EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/888,

annettu 20 päivänä toukokuuta 2021,

Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman perustamisesta sekä asetusten (EU) 2018/1475 ja (EU) N:o 375/2014 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 165 artiklan 4 kohdan, 166 artiklan 4 kohdan ja 214 artiklan 5 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Unioni perustuu sekä sen kansalaisten että jäsenvaltioiden väliseen solidaarisuuteen. Tämä yleismaailmallinen ja yhteinen arvo ohjaa unionin toimintaa ja luo yhtenäisyyttä, jota tarvitaan, jotta voidaan selvitä nykyisistä ja tulevista yhteiskunnallisista haasteista, joihin vastaamisessa nuoret eurooppalaiset ovat valmiita auttamaan ilmaisten solidaarisuuttaan käytännössä. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklassa korostetaan yhteisvastuuta yhtenä unionin keskeisistä periaatteista. Myös SEU 21 artiklan 1 kohdassa viitataan yhteisvastuuseen yhtenä unionin ulkoisen toiminnan peruselementeistä.

(2)

Koska humanitaarisen avun tarve maailmassa on lisääntynyt huomattavasti, on tarpeen edistää solidaarisuutta jäsenvaltioiden välillä sekä niiden kolmansien maiden kanssa, joihin ihmisten aiheuttamat katastrofit tai luonnonkatastrofit vaikuttavat, ja pyrkiä vahvistamaan solidaarisuuden edistämistä ja lisäämään humanitaarisen avun näkyvyyttä unionin kansalaisten keskuudessa.

(3)

Humanitaarisen avun vapaaehtoistoiminnan olisi edistettävä tarveperusteisia humanitaarisia toimia ja oltava neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission yhteisessä julkilausumassa ”Humanitaarista apua koskeva eurooppalainen konsensus” (4) esitetyn humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen mukaista. Kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja ihmisoikeuksia koskevaa kansainvälistä oikeutta olisi edistettävä.

(4)	Yhdistyneiden kansakuntien (YK) humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston keskeinen ja yleinen koordinointitehtävä edistää johdonmukaista kansainvälistä humanitaarisiin kriiseihin vastaamista olisi tarvittaessa otettava huomioon.

(5)

Humanitaarisen avun vapaaehtoistoiminnalla olisi edistettävä sellaisia asianmukaisia humanitaarisia toimia, jotka tukevat sukupuolten tasa-arvoon liittyvien näkökohtien huomioon ottamista unionin humanitaarisen avun politiikassa ja tukevat kaikenikäisten naisten ja miesten erityistarpeisiin vastaamiseen tarkoitettuja humanitaarisia toimia. Humanitaarisen avun vapaaehtoistoiminnassa olisi otettava huomioon haavoittuvimmassa asemassa olevien henkilöiden, mukaan lukien naiset ja lapset, sekä suurimmassa vaarassa olevien henkilöiden tarpeet ja valmiudet.

(6)	Humanitaarisen avun vapaaehtoistoiminnalla olisi pyrittävä edistämään unionin humanitaarisen avun vaikuttavuutta ja tehokkuutta hyvän humanitaarisen avunannon periaatteiden mukaisesti.

(7)

Unionin tilaa käsitelleessä puheessa 14 päivänä syyskuuta 2016 korostettiin tarvetta investoida nuoriin ja ilmoitettiin Euroopan solidaarisuusjoukkojen perustamisesta tarkoituksena luoda nuorille eri puolilla unionia mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan mielekkäällä tavalla, osoittaa solidaarisuutta ja kehittää taitojaan ja tällä tavalla saada työkokemuksen lisäksi arvokasta inhimillistä kokemusta.

(8)

Komissio painotti 7 päivänä joulukuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan solidaarisuusjoukot” tarvetta vahvistaa yhteisvastuutoiminnan perustaa koko Euroopan alueella, tarjota nuorille enemmän ja parempia mahdollisuuksia solidaarisuustoimiin monilla eri aloilla ja tukea kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimijoita niiden pyrkimyksissä selvitä erilaisista haasteista ja kriiseistä. Kyseisellä tiedonannolla käynnistettiin Euroopan solidaarisuusjoukkojen ensimmäinen toimintavaihe, jossa hyödynnettiin unionin eri ohjelmien resursseja vapaaehtoistoiminta-, harjoittelu- ja työmahdollisuuksien tarjoamiseksi nuorille eri puolilla unionia.

(9)	Tässä asetuksessa ’solidaarisuudella’ tarkoitetaan yksilöllistä ja kollektiivista vastuuntuntoa yhteisestä hyvästä, mikä ilmenee käytännön toimintana.

(10)	Avun antaminen humanitaarista apua tarvitseville ihmisille ja yhteisöille unionin ulkopuolisissa maissa inhimillisyyden, tasapuolisuuden, puolueettomuuden ja riippumattomuuden perusperiaatteiden pohjalta on tärkeä solidaarisuuden ilmaus.

(11)

On tarpeen kehittää edelleen solidaarisuutta kriisien ja katastrofien uhreja kohtaan kolmansissa maissa sekä lisätä unionin kansalaisten tietoisuutta humanitaarisesta avusta ja yleensä vapaaehtoistoiminnasta elinikäisenä toimintana ja antaa humanitaariselle avulle ja vapaaehtoistoiminnalle lisää näkyvyyttä.

(12)	Unioni ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet panemaan täytäntöön YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 ja siinä olevat kestävän kehityksen tavoitteet sekä sisäisesti että ulkoisten toimien kautta.

(13)

Neuvosto korosti humanitaarisen avun ja kehitystoimien välisen käytännön yhteyden toteuttamisesta 19 päivänä toukokuuta 2017 antamissaan päätelmissä tarvetta vahvistaa selviytymiskykyä yhdistämällä humanitaarinen apu aiempaa tiiviimmin kehitysyhteistyöhön ja vahvistaa edelleen humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja konfliktien ennaltaehkäisyn toisiaan täydentävien toimintatapojen välisiä operatiivisia yhteyksiä.

(14)

Nuorille olisi tarjottava helposti käytettävissä olevia ja osallistavia mahdollisuuksia osallistua solidaarisuustoimiin, joiden kautta he voisivat tuoda esiin sitoutumisensa yhteisöjä hyödyttävään toimintaan ja samalla hankkia hyödyllistä kokemusta, tietoja, taitoja ja osaamista henkilökohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehittymistään varten ja siten parantaa työllistettävyyttään. Tällaisilla solidaarisuustoimilla olisi tuettava myös nuorten vapaaehtoisten liikkuvuutta, kulttuurienvälistä tuntemusta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua.

(15)

Nuorille tarjottavien solidaarisuustoimien olisi mahdollistettava nuorten osallistuminen konkreettisella ja hyödyllisellä tavalla. Solidaarisuustoimien olisi vastattava täyttämättömiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja vahvistettava yhteisöjä ja edistettävä kansalaisosallistumista. Solidaarisuustoimien olisi tarjottava nuorille tilaisuuksia hankkia arvokkaita tietoja, taitoja ja osaamista. Solidaarisuustoimien olisi oltava taloudellisesti nuorten ulottuvilla ja ne olisi toteutettava turvallisissa ja terveellisissä olosuhteissa.

(16)

Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskeva ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, tarjoaa keskitetyn asiointipisteen, jonka kautta pääsee osallistumaan solidaarisuustoimiin koko unionissa ja sen ulkopuolella. Unionin rahoituksen tehokkuuden ja ohjelman vaikutusten maksimoimiseksi komission olisi pyrittävä luomaan synergiaa kaikkien asiaankuuluvien ohjelmien välillä johdonmukaisella tavalla ilman, että tällainen synergia johtaa siihen, että varoja käytetään muiden kuin tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Olisi varmistettava yhdenmukaisuus ja täydentävyys suhteessa unionin muihin asiaankuuluviin politiikkoihin, kuten Euroopan unionin nuorisostrategiaan 2019–2027 (5), ja muihin asiaankuuluviin unionin ohjelmiin, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/817 (6) perustettuun Erasmus+-ohjelmaan. Ohjelma pohjautuu aiempien ja nykyisten ohjelmien, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1288/2013 (7) perustetun Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 375/2014 (8) perustetun EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen, vahvuuksiin ja synergioihin niiden kanssa. Myös täydentävyys ohjelman toiminnan kannalta merkityksellisten unionin tason verkostojen, kuten Eurodesk-verkoston, kanssa varmistetaan. Lisäksi olisi varmistettava täydentävyys nykyisten asiaan liittyvien järjestelmien, erityisesti kansallisten yhteisvastuujärjestelmien, kuten vapaaehtois- ja kansalaispalvelujärjestelmien ja nuorten liikkuvuusjärjestelmien, ja ohjelman välillä, jotta voidaan vastavuoroisesti lisätä ja parantaa tällaisten järjestelmien vaikutusta ja ominaisuuksia sekä tapauksen mukaan hyödyntää hyviä käytäntöjä. Ohjelmalla ei pitäisi korvata vastaavia kansallisia järjestelmiä. Kaikkien nuorten yhtäläinen mahdollisuus osallistua kansallisiin solidaarisuustoimiin olisi varmistettava.

(17)

Ohjelma olisi perustettava seitsemäksi vuodeksi, jotta sen kesto vastaisi neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2020/2093 (9)1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 väliseksi kaudeksi vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen, jäljempänä ’vuosia 2021–2027 koskeva monivuotinen rahoituskehys’, kestoa.

(18)

Asiaan liittyviä unionin säädöksiä tulkittaessa on asianmukaista, että sekä maiden väliset vapaaehtoistoimet että jatkossakin asetuksen (EU) N:o 1288/2013 mukaisesti tuettavat vapaaehtoistoimet katsotaan vastaaviksi kuin ne vapaaehtoistoimet, joita toteutetaan Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun puitteissa.

(19)

Ohjelman on tarkoitus avata nuorille uusia mahdollisuuksia toteuttaa vapaaehtoistoimintaa solidaarisuuteen liittyvillä aloilla sekä suunnitella ja kehittää solidaarisuushankkeita omien ideoidensa pohjalta. Kyseisten mahdollisuuksien avulla nuoret voivat edistää henkilökohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehitystään. Ohjelmalla olisi tuettava myös osallistujien ja osallistujaorganisaatioiden verkostoitumistoimia sekä toimenpiteitä, joilla varmistetaan tuettujen toimien laatu ja edistetään osallistujien oppimistulosten validointia. Näin ollen ohjelmalla on myös osaltaan tarkoitus edistää nuorten kannalta merkityksellistä eurooppalaista yhteistyötä ja lisätä tietoisuutta yhteistyön positiivisista vaikutuksista. Tarjotuissa solidaarisuustoimissa on aiheellista noudattaa osallistujille ja osallistujaorganisaatioille osoitettua selkeää ja yksityiskohtaista menettelyä, jossa vahvistetaan solidaarisuustoimien kaikki vaiheet.

