(1)

Jäsenvaltiot ovat hyväksyneet ennennäkemättömiä toimenpiteitä hillitäkseen Maailman terveysjärjestön 11 päivänä maaliskuuta 2020 pandemiaksi julistaman covid-19:n leviämistä.

(2)

Ennennäkemättömät toimenpiteet, jotka on toteutettu vastauksena covid-19:n aiheuttamaan poikkeukselliseen tilanteeseen, johon jäsenvaltiot eivät voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet taloudelliselle toiminnalle merkittäviä häiriöitä, joista ovat osoituksena bruttokansantuotteen jyrkkä lasku ja huomattavat vaikutukset työllisyyteen, sosiaalisiin oloihin, köyhyyteen ja eriarvoisuuteen. Mainitut toimenpiteet ovat erityisesti häirinneet toimitusketjuja ja tuotantoa ja aiheuttaneet poissaoloja työpaikoilta. Lisäksi monien palvelujen tarjoaminen on käynyt hyvin vaikeaksi tai mahdottomaksi. Samaan aikaan kulutuskysyntä on vähentynyt. Monet yritykset kärsivät likviditeettivajeesta, ja niiden vakavaraisuus on vaarassa, ja samaan aikaan rahoitusmarkkinat ovat hyvin epävakaat. Joihinkin keskeisiin aloihin, kuten matkustamiseen ja matkailuun, kohdistuneet vaikutukset ovat olleet erityisen voimakkaita. Yleisesti ottaen nämä toimenpiteet ovat jo johtaneet tai johtavat monien unionin yritysten taloudellisen tilanteen vakavaan heikkenemiseen.

(3)

Covid-19:n aiheuttama kriisi on levinnyt nopeasti unionissa ja kolmansissa maissa. Kasvun ennakoidaan hidastuvan unionissa jyrkästi vuonna 2020. Uhkana on, että elpymisessä on jäsenvaltioiden välillä suuria eroja, mikä lisää kansantalouksien eriytymistä toisistaan. Jäsenvaltioiden erilaiset finanssipoliittiset mahdollisuudet tarjota taloudellista tukea siellä, missä sitä eniten tarvitaan elpymistä varten, ja jäsenvaltioiden toimenpiteiden väliset erot vaarantavat sisämarkkinat sekä sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden.

(4)

Tarvitaan kattava toimenpidekokonaisuus talouden elvyttämiseksi. Kyseinen toimenpidekokonaisuus edellyttää mittavia julkisia ja yksityisiä investointeja, jotta unioni saadaan vakaasti kestävän ja palautumista tukevan elpymisen tielle ja luodaan laadukkaita työpaikkoja, tuetaan sosiaalista osallisuutta ja korjataan covid-19-kriisin aiheuttamia välittömiä vahinkoja ja samaan aikaan tuetaan unionin vihreitä ja digitaalisia painopisteitä.

(5)

Covid-19:n aiheuttama poikkeuksellinen tilanne, johon jäsenvaltiot eivät voi vaikuttaa, edellyttää johdonmukaista ja yhtenäistä lähestymistapaa unionin tasolla. Jotta talous, työllisyys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus eivät heikentyisi lisää ja jotta voitaisiin vauhdittaa taloudellisen toiminnan kestävää ja palautumista tukevaa elpymistä, olisi otettava käyttöön poikkeuksellinen ja koordinoitu taloudellisen ja sosiaalisen tuen ohjelma jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden hengessä etenkin kriisistä erityisen paljon kärsineiden jäsenvaltioiden auttamiseksi.

(6)

Koska tämä asetus on poikkeuksellinen toimenpide, jolla vastataan väliaikaisiin mutta äärimmäisiin olosuhteisiin, sen mukaista tukea olisi myönnettävä ainoastaan, kun tarkoituksena on puuttua covid-19-kriisin kielteisiin taloudellisiin seurauksiin tai vastata välittömiin rahoitustarpeisiin covid-19-kriisin toistumisen estämiseksi.

(7)

Tällä asetuksella perustetun elpymisvälineen, jäljempänä ’elpymisväline’, mukaisen tuen painopisteinä olisi erityisesti oltava toimenpiteet, joiden tavoitteena on työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien sekä terveydenhuoltojärjestelmien palauttaminen, kestävän kasvun ja työllisyyden mahdollisuuksien elvyttäminen, jotta voidaan lujittaa jäsenvaltioiden välistä yhteenkuuluvuutta ja tukea niiden siirtymistä vihreään ja digitaaliseen talouteen, tuen antaminen covid-19-kriisin vaikutuksista kärsineille yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, sekä tuki sellaiseen toimintaan tehtäville investoinneille, joka on välttämätöntä unionin kestävän kasvun vahvistamiseksi, mukaan lukien suorat sijoitukset yrityksiin, toimenpiteet covid-19-kriisiin liittyvää tutkimusta ja innovointia varten, unionin tason valmiuksien kehittämistä varten tulevan kriisivalmiuden parantamiseksi, sitä varten, että ylläpidettäisiin pyrkimyksiä varmistaa oikeudenmukainen siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen, sekä maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen liittyvä tuki, jolla autetaan maaseutualueita puuttumaan covid-19-kriisin vaikutuksiin.

