EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/557,

annettu 31 päivänä maaliskuuta 2021,

yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle annetun asetuksen (EU) 2017/2402 muuttamisesta covid-19-kriisistä elpymisen helpottamiseksi

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Covid-19-kriisillä on vakavia vaikutuksia ihmisiin, yrityksiin, terveydenhuoltojärjestelmiin ja jäsenvaltioiden talouteen. Komissio korosti 27 päivänä toukokuuta 2020 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle”, että maksuvalmiuden säilyttäminen ja rahoituksen saatavuus ovat jatkuva haaste myös tulevina kuukausina. Sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää tukea elpymistä covid-19-pandemian aiheuttamasta vakavasta talouden häiriöstä tekemällä kohdennettuja muutoksia voimassa olevaan rahoitusalan lainsäädäntöön.

(2)

Covid-19-pandemian aiheuttamalla vakavalla talouden häiriöllä ja sen edellyttämillä poikkeuksellisilla rajoittamistoimenpiteillä on kauaskantoinen vaikutus talouteen. Yritykset kärsivät toimitusketjujen häiriintymisestä, tilapäisestä sulkemisesta ja kysynnän vähenemisestä, kun taas kotitaloudet kärsivät työttömyydestä ja tulojen laskusta. Viranomaiset unionin ja jäsenvaltioiden tasolla ovat toteuttaneet kauaskantoisia toimia, joilla tuetaan kotitalouksia ja maksukykyisiä yrityksiä, jotta ne voivat selviytyä tästä vakavasta mutta tilapäisestä talouden toimeliaisuuden hidastumisesta ja sen aiheuttamasta likviditeetin puutteesta.

(3)

On tärkeää, että luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset, jäljempänä ’laitokset’, käyttävät pääomaansa siellä, missä sitä eniten tarvitaan, ja että unionin säännöstöllä helpotetaan tätä, kuitenkin varmistaen samalla, että laitokset toimivat varovaisesti. Voimassa oleviin sääntöihin jo sisältyvän joustavuuden lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2017/2402 (4) tehtävillä kohdennetuilla muutoksilla varmistettaisiin, että unionin arvopaperistamiskehys tarjoaa lisävälineen talouden elpymisen edistämiseksi covid-19-kriisin jälkeen.

(4)

Covid-19-kriisin aiheuttamat poikkeukselliset olosuhteet ja siitä johtuvien haasteiden ennennäkemätön suuruusluokka edellyttivät välittömiä toimia sen varmistamiseksi, että laitokset voivat kanavoida riittävästi varoja yrityksille ja siten auttaa niitä vähentämään covid-19-pandemian aiheuttaman talouden häiriön vaikutuksia.

(5)

Covid-19-kriisi uhkaa lisätä järjestämättömien vastuiden määrää ja lisää laitosten tarvetta hoitaa ja käsitellä järjestämättömiä vastuitaan. Eräs laitosten keino tähän on käydä järjestämättömillä vastuillaan kauppaa markkinoilla arvopaperistamisen avulla. Lisäksi nykytilanteessa on olennaisen tärkeää, että riskit siirretään pois järjestelmän kannalta tärkeistä rahoitusjärjestelmän osista ja että luotonantajat vahvistavat pääomapositioitaan. Synteettinen arvopaperistaminen on yksi keino tämän saavuttamiseksi samoin kuin esimerkiksi uusien omien varojen hankkiminen.

(6)

Arvopaperistamista varten perustettuja erillisyhtiöitä, jäljempänä ’erillisyhtiöt’, olisi perustettava ainoastaan sellaisiin kolmansiin maihin, joita unioni ei ole luetteloinut (5) veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaan EU:n luetteloon ja sen päivityksiin (liite I) tai niiden suuririskisten kolmansien maiden luetteloon, joiden rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmissä on strategisia puutteita. Liitteessä II, jossa käsitellään EU:n kanssa tehtävän yhteistyön tilannetta suhteessa yhteistyöhaluisten lainkäyttöalueiden antamiin sitoumuksiin verotusalan hyvän hallintotavan periaatteiden täytäntöönpanemiseksi, raportoidaan tiettyjen yhteistyötä tekevien kolmansien maiden kanssa käytävien keskustelujen tilanteesta; joissakin näistä maista on tällä hetkellä käytössä haitallisia verokäytäntöjä. Tällaisten keskustelujen olisi johdettava tällaisten haitallisten verokäytäntöjen pikaiseen lopettamiseen, jotta vältetään erillisyhtiöiden perustamista koskevat tulevat rajoitukset.

(7)

Jotta voidaan vahvistaa kansallisten viranomaisten kykyä torjua veron kiertämistä, sijoittajan olisi ilmoitettava sen jäsenvaltion toimivaltaisille veroviranomaisille, jossa sen verotuksellinen kotipaikka sijaitsee, aina, kun sen on määrä sijoittaa arvopaperistamista varten perustettuun erillisyhtiöön, joka on perustettu tämän asetuksen soveltamispäivän jälkeen liitteessä II mainitulle lainkäyttöalueelle haitallisen verojärjestelmän toiminnan vuoksi. Näitä tietoja voidaan käyttää arvioitaessa, saako sijoittaja veroetua.

(8)

Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 (6) perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan pankkiviranomainen), jäljempänä ’EPV’, on huomauttanut lausunnossaan järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisen sääntelykohtelusta (7), järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisten vakuutena oleviin omaisuuseriin liittyvät riskit ovat taloudellisesti erillisiä järjestettyjen omaisuuserien arvopaperistamisiin liittyvistä riskeistä. Järjestämättömiä vastuita arvopaperistetaan niiden alennetulla nimellisarvolla tai jäljellä olevalla arvolla, joka perustuu muun muassa markkinoiden arvioon sen todennäköisyydestä, että velanhoitokyvyn palauttaminen tuottaa riittävästi kassavirtaa ja omaisuuserien palautumista. Sijoittajien riski on näin ollen se, että omaisuuseriä koskeva velanhoitokyvyn palauttaminen ei tuota riittävästi kassavirtaa ja omaisuuserien palautumista, jotta sillä katettaisiin nettoarvo, jolla järjestämättömät vastuut on hankittu. Sijoittajien kannalta todellinen tappioriski ei siis perustu salkun nimellisarvoon vaan sen alennettuun arvoon eli jäännökseen, jossa on huomioitu se hinnanalennus, jolla arvopaperistetut omaisuuserät siirretään. Sen vuoksi järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisissa on asianmukaista laskea riskin pidättämisen määrä kyseisen alennetun arvon perusteella.

(9)

Riskinpidättämisvaatimus yhdistää arvopaperistamiseen osallistuvien alullepanijoiden, järjestäjien ja alkuperäisten luotonantajien sekä sijoittajien edut. Järjestettyjen omaisuuserien arvopaperistamisissa myyjäosapuolen pääasiallinen etu on tyypillisesti alullepanijan etu, ja alullepanija on myös usein alkuperäinen luotonantaja. Järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisissa alullepanijat kuitenkin pyrkivät poistamaan maksukyvyttömyystilassa olevat omaisuuserät taseistaan, koska ne eivät välttämättä halua tulla enää yhdistetyiksi niihin millään tavalla. Tällaisissa tapauksissa omaisuuserien hallinnoijalla on suurempi intressi omaisuuseriä koskevaan velanhoitokyvyn palauttamiseen ja arvon palauttamiseen.

(10)

Ennen vuoden 2008 finanssikriisiä joissakin arvopaperistamistoimissa noudatettiin ”luo ja hajauta” -mallia. Kyseisessä mallissa arvopaperistamiseen valittiin heikompilaatuisia omaisuuseriä, mistä koitui sijoittajille vahinkoa ja lopulta enemmän riskejä kuin ne olivat mahdollisesti tarkoittaneet ottaa. Vaatimus tarkistaa arvopaperistettujen omaisuuserien luomisessa käytetyt luotonmyöntämiskriteerit otettiin käyttöön, jotta voidaan estää tällaiset käytännöt tulevaisuudessa. Järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisten osalta arvopaperistettujen omaisuuserien alullepanoajankohtana sovellettavat luotonmyöntämisstandardit ovat kuitenkin merkitykseltään vähäisempiä erityisolosuhteista, mukaan luettuna kyseisten järjestämättömien saamisten hankinta ja arvopaperistamistyyppi, johtuen. Järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisiin tehtävien sijoitusten kannalta onkin tärkeämpää käyttää vastuiden valinnassa ja hinnoittelussa hyvin perusteltuja standardeja. Sen vuoksi on tarpeen muuttaa luotonmyöntämisstandardien tarkistamista, jotta sijoittaja voi suorittaa asianmukaista huolellisuutta koskevan tarkastuksen järjestämättömien saamisten laadusta ja kehityksestä ja näin tehdä järkevän ja perustellun sijoituspäätöksen ja jotta voidaan samalla taata, että poikkeusta ei käytetä väärin. Siksi järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisen ollessa kyseessä toimivaltaisten viranomaisten olisi tarkasteltava uudelleen hyvin perusteltujen standardien soveltamista vastuiden valinnassa ja hinnoittelussa.

(11)

Synteettisissä arvopaperistamisissa tiettyjen lainojen, tavallisesti suurten yrityslainojen tai pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) lainojen, luottoriski siirretään luottosuojasopimuksella, jolla alullepanija ostaa luottosuojan sijoittajalta. Tällainen luottosuoja saavutetaan käyttämällä rahoitusvakuuksia tai luottojohdannaisia, samalla kun omaisuuserien omistusoikeus pysyy alullepanijalla, eikä sitä siirretä erillisyhtiölle, kuten perinteisissä arvopaperistamisissa. Suojauksen ostajana alullepanija sitoutuu maksamaan luottosuojapreemion, joka synnyttää tuoton sijoittajille. Suojauksen myyjänä sijoittaja taas sitoutuu tiettyyn luottosuojamaksuun ennalta määritetyn luottotapahtuman toteutuessa.

(12)

Arvopaperistamisrakenteiden yleistä monimutkaisuutta ja siihen liittyviä riskejä olisi vähennettävä asianmukaisesti, ja alullepanijoille ei olisi tarjottava sellaisia sääntelyyn perustuvia kannustimia, jotka saisivat ne suosimaan synteettisiä arvopaperistamisia perinteisten arvopaperistamisten sijaan. Yksinkertaisille, läpinäkyville ja standardoiduille (YLS) taseen arvopaperistamisille asetettujen vaatimusten olisi näin ollen vastattava hyvin pitkälti perinteisten aitoon kauppaan perustuvien arvopaperistamisten YLS-kriteereitä.

(13)

Tietyt perinteisten YLS-arvopaperistamisten vaatimukset eivät ole sopivia taseen YLS-arvopaperistamisissa näiden arvopaperistamistyyppien erojen takia, mikä johtuu erityisesti siitä, että synteettisissä arvopaperistamisissa riski siirtyy luottosuojasopimuksella eikä arvopaperistettujen omaisuuserien myynnillä. Sen vuoksi YLS-kriteerejä olisi tarvittaessa mukautettava niin, että nämä erot otetaan huomioon. Lisäksi on tarpeen ottaa käyttöön joukko uusia synteettisiä arvopaperistamisia koskevia vaatimuksia, jotta varmistetaan, että YLS-kehys koskee vain taseen synteettisiä arvopaperistamisia ja että luottosuojasopimus strukturoidaan niin, että se suojaa asianmukaisesti sekä alullepanijan että sijoittajan positiota. Kyseisillä uusilla vaatimuksilla olisi pyrittävä puuttumaan vastapuoliriskiin sekä alullepanijan että sijoittajan kannalta.

(14)

Luottoriskin siirron olisi kohdistuttava vastuisiin, jotka ovat peräisin unionin sääntelemästä laitoksesta tai jotka tällainen laitos on ostanut osana luotonantoon liittyvää ydinliiketoimintaansa ja jotka ovat sen taseessa, tai yritysryhmän tapauksessa konsolidoidussa taseessa, liiketoimen sulkemispäivänä. Vaatimuksen, jonka mukaan arvopaperistettujen vastuiden on oltava alullepanijan taseessa, pitäisi sulkea YLS-määritelmän ulkopuolelle arbitraasiarvopaperistamiset.

(15)

On tärkeää, että arvopaperistamisessa mukana olevien alullepanijoiden, järjestäjien ja alkuperäisten luotonantajien edut sovitetaan yhteen. Asetuksessa (EU) 2017/2402 vahvistetulla riskinpidättämisvaatimuksella, jota sovelletaan kaikentyyppisiin arvopaperistamisiin, pyritään sovittamaan yhteen nämä edut. Tällaista vaatimusta olisi sovellettava myös taseen YLS-arvopaperistamisiin. Vähimmäisvaatimuksen mukaisesti alullepanijan, järjestäjän tai alkuperäisen luotonantajan olisi säilytettävä jatkuvasti vähintään viiden prosentin olennainen nettomääräinen taloudellinen osuus arvopaperistamisesta. Korkeammat riskinpidättämistasot saattaisivat olla perusteltuja, ja niitä on jo havaittu markkinoilla.

