12.4.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 124/3

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/581,

annettu 9 päivänä huhtikuuta 2021,

Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) tilannekuvista

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta 13 päivänä marraskuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1896 (1) ja erityisesti sen 24 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) 2019/1896 tarkoitetaan tilannekuvilla eri viranomaisilta, valvontalaitteista ja -järjestelmistä sekä muista lähteistä saatujen georeferoitujen miltei reaaliaikaisten tietojen kokonaisuutta, joka lähetetään suojattuja viestintä- ja tiedotuskanavia pitkin ja jota voidaan käsitellä ja valikoivasti esittää ja jakaa muille asiaankuuluville viranomaisille tilannetietoisuuden saavuttamiseksi ja toimintavalmiuden tukemiseksi ulkorajoilla tai niiden läheisyydessä ja rajan läheisellä alueella. Tämä määritelmä edustaa alun perin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1052/2013 (2) säädetyn käsitteen kehittämistä. Se on ”datakeskeisempi” lähestymistapa, jonka avulla käyttäjät voivat valita asianmukaisen graafisen näkymän ja käyttöliittymän operatiivisen tilanteen ja ohjaus- ja valvontatarpeidensa mukaan.

(2)

Asetuksessa (EU) 2019/1896 säädetään kansallisten tilannekuvien, Euroopan tilannekuvan ja erityisten tilannekuvien laatimisesta keräämällä, arvioimalla, kokoamalla, analysoimalla, tulkitsemalla, tuottamalla, havainnollistamalla ja jakamalla tietoja. Tilannekuvien on koostuttava kolmesta erillisestä tietotasosta: tapahtumatietotasosta, toimintatietotasosta ja analyysitietotasosta.

(3)

On tarpeen vahvistaa tilannekuvien kunkin tietotason yksityiskohdat sekä erityisten tilannekuvien laatimista koskevat säännöt. Lisäksi on tarpeen täsmentää toimitettavien tietojen tyyppi sekä tällaisten tietojen toimittamista koskevat menettelyt sekä laadunvalvontamekanismit. Euroopan rajavalvontajärjestelmässä, jäljempänä ’Eurosur’, tapahtuvaa raportoimista olisi täsmennettävä ja standardoitava tiedonvaihtoa tehostavan koordinoidun lähestymistavan varmistamiseksi.

(4)

Jotta voidaan varmistaa, että tilannekuvien tapahtumatietotasot ovat riittävän kattavia ja yksityiskohtaisia, kansallisten koordinointikeskusten ja tapauksen mukaan Euroopan raja- ja merivartioviraston, jäljempänä ’virasto’, ja kansainvälisten koordinointikeskusten olisi laadittava oikea-aikaisia raportteja tapahtumista, joilla todennäköisesti on vaikutusta ulkorajaan.

(5)

Tapahtumista raportointi indikaattoreiden ja yksittäisten tapahtumaraporttien avulla on täydentävää. Indikaattorit auttavat arvioimaan yleistä kehitystä rajaosuudella ja parantavat tilannetietoisuutta, kun taas yksittäiset tapahtumaraportit liittyvät tiettyyn tapahtumaan annettuun oikea-aikaiseen vastaukseen.

(6)

Yksittäiset tapahtumaraportit saattavat edellyttää kiireellisiä toimia. Sen vuoksi yksittäisistä tapahtumista on voitava raportoida ajoissa, jotta niihin voidaan myös reagoida ajoissa. Ensimmäinen raportti olisi lähetettävä heti, kun tapahtuma on havaittu, ja se olisi esitettävä vastaavissa tilannekuvissa. Nopeaa reagointia heikentävien viivästysten ehkäisemiseksi validointiprosessin olisi mahdollistettava vain osittain validoidun raportin lähettäminen.

(7)

Raporttien tekeminen tällaisissa olosuhteissa saattaa myös johtaa vääriin hälytyksiin. Raportin laatijan ja tilannekuvan omistajan olisi arvioitava ja ilmoitettava luotettavuuden taso raporteissa ja tilannekuvassa esitettävissä tapahtumissa. Ensimmäistä raporttia olisi täydennettävä muilla seurantaraporteilla heti, kun lisätietoja on saatavilla.

(8)

Asiakirjapetoksiin ja -rikollisuuteen liittyvistä tapahtumista raportointi Eurosurissa täydentää raportointivelvoitteita, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/493 (3) osana FADO-järjestelmää (False and Authentic Documents Online).

(9)

Tämän asetuksen mukainen raportointi yksittäisistä tapahtumista, joihin liittyy tavaroiden liikkumista rajojen yli ja siihen liittyvää laitonta kauppaa, ei saisi vaikuttaa voimassa oleviin tullialaa koskeviin raportointivelvoitteisiin, rajoituksiin tai toimivaltuuksiin eikä järjestelmälliseen valvontakertomusten laatimiseen erityisesti komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 (4) 186 artiklan mukaisessa tuontivalvontajärjestelmässä (ICS2) tai saman asetuksen 86 artiklassa tarkoitetussa tullialan riskinhallintajärjestelmässä ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 515/97 (5) perustetussa tullitietojärjestelmässä (CIS). Lisäksi sen ei pitäisi olla päällekkäinen jäsenvaltioiden vakiintuneiden raportointimekanismien kanssa, joita ne soveltavat tulliin ja tullitoiminnan tuloksellisuuteen liittyvien asioiden yhteydessä. Joissain tapauksissa tarvittavat tiedot voitaisiin saada olemassa olevista komission lähteistä.

(10)

Tilannekuvien toimintatietotasojen osalta tilannekuvien omistajalle olisi riittävän kattavan tilannekuvan varmistamiseksi raportoitava jäsenvaltioiden omista resursseista, operaatiosuunnitelmista ja ympäristötiedoista, kuten erityisesti meteorologisista ja merentutkimusalaan liittyvistä tiedoista. Jos vaikutustaso rajaosuuksilla on korkea tai kriittinen, koordinointi edellyttää yksityiskohtaista raportointia operaatiosuunnitelmista, jotta osallistuvien eri viranomaisten reaktiot voidaan ennakoida paremmin.

(11)

Operatiivista raportointia, jota toteutetaan yhteisten rajaoperaatioiden tai nopeiden rajainterventioiden yhteydessä, olisi kuvattava kunkin yhteisen rajaoperaation tai nopean rajaintervention operaatiosuunnitelmissa.

(12)

Tilannekuvien analyysitietotason osalta tilannekuvan omistajan olisi määritettävä analyysitietotaso riskianalyysiraporttien perusteella. Näiden raporttien tavoitteena on lisätä ymmärtämystä ulkorajatapahtumista, mikä voi helpottaa suuntausten ennustamista, rajavalvontaoperaatioiden suunnittelua ja toteuttamista sekä strategista riskianalyysiä. Riskianalyysia koskevaan raportointiin liittyvien menetelmien ja luotettavuustasojen määrittämisen olisi perustuttava yhteiseen yhdennettyyn riskianalyysimalliin (CIRAM).

(13)

Yhdenmukaisuuden varmistamiseksi ja tietojenvaihdon helpottamiseksi turvallisuutta vaarantamatta viraston olisi yhdennettävä ja kehitettävä erilaisia riskianalyysiverkostojaan ja -välineitään Eurosurin puitteissa. Näitä ovat muun muassa Frontexin riskianalyysiverkko, asiakirjapetoksiin liittyvä eurooppalainen riskianalyysiverkosto ja merialan tiedustelu- ja riskianalyysiverkosto.

(14)

Eurosurissa tapahtuvassa raportoinnissa olisi otettava huomioon tiettyjen rajavalvontatoimien, kuten ilma- tai merirajavalvonnan, erityispiirteet, mutta myös tiettyjen asiaan liittyvien tapahtumien, kuten edelleen liikkumisen tai etsintä- ja pelastustilanteiden erityinen luonne. Tällaisten tietojen raportointi edistää Euroopan tilannekuvan, mukaan lukien riskianalyysi ja vaikutustasojen määrittely, laatimista. Lisäksi raportointi muuttajien etsintä- ja pelastusoperaatioista sekä maalla että merellä varmistaa osaltaan, että muuttajia suojellaan ja pelastetaan.

(15)

Tilannekuvan omistajan olisi hallinnoitava tilannekuvaa, jotta saadaan selkeä käsitys tilanteesta kullakin ulkorajaosuudella ja jokaisella vastuualalla ja riskianalyysiä ja helpotetaan reagointivalmiuksia asianmukaisella tasolla.

(16)

Laatiessaan kolmansien osapuolten kanssa Eurosurille erityisiä tilannekuvia jäsenvaltioiden ja viraston olisi noudatettava ja edistettävä viraston kehittämiä tietojenvaihtoa koskevia teknisiä ja operatiivisia standardeja.

(17)

On tärkeää vahvistaa operatiiviset vastuut, jotka koskevat raportointia ja tilannekuvan säilyttämistä, suhteessa teknisiin vastuisiin, jotka koskevat sellaisten erilaisten teknisten järjestelmien ja verkkojen käyttöä ja ylläpitoa, joilla tuetaan tietojen käsittelyä Eurosurissa.

(18)

Sen varmistamiseksi, että Eurosurin tekniseen toteutukseen liittyvät operatiiviset vastuut määritellään riittävän yksityiskohtaisesti, on tarpeen yksilöidä Eurosurin tekniset osatekijät. Eurosurissa tapahtuva tietojenvaihto olisi automatisoitava, jotta voidaan hallita käsiteltävien tietojen huomattavaa määrää ja vähentää operaattoreiden työtaakkaa. Jäsenvaltioiden ja viraston olisi kehitettävä teknisiä rajapintoja, jotka tukevat koneiden välisiä yhteenliitäntöjä, ja käytettävä päätöksenteon tukivälineitä Eurosur-operaattoreiden auttamiseksi tehtävissään.

(19)

Määrittäessään kiinnostaviin aluksiin liittyvien raporttien muotoa osana tietojenvaihtoa koskevia teknisiä standardeja viraston olisi tiiviissä yhteistyössä asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten kanssa käytettävä kansainvälisesti sovittuja muotoja, jotka perustuvat asiaa koskevaan kansainväliseen lainsäädäntöön ja ensisijaisesti YK:n merioikeusyleissopimukseen, merioikeusalan tapaoikeuteen ja erityisesti Kansainvälisen merenkulkujärjestön johdannaisoikeuteen sekä niiden erilaisiin variaatioihin lippuvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä.

(20)

Määrittäessään kiinnostaviin ilma-aluksiin liittyvien raporttien muotoa osana tietojenvaihtoa koskevia teknisiä standardeja viraston olisi tiiviissä yhteistyössä asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten kanssa pyrittävä käyttämään kansainvälisesti sovittuja muotoja, jotka esimerkiksi Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO) on määritellyt.

(21)

Eurosurin tietoturvalla pyritään varmistamaan raporttien ja muiden Eurosurissa käsiteltyjen tietojen aitous, saatavuus, eheys, luottamuksellisuus ja kiistämättömyys.

(22)

Eurosurin teknisten osatekijöiden tietoturva vastaa teknisten osatekijöiden kykyä havaita ja torjua tietyllä luottamustasolla toimia, jotka vaarantavat käsiteltävien tietojen tai sellaisten niihin liittyvien palvelujen turvallisuuden, jotka tarjotaan tai jotka ovat käytettävissä kyseisten verkkojen ja tietojärjestelmien kautta.

(23)

Eurosurin tietoturva on jäsenvaltioiden ja viraston yhteisellä vastuulla.

(24)

Kyberturvallisuusuhat muuttuvat jatkuvasti ja ovat yhä edullisempia rikollis- ja terroristiverkostoille. Eurosurin olisi varmistettava riittävä ja yhdenmukainen suoja kyberuhkia vastaan sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. Eurosur tarjoaa tietojenvaihdolle puitteet, jotka kattavat eri turvallisuusluokat. Pannessaan täytäntöön Eurosurin teknisiä osatekijöitä asianomaisten kansallisten viranomaisten ja viraston olisi varmistettava, että kaikilla käyttäjillä on tietoihin pääsy, joka vastaa heidän hyväksyntätasoaan ja tiedonsaantitarvettaan.

(25)

Kun viestintäverkko otetaan käyttöön turvallisuustasolla ”Confidential EU”, viraston olisi tarjottava väliaikainen ratkaisu niille kansallisille osatekijöille, jotka olisi toistaiseksi hyväksytty vain turvallisuustasolle ”RESTREINT UE/EU RESTRICTED” tai vastaavalle kansalliselle turvallisuusluokitustasolle.

(26)

Osana Eurosurin tietoturvasääntöjä ja asianmukaisen hyväksyntäprosessin varmistamiseksi tässä asetuksessa perustetaan virastoon yhteinen turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta, jäljempänä ’hyväksyntälautakunta’. Komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/444 (6) säännösten mukaisesti tällaista lautakuntaa tarvitaan Eurosurin tapauksessa, koska Eurosur koostuu useista yhteenliitetyistä järjestelmistä, joissa on useita osapuolia.

(27)

Hyväksyntälautakunta on riippumaton tekninen elin, joka ei vaikuta viraston hallintoneuvoston tehtäviin.

(28)

Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevien päätösten olisi perustuttava turvallisuusjärjestelyjen hyväksymisstrategiassa määriteltyä menettelyä noudattaen jäsenvaltioiden kansallisten turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäviranomaisten tekemiin paikallisiin turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskeviin päätöksiin.

(29)

Hyväksyntälautakunnan olisi voitava perustaa sen alaisuudessa ja sen ohjeiden mukaan toimivia asianmukaisia elimiä, jotta se voi toteuttaa kaikki tehtävänsä nopeasti ja tehokkaasti. Näin ollen sen olisi perustettava johtokunta avustamaan sitä päätösten valmistelussa.