(8)

Jotta voitaisiin varmistaa kestävä ja palautumista tukeva elpyminen kaikkialla unionissa ja helpottaa taloudellisen tuen täytäntöönpanoa, tarkoituksena on käyttää vakiintuneita mekanismeja, joissa rahoitus ohjataan monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvien unionin ohjelmien kautta. Näiden ohjelmien mukaista tukea on määrä antaa tukena, jota ei makseta takaisin, lainoina ja talousarviotakauksia koskevien varausten tekemisenä. Rahoitusvarojen jakamisessa olisi otettava huomioon se, missä määrin kyseisillä ohjelmilla voidaan edistää elpymisvälineen tavoitteiden saavuttamista. Elpymisvälineestä kyseisiin ohjelmiin ohjattujen varojen käytössä olisi noudatettava tiukasti elpymisvälineen tavoitteita, jotka liittyvät covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseen.

(9)

Kun otetaan huomioon rahoitettavien toimenpiteiden luonne, yksi osa elpymisvälineen mukaisesti käytettävissä olevista määristä olisi käytettävä lainoihin jäsenvaltioille, kun taas toinen osa määristä olisi katsottava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (1), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 21 artiklan 5 kohtaa sovellettaessa ulkoisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi ja käytettävä tukeen, jota ei makseta takaisin, tai rahoitusvälineiden kautta myönnettävään tukeen taikka unionin talousarviotakauksia ja niihin liittyviä menoja koskevien varausten tekemiseen. Tätä varten ja osana tämän asetuksen mukaisia tarpeellisia toimenpiteitä on aiheellista sallia varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan kattaa se, että osa Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom (2) kumoamisesta annetussa neuvoston päätöksessä, jäljempänä ’omia varoja koskeva päätös’, säädetyllä poikkeuksellisella ja väliaikaisella valtuutuksella saaduista varoista sidotaan, tämän asetuksen toimiessa perussäädöksenä.

(10)

Varainhoitoasetuksen 12 artiklan 4 kohdan c alakohtaa ja 14 artiklan 3 kohtaa sovelletaan ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen osalta tämän asetuksen mukaisesti käyttöön asetettuihin maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin, mutta kun otetaan huomioon erityyppisille tuille asetetut määräajat, näistä ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista johtuvia maksusitoumusmäärärahoja ei pitäisi siirtää ilman eri toimenpiteitä yli tukien päättymisajankohdan, lukuun ottamatta maksusitoumusmäärärahoja, jotka tarvitaan elpymisvälineessä säädettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoon liittyvää teknistä ja hallinnollista apua varten.

(11)

Sellaista tukea varten tarkoitetut maksusitoumusmäärärahat, jota ei makseta takaisin, olisi asetettava käyttöön ilman eri toimenpiteitä niiden hyväksyttyyn määrään asti. Likviditeettiä olisi hallinnoitava tehokkaasti siten, että varoja kerätään vain silloin, kun oikeudelliset sitoumukset on täytettävä vastaavilla maksumäärärahoilla.

(12)

Koska on tärkeää, että määrät käytetään elpymisvälineen täytäntöönpanon ensimmäisinä vuosina, on aiheellista arvioida elpymisvälineen täytäntöönpanon edistymistä ja tämän asetuksen mukaisesti kohdennetun tuen käyttöä. Komission olisi laadittava tätä varten kertomus viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2022.

(13)

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimuksen (3), jäljempänä ’erosopimus’, 135 artiklan 2 kohdassa määrätään, että sellaisia päätökseen 2014/335/EU, Euratom tehtäviä muutoksia, jotka hyväksytään erosopimuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan siltä osin kuin muutokset vaikuttavat Yhdistyneen kuningaskunnan taloudellisiin velvoitteisiin. Tämän asetuksen mukainen tuki ja sitä vastaava unionin omien varojen enimmäismäärän korotus vaikuttaisivat Yhdistyneen kuningaskunnan taloudellisiin velvoitteisiin. Erosopimuksen 143 artiklan 1 kohdassa rajoitetaan Yhdistyneen kuningaskunnan vastuuta niin, että sen osuus unionin ehdollisista rahoitusvastuista rajoittuu niihin unionin ehdollisiin rahoitusvastuisiin, jotka johtuvat unionin ennen erosopimuksen voimaantuloa toteuttamista rahoitustoimista. Kaikki tämän asetuksen mukaisesta tuesta mahdollisesti aiheutuvat unionin ehdolliset rahoitusvastuut syntyisivät erosopimuksen voimaantulopäivän jälkeen. Sen vuoksi tätä asetusta ei pitäisi soveltaa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa,