1 artikla

Kohde

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)	’ajoneuvotyypillä’ asetuksen (EU) 2018/858 liitteessä I olevassa B osassa määriteltyä ajoneuvojoukkoa;

2)	’ajoneuvotyypillä lakisääteisten merkintöjen osalta’ ajoneuvoja, jotka eivät poikkea toisistaan sellaisilta olennaisilta ominaisuuksiltaan kuin a) ajoneuvon valmistenumeron rakenne; b) lakisääteisten merkintöjen ominaisuudet ja sijainti;

3)	’lakisääteisellä kilvellä’ valmistajan ajoneuvoon kiinnittämää kilpeä tai merkintää, jossa esitetään ajoneuvon tunnistamiseen tarvittavat tärkeimmät tekniset ominaisuudet ja joka antaa toimivaltaisille viranomaisille olennaiset tiedot suurimmista sallituista kokonaismassoista;

4)	’ajoneuvon valmistenumerolla’ (VIN) valmistajan ajoneuvolle antamaa aakkosnumeerista koodia jokaisen ajoneuvon asianmukaisen tunnistamisen varmistamiseksi;

5)

’ajoneuvotyypillä rekisterikilpien asentamiselle ja kiinnittämiselle varatun tilan osalta’ ajoneuvoja, jotka eivät poikkea toisistaan sellaisilta olennaisilta ominaisuuksiltaan kuin a) etu- ja takarekisterikilpien asentamiselle ja kiinnittämiselle varatun tilan mitat; b) etu- ja takarekisterikilpien asentamiselle ja kiinnittämiselle varatun tilan sijainti; c) etu- ja takarekisterikilpien asentamiselle ja kiinnittämiselle varatun pinnan muoto;

6)	’ajoneuvotyypillä tuulilasin pyyhin- ja pesinjärjestelmän osalta’ ajoneuvoja, jotka eivät poikkea toisistaan sellaisilta olennaisilta ominaisuuksiltaan kuin pyyhin- ja pesinjärjestelmän ominaisuudet taikka tuulilasin muoto, koko, ominaisuudet ja asennus;

7)

’tuulilasinpesinjärjestelmän tyypillä’ tuulilasinpesinjärjestelmien ryhmää, johon kuuluvat järjestelmät eivät poikkea toisistaan sellaisilta olennaisilta ominaisuuksiltaan kuin pumpun teho, käytetyt materiaalit, säiliön tilavuus, suutinten määrä, koot, seinämien paksuus taikka pesinjärjestelmän muoto;

8)	’tuulilasinpyyhinjärjestelmällä’ järjestelmää, joka koostuu tuulilasin ulkopintaa pyyhkivästä laitteesta sekä siihen liittyvistä laitteen käynnistämiseksi ja pysäyttämiseksi tarvittavista lisälaitteista ja säätimistä;

9)	’tuulilasinpesinjärjestelmällä’ järjestelmää, joka koostuu nestettä varastoivasta ja tuulilasin ulkopinnalle siirtävästä laitteesta sekä siihen liittyvistä laitteen käynnistämiseksi ja pysäyttämiseksi tarvittavista säätimistä;

10)

’ajoneuvotyypillä pyörien roiskesuojien osalta’ ajoneuvoja, jotka eivät poikkea toisistaan sellaisilta olennaisilta ominaisuuksiltaan kuin roiskesuojien ominaisuudet tai asennettaviksi soveltuvien renkaiden ja pyörien vähimmäis- ja enimmäiskoko, kun otetaan huomioon soveltuvat renkaan muodot, vannekoot ja keskiösyvyydet;

11)

’ajoneuvotyypillä tuulilasin huurteen- ja huurunpoistojärjestelmien osalta’ ajoneuvoja, jotka eivät poikkea toisistaan sellaisilta olennaisilta ominaisuuksiltaan kuin a) huurteen- ja huurunpoistojärjestelmien ominaisuudet, b) kuljettajan 180 asteen etunäkyvyysalueella olevat ulko- ja sisäpuoliset muodot ja järjestelyt, jotka voivat vaikuttaa näkyvyyteen; c) tuulilasin muoto, koko, paksuus, ominaisuudet ja asennus; d) istuinpaikkojen enimmäismäärä;

12)	’huurteenpoistojärjestelmällä’ järjestelmää, jonka tarkoituksena on poistaa huurre tai jää tuulilasin ulkopinnalta;

13)	’huurunpoistojärjestelmällä’ järjestelmää, jonka tarkoituksena on poistaa huuru tuulilasin sisäpinnalta;

14)	’ajoneuvotyypillä hinauslaitteiden osalta’ ajoneuvoja, jotka eivät poikkea toisistaan sellaisilta olennaisilta osin kuin hinauslaitteiden ominaisuudet;

15)	’hinauslaitteella’ koukun, silmukan tai muun muotoista laitetta, johon yhdistävä osa kuten vetoaisa tai hinausköysi voidaan kiinnittää;

16)	’ajoneuvotyypillä roiskeeneston osalta’ valmiita, keskeneräisiä tai valmistuneita ajoneuvoja, jotka eivät poikkea toisistaan sellaisilta olennaisilta ominaisuuksiltaan kuin a) ajoneuvoon asennetun roiskeenestolaitteen tyyppi; b) valmistajan käyttämä roiskeenestojärjestelmän tyyppinimitys;

17)

’roiskeenestolaitetyypillä’ laitteita, jotka eivät poikkea toisistaan seuraavien pääominaisuuksiensa osalta: a) fyysinen periaate, jota käytetään roiskeiden vähentämiseksi (vesienergian vaimennus, ilman ja veden erottaminen); b) materiaalit; c) muoto; d) mitat siltä osin kuin ne voivat vaikuttaa materiaalin käyttäytymiseen;

18)	’roiskeenestojärjestelmällä’ järjestelmää, joka vähentää liikkeellä olevan ajoneuvon renkaista ylöspäin roiskuvan veden sumuuntumista ja koostuu lokasuojasta, roiskeläpistä ja sivupelleistä, jotka on varustettu roiskeenestolaitteella;

19)	’roiskeenestolaitteella’ roiskeenestojärjestelmän osaa, johon voi kuulua ilman ja veden erotin ja energianvaimennin;

20)

’ajoneuvotyypillä vaihtamisopastimen osalta’ ajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan sellaisilta olennaisilta ominaisuuksiltaan kuin vaihtamisopastimen toiminnalliset ominaisuudet ja se toimintalogiikka, jolla vaihtamisopastin määrittää hetken, jolloin se suosittelee vaihteen vaihtamista, mukaan luettuina a) suositus vaihtaa suuremmalle vaihteelle määritetyillä moottorin pyörimisnopeuksilla; b) suositus vaihtaa suuremmalle vaihteelle, kun erityiset polttoaineenkulutuskartat osoittavat, että polttoaineenkulutus paranee määritetyn vähimmäismäärän, kun käytetään suurempaa vaihdetta; c) suositus vaihtaa suuremmalle vaihteelle, kun tarvittava vääntömomentti voidaan saavuttaa suurempaa vaihdetta käyttämällä;

21)

’vaihtamisopastimen toiminnallisilla ominaisuuksilla’ joukkoa vaihtamisopastimen antaman ohjeen määrittäviä syöteparametreja, kuten moottorin pyörimisnopeutta, tehontarvetta, vääntömomenttia ja niiden ajallista vaihtelua, sekä vaihtamisopastimen antamien ohjeiden toiminnallista riippuvuutta näistä parametreista;

22)	’ajoneuvotyypillä ajoneuvoon pääsyn osalta’ ajoneuvoja, jotka eivät poikkea toisistaan sellaisilta olennaisilta osin kuin ovien askelmien, kädensijojen ja astinlautojen ominaisuudet;

23)	’ajoneuvotyypillä peruutuksen osalta’ ajoneuvoja, jotka eivät poikkea toisistaan sellaisilta olennaisilta osin kuin peruutuslaitteen ominaisuudet;

24)	’ajoneuvotyypillä massojen ja mittojen osalta’ ajoneuvoja, jotka eivät poikkea toisistaan sellaisilta olennaisilta ominaisuuksiltaan kuin a) niiden valmistajan kauppanimi tai tavaramerkki; b) luokitus; c) päätoiminne;

25)	’aerodynaamisilla laitteilla ja varusteilla’ laitteita tai varusteita, jotka on suunniteltu vähentämään maantieajoneuvojen ilmanvastusta, pidennettyjä ohjaamoja lukuun ottamatta;

26)

’vedyn varastointijärjestelmän tyypillä’ sellaisten komponenttien kokonaisuutta, jotka eivät poikkea toisistaan sellaisilta olennaisilta osin kuin varastoidun vetypolttoaineen tai paineistetun kaasun tila, nimelliskäyttöpaine, säiliön rakenne, materiaalit, tilavuus ja fyysiset mitat sekä paineenrajoituslaitteiden, takaiskuventtiilien ja sulkuventtiilien rakenne, materiaalit ja olennaiset ominaisuudet;

27)	’ajoneuvotyypillä vetyturvallisuuden osalta’ ajoneuvoja, jotka eivät poikkea toisistaan sellaisilta olennaisilta osin kuin ajoneuvon vetypolttoainejärjestelmän peruskokoonpano ja pääominaisuudet;

28)	’vetykomponentin tyypillä’ sellaisten vetykomponenttien ryhmää, jotka eivät poikkea toisistaan sellaisilta olennaisilta ominaisuuksiltaan kuin varastoidun vetypolttoaineen tai paineistetun kaasun tila, komponentin toiminta, rakenne, materiaalit ja fyysiset mitat.

3 artikla

Tyyppihyväksynnän hakeminen

4 artikla

Tyyppihyväksynnän myöntäminen

5 artikla

Ajoneuvotyypin EU-tyyppihyväksynnän hakeminen tiettyjen ajoneuvon järjestelmien osalta

6 artikla

Ajoneuvotyypin EU-tyyppihyväksynnän myöntäminen tiettyjen ajoneuvon järjestelmien osalta

7 artikla

Erillisen teknisen yksikön EU-tyyppihyväksynnän hakeminen järjestelmille ja laitteille

Seuraavia järjestelmiä ja laitteita koskevat erillisen teknisen yksikön EU-tyyppihyväksyntähakemukset on laadittava käyttäen vastaavaa asetuksen (EU) 2018/858 24 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua ilmoituslomakkeen mallia:

a)	tuulilasinpesinjärjestelmä käyttäen mallia, joka sisältää liitteessä IV olevan 1 osan B jaksossa luetellut tiedot;

b)	roiskeenestojärjestelmä käyttäen mallia, joka sisältää liitteessä VIII olevan 1 osan B jaksossa luetellut tiedot;

c)	etusuojajärjestelmä käyttäen mallia, joka sisältää liitteessä XII olevassa 1 osassa luetellut tiedot;

d)	aerodynaaminen laite tai varuste käyttäen mallia, joka sisältää liitteessä XIII olevan 1 osan B jaksossa luetellut tiedot.

8 artikla

Erillisen teknisen yksikön EU-tyyppihyväksynnän myöntäminen

9 artikla

Komponentin EU-tyyppihyväksynnän hakeminen

Seuraavia vetykomponentteja koskevat komponentin EU-tyyppihyväksyntähakemukset on laadittava käyttäen vastaavaa asetuksen (EU) 2018/858 24 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua ilmoituslomakkeen mallia, joka sisältää liitteessä XIV olevan 1 osan B jaksossa luetellut tiedot:

a)	nesteytetyn vedyn varastointijärjestelmät (LHSS), mukaan luettuna niiden säiliöt, paineenrajoituslaitteet ja sulkulaitteet, niiden turvallisuuden ja materiaalin yhteensopivuuden osalta;

b)	paineistetun vedyn varastointijärjestelmät (CHSS), mukaan luettuina niiden säiliöt ja ensisijaiset sulkulaitteet, joissa on lämpöaktivoituva paineenrajoituslaite (TPRD), takaiskuventtiili ja automaattiset sulkuventtiilit, niiden materiaalin yhteensopivuuden osalta.

10 artikla

Komponentin EU-tyyppihyväksynnän myöntäminen

11 artikla

Tyyppihyväksyntämerkki

12 artikla

Siirtymäsäännökset

13 artikla

Tietojen antaminen

Jatkotoimien tarpeen arvioimiseksi valmistajien ja tyyppihyväksyntäviranomaisten on pyynnöstä asetettava komission saataville liitteessä IX olevissa 1, 2 ja 3 osassa vahvistetut tiedot. Komissio ja sen edustajat käsittelevät näitä tietoja luottamuksellisina.

14 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 6 päivästä heinäkuuta 2022.

LIITE I

TYYPPIHYVÄKSYNTÄ E-SÄÄNTÖJEN KATTAMILLA ALOILLA

1 OSA

Ilmoituslomake

MALLI

Ilmoituslomake nro …, joka liittyy ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntään järjestelmän / komponentin / erillisen teknisen yksikön (1) osalta ottaen huomioon … koskevan E-säännön nro …, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla … / sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjan … täydennyksellä … (1), ja jonka perustana ja muotona on komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683(2) liitteessä I esitetty numerointi

Seuraavat tiedot on soveltuvin osin toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset tai kuvat on toimitettava asianmukaisessa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

0.

YLEISTÄ

0.1.

Merkki (valmistajan kauppanimi):

0.2.

Tyyppi:

0.2.1.

Kaupalliset nimet (jos saatavissa):

0.3.

Ajoneuvoon / komponenttiin / erilliseen tekniseen yksikköön merkitty tyypin tunniste (1) (3):

0.3.1.

Merkinnän sijainti:

0.4.

Ajoneuvoluokka (4):

0.5.

Valmistajan toiminimi ja osoite:

0.8.

Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet:

0.9.

Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite:

1.

AJONEUVON YLEISET RAKENTEELLISET OMINAISUUDET

1.1.

Valokuvat, kuvat ja/tai piirustukset edustavasta ajoneuvosta / komponentista / erillisestä teknisestä yksiköstä (1):

Kaikki seuraavat ajoneuvon, komponentin tai erillisen teknisen yksikön kannalta merkitykselliset tiedot on annettava tavalla, josta sovitaan tutkimuslaitoksen sekä sen tyyppihyväksyntäviranomaisen kanssa, joka vastaa hakemuksen kohteena olevan EU-tyyppihyväksynnän myöntämisestä. Perustana voidaan käyttää ilmoituslomakkeen mallia, jos sellainen esitetään E-säännössä nro …. Muussa tapauksessa perustana on käytettävä, siinä määrin kuin käytännössä mahdollista, komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683 liitteessä I esitettyä numerointia (täydellinen luettelo ajoneuvojen, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksyntää varten toimitettavista tiedoista) ja annettava mahdolliset lisätiedot, joita edellytetään E-säännön nro … mukaisessa hyväksynnässä.

Selitykset

Ilmoituslomakkeen numeroinnissa noudatetaan asetuksen (EU) 2018/858 liitteessä I esitettyä mallia.

(1)	Tarpeeton viivataan yli.

(2)

Jos osa (esim. komponentti tai erillinen tekninen yksikkö) on tyyppihyväksytty, osaa ei tarvitse kuvata, jos viitataan kyseiseen hyväksyntään. Kuvausta ei tarvita myöskään silloin, kun osan rakenne selvästi ilmenee oheen liitetyistä kaavioista tai piirustuksista. Kussakin kohdassa, jossa edellytetään liitteenä toimitettavia piirustuksia, kuvia tai valokuvia, ilmoitetaan vastaavien liiteasiakirjojen numerot.

(3)	Jos tyypin tunnisteessa on merkkejä, joilla ei ole merkitystä tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetun ajoneuvon, komponentin tai erillisen teknisen yksikön kuvailemisessa, ne on esitettävä asiakirjoissa kysymysmerkillä (?) (esim. ABC??123??).

(4)	Luokitus asetuksen (EU) 2018/858 liitteessä I olevaan A osaan sisältyvien määritelmien mukaisesti.

2 OSA

MALLI

Koko: A4 (210 × 297 mm)

TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS

Tyyppihyväksyntäviranomainen

Ilmoitus ajoneuvotyypin tyyppihyväksynnän myöntämisestä/laajentamisesta/epäämisestä/peruuttamisesta (1) sellaisen järjestelmän / komponentin / erillisen teknisen yksikön (1) osalta, joka täyttää E-säännössä nro …, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla … / sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjan … täydennyksellä … (1), ottaen huomioon asetuksen (EU) 2019/2144, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EU) …/…

EU-tyyppihyväksyntätodistuksen numero:

Laajentamisen/epäämisen/peruuttamisen (1) syy:

I JAKSO

0.

YLEISTÄ

0.1.

Merkki (valmistajan kauppanimi):

0.2.

Tyyppi:

0.2.1.

Kaupalliset nimet (jos saatavissa):

0.3.

Ajoneuvoon / komponenttiin / erilliseen tekniseen yksikköön merkitty tyypin tunniste (1):

0.3.1.

Merkinnän sijainti:

0.4.

Ajoneuvoluokka (2):

0.5.

Valmistajan nimi ja osoite:

0.8.

Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet:

0.9.

Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite:

1.

AJONEUVON YLEISET RAKENTEELLISET OMINAISUUDET

1.1.

Valokuvat ja/tai piirustukset tyyppiä edustavasta ajoneuvosta:

II JAKSO

1.

Lisätiedot (tapauksen mukaan): ks. lisäys

2.

Testien suorittamisesta vastaava tutkimuslaitos:

3.

Testausselosteen päiväys:

4.

Testausselosteen numero:

5.

Mahdolliset huomautukset: ks. lisäys

6.

Paikka:

7.

Päiväys:

8.

Allekirjoitus:

Liitteet:

—	Hyväksyntäasiakirjat

—	Testausseloste

—	Täytetty ilmoituslomake, joka vastaa soveltuvassa E-säännössä esitettyä mallia. Ilmoituslomakkeessa ei kuitenkaan tarvitse mainita myönnettävää tai laajennettavaa E-tyyppihyväksyntää eikä E-tyyppihyväksyntänumeroa.

---

(1)  Tarpeeton viivataan yli.

(2)  Luokitus asetuksen (EU) 2018/858 liitteessä I olevaan A osaan sisältyvien määritelmien mukaisesti.

(3)  Tarpeeton viivataan yli.

LIITE II

LAKISÄÄTEISET KILVET JA AJONEUVON VALMISTENUMERO

1 OSA

Ilmoituslomake: moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen EU-tyyppihyväksyntä lakisääteisen kilven ja ajoneuvon valmistenumeron (VIN) osalta

MALLI

Ilmoituslomake nro … – ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntä ajoneuvon lakisääteisen kilven ja ajoneuvon valmistenumeron osalta.

Seuraavat tiedot on toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset tai kuvat on toimitettava asianmukaisessa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

0.1.

0.2.

0.2.1.

0.3.

0.3.1.

0.4.

0.5.

0.6.

0.6.1.

0.6.2.

0.8.

0.9.

1.

1.1.

9.

9.17.

9.17.1.

9.17.2.

9.17.3.