(30)

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimet olisi sovitettava yhteen järjestelmien hallintoviranomaisten ja muiden turvallisuusmääräysten täytäntöönpanosta vastaavien asiaankuuluvien tahojen toimien kanssa.

(31)

Eurosurin erikoislaadun ja monimutkaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimet toteutetaan unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta koskevan yhteisen vastuun pohjalta pyrkien rakentamaan yhteisymmärrystä ja ottaen mukaan kaikki ne, joita turvallisuuskysymys koskee, ja että otetaan käyttöön pysyvää riskien seurantaa koskeva menettely. On myös erityisen tärkeää, että tekniset turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimet uskotaan alan ammattilaisille, jotka ovat asianmukaisesti pätevöityneet monimutkaisten järjestelmien hyväksyntään ja joista on tehty tasoltaan riittävä turvallisuusselvitys.

(32)

Sen varmistamiseksi, että hyväksyntälautakunta voi hoitaa tehtävänsä, olisi myös säädettävä, että jäsenvaltiot toimittavat lautakunnalle kaikki tarvittavat asiakirjat, antavat asianmukaisesti valtuutetuille henkilöille pääsyn turvallisuusluokiteltuihin tietoihin Eurosur-järjestelmän ja sen tukijärjestelmien (tietoliikenneverkko mukaan luettuna) puitteissa sekä pääsyn muille toimivaltaansa kuuluville alueille ja että ne vastaavat paikallistasolla omalla alueellaan sijaitsevien alueiden turvallisuusjärjestelyjen hyväksymisestä.

(33)

Vaikka suora pääsy kansalliseen järjestelmään kuuluu kyseisen jäsenvaltion yksinomaiseen toimivaltaan, viraston henkilöstölle voitaisiin Eurosurin puitteissa myöntää suora pääsy kansallisiin järjestelmiin kansallisten viranomaisten avustamiseksi tehtävissään.

(34)

Eurosurin ulkoisten osatekijöiden tietoturvaa koskevien määräysten olisi oltava osa Eurosuriin liittyviä määräyksiä, jotka sisältyvät vastaaviin työjärjestelyihin ja asemaa koskeviin mallisopimuksiin. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistunut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/817 (7) hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska asetuksella (EU) 2019/817 kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska ilmoitti kuitenkin mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti 31 päivänä lokakuuta 2019 päätöksestään saattaa asetus (EU) 2019/817 osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(35)

Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY (8) mukaisesti; Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(36)

Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY (9) 1 artiklan A kohdassa tarkoitettuun alaan.

(37)

Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY (10) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(38)

Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU (11) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(39)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat eurooppalaisen raja- ja merivartioston komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan

a)

Eurosurissa tapahtuvaa raportointia koskevat säännöt, mukaan lukien toimitettavien tietojen tyyppi ja raportoinnin määräajat;

b)

tilannekuvien tietotasojen yksityiskohdat;

c)

erityisten tilannekuvien laatimista koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

d)

vastuut, jotka liittyvät raportointiin, tilannekuvien hallinnointiin sekä Eurosuria tukevien erilaisten teknisten järjestelmien ja verkkojen käyttöön ja ylläpitoon;

e)

Eurosurin tietoturva- ja tietosuojasäännöt;

f)

laadunvarmistusmekanismit.

2 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan Eurosuria koskevaan tietojenvaihtoon ja yhteistyöhön, mukaan lukien tilannetietoisuuteen, riskianalyysiin ja rajavalvontaoperaatioiden suunnittelun ja toteuttamisen tukemiseen.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’tapahtumalla’ tilannetta, joka todennäköisesti vaikuttaa ulkorajoihin joko muuttoliikkeen, rajatylittävän rikollisuuden tai muuttajien suojelun ja pelastamisen kannalta, rajatapahtumat mukaan lukien, tai joka voi vaikuttaa Eurosurin tai sen teknisten osatekijöiden toimintaan;

2)

’tilannekuvan hallinnoinnilla’ tilannekuvan laatimista ja ylläpitämistä ja sen sisältämien tietojen käsittelyä;

3)

’omistajalla’ yksikköä, virastoa tai elintä, joka hallinnoi tilannekuvaa ja vastaavia raportteja;

4)

’käsittelyllä’ mitä tahansa raporttiin sisältyville datalle, metadatalle ja tiedoille tehtäviä toimia, riippumatta siitä ovatko ne automatisoituja vai eivät, mukaan lukien datan ja metadatan kerääminen, tallentaminen, järjestäminen, jäsentäminen, varastointi, muuttaminen, tarkastelu, käyttö, siirtäminen, julkaiseminen, yhdistäminen, poistaminen, alentaminen ja tuhoaminen;

5)

’indikaattorilla’ tapahtumiin tai tehtäviin viittaavaa mittaa tai arvoa, joka kuvaa sellaista tilannetta ulkorajoilla, joka vaikuttaa tilannetietoisuuteen ja riskianalyysiin tai tukee reagointivalmiuksia;

6)

’teknisellä indikaattorilla’ tapahtumiin tai tehtäviin viittaavaa mittaa tai arvoa, joka vaikuttaa Eurosurin toimintaan liittyvään tilannetietoisuuteen ja riskianalyysiin tai tukee vastaavia reaktiovalmiuksia;

7)

’meripelastuskeskuksella’ yksikköä, jonka tehtävänä on edistää meripelastustoimen tehokasta järjestämistä ja koordinoida meripelastusoperaatioiden toteuttamista etsintä- ja pelastuspalvelusta merellä tehdyssä kansainvälisessä yleissopimuksessa tarkoitetulla meripelastustoimen vastuualueella;

8)

’ulkoisella lennolla’ jäsenvaltioiden alueelta lähtevää tai jäsenvaltioiden alueelle saapuvaa miehitetyn tai miehittämättömän ilma-aluksen ja sen matkustajien tai rahdin lentoa, joka ei ole Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 (12) 2 artiklan 3 alakohdassa määritelty sisäinen lento;

9)

’kansainvälisellä koordinointikeskuksella’ koordinointirakennetta, joka on perustettu koordinoimaan yhteisoperaatiota tai nopeaa rajainterventiota ulkorajoilla;

10)

’seurantalistalla’ luetteloa epäilyttävistä yhteisöistä, resursseista, käyttäytymisestä tai profiileista, joka on laadittu riskianalyysin perusteella eurooppalaisen raja- ja merivartioston havaitsemis- ja riskianalyysivalmiuksien suuntaamiseksi ja asianmukaisten reagointivalmiuksien käynnistämiseksi;

11)

’teknisillä osatekijöillä’ Eurosurin tarkoituksiin käytettäviä järjestelmiä ja verkkoja, mukaan lukien sen tueksi tarvittava infrastruktuuri, organisaatio, henkilöstö ja tietoresurssit;

12)

’avustamisella’ laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamista siten kuin ne on määritelty neuvoston direktiivissä 2002/90/EY (13);

13)

’pääsyn epäämisellä’ kolmannen maan sellaisen kansalaisen pääsyn epäämistä ulkorajoilla asetuksen (EU) 2016/399 14 artiklan mukaisesti, joka ei täytä kaikkia mainitun asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja maahantuloedellytyksiä eikä kuulu 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin henkilöryhmiin ja jolle on annettu vakiomuotoinen epäämislomake Schengenin rajasäännöstön liitteen V mukaisesti;

14)

’ihmiskaupalla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/36/EU (14) 2 artiklassa tarkoitettua rikosta;

15)

’turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnällä’ asianmukaisen turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäviranomaisen Eurosurin järjestelmälle tai verkolle antamaa muodollista valtuutusta ja hyväksyntää käsitellä Eurosurin dataa toimintaympäristössään sen jälkeen, kun turvallisuussuunnitelma on muodollisesti vahvistettu ja pantu asianmukaisesti täytäntöön;

16)

’toiminnallisella tilalla’ resurssin, yksikön, järjestelmän tai keskuksen kykyä suorittaa operatiiviset tehtävänsä; tilan kuvataan olevan ”täysin toimintakykyinen”, ”rajallisesti toimintakykyinen” tai ”ei käytettävissä”;

17)

’alatasolla’ tilannekuvan tapahtumatietotason, toimintatietotason tai riskianalyysitietotason alapuolella olevaa tietotasoa.

I LUKU

EUROSURISSA TAPAHTUVAN RAPORTOINNIN PERIAATTEET

1 JAKSO

Yleisperiaatteet

4 artikla

Raportit Eurosurissa

1.   Raportteja on toimitettava kahden tai useamman tahon, yksikön, elimen tai viraston välillä erilaisten tilannekuvien laatimista, riskianalyysiin osallistumista tai reagointivalmiuksien tukemista varten.

2.   Raportit koostuvat seuraavista osista:

a)

perustiedot sisältävä data;

b)

lisätietoja sisältävä metadata, joka auttaa ymmärtämään data-aineistoa laajemmassa yhteydessä ja tukee sen käsittelyä Eurosurissa.

3.   Raportit voidaan antaa jossakin seuraavista muodoista:

a)

8 artiklassa tarkoitetut indikaattorit;

b)

9 artiklassa tarkoitetut yksittäiset tapahtumaraportit;

c)

10 artiklassa tarkoitetut omia resursseja koskevat raportit;

d)

11 artiklassa tarkoitetut operaatiosuunnitelmia koskevat raportit;

e)

12 artiklassa tarkoitetut ympäristötietoa koskevat raportit;

f)

13 artiklassa tarkoitetut riskianalyysia koskevat raportit;

g)

14 artiklassa tarkoitetut tietopyynnöt;

h)

15 artiklassa tarkoitetut seurantalistat.

5 artikla

Raportoinnin roolit

1.   Kansalliset koordinointikeskukset, Euroopan raja- ja merivartiovirasto, jäljempänä ’virasto’, tai erityisiä tilannekuvia hallinnoivat yksiköt, jäljempänä ’raporttien laatijat’, toimittavat raportit Eurosuriin.

2.   Tilannekuvien omistajat, jäljempänä ’omistajat’, ovat raportin vastaanottajia ja vastaavat sen käsittelystä sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

3.   Eurosurin raportit voivat olla peräisin asetuksen (EU) 2019/1896 25 artiklan 2 kohdassa ja 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista kansallisista lähteistä tai viraston omista lähteistä.

6 artikla

Linkit

1.   Jos raportin laatija luo raporttien välisen tai raportin ja tilannekuvan muiden osatekijöiden välisen suhteen, joka voi helpottaa kokonaistilanteen ja asiayhteyden ymmärtämistä, sen on linkitettävä raportti asiaankuuluviin osatekijöihin.

2.   Tilannekuvan omistaja voi lisätä tai muuttaa hallinnoimaansa tilannekuvaan liittyviä linkkejä.

2 JAKSO

Tapahtumaraportointi

7 artikla

Tapahtumien raportointi Eurosurissa

1.   Kunkin kansallisen koordinointikeskuksen on varmistettava, että rajaturvallisuudesta vastaavat jäsenvaltion viranomaiset, myös rannikkovartiostot siltä osin kuin ne suorittavat rajavalvontatehtäviä, raportoivat asiaankuuluvien tilannekuvien tapahtumatietotasolla kaikista rajavalvontatoiminnan, tilannetietoisuuden ylläpidon ja riskianalyysin yhteydessä havaitsemistaan tapahtumista sekä tilanteen mukaan tapahtumista, jotka liittyvät luvattomaan edelleen liikkumiseen.

2.   Rajavalvontatehtäviä hoitaessaan viraston ja tarvittaessa kansainvälisten koordinointikeskusten on noudatettava 1 kohdassa tarkoitettua velvoitetta.

3.   Eurosurin tapahtumista on raportoitava indikaattoreina, yksittäisinä tapahtumaraportteina tai molempina.

8 artikla

Ulkorajatapahtumia koskevat indikaattorit

1.   Kansalliset koordinointikeskukset sekä tarvittaessa ja toimintasuunnitelmissa määrätyin ehdoin kansainväliset koordinointikeskukset raportoivat ulkorajatapahtumia koskevat indikaattorit virastolle liitteen 1 mukaisesti ja kyseisessä liitteessä tarkennetussa aikataulussa.

2.   Indikaattoreita vastaavat tiedot voidaan johtaa tiedoista ja tilastoista, jotka ovat kansallisten viranomaisten saatavilla esimerkiksi asiaankuuluvista unionin tietokannoista ja laaja-alaisista tietojärjestelmistä tehtävien hakujen kautta, kyseisiin tietokantoihin ja järjestelmiin sovellettavan oikeudellisen kehyksen mukaisesti.

3.   Indikaattorit, jotka liittyvät tavaroiden laittomaan liikkumiseen rajojen yli ja siihen yhteydessä olevaan laittomaan kauppaan, on hankittava yhteistyössä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa ottaen asianmukaisesti huomioon muut raportointivelvoitteet tai rajoitukset sekä komission rooli.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun raportointivelvollisuuden lisäksi raportin laatija voi lähettää erityisen raportin,

a)

jolla varoitetaan epänormaalista muutoksesta havaituissa arvoissa;

b)

jolla ilmoitetaan havaitusta erityisestä toimintatavasta tai mallista;

c)

joka voidaan liittää erityiseen riskianalyysiin b alakohdassa tarkoitetuissa tilanteissa.

5.   Jos virasto saa jonkin 1 kohdassa tarkoitetuista indikaattoreista omien valvontaresurssiensa kautta tai tekemällä yhteistyötä unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen, kansainvälisten järjestöjen tai kolmansien maiden kanssa, sen on raportoitava indikaattori Euroopan tilannekuvaan ja ilmoitettava siitä kansallisille koordinointikeskuksille. Tässä tapauksessa ja näiden indikaattorien osalta ei sovelleta 7 artiklan 1 kohdan mukaista raportointivelvoitetta.