(20)

Solidaarisuustoimien olisi tuotettava eurooppalaista lisäarvoa ja hyödytettävä yhteisöjä ja tuettava osallistujien henkilökohtaista, koulutuksellista, yhteiskunnallista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehitystä. Solidaarisuustoimia olisi kehitettävä eri aloilla, kuten koulutuksen, nuorisotyön, työllisyyden, sukupuolten tasa-arvon, yrittäjyyden ja erityisesti yhteiskunnallisen yrittäjyyden, kansalaisuuden ja demokraattisen osallistumisen, kulttuurienvälisen tietämyksen ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun, sosiaalisen osallistamisen, vammaisten henkilöiden osallistamisen, ympäristön- ja luonnonsuojelun, ilmastotoimien, katastrofien ehkäisyn, katastrofivalmiuden ja jälleenrakennustoiminnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen, elintarvikkeiden ja muiden hyödykkeiden tarjonnan, terveyden ja hyvinvoinnin, kulttuurin, myös kulttuuriperinnön, luovuuden, liikunnan ja urheilun, sosiaalihuollon ja -turvan, kolmansien maiden kansalaisten vastaanottamisen ja kotouttamisen, jossa huomioidaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kohtaamat haasteet, alueellisen yhteistyön ja koheesion sekä rajatylittävän yhteistyön alalla. Solidaarisuustoimiin olisi sisällyttävä vankka oppimis- ja koulutusulottuvuus osallistujille ennen solidaarisuustoimea, sen aikana tai sen jälkeen tarjottavien tarkoituksenmukaisten toimien kautta.

(21)

Vapaaehtoistoiminta sekä unionissa että sen ulkopuolella, tarjoaa epäviralliseen ja arkioppimiseen liittyviä rikastuttavia kokemuksia ja edistää nuorten henkilökohtaista, sosiaalista, koulutuksellista ja ammatillista kehitystä sekä kansalaisaktiivisuutta, kansalaisosallistumista ja työllistettävyyttä. Vapaaehtoistoiminnalla ei saisi olla kielteistä vaikutusta mahdolliseen tai olemassa olevaan palkkatyöhön, eikä sitä saisi pitää korvikkeena palkkatyölle. Komission ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä nuorisoalan vapaaehtoistoimintaan sovellettavia toimintapoliittisia linjauksia koskevaa yhteistyötä avoimen koordinointimenetelmän avulla.

(22)

Nuorten aloitteellisuus on yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla merkittävä voimavara. Ohjelma edistää tätä aloitteellisuutta tarjoamalla nuorille mahdollisuuden laatia ja toteuttaa omia solidaarisuushankkeitaan, joissa he voivat tarttua tiettyihin ongelmiin paikallisyhteisöjensä eduksi. Solidaarisuushankkeissa voidaan kokeilla ideoita ja innovatiivisia ratkaisuja yhteisiin haasteisiin alhaalta ylöspäin suuntautuvalla lähestymistavalla ja ne tukevat nuoria ryhtymään itse solidaarisuustoimien vetäjiksi. Solidaarisuushankkeet toimivat myös lähtökohtana vahvemmalle sitoutumiselle solidaarisuustoimiin, ja ne antavat osallistujille kannustavan alkusysäyksen itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja toimimiseen edelleen aktiivisina kansalaisina vapaaehtoisina, harjoittelijoina tai työntekijöinä yhdistyksissä, kansalaisjärjestöissä tai muissa aktiivisesti solidaarisuutta, voittoa tavoittelematonta toimintaa ja nuorisoalaa edistävissä elimissä.

(23)

Vapaaehtoistoimintaan osallistujat, jäljempänä ’vapaaehtoiset’, voivat osaltaan vahvistaa unionin valmiuksia antaa tarveperusteista humanitaarista apua tiettyjen periaatteiden mukaisesti ja osaltaan tehostaa humanitaarisen alan toimintaa, edellyttäen, että heidät valitaan, koulutetaan ja valmennetaan kenttätyöhön asianmukaisesti siten, että heillä on varmasti tarvittavat taidot ja pätevyys avun tarpeessa olevien ihmisten auttamiseen mahdollisimman tuloksellisesti, ja edellyttäen, että he saavat asianmukaista tukea ja ohjausta paikan päällä. Sen vuoksi erittäin osaavien, koulutettujen ja kokeneiden valmentajien, mentorien ja asiantuntijoiden rooli on tärkeä käytännön humanitaarisen avun tehokkuuden sekä vapaaehtoisten tukemisen kannalta osana vapaaehtoistoimintaa. Tällaiset valmentajat, mentorit ja asiantuntijat voivat osallistua vapaaehtoistoimintaan ohjatakseen ja tukeakseen vapaaehtoisia sekä tukeakseen vapaaehtoistoiminnan kehittämisen ja siihen liittyvien valmiuksien kehittämisen komponentteja, vahvistaen näin paikallisia verkostoja ja yhteisöjä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä kolmansien maiden vastaanottavien organisaatioiden valmiuksiin ja tarpeeseen juurruttaa vapaaehtoistoiminta paikalliseen ympäristöön ja helpottaa vapaaehtoisten yhteydenpitoa paikallisten humanitaaristen toimijoiden, vastaanottavien yhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

(24)

On tärkeää, että osallistujat ja osallistujaorganisaatiot tuntevat kuuluvansa yksittäisten ihmisten ja eri tahojen muodostamaan yhteisöön, joka on sitoutunut lisäämään yhteisvastuullisuutta koko Euroopassa. Samaan aikaan osallistujaorganisaatiot tarvitsevat tukea parantaakseen valmiuksiaan tarjota laadukasta solidaarisuustoimintaa kasvavalle osallistujajoukolle. Ohjelmasta olisi tuettava verkostoitumistoimia, joilla pyritään vahvistamaan osallistujien ja osallistujaorganisaatioiden sitoutumista tällaiseen yhteisöön ja lisäämään yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä edistämään hyödyllisten käytäntöjen ja kokemusten jakamista. Verkostoitumistoimilla olisi myös lisättävä julkisten ja yksityisten toimijoiden tietoisuutta ohjelmasta ja kerättävä osallistujilta ja osallistujaorganisaatioilta palautetta ohjelman toteuttamisesta.

(25)

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä ohjelman puitteissa tarjottavien solidaarisuustoimien ja mahdollisuuksien laadun varmistamiseen erityisesti tarjoamalla osallistujille koulutusta verkossa tai sen ulkopuolella, kielitukea ja hallinnollista tukea ennen kyseessä olevaa solidaarisuustoimea, sen aikana ja sen jälkeen, sekä vakuutuksen, joka kattaa tapaturma- ja sairausvakuutuksen ja vastuuvakuutuksen. Olisi varmistettava osallistujien ohjelman aikana hankkimien tietojen, taitojen ja osaamisen validointi. Osallistujien, osallistujaorganisaatioiden ja suunniteltujen edunsaajien turvallisuus on äärimmäisen tärkeää. Tällaiseen turvallisuuteen olisi kuuluttava heikommassa asemassa olevien ryhmien parissa työskenteleviä osallistujia koskevat asianmukaiset turvallisuusselvitysvaatimukset sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Kaikessa solidaarisuustoiminnassa olisi noudatettava haitan aiheuttamisen välttämistä koskevaa periaatetta (’do no harm’) ja toimet olisi myös toteutettava siten, että ennalta arvaamattomien olosuhteiden, kuten ympäristökriisien, konfliktien tai pandemioiden, vaikutus otetaan asianmukaisesti huomioon. Vapaaehtoisia ei pitäisi lähettää operaatioihin, joita suoritetaan kansainvälisten tai muiden aseellisten konfliktien alueella, eikä ympäristöihin, jotka ovat ristiriidassa kansainvälisen ihmisoikeusstandardien kanssa.

(26)	Ohjelmassa olisi noudatettava vuoden 2017 lapsen oikeuksien edistämistä ja suojaamista koskevissa EU:n suuntaviivoissa ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 9 artiklassa vahvistettuja periaatteita.

(27)

Jotta voidaan varmistaa ohjelman toimien vaikutus osallistujien henkilökohtaiseen, koulutukselliseen, sosiaaliseen, kulttuuriin ja kansalaisuuteen liittyvään ja ammatilliseen kehittymiseen, kyseessä olevan toimen oppimistuloksina saavutetut tiedot, taidot ja osaaminen olisi yksilöitävä ja dokumentoitava asianmukaisesti. Siksi olisi tarvittaessa kannustettava käyttämään epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamiseen tarkoitettuja kansallisen ja unionin tason tehokkaita välineitä, kuten Youthpassia ja Europassia, kansalliset olosuhteet ja erityispiirteet huomioon ottaen, kuten 20 päivänä joulukuuta 2012 annetussa neuvoston suosituksessa (10) suositellaan.

(28)	Komission ja kansallisten toimistojen olisi myös kannustettava entisiä osallistujia jakamaan omia kokemuksiaan nuorten verkostojen, oppilaitosten ja työpajojen avulla muun muassa lähettiläinä tai verkoston jäseninä. Entiset osallistujat voisivat myös osallistua osallistujien koulutukseen.

(29)	Olisi varmistettava laatumerkin avulla, että osallistujaorganisaatiot noudattavat ohjelman periaatteita ja vaatimuksia, jotka koskevat niiden oikeuksia ja velvollisuuksia solidaarisuustoiminnan kaikissa vaiheissa.

(30)

Jokaisen yhteisön, joka haluaa osallistua ohjelmaan, olisi saatava laatumerkki, jos se täyttää sitä koskevat asianmukaiset edellytykset. Ohjelman toimeenpanoelinten olisi pidettävä yllä jatkuvaa menettelyä laatumerkin myöntämiseksi. Ohjelman toimeenpanoelinten olisi säännöllisesti uudelleenarvioitava, täyttävätkö yhteisöt edelleen edellytykset, joiden johdosta niiden laatumerkit myönnettiin. Laatumerkki olisi peruutettava, jos ohjelman toimeenpanoelinten suorittamien tarkastusten yhteydessä käy ilmi, että kyseessä oleva yhteisö ei enää täytä näitä edellytyksiä. Laatumerkin myöntämisen hallinnollinen prosessi olisi karsittava mahdollisimman vähäiseksi, jotta vältetään pienten organisaatioiden lannistaminen.