9.17.4.

9.17.4.1.

9.17.4.2.

9.17.4.3.

Selitykset

Tämä ilmoituslomake perustuu komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683 liitteessä I vahvistettuun malliin. Sen edellä lueteltuihin numerokohtiin on merkittävä asianomaiset tiedot kyseisessä mallissa määritellyllä tavalla.

2 OSA

A jakso

Tekniset eritelmät

1.   Valmistajan lakisääteinen kilpi

1.1.

Yleiset säännökset

1.1.1.

Jokainen ajoneuvo on varustettava tässä jaksossa kuvatulla valmistajan lakisääteisellä kilvellä.

1.1.2.

Ajoneuvon valmistajan tai tämän edustajan on kiinnitettävä valmistajan lakisääteinen kilpi.

1.1.3.

Valmistajan lakisääteinen kilpi koostuu jommastakummasta seuraavista: (a) suorakulmainen metallilevy (b) suorakulmainen itseliimautuva merkintä.

1.1.4.

Metallikilvet on kiinnitettävä niiteillä tai vastaavilla.

1.1.5.

Merkinnöistä on näyttävä, jos niitä on käsitelty, ja niiden on oltava vaikeasti väärennettäviä ja itsestään tuhoutuvia, jos merkintä yritetään poistaa.

1.2.

Valmistajan lakisääteisessä kilvessä mainittavat tiedot

1.2.1.

Valmistajan lakisääteiseen kilpeen on painettava pysyvästi seuraavat tiedot seuraavassa järjestyksessä: (a) valmistajan yrityksen nimi (b) ajoneuvon tyyppihyväksyntänumero kokonaisuudessaan (c) monivaiheisesti valmistetun ajoneuvon valmistusvaihe, kun kyse on asetuksen (EU) 2018/858 liitteessä IX olevassa 4.2 kohdassa tarkoitetuista toisesta ja sitä seuraavista vaiheista (d) ajoneuvon valmistenumero (e) suurin teknisesti sallittu kokonaismassa (f) yhdistelmän suurin teknisesti sallittu massa (g) suurin teknisesti sallittu kuhunkin akseliin kohdistuva massa alkaen etuakselista.

1.2.2.

Edellä 1.2.1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen merkkien korkeuden on oltava vähintään 4 mm.

1.2.3.

Edellä 1.2.1 kohdassa tarkoitettujen muiden tietojen kuin ajoneuvon valmistenumeron merkkien korkeuden on oltava vähintään 2 mm.

1.3.

Erityiset säännökset

1.3.1.

Perävaunut

1.3.1.1.

Perävaunun tapauksessa on mainittava suurin teknisesti sallittu staattinen pystysuuntainen massa kytkentäkohdassa.

1.3.1.2.

Kytkentäkohtaa pidetään akselina. Tämä akseli merkitään numerolla ”0”.

1.3.1.3.

Ensimmäinen akseli merkitään numerolla ”1”, toinen numerolla ”2” ja niin edelleen, ja ne erotetaan yhdysviivalla.

1.3.1.4.

Edellä 1.2.1 kohdan f alakohdassa tarkoitettu yhdistelmän massa jätetään pois.

1.3.2.

Raskaat hyötyajoneuvot

1.3.2.1.

Luokkien N3, O3 ja O4 ajoneuvojen tapauksessa on mainittava suurin teknisesti sallittu kuhunkin akseliryhmään kohdistuva massa. Akseliryhmää vastaava tieto on merkittävä T-kirjaimella, jota seuraa yhdysviiva.

1.3.2.2.

Luokkien M3, N3, O3 ja O4 ajoneuvojen tapauksessa valmistaja voi mainita valmistajan lakisääteisessä kilvessä suurimman rekisteröinnissä/käytössä sallitun suunnitellun kokonaismassan.

1.3.2.2.1.

Lakisääteisen kilven se osa, jossa massat mainitaan, on jaettava kahteen sarakkeeseen: vasempaan sarakkeeseen merkitään suurimmat rekisteröinnissä/käytössä sallitut suunnitellut massat ja oikeaan sarakkeeseen suurimmat teknisesti sallitut kokonaismassat.

1.3.2.2.2.

Vasemman sarakkeen otsikoksi on merkittävä sen maan kaksikirjaiminen koodi, jossa ajoneuvo on tarkoitettu rekisteröitäväksi. Koodin on oltava standardin ISO 3166-1:2006 mukainen.

1.3.2.3.

Edellä olevan 1.3.2.1 kohdan vaatimuksia ei sovelleta, jos (a) akseliryhmän suurin teknisesti sallittu akselimassa on yhtä suuri kuin akseliryhmän muodostavien akselien suurimpien teknisesti sallittujen akselimassojen summa (b) kunkin akseliryhmään kuuluvaan akselin suurimman sallitun akselimassan perään on lisätty T-kirjain ja (c) sovellettaessa kohdassa 1.3.2.2 asetettuja vaatimuksia suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu massa akseliryhmää kohti on yhtä suuri kuin kyseisen akseliryhmän muodostavien akselien suurimpien rekisteröinnissä/käytössä sallittu massojen summa.

1.4.

Lisätiedot

1.4.1.

Valmistaja voi antaa lisätietoja vaadittujen tietojen alla tai vieressä siten, että ne ovat ainoastaan 1.2 ja 1.3 kohdassa vahvistetut tiedot sisältävän, selvästi merkityn suorakulmion ulkopuolella.

1.5.

Valmistajan lakisääteisen kilven mallit

1.5.1.

B jaksossa annetaan esimerkkejä valmistajan lakisääteisen kilven mahdollisista eri malleista.

1.5.2.

Malleissa annetut tiedot ovat kuvitteellisia.

1.6.

Sijaintia ajoneuvossa koskevat vaatimukset

1.6.1.

Valmistajan lakisääteinen kilpi on kiinnitettävä lujasti selvästi näkyvään ja helppopääsyiseen paikkaan.

1.6.2.

Paikka on valittava siten, että sitä osaa, johon se kiinnitetään, ei vaihdeta ajoneuvon käytön aikana.

2.   Ajoneuvon valmistenumero (VIN)

2.1.

Ajoneuvon valmistenumero (VIN) koostuu seuraavista kolmesta osasta ja tarkistusnumerosta: (a) valmistajatunnus (WMI) (b) ajoneuvon kuvausosa (VDS) (c) ajoneuvon yksilöintiosa (VIS).

2.2.

Valmistajatunnus (WMI) on ajoneuvon valmistajalle annettu tunnus, jonka perusteella valmistaja voidaan tunnistaa.

2.2.1.

Sen valtion toimivaltaisen viranomaisen, jossa valmistajalla on pääasiallinen toimipaikka, on annettava koodia varten kolme aakkosnumeerista merkkiä, isoa latinalaista kirjainta tai arabialaista numeroa.

2.2.2.

Toimivaltaisen viranomaisen on toimittava standardissa ISO 3780:2009 ”Tieajoneuvot. Valmistajatunnus (WMI)” tarkoitetun kansainvälisen järjestön ohjeiden mukaisesti.

2.2.3.

Jos valmistajan maailmanlaajuinen tuotanto on alle 500 ajoneuvoa vuodessa, kolmannen merkin on aina oltava numero ”9”. Edellä 2.2 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen on kyseisten valmistajien tunnistamiseksi annettava ajoneuvon yksilöintiosan kolmas, neljäs ja viides merkki.

2.3.

Ajoneuvon kuvausosassa (VDS) on oltava viisi aakkosnumeerista merkkiä, isoa latinalaista kirjainta tai arabialaista numeroa, joiden tarkoituksena on ilmaista ajoneuvon yleiset ominaisuudet. Jos valmistaja ei käytä yhtä tai useampaa näistä viidestä merkistä, käyttämättömät välit on täytettävä aakkosnumeerisilla merkeillä valmistajan valinnan mukaan, jotta merkkien kokonaismäärä on viisi.

2.4.

Ajoneuvon valmistenumeron (VIN) yhdeksäs merkki on tarkistusnumero, joka saadaan matemaattisesti C jaksossa esitetyllä kaavalla.

2.5.

Ajoneuvon yksilöintiosassa (VIS) on oltava kahdeksan aakkosnumeerista merkkiä, isoa latinalaista kirjainta tai arabialaista numeroa, joista neljä viimeistä on ainoastaan numeroita. Sen avulla yhdessä valmistajatunnuksen ja ajoneuvon kuvausosan kanssa on selvästi voitava tunnistaa tietty ajoneuvo. Käyttämättömät välit on täytettävä numerolla ”0” siten, että merkkien kokonaismäärä on kahdeksan.

2.6.

Alustaan merkityn ajoneuvon valmistenumeron merkkien on oltava korkeudeltaan vähintään 7 mm.

2.7.

Merkkien välissä ei saa olla välejä.

2.8.

Kirjainten ”I”, ”O” tai ”Q” käyttö ei ole sallittua.

2.9.

Ajoneuvon valmistenumeroa (VIN) edeltää ja seuraa yksi valmistajan valitsema merkki. Merkkinä ei pidä käyttää isoa latinalaista kirjainta eikä arabialaista numeroa.

2.9.1.

Edellä 2.9 kohdassa asetetusta vaatimuksesta voidaan poiketa, jos ajoneuvon valmistenumero on merkitty vain yhdelle riville.

2.9.2.

Jos ajoneuvon valmistenumero on merkitty kahdelle riville, sovelletaan 2.9 kohdan vaatimusta kumpaankin riviin.

2.10.

Ajoneuvon valmistenumeron sijaintia ajoneuvossa koskevat vaatimukset

2.10.1.

Ajoneuvon valmistenumeron on oltava yksirivinen.

2.10.1.1.

Jos ajoneuvon valmistenumeroa ei teknisistä syistä, kuten tilanpuutteen takia, voida merkitä ainoastaan yhdelle riville, kansallinen viranomainen voi valmistajan pyynnöstä sallia merkinnän kahdelle riville. Edellä 2.1 kohdassa tarkoitettuja osia ei tällöin saa katkaista.

2.10.2.

Ajoneuvon valmistenumero on merkittävä leimaamalla tai takomalla alustaan, runkoon tai vastaavaan rakenteeseen.

2.10.3.

Tekniikoita, joiden on osoitettu tarjoavan saman muuttumattomuuden tason suojaksi väärentämiseltä kuin mekaaninen takominen, voidaan käyttää kyseisen tekniikan sijaan.

2.10.4.

Ajoneuvon valmistenumero on merkittävä selvästi näkyvään ja helppopääsyiseen paikkaa siten, ettei se häviä näkyvistä tai turmellu.

2.10.5.

Ajoneuvon valmistenumero on sijoitettava ajoneuvon oikealle puolelle.

B jakso

Lakisääteisen kilven malli

1.   MALLI A

luokkien M1 ja N1 ajoneuvoille

JERMY CLARKFILS AUTOMOBILES S.A. e2*2018/858*11460 VRZUA5FX29J276031 1 850  kg 3 290  kg 1 – 1 100  kg 2 – 880 kg

Valmistajan lakisääteisen kilven malli Ranskassa tyyppihyväksytylle luokan M1 ajoneuvolle

2.   MALLI B

luokkien M2, M3, N2 ja N3 ajoneuvoille

DEMURO VEICOLI COMMERCIALI S.P.A. e3*2018/858*52288 ZCFC35A3405850414
(IT) 17 990  kg 40 000  kg 1 – 7 100  kg 2 – 11 500  kg T – kg	17 990  kg 44 000  kg 1 – 7 100  kg 2 – 11 500  kg T – kg

Valmistajan lakisääteisen kilven malli luokan N3 Italiassa tyyppihyväksytylle ajoneuvolle

Huomautus:

vasemmanpuoleinen sarake on valinnainen.

3.   MALLI C

luokkien O1 ja O2 ajoneuvoille

KAPITÅN SLØW e5*2018/858*11460 YSXFB56VX71134031 1 500  kg 0 – 100 kg 1 – 1 100  kg 2 – 880 kg

Valmistajan lakisääteisen kilven malli luokan O2 Ruotsissa tyyppihyväksytylle ajoneuvolle

4.   MALLI D

luokkien O3 ja O4 ajoneuvoille

Jalo Pnik CO. TD e8*2018/858*10036 2T0YX646XX7472266
(CZ) 34 000  kg 0 - 8 000  kg 1 - 9 000  kg 2 - 9 000  kg 3 - 9 000  kg T - 27 000  kg	37 000  kg 0 - 8 000  kg 1 - 10 000  kg 2 - 10 000  kg 3 - 10 000  kg T - 30 000  kg

Valmistajan lakisääteisen kilven malli luokan O4 Tšekissä tyyppihyväksytylle ajoneuvolle

Huomautus:

vasemmanpuoleinen sarake on valinnainen.

5.   MALLI E

Lisäkilpi monivaiheisesti valmistetuille ajoneuvoille (asetuksen (EU) 2018/858 liitteessä IX olevan 4.2 kohdan mukaisesti)

HaMsTeR conversions LLP e49*2018/858*01912 Stage 3 VRZUA5FX29J276031 1 900  kg kg 1 – 1 200  kg 2 – kg

Valmistajan lakisääteisen kilven malli luokan N1 Kyproksella tyyppihyväksytylle monivaiheisesti valmistetulle ajoneuvolle. Kilvessä ilmoitetaan teknisesti sallittu massa, jota siis on muutettu tässä hyväksyntävaiheessa. Kilvessä ei ilmoiteta yhdistelmän suurinta sallittua massaa, jota siis ei ole muutettu tässä hyväksyntävaiheessa. Lisäksi kohtaa ”0” ei mainita, eli ajoneuvolla saa vetää perävaunua. Kilvessä ilmoitetaan ensimmäisen akselin suurin teknisesti sallittu massa, jota siis on muutettu tässä hyväksyntävaiheessa. Kilvessä ei ilmoiteta toisen akselin suurinta teknisesti sallittua massaa, jota siis ei ole muutettu tässä hyväksyntävaiheessa.

C jakso

Tarkistusnumero

1.   Tarkistusnumero lasketaan 1.1–1.4 kohdassa esitetyllä matemaattisella laskutoimituksella.

1.1.

Annetaan ajoneuvon valmistenumeron (VIN) kullekin numerolle sen todellinen matemaattinen arvo ja kullekin kirjaimelle seuraava arvo: A = 1 J = 1 S = 2 B = 2 K = 2 T = 3 C = 3 L = 3 U = 4 D = 4 M = 4 V = 5 E = 5 N = 5 W = 6 F = 6 P = 7 X = 7 G = 7 R = 9 Y = 8 H = 8   Z = 9

1.2.

Kerrotaan kullekin VIN-numeron merkille annettu arvo seuraavassa täsmennetyllä paikan painokertoimella: 1. paikka = 8 10. paikka = 9 2. paikka = 7 11. paikka = 8 3. paikka = 6 12. paikka = 7 4. paikka = 5 13. paikka = 6 5. paikka = 4 14. paikka = 5 6. paikka = 3 15. paikka = 4 7. paikka = 2 16. paikka = 3 8. paikka = 10 17. paikka = 2 9. paikka = tarkistusnumero

1.3.

Lasketaan tulot yhteen ja jaetaan summa 11:llä.

1.4.

Tarkistusnumero (numero 0–9 tai kirjain X) perustuu jakojäännökseen, joka esitetään joko murtolukuna tai desimaaliekvivalenttina (pyöristettynä lähimpään tuhannesosaan) seuraavan taulukon mukaisesti. Tarkistusnumero Jakojäännös murtolukuna Jakojäännös desimaaliekvivalenttina 0 0 0 1 1/11 0,091 2 2/11 0,182 3 3/11 0,273 4 4/11 0,364 5 5/11 0,455 6 6/11 0,545 7 7/11 0,634 8 8/11 0,727 9 9/11 0,818 X 10/11 0,909

3 OSA

EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS (AJONEUVOJÄRJESTELMÄ)

Ilmoitus tyyppihyväksynnän myöntämisestä/laajentamisesta/epäämisestä/peruuttamisesta: (1) ajoneuvotyypille lakisääteisen kilven ja ajoneuvon valmistenumeron osalta asetuksen (EU) 2021/535 [lisätään viittaus tähän asetukseen] liitteessä II vahvistettujen vaatimusten mukaisesti, sellaisena kuin asetus on viimeksi muutettuna asetuksella (EU) N:o …/…

EU-tyyppihyväksyntätodistuksen numero:

Laajentamisen/epäämisen/peruuttamisen (1) syy:

I JAKSO

(Täytetään komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683 liitteessä III vahvistetussa mallissa B olevan I osan mukaisesti.)

II JAKSO

(Täytetään komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683 liitteessä III vahvistetussa mallissa B olevan II osan mukaisesti.)

---

(1)  Tarpeeton viivataan yli.

LIITE III

ETU- JA TAKAREKISTERIKILPIEN ASENTAMISELLE JA KIINNITTÄMISELLE VARATTU TILA

1 OSA

Ilmoituslomake – moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen EU-tyyppihyväksyntä etu- takarekisterikilpien asentamiselle ja kiinnittämiselle varattavan tilan osalta

MALLI

Ilmoituslomake nro … – moottoriajoneuvojen tai perävaunujen EU-tyyppihyväksyntä etu- takarekisterikilpien asentamiselle ja kiinnittämiselle varattavan tilan osalta.

Seuraavat tiedot on toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset tai kuvat on toimitettava asianmukaisessa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

0.

0.1.

0.2.

0.2.1.

0.3.

0.3.1.

0.4.

0.5.

0.8.

0.9.

1.

1.1.

2.

2.4.

2.4.2.

2.4.2.3.

2.6.

9.

9.14.

9.14.1.

9.14.2.

9.14.3.

9.14.4.

9.14.5.

9.14.5.1.

9.14.5.2.

9.14.5.3.

9.14.5.4.

9.14.6.

9.14.7.

Selitykset

Tämä ilmoituslomake perustuu komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683 liitteessä I vahvistettuun malliin. Sen edellä lueteltuihin numerokohtiin on merkittävä asianomaiset tiedot kyseisessä mallissa määritellyllä tavalla.

2 OSA

TEKNISET ERITELMÄT

1.

Tässä liitteessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1.1.

’Käytännöllisesti katsoen tasaisella pinnalla’ tarkoitetaan kiinteästä aineksesta olevaa pintaa, joka saattaa myös koostua kuviollisesta verkosta tai ritilästä, jonka kaarevuussäde on vähintään 3 000 mm.

1.2.

’Kuviollisella verkkopinnalla’ tarkoitetaan pintaa, joka koostuu tasaisesti jakautuneesta muotojen muodostamasta kuviosta. Muodot voivat olla pyöreitä, soikeita, vinoneliön muotoisia, suorakulmaisia tai nelikulmaisia tasaisesti jakautuneita aukkoja enintään 15 millimetrin välein.

1.3.

’Ritiläpinnalla’ tarkoitetaan pintaa, joka koostuu samansuuntaisista tangoista, jotka ovat jakautuneet tasaisesti ja joiden keskinäinen etäisyys on enintään 15 millimetriä.