9 artikla

Yksittäiset tapahtumaraportit

1.   Kansalliset koordinointikeskukset sekä tarvittaessa ja toimintasuunnitelmissa määrätyin ehdoin kansainväliset koordinointikeskukset raportoivat yksittäisistä tapahtumista virastolle.

2.   Yksittäisistä tapahtumista on raportoitava Eurosurissa, jos

a)

yksittäiseen tapahtumaan on reagoitava ajoissa;

b)

kyseinen tapahtuma vaikuttaa ulkorajoihin paljon tai erittäin paljon; tai

c)

tapahtuma on lueteltu liitteessä 2.

3.   Ellei liitteessä 2 toisin mainita, raportin laatijan on lähetettävä ensimmäinen tapahtumaa koskeva raportti viimeistään 24 tunnin kuluttua siitä, kun asianomainen toimivaltainen viranomainen sai tietää tapahtumasta tai sen todennäköisestä tapahtumisesta.

4.   Raportin laatijan on toimitettava tarvittaessa lisäraportteja yksittäisen tapahtumaraportin täydentämiseksi tai päivittämiseksi. Ne on linkitettävä alkuperäiseen yksittäiseen tapahtumaraporttiin ja tilannekuvassa raportoituun tapahtumaan.

5.   Tämän artiklan mukaisesti laadituissa raporteissa on oltava kuvaus viranomaisten vastauksesta raportoituihin tapahtumiin, mukaan lukien toteutetuista tai suunnitelluista toimista.

6.   Ensimmäisestä operatiivisesta vastauksesta riippumatta raportin omistaja ja laatijat voivat pyytää lisätietoja ja riskianalyysiä 14 artiklan mukaisesti voidakseen

a)

täydentää tapahtumaa koskevia tietoja;

b)

korottaa 16 artiklassa tarkoitettua luotettavuustasoa;

c)

päivittää määritettyä vaikutustasoa;

d)

päivittää tapahtumaan liittyvää tilannetta.

7.   Saatujen raporttien perusteella tilannekuvan omistaja voi sulkea tapahtuman, jos katsotaan, että

a)

epäiltyä tapahtumaa ei tapahtunut;

b)

tapahtuman arvioitu vaikutus ei anna perusteita raportoinnille;

c)

tapahtumassa kuvattu tilanne on päättynyt.

Jos tapahtuma suljetaan, tapahtuma ja siihen liittyvät erilaiset raportit on tallennettava ja pidettävä saatavilla tilannekuvassa riskianalyysiä varten.

8.   Jos virasto saa riittävästi tietoa yksittäisistä tapahtumista omien valvontaresurssiensa kautta tai tekemällä yhteistyötä unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen, kansainvälisten järjestöjen tai kolmansien maiden kanssa, sen on raportoitava nämä tiedot Euroopan tilannekuvaan ja ilmoitettava niistä kansallisille koordinointikeskuksille. Tässä tapauksessa ei sovelleta 1 kohdan mukaista raportointivelvoitetta.

9.   Virasto sisällyttää tai päivittää nämä tapahtumat tarvittaessa Euroopan tilannekuvaan.

3 JAKSO

Operatiivinen raportointi

10 artikla

Omia resursseja koskevat raportit

1.   Kunkin kansallisen koordinointikeskuksen ja tilanteen mukaan asiaankuuluvan kansainvälisen koordinointikeskuksen sekä viraston on varmistettava, että niiden rajavalvontaoperaatioihin osallistuvat yksiköt raportoivat omista resursseistaan Euroopan tilannekuvaan.

2.   Eurosurin omia resursseja koskevat raportit sisältävät seuraavat tiedot:

a)

kansallisten koordinointikeskusten toiminnallinen tila, mukaan lukien niiden kyky suorittaa asetuksen (EU) 2019/1896 21 artiklan 3 kohdassa luetellut tehtävät ja tarvittaessa kansainvälisten koordinointikeskusten toiminnallinen tila. Merkittävistä muutoksista kansallisen koordinointikeskuksen toiminnallisessa tilassa on raportoitava virastolle reaaliaikaisesti;

b)

rajavalvontaoperaatioissa käytettävien komento- ja valvontakeskusten asema ja toiminnallinen tila;

c)

rajavalvonnan ja rajanylityspaikoilla tehtävien tarkastusten vastuualueet;

d)

rajavalvontayksiköiden tyyppi ja jakautuminen ja niiden asema.

11 artikla

Operaatiosuunnitelmia koskevat raportit

1.   Kunkin kansallisen koordinointikeskuksen on varmistettava, että rajavalvontaoperaatioihin osallistuvat yksiköt raportoivat operaatiosuunnitelmistaan kansallisissa tilannekuvissa.

2.   Kansallisten koordinointikeskusten ja tarvittaessa kansainvälisten koordinointikeskusten on raportoitava operaatiosuunnitelmat Euroopan tilannekuvaan, jos vaikutustasot rajaosuuksilla ovat korkeat tai kriittiset tai kun kyse on yhteisistä rajaoperaatioista / nopeista rajainterventioista.

3.   Operaatiosuunnitelmia koskevien raporttien on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)

tilanteen kuvaus;

b)

operatiivinen päämäärä ja operaation ennakoitu kesto;

c)

maantieteellinen alue, jolla operaatio toteutetaan;

d)

kuvaus tehtävistä, vastuualueista ja erityisohjeista osallistuville ryhmille ja yksiköille sekä operaation toimintatavat ja tavoitteet;

e)

lähetetyn henkilöstön koostumus, mukaan lukien lähetetyn henkilöstön määrä ja profiilit;

f)

komento- ja valvontasuunnitelmat, mukaan lukien komento- ja valvontakeskusten toiminnallinen tila, niiden toteuttamat tehtävät sekä niitä vastaavat järjestelmät ja viestintävälineet;

g)

lähetettävä kalusto, mukaan lukien erityisvaatimukset, kuten käyttöä koskevat edellytykset, vaadittu miehistö, kuljetus ja muu logistiikka;

h)

rajavalvontapartioiden aikataulu, mukaan lukien partiointialue ja käytettyjen resurssien lukumäärä;

i)

tapahtumaraportoinnin yksityiskohtaiset menettelyt.

12 artikla

Ympäristötietoja koskevat raportit

1.   Asiaankuuluvat viranomaiset, yksiköt, virastot ja ohjelmat kansallisella ja EU:n tasolla voivat raportoida ympäristötietoja asiaankuuluvien tilannekuvien toimintatietotasolle.

2.   Eurosurin ympäristötietoraportointi voi sisältää seuraavia seikkoja:

a)

videokameroiden, tutkajärjestelmien ja muiden ilmaisimien avulla saadut reaaliaikaiset kuvat;

b)

meteorologiset havainnot ja sääennusteet;

c)

merentutkimusalaan liittyvät tiedot ja ajelehtimismallipalvelut;

d)

geospatiaaliset tuotteet;

e)

muut toiminnalliset kuvat, jotka voivat auttaa ymmärtämään tilannetta ulkorajoilla tai seuraamaan tiettyä rajaoperaatiota.

4 JAKSO

Riskianalyysia koskeva raportointi

13 artikla

Riskianalyysiin liittyvät raportit

1.   Kansallisten koordinointikeskusten, viraston ja tarvittaessa kansainvälisten koordinointikeskusten on varmistettava riskianalyysia koskevien raporttien tarjoaminen, jotta tilannekuvien analyysitietotasot voidaan päivittää.

2.   Riskianalyysia koskevien raporttien on sisällettävä yksi tai useampi seuraavista seikoista: analyyttiset tuotteet, kuten tiivistelmät, analyysit, kolmansia maita koskevat analyysit ja riskiprofiilit sekä erityiset maanhavainnointiraportit, joissa käytetään geospatiaalisia tietojärjestelmiä.

3.   Riskianalyyseja koskevia raportteja käytetään seuraaviin tarkoituksiin:

a)

lisäämään ymmärrystä ulkorajoilla tapahtuvista tapahtumista ja erityistapahtumista ja tilanteen mukaan niiden suhteesta luvattomaan edelleen liikkumiseen sekä helpottamaan tähän liittyvien suuntausten analysointia ja ennustamista;

b)

helpottamaan rajavalvontaoperaatioiden kohdennettua suunnittelua ja toteuttamista;

c)

strategisen riskianalyysin tekemiseen.

14 artikla

Tietopyynnöt

1.   Jos on tarpeen saada lisäraportteja tietystä tapahtumasta tai päivittää tilannekuvaa, kansalliset koordinointikeskukset, virasto tai tiettyjä tilannekuvia hallinnoivat yksiköt voivat lähettää tietopyynnön yhteen tai useampaan asetuksen (EU) 2019/1896 25 artiklan 2 kohdassa tai 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun lähteeseen.

2.   Edellä olevan 1 kohdan nojalla esitettyyn tietopyyntöön voidaan soveltaa turvallisuusluokkaa tai muita erityisiä tietopolitiikkarajoituksia.

3.   Tietopyyntöön vastauksena annettavat riskianalyysiraportit on linkitettävä alkuperäiseen tietopyyntöön.

4.   Periaatetta alkuperäisen lähteen suostumuksesta on sovellettava sekä tietopyyntöihin että niihin vastauksena laadittuihin raportteihin.

15 artikla

Seurantalistat

1.   Virasto laatii ja ylläpitää seurantalistoja eurooppalaisen raja- ja merivartioston havaitsemis- ja riskianalyysivalmiuksien tehostamiseksi ja asianmukaisten reagointivalmiuksien käynnistämiseksi.

2.   Seurantalistat koostuvat seuraavista osista:

a)

yhteisöt, resurssit, käyttäytymiset tai profiilit, joiden riskianalyysin perusteella epäillään liittyvän laittomaan muuttoliikkeeseen ja rajatylittävään rikollisuuteen tai jotka voivat vaarantaa maahanmuuttajien elämän tai turvallisuuden;

b)

ehdotettu reagointitapa havaitussa tapauksessa, mukaan lukien raportteihin sovellettavat tietopolitiikkarajoitukset.

3.   Seurantalistoihin voi sisältyä:

a)

epäiltyjä aluksia;

b)

epäiltyjä ilma-aluksia;

c)

epäiltyjä lähtölentoasemia ja muita paikkoja, joiden tiedetään tai epäillään olevan ulkoisten lentojen lähtöpaikkoja;

d)

epäiltyjä lähtösatamia ja muita paikkoja, joiden tiedetään tai epäillään olevan meriliikenteen lähtöpaikkoja;

e)

epäiltyjä toimijoita.

5 JAKSO

”Tapahtumatietotasolle” ja ”riskianalyysitietotasolle” yhteiset säännökset

16 artikla

Luotettavuustasot

1.   Tapahtumaraportin tai riskianalyysiraportin laatijan on arvioitava raportoidun tiedon luotettavuustaso osana raportin metadatan muodostamista.

2.   Luotettavuustasoa arvioidaan soveltaen seuraavia myöntämisperusteita:

a)

raportoitujen tietojen uskottavuus;

b)

lähteen luotettavuus;

c)

raportin validointitila.

3.   Omistajan on otettava huomioon raporttiin liittyvä luotettavuustaso päivittääkseen tilannekuvaa vastaavasti.

17 artikla

Vaikutustasojen määrittely

1.   Tapahtumaraportin tai riskianalyysiraportin laatijan on arvioitava raportoidun tiedon vaikutustaso osana raportin metadatan muodostamista.

2.   Vaikutustason on heijastettava raportoitujen tietojen kokonaisvaikutusta seuraaviin:

a)

laittoman muuttoliikkeen havaitseminen, ehkäiseminen ja torjuminen;

b)

rajatylittävän rikollisuuden havaitseminen, ehkäiseminen ja torjuminen;

c)

muuttajien suojelu ja pelastaminen.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun raportin laatijoiden on määritettävä vaikutustaso kullekin tapahtumalle ja riskianalyysiraportille.

4.   Jos raportti liittyy tilannekuvassa jo ilmoitettuun tapahtumaan, raportin laatijan on linkitettävä raportti kyseiseen tapahtumaan.

5.   Omistajien on määritettävä tapahtumien vaikutustaso tai muutettava sitä saatujen raporttien ja oman riskianalyysinsä perusteella.

6 JAKSO

Raportointi erityisten rajavalvontatoimien yhteydessä

18 artikla

Luvattomaan edelleen liikkumiseen liittyvä raportointi

Jos nämä tiedot ovat saatavilla, jäsenvaltioiden on

a)

näytettävä luvattomaan edelleen liikkumiseen niiden alueella liittyvä analyysi kansallisen tilannekuvan erityisellä alatasolla. Tämä erityinen alataso on jaettava viraston kanssa;

b)

raportoitava luvattomaan edelleen liikkumiseen liittyvistä yksittäisistä tapahtumista 9 artiklan mukaisesti ja omia menettelyjään noudattaen;

c)

raportoitava luvattomaan edelleen liikkumiseen liittyviä erityisindikaattoreita.

19 artikla

Merirajavalvontaan liittyvä raportointi

1.   Kunkin kansallisen koordinointikeskuksen on varmistettava, että merirajavalvontaan osallistuvat yksiköt raportoivat aluksista,

a)

joiden epäillään kuljettavan henkilöitä, jotka kiertävät tai aikovat kiertää rajatarkastukset rajanylityspisteissä, jos tällainen kiertäminen liittyy laittomaan muuttoliikkeeseen;

b)

joiden epäillään osallistuvan meritse tapahtuvaan salakuljetukseen tai muuhun rajat ylittävään rikollisuuteen liittyvään toimintaan;

c)

jos muuttajien henki voi olla uhattuna;

d)

jotka ovat seurantalistoilla tai joista on tehty tietopyyntöjä. Jos on kyse d alakohtaan liittyvistä raporteista, raportoinnissa on otettava huomioon 14 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetyt tietopolitiikkarajoitukset.