(16)

Alullepanijan olisi varmistettava, että se ei suojaudu samalta luottoriskiltä moninkertaisesti hankkimalla luottosuojan taseen YLS-arvopaperistamisen tarjoaman luottosuojan lisäksi. Perusteellisuutensa takaamiseksi luottosuojasopimuksen olisi täytettävä luottoriskien vähentämistä koskevat vaatimukset, jotka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (8) 249 artiklassa ja joita laitosten, jotka aikovat tehdä merkittäviä riskin siirtoja synteettisen arvopaperistamisen avulla, on noudatettava.

(17)

Taseen YLS-arvopaperistamisessa saattaisi esiintyä etuoikeusjärjestyksestä poikkeava vaiheittainen kuoletus, jotta voidaan välttää arvopaperistettujen vastuiden suojan sekä salkun kehittymisen suhteettomat kustannukset. Vaiheittaisen kuoletuksen soveltamisen olisi määräydyttävä tiettyjen vastuiden kehitykseen liittyvien laukaisevien tekijöiden mukaan, jotta voidaan varmistaa, ettei luottosuojan tarjoavia etuoikeusluokkia ole jo kuoletettu, kun liiketoimen päättyessä syntyy merkittäviä tappiota, ja siten varmistaa, ettei merkittävää riskinsiirtoa vaaranneta.

(18)

Jotta voidaan välttää alullepanijan ja sijoittajan väliset ristiriidat ja varmistaa oikeusvarmuus arvopaperistetuille vastuille hankitun luottosuojan kattavuuden suhteen, tällaisen luottosuojan olisi perustuttava selkeästi yksilöityjen yhteisöjen tai velallisten arvopaperistetun vastuun perusteena olevaan selkeästi yksilöityyn referenssiomaisuuteen. Näin ollen referenssiomaisuuden, jonka perusteella suoja hankitaan, olisi oltava aina selkeästi yksilöity referenssirekisterin kautta, ja se olisi pidettävä ajan tasalla. Tämän vaatimuksen olisi myös oltava välillisesti osa kriteerejä, joilla määritellään taseen YLS-arvopaperistaminen ja suljetaan YLS-kehyksen ulkopuolelle arbitraasiarvopaperistaminen.

(19)

Luottotapahtumien, jotka luottosuojasopimuksen nojalla toimivat maksuvelvollisuuden laukaisevina tekijöinä, olisi sisällettävä ainakin asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan II osaston 4 luvussa tarkoitetut tapahtumat. Tällaiset tapahtumat ovat markkinoiden näkökulmasta hyvin tunnettuja ja tunnistettavia, ja niiden avulla olisi varmistettava johdonmukaisuus vakavaraisuuskehyksen kanssa. Joustotoimenpiteet, jotka koostuvat velalliselle myönnettävistä helpotuksista, kun tällä on tai todennäköisesti on vaikeuksia suoriutua taloudellisista sitoumuksistaan, eivät saisi estää laukaisemasta luottotapahtumaa.

(20)

Suojauksen ostajana alullepanijalla on oikeus saada maksut todellisista tappioista ajallaan, ja tämä oikeus olisi asianmukaisesti suojattava. Näin ollen liiketoimea koskevissa asiakirjoissa olisi esitettävä hyvin perusteltu ja avoin selvitysprosessi todellisten tappioiden määrittämiseksi referenssisalkussa sen estämiseksi, ettei alullepanijalle makseta liian vähän. Koska tappioiden selvittäminen saattaa olla pitkällinen prosessi, olisi suoritettava välimaksuja viimeistään kuusi kuukautta luottotapahtuman jälkeen, jotta varmistetaan, että alullepanija saa sille kuuluvat maksut ajallaan. Lisäksi olisi oltava käytössä loppuoikaisumekanismi, jolla varmistetaan, että välimaksut kattavat todelliset tappiot, ja estetään liian suurten maksujen suorittaminen välitappioiden perusteella sijoittajien vahingoksi. Tappioiden selvitysmekanismissa olisi myös selkeästi yksilöitävä kyseisten vastuiden uudelleenjärjestelyyn sovellettavan lisäajan enimmäispituus, joka ei saisi ylittää kahta vuotta. Kyseisen tappioiden selvitysmekanismin olisi varmistettava luottosuojasopimuksen tehokkuus alullepanijan näkökulmasta ja tarjottava sijoittajille oikeusvarmuus niiden maksuvelvollisuuden päättymispäivästä ja näin ollen edistettävä markkinoiden toimivuutta.

(21)

Kolmannen osapuolen tarkastajan käyttäminen on yleinen markkinakäytäntö, joka lisää oikeusvarmuutta kaikkien liiketoimen osapuolten kannalta ja vähentää näin tappioiden jakamisprosessin seurauksena syntyvien kiistojen ja oikeusriitojen todennäköisyyttä. Liiketoimen tappioiden selvitysmekanismin toimivuuden parantamiseksi olisi nimitettävä kolmannen osapuolen tarkastaja tarkastamaan tiettyjen luottosuojan ominaisuuksien oikeellisuuden ja täsmällisyyden sen jälkeen, kun luottotapahtuma on käynnistynyt.

(22)

Luottosuojapreemioiden olisi perustuttava ainoastaan suojatun etuoikeusluokan jäljellä olevaan kokoon ja siihen liittyvään luottoriskiin. Muita kuin ehdollisia preemioita ei pitäisi sallia taseen YLS-arvopaperistamisissa, koska niillä voitaisiin vaarantaa tosiasiallinen riskinsiirto alullepanijalta suojauksen ostajana suojauksen myyjille. Muut järjestelyt, kuten ennakkomaksut, hyvitysmekanismit tai liian monimutkaiset preemiojärjestelyt, olisi niin ikään kiellettävä taseen YLS-arvopaperistamisissa.

(23)

Jotta voidaan varmistaa luottosuojan vakaus ja jatkuvuus, alullepanijan olisi voitava päättää taseen YLS-arvopaperistaminen ennenaikaisesti ainoastaan tietyissä rajatuissa ja tarkasti määritellyissä olosuhteissa. Vaikka alullepanijalla olisi oltava oikeus päättää luottosuoja ennenaikaisesti tiettyjen yksilöityjen sääntelyyn liittyvien tapahtumien toteutuessa, kyseisiin tapahtumiin olisi liityttävä sellaisia tosiasiallisia lainsäädännön tai verotuksen muutoksia, joita ei olisi voitu kohtuudella ennakoida liiketoimen alkamishetkellä ja joilla on olennainen haitallinen vaikutus alullepanijan pääomavaatimuksiin tai liiketoimen taloudelliseen sisältöön suhteessa osapuolten tuolloisiin odotuksiin. Taseen YLS-arvopaperistamisissa ei pitäisi olla alullepanijaan sovellettavia monimutkaisia ennenaikaista lunastusta koskevia lausekkeita (call clause) eikä varsinkaan hyvin lyhytaikaisia määräaikana toteutettavia osto-optioita (time call), joiden tarkoituksena on väliaikaisesti muuttaa alullepanijan pääomapositiota koskevaa vahvistusilmoitusta tapauskohtaisesti.

(24)

Synteettinen hintaero on hyvin yleinen tietyntyyppisissä liiketoimissa, ja se on hyödyllinen mekanismi sekä sijoittajille että alullepanijoille, sillä se vähentää luottosuojan kustannuksia ja riskialtistusta. Tässä suhteessa synteettinen hintaero on olennaisen tärkeä tietyissä vähittäismarkkinoiden omaisuusluokissa, kuten pk-yrityslainoissa ja kuluttajaluotoissa, joissa sekä tuotot että luottotappiot ovat suuremmat kuin muissa omaisuusluokissa ja joissa arvopaperistetut vastuut luovat hintaeron kyseisten tappioiden kattamiseksi. Jos synteettisen hintaeron määrä sijoittajapositiossa on kuitenkin liian suuri, on mahdollista, että arvopaperistamispositioita hallussaan pitävälle sijoittajalle ei aiheutuisi missään realistisessa skenaariossa mitään tappioita, jolloin ei tapahtuisi tosiasiallista riskinsiirtoa. Jotta voitaisiin lieventää valvontaan liittyviä huolenaiheita ja yhtenäistää edelleen kyseistä rakenteellista ominaisuutta, on tärkeää määritellä taseen YLS-arvopaperistamisille tiukat kriteerit ja varmistaa, että synteettisen hintaeron käytöstä annetaan täydelliset tiedot.

(25)

Ainoastaan laadukkaiden luottosuojasopimusten olisi voitava täyttää taseen YLS-arvopaperistamisten edellytykset. Takauksen luonteinen luottosuoja olisi varmistettava rajoittamalla hyväksyttyjen suojan tarjoajien joukko niihin yhteisöihin, jotka ovat hyväksyttyjä tarjoajia asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti ja jotka tunnustetaan vastapuoliksi 0 prosentin riskipainolla kyseisen asetuksen kolmannen osan II osaston 2 luvun mukaisesti. Vastikkeellisen luottosuojan tapauksessa alullepanijalla suojauksen ostajana ja sijoittajilla suojauksen myyjinä olisi oltava mahdollisuus laadukkaaseen vakuuteen, jonka olisi perustuttava minkä tahansa muotoiseen vakuuteen, joka voidaan antaa 0 prosentin riskipainolla kyseisen luvun mukaisesti, ja jota koskevat asianmukaiset talletus- ja säilytysjärjestelyt. Jos vakuus tarjotaan käteisenä, sitä olisi säilytettävä joko kolmannen osapuolen luottolaitoksessa tai suojauksen ostajan talletuksena, ja molemmissa tapauksissa sen olisi oltava luottoluokan vähimmäistason mukainen.

(26)

Jäsenvaltioiden olisi nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat niiden vaatimusten valvonnasta, joita synteettisessä arvopaperistamisessa on noudatettava, jotta siitä voidaan käyttää nimitystä ”YLS-arvopaperistaminen”. Toimivaltainen viranomainen voisi olla sama kuin se viranomainen, joka on nimetty valvomaan, että alullepanijat, järjestäjät ja erillisyhtiöt noudattavat perinteisille arvopaperistamisille asetettuja vaatimuksia, jotta ne voivat käyttää nimitystä ”YLS”. Kuten perinteisissä arvopaperistamisissa, tällainen toimivaltainen viranomainen voisi olla muu kuin se toimivaltainen viranomainen, jonka vastuulla on valvoa, että alullepanijat, alkuperäiset luotonantajat, erillisyhtiöt, järjestäjät ja sijoittajat noudattavat asetuksen (EU) 2017/2402 5–9 artiklassa säädettyjä vakavaraisuusvelvoitteita, joiden noudattamisen valvonta on nimenomaisesti uskottu niille toimivaltaisille viranomaisille, jotka ovat vastuussa asiaankuuluvien rahoituslaitosten vakavaraisuusvalvonnasta näiden velvoitteiden vakavaraisuusulottuvuuden johdosta.

(27)

Jotta vältetään kielteiset seuraukset rahoitusvakaudelle, taseen arvopaperistamisia koskevan erityisen YLS-kehyksen käyttöönottoon olisi liitettävä asianmukainen makrovakausvalvonta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1092/2010 (9) perustetun Euroopan järjestelmäriskikomitean, jäljempänä EJRK, olisi erityisesti seurattava synteettiseen arvopaperistamiseen liittyviä makrovakausriskejä ja arvioitava, siirretäänkö riskit riittävästi pois järjestelmän kannalta tärkeistä rahoitusjärjestelmän osista.

(28)

Kestävyyteen liittyvien läpinäkyvyysvaatimusten sisällyttämiseksi asetukseen (EU) 2017/2402 EPV olisi valtuutettava julkaisemaan kertomus erityisen kestävää arvopaperistamista koskevan kehyksen kehittämisestä tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (10) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, jäljempänä ’ESMA’) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1094/2010 (11) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen, jäljempänä ’EIOPA’) kanssa. Kyseisessä kertomuksessa olisi arvioitava asianmukaisesti etenkin kestävyystekijöiden käyttöönottoa, oikeasuhteisten julkistamista ja asianmukaista huolellisuutta koskevien vaatimusten täytäntöönpanoa, ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan kohdistuvia haittavaikutuksia koskevien tietojen sisältöä, menetelmiä ja esitystapaa sekä mahdollisia vaikutuksia rahoitusvakauteen ja unionin arvopaperistamismarkkinoiden ja pankkien luotonantokyvyn laajentamiseen. Komission olisi kyseisen kertomuksen perusteella annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus erityisen, kestävää arvopaperistamista koskevan kehyksen luomisesta ja liitettävä siihen tarvittaessa lainsäädäntöehdotus.

