1.   Tätä asetusta sovelletaan siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa, joissa jäsenvaltion tuomioistuin kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti pyytää

2.   Pyyntöä ei voida esittää sellaisten todisteiden saamiseksi, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi jo aloitetussa tai aiotussa oikeudenkäynnissä.

1.   Tuomioistuimen, jossa oikeudenkäynti on aloitettu tai aiotaan aloittaa, jäljempänä ’pyynnön esittänyt tuomioistuin’, on todisteiden vastaanottamiseksi toimitettava 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu pyyntö suoraan toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle tuomioistuimelle, jäljempänä ’pyynnön vastaanottanut tuomioistuin’.

2.   Kunkin jäsenvaltion on laadittava luettelo tuomioistuimista, joilla on toimivalta ottaa vastaan todisteita tämän asetuksen mukaisesti. Luettelossa on ilmoitettava myös kyseisten tuomioistuinten alueellinen ja tarvittaessa erityinen toimivalta.

1.   Kunkin jäsenvaltion on nimettävä keskusviranomainen, jonka tehtävänä on

2.   Liittovaltiomuotoiset jäsenvaltiot, jäsenvaltiot, joissa on useita oikeusjärjestelmiä ja jäsenvaltiot, joissa on alueellisia itsehallintoyksiköitä, voivat nimetä useamman keskusviranomaisen.

3.   Kunkin jäsenvaltion on myös nimettävä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu keskusviranomainen taikka yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen vastaamaan 19 artiklan nojalla esitettyjä pyyntöjä koskevien päätösten tekemisestä.

1.   Pyynnöt on esitettävä liitteessä I olevaa A-lomaketta tai tarvittaessa L-lomaketta käyttäen. Kunkin pyynnön on sisällettävä seuraavat tiedot:

2.   Pyyntö ja kaikki pyyntöön liitetyt asiakirjat voidaan toimittaa ilman oikeaksi todistamista tai muuta vastaavaa muodollisuutta koskevan vaatimuksen noudattamista.

3.   Niistä asiakirjoista, joita pyynnön esittänyt tuomioistuin katsoo tarpeelliseksi liittää pyynnön oheen sen täyttämiseksi, on toimitettava myös käännös kielelle, jolla pyyntö on laadittu.

1.   Tämän asetuksen nojalla esitetyt pyynnöt ja ilmoitukset on toimitettava suojatun ja luotettavan hajautetun tietojärjestelmän välityksellä kunnioittaen samalla asianmukaisesti perusoikeuksia ja -vapauksia. Kyseisen hajautetun tietojärjestelmän on perustuttava yhteentoimivaan ratkaisuun kuten e-CODEX.

2.   Asetuksessa (EU) N:o 910/2014 vahvistettuja yleisiä oikeudellisia puitteita hyväksyttyjen luottamuspalvelujen käytölle sovelletaan hajautetun tietojärjestelmän välityksellä toimitettuihin pyyntöihin ja ilmoituksiin.

3.   Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa pyynnöissä tai ilmoituksissa on oltava tai on leima tai käsin kirjoitettu allekirjoitus, niiden sijasta voidaan käyttää asetuksessa (EU) N:o 910/2014 määriteltyä hyväksyttyä sähköistä leimaa tai hyväksyttyä sähköistä allekirjoitusta.

4.   Jos toimittaminen 1 kohdan mukaisesti ei ole mahdollista hajautetun tietojärjestelmän häiriön tai asianomaisten todisteiden luonteen tai poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, toimittaminen on tehtävä nopeimmalla ja tarkoituksenmukaisimmalla vaihtoehtoisella tavalla ottaen huomioon tarve varmistaa luotettavuus ja turvallisuus.

1.   Pyynnön vastaanottaneen toimivaltaisen tuomioistuimen on seitsemän päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta lähetettävä vastaanottotodistus liitteessä I olevaa B-lomaketta käyttäen. Jos pyyntö ei vastaa 6 ja 7 artiklassa säädettyjä vaatimuksia, pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen on tehtävä vastaanottotodistukseen tätä koskeva huomautus.

2.   Jos pyynnön vastaanottaneella tuomioistuimella ei ole toimivaltaa täyttää liitteessä I olevaa A-lomaketta käyttäen esitettyä ja 6 artiklassa säädetyt vaatimukset täyttävää pyyntöä, kyseisen tuomioistuimen on toimitettava pyyntö edelleen jäsenvaltionsa toimivaltaiselle tuomioistuimelle ja ilmoitettava asiasta pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle liitteessä I olevaa C-lomaketta käyttäen.