2.   Osallistuvan yksikön on toimitettava tiedot omalle kansalliselle koordinointikeskukselleen ja, jos kyseessä on yhteisoperaatio tai nopea rajainterventio, vastaavalle kansainväliselle koordinointikeskukselle operaatiosuunnitelman mukaisesti.

3.   Kansallisten koordinointikeskusten ja tarvittaessa kansainvälisten koordinointikeskusten on päivitettävä tilannekuvansa ja raportoitava nämä tiedot virastolle Euroopan tilannekuvan päivittämiseksi.

20 artikla

Tapahtumat, jotka liittyvät etsintä- ja pelastustoimiin merellä

1.   Merirajavalvontaa suorittaessaan jäsenvaltioiden viranomaisten, jotka auttavat merihädässä olevaa alusta tai henkilöä kansainvälisen merioikeuden mukaisen velvoitteensa mukaisesti, on otettava huomioon ja toimitettava vastaavalle toimivaltaiselle meripelastuskeskukselle kaikki mahdolliseen etsintä- ja pelastustilanteeseen liittyvät asiaankuuluvat tiedot ja havainnot sekä tiedotettava asiasta kansalliselle koordinointikeskukselleen tapahtuman päivittämiseksi asianomaisiin tilannekuviin.

2.   Jos jäsenvaltioiden viranomaiset toteavat selvästi, että etsintä- ja pelastustilanne ei liity muuttajien suojeluun ja pelastamiseen tai rajatylittävään rikollisuuteen, ne voivat päättää olla ilmoittamatta asiasta kansalliselle koordinointikeskukselle.

3.   Virastoon sovelletaan merirajojen valvontaoperaatioiden suorittamisen yhteydessä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 656/2014 (15) mukaisesti 1 kohdassa tarkoitettua velvoitetta.

4.   Etsintä- ja pelastusoperaation aikana toimivaltaisen kansallisen koordinointikeskuksen on päivitettävä kansallinen tilannekuva ja raportoitava nämä tiedot virastolle Euroopan tilannekuvan päivittämiseksi.

5.   Tilannekuvat on päivitettävä säännöllisesti

a)

seuraavan operatiivisen vaiheen suunnittelua ja toteuttamista varten sen jälkeen, kun etsintä- ja pelastusoperaatio on saatu päätökseen;

b)

vastaavalle erityistapahtumalle ja koko merirajaosuudelle määritettyjen vaikutustasojen arvioimiseksi;

c)

vastaavien 8 artiklassa tarkoitettujen indikaattorien päivittämiseksi.

6.   Toimivaltaisen kansallisen koordinointikeskuksen on raportoitava virastolle etsintä- ja pelastusoperaation lopettamisesta viimeistään 24 tunnin kuluttua operaation päättymisestä.

21 artikla

Ilmarajavalvontaan liittyvä raportointi

1.   Kunkin kansallisen koordinointikeskuksen on varmistettava, että ilmarajavalvontaan osallistuvat kansalliset virastot ja elimet raportoivat ulkoisista lennoista,

a)

joiden epäillään kuljettavan henkilöitä, jotka kiertävät tai aikovat kiertää rajatarkastukset rajanylityspisteissä, jos erityistapahtuma liittyy laittomaan muuttoliikkeeseen;

b)

joiden epäillään osallistuvan ilmateitse tapahtuvaan salakuljetukseen tai muuhun rajat ylittävään rikollisuuteen;

c)

jos muuttajien henki voi olla uhattuna;

d)

jotka ovat seurantalistoilla tai joista on tehty tietopyyntöjä. Jos on kyse d alakohtaan liittyvistä raporteista, raportoinnissa on otettava huomioon 14 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetyt tietopolitiikkarajoitukset.

2.   Ilmarajavalvontaan osallistuvien kansallisten virastojen ja elinten on toimitettava kyseiset tiedot omalle kansalliselle koordinointikeskukselleen tai, jos kyseessä on yhteisoperaatio tai nopea rajainterventio, vastaavalle kansainväliselle koordinointikeskukselle operaatiosuunnitelman mukaisesti.

3.   Kansallisen koordinointikeskuksen tai kansainvälisen koordinointikeskuksen on päivitettävä tilannekuvansa ja raportoitava nämä tiedot virastolle Euroopan tilannekuvan päivittämiseksi.

7 JAKSO

Laadunvalvontaraportointi Eurosurissa

22 artikla

Tietojen laadun raportointi Eurosurissa

Tietojen laadun seuraamiseksi Eurosurissa virasto laatii seuraavat indikaattorit ja ylläpitää niitä:

a)

saatujen raporttien määrä ja tiheys rajaosuutta ja rajanylityspaikkoja kohden;

b)

raportoinnin oikea-aikaisuus;

c)

raporttien täydellisyys ja johdonmukaisuus.

23 artikla

Palvelun laadun raportointi Eurosurissa

1.   Seuratessaan Eurosurin teknistä ja operatiivista toimintaa asetuksen (EU) 2019/1896 23 artiklan mukaisesti virasto voi tiiviissä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa vahvistaa teknisiä indikaattoreita ja vaatimuksia yksittäisiä tapahtumia koskevalle raportoinnille seuratakseen 27 artiklassa määriteltyyn Eurosurin tekniseen osatekijään liitettyjen ja siitä osan muodostavien jäsenvaltioiden ja viraston erilaisten järjestelmien ja verkkojen tarjoamien palvelujen toiminnallista tilaa ja laatua.

2.   Indikaattoreita käytetään

a)

Eurosurin eri teknisten osatekijöiden tilan seuraamiseen reaaliaikaisesti;

b)

Eurosurin toiminnassa havaittujen erityistapahtumien ja toimintahäiriöiden tunnistamiseen ja niihin reagoinnin tukemiseen;

c)

Eurosurin tietoturvan varmistamiseen.

3.   Jäsenvaltiot ja virasto raportoivat kaikista yksittäisistä erityistapahtumista, jotka vaikuttavat Eurosurin teknisiin osatekijöihin tai Eurosurin tietoturvaan.

II LUKU

TILANNEKUVAT

24 artikla

Tilannekuvien rakenne

1.   Euroopan tilannekuvan tapahtuma- ja analyysitietotasojen on sisällettävä luvatonta edelleen liikkumista koskeva alataso. Kansallisen tilannekuvan ja erityisen tilannekuvan tapahtuma- ja analyysitietotasojen on tilanteen mukaan sisällettävä myös luvatonta edelleen liikkumista koskevia alatasoja muuttoliikkeen suuntausten, määrien ja reittien ymmärtämiseksi.

2.   Euroopan tilannekuvan toimintatietotason on sisällettävä Eurosurin teknistä toimintaa koskevia alatasoja. Näissä alatasoissa on kuvattava seuraavat seikat:

a)

kansallisten ja kansainvälisten koordinointikeskusten toiminnallinen tila;

b)

Eurosurin toimintaan vaikuttavat pääasialliset tekniset osat ja niiden tila;

c)

datan laatu ja palvelun laatu Eurosurissa;

d)

Eurosurin tekniseen toimintaan vaikuttavat erityistapahtumat ja tapahtumat;

e)

tietoturvaloukkaukset.

3.   Tilannekuvan on sisällettävä myös muita erityisiä tiedon alatasoja, joilla helpotetaan tietojen esittämistä käyttäjille.

4.   Kukin tilannekuva laaditaan asiakirjassa, jossa määritellään taso ja alatasot sekä sovellettava tietopolitiikka.

25 artikla

Tilannekuvien hallinnointi

Tilannekuvan omistajan on

a)

käsiteltävä saadut raportit;

b)

laadittava tilannekuvan tapahtumatietotaso ja ylläpidettävä sitä, generoitava tapahtumat tilannekuvan tapahtumatietotasoon ja päivitettävä niitä sekä määritettävä vastaavat vaikutustasot ja luotettavuustasot;

c)

laadittava tilannekuvan toimintatietotaso omia resursseja koskevien raporttien ja operaatiosuunnitelmia koskevien raporttien perusteella ja ylläpidettävä sitä;

d)

laadittava tilannekuvan analyysitietotaso ja ylläpidettävä sitä riskianalyysiraporttien perusteella sekä määritettävä vastaavat vaikutustasot ja luotettavuustasot;

e)

laadittava linkit tilannekuvan eri osien välille ja ylläpidettävä niitä ottaen huomioon raporteissa olevat linkit;

f)

hallinnoitava käyttäjien pääsyä tilannekuvaan ja edistettävä osaltaan Eurosurin tietoturvaa;

g)

toimitettava asiaankuuluvat raportit ja tarvittavat tiedot tilannekuvien omistajille I luvun mukaisesti;

h)

arkistoitava ja poistettava asiaankuuluvat tiedot sovellettavan tietopolitiikan mukaisesti.

26 artikla

Tietyn tilannekuvan laatimista ja jakamista koskevat säännöt

1.   Laatiessaan erityistä tilannekuvaa asetuksen (EU) 2019/1896 27 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden ja viraston on varmistettava yhdenmukaisuus suhteessa

a)

I luvussa vahvistettuihin raportointiperiaatteisiin;

b)

24 ja 25 artiklassa vahvistettuihin tilannekuvien rakennetta ja hallinnointia koskeviin vaatimuksiin;

c)

III luvussa vahvistettuihin yleisiin säännöksiin.

2.   Tietyn tilannekuvan laatimista ja jakamista koskevien sääntöjen on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)

erityisen tilannekuvan sisältö ja laajuus, mukaan lukien seuraavat:

i)

erityisen tilannekuvan tarkoitus,

ii)

tietotasot ja alatasot,

iii)

erityisessä tilannekuvassa raportoitavien tietojen tyyppi, mukaan lukien tapahtumaraportit, operaatioraportit ja riskianalyysiraportit;

b)

erityisen tilannekuvan hallinnointi, mukaan lukien

i)

omistaja,

ii)

elimet, toimistot ja virastot, jotka voivat olla raporttien laatijoita,

iii)

raportointia koskevat säännöt,

iv)

tietoturvaa koskevat säännökset, mukaan lukien käyttäjien pääsy tietoihin;

c)

säännöt tietojenvaihdosta Eurosurin muiden käyttäjien kanssa, mukaan lukien seuraavat:

i)

mekanismit tietojen vaihtamiseksi kansallisten ja Euroopan tilannekuvien kanssa ja mekanismit alkuperäisen lähteen suostumuksen varmistamiseksi,

ii)

säännöt, jotka koskevat asetuksen (EU) 2019/1896 28 artiklassa tarkoitettujen Eurosurin fuusiopalvelujen tarjoamista, sekä vastaavat menettelyt,

iii)

Eurosurin tekniseen toimintaan liittyvät muut näkökohdat, mukaan lukien erityisen tilannekuvan laatimista tukevan ulkoisen osatekijän liittäminen Eurosurin asiaankuuluviin kansallisiin tai eurooppalaisiin osiin.

III LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 JAKSO

Teknisistä näkökohdista vastaavat yksiköt

27 artikla

Eurosurin tekniset osatekijät

1.   Eurosurin teknisiä osatekijöitä ovat kansalliset osatekijät ja eurooppalainen osatekijä.

2.   Kunkin kansallisen osatekijän on muodostuttava kansallisista järjestelmistä ja verkoista, joita jäsenvaltiot käyttävät tilannekuvien laatimiseen, raportointiin, tilannetietoisuuden ylläpitämiseen, riskianalyysiin ja rajavalvontaoperaatioiden suunnittelun ja toteuttamisen tukemiseen, mukaan lukien niiden tueksi tarvittava infrastruktuuri, organisaatio, henkilöstö ja tietoresurssit. Osatekijöiden keskinäiset ja niiden väliset yhteenliitännät jäsenvaltion sisällä sekä jäsenvaltioiden välillä ovat osa kansallisia osatekijöitä.

3.   Eurooppalainen osatekijä täydentää kansallisia osatekijöitä. Siihen on sisällyttävä yhteenliitäntä kansallisiin osatekijöihin. Sen on katettava viestintäverkko sekä järjestelmät ja verkot, joita virasto käyttää tilannekuvien laatimiseen, raportointiin, tilannetietoisuuden ylläpitämiseen, riskianalyysiin ja rajavalvontaoperaatioiden suunnittelun ja toteuttamisen tukemiseen.

28 artikla

Viraston tekniset vastuualat

Virasto vastaa eurooppalaisen osatekijän hallinnoinnista, johon kuuluvat seuraavat seikat:

a)

teknisten standardien määrittely kansallisten ja ulkoisten osatekijöiden verkkojen, järjestelmien, sovellusten ja laitteiden liittämiseksi yhteen eurooppalaisen osatekijän vastaavien kanssa;

b)

verkkojen, järjestelmien, sovellusten ja laitteiden sertifiointiprosessi, jonka tarkoituksena on liittää ne Eurosuriin tiiviissä yhteistyössä asiasta vastaavien viranomaisten kanssa;

c)

niiden järjestelmien ja verkkojen palvelujen hallinta, joita virasto käyttää tilannekuvien laatimiseen, raportointiin, tilannetietoisuuden ylläpitämiseen ja riskianalyysiin sekä rajavalvontaoperaatioiden suunnittelun ja toteuttamisen tukemiseen;

d)

raportointi c alakohdassa tarkoitettujen järjestelmien ja verkkojen toimintaan, palvelun laatuun ja palvelujen hallintaan liittyvistä näkökohdista 23 artiklan mukaisesti;

e)

eurooppalaisen osatekijän tietoturva.

29 artikla

Jäsenvaltioiden tekniset vastuualat

1.   Kukin jäsenvaltio on vastuussa seuraavista tehtävistä:

a)

oman kansallisen osatekijän hallinnointi, mukaan lukien palvelujen hallinta, niiden järjestelmien ja verkkojen yhteyden koordinoinnista huolehtiminen, joita käytetään tilannekuvien laatimiseen, raportointiin, tilannetietoisuuden ylläpitämiseen ja riskianalyysiin sekä rajavalvontaoperaatioiden suunnittelun ja toteuttamisen tukemiseen;

b)

raportointi a alakohdassa tarkoitettujen järjestelmien ja verkkojen toimintaan, palvelun laatuun ja palvelujen hallintaan liittyvistä näkökohdista 23 artiklan mukaisesti;

c)

viraston vahvistamien teknisten standardien noudattaminen;

d)

kansallisen osatekijän tietoturva.

2.   Kansallisen koordinointikeskuksen on

a)

tuettava kansallisen osatekijän koordinointia, suunnittelua ja toteuttamista;

b)

osallistuttava palvelun ja datan laadun säännölliseen seurantaan ja raportoitava siitä virastolle;

c)

varmistettava operatiivinen raportointi eurooppalaisen osatekijän järjestelmistä ja verkoista.

30 artikla

Ulkoiset osatekijät

1.   Eurosurin ulkoinen osatekijä koostuu sellaisista järjestelmistä ja verkoista, mukaan lukien niiden tueksi tarvittava infrastruktuuri, organisaatio, henkilöstö ja tietoresurssit, jotka eivät kuulu Eurosuriin ja jotka

a)

vaihtavat tietoja Eurosurin kanssa;

b)

tukevat erityisen tilannekuvan laatimista.

2.   Ulkoisen osatekijän liittäminen Eurosuriin kuuluu ulkoiseen osatekijään. Se on tarkennettava erityisen tilannekuvan laatimista koskevissa säännöissä.

2 JAKSO

Eurosurin tietoturva- ja tietosuojasäännöt

31 artikla

Eurosurin tietoturvaa koskevat yleiset periaatteet

1.   Eurosurin tietoturva kattaa tarvittavat hallinnointi- ja tekniset toimet, jotta voidaan saavuttaa Eurosurin datan ja tiedon käsittelyn edellyttämä asianmukainen suojan taso, tulla toimeen muuttuvan uhkaympäristön kanssa ja mahdollistaa se, että erilaiset Eurosurissa mukana olevat kansalliset elimet ja virastot voivat täyttää tehtävänsä. Eurosurin tietoturva sisältää tietojen turvaamisen, fyysisen turvallisuuden, henkilökohtaisen turvallisuuden ja yritysturvallisuuden.

2.   Eurosurin tietoturvaan sisältyvät:

a)

turvallisuusriskien hallinta, mukaan lukien turvatarkastukset ja -suunnitelmat sekä niihin liittyvä seuranta, arviointi, ylläpito, parantaminen, raportointi, tietoisuus ja koulutus;

b)

toiminnan jatkuvuus ja toimintakuntoon palauttaminen, mukaan lukien vaikutustenarviointi, jatkuvuutta ja palautumista koskevat tarkastukset ja suunnitelmat sekä niihin liittyvä seuranta, arviointi, ylläpito, parantaminen, tietoisuus ja koulutus;

c)

turvallisuushäiriöihin vastaaminen ja viraston ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyö turvallisuushäiriöiden yhteydessä;

d)

turvallisuusjärjestelyjen hyväksyminen;

e)

käyttöoikeuksien valvonta;

f)

rajaoperaatioiden ja tietojärjestelmien suunnittelun tietoturvaan liittyvät näkökohdat;

g)

osatekijöiden yhteenliitäntöihin liittyvät turvallisuusnäkökohdat;

h)

turvallisuusluokiteltujen tietojen käsittely Eurosuria varten.

32 artikla

Eurosurin tietoturvan hallinnointi

1.   Virasto varmistaa Eurosurin yleisen turvallisuuden ottaen asianmukaisesti huomioon tarpeen valvoa turvallisuusvaatimuksia ja sisällyttää ne Eurosurin kaikkiin osatekijöihin.

2.   Virasto vastaa eurooppalaisen osatekijän tietoturvasta.

3.   Kukin jäsenvaltio on vastuussa kansallisen osatekijänsä tietoturvasta.

4.   Viraston ja jäsenvaltioiden on huolehdittava tarkastusten, prosessien ja suunnitelmien yhdenmukaistamisesta, jotta Eurosurin tietoturva voidaan varmistaa horisontaalisesti ja tehokkaasti maailmanlaajuisen turvallisuusriskien hallintaprosessin pohjalta.

5.   Ulkoisen osatekijän tietoturvaa koskevasta vastuusta määrätään sopimuksissa, järjestelyissä ja toimintasuunnitelmissa, joissa vahvistetaan erityinen tilannekuva 26 artiklan mukaisesti.

6.   Virasto hyväksyy standardit, joissa määritellään Eurosurin turvallisuutta suojaavan teknologian saatavuuden ja käytön valvontaa koskevat toiminnalliset turvallisuusvaatimukset ja turvallisuusvakuutusvaatimukset.

7.   Kunkin jäsenvaltion sekä viraston on varmistettava, että tarvittavat toimenpiteet toteutetaan 6 kohdassa tarkoitettujen standardien noudattamiseksi, että asianmukaiset perustelut vaatimusten noudattamiseksi ja riskien hallitsemiseksi dokumentoidaan ja että kaikkia järjestelmien turvallisuuteen liittyviä muita vaatimuksia noudatetaan ottaen kaikilta osin huomioon asiantuntijalausunnot.

8.   Kunkin jäsenvaltion sekä viraston on raportoitava Eurosurissa kaikista turvallisuushäiriöistä, jotka vaikuttavat Eurosurin tietoturvaan, osana datan laatua ja palvelun laatua koskevaa raportointia.

9.   Jos Eurosurin operaatio saattaa vaikuttaa unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen,

a)

viraston on ilmoitettava asiasta välittömästi asiaankuuluville kansallisille koordinointikeskuksille;

b)

viraston pääjohtaja voi päättää toteuttaa tilanteen vaatimia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa, mukaan lukien tiettyjen järjestelmien ja verkkojen irrottaminen Eurosurin eurooppalaisesta osatekijästä.

33 artikla

Turvallisuussääntöjen soveltaminen Eurosurissa

1.   Eurosurin dataa ja tietoja käsitellessään kunkin jäsenvaltion sekä viraston on varmistettava, että käytössä on turvallisuustarkastukset, -prosessit ja -suunnitelmat, joilla varmistetaan suojelun taso, joka vastaa vähintään päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444 ja komission päätöksessä (EU, Euratom) 2015/443 (16) vahvistetuissa komission turvallisuussäännöissä taattua tasoa.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava välittömästi komissiolle ja virastolle 1 kohdassa tarkoitettujen Eurosurin kannalta merkityksellisten kansallisten turvallisuussääntöjen hyväksymisestä.

3.   Kolmansissa maissa asuvat luonnolliset henkilöt ja kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeushenkilöt voivat käsitellä Eurosurin dataa ainoastaan, jos niihin sovelletaan kyseisissä maissa turvallisuussääntöjä, joilla varmistetaan vähintään vastaava suoja kuin komission vastaavilla turvallisuussäännöillä taattu suoja.

4.   Kolmannessa maassa sovellettujen turvallisuussääntöjen vastaavuus voidaan tunnustaa kyseisen maan kanssa tehdyssä sopimuksessa.

5.   Osana Eurosurin eurooppalaisen osatekijän täytäntöönpanoa virasto tukee Eurosurin vastaavien raporttien vaihtoa ja kansallisten osatekijöiden yhteenliittämistä sekä turvallisuusluokittelemattomalla että turvallisuusluokitellulla tasolla.

34 artikla

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat periaatteet Eurosurissa

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat toimet on toteutettava seuraavien periaatteiden mukaisesti:

a)

turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat toimet ja päätökset tehdään siten, että unionin ja jäsenvaltioiden yhteinen vastuu turvallisuudesta toteutuu;

b)

päätöksenteossa on pyrittävä yhteiseen näkemykseen ottaen mukaan kaikki tahot, joita turvallisuuskysymykset koskevat;

c)

tehtävät on suoritettava noudattaen asiaa koskevia turvallisuussääntöjä ja turvallisuussääntöjen hyväksyntää koskevia standardeja, joita sovelletaan virastoon, jäsenvaltioiden viranomaisiin ja komissioon;

d)

jatkuvalla seurantamenettelyllä varmistetaan, että turvallisuusriskit ovat tiedossa, turvatoimet on määritelty näiden riskien vähentämiseksi hyväksyttävälle tasolle sovellettavissa turvallisuussäännöissä vahvistettujen perusperiaatteiden ja vähimmäisvaatimusten mukaisesti ja että näitä turvatoimia sovelletaan syvyyssuuntaisen turvallisuuden käsitteen pohjalta. Turvatoimien tehokkuutta on arvioitava jatkuvasti;

e)

turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat päätökset perustuvat turvallisuusjärjestelyjen hyväksymisstrategiassa määriteltyä menettelyä noudattaen jäsenvaltioiden kansallisten turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäviranomaisten tekemiin paikallisiin turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskeviin päätöksiin;

f)

tekniset turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimet uskotaan alan ammattilaisille, jotka ovat asianmukaisesti pätevöityneet monimutkaisten järjestelmien hyväksyntään, joista on tehty tasoltaan riittävä turvallisuusselvitys ja jotka toimivat puolueettomasti;

g)

turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat päätökset tehdään riippumattomasti virastosta ja yksiköistä, jotka vastaavat Eurosurin kansallisten osatekijöiden täytäntöönpanosta. Eurosurin tietoturvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäviranomainen on viraston sisäinen riippumaton elin, joka tekee päätöksensä itsenäisesti;

h)

turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimissa sovitetaan yhteen riippumattomuuden vaatimus ja tarve yhteensovittamiseen viraston ja niiden kansallisten viranomaisten välillä, jotka vastaavat turvallisuusmääräysten täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa.

35 artikla

Eurosurin turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta

1.   Virastoon perustetaan Eurosurin turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta, jäljempänä ’hyväksyntälautakunta’.

2.   Hyväksyntälautakunta toimii tietoturvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäviranomaisena ja vastaa Eurosurin turvallisuusjärjestelyjen hyväksymisen osalta seuraavista tehtävistä:

a)

Eurosurin turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntästrategian määrittely ja hyväksyminen, myös eurooppalaisen osatekijän osalta;

b)

asiaankuuluvien yhteenliittämispäätösten tekeminen sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat raportoineet hyväksyntälautakunnalle kansallisten osatekijöidensä hyväksymisestä;

c)

turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäpäätösten tekeminen eurooppalaisen osatekijän osalta ottaen huomioon turvallisuusasioissa toimivaltaisten kansallisten yksiköiden antamat neuvot ja yleiset turvallisuusriskit;

d)

turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntään liittyvien asiaankuuluvien asiakirjojen hyväksyminen;

e)

viraston ja jäsenvaltioiden neuvonta hyväksyntäviranomaisen osaamisalalla turvallisuusmenettelyjen (”SecOps”) käyttöönotossa ja lausunnon antaminen lopullisesta kannastaan;

f)

turvallisuusriskien arvioinnin tarkastelu ja hyväksyminen yhteistyössä viraston, jäsenvaltioiden ja komission kanssa riskinvähentämistoimenpiteiden määrittämiseksi;

g)

eurooppalaisen osatekijän turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntään liittyvien turvatoimien täytäntöönpanon tarkastaminen toteuttamalla tai rahoittamalla turvallisuusarviointeja, -tarkastuksia tai -katselmuksia;

h)

hyväksyttyjen tuotteiden ja toimenpiteiden sekä sellaisten hyväksyttyjen salaustuotteiden valinnan hyväksyminen, joita käytetään tarjoamaan turvaa Eurosurin eurooppalaiselle osatekijälle ja yhteenliitännälle;

i)

seuraavien seikkojen hyväksyminen tai tarvittaessa yhdessä turvallisuusasioissa toimivaltaisen tahon kanssa osallistuminen seuraavien seikkojen yhteiseen hyväksymiseen:

i)

eurooppalaisen osatekijän ja kansallisten osatekijöiden yhteenliittäminen,

ii)

Eurosurin ulkoisten osatekijöiden yhteenliittäminen;

j)

käyttöoikeuksiin liittyvistä menettelyistä sopiminen asianomaisen jäsenvaltion kanssa;

k)

turvallisuusriskiraporttien perusteella tapahtuva tiedottaminen virastolle sen riskiarvioinnista ja viraston neuvonta jäännösriskin käsittelyvaihtoehdoista tietyn turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevan päätöksen osalta;

l)

hyväksyntälautakunnan tehtävien hoitamisen kannalta tarvittavien kuulemisten suorittaminen.

3.   Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntästrategiassa hyväksyntälautakunta vahvistaa seuraavat seikat:

a)

Eurosurin eurooppalaisen osatekijän turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnän suorittamista ja ylläpitämistä varten tarvittavien toimintojen laajuus ja niiden mahdollinen yhteenliittäminen muiden osatekijöiden kanssa;

b)

eurooppalaisen osatekijän turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntämenettely, joka on yksityiskohtaisuudeltaan suhteutettu vaadittuun turvaamistasoon ja jossa tuodaan hyväksyntäedellytykset selkeästi esiin;

c)

hyväksyntämenettelyyn osallistuvien asiaankuuluvien sidosryhmien tehtävät;

d)

hyväksyntäaikataulu, joka noudattaa Eurosurin standardien käyttöönottoa, erityisesti infrastruktuurin, palvelujen tarjoamisen ja järjestelmän kehittämisen osalta;

e)

jäsenvaltioiden turvallisuusasioissa toimivaltaisten kansallisten yksikköjen suorittaman kansallisten osatekijöiden turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnän periaatteet;

f)

Eurosurin ulkoisten osatekijöiden tietoturvaan liittyvät säännökset.