1.4.

’Nimellispinnalla’ tarkoitetaan teoreettista geometrisesti täydellistä pintaa ottamatta huomioon pinnan epäsäännöllisyyksiä, kuten ulkonemia tai painumia.

1.5.

’Ajoneuvon pituussuuntaisella keskitasolla’ tarkoitetaan ajoneuvon symmetriatasoa tai, jos ajoneuvo ei ole symmetrinen, ajoneuvon akselien keskikohdan kautta kulkevaa pystysuoraa pitkittäistasoa.

1.6.

’Kaltevuudella’ tarkoitetaan kulmapoikkeaman astetta pystytasoon nähden.

2.

Tekniset vaatimukset

2.1.

Ajoneuvot on varustettava takarekisterikilpien asentamiselle ja kiinnittämiselle varatulla tilalla.

2.1.1.

Luokkien M ja N ajoneuvot on lisäksi varustettava eturekisterikilpien asentamiselle ja kiinnittämiselle varatulla tilalla.

2.1.2.

Luokkien O2, O3 ja O4 ajoneuvoissa on varattava kaksi erillistä tilaa takarekisterikilpien asentamista ja kiinnittämistä varten (jotta vetoajoneuvo voidaan tunnistaa, jos kansallinen viranomainen sitä vaatii).

2.2.

Rekisterikilven asentamiselle ja kiinnittämiselle varattavan tilan muoto ja mitat

2.2.1.

Asentamiselle varattavan tilan on oltava suorakulmion muotoinen, ja sen vähimmäismittojen on oltava seuraavat: joko (leveä kilpi) leveys: 520 mm korkeus: 120 mm tai (korkea kilpi) leveys: 340 mm korkeus: 240 mm.

2.3.

Etu- ja takarekisterikilpien asentaminen ja kiinnittäminen

2.3.1.

Etu- tai takarekisterikilven asentamiselle varattavan tilan on oltava tasainen tai käytännöllisesti katsoen tasainen suorakulmion muotoinen pinta.

2.3.1.1.

Rekisterikilven asentamiselle varatun tilan pohjana voi olla sovituslevy tai asennuskiinnike, jos sellainen toimitetaan vakiovarusteena. Se voi olla suunniteltu siten, että se kiinnitetään ajoneuvoon ainoastaan yhdessä rekisterikilven kanssa.

2.3.1.2.

Ajoneuvon valmistaja voi osoittaa ajoneuvoon valinnaisia tai vaihtoehtoisia rekisterikilvelle varattuja tiloja, kunhan myös ne täyttävät vaatimukset.

2.3.2.

Etu- tai takarekisterikilven peittämässä pinnassa saa olla reikiä tai aukkoja. Ne saavat olla enintään 75 millimetrin korkuisia, mutta niiden leveyttä ei oteta huomioon.

2.3.3.

Etu- tai takarekisterikilven peittämässä pinnassa saa olla ulkonemia, jos ne ulkonevat enintään 5,0 millimetriä nimellispinnasta. Hyvin pehmeistä materiaaleista, kuten vaahtomuovista tai huovasta, tehtyjä lappuja rekisterikilven tärinän poistamiseen ei oteta huomioon.

2.3.4.

Etu- tai takarekisterikilven kiinnitystilan on oltava sellainen, että kun 3.4 kohdassa määritelty testikilpi on kiinnitetty valmistajan ohjeiden mukaisesti, seuraavat vaatimukset täyttyvät:

2.3.4.1.

Etu- tai takarekisterikilven asentamiselle varattavan tilan sijainti

2.3.4.1.1.

Ajoneuvon etuosassa olevan rekisterikilven asentamiselle varattavan tilan on oltava sellainen, että kilpi voidaan sijoittaa kokonaan ajoneuvon ulkoreunoja sivuavien kahden samansuuntaisen pystysuoran pitkittäistason väliin. Mahdollisia epäsuoran näkemän tarjoavia laitteita ei oteta huomioon. Varattu tila itse ei saa muodostaa ajoneuvon leveyssuunnassa ulointa kohtaa.

2.3.4.1.2.

Ajoneuvon takaosassa olevan rekisterikilven asentamiselle varattavan tilan on oltava sellainen, että kilpi voidaan sijoittaa kokonaan ajoneuvon ulkoreunoja sivuavien kahden samansuuntaisen pystysuoran pitkittäistason väliin. Mahdollisia epäsuoran näkemän tarjoavia laitteita ei oteta huomioon. Varattu tila itse ei saa muodostaa ajoneuvon leveyssuunnassa ulointa kohtaa.

2.3.4.1.3.

Etu- ja takarekisterikilpien on oltava kohtisuorassa (±5°) ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon nähden mitattuna kilven keskeltä.

2.3.4.2.

Etu- ja takarekisterikilpien sijainti pystysuoraan poikittaistasoon nähden

2.3.4.2.1.

Kilpi voidaan kallistaa pystysuunnassa vähintään – 5° ja enintään 30°, kunhan kilven yläreuna on enintään 1 500 mm:n korkeudella maanpinnasta.

2.3.4.2.2.

Kilpi voidaan kallistaa pystysuunnassa vähintään – 15° ja enintään 5°, kunhan kilven yläreuna on vähintään 1 500 mm:n korkeudella maanpinnasta.

2.3.4.3.

Etu- ja takarekisterikilpien korkeus maanpinnasta

2.3.4.3.1.

Etukilven alareunan on oltava vähintään 100 mm:n korkeudella maanpinnasta.

2.3.4.3.2.

Takakilven alareunan on oltava vähintään 200 mm:n korkeudella maanpinnasta.

2.3.4.3.3.

Etu- ja takakilven yläreuna saa olla enintään 1 500 mm:n korkeudella maanpinnasta.

2.3.4.3.3.1.

Kun kyse on erikoiskäyttöön tarkoitetuista ajoneuvoista eikä etu- tai takarekisterikilven tilan korkeusvaatimusta voida käytännössä täyttää ajoneuvon rakenteen vuoksi, suurin korkeus voi 2.3.4.3.3 kohdasta poiketen olla yli 1 500 mm, kunhan se on niin lähellä tätä rajaa kuin ajoneuvon rakenteelliset ominaisuudet sallivat.

2.3.4.4.

Geometrinen näkyvyys

2.3.4.4.1.

Etu- ja takarekisterikilpien on koko alueeltaan oltava näkyvissä seuraavien neljän tason rajaamalla alueella: (a) kilven sivureunoja sivuavat kaksi pystytasoa, jotka ovat 30 asteen kulmassa ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta ulospäin oikealle ja vasemmalle (b) kilven yläreunaa sivuava taso, joka on 15 asteen kulmassa vaakatasosta ylöspäin (c) kilven alareunaa sivuava vaakataso, jos kilven yläreunan korkeus maanpinnasta on enintään 1 500 mm (d) kilven alareunaa sivuava vaakataso, joka muodostaa 15 asteen kulman vaakatasosta alaspäin, jos kilven yläreunan korkeus maanpinnasta on yli 1 500 mm. Eturekisterikilven on oltava näkyvissä ajoneuvon etupuolelle ja takarekisterikilven ajoneuvon takapuolelle.

2.3.4.4.2.

Edellä kuvattuun tilaan ei saa sijoittaa mitään rakenteita, vaikka ne olisivat täysin läpinäkyviä.

2.3.4.5.

Asennetun ja kiinnitetyn rekisterikilven reunojen ja rekisterikilvelle varatun tilan varsinaisen pinnan välinen tila ei saa olla suurempi kuin 5,0 mm rekisterikilven koko ääriviivojen pituudelta.

2.3.4.5.1.

Tämä tila voi olla suurempi siinä tapauksessa, että se mitataan kuviollisen verkon pinnassa olevan reiän tai aukon kohdalta tai ritiläpinnan samansuuntaisten tankojen välistä.

2.3.5.

Asennetun ja kiinnitetyn rekisterikilven edellä määritelty varsinainen sijainti ja muoto, erityisesti sen tuloksena oleva kaarevuussäde, on otettava huomioon takarekisterikilven valaisinlaitetta koskevien vaatimusten osalta.

2.4.

Muut vaatimukset

2.4.1.

Rekisterikilpi ei saa toimia edes osittain pohjana, johon kiinnitetään tai asennetaan jokin muu ajoneuvon osa, komponentti tai laite (esim. valaisinlaitteiden tukia ei saa kiinnittää rekisterikilpeen).

2.4.2.

Mikään ajoneuvon osa, sovituslevy, komponentti tai laite ei saa löystyä tai irrota, kun rekisterikilpi poistetaan.

2.4.3.

Kun rekisterikilpi on kiinnitetty, sen näkyvyys ei saa tavanomaisissa käyttöolosuhteissa heikentyä etenkään tärinän tai ajoviiman kaltaisten dynaamisten voimien vuoksi.

2.4.4.

Rekisterikilven asentamiselle varattu tila ei saa olla sellainen, että se tavanomaisissa käyttöolosuhteissa (eli kun ovet tai asennusluukut ovat suljettuina) kääntyy helposti ylös- ja/tai alaspäin 2.3.4.2.1 ja 2.3.4.2.2 kohdassa vahvistettuja kulmia pitemmälle suhteessa ajoneuvon rakenteeseen.

2.4.5.

Jos ajoneuvon valmistaja ilmoittaa, että ajoneuvo soveltuu kuorman vetoon (asetuksen (EU) 2018/858 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituslomakkeen kohta 2.11.5), ja jos jokin soveltuvan mekaanisen kytkentälaitteen osa – riippumatta siitä, onko se asennettu kyseisentyyppiseen moottoriajoneuvoon – voisi (osittainkaan) peittää mitään takarekisterikilven asentamiselle ja kiinnittämiselle varattua tilaa, sovelletaan seuraavaa: (a) moottoriajoneuvon käyttöoppaassa (esim. ajoneuvon käyttäjän käsikirjassa) on selvästi täsmennettävä, että sellaisen mekaanisen kytkentälaitteen asentaminen, jota ei voida helposti irrottaa tai siirtää, ei ole sallittua (b) lisäksi käyttöoppaassa on selvästi täsmennettävä, että jos mekaaninen kytkentälaite asennetaan, se on aina irrotettava tai siirrettävä, kun se ei ole käytössä ja (c) kun kyseessä on E-säännön nro 55 (1) mukainen ajoneuvojärjestelmän tyyppihyväksyntä, on varmistettava, että irrottamista, siirtämistä ja/tai vaihtoehtoista sijaintia koskevia määräyksiä noudatetaan täysimääräisesti myös valaisimien asennuksen ja takarekisterikilven asentamiselle ja kiinnittämiselle varatun tilan osalta.

3.

Testausmenettely

3.1.

Testattavan rekisterikilven pystysuoran kallistuksen ja korkeuden määrittäminen maanpinnasta

3.1.1.

Asetetaan ajoneuvo sileälle vaakasuoralle pinnalle. Suunnataan ohjattavat renkaat suoraan eteenpäin -asentoon ja sovitetaan ajoneuvon massa valmistajan ilmoittamaan ajokuntoisen ajoneuvon massaan, ilman kuljettajaa, ennen mittausten suorittamista.

3.1.2.

Jos ajoneuvo on varustettu hydropneumaattisella, hydraulisella tai pneumaattisella jousituksella tai muulla kuorman mukaan sovitettavalla tasonsäätölaitteistolla, se testataan niin, että jousitus tai tasonsäätölaitteisto on valmistajan määrittämässä tavanomaisessa ajokunnossa.

3.1.3.

Jos testattavan rekisterikilven ensisijainen ja näkyvä puoli osoittaa alaspäin, kallistukseen liittyvä mittaustulos ilmoitetaan negatiivisena (miinusmerkkisenä) kulmana.

3.2.

Projektiot mitataan kohtisuoraan ja suoraan kohti rekisterikilven kattamaa nimellispintaa.

3.3.

Asennetun ja kiinnitetyn testattavan rekisterikilven reunojen ja pinnan välinen tila mitataan kohtisuoraan ja suoraan kohti rekisterikilven kattamaa pintaa.

3.4.

Vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseen käytettävän rekisterikilven on vastattava kooltaan jompaakumpaa 2.2.1 kohdassa määriteltyä kokoa, ja sen paksuus saa olla enintään 4,0 mm. Kulmien kaarevuussäteen on oltava 10 mm.

3 OSA

EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS (AJONEUVOJÄRJESTELMÄ)

Ilmoitus tyyppihyväksynnän myöntämisestä/laajentamisesta/epäämisestä/peruuttamisesta: (2) ajoneuvotyypille rekisterikilville varattujen tilojen osalta asetuksen (EU) 2021/535 [lisätään viittaus tähän asetukseen] liitteessä III vahvistettujen vaatimusten mukaisesti, sellaisena kuin asetus on viimeksi muutettuna asetuksella (EU) N:o …/…

EU-tyyppihyväksyntätodistuksen numero:

Laajentamisen/epäämisen/peruuttamisen (2) syy:

I JAKSO

(Täytetään komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683 liitteessä III vahvistetussa mallissa B olevan I osan mukaisesti.)

II JAKSO

(Täytetään komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683 liitteessä III vahvistetussa mallissa B olevan II osan mukaisesti.)

---

(1)  Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 55 – Ajoneuvoyhdistelmien mekaanisten kytkentäkomponenttien hyväksyntää koskevat yhdenmukaiset vaatimukset (EUVL L 153, 15.6.2018, s. 179).

(2)  Tarpeeton viivataan yli.

LIITE IV

TUULILASIN PYYHIN- JA PESINJÄRJESTELMÄT

1 OSA

A jakso

Ilmoituslomake – ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntä tuulilasin pyyhin- ja pesinjärjestelmien osalta

MALLI

Ilmoituslomake nro … – ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntä tuulilasin pyyhin- ja pesinjärjestelmien osalta.

Seuraavat tiedot on toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset tai kuvat on toimitettava asianmukaisessa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

0.

0.1.

0.2.

0.2.1.

0.3.

0.3.1.

0.4.

0.5.

0.8.

0.9.

1.

1.1.

3.

3.2.

3.2.1.8.

3.2.5.

3.2.5.1.

3.2.5.2.

3.2.5.2.1.

3.2.5.2.2.

3.3.

3.3.1.1.

3.3.1.2.

3.3.2.

3.3.2.3.

3.4.

3.4.1.

3.4.2.

3.4.4.

3.4.4.5.

3.4.4.6.

4.

4.7.

9.

9.2.

9.4.

9.4.1.

9.5.

9.5.1.

9.5.1.1.

9.5.1.2.

9.5.1.3.

9.5.1.4.

9.5.1.5.

9.6.

9.6.1.

9.7.

9.7.1.

9.8.

9.8.2.

9.10.

9.10.3.

9.10.3.5.

9.10.3.5.1.

9.10.3.6.

9.10.3.6.1.

Selitykset

Tämä ilmoituslomake perustuu komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683 liitteessä I vahvistettuun malliin. Sen edellä lueteltuihin numerokohtiin on merkittävä asianomaiset tiedot kyseisessä mallissa määritellyllä tavalla.

B jakso

Ilmoituslomake – tuulilasinpesinjärjestelmien EU-tyyppihyväksyntä erillisenä teknisenä yksikkönä

MALLI

Ilmoituslomake nro … – tuulilasin pyyhin- ja pesinjärjestelmien EU-tyyppihyväksyntä erillisenä teknisenä yksikkönä.

Seuraavat tiedot on toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava asianmukaisessa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

Jos tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetuissa järjestelmissä, komponenteissa tai erillisissä teknisissä yksiköissä on elektronisia ohjaustoimintoja, on toimitettava tiedot niiden suoritusarvoista.

0.

0.1.

0.2.

0.3.

0.3.1.

0.4.

0.5.

0.7.

0.8.

0.9.

9.7.

9.7.1.

Selitykset

Tämä ilmoituslomake perustuu komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683 liitteessä I vahvistettuun malliin. Sen edellä lueteltuihin numerokohtiin on merkittävä asianomaiset tiedot kyseisessä mallissa määritellyllä tavalla.

2 OSA

TEKNISET ERITELMÄT

1.

Tässä liitteessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1.1.

’Pyyhkimen toiminta-alueella’ tarkoitetaan alueita, jotka pyyhkimen sulat pyyhkivät, kun pyyhinjärjestelmä toimii normaaliolosuhteissa.

1.2.

’Pyyhinjärjestelmän jaksoittaisella toiminnalla’ tarkoitetaan pyyhinjärjestelmän automaattista ei-jatkuvaa toimintamuotoa, jossa pyyhkimet jäävät kunkin täyden pyyhkäisyn jälkeen paikoilleen tiettyyn erikseen määriteltyyn asentoon.

1.3.

’Pesimen hallintalaitteella’ tarkoitetaan laitetta, jolla pesinjärjestelmä kytketään manuaalisesti käyttöön ja pois käytöstä.

1.4.

’Pesimen pumpulla’ tarkoitetaan laitetta, jolla pesinjärjestelmässä oleva neste siirretään säiliöstä tuulilasin ulkopinnalle.

1.5.

’Suuttimella’ tarkoitetaan laitetta, jolla neste ohjataan tuulilasille.

1.6.

’Täytetyllä järjestelmällä’ tarkoitetaan järjestelmää, jota on käytetty tavanomaiseen tapaan tietyn ajan ja jossa neste on siirtynyt pumpun ja letkujen kautta suuttimiin ja niistä ulos.

1.7.

’Puhdistetulla alueella’ tarkoitetaan aiemmin likaista aluetta, jossa sen täysin kuivuttua ei ole jälkiä pisaroista tai likajäämiä.

1.8.

’Näkyvyysalueella A’ tarkoitetaan testausaluetta A sellaisena kuin se on määriteltynä E-säännön nro 43 (1) – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat turvalasien ja niiden ajoneuvoihin asennuksen hyväksyntää – liitteen 21 kohdassa 2.2.

1.9.

’Näkyvyysalueella B’ tarkoitetaan supistettua testausaluetta B sellaisena kuin se on määriteltynä E-säännön nro 43 liitteen 21 kohdassa 2.4 mukaan luettuna saman liitteen kohdassa 2.4.1 määritelty alue (ts. näkyvyysalue A mukaan luettuna).

1.10.

’Kolmiulotteisella vertailujärjestelmällä’ tarkoitetaan ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteessä 1 määriteltyä vertailujärjestelmää.

1.11.

’Ajoneuvon pääkytkimellä’ tarkoitetaan laitetta, jolla ajoneuvon elektroniikkajärjestelmä kytketään normaaliin käyttötilaan sen oltua kytkettynä pois käytöstä, kuten silloin, kun ajoneuvo on pysäköitynä ilman kuljettajaa.

2.

Tekniset vaatimukset

2.1.

Tuulilasinpyyhinjärjestelmä

2.1.1.

Kaikissa tuulilasilla varustetuissa ajoneuvoissa on oltava tuulilasinpyyhinjärjestelmä, jota kuljettaja voi käyttää, kun ajoneuvon pääkytkin on aktivoitu, ilman muita toimenpiteitä kuin asettamalla tuulilasinpyyhinjärjestelmän käynnistämiseen ja pysäyttämiseen käytettävä hallintalaite päällä-asentoon.

2.1.1.1.

Tuulilasinpyyhinjärjestelmässä on oltava yksi tai useampi pyyhinvarsi, jossa on helposti vaihdettavissa oleva pyyhinsulka.

2.1.2.

Tuulilasinpyyhkimen toiminta-alueen on katettava vähintään 98 prosenttia näkyvyysalueesta A.

2.1.3.

Tuulilasinpyyhkimen toiminta-alueen on katettava vähintään 80 prosenttia näkyvyysalueesta B.

2.1.4.

Tuulilasinpyyhkimen toiminta-alueen on täytettävä 2.1.2 ja 2.1.3 kohdan vaatimukset, kun järjestelmä toimii 2.1.5.1 kohdan mukaisella pyyhintänopeudella. Tämä on testattava 3.1.10–3.1.10.3 kohdassa esitetyissä olosuhteissa.

2.1.5.

Tuulilasinpyyhinjärjestelmässä on oltava vähintään kaksi pyyhintänopeutta:

2.1.5.1.

yksi, jonka nopeus on vähintään 10 ja enintään 55 pyyhkäisyä minuutissa

2.1.5.2.

yksi, jonka nopeus on vähintään 45 täyttä pyyhkäisyä minuutissa.

2.1.5.3.

Nopeimman ja hitaimman pyyhintänopeuden eron on oltava vähintään 15 pyyhkäisyä minuutissa.

2.1.5.4.

Edellä olevien 2.1.5.1–2.1.5.3 kohdan vaatimusten täyttämiseksi voidaan käyttää tuulilasinpyyhinjärjestelmän jaksoittaista toimintoa.

2.1.6.

Edellä 2.1.5–2.1.5.3 kohdassa tarkoitetut nopeudet on testattava 3.1.1–3.1.6 ja 3.1.8 kohdassa esitetyissä olosuhteissa.

2.1.7.

Kun tuulilasinpyyhinjärjestelmä pysäytetään asettamalla hallintalaite pois päältä -asentoon, pyyhinvarsien ja -sulkien on palauduttava lepoasentoonsa.

2.1.8.

Tuulilasinpyyhinjärjestelmän on kestettävä vähintään 15 sekunnin juuttuminen. Automaattiset ylivirtasuojat ovat sallittuja, kunhan järjestelmän palauttamiseksi alkutilaan ei tarvita muuta toimenpidettä kuin tuulilasinpyyhkimen hallintalaitteen käyttö.

2.1.9.

Edellä 2.1.8 kohdassa tarkoitettu tuulilasinpyyhinjärjestelmän juuttumisenkesto on testattava 3.1.7 kohdassa esitetyissä olosuhteissa.

2.1.10.

Jos tuulilasinpyyhkimen varsien tai sulkien lepoasento ei ole näkyvyysalueen B ulkopuolella, pyyhinvarsia on voitava siirtää käsin siten, että pyyhinsulat voidaan nostaa irti tuulilasista, jotta tuulilasi voidaan puhdistaa käsin.

2.1.11.

Tuulilasinpyyhinjärjestelmän voi pystyttävä toimimaan 120 sekunnin ajan kuivalla tuulilasilla ympäristön lämpötilassa – 18 °C suoritustehon kärsimättä.

2.1.12.

Tuulilasinpyyhinjärjestelmän suorituskyky lämpötilassa – 18 °C on testattava 3.1.11 kohdassa esitetyissä olosuhteissa.

2.1.13.

Tuulilasinpesujärjestelmän on edelleen täytettävä 2.1.2 kohdan vaatimukset suoritustehon kärsimättä, kun sitä käytetään enimmäisnopeudella ja ajoneuvoon kohdistetaan ilmavirta, jonka nopeus on 80 prosenttia ajoneuvon rakenteellisesta huippunopeudesta tai 160 km/h sen mukaan, kumpi on pienempi. Tuulilasin näkyvyysalue A on valmisteltava 3.1.8 ja 3.1.9 kohdan mukaisesti. Tuulilasin, pyyhinvarsien ja pyyhinsulkien kokoon ja muotoon liittyvät aerodynaamiset vaikutukset on määritettävä näissä olosuhteissa ottaen huomioon myös 3.1.9.1 kohdan vaatimukset. Testin aikana pyyhinsulkien on pysyttävä kosketuksessa tuulilasiin, eikä täyttä irtautumista sallita. Pyyhinsulkien on pysyttävä täydessä kosketuksessa tuulilasiin 2.1.2 kohdassa määritellyllä alueella kunkin täyden pyyhkäisyn ajan, eikä ylös- tai alaspäin suuntautuvassa pyyhkäisyvaiheessa sallita niiden osittaistakaan irtautumista.

2.2.

Tuulilasinpesinjärjestelmä

2.2.1.

Kaikissa tuulilasilla varustetuissa ajoneuvoissa on oltava tuulilasinpesinjärjestelmä, joka pystyy toimimaan, kun ajoneuvon pääkytkin on aktivoitu, ja kestää ne kuormitukset ja paineet, jotka syntyvät, kun suuttimet tukitaan ja järjestelmä käynnistetään 3.2.1.1–3.2.1.1.2 kohdassa vahvistetulla menettelyllä.

2.2.2.

Tuulilasinpesinjärjestelmän suorituskyky ei saa kärsiä, kun järjestelmä altistetaan 3.2.1–3.2.5 kohdan mukaisille lämpötilanvaihteluille.

2.2.3.

Tuulilasinpesinjärjestelmän on pystyttävä suihkuttamaan nestettä kohdealueelle tuulilasilla ilman vuotoja, letkujen irtoamista tai minkään suuttimen toimintahäiriötä, kun sitä käytetään tavanomaisissa olosuhteissa ja se altistetaan ympäristön lämpötilalle, joka vaihtelee välillä – 18–80 °C. Lisäksi kun suuttimet on tukittu, järjestelmässä ei saa esiintyä vuotoja eivätkä letkut saa irrota.

2.2.4.

Tuulilasinpesinjärjestelmän on pystyttävä toimittamaan sellainen määrä nestettä, jonka avulla voidaan puhdistaa näkyvyysalue A vähintään 60-prosenttisesti 3.2.6–3.2.6.4 kohdassa esitetyissä olosuhteissa.

2.2.5.

Tuulilasinpesinjärjestelmä on pystyttävä käynnistämään manuaalisesti pesimen hallintalaitteella. Järjestelmän käynnistyminen ja pysäyttäminen voi lisäksi tapahtua koordinoidusti yhdessä ajoneuvon jonkin muun järjestelmän kanssa.

2.2.6.

Nestesäiliön vetoisuuden on oltava vähintään 1,0 litraa.

3.

Testausmenettely

3.1.

Tuulilasinpyyhinjärjestelmän testaus

3.1.1.

Seuraavat testit on tehtävä 3.1.2–3.1.5 kohdassa esitetyissä olosuhteissa, ellei toisin määrätä.

3.1.2.

Ympäristön lämpötilan on oltava 5–40 °C.

3.1.3.

Tuulilasin on oltava koko ajan märkä.

3.1.4.

Jos kyseessä on sähköinen tuulilasinpyyhinjärjestelmä, on myös seuraavien vaatimusten täytyttävä.

3.1.4.1.

Kaikissa akuissa on oltava testin alussa täysi varaus.

3.1.4.2.

Mahdollisesti asennetun moottorin käyntinopeus ei saa ylittää 30:tä prosenttia sen suurinta tehoa vastaavasta nopeudesta. Jos tämä ei kuitenkaan ole moottorin säätöjärjestelyjen vuoksi käytännössä mahdollista (esimerkiksi hybridisähköajoneuvojen tapauksessa), on määriteltävä realistinen tilanne, jossa otetaan huomioon moottorin käyntinopeudet sekä moottorin ajoittainen tai täysi käymättömyys tavanomaisissa ajo-olosuhteissa. Jos tuulilasinpyyhinjärjestelmä pystyy täyttämään vaatimukset ilman että moottori on käynnissä, moottoria ei tarvitse pitää käynnissä.

3.1.4.3.

Ajoneuvon lähivalot on sytytettävä.

3.1.4.4.

Kaikkien asennettujen lämmitys-, tuuletus-, huurteenpoisto- ja huurunpoistojärjestelmien on toimittava suurimmalla sähkönkulutuksellaan (riippumatta niiden sijainnista ajoneuvossa).

3.1.5.

Paineilmalla tai alipaineella toimivien tuulilasinpyyhinjärjestelmien on kyettävä toimimaan vahvistetuilla pyyhintänopeuksilla keskeytyksettä riippumatta moottorin nopeudesta tai kuormituksesta taikka akun vähimmäis- ja enimmäisvaraustasosta, jotka valmistaja on ilmoittanut tavanomaista käyttöä varten.

3.1.6.

Tuulilasinpyyhinjärjestelmän pyyhintänopeuksien on täytettävä 2.1.5–2.1.5.3 kohdan vaatimukset, kun järjestelmää on ensin käytetty 20 minuuttia märällä tuulilasilla.

3.1.7.

Edellä 2.1.8 kohdassa esitettyjen vaatimusten katsotaan täyttyvän, kun pyyhinvarsia on pidetty pyyhintäjakson puoliväliä vastaavassa asennossa 15 sekuntia, kun kytkin on käännetty suurimmalle pyyhintänopeudelle.

3.1.8.

Tuulilasin ulkopinta on puhdistettava täysin rasvattomaksi metyylialkoholilla tai vastaavalla rasvanpoistoaineella. Lasin kuivuttua sille on levitettävä ammoniakkiliuosta, jonka vahvuus on vähintään 3 mutta enintään 10 prosenttia. Pinnan on sitten annettava jälleen kuivua, minkä jälkeen se pyyhitään kuivalla puuvillakankaalla.

3.1.9.

Tuulilasin ulkopinnalle levitetään tasainen kerros 4 kohdassa annetun erittelyn mukaista testiseosta, jonka annetaan kuivua.

3.1.9.1.

Kun tuulilasin ulkopinta on valmisteltu 3.1.8 ja 3.1.9 kohdan mukaisesti, tuulilasinpesinjärjestelmää voidaan käyttää testeissä.

3.1.10.

Edellä 2.1.4 kohdassa tarkoitettu tuulilasinpyyhinjärjestelmän pyyhkimen toiminta-alue on määritettävä seuraavasti:

3.1.10.1.

Tuulilasin ulkopinta on käsiteltävä 3.1.8 ja 3.1.9 kohdan mukaisesti.

3.1.10.2.

Jotta voidaan tarkistaa, että 2.1.2 ja 2.1.3 kohdan vaatimukset täyttyvät, tuulilasinpyyhinjärjestelmä on käynnistettävä 3.1.9.1 kohdan vaatimukset huomioon ottaen, minkä jälkeen määritetään pyyhkimen toiminta-alue, jota verrataan näkyvyysalueisiin A ja B.

3.1.10.3.

Tutkimuslaitos voi hyväksyä myös jonkin vaihtoehtoisen testausmenettelyn (esim. virtuaalitestauksen), jolla tarkistetaan, että 2.1.2 ja 2.1.3 kohdan vaatimukset täyttyvät.

3.1.11.

Edellä olevan 2.1.11 kohdan vaatimusten on täytyttävä ympäristön lämpötilassa – 18 ± 3 °C, jossa ajoneuvoa on pidetty vähintään neljä tuntia. Ajoneuvo on valmisteltava käyttöön 3.1.4 ja 3.1.5 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Testin aikana pyyhinjärjestelmän on toimittava normaalisti suurimmalla pyyhintänopeudella. Pyyhkimen toiminta-alaa ei tarvitse määrittää.

3.2.

Tuulilasinpesinjärjestelmän testaus

3.2.1.

Testi nro 1 Täytetään tuulilasinpesinjärjestelmä kokonaan vedellä ja jätetään se ympäristön lämpötilaan 20 ± 2 °C vähintään neljäksi tunniksi. Annetaan veden vakiintua tähän lämpötilaan.

3.2.1.1.

Tukitaan kaikki suutinten ulostuloaukot ja kytketään pesin päälle kuusi kertaa yhden minuutin aikana vähintään kolmeksi sekunniksi kerrallaan.

3.2.1.1.1.

Jos tuulilasinpesinjärjestelmää käytetään kuljettajan lihasvoimalla, käytettävä voima on käsikäyttöisen pumpun tapauksessa 11,0–13,5 daN ja jalkakäyttöisen pumpun tapauksessa 40,0–44,5 daN.

3.2.1.1.2.

Sähkökäyttöisten pumppujen testausjännitteen on oltava vähintään nimellisjännite ja enintään nimellisjännite + 2 V.

3.2.1.2.

Tuulilasinpesinjärjestelmän suoritustehon on testin päättyessä oltava 2.2.3 kohdan mukainen.

3.2.2.

Testi nro 2 Täytetään tuulilasinpesinjärjestelmä kokonaan vedellä ja jätetään se ympäristön lämpötilaan – 18 ± 3 °C vähintään neljäksi tunniksi. Veden ei tarvitse vakiintua tähän lämpötilaan.

3.2.2.1.

Kytketään pesin päälle kuusi kertaa yhden minuutin aikana vähintään kolmeksi sekunniksi kerrallaan 3.2.1.1.1 ja 3.2.1.1.2 kohdan mukaisesti. Jätetään järjestelmä ympäristön lämpötilaan 20 ± 2 °C, kunnes jää on kokonaan sulanut. Veden ei tarvitse vakiintua tähän lämpötilaan. Tarkistetaan tuulilasinpesinjärjestelmän suoritusteho käyttämällä sitä 3.2.1.1 ja 3.2.1.2 kohdan mukaisesti.

3.2.3.

Testi nro 3 Kylmäaltistustesti

3.2.3.1.

Täytetään tuulilasinpesinjärjestelmä kokonaan vedellä ja jätetään se ympäristön lämpötilaan – 18 ± 3 °C vähintään neljäksi tunniksi, niin että kaikki järjestelmässä oleva vesi jäätyy. Jätetään järjestelmä ympäristön lämpötilaan 20 ± 2 °C, kunnes jää on kokonaan sulanut, mutta enintään neljäksi tunniksi. Toistetaan jäädytys-sulatusjakso kuusi kertaa. Kun tuulilasinpesinjärjestelmä on lopuksi jätetty ympäristön lämpötilaan 20 ± 2 °C ja jää on kokonaan sulanut (veden ei kuitenkaan tarvitse vakiintua tähän lämpötilaan), tarkistetaan järjestelmän suoritusteho käyttämällä sitä kohtien 3.2.1.1–3.2.1.2 kohdan mukaisesti.

3.2.3.2.

Täytetään tuulilasinpesinjärjestelmä kokonaan matalan lämpötilan tuulilasinpesunesteellä, jossa on 50 prosenttia metanolia taikka isopropyylialkoholia sekä vettä, jonka kovuus on enintään 205 mg/l (Ca). Jätetään järjestelmä ympäristön lämpötilaan – 18 ± 3 °C vähintään neljäksi tunniksi. Nesteen ei tarvitse vakiintua tähän lämpötilaan. Tarkistetaan tuulilasinpesinjärjestelmän suoritusteho käyttämällä sitä 3.2.1.1 ja 3.2.1.2 kohdan mukaisesti.

3.2.4.

Testi nro 4 Kuuma-altistustesti

3.2.4.1.

Jos jokin osa tuulilasinpesinjärjestelmästä on sijoitettu moottoritilaan, täytetään järjestelmä kokonaan vedellä ja jätetään se ympäristön lämpötilaan 80 ± 3 °C vähintään kahdeksaksi tunniksi. Veden ei tarvitse vakiintua tähän lämpötilaan. Tarkistetaan tuulilasinpesinjärjestelmän suoritusteho käyttämällä sitä 3.2.1.1 ja 3.2.1.2 kohdan mukaisesti.

3.2.4.2.

Jos mitään tuulilasinpesinjärjestelmän osaa ei ole sijoitettu moottoritilaan, täytetään järjestelmä kokonaan vedellä ja jätetään se ympäristön lämpötilaan 80 ± 3 °C vähintään kahdeksaksi tunniksi. Veden ei tarvitse vakiintua tähän lämpötilaan. Jätetään järjestelmä ympäristön lämpötilaan 20 ± 2 °C. Kun veden lämpötila on vakiintunut, tarkistetaan tuulilasinpesinjärjestelmän suoritusteho käyttämällä sitä kohtien 3.2.1.1 ja 3.2.1.2 mukaisesti. Täytetään tuulilasinpesinjärjestelmä sitten kokonaan vedellä ja jätetään se ympäristön lämpötilaan 60 ± 3 °C vähintään kahdeksaksi tunniksi. Veden ei tarvitse vakiintua tähän lämpötilaan. Tarkistetaan tuulilasinpesinjärjestelmän suoritusteho käyttämällä sitä 3.2.1.1 ja 3.2.1.2 kohdan mukaisesti. Valmistajan pyynnöstä tuulilasinpesinjärjestelmä voidaan testata vaihtoehtoisesti myös 3.2.4.1 kohdassa esitetyissä olosuhteissa.

3.2.5.

Edellä 3.2.1–3.2.4.2 kohdassa kuvatut tuulilasinpesimen testit on tehtävä järjestyksessä samalle tuulilasinpesinjärjestelmälle. Järjestelmä voidaan testata asennettuna EU-tyyppihyväksyntähakemuksen kohteena olevaan ajoneuvotyyppiin tai erikseen. Jos EU-tyyppihyväksyntää haetaan erilliselle tekniselle yksikölle, järjestelmä on testattava erikseen.

3.2.6.

Testi nro 5 Tuulilasinpesinjärjestelmän suoritustehon testaus

3.2.6.1.

Täytetään tuulilasinpesinjärjestelmä kokonaan vedellä. Pidetään ajoneuvo paikallaan oloissa, joissa ei tuule merkittävästi, jolloin suuttimet voidaan kohdistaa kohdealueeseen tuulilasin ulkopinnalle.

3.2.6.2.

Käsitellään tuulilasin ulkopinta 3.1.8 ja 3.1.9 kohdan mukaisesti.

3.2.6.3.

Käynnistetään tuulilasinpesinjärjestelmä valmistajan ohjeiden mukaisesti ottaen huomioon 3.2.1.1.1 ja 3.2.1.1.2 kohta. Testin kokonaiskesto on enintään 10 täyttä automaattista pyyhkäisyjaksoa järjestelmän toimiessa suurimmalla nopeudellaan.

3.2.6.4.

Jotta voidaan varmistaa, että 2.2.4 kohdan vaatimukset täyttyvät, määritetään asianomainen puhdistettu alue ja verrataan sitä näkyvyysalueeseen A. Jos testaaja pitää täysin selvänä, että vaatimukset täyttyvät, alueita ei tarvitse määrittää.

3.2.7.

Edellä 3.2.6–3.2.6.4 kohdassa esitetty testi on tehtävä aina sille ajoneuvotyypille, jolle EU-tyyppihyväksyntää haetaan. Näin on meneteltävä siinäkin tapauksessa, että ajoneuvoon on asennettu hyväksytty erillinen tekninen yksikkö.