(29)

Sijoittajille ilmoitettavat tiedot kestävyysriskien sisällyttämisestä ja sijoituspäätöksiä koskevien haitallisten kestävyysvaikutusten huomioimisesta on laadittu puutteellisesti, sillä kyseisiin tietoihin ei vielä sovelleta yhdenmukaisia vaatimuksia. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2088 (12) nojalla rahoitustuotteiden kehittäjien ja lopullisten sijoittajien rahoitusneuvojien on otettava huomioon sijoituspäätösten pääasialliset haitalliset vaikutukset kestävyystekijöihin ja annettava tietoja siitä, miten niiden asianmukaisen huolellisuuden toimintaperiaatteissa huomioidaan kyseiset pääasialliset haitalliset vaikutukset. Haitallisista kestävyysvaikutuksista ilmoitettaviin tietoihin liitetään tekniset sääntelystandardit, jotka EPV, ESMA ja EIOPA, yhdessä jäljempänä Euroopan valvontaviranomaiset, kehittävät yhteisesti asetuksen (EU) 2019/2088 nojalla annettavien tietojen sisällöstä, menetelmistä ja esitystavasta. YLS-arvopaperistamisten alullepanijoilla olisi oltava myös mahdollisuus antaa tiettyjä tietoja kestävyystekijöihin kohdistuvien haitallisten vaikutusten huomioimisesta ja otettava huomioon erityisesti ilmastovaikutukset ja muut ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät vaikutukset. Tietojen antamisen yhdenmukaistamiseksi ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi asetuksen (EU) 2019/2088 ja asetuksen (EU) 2017/2402 välillä Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean olisi laadittava tekniset sääntelystandardit, jotka perustuvat mahdollisimman pitkälti niiden työhön asetuksen (EU) 2019/2088 puitteissa ja joita mukautetaan tarvittaessa ja tapauksen mukaan arvopaperistamisten erityispiirteisiin.

(30)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat YLS-arvopaperistamiskehyksen laajentaminen synteettiseen arvopaperistamiseen ja järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisen sääntelyyn liittyvien esteiden poistaminen, jotta voidaan lisätä luotonantokykyä pankkien luotonantoon sovellettavia vakavaraisuusnormeja heikentämättä, vaan ne voidaan niiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(31)	Sen vuoksi asetus (EU) 2017/2402 olisi muutettava tämän mukaisesti.

(32)	Koska on tarpeen ottaa käyttöön kohdennettuja toimenpiteitä talouden elpymisen tukemiseksi covid-19-kriisistä mahdollisimman pian, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) 2017/2402 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2017/2402 seuraavasti:

Lisätään 2 artiklaan alakohdat seuraavasti:

”24)	’järjestämättömällä vastuulla’ tarkoitetaan vastuuta, joka täyttää jonkin asetuksen (EU) N:o 575/2013 47 a artiklan 3 kohdassa säädetyistä edellytyksistä;

25)

’järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisella’ arvopaperistamista, jonka vakuutena on sellaisten järjestämättömien vastuiden kanta, joiden nimellisarvo on vähintään 90 prosenttia koko kannan nimellisarvosta alullepanoajankohtana ja minä tahansa myöhempänä ajankohtana, jona arvopaperistettuun kantaan lisätään tai siitä poistetaan omaisuuseriä täydentämisen, uudelleenjärjestelyn tai minkä tahansa muun asian kannalta olennaisen syyn vuoksi;

26)

’luottosuojasopimuksella’ sopimusta, joka tehdään alullepanijan ja sijoittajan välillä arvopaperistettujen vastuiden luottoriskin siirtämiseksi alullepanijalta sijoittajalle käyttämällä luottojohdannaisia tai takauksia niin, että alullepanija sitoutuu maksamaan luottosuojapreemiona tunnetun summan sijoittajalle ja sijoittaja sitoutuu maksamaan luottosuojamaksuna tunnetun summan alullepanijalle, jos jokin sopimusperusteisesti määritellyistä luottotapahtumista toteutuu;

27)	’luottosuojapreemiolla’ määrää, jonka alullepanija on luottosuojasopimuksen mukaisesti sitoutunut maksamaan sijoittajalle sijoittajan lupaamasta luottosuojasta;

28)	’luottosuojamaksulla’ määrää, jonka sijoittaja on luottosuojasopimuksen mukaisesti sitoutunut maksamaan alullepanijalle, jos jokin luottosuojasopimuksessa määritelty luottotapahtuma toteutuu;

29)	’synteettisellä hintaerolla’ määrää, jonka alullepanija osoittaa synteettistä arvopaperistamista koskevien asiakirjojen mukaan sopimusperusteisesti tarkoituksena vähentää arvopaperistettujen vastuiden niiden tappioiden vaikutuksia, jotka voivat toteutua ennen liiketoimen maturiteettipäivää;

30)	’kestävyystekijöillä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2088 (*) 2 artiklan 24 alakohdassa määriteltyjä kestävyystekijöitä;

31)	’muulla kuin hyvitettävällä ostohinnan alennuksella’ arvopaperistetun kannan vastuiden maksamatta olevan määrän ja alullepanijan kyseisten vastuiden myynnistä erillisyhtiölle saaman hinnan välistä erotusta, kun erotusta ei hyvitetä alullepanijalle eikä alkuperäiselle luotonantajalle.

(*) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2088, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla (EUVL L 317, 9.12.2019, s. 1).”"

Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)	kolmas maa on luokiteltu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 (*) 9 artiklan mukaisesti suuririskiseksi kolmanneksi maaksi, jonka rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmässä on strategisia puutteita;

(*) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).”;"

lisätään alakohta seuraavasti:

”a a)

kolmas maa on lueteltu veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan EU:n luettelon liitteessä I;”

lisätään kohta seuraavasti:

”Kun arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö on 9 päivän huhtikuuta 2021 jälkeen sijoittautunut liitteessä II mainitulle lainkäyttöalueelle haitallisen verojärjestelmän soveltamisen vuoksi, sijoittajan on ilmoitettava kyseisen erillisyhtiön liikkeeseen laskemiin arvopapereihin sijoittamisesta sen jäsenvaltion toimivaltaisille veroviranomaisille, jossa sijoittajan verotuksellinen kotipaikka sijaitsee.”

Lisätään 5 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”f)	järjestämättömien vastuiden tapauksessa vastuiden valinnassa ja hinnoittelussa sovelletaan hyvin perusteltuja standardeja.”

Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

lisätään 1 kohtaan alakohdat seuraavasti:

”Mitattaessa olennaista nettomääräistä taloudellista osuutta säilyttäjän on otettava huomioon mahdolliset maksut, joilla voidaan käytännössä alentaa tosiasiallista olennaista nettomääräistä taloudellista osuutta.

Perinteisissä järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisissa tämän kohdan vaatimuksen voi täyttää myös hallinnoija edellyttäen, että hallinnoija voi osoittaa, että sillä on asiantuntemusta arvopaperistettuja vastuita luonteeltaan vastaavien vastuiden hallinnoinnista ja että sillä on käytössään vastuiden hallinnointiin liittyviä hyvin dokumentoituja ja asianmukaisia toimintaperiaatteita, menettelyjä sekä riskienhallinnan valvontajärjestelyjä.”;

lisätään kohta seuraavasti:

”3 a. Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisten tapauksessa, kun on sovittu muusta kuin hyvitettävän ostohinnan alennuksesta, kyseistä kohtaa sovellettaessa olennaisen nettomääräisen taloudellisen osuuden säilyttämisen on oltava suuruudeltaan vähintään viisi prosenttia niiden arvopaperistettujen vastuiden nettoarvon, jotka katsotaan järjestämättömiksi vastuiksi, ja tapauksen mukaan mahdollisten arvopaperistettujen järjestettyjen vastuiden nimellisarvon yhteenlasketusta summasta.

Järjestämättömän vastuun nettoarvo lasketaan siten, että alullepanoajankohtana yksittäisen arvopaperistetun vastuun osalta sovittu muu kuin hyvitettävä ostohinnan alennus, tai tapauksen mukaan arvopaperistettujen vastuiden kannan osalta sovittu vastaava osuus muusta kuin hyvitettävästä ostohinnan alennuksesta, vähennetään vastuun nimellisarvosta tai tapauksen mukaan sen alullepanoajankohtana jäljellä olevasta arvosta. Määritettäessä arvopaperistettujen järjestämättömien vastuiden nettoarvoa muuhun kuin hyvitettävään ostohinnan alennukseen voi lisäksi sisältyä alullepanijan myöhempää myyntiä varten merkitsemien järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisen etuoikeusluokkien nimellisarvon ja näistä etuoikeusluokista niiden ensimmäisestä myynnistä ulkopuoliselle kolmannelle saadun hinnan välinen erotus.”;

muutetaan 7 kohta seuraavasti:

lisätään ensimmäiseen alakohtaan alakohdat seuraavasti:

”f)	edellä olevien 3 ja 3 a kohdan mukaiset riskin pidättämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisten tapauksessa;

g)	säilyttäjälle suoritettujen maksujen vaikutus 1 kohdassa tarkoitettuun tosiasialliseen olennaiseen nettomääräiseen taloudelliseen osuuteen.”;

ii)	korvataan toinen alakohta seuraavasti: ”EPV toimittaa kyseiset teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 10 päivänä lokakuuta 2021.”

Lisätään 9 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, kun on kyse arvopaperistetuista vastuista, jotka ovat olleet järjestämättömiä vastuita ajankohtana, jona alullepanija hankki ne asianomaiselta kolmannelta osapuolelta, vastuiden valinnassa ja hinnoittelussa on sovellettava hyvin perusteltuja standardeja.”

Korvataan 18 artiklan a alakohta seuraavasti:

”a)	arvopaperistaminen täyttää kaikki tämän luvun 1, 2 tai 2 a jaksossa säädetyt vaatimukset ja ESMAlle on ilmoitettu 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti; ja”

7)	Korvataan 4 luvun 1 jakson otsikko seuraavasti: ”Muiden kuin ABCP-liiketoimien yksinkertaista, läpinäkyvää ja standardoitua perinteistä arvopaperistamista koskevat vaatimukset”

Muutetaan 19 artikla seuraavasti:

a)	korvataan artiklan otsikko seuraavasti: ”Muiden kuin ABCP-liiketoimien yksinkertainen, läpinäkyvä ja standardoitu perinteinen arvopaperistaminen”;

b)	korvataan 1 kohta seuraavasti: ”1. YLS-arvopaperistamiseksi katsotaan ABCP-ohjelmia ja -liiketoimia lukuun ottamatta perinteiset arvopaperistamiset, jotka täyttävät 20, 21 ja 22 artiklassa säädetyt vaatimukset.”

Muutetaan 22 artikla seuraavasti:

lisätään 4 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, alullepanijat voivat 1 päivästä kesäkuuta 2021 päättää julkaista saatavilla olevat tiedot arvopaperistetuilla vastuilla rahoitettujen omaisuuserien pääasiallisista haitallisista vaikutuksista kestävyystekijöihin.”;

lisätään kohta seuraavasti:

”6. Euroopan valvontaviranomaiset laativat viimeistään 10 päivänä heinäkuuta 2021 Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean välityksellä asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi tämän artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen tietojen sisällöstä, menetelmistä ja esitystavasta ilmastoon kohdistuvia haitallisia vaikutuksia ja muita ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä haitallisia vaikutuksia koskevien kestävyysindikaattoreiden osalta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen teknisten sääntelystandardien luonnoksissa on tarvittaessa otettava huomioon Euroopan valvontaviranomaisille asetuksessa (EU) 2019/2088 ja erityisesti sen 2 a artiklassa sekä 4 artiklan 6 ja 7 kohdassa annetun toimeksiannon nojalla laaditut tekniset sääntelystandardit tai hyödynnettävä niitä.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”

10)

Lisätään jakso seuraavasti:

”2 a JAKSO

Yksinkertaisia, läpinäkyviä ja standardoituja taseen arvopaperistamisia koskevat vaatimukset

26 a artikla

Yksinkertaiset, läpinäkyvät ja standardoidut taseen arvopaperistamiset

1. Taseen YLS-arvopaperistamisiksi katsotaan synteettiset arvopaperistamiset, jotka täyttävät 26 b–26 e artiklassa säädetyt vaatimukset.

2. EPV voi antaa tiiviissä yhteistyössä ESMAn ja EIOPAn kanssa asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan mukaisesti ohjeita ja suosituksia tämän asetuksen 26 b–26 e artiklassa säädettyjen vaatimusten yhdenmukaisesta tulkinnasta ja soveltamisesta.

