EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/821,

annettu 20 päivänä toukokuuta 2021,

kaksikäyttötuotteiden vientiä, välitystä, teknistä apua, kauttakulkua ja siirtoa koskevan unionin valvontajärjestelmän perustamisesta (uudelleenlaadittu)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Neuvoston asetusta (EY) N:o 428/2009 (2) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin. Koska siihen on määrä tehdä uusia muutoksia, mainittu asetus olisi selkeyden, vaikuttavuuden ja tehokkuuden vuoksi uudelleenlaadittava.

(2)

Tällä asetuksella pyritään varmistamaan, että kaksikäyttötuotteiden alalla unioni ja sen jäsenvaltiot ottavat täysin huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset näkökohdat. Asian kannalta merkityksellisiä näkökohtia ovat kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset, asiaankuuluviin pakotteisiin perustuvat velvoitteet, kansallisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökohdat, mukaan lukien neuvoston yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP (3) esitetyt näkökohdat, kuten ihmisoikeudet, sekä aiottuun loppukäyttöön ja sen kiertämisvaaraan liittyvät näkökohdat. Unioni osoittaa tällä asetuksella olevansa sitoutunut pitämään voimassa kaksikäyttötuotteita koskevat tiukat oikeudelliset vaatimukset sekä vahvistamaan asiaankuuluvien tietojen vaihtoa ja lisäämään avoimuutta. Verkkovalvontatuotteiden osalta jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava erityisesti huomioon riski siitä, että niitä käytetään kansallisiin tukahduttamistoimiin tai ihmisoikeuksia koskevan oikeuden ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vakaviin loukkauksiin.

(3)

Tällä asetuksella pyritään myös tehostamaan viejille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ’pk-yritykset’, annettavia ohjeita vastuullisista käytännöistä heikentämättä kuitenkaan kaksikäyttötuotteiden viejien, joilla on asuinpaikka jäsenvaltiossa tai jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon, taikka kaksikäyttötuotteisiin liittyvän teollisuuden tai tiede- ja tutkimusyhteisön maailmanlaajuista kilpailukykyä.

(4)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1540 (2004), joka annettiin 28 päivänä huhtikuuta 2004, päätettiin, että kaikkien valtioiden on määrä toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä kansallisen valvonnan käyttöönottamiseksi sekä valvottava näiden toimenpiteiden täytäntöönpanoa ydinaseiden, kemiallisten aseiden tai biologisten aseiden sekä niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen estämiseksi, muun muassa ottamalla käyttöön asiaan liittyvien materiaalien, laitteiden ja teknologian asianmukaisen valvonnan. Valvontaa edellytetään myös asiaan liittyvissä kansainvälisissä sopimuksissa, kuten kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevassa yleissopimuksessa, jäljempänä ’kemiallisten aseiden kieltosopimus’, ja bakteriologisten (biologisten) ja toksiiniaseiden kehittämisen, tuottamisen ja varastoimisen kieltämiseksi ja niiden hävittämiseksi tehdyssä yleissopimuksessa, jäljempänä ’biologisten aseiden kieltosopimus’, sekä monenvälisissä vientivalvontajärjestelyissä sovituissa sitoumuksissa.

(5)

Näin ollen tarvitaan tehokas yhteinen kaksikäyttötuotteiden vientivalvontajärjestelmä sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioiden ja unionin erityisesti asesulkua, alueellista rauhaa, turvallisuutta ja vakautta sekä ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittamista koskevia kansainvälisiä sitoumuksia ja vastuita noudatetaan.

(6)	Joulukuun 12 päivänä 2003 hyväksytyssä joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisessa EU:n strategiassa, jäljempänä ’EU:n joukkotuhoasestrategia’, korostetaan unionin sitoutumista vahvaan kansalliseen ja kansainvälisesti koordinoituun vientivalvontaan.

(7)

On ratkaisevan tärkeää, että viejät, välittäjät, teknisen avun toimittajat tai muut asiaankuuluvat sidosryhmät edistävät yleistä kaupan valvonnan tavoitetta. Jotta ne voivat toimia tämän asetuksen mukaisesti, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien liiketapahtumien riskit on arvioitava toteuttamalla sisäiseen vaatimustenmukaisuusohjelmaan kuuluvia liiketapahtumien seurantatoimenpiteitä niin kutsutun huolellisuusperiaatteen (due diligence) mukaisesti. Sisäisiä vaatimustenmukaisuusohjelmia kehitettäessä ja täytäntöön pantaessa on tässä yhteydessä otettava huomioon erityisesti viejän koko ja organisaatiorakenne.

(8)

Jotta voidaan ehkäistä riskiä siitä, että vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin tai kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin osallisina olevat tai tällaisten loukkausten määräämisestä tai toteuttamisesta vastuussa olevat henkilöt saattavat käyttää väärin tiettyjä valvontaluetteloon sisältymättömiä unionin tullialueelta vietyjä verkkovalvontatuotteita, on aiheellista valvoa tällaisten tuotteiden vientiä. Tähän liittyviä riskejä esiintyy etenkin tapauksissa, joissa verkkovalvontatuotteet on erityisesti suunniteltu mahdollistamaan tieto- ja televiestintäjärjestelmiin tunkeutuminen tai pakettien syvätarkastus (DPI-tekniikka) luonnollisten henkilöiden salaa tarkkailemiseksi seuraamalla, poimimalla, keräämällä tai analysoimalla näistä järjestelmistä saatuja tietoja, biometriset tiedot mukaan lukien. Tuotteisiin, joita käytetään puhtaasti kaupallisiin sovelluksiin, kuten laskutus, markkinointi, laatupalvelut, käyttäjätyytyväisyys tai verkkoturvallisuus, ei yleisesti ottaen katsota liittyvän tällaisia riskejä.

(9)

Jotta voidaan edelleen tehostaa valvontaluetteloon sisältymättömien verkkovalvontatuotteiden viennin valvontaa, on olennaisen tärkeää yhdenmukaistaa entisestään valvontaluetteloon sisältymättömien tuotteiden valvontatoimia tällä alalla. Tätä varten jäsenvaltiot ovat sitoutuneet tukemaan tällaista valvontaa vaihtamalla tietoja keskenään ja komission kanssa erityisesti verkkovalvontatuotteiden teknologian kehityksestä ja seuraamalla valppaasti tällaisen valvonnan toteuttamista edistääkseen tietojenvaihtoa unionin tasolla.

(10)

Jotta unioni voisi reagoida nopeasti olemassa olevan teknologian vakavaan väärinkäyttöön tai nousevaan teknologiaan liittyviin uusiin riskeihin, olisi otettava käyttöön mekanismi, jonka avulla jäsenvaltiot voivat koordinoida toimiaan, kun havaitaan uusi riski. Tällaisen koordinoinnin jälkeen olisi tehtävä aloitteita vastaavan valvonnan käyttöönottamiseksi monenvälisellä tasolla, jotta havaittuun riskiin voidaan vastata laajemmin.

(11)

Myös sähköisillä viestimillä, telekopiolaitteella tai puhelimella tapahtuvaa kaksikäyttöohjelmistojen ja -teknologian siirtämistä unionin tullialueen ulkopuolelle olisi valvottava. Viejiin ja jäsenvaltioiden toimivaltaisiin viranomaisiin kohdistuvan hallinnollisen rasitteen rajoittamiseksi olisi säädettävä yleisluvista tai koontiluvista taikka säännösten yhdenmukaisista tulkinnoista tiettyjen siirtojen, kuten pilvipalveluun tapahtuvien siirtojen, osalta.

(12)

Koska tulliviranomaisilla on tärkeä rooli vientivalvonnan täytäntöönpanon valvonnassa, tässä asetuksessa käytettyjen termien olisi mahdollisuuksien mukaan oltava yhdenmukaisia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 952/2013 (4), jäljempänä ’unionin tullikoodeksi’, vahvistettujen määritelmien kanssa.

(13)

Kaksikäyttötuotteiden vientiin voi osallistua monia eri henkilöryhmiä, myös luonnollisia henkilöitä, kuten palveluntarjoajat, tutkijat, konsultit ja kaksikäyttötuotteita sähköisesti siirtävät henkilöt. On olennaisen tärkeää, että kaikki tällaiset henkilöt ovat tietoisia arkaluonteisten tuotteiden vientiin ja niitä koskevan teknisen avun toimittamiseen liittyvistä riskeistä. Erityisesti akateemiset laitokset ja tutkimuslaitokset kohtaavat erityisiä haasteita vientivalvonnassa, mikä johtuu muun muassa niiden yleisestä sitoutumisesta vapaaseen ajatustenvaihtoon, siitä, että niiden tutkimustyössä hyödynnetään usein huipputeknologiaa, niiden organisaatiorakenteista ja niiden tieteellisen tietojenvaihdon kansainvälisestä luonteesta. Jäsenvaltioiden ja komission olisi tarvittaessa lisättävä akateemisen yhteisön ja tutkimusyhteisön tietoisuutta ja annettava sille räätälöityjä ohjeita, jotta kyseisiin erilaisiin haasteisiin voidaan vastata. Monenvälisten vientivalvontajärjestelyjen mukaisesti valvonnan täytäntöönpanossa olisi mahdollisuuksien mukaan vahvistettava yhteinen lähestymistapa tiettyihin säännöksiin, erityisesti tiede- ja tutkimusyhteisöön liittyviin huomautuksiin ”tieteellinen perustutkimus” ja ”julkinen”, jotka eivät ole valvonnan alaisia.

(14)	Termin ”välittäjä” määritelmää olisi tarkistettava siten, että se kattaa oikeushenkilöt ja yhteenliittymät, joiden asuinpaikka ei ole jäsenvaltiossa tai jotka eivät ole sijoittautuneet jäsenvaltioon ja jotka tarjoavat välityspalveluja unionin tullialueelta.

(15)

Lissabonin sopimuksessa selvennetään, että rajatylittävän siirron sisältävä teknisen avun toimittaminen kuuluu unionin toimivaltaan. Sen vuoksi on aiheellista ottaa käyttöön teknisen avun määritelmä ja täsmentää, miten sen toimittamista valvotaan. Tehokkuuden ja johdonmukaisuuden vuoksi teknisen avun toimittamisen valvontaa olisi lisäksi yhdenmukaistettava.

(16)

Kuten asetuksessa (EY) N:o 428/2009, jäsenvaltioiden viranomaisten olisi voitava kieltää muiden kuin unionin kaksikäyttötuotteiden kauttakulku tietyissä olosuhteissa, jos niillä on tiedustelutietojen tai muiden lähteiden perusteella perusteltu syy epäillä, että tuotteet on tai on mahdollisesti tarkoitettu kokonaan tai osittain sotilaalliseen loppukäyttöön maassa, jota koskee aseidenvientikielto, tai joukkotuhoaseiden tai niiden maaliinsaattamisjärjestelmien levittämiseen.

(17)

Lupia koskevia ehtoja ja vaatimuksia olisi tarvittaessa yhdenmukaistettava, jotta vältetään kilpailun vääristyminen ja varmistetaan yhdenmukainen ja tehokas valvonta kaikkialla unionin tullialueella. Tätä varten on myös tarpeen yksilöidä selvästi jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset kaikkia valvontatilanteita varten. Kansallisten viranomaisten tehtävänä on päättää yksittäisluvista, koontiluvista tai kansallisista yleisluvista, välityspalvelujen tarjoamista ja teknisen avun toimittamista koskevista luvista, muiden kuin unionin kaksikäyttötuotteiden kauttakulusta sekä luvista, jotka koskevat liitteeseen IV sisältyvien kaksikäyttötuotteiden siirtoa unionin tullialueella.

(18)

Olisi otettava käyttöön sisäisiä vaatimustenmukaisuusohjelmia koskevia suuntaviivoja, jotta voidaan edistää viejien tasapuolisten toimintaedellytysten toteutumista ja edelleen tehostaa valvonnan toteutumista. Tällaisissa suuntaviivoissa olisi otettava huomioon erot viejien ja niiden tytäryhtiöiden koossa, resursseissa, toiminta-aloissa ja muissa ominaisuuksissa ja olosuhteissa, kuten konsernin sisäisissä vaatimustenmukaisuusrakenteissa ja -standardeissa, jotta kaikkiin ei sovellettaisi samaa kaavaa vaan kutakin viejää autettaisiin löytämään omat ratkaisunsa vaatimusten noudattamisen ja kilpailukykynsä turvaamiseksi. Koontilupia käyttävien viejien olisi pantava täytäntöön sisäinen vaatimustenmukaisuusohjelma, jollei toimivaltainen viranomainen pidä sitä tarpeettomana sellaisten muiden olosuhteiden vuoksi, jotka se on ottanut huomioon käsitellessään viejän esittämää koontilupahakemusta.

(19)

Lisäksi olisi otettava käyttöön uusia unionin yleislupia, jotta yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, ja viranomaisille koituvaa hallinnollista rasitetta voidaan vähentää, varmistaen kuitenkin, että asiaankuuluvia tuotteita ja asiaankuuluvia määräpaikkoja valvotaan asianmukaisesti. Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa antaa viejille ohjeita yleislupien soveltamisesta. Jäsenvaltiot voivat myös ottaa käyttöön kansallisia yleislupia vähäriskistä vientiä varten, jos ne katsovat sen tarpeelliseksi. Lupaehtojen mukauttamiseksi teollisuuden erityistarpeisiin olisi myös otettava käyttöön suurten hankkeiden lupa.

(20)

Komission olisi laadittava tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa suuntaviivoja ja/tai suosituksia parhaista käytännöistä, joilla tuetaan valvonnan käytännön toteuttamista. Komission olisi suuntaviivoja ja/tai suosituksia laatiessaan otettava asianmukaisesti huomioon pk-yritysten tiedontarpeet.

(21)	Yhteiset kaksikäyttötuotteiden, määräpaikkojen ja suuntaviivojen luettelot ovat tehokkaan vientivalvontajärjestelmän olennainen osa.

(22)

Niiden jäsenvaltioiden, jotka laativat kansallisia valvontaluetteloita tämän asetuksen nojalla, olisi ilmoitettava tällaisista luetteloista komissiolle ja muille jäsenvaltioille. Jäsenvaltioiden olisi myös ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kaikista päätöksistä evätä lupa vientitoimeen, johon vaaditaan lupa kansallisen valvontaluettelon perusteella.

(23)

Jotta unioni voisi unionin yleislupien nojalla tapahtuvan viennin arkaluonteisuutta arvioidessaan nopeasti reagoida muuttuviin olosuhteisiin sekä teknologian ja kaupan kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen liitteiden I, II ja IV muuttamista. Liitteessä I vahvistetun vientivalvonnan alaisten kaksikäyttötuotteiden yhteisen luettelon ajantasaistamista koskevien päätösten olisi oltava niiden velvoitteiden ja sitoumusten mukaisia, jotka jäsenvaltiot tai unioni ovat hyväksyneet asiaankuuluvien kansainvälisten asesulkusopimusten osapuolina ja monenvälisten vientivalvontajärjestelyjen osapuolina tai ratifioimalla asiaa koskevia kansainvälisiä sopimuksia. Kun liitteen I muutos koskee kaksikäyttötuotteita, jotka sisältyvät myös liitteeseen II tai IV, kyseiset liitteet olisi muutettava vastaavasti. Liitteessä II olevissa A–H osassa vahvistettujen tuotteiden ja määräpaikkojen yhteisten luetteloiden ajantasaistamista koskevat päätökset olisi tehtävä ottaen huomioon tässä asetuksessa vahvistetut arviointiperusteet. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (5) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(24)	Komission olisi julkaistava liitteen I ajantasaistukset delegoiduilla säädöksillä kaikilla unionin virallisilla kielillä.

(25)	Komission olisi julkaistava kooste jäsenvaltioissa voimassa olevista kansallisista valvontaluetteloista kaikilla unionin virallisilla kielillä ja pidettävä se ajan tasalla.

(26)

Kaksikäyttötuotteiden vientiin vaikuttavat kansalliset säännökset olisi annettava ja päätökset tehtävä yhteisen kauppapolitiikan ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/479 (6) puitteissa. Kansallisia säännöksiä ja päätöksiä koskevalla asianmukaisella tietojenvaihdolla ja neuvotteluilla on määrä varmistaa valvonnan tehokas ja yhdenmukainen soveltaminen kaikkialla unionin tullialueella.

(27)	Yhteinen valvontajärjestelmä on edellytys kaksikäyttötuotteiden vapaan liikkuvuuden toteuttamiselle unionin tullialueella.

(28)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 36 artiklan nojalla ja mainitussa artiklassa määrätyissä rajoissa sekä tehtyjen kansainvälisten sitoumusten mukaisesti jäsenvaltioilla säilyy oikeus valvoa tiettyjen kaksikäyttötuotteiden siirtoa unionin tullialueella yleisen järjestyksen ja turvallisuuden varmistamiseksi. Liitteessä IV vahvistettua luetteloa tuotteista, joiden unionin sisäiset siirrot ovat valvonnan alaisia, olisi tarkasteltava määräajoin uudelleen siirtojen arkaluonteisuuden arvioinnin osalta ottaen huomioon taustalla vaikuttavien kansainvälisten velvoitteiden kehittyminen sekä teknologian ja kaupan kehitys. Liitteessä IV vahvistetun vientivalvonnan alaisten kaksikäyttötuotteiden yhteisen luettelon ajantasaistamista koskevat päätökset olisi tehtävä ottaen huomioon yleistä järjestystä ja turvallisuutta koskevat jäsenvaltioiden edut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 36 artiklan mukaisesti.

(29)

Jäsenvaltiot ja komissio allekirjoittivat 22 päivänä syyskuuta 1998 jäsenvaltioiden, Euroopan atomienergiayhteisön ja kansainvälisen atomienergiajärjestön ydinmateriaalivalvontaa koskevien sopimusten lisäpöytäkirjat, joissa muun muassa velvoitetaan jäsenvaltiot toimittamaan tietoja erityislaitteiden ja muiden kuin ydinaineiden siirroista. Unionin sisäisten siirtojen valvonnan avulla unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi voitava täyttää kyseisten sopimusten mukaiset velvoitteensa.

(30)

Jotta valvonnan toteutus olisi yhtenäistä ja yhdenmukaista kaikkialla unionissa, on aiheellista laajentaa jäsenvaltioiden ja komission keskinäisten neuvottelujen ja tietojenvaihdon soveltamisalaa ja ottaa käyttöön välineitä, kuten sähköiset lupamenettelyt, tekniset asiantuntijaryhmät ja täytäntöönpanon valvonnan koordinointimekanismin perustaminen, joilla tuetaan yhteisen vientivalvontaverkoston kehittämistä koko unionissa. On erityisen tärkeää varmistaa, että kaksikäyttötuotteiden koordinointiryhmä ja tekniset asiantuntijaryhmät kuulevat tapauksen mukaan viejiä, välittäjiä, teknisen avun toimittajia ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä, joita tämä asetus koskee, mukaan lukien teollisuus ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt.

(31)	Vaikka tulliviranomaiset jakavat tiettyjä tietoja muiden tulliviranomaisten kanssa käyttäen riskinhallintajärjestelmää unionin tullisäännösten mukaisesti, on aiheellista varmistaa myös lupa- ja tulliviranomaisten tiivis yhteistyö.

(32)

On aiheellista selventää, että siltä osin kuin kyse on henkilötiedoista, tietojen käsittelyn ja vaihdon yhteydessä olisi noudatettava luonnollisten henkilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaata liikkuvuutta koskevia sovellettavia sääntöjä, jotka vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EU) 2016/679 (7) ja (EU) 2018/1725 (8).

(33)

Jäsenvaltioiden ja komission olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet luottamuksellisten tietojen suojan varmistamiseksi erityisesti komission päätösten (EU, Euratom) 2015/443 (9) ja (EU, Euratom) 2015/444 (10) sekä Euroopan unionin edun vuoksi vaihdettujen turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta tehdyn neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisen sopimuksen (11) mukaisesti. Tähän sisältyy erityisesti velvollisuus olla alentamatta tai poistamatta turvallisuusluokiteltujen tietojen turvallisuusluokkaa ilman niiden luovuttajan kirjallista ennakkosuostumusta. Viranomaisten olisi käsiteltävä luottamuksellisina kaikkia arkaluonteisia turvallisuusluokittelemattomia tietoja tai tietoja, jotka annetaan luottamuksellisesti.

(34)

Tiedotus yksityissektorille, erityisesti pk-yrityksille, ja avoimuus ovat tehokkaan vientivalvontajärjestelmän olennaisia osia. Siksi on aiheellista säätää sellaisten suuntaviivojen jatkuvasta kehittämisestä tarvittaessa, joilla tuetaan tämän asetuksen soveltamista, sekä valvonnan täytäntöönpanoa koskevan unionin vuosikertomuksen julkaisemisesta.

(35)

Valvonnan täytäntöönpanoa koskevaan unionin vuosikertomukseen olisi sisällyttävä asiaankuuluvat tiedot tämän asetuksen mukaisesta lupien myöntämisestä ja valvontatoimien täytäntöönpanon valvonnasta, ja siinä olisi otettava asianmukaisesti huomioon tarve varmistaa tiettyjen tietojen luottamuksellisuuden suoja erityisesti silloin, kun lupatietojen julkistaminen voisi vaikuttaa jäsenvaltioiden esiin tuomiin kansallisen turvallisuuden huolenaiheisiin tai vaarantaa kaupallisten tietojen luottamuksellisuuden ja antaa unionin ulkopuolisille toimittajille mahdollisuuden hyödyntää jäsenvaltioiden antamien rajoittavien lupapäätösten synnyttämää tilannetta.

(36)	Tämän asetuksen oikean soveltamisen varmistamiseksi kunkin jäsenvaltion olisi toteutettava toimenpiteet asianmukaisten valtuuksien antamiseksi toimivaltaisille viranomaisille.

(37)

EU:n joukkotuhoasestrategian mukaisesti kunkin jäsenvaltion olisi määritettävä tämän asetuksen säännösten rikkomisiin sovellettavat tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat seuraamukset. Lisäksi on aiheellista antaa säännöksiä, joilla tuetaan tehokasta valvontatoimien täytäntöönpanon valvontaa muun muassa täytäntöönpanon valvonnan koordinointimekanismin avulla.

(38)	Unionin tullikoodeksissa säädetään muun muassa tavaroiden viennistä ja jälleenviennistä. Tässä asetuksessa ei millään tavoin rajoiteta voimassa olevassa unionin tullikoodeksissa ja sen soveltamissäännöksissä säädettyjä ja niistä johtuvia valtuuksia.

(39)

Vientivalvonta edistää kansainvälistä turvallisuutta ja vaikuttaa kolmansien maiden kanssa käytävään kauppaan. Sen vuoksi on aiheellista kehittää vuoropuhelua ja yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, jotta voidaan tukea maailmanlaajuisesti tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja parantaa kansainvälistä turvallisuutta. Jäsenvaltioiden ja komission olisi erityisesti lisättävä osallistumistaan monenvälisten vientivalvontajärjestelyjen toimintaan. Jäsenvaltioiden ja komission olisi myös tuettava näitä järjestelyjä sellaisen tiukan vientivalvonnan kehittämisessä, joka tarjoaa maailmanlaajuisen perustan ja esikuvan kansainvälisille parhaille käytännöille ja toimii tärkeänä keinona varmistaa kansainvälinen rauha ja vakaus. Osallistuminen olisi tarpeen silloin, kun kaikki jäsenvaltiot ovat havainneet uuden riskin verkkovalvontatuotteiden alalla, jotta voidaan varmistaa monenvälisesti tasapuoliset toimintaedellytykset.

(40)

Tätä asetusta sovelletaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1104/2011/EU (12) täydentämisestä 15 päivänä syyskuuta 2015 annetun komission delegoidun päätöksen soveltamista, jossa vahvistetaan erityiset säännöt Galileo-ohjelman piiriin kuuluvien julkisesti säänneltyyn palveluun (PRS) tarkoitettujen tuotteiden vientivalvontaa varten.

(41)	Tässä asetuksessa kunnioitetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja perusoikeuksia ja noudatetaan siinä tunnustettuja periaatteita,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Tällä asetuksella perustetaan kaksikäyttötuotteiden vientiä, välitystä, teknistä apua, kauttakulkua ja siirtoa koskeva unionin valvontajärjestelmä.

2 artikla

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

’kaksikäyttötuotteilla’ tuotteita, myös ohjelmistoja ja teknologiaa, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin ja joihin kuuluvat tuotteet, joita voidaan käyttää ydinaseiden, kemiallisten aseiden tai biologisten aseiden tai niiden maaliinsaattamisjärjestelmien suunnitteluun, kehittämiseen, tuotantoon tai käyttöön, mukaan lukien kaikki tuotteet, joita voidaan käyttää sekä muihin kuin räjähdystarkoituksiin että millä hyvänsä tavoin apuna ydinaseiden tai muiden ydinräjähteiden valmistamisessa;

’viennillä’

a)	unionin tullikoodeksin 269 artiklassa tarkoitettua vientimenettelyä;

b)	unionin tullikoodeksin 270 artiklassa tarkoitettua jälleenvientiä; jälleenviennistä on kyse myös, jos unionin tullialueen läpi tapahtuvan tämän artiklan 11 alakohdan mukaisen kauttakulun aikana on annettava poistumisen yleisilmoitus siksi, että tuotteiden lopullinen määräpaikka on muuttunut;

c)	unionin tullikoodeksin 259 artiklassa tarkoitettua ulkoista jalostusmenettelyä; tai

ohjelmistojen tai teknologian siirtoa unionin tullialueen ulkopuoliseen määräpaikkaan sähköisellä viestimellä, kuten telekopiolaitteella, puhelimella, sähköpostilla tai muulla sähköisellä keinolla; tähän sisältyy tällaisten ohjelmistojen ja teknologian asettaminen sähköisessä muodossa unionin tullialueen ulkopuolisten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden taikka yhteenliittymien saataville; tähän kuuluu myös teknologian suullinen siirto, kun teknologiaa kuvataan puheensiirtovälineen välityksellä;

’viejällä’

luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka yhteenliittymää, jolla vienti-ilmoituksen tai jälleenvienti-ilmoituksen tai poistumisen yleisilmoituksen vastaanottamisen ajankohtana on sopimus kolmannessa maassa olevan vastaanottajan kanssa ja jolla on valtuudet päättää tuotteiden lähettämisestä unionin tullialueelta; jos vientisopimusta ei ole tehty tai jos sopimuksen haltija ei toimi omaan lukuunsa, viejällä tarkoitetaan henkilöä, jolla on valtuudet päättää tuotteiden lähettämisestä unionin tullialueelta; tai

luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka yhteenliittymää, joka päättää siirtää ohjelmistoja tai teknologiaa sähköisellä viestimellä, kuten telekopiolaitteella, puhelimella, sähköpostilla tai muulla sähköisellä keinolla, unionin tullialueen ulkopuoliseen määräpaikkaan tai joka päättää asettaa tällaisia ohjelmistoja ja teknologiaa sähköisessä muodossa unionin tullialueen ulkopuolisten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden taikka yhteenliittymien saataville.

Jos oikeus määrätä kaksikäyttötuotteesta kuuluu viennin perusteena olevan sopimuksen mukaisesti henkilölle, jolla on asuinpaikka unionin tullialueen ulkopuolella tai joka on sijoittautunut sen ulkopuolelle, viejää pidetään sopimuspuolena, jolla on asuinpaikka unionin tullialueella tai joka on sijoittautunut unionin tullialueelle;

jos a tai b alakohtaa ei sovelleta, komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 (13) 1 artiklan 19 alakohdan a alakohdassa tarkoitettua luonnollista henkilöä, joka kantaa vietäviksi tarkoitetut kaksikäyttötuotteet, kun nämä kaksikäyttötuotteet sisältyvät henkilön henkilökohtaisiin matkatavaroihin;

4)	’vienti-ilmoituksella’ tointa, jolla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka yhteenliittymä ilmoittaa määrämuodossa ja säädetyllä tavalla haluavansa asettaa 1 alakohdassa tarkoitetut kaksikäyttötuotteet vientimenettelyyn;

5)	’jälleenvienti-ilmoituksella’ unionin tullikoodeksin 5 artiklan 13 alakohdassa tarkoitettua tointa;

6)	’poistumisen yleisilmoituksella’ unionin tullikoodeksin 5 artiklan 10 alakohdassa tarkoitettua tointa;

’välityspalveluilla’

a)	sellaisista liiketapahtumista neuvottelemista tai sellaisten liiketapahtumien järjestelemistä, joiden tavoitteena on kaksikäyttötuotteiden osto, myynti tai toimitus kolmannesta maasta toiseen kolmanteen maahan; tai

b)	kolmansissa maissa sijaitsevien kaksikäyttötuotteiden myyntiä tai ostoa niiden siirtämiseksi johonkin toiseen kolmanteen maahan.