4.

Tuulilasinpyyhin- ja tuulilasinpesinjärjestelmien testauksessa käytettävä seos

4.1.

Edellä 3.1.9 kohdassa tarkoitetun testiseoksen on koostuttava seuraavista aineista:

4.1.1.

Vesi, jonka kovuus on alle 205 mg/l (Ca): 92,5 tilavuusprosenttia.

4.1.2.

Kylläinen suolavesiliuos (natriumkloridi): 5,0 tilavuusprosenttia.

4.1.3.

Jäljempänä olevien 4.1.3.1–4.1.3.2.6 kohdan mukainen pöly: 2,5 tilavuusprosenttia.

4.1.3.1.

Testipöly

4.1.3.1.1.

SiO2: 68 ± 1 painoprosenttia

4.1.3.1.2.

Fe2O3: 4 ± 1 painoprosenttia

4.1.3.1.3.

Al2O3: 16 ± 1 painoprosenttia

4.1.3.1.4.

CaO: 3 ± 1 painoprosenttia

4.1.3.1.5.

MgO: 1,0 ± 0,5 painoprosenttia

4.1.3.1.6.

Alkalit: 4 ± 1 painoprosenttia

4.1.3.1.7.

Hehkutushäviö: 2,5 ± 0,5 painoprosenttia.

4.1.3.2.

Karkearakeisen pölyn hiukkaskokojakauma

4.1.3.2.1.

hiukkaskoko 0–5 μm: 12 ± 2 %

4.1.3.2.2.

hiukkaskoko 5–10 μm: 12 ± 3 %

4.1.3.2.3.

hiukkaskoko 10–20 μm: 14 ± 3 %

4.1.3.2.4.

hiukkaskoko 20–40 μm: 23 ± 3 %

4.1.3.2.5.

hiukkaskoko 40–80 μm: 30 ± 3 %

4.1.3.2.6.

hiukkaskoko 80–200 μm: 9 ± 3 %.

3 OSA

A jakso

EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS (AJONEUVOJÄRJESTELMÄ)

Ilmoitus tyyppihyväksynnän myöntämisestä/laajentamisesta/epäämisestä/peruuttamisesta: (2) ajoneuvotyypille tuulilasin pyyhin- ja pesinjärjestelmien osalta asetuksen (EU) 2021/535 [lisätään viittaus tähän asetukseen] liitteessä IV vahvistettujen vaatimusten mukaisesti, sellaisena kuin asetus on viimeksi muutettuna asetuksella (EU) N:o …/…

EU-tyyppihyväksyntätodistuksen numero:

Laajentamisen/epäämisen/peruuttamisen (2) syy:

I JAKSO

(Täytetään komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683 liitteessä III vahvistetussa mallissa B olevan I osan mukaisesti.)

II JAKSO

(Täytetään komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683 liitteessä III vahvistetussa mallissa B olevan II osan mukaisesti.)

B jakso

EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS (ERILLINEN TEKNINEN YKSIKKÖ)

Ilmoitus erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksynnän myöntämisestä/laajentamisesta/epäämisestä/peruuttamisesta: (3) tuulilasin pyyhin- ja pesinjärjestelmien tyypille asetuksen (EU) 2021/535 [lisätään viittaus tähän asetukseen] liitteessä IV vahvistettujen vaatimusten mukaisesti, sellaisena kuin asetus on viimeksi muutettuna asetuksella (EU) N:o .../...

EU-tyyppihyväksyntätodistuksen numero:

Laajentamisen/epäämisen/peruuttamisen (3) syy:

I JAKSO

(Täytetään komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683 liitteessä III vahvistetussa mallissa C olevan I osan mukaisesti.)

II JAKSO

(Täytetään komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683 liitteessä III vahvistetussa mallissa C olevan II osan mukaisesti.)

C jakso

ERILLISEN TEKNISEN YKSIKÖN EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄMERKKI

1.

Asetuksen (EU) 2018/858 38 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksyntämerkki koostuu seuraavista:

1.1.

Suorakulmio, jonka sisällä on pieni e-kirjain ja sen jäsenvaltion tunnusnumero, joka on myöntänyt komponentin tai erillisen teknisen yksikön EU-tyyppihyväksynnän, seuraavasti: 1 Saksa 2 Ranska 3 Italia 4 Alankomaat 5 Ruotsi 6 Belgia 7 Unkari 8 Tšekki 9 Espanja     13 Luxemburg 12 Itävalta 17 Suomi 18 Tanska 19 Romania 20 Puola 21 Portugali 23 Kreikka 24 Irlanti 25 Kroatia 26 Slovenia 27 Slovakia 29 Viro 32 Latvia 34 Bulgaria 36 Liettua 49 Kypros 50 Malta

1.2.

Suorakulmion läheisyydessä kaksi numeroa, jotka ilmaisevat sen muutossarjan, jossa vahvistettujen vaatimusten mukainen kyseinen erillinen tekninen yksikkö on (tällä hetkellä 00), ja sen jälkeen välilyönti ja asetuksen (EU) 2018/858 liitteessä IV olevassa 2.4 kohdassa tarkoitettu viisinumeroinen luku.

2.

Erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksyntämerkin on oltava pysyvä ja selvästi luettavissa.

3.

Kuvassa 1 on esimerkki erillisen teknisen yksikön EU-tyyppihyväksyntämerkistä.

Kuva 1

Esimerkki erillisen teknisen yksikön EU-tyyppihyväksyntämerkistä

Selitykset

Selitykset:

Erillisen teknisen yksikön EU-tyyppihyväksyntämerkin on myöntänyt Alankomaat numerolla 00406. Ensimmäiset kaksi numeroa ”00” ilmaisevat, että erillinen tekninen yksikkö on hyväksytty tämän asetuksen mukaisesti.

---

(1)  Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 43 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat turvalasien ja niiden ajoneuvoihin asennuksen hyväksyntää (EUVL L 42, 12.2.2014, s. 1).

(2)  Tarpeeton viivataan yli.

(3)  Tarpeeton viivataan yli.

LIITE V

ROISKESUOJAT

1 OSA

Ilmoituslomake – moottoriajoneuvojen EU-tyyppihyväksyntä roiskesuojien osalta

MALLI

Ilmoituslomake nro … – moottoriajoneuvon EU-tyyppihyväksyntä sen roiskesuojien osalta.

Seuraavat tiedot on toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset tai kuvat on toimitettava asianmukaisessa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

0.

0.1.

0.2.

0.2.1.

0.3.

0.3.1.

0.4.

0.5.

0.8.

0.9.

1.

1.1.

1.3.

1.3.2.

1.3.3.

2.

2.3.

2.3.1.

2.3.2.

2.3.3.

2.3.4.

2.4.

2.4.1.

2.4.1.2.

2.4.1.3.

2.4.2.

2.4.2.2.

2.4.2.3.

2.6.

6.

6.2.1.

6.6.

6.6.1.

6.6.1.1.

6.6.1.1.1.

6.6.1.1.2.

jne.

6.6.4.

9.

9.16.

9.16.1.

9.16.2.

Selitykset

Tämä ilmoituslomake perustuu komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683 liitteessä I vahvistettuun malliin. Sen edellä lueteltuihin numerokohtiin on merkittävä asianomaiset tiedot kyseisessä mallissa määritellyllä tavalla.

2 OSA

Tekniset eritelmät

1.

Tässä liitteessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1.1.

’Renkaan ulkomitoilla’ tarkoitetaan renkaan suurinta poikkileikkausleveyttä ja ulkohalkaisijaa toleranssit mukaan luettuina ja siten kuin komponentin hyväksynnässä sallitaan ja täsmennetään.

1.2.

’Lumiliukuesteillä’ tarkoitetaan lumiketjuja tai vastaavia varusteita, jotka antavat pitoa lumella ja jotka on voitava asentaa ajoneuvon rengas-pyöräyhdistelmään, ei kuitenkaan talvirenkaita, jokasäänrenkaita tai muita renkaita yksinään.

2.

Tekniset vaatimukset

2.1.

Yleiset säännökset

2.1.1.

Ajoneuvon mukana on toimitettava roiskesuoja kullekin pyörälle.

2.1.2.

Roiskesuoja voi koostua korin osista tai erillisistä lokasuojista, ja se on suunniteltava niin, että se mahdollisimman hyvin suojaa tienkäyttäjiä sinkoavilta kiviltä, loalta, jäältä, lumelta ja vedeltä ja vähentää vaaraa joutua kosketuksiin pyörivien pyörien kanssa.

2.2.

Erityiset vaatimukset

2.2.1.

Roiskesuojien on täytettävä 2.2.1.1–2.2.1.4 kohdan vaatimukset, kun ajoneuvon massa on sovitettu valmistajan ilmoittamaan ajokuntoisen ajoneuvon massaan siten, että ensimmäiselle istuinriville on sijoitettu yksi lisämatkustaja ja ohjautuvat pyörät ovat suoraan eteenpäin -asennossa.

2.2.1.1.

Siinä osassa, jonka muodostavat pyörien keskustasta 30 asteen kulmassa eteenpäin ja 50 asteen kulmassa taaksepäin olevat säteittäiset tasot (ks. kuva 1), on roiskesuojan kokonaisleveyden (q) oltava riittävä peittämään renkaan koko leveys (b), kun otetaan huomioon valmistajan ilmoittamat renkaan ulkomitat ja rengas-pyöräyhdistelmän äärimitat. Paripyörien tapauksessa otetaan huomioon kahden pyörän muodostaman kokonaisuuden ulkomitat ja kokonaisleveys (t).

2.2.1.1.1.

Määritettäessä 2.2.1.1 kohdassa tarkoitettuja leveyksiä ei oteta huomioon renkaiden kyljissä olevia merkintöjä, koristeita, suojaavia nauhoja tai ulokkeita.

2.2.1.2.

Roiskesuojan takaosan on ulotuttava vaakatasolle, joka on vähintään 150 mm pyörien rotaatioakselin yläpuolella, ja lisäksi seuraavien vaatimusten on täytyttävä:

2.2.1.2.1.

Yksittäisten pyörien tapauksessa on roiskesuojan takareunan ja 2.2.1.2 kohdassa määritellyn vaakatason kohtaamispisteen (ks. kohta A kuvassa 1) sijaittava ulompana kuin renkaan pituussuuntainen keskitaso.

2.2.1.2.2.

Paripyörien tapauksessa on roiskesuojan takareunan ja ulommalla pyörällä olevan, 2.2.1.2 kohdassa määritellyn vaakatason kohtaamispisteen (ks. kohta A kuvassa 1) sijaittava ulompana kuin ulomman renkaan pituussuuntainen keskitaso.

2.2.1.3.

Roiskesuojien muodon ja sijainnin on oltava sellainen, että suojat ovat mahdollisimman lähellä rengasta. Edellä 2.2.1.1 kohdassa tarkoitettujen säteittäisten tasojen rajaaman osan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

2.2.1.3.1.

Renkaan akselin pystytasolla sijaitsevan syvennyksen syvyyden (p), joka mitataan roiskesuojan ulko- ja sisäreunan perusteella renkaan keskipisteen kautta kulkevalta pituussuuntaiselta pystytasolta roiskesuojan sisällä, on oltava vähintään 30 mm. Syvyys (p) voi pienentyä asteittain nollaan lähestyttäessä 2.2.1.1 kohdassa määriteltyjä säteittäisiä tasoja.

2.2.1.3.2.

Roiskesuojien alareunojen ja renkaan keskiön kautta kulkevan akselin välinen etäisyys (c) ei saa olla suurempi kuin 2 × r (r on renkaan säde staattisessa tilassa).

2.2.1.4.

Jos ajoneuvon jousituskorkeutta voi säätää, on 2.2.1.3.1 ja 2.2.1.3.2 kohdan vaatimusten täytyttävä, kun ajoneuvo on valmistajan määrittelemässä tavanomaisessa ajoasennossa.

2.2.2.

Roiskesuojat saavat koostua useista osista, kunhan erillisiin osiin tai niiden välille ei asennuksen jälkeen jää aukkoja tai rakoja.

2.2.3.

Roiskesuojat on kiinnitettävä lujasti. Ne eivät kuitenkaan saa olla irrotettavissa kokonaisina yksikköinä tai osina.

2.3.

Lumiliukuesteiden käyttö

2.3.1.

Kun kyse on ajoneuvoista, joissa vetäviä pyöriä on vain kaksi, valmistajan on todistettava, että ajoneuvo on suunniteltu siten, että ainakin yhdellä ajoneuvon vetoakselilla käytettäväksi hyväksytyllä rengas-pyöräyhdistelmällä voidaan käyttää ainakin yhdentyyppistä lumiliukuestettä. Valmistajan on täsmennettävä ilmoituslomakkeen kohdassa 6.6.4 ne lumiliukuesteet ja pyörä-rengasyhdistelmät, joita ajoneuvotyypissä voidaan käyttää.

2.3.2.

Kun kyse on ajoneuvoista, joissa kaikki pyörät ovat vetäviä (myös ajoneuvot, joissa vetävät akselit voidaan ottaa käyttöön manuaalisesti tai automaattisesti), valmistajan on todistettava, että ajoneuvo on suunniteltu siten, että ainakin yhdellä ajoneuvon vetoakselilla, jota ei voida kytkeä pois käytöstä, käytettäväksi hyväksytyllä rengas-pyöräyhdistelmällä voidaan käyttää ainakin yhdentyyppistä lumiliukuestettä. Valmistajan on täsmennettävä ilmoituslomakkeen kohdassa 6.6.4 ne lumiliukuesteet ja pyörä-rengasyhdistelmät, joita ajoneuvotyypissä voidaan käyttää.

2.3.3.

Ajoneuvon valmistajan on annettava asianmukaiset ohjeet täsmennettyjen lumiliukuesteiden oikeasta käytöstä moottoriajoneuvon käyttöoppaassa (esim. käyttäjän käsikirjassa).

Kuva 1

Kaavio pyörän roiskesuojasta

Selitykset

(1)

Renkaan leveys (b) määräytyy renkaan yläosan perusteella (renkaan poikkileikkausleveys 2.2.1.1 kohdassa tarkoitettujen säteittäisten tasojen mukaan).

3 OSA

EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS (AJONEUVOJÄRJESTELMÄ)

Ilmoitus tyyppihyväksynnän myöntämisestä/laajentamisesta/epäämisestä/peruuttamisesta: (1) ajoneuvotyypille roiskesuojien osalta asetuksen (EU) 2021/535 [lisätään viittaus tähän asetukseen] liitteessä V vahvistettujen vaatimusten mukaisesti, sellaisena kuin asetus on viimeksi muutettuna asetuksella (EU) N:o …/…

EU-tyyppihyväksyntätodistuksen numero:

Laajentamisen/epäämisen/peruuttamisen (1) syy:

I JAKSO

(Täytetään komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683 liitteessä III vahvistetussa mallissa B olevan I osan mukaisesti.)

II JAKSO

(Täytetään komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683 liitteessä III vahvistetussa mallissa B olevan II osan mukaisesti.)

---

(1)  Tarpeeton viivataan yli.

LIITE VI

TUULILASIN HUURTEEN- JA HUURUNPOISTOJÄRJESTELMÄT

1 OSA

Ilmoituslomake – moottoriajoneuvojen EU-tyyppihyväksyntä tuulilasin huurteen- ja huurunpoistojärjestelmien osalta

MALLI

Ilmoituslomake nro … – ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntä tuulilasin huurteen- ja huurunpoistojärjestelmien osalta.

Seuraavat tiedot on toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset tai kuvat on toimitettava asianmukaisessa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

0.

0.1.

0.2.

0.2.1.

0.3.

0.3.1

0.4.

0.5.

0.8.

0.9.

1.

1.1.

1.6.

1.8.

3.

3.1.

3.1.1.

3.2.

3.2.1.

3.2.1.1.

3.2.1.2.

3.2.1.3.

3.2.1.6.

3.2.1.8.

3.2.2.

3.2.2.1.

3.2.5.

3.2.5.1.

3.2.5.2.

3.2.5.2.1.

3.2.5.2.2.

3.2.7.

3.2.7.1.

3.2.7.2.

3.2.7.2.1.

3.2.7.2.2.

3.2.7.2.3.

3.2.7.2.3.1.

3.2.7.2.3.2.

3.2.7.2.4.

3.2.7.2.5.

3.2.7.3.

3.2.7.3.1.

3.2.7.3.2.

3.2.7.3.2.1.

3.2.7.3.2.2.

3.3.

3.3.1.

3.3.1.1.1.

3.3.1.2.

3.3.2.

3.3.2.1.

3.3.2.2.

3.3.2.3.

3.3.2.4.

3.4.

3.4.1.

3.4.2.

3.4.3.

3.4.3.1.

3.4.3.1.1.

3.4.3.1.2.

3.4.3.1.3.

3.4.4.

3.4.4.1.

3.4.4.2.

3.4.4.3.

3.4.4.4.

3.4.4.5.

3.4.4.6.

3.6.

3.6.1.

3.6.1.1.

3.6.1.2.

3.6.1.2.1.

3.6.1.2.2.

3.6.2.

3.6.3.

9.

9.1.

9.2.

9.3.

9.3.1.

9.4.

9.4.1.

9.4.2.

9.5.

9.5.1.

9.5.1.1.

9.5.1.2.

9.5.1.3.

9.5.1.4.

9.5.1.5.

9.6.

9.6.1.

9.7.

9.7.1.

9.8.

9.8.1.

9.8.2.

9.10.

9.10.1.

9.10.1.1.

9.10.1.3.

9.10.3.

9.10.3.1.

9.10.3.1.1.

9.10.3.5.

9.10.3.5.1.

9.10.3.6.

9.10.3.6.1.

Selitykset

Tämä ilmoituslomake perustuu komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683 liitteessä I vahvistettuun malliin. Sen edellä lueteltuihin numerokohtiin on merkittävä asianomaiset tiedot kyseisessä mallissa määritellyllä tavalla.

2 OSA

Tekniset eritelmät

1.   Tässä liitteessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1.1.

’Huurteesta puhdistuneella alueella’ tarkoitetaan sitä osaa tuulilasista, jossa tuulilasin ulkopinta on kuiva tai peittynyt sulaneeseen tai osittain sulaneeseen märkään huurteeseen, joka voidaan poistaa ajoneuvon tuulilasinpyyhinjärjestelmällä.

1.2.

’Huurulla’ tarkoitetaan tuulilasin lasipinnan sisäpinnalle tiivistynyttä kosteutta.

1.3.

’Huurusta puhdistetulla alueella’ tarkoitetaan sitä osaa tuulilasista, jossa tuulilasin sisäpinta on kuiva ilman vesipisaroita tai vesijäämiä ja joka aiemmin oli huurun peittämä.

1.4.

’Näkyvyysalueella A’ tarkoitetaan aluetta A sellaisena kuin se on määriteltynä E-säännön nro 43 liitteen 21 kohdassa 2.2.

