22.6.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 198/13 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2020/852,
annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020,
kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan tavoitteena on toteuttaa sisämarkkinat, joilla pyritään Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat muun muassa tasapainoinen talouskasvu sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen. |
(2) |
Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi 25 päivänä syyskuuta 2015 uuden maailmanlaajuisen kestävän kehityksen kehyksen eli kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030, jäljempänä ’Agenda 2030 -toimintaohjelma’. Agenda 2030 -toimintaohjelman keskiössä ovat kestävän kehityksen tavoitteet, jotka käsittävät kestävyyden kolme ulottuvuutta: talouden, yhteiskunnan ja ympäristön. Marraskuun 22 päivänä 2016 annetussa komission tiedonannossa seuraavista toimista Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi kestävän kehityksen tavoitteet kytketään unionin toimintakehykseen sen varmistamiseksi, että kestävän kehityksen tavoitteet sisällytetään jo lähtökohtaisesti kaikkiin unionin toimiin ja poliittisiin aloitteisiin sekä unionissa että maailmanlaajuisesti. Neuvosto vahvisti 20 päivänä kesäkuuta 2017 antamissaan päätelmissä, että unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet panemaan Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöön täysipainoisella, johdonmukaisella, kattavalla, yhdennetyllä ja tehokkaalla tavalla tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Komissio julkaisi 11 päivänä joulukuuta 2019 tiedonantonsa ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”. |
(3) |
Unioni hyväksyi 5 päivänä lokakuuta 2016 (3) ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen, jäljempänä ’Pariisin sopimus’. Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta entistä tehokkaammin muun muassa varmistamalla, että rahoitusvirrat tukevat vähän kasvihuonekaasupäästöjä tuottavaa ja ilmastokestävää kehitystä. Eurooppa-neuvosto antoi tähän liittyen 12 päivänä joulukuuta 2019 päätelmät ilmastonmuutoksesta. Tämä huomioon ottaen tämä asetus on tärkeä askel ilmastoneutraalin unionin saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. |
(4) |
Kestävyys ja siirtyminen turvalliseen, ilmastoneutraaliin, ilmastokestävään ja entistä resurssitehokkaampaan talouteen ja kiertotalouteen ovat keskeisiä tekijöitä unionin talouden pitkän aikavälin kilpailukyvyn varmistamisessa. Kestävyys on jo pitkään ollut unionihankkeen ytimessä, ja sen yhteiskunnalliset ja ympäristölliset ulottuvuudet heijastuvat Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa. |
(5) |
Komissio antoi joulukuussa 2016 korkean tason asiantuntijaryhmän tehtäväksi laatia kestävää rahoitusta koskeva kattava ja kokonaisvaltainen unionin strategia. Tammikuun 31 päivänä 2018 julkaistussa korkean tason asiantuntijaryhmän raportissa kehotetaan luomaan unionin tasolla teknisesti luotettava luokitusjärjestelmä, jolla selkeytetään, mitä toimintoja pidetään ”vihreinä” tai ”kestävinä”, aloittaen ilmastonmuutoksen hillinnästä. |
(6) |
Komissio julkaisi 8 päivänä maaliskuuta 2018 kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelmansa, jossa esitetään kestävää rahoitusta koskeva kunnianhimoinen ja kattava strategia. Yksi kyseisessä toimintasuunnitelmassa asetetuista tavoitteista on ohjata pääomavirtoja kestäviin sijoituksiin kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi. Tärkein ja kiireellisin toimintasuunnitelmassa kaavailluista toimista on perustaa kestävien toimintojen yhtenäinen luokitusjärjestelmä. Toimintasuunnitelmassa tunnustetaan, että pääomavirtojen ohjaaminen kestävämpiin toimintoihin edellyttää kokonaisvaltaista yhteisymmärrystä toimintojen ja sijoitusten ympäristökestävyydestä. Ensimmäisenä toimena selkeät ohjeet toiminnoista, joita pidetään ympäristötavoitteita edistävinä, helpottaisivat tietojen antamista sijoittajille siitä, millä sijoituksilla rahoitetaan ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja. Myöhemmässä vaiheessa voitaisiin laatia lisäohjeita toiminnoista, jotka edistävät muita kestävyystavoitteita, yhteiskunnalliset tavoitteet mukaan luettuina. |
(7) |
Koska maailmanlaajuiset ympäristöhaasteet ovat luonteeltaan systeemisiä, ympäristökestävyyteen tarvitaan systeemistä ja tulevaisuuteen suuntautuvaa lähestymistapaa, jossa vastataan kasvaviin kielteisiin suuntauksiin, kuten ilmastonmuutokseen, biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen, luonnonvarojen maailmanlaajuiseen liikakulutukseen, ruoan niukkuuteen, otsonikatoon, valtamerten happamoitumiseen, makean veden järjestelmien huonontumiseen ja maankäyttöjärjestelmien muutokseen sekä uusien uhkien ilmaantumiseen, kuten vaaralliset kemikaalit ja niiden yhteisvaikutukset. |
(8) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1386/2013/EU (4) kehotetaan lisäämään yksityisen sektorin rahoitusta ympäristö- ja ilmastokustannuksiin erityisesti ottamalla käyttöön kannustimia ja menetelmiä, joilla innostetaan yrityksiä mittaamaan liiketoimintansa ympäristökustannuksia ja ympäristöpalvelujen käytöstä saamiaan voittoja. |
(9) |
Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen unionissa edellyttää pääomavirtojen ohjaamista kestäviin sijoituksiin. Kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää hyödyntää sisämarkkinoiden koko potentiaali. Tässä yhteydessä on ratkaisevan tärkeää poistaa esteet pääoman tehokkaalta liikkumiselta kestäviin sijoituksiin sisämarkkinoilla ja estää uusien esteiden syntyminen. |
(10) |
Haasteen laajuudesta ja toimien toteuttamatta jättämiseen tai viivästymiseen liittyvistä kustannuksista johtuen rahoitusjärjestelmää olisi asteittain muutettava siten, että se tukee kestävästi toimivaa taloutta. Tätä varten on tarpeen valtavirtaistaa kestävä rahoitus ja ottaa huomioon rahoitustuotteiden ja -palvelujen kestävyysvaikutus. |
(11) |