1.   Jos pyyntöä ei voida täyttää sen vuoksi, että se ei sisällä kaikkia 5 artiklassa tarkoitettuja tarvittavia tietoja, pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen on ilmoitettava asiasta pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle liitteessä I olevaa D-lomaketta käyttäen viipymättä ja viimeistään 30 päivän kuluessa pyynnön saapumisesta ja kehotettava pyynnön esittänyttä tuomioistuinta toimittamaan puuttuvat tiedot, yksilöiden puuttuvat tiedot mahdollisimman tarkasti.

2.   Jos pyyntöä ei voida täyttää sen vuoksi, että on pyydetty asettamaan vakuus tai suorittamaan ennakkomaksu 22 artiklan 3 kohdan mukaisesti, pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen on liitteessä I olevaa D-lomaketta käyttäen ilmoitettava asiasta pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle viipymättä ja viimeistään 30 päivän kuluessa pyynnön saapumisesta sekä ilmoitettava pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle siitä, millä tavalla vakuus on asetettava tai ennakkomaksu suoritettava. Pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen on liitteessä I olevaa E-lomaketta käyttäen ilmoitettava vakuuden tai ennakkomaksun vastaanottamisesta viipymättä ja viimeistään kymmenen päivän kuluessa siitä, kun vakuus tai ennakkomaksu on otettu vastaan.

1.   Jos pyynnön vastaanottanut tuomioistuin on 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti merkinnyt vastaanottotodistukseen, että pyyntö ei täytä 6 ja 7 artiklassa säädettyjä vaatimuksia, tai jos se on 10 artiklan mukaisesti ilmoittanut pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle, ettei pyyntöä voida täyttää, koska se ei sisällä kaikkia 5 artiklassa tarkoitettuja tarvittavia tietoja, 12 artiklassa säädetty määräaika alkaa ajankohdasta, jona pyynnön vastaanottanut tuomioistuin on saanut asianmukaisesti täydennetyn pyynnön.

2.   Jos pyynnön vastaanottanut tuomioistuin on pyytänyt vakuuden asettamista tai ennakkomaksun suorittamista 22 artiklan 3 kohdan mukaisesti, 12 artiklassa säädetty määräaika alkaa ajankohdasta, jona vakuus on asetettu tai ennakkomaksu suoritettu.

1.   Pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen on täytettävä pyyntö viipymättä ja viimeistään 90 päivän kuluessa pyynnön saapumisesta.

2.   Pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen on täytettävä pyyntö kansallista lainsäädäntöään noudattaen.

3.   Pyynnön esittänyt tuomioistuin voi liitteessä I olevaa A-lomaketta käyttäen pyytää, että pyyntö täytetään noudattaen sen kansallisen lainsäädännön mukaista erityistä menettelyä. Pyynnön vastaanottanut tuomioistuin täyttää pyynnön erityisen menettelyn mukaisesti, jollei se ole ristiriidassa sen kansallisen lainsäädännön kanssa tai jollei se voi tehdä sitä merkittävien käytännön vaikeuksien vuoksi. Jos pyynnön vastaanottanut tuomioistuin ei jostain kyseisestä syystä johtuen noudata pyyntöä erityisen menettelyn käyttämisestä, sen on ilmoitettava asiasta pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle liitteessä I olevaa H-lomaketta käyttäen.

4.   Pyynnön esittänyt tuomioistuin voi pyytää pyynnön vastaanottanutta tuomioistuinta käyttämään todisteiden vastaanottamisessa erityistä viestintätekniikkaa, erityisesti videoneuvottelua tai teleneuvottelua.

Pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen on käytettävä ensimmäisen alakohdan mukaisesti erityistä viestintätekniikkaa, jollei se ole ristiriidassa sen kansallisen lainsäädännön kanssa tai jollei pyynnön vastaanottanut tuomioistuin ole kykenemätön tekemään sitä merkittävien käytännön vaikeuksien vuoksi.

Jos pyynnön vastaanottanut tuomioistuin ei jostain kyseisestä syystä johtuen käytä erityistä viestintätekniikkaa, sen on ilmoitettava asiasta pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle liitteessä I olevaa H-lomaketta käyttäen.

Jos pyynnön esittäneellä tai vastaanottaneella tuomioistuimella ei ole käytettävissään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua viestintätekniikkaa, kyseiset tuomioistuimet voivat keskinäisestä sopimuksesta ottaa tällaisen viestintätekniikan käyttöön.