1.5.

’Näkyvyysalueella B’ tarkoitetaan supistettua testausaluetta B sellaisena kuin se on määriteltynä E-säännön nro 43 liitteen 21 kohdassa 2.4 mukaan luettuna saman liitteen 2.4.1 kohdassa määritelty alue (ts. näkyvyysalue A mukaan luettuna).

1.6.

’Ajoneuvon pääkytkimellä’ tarkoitetaan laitetta, jolla ajoneuvon elektroniikkajärjestelmä kytketään normaaliin käyttötilaan sen oltua kytkettynä pois käytöstä, kuten silloin, kun ajoneuvo on pysäköitynä ilman kuljettajaa.

2.   Tekniset vaatimukset

2.1.   Tuulilasin huurteenpoisto

2.1.1.

Kaikissa tuulilasilla varustetuissa ajoneuvoissa on oltava järjestelmä, joka poistaa huurteen ja jään tuulilasin lasiselta ulkopinnalta. Tuulilasin huurteenpoistojärjestelmän on oltava niin tehokas, että se takaa riittävän näkyvyyden tuulilasin läpi kylmällä säällä.

2.1.2.

Järjestelmän tehokkuus on varmistettava määrittämällä tuulilasin huurteesta puhdistunut alue tietyin väliajoin käynnistyksen jälkeen, kun ajoneuvoa on pidetty kylmähuoneessa tietyn ajan.

2.1.3.

Edellä olevien 2.1.1 ja 2.1.2 kohdan vaatimusten täyttyminen on tarkastettava 3.1 kohdassa esitetyllä menetelmällä.

2.1.4.

Seuraavat vaatimukset on täytettävä:

2.1.4.1.

Testauksen kestettyä 20 minuuttia on näkyvyysalueen A oltava 80-prosenttisesti vapaa huurteesta.

2.1.4.2.

Testauksen kestettyä 25 minuuttia on tuulilasin matkustajan puoleisen huurteesta puhdistuneen alueen vastattava 2.1.4.1 kohdassa kuljettajan puolelle vahvistettua aluetta.

2.1.4.3.

Testauksen kestettyä 40 minuuttia on näkyvyysalueen A oltava 95-prosenttisesti vapaa huurteesta.

2.2.   Tuulilasin huurunpoisto

2.2.1.

Kaikissa tuulilasilla varustetuissa ajoneuvoissa on oltava järjestelmä, joka poistaa huurun tuulilasin lasiselta sisäpinnalta.

2.2.2.

Huurunpoistojärjestelmän on oltava niin tehokas, että se palauttaa näkyvyyden huurun peittämän tuulilasin läpi. Sen tehokkuus on varmistettava 3.2 kohdassa kuvatulla menettelyllä.

2.2.3.

Seuraavat vaatimukset on täytettävä:

2.2.3.1.

Näkyvyysalue A on puhdistettava huurusta 90-prosenttisesti 10 minuutin kuluessa.

2.2.3.2.

Näkyvyysalue B on puhdistettava huurusta 80-prosenttisesti 10 minuutin kuluessa.

3.   Testausmenettelyt

3.1.   Tuulilasin huurteenpoisto

3.1.1.

Testi on tehtävä lämpötilassa – 8 ± 2 °C tai – 18 ± 3 °C valmistajan valinnan mukaan.

3.1.1.1.

Testi on tehtävä kylmähuoneessa, johon koko ajoneuvo mahtuu ja joka on varustettu niin, että jompikumpi 3.1.1 kohdassa mainituista lämpötiloista säilyy koko testin ajan ja huoneessa kiertää kylmä ilma. Kylmähuoneen lämpötilan on vastattava testauslämpötilaa tai sitä alhaisempaa lämpötilaa vähintään 24 tunnin ajan ennen ajoneuvon kylmälle altistavan testausjakson aloittamista.

3.1.2.

Tuulilasin ulko- ja sisäpinta on ennen testiä puhdistettava täysin rasvattomaksi metyylialkoholilla tai vastaavalla rasvanpoistoaineella. Lasin kuivuttua sille on levitettävä ammoniakkiliuosta, jonka vahvuus on vähintään 3 mutta enintään 10 prosenttia. Pinnan on sitten annettava jälleen kuivua, minkä jälkeen se on pyyhittävä kuivalla puuvillakankaalla.

3.1.3.

Ajoneuvon moottori sammutetaan, ja ajoneuvoa pidetään testauslämpötilassa vähintään 10 tuntia ennen testin aloittamista.

3.1.3.1.

Edellä 3.1.3 kohdassa tarkoitettua aikaa voidaan lyhentää, jos voidaan todeta, että ajoneuvon jäähdytys- ja voiteluaineiden lämpötila on vakiintunut testauslämpötilan tasolle.

3.1.4.

Edellä 3.1.3 kohdassa vahvistetun jäähdytysajan jälkeen on tuulilasin koko ulkopinnalle muodostettava 3,5 ± 0,2 baarin paineella toimivalla vesisuihkuttimella tasainen jääkerros, jonka pinta-alamassa on 0,044 g/cm2.

3.1.4.1.

Suihkuttimen suutin on säädettävä täydelle suihkukuviolle ja enimmäisvirtaukselle ja pidettävä kohtisuorassa 200–250 mm:n etäisyydellä lasipinnasta siten suunnattuna, että koko tuulilasin poikki reunasta reunaan muodostuu tasainen kerros jäätä.

3.1.4.1.1.

Edellä 3.1.5 kohdassa vahvistettujen vaatimusten täyttämiseksi voidaan käyttää vesisuihkutinta, jonka suuttimen halkaisija on 1,7 mm ja virtausmäärä 0,395 l/min ja jolla voidaan kohdistaa halkaisijaltaan 300 mm oleva suihkukuvio lasin pinnalle 200 mm:n etäisyydeltä. Muitakin vahvistetut vaatimukset täyttäviä laitteita voidaan käyttää.

3.1.5.

Kun tuulilasille on muodostunut edellä kuvatun mukainen jääkerros, ajoneuvoa on pidettävä kylmähuoneessa vielä vähintään 30 minuuttia mutta enintään 40 minuuttia.

3.1.6.

Kun 3.1.5 kohdan mukainen aika on päättynyt, yhden tai kahden testaajan on astuttava ajoneuvoon, minkä jälkeen voidaan asettaa ajoneuvon pääkytkin toiminta-asentoon ja käynnistää mahdollinen moottori tarvittaessa ulkoisen välineen avulla. Testaus on aloitettava heti, kun ajoneuvon pääkytkin on aktivoitu.

3.1.6.1.

Jos ajoneuvo on varustettu moottorilla, moottorin pyörimisnopeutta voidaan säätää testin ensimmäisten viiden minuutin ajaksi siten kuin valmistaja on suositellut kylmissä sääoloissa tapahtuvaa lämmittämistä varten.

3.1.6.2.

Testin viimeisten 35 minuutin aikana (tai testin koko keston ajan, jos viiden minuutin lämmitystä ei ole tehty) on noudatettava seuraavaa:

3.1.6.2.1.

Mahdollisesti asennetun moottorin pyörimisnopeus saa olla enintään 50 prosenttia sen suurimman tehon tuottavasta nopeudesta. Jos tämä ei kuitenkaan ole moottorin säätöjärjestelyjen vuoksi käytännössä mahdollista (esimerkiksi hybridisähköajoneuvojen tapauksessa), on määriteltävä realistinen huonoin mahdollinen tilanne. Siinä on otettava huomioon moottorin pyörimisnopeudet sekä moottorin ajoittainen tai täysi käymättömyys tavanomaisissa ajo-olosuhteissa lämpötilassa – 8 °C tai – 18 °C sen mukaan, kumman lämpötilan valmistaja on valinnut testauslämpötilaksi. Jos järjestelmä pystyy täyttämään huurteenpoistovaatimukset ilman että moottori on käynnissä, moottoria ei tarvitse pitää käynnissä lainkaan.

3.1.6.3.

Kaikissa akuissa on oltava testin alussa täysi varaus. Sähköisellä voimalaitteella varustettujen ajoneuvojen korkeajänniteakut on kuitenkin ladattava yli 60 prosenttiin täydestä varauksesta.

3.1.6.4.

Jännite huurteenpoistojärjestelmän navoissa saa testin aikana olla enintään 20 prosenttia suurempi kuin järjestelmän nimellisjännite.

3.1.6.5.

Testauskammion lämpötila on mitattava tuulilasin keskipisteen korkeudella paikasta, johon testattavan ajoneuvon lämpö ei merkittävästi vaikuta.

3.1.6.6.

Testauskammiota jäähdyttävän ilmavirran nopeuden on oltava vaakasuorassa mahdollisimman pieni ja aina alle 8 km/h mittauksessa, joka suoritetaan välittömästi ennen testiä ajoneuvon keskitasolla 300 mm:n etäisyydellä tuulilasin etualareunasta ja sen ylä- ja alareunan puolivälin korkeudella sijaitsevasta pisteestä.

3.1.6.7.

Mahdollisesti asennettujen konepellin, katon, ovien, ikkunoiden ja tuuletusaukkojen on oltava suljettuina lukuun ottamatta lämmitys- ja tuuletusjärjestelmien sisäänotto- ja poistoaukkoja. Valmistajan pyynnöstä voidaan avata yksi tai kaksi ikkunaa yhteensä enintään 25 mm pystysuunnassa.

3.1.7.8.

Ajoneuvon huurteenpoistojärjestelmän säätimet on asetettava siihen asentoon, jota ajoneuvon valmistaja suosittelee testauslämpötilaa varten.

3.1.6.9.

Testin aikana voidaan käyttää tuulilasinpyyhkimiä. Tällöin sallitaan kuitenkin vain ajoneuvon sisätilassa sijaitsevien hallintalaitteiden käyttö, ei muuta manuaalista apua.

3.1.7.

Testaajien on merkittävä tuulilasin sisäpinnalle huurteesta puhdistunut ala viiden minuutin välein testausjakson aloittamisesta lähtien.

3.1.8.

Kun testi on saatettu loppuun, on 3.1.7 kohdan mukaisesti tuulilasin sisäpinnalle merkitty huurteesta puhdistunut alue kirjattava ja tuulilasin näkyvyysalueet A ja B määriteltävä.

3.2.   Tuulilasin huurunpoisto

3.2.1.

Tuulilasin ulko- ja sisäpinta on ennen testiä puhdistettava täysin rasvattomaksi metyylialkoholilla tai vastaavalla rasvanpoistoaineella. Lasin kuivuttua sille on levitettävä ammoniakkiliuosta, jonka vahvuus on vähintään 3 mutta enintään 10 prosenttia. Pinnan on sitten annettava jälleen kuivua, minkä jälkeen se on pyyhittävä kuivalla puuvillakankaalla.

3.2.2.

Testi on tehtävä ilmastoidussa kammiossa, johon koko ajoneuvo mahtuu ja joka on varustettu niin, että saavutetaan testauslämpötila – 3 ± 1 °C, joka säilyy koko testausjakson ajan.

3.2.2.1.

Testauskammion lämpötila on mitattava tuulilasin keskipisteen korkeudella paikasta, johon testattavan ajoneuvon lämpö ei merkittävästi vaikuta.

3.2.2.2.

Testauskammiota jäähdyttävän ilmavirran nopeuden on oltava vaakasuorassa mahdollisimman pieni ja aina alle 8 km/h mittauksessa, joka suoritetaan välittömästi ennen testiä ajoneuvon keskitasolla 300 mm:n etäisyydellä tuulilasin etualareunasta ja sen ylä- ja alareunan puolivälin korkeudella sijaitsevasta pisteestä.

3.2.2.3.

Mahdollisesti asennettujen konepellin, katon, ovien, ikkunoiden ja tuuletusaukkojen on oltava suljettuina lukuun ottamatta lämmitys- ja tuuletusjärjestelmien sisäänotto- ja poistoaukkoja. Huurunpoistotestin alusta lähtien voidaan valmistajan pyynnöstä avata yksi tai kaksi ikkunaa yhteensä enintään 25 mm pystysuunnassa.

3.2.3.

Huurun tuottamisessa on käytettävä 4 kohdassa kuvattua höyrynkehitintä. Kehittimessä on oltava vettä määrä, joka riittää kehittämään höyryä vähintään 70 ± 5 g/h kutakin valmistajan määrittämää istuinpaikkaa kohti ympäristön lämpötilassa – 3 °C.

3.2.4.

Tuulilasin sisäpinta on puhdistettava 3.2.1 kohdassa vahvistetulla tavalla, kun ajoneuvo on sijoitettu ilmastoituun kammioon. Sen jälkeen lasketaan ympäristön lämpötilaa ja vakiinnutetaan se arvoon – 3 ± 1 °C. Ajoneuvon moottori sammutetaan, ja ajoneuvoa pidetään testauslämpötilassa vähintään 10 tuntia ennen testin aloittamista. Aikaa voidaan lyhentää, jos voidaan todeta, että ajoneuvon jäähdytys- ja voiteluaineiden lämpötila on vakiintunut testauslämpötilan tasolle.

3.2.5.

Höyrynkehitin on aseteltava siten, että sen poistoaukot sijaitsevat ajoneuvon pituussuuntaisella keskitasolla 580 ± 80 mm R-pisteen eli kuljettajan istuimen vertailupisteen yläpuolella (tämä piste on valmistajan kullekin istuimelle määrittelemä liitteessä IV olevan 2 osan 1.10 kohdassa määritellyn kolmiulotteisen vertailujärjestelmän mukaan määritettävä suunnittelupiste). Tavallisesti kehitin asetetaan etuistuinten taakse. Jos tämä on ajoneuvon rakenteen vuoksi mahdotonta, kehitin voidaan asettaa edellä mainitun paikan etupuolelle niin lähelle kuin mahdollista.

3.2.6.

Kun höyrynkehitin on ollut toiminnassa viisi minuuttia ajoneuvon sisällä, yhden tai kahden testaajan on nopeasti astuttava ajoneuvoon niin, että ovet ovat auki yhteensä enintään 8 sekuntia, ja istuuduttava etuistuinpaikoille, minkä jälkeen kehittimen tuottamaa höyrymäärää pienennetään 70 ± 5 g/h testaajaa kohti.

3.2.7.

Yhden minuutin kuluttua testaajien astumisesta ajoneuvoon ajoneuvon pääkäyttökytkin voidaan asettaa toiminta-asentoon ja mahdollinen moottori käynnistää tarvittaessa ulkoisen välineen avulla. Testaus on aloitettava heti, kun ajoneuvon pääkytkin on aktivoitu.

3.2.7.1.

Mahdollisesti asennetun moottorin pyörimisnopeus saa olla enintään 50 prosenttia sen suurimman tehon tuottavasta nopeudesta. Jos tämä ei kuitenkaan ole moottorin säätöjärjestelyjen vuoksi käytännössä mahdollista (esimerkiksi hybridisähköajoneuvojen tapauksessa), on määriteltävä realistinen huonoin mahdollinen tilanne. Siinä on otettava huomioon moottorin pyörimisnopeudet sekä moottorin ajoittainen tai täysi käymättömyys tavanomaisissa ajo-olosuhteissa lämpötilassa – 1 °C. Jos järjestelmä pystyy täyttämään huurunpoistovaatimukset ilman että moottori on käynnissä, moottoria ei tarvitse pitää käynnissä lainkaan.

3.2.7.2.

Ajoneuvon huurunpoistojärjestelmän hallintalaitteet on asetettava siihen asentoon, jota ajoneuvon valmistaja suosittelee testauslämpötilaa varten.

3.2.7.3.

Kaikissa akuissa on oltava testin alussa täysi varaus. Sähköisellä voimalaitteella varustettujen ajoneuvojen korkeajänniteakut on kuitenkin ladattava yli 60 prosenttiin täydestä varauksesta.

3.2.7.4.

Jännite huurunpoistojärjestelmän navoissa saa testin aikana olla enintään 20 prosenttia suurempi kuin järjestelmän nimellisjännite.

3.2.8.

Testin lopuksi on huurusta puhdistunut alue kirjattava ja merkittävä, jotta tuulilasin näkyvyysalueet A ja B voidaan määritellä.

4.   Höyrynkehittimen ominaisuudet

4.1.

Testissä käytettävällä höyrynkehittimellä on oltava seuraavat yleiset ominaisuudet:

4.1.1.

Vesisäiliön tilavuuden on oltava vähintään 2,25 litraa.

4.1.2.

Lämpöhäviö kiehumispisteessä saa olla enintään 75 W ympäristön lämpötilassa – 3 ± 1 °C.

4.1.3.

Tuulettimen tehon on oltava 0,07–0,10 m3/min staattisessa paineessa 0,5 mbar.

4.1.4.

Kehittimen yläosassa on oltava kuusi höyrynpoistoaukkoa, jotka sijaitsevat tasaisin välein kehittimen reunoilla (ks. kuva 1).

4.1.5.

Kehitin on kalibroitava lämpötilassa – 3 ± 1 °C niin, että se antaa lukeman portaittain kutakin syntyvän höyryn määrää 70 ± 5 g/h kohti aina enintään arvoon n kertaa 70 ± 5 g/h, kun n on valmistajan ilmoittama istuinpaikkojen enimmäismäärä. Kuva 1 Kaaviokuva höyrynkehittimestä

4.2.

Jäljempänä lueteltujen osien on oltava mitoiltaan ja materiaaliltaan seuraavanlaisia:

4.2.1.

Suutin

4.2.1.1.

Mitat:

4.2.1.1.1.

Pituus 100 mm.

4.2.1.1.2.

Sisähalkaisija 15 mm.

4.2.1.2.

Materiaali:

4.2.1.2.1.

Messinki

4.2.2.

Dispergointikammio

4.2.2.1.

Mitat:

4.2.2.1.1.

Putken ulkohalkaisija 75 mm.

4.2.2.1.2.

Seinämän paksuus 0,38 mm.

4.2.2.1.3.

Pituus 115 mm.

4.2.2.1.4.

Kuusi tasaisin välein olevaa halkaisijaltaan 6,3 mm olevaa reikää 25 mm dispergointikammion pohjan yläpuolella.

4.2.2.2.

Materiaali:

4.2.2.2.1.

Messinki

3 OSA

EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS (AJONEUVOJÄRJESTELMÄ)

Ilmoitus tyyppihyväksynnän myöntämisestä/laajentamisesta/epäämisestä/peruuttamisesta: (1) ajoneuvotyypille tuulilasin huurteen- ja huurunpoistojärjestelmien osalta asetuksen (EU) 2021/535 [lisätään viittaus tähän asetukseen] liitteessä VI vahvistettujen vaatimusten mukaisesti, sellaisena kuin asetus on viimeksi muutettuna asetuksella (EU) N:o …/…

EU-tyyppihyväksyntätodistuksen numero:

Laajentamisen/epäämisen/peruuttamisen (1) syy:

I JAKSO

(Täytetään komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683 liitteessä III vahvistetussa mallissa B olevan I osan mukaisesti.)