Asettamalla saataville rahoitustuotteita, jotka edistävät ympäristön kannalta kestävien tavoitteiden saavuttamista, voidaan tehokkaasti ohjata yksityisiä sijoituksia kestäviin toimintoihin. Vaatimuksilla, jotka koskevat rahoitustuotteiden tai yritysjoukkovelkakirjalainojen markkinoimista ympäristön kannalta kestävinä sijoituksina, myös sellaisilla jäsenvaltioiden ja unionin asettamilla vaatimuksilla, jotka antavat finanssimarkkinatoimijoille ja liikkeeseenlaskijoille mahdollisuuden käyttää kansallisia merkkejä, pyritään lujittamaan sijoittajien luottamusta ja tietoisuutta kyseisten rahoitustuotteiden tai yritysjoukkovelkakirjalainojen ympäristövaikutuksesta, luomaan näkyvyyttä ja tuomaan esiin ”viherpesuun” liittyviä ongelmia. Tämän asetuksen yhteydessä viherpesulla tarkoitetaan käytäntöä, jossa saadaan epäoikeudenmukaista kilpailuetua markkinoimalla rahoitustuotetta ympäristöystävällisenä tuotteena, vaikka tosiasiassa perusluonteiset ympäristövaatimukset eivät täyty. Nykyään joissakin jäsenvaltioissa on käytössä merkintäjärjestelmiä. Kyseiset olemassa olevat järjestelmät perustuvat erilaisiin ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmiin. Kun otetaan huomioon Pariisin sopimuksen mukaiset ja unionin tasolla tehdyt poliittiset sitoumukset, on todennäköistä, että yhä useammat jäsenvaltiot ottavat käyttöön merkintäjärjestelmiä tai asettavat finanssimarkkinatoimijoille tai liikkeeseenlaskijoille muita vaatimuksia, jotka koskevat rahoitustuotteiden tai yritysjoukkovelkakirjalainojen markkinoimista ympäristön kannalta kestävinä. Tällöin jäsenvaltiot käyttäisivät omia kansallisia luokitusjärjestelmiään sen määrittämiseen, mitä sijoituksia pidetään kestävinä. Jos kyseisissä kansallisissa merkintäjärjestelmissä tai vaatimuksissa sovelletaan erilaisia kriteereitä sen määrittämiseksi, millaisia taloudellisia toimintoja pidetään ympäristön kannalta kestävinä, sijoittajat olisivat haluttomia tekemään sijoituksia yli rajojen, koska eri sijoitusmahdollisuuksia on vaikea verrata keskenään. Taloudellisten toimijoiden, jotka haluavat houkutella sijoituksia eri puolilta unionia, olisi lisäksi täytettävä erilaiset kriteerit eri jäsenvaltioissa, jotta niiden toimintoja pidetään ympäristön kannalta kestävinä. Sen vuoksi yhdenmukaisten kriteerien puuttuminen lisäisi talouden toimijoiden kustannuksia ja merkittävästi estäisi pääsyn rajat ylittäville kestävien sijoitusten pääomamarkkinoille. |
(12) |
Kriteerit, joilla määritetään, pidetäänkö jotakin taloudellista toimintaa ympäristön kannalta kestävänä, olisi yhdenmukaistettava unionin tasolla, jotta voidaan poistaa sisämarkkinoiden toimintaa haittaavat esteet varojen hankkimiselta kestävyyteen liittyviin hankkeisiin ja ehkäistä esteiden syntyminen tällaisille hankkeille tulevaisuudessa. Tällaisen yhdenmukaistamisen ansiosta talouden toimijoiden olisi helpompi hankkia rahoitusta yli rajojen ympäristön kannalta kestäviin toimintoihinsa, koska niiden taloudellisia toimintoja voidaan verrata yhdenmukaisilla kriteereillä, joiden perusteella ne voidaan valita perustana oleviksi omaisuuseriksi ympäristön kannalta kestäviin sijoituksiin. Tällainen yhdenmukaistaminen helpottaisi näin ollen rajat ylittävää kestävää sijoittamista unionissa. |
(13) |
Jos finanssimarkkinatoimijat eivät anna sijoittajille mitään selityksiä siitä, miten toiminnoilla, joihin nämä sijoittavat, edistetään ympäristötavoitteita, tai jos finanssimarkkinatoimijat käyttävät eri konsepteja selittäessään, mitä ”ympäristön kannalta kestävä” taloudellinen toiminta on, sijoittajien on suhteettoman raskasta arvioida ja verrata erilaisia rahoitustuotteita keskenään. Tällaisten käytäntöjen vuoksi sijoittajien on todettu olevan haluttomia sijoittamaan ympäristön kannalta kestäviin rahoitustuotteisiin. Lisäksi sijoittajien luottamuksen puute vaikuttaa hyvin haitallisesti kestävien sijoitusten markkinoihin. On myös osoitettu, että kansalliset säännöt ja markkinaperusteiset aloitteet, joihin on ryhdytty kyseisen ongelman ratkaisemiseksi kansallisten rajojen sisäpuolella, hajottavat sisämarkkinoita. Jos finanssimarkkinatoimijat antavat tiedot siitä, miten ja missä määrin rahoitustuotteiden, joita asetetaan saataville ympäristön kannalta kestävinä, sijoitukset kohdistuvat toimintoihin, jotka täyttävät tämän asetuksen mukaiset ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevat kriteerit, ja jos finanssimarkkinatoimijat käyttävät tällaisessa tietojen antamisessa koko unionissa yhteisiä kriteerejä, se auttaisi sijoittajia vertailemaan sijoitusmahdollisuuksia yli rajojen ja kannustaisi sijoitusten kohteena olevia yrityksiä tekemään liiketoimintamalleistaan ympäristön kannalta kestävämpiä. Lisäksi sijoittajat sijoittaisivat ympäristön kannalta kestäviin rahoitustuotteisiin suuremmalla luottamuksella koko unionissa, mikä parantaisi sisämarkkinoiden toimintaa. |
(14) |
Jotta voidaan puuttua sisämarkkinoiden toimintaa nykyään haittaaviin esteisiin ja estää uusien tällaisten esteiden syntyminen tulevaisuudessa, jäsenvaltiot ja unioni olisi velvoitettava käyttämään yhteistä ympäristön kannalta kestävän sijoituksen käsitettä, kun ne asettavat finanssimarkkinatoimijoille tai liikkeeseenlaskijoille ympäristön kannalta kestävinä markkinoituja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia merkintävaatimuksia kansallisella ja unionin tasolla. Jotta vältettäisiin markkinoiden pirstoutuminen ja kuluttajien ja sijoittajien etuihin kohdistuvat haitat, jotka johtuvat keskenään erilaisista ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen käsitteistä, kansallisten vaatimusten, joita finanssimarkkinatoimijoiden tai liikkeeseenlaskijoiden on noudatettava voidakseen markkinoida rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja ympäristön kannalta kestävinä, olisi perustuttava ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskeviin yhdenmukaisiin kriteereihin. Tällaisiin finanssimarkkinatoimijoihin ja liikkeeseenlaskijoihin sisältyvät finanssimarkkinatoimijat, jotka asettavat saataville ympäristön kannalta kestäviä rahoitustuotteita, ja finanssialan ulkopuoliset yritykset, jotka laskevat liikkeeseen ympäristön kannalta kestäviä yritysjoukkovelkakirjalainoja. |
(15) |
Kriteerien vahvistaminen ympäristön kannalta kestäville taloudellisille toiminnoille voi kannustaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuulumattomia taloudellisia toimijoita julkaisemaan ja antamaan tietoja harjoittamistaan ympäristön kannalta kestävistä taloudellisista toiminnoista vapaaehtoisesti verkkosivustoillaan. Kyseisten tietojen avulla finanssimarkkinatoimijat ja muut asiaankuuluvat rahoitusmarkkinoiden toimijat voivat helpommin yksilöidä taloudelliset toimijat, jotka harjoittavat ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja, ja lisäksi kyseiset talouden toimijat voivat helpommin hankkia rahoitusta ympäristön kannalta kestäviin toimintoihinsa. |
(16) |
Unionin tasoisella ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen luokituksella olisi mahdollistettava se, että kehitetään kestävää rahoitusta tukevia unionin tulevia politiikkoja, mihin sisältyvät ympäristön kannalta kestäviä rahoitustuotteita koskevat unionin laajuiset standardit ja lopulta sellaisten merkkien käyttöönotto, joilla tunnustetaan virallisesti näiden standardien noudattaminen koko unionissa. Se voisi myös muodostaa perustan muille taloudellisille ja sääntelytoimenpiteille. Yhdenmukaisia oikeudellisia vaatimuksia, joiden mukaisesti määritellään sijoitusten ympäristökestävyyden astetta ja jotka perustuvat ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskeviin yhdenmukaisiin kriteereihin, tarvitaan vertailuperustana unionin tulevaa lainsäädäntöä varten, jonka tavoitteena on helpottaa sijoitusten siirtämistä kohti ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja. |
(17) |
Unionin pyrkimyksissä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteita sellaiset toimintavaihtoehdot kuin Euroopan strategisten investointien rahaston luominen ovat olleet tehokas keino edistää yksityisten varojen ohjaamista kestäviin sijoituksiin julkisten menojen ohella. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/1017 (5) asetetaan tavoitteeksi, että ilmastoinvestointien osuus rahoituksesta, joka myönnetään Euroopan strategisten investointien rahastosta infrastruktuuri- ja innovointihankkeisiin, on 40 prosenttia. Yhteisillä kriteereillä, joilla arvioidaan, pidetäänkö taloudellisia toimintoja kestävinä, mukaan lukien niiden vaikutukset ympäristöön, voitaisiin tukea samanlaisia tulevia unionin aloitteita, joilla saadaan liikkeelle ilmastoon liittyviin tai muihin ympäristötavoitteisiin tähtääviä sijoituksia. |
(18) |
Jotta vältettäisiin sijoittajien etujen vahingoittaminen, rahastonhoitajien ja institutionaalisten sijoittajien, jotka asettavat saataville rahoitustuotteita, olisi annettava tiedot siitä, miten ja missä määrin ne käyttävät ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevia kriteerejä niiden sijoitusten ympäristökestävyyden määrittämisessä. Annettavien tietojen perusteella sijoittajien olisi voitava ymmärtää rahoitustuotteen perustana olevien ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin kohdistuvien sijoitusten osuus prosentteina kaikista kyseisen rahoitustuotteen perustana olevista sijoituksista ja näin ollen sijoittajien olisi voitava ymmärtää sijoituksen ympäristökestävyyden aste. Jos rahoitustuotteen perustana olevat sijoitukset kohdistuvat taloudellisiin toimintoihin, jotka edistävät jotakin ympäristötavoitetta, annettavissa tiedoissa olisi täsmennettävä se ympäristötavoite tai ne ympäristötavoitteet, joita rahoitustuotteen perustana oleva sijoitus edistää, sekä se, miten ja missä määrin rahoitustuotteen perustana olevilla sijoituksilla rahoitetaan ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja, ja niiden olisi sisällettävä yksityiskohtaiset tiedot mahdollistavien toimintojen ja siirtymätoimintojen osuuksista. Komission olisi täsmennettävä, mitkä tiedot on annettava tältä osin. Kyseisten tietojen avulla kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava helposti seurata kyseisen tiedonantovelvollisuuden noudattamista ja varmistaa tällaisen velvollisuuden noudattaminen sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jos finanssimarkkinatoimijat eivät ota huomioon ympäristön kannalta kestäviä sijoituksia koskevia kriteerejä, niiden olisi annettava asiasta lausunto. Tiedonantovelvollisuuden kiertämisen välttämiseksi kyseistä velvollisuutta olisi sovellettava myös silloin, kun rahoitustuotteita markkinoidaan ympäristöominaisuuksia edistävinä, mukaan lukien rahoitustuotteet, joiden tavoitteena on ympäristönsuojelu laajassa merkityksessä. |
(19) |
Tässä asetuksessa säädetyt tiedonantovelvollisuudet täydentävät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/2088 (6) säädettyjä sääntöjä kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta. Jotta voidaan lisätä avoimuutta ja tarjota finanssimarkkinatoimijoiden taholta lopullisille sijoittajille sellaisten sijoitusten osuuteen, joilla rahoitetaan ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja, liittyvä objektiivinen vertailukohta, tällä asetuksella täydennetään asetuksessa (EU) 2019/2088 säädettyjä sääntöjä, jotka koskevat avoimuutta ennen sopimuksen tekemistä annettavissa tiedoissa ja määräaikaiskatsauksissa. Asetuksen (EU) 2019/2088 määritelmän mukaiseen ”kestävään sijoitukseen” sisältyy taloudellisiin toimintoihin kohdistuvia sijoituksia, jotka edistävät ympäristötavoitetta, joihin olisi kuuluttava muun muassa sijoitukset ”ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin” tässä asetuksessa tarkoitetulla tavalla. Lisäksi asetuksen (EU) 2019/2088 mukaan sijoitus on kestävä sijoitus vain, jos ei se aiheuta merkittävää haittaa yhdellekään kyseisessä asetuksessa säädetyistä ympäristötavoitteista tai yhteiskunnallisista tavoitteista. |
(20) |
Kestävyyteen liittyvien tietojen antamisen luotettavuuden, johdonmukaisuuden ja vertailtavuuden varmistamiseksi rahoituspalvelusektorilla tähän asetukseen perustuvassa tietojen antamisessa olisi käytettävä mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia kestävyysindikaattoreita, kuten kestävästä rahoituksesta 29 päivänä toukokuuta 2018 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa (7) ehdotetaan. Tässä yhteydessä teknisten arviointikriteerien olisi mahdollisuuksien mukaan perustuttava asetuksessa (EU) 2019/2088 tarkoitettuihin kestävyysindikaattoreihin. |
(21) |
Niiden yritysten, joilta ei vaadita tietojen antamista tämän asetuksen nojalla, toteuttamien taloudellisten toimintojen osalta saattaa ilmetä poikkeustapauksia, joissa finanssimarkkinatoimijat eivät voi kohtuudella saada asiankuuluvia tietoja määrittääkseen luotettavasti yhtenevyyden tämän asetuksen nojalla vahvistettuihin teknisiin arviointikriteereihin nähden. Tällaisissa poikkeustapauksissa ja ainoastaan sellaisten taloudellisten toimintojen osalta, joista ei ole voitu saada täydellisiä, luotettavia ja oikea-aikaisia tietoja, finanssimarkkinatoimijoiden olisi voitava tehdä täydentäviä arviointeja ja arvioita muista lähteistä saatujen tietojen perusteella. Tällaisissa arvioinneissa ja arvioissa olisi korvattava vain suppeita ja tiettyjä osia tarvittavista tietoelementeistä ja tuotettava varovainen tulos. Jotta voidaan varmistaa, että sijoittajille annettavat tiedot ovat selkeitä eivätkä ne ole harhaanjohtavia, finanssimarkkinatoimijoiden olisi selitettävä selkeästi perusteet johtopäätöksilleen sekä syyt, joiden vuoksi niiden on tehtävä tällaisia täydentäviä arviointeja ja arvioita, jotta lopullisille sijoittajille voidaan antaa tietoja. |
(22) |
Komissio suosittelee 20 päivänä kesäkuuta 2019 antamassaan tiedonannossa ”Muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevat suuntaviivat: Ilmastoon liittyvien tietojen raportointia koskeva täydennysosa”, että tietyt suuret yritykset raportoitavat tietyistä ilmastoon liittyvistä keskeisistä tulosindikaattoreista, jotka perustuvat tällä asetuksella vahvistettuun kehykseen. Erityisesti tiedot sellaisten suurten finanssialan ulkopuolisten yritysten liikevaihdosta, pääomamenoista (CapEx) tai toimintamenoista (OpEx), jotka liittyvät ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin, sekä suurille rahoitusyrityksille räätälöidyistä keskeisistä tulosindikaattoreista ovat hyödyllisiä sijoittajille, jotka ovat kiinnostuneita yrityksistä, joiden tuotteet ja palvelut edistävät merkittävästi jotakin tässä asetuksessa asetetuista ympäristötavoitteista. Sen vuoksi on aiheellista vaatia, että tällaiset suuret yritykset julkistavat vuosittain tällaiset keskeiset tulosindikaattorit, ja määritellä kyseinen vaatimus delegoiduissa säädöksissä erityisesti suurten rahoitusyhtiöiden osalta. Vaikka tällaisen vaatimuksen ulottaminen pienempiin yrityksiin olisi suhteettoman työlästä, ne voivat vapaaehtoisesti päättää julkaista tällaiset tiedot. |
(23) |
Tietyn taloudellisen toiminnan ympäristökestävyyden määrittämiseksi olisi vahvistettava tyhjentävä luettelo ympäristötavoitteista. Tämän asetuksen olisi katettava seuraavat kuusi ympäristötavoitetta: ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. |
(24) |
Taloudellisen toiminnan, joka edistää ilmastonmuutoksen hillintää koskevaa ympäristötavoitetta, olisi edistettävä merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjen vakauttamista välttämällä niitä tai vähentämällä niitä taikka tehostamalla kasvihuonekaasujen poistumia. Taloudellisen toiminnan olisi oltava yhteneväinen Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin lämpötilatavoitteen kanssa. Kyseistä ympäristötavoitetta olisi tulkittava asiaankuuluvan unionin oikeuden mukaisesti, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/31/EY (8). |
(25) |
Taloudellisella toiminnalla, jolla edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaa ympäristötavoitetta, olisi autettava merkittävästi vähentämään tai estämään nykyisen ilmaston tai odotettavissa olevan tulevan ilmaston haitallista vaikutusta tai riskejä tällaisesta haitallisesta vaikutuksesta joko itse kyseiseen toimintaan tai ihmisiin, luontoon tai omaisuuteen. Kyseistä ympäristötavoitetta olisi tulkittava asiaankuuluvan unionin oikeuden ja katastrofiriskien vähentämistä koskevan Sendain kehyksen 2015–2030 mukaisesti. |
(26) |
Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua koskevaa ympäristötavoitetta olisi tulkittava asiaankuuluvan unionin oikeuden mukaisesti, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013 (9) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2000/60/EY (10), 2006/7/EY (11), 2006/118/EY (12), 2008/56/EY (13) ja 2008/105/EY (14), neuvoston direktiivit 91/271/ETY (15), 91/676/ETY (16) ja 98/83/EY (17) ja komission päätös (EU) 2017/848 (18) sekä komission tiedonannot 18 päivältä heinäkuuta 2007”Veden niukkuuden ja kuivuuden asettamiin haasteisiin vastaaminen Euroopan unionissa”, 14 päivältä marraskuuta 2012”Suunnitelma Euroopan vesivarojen turvaamiseksi” ja 11 päivältä maaliskuuta 2019”Euroopan unionin strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin”. |
(27) |
Kiertotalouteen siirtymistä koskevaa ympäristötavoitetta olisi tulkittava kiertotalouden, jätteiden ja kemikaalien alaa koskevan asiaankuuluvan unionin oikeuden mukaisesti, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EY) N:o 1013/2006 (19), (EY) N:o 1907/2006 (20) ja (EU) 2019/1021 (21) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 94/62/EY (22), 2000/53/EY (23), 2006/66/EY (24), 2008/98/EY (25), 2010/75/EU (26), 2011/65/EU (27), 2012/19/EU (28), (EU) 2019/883 (29) ja (EU) 2019/904 (30), neuvoston direktiivi 1999/31/EY (31), komission asetus (EU) N:o 1357/2014 (32) ja komission päätökset 2000/532/EY (33) ja 2014/955/EU (34) sekä komission tiedonannot 2 päivältä joulukuuta 2015”Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma” ja 16 päivältä tammikuuta 2018”EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa”. |
(28) |
Taloudellisella toiminnalla voidaan edistää merkittävästi kiertotalouteen siirtymistä koskevaa ympäristötavoitetta monilla tavoilla. Sillä voidaan esimerkiksi lisätä tuotteiden kestävyyttä, korjattavuutta, päivitettävyyttä ja uudelleenkäyttömahdollisuuksia, tai vähentää resurssien käyttöä suunnittelun ja materiaalien valinnan avulla, helpottamalla käyttötarkoituksen muuttamista ja purkamista rakennuksissa ja rakennusalalla, erityisesti rakennusmateriaalien käytön vähentämiseksi ja niiden uudelleenkäytön edistämiseksi. Sillä voidaan myös edistää merkittävästi kiertotalouteen siirtymistä koskevaa ympäristötavoitetta kehittämällä ”tuote palveluna” -liiketoimintamalleja ja kiertotalouden mukaisia arvoketjuja, jotta tuotteiden, osien ja materiaalien hyödyllisyys ja arvo voidaan säilyttää korkeimmalla tasollaan mahdollisimman kauan. Vaarallisten aineiden pitoisuuksien mahdollisen vähennyksen materiaaleissa ja tuotteissa koko elinkaaren ajan, myös korvaamalla ne turvallisemmilla vaihtoehdoilla, olisi oltava vähintään unionin oikeuden mukaista. Taloudellisella toiminnalla voidaan myös edistää merkittävästi kiertotalouteen siirtymistä koskevaa ympäristötavoitetta vähentämällä ruokahävikkiä ruoan tuotannossa, jalostuksessa, valmistuksessa tai jakelussa. |
(29) |
Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevaa ympäristötavoitetta olisi tulkittava asiaankuuluvan unionin oikeuden mukaisesti, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2000/60/EY, 2004/35/EY (35), 2004/107/EY (36), 2006/118/EY, 2008/50/EY (37), 2008/105/EY, 2010/75/EU, (EU) 2016/802 (38) ja (EU) 2016/2284 (39). |
(30) |
Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevaa ympäristötavoitetta olisi tulkittava asiaankuuluvan unionin oikeuden mukaisesti, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 995/2010 (40), (EU) N:o 511/2014 (41) ja (EU) N:o 1143/2014 (42), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY (43), neuvoston asetus (EY) N:o 338/97 (44), neuvoston direktiivit 91/676/ETY ja 92/43/ETY (45) sekä komission tiedonannot 21 päivältä toukokuuta 2003”Metsälainsäädännön soveltamisen valvonta, metsähallinto ja puukauppa (FLEGT)”, 3 päivältä toukokuuta 2011”Luonnonpääoma elämämme turvaajana: luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020” ja 6 päivältä toukokuuta 2013”Vihreä infrastruktuuri (GI) – Euroopan luonnonpääoman parantaminen”, 26 päivältä helmikuuta 2016”EU:n toimintasuunnitelma luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjumiseksi” ja 23 päivältä heinäkuuta 2019”EU:n toimien tehostaminen maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi”. |
(31) |
Taloudellisella toiminnalla voidaan edistää merkittävästi biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevaa ympäristötavoitetta monilla tavoilla, muun muassa suojelemalla, säilyttämällä tai ennallistamalla biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä ja siten parantamalla ekosysteemipalveluja. Tällaiset palvelut ryhmitellään neljään luokkaan, jotka ovat tuotantopalvelut, kuten ruoan ja veden tuotanto; säätelypalvelut, kuten ilmaston ja tautien säätely; tukipalvelut, kuten ravinnekierrot ja hapen tuotanto; ja kulttuuripalvelut, kuten henkisten ja virkistykseen liittyvien hyötyjen tarjoaminen. |
(32) |
Tätä asetusta sovellettaessa käsite ”metsien kestävä hoito ja käyttö” olisi tulkittava ottaen huomioon metsiä ja metsämaata koskevat käytännöt ja käyttötavat, jotka edistävät biologisen monimuotoisuuden parantamista tai ekosysteemien heikentymisen, metsäkadon ja luontotyyppien vähenemisen pysäyttämistä tai ehkäisemistä, ottaen huomioon metsien ja metsämaan hoitaminen ja käyttö sellaisella tavalla ja tehokkuudella, että ne säilyttävät biologisen monimuotoisuutensa, tuottavuutensa, uusiutumiskykynsä, elinvoimansa ja kykynsä täyttää nyt ja tulevaisuudessa asiaankuuluvat ekologiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset tehtävänsä paikallisella, kansallisella ja maailmanlaajuisella tasolla aiheuttamatta haittaa muille ekosysteemeille, kuten 16–17 päivänä kesäkuuta 1993 Helsingissä pidetyn toisen Euroopan metsiensuojelua käsittelevän ministerikonferenssin päätöslauselmassa H1 ”Euroopan metsien kestävän hoidon ja käytön yleisperiaatteet” on esitetty, ja ottaen huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 995/2010 ja (EU) 2018/841 (46) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (47) sekä 20 päivänä syyskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Uusi EU:n metsästrategia: metsien ja metsäalan puolesta”. |