26 b artikla

Yksinkertaisuutta koskevat vaatimukset

1. Alullepanijan on oltava unionissa toimiluvan tai muun luvan saanut yhteisö.

Alullepanijan, joka hankkii kolmannen osapuolen vastuut omaan lukuunsa ja sen jälkeen arvopaperistaa ne, on sovellettava kyseisiin vastuisiin sovellettavia luottoja, perintää, velanhoitokyvyn palauttamista ja velanhoitoa koskevia käytäntöjä, jotka ovat vähintään yhtä tiukat kuin käytännöt, joita alullepanija soveltaa sellaisten vastaavien vastuiden yhteydessä, joita ei ole hankittu.

2. Arvopaperistettujen vastuiden on oltava peräisin alullepanijan ydinliiketoiminnasta.

3. Arvopaperistettujen vastuiden on oltava liiketoimen sulkemisajankohtana kirjattuina alullepanijan tai alullepanijan kanssa samaan ryhmään kuuluvan yhteisön taseeseen.

Tätä kohtaa sovellettaessa ryhmällä tarkoitetaan yhtä seuraavista:

a)	oikeushenkilöiden ryhmä, johon sovelletaan varovaisuusperiaatteen mukaista konsolidointia asetuksen (EU) N:o 575/2013 ensimmäisen osan II osaston 2 luvun mukaisesti;

b)	direktiivin 2009/138/EY 212 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määritelty ryhmä.

4. Alullepanija ei saa suojautua arvopaperistamisen kohteena olevien vastuiden luottoriskille altistumiselta muuten kuin luottosuojasopimuksesta saatavan suojan avulla.

5. Luottosuojasopimuksessa on noudatettava asetuksen (EU) N:o 575/2013 249 artiklassa vahvistettuja luottoriskin vähentämistä koskevia sääntöjä tai, jos kyseistä artiklaa ei voida soveltaa, vaatimuksia, jotka ovat vähintään yhtä tiukat kuin kyseisessä artiklassa säädetyt vaatimukset.

6. Alullepanijan on annettava vahvistusilmoitukset ja takuut siitä, että seuraavat vaatimukset on täytetty:

a)	alullepanijalla tai alullepanijan kanssa samaan ryhmään kuuluvalla yhteisöllä on täysi laillinen ja voimassaoleva omistusoikeus arvopaperistettuihin vastuisiin ja niiden liitännäisoikeudet;

jos alullepanija on asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määritelty luottolaitos tai direktiivin 2009/138/EY 13 artiklan 1 alakohdassa määritelty vakuutusyritys, alullepanija tai yhteisö, joka on konsolidoidun valvonnan kohteena, säilyttää arvopaperistettujen vastuiden luottoriskin taseessaan;

jokainen arvopaperistettu vastuu täyttää kelpoisuusvaatimukset ja kaikki arvopaperistamista koskeviin asiakirjoihin sisältyvän luottosuojasopimuksen mukaiset luottosuojamaksun ehdot, 26 e artiklan 1 kohdassa tarkoitetun luottotapahtuman toteutumista lukuun ottamatta, sinä päivänä, kun arvopaperistettu vastuu sisällytetään arvopaperistettuun salkkuun;

d)	alullepanijan saatavilla olevien tietojen perusteella jokaista arvopaperistettua vastuuta koskeva sopimus sisältää laillisen, voimassaolevan, sitovan ja täytäntöönpanokelpoisen velvoitteen, jonka nojalla velallisen on maksettava kyseisessä sopimuksessa määritetyt summat;

e)	arvopaperistetut vastuut täyttävät luotonmyöntämiskriteerit, jotka ovat vähintään yhtä tiukat kuin yleiset luotonmyöntämiskriteerit, joita alullepanija soveltaa samankaltaisten arvopaperistamattomien vastuiden yhteydessä;

f)	alullepanijan saatavilla olevien tietojen perusteella kukaan velallisista ei riko olennaisesti tai laiminlyö mitään arvopaperistettua vastuuta koskevaa velvollisuuttaan sinä päivänä, kun kyseinen arvopaperistettu vastuu sisällytetään arvopaperistettuun salkkuun;

g)	alullepanijan saatavilla olevien tietojen perusteella liiketoimea koskevat asiakirjat eivät sisällä mitään virheellisiä tietoja arvopaperistettujen vastuiden yksityiskohdista;

kun liiketoimi suljetaan tai kun arvopaperistettu vastuu sisällytetään arvopaperistettuun salkkuun, velallisen ja alkuperäisen luotonantajan välillä kyseisestä arvopaperistetusta vastuusta tehtyä sopimusta ei ole muutettu tavalla, joka vaikuttaisi kyseisen arvopaperistetun vastuun täytäntöönpanokelpoisuuteen tai perittävyyteen.

7. Arvopaperistettujen vastuiden on täytettävä ennalta määritellyt, selkeät ja dokumentoidut kelpoisuusvaatimukset, joissa ei sallita kyseisten vastuiden aktiivista, harkinnanvaraista salkunhoitoa.

Tätä kohtaa sovellettaessa vahvistusilmoitusten tai takuiden vastaisten vastuiden korvaamista toisilla tai, jos arvopaperistaminen sisältää täydennysjakson, määritetyt täydennysehdot täyttävien vastuiden lisäämistä ei katsota aktiiviseksi salkunhoidoksi.

Kaikkien liiketoimen sulkemispäivän jälkeen lisättyjen vastuiden osalta on täytettävä kelpoisuusvaatimukset, jotka ovat vähintään yhtä tiukat kuin alkuperäisten arvopaperistettujen vastuiden valinnassa sovelletut vaatimukset.

Arvopaperistettu vastuu voidaan poistaa liiketoimesta, jos kyseinen arvopaperistettu vastuu

a)	on maksettu kokonaan takaisin tai se on muutoin erääntynyt;

b)	on luovutettu osana alullepanijan tavanomaista liiketoimintaa, edellyttäen, että tällainen luovutus ei ole asetuksen (EU) N:o 575/2013 250 artiklassa tarkoitettua epäsuoraa tukea;

c)	on sellaisen muutoksen kohteena, joka ei ole luottovetoinen, kuten velan jälleenrahoitus tai uudelleenjärjestely, ja joka tapahtuu osana kyseisen arvopaperistetun vastuun tavanomaista hallinnointia; tai

d)	ei täyttänyt kelpoisuusvaatimuksia sillä hetkellä, kun se sisällytettiin liiketoimeen.

8. Arvopaperistamisen vakuutena on oltava sellaisten arvopaperistettujen vastuiden kanta, jotka ovat omaisuuserätyypiltään homogeenisiä, ottaen huomioon omaisuuserätyypin kassavirtoihin liittyvät erityiset ominaisuudet, mukaan lukien niiden sopimusperusteiset sekä luottoriskiin ja ennakkomaksuihin liittyvät ominaisuudet. Arvopaperistettujen vastuiden kannassa saa olla vain yhtä omaisuuserätyyppiä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen arvopaperistettujen vastuiden on sisällettävä sopimusperusteisesti sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia velvoitteita, joihin liittyy täysimääräinen takautumisoikeus velallisten ja tilanteen mukaan takaajien suhteen.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla arvopaperistetuilla vastuilla on määräajoin oltava määriteltyjä maksuvirtoja, joiden maksuerien määrät saattavat vaihdella ja jotka liittyvät vuokra-, pääoma- tai korkomaksuihin tai mahdolliseen muuhun oikeuteen saada tuloa omaisuuseristä, joihin kyseiset maksut perustuvat. Arvopaperistetut vastuut voivat myös tuottaa rahoitettujen tai vuokrattujen omaisuuserien myynnistä saatavaa tuloa.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin arvopaperistettuihin vastuisiin ei saa sisältyä muita direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 44 alakohdassa määriteltyjä siirtokelpoisia arvopapereita kuin yrityslainoja, joita ei ole listattu kauppapaikalla.

9. Arvopaperistetut vastuut eivät saa sisältää arvopaperistamispositioita.

10. Luotonmyöntämiskäytännöt, joiden nojalla arvopaperistetut vastuut ovat syntyneet, sekä olennaiset muutokset aikaisempiin luotonmyöntämiskäytäntöihin nähden on ilmoitettava ilman aiheetonta viivästystä täysimääräisesti mahdollisille sijoittajille. Arvopaperistetut vastuut on merkittävä niin, että niihin liittyy täysimääräinen takautumisoikeus velalliselle, joka ei ole erillisyhtiö. Mikään kolmas osapuoli ei saa olla osallisena luotto- tai merkintäpäätöksissä, jotka koskevat arvopaperistettuja vastuita.

Jos kyse on arvopaperistamisista, joissa kohteena olevat vastuut ovat asuntolainoja, lainakanta ei saa sisältää lainoja, joita on markkinoitu ja jotka on merkitty olettaen, että lainan hakijalle tai tapauksen mukaan välittäjille on annettu tieto siitä, että lainanantaja ei välttämättä tarkista toimitettuja tietoja.

Lainanottajan luottokelpoisuuden arvioinnin on täytettävä direktiivin 2008/48/EY 8 artiklassa tai direktiivin 2014/17/EU 18 artiklan 1–4 kohdassa, 5 kohdan a alakohdassa ja 6 kohdassa säädetyt vaatimukset tai tarpeen mukaan kolmansien maiden vastaavat vaatimukset.

Alullepanijalla tai alkuperäisellä luotonantajalla on oltava asiantuntemusta arvopaperistettuja vastuita luonteeltaan vastaavien vastuiden alullepanosta.

11. Arvopaperistetut vastuut eivät saa valinta-ajankohtana sisältää asetuksen (EU) N:o 575/2013 178 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja maksukyvyttömyystilassa olevia vastuita tai saatavia luottohäiriöiseltä velalliselta tai takaajalta, joka alullepanijan tai alkuperäisen luotonantajan saatavilla olevien tietojen perusteella

on todettu maksukyvyttömäksi tai jonka velkojille tuomioistuin on myöntänyt lopullisen ulosmittausoikeuden, johon ei saa hakea muutosta, tai merkittävän korvauksen aineellisista vahingoista alullepanopäivää edeltävien kolmen vuoden aikana tapahtuneen maksulaiminlyönnin seurauksena taikka jonka järjestämättömät vastuut ovat olleet uudelleenjärjestelyn kohteena arvopaperistettujen vastuiden valintapäivää edeltävien kolmen vuoden aikana, paitsi jos

i)	uudelleenjärjesteltyyn arvopaperistettuun vastuuseen ei ole kertynyt uusia maksurästejä sitten uudelleenjärjestelypäivän, jolloin uudelleenjärjestelyn on täytynyt tapahtua vähintään vuosi ennen arvopaperistettujen vastuiden valintapäivää; ja

ii)

alullepanijan 7 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan ja e alakohdan i alakohdan mukaisesti antamissa tiedoissa esitetään nimenomaisesti uudelleenjärjesteltyjen arvopaperistettujen vastuiden osuus, uudelleenjärjestelyn ajankohta ja tarkat tiedot uudelleenjärjestelystä sekä vastuiden kehitys sitten uudelleenjärjestelypäivän;

oli tapauksen mukaan arvopaperistetun vastuun alullepanoajankohtana merkitty julkiseen luottorekisteriin henkilöistä, joilla on negatiiviset luottotiedot, tai, jos tällaista julkista luottorekisteriä ei ole, muuhun luottorekisteriin, joka on alullepanijan tai alkuperäisen luotonantajan saatavilla; tai

c)	on saanut luottoluokituksen tai luottopisteytyksen, joka viittaa siihen, että sopimusperusteisten maksujen suorittamatta jättämisen riski on merkittävästi suurempi kuin alullepanijan hallussa olevien vertailukelpoisten arvopaperistamattomien vastuiden osalta.

12. Arvopaperistettujen vastuiden sisällyttämisajankohtana velallisten on täytynyt suorittaa vähintään yksi maksu, paitsi jos

a)	kyseessä on uudistettava arvopaperistaminen, jonka vakuutena ovat yhtenä eränä suoritettavat tai maturiteetiltaan alle vuoden pituiset vastuut, mukaan lukien rajoituksetta uudistettaviin luottoihin liittyvät kuukausittaiset maksut; tai

b)	vastuu edustaa liiketoimeen jo sisällytetyn vastuun jälleenrahoittamista.

13. EPV laatii tiiviissä yhteistyössä ESMAn ja EIOPAn kanssa luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään, mitä 8 kohdassa tarkoitettuja arvopaperistettuja vastuita pidetään homogeenisinä.

EPV toimittaa kyseiset teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 10 päivänä lokakuuta 2021.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

26 c artikla

Standardointia koskevat vaatimukset

1. Alullepanijan tai alkuperäisen luotonantajan on täytettävä riskinpidättämisvaatimus 6 artiklan mukaisesti.

2. Arvopaperistamisesta johtuvat korko- ja valuuttariskit ja niiden mahdolliset vaikutukset alullepanijalle ja sijoittajille suoritettaviin maksuihin on kuvattava liiketoimea koskevissa asiakirjoissa. Kyseisiä riskejä on asianmukaisesti vähennettävä, ja tässä tarkoituksessa toteutetuista toimenpiteistä on ilmoitettava. Vakuudet, joilla sijoittajien luottosuojasopimuksen mukaiset velvoitteet turvataan, on ilmoitettava samassa valuutassa kuin luottosuojamaksu.

Erillisyhtiötä hyödyntävässä arvopaperistamisessa sijoittajille suoritettavia korkomaksuja koskevien erillisyhtiön velkojen määrän on oltava kunakin maksupäivänä yhtä suuri tai pienempi kuin erillisyhtiön tulojen määrä alullepanijalta ja mahdollisesta vakuusjärjestelystä.

Arvopaperistettujen vastuiden kanta ei saa sisältää johdannaisia, paitsi jos niiden tarkoituksena on suojautuminen arvopaperistettujen vastuiden korko- tai valuuttariskiltä. Kyseiset johdannaissopimukset on tehtävä ja dokumentoitava kansainvälisen rahoituksen alalla sovellettujen yhteisten standardien mukaisesti.

3. Liiketoimeen liittyvien mahdollisten viitearvoon sidottujen korkomaksujen on perustuttava jompaankumpaan seuraavista:

a)	yleisesti käytettyihin markkinakorkoihin tai yleisesti käytettyihin rahoituskulut huomioiviin alakohtaisiin korkoihin, eikä kyseisten korkomaksujen perustana ole monimutkaisia kaavoja tai johdannaisia;

b)	tuloihin vakuuksista, joilla sijoittajan velvoitteet turvataan luottosuojasopimuksen mukaisesti.

Arvopaperistettujen vastuiden yhteydessä suoritettavien mahdollisten viitearvoon sidottujen korkomaksujen on perustuttava yleisesti käytettyihin markkinakorkoihin tai yleisesti käytettyihin rahoituskulut huomioiviin alakohtaisiin korkoihin, eikä kyseisten korkomaksujen perustana saa olla monimutkaisia kaavoja tai johdannaisia.

4. Jos tapahtuu alullepanijaan liittyvä täytäntöönpanotapahtuma, sijoittaja voi toteuttaa täytäntöönpanotoimen.

Jos arvopaperistamisessa on käytetty erillisyhtiötä ja annetaan ilmoitus luottosuojasopimuksen täytäntöönpanosta tai irtisanomisesta, erillisyhtiöön ei saa jäädä käteistä enempää kuin mitä tarvitaan erillisyhtiön operatiivisen toiminnan varmistamiseksi, suojamaksujen suorittamiseksi maksukyvyttömyystilassa olevista arvopaperistetuista vastuista, joiden uudelleenjärjestely on vielä kesken irtisanomisajankohtana, tai asianmukaisen takaisinmaksun varmistamiseksi sijoittajille arvopaperistamista koskevien sopimusehtojen mukaisesti.

5. Tappiot jaetaan arvopaperistamispositioiden haltijoille etuoikeusluokan mukaisessa järjestyksessä alimmasta etuoikeusluokasta alkaen.

Vaiheittaista kuoletusta sovelletaan kaikkiin etuoikeusluokkiin, jotta voidaan määritellä etuoikeusluokkien jäljellä oleva arvo kunakin maksupäivänä, ylimmästä etuoikeusluokasta alkaen.

Poiketen siitä, mitä toisessa alakohdassa säädetään, etuoikeusjärjestyksestä poikkeavia maksuja sisältävissä liiketoimissa on oltava arvopaperistettujen vastuiden kehitykseen liittyviä laukaisevia tekijöitä, joiden johdosta maksujen etuoikeusjärjestys muuttaa kuoletuksen etuoikeusluokan mukaan määräytyviksi vaiheittaisiksi maksuiksi. Näihin kehitykseen liittyviin laukaiseviin tekijöihin on kuuluttava vähintään

a)	joko laiminlyötyjen vastuiden kumulatiivisen määrän nouseminen tai kumulatiivisten tappioiden nouseminen yli tietyn prosenttiosuuden arvopaperistetun salkun jäljellä olevasta määrästä;

b)	jokin toinen menneisyyttä tarkasteleva laukaiseva tekijä; ja

c)	jokin tulevaisuutta tarkasteleva laukaiseva tekijä.

EPV laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi vastuiden kehitykseen liittyvien laukaisevien tekijöiden määrittelystä ja tarpeen mukaan niiden kalibroinnista.

EPV toimittaa kyseiset teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2021.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä neljännessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

Kun etuoikeusluokat kuoletetaan, kyseisten etuoikeusluokkien kuoletuksen määrää vastaava vakuuden määrä palautetaan sijoittajille sillä edellytyksellä, että sijoittajat ovat asettaneet kyseisille etuoikeusluokille vakuuden.

Jos 26 e artiklassa tarkoitettu luottotapahtuma on toteutunut arvopaperistettujen vastuiden osalta ja kyseisiä vastuita koskeva velanhoitokyvyn palauttaminen on vielä kesken, minä tahansa maksupäivänä jäljellä olevan luottosuojan määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin kyseisten arvopaperistettujen vastuiden jäljellä oleva nimellisarvo, josta on vähennetty kyseisten arvopaperistettujen vastuiden osalta mahdollisesti tehdyt välimaksut.

6. Liiketoimea koskevien asiakirjojen on käsitettävä asianmukaiset ennenaikaista kuoletusta koskevat ehdot tai uusiutumisjakson päättymisen laukaisevat tekijät, jos kyseessä on uudistettava arvopaperistaminen, mukaan lukien ainakin seuraavat:

a)	arvopaperistettujen vastuiden luottoluokan laskeminen ennalta määritettyyn kynnysarvoon tai sen alapuolelle;

b)	tappioiden määrän nouseminen suuremmaksi kuin ennalta määritetty kynnysarvo;

c)	ennalta määritetyn luottoluokan vaatimukset täyttävien uusien arvopaperistettujen vastuiden riittämätön tuottaminen tietyllä ajanjaksolla.

7. Liiketoimea koskevissa asiakirjoissa on ilmoitettava selvästi

a)	hallinnoijan, omaisuudenhoitajan ja soveltuvilta osin muiden oheispalvelujen tarjoajien sekä 26 e artiklan 4 kohdassa tarkoitetun kolmannen osapuolen tarkastajan sopimusvelvoitteet, tehtävät ja velvollisuudet;

määräykset, joilla varmistetaan, että hallinnoija, omaisuudenhoitaja, muiden oheispalvelujen tarjoajat tai 26 e artiklan 4 kohdassa tarkoitettu kolmannen osapuolen tarkastaja vaihdetaan toisiin jonkin kyseisen palveluntarjoajan, silloin kun kyseiset palveluntarjoajat ovat eri kuin alullepanija, maksulaiminlyönnin tai maksukyvyttömyyden sattuessa niin, ettei se johda kyseisten palvelujen lopettamiseen;

c)	hallinnointimenettelyt, jotka koskevat arvopaperistettuja vastuita liiketoimen sulkemispäivänä ja sen jälkeen, sekä olosuhteet, joissa kyseisiä menettelyjä voidaan muuttaa;

d)	hallinnointistandardit, joita hallinnoijan on noudatettava hallinnoidessaan arvopaperistettuja vastuita koko arvopaperistamisen elinkaaren ajan.

8. Hallinnoijalla on oltava asiantuntemusta arvopaperistettuja vastuita luonteeltaan vastaavien vastuiden hallinnoinnista, ja sillä on oltava käytössään vastuiden hallinnointiin liittyviä hyvin dokumentoituja ja asianmukaisia toimintaperiaatteita, menettelyjä sekä riskienhallinnan valvontajärjestelyjä.

Hallinnoijan on sovellettava arvopaperistetuissa vastuissa hallinnointimenettelyjä, jotka ovat vähintään yhtä tiukat kuin hallinnointimenettelyt, joita alullepanija soveltaa samankaltaisten arvopaperistamattomien vastuiden yhteydessä.

9. Alullepanijan on pidettävä ajan tasalla olevaa referenssirekisteriä, jolla voi aina yksilöidä arvopaperistetut vastuut. Rekisterissä on yksilöitävä referenssivelalliset, arvopaperistettujen vastuiden perusteena olevat referenssiomaisuuserät ja jokaisen arvopaperistetun vastuun suojattu, jäljellä oleva nimellisarvo.

10. Liiketoimea koskevissa asiakirjoissa on oltava selvät määräykset, jotka edistävät eri sijoittajaluokkien välisten riitojen nopeaa ratkaisemista. Jos arvopaperistamisessa hyödynnetään erillisyhtiötä, äänioikeudet on määritettävä selvästi ja kohdennettava velkakirjojen haltijoille, ja omaisuudenhoitajan sekä muiden sijoittajiin nähden luottamusvelvollisuuden alaisten yhteisöjen velvollisuudet on yksilöitävä selvästi.

26 d artikla

Läpinäkyvyyttä koskevat vaatimukset

1. Alullepanijan on ennen hinnoittelua asetettava mahdollisten sijoittajien saataville staattista ja dynaamista maksukyvyttömyyttä ja tappiokehitystä, kuten maksulaiminlyöntejä ja maksukyvyttömyyttä, koskevat historiatiedot sellaisista vastuista, jotka ovat keskeisiltä osiltaan samanlaisia kuin kyseessä olevat arvopaperistettavat vastuut, sekä kyseisten tietojen tietolähteet ja perusteet väitetylle samanlaisuudelle. Kyseiset tiedot on annettava vähintään viideltä vuodelta.

2. Ennen liiketoimen sulkemista asianmukaisen ja riippumattoman tahon on suoritettava arvopaperistetuista vastuista poimittua otosta koskeva ulkoinen tarkastus, jossa muun muassa tarkastetaan, että arvopaperistetut vastuut täyttävät luottosuojasopimuksen mukaisen luottosuojan edellytykset.

3. Alullepanijan on ennen arvopaperistamisen hinnoittelua asetettava mahdollisten sijoittajien saataville velan kassavirtamalli, joka vastaa tarkasti sopimussuhdetta toisaalta arvopaperistettujen vastuiden ja toisaalta alullepanijan, sijoittajien, muiden kolmansien osapuolten ja mahdollisen erillisyhtiön välillä suoritettavien maksujen välillä, ja hinnoittelun jälkeen asetettava kyseinen malli jatkuvasti sijoittajien saataville ja pyynnöstä mahdollisten sijoittajien saataville.

4. Jos kyse on arvopaperistamisesta, jossa kohteena olevat vastuut ovat asuntolainoja, autolainoja tai autoleasingsopimuksia, alullepanijan on julkaistava saatavilla olevat tiedot kyseisillä asuntolainoilla, autolainoilla tai autoleasingsopimuksilla rahoitettujen omaisuuserien ympäristötehokkuudesta osana 7 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan nojalla julkistettavia tietoja.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, alullepanijat voivat 1 päivästä kesäkuuta 2021 päättää julkaista saatavilla olevat tiedot arvopaperistetuilla vastuilla rahoitettujen omaisuuserien pääasiallisista haitallisista vaikutuksista kestävyystekijöihin.

5. Alullepanija on vastuussa 7 artiklan noudattamisesta. Edellä 7 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa vaaditut tiedot on asetettava pyynnöstä mahdollisten sijoittajien saataville ennen hinnoittelua. Edellä 7 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b–d alakohdassa vaaditut tiedot on asetettava saataville ennen hinnoittelua ainakin luonnoksena tai alustavassa muodossa. Lopullinen asiakirja-aineisto on asetettava sijoittajien saataville viimeistään 15 päivän kuluttua liiketoimen sulkemisesta.

6. Euroopan valvontaviranomaiset laativat viimeistään 10 päivänä heinäkuuta 2021 Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean välityksellä asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi tämän artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen tietojen sisällöstä, menetelmistä ja esitystavasta ilmastoon kohdistuvia haitallisia vaikutuksia ja muita ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä haitallisia vaikutuksia koskevien kestävyysindikaattoreiden osalta.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa teknisten sääntelystandardien luonnoksissa on tarvittaessa otettava huomioon Euroopan valvontaviranomaisille asetuksessa (EU) 2019/2088 ja erityisesti sen 2 a artiklassa sekä 4 artiklan 6 ja 7 kohdassa annetun toimeksiannon mukaisesti laaditut tekniset sääntelystandardit tai hyödynnettävä niitä.

26 e artikla

Luottosuojasopimusta, kolmannen osapuolen tarkastajaa ja synteettistä hintaeroa koskevat vaatimukset

1. Luottosuojasopimuksen on katettava ainakin seuraavat luottotapahtumat:

a)	kun riskin siirto tapahtuu käyttämällä takauksia, asetuksen (EU) N:o 575/2013 215 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut luottotapahtumat,

b)	kun riskin siirto tapahtuu käyttämällä luottojohdannaisia, asetuksen (EU) N:o 575/2013 216 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut luottotapahtumat;

Kaikki luottotapahtumat on dokumentoitava.