1.   Asianosaisilla ja heidän mahdollisilla edustajillaan on oikeus olla läsnä, kun todisteita otetaan vastaan pyynnön vastaanottaneessa tuomioistuimessa, jos tästä on säädetty pyynnön esittäneen tuomioistuimen jäsenvaltion lainsäädännössä.

2.   Pyynnön esittäneen tuomioistuimen on ilmoitettava pyynnössään liitteessä I olevaa A-lomaketta käyttäen pyynnön vastaanottaneelle tuomioistuimelle, että asianosaiset ja heidän mahdolliset edustajansa ovat läsnä ja tarvittaessa, että heidän osallistumistaan todisteiden vastaanottamiseen edellytetään. Tämä tieto voidaan antaa myös muuna sopivana ajankohtana.

3.   Jos asianosaisten ja heidän mahdollisten edustajiensa edellytetään osallistuvan todisteiden vastaanottamiseen, pyynnön vastaanottanut tuomioistuin määrittää 12 artiklan mukaisesti edellytykset, joiden vallitessa he voivat osallistua.

4.   Pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen on liitteessä I olevaa I -lomaketta käyttäen ilmoitettava asianosaisille ja heidän mahdollisille edustajilleen todisteiden vastaanottamisen aika ja paikka sekä tarvittaessa edellytykset, joiden vallitessa he voivat osallistua todisteiden vastaanottamiseen.

5.   Edellä oleva 1–4 kohta ei rajoita pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen mahdollisuutta pyytää asianosaisia ja heidän mahdollisia edustajiaan olemaan läsnä todisteita vastaanotettaessa tai osallistumaan todisteiden vastaanottamiseen, jos tästä on säädetty sen jäsenvaltion lainsäädännössä.

1.   Pyynnön esittäneen tuomioistuimen edustajilla on oikeus olla läsnä, kun todisteita otetaan vastaan pyynnön vastaanottaneessa tuomioistuimessa, jos tämä on pyynnön esittäneen tuomioistuimen jäsenvaltion lainsäädännön mukaista.

2.   Tätä artiklaa sovellettaessa edustajan käsite sisältää pyynnön esittäneen tuomioistuimen kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti nimeämän lainkäyttöhenkilöstön. Pyynnön esittänyt tuomioistuin voi nimetä myös jonkin muun henkilön, kuten asiantuntijan, kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

3.   Pyynnön esittäneen tuomioistuimen on pyynnössään ilmoitettava liitteessä I olevaa A-lomaketta käyttäen pyynnön vastaanottaneelle tuomioistuimelle, että sen edustajat ovat läsnä ja tarvittaessa, että heidän osallistumistaan todisteiden vastaanottamisessa edellytetään. Tämä tieto voidaan antaa myös muuna sopivana ajankohtana.

4.   Jos pyynnön esittäneen tuomioistuimen edustajien edellytetään osallistuvan todisteiden vastaanottamiseen, pyynnön vastaanottanut tuomioistuin määrittää 12 artiklan mukaisesti edellytykset, joiden vallitessa he voivat osallistua.

5.   Pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen on liitteessä I olevaa I-lomaketta käyttäen ilmoitettava pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle todisteiden vastaanottamisen aika ja paikka, sekä tarvittaessa edellytykset, joiden vallitessa edustajat voivat osallistua todisteiden vastaanottamiseen.

1.   Henkilön kuulemista koskevaa pyyntöä ei täytetä, jos asianomainen henkilö vetoaa oikeuteensa kieltäytyä todistamasta tai jos hän on todistamiskiellossa

2.   Pyyntö voidaan jättää 1 kohdassa mainittujen perusteiden lisäksi täyttämättä ainoastaan, jos yksi tai useampi seuraavista perusteista soveltuu:

3.   Pyynnön vastaanottanut tuomioistuin ei voi kieltäytyä pyynnön täyttämisestä yksinomaan sillä perusteella, että sen kansallisen lainsäädännön mukaan kyseisen jäsenvaltion toisella tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta kyseisessä asiassa tai sillä perusteella, että kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä ei sallittaisi kyseisen asian käsittelyä.

4.   Jos pyynnön täyttämisestä kieltäydytään jollakin 2 kohdassa mainitulla perusteella, pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen on ilmoitettava asiasta pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle liitteessä I olevaa K-lomaketta käyttäen 60 päivän kuluessa siitä, kun se sai pyynnön.

