100 artiklaa sovellettaessa komissiota avustavat suorien tukien muodossa olevia interventioita, tiettyjen alojen interventioita, maaseudun kehittämisen interventioita ja yhteistä markkinajärjestelyä koskevissa asioissa maatalousrahastojen komitea, asetuksella (EU) 2021/2115 perustettu yhteisen maatalouspolitiikan komitea ja asetuksella (EU) N:o 1308/2013 perustettu maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

VII OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

104 artikla

Kumoaminen

1. Kumotaan asetus (EU) N:o 1306/2013.

Kuitenkin

asetuksen (EU) N:o 1306/2013 4 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, 5 artiklaa, 7 artiklan 3 kohtaa, 9, 17, 21 ja 34 artiklaa, 35 artiklan 4 kohtaa, 36, 37, 38, 40–43, 51, 52, 54, 56, 59, 63, 64, 67, 68, 70–75, 77, 91–97, 99 ja 100 artiklaa, 102 artiklan 2 kohtaa ja 110 ja 111 artiklaa sovelletaan edelleen

i)	asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisille tukijärjestelmille kalenterivuodelta 2022 ja sitä edeltäviltä vuosilta aiheutuneisiin menoihin ja suoritettuihin maksuihin;

ii)	toimenpiteisiin, joita asetuksilla (EU) N:o 228/2013, (EU) N:o 229/2013, (EU) N:o 1308/2013 ja (EU) N:o 1144/2014 nojalla pannaan täytäntöön 31 päivään joulukuuta 2022 saakka;

iii)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)2021/2115 (36) 5 artiklan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa ja 7 kohdassa tarkoitettujen tukijärjestelmien osalta asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla joulukuun 31 päivän 2022 jälkeen ja kyseisten tukijärjestelmien päättymiseen asti toteutettavista toimista aiheutuviin menoihin ja suoritettaviin maksuihin; ja

iv)	maaseuturahaston osalta asetuksen (EU) N:o 1305/2013 nojalla maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanon yhteydessä tuensaajille aiheutuneisiin menoihin ja maksajaviraston maksamiin maksuihin;

asetuksen (EU) N:o 1306/2013 69 artiklaa sovelletaan edelleen aiheutuneisiin menoihin ja suoritettuihin maksuihin, jotka liittyvät asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisiin tukijärjestelmiin, ja komission asetuksen (EU) N:o 1305/2013 nojalla hyväksymien maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanon yhteydessä sekä muihin YMP:n toimenpiteisiin, joista säädetään asetuksen (EU) N:o 1306/2013 II osaston I luvussa ja jotka on toteutettu ennen 1 päivää tammikuuta 2023;

c)	asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohtaa sovelletaan edelleen komission asetuksen (EU) N:o 1305/2013, asetuksen (EY) N:o 1698/2005 ja asetuksen (EY) N:o 27/2004 (37) nojalla hyväksymien maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanon yhteydessä ilmoitettuihin tuloihin;

asetusta (EU) N:o 1306/2013 sovelletaan edelleen asetuksen (EU) 2021/2115 155 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin oikeudellisista sitoumuksista aiheutuneisiin menoihin. Sen estämättä tämän asetuksen 31 artiklaa sovelletaan menoihin, jotka ilmoitetaan komissiolle asetuksen (EU) 2021/2115 155 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja joita on tätä varten pidettävä interventiotyyppinä.

2. Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen, asetukseen (EU) 2021/2115 ja asetukseen (EU) N:o 1306/2013 liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

105 artikla

Siirtymätoimenpiteet

Siirretään komissiolle valta antaa 102 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka ovat tarpeen, jotta siirtyminen asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyistä ja tämän asetuksen 104 artiklassa tarkoitetuista järjestelyistä tässä asetuksessa säädettyihin järjestelyihin tapahtuisi joustavasti, ja joilla täydennetään tätä asetusta siinä säädettyjä sääntöjä koskevilla poikkeuksilla ja lisäyksillä.

106 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023.

Sen 16 artiklaa sovelletaan kuitenkin maataloustukirahaston osalta 16 päivästä lokakuuta 2022 alkaen toteutettuihin menoihin.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 2 päivänä joulukuuta 2021.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. VRTOVEC

(1) EUVL C 41, 1.2.2019, s. 1.

(2) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 214.

(3) EUVL C 86, 7.3.2019, s. 173.

(4) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 23. marraskuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 2. joulukuuta 2021.

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021, jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laatimien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta (ks. tämän virallisen lehden s. 1).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(8) Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11).