II JAKSO

(Täytetään komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683 liitteessä III vahvistetussa mallissa B olevan II osan mukaisesti.)

---

(1)  Tarpeeton viivataan yli.

LIITE VII

HINAUSLAITTEET

1 OSA

Ilmoituslomake – moottoriajoneuvojen EU-tyyppihyväksyntä hinauslaitteiden osalta

MALLI

Ilmoituslomake nro … – moottoriajoneuvon EU-tyyppihyväksyntä hinauslaitteiden osalta.

Seuraavat tiedot on toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset tai kuvat on toimitettava asianmukaisessa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

0.

0.1.

0.2.

0.2.1.

0.3.

0.3.1.

0.4.

0.5.

0.8.

0.9.

1.

1.1.

2.

2.8.

2.11.5.

12.

12.3.

12.3.1.

12.3.2.

12.3.3.

Selitykset

Tämä ilmoituslomake perustuu komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683 liitteessä I vahvistettuun malliin. Sen edellä lueteltuihin numerokohtiin on merkittävä asianomaiset tiedot kyseisessä mallissa määritellyllä tavalla.

2 OSA

Tekniset eritelmät

1.   Tekniset vaatimukset

1.1.   Laitteiden vähimmäismäärä.

1.1.1.

Kaikissa moottoriajoneuvoissa on oltava etuosaan asennettu hinauslaite.

1.1.2.

Luokan M1 ajoneuvoissa, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen (EU) 2018/858 liitteessä I olevassa A osassa, lukuun ottamatta kuorman vetämiseen soveltumattomia ajoneuvoja, on oltava hinauslaite myös takana.

1.1.3.

Takaosan hinauslaite voidaan korvata E-säännössä nro 55 annetun määritelmän mukaisella mekaanisella kytkinlaitteella, kunhan 1.2.1 kohdan edellytykset täyttyvät.

1.2.   Kuormitus ja vakaus

1.2.1.

Jokaisen ajoneuvoon asennetun hinauslaitteen on kestettävä vetävää tai työntävää staattista voimaa, joka vastaa vähintään puoleen kuormitetun ajoneuvon suurimpaan teknisesti sallitusta massasta kohdistuvaa painovoimaa.

2.   Testausmenettely

2.1.

Jokaiseen erilliseen hinauslaitteeseen, jotka ajoneuvoon on asennettu, kohdistetaan sekä vetävä että työntävä staattinen testikuormitus.

2.2.

Testikuormitukset on kohdistettava ajoneuvoon nähden vaakatasossa ja pituussuunnassa.

3 OSA

EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS (AJONEUVOJÄRJESTELMÄ)

Ilmoitus tyyppihyväksynnän myöntämisestä/laajentamisesta/epäämisestä/peruuttamisesta: (1) ajoneuvotyypille hinauslaitteiden osalta asetuksen (EU) 2021/535 [lisätään viittaus tähän asetukseen] liitteessä VII vahvistettujen vaatimusten mukaisesti, sellaisena kuin asetus on viimeksi muutettuna asetuksella (EU) N:o …/…

EU-tyyppihyväksyntätodistuksen numero:

Laajentamisen/epäämisen/peruuttamisen (1) syy:

I JAKSO

(Täytetään komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683 liitteessä III vahvistetussa mallissa B olevan I osan mukaisesti.)

II JAKSO

(Täytetään komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683 liitteessä III vahvistetussa mallissa B olevan II osan mukaisesti.)

---

(1)  Tarpeeton viivataan yli.

LIITE VIII

ROISKEENESTOJÄRJESTELMÄT

1 OSA

A jakso

Ilmoituslomake – moottoriajoneuvojen EU-tyyppihyväksyntä roiskeenestojärjestelmien osalta

MALLI

Ilmoituslomake nro … – ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntä roiskeenestojärjestelmien osalta.

Seuraavat tiedot on toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset tai kuvat on toimitettava asianmukaisessa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

0.

0.1

0.2.

0.2.1.

0.3.

0.3.1.

0.4.

0.5.

0.8.

0.9.

1.

1.1.

1.3.

1.3.1.

1.3.2.

2.

2.1.

2.6.

2.6.1.

2.8.

9.

9.20.

9.20.0.

9.20.1.

9.20.2.

9.20.3.

Selitykset

Tämä ilmoituslomake perustuu komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683 liitteessä I vahvistettuun malliin. Sen edellä lueteltuihin numerokohtiin on merkittävä asianomaiset tiedot kyseisessä mallissa määritellyllä tavalla.

B jakso

Ilmoituslomake – erillisen teknisen yksikön EU-tyyppihyväksyntä roiskeenestojärjestelmien osalta

MALLI

Ilmoituslomake nro … – roiskeenestojärjestelmän EU-tyyppihyväksyntä erillisenä teknisenä yksikkönä

Seuraavat tiedot on toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset tai kuvat on toimitettava asianmukaisessa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

Jos tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetuissa järjestelmissä, komponenteissa tai erillisissä teknisissä yksiköissä on elektronisia ohjaustoimintoja, on toimitettava tiedot niiden suoritusarvoista.

0.

0.1.

0.2.

0.5.

0.7.

0.8.

0.9.

1.

1.1.

1.2.

1.3.

Selitykset

Tämä ilmoituslomake perustuu komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683 liitteessä I vahvistettuun malliin. Sen edellä lueteltuihin numerokohtiin on merkittävä asianomaiset tiedot kyseisessä mallissa määritellyllä tavalla.

2 OSA

Tekniset eritelmät

1.   Tässä liitteessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1.1.

’Lokasuojalla’ tarkoitetaan jäykkää tai puolijäykkää komponenttia, jonka tehtävänä on ottaa vastaan liikkuvan ajoneuvon renkaista ylöspäin roiskuva vesi ja suunnata se maata kohti ja joka voi olla täysin tai osittain integroitu ajoneuvon koriin tai muuhun osaan, kuten kuormalavaan.

1.2.

’Roiskeläpällä’ tarkoitetaan joustavaa komponenttia, joka on kiinnitetty pystysuoraan pyörän taakse, alustan tai kuormalavan alaosaan tai lokasuojaan ja jonka tehtävänä on myös estää renkaan irrottamien pienten kappaleiden, erityisesti soran, sinkoutuminen ylöspäin tai sivusuuntaan muita tienkäyttäjiä kohti.

1.3.

’Ilman/veden erottimella’ tarkoitetaan komponenttia, joka muodostaa osan sivupellistä ja/tai roiskeläpästä ja jonka läpi pääsevä ilma vähentää sumuuntuneen veden roiskumista.

1.4.

’Energianvaimentimella’ tarkoitetaan komponenttia, joka muodostaa osan lokasuojasta ja/tai sivupellistä ja/tai roiskeläpästä ja ottaa vastaan vesiroiskeen energian vähentäen sumuuntuneen veden roiskumista.

1.5.

’Sivupellillä’ tarkoitetaan likimain pystytasossa olevaa ajoneuvon keskiviivan suuntaista komponenttia, joka voi olla ajoneuvon roiskeläpän tai korin osa.

1.6.

’Ohjautuvilla pyörillä’ tarkoitetaan pyöriä, joita ohjataan ajoneuvon ohjauslaitteella.

1.7.

’Kääntöakselilla’ tarkoitetaan akselia, joka kääntyy keskipisteessä olevan tapin varassa vaakasuorassa kaaressa.

1.8.

’Itseohjautuvilla pyörillä’ tarkoitetaan pyöriä, joita ei ohjata ajoneuvon ohjauslaitteella ja jotka voivat kääntyä enintään 20° maanpinnan aiheuttaman kitkan vaikutuksesta.

1.9.

’Nostettavalla akselilla’ tarkoitetaan liitteessä XIII olevan 2 osan A jakson 1.9 kohdassa määriteltyä akselia.

1.10.

’Kuormittamattomalla ajoneuvolla’ tarkoitetaan liitteessä XIII olevan 2 osan A jakson 1.3 kohdassa määriteltyä ajokuntoista ajoneuvoa.

1.11.

’Kulutuspinnalla’ tarkoitetaan tapauksen mukaan E-säännön nro 30 (1) tai E-säännön nro 54 (2) kohdassa 2.8 määriteltyä renkaan osaa.

2.   Roiskeenestolaitteet

2.1.

Yleiset säännökset Roiskeenestolaitteet on valmistettava siten, että ne toimivat kunnollisesti tavanomaisessa käytössä märällä tiellä. Laitteissa ei saa olla niiden kunnollista toimintaa haittaavia rakenne- tai valmistusvikoja.

2.2.

Suoritettavat testit Roiskeenestolaitteille on niiden fyysisen toimintaperiaatteen mukaan suoritettava 3.1 ja 3.2 kohdassa esitetyt testit, joista on saatava 3.1.5 ja 3.2.5 kohdassa vaaditut tulokset.

2.3.

Tyyppihyväksyntätesteistä vastaavalle tutkimuslaitokselle on toimitettava neljä näytekappaletta, joista kolme testejä varten ja neljäs testauslaboratorion säilytettäväksi myöhemmin tehtävää tarkastusta varten. Laboratorio voi pyytää lisää näytekappaleita.

2.4.

Merkinnät Kaikkiin näytekappaleisiin on kiinnitettävä pysyvä ja helposti luettava valmistajan tavaramerkki tai myyntinimitys ja tyyppinimitys ja varattava riittävän suuri tila komponentin EU-tyyppihyväksyntämerkille.

2.5.

Hyväksyntämerkkiin on 3 osassa olevan C jakson mukaisesti lisättävä symboli ”A”, jos laite on tyypiltään energianvaimennin, ja symboli ”S”, jos laite on tyypiltään ilman/veden erotin.

3.   Testausmenettelyt

Roiskeenestolaitteille on niiden fyysisen toimintaperiaatteen mukaan suoritettava 3.1 ja 3.2 kohdassa esitetyt testit, joista on saatava 3.1.5 ja 3.2.5 kohdassa vaaditut tulokset.

3.1.

Energiaa vaimentavan roiskeenestolaitetyypin testit

3.1.1.

Periaate Testin tarkoituksena on mitata laitteen kyky pidättää sitä vasten suihkusarjana suunnattua vettä. Testauslaitteiston tarkoituksena on jäljitellä renkaan kulutuspinnan vaikutuksesta maasta roiskuvan veden määrän ja nopeuden osalta niitä olosuhteita, joissa laitteen on toimittava asennettuna ajoneuvoon.

3.1.2.

Laitteet Testauslaitteisto kuvataan lisäyksen kuvassa 8.

3.1.3.

Testausolosuhteet

3.1.3.1.

Testit on suoritettava suljetussa tilassa, jossa ei esiinny ilmavirtauksia.

3.1.3.2.

Testaustilan ja testattavien kappaleiden lämpötilan on oltava 21 (± 3) °C.

3.1.3.3.

Testeissä on käytettävä deionisoitua vettä.

3.1.3.4.

Testikappaleet on kostutettava ennen kutakin testausta.

3.1.4.

Menettely

3.1.4.1.

Kiinnitetään 500 (+ 0/– 5) mm:n levyinen ja 750 mm:n korkuinen näytekappale testattavaa materiaalia testauslaitteen pystylevyyn ja varmistetaan, että näyte on selvästi keruuastian reunojen sisäpuolella ja että mikään este ei voi muuttaa veden suuntaa ennen osumiskohtaa tai sen jälkeen.

3.1.4.2.

Säädetään veden virtausmääräksi 0,675 (± 0,01) l/s ja suunnataan vähintään 90 l ja enintään 120 l vettä testattavaan kappaleeseen vaakasuunnassa 500 (± 2) mm:n etäisyydeltä (lisäyksen kuva 8).

3.1.4.3.

Annetaan veden valua näytekappaleelta keruuastiaan. Lasketaan kerätyn veden osuus prosentteina ruiskutetun veden määrästä.

3.1.4.4.

Tehdään testi näytekappaleelle viisi kertaa 3.1.4.2 ja 3.1.4.3 kohdan mukaisesti. Lasketaan näissä viidessä testissä saatujen prosenttiosuuksien keskiarvo.

3.1.5.

Tulokset

3.1.5.1.

Edellä olevan 3.1.4.4 kohdan mukaisesti lasketun keskimääräisen prosenttiosuuden on oltava vähintään 70 %.

3.1.5.2.

Jos suurin ja pienin viidessä testissä saatu kertyneen veden prosenttiosuus poikkeaa yli 5 % keskimääräisestä prosenttiosuudesta, on viiden testin sarja uusittava. Jos kertyneen veden suurin ja pienin prosenttiosuus poikkeaa toisessakin viiden testin sarjassa yli 5 % keskimääräisestä prosenttiosuudesta ja jos pienempi arvo ei täytä 3.1.5.1 kohdan vaatimusta, tyyppihyväksyntä on evättävä.

3.1.5.3.

Tarkistetaan, vaikuttaako testattavan laitteen pystysuuntainen asento saatuihin tuloksiin. Jos vaikuttaa, toistetaan 3.1.4.1–3.1.4.4 kohdassa kuvailtu menettely asennoissa, joissa kertyneen veden määrä on suurin ja pienin. Tällöin sovelletaan 3.1.5.2 kohdan vaatimuksia. Keskimääräisenä prosenttiosuutena pidetään sitten yksittäisten tulosten keskiarvoa. Sen on oltava vähintään 70 %.

3.2.

Ilman/veden erottavan roiskeenestolaitetyypin testit

3.2.1.

Periaate Testin tarkoituksena on määrittää huokoisen materiaalin kyky pidättää sitä vasten paineistetun ilma-vesisuihkuttimen avulla suihkutettua vettä. Testauslaitteiden tarkoituksena on jäljitellä renkaista roiskuvan veden määrän ja nopeuden osalta olosuhteita, joissa materiaalin olisi toimittava ajoneuvoon asennettuna.

3.2.2.

Laitteet Testauslaitteisto kuvataan lisäyksen kuvassa 9.

3.2.3.

Testausolosuhteet

3.2.3.1.

Testit on suoritettava suljetussa tilassa, jossa ei esiinny ilmavirtauksia.

3.2.3.2.

Testaustilan ja testattavien kappaleiden lämpötilan on oltava 21 (± 3) °C.

3.2.3.3.

Testeissä on käytettävä deionisoitua vettä.

3.2.3.4.

Testikappaleet on kostutettava ennen kutakin testausta.

3.2.4.

Menettely

3.2.4.1.

Kiinnitetään 305 × 100 mm:n suuruinen näytekappale testauslaitteistoon pystysuoraan. Varmistetaan, ettei näytekappaleen ja ylemmän kaarilevyn välissä ole tyhjää tilaa ja että keruuastia on kunnolla paikallaan. Täytetään suihkuttimen säiliöön 1 ± 0,005 litraa vettä ja sijoitetaan suihkutin kuvassa esitetyn mukaiseen asentoon.

3.2.4.2.

Säädetään suihkutin seuraavasti: (a) paine (suihkuttimessa): 5 bar + 10 % / – 0 % (b) virtausmäärä: 1 l/min ± 5 sekuntia (c) suihku: pyöreä, läpimitta 50 ± 5 mm 200 ± 5 mm:n etäisyydellä näytekappaleesta, suuttimen läpimitta 5 ± 0,1 mm.

3.2.4.3.

Suihkutetaan vettä, kunnes vesisumua ei enää esiinny, ja merkitään aika muistiin. Annetaan veden valua kappaleesta astiaan 60 sekunnin ajan ja mitataan astiaan kertyneen veden määrä. Mitataan suihkuttimen säiliöön jääneen veden määrä. Lasketaan kerätyn veden osuus prosentteina ruiskutetun veden määrästä.

3.2.4.4.

Tehdään testi viisi kertaa ja lasketaan kerätyn veden keskimääräinen prosenttiosuus. Tarkistetaan ennen jokaista testiä, että keruuastia, suihkuttimen säiliö ja mitta-astia ovat kuivat.

3.2.5.

Tulokset

3.2.5.1.

Edellä olevan 3.2.4.4 kohdan mukaisesti lasketun keskimääräisen prosenttiosuuden on oltava vähintään 85 %.

3.2.5.2.

Jos suurin ja pienin viidessä testissä saatu kertyneen veden prosenttiosuus poikkeaa yli 5 % keskimääräisestä prosenttiosuudesta, on viiden testin sarja uusittava. Jos kertyneen veden suurin ja pienin prosenttiosuus poikkeaa toisessakin viiden testin sarjassa yli 5 % keskimääräisestä prosenttiosuudesta ja jos pienempi arvo ei täytä 3.2.5.1 kohdan vaatimusta, tyyppihyväksyntä on evättävä.

3.2.5.3.

Jos laitteen pystysuuntainen asento vaikuttaa saatuihin tuloksiin, on 3.2.4.1–3.2.4.4 kohdassa esitetty menettely uusittava asennoissa, joissa on saatu kertyneen veden suurin ja pienin prosenttiosuus. Tällöin sovelletaan 3.2.5.2 kohdan vaatimuksia. Kunkin testin tulosten esittämisessä sovelletaan 3.2.5.1 kohdan vaatimusta.

4.   Ajoneuvon tyyppihyväksyntää roiskeenestojärjestelmien osalta koskevat vaatimukset

4.1.

Luokkiin N ja O kuuluvat ajoneuvot, lukuun ottamatta asetuksen (EU) 2018/858 liitteessä I määriteltyjä maastoajoneuvoja, on rakennettava ja/tai varustettava roiskeenestojärjestelmillä siten, että tässä liitteessä vahvistetut vaatimukset täyttyvät. Alusta-ohjaamorakenteisissa ajoneuvoissa näitä vaatimuksia ei ole pakko soveltaa muihin kuin ohjaamon kohdalla oleviin pyöriin. Kun kyse on luokkien N1 ja N2 ajoneuvoista, joiden suurin sallittu kokonaismassa on enintään 7,5 tonnia, ja luokkien O1 ja O2 ajoneuvoista, voidaan tämän liitteen vaatimusten asemesta valmistajan harkinnan mukaan soveltaa liitteessä V olevassa 2 osassa ajoneuvoluokalle M1 asetettuja vaatimuksia. Ilmoituslomakkeessa on tällöin esitettävä kaikki liitteessä V olevassa 1 osassa vahvistetut pyörien roiskesuojiin liittyvät tiedot.

4.2.

Tässä liitteessä esitetyt 2 artiklan 19 kohdassa määriteltyjä roiskeenestolaitteita koskevat vaatimukset eivät ole pakollisia luokkien N, O1 ja O2 ajoneuvoille, joiden suurin sallittu kokonaismassa on enintään 7,5 tonnia, alusta-ohjaamorakenteisille ajoneuvoille, korittomille ajoneuvoille eivätkä ajoneuvoille, joiden käyttötarkoitukseen roiskeenestolaitteet eivät sovellu. Jos tällaisia laitteita kuitenkin asennetaan kyseisiin ajoneuvoihin, niiden on täytettävä tämän asetuksen vaatimukset.

4.3.

Hyväksyntätesteistä vastaavalle tutkimuslaitokselle on toimitettava ajoneuvotyyppiä edustava ajoneuvo, johon on asennettu roiskeenestojärjestelmä.