Tätä asetusta sovellettaessa pelkkä liitännäispalvelujen tarjoaminen ei kuulu tämän määritelmän alaan. Liitännäispalveluja ovat kuljetus-, rahoitus-, vakuutus- ja jälleenvakuutuspalvelut sekä yleinen mainonta ja myynninedistäminen;

8)	’välittäjällä’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka yhteenliittymää, joka tarjoaa välityspalveluja unionin tullialueelta kolmannen maan alueelle;

’teknisellä avulla’ teknistä tukea, joka liittyy korjaamiseen, kehittämiseen, valmistukseen, kokoamiseen, testaamiseen, ylläpitoon tai muuhun tekniseen palveluun ja joka voi olla esimerkiksi ohjausta, neuvontaa, koulutusta, käytännön tietojen tai taitojen välittämistä tai konsulttipalveluja, myös sähköisellä keinolla ja puhelimitse toimitettuna, tai muuta avun antamista suullisesti;

10)

’teknisen avun toimittajalla’

a)	luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka yhteenliittymää, joka toimittaa teknistä apua unionin tullialueelta kolmannen maan alueelle;

b)	luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka yhteenliittymää, jolla on asuinpaikka jäsenvaltiossa tai joka on sijoittautunut jäsenvaltioon ja joka toimittaa teknistä apua kolmannen maan alueella; tai

c)	luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka yhteenliittymää, jolla on asuinpaikka jäsenvaltiossa tai joka on sijoittautunut jäsenvaltioon ja joka toimittaa teknistä apua unionin tullialueella tilapäisesti olevalle kolmannen maan asukkaalle;

11)

’kauttakululla’ unionin tullialueelle saapuvien ja sen läpi kulkevien muiden kuin unionin kaksikäyttötuotteiden kuljettamista unionin tullialueen ulkopuoliseen määräpaikkaan, kun kyseiset tuotteet

a)	on asetettu ulkoiseen passitusmenettelyyn unionin tullikoodeksin 226 artiklan mukaisesti ja ne ainoastaan kulkevat unionin tullialueen läpi;

b)	lastataan uudelleen vapaa-alueella tai jälleenviedään sieltä suoraan;

c)	ovat väliaikaisesti varastoituina ja jälleenviedään suoraan väliaikaisesta varastosta; tai

d)	on tuotu unionin tullialueelle samalla aluksella tai ilma-aluksella, jolla ne viedään kyseiseltä alueelta lastia purkamatta;

12)	’yksittäisluvalla’ yhdelle tietylle viejälle myönnettyä lupaa, joka kattaa yhden tai useamman kaksikäyttötuotteen viennin yhdelle loppukäyttäjälle tai vastaanottajalle kolmannessa maassa;

13)	’koontiluvalla’ yhdelle tietylle viejälle tietyn kaksikäyttötuotteiden lajin tai ryhmän osalta myönnettyä lupaa, joka voi kattaa viennin yhdelle tai useammalle määritetylle loppukäyttäjälle ja/tai yhdessä tai useammassa määritetyssä kolmannessa maassa;

14)

’suurten hankkeiden luvalla’ yhdelle tietylle viejälle tietyn kaksikäyttötuotteiden lajin tai ryhmän osalta myönnettyä yksittäislupaa tai vientiä koskevaa koontilupaa, joka voi kattaa viennin yhdelle tai useammalle määritetylle loppukäyttäjälle yhdessä tai useammassa määritetyssä kolmannessa maassa määritettyä suurta hanketta varten;

15)	’unionin yleisluvalla’ vientilupaa, joka kattaa viennin tiettyihin määrämaihin ja jota voivat käyttää kaikki viejät, jotka noudattavat liitteessä II olevissa A–H osassa lueteltuja ehtoja ja vaatimuksia;

16)	’kansallisella yleisluvalla’ vientilupaa, joka määritellään kansallisessa lainsäädännössä 12 artiklan 6 kohdan ja liitteessä III olevan C osan mukaisesti;

17)	’unionin tullialueella’ unionin tullikoodeksin 4 artiklassa tarkoitettua unionin tullialuetta;

18)	’muilla kuin unionin kaksikäyttötuotteilla’ tuotteita, joilla on unionin tullikoodeksin 5 artiklan 24 alakohdassa tarkoitettujen muiden kuin unionitavaroiden asema;

19)	’aseidenvientikiellolla’ neuvoston päätöksellä tai yhteisellä kannalla taikka Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) päätöksellä määrättyä aseidenvientikieltoa tai Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston sitovalla päätöslauselmalla määrättyä aseidenvientikieltoa;

20)	’verkkovalvontatuotteilla’ kaksikäyttötuotteita, jotka on erityisesti suunniteltu mahdollistamaan luonnollisten henkilöiden salaa tarkkailun seuraamalla, poimimalla, keräämällä tai analysoimalla tietoja tieto- ja televiestintäjärjestelmistä;

21)

’sisäisellä vaatimustenmukaisuusohjelmalla’ jatkuvia vaikuttavia, asianmukaisia ja oikeasuhteisia toimintatapoja ja menettelyjä, joita viejät ovat ottaneet käyttöön helpottaakseen tämän asetuksen säännösten ja tavoitteiden sekä tämän asetuksen nojalla täytäntöönpantujen lupien ehtojen noudattamista ja joihin kuuluvat muun muassa huolellisuusperiaatteen mukaiset toimenpiteet, joilla arvioidaan riskejä, jotka liittyvät tuotteiden vientiin loppukäyttäjille ja tuotteiden loppukäyttöön;

22)	’olennaisesti samanlaisella liiketapahtumalla’ liiketapahtumaa, joka koskee tuotteita, joilla on olennaisesti samat parametrit tai tekniset ominaisuudet ja jossa on osapuolena sama loppukäyttäjä tai vastaanottaja kuin toisessa liiketapahtumassa.

II LUKU

SOVELTAMISALA

3 artikla

1. Liitteeseen I sisältyvien kaksikäyttötuotteiden vientiin vaaditaan lupa.

2. Myös tiettyjen liitteeseen I sisältymättömien kaksikäyttötuotteiden vientiin kaikkiin tai tiettyihin määräpaikkoihin voidaan edellyttää lupaa 4, 5, 9 tai 10 artiklan mukaisesti.

4 artikla

1. Liitteeseen I sisältymättömien kaksikäyttötuotteiden vientiin vaaditaan lupa, jos viejä on saanut toimivaltaiselta viranomaiselta tiedon, että kyseiset tuotteet on tai on mahdollisesti tarkoitettu kokonaan tai osittain

käyttöön, joka liittyy kemiallisten, biologisten tai ydinaseiden taikka muiden ydinräjähteiden kehittämiseen, tuotantoon, käsittelyyn, käyttöön, ylläpitoon, varastointiin, havaitsemiseen, tunnistamiseen tai levittämiseen taikka tällaisten aseiden maaliin saattamiseen soveltuvien ohjusten kehittämiseen, tuotantoon, ylläpitoon tai varastointiin;

sotilaalliseen loppukäyttöön, jos ostajamaata tai määrämaata koskee aseidenvientikielto; tätä alakohtaa sovellettaessa sotilaallisella loppukäytöllä tarkoitetaan

i)	sisällyttämistä jäsenvaltioiden puolustustarvikeluettelossa lueteltuihin puolustustarvikkeisiin;

ii)	tuotanto-, testaus- tai analysointilaitteiden ja niiden komponenttien käyttöä jäsenvaltioiden puolustustarvikeluettelossa lueteltujen puolustustarvikkeiden kehittämiseen, tuotantoon tai ylläpitoon; tai

iii)	valmiiksi jalostamattomien tuotteiden käyttöä jäsenvaltioiden puolustustarvikeluettelossa lueteltujen puolustustarvikkeiden tuotantoon tarkoitetussa laitoksessa;

c)	käytettäviksi kansallisessa puolustustarvikeluettelossa lueteltujen sellaisten puolustustarvikkeiden osina tai komponentteina, jotka on viety jäsenvaltion alueelta ilman lupaa tai kyseisen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä säädetyn luvan vastaisesti.

2. Jos viejä tietää, että liitteeseen I sisältymättömät kaksikäyttötuotteet, jotka se aikoo viedä, on tarkoitettu kokonaan tai osittain johonkin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön, viejän on ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle. Kyseinen toimivaltainen viranomainen päättää, määrätäänkö kyseinen vienti luvanvaraiseksi.

3. Jäsenvaltio voi antaa tai pitää voimassa kansallista lainsäädäntöä, jossa asetetaan lupavaatimus liitteeseen I sisältymättömien kaksikäyttötuotteiden viennille, jos viejällä on syytä epäillä, että kyseiset tuotteet on tai on mahdollisesti tarkoitettu kokonaan tai osittain johonkin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön.

4. Jäsenvaltion, joka asettaa lupavaatimuksen 1, 2 tai 3 kohdan nojalla, on välittömästi ilmoitettava asiasta tulliviranomaisilleen ja muille asiaankuuluville kansallisille viranomaisille ja toimitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle asiaankuuluvat tiedot kyseisestä lupavaatimuksesta ja etenkin siitä, mitä tuotteita ja loppukäyttäjiä se koskee, paitsi jos se katsoo, että tämä ei tule kysymykseen liiketapahtuman luonteen tai kyseisten tietojen arkaluonteisuuden vuoksi.

5. Jäsenvaltioiden on otettava 4 kohdan mukaisesti saadut tiedot asianmukaisesti huomioon ja ilmoitettava asiasta tulliviranomaisilleen ja muille asiaankuuluville kansallisille viranomaisille.

6. Jotta jäsenvaltiot voivat tutkia kaikki voimassa olevat epäämispäätökset, sovelletaan 16 artiklan 1, 2 ja 5–7 kohtaa, kun kyse on liitteeseen I sisältymättömistä kaksikäyttötuotteista.

7. Kaikessa tämän artiklan nojalla vaadittavien tietojen vaihdossa on noudatettava oikeudellisia vaatimuksia, jotka koskevat henkilötietojen, kaupallisesti arkaluonteisten tietojen tai suojattujen puolustusta, ulkopolitiikkaa tai kansallista turvallisuutta koskevien tietojen suojaa. Tällaiseen tietojenvaihtoon on käytettävä suojattuja sähköisiä keinoja, mukaan lukien 23 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu järjestelmä.

8. Tällä asetuksella ei rajoiteta jäsenvaltioiden oikeutta toteuttaa kansallisia toimenpiteitä asetuksen (EU) 2015/479 10 artiklan nojalla.

5 artikla

1. Liitteeseen I sisältymättömien verkkovalvontatuotteiden vientiin vaaditaan lupa, jos viejä on saanut toimivaltaiselta viranomaiselta tiedon, että kyseiset tuotteet on tai on mahdollisesti tarkoitettu kokonaan tai osittain käyttöön, joka liittyy kansallisiin tukahduttamistoimiin ja/tai ihmisoikeuksia koskevan oikeuden ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vakaviin loukkauksiin.

2. Jos viejä tietää huolellisuusperiaatteen mukaisesti tehtyjen selvitystensä mukaan, että liitteeseen I sisältymättömät verkkovalvontatuotteet, jotka viejä aikoo viedä, on tarkoitettu kokonaan tai osittain johonkin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön, viejän on ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle. Kyseinen toimivaltainen viranomainen päättää, onko aiheellista määrätä kyseinen vienti luvanvaraiseksi. Komissio ja neuvosto asettavat viejien saataville suuntaviivoja 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3. Jäsenvaltio voi antaa tai pitää voimassa kansallista lainsäädäntöä, jossa asetetaan lupavaatimus liitteeseen I sisältymättömien verkkovalvontatuotteiden viennille, jos viejällä on syytä epäillä, että kyseiset tuotteet on tai on mahdollisesti tarkoitettu kokonaan tai osittain johonkin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön.

4. Jäsenvaltion, joka asettaa lupavaatimuksen 1, 2 tai 3 kohdan nojalla, on välittömästi ilmoitettava asiasta tulliviranomaisilleen ja muille asiaankuuluville kansallisille viranomaisille ja toimitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle asiaankuuluvat tiedot kyseisestä lupavaatimuksesta ja etenkin siitä, mitä tuotteita ja yhteisöjä se koskee, paitsi jos se katsoo, että tämä ei tule kysymykseen liiketapahtuman luonteen tai kyseisten tietojen arkaluonteisuuden vuoksi.

5. Jäsenvaltioiden on otettava 4 kohdan mukaisesti saadut tiedot asianmukaisesti huomioon ja tarkasteltava niitä 1 kohdassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti 30 työpäivän kuluessa. Niiden on ilmoitettava asiasta tulliviranomaisilleen ja muille asiaankuuluville kansallisille viranomaisille. Poikkeustapauksissa mikä tahansa jäsenvaltio voi pyytää kyseisen 30 työpäivän määräajan pidentämistä. Määräaikaa voidaan kuitenkin pidentää enintään 30 työpäivällä.

6. Jos kaikki jäsenvaltiot ilmoittavat toisilleen ja komissiolle, että olisi asetettava lupavaatimus olennaisesti samanlaisille liiketapahtumille, komissio julkaisee Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa tiedot verkkovalvontatuotteista sekä tarvittaessa määräpaikoista, joita lupavaatimukset koskevat ja jotka jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet tätä tarkoitusta varten.

7. Jäsenvaltioiden on tarkasteltava 6 kohdan mukaisesti julkaistuja tietoja uudelleen vähintään kerran vuodessa komission toimittamien asiaankuuluvien tietojen ja analyysien perusteella. Jos kaikki jäsenvaltiot ilmoittavat toisilleen ja komissiolle, että olisi muutettava lupavaatimuksen julkaisemista tai uusittava se, komissio muuttaa viipymättä vastaavasti Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa 6 kohdan mukaisesti julkaistuja tietoja tai julkaisee ne uudelleen.

8. Jotta jäsenvaltiot voivat tutkia kaikki voimassa olevat epäämispäätökset, 16 artiklan 1, 2 ja 5–7 kohtaa sovelletaan, kun kyse on liitteeseen I sisältymättömistä verkkovalvontatuotteista.

9. Kaikessa tämän artiklan nojalla vaadittavien tietojen vaihdossa on noudatettava oikeudellisia vaatimuksia, jotka koskevat henkilötietojen, kaupallisesti arkaluonteisten tietojen tai suojattujen puolustusta, ulkopolitiikkaa tai kansallista turvallisuutta koskevien tietojen suojaa. Tällaiseen tietojenvaihtoon on käytettävä suojattuja sähköisiä keinoja, mukaan lukien 23 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu järjestelmä.

10. Jäsenvaltioiden on harkittava mahdollisuutta tukea tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti julkaistujen tuotteiden sisällyttämistä asianmukaisiin kansainvälisiin asesulkujärjestelmiin tai vientivalvontajärjestelyihin valvonnan laajentamiseksi. Komissio toimittaa analyyseja 23 artiklan 2 kohdan ja 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti kerätyistä asiaankuuluvista tiedoista.

11. Tällä asetuksella ei rajoiteta jäsenvaltioiden oikeutta toteuttaa kansallisia toimenpiteitä asetuksen (EU) 2015/479 10 artiklan nojalla.

6 artikla

1. Liitteeseen I sisältyvien kaksikäyttötuotteiden välityspalvelujen tarjoamiseen vaaditaan lupa, jos välittäjä on saanut toimivaltaiselta viranomaiselta tiedon, että kyseiset tuotteet on tai on mahdollisesti tarkoitettu kokonaan tai osittain johonkin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön.

2. Jos välittäjä aikoo tarjota liitteeseen I sisältyvien kaksikäyttötuotteiden välityspalveluja ja tietää, että kyseiset tuotteet on tarkoitettu kokonaan tai osittain johonkin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön, välittäjän on ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle. Kyseinen toimivaltainen viranomainen päättää, määrätäänkö tällaiset välityspalvelut luvanvaraisiksi.

3. Jäsenvaltio voi ulottaa 1 kohdan soveltamisen valvontaluetteloon sisältymättömiin kaksikäyttötuotteisiin.

4. Jäsenvaltio voi antaa tai pitää voimassa kansallista lainsäädäntöä, jossa asetetaan lupavaatimus kaksikäyttötuotteiden välityspalvelujen tarjoamiselle, jos välittäjällä on syytä epäillä, että kyseiset tuotteet on tai on mahdollisesti tarkoitettu johonkin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön.

5. Jäljempänä olevaa 9 artiklan 2, 3 ja 4 kohtaa sovelletaan tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin kansallisiin toimenpiteisiin.

7 artikla

1. Sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa liitteeseen I sisältyvät muut kuin unionin kaksikäyttötuotteet sijaitsevat, voi milloin tahansa kieltää kyseisten tuotteiden kauttakulun, jos tuotteet on tai on mahdollisesti tarkoitettu kokonaan tai osittain johonkin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön.

2. Ennen kuin toimivaltainen viranomainen tekee päätöksen siitä, kielletäänkö kauttakulku, se voi yksittäisissä tapauksissa asettaa lupavaatimuksen liitteeseen I sisältyvien kaksikäyttötuotteiden tietylle kauttakululle, jos tuotteet on tai on mahdollisesti tarkoitettu kokonaan tai osittain johonkin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön. Jos kauttakulku tapahtuu usean jäsenvaltion alueen läpi, kunkin asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on voitava kieltää tällainen kauttakulku maansa alueen läpi.

Toimivaltainen viranomainen voi asettaa lupavaatimuksen luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle taikka yhteenliittymälle, jolla on sopimus kolmannessa maassa olevan vastaanottajan kanssa ja jolla on valtuudet päättää unionin tullialueen läpi kulkevien tuotteiden lähettämisestä.

Jos luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taikka yhteenliittymän asuinpaikka tai sijoittautumispaikka ei ole unionin tullialueella, toimivaltainen viranomainen voi asettaa lupavaatimuksen

a)	unionin tullikoodeksin 5 artiklan 15 alakohdassa tarkoitetulle ilmoittajalle;

b)	unionin tullikoodeksin 5 artiklan 40 alakohdassa tarkoitetulle liikenteenharjoittajalle; tai

c)	luonnolliselle henkilölle, joka kantaa kauttakuljetettavat kaksikäyttötuotteet, kun kyseiset kaksikäyttötuotteet sisältyvät kyseisen henkilön henkilökohtaisiin matkatavaroihin.

3. Jäsenvaltio voi ulottaa 1 kohdan soveltamisen valvontaluetteloon sisältymättömiin kaksikäyttötuotteisiin.

4. Jäljempänä olevaa 9 artiklan 2, 3 ja 4 kohtaa sovelletaan tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin kansallisiin toimenpiteisiin.

8 artikla

1. Liitteeseen I sisältyviin kaksikäyttötuotteisiin liittyvän teknisen avun toimittamiseen vaaditaan lupa, jos teknisen avun toimittaja on saanut toimivaltaiselta viranomaiselta tiedon, että kyseiset tuotteet on tai on mahdollisesti tarkoitettu kokonaan tai osittain johonkin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön.

2. Jos teknisen avun toimittaja tietää, että liitteeseen I sisältyvät kaksikäyttötuotteet, joihin liittyvää teknistä apua hän aikoo toimittaa, on tarkoitettu kokonaan tai osittain johonkin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön, teknisen avun toimittajan on ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle. Kyseinen toimivaltainen viranomainen päättää, määrätäänkö tällainen tekninen apu luvanvaraiseksi.

3. Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta, jos

a)	tekninen apu toimitetaan liitteessä II olevan A osan 2 osassa luetellun maan alueella tai alueelle taikka liitteessä II olevan A osan 2 osassa luetellun maan asukkaalle;

b)	tekninen apu on muodoltaan liitteessä I vahvistetussa yleisessä teknologiahuomautuksessa tai ydinteknologiahuomautuksessa tarkoitetun julkisen tiedon tai tieteellisen perustutkimuksen siirtämistä;

c)	teknisen avun toimittavat jäsenvaltion viranomaiset tai virastot virallisten tehtäviensä yhteydessä;

d)	tekninen apu toimitetaan jäsenvaltion asevoimille niille osoitettujen tehtävien perusteella;

e)	tekninen apu toimitetaan tarkoitukseen, joka mainitaan liitteessä IV ohjusteknologian valvontajärjestelyyn kuuluvia tuotteita (MTCR-tekniikkaa) koskevissa poikkeuksissa; tai

f)	tekninen apu on ehdottoman välttämätöntä vientiluvan saaneiden tuotteiden käyttöönottoa, toimintaa, ylläpitoa (tarkastusta) tai korjausta varten.

4. Jäsenvaltio voi ulottaa 1 kohdan soveltamisen valvontaluetteloon sisältymättömiin kaksikäyttötuotteisiin.

5. Jäsenvaltio voi antaa tai pitää voimassa kansallista lainsäädäntöä, jossa asetetaan lupavaatimus teknisen avun toimittamiselle, jos teknisen avun toimittajalla, joka aikoo toimittaa kaksikäyttötuotteisiin liittyvää teknistä apua, on syytä epäillä, että kyseiset tuotteet on tai on mahdollisesti tarkoitettu johonkin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön.

6. Jäljempänä olevaa 9 artiklan 2, 3 ja 4 kohtaa sovelletaan tämän artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuihin kansallisiin toimenpiteisiin.

9 artikla

1. Jäsenvaltio voi yleiseen turvallisuuteen, terroritekojen ehkäiseminen mukaan lukien, tai ihmisoikeuksiin liittyvistä syistä kieltää liitteeseen I sisältymättömien kaksikäyttötuotteiden viennin tai asettaa tällaiselle viennille lupavaatimuksen.

2. Jäsenvaltion on ilmoitettava 1 kohdan nojalla hyväksytyistä toimenpiteistä komissiolle ja muille jäsenvaltioille viipymättä sekä ilmoitettava toimenpiteiden täsmälliset perusteet. Jos toimenpiteenä on kansallisen valvontaluettelon laatiminen, jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille myös valvottavien tuotteiden kuvaus.

3. Jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kaikista muutoksista 1 kohdan nojalla hyväksyttyihin toimenpiteisiin, sen kansalliseen valvontaluetteloon tehdyt muutokset mukaan lukien.

4. Komissio julkaisee sille 2 ja 3 kohdan mukaisesti ilmoitetut toimenpiteet Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa. Komissio julkaisee erikseen viipymättä ja kaikilla unionin virallisilla kielillä koosteen jäsenvaltioissa voimassa olevista kansallisista valvontaluetteloista. Jäsenvaltion ilmoitettua kansalliseen valvontaluetteloonsa tehdyistä muutoksista komissio julkaisee viipymättä ja kaikilla unionin virallisilla kielillä ajantasaistetun koosteen jäsenvaltioissa voimassa olevista kansallisista valvontaluetteloista.

10 artikla

1. Liitteeseen I sisältymättömien kaksikäyttötuotteiden vientiin vaaditaan lupa, jos toinen jäsenvaltio asettaa kyseisten tuotteiden viennille lupavaatimuksen 9 artiklan nojalla hyväksymänsä ja komission 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti julkaiseman kansallisen valvontaluettelon perusteella ja jos viejä on saanut toimivaltaiselta viranomaiselta tiedon, että kyseiset tuotteet on tai on mahdollisesti tarkoitettu kokonaan tai osittain käyttöön, joka aiheuttaa huolta yleiseen turvallisuuteen, terroritekojen ehkäiseminen mukaan lukien, tai ihmisoikeuksiin liittyvistä syistä.

2. Jäsenvaltion, joka epää 1 kohdan mukaisesti vaaditun luvan, on myös ilmoitettava tällaisesta päätöksestä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

3. Jäsenvaltion, joka asettaa liitteeseen I sisältymättömän kaksikäyttötuotteen viennille lupavaatimuksen tämän artiklan 1 kohdan nojalla, on viipymättä ilmoitettava lupavaatimuksesta tulliviranomaisilleen ja muille asiaankuuluville kansallisille viranomaisille ja tarvittaessa toimitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle asiaankuuluvat tiedot etenkin siitä, mitä tuotteita ja loppukäyttäjiä lupavaatimus koskee. Muiden jäsenvaltioiden on otettava kyseiset tiedot asianmukaisesti huomioon ja ilmoitettava asiasta tulliviranomaisilleen ja muille asiaankuuluville kansallisille viranomaisille.

11 artikla

1. Liitteeseen IV sisältyvien kaksikäyttötuotteiden unionin sisäisiin siirtoihin vaaditaan lupa. Yleislupa ei kata liitteessä IV olevaan 2 osaan sisältyviä kaksikäyttötuotteita.

2. Jäsenvaltio voi asettaa muiden kaksikäyttötuotteiden siirrolle alueeltaan toiseen jäsenvaltioon lupavaatimuksen, jos siirron ajankohtana

a)	toimija tai toimivaltainen viranomainen tietää, että kyseisten tuotteiden lopullinen määräpaikka on unionin tullialueen ulkopuolella;

b)	näiden tuotteiden vientiä kyseiseen lopulliseen määräpaikkaan koskee 3, 4, 5, 9 tai 10 artiklan nojalla lupavaatimus siinä jäsenvaltiossa, josta tuotteet on määrä siirtää, eikä tällainen vienti suoraan sen alueelta ole sallittua yleisluvan tai koontiluvan perusteella; ja

c)	tuotteille ei ole tarkoitus suorittaa unionin tullikoodeksin 60 artiklan 2 kohdassa määriteltyä jalostusta tai käsittelyä siinä jäsenvaltiossa, johon ne on määrä siirtää.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua siirtolupaa on haettava siinä jäsenvaltiossa, josta kaksikäyttötuotteet on määrä siirtää.

4. Siinä tapauksessa, että jäsenvaltio, josta kaksikäyttötuotteet on määrä siirtää, on jo hyväksynyt tuotteiden edelleen viennin 14 artiklassa vahvistetuissa neuvottelumenettelyissä, siirtolupa on myönnettävä toimijalle välittömästi, elleivät olosuhteet ole olennaisesti muuttuneet.

5. Jäsenvaltion, joka antaa lainsäädäntöä, jossa asetetaan 2 kohdassa tarkoitettu lupavaatimus, on viipymättä ilmoitettava toteuttamistaan toimenpiteistä komissiolle ja muille jäsenvaltioille. Komissio julkaisee nämä tiedot Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

6. Edellä olevien 1 ja 2 kohdan mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden soveltaminen ei saa käsittää sisärajoilla tapahtuvia tarkastuksia unionin tullialueella vaan se saa käsittää yksinomaan tarkastuksia, jotka toteutetaan osana tavanomaisia, kaikkialla unionin tullialueella syrjimättömästi sovellettavia valvontamenettelyjä.

7. Edellä olevien 1 ja 2 kohdan mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden soveltaminen ei saa johtaa siihen, että tuotteiden siirroille jäsenvaltiosta toiseen asetetaan tiukempia ehtoja kuin samojen tuotteiden viennille kolmansiin maihin.

8. Jäsenvaltio voi kansallisessa lainsäädännössä edellyttää, että liitteessä I olevan 5 ryhmän 2 osaan sisältyvien tuotteiden, jotka eivät sisälly liitteeseen IV, kyseisestä jäsenvaltiosta tapahtuvista unionin sisäisistä siirroista on toimitettava kyseisiä tuotteita koskevia lisätietoja sen toimivaltaiselle viranomaiselle.

9. Liitteeseen I sisältyvien kaksikäyttötuotteiden unionin sisäisiin siirtoihin liittyvissä asiaankuuluvissa kaupallisissa asiakirjoissa on ilmoitettava selkeästi, että kyseisten tuotteiden vienti unionin tullialueelta on valvonnan alaista. Tällaisia asiakirjoja ovat erityisesti kauppasopimus, tilausvahvistus, kauppalasku tai lähetysluettelo.

III LUKU

VIENTILUPA SEKÄ VÄLITYSPALVELUJA JA TEKNISTÄ APUA KOSKEVA LUPA

12 artikla

1. Tämän asetuksen nojalla voidaan myöntää tai otetaan käyttöön seuraavan tyyppisiä vientilupia:

a)	yksittäislupa;

b)	koontilupa;

c)	kansallinen yleislupa;

d)	unionin yleislupa tiettyjen tuotteiden vientiin tiettyihin määräpaikkoihin liitteessä II olevissa A–H osassa vahvistettujen käytön ehtojen ja vaatimusten mukaisesti.

Tämän asetuksen nojalla myönnetyt tai käyttöön otetut luvat ovat voimassa kaikkialla unionin tullialueella.