4.   Hyväksyntälautakunta suorittaa tehtävänsä riippumattomasti käsitellessään asiakirjoja, suorittaessaan järjestelmän turvallisuustarkastuksia, valmistellessaan päätöksiä ja järjestäessään kokouksiaan.

36 artikla

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan toiminta

1.   Hyväksyntälautakunta koostuu kunkin jäsenvaltion yhdestä edustajasta ja kahdesta komission edustajasta.

2.   Viraston turvallisuusvastaava nimetään hyväksyntälautakunnan sihteeriksi.

3.   Hyväksyntälautakunta vahvistaa työjärjestyksensä ja nimittää puheenjohtajansa.

4.   Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, hyväksyntälautakunta äänestää määräenemmistöllä.

5.   Hyväksyntälautakunta voi perustaa alaryhmiä tutkimaan teknisiä kysymyksiä.

6.   Hyväksyntälautakunta tiedottaa päätöksistään viraston hallintoneuvostolle ja pääjohtajalle sekä komissiolle.

37 artikla

Jäsenvaltioiden ja viraston rooli suhteessa hyväksyntälautakuntaan

Jäsenvaltioiden ja viraston pääjohtajan on

a)

välitettävä hyväksyntälautakunnalle kaikki tiedot, joiden ne katsovat olevan turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnän kannalta merkityksellisiä;

b)

annettava hyväksyntälautakunnan asianmukaisesti valtuuttamille henkilöille, myös lautakunnan päättämiä turvallisuustarkastuksia ja testejä varten, pääsy kaikkiin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin ja kaikille lainkäyttövaltaansa kuuluville, järjestelmien turvallisuuteen liittyville laitosalueille kansallisten lakiensa ja asetustensa mukaisesti ja syrjimättä ketään kansalaisuuden perusteella;

c)

vastattava Eurosurin osatekijöidensä hyväksymisestä ja raportoitava tätä varten hyväksyntälautakunnalle.

38 artikla

Käyttäjien pääsy

1.   Eurosurin osatekijästä vastaavan tahon on hallinnoitava käyttäjien pääsyä järjestelmiinsä, verkkoihinsa ja sovelluksiinsa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 35 artiklan soveltamista.

2.   Jos kansalliselle henkilöstön jäsenelle annetaan suora pääsy viraston järjestelmään tai sovellukseen, jota käytetään Eurosurin tarkoituksiin, viraston on koordinoitava käyttöoikeuksia asianomaisen kansallisen koordinointikeskuksen kanssa.

3.   Jos viraston henkilöstön jäsenelle annetaan suora pääsy kansalliseen järjestelmään tai sovellukseen, jota käytetään Eurosurin tarkoituksiin, vastuussa olevan jäsenvaltion on koordinoitava käyttöoikeuksia viraston pääjohtajan kanssa.

39 artikla

Eurosurin ulkoisten osatekijöiden tietoturva

1.   Ulkoiset osatekijät voidaan yhdistää Eurosuriin vain, jos niiden tietoturva vastaa Eurosurin tietoturvaa.

2.   Edellä 26 artiklassa tarkoitettuihin erityisten tilannekuvien laatimista ja jakamista koskeviin sääntöihin on sisällyttävä tietoturvaa koskevia säännöksiä, joissa täsmennetään, minkä tyyppisiä tietoja voidaan vaihtaa ja mikä on niiden turvallisuusluokitus.

3.   Ulkoisen osatekijän yhteenliittäminen Eurosuriin edellyttää hyväksyntälautakunnan ennakkohyväksyntää.

40 artikla

Eurosurin tietosuojasäännöt

1.   Vaikka Eurosurin käsittelemiin tietoihin voi poikkeuksellisesti sisältyä välillisesti tunnistettavissa oleviin luonnollisiin henkilöihin liittyviä tietoja, tällaisia tietoja ei käsitellä Eurosurin puitteissa näiden kyseisten luonnollisten henkilöiden tunnistamiseksi.

2.   Jos tietojen käsittely Eurosurissa poikkeuksellisesti edellyttää muiden henkilötietojen kuin laivojen ja ilma-alusten tunnistenumeroiden käsittelyä, tällaiset henkilötiedot on tuhottava, niin pian kuin tarkoitus, jota varten ne on kerätty, on saavutettu.

41 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä 9 päivänä huhtikuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1)  EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1052/2013, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) perustamisesta (EUVL L 295, 6.11.2013, s. 11).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/493, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, aitojen ja väärennettyjen asiakirjojen sähköisestä FADO-järjestelmästä (False and Authentic Documents Online) ja neuvoston yhteisen toiminnan 98/700/YOS kumoamisesta (EUVL L 107, 6.4.2020, s. 1).

(4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2447, annettu 24 päivänä marraskuuta 2015, unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 558).

(5)  Neuvoston asetus (EY) N:o 515/97, annettu 13 päivänä maaliskuuta 1997, jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi (EYVL L 82, 22.3.1997, s. 1).

(6)  Komission päätös (EU, Euratom) 2015/444, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/817, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta rajoja ja viisumipolitiikkaa koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1726 ja (EU) 2018/1861 sekä neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 27).

(8)  Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).

(9)  Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31).

(10)  Neuvoston päätös 2008/146/EY, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1).

(11)  Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1).

(13)  Neuvoston direktiivi 2002/90/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2002, laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamisen määrittelystä (EYVL L 328, 5.12.2002, s. 17).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta (EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 656/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston koordinoiman operatiivisen yhteistyön puitteissa suoritettavaa ulkoisten merirajojen valvontaa koskevista säännöistä (EUVL L 189, 27.6.2014, s. 93).

(16)  Komission päätös (EU, Euratom) 2015/443, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, turvallisuudesta komissiossa (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 41).

LIITE 1

Luettelo indikaattoreista

1.   MAAHANTULON EPÄÄMISTÄ KOSKEVA INDIKAATTORI

Kunkin kansallisen koordinointikeskuksen on raportoitava joka kuukauden 15 päivänä edellisen kuukauden aikana evätyt maahantulot kunkin rajanylityspaikan osalta.

Tämä indikaattori jaotellaan seuraaviin alaindikaattoreihin:

a)

kyseisen kolmannen maan kansalaisen kansalaisuus;

b)

alkuperämaa;

c)

viimeinen lähtömaa (satamien ja lentoasemien osalta lukuun ottamatta kauttakulkua);

d)

ikäryhmä;

e)

sukupuoli;

f)

epäämisperusteiden erittely asetuksen (EU) 2016/399 liitteessä V olevan B osan mukaisesti;

g)

ETIAS-matkustuslupien epäämisen, kumoamisen tai mitätöimisen perusteet;

h)

samaa henkilöllisyyttä käyttäville samoille henkilöille annettujen maahantulon epäämispäätösten lukumäärä;

i)

useita henkilöllisyyksiä käyttäville samoille henkilöille annettujen maahantulon epäämispäätösten lukumäärä.

2.   LAITONTA OLESKELUA KOSKEVA INDIKAATTORI

Kunkin kansallisen koordinointikeskuksen on raportoitava joka kuukauden 15 päivänä kansallisten viranomaisten edellisen kuukauden aikana havaitsemien sellaisten kolmannen maan kansalaisten lukumäärä, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä jäsenvaltiossa oleskelun edellytyksiä, riippumatta siitä havaittiinko heidät sisämaassa vai heidän yrittäessään poistua alueelta.

Tämä indikaattori jaotellaan seuraaviin alaindikaattoreihin:

a)

kyseisen kolmannen maan kansalaisen kansalaisuus;

b)

ikäryhmä;

c)

sukupuoli;

d)

ilman huoltajaa olevien alaikäisten määrä;

e)

perustelu (esim. viisumin voimassaoloaika on päättynyt, oleskelulupa on vanhentunut jne.);

f)

havaitsemisen aikana toteutetun valvonnan tyyppi (rajavalvonta, poliisitarkastus sisämaassa, rikosten ehkäisytoimet, liikennevalvonta);

g)

havaitsemisen päätyypit.

Kunkin kansallisen koordinointikeskuksen on raportoitava vastaavat luvattomaan edelleen liikkumiseen liittyvät indikaattorit, mikäli nämä tiedot ovat saatavilla.

3.   MUUTTOVIRTAA KOSKEVA INDIKAATTORI

1.

 Kunkin kansallisen koordinointikeskuksen on raportoitava joka kuukauden 15 päivänä matkustajien lukumäärä edellisen kuukauden aikana kunkin rajanylityspaikan osalta.

Tämä indikaattori jaotellaan seuraaviin alaindikaattoreihin, mikäli tarvittavat tiedot ovat saatavilla:

a)

kansalaisuus;

b)

määränpää: Schengen-alueelle tulo tai sieltä poistuminen.

2.

 Kunkin kansallisen koordinointikeskuksen on raportoitava joka kuukauden 15 päivänä

a)

ajoneuvojen lukumäärä maarajan ylityspaikkaa kohden;

b)

alusten lukumäärä merirajan ylityspaikkaa (satamat) kohden;

c)

ulkoisten lentojen lukumäärä ilmarajan ylityspaikkaa (lentoasemat) kohden.

Nämä indikaattorit jaotellaan määränpään mukaan, mikäli tarvittavat tiedot ovat saatavilla: Schengen-alueelle tulo tai sieltä poistuminen.

4.   TAVAROIDEN SALAKULJETUSTA KOSKEVAT INDIKAATTORIT

4.1   Huumausaineet

Huumausaineiden takavarikot jaetaan luokkiin seuraavasti:

1)

kannabis

2)

heroiini

3)

muut opioidit

4)

kokaiini

5)

amfetamiinin tyyppiset piristeet (ml. amfetamiini ja metamfetamiini)

6)

MDMA (ekstaasi)

7)

uudet psykoaktiiviset aineet

8)

muut laittomat huumausaineet.

Kansallisen koordinointikeskuksen on raportoitava joka kuukauden 15 päivänä edellisen kuukauden ja kunkin rajaosuuden osalta

a)

takavarikoitu kokonaismäärä luokittain;

b)

takavarikkojen lukumäärä luokittain;

c)

jaottelu lähtömaan mukaan, jos se on vahvistettu;

d)

jaottelu viimeisen sijaintimaan mukaan, jos se on vahvistettu;

e)

jaottelu määränpään (Schengen-alueelle tulo tai sieltä poistuminen tai tuntematon) ja luokan mukaan;

f)

jaottelu rajavalvontatoimien tyypin (rajavartiointi tai rajanylityspaikalla suoritettu tarkastus) ja luokan mukaan;

g)

kansallinen viranomainen, joka havaitsi huumausaineet;

h)

kiinniotettujen tekijöiden kokonaismäärä;

i)

takavarikoitujen aineiden arvo.

4.2   Ajoneuvojen laiton kauppa

Ajoneuvojen laiton kauppa jaetaan luokkiin seuraavasti:

1)

varastetut henkilöautot,

2)

varastetut pakettiautot,

3)

varastetut kuorma-autot,

4)

varastetut rakennus- ja maatalouskoneet,

5)

muut varastetut ajoneuvot,

6)

varastetut ajoneuvon osat,

7)

väärennetyt rekisteröintitodistukset.

Kansallisen koordinointikeskuksen on raportoitava joka kuukauden 15 päivänä kunkin rajaosuuden osalta

a)

takavarikkojen lukumäärä luokittain;

b)

takavarikoitu kokonaismäärä luokittain;

c)

jaottelu lähtömaan mukaan, jos se on vahvistettu;

d)

jaottelu määränpään (Schengen-alueelle tulo tai sieltä poistuminen tai tuntematon) ja luokan mukaan;

e)

jaottelu rajavalvontatoimien tyypin (rajavartiointi tai rajanylityspaikalla suoritettu tarkastus) ja luokan mukaan;

f)

kiinniotettujen tekijöiden kokonaismäärä.

4.3   Aseet ja räjähteet

Aseita ja räjähteitä koskevat indikaattorit jaetaan luokkiin seuraavasti:

1)

ampuma-aseet (1);

Ampuma-aseet voidaan jakaa seuraaviin alaluokkiin:

a)

käsiase: revolveri

b)

käsiase: pistooli

c)

pitkä ampuma-ase: kivääri

d)

pitkä ampuma-ase: haulikko

e)

pitkä ampuma-ase: konekivääri / täysautomaattinen

f)

pitkä ampuma-ase: muu

g)

raskas aseistus (panssarintorjunta-ase, raketinheitin, kranaatinheitin jne.).

2)

ampuma-aseiden olennaiset osat;

3)

ei-tappavat aseet: hälytys- ja merkinantoaseet (ei muunnettavissa ampuma-aseiksi)

4)

ei-tappavat aseet: airsoft-aseet

5)

ei-tappavat aseet: deaktivoidut aseet

6)

räjähteet

7)

ampumatarvikkeet

8)

muut aseet.

Kansallisen koordinointikeskuksen on raportoitava joka kuukauden 15 päivänä kunkin rajaosuuden osalta

a)

takavarikkojen lukumäärä luokittain;

b)

takavarikoitu kokonaismäärä luokittain;

c)

jaottelu lähtömaan mukaan, jos se on vahvistettu;

d)

jaottelu määränpään (Schengen-alueelle tulo tai sieltä poistuminen tai tuntematon) ja luokan mukaan;

e)

jaottelu rajavalvontatoimien tyypin (rajavartiointi tai rajanylityspaikalla suoritettu tarkastus) ja luokan mukaan;

f)

jaottelu kuljetusmuodon mukaan:

(1)

konttialus

(2)

kuorma-auto tai hyötyajoneuvo

(3)

henkilöauto

(4)

linja-auto

(5)

juna

(6)

kaupallinen lentotoiminta

(7)

yleisilmailu

(8)

rahti ja postipaketit

(9)

jalankulku;

g)

kansalliset viranomaiset, jotka havaitsivat aseet ja/tai räjähteet;

h)

kiinniotettujen tekijöiden kokonaismäärä.