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 47 b artiklassa tarkoitetut joustotoimenpiteet, joita sovelletaan arvopaperistettuihin vastuisiin, eivät saa estää hyväksyttyjen luottotapahtumien laukaisemista.

2. Luottosuojamaksu, joka seuraa luottotapahtuman toteutumista, lasketaan alullepanijan tai alkuperäisen luotonantajan todellisen toteutuneen tappion perusteella niiden asianomaisiin vastuutyyppeihin normaalisti soveltamien takaisinperintäkäytäntöjen ja -menetelmien mukaisesti ja kirjataan niiden tilinpäätöksiin maksun suoritushetken ajankohtana. Luottosuojan loppumaksu on suoritettava tietyn määräajan kuluessa asianomaista arvopaperistettua vastuuta koskevasta velanhoitokyvyn palauttamisesta, jos velanhoitokyvyn palauttaminen on saatettu päätökseen ennen maksuaikataulun mukaista laillista maturiteettia tai luottosuojasopimuksen ennenaikaista irtisanomista.

Luottosuojan välimaksu on suoritettava viimeistään kuuden kuukauden kuluttua 1 kohdassa tarkoitetun luottotapahtuman toteutumisesta, jos asianomaiseen arvopaperistettuun vastuuseen liittyviä tappioita koskevaa velanhoitokyvyn palauttamista ei ole saatettu päätökseen kyseisen kuuden kuukauden jakson kuluessa. Luottosuojan välimaksun on oltava vähintään yhtä suuri kuin seuraavista vaihtoehdoista suurempi:

a)	ennakoidun tappion määrä, joka vastaa sitä arvon alenemista, jonka alullepanija kirjaa tilinpäätökseensä sovellettavan kirjanpitokehyksen mukaisesti välimaksun suoritusajankohtana sillä oletuksella, että luottosuojasopimusta ei ole eikä se kata mitään tappioita;

b)	soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan II osaston 3 luvussa määritetty ennakoidun tappion määrä.

Jos suoritetaan luottosuojan välimaksu, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu luottosuojan loppumaksu on suoritettava, jotta oikaistaan tappioiden välimaksu todellisiin toteutuneisiin tappioihin.

Luottosuojan väli- ja loppumaksun laskentamenetelmä on määritettävä luottosuojasopimuksessa.

Luottosuojamaksu on suhteutettava vastaavan luottosuojasopimuksella suojatun arvopaperistetun vastuun jäljellä olevaan nimellisarvoon.

Alullepanijan oikeus saada luottosuojamaksu on täytäntöönpanokelpoinen. Määrät, jotka sijoittajien on luottosuojasopimuksen nojalla maksettava, on määritettävä selkeästi luottosuojasopimuksessa, ja niiden on oltava rajattuja. Kyseiset määrät on voitava laskea kaikissa olosuhteissa. Luottosuojasopimuksessa on määritettävä selkeästi olosuhteet, joissa sijoittajien on suoritettava maksuja. Jäljempänä 4 kohdassa tarkoitetun kolmannen osapuolen tarkastajan on arvioitava, ovatko tällaiset olosuhteet toteutuneet.

Luottosuojamaksun määrä on laskettava sellaisen yksittäisen arvopaperistetun vastuun tasolla, jota koskeva luottotapahtuma on toteutunut.

3. Luottosuojasopimuksessa on määritettävä velanhoitokyvyn palauttamiseen käytettävän lisäajan enimmäispituus niiden arvopaperistettujen vastuiden osalta, joiden osalta 1 kohdassa tarkoitettu luottotapahtuma on toteutunut mutta joiden osalta velanhoitokyvyn palauttamista ei ole saatettu päätökseen ennen maksuaikataulun mukaista laillista maturiteettia tai luottosuojasopimuksen ennenaikaista irtisanomista. Tällainen lisäaika saa olla enintään kaksi vuotta. Luottosuojasopimuksessa on määrättävä, että ennen lisäajan päättymistä on suoritettava luottosuojan loppumaksu alullepanijan sellaisen lopullisen tappioarvion perusteella, joka alullepanijan olisi kirjattava tilinpäätökseensä kyseisenä ajankohtana sillä oletuksella, että luottosuojasopimusta ei ole eikä se kata mitään tappioita.

Jos luottosuojasopimus irtisanotaan, velanhoitokyvyn palauttaminen jatkuu niiden jäljellä olevien luottotapahtumien osalta, jotka toteutuivat ennen irtisanomista, samalla tavoin kuin ensimmäisessä alakohdassa esitetään.

Luottosuojasopimuksen nojalla maksettavat luottosuojapreemiot on sidottava arvopaperistettujen järjestettyjen vastuiden jäljellä olevaan nimellisarvoon maksuhetkellä ja niissä on otettava huomioon suojattuun etuoikeusluokkaan liittyvä riski. Luottosuojasopimuksessa ei saa tätä varten määrätä taatuista preemioista, heti maksettavista preemioista, hyvitysmekanismeista eikä muista mekanismeista, joilla voidaan välttää tai vähentää tappioiden todellista kohdentumista sijoittajille tai palauttaa osa maksetuista preemioista alullepanijalle liiketoimen maturiteetin jälkeen.

Poiketen siitä, mitä tämän kohdan kolmannessa alakohdassa säädetään, heti maksettavat preemiot sallitaan edellyttäen, että valtiontukisääntöjä noudatetaan, tapauksissa, joissa takausjärjestelmästä säädetään nimenomaisesti jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä ja on saatu vastatakaus miltä tahansa asetuksen (EU) N:o 575/2013 214 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa luetellulta yhteisöltä.

Liiketoimea koskevissa asiakirjoissa on kuvattava, miten luottosuojapreemio ja mahdolliset velkakirjan kuponkikorot lasketaan kunkin maksupäivän osalta arvopaperistamisen koko elinkaaren aikana.

Sijoittajien oikeudet saada luottosuojapreemioita ovat täytäntöönpanokelpoisia.

4. Alullepanijan on nimettävä kolmannen osapuolen tarkastaja ennen liiketoimen sulkemispäivää. Kolmannen osapuolen tarkastajan on tarkastettava vähintään kaikki seuraavat seikat jokaisesta arvopaperistetusta vastuusta, jonka osalta tehdään ilmoitus luottotapahtumasta:

a)	ilmoituksessa mainittu luottotapahtuma on luottosuojasopimuksen ehdoissa yksilöity luottotapahtuma;

b)	arvopaperistettu vastuu sisältyi referenssisalkkuun ajankohtana, jona kyseinen luottotapahtuma toteutui;

c)	arvopaperistettu vastuu täytti kelpoisuusvaatimukset ajankohtana, jona se sisällytettiin referenssisalkkuun;

d)	jos arvopaperistettu vastuu on lisätty arvopaperistamiseen täydennyksen seurauksena, tällainen täydennys täytti sille asetetut ehdot;

e)	lopullisen tappion määrä on yhdenmukainen alullepanijan tuloslaskelmaan kirjaamien tappioiden kanssa;

f)	sillä hetkellä, kun luottosuojan loppumaksu suoritetaan, arvopaperistettuihin vastuisiin liittyvät tappiot on kohdennettu sijoittajille oikein.

Kolmannen osapuolen tarkastajan on oltava riippumaton alullepanijasta ja sijoittajista sekä mahdollisesta erillisyhtiöstä, ja sen on täytynyt hyväksyä nimitys kolmannen osapuolen tarkastajaksi ennen liiketoimen sulkemispäivää.

Kolmannen osapuolen tarkastaja voi suorittaa tarkastuksen otoksesta sen sijaan, että tekisi sen jokaiselle yksittäiselle arvopaperistetulle vastuulle, jolle haetaan luottosuojamaksua. Sijoittajat voivat kuitenkin pyytää, että minkä tahansa tietyn arvopaperistetun vastuun kelpoisuus tarkastetaan, jos ne eivät ole tyytyväisiä otokseen perustuvaan tarkastukseen.

Alullepanijan on sisällytettävä liiketoimea koskeviin asiakirjoihin sitoumus siitä, että se toimittaa kolmannen osapuolen tarkastajalle kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen ensimmäisessä alakohdassa säädettyjen vaatimusten tarkastamiseksi.

5. Alullepanija ei saa päättää liiketoimea ennen sen maksuaikataulun mukaista maturiteettia muusta syystä kuin mistä tahansa seuraavista tapahtumista johtuen:

a)	sijoittajan maksukyvyttömyys;

b)	sijoittaja jättää maksamatta jonkin luottosuojasopimuksen nojalla maksettavan määrän tai rikkoo jotakin liiketoimea koskevissa asiakirjoissa määrättyä olennaista velvoitetta;

asiaa koskevat sääntelyyn liittyvät tapahtumat, mukaan lukien

asiaa koskevat muutokset unionin tai kansallisessa lainsäädännössä, tapauksen mukaan toimivaltaisten viranomaisten tekemät asiaa koskevat muutokset kyseisten lakien virallisesti julkaistuissa tulkinnoissa taikka liiketoimen vero- tai kirjanpitokohtelua koskevat muutokset, joilla on olennainen kielteinen vaikutus liiketoimen taloudelliseen tehokkuuteen, verrattuna kussakin tapauksessa siihen, mitä oli odotettavissa liiketoimeen ryhdyttäessä ja mitä tuolloin ei voitu kohtuudella ennakoida;

ii)	toimivaltainen viranomainen katsoo, että alullepanijalla tai alullepanijan sidosyhteisöllä ei ole tai ei enää ole lupaa tunnustaa merkittävää luottoriskin siirtoa arvopaperistamisessa asetuksen (EU) N:o 575/2013 245 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesti;

d)	liiketoimen osto-option käyttö tietyllä hetkellä (time call), kun liiketoimen sulkemispäivästä laskettu ajanjakso on kestänyt vähintään yhtä pitkään kuin alkuperäisen referenssisalkun painotettu keskimääräinen elinaika liiketoimen sulkemispäivänä;

e)	asetuksen (EU) N:o 575/2013 242 artiklan 1 alakohdassa tarkoitetun alullepanijan takaisinlunastusmenettelyn käyttö;

f)	takauksen luonteisen luottosuojan tapauksessa tilanne, jossa sijoittajaa ei enää pidetä 8 kohdan vaatimusten mukaisena hyväksyttynä luottosuojan tarjoajana.

Liiketoimea koskevissa asiakirjoissa on täsmennettävä, sisältyykö jompikumpi d ja e alakohdassa tarkoitetuista oikeuksista kyseessä olevaan liiketoimeen ja miten kyseiset oikeudet on strukturoitu.

Edellä olevaa d alakohtaa sovellettaessa time call -optio ei saa olla strukturoitu sitä varten, että vältettäisiin tappioiden kohdentaminen luottokelpoisuuden parantamispositioihin tai muihin sijoittajien hallussa oleviin positioihin, eikä se saa olla strukturoitu muulla tavoin luottokelpoisuuden parantamiseksi.

Time call -optiota käytettäessä alullepanijan on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille, miten toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitetut vaatimukset täytetään, mukaan lukien perustelut time call -option käytölle ja uskottava selvitys, josta käy ilmi, että kyseisen option käytön peruste ei heikennä kohteena olevien omaisuuserien laatua.

Vastikkeellisen luottosuojan tapauksessa luottosuojasopimuksen irtisanomisen yhteydessä vakuus on palautettava sijoittajille etuoikeusluokan mukaisessa järjestyksessä alullepanijaan sovellettavan, asiaa koskevan maksukyvyttömyyslainsäädännön säännösten mukaisesti.

6. Sijoittajat eivät saa irtisanoa liiketoimea ennen sen maksuaikataulun mukaista maturiteettia mistään muusta syystä kuin siitä, että alullepanija laiminlyö luottosuojapreemion maksun tai jollakin muulla tavalla olennaisesti rikkoo sopimusvelvoitteitaan.

7. Alullepanija voi käyttää synteettistä hintaeroa, joka on saatavilla erillisenä takauksena sijoittajille, kun kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

synteettisen hintaeron määrä, jota alullepanija sitoutuu käyttämään erillisenä takauksena jokaisena maksukautena, on eritelty liiketoimea koskevissa asiakirjoissa ja ilmaistu kiinteänä prosenttiosuutena salkun jäljellä olevasta kokonaismäärästä kyseisen maksukauden alussa (kiinteä synteettinen hintaero);

b)	synteettinen hintaero, jota ei käytetä kattamaan kunkin maksukauden aikana syntyviä luottotappioita, palautetaan alullepanijalle;

kun alullepanijat käyttävät asetuksen (EU) N:o 575/2013 143 artiklassa tarkoitettua sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB-menetelmä), sitoumusten kokonaismäärä vuodessa saa olla enintään yhtä suuri kuin kaikista kyseisen vuoden arvopaperistetuista vastuista sääntelyn mukaisesti yhden vuoden aikana odotettujen tappioiden määrä, joka lasketaan mainitun asetuksen 158 artiklan mukaisesti;

d)	kun alullepanijat eivät käytä asetuksen (EU) N:o 575/2013 143 artiklassa tarkoitettua IRB-menetelmää, arvopaperistetun salkun yhden vuoden aikana odotettujen tappioiden laskeminen on määriteltävä selkeästi liiketoimea koskevissa asiakirjoissa;

e)	liiketoimea koskevissa asiakirjoissa täsmennetään tässä kohdassa asetetut ehdot.