2. Tämän asetuksen mukaiset yksittäisluvat ja koontiluvat myöntää sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa viejällä on asuinpaikka tai johon tämä on sijoittautunut.

Kun viejän asuinpaikka ei ole unionin tullialueella tai se ei ole sijoittautunut unionin tullialueelle, tämän asetuksen mukaiset yksittäisluvat myöntää sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa kaksikäyttötuotteet sijaitsevat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan 3 alakohdan soveltamista.

Kaikki yksittäisluvat ja koontiluvat on myönnettävä mahdollisuuksien mukaan sähköisellä keinolla lomakkeilla, jotka sisältävät ainakin kaikki liitteessä III olevassa A osassa vahvistettujen mallien mukaiset tiedot niissä annetussa järjestyksessä.

3. Yksittäisluvat ja koontiluvat ovat voimassa enintään kaksi vuotta, jollei toimivaltainen viranomainen toisin päätä.

Suurten hankkeiden luvat ovat voimassa toimivaltaisen viranomaisen määrittämän ajan, kuitenkin enintään neljä vuotta, paitsi hankkeen kestosta johtuvissa asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa.

4. Viejien on annettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikki asiaankuuluvat yksittäislupia ja koontilupia koskevia hakemuksiaan varten edellytettävät tiedot, jotta toimivaltainen viranomainen saa täydelliset tiedot erityisesti loppukäyttäjästä, määrämaasta ja vietävän tuotteen loppukäytöstä.

Yksittäislupiin vaaditaan loppukäyttötodistus. Toimivaltainen viranomainen voi vapauttaa tietyt hakemukset vaatimuksesta antaa loppukäyttötodistus. Koontilupiin voidaan tarvittaessa vaatia loppukäyttötodistus.

Koontilupia käyttävien viejien on pantava täytäntöön sisäinen vaatimustenmukaisuusohjelma, jollei toimivaltainen viranomainen pidä sitä tarpeettomana sellaisten muiden tietojen vuoksi, jotka se on ottanut huomioon käsitellessään viejän esittämää vientiä koskevaa koontilupahakemusta.

Jäsenvaltioiden on määriteltävä koontilupien käyttöön liittyvät raportointivaatimukset ja sisäisiä vaatimustenmukaisuusohjelmia koskevat vaatimukset.

Koontiluvat, joihin sisältyy määrällisiä rajoituksia, on viejien pyynnöstä jaettava osiin.

5. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on käsiteltävä yksittäislupia ja koontilupia koskevat pyynnöt kansallisessa lainsäädännössä tai käytännössä määritettävässä määräajassa.

6. Kansallisia yleislupia koskevat seuraavat rajoitukset:

a)	niihin ei saa sisällyttää liitteessä II olevassa I osassa lueteltuja tuotteita;

ne määritellään kansallisessa lainsäädännössä tai käytännössä; niitä voivat käyttää kaikki viejät, joilla on asuinpaikka kyseisiä lupia myöntävässä jäsenvaltiossa tai jotka ovat sijoittautuneet kyseiseen jäsenvaltioon, jos viejät täyttävät tässä asetuksessa ja täydentävässä kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut vaatimukset; niiden myöntämisessä on noudatettava liitteessä III olevassa C osassa vahvistettuja ohjeita;

c)	niitä ei saa käyttää, jos viejä on saanut toimivaltaiselta viranomaiselta tiedon, että kyseiset tuotteet on tai on mahdollisesti tarkoitettu kokonaan tai osittain johonkin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön, tai jos viejä tietää, että tuotteet on tarkoitettu tällaiseen käyttöön.

Kansallisia yleislupia voidaan myös soveltaa liitteessä II olevissa A–H osassa lueteltuihin tuotteisiin ja määräpaikkoihin.

Jäsenvaltioiden on välittömästi ilmoitettava myönnetyistä tai muutetuista kansallisista yleisluvista komissiolle. Komissio julkaisee nämä ilmoitukset Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

7. Sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa viejällä on asuinpaikka tai johon tämä on sijoittautunut, voi kieltää viejää käyttämästä unionin yleislupia, jos on perusteltu syy epäillä viejän kykyä noudattaa tällaista lupaa tai vientivalvontalainsäädännön säännöstä.

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava tietoja viejistä, joita on kielletty käyttämästä unionin yleislupaa, paitsi jos sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa viejällä on asuinpaikka tai johon tämä on sijoittautunut, vahvistaa, että viejä ei yritä viedä kaksikäyttötuotteita toisen jäsenvaltion kautta. Tietojenvaihtoon on käytettävä 23 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua sähköistä järjestelmää.

13 artikla

1. Tämän asetuksen mukaiset välityspalvelujen tarjoamista ja teknisen avun toimittamista koskevat luvat myöntää sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa välittäjällä tai teknisen avun toimittajalla on asuinpaikka tai johon tämä on sijoittautunut. Kun välittäjän tai teknisen avun toimittajan asuinpaikka ei ole unionin tullialueella tai se ei ole sijoittautunut unionin tullialueelle, tämän asetuksen mukaiset välityspalvelujen tarjoamista ja teknisen avun toimittamista koskevat luvat myöntää sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, josta välityspalvelut tarjotaan tai tekninen apu toimitetaan.

2. Välityspalvelujen tarjoamista koskevat luvat myönnetään vahvistetulle määrälle tiettyjä tuotteita, ja niissä on ilmoitettava selvästi tuotteiden sijainti kolmannessa maassa, josta ne ovat peräisin, loppukäyttäjä ja loppukäyttäjän tarkka sijainti.

Teknistä apua koskevissa luvissa on ilmoitettava selvästi loppukäyttäjä ja loppukäyttäjän tarkka sijainti.

Luvat ovat voimassa kaikkialla unionin tullialueella.

3. Välittäjien ja teknisen avun toimittajien on annettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikki asiaankuuluvat tämän asetuksen mukaista lupaa koskevia hakemuksiaan varten edellytettävät tiedot, erityisesti tiedot kaksikäyttötuotteiden sijainnista, selkeä kuvaus tuotteista ja niiden määrästä, liiketapahtumaan osallistuvat kolmannet osapuolet, määrämaa, loppukäyttäjä kyseisessä maassa ja loppukäyttäjän tarkka sijainti.

4. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on käsiteltävä välityspalvelujen tarjoamista ja teknisen avun toimittamista koskevia lupia koskevat pyynnöt kansallisessa lainsäädännössä tai käytännössä määritettävässä määräajassa.

5. Kaikki välityspalvelujen tarjoamista ja teknisen avun toimittamista koskevat luvat on myönnettävä mahdollisuuksien mukaan sähköisellä keinolla lomakkeilla, jotka sisältävät ainakin kaikki liitteessä III olevassa B osassa vahvistettujen mallien mukaiset tiedot niissä annetussa järjestyksessä.

14 artikla

1. Jos kaksikäyttötuotteet, joille on haettu yksittäislupaa liitteessä II olevan A osan 2 osaan sisältymättömään määräpaikkaan tai liitteeseen IV sisältyvien kaksikäyttötuotteiden tapauksessa mihin hyvänsä määräpaikkaan, sĳaitsevat hakemusta tehtäessä tai myöhemmässä vaiheessa yhdessä tai useammassa muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa hakemus on tehty, se on mainittava hakemuksessa. Sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, jolle lupahakemus on tehty, on välittömästi neuvoteltava asiasta kyseisen yhden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja toimitettava näille asiaankuuluvat tiedot. Kyseiseen neuvotteluun voidaan käyttää 23 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua sähköistä järjestelmää. Jäsenvaltioiden, joiden kanssa neuvotellaan, on kymmenen työpäivän kuluessa esitettävä mahdolliset luvan myöntämistä koskevat vastalauseensa, jotka sitovat jäsenvaltiota, jossa hakemus on tehty.

Jos vastalauseita ei ole esitetty kymmenen työpäivän kuluessa, katsotaan, että jäsenvaltiot, joiden kanssa neuvotellaan, eivät vastusta luvan myöntämistä.

Poikkeustapauksissa jäsenvaltio, jonka kanssa neuvotellaan, voi pyytää kyseisen kymmenen päivän määräajan pidentämistä. Määräaikaa voidaan kuitenkin pidentää enintään 30 työpäivällä.

2. Jos vienti voi haitata jäsenvaltion olennaisia turvallisuusetuja, tämä voi pyytää toista jäsenvaltiota olemaan myöntämättä vientilupaa tai, jos lupa on myönnetty, mitätöimään luvan, keskeyttämään sen soveltamisen, muuttamaan lupaa tai peruuttamaan sen. Tällaisen pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion on välittömästi aloitettava pyynnön esittäneen jäsenvaltion kanssa neuvottelut, jotka eivät ole sitovia ja jotka on saatettava päätökseen kymmenen työpäivän kuluessa. Jos pyynnön vastaanottava jäsenvaltio päättää myöntää luvan, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja muille jäsenvaltioille 23 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua sähköistä järjestelmää käyttäen.

15 artikla

1. Päättäessään, myönnetäänkö lupa tai kielletäänkö kauttakulku tämän asetuksen nojalla, jäsenvaltioiden on otettava huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset näkökohdat, mukaan lukien:

a)	unionin ja jäsenvaltioiden kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset, etenkin ne velvoitteet ja sitoumukset, jotka kukin niistä on hyväksynyt asiaankuuluvien kansainvälisten asesulkujärjestelmien ja vientivalvontajärjestelyjen osapuolena tai ratifioimalla asiaa koskevia kansainvälisiä sopimuksia;

b)	unionin ja jäsenvaltioiden sellaisiin pakotteisiin perustuvat velvoitteet, joita on määrätty neuvoston päätöksellä tai yhteisellä kannalla taikka Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) päätöksellä tai Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston sitovalla päätöslauselmalla;

c)	kansallisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökohdat, mukaan lukien yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP esitetyt näkökohdat;

d)	aiottuun loppukäyttöön ja sen kiertämisvaaraan liittyvät näkökohdat.

2. Edellä 1 kohdassa vahvistettujen perusteiden lisäksi jäsenvaltioiden on vientiä koskevaa koontilupahakemusta arvioidessaan otettava huomioon se, onko viejä ottanut käyttöön sisäisen vaatimustenmukaisuusohjelman.

16 artikla

1. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi tämän asetuksen mukaisesti toimiessaan evätä vientiluvan sekä mitätöidä jo myöntämänsä vientiluvan, keskeyttää sen soveltamisen, muuttaa lupaa tai peruuttaa sen. Jos toimivaltainen viranomainen epää tai mitätöi vientiluvan, keskeyttää sen soveltamisen, olennaisesti rajoittaa sitä tai peruuttaa sen tai jos toimivaltainen viranomainen on päättänyt, että aiotulle viennille ei pidä myöntää lupaa, sen on ilmoitettava asiasta muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle sekä vaihdettava niiden kanssa asiaankuuluvia tietoja. Jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on keskeyttänyt vientiluvan soveltamisen, lopullinen arvio on toimitettava muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle keskeytysjakson päättyessä.

2. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tarkasteltava 1 kohdan mukaisesti ilmoitettuja epäämispäätöksiä uudelleen kolmen vuoden kuluessa niiden ilmoittamisesta ja joko kumottava ne, muutettava niitä tai uusittava ne. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava uudelleentarkastelun tulokset muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle mahdollisimman pian. Epäämispäätökset ovat voimassa, kunnes ne kumotaan, ja niitä on tarkasteltava uudelleen kolmen vuoden välein. Asianomaisen jäsenvaltion on kolmannen uudelleentarkastelun yhteydessä esitettävä perustelut, jos se päättää edelleen pitää epäämispäätöksen voimassa.

3. Toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä ilmoitettava muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle 7 artiklan nojalla tekemistään päätöksistä kieltää kaksikäyttötuotteiden kauttakulku. Näissä ilmoituksissa on oltava kaikki asiaankuuluvat tiedot, mukaan lukien tuotteen luokitus, sen tekniset parametrit, määrämaa ja loppukäyttäjä.

4. Tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan myös 13 artiklassa tarkoitettuihin välityspalvelujen tarjoamista ja teknisen avun toimittamista koskeviin lupiin.

5. Ennen kuin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen päättää, myöntääkö se luvan tai kieltääkö se kauttakulun tämän asetuksen nojalla, sen on tarkasteltava kaikkia tämän asetuksen nojalla tehtyjä voimassa olevia epäämispäätöksiä tai päätöksiä kieltää liitteeseen I sisältyvien kaksikäyttötuotteiden kauttakulku selvittääkseen, ovatko toisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset evänneet luvan tai kieltäneet kauttakulun olennaisesti samanlaisen liiketapahtuman tapauksessa. Sen on tämän jälkeen neuvoteltava tällaiset epäämispäätökset tai kauttakulun kieltämispäätökset tämän artiklan 1, 3 ja 4 kohdan mukaisesti tehneiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

Jäsenvaltioiden, joiden kanssa neuvotellaan, toimivaltaisten viranomaisten on kymmenen työpäivän kuluessa ilmoitettava, pitävätkö ne kyseistä liiketapahtumaa olennaisesti samanlaisena liiketapahtumana. Jos vastausta ei ole saatu kymmenen työpäivän kuluessa, katsotaan, että jäsenvaltioiden, joiden kanssa neuvotellaan, toimivaltaiset viranomaiset eivät pidä kyseistä liiketapahtumaa olennaisesti samanlaisena liiketapahtumana.

Jos kyseisen liiketapahtuman arvioimiseksi asianmukaisesti tarvitaan enemmän tietoa, asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on sovittava kyseisen kymmenen päivän määräajan pidentämisestä. Määräaikaa voidaan kuitenkin pidentää enintään 30 työpäivällä.

Jos toimivaltainen viranomainen näiden neuvottelujen jälkeen päättää myöntää luvan tai sallia kauttakulun, sen on ilmoitettava asiasta muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle sekä toimitettava kaikki asiaankuuluvat tiedot päätöksen perusteista.

6. Kaikkien tämän artiklan nojalla edellytettävien ilmoitusten tekemiseen on käytettävä suojattuja sähköisiä keinoja, mukaan lukien 23 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu järjestelmä.

7. Kaikkien tämän artiklan nojalla annettavien tietojen on oltava niiden luottamuksellisuutta koskevan 23 artiklan 5 kohdan mukaisia.

IV LUKU

KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN JA MÄÄRÄPAIKKOJEN LUETTELOIDEN MUUTTAMINEN

17 artikla

1. Siirretään komissiolle valta antaa 18 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteissä I ja IV olevia kaksikäyttötuotteiden luetteloita seuraavasti:

liitteessä I vahvistettua kaksikäyttötuotteiden luetteloa muutetaan niiden asiaa koskevien velvoitteiden ja sitoumusten sekä näihin mahdollisesti tehtyjen muutosten mukaisesti, jotka jäsenvaltiot ja tapauksen mukaan unioni ovat hyväksyneet kansainvälisten asesulkujärjestelmien ja vientivalvontajärjestelyjen osapuolina tai ratifioimalla asiaa koskevia kansainvälisiä sopimuksia;

b)	jos liitteen I muuttaminen koskee kaksikäyttötuotteita, jotka sisältyvät myös liitteeseen II tai IV, kyseiset liitteet on muutettava tämän mukaisesti.

2. Siirretään komissiolle valta antaa 18 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen II muuttamiseksi poistamalla tuotteita unionin yleislupien soveltamisalasta ja lisäämällä määräpaikkoja unionin yleislupien soveltamisalaan tai poistamalla niitä kyseisestä soveltamisalasta, yhteistyössä 24 artiklan mukaisesti perustetun kaksikäyttötuotteiden koordinointiryhmän kanssa ja ottaen huomioon asiaankuuluvien asesulkujärjestelmien ja vientivalvontajärjestelyjen mukaiset velvoitteet ja sitoumukset, kuten valvontaluetteloiden muutokset, sekä asian kannalta merkityksellisen geopoliittisen kehityksen. Tämän kohdan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 19 artiklassa säädettyä menettelyä, kun tämä on tarpeen erittäin kiireellisessä tapauksessa, joka liittyy tiettyjen määräpaikkojen poistamiseen unionin yleisluvan soveltamisalasta.

18 artikla

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle 9 syyskuuta 2021 viiden vuoden ajaksi 17 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 17 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 17 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

19 artikla

1. Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

2. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat 18 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen välittömästi sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.

20 artikla

Liitteessä IV vahvistettu kaksikäyttötuotteiden luettelo, joka on liitteen I osio, saatetaan ajan tasalle ottaen huomioon yleistä järjestystä ja turvallisuutta koskevat jäsenvaltioiden edut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 36 artiklan mukaisesti.

V LUKU

TULLIMENETTELYT

21 artikla

1. Suorittaessaan kaksikäyttötuotteiden vientimuodollisuuksia vienti-ilmoituksen käsittelevässä tullitoimipaikassa viejän on todistettava, että vientiin mahdollisesti tarvittava lupa on saatu.

2. Viejältä voidaan vaatia todisteeksi esitettyjen asiakirjojen käännös sen jäsenvaltion viralliselle kielelle, jossa vienti-ilmoitus annetaan.

3. Rajoittamatta jäsenvaltiolle unionin tullikoodeksissa ja sen nojalla annettuja valtuuksia jäsenvaltio voi myös enintään 4 kohdassa tarkoitetuiksi ajanjaksoiksi keskeyttää viennin alueeltaan tai tarvittaessa muutoin estää kaksikäyttötuotteiden, joilla on voimassa oleva vientilupa tai joilla ei ole tällaista lupaa, viennin unionista alueensa kautta, jos sillä on

syytä epäillä, että

i)	lupaa myönnettäessä ei ole otettu huomioon asian kannalta merkityksellisiä tietoja; tai

ii)	olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti luvan myöntämisen jälkeen; tai

b)	merkityksellisiä tietoja toimenpiteiden mahdolliseksi soveltamiseksi 4 artiklan 1 kohdan nojalla.

4. Tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kyseisessä kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion on viipymättä neuvoteltava sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen kanssa, joka on myöntänyt vientiluvan tai joka voi toteuttaa toimia 4 artiklan 1 kohdan nojalla, jotta kyseinen toimivaltainen viranomainen voi toteuttaa toimia 4 artiklan 1 kohdan tai 16 artiklan 1 kohdan nojalla. Jos kyseinen toimivaltainen viranomainen päättää pitää luvan voimassa tai olla toteuttamatta toimia 4 artiklan 1 kohdan nojalla, sen on annettava vastaus kymmenen työpäivän kuluessa, ja tätä määräaikaa voidaan poikkeusolosuhteissa sen pyynnöstä pidentää 30 työpäivään. Tällaisessa tapauksessa, tai jos vastausta ei ole saatu kymmenen tai 30 työpäivän kuluessa, kaksikäyttötuotteet on välittömästi luovutettava vietäviksi. Luvan myöntäneen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle.

5. Komissio voi laatia yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjeita lupa- ja tulliviranomaisten yhteistyön tueksi.

22 artikla

1. Jäsenvaltiot voivat säätää, että kaksikäyttötuotteiden vientiä varten tarvittavat tullimuodollisuudet voidaan suorittaa vain tähän tarkoitukseen valtuutetuissa tullitoimipaikoissa.

2. Jäsenvaltioiden, jotka käyttävät 1 kohdassa vahvistettua mahdollisuutta, on ilmoitettava komissiolle asianmukaisesti valtuutetut tullitoimipaikat. Komissio julkaisee nämä tiedot Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

VI LUKU

HALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ, TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TÄYTÄNTÖÖNPANON VALVONTA

23 artikla

1. Jäsenvaltioiden on viipymättä annettava komissiolle tiedoksi tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi annetut lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, mukaan lukien

luettelo jäsenvaltioiden toimivaltaisista viranomaisista, joilla on valtuudet

—	myöntää vientilupa kaksikäyttötuotteille,

—	myöntää tämän asetuksen mukaisia lupia välityspalvelujen tarjoamista ja teknisen avun toimittamista varten,

—	kieltää muiden kuin unionin kaksikäyttötuotteiden kauttakulku tämän asetuksen nojalla;

b)	edellä 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet.

Komissio toimittaa nämä tiedot edelleen muille jäsenvaltioille ja julkaisee nämä tiedot Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

2. Jäsenvaltioiden on yhteistyössä komission kanssa toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet luodakseen toimivaltaisten viranomaisten välille suorat yhteistyö- ja tietojenvaihtoyhteydet unionin vientivalvontajärjestelmän tehostamiseksi ja sen varmistamiseksi, että valvonnan toteutus ja valvonnan täytäntöönpanon valvonta on yhdenmukaista ja tehokasta kaikkialla unionin tullialueella. Tietojenvaihto voi sisältää

a)	asiaankuuluvat lupatiedot kustakin myönnetystä luvasta (esimerkiksi arvo, lupatyypit ja määräpaikat sekä yleisten lupien käyttäjien lukumäärä);

lisätiedot valvonnan toteuttamisesta, mukaan lukien tiedot 15 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen perusteiden soveltamisesta, niiden toimijoiden lukumäärä, joilla on käytössä sisäinen vaatimustenmukaisuusohjelma, sekä, jos ne ovat saatavilla, tiedot kaksikäyttötuotteiden viennistä muista jäsenvaltioista;

c)	tiedot analyysista, johon kansallisiin valvontaluetteloihin 9 artiklan mukaisesti tehdyt tai suunnitellut lisäykset perustuvat;

tiedot valvontatoimien täytäntöönpanon valvonnasta, mukaan lukien riskiperusteiset tarkastukset, yksityiskohtaiset tiedot viejistä, joilta on evätty oikeus käyttää kansallisia tai unionin yleislupia, sekä, jos ne ovat saatavilla, tiedot rikkomusten, takavarikointien ja muiden seuraamusten soveltamisen lukumäärästä;

e)	tiedot arkaluonteisista loppukäyttäjistä ja epäilyttäviin hankintatoimiin osallistuvista toimijoista sekä, jos ne ovat saatavilla, tiedot käytetyistä reiteistä.

3. Lupatietoja on vaihdettava vähintään vuosittain 24 artiklan mukaisesti perustetun kaksikäyttötuotteiden koordinointiryhmän laatimien suuntaviivojen mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon oikeudelliset vaatimukset henkilötietojen, kaupallisesti arkaluonteisten tietojen tai suojattujen puolustusta, ulkopolitiikkaa tai kansallista turvallisuutta koskevien tietojen suojasta.

4. Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelevat säännöllisesti 15 artiklan täytäntöönpanoa käyttäen perusteena tämän asetuksen mukaisesti toimitettuja tietoja ja niistä tehtyjä analyyseja. Kaikkien näihin keskusteluihin osallistuvien on pidettävä keskustelut luottamuksellisina.

5. Neuvoston asetusta (EY) N:o 515/97 (14) ja sen erityisesti tietojen luottamuksellisuutta koskevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

6. Komissio kehittää yhteistyössä 24 artiklan mukaisesti perustetun kaksikäyttötuotteiden koordinointiryhmän kanssa suojatun ja salatun järjestelmän, joka tukee jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja tarvittaessa komission suoraa yhteistyötä ja tietojenvaihtoa. Komissio yhdistää järjestelmän jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten sähköisiin lupajärjestelmiin, jos se on toteutettavissa ja siinä määrin kuin se on tarpeen suoran yhteistyön ja tietojenvaihdon helpottamiseksi. Euroopan parlamentille on tiedotettava järjestelmän talousarviosta, kehittämisestä ja toiminnasta.

7. Henkilötietoja käsitellään asetuksissa (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

24 artikla

1. Perustetaan kaksikäyttötuotteiden koordinointiryhmä, jonka puheenjohtajana on komission edustaja. Kukin jäsenvaltio nimeää edustajan tähän ryhmään. Koordinointiryhmä tutkii kaikki tämän asetuksen soveltamista koskevat asiat, jotka sen puheenjohtaja tai jäsenvaltion edustaja saattaa sen käsiteltäviksi.

2. Katsoessaan sen tarpeelliseksi kaksikäyttötuotteiden koordinointiryhmä kuulee viejiä, välittäjiä, teknisen avun toimittajia ja muita asianomaisia sidosryhmiä, joita tämä asetus koskee.

3. Kaksikäyttötuotteiden koordinointiryhmä perustaa tarvittaessa jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvia teknisiä asiantuntijaryhmiä tarkastelemaan valvonnan täytäntöönpanoon liittyviä erityiskysymyksiä, mukaan lukien liitteessä I vahvistettujen unionin valvontaluetteloiden ajantasaistamista koskevat kysymykset. Teknisten asiantuntijaryhmien on tarvittaessa kuultava viejiä, välittäjiä, teknisen avun toimittajia ja muita asianomaisia sidosryhmiä, joita tämä asetus koskee.

4. Komissio tukee lupavalmiuksien ja täytäntöönpanon valvontavalmiuksien kehittämistä koskevaa unionin ohjelmaa muun muassa kehittämällä yhteistyössä kaksikäyttötuotteiden koordinointiryhmän kanssa yhteisiä koulutusohjelmia jäsenvaltioiden virkamiehille.

25 artikla

1. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava aiheelliset toimenpiteet varmistaakseen tämän asetuksen asianmukaisen täytäntöönpanon. Jäsenvaltion on erityisesti säädettävä tämän asetuksen säännösten tai sen täytäntöön panemiseksi annettujen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista. Kyseisten seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

2. Kaksikäyttötuotteiden koordinointiryhmä perustaa täytäntöönpanon valvonnan koordinointimekanismin tukemaan tietojenvaihtoa ja suoraa yhteistyötä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja valvontaviranomaisten välillä, jäljempänä ’täytäntöönpanon valvonnan koordinointimekanismi’. Jäsenvaltiot ja komissio vaihtavat täytäntöönpanon valvonnan koordinointimekanismin puitteissa asiaankuuluvia tietoja, jos niitä on saatavilla, mukaan lukien tiedot 1 kohdan nojalla toteutettujen toimenpiteiden soveltamisesta, niiden luonteesta ja vaikutuksista, parhaiden käytäntöjen täytäntöönpanosta ja kaksikäyttötuotteiden luvattomasta viennistä ja/tai tämän asetuksen ja/tai asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön rikkomisesta.

Jäsenvaltiot ja komissio vaihtavat täytäntöönpanon valvonnan koordinointimekanismin puitteissa myös tietoja kansallisten valvontaviranomaisten parhaista käytännöistä, jotka koskevat riskiperusteisia tarkastuksia, kaksikäyttötuotteiden luvattoman viennin havaitsemista ja siihen liittyviä syytetoimia ja/tai tämän asetuksen ja/tai asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön mahdollista muuta rikkomista.

Täytäntöönpanon valvonnan koordinointimekanismin puitteissa tapahtuva tietojenvaihto on luottamuksellista.

VII LUKU

AVOIMUUS, TIEDOTUS, SEURANTA JA ARVIOINTI

26 artikla

1. Komissio ja neuvosto asettavat tarvittaessa saataville suuntaviivoja ja/tai suosituksia parhaista käytännöistä tässä asetuksessa tarkoitetuissa asioissa varmistaakseen unionin vientivalvontajärjestelmän tehokkuuden ja sen täytäntöönpanon yhdenmukaisuuden. Parhaita käytäntöjä koskevien suuntaviivojen ja/tai suositusten antamisesta viejille, välittäjille ja teknisen avun toimittajille vastaa se jäsenvaltio, jossa niillä on asuinpaikka tai johon ne ovat sijoittautuneet. Kyseisissä parhaita käytäntöjä koskevissa suuntaviivoissa ja/tai suosituksissa otetaan huomioon erityisesti pk-yritysten tiedontarpeet.

2. Komissio toimittaa yhteistyössä kaksikäyttötuotteiden koordinointiryhmän kanssa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta sekä kaksikäyttötuotteiden koordinointiryhmän toiminnasta, tutkimuksista ja kuulemisista. Kyseinen vuosikertomus on julkinen.

Vuosikertomuksessa on oltava tiedot tämän asetuksen mukaisista luvista (erityisesti niiden lukumäärästä ja arvosta eriteltyinä tuotelajin ja määräpaikan mukaan unionin ja kunkin jäsenvaltion tasolla) sekä epäämis- ja kieltämispäätöksistä. Vuosikertomuksessa on oltava myös tiedot hallinnosta (erityisesti henkilöstöstä, vaatimustenmukaisuus- ja tiedotustoimista, erityisistä lupa- tai luokitusvälineistä) sekä valvontatoimien täytäntöönpanon valvonnasta (etenkin rikkomisten ja seuraamusten lukumäärästä).