(33) |
Tässä asetuksessa käsitettä ”energiatehokkuus” käytetään laajassa merkityksessä, ja se olisi tulkittava ottaen huomioon asiaankuuluva unionin oikeus, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1369 (48) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2012/27/EU (49) ja (EU) 2018/844 (50) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY (51) nojalla hyväksytyt täytäntöönpanotoimenpiteet. |
(34) |
Kutakin ympäristötavoitetta varten olisi vahvistettava yhdenmukaiset kriteerit sen määrittämiseksi, edistävätkö taloudelliset toiminnot merkittävästi kyseistä tavoitetta. Yhtenä yhdenmukaisten kriteerien osatekijöistä pitäisi olla se, ettei aiheuteta merkittävää haittaa millekään tässä asetuksessa vahvistetuista ympäristötavoitteista. Tällä voidaan välttää se, että sijoituksia pidettäisiin ympäristön kannalta kestävinä tilanteissa, joissa kyseisistä sijoituksista hyötyvät taloudelliset toiminnat aiheuttavat ympäristölle haittaa, joka on suurempi kuin niiden ympäristötavoitetta edistävä vaikutus. Tällaisissa kriteereissä olisi otettava huomioon kyseisen taloudellisen toiminnan tuottamien tuotteiden ja palvelujen elinkaari kyseisen taloudellisen toiminnan ympäristövaikutusten lisäksi, mukaan lukien ottaen huomioon todisteet olemassa olevista elinkaariarvioinneista, erityisesti ottamalla huomioon niiden tuotanto, käyttö ja käyttöiän loppu. |
(35) |
Vähimmäistason suojatoimien noudattamisen täytyisi olla yksi edellytys sille, että taloudellisia toimintoja pidetään ympäristön kannalta kestävinä, kun palautetaan mieleen Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen sitoumus noudattaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteita, joilla tuetaan kestävää ja osallistavaa kasvua, ja tunnustetaan kansainväliset vähimmäistason ihmisoikeudet, ihmisoikeusnormit, työntekijöiden oikeudet ja työelämän normit. Sen vuoksi taloudellisia toimintoja olisi pidettävä ympäristön kannalta kestävinä vain, jos ne toteutetaan noudattaen OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille ja YK:n ohjaavia periaatteita, jotka koskevat yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia, mukaan lukien Kansainvälisen työjärjestön, jäljempänä ’ILO’, työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista antamaa julistusta, kahdeksaa keskeistä ILO:n yleissopimusta ja kansainvälistä ihmisoikeusasiakirjaa. Keskeisissä ILO:n yleissopimuksissa määritellään ihmisoikeudet ja työntekijöiden oikeudet, joita yritysten olisi kunnioitettava. Monet näistä kansainvälisistä normeista vahvistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, erityisesti orjuuden ja pakkotyön kielto sekä syrjimättömyysperiaate. Kyseiset vähimmäistason suojatoimet eivät rajoita ympäristöä, terveyttä, turvallisuutta ja yhteiskunnallista kestävyyttä koskevien tiukempien unionin oikeuden vaatimusten soveltamista tarvittaessa. Yritysten olisi kyseisiä vähimmäistason suojatoimia noudattaessaan noudatettava asetuksessa (EU) 2019/2088 tarkoitettua ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, ottaen huomioon tämän asetuksen nojalla annetut tekniset sääntelystandardit, joissa tätä periaatetta täsmennetään. |
(36) |
Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2019/2088 välillä, tällä asetuksella olisi muutettava asetusta (EU) 2019/2088 siten, että valtuutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) N:o 1093/2010 (52), (EU) N:o 1094/2010 (53) ja (EU) N:o 1095/2010 (54) perustetut Euroopan valvontaviranomaiset, jäljempänä yhdessä ’Euroopan valvontaviranomaiset’, laatimaan yhdessä tekniset sääntelystandardit, joissa täsmennetään tarkemmin tietojen esitystapaa ja sisältöä suhteessa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteeseen. Kyseisten teknisten sääntelystandardien olisi oltava johdonmukaisia asetuksessa (EU) 2019/2088 tarkoitettujen sisällön, menetelmien ja haitallisiin vaikutuksiin liittyvien kestävyysindikaattoreiden esitystavan kanssa. Niiden olisi oltava johdonmukaisia myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistettujen periaatteiden, monikansallisille yrityksille annettujen OECD:n toimintaohjeiden, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, mukaan lukien ILO:n työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista antaman julistuksen, kahdeksan keskeisen ILO:n yleissopimuksen ja kansainvälisen ihmisoikeusasiakirjan kanssa. |
(37) |
Asetusta (EU) 2019/2088 olisi muutettava lisäksi Euroopan valvontaviranomaisten valtuuttamiseksi laatimaan yhteiskomiteassa teknisten sääntelystandardien luonnoksia, jotka täydentävät ympäristö ominaisuuksia edistävien ja ympäristön kannalta kestävien sijoitusten avoimuussääntöjä ennen sopimuksentekoa annettavissa tiedoissa ja määräaikaiskatsauksissa. |
(38) |
Kun otetaan huomioon erityiset tekniset yksityiskohdat, jotka tarvitaan taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksen arvioimiseen, sekä tieteen ja teknologian nopeasti muuttuva luonne, ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevia kriteerejä olisi mukautettava säännöllisesti vastaamaan tällaisia muutoksia. Jotta kriteerit olisivat tieteellisen näytön sekä asiantuntijoiden ja asiaan kuuluvien sidosryhmien kannanottojen perusteella ajantasaisia, ”merkittävää edistämistä” ja ”merkittävää haittaa” koskevia edellytyksiä olisi täsmennettävä tarkemmin erilaisten taloudellisten toimintojen osalta ja päivitettävä säännöllisesti. Tätä varten komission olisi vahvistettava tarkat ja kalibroidut tekniset arviointikriteerit erilaisille taloudellisille toiminnoille useita sidosryhmiä edustavan kestävän rahoituksen foorumin antaman teknisen työpanoksen perusteella. |
(39) |
Joillakin taloudellisilla toiminnoilla on kielteinen ympäristövaikutus ja tällaisen kielteisen vaikutuksen vähentäminen voi edistää merkittävästi yhtä tai useampaa ympäristötavoitetta. Kyseisille taloudellisille toiminnoille on aiheellista vahvistaa tekniset arviointikriteerit, joissa edellytetään ympäristötehokkuuden merkittävää parantamista verrattuna muun muassa toimialan keskiarvoon, mutta joissa samalla vältetään ympäristön kannalta haitalliset lukkiutumat, mukaan lukien hiili-intensiiviset lukkiutumat, rahoitetun taloudellisen toiminnan taloudellisen elinkaaren aikana. Kyseisissä kriteereissä olisi otettava huomioon myös tietyn taloudellisen toiminnan aiheuttamat pitkän aikavälin vaikutukset. |
(40) |