8. Luottosuojasopimuksen on oltava jossakin seuraavista muodoista:

takaus, joka täyttää asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan II osaston 4 luvun vaatimukset ja jolla luottoriski siirretään mille tahansa asetuksen (EU) N:o 575/2013 214 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa tarkoitetulle yhteisölle, edellyttäen, että sijoittajalta oleviin saamisiin voidaan soveltaa 0 prosentin riskipainoa kyseisen asetuksen kolmannen osan II osaston 2 luvun mukaisesti;

b)	takaus, joka täyttää asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan II osaston 4 luvun vaatimukset ja johon on saatu vastatakaus miltä tahansa tämän kohdan a alakohdassa tarkoitetulta yhteisöltä; tai

muu kuin tämän kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettu luottosuoja, joka myönnetään sellaisen takauksen, luottojohdannaisen tai luottoriskin vaihtolainan muodossa, joka täyttää asetuksen (EU) N:o 575/2013 249 artiklan vaatimukset, edellyttäen, että sijoittajan velvoitteet on turvattu vakuudella, joka täyttää tämän artiklan 9 ja 10 kohdan vaatimukset.

9. Edellä 8 kohdan c alakohdassa tarkoitetun muun luottosuojan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)	alullepanijalla on täytäntöönpanokelpoinen oikeus käyttää vakuutta sijoittajien suojamaksuihin liittyvien velvoitteiden täyttämiseksi, ja kyseisen oikeuden täytäntöönpanokelpoisuus varmistetaan asianmukaisilla vakuusjärjestelyillä;

b)	sijoittajilla on täytäntöönpanokelpoinen oikeus arvopaperistamisen purkauduttua tai etuoikeusluokkien kuoletuttua palauttaa mikä tahansa vakuus, jota ei ole käytetty suojamaksuihin;

c)	jos vakuus on sijoitettu arvopapereihin, liiketoimea koskevissa asiakirjoissa määritetään kelpoisuusvaatimukset ja säilytysjärjestelyt kyseisille arvopapereille.

Liiketoimea koskevissa asiakirjoissa on määriteltävä, koskeeko sijoittajia alullepanijan luottoriski.

Alullepanijan on hankittava pätevältä oikeudelliselta neuvonantajalta lausunto, jossa vahvistetaan luottosuojan täytäntöönpanokelpoisuus kaikilla asian kannalta merkityksellisillä lainkäyttöalueilla.

10. Jos tämän artiklan 8 kohdan c alakohdan mukaisesti tarjotaan muu luottosuoja, alullepanijalla ja sijoittajalla on oikeus laadukkaaseen vakuuteen, jonka on oltava jompikumpi seuraavista:

vakuus asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan II osaston 2 luvussa tarkoitettuina 0 prosentin riskipainon vieraan pääoman ehtoisina arvopapereina, jotka täyttävät kaikki seuraavat ehdot:

i)	kyseisten vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden jäljellä oleva maturiteetti, joka ei saa ylittää seuraavaan maksupäivään jäljellä olevaa aikaa, on enintään kolme kuukautta;

ii)	kyseiset vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit voidaan muuttaa käteiseksi määrällä, joka vastaa suojatun etuoikeusluokan maksamatta olevaa määrää;

iii)	kyseisiä vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita säilyttää säilytysyhteisö, joka on riippumaton alullepanijasta ja sijoittajista;

b)	käteisen muodossa oleva vakuus, jota säilyttää kolmannen osapuolen luottolaitos ja joka täyttää vähintään luottoluokka 3:n vaatimukset asetuksen (EU) N:o 575/2013 136 artiklassa säädetyn luottoluokitusten kuvauksen mukaisesti.

Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, edellyttäen, että sijoittaja on antanut nimenomaisen suostumuksensa lopullisissa liiketoimea koskevissa asiakirjoissa suoritettuaan tämän asetuksen 5 artiklan mukaisen asianmukaista huolellisuutta koskevan tarkastuksen, mukaan lukien arvio mahdollisesta asiaa koskevasta vastapuoliriskistä, ainoastaan alullepanijalla on oikeus laadukkaaseen käteisen muodossa olevaan vakuuteen, jota alullepanija tai jokin sen sidosyhteisöistä säilyttää, jos alullepanija tai jokin sen sidosyhteisöistä täyttää vähintään luottoluokka 2:n vaatimukset asetuksen (EU) N:o 575/2013 136 artiklassa säädetyn luottoluokitusten kuvauksen mukaisesti.

Jäljempänä olevan 29 artiklan 5 kohdan mukaisesti nimetyt toimivaltaiset viranomaiset voivat EPV:tä kuultuaan sallia käteisen muodossa olevan vakuuden, jota alullepanija tai jokin sen sidosyhteisöistä säilyttää, jos alullepanija tai jokin sen sidosyhteisöistä täyttää luottoluokka 3:n vaatimukset, edellyttäen, että voidaan esittää näyttöä markkinavaikeuksista, laitoksen jäsenvaltioon sovellettavaan luottoluokkaan liittyvistä objektiivisista esteistä tai asianomaisessa jäsenvaltiossa mahdollisesti aiheutuvista merkittävistä keskittymiin liittyvistä ongelmista, jotka johtuvat toisessa alakohdassa tarkoitetusta vaatimuksesta täyttää vähintään luottoluokka 2:n vaatimukset.

Jos kolmannen osapuolen luottolaitos taikka alullepanija tai jokin sen sidosyhteisöistä ei enää täytä vähintään edellytetyn luottoluokan vaatimuksia, vakuus siirretään yhdeksän kuukauden kuluessa kolmannen osapuolen luottolaitokseen, joka täyttää vähintään luottoluokka 3:n vaatimukset, tai vakuus sijoitetaan arvopapereihin, jotka täyttävät ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut kriteerit.

Tässä kohdassa säädetyt vaatimukset katsotaan täytetyiksi tapauksissa, joissa sijoitetaan alullepanijan liikkeeseenlaskemiin luottoriskien vaihtolainoihin asetuksen (EU) N:o 575/2013 218 artiklan mukaisesti.

EPV seuraa tämän artiklan mukaisten vakuuksien käyttöä koskevien käytäntöjen soveltamista ja kiinnittää erityisesti huomiota tällaisista vakuuskäytännöistä aiheutuviin sijoittajiin kohdistuviin vastapuoliriskiin ja muihin taloudellisiin ja rahoitusriskeihin.

EPV antaa havainnoistaan kertomuksen komissiolle viimeistään 10 päivänä huhtikuuta 2023.

Komissio antaa viimeistään 10 päivänä lokakuuta 2023 kyseisen EPV:n kertomuksen perusteella kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän artiklan soveltamisesta erityisesti sen osalta, muodostuuko rahoitusjärjestelmään liiallinen vastapuoliriski, ja esittää tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen tämän artiklan muuttamiseksi.”

11)

Muutetaan 27 artikla seuraavasti:

korvataan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavasti:

”Alullepanijoiden ja järjestäjien on yhdessä annettava ESMAlle tämän artiklan 7 kohdassa tarkoitetun lomakkeen avulla ilmoitus, jos arvopaperistaminen täyttää 19–22 artiklan, 23–26 artiklan tai 26 a–26 e artiklan vaatimukset, jäljempänä ’YLS-ilmoitus’. ABCP-ohjelman osalta vain järjestäjä on vastuussa ilmoituksen antamisesta kyseisestä ohjelmasta ja ohjelmaan sisältyvistä 24 artiklan mukaisista ABCP-liiketoimista. Synteettisen arvopaperistamisen osalta vain alullepanija on vastuussa ilmoituksen antamisesta.

YLS-ilmoituksen on sisällettävä alullepanijan ja järjestäjän antama selvitys siitä, miten 20–22 artiklassa, 24–26 artiklassa tai 26 b–26 e artiklassa säädettyjä YLS-kriteerejä on noudatettu.”;

muutetaan 2 kohta seuraavasti:

korvataan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Alullepanija, järjestäjä tai erillisyhtiö voi käyttää 28 artiklan nojalla toimiluvan saaneen kolmannen osapuolen palvelua sen arvioimiseen, täyttääkö arvopaperistaminen 19–22 artiklan, 23–26 artiklan tai 26 a–26 e artiklan vaatimukset.”;

ii)

korvataan toisen alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Jos alullepanija, järjestäjä tai erillisyhtiö käyttää 28 artiklan nojalla toimiluvan saaneen kolmannen osapuolen palvelua sen arvioimiseen, täyttääkö arvopaperistaminen 19–22 artiklan, 23–26 artiklan tai 26 a–26 e artiklan vaatimukset, YLS-ilmoitukseen on sisällytettävä lausuma siitä, että kyseinen toimiluvan saanut kolmas osapuoli on vahvistanut YLS-kriteereiden noudattamisen.”;

c)	korvataan 4 kohta seuraavasti: ”4. Alullepanijan ja tarvittaessa järjestäjän on välittömästi ilmoitettava ESMAlle ja toimivaltaiselle viranomaiselleen, jos arvopaperistaminen ei enää täytä 19–22 artiklan, 23–26 artiklan tai 26 a–26 e artiklan vaatimuksia.”;

d)	korvataan 5 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti: ”ESMA ylläpitää virallisella verkkosivustollaan luetteloa kaikista arvopaperistamisista, joiden alullepanijat ja järjestäjät ovat ilmoittaneet sen täyttävän 19–22 artiklassa, 23–26 artiklassa tai 26 a–26 e artiklassa säädetyt vaatimukset.”;

e)	korvataan 6 kohdan toinen alakohta seuraavasti: ”ESMA toimittaa kyseiset teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 10 päivänä lokakuuta 2021.”;

f)	korvataan 7 kohdan toinen alakohta seuraavasti: ”ESMA toimittaa kyseiset teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 10 päivänä lokakuuta 2021.”

12)	Korvataan 28 artiklan 1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti: ”1. Toimivaltainen viranomainen antaa 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle kolmannelle osapuolelle toimiluvan arvioida, täyttävätkö arvopaperistamiset 19–22 artiklassa, 23–26 artiklassa tai 26 a–26 e artiklassa säädetyt YLS-kriteerit.”

13)

Korvataan 29 artiklan 5 kohdan toinen virke seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tämän kohdan mukaisesta toimivaltaisten viranomaisten nimeämisestä komissiolle ja ESMAlle viimeistään 10 päivänä lokakuuta 2021. Siihen saakka, kun nimetään 26 a–26 e artiklassa säädettyjen vaatimusten noudattamista valvova toimivaltainen viranomainen, se toimivaltainen viranomainen, joka on nimetty valvomaan 8 päivänä huhtikuuta 2021 sovellettavien 18–27 artiklassa säädettyjen vaatimusten noudattamista, valvoo myös 26 a–26 e artiklassa säädettyjen vaatimusten noudattamista.”;

14)

Muutetaan 30 artiklan 2 kohta seuraavasti:

korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)	prosessit ja mekanismit, joilla jatkuvasti mitataan asianmukaisesti olennaista nettomääräistä taloudellista osuutta ja säilytetään se 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja kaikkien 7 artiklan mukaisesti saataville asetettavien tietojen kerääminen ja niistä ilmoittaminen oikea-aikaisesti;”

lisätään alakohta seuraavasti:

”a a)

sellaisten vastuiden osalta, jotka eivät ole osa järjestämättömien vastuiden arvopaperistamista:

i)	järjestettyihin vastuisiin sovelletut 9 artiklan mukaiset luotonmyöntämiskriteerit;

ii)	edellä 9 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut hyvin perustellut standardit, joita sovelletaan valittaessa ja hinnoiteltaessa sellaisia arvopaperistettavia vastuita, jotka ovat järjestämättömiä vastuita;”

lisätään alakohdat seuraavasti:

”d)	järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisten osalta prosessit ja mekanismit, joilla varmistetaan 9 artiklan 1 kohdan vaatimusten täyttäminen niin, että estetään 9 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyn poikkeuksen väärinkäyttö;

e)	taseen YLS-arvopaperistamisten osalta prosessit ja mekanismit, joilla varmistetaan 26 b–26 e artiklan vaatimusten täyttäminen.”