Verkkovalvontatuotteiden osalta vuosikertomuksessa on oltava erityiset tiedot luvista, erityisesti vastaanotettujen hakemusten lukumäärästä eriteltyinä tuotteiden mukaan, luvan myöntäneestä jäsenvaltiosta ja määräpaikoista, joita kyseiset hakemukset koskevat, sekä kyseisiä hakemuksia koskevista päätöksistä.

Vuosikertomukseen sisältyvät tiedot on esitettävä 3 kohdassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

Komissio ja neuvosto asettavat saataville suuntaviivoja menetelmistä tietojen keräämiseksi ja käsittelemiseksi vuosikertomuksen laatimista varten, mukaan lukien tuotelajien määrittämisestä ja täytäntöönpanon valvontatietojen saatavuudesta.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki aiheelliset tiedot tämän kertomuksen laatimista varten ottaen asianmukaisesti huomioon oikeudelliset vaatimukset henkilötietojen, kaupallisesti arkaluonteisten tietojen tai suojattujen puolustusta, ulkopolitiikkaa tai kansallista turvallisuutta koskevien tietojen suojasta. Euroopan tilastoista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 223/2009 (15) sovelletaan tämän artiklan nojalla vaihdettuihin tai julkaistuihin tietoihin.

4. Komissio arvioi tätä asetusta 10 päivän syyskuuta 2026 ja 10 päivän syyskuuta 2028 välisenä aikana ja esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksen tärkeimmistä havainnoista. Komissio arvioi 5 artiklaa 10 päivän syyskuuta 2024 jälkeen ja esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksen tärkeimmistä havainnoista.

VIII LUKU

VALVONTATOIMENPITEET

27 artikla

1. Kaksikäyttötuotteiden viejien on pidettävä yksityiskohtaisia rekistereitä tai luetteloita viennistään asianomaisessa jäsenvaltiossa voimassa olevan kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti. Näihin rekistereihin tai luetteloihin on sisällyttävä erityisesti kaupalliset asiakirjat, kuten kauppalaskut, tavaraluettelot sekä kuljetusasiakirjat ja muut toimitusasiakirjat, jotka sisältävät riittävät tiedot seuraavien seikkojen toteamiseksi:

a)	kaksikäyttötuotteiden kuvaus;

b)	kaksikäyttötuotteiden määrä;

c)	viejän ja vastaanottajan nimi ja osoite;

d)	kaksikäyttötuotteiden loppukäyttö ja loppukäyttäjä, jos nämä ovat tiedossa.

2. Välittäjien ja teknisen avun toimittajien on pidettävä asianomaisessa jäsenvaltiossa voimassa olevan kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti rekistereitä tai luetteloita välityspalveluista tai teknisestä avusta voidakseen pyynnöstä todistaa välityspalvelujen tai teknisen avun kohteena olleiden kaksikäyttötuotteiden kuvauksen, ajankohdan, jona tuotteet olivat tällaisten palvelujen kohteena, tällaisten tuotteiden ja palvelujen määräpaikan sekä maat, joita kyseiset palvelut koskivat.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut rekisterit tai luettelot ja asiakirjat on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan sen kalenterivuoden päättymisestä, jona vienti tapahtui tai jona välityspalvelut tarjottiin tai tekninen apu toimitettiin. Ne on esitettävä pyynnöstä toimivaltaiselle viranomaiselle.

4. Liitteeseen I sisältyvien kaksikäyttötuotteiden unionin sisäisiä siirtoja koskevat asiakirjat ja luettelot on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan sen kalenterivuoden päättymisestä, jona tuotteet siirrettiin, ja ne on esitettävä pyynnöstä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, josta tuotteet siirrettiin.

28 artikla

Tämän asetuksen oikean soveltamisen varmistamiseksi kunkin jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta sen toimivaltaiset viranomaiset voivat

a)	kerätä tietoja kaikista kaksikäyttötuotteita sisältävistä tilauksista ja liiketapahtumista;

todeta, sovelletaanko vientivalvontatoimenpiteitä asianmukaisesti, mikä voi erityisesti edellyttää valtuuksia päästä sellaisten henkilöiden tiloihin, joilla on vientitoimeen liittyvä intressi, tai välityspalvelujen tarjoamiseen osallistuvien välittäjien tiloihin 6 artiklassa vahvistetuissa olosuhteissa taikka teknisen avun toimittajien tiloihin 8 artiklassa vahvistetuissa olosuhteissa.

IX LUKU

YHTEISTYÖ KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA

29 artikla

1. Komissio ja jäsenvaltiot käyvät tarvittaessa vuoropuhelua kolmansien maiden kanssa edistääkseen valvonnan lähentämistä maailmanlaajuisesti.

Vuoropuhelulla voidaan tukea säännöllistä ja vastavuoroista yhteistyötä, myös tietojenvaihtoa ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa, kolmansien maiden kanssa sekä valmiuksien kehittämistä ja tiedottamista kolmansille maille. Vuoropuhelulla voidaan myös kannustaa kolmansia maita sitoutumaan tiukkaan vientivalvontaan, jota kehitetään monenvälisissä vientivalvontajärjestelmissä kansainvälisten parhaiden käytäntöjen esikuvaksi.

2. Rajoittamatta unionin ja kolmansien maiden välillä tehtyjen keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevien sopimusten tai pöytäkirjojen määräysten soveltamista neuvosto voi valtuuttaa komission neuvottelemaan kolmansien maiden kanssa sopimuksista, joissa määrätään tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan vastavuoroisesta tunnustamisesta.

Kyseiset neuvottelut käydään tapauksen mukaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 3 kohdassa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksessa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.

X LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

30 artikla

Tätä asetusta sovelletaan rajoittamatta päätöksen N:o 1104/2011/EU täydentämisestä 15 päivänä syyskuuta 2015 annetun komission delegoidun päätöksen soveltamista.

31 artikla

Kumotaan asetus (EY) N:o 428/2009.

Ennen 9 päivää syyskuuta 2021 tehtyihin lupahakemuksiin sovelletaan kuitenkin edelleen asetuksen (EY) N:o 428/2009 asiaa koskevia säännöksiä.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä VI olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

32 artikla

Tämä asetus tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä toukokuuta 2021.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. P. ZACARIAS

(1) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 25. maaliskuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 10. toukokuuta 2021.

(2) Neuvoston asetus (EY) N:o 428/2009, annettu 5 päivänä toukokuuta 2009, kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta (EUVL L 134, 29.5.2009, s. 1).

(3) Neuvoston yhteinen kanta 2008/944/YUTP, vahvistettu 8 päivänä joulukuuta 2008, sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä (EUVL L 335, 13.12.2008, s. 99).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(5) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/479, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2015, yhteisen vientimenettelyn käyttöönotosta (EUVL L 83, 27.3.2015, s. 34).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(9) Komission päätös (EU, Euratom) 2015/443, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, turvallisuudesta komissiossa (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 41).

(10) Komission päätös (EU, Euratom) 2015/444, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53).

(11) EUVL C 202, 8.7.2011, s. 13.

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1104/2011/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, julkisesti säännellyn palvelun käyttöehdoista Galileo-ohjelman mukaisesti perustetussa maailmanlaajuisessa satelliittinavigointijärjestelmässä (EUVL L 287, 4.11.2011, s. 1).

(13) Komission delegoitu asetus (EU) 2015/2446, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 täydentämisestä tiettyjä unionin tullikoodeksin säännöksiä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 1).

(14) Neuvoston asetus (EY) N:o 515/97, annettu 13 päivänä maaliskuuta 1997, jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi (EYVL L 82, 22.3.1997, s. 1).

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

LIITE I

TÄMÄN ASETUKSEN 3 ARTIKLASSA TARKOITETTUJEN KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN LUETTELO

Tähän liitteeseen sisältyvällä kaksikäyttötuotteiden luettelolla pannaan täytäntöön kansainvälisesti sovittu kaksikäyttötuotteiden valvonta, mukaan lukien Australia-ryhmä (1), ohjusteknologian valvontajärjestely (MTCR) (2), ydinalan viejämaiden ryhmä (NSG) (3), Wassenaarin järjestely (4) ja kemiallisten aseiden kieltosopimus (5).

SISÄLTÖ

I osa:

Yleiset huomautukset, akronyymit ja lyhenteet sekä määritelmät

II osa - Ryhmä 0

Ydinaineet, laitteistot ja laitteet

III osa - Ryhmä 1

Erityismateriaalit ja niihin liittyvät laitteet

IV osa - Ryhmä 2

Materiaalin käsittely

V osa - Ryhmä 3

Elektroniikka

VI osa - Ryhmä 4

Tietokoneet

VII osa - Ryhmä 5

Tietoliikenne ja ”tiedonsuojaus”

VIII osa - Ryhmä 6

Anturit ja laserit

IX osa - Ryhmä 7

Navigointi ja ilmailu

X osa - Ryhmä 8

Meriteknologia

XI osa - Ryhmä 9

Ilma- ja avaruusalusten työntövoima

I OSA - Yleiset huomautukset, akronyymit ja lyhenteet sekä määritelmät

YLEISET HUOMAUTUKSET LIITTEESEEN I

Sotilaskäyttöön suunniteltujen tai muunnettujen tuotteiden valvonta: ks. yksittäisten unionin jäsenvaltioiden ylläpitämät asiaankuuluvat asetarvikkeiden valvontaluettelot. Tässä liitteessä viittauksissa, joissa todetaan ”KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO”, tarkoitetaan samoja luetteloja.

Tässä liitteessä tarkoitettua valvontaa ei saa kiertää viemällä ei-valvonnanalaisia tavaroita (tuotantolaitos mukaan lukien), jotka sisältävät yhden tai useampia valvonnanalaisia komponentteja, kun valvonnanalainen komponentti on tavaran olennainen osa ja irrotettavissa tai käytettävissä toisiin tarkoituksiin.

Huom.

Arvioitaessa sitä, onko valvonnanalaista komponenttia tai komponentteja pidettävä olennaisina osina, on välttämätöntä tarkastella määrän, arvon ja teknologisen tietotaidon tekijöitä sekä muita erityisolosuhteita, jotka voisivat osoittaa valvonnanalaisen komponentin tai komponenttien olevan toimitettavien tuotteiden olennaisia osia.

Tässä liitteessä määriteltyihin tuotteisiin kuuluvat sekä uudet että käytetyt tuotteet.

Joissain tapauksissa kemikaalit on luetteloitu nimen ja CAS-numeron mukaan. Luetteloa sovelletaan kemikaaleihin, joilla on sama rakennekaava (mukaan lukien hydraatit) riippumatta nimestä tai CAS-numerosta. CAS-numerot on esitetty, jotta tietty kemikaali tai seos olisi helpompi tunnistaa nimikkeistöstä riippumatta. CAS-numeroita ei voida käyttää yksilöllisinä tunnisteina, koska joillakin tietyn luetteloidun kemikaalin muodoilla on eri CAS-numerot ja tiettyä luetteloitua kemikaalia sisältävillä seoksilla voi myös olla eri CAS-numerot.

YDINTEKNOLOGIAHUOMAUTUS (Ydth)

(Sovelletaan 0 ryhmän E osan yhteydessä.)

0 ryhmän valvonnanalaisiin tuotteisiin suoraan liittyvä ”teknologia” on valvonnanalainen 0 ryhmää koskevien säännösten mukaisesti.

”Teknologia” valvonnanalaisten tuotteiden ”kehittämistä”, ”tuotantoa” ja ”käyttöä” varten on valvonnanalaista myös silloin, kun se on sovellettavissa ei-valvonnanalaisiin tuotteisiin.

Tuotteiden hyväksyminen vientiin oikeuttaa myös tuotteiden käyttöönottoa, toimintaa, ylläpitoa ja korjausta varten tarvittavan vähimmäis”teknologian” viennin samalle loppukäyttäjälle.

”Teknologian” siirron valvonta ei koske ”julkista” tietoa tai ”tieteellistä perustutkimusta”.

YLEINEN TEKNOLOGIAHUOMAUTUS (YTH)

(Sovelletaan 1–9 ryhmien E osan yhteydessä.)

1–9 ryhmissä valvonnanalaisten tuotteiden ”kehitystä”, ”tuotantoa” tai ”käyttöä” varten ”tarvittavan””teknologian” vienti on valvonnanalaista 1–9 ryhmien säännösten mukaisesti.

Valvonnanalaisten tuotteiden ”kehittämistä”, ”tuotantoa” ja ”käyttöä” varten ”tarvittava””teknologia” on valvonnanalaista myös silloin, kun se on sovellettavissa ei-valvonnanalaisiin tuotteisiin.

Valvonta ei koske sitä vähimmäis”teknologiaa”, joka on välttämätön käyttöönottoa, toimintaa, ylläpitoa (tarkastusta) tai korjausta varten tuotteille, jotka eivät ole valvonnanalaisia tai joiden vienti on saatettu luvalliseksi.

Huom.

Tällä ei vapauteta 1E002.e, 1E002.f, 8E002.a ja 8E002.b kohdassa määriteltyä vastaavaa ”teknologiaa”.

”Teknologian” siirtojen valvonta ei koske ”julkista” tietoa, ”tieteellistä perustutkimusta” tai välttämätöntä vähimmäistietoa patenttihakemuksiin.

YDINVOIMAOHJELMISTOHUOMAUTUS

(Tämä huomautus kumoaa kaiken 0 ryhmän D osan asettaman valvonnanalaisuuden)

Tämän luettelon 0 ryhmän D osalla ei aseteta valvonnanalaiseksi ”ohjelmistoa”, joka on vähimmäis”kohdekoodi” (Object code), joka on välttämätön käyttöönottoa, toimintaa, ylläpitoa (tarkastusta) tai korjausta varten tuotteille, joiden vienti on saatettu luvalliseksi.

Tuotteiden hyväksyminen vientiin oikeuttaa myös tuotteiden käyttöönottoa, toimintaa, ylläpitoa (tarkastusta) ja korjausta varten tarvittavan vähimmäis”kohdekoodin” viennin samalle loppukäyttäjälle.

Huom.

Ydinvoimaohjelmistohuomautus ei vapauta 5 ryhmän 2 osassa (”Tiedonsuojaus”) määriteltyä ”ohjelmistoa”.

YLEINEN OHJELMISTOHUOMAUTUS (Yloh)

(Tämä huomautus kumoaa kaiken 1–9 ryhmien D osassa asetetun valvonnanalaisuuden.)

Tämän luettelon 1–9 ryhmissä ei aseteta valvonnanalaiseksi ”ohjelmistoja”, jotka:

Ovat yleisesti yleisön saatavissa:

Myydään vähittäismyyntipisteissä varastosta ja rajoituksetta:

a.	Käsikaupassa;

b.	Postimyynnissä;

c.	Elektronisesti tapahtuvassa myynnissä; tai

d.	Puhelinmyynnissä; ja

2.	On suunniteltu käyttäjän käyttöönotettaviksi ilman merkittävää toimittajan tukea;

Huom.

Yleisen ohjelmistohuomautuksen a kohdalla ei vapauteta 5 ryhmän 2 osassa (”Tiedonsuojaus”) määriteltyä ”ohjelmistoa”.

b.	Ovat ”julkisia” (In the public domain) tai

c.	Vähimmäis”kohdekoodi” (Object code), joka on välttämätön käyttöönottoa, toimintaa, ylläpitoa (tarkastusta) tai korjausta varten tuotteille, joiden vienti on saatettu luvalliseksi.

Huom.

Yleisen ohjelmistohuomautuksen c kohdalla ei vapauteta 5 ryhmän 2 osassa (”Tiedonsuojaus”) määriteltyä ”ohjelmistoa”.

YLEINEN ”TIEDONSUOJAUS”HUOMAUTUS (YTSH)

”Tiedonsuojaus” tuotteita tai -toimintoja olisi tarkasteltava ottaen huomioon 5 ryhmän 2 osassa olevat määräykset, vaikka kyseessä olisivat muiden tuotteiden komponentit, ”ohjelmistot” tai toiminnot.

ULKOASUA KOSKEVAT KÄYTÄNTEET EUROOPAN UNIONIN VIRALLISTA LEHTEÄ VARTEN

Toimielinten yhteisen julkaisukäsikirjassa esitettyjen sääntöjen mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä suomeksi julkaistavissa teksteissä

—

käytetään pilkkua erottamaan kokonaisluvut desimaaleista,

—	ryhmitellään luvun kokonaisosa kolmen numeron ryhmiin, joiden välissä on ohuke.

Tässä liitteessä esitetyssä tekstissä noudatetaan edellä kuvattua käytäntöä.

TÄSSÄ LIITTEESSÄ KÄYTETYT AKRONYYMIT JA LYHENTEET

Niiden akronyymien ja lyhenteiden osalta, joita käytetään määritellyistä termeistä, katso ”Tässä liitteessä käytettyjen termien määritelmät”.

AKRONYYMIT JA LYHENTEET

ABEC	Annular Bearing Engineers Committee
ABMA	American Bearing Manufacturers Association
ADC	Analogue-to-Digital Converter (analogi-digitaalimuunnin)
AGMA	American Gear Manufacturers’ Association
AHRS	Attitude and Heading Reference Systems (asennon ja suunnan referenssijärjestelmät)
AISI	American Iron and Steel Institute
ALE	Atomic Layer Epitaxy (atomikerroskasvatus)
ALU	Arithmetic Logic Unit (aritmetiikkayksikkö)
ANSI	American National Standards Institute
APP	Adjusted Peak Performance (mukautettu huipputehokkuus)
APU	Auxiliary Power Unit (apuvoimanlähde)
ASTM	American Society for Testing and Materials
ATC	Air Traffic Control (lennonohjaus)
BJT	Bipolar Junction Transistors (bipolaariset liitostransistorit)
BPP	Beam Parameter Product (sädeparametritulo)
BSC	Base Station Controller (tukiasemaohjain)
CAD	Computer-Aided-Design (tietokoneavusteinen suunnittelu)
CAS	Chemical Abstracts Service
CCD	Charge Coupled Device (varauskytketty)
CDU	Control and Display Unit (ohjaus- ja näyttöyksikkö)
CEP	Circular Error Probable (todennäköinen paikannuksen etäisyysvirhe)
CMM	Coordinate Measuring Machine (koordinaattimittauskone)
CMOS	Complementary Metal Oxide Semiconductor (komplementaariset metallioksidipuolijohdelaitteet)
CNTD	Controlled Nucleation Thermal Deposition (säädeltävä ydintymislämpöhajoaminen)
CPLD	Complex Programmable Logic Device (kompleksinen ohjelmoitava logiikkapiiri)
CPU	Central Processing Unit (keskusyksikkö)
CVD	Chemical Vapour Deposition (kemiallinen kaasufaasipinnoitus)
CW	Chemical Warfare (kemiallinen sodankäynti)
CW (for lasers)	Continuous Wave (jatkuva aalto (laserit))
DAC	Digital-to-Analogue Converter (digitaali-analogimuunnin)
DANL	Displayed Average Noise Level (keskimääräinen kohinataso)
DBRN	Data-Base Referenced Navigation
DDS	Direct Digital Synthesizer (suora digitaalinen syntetisaattori)
DMA	Dynamic Mechanical Analysis (dynaamis-mekaaninen analyysi)
DME	Distance Measuring Equipment (etäisyydenmittauslaite)
DMOSFET	Diffused Metal Oxide Semiconductor Field Effect Transistor (kaksoisdiffusoitu metallioksidipuolijohdekanavatransistori)
DS	Directionally Solidified (suunnatusti kiinteytetty)
EB	Exploding Bridge (räjähtävä siltajohdin)
EB-PVD	Electron Beam Physical Vapour Deposition (elektronisuihkun avulla tapahtuva fysikaalinen kaasufaasipinnoitus)
EBW	Exploding Bridge Wire (räjähtävä siltajohdinlanka)
ECM	Electro-Chemical Machining (sähkökemiallinen työstö)
EDM	Electrical Discharge Machines (kipinätyöstökoneet)
EFI	Exploding Foil Initiators (Räjähtävät kalvosytyttimet)
EIRP	Effective Isotropic Radiated Power (ekvivalenttinen isotrooppinen säteilyteho)
EMP	Electromagnetic Pulse (sähkömagneettinen pulssi)
ENOB	Effective Number of Bits (bittien tosiasiallinen määrä)
ERF	Electrorheological Finishing (elektroreologinen viimeistely)
ERP	Effective Isotropic Radiated Power (ekvivalenttinen säteilyteho)
ESD	Electrostatic Discharge (staattisen sähkön purkaus)
ETO	Emitter Turn-Off Thyristor (emitterillä sammutettava tyristori, ETO-tyristori)
ETT	Electrical Triggering Thyristor (ETT-tyristori)
EU	European Union (Euroopan unioni)
EUV	Extreme UltraViolet (äärimmäinen ultraviolettialue)
FADEC	Full Authority Digital Engine Control (digitaaliset moottorin ohjausjärjestelmät)
FFT	Fast Fourier Transform (nopea Fourier-muunnos)
FPGA	Field Programmable Gate Array (ohjelmoitava porttimatriisi)
FPIC	Field Programmable Interconnect (ohjelmoitava yhdyskomponentti)
FPLA	Field Programmable Gate Array (ohjelmoitava logiikkamatriisi)
FPO	Floating Point Operation (liukulukulaskutoimitus)
FWHM	Full-Width Half-Maximum (puoliarvoleveys)
GLONASS	Global Orbiting Navigation Satellite System (venäläinen navigointisatelliittijärjestelmä)
GNSS	Global Navigation Satellite System (globaali navigointisatelliittijärjestelmä)
GPS	Global Positioning System (globaali paikannusjärjestelmä)
GSM	Global System for Mobile Communications (digitaalinen matkaviestintästandardi, GSM-järjestelmä)
GTO	GateTurn-Off Thyristor (hiltalta sammutettava tyristori, GTO-tyristori)
HBT	Hetero-Bipolar Transistors (heterobipolaaritransistori)
HDMI	High-Definition Multimedia Interface (HDMI-liitäntästandardi)
HEMT	High Electron Mobility Transistor (korkean elektroniliikkuvuuden transistori)
ICAO	International Civil Aviation Organization (Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö)
IEC	International Electro-technical Commission (Kansainvälinen sähkötekniikan toimikunta)
IED	Improvised Explosive Device (omatekoinen räjähde)
IEEE	Institute of Electrical and Electronic Engineers
IFOV	Instantaneous-Field-Of-View (hetkellinen näkökenttä)
IGBT	Insulated Gate Bipolar Transistor (eristettyhilainen bipolaaritransistori)
IGCT	Integrated Gate Commutated Thyristor (integroitu hilalta kommutoiva tyristori, IGCT-tyristori)
IHO	International Hydrographic Organization (Kansainvälisen hydrografinen järjestö)
ILS	Instrument Landing System (mittarilaskeutumisjärjestelmä)
IMU	Inertial Measurement Unit (inertiamittausyksikkö)
INS	Inertial Navigation System (inertiasuunnistusjärjestelmä)
IP	Internet Protocol (internetprotokolla)
IRS	Inertial Reference System (inertiajärjestelmä)
IRU	Inertial Reference Unit (inertiayksikkö)
ISA	International Standard Atmosphere (kansainvälinen standardi-ilmakehä)
ISAR	Inverse Synthetic Aperture Radar (käänteisen synteettisen apertuurin tutka)
ISO	International Organization for Standardization (Kansainvälinen standardisoimisjärjestö)
ITU	International Telecommunication Union (Kansainvälinen televiestintäliitto)
JT	Joule-Thomson
LIDAR	Light Detecting and Ranging (valoon perustuva havainnointi ja etäisyyden mittaus)
LIDT	Laser Induced Damage Threshold (laseraltistuksen vauriokynnys)
LOA	Length Overall (suurin pituus)
LRU	Line Replaceable Unit (linjahuollossa vaihdettava yksikkö)
LTT	Light Triggering Thyristor (LTT-tyristori)
MLS	Microwave Landing Systems (mikroaaltolaskeutumisjärjestelmät)
MMIC	Monolithic Microwave Integrated Circuit (monoliittinen integroitu mikroaaltopiiri)
MOCVD	Metal Organic Chemical Vapour Deposition (metalliorgaaninen kemiallinen kaasufaasipinnoitus)
MOSFET	Metal-Oxide-Semiconductor Field Effect Transistor (metallioksidipuolijohdekanavatransistori)
MPM	Microwave Power Module (tehomittari)
MRF	Magnetorheological Finishing (magnetoreologinen viimeistely)
MRF	Minimum Resolvable Feature size (pienin erottuva kuvion koko)
MRI	Magnetic Resonance Imaging (magneettiresonanssikuvaus)
MTBF	Mean-Time-Between-Failures (keskimääräinen vikaväli)
MTTF	Mean-Time-To-Failure (keskimääräinen vioittumisaika)
NA	Numerical Aperture (numeerinen aukko)
NDT	Non-Destructive Test (ainetta rikkomaton testi)
NEQ	Net Explosive Quantity (nettoräjähdemäärä)
NIJ	National Institute of Justice
OAM	Operations, Administration or Maintenance (toiminta, hallinto tai ylläpito)
OSI	Open Systems Interconnection (avointen järjestelmien yhteenliittäminen)
PAI	Polyamide-imides (polyamidi-imidit)
PAR	Precision Approach Radar (tarkkuuslähestymistutka)
PCL	Passive Coherent Location (pssiiviset koherentit paikantamisjärjestelmät)
PDK	Process Design Kit (prosessisuunnittelusarja)
PIN	Personal Identification Number (henkilökohtainen tunnusnumero)
PMR	Private Mobile Radio (erillisradioverkko)
PVD	Chemical Vapour Deposition (fysikaalinen kaasufaasipinnoitus)
ppm	parts per million (miljoonasosa)
QAM	Quadrature-Amplitude-Modulation (kvadratuuri-amplitudi-modulaatio)
QE	Quantum Efficiency (kvanttihyötysuhde)
RAP	Reactive Atom Plasmas (reaktiiviset atomiplasmat)
RF	Radio Frequency (radiotaajuus)
rms	root mean square (neliöllinen keskiarvo)
RNC	Radio Network Controller (radioverkonohjain)
RNSS	Regional Navigation Satellite System (alueellinen navigointisatelliittijärjestelmä)
ROIC	Read-out Integrated Circuit (näyttöpiiri)
S-FIL	Step and Flash Imprint Lithography (askeltava optinen painokuviointi)
SAR	Synthetic Aperture Radar (synteettisen apertuurin tutka)
SAS	Synthetic Aperture Sonar (synteettisen apertuurin luotain)
SC	Single Crystal (yksikide-)
SCR	Silicon Controlled Rectifier (tyristori)
SFDR	Spurious Free Dynamic Range (hiriötön dynaaminen alue)
SHPL	Super High Powered Laser (suurteholaser)
SLAR	Sidelooking Airborne Radar (sivukulmatutka)
SOI	Silicon-on-Insulator (pii eristeen päällä)
SQUID	Superconducting Quantum Interference Device (suprajohtava kvantti-interferenssilaite)
SRA	Shop Replaceable Assembly (korjaamolla vaihdettava kokoonpano)
SRAM	Static Random Access Memory (staattinen luku-/kirjoitusmuisti)
SSB	Single Sideband (yksisivukaista)
SSR	Secondary Surveillance Radar (toisiovalvontatutka)
SSS	Side Scan Sonar (viistokaikuluotain)
TIR	Total Indicated Reading (koko näyttöalue)
TVR	Transmitting Voltage Response (lähetysjännitevaste)
u	Atomic Mass Unit (atomimassayksikkö)
UPR	Unidirectional Positioning Repeatability (yhdensuuntainen asemoinnin toistettavuus)
UTS	Ultimate Tensile Strength (murtovetolujuus)
UV	Ultraviolet (ultravioletti)
VJFET	Vertical Junction Field Effect Transistor (vertikaaliset liitoskanavatransistorit)
VOR	Very High Frequency Omni-Directional Range (VHF-monisuuntamajakka)
WHO	World Health Organization (Maailman terveysjärjestö)
WLAN	Wireless Local Area Network (langaton lähiverkko)

TÄSSÄ LIITTEESSÄ KÄYTETTYJEN TERMIEN MÄÄRITELMÄT

II OSA Ryhmä 0

RYHMÄ 0 – YDINAINEET, LAITTEISTOT JA LAITTEET

0A Järjestelmät, laitteet ja komponentit

0A001

Seuraavat ”ydinreaktorit” ja niitä varten erityisesti suunnitellut ja valmistetut komponentit:

a.	”Ydinreaktorit”;

b.	Sellaiset metalliset astiat tai niiden merkittävät rakenne-elementit, mukaan lukien reaktoripaineastian kansi, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu sisältämään ”ydinreaktorin” sydän;

c.	Käsittelylaitteet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu polttoaineen viemiseksi ”ydinreaktoriin” tai polttoaineen poistamiseksi sieltä;

d.	Säätösauvat, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu halkeamisprosessin säätämiseksi ”ydinreaktorissa”, sauvojen tuki- ja ripustusrakenteet, säätösauvojen käyttökoneistot ja ohjausputket;

e.	Paineputket, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu sisältämään ”ydinreaktorin” polttoaine-elementtejä ja primäärijäähdytettä;

Putket tai putkisarjat, jotka on valmistettu zirkoniummetallista tai -seoksesta ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäväksi polttoaineen suojakuorena ”ydinreaktorissa” yli 10 kg:n määrinä;

Huom.