(31)

Yhteisön, joka haluaa hakea rahoitusta tarjotakseen solidaarisuustoimia ohjelman puitteissa, olisi ensin saatava laatumerkki. Tällaisen ennakkoedellytyksen ei olisi koskettava luonnollisia henkilöitä, jotka hakevat rahoitustukea osallistujista koostuvan epävirallisen ryhmän puolesta näiden solidaarisuushankkeita varten. Laatumerkin saaminen ei saisi kuitenkaan johtaa automaattisesti ohjelman mukaisen rahoituksen saamiseen.

(32)

Yleisenä sääntönä on, että avustushakemukset olisi toimitettava sen maan kansalliselle toimistolle, johon osallistujaorganisaatio on sijoittautunut. Unioninlaajuisen tai kansainvälisen ulottuvuuden toimia koskevat avustushakemukset, mukaan lukien hakemukset, jotka koskevat vapaaehtoistiimien solidaarisuustoimia unionin tasolla yksilöidyillä ensisijaisilla aloilla tai solidaarisuustoimia humanitaarisen avun operaatioiden tukemiseksi kolmansissa maissa, voidaan tarpeen mukaan hallinnoida keskitetysti.

(33)

Osallistujaorganisaatiot voivat hoitaa useita tehtäviä ohjelman puitteissa. Vastaanottavaa tehtävää hoitaessaan osallistujaorganisaatioiden olisi suoritettava osallistujien vastaanottamiseen liittyviä toimenpiteitä, mukaan lukien toimintojen järjestäminen ja osallistujien ohjaaminen ja tukeminen solidaarisuustoimen aikana tarpeen mukaan. Tukitehtävää hoitaessaan niiden olisi suoritettava toimenpiteitä, jotka liittyvät osallistujien lähettämiseen ja heidän valmentamiseensa ennen solidaarisuustoimea sekä heidän ohjaamiseensa solidaarisuustoimen aikana ja sen jälkeen, mukaan lukien osallistujien koulutus sekä osallistujien ohjaaminen paikallisiin organisaatioihin solidaarisuustoimen jälkeen, jotta voidaan lisätä mahdollisuuksia osallistua uusiin solidaarisuustoimiin. Laatumerkissä olisi huomioitava se, että erityiset vaatimukset vaihtelevat solidaarisuustoimen tyypin mukaan, ja sen olisi vahvistettava, että osallistujaorganisaatio kykenee varmistamaan solidaarisuustoimien laadun solidaarisuustoimeen osallistumisen kaikissa vaiheissa ohjelman periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Yhteisön, joka muuttaa toimiaan merkittävästi, olisi ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle ohjelman toimeenpanoelimelle, joka voi arvioida uudelleen täyttääkö kyseinen yhteisö edelleen edellytykset, joiden johdosta laatumerkki myönnettiin.

(34)

Nuorten solidaarisuustoimien tukemiseksi osallistuvat organisaatiot voivat olla julkisia tai yksityisiä yhteisöjä tai kansainvälisiä järjestöjä, voittoa tavoittelemattomia tai tavoittelevia, ja niiden joukossa voi olla nuorisojärjestöjä, uskonnollisia yhteisöjä, hyväntekeväisyysjärjestöjä, tunnustuksettomia humanistisia järjestöjä, kansalaisjärjestöjä tai muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita.

(35)

Ohjelman hankkeiden laaja-alaistamista olisi helpotettava. Olisi toteutettava erityisiä toimenpiteitä, joilla autetaan ohjelman hankkeiden vetäjiä hakemaan avustuksia tai luomaan synergiaa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen sekä maahanmuuttoon, turvallisuuteen, oikeusasioihin ja kansalaisuuteen, terveyteen ja kulttuuriin liittyvien unionin ohjelmien tuella.

(36)

Euroopan solidaarisuusjoukkojen resurssikeskusten olisi avustettava ohjelman toimeenpanoelimiä, osallistujaorganisaatioita ja osallistujia, jotta voidaan parantaa ohjelman toimien toteuttamisen laatua ja tehostaa kyseisten toimien kautta hankitun osaamisen yksilöintiä ja validointia, myös Youthpass-todistuksilla.

(37)

Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalia olisi kehitettävä jatkuvasti, jotta voidaan varmistaa ohjelman hyvä saavutettavuus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2102 (11) vaatimusten mukaisesti ja tarjota niin kiinnostuneille henkilöille kuin organisaatioillekin keskitetty asiointipiste, joka mahdollistaa muun muassa rekisteröitymisen, profiilien ja tarjottavien mahdollisuuksien määrittämisen ja yhteensovittamisen, verkostoitumisen ja virtuaalisen yhteydenpidon, verkkokoulutuksen, kielituen ja toimen jälkeisen tuen sekä muita hyödyllisiä toimintoja, joihin saattaa ilmetä tarvetta myöhemmin.

(38)

Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalia olisi kehitettävä edelleen ottaen huomioon komission 23 päivänä maaliskuuta 2017 antamassa tiedonannossa ”Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet – täytäntöönpanostrategia” esitetyt eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet, joissa annetaan ohjeita yhteentoimivien digitaalisten julkisten palvelujen perustamista varten ja joita pannaan täytäntöön jäsenvaltioissa ja muissa Euroopan talousalueen maissa kansallisten yhteentoimivuusperiaatteiden avulla. Eurooppalaisissa yhteentoimivuusperiaatteissa annetaan julkishallinnoille 47 konkreettista suositusta, jotka koskevat yhteentoimivuutta koskevien toimien hallinnoinnin parantamista, organisaatioiden välisten suhteiden luomista, koko käyttöketjun kattavia digitaalisia palveluja tukevien prosessien yhdenmukaistamista sekä sen varmistamista, ettei nykyinen tai uusi lainsäädäntö vaaranna yhteentoimivuuteen liittyviä pyrkimyksiä.

(39)

Ohjelmaan sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (12), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(40)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (13) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (14), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (15) ja (EU) 2017/1939 (16) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (17) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(41)	Ohjelman toimet on kohdennettu 18–30-vuotiaille nuorille. Osallistuakseen ohjelman toimiin tällaisten nuorten olisi ensin rekisteröidyttävä Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaaliin.

(42)	Ottaen huomioon humanitaariseen apuun liittyvät erityiset haasteet humanitaarisen avun operaatioita tukevaan vapaaehtoistoimintaan osallistuvien olisi oltava vähintään 18-vuotiaita ja enintään 35-vuotiaita.

(43)

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sen varmistamiseen, että solidaarisuustoimet ovat kaikkien nuorten ja nuorten, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, saavutettavissa. Olisi otettava käyttöön erityistoimenpiteitä sosiaalisen osallisuuden ja erityisesti heikossa asemassa olevien nuorten osallistumisen edistämiseksi, myös tarjoamalla sellaista kohtuullista asumista, jonka ansiosta vammaiset henkilöt pystyvät tosiasiallisesti osallistumaan solidaarisuustoimiin yhdenvertaisesti muiden kanssa vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen 27 artiklan ja neuvoston direktiivin 2000/78/EY (18) mukaisesti. Tällaisten erityistoimenpiteiden olisi otettava huomioon sellaiset rajoitteet, jotka johtuvat eräiden maaseutualueiden, unionin syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden syrjäisestä sijainnista sekä köyhyydestä joillakin kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla. Myös jäsenvaltioiden, merentakaisten maiden ja alueiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden olisi pyrittävä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet ohjelman asianmukaista toimintaa haittaavien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamiseksi. Kyseisiin toimenpiteisiin olisi kuuluttava, mahdollisuuksien mukaan ja sanotun rajoittamatta kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevan Schengenin säännöstön ja unionin oikeuden soveltamista, sellaisten hallinnollisten kysymysten ratkaiseminen, jotka hankaloittavat viisumien ja oleskelulupien saamista, sekä maiden välisten toimien tapauksessa unionin sisällä eurooppalaisen sairaanhoitokortin saamista.

(44)

Kun otetaan huomioon, miten tärkeää on ilmastonmuutoksen torjuminen ilmastonmuutosta koskevalla Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksella hyväksytyn Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista koskevien unionin sitoumusten mukaisesti, ohjelmalla pyritään edistämään ilmastotoimien valtavirtaistamista sekä sen yleistavoitteen saavuttamista, että 30 prosentilla unionin talousarvion menoista tuettaisiin ilmastotavoitteita. Kestävän kasvun mallina toimivan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti tämän asetuksen nojalla toteutettavissa toimissa olisi noudatettava vahingon välttämisen periaatetta (”do no harm”) muuttamatta kuitenkaan ohjelman perusluonnetta. Asiaankuuluvat toimet olisi yksilöitävä ja toteutettava ohjelman toimeenpanon aikana, ja niitä tarkastellaan uudelleen asiaan liittyvien arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä. On myös paikallaan mitata asiaankuuluvia toimia, joilla edistetään ilmastotavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien ne, joilla pyritään vähentämään ohjelman ympäristövaikutuksia.

(45)

Tässä asetuksessa säädetään ohjelmaa koskevasta rahoituskehyksestä, joka muodostaa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (19) 18 kohdassa tarkoitetun ensisijaisen rahoitusohjeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(46)

Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Kyseistä valintaa avustusten osalta tehdessä olisi harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannustaulukoiden käyttämistä.

(47)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (20) vahvistetun yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään kyseisten ohjelmien toimeenpanosta kyseisen sopimuksen mukaisesti hyväksytyn päätöksen perusteella. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden oikeudellisten välineiden perusteella. Tähän asetukseen olisi lisättävä erityinen säännös, jossa edellytetään, että kolmannet maat myöntävät toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Kolmansien maiden olisi voitava osallistua täysimittaisesti ohjelmaan niiden edellytysten mukaisesti, jotka vahvistetaan kunkin kolmannen maan kanssa tehdyssä ohjelmaan osallistumista koskevassa sopimuksessa. Täysimääräinen osallistuminen sisältää lisäksi velvoitteen perustaa kansallinen toimisto ja hallinnoida joitakin ohjelman toimia välillisesti. Ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista tulevien oikeussubjektien olisi voitava osallistua joihinkin ohjelman toimiin, jotka määritellään työohjelmissa ja komission julkaisemissa ehdotuspyynnöissä. Ohjelman toteuttamisen yhteydessä voitaisiin ajatella erityisjärjestelyjä Andorrasta, Liechtensteinista, Monacosta, San Marinosta ja Pyhästä istuimesta peräisin olevien oikeussubjektien osalta.