Taloudellista toimintaa ei olisi pidettävä ympäristön kannalta kestävänä, jos se aiheuttaa ympäristölle enemmän haittaa kuin hyötyä. Teknisissä arviointikriteereissä olisi määritettävä vähimmäisvaatimukset, joita tarvitaan sen välttämiseksi, että muille tavoitteille aiheutuisi merkittävää haittaa, myös hyödyntämällä mitä tahansa unionin oikeuden nojalla vahvistettuja vähimmäisvaatimuksia. Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä arviointikriteerejä komission olisi varmistettava, että kyseiset kriteerit perustuvat saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön, että niitä kehitetään ottaen huomioon elinkaarinäkökohdat, mukaan lukien olemassa olevat elinkaariarvioinnit, ja että niitä päivitetään säännöllisesti. Jos riskiä ei voida määrittää tieteellisessä arvioinnissa riittävän varmasti, olisi sovellettava ennalta varautumisen periaatetta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan mukaisesti. |
(41) |
Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä arviointikriteerejä ilmastonmuutoksen hillintää koskevaa ympäristötavoitetta varten komission olisi otettava huomioon tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdan mukainen käynnissä oleva ja tarvittava siirtyminen kohti ilmastoneutraalia taloutta ja kannustettava tällaiseen siirtymiseen. Siirtyminen edellyttää ilmastoneutraalin energian käytön ja jo nyt vähähiilisiin taloudellisiin toimintoihin ja aloihin tehtävien sijoitusten lisäämisen lisäksi kasvihuonekaasupäästöjen huomattavaa vähentämistä muissa taloudellisissa toiminnoissa ja aloilla, joilla ei ole teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vähähiilisiä vaihtoehtoja. Kyseisten taloudellisten siirtymätoimintojen olisi pidettävä edistävän merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää, jos niiden kasvihuonekaasupäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin alalla tai toimialalla keskimäärin, jos ne eivät haittaa vähähiilisten vaihtoehtojen kehittämistä ja käyttöönottoa eivätkä aiheuta lukkiutumista omaisuuseriin, jotka eivät sovi yhteen ilmastoneutraaliuden tavoitteen kanssa, kun otetaan huomioon kyseisten omaisuuserien taloudellinen elinkaari. Kyseisten taloudellisten siirtymätoimintojen teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava, että kyseisillä siirtymätoiminnoilla päästään uskottavasti kohti ilmastoneutraaliutta, ja niitä olisi mukautettava vastaavasti säännöllisin väliajoin. |
(42) |
Taloudellista toimintaa olisi pidettävä yhtä tai useampaa tässä asetuksessa vahvistettua ympäristötavoitetta merkittävästi edistävänä, kun se mahdollistaa suoraan sen, että muilla toiminnoilla edistetään merkittävästi yhtä tai useampaa kyseisistä tavoitteista. Tällaisten mahdollistavien toimintojen ei pitäisi aiheuttaa lukkiutumista omaisuuseriin, jotka heikentävät pitkän aikavälin ympäristötavoitteita, kun otetaan huomioon kyseisten omaisuuserien taloudellinen elinkaari, ja niillä olisi oltava merkittävä myönteinen ympäristövaikutus elinkaarinäkökohtien perusteella. |
(43) |
Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä arviointikriteerejä komission olisi otettava huomioon asiaankuuluva unionin oikeus, mukaan luettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EY) N:o 1221/2009 (55) ja (EY) N:o 66/2010 (56) sekä komission suositus 2013/179/EU (57) ja komission 16 päivänä heinäkuuta 2018 antama tiedonanto ”Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat”. Jottei syntyisi tarpeettomia epäjohdonmukaisuuksia suhteessa taloudellisten toimintojen luokituksiin, jotka ovat jo olemassa muita tarkoituksia varten, komission olisi otettava huomioon myös ympäristöliiketoimintaa koskevat tilastoluokitukset eli ympäristönsuojelutoimien ja -menojen tilastoluokitus (CEPA) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 538/2014 (58) säädetty luonnonvarojen hallintatoimintojen luokitus (CReMA). Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä arviointikriteerejä komission olisi otettava huomioon muun muassa komission ja Euroopan ympäristökeskuksen kehittämät olemassa olevat ympäristöindikaattorit ja raportointikehykset sekä olemassa olevat kansainväliset standardit, kuten OECD:n kehittämät standardit. |
(44) |
Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä arviointikriteerejä komission olisi otettava huomioon myös infrastruktuurisektorin erityispiirteet sekä ulkoiset ympäristövaikutukset, yhteiskunnalliset vaikutukset ja talousvaikutukset kustannus–hyötyanalyysissä. Tältä osin komission olisi otettava huomioon asiaankuuluva unionin oikeus, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2001/42/EY (59), 2011/92/EU (60), 2014/23/EU (61), 2014/24/EU (62) ja 2014/25/EU (63), standardit ja nykyiset menetelmät sekä kansainvälisissä järjestöissä, kuten OECD:ssä, tehty työ. Teknisillä arviointikriteereillä olisi tässä yhteydessä edistettävä asianmukaisia hallintokehyksiä, joissa Yhdistyneiden kansakuntien tukemissa vastuullisen sijoittamisen periaatteissa tarkoitetut yhteiskunnalliset sekä ympäristöön ja hallintotapaan liittyvät tekijät otetaan huomioon kaikissa hankkeen elinkaaren vaiheissa. |
(45) |
Teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava, että tietyn toimialan asiaankuuluvia taloudellisia toimintoja voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä ja että niitä käsitellään samalla tavoin, jos ne edistävät yhtäläisesti yhden tai useamman tässä asetuksessa vahvistetun ympäristötavoitteen saavuttamista. Mahdollinen kyky edistää kyseisten ympäristötavoitteiden saavuttamista voi vaihdella eri alojen välillä, mikä olisi otettava kyseisissä kriteereissä huomioon. Kriteerit eivät saisi kuitenkaan millään sektorilla asettaa epäoikeudenmukaisesti sellaisia taloudellisia toimintoja muita huonompaan asemaan, jotka edistävät ympäristötavoitteiden saavuttamista samassa määrin kuin kyseiset muut toiminnot. |
(46) |
Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä arviointikriteerejä ympäristön kannalta kestäviä toimintoja varten komission olisi arvioitava, johtaako kyseisten kriteerien vahvistaminen arvonsa menettävien sijoituskohteiden syntymiseen tai epäjohdonmukaisten kannustimien luomiseen tai olisiko sillä muita haitallisia vaikutuksia rahoitusmarkkinoihin. |
(47) |
Jotta säännösten noudattaminen ei aiheuttaisi taloudellisille toimijoille kohtuuttoman suuria kustannuksia, komission olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, jotka tarjoavat riittävästi oikeudellista selkeyttä ja ovat käyttökelpoisia ja helppokäyttöisiä ja joiden osalta kustannukset, joita aiheutuu sen tarkistamisesta, noudatetaanko kyseisiä kriteereitä, pysyvät kohtuuden rajoissa ja joiden avulla vältetään täten tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Tekniset arviointikriteerit voisivat edellyttää elinkaariarvioinnin tekemistä silloin, kun se on riittävän käytännöllistä, ja silloin, kun se on tarpeellista. |
(48) |
Sen varmistamiseksi, että sijoitukset ohjataan taloudellisiin toimintoihin, joilla on kaikkein suurimmat myönteiset vaikutukset ympäristötavoitteisiin, komission olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit ensi sijassa sellaisille taloudellisille toiminnoille, joilla voidaan eniten edistää ympäristötavoitteita. |