1.   Jos tuomioistuin pyytää todisteiden välitöntä vastaanottamista toisessa jäsenvaltiossa, sen on esitettävä pyyntö kyseisen jäsenvaltion keskusviranomaiselle tai toimivaltaiselle viranomaiselle käyttäen liitteessä I olevaa L-lomaketta.

2.   Välitön todisteiden vastaanottaminen on mahdollista vain, jos se voidaan suorittaa vapaaehtoiselta pohjalta pakkokeinoja käyttämättä.

Jos välitön todisteiden vastaanottaminen edellyttää henkilön kuulemista, pyynnön esittäneen tuomioistuimen on ilmoitettava kyseiselle henkilölle, että todisteiden vastaanottaminen tapahtuu vapaaehtoiselta pohjalta.

3.   Välittömän todisteiden vastaanottamisen suorittaa pyynnön esittäneen tuomioistuimen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti nimetty lainkäyttöhenkilöstöön kuuluva tai jokin muu henkilö, kuten asiantuntija.

4.   Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion keskusviranomaisen tai toimivaltaisen viranomaisen on 30 päivän kuluessa välitöntä todisteiden vastaanottamista koskevan pyynnön saamisesta ilmoitettava liitteessä I olevaa M-lomaketta käyttäen pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle, onko pyyntö hyväksytty, ja tarvittaessa ilmoitettava pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle ne edellytykset, joilla välitön todisteiden vastaanottaminen sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan suoritetaan.

Keskusviranomainen tai toimivaltainen viranomainen voi osoittaa jäsenvaltionsa tuomioistuimen osallistumaan välittömään todisteiden vastaanottamiseen varmistaakseen, että tätä artiklaa sovelletaan asianmukaisesti ja että välittömälle todisteiden vastaanottamiselle asetettuja edellytyksiä noudatetaan.

5.   Jos pyynnön esittänyt tuomioistuin ei ole saanut 30 päivän kuluessa välitöntä todisteiden vastaanottamista koskevan pyynnön vastaanottotodistuksesta tietoa siitä, onko pyyntö hyväksytty, se voi lähettää muistutuksen pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion keskusviranomaiselle tai toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos pyynnön esittänyt tuomioistuin ei saa vastausta 15 päivän kuluessa muistutuksen vastaanottotodistuksesta, välitöntä todisteiden vastaanottamista koskeva pyyntö katsotaan hyväksytyksi. Poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa keskusviranomainen tai toimivaltainen viranomainen ei ole pystynyt reagoimaan pyyntöön muistutusta seuranneen määräajan kuluessa, perusteita todisteiden välittömästä vastaanottamisesta kieltäytymiselle voidaan edelleen poikkeuksellisesti esittää koska tahansa vielä kyseisen määräajan umpeutumisen jälkeen aina siihen saakka, kunnes välitön todisteiden vastaanottaminen tosiasiassa tapahtuu.

6.   Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion keskusviranomainen tai toimivaltainen viranomainen voi osoittaa jäsenvaltionsa tuomioistuimen antamaan käytännön apua todisteiden välittömässä vastaanottamisessa.

7.   Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion keskusviranomainen tai toimivaltainen viranomainen voi evätä välitöntä todisteiden vastaanottamista koskevan pyynnön vain, jos

8.   Pyynnön esittäneen tuomioistuimen on suoritettava välitön todisteiden vastaanottaminen jäsenvaltionsa lainsäädännön mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan mukaisesti asetettujen edellytysten soveltamista.

1.   Jos todisteet on määrä vastaanottaa kuulemalla toisessa jäsenvaltiossa olevaa henkilöä ja tuomioistuin pyytää todisteiden välitöntä vastaanottamista 19 artiklan mukaisesti, kyseinen tuomioistuin ottaa todisteet vastaan videoneuvottelua tai muuta etäviestintätekniikkaa käyttäen, edellyttäen että tällainen tekniikka on tuomioistuimen käytettävissä ja tuomioistuin katsoo, että tällaisen tekniikan käyttö on asianmukaista kyseisen asian olosuhteissa.

2.   Todisteiden välitöntä vastaanottamista videoneuvottelua tai muuta etäviestintätekniikkaa käyttäen koskeva pyyntö on esitettävä liitteessä I olevaa N-lomaketta käyttäen. Pyynnön esittänyt tuomioistuin ja pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion keskusviranomainen tai toimivaltainen viranomainen tai tuomioistuin, joka on osoitettu antamaan käytännön apua todisteiden välittömässä vastaanottamisessa, sopivat käytännön järjestelyistä kuulemista varten.

Pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle on pyynnöstä annettava apua tulkin löytämisessä tarvittaessa.

1.   Todisteiden vastaanottamista koskevan pyynnön täyttäminen 12 artiklan mukaisesti ei saa johtaa maksujen tai kulujen korvaamista koskeviin vaatimuksiin.

2.   Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen pyynnön vastaanottanut tuomioistuin voi pyytää maksujen tai kulujen korvaamista. Jos pyynnön vastaanottanut tuomioistuin sitä pyytää, pyynnön esittäneen tuomioistuimen on viipymättä huolehdittava seuraavien kulujen korvaamisesta:

Asianosaisten velvollisuuteen vastata tällaisista palkkioista tai kuluista sovelletaan pyynnön esittäneen tuomioistuimen jäsenvaltion lainsäädäntöä.

3.   Jos pyyntö koskee asiantuntijan lausuntoa, pyynnön vastaanottanut tuomioistuin voi, ennen kuin se täyttää todisteiden vastaanottamista koskevan pyynnön, pyytää pyynnön esittänyttä tuomioistuinta asettamaan riittävän vakuuden tai suorittamaan riittävän ennakkomaksun asiantuntijan lausunnon ennakoitujen kulujen korvaamiseksi. Missään muussa tapauksessa ei vakuuden asettamista tai ennakkomaksun suorittamista voida asettaa todisteiden vastaanottamista koskevan pyynnön täyttämisen ehdoksi.

Asianosaisten on asetettava vakuus tai suoritettava ennakkomaksu, jos pyynnön esittäneen tuomioistuimen jäsenvaltion lainsäädännössä niin säädetään.

1.   Komissio laatii 29 artiklan 3 kohdan mukaisesti käsikirjan, joka sisältää jäsenvaltioiden 31 artiklan mukaisesti toimittamat tiedot ja voimassa olevat sopimukset tai järjestelyt sekä saattaa sen säännöllisesti ajan tasalle. Se asettaa käsikirjan saataville sähköisessä muodossa erityisesti siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston kautta ja Euroopan oikeusportaalissa.

2.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 24 artiklan mukaisesti liitteen I muuttamiseksi siinä olevien lomakkeiden päivittämiseksi tai teknisten muutosten tekemiseksi kyseisiin lomakkeisiin.

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 22 päivästä joulukuuta 2020 viiden vuoden ajaksi 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevan 23 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

1.   Komissio hyväksyy hajautetun tietojärjestelmän perustamisesta täytäntöönpanosäädöksiä, joilla se määrittelee

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään viimeistään 23 päivänä maaliskuuta 2022 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

1.   Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

1.   Komissio vastaa sellaisen viitesovelluksen luomisesta, ylläpidosta ja tulevasta kehittämisestä, jota jäsenvaltiot voivat päättää käyttää taustajärjestelmänään kansallisen tietojärjestelmän sijaan. Viitesovelluksen luominen, ylläpito ja tuleva kehittäminen rahoitetaan unionin yleisestä talousarviosta.

2.   Komissio tarjoaa yhteyspisteitä varten tarvittavien ohjelmistokomponenttien maksuttoman käyttöönoton, ylläpidon ja tuen.

1.   Kukin jäsenvaltio vastaa sellaisten yhteyspisteidensä asentamis-, toiminta- ja ylläpitokustannuksista, joilla kansalliset tietojärjestelmät yhdistetään toisiinsa hajautetun tietojärjestelmän yhteydessä.

2.   Kukin jäsenvaltio vastaa kustannuksista, jotka aiheutuvat sen kansallisten tietojärjestelmien perustamisesta ja mukauttamisesta yhteentoimiviksi yhteyspisteiden kanssa, ja vastaa kyseisten järjestelmien hallinnointi-, toiminta- ja ylläpitokustannuksista.

3.   Edellä olevat 1 ja 2 kohta eivät rajoita jäsenvaltioiden mahdollisuutta hakea avustuksia unionin rahoitusohjelmista kyseisissä kohdissa tarkoitettujen toimien tukemiseksi.

1.   Tällä asetuksella on sen soveltamisalalla etusija suhteessa määräyksiin, jotka sisältyvät jäsenvaltioiden tekemiin kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin tai järjestelyihin, erityisesti riita-asioiden oikeudenkäyntiä koskevaan, 1 päivänä maaliskuuta 1954 tehtyyn Haagin yleissopimukseen ja todisteiden vastaanottamista ulkomailla siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa koskevaan, 18 päivänä maaliskuuta 1970 tehtyyn Haagin yleissopimukseen, sikäli kuin on kyse mainittujen sopimusten tai järjestelyjen osapuolina olevien jäsenvaltioiden välisistä suhteista.