(48)	Jotta ohjelman vaikutus olisi mahdollisimman suuri, olisi vahvistettava säännökset, jotka antavat jäsenvaltioille ja ohjelmaan assosioituneille kolmansille maille sekä muille unionin ohjelmille mahdollisuuden asettaa käyttöön lisärahoitusta ohjelman sääntöjen mukaisesti.

(49)

Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU (21) nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(50)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 artiklan ja komission 24 päivänä lokakuuta 2017 antaman tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” mukaisesti ohjelmassa olisi otettava huomioon kyseisessä artiklassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden erityistilanne. Toteutettavilla toimenpiteillä olisi pyrittävä lisäämään syrjäisimpien alueiden osallistumista kaikkiin toimiin, myös tarvittaessa liikkuvuustoimiin annettavalla taloudellisella tuella. Kyseisiltä alueilta ja kolmansista maista, erityisesti niiden naapurimaista, peräisin olevien ihmisten ja organisaatioiden välistä liikkuvuuteen liittyvää vaihtoa ja yhteistyötä olisi edistettävä. Tällaisia toimenpiteitä olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti.

(51)

Varainhoitoasetuksen mukaan komission olisi hyväksyttävä työohjelmat ja ilmoitettava niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Työohjelmissa olisi vahvistettava toimenpiteet, jotka ovat tarpeen niiden toteuttamiseksi ohjelman yleis- ja erityistavoitteiden mukaisesti, avustusten valinta- ja myöntämisperusteet sekä kaikki muut vaadittavat seikat. Työohjelmat ja niihin mahdollisesti tehtävät muutokset olisi hyväksyttävä täytäntöönpanosäädöksillä tarkastelumenettelyä noudattaen.

(52)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (22) 22 ja 23 kohdan nojalla ohjelmaa olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan ohjelman käytännön vaikutuksia, mukaan lukien vaikutukset yhteiskunnallisiin ja humanitaarisiin haasteisiin.

(53)

Tiedottaminen ohjelman tukemien toimien tarjoamista mahdollisuuksista ja niitä koskeva julkisuus ja tulosten levittäminen olisi varmistettava niin paikallistasolla kuin kansallisella ja Euroopan tasolla. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä yhteiskunnallisiin yrityksiin ja kannustettava niitä tukemaan ohjelman toimia. Tiedotus-, julkisuus- ja tulostenlevitystoimien toteuttamisen olisi oltava ohjelman kaikkien toimeenpanoelinten tehtävänä ja tarvittaessa muiden keskeisten sidosryhmien olisi tuettava niitä. Lisäksi komission olisi tehtävä säännöllistä yhteistyötä useiden eri sidosryhmien kanssa, mukaan lukien osallistujaorganisaatiot, koko ohjelman elinkaaren ajan helpottaakseen hyvien käytäntöjen ja hankkeiden tulosten jakamista ja palautteen keräämistä ohjelmasta. Kansalliset toimistot olisi kutsuttava osallistumaan tähän prosessiin.

(54)

Jotta ohjelman tavoitteet voitaisiin saavuttaa paremmin, komission, kansallisten viranomaisten ja kansallisten toimistojen olisi toivottavaa tehdä keskenään tiivistä yhteistyötä ja tarpeen mukaan muodostaa kumppanuuksia kansalaisjärjestöjen, yhteiskunnallisten yritysten, nuorisojärjestöjen, vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen ja solidaarisuustoimien asiantuntemusta omaavien paikallisten sidosryhmien kanssa.

(55)

Jotta varmistetaan yleisölle suunnatun tiedotuksen tehokkuus ja komission aloitteesta toteutettujen viestintätoimien välinen vahvempi synergia, viestintätoimiin tämän asetuksen mukaisesti kohdennetuilla määrärahoilla olisi tuettava myös ulkoista tiedotustoimintaa, joka koskee unionin poliittisia painopisteitä, siinä määrin kuin kyseiset painopisteet liittyvät ohjelman yleiseen tavoitteeseen.

(56)

Tämän asetuksen tehokkaan ja vaikuttavan täytäntöönpanon varmistamiseksi ohjelmassa olisi hyödynnettävä mahdollisimman paljon jo käytössä olevia hallinnointijärjestelyjä. Näin ollen ohjelman yleinen täytäntöönpano olisi annettava nykyisten rakenteiden eli komission ja asetuksen (EU) 2021/817 nuorisoa koskevassa luvussa tarkoitettujen toimien hallinnointiin nimettyjen kansallisten toimistojen tehtäväksi. Toimintalohkon ”nuorten osallistuminen humanitaariseen apuun liittyviin solidaarisuustoimiin” toimia olisi kuitenkin pääasiassa hallinnoitava suoraan. Komission olisi kuultava säännöllisesti keskeisiä sidosryhmiä, mukaan lukien osallistujaorganisaatiot, ohjelman toteuttamisesta.

(57)

Moitteettoman varainhoidon ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi jäsenvaltioissa ja ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa kunkin kansallisen viranomaisen olisi nimettävä riippumaton tarkastuselin. Riippumattomien tarkastuselinten olisi tehokkuuden maksimoimiseksi oltava mahdollisuuksien mukaan samoja kuin asetuksen (EU) 2021/817 nuorisoa koskevassa luvussa tarkoitettuja toimia varten nimetyt elimet.

(58)

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet ohjelman asianmukaista toimintaa haittaavien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamiseksi. Siihen kuuluu – mahdollisuuksien mukaan ja sanotun rajoittamatta kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevan unionin oikeuden soveltamista – sellaisten kysymysten ratkaiseminen, jotka hankaloittavat viisumin ja oleskeluluvan saamista.

(59)

Tulosraportointijärjestelmällä olisi varmistettava, että ohjelman toteuttamisen seurannassa ja arvioinnissa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja että niiden tarkkuuden taso on asianmukainen. Tällaiset tiedot olisi toimitettava komissiolle asiaankuuluvien tietosuojasääntöjen mukaisella tavalla.

(60)	Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (23) mukaisesti.

(61)

Edunsaajia koskevien vaatimusten yksinkertaistamiseksi olisi mahdollisimman usein käytettävä yksinkertaistettuja avustuksia, joiden muotona on kertakorvaus, yksikkökustannukset ja kiinteämääräinen rahoitus. Yksinkertaistetuissa avustuksissa, joilla tuetaan ohjelman mukaisia liikkuvuuteen liittyviä toimia, sellaisina kuin komissio ne määrittää, olisi otettava huomioon isäntämaan oleskelu- ja elinkustannukset. Jäsenvaltioita olisi myös kannustettava vapauttamaan kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kyseiset avustukset veroista ja sosiaaliturvamaksuista; julkisten tai yksityisten oikeussubjektien henkilöille myöntämiä avustuksia olisi kohdeltava samalla tavalla.

(62)

Sen varmistamiseksi, että ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä arvioidaan tehokkaasti, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT 290 artiklan mukaisesti liitteen muuttamiseksi indikaattoreiden osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(63)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, tunnustetut periaatteet. Tällä asetuksella pyritään erityisesti varmistamaan, että noudatetaan täysimääräisesti oikeutta naisten ja miesten tasa-arvoon sekä oikeutta syrjimättömyyteen sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai seksuaalisen suuntautumisen tai sosioekonomisen taustan perusteella, ja edistämään perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan soveltamista.

(64)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttyihin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(65)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli lisätä nuorison ja organisaatioiden osallistumista helposti saavutettaviin, laadukkaisiin solidaarisuustoimiin, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(66)

Varainhoitoasetuksen mukaisesti avustus voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen edellyttäen, että hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneisiin kustannuksiin ei kuitenkaan voi myöntää unionin rahoitusta, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Unionin tuen keskeytyminen voisi vahingoittaa unionin etuja, joten keskeytymisen välttämiseksi rahoituspäätöksessä olisi voitava rajoitetun ajan vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen alussa ja vain asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, katsoa avustuskelpoisiksi 1 päivästä tammikuuta 2021 toteutetut toimet ja aiheutuneet kulut, vaikka kyseiset toimet olisi toteutettu ja kyseiset kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää.

(67)	Toimia tai aloitteita, joita ei tueta tämän asetuksen nojalla, ei voida sisällyttää työohjelmiin.

(68)

Jotta kokonaan tai osittain unionin talousarviosta rahoitettavista investoinneista saataisiin mahdollisimman paljon lisäarvoa, olisi pyrittävä saamaan aikaan synergiaa etenkin ohjelman ja muiden unionin ohjelmien välillä, mukaan lukien yhteistyössä hallinnoitavat rahastot. Näiden synergioiden maksimoimiseksi olisi varmistettava keskeiset mahdollistavat mekanismit, mukaan lukien kumulatiivinen rahoitus ohjelman ja toisen unionin ohjelman toimissa, kunhan tällainen kumulatiivinen rahoitus ei ylitä toimen tukikelpoisia kokonaiskustannuksia. Tätä varten tässä asetuksessa olisi vahvistettava asianmukaiset säännöt, jotka koskevat erityisesti mahdollisuutta ilmoittaa samat kustannukset tai menot määräsuhteessa ohjelman ja jonkin muun unionin ohjelman osalta.

(69)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1475 (24) olisi kumottava 1 päivästä tammikuuta 2021 lukien.

(70)

Jotta voidaan taata katkeamaton tuki asiaankuuluvalla politiikan alalla ja jotta ohjelman toteutus voidaan käynnistää vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen alusta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2021,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

1. Tällä asetuksella perustetaan Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskeva ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen ajaksi.

2. Ohjelmassa on seuraavat kaksi toimintalohkoa:

a)	toimintalohko: ”nuorten osallistuminen solidaarisuustoimiin”; ja

b)	toimintalohko: ”nuorten osallistuminen humanitaariseen apuun liittyviin solidaarisuustoimiin”, jäljempänä ’Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot’.

3. Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosien 2021–2027 väliselle kaudelle, unionin rahoituksen muodot ja tällaista rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

’solidaarisuustoimella’ laadukasta osallistavaa toimea, jolla vastataan merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin, edistetään ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja joka voi olla muodoltaan eri alojen vapaaehtoistoimintaa, solidaarisuushanke tai verkostoitumistoimi, myös humanitaarisen avun alalla, joissa varmistetaan eurooppalainen lisäarvo ja noudatetaan työterveys- ja -turvallisuussäännöksiä ja asiaankuuluvia turvallisuussääntöjä;

’rekisteröidyllä ehdokkaalla’ 17–30-vuotiasta henkilöä tai, jos on kyse vapaaehtoistoiminnasta Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen puitteissa, 17–35 vuotiasta henkilöä, joka oleskelee laillisesti jäsenvaltiossa, ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa tai tämän asetuksen mukaisessa muussa osallistuvassa maassa ja joka on rekisteröitynyt Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalissa ilmaistakseen kiinnostuksensa osallistua solidaarisuustoimeen, mutta joka ei vielä osallistu tällaiseen toimeen;

’osallistujalla’ 18–30-vuotiasta henkilöä tai, jos on kyse vapaaehtoistoiminnasta Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen puitteissa, 18–35-vuotiasta henkilöä, joka oleskelee laillisesti jäsenvaltiossa, ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa tai tämän asetuksen mukaisessa muussa osallistuvassa maassa, on rekisteröitynyt Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalissa ja osallistuu solidaarisuustoimeen;

’nuorilla, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia’ nuoria henkilöitä, joiden on hankalaa hyödyntää tehokkaasti ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia taloudellisista, sosiaalisista, kulttuuriin liittyvistä, maantieteellisistä tai terveyteen liittyvistä syistä, maahanmuuttajataustansa vuoksi tai esimerkiksi vammaan tai oppimisvaikeuksiin liittyvistä syistä taikka muista syistä, mukaan lukien syyt, jotka voivat johtaa perusoikeuskirjan 21 artiklassa tarkoitettuun syrjintään;

5)	’osallistujaorganisaatiolla’ julkista tai yksityistä, joko voittoa tavoittelematonta tai voittoa tavoittelevaa paikallista, alueellista, kansallista tai kansainvälistä yhteisöä, jolle on myönnetty laatumerkki;

6)	’vapaaehtoistoiminnalla’ enintään 12 kuukautta kestävää solidaarisuustoimea, joka toteutetaan palkattomana vapaaehtoistoimintana, jolla edistetään yhteistä hyvää;

7)	’solidaarisuushankkeella’ palkatonta enintään 12 kuukautta kestävää solidaarisuustoimea, jonka toteuttaa vähintään viidestä osallistujasta koostuva ryhmä ja jonka avulla vastataan keskeisiin haasteisiin osallistujien yhteisöissä ja saadaan samalla selkeää eurooppalaista lisäarvoa;

8)	’laatumerkillä’ sertifiointia, joka on myönnetty solidaarisuustoimen tyypin mukaisesti vaihtelevien erityisten vaatimusten perusteella osallistujaorganisaatiolle, joka haluaa tarjota ohjelman puitteissa solidaarisuustoimia vastaanottajan tehtävässä, tukitehtävässä tai molemmissa;

9)	’Euroopan solidaarisuusjoukkojen resurssikeskuksilla’ lisätoimintoja, jotka nimetyt kansalliset toimistot toteuttavat, jotta voidaan tukea ohjelman solidaarisuustoimien kehittämistä, toteuttamista ja laatua sekä osallistujien solidaarisuustoimiensa kautta hankkiman osaamisen tunnistamista;

10)

’Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalilla’ komission vastuulla hallinnoitavaa interaktiivista verkkopohjaista työkalua, joka on saatavilla kaikilla unionin virallisilla kielillä, jolla tarjotaan ohjelman laadukkaan toimeenpanon tueksi asiaankuuluvia verkkopalveluita, joka täydentää osallistujaorganisaatioiden toimia, mukaan lukien tiedon tarjonta ohjelmasta, joka rekisteröi osallistuja, joka hakee osallistujia, joka ilmoittaa solidaarisuustoimista ja etsii niitä, joka hakee potentiaalisia hankekumppaneita, joka tukee solidaarisuustoimia sekä koulutus-, viestintä- ja verkostoitumistoimia koskevia yhteydenottoja ja tarjouksia, joka tiedottaa ja ilmoittaa mahdollisuuksista käyttäjille, joka tarjoaa mekanismin palautteen antamiseksi solidaarisuustoimien laadusta ja joka sallii muiden toimintojen lisäämisen ohjelmaan liittyvien asiaankuuluvien kehitysten huomioimiseksi;

11)	’avoimuutta ja tunnustamista lisäävällä unionin välineellä’ välinettä, jolla sidosryhmiä autetaan ymmärtämään, arvostamaan ja tarvittaessa tunnustamaan epävirallisen ja arkioppimisen tuloksia kaikkialla unionissa;

12)

’humanitaarisen avun toimella’ toimea, joka tukee kolmansissa maissa toteutettavia kriisin jälkeisiä ja pitkäaikaisia humanitaarisen avun operaatioita ja jonka tarkoituksena on antaa tarveperusteista apua, jolla pyritään suojelemaan ihmishenkiä, ehkäisemään ja lieventämään inhimillistä kärsimystä ja säilyttämään ihmisarvo ihmisten aiheuttamissa katastrofeissa tai luonnonkatastrofeissa, mukaan lukien avustus-, hätäapu- ja suojelutoimet humanitaaristen kriisien aikana tai niiden jälkitilanteissa, tukitoimenpiteet, joilla varmistetaan apua tarvitsevien luokse pääseminen ja helpotetaan avun esteetöntä toimittamista, sekä toimet, joiden tarkoituksena on parantaa katastrofivalmiutta ja vähentää katastrofiriskiä, ja joissa yhdistyvät hätäapu, kunnostustoimet ja kehitystoimet ja joilla edistetään haavoittuvassa asemassa olevien tai katastrofista kärsivien yhteisöjen selviytymiskykyä ja valmiutta toimia kriisitilanteissa ja toipua niistä;

13)	’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole unionin jäsenvaltio.

3 artikla

Ohjelman tavoitteet

1. Ohjelman yleisenä tavoitteena on lisätä nuorten ja organisaatioiden osallistumista helposti saavutettaviin ja laadukkaisiin solidaarisuustoimiin, lähinnä vapaaehtoistoimintaan, jotta voidaan vahvistaa yhteenkuuluvuutta, solidaarisuutta, demokratiaa, eurooppalaista identiteettiä ja aktiivista kansalaisuutta unionissa ja sen ulkopuolella sekä vastata yhteiskunnallisiin ja humanitaarisiin haasteisiin ruohonjuuritasolla pyrkien erityisesti edistämään kestävää kehitystä, sosiaalista osallisuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia.

2. Ohjelman erityistavoitteena on tarjota nuorille, myös nuorille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, helposti käytettävissä olevia mahdollisuuksia osallistua solidaarisuustoimiin, joilla saadaan aikaan myönteisiä yhteiskunnallisia muutoksia unionissa ja sen ulkopuolella, ja samalla parantaa heidän osaamistaan ja validoida se asianmukaisesti, sekä helpottaa heidän jatkuvaa osallistumistaan aktiivisina kansalaisina.

3. Ohjelman tavoitteet toteutetaan 1 artiklan 2 kohdassa esitettyjen toimintalohkojen puitteissa.

II LUKU

Ohjelman toimet

4 artikla

Ohjelman toimet

1. Ohjelma tukee seuraavia toimia:

a)	vapaaehtoistoiminta 7 ja 10 artiklassa esitetyn mukaisesti;

b)	solidaarisuushankkeet 8 artiklassa esitetyn mukaisesti;

c)	verkostoitumistoimet 5 artiklan 1 kohdassa esitetyn mukaisesti; ja

d)	laatu- ja tukitoimenpiteet 5 artiklan 2 kohdassa esitetyn mukaisesti.

2. Ohjelmalla tuetaan sellaisia solidaarisuustoimia, joista saadaan selkeää eurooppalaista lisäarvoa ottaen huomioon esimerkiksi niiden

a)	rajatylittävä luonne, erityisesti oppimiseen liittyvässä liikkuvuudessa ja yhteistyössä;

b)	täydentävyys paikallisen, alueellisen, kansallisen, unionin ja kansainvälisen tason muiden ohjelmien ja toimintalinjojen kanssa;

c)	eurooppalainen ulottuvuus, joka liittyy kyseisten solidaarisuustoimien aiheisiin, tavoitteisiin, toimintamalleihin, odotettuihin tuloksiin ja muihin näkökohtiin;

d)	toimintamalli taustaltaan erilaisten nuorten saamiseksi mukaan;

e)	vaikutukset avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden tulokselliseen hyödyntämiseen.

3. Solidaarisuustoimien toteuttamisessa on noudatettava erityisvaatimuksia, jotka on asetettu kullekin 5, 7, 8 ja 10 artiklassa tarkoitetulle ohjelman puitteissa toteutettavalle toimityypille, sekä jäsenvaltioissa ja ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sovellettavia sääntelykehyksiä.

4. Unionin säädöksissä olevat viittaukset Eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun on tulkittava siten, että ne käsittävät viittauksen sekä asetuksen (EU) N:o 1288/2013 että tämän asetuksen mukaisen vapaaehtoistoimintaan.

5 artikla

Kummallekin toimintalohkolle yhteiset toimet

1. Verkostoitumistoimet toteutetaan maan sisäisesti tai rajatylittävästi, ja niiden tavoitteena on

a)	vahvistaa osallistujaorganisaatioiden valmiuksia tarjota laadukkaita ja helposti käytettävissä olevia hankkeita kasvavalle määrälle osallistujia;

b)	houkutella uusia osallistujia ja uusia osallistujaorganisaatioita;

c)	tarjota osallistujille ja osallistujaorganisaatioille mahdollisuuksia antaa palautetta solidaarisuustoimista sekä tehdä tunnetuksi ohjelmaa; ja

edistää kokemusten vaihtoa ja lujittaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ohjelman osallistujien ja osallistujaorganisaatioiden keskuudessa ja tukea tällä tavoin ohjelman laajemmalle ulottuvaa positiivista vaikutusta, mukaan lukien parhaiden käytäntöjen vaihtamisen ja verkostojen perustamisen kaltaiset toimet.

2. Laatu- ja tukitoimenpiteisiin kuuluvat

a)	asianmukaiset toimenpiteet turvallisuusselvitysvaatimusten asettamiseksi sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

ennen solidaarisuustoimia, niiden aikana ja niiden jälkeen toteutetut toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan kyseisten toimien laatu ja saavutettavuus, mukaan lukien verkossa ja sen ulkopuolella annettava koulutus, tarvittaessa kyseessä olevaan solidaarisuustoimeen ja sen asiayhteyteen mukautettuna; kielituki; vakuutus, mukaan lukien sairaus- ja tapaturmavakuutus; Youthpass-todistuksen käytön laajentaminen, todistuksessa yksilöidään ja dokumentoidaan osallistujien solidaarisuustoimien aikana hankkima osaaminen; valmiuksien kehittäminen; ja hallinnollinen tuki osallistujaorganisaatioille;

c)	laatumerkin suunnittelu ja ylläpito;

d)	Euroopan solidaarisuusjoukkojen resurssikeskusten toimet, joilla tuetaan ohjelman toimien toteuttamista ja parannetaan toteutuksen laatua sekä tehostetaan niiden tulosten validointia; ja

e)	Euroopan solidaarisuusjoukkojen helppopääsyisen portaalin sekä muiden asiaankuuluvien verkkopalveluiden ja tarvittavien tietoteknisten tukijärjestelmien ja verkkotyökalujen perustaminen, ylläpito ja päivittäminen.