Zirkoniumpaineputket, ks. 0A001.e, ja kuumennuskammion putket, ks. 0A001.h.

g.	Jäähdytepumput, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu ”ydinreaktorin” primäärijäähdytteen kierrättämiseksi;

”Ydinreaktorin sisäosat”, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi ”ydinreaktorissa”, mukaan lukien sydämen tukirakenteet, polttoainekanavat, kuumennuskammion putket, termiset suojat, verholevyt, sydänritilät ja diffuuserilevyt;

Tekn. huom.

0A001.h kohdassa ’ydinreaktorin sisäosat’ tarkoittaa mitä tahansa reaktoriastiassa olevaa merkittävää rakennetta, jolla on yksi tai useampi seuraavanlaisista tehtävistä: sydämen tukeminen, polttoaineen paikallaan pitäminen, primäärijäähdytteen virtauksen ohjaus, toimiminen reaktoriastian säteilysuojana ja sydämessä olevien instrumentointilaitteiden ohjaaminen.

Seuraavat lämmönvaihtimet:

1.	Höyrystimet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu ”ydinreaktorin” primääri- tai välijäähdytyspiiriä varten;

2.	Muut lämmönvaihtimet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi ”ydinreaktorin” primäärijäähdytyspiirissä;

Huom.

0A001.i kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi lämmönvaihtimia reaktorin tukijärjestelmiä varten, esim. hätäjäähdytysjärjestelmää tai jälkilämmön jäähdytysjärjestelmää.

j.	Neutroninilmaisimet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu ”ydinreaktorin” sydämessä vallitsevan neutronivuon määrittämiseen;

’Ulkoiset termiset suojat’, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäväksi ”ydinreaktorissa” lämpöhäviön vähentämiseksi ja myös reaktorin suojarakennuksen suojaamiseksi.

Tekn. huom.

0A001.k kohdassa ’ulkoiset termiset suojat’ tarkoittavat reaktoriastian päälle sijoitettuja suuria rakenteita, jotka vähentävät lämpöhäviötä reaktorista ja alentavat lämpötilaa reaktorin suojarakennuksessa.

0B Testaus-, tarkastus- ja tuotantolaitteet

0B001

Seuraavat laitokset ”luonnonuraanin”, ”köyhdytetyn uraanin” tai ”erityisten halkeamiskelpoisten aineiden” isotooppien erotusta varten ja niitä varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet ja komponentit:

Seuraavat laitokset, jotka on erityisesti suunniteltu ”luonnonuraanin”, ”köyhdytetyn uraanin” tai ”erityisten halkeamiskelpoisten aineiden” isotooppien erotusta varten:

1.	Kaasusentrifugierotuslaitos;

2.	Kaasudiffuusioerotuslaitos;

3.	Aerodynaaminen erotuslaitos;

4.	Kemialliseen vaihtoon perustuva erotuslaitos;

5.	Ionivaihtoon perustuva erotuslaitos;

6.	Atomihöyryn ”laser”viritykseen perustuva isotooppierotuslaitos;

7.	Molekyylien ”laser”viritykseen perustuva isotooppierotuslaitos;

8.	Plasmaerotuslaitos;

9.	Sähkömagneettinen erotuslaitos;

Seuraavat kaasusentrifugit sekä rakenteet ja komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi kaasusentrifugierotusprosessissa:

Tekn. huom.

0B001.b kohdassa ’korkean lujuus/tiheys-suhteen aineella’ tarkoitetaan jotakin seuraavista:

1.	Maraging-teräs, jonka vetomurtolujuus on vähintään 1,95 GPa;

2.	Alumiiniseokset, joiden vetomurtolujuus on vähintään 0,46 GPa; tai

3.	”Kuitu- tai säiemateriaalit”, joiden ”ominaiskimmokerroin” on suurempi kuin 3,18 × 106 m ja ”ominaisvetolujuus” suurempi kuin 7,62 × 104 m;

1.	Kaasusentrifugit;

2.	Täydelliset roottorikokoonpanot;

3.	Roottoriputkisylinterit, joiden seinien paksuus on enintään 12 mm ja halkaisija 75–650 mm ja jotka on valmistettu ’korkean lujuus/tiheys-suhteen aineista’;

4.	Renkaat tai palkeet, joiden seinämän paksuus on enintään 3 mm sekä halkaisija 75–650 mm ja jotka on suunniteltu tukemaan paikallisesti roottoriputkea tai liittämään useita putkia yhteen ja jotka on valmistettu ’korkean lujuus/tiheys-suhteen aineista’;

5.	Ohjauslevyt, joiden halkaisija on 75–650 mm ja jotka on tarkoitettu asennettavaksi roottoriputken sisään ja jotka on valmistettu ’korkean lujuus/tiheys-suhteen aineista’;

6.	Roottoriputken ylä- tai alalaipat, joiden halkaisija on 75–650 mm ja jotka on valmistettu ’korkean lujuus/tiheys-suhteen aineista’;

Seuraavat magneettiset ripustuslaakerit:

Laakerikokoonpanot, jotka koostuvat ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” valmistettuun tai sellaisella suojattuun koteloon ripustetusta rengasmaisesta magneetista ja jotka sisältävät vaimentavan väliaineen ja joissa magneetti kytkeytyy napakappaleeseen tai toiseen roottorin yläkanteen kiinnitettyyn magneettiin;

b.	Aktiiviset magneettiset laakerit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi kaasusentrifugeissa;

8.	Erityisvalmisteiset laakerit, jotka koostuvat vaimentimelle asennetusta laakeritappi-kuppi-kokoonpanosta;

9.	Sylintereistä koostuvat molekylaariset pumput, joissa on sisäisesti koneistettuja tai puristettuja kierrerihlauksia ja sisäisesti koneistettuja porausreikiä;

10.	Monivaiheisten vaihtovirralla toimivien hystereesi- (tai reluktanssi-) moottorien renkaan muotoiset moottoristaattorit tahtikäyttöön tyhjiössä vähintään 600 Hz:n taajuusalueella tai vähintään 40 VA:n tehoalueella;

11.	Kaasusentrifugin roottoriputkikokoonpanon sentrifugikotelo, joka koostuu jäykästä sylinteristä, jonka seinämän paksuus on enintään 30 mm ja jonka tarkkuuskoneistetut päädyt ovat keskenään samansuuntaiset ja kohtisuorassa sylinterin pituusakseliin nähden enintään 0,05 asteen kulmassa;

12.	Kauhakerääjät, jotka koostuvat erityisesti suunnitelluista tai valmistetuista putkista UF6-kaasun poistamiseksi sentrifugiroottoriputken sisältä Pitot’n putken toimintaperiaatteella ja jotka voidaan kiinnittää kaasunpoiston keskusjärjestelmään;

13.

Taajuusmuuntimet (konvertterit tai invertterit), jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu syöttämään kaasusentrifugirikastukseen tarkoitettuja moottorin staattoreita ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet, ja tällaisia muuntimia varten erityisesti suunnitellut komponentit:

a.	Monivaiheinen ulostulo vähintään 600 Hz; ja

b.	Erittäin stabiili (taajuuden hallinta parempi kuin 0,2 %);

14.

Seuraavat sulku- ja säätöventtiilit:

a.	Sulkuventtiilit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu toimimaan yksittäisen kaasusentrifugin UF6-kaasun syötteestä, tuotteesta tai jätteestä;

Paljetiivisteillä varustetut sulku- tai säätöventtiilit, jotka on valmistettu ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä ja joiden sisähalkaisija on 10–160 mm ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäväksi kaasusentrifugirikastuslaitosten pää- tai apujärjestelmissä;

Seuraavat laitteet ja komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu kaasudiffuusioerotusprosessia varten:

1.	Huokoisista metallisista, polymeerisista tai keraamisista ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” valmistetut kaasudiffuusiosulut, joiden huokosten koko on 10–100 nm ja paksuus enintään 5 mm sekä putkimaisten muotojen halkaisija enintään 25 mm;

2.	Kaasudiffuusioyksikön kotelot, jotka on valmistettu ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä;

3.	Kompressorit tai kaasupuhaltimet, joiden UF6-imuteho on vähintään 1 m3/min, poistopaine enintään 500 kPa ja painesuhde enintään 10:1 ja jotka on tehty ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä;

4.	Pyörivien akselien tiivisteet kompressoreihin ja puhaltimiin, jotka on määritelty 0B001.c.3 kohdassa ja suunniteltu salpakaasun sisäänvuotonopeudelle, joka on alle 1 000 cm3/min;

5.	Lämmönvaihtimet, jotka on valmistettu ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä ja jotka on suunniteltu toimimaan vuotonopeudella, joka on alle 10 Pa tunnissa 100 kPa:n paine-eron vallitessa;

6.	Paljetiivisteillä varustetut manuaaliset tai automaattiset sulku- tai säätöventtiilit, jotka on valmistettu ”UF6 -korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä;

Seuraavat laitteet ja komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu aerodynaamista erotusprosessia varten:

1.	Raonmuotoisista kaarevista kanavista tehdyt erotussuuttimet, joiden kaarevuussäde on alle 1 mm ja jotka ovat UF6-korroosiokestoisia sekä joissa on veitsenterä, joka erottaa suuttimen läpi virtaavan kaasun kahdeksi virraksi;

2.	Sylinterimäiset tai kartiomaiset putket (pyörreputket), jotka on valmistettu ”UF6 -korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä ja joilla on yksi tai useampi tangentiaalinen sisäänmenoaukko;

3.	Kompressorit tai kaasupuhaltimet, jotka on valmistettu ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä, ja pyörivien akselien tiivisteet niihin;

4.	”UF6-korroosiota kestävistä aineista” valmistetut tai niillä suojatut lämmönvaihtimet;

5.	”UF6-korroosiota kestävistä aineista” valmistetut tai niillä suojatut erotuselementtien kotelot pyörreputkia tai erotussuuttimia varten;

6.	Paljetiivisteillä varustetut manuaaliset tai automaattiset sulku- tai säätöventtiilit, jotka on valmistettu ”UF6 -korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä ja joiden halkaisija on vähintään 40 mm;

Prosessijärjestelmät UF6-kaasun erottamiseksi kantokaasusta (vety tai helium) 1 ppm:n tai alhaisempaan UF6-pitoisuuteen, mukaan lukien:

a.	Kryogeeniset lämmönvaihtimet ja kryoerottimet, jotka kykenevät toimimaan 153 K:n (-120 °C:n) tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa;

b.	Kryogeeniset jäähdytinyksiköt, jotka kykenevät toimimaan 153 K:n (-120 °C:n) tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa;

c.	Erotussuutin- tai pyörreputkiyksiköt UF6-kaasun erottamiseksi kantokaasusta;

d.	UF6-kylmäloukut, jotka pystyvät jäädyttämään UF6-kaasun;

Seuraavat laitteet ja komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu kemialliseen vaihtoon perustuvaa erotusprosessia varten:

1.	Nopeavaihtoiset neste-neste-pulssikolonnit, joiden saosaika vaihetta kohti on enintään 30 s ja jotka kestävät vahvaa suolahappoa (esim. sopivista muoviaineista kuten fluoratuista hiilivetypolymeereistä tai lasista valmistetut tai niillä vuoratut);

2.	Nopeavaihtoiset neste-neste-keskipakokontaktorit, joiden saosaika vaihetta kohti on enintään 30 s ja jotka kestävät vahvaa suolahappoa (esim. sopivista muoviaineista kuten fluoratuista hiilivetypolymeereistä tai lasista valmistetut tai niillä vuoratut);

3.	Vahvoja suolahappoliuoksia kestävät sähkökemialliset pelkistyskennot, jotka soveltuvat yhden valenssitilan uraanin pelkistämiseen toiseen valenssitilaan;

Sähkökemialliset pelkistyskennojen syöttölaitteet U+4-ionien erottamiseksi orgaanisesta virrasta ja ne prosessivirran kanssa kosketuksissa olevat laitteet, jotka on valmistettu sopivista aineista (esim. lasi, fluorihiilipolymeerit, polyfenyylisulfaatti, polyeetterisulfoni ja hartsikyllästetty grafiitti) tai suojattu niillä;

5.	Hyvin puhdistetun uraanikloridiliuoksen tuottamiseen tarkoitetut syötön valmistelujärjestelmät, jotka koostuvat puhdistukseen tarkoitetuista liuotus-, uutin- ja/tai ioninvaihtolaitteista sekä U+6- tai U+4-uraanin pelkistämiseen U+3-uraaniksi soveltuvista elektrolyyttisistä kennoista;

6.	Uraanin hapettamisjärjestelmät U+3-uraanin hapettamiseksi U+4-uraaniksi;

Seuraavat laitteet ja komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu ionivaihtoon perustuvaa erotusprosessia varten:

Nopeasti reagoivat ioninvaihtohartsit, kalvomaiset tai huokoiset makroverkkomaiset hartsit, joissa aktiiviset kemialliset vaihtoryhmät on rajoitettu ei-aktiivisen huokoisen tukirakenteen pinnoitteeksi, ja muut komposiittirakenteet missä tahansa sopivassa muodossa, mukaan lukien partikkelit ja kuidut, joiden halkaisija on enintään 0,2 mm ja suunniteltu vaihtopuoliintumisaika on alle 10 s ja jotka kestävät vahvaa suolahappoa ja kykenevät toimimaan 373–473 K:n (100–200 °C:n) lämpötila-alueella;

(Sylinterinmuotoiset) ioninvaihtokolonnit, joiden halkaisija on yli 1 000 mm ja jotka on valmistettu vahvaa suolahappoa kestävistä aineista (esim. titaani tai fluorihiilimuovit) tai suojattu niillä ja jotka kykenevät toimimaan 373–473 K:n (100–200 °C:n) lämpötila-alueella ja yli 0,7 MPa:n paineessa;

3.	Ioninvaihtotakaisinvirtausjärjestelmät (kemialliset tai sähkökemialliset hapetus- tai pelkistysjärjestelmät) kemiallisten pelkistys- tai hapetusaineiden talteenottamiseksi ioninvaihtoon perustuvissa rikastuskaskadeissa;

Seuraavat laitteet ja komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu laseriin perustuvaa erotusprosessia varten, jossa käytetään atomihöyryn laserviritykseen perustuvaa isotooppierotusta:

1.	Uraanimetallin höyrystämisjärjestelmät, jotka on suunniteltu tuottamaan vähintään 1 kW:n teho kohteessa laserrikastuksessa käyttöä varten;

Sulan tai höyrystyneen uraanimetallin käsittelyjärjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käsittelemään sulaa uraania, sulia uraaniseoksia tai uraanimetallihöyryä laserrikastuksessa käyttöä varten, ja erityisesti niitä varten suunnitellut komponentit;

HUOM.

KATSO MYÖS 2A225 KOHTA.

Nestemäisessä tai kiinteässä muodossa olevan uraanimetallin kokoamiseen tarkoitetut tuote- ja jätekerääjäkokoonpanot, jotka on valmistettu uraanimetallihöyryn tai nestemäisen uraanin korroosiota ja lämpöä kestävistä aineista, kuten yttriumoksidilla pinnoitetusta grafiitista tai tantaalista, tai suojattu niillä;

4.	Erotusyksikön kotelot (sylinterinmuotoiset tai suorakulmaiset astiat), joihin voidaan sijoittaa uraanimetallin höyrystin, elektronisuihkutykki ja tuote- ja jätekerääjät;

Uraani-isotooppien erottamiseen erityisesti suunnitellut ja valmistetut ”laserit” tai ”laser” järjestelmät, joissa oleva taajuusspektrin stabilointi mahdollistaa pitkäaikaisen käytön;

HUOM.

KATSO MYÖS 6A005 JA 6A205 KOHTA.

Seuraavat laitteet ja komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu laseriin perustuvaa erotusprosessia varten, jossa käytetään molekyylien laserviritykseen perustuvaa isotooppierotusta:

1.	Ääntä nopeammilla virtauksilla toimivat paisuntasuuttimet, joilla voidaan jäähdyttää UF6:n ja kantokaasun seokset 150 K:n (-123 °C:n) tai sitä alhaisempaan lämpötilaan ja jotka on valmistettu ”UF6-korroosiota kestävistä aineista”;

2.	Tuote- tai jätekerääjäkomponentit tai -laitteet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraanimateriaalin tai uraanijätemateriaalin keräämistä varten laservalolla valaisun jälkeen ja jotka on valmistettu ”UF6-korroosiota kestävistä aineista”;

3.	Kompressorit, jotka on valmistettu ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä, ja niihin soveltuvat pyörimisakselien tiivisteet;

4.	Laitteet UF5:n (kiinteä aine) fluoraamiseksi UF6:ksi (kaasu);

Prosessijärjestelmät UF6:n erottamiseksi kantokaasusta (esim. typestä, argonista tai muusta kaasusta) mukaan lukien:

a.	Kryogeeniset lämmönvaihtimet ja kryoerottimet, jotka kykenevät toimimaan 153 K:n (-120 °C:n) tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa;

b.	Kryogeeniset jäähdytinyksiköt, jotka kykenevät toimimaan 153 K:n (-120 °C:n) tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa;

c.	UF6-kylmäloukut, jotka pystyvät jäädyttämään UF6-kaasun;

Uraani-isotooppien erottamiseen erityisesti suunnitellut ja valmistetut ”laserit” tai ”laser” järjestelmät, joissa oleva taajuusspektrin stabilointi mahdollistaa pitkäaikaisen käytön;

HUOM.

KATSO MYÖS 6A005 JA 6A205 KOHTA.

Seuraavat plasmaerotusmenetelmää varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet ja komponentit:

1.	Ionien tuottamiseen tai kiihdyttämiseen soveltuvat mikroaaltoteholähteet ja antennit, joiden lähtötaajuus on enemmän kuin 30 GHz ja keskimääräinen lähtöteho suurempi kuin 50 kW;

2.	Radiotaajuusioninvirityskelat, jotka toimivat yli 100 kHz:n taajuuksilla ja kykenevät käsittelemään yli 40 kW:n keskimääräisen tehon;

3.	Uraaniplasman synnyttämiseen soveltuvat järjestelmät;

4.	Ei käytössä;

5.	Kiinteässä muodossa olevan uraanimetallin tuote- ja jätekerääjäkokoonpanot, jotka on valmistettu uraanihöyryn korroosiota ja lämpöä kestävistä aineista, kuten yttriumoksidilla pinnoitetusta grafiitista tai tantaalista, tai suojattu niillä;

6.	Erotusyksikön (sylinterimäinen) kotelo, johon voidaan sijoittaa uraaniplasmalähde, radiotaajuinen ajokela ja tuote- ja jätekerääjät ja joka on tehty sopivasta ei-magneettisesta aineesta (esim. ruostumattomasta teräksestä);

Seuraavat sähkömagneettista isotooppierotusmenetelmää varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet ja komponentit:

Joko yhden tai useita ionisuihkuja synnyttävät ionilähteet, jotka koostuvat höyrylähteestä, ionisaattorista ja suihkun kiihdyttimestä, jotka on valmistettu sopivasta ei-magneettisesta aineesta (esim. grafiitista, ruostumattomasta teräksestä tai kuparista) ja jotka kykenevät tuottamaan vähintään 50 mA:n kokonaisionivirran;

2.	Rikastetun tai köyhdytetyn uraani-ionisuihkun keräyslevyt, jotka koostuvat kahdesta tai useammasta raosta ja keräystaskusta ja jotka on valmistettu sopivista ei-magneettisista aineista (esim. grafiitista tai ruostumattomasta teräksestä);

3.	Uraanin sähkömagneettisten erotusyksiköiden tyhjiökotelot, jotka on valmistettu ei-magneettisista aineista (esim. ruostumattomasta teräksestä) ja suunniteltu toimimaan 0,1 Pa:n tai sitä alhaisemmissa paineissa;

4.	Magneettinapakappaleet, joiden halkaisija on yli 2 m;

Ionilähteisiin tarvittavat suurjänniteteholähteet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.	Kykenevät toimimaan jatkuvasti;

b.	Ulostulojännite vähintään 20 000 V;

c.	Ulostulovirta vähintään 1 A; ja

d.	Jännitteen stabiilisuus parempi kuin 0,01 % kahdeksan tunnin jakson aikana;

HUOM.

KATSO MYÖS 3A227 KOHTA.

Magneettien teholähteet (suuritehoiset, tasavirta-), joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.	Kykenevät toimimaan jatkuvasti siten, että lähtövirta on vähintään 500 A jännitteen ollessa vähintään 100 V; ja

b.	Virran tai jännitteen stabiilisuus parempi kuin 0,01 % kahdeksan tunnin jakson aikana;

HUOM.

KATSO MYÖS 3A226 KOHTA.

0B002

Seuraavat kohdassa 0B001 määriteltyjä isotooppierotuslaitoksia varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut, ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tehdyt tai niillä suojatut apujärjestelmät, laitteet ja komponentit:

a.	Autoklaavit, uunit tai järjestelmät, joita käytetään UF6:n syöttämiseen rikastusprosessiin;

b.	Kiinteyttimet (desublimaattorit) tai kylmäloukut, joita käytetään UF6:n poistamiseen rikastusprosessista myöhempää lämmittämällä tapahtuvaa siirtoa varten;

c.	Tuote- ja jäteasemat UF6:n siirtämiseksi säilytysastioihin;

d.	Nesteytys- tai kiinteytysasemat, joita käytetään poistamaan UF6 väkevöintiprosessista puristamalla, jäähdyttämällä ja muuntamalla UF6 nestemäiseen tai kiinteään olomuotoon;

e.	Putkisto- ja kokoojajärjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu UF6:n käsittelyyn kaasudiffuusio-, sentrifugi- ja aerodynaamisen erotuslaitoksen kaskadissa;

Seuraavat tyhjiöjärjestelmät ja -pumput:

1.	Tyhjiöjakoputket, tyhjiökokoojat tai tyhjiöpumput, joiden imukyky on vähintään 5 m3/min;

2.	Tyhjiöpumput, jotka on erityisesti suunniteltu käytettäväksi UF6:ta sisältävässä ilmakehässä ja jotka on valmistettu ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä; tai

3.	Tyhjiöjakoputkista, tyhjiökokoojista tai tyhjiöpumpuista koostuvat tyhjiöjärjestelmät, jotka on suunniteltu käytettäväksi UF6:ta sisältävässä ilmakehässä;

UF6-massaspektrometrit/ionilähteet, jotka kykenevät ottamaan jatkuvatoimisesti näytteitä UF6-kaasun virrasta ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.	Ne kykenevät mittaamaan ioneja, joiden atomipaino on vähintään 320, ja niiden resoluutio on parempi kuin 1 osa 320:stä;

2.	Ionilähteet, jotka on valmistettu nikkelistä, nikkelikupariseoksesta, jonka nikkelipitoisuus on vähintään 60 painoprosenttia, tai nikkelikromiseoksesta, tai suojattu niillä;

3.	Elektronipommitukseen perustuva ionisointilähde; ja

4.	Isotooppianalyysiin soveltuva kokoojajärjestelmä.

0B003

Uraanin konversiolaitos ja erityisesti sitä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet seuraavasti:

a.	Järjestelmät, joilla uraanimalmikonsentraatit voidaan muuttaa UO3:ksi;

b.	Järjestelmät, joilla UO3 voidaan muuttaa UF6:ksi;

c.	Järjestelmät, joilla UO3 voidaan muuttaa UO2:ksi;

d.	Järjestelmät, joilla UO2 voidaan muuttaa UF4:ksi;

e.	Järjestelmät, joilla UF4 voidaan muuttaa UF6:ksi;

f.	Järjestelmät, joilla UF4 voidaan muuttaa uraanimetalliksi;

g.	Järjestelmät, joilla UF6 voidaan muuttaa UO2:ksi;

h.	Järjestelmät, joilla UF6 voidaan muuttaa UF4:ksi;

i.	Järjestelmät, joilla UO2 voidaan muuttaa UCl4:ksi;

0B004

Raskaan veden, deuteriumin ja deuteriumyhdisteen tuotanto- tai konsentrointilaitos ja sitä varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet ja komponentit seuraavasti:

Raskaan veden, deuteriumin tai deuteriumyhdisteen tuotantolaitos seuraavasti:

1.	Vesi-rikkivety-erotuslaitokset;

2.	Ammoniakki-vety-erotuslaitokset;

Seuraavat laitteet ja komponentit:

1.	Vesi-rikkivety-erotustornit, joiden halkaisija on vähintään 1,5 m ja jotka kykenevät toimimaan vähintään 2 MPa:n paineessa;

Rikkivetykaasun (eli yli 70 painoprosenttia rikkivetyä H2S:ää sisältävän kaasun) kierrätykseen soveltuvat yksivaiheiset pienipaineiset (0,2 MPa) keskipakopuhaltimet tai kompressorit, joiden tilavuusvirta on vähintään 56 m3/s niiden toimiessa vähintään 1,8 MPa:n imua vastaavassa paineessa ja jotka on varustettu H2S-märkäkäyttöön suunnitelluilla tiivisteillä;

3.	Ammoniakki-vety-erotustornit, joiden korkeus on vähintään 35 m ja halkaisija 1,5–2,5 m ja jotka kykenevät toimimaan yli 15 MPa:n paineessa;

4.	Tornien sisäiset osat, mukaan lukien kosketuspinnat, ja vaihepumput, mukaan lukien upotettavat pumput, jotka soveltuvat raskaan veden valmistukseen ammoniakki-vety-erotusprosessin avulla;

5.	Ammoniakkikrakkerit, joiden käyttöpaine on vähintään 3 MPa ja jotka soveltuvat raskaan veden valmistukseen ammoniakki-vety-erotusprosessin avulla;

6.	Infrapuna-absorptioanalysaattorit, jotka kykenevät jatkuvaan vety-deuterium-suhteen mittaamiseen, kun deuteriumpitoisuus on vähintään 90 paino-%;

7.	Katalyyttipolttimet, joilla väkevöity deuterium muutetaan raskaaksi vedeksi ammoniakki-vety-erotusprosessin avulla;

8.	Täydelliset järjestelmät tai niiden kolonnit, joilla parannetaan raskaan veden laatua, raskaan veden deuteriumpitoisuuden konsentroimiseksi reaktoriluokkaan;

9.	Ammoniakin syntetisointikonvertterit tai ammoniakin syntetisointiyksiköt, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu raskaan veden valmistukseen ammoniakki-vety-erotusprosessin avulla.

0B005

”Ydinreaktorin” polttoaine-elementtien valmistukseen erityisesti suunniteltu laitos ja sitä varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet.

Tekn. huom.

”Ydinreaktorin” polttoaine-elementtien valmistukseen erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet sisältävät laitteet, jotka:

1.	Tavallisesti ovat suoraan yhteydessä ydinaineiden tuotantovirtaan tai suoraan prosessoivat tai valvovat sitä;

2.	Sulkevat ydinaineet ilmatiiviisti suojakuoren sisään;

3.	Tarkistavat suojakuoren eheyden tai sulkemisen ilmatiiviyden;

4.	Tarkistavat suljetun polttoaineen viimeistelyn; tai

5.	Joita käytetään reaktorielementtien kokoonpanoon.

0B006

”Ydinreaktorin” säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelylaitos ja sitä varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet ja komponentit.