15)

Korvataan 31 artikla seuraavasti:

”31 artikla

Arvopaperistamismarkkinoiden makrotason vakauden valvonta

1. EJRK vastaa toimivaltuutensa rajoissa unionin arvopaperistamismarkkinoiden makrotason vakauden valvonnasta.

2. Edistääkseen rahoitusjärjestelmän kehityksestä johtuvien rahoitusvakauteen kohdistuvien järjestelmäriskien estämistä tai lieventämistä unionissa ja ottaen huomioon makrotalouden kehityksen, jotta voidaan välttää finanssialan häiriöiden laajalle leviämisen kausia, EJRK valvoo jatkuvasti arvopaperistamismarkkinoiden kehitystä. Jos EJRK katsoo sen tarpeelliseksi ja vähintään joka kolmas vuosi EJRK julkaisee yhteistyössä EPV:n kanssa kertomuksen arvopaperistamismarkkinoiden vaikutuksista rahoitusvakauteen rahoitusvakauteen kohdistuvien riskien korostamiseksi.

3. EJRK julkaisee 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä tiiviissä yhteistyössä Euroopan valvontaviranomaisten kanssa kertomuksen, jossa arvioidaan taseen YLS-arvopaperistamisten käyttöönoton vaikutuksia rahoitusvakauteen ja mitä tahansa mahdollisia järjestelmäriskejä, kuten muiden kuin julkisten suojan myyjien keskittymisestä ja keskinäisistä yhteyksistä aiheutuvia riskejä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan soveltamista tai 44 artiklassa tarkoitettua kertomusta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa EJRK:n kertomuksessa on otettava huomioon synteettisen arvopaperistamisen erityispiirteet, eli sen tyypillinen räätälöity ja yksityinen luonne rahoitusmarkkinoilla, ja tutkittava, edistääkö taseen YLS-arvopaperistamisen kohtelu rahoitusjärjestelmän kokonaisriskien vähentämistä ja reaalitalouden parempaa rahoitusta.

EJRK käyttää kertomustaan laatiessaan useita asiaa koskevia tietolähteitä, kuten

a)	toimivaltaisten viranomaisten 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti keräämiä tietoja;

b)	toimivaltaisten viranomaisten 30 artiklan 2 kohdan mukaisesti suorittamien uudelleentarkastelujen tuloksia; ja

c)	tietoja, joita säilytetään arvopaperistamisrekistereissä 10 artiklan mukaisesti.

4. EJRK antaa asetuksen (EU) N:o 1092/2010 16 artiklan mukaisesti varoituksia ja tarpeen mukaan suosituksia tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja riskejä koskeviksi korjaaviksi toimiksi, mukaan lukien riskinpidättämistasojen muuttamisen tarkoituksenmukaisuudesta tai muista makrovakaustoimenpiteistä.

Suosituksen vastaanottajan on kolmen kuukauden kuluessa suosituksen toimittamispäivästä ilmoitettava asetuksen (EU) N:o 1092/2010 17 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja EJRK:lle suosituksen perusteella toteuttamansa toimet ja esitettävä riittävät perustelut, jos toimia ei ole toteutettu.”

16)

Muutetaan 32 artikla seuraavasti:

Korvataan 1 kohdan e alakohta seuraavasti:

”e)	arvopaperistaminen katsotaan YLS-arvopaperistamiseksi ja kyseisen arvopaperistamisen alullepanija, järjestäjä tai erillisyhtiö ei ole noudattanut 19–22 artiklassa, 23–26 artiklassa tai 26 a–26 e artiklassa säädettyjä vaatimuksia;”

muutetaan 2 kohta seuraavasti:

korvataan d alakohta seuraavasti:

”d)

kun kyseessä on tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan e tai f alakohdassa tarkoitettu rikkominen, väliaikainen kielto, jossa alullepanijaa ja järjestäjää kielletään antamasta 27 artiklan 1 kohdan mukaista ilmoitusta siitä, että arvopaperistaminen täyttää 19–22 artiklassa, 23–26 artiklassa tai 26 a–26 e artiklassa säädetyt vaatimukset;”

ii)

korvataan h alakohta seuraavasti:

”h)

kun kyseessä on tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohdassa tarkoitettu rikkominen, sellaisen 28 artiklassa tarkoitetun toimiluvan väliaikainen peruuttaminen, joka on myönnetty kolmannelle osapuolelle, jolla on valtuudet arvioida, täyttääkö arvopaperistaminen 19–22 artiklan, 23–26 artiklan tai 26 a–26 e artiklan vaatimukset.”

17)

Lisätään artikla seuraavasti:

”43 a artikla

Siirtymäsäännökset taseen YLS-arvopaperistamisille

1. Alullepanijat ja erillisyhtiöt saavat käyttää sellaisista synteettisistä arvopaperistamisista, joiden luottosuojasopimus on tullut voimaan ennen 9 päivää huhtikuuta 2021, nimitystä ”YLS” tai ”yksinkertainen, läpinäkyvä ja standardoitu” tai nimitystä, jossa suoraan tai välillisesti viitataan kyseisiin termeihin, ainoastaan silloin, kun noudatetaan 18 artiklassa säädettyjä vaatimuksia ja tämän artiklan 3 kohdassa säädettyjä edellytyksiä 27 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen antamishetkellä.

2. Edellä 27 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen teknisten sääntelystandardien soveltamispäivään saakka alullepanijoiden on 27 artiklan 1 kohdassa säädetyn velvoitteen noudattamiseksi annettava tarvittavat tiedot ESMAlle kirjallisesti.

3. Arvopaperistamiset, joiden alkuperäiset arvopaperistamispositiot on luotu ennen 9 päivää huhtikuuta 2021, katsotaan YLS-arvopaperistamisiksi edellyttäen, että

ne täyttivät kyseisten alkuperäisten arvopaperistamispositioiden luontihetkellä 26 b artiklan 1–5, 7–9, 11 ja 12 kohdassa, 26 c artiklan 1 ja 3 kohdassa sekä 26 e artiklan 1 kohdassa, 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa, 3 kohdan kolmannessa ja neljännessä alakohdassa ja 6–9 kohdassa säädetyt vaatimukset; ja

ne täyttävät 27 artiklan 1 kohdan mukaisen ilmoituksen antamisajankohdasta lähtien 26 b artiklan 6 ja 10 kohdassa, 26 c artiklan 2 ja 4–10 kohdassa, 26 d artiklan 1–5 kohdassa sekä 26 e artiklan 2 kohdan toisesta seitsemänteen alakohdassa, 3 kohdan ensimmäisessä, toisessa ja viidennessä alakohdassa ja 4 ja 5 kohdassa säädetyt vaatimukset.

4. Tämän artiklan 3 kohdan b alakohtaa sovellettaessa sovelletaan seuraavia:

a)	26 d artiklan 2 kohdassa ilmaisun ”ennen liiketoimen sulkemista” katsotaan tarkoittavan ”ennen ilmoittamista 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti”;

b)	26 d artiklan 3 kohdassa ilmaisun ”ennen arvopaperistamisen hinnoittelua” katsotaan tarkoittavan ”ennen ilmoittamista 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti”;

26 d artiklan 5 kohdassa:

i)	toisessa virkkeessä ilmaisun ”ennen hinnoittelua” katsotaan tarkoittavan ”ennen ilmoittamista 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti”;

ii)	kolmannessa virkkeessä ilmaisun ”ennen hinnoittelua ainakin luonnoksena tai alustavassa muodossa” katsotaan tarkoittavan ”ennen ilmoittamista 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti”;

iii)	neljännessä virkkeessä säädettyä vaatimusta ei sovelleta;

iv)	viittaukset 7 artiklan noudattamiseen on ymmärrettävä siten, että 7 artiklaa sovelletaan kyseisiin arvopaperistamisiin sen estämättä, mitä 43 artiklan 1 kohdassa säädetään.”

18)

Muutetaan 44 artikla seuraavasti:

lisätään ensimmäiseen kohtaan alakohta seuraavasti:

”e)	erillisyhtiöiden maantieteellistä sijaintia.”;

lisätään kohta seuraavasti:

”Komissio laatii kolmen vuoden välein toimitettavien e alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella arvion sijaintivalinnan taustalla olevista syistä, mukaan lukien tietojen saatavuuden ja käytettävyyden mukaan siitä, missä määrin suotuisan vero- ja sääntelyjärjestelmän olemassaololla on ratkaiseva vaikutus.”

19)	Kumotaan 45 artikla.

20)

Lisätään artikla seuraavasti:

”45 a artikla

Kestävää arvopaperistamista koskevan kehyksen kehittäminen

1. EPV julkaisee tiiviissä yhteistyössä ESMAn ja EIOPAn kanssa viimeistään 1 päivänä marraskuuta 2021 kertomuksen erityisen, kestävää arvopaperistamista koskevan kehyksen kehittämisestä kestävyyteen liittyvien läpinäkyvyysvaatimusten sisällyttämiseksi tähän asetukseen. Kyseisessä kertomuksessa arvioidaan asianmukaisesti etenkin seuraavia seikkoja:

a)	sellaisten oikeasuhteisten julkistamista ja asianmukaista huolellisuutta koskevien vaatimusten täytäntöönpano, jotka koskevat arvopaperistetuilla vastuilla rahoitettujen omaisuuserien mahdollisia myönteisiä ja haitallisia vaikutuksia kestävyystekijöihin;

b)	tietojen sisältö, menetelmät ja esitystapa sellaisten kestävyystekijöiden osalta, jotka koskevat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan kohdistuvia myönteisiä ja haitallisia vaikutuksia;

c)	erityisen, kestävää arvopaperistamista koskevan kehyksen vahvistaminen siten, että siinä otetaan huomioon asetuksen (EU) 2019/2088 8 ja 9 artiklan kattamat rahoitustuotteet tai hyödynnetään niitä sekä otetaan tapauksen mukaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852 (*);

d)	kestävää arvopaperistamista koskevan kehyksen mahdolliset vaikutukset rahoitusvakauteen sekä unionin arvopaperistamismarkkinoiden ja pankkien luotonantokyvyn laajentamiseen.

2. EPV ottaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen laatimisessa huomioon asetuksen (EU) 2019/2088 3, 4, 7, 8 ja 9 artiklassa asetetut avoimuusvaatimukset tai hyödyntää niitä tarpeen mukaan ja pyytää palautetta Euroopan ympäristökeskukselta ja Euroopan komission Yhteiseltä tutkimuskeskukselta.

3. Komissio antaa yhdessä 46 artiklassa tarkoitetun uudelleentarkastelua koskevan kertomuksen kanssa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun EPV:n kertomuksen perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen erityisen, kestävää arvopaperistamista koskevan kehyksen luomisesta. Komission kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus.

(*) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).”"

21)

Muutetaan 46 artiklan toinen kohta seuraavasti:

korvataan f alakohta seuraavasti:

”f)

edellä 22 artiklan 4 kohdassa ja 26 d artiklan 4 kohdassa säädettyjen vaatimusten täytäntöönpano ja se, voiko niitä laajentaa koskemaan arvopaperistamista, jossa kohteena olevat vastuut eivät ole asuntolainoja, autolainoja tai autoleasingsopimuksia, ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien tietojen antamisen valtavirtaistamiseksi;”

lisätään alakohta seuraavasti:

”i)

mahdollisuudet standardointia ja julkistamista koskeviin lisävaatimuksiin, joilla vastataan muuttuviin markkinakäytäntöihin ja joihin liittyy erityisesti taulukkomallien käyttö sekä perinteisissä että synteettisissä arvopaperistamisissa, mukaan lukien räätälöidyt yksityiset arvopaperistamiset, joissa ei tarvitse laatia esitettä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1129 (*) mukaisesti.

(*) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1129, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta (EUVL L 168, 30.6.2017, s. 12).”"

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 31 päivänä maaliskuuta 2021.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. P. ZACARIAS

(1) EUVL C 377, 9.11.2020, s. 1.

(2) EUVL C 10, 11.1.2021, s. 30.

(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 25. maaliskuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 30. maaliskuuta 2021.

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2402, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 35).

(5) Ks. erityisesti: neuvoston 8 päivänä marraskuuta 2016 antamat päätelmät kriteereistä ja menettelystä veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan EU:n luettelon laatimiseksi (EUVL C 461, 10.12.2016, s. 2) ja neuvoston päätelmät veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevasta tarkistetusta EU:n luettelosta ja sen liitteet (EUVL C 66, 26.2.2021, s. 40).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).

(7) Euroopan pankkiviranomaisen lausunto Euroopan komissiolle järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisen sääntelykohtelusta, EBA-OP-2019-13, julkaistu 23. lokakuuta 2019.

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1092/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 1).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2088, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla (EUVL L 317, 9.12.2019, s. 1).