III LUKU

Nuorten osallistuminen solidaarisuustoimiin

6 artikla

Toimien tarkoitus ja tyypit

1. Toimintalohkon ”nuorten osallistuminen solidaarisuustoimiin” puitteissa toteutettavien toimien on edistettävä erityisesti yhteenkuuluvuuden, solidaarisuuden, aktiivisen kansalaisuuden ja demokratian vahvistamista unionissa ja sen ulkopuolella ja samalla vastattava yhteiskunnallisiin haasteisiin pyrkien erityisesti edistämään sosiaalista osallisuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia.

2. Toimintalohkolla ”nuorten osallistuminen solidaarisuustoimiin” tuetaan seuraavia toimia:

a)	vapaaehtoistoiminta 7 artiklassa esitetyn mukaisesti;

b)	solidaarisuushankkeet 8 artiklassa esitetyn mukaisesti;

c)	tähän toimintalohkoon osallistuvien henkilöiden ja organisaatioiden verkostoitumistoimet 5 artiklan 1 kohdassa esitetyn mukaisesti;

d)	laatu- ja tukitoimenpiteet 5 artiklan 2 kohdassa esitetyn mukaisesti.

7 artikla

Vapaaehtoistoiminta toimintalohkossa ”nuorten osallistuminen solidaarisuustoimiin”

1. Vapaaehtoistoimintaa koskevat seuraavat vaatimukset:

a)	siihen on sisällyttävä oppimis- ja koulutuskomponentti;

b)	se ei saa korvata harjoittelua tai työtä;

c)	sitä ei saa rinnastaa palkkatyöhön; ja

d)	sen on perustuttava kirjalliseen vapaaehtoistoimintasopimukseen.

Ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitetussa sopimuksessa vahvistetaan kyseisen sopimuksen osapuolten oikeudet ja velvollisuudet, kenttätyön kesto ja paikka sekä tehtävien kuvaus. Tällaisessa sopimuksessa viitataan osallistujien vakuutusturvan ehtoihin ja tarvittaessa asiaankuuluviin turvallisuusselvitysvaatimuksiin sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

2. Vapaaehtoistoiminta voi tapahtua muussa kuin osallistujan asuinmaassa, jäljempänä ’rajatylittävä vapaaehtoistoiminta’, tai osallistujan asuinmaassa, jäljempänä ’maan sisäinen vapaaehtoistoiminta’. Kaikilla nuorilla ja erityisesti nuorilla, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, on oltava mahdollisuus osallistua maan sisäiseen vapaaehtoistoimintaan.

8 artikla

Solidaarisuushankkeet

Solidaarisuushankkeet eivät saa korvata harjoittelua tai työtä.

IV LUKU

Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot

9 artikla

Toimien tarkoitus, periaatteet ja tyypit

1. Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen puitteissa toteutettavien toimien on edistettävä erityisesti tarveperusteisen humanitaarisen avun antamista, jolla pyritään pelastamaan ihmishenkiä, ehkäisemään ja lieventämään inhimillistä kärsimystä ja säilyttämään ihmisarvo, sekä haavoittuvassa asemassa olevien tai katastrofista kärsimään joutuneiden yhteisöjen valmiuksien ja selviytymiskyvyn vahvistamista.

2. Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen puitteissa toteutettavia toimia koskevat seuraavat vaatimukset:

a)	niissä on noudatettava humanitaarisia periaatteita, joita ovat inhimillisyys, tasapuolisuus, puolueettomuus ja riippumattomuus, sekä vahingon välttämisen periaatetta;

b)	niiden on vastattava paikallisten yhteisöjen humanitaarisiin tarpeisiin, jotka on määritelty yhteistyössä humanitaaristen ja muiden asiaankuuluvien kumppanien kanssa vastaanottavassa maassa tai vastaanottavalla alueella;

c)	ne on suunniteltava riskinarviointien perusteella ja toteutettava tavalla, jolla varmistetaan vapaaehtoisten turvallisuuden korkea taso;

d)	niillä on tarvittaessa edistettävä siirtymistä humanitaarisista toimista kestävään ja osallistavaan pitkän aikavälin kehitykseen;

e)	niiden on edistettävä sellaisten paikallisten työntekijöiden ja vapaaehtoisten aktiivista osallistumista, joiden maissa ja yhteisöissä niitä pannaan täytäntöön;

f)	niissä on otettava tarvittaessa huomioon naisten erityistarpeet ja pyrittävä ottamaan mukaan naisia ja naisryhmiä ja -verkostoja; ja

g)	niiden on edistettävä pyrkimyksiä vahvistaa paikallisia humanitaarisiin kriiseihin tai niihin vastaamiseen liittyviä valmiuksia.

3. Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot tukevat seuraavia toimia:

a)	vapaaehtoistoiminta 10 artiklassa esitetyn mukaisesti;

b)	Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkoihin osallistuvien henkilöiden ja organisaatioiden verkostoitumistoimet 5 artiklan 1 kohdassa esitetyn mukaisesti;

c)	laatu- ja tukitoimenpiteet 5 artiklan 2 kohdassa esitetyn mukaisesti kiinnittäen erityistä huomiota toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on osallistujien turvallisuuden varmistaminen.

10 artikla

Vapaaehtoistoiminta Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen puitteissa

1. Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen puitteissa toteutettavaan vapaaehtoistoimintaan sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

a)	sen on sisällettävä oppimis- ja koulutuskomponentti, myös 10 artiklan 2 kohdassa vahvistetuista periaatteista, ja tarvittaessa kehittämisen ja valmiuksien kehittämisen komponentit erittäin osaavien, koulutettujen ja kokeneiden valmentajien, mentorien ja asiantuntijoiden osallistuessa toimintaan;

b)	se ei saa korvata harjoittelua tai työtä;

c)	sitä ei saa rinnastaa palkkatyöhön; ja

d)	sen on perustuttava kirjalliseen vapaaehtoistoimintasopimukseen.

2. Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen puitteissa vapaaehtoistoimintaa voidaan toteuttaa ainoastaan sellaisilla kolmansien maiden alueilla, joissa

a)	toteutetaan humanitaarisen avun toimia ja operaatioita; ja

b)	ei ole käynnissä kansainvälisiä tai maan sisäisiä aseellisia konflikteja.

V LUKU

Rahoitussäännökset

11 artikla

Talousarvio

1. Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi vuosien 2021–2027 välisellä kaudella ovat 1 009 000 000 euroa käypinä hintoina.

2. Edellä 1 kohdassa esitetystä, 4 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuihin toimiin tarkoitetusta määrästä myönnetään maan sisäisiin vapaaehtoistoimiin enintään 20 prosenttia ja määrä jaetaan ohjeellisesti seuraavasti:

a)	94 prosenttia 7 artiklassa esitettyyn vapaaehtoistoimintaan ja solidaarisuushankkeisiin;

b)	6 prosenttia 10 artiklassa esitettyyn vapaaehtoistoimintaan.

3. Edellä 1 kohdassa esitettyä määrää voidaan käyttää ohjelman toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien organisaation tietotekniikkajärjestelmät.

4. Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön, jollei Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä annettavassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa, jäljempänä ’vuosien 2021–2027 yhteisiä säännöksiä koskeva asetus’, olevassa 26 artiklassa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu. Komissio käyttää kyseisiä varoja suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti kyseisen alakohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseiset varat on käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

12 artikla

Unionin rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät

1. Ohjelman toteutuksessa käytetään johdonmukaisesti suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti tai välillistä hallinnointia kyseisen asetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettujen elinten kanssa.

2. Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot ja hankinnat.

3. Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin tuensaajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/695 (25) 37 artiklan 7 kohtaa sovelletaan.

4. Sekä suoran että välillisen hallinnoinnin puitteissa toteutettavissa valinnoissa arviointikomitean jäsenet voivat olla ulkopuolisia asiantuntijoita siten kuin varainhoitoasetuksen 150 artiklan 3 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetään.

VI LUKU

Ohjelmaan osallistuminen

13 artikla

Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat

1. Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat kolmannet maat:

a)	Euroopan vapaakauppaliiton jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen jäseniä, Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettujen erityisten edellytysten mukaisesti;

Euroopan naapuruuspolitiikan maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettujen erityisten edellytysten mukaisesti;

muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

i)	varmistetaan oikeudenmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

ii)	vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien laskentatapa, ja ohjelmien hallintokustannukset;

iii)	ei anneta kolmannelle maalle unionin ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa; ja

iv)	taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

Ensimmäisen alakohdan d alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut maksettavat rahoitusosuudet ovat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa luetellut maat voivat osallistua ohjelmaan vain, jos ne osallistuvat siihen kokonaisuudessaan ja sillä edellytyksellä, että ne täyttävät kaikki tässä asetuksessa jäsenvaltioille asetetut velvoitteet.

14 artikla

Muut osallistujamaat

1. Ohjelmaan voivat osallistua merentakaiset maat ja alueet.

2. Asianmukaisesti perustelluissa, unionin edun mukaisissa tapauksissa 5 artiklassa tarkoitettuihin toimiin ja 7 artiklassa tarkoitettuun vapaaehtoistoimintaan voivat osallistua myös ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden oikeussubjektit.

15 artikla

Yksityishenkilöiden osallistuminen

1. Iältään 17–30-vuotiaiden tai, jos on kyse 10 artiklassa säädetystä vapaaehtoistoiminnasta Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen puitteissa, 17–35-vuotiaiden nuorten, jotka haluavat osallistua ohjelmaan, on rekisteröidyttävä Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalissa.

2. Osallistujan on vapaaehtoistoiminnan tai solidaarisuushankkeen käynnistyessä toimintalohkon ”nuorten osallistuminen solidaarisuustoimiin” puitteissa oltava vähintään 18-vuotias ja enintään 30-vuotias. Osallistujan on vapaaehtoistoiminnan käynnistyessä 10 artiklassa säädetyn Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen puitteissa oltava vähintään 18-vuotias ja enintään 35-vuotias.