Huom

. 0B006 kohtaan kuuluvat:

a.	”Ydinreaktorin” säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelylaitos sekä laitteet ja komponentit, jotka tavallisesti ovat suoraan yhteydessä säteilytettyyn polttoaineeseen ja pääasiallisiin ydinaineiden ja fissiotuotteiden prosessivirtoihin ja suoraan ohjaavat niitä;

b.	Polttoaine-elementtien suojakuoren poistolaitteet ja paloittelu- tai pilkkomiskoneet, ts. kauko-ohjatut laitteet, jotka leikkaavat, paloittelevat tai katkovat ”ydinreaktorien” säteilytettyjä polttoainekokoonpanoja, -nippuja tai -sauvoja;

Liuotintankit tai liuotinastiat, joissa käytetään mekaanisia laitteita, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu ”ydinreaktorien” säteilytetyn polttoaineen liuottamiseen ja jotka kykenevät kestämään kuumia, voimakkaasti syövyttäviä nesteitä ja joita voidaan täyttää, käyttää ja huoltaa kauko-ohjatusti;

Uuttimet, kuten pulsoidut tai pakatut kolonnit, sekoitussaostimet tai keskipakokontaktorit, jotka kestävät typpihapon syövyttäviä vaikutuksia ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäväksi säteilytetyn ”luonnonuraanin”, ”köyhdytetyn uraanin” ja ”erityisten halkeamiskelpoisten aineiden” jälleenkäsittelylaitoksessa;

Säilytys- tai varastoastiat, jotka on erityisesti suunniteltu kriittisyysturvallisiksi ja kestämään typpihapon syövyttäviä vaikutuksia;

Tekn. huom.

Säilytys- tai varastoastioilla voi olla seuraavat ominaisuudet:

1.	Seinämien tai sisärakenteiden booriekvivalenttipitoisuus (laskettuna 0C004:ää koskevassa huomautuksessa olevan kaavan mukaisesti kaikkien olennaisten elementtien osalta) vähintään kaksi prosenttia;

2.	Sylinterimäisen astian halkaisija enintään 175 mm; tai

3.	Joko laatta- tai rengasmaisen astian leveys enintään 75 mm;

f.	Neutronimittausjärjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu integroitaviksi ja käytettäviksi automaattisten prosessinvalvontajärjestelmien kanssa säteilytetyn ”luonnonuraanin”, ”köyhdytetyn uraanin” ja ”erityisten halkeamiskelpoisten aineiden” jälleenkäsittelylaitoksessa;

0B007

Plutoniumin konversiolaitos ja sitä varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet seuraavasti:

a.	Järjestelmät plutoniumnitraatin muuttamiseksi plutoniumoksidiksi;

b.	Järjestelmät plutoniummetallin tuottamiseksi.

0C Materiaalit

0C001

”Luonnonuraani” tai ”köyhdytetty uraani” tai torium metallina, seoksena, kemiallisena yhdisteenä tai konsentraattina ja mikä tahansa muu aine, joka sisältää yhtä tai useampaa edellä mainituista;

Huom.

0C001 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi seuraavia:

a.	Neljä grammaa tai vähemmän ”luonnonuraania” tai ”köyhdytettyä uraania”, kun se on instrumentin anturiosassa;

Erityisesti seuraaviin rauhanomaisiin, ei-ydinteknisiin sovellutuksiin käytetty ”köyhdytetty uraani”:

Suojaus;

Pakkaus;

3.	Painolastit, joiden massa on enintään 100 kg;

4.	Vastapainot, joiden massa on enintään 100 kg;

c.	Seokset, jotka sisältävät toriumia alle 5 %;

d.	Toriumia sisältävät keraamiset tuotteet, jotka on valmistettu muuta kuin ydinteknistä käyttöä varten.

0C002

”Erityinen halkeamiskelpoinen aine”

Huom.

0C002 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi määrää, joka on neljä ”tehollista grammaa” tai vähemmän kyseistä ainetta, kun se on instrumentin anturiosassa.

0C003

Deuterium, raskas vesi (deuteriumoksidi) ja muut deuteriumyhdisteet sekä deuteriumia sisältävät seokset ja liuokset, joissa deuterium-vety-isotooppisuhde on yli 1:5 000.

0C004

Grafiitti, jonka puhtaustaso on parempi kuin 5 miljoonasosaa ”booriekvivalenttia” ja jonka tiheys on suurempi kuin 1,50 g/cm3 ja joka on tarkoitettu käytettäväksi ”ydinreaktorissa” yli 1 kg:n määrinä.

HUOM.

KATSO MYÖS 1C107 KOHTA.

Huom. 1:

Vientivalvontaa varten sen EU-jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, johon viejä on sijoittautunut, päättävät, onko edellä mainitun eritelmän täyttävän grafiitin vienti tarkoitettu käytettäväksi ”ydinreaktorissa”. 0C004 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi grafiittia, jonka puhtaustaso on parempi kuin 5 miljoonasosaa ”booriekvivalenttia” ja jonka tiheys on suurempi kuin 1,50 g/cm3, joka ei ole tarkoitettu käytettäväksi ”ydinreaktorissa”.

Huom. 2:

0C004 kohdassa ”booriekvivalentti” (BE) (Boron equivalent) määritellään epäpuhtauksille summana BEZ:ista (lukuun ottamatta BEhiili:ia, koska hiiltä ei lasketa epäpuhtaudeksi) mukaan lukien boori, jolloin

BEZ (ppm) = CF x alkuaineen Z konsentraatio ppm-yksikköinä,

ja σ B ja σ Z ovat vastaavat boorin ja alkuaineen Z termiset neutronikaappausvaikutusalat (barn-yksikköinä); ja AB ja AZ ovat boorin ja alkuaineen Z atomipainot.

0C005

Kaasudiffuusiokalvojen valmistukseen erityisesti valmistetut UF6-korroosiota kestävät yhdisteet tai jauheet (esim. nikkeli tai seokset, jotka sisältävät vähintään 60 painoprosenttia nikkeliä, alumiinioksidi ja täysin fluoratut hiilivetypolymeerit), joiden puhtaus on vähintään 99,9 painoprosenttia ja joissa keskimääräinen partikkelikoko on alle 10 μm mitattuna ASTM B330-standardin mukaisesti ja joissa partikkelit ovat hyvin samankokoisia.

0D Ohjelmistot

0D001

”Ohjelmistot”, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu tässä ryhmässä määriteltyjen tavaroiden ”kehittämistä”, ”tuotantoa” tai ”käyttöä” varten.

0E Teknologia

0E001

”Teknologia” ydinteknologiahuomautuksen mukaisesti tässä ryhmässä määriteltyjen tavaroiden ”kehittämistä”, ”tuotantoa” tai ”käyttöä” varten.

III OSA– Ryhmä 1

RYHMÄ 1 – ERITYISMATERIAALIT JA NIIHIN LIITTYVÄT LAITTEET

1A Järjestelmät, laitteet ja komponentit

1A001

Seuraavat fluoratuista yhdisteistä valmistetut komponentit:

a.	”Ilma-aluksiin” tai avaruuskäyttöön erityisesti suunnitellut tiivisteet, tiivisterenkaat, tiivisteaineet tai polttoainekalvot, joiden valmistuksessa on käytetty yli 50 painoprosenttia 1C009.b tai 1C009.c kohdassa määritettyjä materiaaleja;

b.	Ei käytössä;

c.	Ei käytössä.

1A002

Seuraavat ”komposiitti” rakenteet tai -laminaatit:

Huom.

KATSO MYÖS 1A202, 9A010 ja 9A110 KOHTA.

Ne on tehty jostakin seuraavista:

1.	1C010.c tai 1C010.d kohdassa määritelty orgaaninen ”matriisi” tai ”kuitu- tai säiemateriaalit”; tai

2.	1C010.e kohdassa määritellyt prepegit tai preformit;

Ne on tehty metalli- tai hiili ”matriisista” ja jostakin seuraavista:

Hiili ”kuitu- tai -säiemateriaaleista”, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.	”Ominaiskimmokerroin” on yli 10,15 × 106 m; ja

b.	”Ominaisvetolujuus” on yli 17,7 × 104 m; tai

2.	1C010.c kohdassa määritellyistä materiaaleista.

Huom. 1:

1A002 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi epoksihartsilla kyllästetyistä hiili ”kuitu- tai -säiemateriaaleista” valmistettuja ”komposiitti” rakenteita tai -laminaatteja, jotka on tarkoitettu ”siviili-ilma-alusten” rakenteiden tai laminointien korjaukseen ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.	Pinta-ala enintään 1 m2;

b.	Pituus enintään 2,5 m; ja

c.	Leveys yli 15 mm.

Huom. 2:

1A002 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi puolivalmiita tuotteita, jotka on erityisesti suunniteltu seuraaviin puhtaasti siviilitarkoituksiin:

a.	Urheilutarvikkeisiin;

b.	Autoteollisuuteen;

c.	Työstökoneteollisuuteen;

d.	Lääkinnällisiin käyttötarkoituksiin.

Huom. 3:

1A002.b.1 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi puolivalmiita tuotteita, jotka sisältävät enintään kaksi eri suuntiin kudottua filamenttia ja jotka on erityisesti suunniteltu seuraavia sovelluksia varten:

a.	Metallin kuumakäsittelyuunit metallien karkaisua varten;

b.	Piipallojen tuotantolaitteet.

Huom. 4:

1A002 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi valmiita tuotteita, jotka on erityisesti suunniteltu tiettyä sovellusta varten.

Huom. 5:

1A002.b.1 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi mekaanisesti katkottuja, rouhittuja tai leikattuja hiilipohjaisia ”kuitu- tai säiemateriaaleja”, joiden pituus on enintään 25,0 mm.

1A003

Ei-”plastisoituvista” aromaattisista polyimideistä valmistetut kalvot, levyt, teipit tai nauhat, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a.	Paksuus on yli 0,254 mm; tai

b.	Ne on pinnoitettu tai laminoitu hiilellä, grafiitilla, metallilla tai magneettisilla aineilla.

Huom.

1A003 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi valmisteita, jotka on pinnoitettu tai laminoitu kuparilla ja suunniteltu elektronisten piirilevyjen tuotantoon.

Huom.

Kaikissa muodoissa olevien ”plastisoituvien” aromaattisten polyimidien osalta katso 1C008.a.3.

1A004

Seuraavat suojaus- ja ilmaisinlaitteet ja komponentit, joita ei ole erityisesti suunniteltu sotilaskäyttöön:

HUOM.

KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO, 2B351 ja 2B352 KOHTA.

Kokonaamarit, suodatinrasiat ja niiden puhdistuslaitteet, jotka on suunniteltu tai muunnettu suojaamaan seuraavia aineita vastaan, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit;

Huom.

1A004.a. kohta sisältää moottoroidut ilmaa puhdistavat hengityslaitteet (PAPR), jotka on suunniteltu tai muunnettu suojaamaan 1A004.a kohdassa lueteltuja aineita tai materiaaleja vastaan.

Tekn. huom.

1A004.a kohtaa sovellettaessa:

1.	Kokonaamareita kutsutaan myös kaasunaamareiksi.

2.	Suodatinrasiat sisältävät suodatinpatruunat.

1.	”Biologiset aineet”;

2.	’Radioaktiiviset aineet’;

3.	Kemiallisen sodankäynnin (CW) taisteluaineet; tai

”Mellakantorjunta-aineet”, mukaan lukien:

a.	α-bromibentseeniasetonitriili (bromibentsyylisyanidi) (CA) (CAS 5798-79-8);

b.	[(2-kloorifenyyli)metyleeni)] propaanidinitriili, o-klooribentsaalimalononitriili (CS) (CAS 2698–41–1);

c.	2-kloori-1-fenyylietanoni, fenasyylikloridi (-klooriasetofenoni) (CN) (CAS 532-27-4);

d.	Dibentso(b, f)-1,4-oksatsepiini (CR) (CAS 257-07-8);

e.	10-kloori-5,10-dihydrofenarsatsiini (fenarsatsiinikloridi) (adamsiitti) (DM) (CAS 578-94-9);

f.	N-nonanoyylimorfoliini (MPA) (CAS 5299-64-9).

Suojapuvut, käsineet ja jalkineet, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu suojaamaan seuraavia aineita vastaan:

1.	”Biologiset aineet”;

2.	’Radioaktiiviset aineet’; tai

3.	Kemiallisen sodankäynnin (CW) taisteluaineet;

Ilmaisinjärjestelmät, joka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu ilmaisemaan tai tunnistamaan seuraavia aineita, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

1.	”Biologiset aineet”;

2.	’Radioaktiiviset aineet’; tai

3.	Kemiallisen sodankäynnin (CW) taisteluaineet;

Elektroniset laitteet, jotka on suunniteltu automaattisesti ilmaisemaan tai tunnistamaan ”räjähteiden” jäämiä ja jotka käyttävät ’pienten pitoisuuksien mittaamiseen’ (trace detection) tarkoitettuja tekniikoita (esim. pinta-akustista aaltoa, ioniliikkuvuusspektrometriaa, differentiaaliliikkuvuusspektrometriaa, massaspektrometriaa).

Tekn. huom.

’Pienten pitoisuuksien mittaaminen’ (trace detection) määritellään kyvyksi havaita pienempiä määriä kuin 1 ppm höyryssä tai 1 mg kiinteässä aineessa tai nesteessä.

Huom. 1:

1A004.d kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi laitteita, jotka on erityisesti suunniteltu laboratoriokäyttöön.

Huom. 2:

1A004.d kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi kosketuksettomia läpikuljettavia turvatarkastusportteja.

Huom

1A004 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi:

a.	Henkilökohtaisia säteilyannoksen valvontamittareita;

Työterveys- tai työturvallisuuslaitteita, joiden suunnittelu tai toiminta on rajoitettu suojaamaan niitä vaaroja vastaan, jotka ovat ominaisia asukasturvallisuudelle tai siviiliteollisuudelle, mukaan luettuina:

1.	kaivostoiminta;

louhinta;

3.	maatalous;

4.	lääketeollisuus;

5.	lääkintäteollisuus;

6.	eläinlääketeollisuus;

7.	ympäristöteollisuus;

8.	jätehuolto;

9.	elintarviketeollisuus.

Tekn. huom.

1A004 kohtaan sisältyy laitteita ja komponentteja, jotka on määritetty ja onnistuneesti testattu kansallisten standardien mukaisesti tai muutoin todistettu tehokkaiksi ’radioaktiivisten aineiden’, ”biologisten aineiden”, kemiallisen sodankäynnin (CW) taisteluaineiden, ’simulanttien’ tai ”mellakantorjunta-aineiden” ilmaisemista tai niiltä suojaamista varten, vaikka tällaisia laitteita ja komponentteja käytettäisiin siviiliteollisuudessa, esimerkiksi kaivostoiminnassa, louhinnassa, maataloudessa, lääke-, lääkintä-, eläinlääke- tai ympäristöteollisuudessa, jätehuollossa tai elintarviketeollisuudessa.

2.	’Simulantti’ on aine tai materiaali, jota käytetään myrkyllisen aineen (kemiallisen tai biologisen) sijasta koulutuksessa, tutkimuksessa, testauksessa tai arvioinnissa.

3.	1A004 kohtaa sovellettaessa ’radioaktiiviset aineet’ ovat aineita, jotka on valittu tai muunnettu lisäämään niiden tehokkuutta niin, että aiheutetaan tappioita ihmisille tai eläimille, turmellaan laitteita tai vahingoitetaan satoa tai ympäristöä.

1A005

Seuraavat vartalosuojat ja niitä varten tarkoitetut komponentit:

Huom.

KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO.

a.	Pehmeät vartalosuojat, joita ei ole valmistettu sotilasstandardien tai -laatuvaatimusten tai niitä vastaavien standardien tai vaatimusten mukaisesti, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit;

b.	Kovat vartalosuojalevyt, joiden luodinkestävyys vastaa enintään tasoa IIIA (NIJ 0101,06, heinäkuu 2008) tai "vastaavaa standardia".

Huom.

Vartalosuojien valmistukseen käytettyjen ”kuitu- tai säiemateriaalien” osalta katso 1C010 kohta.

Huom. 1:

1A005 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi vartalosuojia, kun ne ovat käyttäjänsä mukana hänen henkilökohtaista suojautumistaan varten.

Huom. 2:

1A005 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi vartalosuojia, jotka on suunniteltu antamaan suojaa vain edestäpäin kohdistuvia, muiden kuin sotilasräjähteiden sirpaleita ja räjähdystä vastaan.

Huom. 3:

1A005 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi vartalosuojia, jotka on suunniteltu antamaan suojaa vain veitsen, piikin, neulan tai tylpän aseen iskua vastaan.

1A006

Seuraavat laitteet, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu omatekoisten räjähteiden (IED) raivaamiseen, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit ja tarvikkeet:

Huom.

KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO.

a.	Kauko-ohjattavat ajoneuvot;

b.	’Häiritsijät’ (disruptors).

Tekn. huom.

1A006.b kohtaa sovellettaessa ’häiritsijät’ ovat laitteita, jotka on erityisesti suunniteltu estämään räjähdettä toimimasta kohdistamalla siihen nestemäinen, kiinteä tai räjähtävä projektiili.

Huom.

1A006 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi laitteita, jotka ovat käyttäjänsä mukana.

1A007

Seuraavat laitteet ja laitteistot, jotka on erityisesti suunniteltu latausten ja ”energeettisiä aineita” sisältävien laitteiden laukaisemiseen sähköisin keinoin:

HUOM.

KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO, 3A229 ja 3A232 KOHTA.

a.	Räjähtävien sytyttimien laukaisulaitteet, jotka on suunniteltu laukaisemaan 1A007.b kohdassa määriteltyjä räjähtäviä sytyttimiä;

Seuraavat sähköisesti ohjattavat räjähtävät sytyttimet:

1.	Räjähtävä siltajohdin (EB);

2.	Räjähtävä siltajohdinlanka (EBW);

3.	Iskulaukaisin;

4.	Räjähtävät kalvosytyttimet (EFI).

Tekn. huom.

1.	Termiä ’initiator’ tai ’igniter’ (käynnistin tai räjäytin) käytetään toisinaan termin ’detonator’ (sytytin) sijasta.

1A007.b kohtaa sovellettaessa kaikki kyseiset sytyttimet käyttävät pientä sähköjohdinta (siltavastusta, siltavastuslankaa tai kalvoa), joka kaasuuntuu räjähdysmäisesti, kun nopea, voimakas sähköinen pulssi kulkee sen läpi. Muissa kuin iskulaukaisin-tyypeissä räjähtävä johdin käynnistää kemiallisen räjähdyksen siihen yhteydessä olevassa voimakkaassa räjähteessä, esim. PETN:ssä (pentaerytritoltetranitraatissa). Iskulaukaisimissa sähköjohtimen kaasuuntuminen työntää piikin tai iskurin sytyttimen välin yli ja iskurin törmäys räjähteeseen käynnistää kemiallisen sytytyksen. Joissakin malleissa iskurin käyttövoimana on magneettinen voima. Termiä räjähtävä kalvo voidaan käyttää joko EB- tai iskurityyppisistä sytyttimistä.

1A008

Seuraavat räjähteet, laitteet ja komponentit:

’Suunnatun räjähdysvaikutuksen omaavat räjähteet’, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.	Nettoräjähdemäärä (NEQ) yli 90 g; ja

2.	Ulkokuori halkaisijaltaan vähintään 75 mm;

Pitkänomaiset räjähteet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet, ja erityisesti niitä varten suunnitellut komponentit:

1.	Räjähdelataus yli 40 g/m; ja

2.	Leveys vähintään 10 mm;

c.	Räjähtävä tulilanka, jossa räjähdelataus on yli 64 g/m;

d.	Katkaisimet, muut kuin 1A008.b kohdassa määritellyt, ja leikkaustyökalut, joiden nettoräjähdemäärä (NEQ) on yli 3,5 kg.

Tekn. huom.

’Suunnatun räjähdysvaikutuksen omaavat räjähteet’ ovat muotoiltuja räjähdyspanoksia, jotka suuntaavat räjähdysvoiman vaikutukset.

1A102

Toistokyllästetyt pyrolisoidut hiili-hiilikomponentit, jotka on suunniteltu 9A004 kohdassa määriteltyihin avaruuteen laukaisussa käytettäviin kantoraketteihin tai 9A104 kohdassa määriteltyihin luotainraketteihin.

1A202

Muut kuin 1A002 kohdassa määritellyt komposiittirakenteet putkina, joilla on seuraavat ominaisuudet:

Huom.

KATSO MYÖS 9A010 JA 9A110 KOHTA.

a.	Niiden sisähalkaisija on 75 mm:n ja 400 mm:n välillä; ja

b.	Ne on valmistettu 1C010.a tai b tai 1C210.a kohdassa määritellyistä ”kuitu- ja säiemateriaaleista” tai 1C210.c kohdassa määritellyistä hiiliprepregimateriaaleista.

1A225

Platinoidut katalyytit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmisteltu edistämään vedyn ja veden välistä isotooppien vaihtoreaktiota tritiumin ottamiseksi talteen raskaasta vedestä tai raskaan veden tuottamiseksi.

1A226

Erikoisaineet, joita voidaan käyttää raskaan veden erottamiseen tavallisesta vedestä ja joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a.	Ne on tehty fosforipronssiverkosta, joka on käsitelty kemiallisesti vettyvyyden parantamiseksi; ja

b.	Ne on suunniteltu käytettäväksi tyhjiötislauskolonneissa.

1A227

Korkeatiheyksiset (lyijylasista tai muusta aineesta valmistetut) säteilysuojaikkunat, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet, sekä näitä varten erityisesti suunnitellut puitteet:

a.	’Kylmä (säteilyltä suojattu) ala’ on yli 0,09 m2;

b.	Tiheys on yli 3 g/cm3; ja

c.	Paksuus on vähintään 100 mm.

Tekn. huom.

1A227 kohdassa termillä ’kylmä ala’ tarkoitetaan ikkunan läpinäkyvää alaa, joka on altistuneena alhaisimmalle säteilytasolle mallisovelluksessa.

1B Testaus-, tarkastus- ja tuotantolaitteet

1B001

Seuraavat 1A002 kohdassa määriteltyjen ”komposiitti” rakenteiden tai -laminaattien tai 1C010 kohdassa määriteltyjen ”kuitu- tai säiemateriaalien” tuotanto- tai tarkastuslaitteet ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit ja varusteet:

Huom.

KATSO MYÖS 1B101 JA 1B201 KOHTA.

Filamenttikuitujen kelauskoneet, joissa käämittävien kuitujen asemointi-, kiedonta- ja kelausliikkeet ovat koordinoitavissa ja ohjelmoitavissa kolmen tai useamman ’ensisijaisen servo-ohjaus’akselin suhteen ja jotka on erityisesti suunniteltu ”komposiitti” rakenteiden tai -laminaattien valmistukseen ”kuitu- tai säiemateriaaleista”;

’Nauhapäällystyskoneet’, joissa teipin tai levyjen asemointi- ja asetteluliikkeet ovat koordinoitavissa ja ohjelmoitavissa viiden tai useamman ’ensisijaisen servo-ohjaus’akselin suhteen ja jotka on erityisesti suunniteltu ”komposiittisten” ilma-aluksenrunko- tai ’ohjus’rakenteiden valmistukseen;

Huom	1B001.b kohdassa ’ohjus’ tarkoittaa täydellisiä rakettijärjestelmiä ja miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä.

Tekn. huom.

1B001.b kohtaa sovellettaessa ’nauhapäällystyskoneet’ pystyvät päällystämään yhden tai useamman ’filamenttinauhan’, joka on leveydeltään yli 25,4 mm mutta enintään 304,8 mm, ja leikkaamaan ja aloittamaan uudelleen yksittäisiä ’filamenttinauha’-ajoja päällystysprosessin aikana.

”Komposiitti” rakenteita varten tarkoitetut monisuuntaiset ja monidimensioiset kutoma- tai punontakoneet, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu kuitujen kudontaa, punontaa tai palmikointia varten sekä näiden koneiden adapterit ja muunnossarjat;

Tekn. huom.

1B001.c kohtaa sovellettaessa punontatekniikkaan sisältyy neulonta.

Seuraavat lujitekuitujen tuotantoa varten erityisesti suunnitellut tai muunnetut laitteet:

1.	Laitteet, joilla polymeerikuituja (kuten polyakryylinitriili, raion, hartsi tai polykarbosilaani) muutetaan hiilikuiduiksi tai piikarbidikuiduiksi, mukaan lukien erikoislaitteet, joilla kuituja jännitetään kuumennuksen aikana;

2.	Laitteistot, joilla valmistetaan piikarbidikuituja pinnoittamalla kuumennettuja filamenttisubstraatteja alkuaineilla tai yhdisteillä kemiallista kaasufaasipinnoitus-menetelmää (CVD) käyttäen;

3.	Laitteet, joiden avulla voidaan märkäkehrätä tulenkestäviä keraameja (kuten esim. alumiinioksidia);

4.	Laitteet, joilla esikuituja sisältävä alumiini muutetaan lämpökäsittelyllä alumiinioksidikuiduiksi;

e.	Laitteet, joilla tuotetaan kuumasulatusmenetelmällä 1C010.e kohdassa määriteltyjä prepregejä;

Seuraavat ainetta rikkomattomat tarkastuslaitteet, jotka on erityisesti suunniteltu ”komposiitti” materiaaleja varten:

1.	Röntgentomografiajärjestelmät, joilla voidaan tarkastella valmistusvirheitä kolmessa ulottuvuudessa;

2.	Digitaalisesti ohjatut ultraäänitestauslaitteet, joiden liikkeet lähettimien tai vastaanottimien asemoimista varten koordinoidaan ja ohjelmoidaan yhtäaikaisesti neljällä tai useammalla akselilla tarkastettavan komponentin kolmiulotteisten ääriviivojen seuraamiseksi;

’Touvi-asettelukoneet’, joissa touvien asemointi- ja asetteluliikkeet ovat koordinoitavissa ja ohjelmoitavissa kahden tai useamman ’ensisijaisen servo-ohjaus’akselin suhteen ja jotka on erityisesti suunniteltu ”komposiittisten” ilma-aluksenrunko- tai ’ohjus’rakenteiden valmistukseen;

Tekn. huom.

1B001.g kohtaa sovellettaessa ’touviasettelukoneet’ pystyvät asettelemaan yhden tai useamman ’filamenttinauhan’, jonka leveys on enintään 25,4 mm, ja leikkaamaan ja aloittamaan uudelleen yksittäisiä ’filamenttinauha’-ajoja asetteluprosessin aikana.

Tekn. huom.

1.	1B001 kohtaa sovellettaessa ’ensisijaiset servo-ohjatut’ akselit ohjaavat halutun prosessin toteuttamiseksi tietokoneohjatusti pääte-elimen (siis työkalun) asemaa avaruudessa oikeaan suuntaan suhteessa työkappaleeseen.

2.	1B001 kohtaa sovellettaessa ’filamenttinauha’ on yksittäinen tasalevyinen täysin tai osittain hartsikyllästetty teippi, touvi tai kuitu. Täysin tai osittain hartsikyllästettyihin ’filamenttinauhoihin’ kuuluvat nauhat, jotka on päällystetty kuivalla jauheella, joka kiinnittyy kuumennettaessa.

1B002

Laitteet, jotka on suunniteltu metalliseosjauhe- tai hiukkasmaisten materiaalien tuottamiseen ja jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:

a.	Ne on suunniteltu erityisesti kontaminaation välttämiseen; ja

b.	Ne on suunniteltu erityisesti käytettäväksi jossakin 1C002.c.2 kohdassa määritellyistä prosesseista.

Huom.

KATSO MYÖS 1B102 KOHTA.

1B003

Titaanin, alumiinin tai niiden seosten ”superplastista muovausta” tai ”diffuusioliittämistä” varten tarkoitetut työkalut, suuttimet, muotit tai kiinnikkeet, jotka on erityisesti suunniteltu seuraavien tuotteiden valmistamiseen:

a.	Ilma-alusten runko- tai avaruusalusten rakenteet;

b.	”Ilma-alusten” tai avaruusalusten moottorit; tai

c.	1B003.a kohdassa määriteltyjä rakenteita tai 1B003.b kohdassa määriteltyjä moottoreita varten erityisesti suunnitellut komponentit.

1B101

Seuraavat, muut kuin 1B001 kohdassa määritellyt laitteet rakenteellisten komposiittien ”tuotantoa” varten sekä niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit ja varusteet:

Huom.

KATSO MYÖS 1B201 KOHTA.

Huom.

1B101 kohdassa määriteltyihin komponentteihin ja varusteisiin sisältyvät muotit, tuurnat, suukappaleet, kiinnittimet ja työkalut komposiittirakenteiden, -laminaattien ja niiden valmisteiden preformien puristamista, kovettamista, valamista, sintraamista tai liittämistä varten.