(9) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(11) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(12) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(13) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(15) Ks. erityisesti: yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 6.12.1989, komissio v. Kreikka, C-329/88, ECLI:EU:C:1989:618; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 1.6.1994, komissio v. Saksa, C-317/92, ECLI:EU:C:1994:212; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 6.10.2009, komissio v. Espanja, C-562/07, ECLI:EU:C:2009:614; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 14.9.1995, Lefebvre ym. v. komissio, T-571/93, ECLI:EU:T:1995:163 ja yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 19.5.2009, komissio v. Italia, C-531/06, ECLI:EU:C:2009:315.

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 228/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 kumoamisesta (EUVL L 78, 20.3.2013, s. 23).

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 229/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1405/2006 kumoamisesta (EUVL L 78, 20.3.2013, s. 41).

(18) Unionin tuomioistuimen tuomio 27.1.2021, De Ruiter vof v. Minister van Landbouw, Natuur en Voedselkwaliteit, C-361/19, ECLI:EU:C:2021:71.

(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).

(22) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(24) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(25) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

(26) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).

(27) Neuvoston asetus (EY) N:o 58/2003, annettu 19 päivänä joulukuuta 2002, tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta (EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1).

(28) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1151/2012, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1).

(29) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1144/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa toteuttavista maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 kumoamisesta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 56).

(30) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

(31) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö) (EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1).

(32) Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1).

(33) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).

(34) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

(35) Neuvoston direktiivi 96/22/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1996, tiettyjen hormonaalista tai tyrostaattista vaikutusta omaavien aineiden ja beta-agonistien käytön kieltämisestä kotieläintuotannossa ja direktiivien 81/602/ETY, 88/146/ETY ja 88/299/ETY kumoamisesta (EYVL L 125, 23.5.1996, s. 3).

(36) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun asetuksen (EU) N:o 1151/2012, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta annetun asetuksen (EU) N:o 251/2014 sekä unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 228/2013 muuttamisesta (ks. tämän virallisen lehden s. 1).

(37) Komission asetus (EY) N:o 27/2004, annettu 5 päivänä tammikuuta 2004, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista siirtymäkauden säännöistä Tšekissä, Virossa, Kyproksessa, Latviassa, Liettuassa, Unkarissa, Maltassa, Puolassa, Sloveniassa ja Slovakiassa EMOTR:n tukiosastosta rahoitettavien maaseudun kehittämistoimenpiteiden osalta (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 36).