16 artikla

Nuorten, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallisuus

1. Pannessaan täytäntöön tätä asetusta komissio, jäsenvaltiot ja ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat varmistavat, että toteutetaan tehokkaita erityistoimenpiteitä, joilla edistetään sosiaalista osallisuutta ja yhtäläisiä osallistumisedellytyksiä ja varsinkin sellaisten nuorten osallistumista, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

2. Komissio laatii 9 päivään joulukuuta 2021 mennessä kehyksen osallisuutta edistäville toimenpiteille, joilla nostetaan sellaisten ihmisten osallistumisastetta, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, sekä ohjeet tällaisten toimenpiteiden toteuttamiselle. Ohjeita päivitetään aina tarvittaessa ohjelman keston aikana. Osallisuutta edistäviä toimenpiteitä koskevan kehyksen perusteella ja kiinnittäen erityistä huomiota ohjelmaan osallistumista koskeviin haasteisiin kansallisissa yhteyksissä laaditaan osallisuutta koskevat toimintasuunnitelmat, jotka muodostavat keskeisen osan kansallisten toimistojen työohjelmista. Komissio valvoo säännöllisesti kyseisten osallisuutta edistävien toimintasuunnitelmien toteuttamista.

3. Komissio varmistaa tarvittaessa ja moitteettoman varainhoidon turvaten, että rahoitustukitoimenpiteet, myös ennakkorahoitus, otetaan käyttöön niiden nuorten ohjelmaan osallistumisen tukemiseksi, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. Tuen määrän on perustuttava objektiivisiin kriteereihin.

17 artikla

Osallistujaorganisaatiot

1. Ohjelmaan osallistumisen on oltava avointa sekä voittoa tavoittelemattomille että voittoa tavoitteleville julkisille tai yksityisille yhteisöille ja kansainvälisille organisaatioille sillä edellytyksellä, että ne ovat saaneet laatumerkin.

2. Ohjelman toimivaltainen toimeenpanoelin arvioi osallistujaorganisaatioksi ryhtymistä koskevan yhteisön hakemuksen käyttäen perusteena seuraavia periaatteita:

a)	yhdenvertainen kohtelu;

b)	yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys;

c)	palkkatyön korvaamisen välttäminen;

d)	haitallisten toimien välttäminen;

e)	sellaisten laadukkaiden, helposti käytettävissä olevien ja osallistavien toimien tarjoaminen, joihin liittyy henkilökohtaista, sosiopedagogista ja ammatillista kehittymistä edistävä oppimisulottuvuus;

f)	riittävät vapaaehtoistoimintajärjestelyt;

g)	turvallinen ja asianmukainen ympäristö ja olosuhteet sekä sisäiset konfliktinratkaisumekanismit osallistujien suojelemiseksi; ja

h)	voittoa tavoittelemattomuus varainhoitoasetuksen mukaisesti.

Toimivaltainen ohjelman toimeenpanoelin käyttää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja periaatteita varmistaakseen, että osallistujaorganisaatioksi hakevan yhteisön toimet ovat ohjelman vaatimusten ja tavoitteiden mukaisia.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella yhteisölle voidaan myöntää laatumerkki. Toimivaltainen ohjelman toimeenpanoelin arvioi säännöllisin väliajoin uudestaan täyttääkö yhteisö edelleen edellytykset, joiden johdosta laatumerkki myönnettiin. Jos yhteisö ei enää täytä kyseisiä edellytyksiä, toimivaltainen ohjelman toimeenpanoelin toteuttaa korjaavia toimenpiteitä, kunnes ehdot ja laatuvaatimukset täyttyvät. Laatumerkki peruutetaan, mikäli kyseisten ehtojen ja laatuvaatimusten täyttämättä jättäminen jatkuu.

4. Yhteisölle, joka on saanut laatumerkin, on tarjottava pääsy Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaaliin vastaanottajan tehtävän, tukitehtävän tai molempien tehtävien hoitamista varten, ja sen on voitava tarjota solidaarisuustoimia rekisteröityneille ehdokkaille.

5. Laatumerkki ei saa automaattisesti johtaa ohjelman puitteissa saatavaan rahoitukseen.

6. Osallistujaorganisaation tarjoamiin solidaarisuustoimiin ja niihin liittyviin laatu- ja tukitoimenpiteisiin voi saada rahoitusta ohjelmasta tai muista rahoituslähteistä, jotka eivät ole riippuvaisia unionin talousarviosta.

7. Vapaaehtoistoimintaan Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen puitteissa osallistuvien organisaatioiden on asetettava vapaaehtoisten turvallisuus etusijalle riskinarviointeihin perustuen.

8. Sen jälkeen, kun solidaarisuustoiminta on saatu päätökseen, ja jos osallistuja sitä pyytää, osallistujaorganisaation on annettava osallistujalle todistus, jossa todetaan solidaarisuustoimen aikana hankitut oppimistulokset ja taidot, kuten Youthpass- tai Europass-todistus.

18 artikla

Rahoituksen saanti ohjelmasta

Kaikki johonkin jäsenvaltioon, merentakaiseen maahan ja merentakaiselle alueelle tai ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautuneet julkiset tai yksityiset yhteisöt ja kansainväliset järjestöt voivat hakea rahoitusta ohjelmasta. Kun kyseessä on 7 ja 10 artiklassa tarkoitettu vapaaehtoistoiminta, osallistujaorganisaation on saatava laatumerkki ennakkoedellytyksenä rahoituksen saamiselle ohjelmasta. Kun kyseessä ovat 8 artiklassa tarkoitetut solidaarisuushankkeet, myös luonnolliset henkilöt voivat hakea rahoitusta osallistujien muodostamien epävirallisten ryhmien puolesta. Yleisenä sääntönä on, että avustushakemukset on toimitettava sen maan kansalliselle toimistolle, johon yhteisö, organisaatio tai luonnollinen henkilö on sijoittautunut.

VII LUKU

Ohjelmasuunnittelu, seuranta ja arviointi

19 artikla

Työohjelma

Ohjelma toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla. Työohjelmassa on oltava maininta kullekin toimelle osoitetun rahoituksen määrästä ja rahoituksen jakautumisesta jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden kesken kansallisen toimiston kautta hallinnoitavien toimien osalta. Komissio hyväksyy työohjelmat täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 31 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

20 artikla

Seuranta ja raportointi

1. Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä.

2. Sen varmistamiseksi, että ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä arvioidaan tehokkaasti, siirretään komissiolle valta antaa 30 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä indikaattorien osalta tarvittaessa ja täydennetään tätä asetusta seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä.

3. Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti sekä riittävän yksityiskohtaisella tasolla.

Sitä varten unionin rahoituksen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

21 artikla

Arviointi

1. Komissio suorittaa arvioinnit oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2. Komission on suoritettava ohjelman väliarviointi heti kun ohjelman täytäntöönpanosta on saatavilla riittävästi tietoa, mutta kuitenkin viimeistään 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä. Kyseiseen väliarviointiin on liitettävä myös vuosien 2018–2020 Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman loppuarviointi, jota hyödynnetään väliarvioinnissa. Ohjelman väliarvioinnissa arvioidaan ohjelman kokonaisvaltaista vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta, sekä osallisuutta edistävien toimenpiteiden toteuttamista.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ohjelman toteuttamista ja vaikutuksia omilla alueillaan koskeva kertomus viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2024, sanotun kuitenkaan rajoittamatta IX luvussa vahvistettujen vaatimusten ja 24 artiklassa esitettyjen kansallisten toimistojen velvollisuuksien noudattamista.

4. Komissio antaa tarvittaessa ja väliarvioinnin perusteella lainsäädäntöehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta.

5. Komissio suorittaa ohjelman toteuttamisen päätyttyä, mutta kuitenkin viimeistään 31 päivään joulukuuta 2031 mennessä, ohjelman tulosten ja vaikutusten lopullisen arvioinnin.

6. Komissio toimittaa tämän artiklan nojalla suoritetut arvioinnit, myös väliarvioinnin, ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

VIII LUKU

Tiedotus, viestintä ja tulosten levittäminen

22 artikla

Tiedotus, viestintä ja tulosten levittäminen

1. Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava kyseisen rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa useille kohderyhmille, mukaan lukien tiedotusvälineet ja suuri yleisö.

2. Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa, ohjelman nojalla toteutettuja toimia ja saavutettuja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa yhteisötiedotusta sikäli kuin kyseiset prioriteetit liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

3. Kansallisten toimistojen on yhteistyössä komission kanssa kehitettävä johdonmukainen strategia, joka koskee tehokasta tiedotusta niiden hallinnoimien ohjelman toimien yhteydessä tuetuista toiminnoista sekä niiden tulosten tehokasta levittämistä ja hyödyntämistä. Kansalliset toimistot avustavat komissiota sen yleisessä tiedottamisessa, joka koskee ohjelmaa, kansallisella ja unionin tasolla hallinnoituja toimia koskevat tiedot mukaan luettuina, ja sen tuloksia. Kansallisten toimistojen on tiedotettava asiaankuuluville kohderyhmille niiden maassa toteutetuista toimista ja toiminnoista.

4. Osallistujaorganisaatioiden on käytettävä ohjelmaa koskevassa viestinnässä ja sitä koskevaa tietoa levittäessään nimikettä ”Euroopan solidaarisuusjoukot”.

IX LUKU

Hallinnointi- ja tarkastusjärjestelmä

23 artikla

Kansallinen viranomainen

Asetuksen (EU) 2021/817 III luvussa tarkoitettujen toimien hallintaan nimetyt kansalliset viranomaiset toimivat kussakin jäsenvaltiossa ja ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa kansallisina viranomaisina ohjelman puitteissa. Asetuksen (EU) 2021/817 26 artiklan 1, 2, 6, 7, 9, 10, 11, 12, 13 ja 14 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin kansallisiin viranomaisiin ohjelman puitteissa.

24 artikla

Kansallinen toimisto

1. Asetuksen (EU) 2021/817 III luvussa tarkoitettujen toimien hallintaan nimetyt kansalliset toimistot toimivat kussakin jäsenvaltiossa ja ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa kansallisina toimistoina ohjelman puitteissa. Asetuksen (EU) 2021/817 27 artiklan 1, 2 ja 4–8 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin kansallisiin toimistoihin ohjelman puitteissa.

2. Rajoittamatta asetuksen (EU) 2021/817 27 artiklan 2 kohdan soveltamista kansallisen toimiston on vastattava myös hankkeen elinkaaren kaikkien vaiheiden hallinnosta tämän asetuksen 19 artiklassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä lueteltujen ohjelman toimien osalta varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukaisesti.