Filamenttikuidun kelauskoneet tai kuidunasettelukoneet, joissa kuidun asemointi-, käärintä- ja kelausliikkeet voidaan koordinoida ja ohjelmoida kolmen tai useamman akselin suhteen ja jotka on suunniteltu valmistamaan komposiittirakenteita tai -laminaatteja ”kuitu- tai säiemateriaaleista”, sekä koordinoinnin ja ohjelmoinnin ohjaukset;

b.	Nauhapäällystyskoneet, joissa nauhan tai levyn asemointi- ja asetteluliikkeet voidaan koordinoida ja ohjelmoida kahden tai useamman akselin suhteen ja jotka on suunniteltu komposiittisten ilma-alusten ja ”ohjusten” runkorakenteiden valmistusta varten;

Seuraavat ”kuitu- tai säiemateriaalien””tuotantoa” varten suunnitellut tai muunnetut laitteet:

1.	Laitteet, joilla muunnetaan polymeerikuituja (esim. polyakryylinitriiliä, raionia tai polykarbosilaania), erityisesti kuitua kuumennuksen aikana jännittäen;

2.	Laitteet, joiden avulla kuumennettuja filamenttisubstraatteja höyrypinnoitetaan alkuaineilla tai yhdisteillä;

3.	Laitteet, joiden avulla voidaan märkäkehrätä tulenkestäviä keraameja (kuten esim. alumiinioksidia);

Laitteet, jotka on suunniteltu tai muunnettu kuitujen erityispintakäsittelyä varten tai 9C110 kohdassa määriteltyjen prepregien ja preformien tuottamista varten.

Huom	1B101.d kohtaan sisältyvät valssaimet, venytyslaitteet, päällystyslaitteet, leikkurit ja meistimuotit.

1B102

Seuraavat muut kuin 1B002 kohdassa määritellyt metallijauheen ”tuotantolaitteet” ja komponentit:

Huom.

KATSO MYÖS 1B115.b KOHTA.

a.	Metallijauheen ”tuotantolaitteet”, joita voidaan käyttää 1C011.a, 1C011.b, 1C111.a.1, 1C111.a.2 kohdassa tai asetarvikeluettelossa määriteltyjen pallomaisten, sferoidisten tai hivennettyjen materiaalien ”tuotantoon” valvotussa ympäristössä.

b.	Erityisesti suunnitellut komponentit 1B002 tai 1B102.a kohdassa määriteltyjä ”tuotantolaitteita” varten.

Huom.

1B102 kohtaan sisältyvät:

a.	Plasmageneraattorit (suuritaajuinen kaarisuihku), joita voidaan käyttää aikaansaamaan sputteroituja tai pallomaisia metallijauheita siten, että prosessi tehdään argon-vesiympäristössä;

b.	Sähköpurkauslaitteistot, joita voidaan käyttää aikaansaamaan sputteroituja tai pallomaisia metallijauheita siten, että prosessi tehdään argon-vesiympäristössä;

c.	Laitteet, joita voidaan käyttää pallomaisten alumiinijauheiden ”tuotantoon” pulverisoimalla sula suojakaasussa (esim. typessä).

1B115

Seuraavat muut kuin 1B002 tai 1B102 kohdassa määritellyt laitteet ajoaineiden ja niiden ainesosien tuotantoa varten ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

a.	”Tuotantolaitteet” 1C011.a, 1C011.b tai 1C111 kohdassa tai asetarvikeluettelossa määriteltyjen nestemäisten ajoaineiden ja niiden ainesosien ”tuotantoa”, käsittelyä tai vastaanottotestausta varten;

”Tuotantolaitteet” 1C011.a, 1C011.b tai 1C111 kohdassa tai asetarvikeluettelossa määriteltyjen kiinteiden ajoaineiden ja niiden ainesosien ”tuotantoa”, käsittelyä, sekoittamista, kovettamista, valamista, prässäystä, työstämistä, puristamista tai vastaanottotestausta varten.

Huom	1B115.b kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi eräsekoittimia, jatkuvatoimisia sekoittimia tai neste-energiamyllyjä. Eräsekoittimien, jatkuvatoimisten sekoittimien ja neste-energiamyllyjen valvonnan osalta katso 1B117, 1B118 ja 1B119 kohta.

Huom. 1:

Laitteet, jotka on erityisesti suunniteltu asetarvikkeiden tuotantoa varten: katso asetarvikeluettelo.

Huom. 2:

1B115 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi boorikarbidin ”tuotantoon”, käsittelyyn ja hyväksymistestaukseen tarkoitettuja laitteita.

1B116

Erityisesti suunnitellut suuttimet, joilla tuotetaan pyrolyysimenetelmällä muodostuvia aineita muotille, tuurnalle tai muulle substraatille välituotekaasuista, jotka hajoavat 1 573–3 173 K:n (2 900–1 300 °C:n) lämpötila-alueella ja 130 Pa:n–20 kPa:n paineessa.

1B117

Eräsekoittimet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet, ja erityisesti niitä varten suunnitellut komponentit:

a.	Ne on suunniteltu tai muunnettu sekoittamaan tyhjiössä painealueella nollasta 13,326 kPa:iin;

b.	Niiden sekoituskammion lämpötilaa voidaan säätää;

c.	Niiden kokonaistilavuuskapasiteetti on 110 litraa tai enemmän; ja

d.	Niissä on ainakin yksi keskustasta sivuun asennettu ’sekoitus-/vaivausvarsi’.

Huom.

1B117.d kohdassa termillä ’sekoitus-/vaivausvarsi’ ei viitata homogenisoijiin tai pyöriviin leikkuuteriin.

1B118

Jatkuvatoimiset sekoittimet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet, ja erityisesti niitä varten suunnitellut komponentit:

a.	Ne on suunniteltu tai muunnettu sekoittamaan tyhjiössä painealueella nollasta 13,326 kPa:iin;

b.	Niiden sekoituskammion lämpötilaa voidaan säätää;

Jokin seuraavista:

1.	Niissä on kaksi tai useampia sekoitus-/vaivausvarsia; tai

Kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.	Niissä on yksi pyörivä ja värähtelevä varsi, jossa on vaivaushampaat/piikit; ja

b.	Niissä on vaivaushampaat/piikit sekoituskammion vuorauksen sisäpuolella.

1B119

Neste-energiamyllyt, joita voidaan käyttää 1C011.a, 1C011.b tai 1C111 kohdassa tai asetarvikeluettelossa määriteltyjen aineiden jauhamiseen tai hienontamiseen, ja tällaisia myllyjä varten erityisesti suunnitellut komponentit.

1B201

Seuraavat muut kuin 1B001 tai 1B101 kohdassa määritellyt filamenttikuidun kelauskoneet ja niihin liittyvät laitteet:

Filamenttikuidun kelauskoneet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.	Kuitujen asemointi, käärintä ja käämintä on koordinoitu ja ohjelmoitu kahden tai useamman akselin suhteen;

2.	Ne on erityisesti suunniteltu komposiittirakenteiden tai -laminaattien valmistamiseen ”kuitu- tai säiemateriaaleista”; ja

3.	Ne kykenevät käämimään lieriömäisiä putkia, joiden sisähalkaisija on 75–650 mm ja pituus vähintään 300 mm;

b.	1B201.a kohdassa määriteltyjen filamenttikuidun kelauskoneiden koordinointi- ja ohjelmointilaitteet;

c.	1B201.a kohdassa määriteltyjen filamenttikuidun kelauskoneiden tarkkuustuurnat.

1B225

Fluorin tuotannossa käytettävät elektrolyysikennot, joiden tuotantokapasiteetti on yli 250 g fluoria tunnissa.

1B226

Sähkömagneettiset isotooppierottimet, jotka on suunniteltu toimimaan tai varusteltu yhdellä tai useilla ionilähteillä, joilla voidaan saada aikaan vähintään 50 mA:n ionisuihkun kokonaisvirta.

Huom

. 1B226 kohta sisältää erottimet:

a.	Jotka kykenevät rikastamaan pysyviä isotooppeja;

b.	Joissa ionilähteet ja -kerääjät ovat kummatkin magneettikentässä, sekä ne konfiguraatiot, joissa ne ovat kentän ulkopuolella.

1B228

Kryogeeniset vetytislauskolonnit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.	Ne on suunniteltu toimimaan 35 K:n (-238 °C:n) tai sitä alhaisemmissa sisäisissä lämpötiloissa;

b.	Ne on suunniteltu toimimaan 0,5–5 MPa:n sisäisessä paineessa;

Ne on valmistettu joko:

1.	SAE:n (Society of Automotive Engineers International) 300-sarjan vähärikkisestä ruostumattomasta teräksestä, jonka austeniittinen ASTM:n (tai vastaavan standardin) mukainen raekokoluku on 5 tai suurempi; tai

2.	Vastaavista kryogeenisistä ja vetyä (H2) kestävistä materiaaleista; ja

d.	Sisähalkaisija on 30 cm tai enemmän ja ’tehollinen pituus’ 4 m tai enemmän.

Tekn. huom.

1B228 kohdassa ’tehollinen pituus’ tarkoittaa pakkausmateriaalin aktiivista korkeutta pakatussa kolonnissa tai sisäkosketuslevyjen aktiivista korkeutta pohjakolonnissa.

1B230

Nesteammoniakkiin liuotetun väkevän tai laimean kaliumamidikatalyytin (KNH2/NH3) kierrättämiseen kykenevät pumput, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.	Ne ovat ilmatiiviitä (so. hermeettisesti suljettuja);

b.	Pumppausteho on yli 8,5 m3/h; ja

Niillä on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:

1.	Ne on tarkoitettu väkevien (pitoisuus vähintään 1 %) kaliumamidiliuosten kierrättämiseen 1,5–60 MPa:n käyttöpaineella; tai

2.	Ne on tarkoitettu laimeiden (pitoisuus alle 1 %) kaliumamidiliuosten kierrättämiseen 20–60 MPa:n käyttöpaineella.

1B231

Seuraavat tritiumlaitokset ja -tehtaat ja niissä käytettävät laitteet:

a.	Laitokset tai tehtaat, joissa tuotetaan, otetaan talteen, uutetaan, rikastetaan tai käsitellään tritiumia;

Seuraavat tritiumlaitosten tai -tehtaiden laitteet:

1.	Vedyn tai heliumin jäähdytysyksiköt, joissa lämpötila saadaan lasketuksi 23 K:iin (-250 °C:een) tai alemmaksi ja joiden lämmönpoistokyky on yli 150 W;

2.	Vetyisotooppien varastointijärjestelmät tai vetyisotooppien puhdistusjärjestelmät, joissa varastointiin tai puhdistukseen käytetään metallihydridejä.

1B232

Turbohöyrystimet tai turbohöyrystin-kompressoriyhdistelmät, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a.	Ne on tarkoitettu käytettäviksi siten, että ulostulolämpötila on 35 K (-238 C) tai alhaisempi; ja

b.	Ne on tarkoitettu tuottamaan vetykaasua vähintään 1 000 kg/h.

1B233

Seuraavat litiumisotooppien erotukseen käytettävät laitokset tai tehtaat ja niissä käytettävät järjestelmät ja laitteet:

a.	Laitokset tai tehtaat litiumisotooppien erottamiseen;

Seuraavat laitteet litiumisotooppien erottamiseen litium-elohopea-amalgaamiprosessin perusteella:

1.	Erityisesti litiumamalgaameja varten suunnitellut pakatut neste-neste-erotuskolonnit;

2.	Elohopea- tai litiumamalgaamipumput,

3.	Litiumamalgaamielektrolyysikennot;

4.	Haihduttimet väkeviä litiumhydroksidiliuoksia varten;

c.	Ioninvaihtojärjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu litiumisottoopien erotukseen, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

d.	Kemialliset vaihtojärjestelmät (joissa käytetään kruunueetteriä, kryptandeja tai lariaattisia eettereitä), jotka on erityisesti suunniteltu litiumisotooppien erotusta varten, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit.

1B234

Voimakkaiden räjähteiden suojarakennukset, -kammiot, -astiat ja muut samanlaiset suojalaitteet, jotka on suunniteltu voimakkaiden räjähteiden tai räjähtävien laitteiden testausta varten ja joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

Huom.

KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO.

a.	Ne on suunniteltu suojaamaan täysin räjähdykseltä, joka vastaa vähintään 2 kg:aa trinitrotolueenia (TNT); ja

b.	Niissä on elementtejä tai ominaisuuksia, jotka mahdollistavat diagnostisten tai mittaustietojen siirron reaaliaikaisesti tai viiveellä.

1B235

Seuraavat kohdekokoonpanot ja komponentit tritiumin valmistukseen:

a.	Kohdekokoonpanot, jotka on tehty 6-isotoopilla (6Li) rikastetusta litiumista tai jotka sisältävät sitä ja jotka on erityisesti suunniteltu tritiumin valmistukseen säteilytyksellä, mukaan luettuna sisällyttäminen ydinreaktoriin;

b.	Komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu 1B235.a kohdassa määriteltyjä kohdekokoonpanoja varten.

Tekn. huom.

Komponentteja, jotka on erityisesti suunniteltu kohdekokoonpanoja varten tritiumin valmistukseen, voivat olla litiumpelletit, tritiumgetterit ja erityispinnoitetut suojakuoret.

1C Materiaalit

Tekn. huom.

Metallit ja metalliseokset:

Ellei toisin säädetä, 1C001–1C012 kohdassa sanat ’metalli’ ja ’metalliseos’ kattavat seuraavat raa'at ja puolivalmistemuodot:

Raa'at muodot:

Anodit, harkot, kanget (mukaan lukien lovetut kanget ja lankaharkot), valanteet, lohkareet, raakatangot, briketit, katodit, kiteet, kuutiot, rouheet, jyväset, valuharkot, kokkareet, pelletit, raakametalliharkot, pulveri, sulakuoret, valurakeet, valssausaihiot, puristusharkot, sieni, sauvat;

Puolivalmistemuodot (riippumatta siitä, ovatko ne pinnoitettuja, päällystettyjä, porattuja tai lävistettyjä):

Taotut tai työstetyt materiaalit, jotka on valmistettu valssaamalla, vetämällä, suulakepuristamalla, takomalla, kylmäpursottamalla, meistämällä, rouhimalla, hiventämällä ja jauhamalla, so. kulmakiskot, kourut, pyörylät, kiekot, pöly, hiutaleet, foliot ja ohutlevy, taos, levy, pulveri, puristeet ja meistot, nauha, renkaat, tangot (mukaan lukien paljaat hitsauslangat, valssilangat ja valssivanungit), muotometallit, profiilit, levyt ja putket (mukaan lukien putkikehät, neliökanget ja ontot palkit), vedetyt tai puristetut langat;

b.	Valettu materiaali, joka on tuotettu valamalla hiekka-, suulake-, metalli-, kipsi- tai muun tyyppisellä muotilla, mukaan lukien korkeapainevalokset, sintratut muodot ja pulverimetallurgialla aikaansaadut muodot.

Valvonnan tavoitetta ei tule kumota viemällä muita kuin lueteltuja muotoja, joiden väitetään olevan lopullisia tuotteita, vaikka ne käytännössä ovat raakoja muotoja tai puolivalmistemuotoja.

1C001

Seuraavat sähkömagneettista säteilyä absorboiviksi erityisesti suunnitellut materiaalit tai itseisjohtavat polymeerit:

Huom.

KATSO MYÖS 1C101 KOHTA.

Materiaalit, jotka absorboivat yli 2 × 108 mutta alle 3 × 1012 hertsin taajuuksia;

Huom. 1:

1C001.a kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi:

a.	Luonnon- tai synteettisistä kuiduista rakentuvia hiustyyppisiä absorboivia materiaaleja, joiden absorptiokyky on saatu aikaan ei-magneettisella täyteaineella;

b.	Absorboivia materiaaleja, joilla ei ole lainkaan magneettista häviötä ja joiden kohtauspinta ei ole muodoltaan taso, mukaan lukien pyramidi-, kartio-, kiila- sekä poimuiset pinnat;

Tasopintaisia absorboivia materiaaleja, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

Ne on valmistettu:

Taipuisista tai jäykistä vaahtomuoveista, joissa täyteaineena on hiili, tai orgaanisista materiaaleista, mukaan luettuna sideaineet, jotka antavat metalliin verrattuna yli 5 %:n kaiun kaistalla, joka on yli ± 15 % kohtaavan energian keskitaajuudesta, ja jotka eivät kestä yli 450 K:n (177 °C:n) lämpötiloja; tai

b.	Keraamisista materiaaleista, jotka antavat metalliin verrattuna yli 20 %:n kaiun kaistalla, joka on yli ± 15 % kohtaavan energian keskitaajuudesta, ja jotka eivät kestä yli 800 K:n (527 °C:n) lämpötiloja;

Tekn. huom.

1C001.a kohdan 1.c.1 huomautuksessa tarkoitettujen absorptiotestinäytteiden on oltava neliöitä, joiden sivun pituus on vähintään 5 keskitaajuuden aallonpituutta, ja ne on asetettava säteilevän elementin kaukokenttään.

2.	Niiden vetolujuus on alle 7 × 106 N/m2; ja

3.	Niiden puristuslujuus on alle 14 × 106 N/m2;

Sintratusta ferriitistä valmistetut tasopintaiset absorboivat materiaalit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.	Ominaispaino on yli 4,4; ja

2.	Maksimitoimintalämpötila on enintään 548 K (275 °C);

Tasopintaiset absorboivat materiaalit, joilla ei ole lainkaan magneettista häviötä ja jotka on valmistettu ’avosoluvaahdosta’ (muovimateriaalista), jonka tiheys on 0,15 g/cm3 tai vähemmän.

Tekn. huom.

’Avosoluvaahdot’ ovat joustavia ja huokoisia materiaaleja, joiden sisärakennetta ei ole suljettu ilmalta. ’Avosoluvaahtoja’ kutsutaan myös verkkovaahdoiksi.

Huom. 2:

Mikään 1C001.a kohtaa koskevassa huomautuksessa 1 ei vapauta maaliin sisällytettyjä magneettisia materiaaleja, joiden tarkoitus on tehdä se absorbtiokykyiseksi.

Materiaalit, jotka eivät läpäise näkyvää valoa ja jotka on erityisesti suunniteltu absorboimaan lyhytaaltoista infrapunasäteilyä, jonka aallonpituus on yli 810 nm mutta alle 2 000 nm (taajuudet yli 150 THz mutta alle 370 THz);

Huom.

1C001.b. kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi materiaaleja, jotka on erityisesti suunniteltu tai muodostettu seuraavia sovelluksia varten:

a.	Polymeerien ”laser” merkintä; tai

b.	Polymeerien ”laser” hitsaus;

Itseisjohtavat polymeerimateriaalit, joiden ’kokonaissähkönjohtokyky’ on yli 10 000 S/m (siemensiä metriä kohti) tai ’pintaresistiivisyys’ on alle 100 ohmia/m2, ja jotka perustuvat johonkin seuraavista polymeereistä:

1.	Polyaniliini;

2.	Polypyroli;

3.	Polytiofeeni;

4.	Polyfenyleenivinyleeni; tai

5.	Polytienyleenivinyleeni.

Huom.

1C001.c kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi nestemäisessä muodossa olevia materiaaleja.

Tekn. huom.

’Kokonaissähkönjohtokyky’ ja ’pintaresistiivisyys’ on määriteltävä ASTM D-257:n tai vastaavien kansallisten standardien mukaisesti.

1C002

Seuraavat metalliseokset, metalliseosjauheet tai seostetut materiaalit:

Huom.

KATSO MYÖS 1C202 KOHTA.

Huom.

1C002 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi metalliseoksia, metalliseosjauheita tai seostettuja materiaaleja, jotka on erityisesti muodostettu pinnoitustarkoituksiin.

Tekn. huom.

1.	Metalliseokset 1C002 kohdassa ovat niitä, joissa mainitun metallin painoprosentti on suurempi kuin minkään muun aineen.

2.	’Jännitysmurtumaikä’ mitataan ASTM-standardin E-139 tai vastaavien standardien mukaisesti.

’Low cycle -väsymisikä’ mitataan ASTM-standardin E-606 ’Recommended Practice for Constant-Amplitude Low-Cycle Fatigue Testing’ mukaisesti tai vastaavien kansallisten standardien mukaisesti. Testauksen tulee olla aksiaalinen, keskimääräisen jännityssuhteen 1 ja jännityksen keskityskertoimen (Kt) 1. Keskimääräinen jännityssuhde määritellään maksimijännityksen ja minimijännityksen erotuksen sekä maksimijännityksen osamääränä.

Seuraavat aluminidit:

1.	Nikkelialuminidit, jotka sisältävät vähintään 15 painoprosenttia alumiinia, enintään 38 painoprosenttia alumiinia ja vähintään yhden lisäseosalkuaineen;

2.	Titaanialuminidit, jotka sisältävät vähintään 10 painoprosenttia alumiinia ja vähintään yhden lisäseosalkuaineen;

Seuraavat metalliseokset, jotka on valmistettu 1C002.c kohdassa määritellyistä jauhe- tai hiukkasmaisista materiaaleista:

Nikkeliseokset, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a.	’Jännitysmurtumaikä’ on vähintään 10 000 tuntia 923 K:n (650 °C:n) lämpötilassa rasituksen ollessa 676 MPa; tai

b.	’Low cycle -väsymisikä’ on vähintään 10 000 jaksoa 823 K:n (550 °C:n) lämpötilassa maksimirasituksen ollessa 1 095 MPa;

Niobiumseokset, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a.	’Jännitysmurtumaikä’ on vähintään 10 000 tuntia 1 073 K:n (800 °C:n) lämpötilassa rasituksen ollessa 400 MPa; tai

b.	’Low cycle -väsymisikä’ on vähintään 10 000 jaksoa 973 K:n (700 °C:n) lämpötilassa maksimirasituksen ollessa 700 MPa;

Titaaniseokset, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a.	’Jännitysmurtumaikä’ on vähintään 10 000 tuntia 723 K:n (450 °C:n) lämpötilassa rasituksen ollessa 200 MPa; tai

b.	’Low cycle -väsymisikä’ on vähintään 10 000 jaksoa 723 K:n (450 °C:n) lämpötilassa maksimirasituksen ollessa 400 MPa;

Alumiiniseokset, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a.	Vetolujuus on vähintään 240 MPa lämpötilan ollessa 473 K (200 °C); tai

b.	Vetolujuus on vähintään 415 MPa lämpötilan ollessa 298 K (25 °C);

Magnesiumseokset, joilla on kaikki seuraavista ominaisuudet:

a.	Vetolujuus on vähintään 345 MPa; ja

b.	Syöpymisnopeus on alle 1 mm/vuosi 3-prosenttisessa natriumkloridin vesiliuoksessa mitattuna ASTM-standardin G-31 tai vastaavan kansallisen standardin mukaisesti;

Metalliseosjauhe- tai hiukkasmaiset materiaalit, jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:

Ne on tehty jostakin seuraavista seossysteemeistä:

Tekn. huom.

Seuraavissa kaavoissa X tarkoittaa yhtä tai useampaa seosalkuainetta.

a.	Nikkeliseokset (Ni-Al-X, Ni-X-Al), jotka ovat turbiinimoottorien osiksi sopivia eli joissa on alle 3 (valmistusprosessin aikana lisättyä) yli 100 μm:n kokoista epämetallipartikkelia 109 seospartikkelia kohti;

b.	Niobiumseokset (Nb-Al-X tai Nb-X-Al, Nb-Si-X tai Nb-X-Si, Nb-Ti-X tai Nb-X-Ti);

c.	Titaaniseokset (Ti-Al-X tai Ti-X-Al);

d.	Alumiiniseokset (Al-Mg-X tai Al-X-Mg, Al-Zn-X tai Al-X-Zn, Al-Fe-X tai Al-X-Fe); tai

e.	Magnesiumseokset (Mg-Al-X tai Mg-X-Al);

Ne on valmistettu kontrolloiduissa olosuhteissa jollakin seuraavista prosesseista:

a.	’Tyhjiöatomisointi’;

b.	’Kaasuatomisointi’;

c.	’Pyörivä atomisointi’;

d.	’Läimäyssammutusmenetelmä’;

e.	’Sulakehräys’ ja ’jauhatus’;

f.	’Sulaerotus’ ja ’jauhatus’;

g.	’Mekaaninen seostus’; tai

h.	’Plasma-atomisointi’; ja

3.	Ne kykenevät muodostamaan 1C002.a tai 1C002.b kohdassa määriteltyjä materiaaleja.

Seostetut materiaalit, jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:

1.	Ne on tehty 1C002.c.1 kohdassa määritellyistä seossysteemeistä;

2.	Ne ovat hienontamattomina hiutaleina, nauhoina tai ohuina tankoina; ja

Ne on tuotettu kontrolloidussa ympäristössä jollakin seuraavista menetelmistä:

a.	’Läimäyssammutusmenetelmä’;

b.	’Sulakehräysmenetelmä’; tai

c.	’Sulaerotusmenetelmä’.

Tekn. huom.

1.	’Tyhjiöatomisointi’ on prosessi, jossa sula metallivirta hajotetaan nopeasti kehittyvän kaasun avulla tyhjiössä pisaroiksi, joiden halkaisija on enintään 500 μm.

2.	’Kaasuatomisointi’ on prosessi, jossa sula metalliseosvirta hajotetaan korkeapaineisella kaasuvirtauksella pisaroiksi, joiden halkaisija on enintään 500 μm.

3.	’Pyörivä atomisointi’ on prosessi, jossa sula metallivirta tai -lähde hajotetaan keskipakovoimalla pisaroiksi, joiden halkaisija on enintään 500 μm.

4.	’Läimäyssammutus’ on prosessi, jossa sula metallivirta ’kiinteytetään nopeasti’ jäähdytetyn telan päälle niin, että muodostuu hiutalemainen tuote.

5.	’Sulakehräys’ on prosessi, jossa sula metallivirta ’kiinteytetään nopeasti’ pyörivän jäähdytetyn telan päälle niin, että muodostuu hiutalemainen, nauhamainen tai sauvamainen tuote.

6.	’Jauhaminen’ on prosessi, jossa materiaali hajotetaan hiukkasiksi murskaamalla tai jauhamalla.

7.	’Sulaerotus’ on prosessi, jossa nauhamainen metalliseostuote ’kiinteytetään nopeasti’ ja erotetaan upottamalla pyörivän jäähdytetyn telan lyhyt segmentti sulaan metalliseoskylpyyn.

8.	’Mekaaninen seostaminen’ on seostamisprosessi, jossa alkuaineiden ja perusmetalliseosten jauheet sidostuvat, hajoavat ja sidostuvat uudelleen mekaanisen törmäyksen voimasta. Ei-metallisia hiukkasia voidaan sisällyttää seokseen tarvittavia jauheita lisäämällä.

9.	’Plasma-atomisointi’ on prosessi, jossa sula metallivirta tai kiinteä metalli hajotetaan käyttämällä plasmasoihtuja inerttikaasuympäristössä pisaroiksi, joiden halkaisija on enintään 500 μm.

10.	’Nopea kiinteytys’ on prosessi, jossa sula materiaali kiinteytetään 1 000 K/s ylittävillä jäähdytysnopeuksilla.

1C003

Kaikentyyppiset ja -muotoiset magneettiset metallit, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a.	Suhteellinen alkupermeabiliteetti vähintään 120 000 ja paksuus enintään 0,05 mm; Tekn. huom. Suhteellisen alkupermeabiliteetin mittaus on suoritettava täysin hehkutetuilla materiaaleilla.

Magnetostriktiiviset metalliseokset, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

1.	Magnetostriktiivinen saturaatio on yli 5 × 10-4; tai

2.	Magnetomekaaninen kytkentäkerroin (k) on yli 0,8; tai

Amorfiset tai ’nanokiteiset’ metalliseosnauhat, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.	Koostumuksesta vähintään 75 painoprosenttia on rautaa, kobolttia tai nikkeliä;

2.	Magneettisen induktion saturaatio (Bs) on vähintään 1,6 T; ja

Jokin seuraavista:

a.	Nauhapaksuus on enintään 0,02 mm; tai

b.	Ominaisresistanssi on vähintään 2 × 10-4 ohmi cm.

Tekn. huom.

1C003.C kohdassa ’nanokiteiset’ materiaalit ovat sellaisia materiaaleja, joiden röntgendiffraktiolla määritelty kideraekoko on enintään 50 nm.

1C004

Uraani-titaaniseokset tai volframiseokset, joilla on rauta-, nikkeli- tai kuparipohjainen ”matriisi” ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.	Tiheys on yli 17,5 g/cm3;

b.	Elastisuusraja on yli 880 MPa;

c.	Murtovetolujuus on yli 1 270 MPa; ja

d.	Venymä on yli 8 %.