4.4   Muut tavarat

Muita tavaroita koskevat indikaattorit voidaan jakaa luokkiin seuraavasti:

1)

tupakka

2)

savukkeet

3)

alkoholi

4)

energiatuotteet (polttoaineet)

5)

kulttuuriesineiden laiton kauppa

6)

muut tavarat.

Kansallisen koordinointikeskuksen on raportoitava joka kuukauden 15 päivänä kunkin rajaosuuden osalta

a)

takavarikkojen lukumäärä luokittain;

b)

takavarikoitu kokonaismäärä luokittain;

c)

jaottelu lähtömaan ja luokan mukaan, jos ne on vahvistettu;

d)

jaottelu viimeisen sijaintimaan mukaan, jos se on vahvistettu;

e)

jaottelu määränpään (Schengen-alueelle tulo tai sieltä poistuminen tai tuntematon) ja luokan mukaan;

f)

jaottelu rajavalvontatoimien tyypin ja luokan mukaan (rajanylityspaikalla suoritettu tarkastus, rajavartiointi);

g)

kansallinen viranomainen, joka havaitsi tavarat;

h)

kiinniotettujen tekijöiden kokonaismäärä;

i)

takavarikoitujen tavaroiden arvo.

5.   MUITA RAJATYLITTÄVIÄ RIKOKSIA KOSKEVA INDIKAATTORI

Muut rajatylittävät rikokset jaetaan luokkiin seuraavasti:

1)

lapsenryöstö,

2)

eurooppalaisen raja- ja merivartioston henkilöstöön (kansalliset viranomaiset tai viraston henkilöstö) kohdistuvat hyökkäykset ja uhat,

3)

kulkuneuvojen kaappaus,

4)

muut.

Kansallisen koordinointikeskuksen on raportoitava joka kuukauden 15 päivänä kunkin rajaosuuden osalta

a)

tapausten lukumäärä luokittain;

b)

jaottelu rajavalvontatoimien tyypin (rajanylityspaikalla suoritettu tarkastus, rajavartiointi) ja luokan mukaan;

c)

kansalliset viranomaiset, jotka havaitsivat tapaukset;

d)

kiinniotettujen tekijöiden kokonaismäärä.

6.   MUUT YKSITTÄISIÄ TAPAHTUMIA KOSKEVAAN RAPORTOINTIIN PERUSTUVAT INDIKAATTORIT

Viraston on laadittava kuukausittaiset indikaattorit joka kuukauden 15 päivänä kunkin rajaosuuden osalta.

Indikaattorien on katettava

1)

luvattomat rajanylitykset liitteessä 2 olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen yksittäisten tapahtumaraporttien perusteella;

2)

etsintä- ja pelastustapahtumat liitteessä 2 olevassa 8 kohdassa tarkoitettujen yksittäisten tapahtumaraporttien perusteella;

3)

avustaminen ja ihmiskauppa liitteessä 2 olevassa 2 kohdassa tarkoitettujen yksittäisten tapahtumaraporttien perusteella;

4)

asiakirjaväärennökset liitteessä 2 olevassa 4 kohdassa tarkoitettujen yksittäisten tapahtumaraporttien perusteella.

Virasto voi käytettävissä olevien tietojen perusteella vahvistaa muita indikaattoreita, joita pidetään merkityksellisinä riskianalyysin tai tilannetietoisuuden kannalta.

(1)  Mukaan lukien kunnialaukauksiin käytettävät aseet ja ääniaseet sekä muunnettavissa olevat hälytys- ja merkinantoaseet.

LIITE 2

Yksittäisiä tapahtumia koskevat raportit ja niitä vastaavat tiedot

Yksittäisiä tapahtumia koskeva raportointi tapahtuu Eurosurissa linkittämällä yhteen jäljempänä luetellut tiedon eri osatekijät, jotka auttavat kuvaamaan tilannetta EU:n ulkorajoilla.

Ensimmäisen raportin on sisällettävä kerätyt tiedot ensimmäisen reaktion synnyttämiseksi. Tämän ensimmäisen raportin perusteella Eurosurin eri osapuolet pyrkivät täydentämään näitä tietoja tämän liitteen mukaisesti.

1.   YKSITTÄISIÄ TAPAHTUMIA KOSKEVA RAPORTOINTI LUVATTOMASTA RAJANYLITYKSESTÄ TAI SEN YRITTÄMISTÄ KOSKEVASTA EPÄILYKSESTÄ

Kansallisen koordinointikeskuksen on raportoitava kaikista luvattomaan rajanylitykseen liittyvistä tapahtumista. Luvatonta rajanylitystä koskeva raportti voidaan linkittää 2 kohdassa tarkoitettuun avustamiseen tai ihmiskauppaan ja etsintä- ja pelastustapahtumaan 8 kohdan mukaisesti.

Ensimmäinen raportti tapahtumasta on lähetettävä viimeistään 24 tunnin kuluttua siitä, kun tapahtuma on havaittu.

Laatijoiden ja omistajien on pyrittävä raportoimaan seuraavat tiedot, jos ne ovat saatavilla:

1.1   Tapahtuman tyyppi

a)

laiton rajanylitys tai sen yritys;

b)

avoin tai luvaton ylitys.

1.2   Tapahtuman olosuhteet

a)

aika ja sijainti;

b)

määränpää (Schengen-alueelle tulo tai sieltä poistuminen tai tuntematon);

c)

viimeinen lähtömaa (sovellettavissa ainoastaan saapumisiin meri- ja ilmarajoilla sijaitsevien satamien ja lentoasemien kautta);

d)

kohdemaa;

e)

laittoman rajanylityksen tarkoitus;

f)

havaitsemisolosuhteet:

1)

rajanylityspaikalla suoritetun tarkastuksen aikana,

2)

rajavartiointioperaation aikana,

3)

muu (edelleen liikkuminen, rajan läheinen alue);

g)

yritykset paeta rajatarkastusta;

h)

kulkuneuvot:

1)

lento (lentoa koskeva raportti on linkitettävä raporttiin 7 kohdan mukaisesti),

2)

alus (alusta koskeva raportti on linkitettävä raporttiin 1 kohdan mukaisesti tai etsintä- ja pelastustapahtumaan 6 kohdan mukaisesti),

3)

konttialus,

4)

kuorma-auto tai hyötyajoneuvo,

5)

henkilöauto,

6)

linja-auto,

7)

juna,

8)

jalankulku.

1.3   Osallistuneet henkilöt

a)

osallistuneiden henkilöiden kokonaismäärä;

b)

alaikäisten lukumäärä;

c)

kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien lukumäärä;

d)

jaottelu kansallisuuksien (oletettu/vahvistettu) ja kansalaisuuden mukaan;

e)

ikäryhmä.

2.   YKSITTÄISIÄ TAPAHTUMIA KOSKEVA RAPORTOINTI AVUSTAMISESTA TAI IHMISKAUPASTA TAI NÄIDEN YRITTÄMISTÄ KOSKEVASTA EPÄILYKSESTÄ

Kansallisen koordinointikeskuksen on raportoitava kaikista tapahtumista, jotka koskevat avustamista tai epäilystä sen yrittämisestä ja ihmiskauppaa tai epäilystä sen yrittämisestä.

Ensimmäinen raportti tapahtumasta on lähetettävä viimeistään 24 tunnin kuluttua siitä, kun tapahtuma on havaittu.

Tapahtuma voidaan linkittää luvattomaan rajanylitykseen liittyvään tapahtumaan.

Laatijoiden ja omistajien on pyrittävä raportoimaan seuraavat tiedot, jos ne ovat saatavilla:

2.1   Tapahtuman tyyppi

a)

avustaminen, ihmiskauppa;

b)

vaihe (epäily, yritys, toteutus).

2.2   Tapahtuman olosuhteet

a)

aika ja paikka;

b)

määränpää (Schengen-alueelle tulo tai sieltä poistuminen tai tuntematon);

c)

havaitsemisolosuhteet:

1)

rajanylityspaikalla suoritetun tarkastuksen aikana,

2)

rajavartiointioperaation aikana,

3)

muu (edelleen liikkuminen, rajan läheinen alue);

d)

kulkuneuvot:

1)

lento (lentoa koskeva raportti on linkitettävä raporttiin 7 kohdan mukaisesti),

2)

alus (alusta koskeva raportti on linkitettävä raporttiin 1 kohdan mukaisesti tai etsintä- ja pelastustapahtumaan 6 kohdan mukaisesti),

3)

konttialus

4)

kuorma-auto tai hyötyajoneuvo

5)

henkilöauto

6)

linja-auto

7)

juna

8)

jalankulku.

2.3   Tekijät

a)

osallistuneiden henkilöiden kokonaismäärä;

b)

ikäryhmät;

c)

jaottelu kansallisuuksien (oletettu/vahvistettu) ja lähtömaiden mukaan;

d)

hyväksikäytön muoto (seksuaalinen, työ, muu).

2.4   Uhrit (jos tapahtuma ei liity luvattomaan rajanylitykseen)

a)

uhrien kokonaismäärä;

b)

alaikäisten lukumäärä;

c)

ilman huoltajaa olevien alaikäisten ja kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden lukumäärä;

d)

uhrien jaottelu kauttakulkumaan (-maiden) mukaan;

e)

jaottelu kansallisuuksien (oletettu/vahvistettu) ja lähtömaiden mukaan.

2.5   Motivaatio ja toimintatavat

a)

toimintatavat;

b)

avustamisen taikka ihmiskaupan tapauksessa kohdennetun hyväksikäytön tarkoitus.

3.   YKSITTÄISIÄ TAPAHTUMIA KOSKEVA RAPORTOINTI TAVAROIDEN LAITTOMASTA KAUPASTA TAI SEN YRITTÄMISTÄ KOSKEVASTA EPÄILYKSESTÄ

Liitteessä 1 olevassa 4 kohdassa tarkoitettujen indikaattoreiden lisäksi kansallisen koordinointikeskuksen on raportoitava yksittäisistä tavaroiden laitonta kauppaa koskevista tapahtumista tai sitä koskevan yrityksen epäilystä seuraavissa tapauksissa:

1)

takavarikoidut määrät ylittävät liitteessä 3 määritellyt kynnysarvot;

2)

laiton kauppa tai epäilyn kohteena oleva laittoman kaupan yritys liittyy mahdolliseen terroritoimintaan tai voi muodostaa uhan unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuudelle;

3)

laiton kauppa tai epäilyn kohteena oleva laittoman kaupan yritys aiheuttaa reaktion muilta jäsenvaltioita tai virastolta tai vaikuttaa rajavalvontatoimenpiteisiin;

4)

laiton kauppa tai epäilyn kohteena oleva laittoman kaupan yritys liittyy tiettyyn toimintatapaan. Tässä tapauksessa raportit on linkitettävä riskianalyysiraporttiin, jossa sitä kuvataan;

5)

tavaroiden takavarikko on epänormaalia ja saattaa viitata uuteen rikollisuuden malliin.

Laatijoiden ja omistajien on pyrittävä raportoimaan seuraavat tiedot, jos ne ovat saatavilla:

3.1   Tapahtuman tyyppi

Tapahtumien tyyppiä kuvatessaan laatijan on käytettävä liitteessä 1 olevassa 4 kohdassa olevia luokkia ja alaluokkia sekä tarvittaessa liitteessä 3 tarkoitettuja yksiköitä.

3.2   Tapahtuman olosuhteet

a)

aika ja sijainti;

b)

määränpää (Schengen-alueelle tulo tai sieltä poistuminen tai tuntematon);

c)

havaitsemisolosuhteet:

1)

rajanylityspaikalla suoritetun tarkastuksen aikana,

2)

rajavartiointioperaation aikana,

3)

muu (edelleen liikkuminen, rajan läheinen alue);

d)

kulkuneuvot:

1)

lento (lentoa koskeva raportti on linkitettävä raporttiin 7 kohdan mukaisesti),

2)

alus (alusta koskeva raportti on linkitettävä raporttiin 1 kohdan mukaisesti tai etsintä- ja pelastustapahtumaan 6 kohdan mukaisesti),

3)

konttialus

4)

kuorma-auto tai hyötyajoneuvo

5)

henkilöauto

6)

linja-auto

7)

juna

8)

jalankulku

9)

rahti ja postipaketit;

e)

toimintatavat tai epäillyt toimintatavat, kuten

1)

kätkemistapa;

2)

kätkemisen yksityiskohdat.

3.3   Tavaroiden tyyppi

a)

luokka ja alaluokka liitteessä 1 olevan 4 kohdan mukaisesti;

b)

määrä (arvioitu/takavarikoitu);

c)

arvioitu arvo.

3.4   Osallistuneet henkilöt

a)

osallistuneiden henkilöiden kokonaismäärä;

b)

henkilön asema;

c)

alaikäisten lukumäärä;

d)

jaottelu kansallisuuksien (oletettu/vahvistettu) mukaan.

4.   YKSITTÄISIÄ TAPAHTUMIA KOSKEVA RAPORTOINTI ASIAKIRJAVÄÄRENNÖKSISTÄ

Kansallisen koordinointikeskuksen on raportoitava kaikista yksittäisistä tapahtumista, jotka liittyvät rajavalvontaoperaation aikana havaittuun asiakirjapetokseen tai -rikollisuuteen.

Ensimmäinen raportti tapahtumasta on lähetettävä viimeistään 24 tunnin kuluttua siitä, kun tapahtuma on havaittu.