Yleiset vaatimukset

4.4.

Akselit

4.4.1.

Nostettavat akselit Jos ajoneuvoon on asennettu yksi tai useampi nostettava akseli, roiskeenestojärjestelmän on peitettävä kaikki pyörät, kun akseli lasketaan, ja pyörien kosketettava maata, kun akseli nostetaan.

4.4.2.

Itseohjautuvat akselit Tässä asetuksessa kääntyvää itseohjautuvaa akselia pidetään ja käsitellään ohjautuvilla pyörillä varustettuna akselina. Jos ajoneuvoon on asennettu itseohjautuva akseli, roiskeenestojärjestelmän on vastattava muilla kuin ohjautuvilla pyörillä varustettua akselia koskevia vaatimuksia, jos se on asennettu olkatapeille. Muussa tapauksessa sen on vastattava ohjautuvia pyöriä koskevia vaatimuksia.

4.5.

Sivupellin sijainti Renkaan ulkosyrjää (kun huomioon ei oteta mahdollista maanpinnan lähellä olevaa renkaan pullistumaa) sivuavan pituussuuntaisen tason ja sivupellin sisäreunan välinen etäisyys ”c” saa olla enintään 100 mm (lisäyksen kuvat 1 a ja 1 b).

4.6.

Ajoneuvon kunto Tarkastettaessa tämän asetuksen vaatimusten täyttymistä ajoneuvon on oltava kuormittamaton, sen pyörien on oltava suoraan eteenpäin -asennossa ja renkaissa on oltava tavanomainen paine. Puoliperävaunujen kuormapintojen on oltava vaakasuorassa ja renkaissa on oltava tavanomainen paine.

4.7.

Roiskeenestojärjestelmät

4.7.1.

Roiskeenestojärjestelmän on vastattava 4.8 tai 4.10 kohdan vaatimuksia.

4.7.2.

Korin pohjan tai kuormapinnan alaosan peitossa olevien muiden kuin ohjautuvien tai itseohjautuvien pyörien roiskeenestojärjestelmien on vastattava joko 4.8 tai 4.10 kohdan vaatimuksia taikka 4.9 kohdan vaatimuksia.

Erityiset vaatimukset

4.8.

Ohjautuvilla, itseohjautuvilla ja muilla kuin ohjautuvilla pyörillä varustettujen akselien energiaa vaimentavia roiskeenestojärjestelmiä koskevat vaatimukset

4.8.1.

Lokasuojat

4.8.1.1.

Lokasuojien on peitettävä välittömästi pyörän tai pyörien yläpuolella, edessä ja takana oleva vyöhyke seuraavalla tavalla: (a) Sekä yhden että usean akselin tapauksessa etureunan C on ulotuttava eteenpäin linjaan O–Z niin, että kulma θ (theta) on enintään 45° vaakatasosta ylöspäin. Takareunan (lisäyksen kuva 2) on ulotuttava alaspäin siten, että se on enintään 100 mm pyörän keskipisteen kautta kulkevasta vaakasuorasta viivasta ylöspäin. (b) Jos akseleita on useita, kulmaan θ liittyvä vaatimus koskee vain etummaista akselia ja takareunan korkeuteen liittyvä vaatimus vain takimmaista akselia. (c) Lokasuojan kokonaisleveyden ”q” (lisäyksen kuva 1 a) on peitettävä vähintään renkaan koko leveys ”b” ja paripyörien tapauksessa kahden renkaan koko leveys ”t”. Tässä otetaan huomioon valmistajan ilmoittamat rengas-pyöräyhdistelmän äärimitat. Mitat ”b” ja ”t” on mitattava pyörän navan korkeudelta ottamatta huomioon renkaiden syrjien merkintöjä, vahvistuskaaria, suojavanteita jne.

4.8.1.2.

Lokasuojan takaosan etupuolelle on asennettava 3.1 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukainen roiskeenestolaite. Laitteen on ulotuttava lokasuojan sisäpuolella korkeudelle, jonka määrää pyörän keskipisteen kautta kulkeva suora linja, joka muodostaa vähintään 30°:n kulman vaakatasoon nähden (lisäyksen kuva 3).

4.8.1.3.

Jos lokasuojat muodostuvat useasta osasta, asennettujen osien välissä ei saa olla ajoneuvon liikkuessa roiskeita päästäviä aukkoja. Tämän vaatimuksen katsotaan täyttyvän, jos ajoneuvon ollessa kuormitettuna tai kuormittamattomana mikä tahansa renkaan keskustasta ulospäin suuntautuva säteittäinen vesisuihku renkaan vierintäpinnan koko leveydellä ja lokasuojan peittämällä alueella osuu aina roiskeenestojärjestelmään.

4.8.2.

Sivupellit

4.8.2.1.

Yksittäisakselien tapauksessa sivupellin alareuna ei kaikkein alimpia mahdollisesti pyöristettyjä reunoja lukuun ottamatta saa sijaita seuraavassa esitettyjen mittojen ja säteiden ulkopuolella mitattuna pyörän keskipisteestä (lisäyksen kuva 2). Ilmajousitus:   a) Akselit, joihin on asennettu ohjautuvat tai itseohjautuvat pyörät: etureunasta (ajoneuvon etuosaa kohti) (kärki C) — takareunaan (ajoneuvon takaosaa kohti) (kärki A) Rv ≤ 1,5 R b) Akselit, joihin on asennettu muut kuin ohjaavat pyörät: — etureunasta (kärki C) — takareunaan (kärki A) Rv ≤ 1,25 R Mekaaninen jousitus:   a) yleinen tapaus } Rv ≤ 1,8 R b) muut kuin ohjautuvat pyörät ajoneuvoissa, joiden suurin teknisesti sallittu kokonaismassa on suurempi kuin 7,5 t }Rv ≤ 1,5 R kun R on ajoneuvoon asennetun renkaan säde ja Rv on säteenä ilmaistuna etäisyys sivupellin alareunaan.

4.8.2.2.

Kun akseleita on useita, 4.8.2.1 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia ei sovelleta alueeseen, joka on ensimmäisen ja viimeisen akselin keskipisteen kautta kulkevien poikittaisten pystytasojen välissä. Tällä alueella sivupelti voi olla suora roiskeenestojärjestelmän eheyden varmistamiseksi (lisäyksen kuva 4).

4.8.2.3.

Roiskeenestojärjestelmän (lokasuojan ja sivupellin) ylimmän ja alimman kohdan välisen etäisyyden mitattuna missä tahansa lokasuojaan nähden kohtisuorassa leikkauksessa (ks. lisäyksen kuvat 1 b ja 2) on oltava vähintään 45 mm kaikissa pisteissä pyörän taikka usean akselin tapauksessa ensimmäisen pyörän keskipisteen kautta kulkevan pystylinjan takana. Etäisyys voi asteittain pienentyä kyseisen linjan etupuolella.

4.8.2.4.

Sivupeltien tai sivupeltien ja lokasuojien muiden osien välissä ei saa olla ajoneuvon liikkuessa roiskeita päästäviä aukkoja.

4.8.2.5.

Edellä olevien 4.8.2.3 ja 4.8.2.4 kohdan vaatimuksista voidaan poiketa paikallisesti silloin, kun sivupelti koostuu erillisistä osista, jotka voivat liikkua toistensa suhteen.

4.8.2.6.

Matala-alustaisten puoliperävaunujen, joissa kytkimen etureunan etäisyys maasta voi olla 1 100 mm tai pienempi (jotka on määritelty standardin ISO 612:1978 kohdassa 6.20), vetoajoneuvot voidaan suunnitella niin, että niihin ei sovelleta 4.8.1.1 kohdan a alakohdan, 4.8.1.3 kohdan ja 4.8.2.4 kohdan vaatimuksia. Jotta roiskeenestojärjestelmä ei vaurioituisi, lokasuojien ja sivupeltien ei tarvitse peittää suoraan renkaiden yläpuolella olevaa aluetta silloin, kun vetoajoneuvoon on kiinnitetty puoliperävaunu. Näiden ajoneuvojen lokasuojien ja sivupeltien on kuitenkin täytettävä 4.8.1.1 kohdan a alakohdan, 4.8.1.3 kohdan ja 4.8.2.4 kohdan vaatimukset renkaiden etu- ja takapuolella sektorilla, jonka kulma suhteessa pyörän keskipisteen kautta kulkevaan pystylinjaan on yli 60°. Ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetut ajoneuvot on näin ollen suunniteltava niin, että ne täyttävät ensimmäisessä kappaleessa vahvistetut vaatimukset silloin, kun niitä käytetään ilman puoliperävaunua. Ensimmäisessä kappaleessa vahvistettujen vaatimusten täyttämiseksi lokasuojissa ja sivupelleissä voi olla irrotettava osa.

4.8.3.

Roiskeläpät

4.8.3.1.

Läpän leveyden on täytettävä mittaa ”q” koskeva 4.8.1.1 kohdan c alakohdan vaatimus lukuun ottamatta lokasuojien sisällä olevia läpän osia. Läpän tallaisen osan on oltava vähintään renkaan kulutuspinnan levyinen. Roiskeläpän lokasuojan alapuolella sijaitsevan osan leveyden on täytettävä ensimmäisessä kappaleessa esitetty vaatimus siten, että toleranssi kummallakin puolella on ±10 mm.

4.8.3.2.

Läpän on oltava suunnilleen pystysuorassa.

4.8.3.3.

Roiskeläpän alareuna saa olla enintään 200 mm:n korkeudella maanpinnasta (lisäyksen kuva 3). Tämä etäisyys voi takimmaisessa akselissa olla enintään 300 mm, jos sivupellin alareunan säteisetäisyys Rv ei ylitä akselilla oleville pyörille asennettujen renkaiden säteen mittoja. Roiskeläpän alareunan enimmäisetäisyys maanpinnasta voi olla 300 mm, jos valmistaja pitää sitä teknisesti tarpeellisena jousituksen ominaisuuksien vuoksi.

4.8.3.4.

Roiskeläppä saa sijaita vaakatasossa mitattuna enintään 300 mm:n etäisyydellä renkaan takimmaisesta reunasta.

4.8.3.5.

Jos usean akselin tapauksessa vierekkäisille akseleille asennettujen renkaiden välinen etäisyys ”d” on alle 250 mm, ainoastaan takimmainen pyöräpari varustetaan roiskeläpillä. Jos vierekkäisten akselien renkaiden välinen etäisyys ”d” on vähintään 250 mm, jokaisen pyörän takana on oltava roiskeläppä (lisäyksen kuva 4).

4.8.3.6.

Roiskeläppä saa taipua enintään 100 mm taaksepäin, kun 50 mm läpän alareunan yläpuolella olevaan pisteeseen kohdistetaan voima, joka on 3 N läpän leveyden 100 mm:ä kohti.

4.8.3.7.

Vaaditut vähimmäismitat täyttävän roiskeläpän koko etupuolelle on kiinnitettävä 3.1 kohdan vaatimuksia vastaava roiskeenestolaite.

4.8.3.8.

Lokasuojan takaosan alareunan ja roiskeläpän välissä ei saa olla roiskeita päästäviä aukkoja.

4.8.3.9.

Jos roiskeenestolaite vastaa 4.8.3 kohdassa roiskeläpille asetettuja vaatimuksia, lisäroiskeläppää ei vaadita.

4.9.

Itseohjautuvilla ja muilla kuin ohjautuvilla pyörillä varustettujen akselien energiaa vaimentavia roiskeenestojärjestelmiä koskevat vaatimukset (ks. 5.2 kohta).

4.9.1.

Lokasuojat

4.9.1.1.

Lokasuojien on peitettävä kokonaisuudessaan renkaan tai renkaiden yläpuolinen alue. Suojien etu- ja takareunojen on ulotuttava vähintään renkaan tai renkaiden yläreunaa sivuavalle vaakatasolle (lisäyksen kuva 5). Takareunan voi kuitenkin korvata roiskeläppä, jonka on ulotuttava lokasuojan (tai vastaavan komponentin) yläreunaan saakka.

4.9.1.2.

Lokasuojan koko takaosan sisäpuolella on oltava 3.1 kohdan vaatimuksia vastaava roiskeenestolaite.

4.9.2.

Sivupellit

4.9.2.1.

Kun kyse on yhdestä akselista tai useasta akselista, joissa vierekkäisten renkaiden väli on vähintään 250 mm, sivupeltien on peitettävä alue, joka ulottuu lokasuojan alaosasta sen yläosaan renkaan tai renkaiden yläreunan tangentin muodostamaan suoraan linjaan ja sijaitsee renkaan tai renkaiden yläreunan tangentin muodostaman pystysuoran linjan tai pyörien takana sijaitsevien lokasuojan tai roiskeläpän välissä (lisäyksen kuva 5 b) Usean akselin tapauksessa jokaisella pyörällä on oltava sivupelti.

4.9.2.2.

Sivupellin ja lokasuojan sisäosan välissä ei saa olla roiskeita päästäviä aukkoja.

4.9.2.3.

Jos roiskeläppiä ei ole asennettu jokaisen pyörän taakse (ks. 4.8.3.5 kohta), sivupellin on ulotuttava yhtenäisenä roiskeläpän ulkoreunasta etummaisella akselilla olevan renkaan etummaista pistettä sivuavalle pystytasolle (lisäyksen kuva 5 a).

4.9.2.4.

Sivupeltiin, jonka korkeuden on oltava vähintään 100 mm, on koko sen sisäreunan pituudelta kiinnitettävä 3.1 kohdan vaatimuksia vastaava energiaa vaimentava roiskeenestolaite.

4.9.3.

Läppien on ulotuttava lokasuojan alareunaan saakka ja vastattava 4.8.3.1–4.8.3.9 kohdan vaatimuksia.

4.10

Ohjautuvilla, itseohjautuvilla tai muilla kuin ohjautuvilla pyörillä varustettujen akselien ilman/veden erottavia roiskeenestolaitteita koskevat vaatimukset

4.10.1.

Lokasuojat

4.10.1.1.

Lokasuojien on vastattava 4.8.1.1 kohdan c alakohdan vaatimuksia.

4.10.1.2.

Kun kyse on yhdestä akselista tai useasta akselista, joissa vierekkäisten renkaiden väli on yli 300 mm, lokasuojien on lisäksi vastattava 4.8.1.1 kohdan a alakohdan vaatimuksia.

4.10.1.3.

Jos usean vierekkäisen akselin renkaiden väli on enintään 300 mm, niiden lokasuojien on lisäksi oltava kuvassa 7 esitetyn mallin mukaiset.

4.10.2.

Sivupellit

4.10.2.1.

Sivupeltien alareunoihin on kiinnitettävä tämän liitteen vaatimuksia vastaavat ilman/veden erottavat roiskeenestolaitteet.

4.10.2.2.

Kun kyse on yhdestä akselista tai useasta akselista, joissa vierekkäisten renkaiden väli on yli 300 mm, sivupeltiin kiinnitetyn roiskeenestolaitteen alareunan on vastattava seuraavia enimmäismittoja ja säteitä mitattuna pyörän keskipisteestä (lisäyksen kuvat 6 ja 7): a) Akselit, joihin on asennettu ohjautuvat tai itseohjautuvat pyörät: etureunasta (ajoneuvon etuosaa kohti) (kärki C on 30°) takareunaan (ajoneuvon takaosaa kohti) (kärki A on 100 mm:n päässä) Rv ≤ 1,05 R b) Akselit, joihin on asennettu muut kuin ohjautuvat pyörät: etureunasta (kärki C on 20°) takareunaan (kärki A on 100 mm:n päässä) Rv ≤ 1,00 R jossa R = ajoneuvoon asennetun renkaan säde Rv = sivupellin alareunan ja pyörän keskipisteen välinen säteisetäisyys.

4.10.2.3.

Jos usean akselin tapauksessa vierekkäisille akseleille asennettujen renkaiden välinen etäisyys on enintään 300 mm, akselien välissä olevien sivupeltien sijainnin on oltava 4.10.1.3 kohdan mukainen ja niiden on ulotuttava alaspäin korkeudelle, joka on enintään 100 mm pyörien keskipisteiden kautta kulkevan vaakasuoran linjan yläpuolella (lisäyksen kuva 7).

4.10.2.4.

Sivupellin on ulotuttava korkeudeltaan kaikissa kohdissa vähintään 45 mm pyörän keskipisteen kautta kulkevan pystysuoran linjan taakse. Etäisyys voi asteittain pienentyä kyseisen linjan etupuolella.

4.10.2.5.

Sivupelleissä tai sivupeltien ja lokasuojien välissä ei saa olla roiskeita päästäviä aukkoja.

4.10.3.

Roiskeläpät

4.10.3.1.

Roiskeläppien on oltava joko (a) 4.8.3 kohdan mukaisia (lisäyksen kuva 3) tai (b) 4.8.3.1, 4.8.3.2, 4.8.3.5, 4.8.3.8 ja 4.10.3.2 kohdan mukaisia (lisäyksen kuva 6).

4.10.3.2.

Lisäyksessä olevan 4 kohdan vaatimusten mukaiset roiskeenestolaitteet on kiinnitettävä 4.10.3.1 kohdan b alakohdan mukaisiin roiskeläppiin vähintään läppien koko reunan pituudelta.

4.10.3.2.1.

Roiskeenestolaitteen alareuna saa olla enintään 200 mm:n korkeudella maanpinnasta. Roiskeläpän alareunan enimmäisetäisyys maanpinnasta voi olla 300 mm, jos valmistaja pitää sitä teknisesti tarpeellisena jousituksen ominaisuuksien vuoksi.

4.10.3.2.2.

Roiskeenestolaitteen syvyyden on oltava vähintään 100 mm.

4.10.3.2.3.

Lukuun ottamatta roiskeläpän alaosaa, johon kuuluu roiskeenestolaite, 4.10.3.1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu roiskeläppä ei saa taipua enemmän kuin 100 mm taaksepäin, kun 50 mm läpän alareunan yläpuolella olevaan pisteeseen kohdistetaan 3 N:n suuruinen voima läpän leveyden 100 mm:ä kohti mitattuna roiskeläpän ja toiminta-asennossa olevan roiskeenestolaitteen leikkauspisteestä.

4.10.3.3.

Roiskeläppä saa sijaita vaakatasossa mitattuna enintään 200 mm:n etäisyydellä renkaan takimmaisesta reunasta.

4.11.

Kun akseleita on useita, yhden muun kuin takimmaisen akselin roiskeenestojärjestelmän ei välttämättä tarvitse peittää renkaan kulutuspinnan koko leveyttä, jos paikallisesti on mahdollista, että roiskeenestojärjestelmä ottaisi kiinni akselirakenteeseen, jousitusjärjestelmään tai alustaan.

---

(1)  Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 30 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen ilmarenkaiden hyväksyntää (EUVL L 307, 23.11.2011, s. 1).

(2)  Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 54 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat hyötyajoneuvojen ja niiden perävaunujen ilmarenkaiden hyväksyntää (EUVL L 183, 11.7.2008, s. 41).