1C005

Seuraavat yli 100 m pitkät tai yli 100 g:n painoiset ”suprajohtavat””komposiitti” johtimet:

”Suprajohtavat””komposiitti” johtimet, jotka sisältävät yhden tai useamman niobium-titaani’filamentin’ ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.	Ne on istutettu muuhun ”matriisiin” kuin kupari- tai kuparipohjaiseen ”matriisiin”; ja

2.	Niiden poikkileikkauksen pinta-ala on alle 0,28 × 10-4 mm2 (pyöreiden ’filamenttien’ halkaisija on alle 6 μm);

Yhdestä tai useammasta, muusta kuin niobium-titaanista valmistetusta ”suprajohtavasta”’filamentista’ koostuvat ”suprajohtavat””komposiitti” johtimet:

1.	Joiden ”kriittinen lämpötila” magneettisen induktion nollapisteessä on yli 9,85 K (-263,31 °C); ja

Jotka pysyvät ”suprajohtavassa” tilassa 4,2 K:n (-268,96 °C) lämpötilassa, kun ne asetetaan magneettikenttään, joka on suunnattu mihin tahansa suuntaan kohtisuorassa johtimen pituusakseliin nähden ja jonka magneettinen induktio on 12 T siten, että kriittisen virran tiheys on yli 1 750 A/mm2 johtimen kokonaispoikkileikkauksen kohdalla;

c.	”Suprajohtavat””komposiitti” johtimet, jotka koostuvat yhdestä tai useammasta ”suprajohtavasta”’filamentista’ ja jotka pysyvät ”suprajohtavassa” tilassa yli 115 K:n (-158,16 °C:n) lämpötilassa.

Tekn. huom.

1C005 kohtaa sovellettaessa ’filamentit’ voivat olla langan, sylinterin, kalvon, teipin tai nauhan muodossa.

1C006

Seuraavat nesteet ja voiteluaineet:

a.	Ei käytössä;

Voiteluaineet, jotka sisältävät perusainesosanaan jotain seuraavista:

1.	Fenyleeni- tai alkyylifenyleenieetterit tai -tioeetterit tai niiden seokset, jotka sisältävät enemmän kuin kaksi eetteri- tai tioeetterifunktiota tai niiden seosta; tai

2.	Fluoratut silikoninesteet, joiden kinemaattinen viskositeetti on alle 5 000 mm2/s (5 000 senttistokea) mitattuna 298 K:n (25 °C:n) lämpötilassa;

Höyrystys- tai vaahdotusnesteet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.	Niiden puhtaus on yli 99,8 %;

2.	Ne sisältävät 100 millilitrassa alle 25 vähintään 200 μm:n kokoista partikkelia; ja

Ne on valmistettu vähintään 85-prosenttisesti jostakin seuraavista:

a.	Dibromitetrafluorietaani (CAS 25497-30-7, 124-73-2, 27336-23-8);

b.	Polyklooritrifluorietyleeni (vain öljyiset tai vahamaiset muunnokset); tai

c.	Polybromitrifluorietyleeni;

Elektroniikan jäähdytykseen suunnitellut fluori-hiili-nesteet, jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:

Sisältävät vähintään 85 painoprosenttia jotakin seuraavista tai niiden seoksista:

a.	Monomeerimuotoisia perfluoripolyalkylieetteri-triatsiineja tai perfluorialifaatti-eettereitä;

b.	Perfluorialkyyliamineita;

c.	Perfluorisykloalkaaneja; tai

d.	Perfluorialkaaneja;

2.	Tiheys 298 K:n (25 °C:n) lämpötilassa on vähintään 1,5 g/ml;

3.	Nestemäisessä tilassa 273 K:n (0 °C:n) lämpötilassa; ja

4.	Sisältävät vähintään 60 painoprosenttia fluoria.

Huom.

1C006.d kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi lääkevalmisteiksi määriteltyjä ja sellaisina pakattuja materiaaleja.

1C007

Seuraavat keraamijauheet, keraamiset ”matriisi””komposiitti” materiaalit ja ’väliaineet’:

Huom.

KATSO MYÖS 1C107 KOHTA.

a.	Titaanidiboridin (TiB2) (CAS 12045-63-5) keraamijauheet, joiden metallisten epäpuhtauksien kokonaismäärä, tarkoituksellisia lisäaineita lukuun ottamatta, on alle 5 000 ppm, keskimääräinen partikkelikoko on enintään 5 μm, ja hiukkasista enintään 10 % on kooltaan suurempia kuin 10 μm;

b.	Ei käytössä;

Seuraavat keraamiset ”matriisi””komposiitti” materiaalit:

Keraami-keraami-”komposiitit”, joilla on lasi- tai oksidi”matriisi” ja jotka on lujitettu jollakin seuraavista:

Jatkuvat kuidut, jotka on tehty jostakin seuraavista materiaaleista:

1.	Al2O3 (CAS 1344-28-1); tai

2.	Si-C-N; tai

Huom.

1C007.c.1.a kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi ”komposiitteja”, jotka sisältävät kuituja, joiden vetolujuus on alle 700 Mpa 1 273 K:n (1 000 °C:n) lämpötilassa tai virumisvastus on enemmän kuin 1 %:n virumisvenymä 100 Mpa:n kuormalla ja 1 273 K:n (1 000 °C:n) lämpötilassa 100 tunnin aikana.

Kuidut, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

Ne on tehty jostakin seuraavista materiaaleista:

Si-N;

Si-C;

c.	Si-Al-O-N; tai

d.	Si-O-N; ja

2.	”Ominaisvetolujuus” on yli 12,7 × 103 m;

2.	Keraamiset ”matriisi””komposiitti” materiaalit, joissa ”matriisin” muodostavat piin, zirkoniumin tai boorin karbidit tai nitridit;

d.	Ei käytössä;

Seuraavat ’väliaineet’, jotka on erityisesti suunniteltu 1C007.c kohdassa määriteltyjen materiaalien ”valmistukseen”:

1.	Polydiorganosilaanit;

2.	Polysilatsaanit;

3.	Polykarbosilatsaanit;

Tekn. huom.

1C007 kohtaa sovellettaessa ’väliaineilla’ tarkoitetaan erikoispolymeeri- tai metalliorgaanisia materiaaleja, joita käytetään piikarbidin, piinitridin tai keraamien ”valmistukseen” piin, hiilen ja typen kanssa.

f.	Ei käytössä.

1C008

Seuraavat fluoraamattomat polymeeriset aineet:

Seuraavat imidit:

1.	Bismaleimidit;

2.	Aromaattiset polyamidi-imidit (PAI), joiden ’lasittumismislämpötila (Tg)’ on yli 563 K (290 °C);

3.	Aromaattiset polyeetteri-imidit, joiden ’lasittumismislämpötila (Tg)’ on yli 505 K (232 °C);

4.	Aromaattiset polyeetteri-imidit, joiden ’lasittumismislämpötila (Tg)’ on yli 563 K (290 °C);

Huom.

1C008.a kohdassa asetetaan valvonnanalaiseksi aineet, jotka ovat nestemäisessä tai kiinteässä ”plastisoituvassa” muodossa, mukaan lukien hartsi, pulveri, pelletti, kalvo, levy, teippi tai nauha.

Huom.

Kalvon, levyn, teipin tai nauhan muodossa olevien ei-”plastisoituvien” aromaattisten polyimidien osalta ks. 1A003.

b.	Ei käytössä;

c.	Ei käytössä;

d.	Polyaryleeniketonit;

e.	Polyaryleenisulfidit, joissa aryleeniryhmä on bifenyleeni, trifenyleeni tai jokin niiden yhdistelmistä;

f.	Polybifenyleenieetterisulfoni, joiden ’lasittumismislämpötila (Tg)’ on yli 563 K (290 °C);

Tekn. huom.

1.	’Lasittumislämpötila (Tg)’ 1C008.a.2 kohdan termoplastisille materiaaleille, 1C008.a.4 kohdan materiaaleille ja 1C008.f kohdan materiaaleille määritetään ISO-standardissa 11357-2:1999 tai vastaavissa kansallisissa standardeissa kuvatulla menetelmällä.

’Lasittumislämpötila (Tg)’ 1C008.a.2 kohdan lämpökovettuville materiaaleille ja 1C008.a.3 kohdan materiaaleille määritetään ASTM D 7028-07-standardissa tai vastaavissa kansallisissa standardeissa kuvatulla kolmipistetaivutusmenetelmällä. Testi on suoritettava kuivatestauskappaleella, jonka kovettumisaste on vähintään 90 %, kuten ASTM E 2160-04:ssä tai vastaavassa kansallisessa standardissa on määritelty, ja joka on kovetettu vakio- ja jälkikovetusprosessien yhdistelmällä, josta saadaan suurin Tg.

1C009

Seuraavat käsittelemättömät fluoratut yhdisteet:

a.	Ei käytössä;

b.	Fluoratut polyimidit, jotka sisältävät vähintään 10 painoprosenttia sitoutunutta fluoria;

c.	Fluoratut fosfatseeni-elastomeerit, jotka sisältävät vähintään 30 painoprosenttia sitoutunutta fluoria.

1C010

Seuraavat ”kuitu- tai säiemateriaalit”:

Huom.

KATSO MYÖS 1C210 JA 9C110 KOHTA.

Tekn. huom.

Laskettaessa ”kuitu- tai säiemateriaalien””ominaismurtovetolujuutta”, ”ominaiskimmokerrointa” tai ominaispainoa 1C010.a, 1C010.b, 1C010.c tai 1C010.e.1.b kohdassa murtovetolujuus ja kimmokerroin on määritettävä ISO 10618:2004-standardissa kuvatun menetelmän A tai vastaavien kansallisten standardien mukaisesti.

Arvioitaessa ei-yhdensuuntaisten ”kuitu- tai säiemateriaalien” (esim. kudosten, mattojen ja punosten) ”ominaismurtovetolujuutta”, ”ominaiskimmokerrointa” tai ominaispainoa 1C010 kohdassa perustana on käytettävä yhdensuuntaisten monofilamenttien (esim. monofilamentit, langat, rovingit tai touvit) mekaanisia ominaisuuksia ennen kuin ne prosessoidaan ei-yhdensuuntaisiksi ”kuitu- tai säiemateriaaleiksi”.

Orgaaniset ”kuitu- tai säiemateriaalit”, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.	”Ominaiskimmokerroin” on yli 12,7 × 106 m; ja

2.	”Ominaisvetolujuus” on yli 23,5 × 104 m;

Huom.

1C010.a kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi polyetyleeniä.

Hiili”kuitu- tai -säiemateriaaleista”, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.	”Ominaiskimmokerroin” on yli 14,65 × 106 m; ja

2.	”Ominaisvetolujuus” on yli 26,82 × 104 m;

Huom.

1C010.b kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi:

”Siviili-ilma-alusten” rakenteiden tai laminointien korjaukseen tarkoitettuja ”kuitu- tai säiemateriaaleja”, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.	Pinta-ala enintään 1 m2;

2.	Pituus enintään 2,5 m; ja

3.	Leveys yli 15 mm;

b.	Mekaanisesti katkotut, rouhitut tai leikatut hiilipohjaiset ”kuitu- tai säiemateriaalit”, joiden pituus on enintään 25,0 mm.

Epäorgaaniset ”kuitu- tai säiemateriaalit”, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

Niillä on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a.	Ne sisältävät yli 50 painoprosenttia piidioksidia ja niiden ”ominaiskimmokerroin” on yli 2,54 x 106 m; tai

b.	Niitä ei ole määritelty kohdassa 1C010.c.1.a ja niiden ”ominaiskimmokerroin” on yli 5,6 x 106 m; ja

2.	Sulamis-, hajoamis- tai härmistymispiste on yli 1 922 K (1 649 °C) neutraalissa ympäristössä;

Huom.

1C010.c kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi:

a.	Epäjatkuvia, monifaasisia, monikiteisiä alumiinioksidikuituja katkeena tai mattona, jotka sisältävät vähintään 3 painoprosenttia piitä ja joiden ”ominaiskimmokerroin” on alle 10 × 106 m;

b.	Molybdeeni- ja molybdeeniseoskuituja;

c.	Boorikuituja;

d.	Epäjatkuvia keraamisia kuituja, joiden sulamis-, hajoamis- tai härmistymispiste on alle 2 043 K (1 770 °C) neutraalissa ympäristössä.

”Kuitu- tai säiemateriaalit”, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

Ne koostuvat joistakin seuraavista:

a.	1C008.a kohdassa määritellyistä polyeetteri-imideistä; tai

b.	1C008.d–1C008.f kohdassa määritellyistä materiaaleista; tai

2.	Ne koostuvat 1C010.d.1.a tai 1C010.d.1.b kohdassa määritellyistä materiaaleista ja joihin on ’sekoitettu’ muita, 1C010.a, 1C010.b tai 1C010.c kohdassa määriteltyjä kuituja;

Tekn. huom.

’Sekoitettu’ tarkoittaa termoplastisten kuitujen ja lujitekuitujen filamenttien sekoittamista kokonaan kuitumuodossa olevan lujitekuitu”matriisi”-sekoituksen tuottamiseksi.

Seuraavat kokonaan tai osittain muovi- tai hartsikyllästetyt ”kuitu- tai säiemateriaalit” (prepregit), metalli- tai hiilipinnoitteiset ”kuitu- tai säiemateriaalit” (preformit) tai ’hiilikuitupreformit’, jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:

Niillä on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a.	1C010.c kohdassa määritellyt epäorgaaniset ”kuitu- tai säiemateriaalit”; tai

Orgaaniset tai hiilipohjaiset ”kuitu- tai säiemateriaalit”, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.	”Ominaiskimmokerroin” on yli 10,15 × 106 m; ja

2.	”Ominaisvetolujuus” on yli 17,7 × 104 m; ja

Niillä on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a.	1C008 tai 1C009.b kohdassa määritelty muovi tai hartsi;

b.	’Dynaamis-mekaanisessa analyysissa lasittumislämpötila (DMA Tg)’ on vähintään 453 K (180 oC), ja niissä on fenolihartsia; tai

c.	’Dynaamis-mekaanisessa analyysissa lasittumislämpötila (DMA Tg)’ on vähintään 505 K (232 oC), ja niissä on hartsia tai pihkaa, jota ei ole määritelty 1C008 tai 1C009.b kohdassa ja joka ei ole fenolihartsia.

Huom. 1:

Metalli- tai hiilipinnoitteiset ”kuitu- tai säiemateriaalit” (preformit) tai ’hiilikuitupreformit’, jotka eivät ole muovi- tai hartsikyllästettyjä, on määritelty ”kuitu- tai säiemateriaaleina” 1C010.a, 1C010.b tai 1C010.c kohdassa.

Huom. 2:

1C010.e kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi:

Epoksihartsi”matriisilla” kyllästettyjä hiili”kuitu- tai -säiemateriaaleja” (prepregejä), jotka on tarkoitettu ”siviili-ilma-alusten” rakenteiden tai laminaattien korjaamiseen ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.	Pinta-ala enintään 1 m2;

2.	Pituus enintään 2,5 m; ja

3.	Leveys yli 15 mm.

b.	Täysin tai osittain hartsilla tai pihkalla kyllästettyjä mekaanisesti katkottuja, rouhittuja tai leikattuja hiilipohjaisia ”kuitu- tai säiemateriaaleja”, joiden pituus on enintään 25,0 mm, kun käytetään muuta kuin 1C008 tai 1C009.b kohdassa määriteltyä muovia tai hartsia.

Tekn. huom.

1.	’Hiilikuitupreformi’ on pinnoittamattomien tai pinnoitettujen kuitujen määrätty järjestys, jonka on tarkoitus muodostaa puitteet osalle ennen kuin ”matriisista” muodostetaan ”komposiitti”.

’Dynaamis-mekaanisessa analyysissa lasittumislämpötila (DMA Tg)’ 1C010.e kohdassa määritellyille materiaaleille määritetään ASTM D 7028-07:ssä tai vastaavassa kansallisessa standardissa kuvattua menetelmää käyttäen kuivatestauskappaleelle. Lämpökovetettujen materiaalien tapauksessa kuivatestauskappaleen kovettumisasteen on oltava vähintään 90 prosenttia, kuten ASTM E 2160-04:ssä tai vastaavassa kansallisessa standardissa on määritelty.

1C011

Seuraavat metallit ja yhdisteet:

Huom.

KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO JA 1C111 KOHTA.

Metallit, joiden hiukkaskoko on alle 60 μm riippumatta siitä ovatko ne pallomaisia, hivennettyjä, pallomaisia, hiutaloituja tai jauhettuja, jotka on valmistettu materiaalista, joka sisältää vähintään 99 % zirkoniumia, magnesiumia ja näiden seoksia;

Tekn. huom.

Hafniumin luontainen pitoisuus zirkoniumissa (tyypillisesti 2–7 prosenttia) lasketaan zirkoniumin kanssa.

Huom.

1C011.a kohdassa määritellyt metallit tai seokset ovat valvonnanalaisia riippumatta siitä, onko metallit tai seokset kapseloitu alumiiniin, magnesiumiin, zirkoniumiin tai berylliumiin.

Boori tai booriseokset, joiden hiukkaskoko on enintään 60 μm, seuraavasti:

1.	Boori, jonka puhtaus on vähintään 85 painoprosenttia;

2.	Booriseokset, joiden booripitoisuus on vähintään 85 painoprosenttia;

Huom.

1C011.b kohdassa määritellyt metallit tai seokset ovat valvonnanalaisia riippumatta siitä, onko metallit tai seokset kapseloitu alumiiniin, magnesiumiin, zirkoniumiin tai berylliumiin.

c.	Guanidiininitraatti (CAS 506-93-4);

d.	Nitroguanidiini (NQ) (CAS 556-88-7).

Huom.

Katso myös asetarvikeluettelo sellaisten metallijauheiden osalta, jotka sekoitetaan muiden aineiden kanssa sotilaskäyttöön suunnitellun seoksen muodostamiseksi.

1C012

Seuraavat materiaalit:

Tekn. huom.

Näitä materiaaleja käytetään tyypillisesti ydinlämpölähteissä.

Plutonium missä tahansa muodossa, jonka plutonium-238 isotooppipitoisuus on yli 50 painoprosenttia;

Huom.

1C012.a kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi:

a.	Toimituksia, joissa plutoniumsisältö on enintään 1 g;

b.	Toimituksia, joissa on enintään 3 ”tehollista grammaa” instrumentin anturiosassa.

”Aiemmin erotettu” neptunium-237 missä tahansa muodossa.

Huom.

1C012.b kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi toimituksia, joissa neptunium-237-sisältö on enintään 1 g.

1C101

Muut kuin 1C001 kohdassa määritellyt materiaalit ja laitteet, joita voidaan käyttää ’ohjuksissa’, ”ohjusten” alajärjestelmissä tai 9A012 tai 9A112.a kohdassa määritellyissä miehittämättömissä ilma-aluksissa ja jotka pienentävät havaittavuutta, kuten tutkaheijastavuutta, ultravioletti-, infrapuna- tai akustista havaittavuutta.

Huom. 1:

1C101 kohta sisältää:

a.	Rakennemateriaalit ja pinnoitteet, jotka on erityisesti kehitetty pienentämään tutkaheijastuvuutta;

b.	Pinnoitteet, mukaan lukien maalit, jotka on erityisesti kehitetty vähentämään tai muuntamaan säteilyn heijastuvuutta tai emissiivisyyttä spektrin mikroaalto-, infrapuna- tai ultraviolettialueella;

Huom. 2:

1C101 kohta ei sisällä pinnoitteita, kun niitä käytetään satelliittien lämmön kontrollointiin.

Tekn. huom.

1C101 kohdassa ’ohjuksilla’ tarkoitetaan täydellisiä rakettijärjestelmiä ja miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä, joiden kantomatka on yli 300 km.

1C102

9A004 kohdassa määriteltyihin avaruuteen laukaisussa käytettäviin kantoraketteihin tai 9A104 kohdassa määriteltyihin luotainraketteihin tarkoitetut toistokyllästetyt pyrolisoidut hiili-hiilimateriaalit.

1C107

Seuraavat muut kuin 1C007 kohdassa määritellyt grafiitti- ja keraamiset materiaalit:

Hienorakeiset grafiitit, joiden kappaletiheys on vähintään 1,72 g/cm3 mitattuna 288 K:n (15 °C:n) lämpötilassa ja raekoko on enintään 100 μm ja joita voidaan käyttää rakettien suuttimissa ja ilmakehään palaamaan suunniteltujen alusten kärkikartioissa ja jotka voidaan työstää joksikin seuraavista tuotteista:

1.	Sylinterit, joiden halkaisija on vähintään 120 mm ja joiden pituus on vähintään 50 mm;

2.	Putket, joiden sisähalkaisija on vähintään 65 mm ja joiden seinämäpaksuus on vähintään 25 mm ja joiden pituus on vähintään 50 mm; tai

3.	Lohkot, joiden koko on vähintään 120 mm × 120 mm × 50 mm;

Huom.

Katso myös 0C004 kohta.

Pyrolyyttiset tai kuituvahvisteiset grafiitit, joita voidaan käyttää ”ohjuksissa”, 9A004 kohdassa määritellyissä avaruuteen laukaisussa käytettävissä kantoraketeissa tai 9A104 kohdassa määritellyissä luotainraketeissa käytettävissä rakettien suuttimissa ja ilmakehään palamaan suunniteltujen alusten kärkikartioissa;

Huom	Katso myös 0C004 kohta.

Keraamiset komposiittimateriaalit (dielektrisyysvakio pienempi kuin 6 taajuusalueilla 100 MHz–100 GHz) käytettäväksi tutka-antennien suojakuvuissa, joita voidaan käyttää ”ohjuksissa”, 9A004 kohdassa määritellyissä avaruuteen laukaisussa käytettävissä kantoraketeissa tai 9A104 kohdassa määritellyissä luotainraketeissa;

d.	Kokonaisina työstettävät piikarbidivahvisteiset polttamattomat keraamit, joita voidaan käyttää kärkikartioissa, joita voidaan käyttää ”ohjuksissa”, 9A004 kohdassa määritellyissä avaruuteen laukaisussa käytettävissä kantoraketeissa tai 9A104 kohdassa määritellyissä luotainraketeissa;

Piikarbidivahvisteiset keraamiset komposiitit, joita voidaan käyttää kärkikartioissa, ilmakehään palamaan suunnitelluissa aluksissa ja suuttimen virtauksen ohjaimissa, joita voidaan käyttää ”ohjuksissa”, 9A004 kohdassa määritellyissä avaruuteen laukaisussa käytettävissä kantoraketeissa tai 9A104 kohdassa määritellyissä luotainraketeissa.

Kokonaisina työstettävät keraamiset komposiittimateriaalit, jotka koostuvat ’ultrakorkean lämpötilan keraamisesta (UHTC)’ matriisista, jonka sulamispiste on vähintään 3 000°C, ja jotka on vahvistettu kuiduilla tai filamenteilla, joita voidaan käyttää ohjusten komponenteissa (kuten kärkikartioissa, ilmakehään palaamaan suunnitelluissa aluksissa, johtoreunoissa, suihkusiivekkeissä, ohjainpinnoissa tai rakettimoottorin suuttimen kauloissa) ”ohjuksissa”, 9A004 kohdassa määritellyissä avaruuteen laukaisussa käytettävissä kantoraketeissa, 9A104 kohdassa määritellyissä luotainraketeissa tai ’ohjuksissa’.

Huom	1C107.f kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi ’ultrakorkean lämpötilan keraamisia (UHTC)’ materiaaleja ei-komposittimuodossa.

Tekn. huom. 1:

1C107.f kohdassa ’ohjuksilla’ tarkoitetaan täydellisiä rakettijärjestelmiä ja miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä, joiden kantomatka on yli 300 km.

Tekn. huom. 2:

’Ultrakorkean lämpötilan keraameihin (UHTC)’ sisältyvät

1.	Titaanidiboridi (TiB2);

2.	Zirkoniumdiboridi (ZrB2);

3.	Niobiumdiboridi (NbB2);

4.	Hafniumdiboridi (HfB2);

5.	Tantaalidiboridi (TaB2);

6.	Titaanikarbidi (TiC);

7.	Zirconiumkarbidi (ZrC);

8.	Niobiumkarbidi (NbC);

9.	Hafniumkarbidi (HfC);

10.	Tantaalikarbidi (TaC).

1C111

Seuraavat muut kuin 1C011 kohdassa määritellyt ajoaineet tai ajoaineiden raaka-aineina käytettävät kemikaalit:

Ajoaineet:

Muu kuin asetarvikeluettelossa mainittu pallomainen tai sferoidinen alumiinijauhe, jonka hiukkaskoko alle 200 μm ja alumiinipitoisuus vähintään 97 painoprosenttia, jos vähintään 10 prosenttia kokonaispainosta muodostuu hiukkasista, joiden halkaisija on alle 63 μm, ISO-standardin 2591-1:1988 tai vastaavien kansallisten standardien mukaisesti;

Tekn. huom.

Hiukkaskoko 63 μm (ISO R-565) vastaa raekokoa 250 (Tyler) tai 230 (ASTM-standardi E-11).

Seuraavat muut kuin asetarvikeluettelossa määritellyt metallijauheet:

Zirkoniumin, berylliumin tai magnesiumin tai näiden metallien seosten metallijauheet, jos vähintään 90 % kaikista hiukkasista määrän tai painon perusteella koostuu alle 60 μm:n hiukkasista (määritettynä mittaustekniikoilla kuten käyttämällä seulaa, laser-diffraktiota tai optista lukijaa), riippumatta siitä, ovatko ne pallomaisia, hivennettyjä, pallomaisia, hiutaloituja tai jauhettuja, ja jotka sisältävät vähintään 97 painoprosenttia jotakin seuraavista:

1.	Zirkonium;

2.	Beryllium; tai

3.	Magnesium;

Tekn. huom.

Hafniumin luontainen pitoisuus zirkoniumissa (tyypillisesti 2–7 prosenttia) lasketaan zirkoniumin kanssa.

Boorin tai booriseosten, joiden booripitoisuus on vähintään 85 painoprosenttia, metallijauheet, jos vähintään 90 prosenttia kaikista hiukkasista määrän tai painon perusteella koostuu alle 60 μm:n hiukkasista (määritettynä mittaustekniikoilla kuten käyttämällä seulaa, laser-diffraktiota tai optista lukijaa), riippumatta siitä, ovatko ne pallomaisia, hivennettyjä, pallomaisia, hiutaloituja tai jauhettuja

Huom.

1C111a.2.a ja 1C111a.2.b kohdassa asetetaan valvonnanalaiseksi jauheseokset, joiden hiukkasjakauma on monimuotoinen (esim. eri kokoisista rakeista muodostuvat seokset), jos yksi tai useampi muodoista on valvonnanalainen.

Seuraavat hapettavat aineet, joita voidaan käyttää nestemäistä polttoainetta käyttävissä rakettimoottoreissa:

a.	Dityppitrioksidi (CAS 10544-73-7);

b.	Typpidioksidi (CAS 10102-44-0)/dityppitetroksidi (CAS 10544-72-6);

c.	Dityppipentoksidi (CAS 10102-03-1);

Typpioksidisekoitukset (MON);

Tekn. huom.

Typpioksidisekoitukset (MON) ovat typpioksidin (NO) liuoksia dityppitetroksidissa/typpidioksidissa (N2O4/NO2), joita voidaan käyttää ohjusjärjestelmissä. On olemassa joukko koostumuksia, jotka voidaan nimetä lyhenteillä MONi tai MONij, joissa i ja j ovat kokonaislukuja, jotka kuvaavat typpioksidin prosenttiosuutta seoksessa (esim. MON3 sisältää 3 % typpioksidia, MON25 taas 25 % typpioksidia. Yläraja on MON40 eli 40 painoprosenttia).

e.	Inhibioitu punahöyryinen typpihappo (IRFNA) – KATSO ASETARVIKELUETTELO;

f.	Yhdisteet, jotka muodostuvat fluorista ja yhdestä tai useammasta muusta halogeenista, hapesta tai typestä – KATSO ASETARVIKELUETTELO JA 1C238;

Seuraavat hydratsiinijohdannaiset:

Huom	KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO.

a.	Trimetyylihydratsiini (CAS 1741-01-1);

b.	Tetrametyylihydratsiini (CAS 6415-12-9);

c.	N,N-diallyylihydratsiini (CAS 5164-11-4);

d.	Allyylihydratsiini (CAS 7422-78-8);

e.	Etyleenidihydratsiini (CAS 6068-98-0);

f.	Monometyylihydratsiinidinitraatti;

g.	Epäsymmetrinen dimetyylihydratsiininitraatti;

h.	Hydratsiniumatsidi (CAS 14546-44-2);

i.	1,1-Dimetyylihydratsiniumatsidi (CAS 227955-52-4) / 1,2-Dimetyylihydratsiniumatsidi (CAS 299177-50-7);

j.	Hydratsiniumdinitraatti (CAS 13464-98-7);