Tapahtuma voidaan linkittää toiseen tapahtumaan, joka liittyy luvattomaan rajanylitykseen, avustamiseen tai ihmiskauppaan, tavaroiden laittomaan kauppaan tai muihin rajatylittävän rikollisuuden muotoihin.

Laatijat ja omistajat raportoivat seuraavat saatavilla olevat tiedot:

4.1   Asiakirjapetoksen tyyppi

4.2   Tapahtuman olosuhteet

a)

aika ja sijainti;

b)

määränpää (Schengen-alueelle tulo tai sieltä poistuminen tai tuntematon);

c)

havaitsemisolosuhteet:

1)

rajanylityspaikalla suoritetun tarkastuksen aikana,

2)

rajavartiointioperaation aikana,

3)

muu (edelleen liikkuminen, rajan läheinen alue);

4.3   Henkilöä koskevat tiedot

a)

henkilön ilmoitettu kansalaisuus;

b)

sukupuoli;

c)

ikäryhmä.

4.4   Asiakirjaa koskevat tiedot

a)

asiakirjan tyyppi ja alatyyppi (passi, henkilökortti, oleskelulupa, viisumi, rajaleima, muu);

b)

asiakirjan haltijan kansalaisuus;

c)

asiakirjan käyttö (esitetty, piilotettu, –);

d)

lähtömaan rajanylityspaikka;

e)

kauttakulkumaan rajanylityspaikka;

f)

määränpään rajanylityspaikka;

g)

mikrosiru;

h)

rajaleima.

5.   YKSITTÄISIÄ TAPAHTUMIA KOSKEVA RAPORTOINTI MUISTA RAJATYLITTÄVÄN RIKOLLISUUDEN MUODOISTA

Liitteessä 1 olevassa 7 kohdassa tarkoitettujen indikaattoreiden lisäksi kansallisen koordinointikeskuksen on raportoitava muuhun rikollisuuteen liittyvistä yksittäisistä tapahtumista seuraavissa tapauksissa:

1)

rajatylittävä rikollisuus tai epäilyn kohteena oleva rajaylittävän rikollisuuden yritys tai osuma tietokannassa tai laaja-alaisessa tietojärjestelmässä liittyy mahdolliseen terroritoimintaan tai voi muodostaa uhan unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuudelle;

2)

rajatylittävä rikollisuus tai epäilyn kohteena oleva rajaylittävän rikollisuuden yritys tai osuma tietokannassa tai laaja-alaisessa tietojärjestelmässä aiheuttaa reaktion muilta jäsenvaltioita tai virastolta tai vaikuttaa rajavalvontatoimenpiteisiin;

3)

rajatylittävä rikollisuus tai epäilyn kohteena oleva rajaylittävän rikollisuuden yritys liittyy tiettyyn toimintatapaan. Tässä tapauksessa raportit on linkitettävä riskianalyysiraporttiin, jossa sitä kuvataan.

Laatijoiden ja omistajien on pyrittävä raportoimaan seuraavat tiedot, jos ne ovat saatavilla:

5.1   Tapahtuman tyyppi

Tapahtumien tyyppiä kuvatessaan laatijan on käytettävä liitteessä 1 olevassa 7 kohdassa olevia luokkia ja alaluokkia.

5.2   Tapahtuman olosuhteet

a)

aika ja sijainti;

b)

määränpää (Schengen-alueelle tulo tai sieltä poistuminen tai tuntematon);

c)

havaitsemisolosuhteet:

1)

rajanylityspaikalla suoritetun tarkastuksen aikana,

2)

rajavartiointioperaation aikana,

3)

muu (edelleen liikkuminen, rajan läheinen alue);

d)

kulkuneuvot:

1)

lento (lentoa koskeva raportti on linkitettävä raporttiin 7 kohdan mukaisesti),

2)

alus (alusta koskeva raportti on linkitettävä raporttiin 1 kohdan mukaisesti tai etsintä- ja pelastustapahtumaan 6 kohdan mukaisesti),

3)

konttialus

4)

kuorma-auto tai hyötyajoneuvo

5)

henkilöauto

6)

linja-auto

7)

juna

8)

jalankulku

9)

rahti ja postipaketit.

5.3   Osallistuneet henkilöt

a)

osallistuneiden henkilöiden kokonaismäärä;

b)

henkilön asema;

c)

alaikäisten lukumäärä;

d)

jaottelu kansallisuuksien (oletettu/vahvistettu) mukaan.

6.   YKSITTÄISIÄ TAPAHTUMIA KOSKEVA RAPORTOINTI KIINNOSTAVISTA ALUKSISTA

Kiinnostavia aluksia koskevat tiedot on raportoitava,

1)

jos havaittu alus on epäiltyjen alusten seurantalistalla, jolloin raportti on linkitettävä vastaavaan seurantalistaan;

2)

jos alus on osallisena tässä liitteessä luetellussa tapahtumassa, jolloin raportti on linkitettävä vastaavaan tapahtumaan;

3)

jos laatija pitää alusta epäilyttävänä, jolloin raportti on linkitettävä riskianalyysiraporttiin.

Ensimmäinen raportti aluksesta on lähetettävä viimeistään 24 tunnin kuluttua siitä, kun alus on havaittu ensimmäisen kerran.

Laatijoiden ja omistajien on pyrittävä raportoimaan seuraavat tiedot, jos ne ovat saatavilla:

6.1   Aluksen sijainti ja tila

Kiinnostavan aluksen sijaintia koskevat tiedot sisältävät seuraavat seikat:

a)

mittaushetki, sijainti, epätarkkuussäde, suunta ja nopeus, jos kohde liikkuu;

b)

aluksen tila (moottorit pois päältä, savua havaittu, ankkuroitu jne.);

c)

mittauksen tai havainnon lähde (tutka, paikannusjärjestelmä jne.);

d)

aluksen aiemmat tiedossa olevat sijaintipaikat ennen tapahtumaa.

Laatijoiden, jotka voivat saada tietoja aluksesta, on pyrittävä päivittämään sen sijainti mahdollisimman pian käyttäen käytettävissään olevia tietolähteitä.

Tiedot kiinnostavan aluksen sijainnista merellä on päivitettävä vähintään tunnin välein sen jälkeen, kun se on havaittu.

6.2   Aluksen tyyppi

Aluksen tyyppiä koskevat tiedot auttavat erottamaan toisistaan toisaalta

a)

matkustaja-alukset, purjealukset, moottorijahdit, kalastusalukset, konttialukset, irtolastialukset, öljytankkerit, yleiset lastialukset, suurnopeusalukset, rannikon ulkopuolella toimivat liikkuvat porausyksiköt ja erikoisalukset ja toisaalta

b)

alusten käyttötarkoituksen: joko kaupallinen tai vapaa-ajan käyttö.

6.3   Aluksen tunnukset

Aluksen tunnistetietoja ovat muun muassa seuraavat:

a)

lippu;

b)

aluksen nimi;

c)

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) alukselle antama numero, MMSI (Maritime Mobile Service Identity) -numero (aluksen radiotunnistenumero) ja muut visuaaliset ja radiotunnisteet, joita käytetään yhteydenpitoon alusten kanssa ja niiden luonnehdintaan.

6.4   Matkustajat ja rahti

Matkustajia ja rahtia koskevat tiedot sisältävät seuraavat seikat:

a)

miehistön jäsenten lukumäärä;

b)

miehistön jäsenten jaottelu kansalaisuuden mukaan;

c)

matkustajamäärä;

d)

matkustajien jaottelu kansalaisuuden mukaan;

e)

rahdin tyyppi ja määrä/paino.

7.   YKSITTÄISIÄ TAPAHTUMIA KOSKEVA RAPORTOINTI KIINNOSTAVISTA ULKOISISTA LENNOISTA

Kiinnostavia ulkoisia lentoja koskevat tiedot on raportoitava,

1)

jos havaittu lento on epäilyttävien lentojen seurantalistalla, jolloin raportti on linkitettävä vastaavaan seurantalistaan;

2)

jos lento on osallisena tässä liitteessä luetellussa tapahtumassa, jolloin raportti on linkitettävä vastaavaan tapahtumaan;

3)

jos laatija pitää lentoa epäilyttävänä, jolloin raportti on linkitettävä riskianalyysiraporttiin.

Ensimmäinen raportti lennosta on lähetettävä viimeistään 24 tunnin kuluttua siitä, kun lento on havaittu ensimmäisen kerran.

Laatijoiden ja omistajien on pyrittävä raportoimaan seuraavat tiedot, jos ne ovat saatavilla:

7.1   Kiinnostavan ilma-aluksen sijainti

Kiinnostavan ilma-aluksen sijaintia koskevat tiedot sisältävät seuraavat seikat:

a)

mittaushetki;

b)

sijainti, ml. korkeus ja epätarkkuuden määrä;

c)

suunta ja nopeus;

d)

mittauksen tai havainnon lähde (tutka, paikannusjärjestelmä jne.).

Laatijoiden, jotka voivat saada tietoja ilma-aluksesta, on pyrittävä päivittämään sen sijainti käyttäen käytettävissään olevia tietolähteitä.

Tiedot kiinnostavan ilma-aluksen sijainnista lennon aikana on päivitettävä lähes reaaliaikaisesti.

7.2   Kiinnostavan ilma-aluksen tyyppi

Ilma-aluksen tyyppiä koskevat tiedot auttavat erottamaan toisistaan ilma-alukset, joissa on kiinteät tai pyörivät siivet, ilma-alukset, joissa on suihkumoottori tai propelli, ja ilma-alukset, joissa on lentäjä tai joita ohjataan etäyhteydellä. Lisäksi niistä voidaan mahdollisesti saada tietoa aluksen tarkasta mallista.

7.3   Ilma-aluksen tunnukset

Ilma-aluksen tunnistetietoja ovat muun muassa erilaiset visuaaliset ja radiotunnisteet, joita käytetään yhteydenpitoon ilma-alusten kanssa ja niiden luonnehdintaan.

7.4   Lentoa koskevat tiedot

Lentoa koskevia tietoja ovat muun muassa seuraavat:

a)

lennon tyyppi (kaupallinen, yksityinen, julkinen jne.);

b)

lennon tunnus, mukaan lukien kaupalliset lennon tunnukset;

c)

lähtöpaikka;

d)

määränpää;

e)

viittaus lentosuunnitelmaan.

7.5   Matkustajat ja rahti

Matkustajia ja rahtia koskevat tiedot sisältävät seuraavat seikat:

a)

miehistön lukumäärä;

b)

miehistön jäsenten jaottelu kansalaisuuden mukaan;

c)

matkustajamäärä;

d)

matkustajien jaottelu kansalaisuuden mukaan;

e)

rahdin tyyppi.

8.   YKSITTÄISIÄ TAPAHTUMIA KOSKEVA RAPORTOINTI ETSINTÄ- JA PELASTUSTAPAHTUMISTA

Kansallisen koordinointikeskuksen on raportoitava kaikista etsintä- ja pelastustoimintaan liittyvistä tapahtumista 21 artiklan mukaisesti.

Mahdolliseen etsintä- ja pelastustapahtumaan liittyvän raportoinnin on katettava tapahtuman kesto, joka alkaa kiinnostavan aluksen ensimmäisestä havaitsemisesta tai merihädässä olevia henkilöitä koskevasta ilmoituksesta ja jatkuu, kunnes rajanylitystapahtuma on saatu päätökseen ja siihen liittyvä etsintä- ja pelastustapahtuma on päättynyt.

Laatijoiden ja omistajien on pyrittävä raportoimaan seuraavat tiedot, jos ne ovat saatavilla:

8.1   Linkit hädässä olevaa alusta koskeviin raportteihin 6 kohdan mukaisesti

Raportti voidaan linkittää myös muihin etsintä- ja pelastustilanteeseen osallistuviin kiinnostaviin aluksiin, kuten emoaluksiin.

8.2   Raportointi etsintä- ja pelastustilanteen tilasta, mukaan lukien

a)

etsintä- ja pelastusvaihe (epätarkkuus, hälytys, hätä, käynnissä oleva etsintä- ja pelastusoperaatio, etsintä- ja pelastusoperaatio saatettu päätökseen);

b)

toimivaltainen meripelastuskeskus;

c)

ennakoitu turvallinen paikka tai toteutunut turvallinen paikka, kun etsintä- ja pelastusoperaatio on saatettu päätökseen.

8.3   Linkit 1 ja 2 kohtaa koskevaan raportointiin tilanteen mukaan.

LIITE 3

Tavaroihin liittyvän yksittäisiä tapahtumia koskevan raportoinnin kynnysarvot

1.   LAITTOMAT HUUMAUSAINEET

1)

kannabis: 10 kg

2)

heroiini: 500 grammaa

3)

muut opioidit (esim. morfiini, oopium jne.): 500 grammaa

4)

kokaiini 10 kg

5)

amfetamiinin tyyppiset piristeet (ml. amfetamiini ja metamfetamiini): 100 grammaa

6)

MDMA (ekstaasi): 5000 tablettia

7)

uudet psykoaktiiviset aineet: 500 tablettia tai 100 grammaa

8)

muut laittomat huumausaineet.

2.   ASEET JA RÄJÄHTEET

1)

ampuma-aseet tai aseiden osat: 15 yksikköä

2)

räjähteet: 3 kg

3)

ampumatarvikkeet: 10 000 kpl.

3.   MUUT TAVARAT

1)

raakatupakka: 500 kg

2)

savukkeet: miljoona yksikköä.

3)

alkoholi: 5 000 litraa puhdasta alkoholia

4)

energiatuotteet (polttoaineet): 10 000 litraa

5)

kulttuuriesineiden laiton kauppa: arvioitu arvo yli miljoona euroa.