Asetus (EU) N:o 1306/2013	Tämä asetus	Asetus (EU) 2021/2115	Asetus (EU) N:o 1308/2013
1 artikla	1 artikla	–	–
2 artikla	2 ja 3 artikla	–	–
3 artikla	4 artikla	–	–
4 artikla	5 artikla	–	–
5 artikla	6 artikla	–	–
6 artikla	7 artikla	–	–
7 artiklan 1, 2 ja 3 kohta	9 artikla	–	–
7 artiklan 4 ja 5 kohta	10 artikla	–	–
7 artiklan 6 kohta	–	–	–
8 artikla	11 artikla	–	–
9 artikla	12 artikla	–	–
10 artikla	37 artiklan a alakohta	–	–
11 artikla	44 artiklan 1 kohta	–	–
12 artikla	–	15 artiklan 1, 2 ja 4 kohta	–
13 artiklan 1 kohta	–	15 artiklan 3 kohta	–
13 artiklan 2 ja 3 kohta	–	–	–
14 artikla	–	–	–
15 artikla	–	–	–
16 artikla	14 artikla	–	–
17 artikla	20 artikla	–	–
18 artikla	21 artikla	–	–
19 artikla	22 artikla	–	–
20 artikla	23 artikla	–	–
21 artikla	24 artikla	–	–
22 artikla	25 artikla	–	–
23 artikla	26 artikla	–	–
24 artikla	15 artikla	–	–
25 artikla	16 artikla	–	–
26 artikla	17 artikla	–	–
27 artikla	18 artikla	–	–
28 artikla	19 artikla	–	–
29 artikla	–	–	–
30 artikla	36 artikla	–	–
31 artikla	27 artikla	–	–
32 artikla	28 artikla	–	–
33 artikla	29 artikla	–	–
34 artikla	30 artikla	–	–
35 artikla	31 artikla	–	–
36 artikla	32 artikla	–	–
37 artikla	33 artikla	–	–
38 artikla	34 artikla	–	–
39 artikla	35 artikla	–	–
40 artikla	38 artikla	–	–
41 artikla	39 artikla	–	–
42 artikla	–	–	–
43 artikla	45 artikla	–	–
44 artikla	43 artiklan 1 kohta	–	–
45 artikla	46 artikla	–	–
46 artikla	43 artiklan 2 kohta ja 47 artikla	–	–
47 artikla	49 artikla	–	–
48 artikla	50 artikla	–	–
49 artikla	51 artiklan 1 ja 2 kohta	–	–
50 artikla	51 artiklan 3 kohta ja 52 artikla	–	–
51 artikla	53 artikla	–	–
52 artikla	55 artikla	–	–
53 artikla	–	–	–
54 artikla	–	–	–
55 artikla	56 artikla	–	–
56 artikla	57 artikla	–	–
57 artikla	58 artikla	–	–
58 artikla	59 artikla	–	–
59 artikla	–	–	–
60 artikla	62 artikla	–	–
61 artikla	63 artikla	–	–
62 artikla	60 artikla	–	–
63 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta ja 2–5 kohta	–	–	–
63 artiklan 1 kohdan toinen alakohta	61 artikla	–	–
64 artikla	–	–	–
65 artikla	–	–	–
66 artikla	64 artikla	–	–
67 artikla	65 artikla	–	–
68 artikla	66 artikla	–	–
69 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta	67 artiklan 1 kohdan toinen alakohta	–	–
69 artiklan 1 kohdan toinen alakohta	–	–	–
69 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta	67 artiklan 1 kohdan neljäs alakohta	–	–
69 artiklan 2 kohta	67 artiklan 2 kohta	–	–
70 artikla	68 artikla	–	–
71 artikla	73 artikla	–	–
72 artikla	69 artikla	–	–
73 artikla	71 artikla	–	–
74 artiklan 1 kohta	72 artikla	–	–
74 artiklan 2, 3 ja 4 kohta	–	–	–
75 artikla	44 artiklan 2, 3 ja 5 kohta	–	–
76 artikla	74 artikla	–	–
77 artikla	–	–	–
78 artikla	75 artikla	–	–
79 artikla	76 artikla	–	–
80 artikla	77 artiklan 1, 2 ja 5 kohta	–	–
81 artikla	78 artiklan 1, 2 ja 3 kohta	–	–
82 artiklan 1 ja 2 kohta	78 artiklan 4 ja 5 kohta	–	–
82 artiklan 3 ja 4 kohta	–	–	–
83 artiklan 1 kohta	79 artikla	–	–
83 artiklan 2 ja 3 kohta	–	–	––
84 artiklan 1, 2, 3 ja 4 kohta	80 artikla	–	–
84 artiklan 5 kohta	–	–	–
84 artiklan 6 kohta	77 artiklan 4 kohta	–	–
85 artiklan 1, 3 ja 4 kohta	–	–	–
85 artiklan 2 kohta	77 artiklan 3 kohta	–	–
86 artiklan 1 kohta	80 artiklan 2 kohdan b alakohta	–	–
86 artiklan 2 kohta	–	–	–
87 artikla	81 artikla	–	–
88 artikla	82 artikla	–	–
89 artikla	–	–	90 a artikla
90 artikla	–	–	116 a artikla
91 artikla	–	12 artikla	–
92 artikla	–	12 artikla	–
93 artikla	–	12 artikla	–
94 artikla	–	14 artikla	–
95 artikla	–	–	–
96 artikla	83 artikla	–	–
97 artikla	84 artikla	–	–
98 artikla	–	–	–
99 artikla	85 artikla	–	–
100 artikla	86 artikla	–	–
101 artiklan 1 kohta	–	–	–
101 artiklan 2 kohta	85 artiklan 7 kohta	–	–
102 artikla	90 artikla	–	–
103 artikla	91 artikla	–	–
104 artikla	92 artikla	–	–
105 artikla	93 artikla	–	–
106 artikla	94 artikla	–	–
107 artikla	95 artikla	–	–
108 artikla	96 artikla	–	–
109 artikla	97 artikla	–	–
110 artikla	–	128 artikla	–
111 artikla	98 artiklan 1, 2 ja 3 kohta	–	–
112 artikla	98 artiklan 4 kohta	–	–
113 artikla	99 artikla	–	–
114 artikla	100 artikla	–	–
115 artikla	102 artikla	–	–
116 artikla	103 artikla	–	–
117 artikla	101 artikla	–	–
118 artikla	–	–	–
119 artikla	104 artikla	–	–
120 artikla	105 artikla	–	–
121 artikla	106 artikla	–	–
Liite I	–	–	–
Liite II	–	Liite III	–
Liite III	Liite	–	–