3. Jos tämän asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kolmannen maan osalta ei ole nimetty kansallista toimistoa, se on vahvistettava asetuksen (EU) 2021/817 27 artiklan mukaisesti.

25 artikla

Euroopan komissio

1. Komission ja kansallisen toimiston väliseen suhteeseen sovellettavat säännöt esitetään asetuksen (EU) 2021/817 27 artiklan mukaisesti kirjallisessa asiakirjassa, jossa on

a)	vahvistettava asianomaisen kansallisen toimiston sisäistä valvontaa koskevat vaatimukset ja avustuksia varten kansallisille toimistoille siirrettävien unionin varojen hallinnointia koskevat säännöt;

b)	esitettävä kansallisen toimiston työohjelma, joka sisältää kansallisen toimiston hallinnointitehtävät, joihin myönnetään unionin tukea; ja

c)	tarkennettava kansalliseen toimistoon sovellettavat raportointivaatimukset.

2. Komissio antaa kansallisen toimiston käyttöön vuosittain seuraavat varat:

a)	varat avustusten myöntämiseksi asianomaisessa jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa ohjelman toimiin, joiden hallinnointi on annettu kansallisen toimiston tehtäväksi;

b)	kansallisen toimiston hallinnointitehtäviin osoitettava rahoitustuki, joka vahvistetaan asetuksen (EU) 2021/817 28 artiklan 3 kohdan b alakohdassa esitettyjen menettelyiden mukaisesti.

3. Komissio vahvistaa kansallisen toimiston työohjelmaa koskevat vaatimukset. Komissio ei anna ohjelman varoja kansallisen toimiston käyttöön ennen kuin se on hyväksynyt muodollisesti kansallisen toimiston työohjelman.

4. Komissio tarkistaa kansalliset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät, kansallisen toimiston vuotuisen johdon vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon asetuksen (EU) 2021/817 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kansallisiin toimistoihin sovellettavien vaatimustenmukaisuutta koskevien säännösten perusteella ottaen asianmukaisesti huomioon kansallisen viranomaisen toimittamat tiedot ohjelmaan liittyvistä seuranta- ja valvontatoimistaan.

5. Arvioituaan vuotuisen johdon vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon komissio antaa lausuntonsa ja huomautuksensa kansalliselle toimistolle ja kansalliselle viranomaiselle.

6. Jos komissio ei voi hyväksyä kansallisen toimiston vuotuista johdon vahvistuslausumaa tai riippumattoman tarkastuselimen siitä antamaa tarkastuslausuntoa taikka jos kansallinen toimisto ei tyydyttävällä tavalla pane täytäntöön komission huomautuksia, komissio voi toteuttaa varotoimenpiteitä ja korjaavia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi varainhoitoasetuksen 131 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukaisesti.

26 artikla

Riippumaton tarkastuselin

1. Riippumattoman tarkastuselimen on annettava tarkastuslausunto johdon vuotuisesta vahvistuslausumasta varainhoitoasetuksen 155 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Se muodostaa yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti.

2. Riippumattoman tarkastuselimen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)	sillä on oltava tarvittava ammatillinen pätevyys julkisen sektorin tarkastusten suorittamiseksi;

b)	sen on varmistettava, että tarkastustoimissa otetaan huomioon kansainvälisesti hyväksytyt tarkastusstandardit; ja

c)	sillä ei saa olla eturistiriitatilannetta siihen oikeussubjektiin nähden, johon kansallinen toimisto kuuluu, ja sen on oltava toiminnallisesti riippumaton siitä oikeussubjektista, johon kansallinen toimisto kuuluu.

3. Riippumattoman tarkastuselimen on annettava komissiolle ja sen edustajille sekä tilintarkastustuomioistuimelle mahdollisuus tutustua kaikkiin asiakirjoihin ja raportteihin, jotka ovat sen antaman, kansallisen toimiston vuotuista johdon vahvistuslausumaa koskevan tarkastuslausunnon perustana.

X LUKU

Valvontajärjestelmä

27 artikla

Valvontajärjestelmän periaatteet

1. Komissio vastaa kansallisten toimistojen hallinnoimiin ohjelman toimiin kohdistuvasta valvontatoiminnasta. Se vahvistaa vähimmäisvaatimukset kansallisen toimiston ja riippumattoman tarkastuselimen suorittamalle valvonnalle.

2. Kansalliset toimistot ovat vastuussa avustuksen saajien ensisijaisesta valvonnasta ohjelman toimissa, jotka on annettu niiden tehtäväksi. Valvonnan on annettava kohtuulliset takeet siitä, että myönnetyt avustukset käytetään tarkoitetulla tavalla ja sovellettavien unionin sääntöjen mukaisesti.

3. Komissio varmistaa kansallisille toimistoille siirrettyjen ohjelman varojen osalta, että sen suorittama valvonta sovitetaan asianmukaisella tavalla yhteen kansallisten viranomaisten ja kansallisten toimistojen suorittaman valvonnan kanssa yhden tarkastuksen periaatteen ja riskiperustaisen analyysin perusteella. Tätä kohtaa ei sovelleta OLAFin suorittamiin tutkimuksiin.

28 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu ohjelmaan kansainvälisen sopimuksen nojalla tehdyn päätöksen tai jonkin muun oikeudellisen välineen perusteella, kolmannen maan on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. OLAFin osalta tällaisiin oikeuksiin kuuluu asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 säädetty oikeus tehdä tutkimuksia, mukaan lukien paikalla suoritettavat tarkastukset ja todentamiset.

XI LUKU

Täydentävyys

29 artikla

Unionin toimien täydentävyys

1. Ohjelman toimien on oltava johdonmukaista ja täydentävää asiaan liittyviin unionin tason toimintalinjoihin, välineisiin ja ohjelmiin, erityisesti Erasmus+-ohjelmaan, nähden sekä ohjelman toimien kannalta merkityksellisiin unionin tason nykyisiin verkostoihin nähden.

2. Ohjelman toimien on oltava johdonmukaisia ja täydentäviä myös jäsenmaiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden asiaan liittyviin kansallisen tason toimintalinjoihin, ohjelmiin ja välineisiin nähden. Sitä varten komissio, kansalliset viranomaiset ja kansalliset toimistot vaihtavat tietoja yhtäältä solidaarisuuteen ja nuorisoon ja toisaalta ohjelman puitteissa toteuttaviin toimiin liittyvistä nykyisistä kansallisista järjestelmistä ja painopisteistä, jotta voidaan hyödyntää asiaankuuluvia hyviä käytäntöjä sekä parantaa tehokkuutta ja tuloksellisuutta.

3. Edellä 10 artiklassa esitetyn vapaaehtoistoiminnan on oltava johdonmukaista ja täydentävää erityisesti unionin muihin ulkoisen toiminnan aloihin ja etenkin humanitaarista apua koskevaan politiikkaan, kehitysyhteistyöpolitiikkaan, naapuruuspolitiikkaan ja unionin pelastuspalvelumekanismiin nähden.

4. Toimi, joka on saanut rahoitusta ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös jostakin muusta unionin ohjelmasta edellyttäen, että rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia. Unionin asiaankuuluvan ohjelman sääntöjä sovelletaan sitä vastaavaan toimelle myönnettyyn rahoitusosuuteen. Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa ylittää toimen avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia. Unionin eri ohjelmista myönnettävä tuki voidaan laskea määräsuhteen mukaisesti tukiehtoja koskevissa asiakirjoissa vahvistetulla tavalla.

5. Projektiehdotukset voivat saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta tai Euroopan sosiaalirahasto plussasta vuosien 2021–2027 yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 73 artiklan 4 kohdan mukaisesti, jos niille on ohjelman puitteissa myönnetty huippuosaamismerkki, koska ne täyttävät seuraavat kumulatiiviset edellytykset:

a)	ne on arvioitu ohjelmaan perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä;

b)	ne täyttävät kyseisessä ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset; ja

c)	niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön perusteella talousarviorajoitteiden takia.

XII LUKU

Siirtymä- ja loppusäännökset

30 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle ohjelman keston ajaksi 20 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 20 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 20 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

31 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

32 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetukset (EU) 2018/1475 ja (EU) N:o 375/2014 1 päivästä tammikuuta 2021.

33 artikla

Siirtymäsäännökset

1. Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia, jotka on käynnistetty asetusten (EU) 2018/1475 tai (EU) N:o 375/2014 nojalla, joita sovelletaan edelleen kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

2. Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menot, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja asetuksen (EU) 2018/1475 tai (EU) N:o 375/2014 nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3. Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti ja poiketen siitä, mitä kyseisen asetuksen 193 artiklan 4 kohdassa säädetään, tämän asetuksen nojalla tuetut toimet ja niihin liittyvät vuonna 2021 aiheutuneet kustannukset voidaan rahoituspäätöksessä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa katsoa avustuskelpoisiksi 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, vaikka kyseiset toimet olisi toteutettu tai kyseiset kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

4. Unionin talousarvioon voidaan 11 artiklan 3 kohdassa säädettyjen menojen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

5. Jäsenvaltioiden on varmistettava kansallisella tasolla esteetön siirtyminen vuosien 2018–2020 Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman nojalla toteutettavien toimien ja tämän ohjelman nojalla toteutettavien toimien välillä.

34 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä toukokuuta 2021.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D.M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A.P. ZACARIAS

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 201.

(2) EUVL C 86, 7.3.2019, s. 282.

(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. maaliskuuta 2019 (EUVL C 23, 21.1.2021, s. 218), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 20. huhtikuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 18. toukokuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4) EUVL C 25, 30.1.2008, s. 1.

(5) EUVL C 456, 18.12.2018, s. 1.

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/817, annettu 20 päivänä toukokuuta 2021, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+ perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta (EUVL L 189, 28.5.2021, s. 1).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 375/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen perustamisesta (”EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite”) (EUVL L 122, 24.4.2014, s. 1).

(9) Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11).

(10) Neuvoston suositus, annettu 20 päivänä joulukuuta 2012, epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista (EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta (EUVL L 327, 2.12.2016, s. 1).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(14) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(15) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(16) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(18) Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16).

(19) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

(20) EYVL L 1, 3.1.1994, s. 3.

(21) Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).

(22) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(24) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1475, annettu 2 päivänä lokakuuta 2018, Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevasta oikeudellisesta kehyksestä sekä asetuksen (EU) N:o 1288/2013, asetuksen (EU) N:o 1293/2013 ja päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 250, 4.10.2018, s. 1).

(25) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).