2.   Tällä asetuksella ei estetä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai tekemästä sopimuksia tai järjestelyjä, joiden tavoitteena on helpottaa edelleen todisteiden vastaanottamista, edellyttäen että kyseiset sopimukset tai järjestelyt ovat yhteensopivia tämän asetuksen kanssa.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle

1.   Tämän asetuksen nojalla suoritettava henkilötietojen käsittely, mukaan lukien toimivaltaisten viranomaisten välinen henkilötietojen vaihto tai siirto, on toteutettava asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti.

Toimivaltaisten viranomaisten välinen tietojen vaihto tai siirto unionin tasolla on toteutettava asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti.

Henkilötiedot, joilla ei ole merkitystä tietyn tapauksen käsittelyn kannalta, on poistettava välittömästi.

2.   Kansallisen lainsäädännön mukaisesti toimivaltaista viranomaista tai toimivaltaisia viranomaisia pidetään tämän asetuksen nojalla suoritetun henkilötietojen käsittelyn osalta rekisterinpitäjinä asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti.

3.   Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, pyynnön vastaanottanut tuomioistuin saa käyttää tämän asetuksen nojalla lähetettyjä tietoja ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten ne on lähetetty.

4.   Pyynnön vastaanottaneiden tuomioistuinten on varmistettava, että tällaiset tiedot säilyvät luottamuksellisina kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

5.   Edellä olevat 3 ja 4 kohta eivät vaikuta kansallisiin lainsäädäntöihin, joiden perusteella niillä henkilöillä, joita tiedot koskevat, on oikeus saada tietoja tämän asetuksen nojalla lähetetyn tiedon käytöstä.

6.   Tällä asetuksella ei rajoiteta direktiivin 2002/58/EY soveltamista.

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle seuraavat tiedot:

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista myöhemmistä muutoksista 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin.

3.   Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle niiden muiden viranomaisten tiedot, joilla on toimivalta vastaanottaa todisteita siviili- tai kauppaoikeudellisia asioita koskevia oikeudenkäyntejä varten. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle myöhemmistä muutoksista kyseisiin tietoihin.

4.   Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa komissiolle, jos ne voivat ottaa hajautetun tietojärjestelmän käyttöön aiemmin kuin tässä asetuksessa edellytetään. Komissio asettaa tällaiset tiedot saataville sähköisesti erityisesti Euroopan oikeusportaalin välityksellä.

1.   Komissio laatii viimeistään 2 päivänä heinäkuuta 2023 yksityiskohtaisen ohjelman tämän asetuksen tuotosten, tulosten ja vaikutusten seurantaa varten.

2.   Seurantaohjelmassa täsmennetään, mitä toimia komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat tämän asetuksen tuotosten, tulosten ja vaikutusten seuraamiseksi. Siinä vahvistetaan, milloin 3 kohdassa tarkoitetut tiedot on kerättävä ensimmäisen kerran, jonka on oltava viimeistään 2 päivänä heinäkuuta 2026, ja miten usein sen jälkeen kyseiset tiedot on kerättävä.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle seuraavat, seurantaa varten tarvittavat tiedot, jos ne ovat saatavilla:

4.   Viitesovelluksella ja kansallisella taustajärjestelmällä, jos se on tällaisella ohjelmalla varustettu, on kerättävä ohjelman avulla 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot ja toimitettava ne komissiolle säännöllisesti.

1.   Komissio arvioi tätä asetusta viimeistään viisi vuotta 35 artiklan 3 kohdan mukaisesta 7 artiklan soveltamispäivästä ja esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksen tärkeimmistä havainnoistaan ja liittää siihen tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen laatimiseen tarvittavat tiedot.

1.   Kumotaan asetus (EY) N:o 1206/2001 tämän asetuksen soveltamispäivästä lukuun ottamatta asetuksen (EY) N:o 1206/2001 6 artiklaa, joka kumotaan tämän asetuksen 35 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta 7 artiklan soveltamispäivästä.

2.   Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

1.   Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2022.

2.   Sen 31 artiklan 3 kohtaa sovelletaan 23 päivästä maaliskuuta 2022.

3.   Sen 7 artiklaa sovelletaan sen kuukauden ensimmäisestä päivästä, joka seuraa, kun on kulunut kolme vuotta 25 artiklassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten voimaantulopäivästä.