(49) |
Liikennesektoria varten, liikkuva kalusto mukaan luettuna, olisi vahvistettava asianmukaiset tekniset arviointikriteerit. Kyseisissä arviointikriteereissä olisi otettava huomioon, että lähes 26 prosenttia unionin kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin liikennealalta, kansainvälinen merenkulku mukaan luettuna. Kuten kestävän kasvun rahoitusta koskevassa toimintasuunnitelmassa todetaan, liikennesektorin osuus on noin 30 prosenttia kestävän kehityksen vuotuisista tarvittavista lisäinvestoinneista unionissa, esimerkiksi sähköistämisen lisäämiseksi tai puhtaampiin liikennemuotoihin siirtymisen tukemiseksi edistämällä liikennemuotosiirtymää ja parempaa liikenteenhallintaa. |
(50) |
Teknisiä arviointikriteerejä laadittaessa on erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa asianmukaiset kuulemiset parempaa sääntelyä koskevien vaatimusten mukaisesti. Teknisten arviointikriteerien vahvistamis- ja päivittämisprosessissa olisi oltava mukana asiaankuuluvia sidosryhmiä, ja prosessin olisi perustuttava sellaisten asiantuntijoiden antamiin neuvoihin, joilla on osoitettua tietämystä ja kokemusta asiaankuuluvilta aloilta. Tätä varten komission olisi perustettava kestävän rahoituksen foorumi, jäljempänä ’foorumi’. Foorumin olisi koostuttava sekä julkista että yksityistä sektoria edustavista asiantuntijoista. Julkisen sektorin asiantuntijoihin olisi kuuluttava edustajia Euroopan ympäristökeskuksesta, Euroopan valvontaviranomaisista, Euroopan investointipankista ja Euroopan unionin perusoikeusvirastosta. Yksityisen sektorin asiantuntijoihin olisi kuuluttava edustajia finanssimarkkinatoimijoista ja muista kuin finanssimarkkinatoimijoista ja liiketoiminta-aloista, jotka edustavat asiaankuuluvia toimialoja, sekä henkilöitä, joilla on tilinpitoon ja raportointiin liittyvää asiantuntemusta. Foorumiin olisi kuuluttava myös kansalaisyhteiskuntaa edustavia asiantuntijoita, mukaan lukien ympäristö-, yhteiskunta-, työ- ja hallintoasioiden asiantuntijat. Finanssimarkkinatoimijoita olisi kannustettava siihen, että jos niiden mukaan taloudellista toimintaa, joka ei täytä teknisiä arviointikriteerejä tai jolle ei ole vielä vahvistettu tällaisia kriteerejä, olisi pidettävä ympäristön kannalta kestävänä, ne ilmoittavat asiasta komissiolle auttaakseen komissiota arvioimaan, onko teknisiä arviointikriteerejä aiheellista täydentää tai päivittää. |
(51) |
Foorumi olisi perustettava niiden sovellettavien horisontaalisten sääntöjen mukaisesti, jotka koskevat komission asiantuntijaryhmien perustamista ja toimintaa, mukaan lukien valintaprosessi. Valintaprosessilla olisi pyrittävä varmistamaan asiantuntemuksen korkea taso, maantieteellinen ja sukupuolten välinen tasapaino sekä asiaankuuluvan taitotiedon tasapainoinen edustus, ottaen huomioon foorumin erityistehtävät. Valintamenettelyn aikana komission olisi horisontaalisten sääntöjen mukaisesti suoritettava arviointi sen määrittämiseksi, onko mahdollisia eturistiriitoja, ja toteutettava asianmukaiset toimenpiteet tällaisten mahdollisten ristiriitojen ratkaisemiseksi. |
(52) |
Foorumin olisi annettava komissiolle neuvoja teknisten arviointikriteerien laatimisesta, analysoinnista ja tarkistamisesta, mukaan lukien tällaisten kriteerien mahdolliset vaikutukset sellaisten omaisuuserien arvostamiseen, joita pidetään ympäristön kannalta kestävinä omaisuuserinä voimassa olevien markkinakäytäntöjen perusteella. Foorumin olisi myös annettava komissiolle neuvoja siitä, soveltuvatko tekniset arviointikriteerit käytettäviksi tulevissa unionin poliittisissa aloitteissa, joilla pyritään helpottamaan kestävää sijoittamista, sekä kestävyyteen liittyvän tilinpidon ja kestävyydestä raportointia koskevien standardien mahdollisesta roolista teknisten arviointikriteerien soveltamisen tukemisessa. Foorumin olisi neuvottava komissiota sellaisten lisätoimenpiteiden kehittämisessä, joilla parannetaan tietojen saatavuutta ja laatua ottaen huomioon tarpeettoman hallinnollisen rasituksen välttämistä koskeva tavoite, otetaan huomioon muut kestävyystavoitteet, myös yhteiskunnalliset tavoitteet, sekä otetaan huomioon vähimmäistason suojatoimien toimivuus ja mahdollinen tarve täydentää niitä. |
(53) |
Komission olisi jatkettava nykyisen kestävää rahoitusta käsittelevän jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmän toimintaa ja annettava sille virallinen asema. Kyseisen asiantuntijaryhmän tehtävänä on muun muassa antaa komissiolle neuvoja teknisten arviointikriteerien asianmukaisuudesta ja foorumin omaksumasta lähestymistavasta kyseisten kriteerien laatimisessa. Tätä varten komission olisi pidettävä jäsenvaltiot ajan tasalla kestävää rahoitusta käsittelevän jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmän säännöllisten kokousten avulla. |
(54) |
Jotta voidaan täsmentää tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset ja erityisesti vahvistaa ja päivittää tarkat ja kalibroidut tekniset arviointikriteerit erilaisille taloudellisille toiminnoille sen osalta, mitä ympäristötavoitteiden ”merkittävällä edistämisellä” tai niille aiheutuvalla ”merkittävällä haitalla” tarkoitetaan, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tämän asetuksen mukaisten tiedonantovelvollisuuksien noudattamiseksi edellytettyjen tietojen sekä teknisten arviointikriteerien osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, kuten esimerkiksi foorumin ja kestävää rahoitusta käsittelevän jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmän avulla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (64) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle on toimitettava kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oltava oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. |
(55) |
Tällä asetuksella täydennetään asetuksessa (EU) 2019/2088 vahvistettuja tiedonantovaatimuksia. Jotta voidaan asianmukaisesti ja tehokkaasti seurata sitä, että finanssimarkkinatoimijat noudattavat tätä asetusta, jäsenvaltioiden olisi luotettava asetuksen (EU) 2019/2088 mukaisesti nimettyihin toimivaltaisiin viranomaisiin. Noudattamisen varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi lisäksi vahvistettava säännöt toimenpiteistä ja seuraamuksista, joiden olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja Euroopan valvontaviranomaisten olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EU) N:o 600/2014 (65), (EU) N:o 1286/2014 (66) ja (EU) 2019/1238 (67) säädettyjä, tuotteita koskevia interventiovaltuuksia myös siltä osin, kuin on kyse väärin perustein tapahtuvaa myyntiä koskevista käytännöistä tai kestävyyteen liittyvien tietojen harhaanjohtavasta antamisesta, mukaan lukien tässä asetuksessa säädetyt tiedonantovaatimukset. |
(56) |
Jotta voidaan varmistaa sekä foorumin että kestävää rahoitusta käsittelevän jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmän työn ja kokouskäytäntöjen tehokas ja kestävä organisointi sekä mahdollistaa laaja osallistuminen ja tehokas vuorovaikutus ryhmissä, niiden alaryhmissä, komissiossa ja sidosryhmissä, olisi harkittava tarvittaessa digitaalisten tekniikoiden, mukaan lukien virtuaaliset tekniikat, käytön lisäämistä. |
(57) |
Jotta asianomaiset toimijat saisivat riittävästi aikaa perehtyä tässä asetuksessa säädettyihin ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen määrittämistä koskeviin kriteereihin ja valmistautua niiden soveltamiseen, tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita olisi alettava soveltaa kunkin ympäristötavoitteen osalta kahdentoista kuukauden kuluttua asiaankuuluvien teknisten arviointikriteerien vahvistamisesta. |
(58) |
Tämän asetuksen säännökset, joissa viitataan ennen tämän asetuksen voimaantuloa olemassa olleisiin, todistuksiin perustuviin verokannustinjärjestelmiin, eivät rajoita perussopimuksissa vahvistettua unionin ja jäsenvaltioiden toimivaltaa verosäännösten osalta. |
(59) |
Tämän asetuksen soveltamista olisi tarkasteltava säännöllisesti, jotta voidaan arvioida muun muassa ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevien teknisten arviointikriteerien kehittämisen edistymistä; mahdollista tarvetta tarkistaa ja täydentää kyseisiä kriteerejä, joiden mukaan taloudellista toimintaa pidetään ympäristön kannalta kestävänä; ympäristön kannalta kestävää taloudellista toimintaa koskevan luokitusjärjestelmän tehokkuutta yksityisten sijoitusten kanavoimisessa tällaisiin toimintoihin ja erityisesti yksityisiin yrityksiin ja muihin oikeushenkilöihin suuntautuvien pääomavirtojen osalta; ja kyseisen luokitusjärjestelmän kehittämistä edelleen, mukaan lukien sen soveltamisalan laajentaminen ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen ulkopuolelle, jotta se kattaisi toiminnot, jotka vahingoittavat merkittävästi ympäristöä sekä muita kestävyystavoitteita, mukaan lukien yhteiskunnalliset tavoitteet. |
(60) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, koska on tarpeen ottaa unionin tasolla käyttöön ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevat yhdenmukaiset kriteerit. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
I LUKU
KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
1. Tässä asetuksessa vahvistetaan kriteerit sen määrittämiseksi, pidetäänkö jotakin taloudellista toimintaa ympäristön kannalta kestävänä, jotta voidaan määrittää sijoituksen ympäristökestävyyden aste.
2. Tätä asetusta sovelletaan
a) |
jäsenvaltioiden tai unionin toteuttamiin toimenpiteisiin, joissa finanssimarkkinatoimijoille tai liikkeeseenlaskijoille asetetaan ympäristön kannalta kestävinä saataville asetettuja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia vaatimuksia; |
b) |
finanssimarkkinatoimijoihin, jotka asettavat saataville rahoitustuotteita; |
c) |
yrityksiin, joita koskee velvoite julkistaa muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys tai muita kuin taloudellisia tietoja koskeva konsolidoitu selvitys Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (68) 19 a tai 29 a artiklan nojalla. |
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
1) |
’ympäristön kannalta kestävällä sijoituksella’ sijoitusta yhteen tai useampaan taloudelliseen toimintaan, joita pidetään tämän asetuksen nojalla ympäristön kannalta kestävinä; |
2) |
’finanssimarkkinatoimijalla’ asetuksen (EU) 2019/2088 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä finanssimarkkinatoimijaa mukaan lukien eläketuotteiden kehittäjä, johon jäsenvaltio on päättänyt soveltaa tätä asetusta kyseisen asetuksen 16 artiklan mukaisesti; |
3) |
’rahoitustuotteella’ asetuksen (EU) 2019/2088 2 artiklan 12 alakohdassa määriteltyä rahoitustuotetta; |
4) |
’liikkeeseenlaskijalla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1129 (69) 2 artiklan h alakohdassa määriteltyä liikkeeseenlaskijaa; |
5) |
’ilmastonmuutoksen hillinnällä’ prosessia, jossa maapallon keskilämpötilan nousu pidetään selvästi alle 2 °C:ssa ja pyritään rajoittamaan se 1,5 °C:seen suhteessa esiteolliseen aikaan, kuten Pariisin sopimuksessa määrätään; |
6) |
’ilmastonmuutokseen sopeutumisella’ prosessia, jossa sopeudutaan nykyiseen ja odotettavissa olevaan ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin; |
7) |
’kasvihuonekaasulla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 (70) liitteessä I lueteltua kasvihuonekaasua; |
8) |
’jätehierarkialla’ direktiivin 2008/98/EY 4 artiklassa säädettyä jätehierarkiaa; |
9) |
’kiertotaloudella’ taloudellista järjestelmää, jossa tuotteiden, materiaalien ja muiden resurssien arvo säilytetään taloudessa mahdollisimman pitkään, edistäen niiden tehokasta käyttöä tuotannossa ja kulutuksessa ja siten vähentäen niiden käytön ympäristövaikutuksia, ja minimoiden jätteiden ja vaarallisten aineiden päästöjä niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa, myös soveltamalla jätehierarkiaa; |
10) |
’epäpuhtauksilla’ ilmassa, vedessä tai maaperässä olevia aineita, tärinää, lämpöä, melua, valoa tai muita epäpuhtauksia, jotka voivat aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle, jotka voivat vahingoittaa aineellista omaisuutta tai jotka voivat heikentää tai estää ympäristön virkistyskäyttöä ja ympäristön muuta oikeutettua käyttöä; |
11) |
’maaperällä’ maankuoren ylimmäistä kerrosta, joka sijaitsee kallioperän ja pinnan välissä ja joka koostuu mineraalihiukkasista, orgaanisesta aineksesta, vedestä, ilmasta ja elävistä organismeista; |
12) |
’pilaantumisella’
|
13) |
’ekosysteemillä’ dynaamista kokonaisuutta, jossa kasvi-, eläin- ja pieneliöyhteisöt toimivat elottomassa ympäristössään toiminnallisena yksikkönä; |
14) |
’ekosysteemipalveluilla’ ekosysteemien suoria ja epäsuoria vaikutuksia taloudellisiin, yhteiskunnallisiin, kulttuurisiin ja muihin hyötyihin, joita ihmiset saavat kyseisistä ekosysteemeistä; |
15) |
’biologisella monimuotoisuudella’ kaikkiin, muun muassa maan, meren ja muiden vesien ekosysteemeihin tai ekologisiin kokonaisuuksiin kuuluvien elävien eliöiden vaihtelevuutta, ja tähän sisältyy lajin sisäinen ja lajien välinen sekä ekosysteemien monimuotoisuus; |
16) |
’hyvällä tilalla’ ekosysteemin osalta ekosysteemiä, jonka fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen kunto tai fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen laatu on hyvä, joka on itselisääntymis- tai itsekorjautumiskykyinen ja jossa lajien koostumus, ekosysteemin rakenne ja ekologiset toiminnot eivät ole heikentyneet; |
17) |
’energiatehokkuudella’ energiankäytön tehokkuutta missä tahansa energiaketjun vaiheista tuotannosta loppukulutukseen saakka; |
18) |
’merivesillä’ direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä merivesiä; |
19) |
’pintavedellä’ direktiivin 2000/60/EY 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä pintavettä; |
20) |
’pohjavedellä’ direktiivin 2000/60/EY 2 artiklan 2 alakohdassa määriteltyä pohjavettä; |
21) |
’ympäristön hyvällä tilalla’ direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 5 alakohdassa määriteltyä ympäristön hyvää tilaa; |
22) |
’hyvällä tilalla’
|
23) |
’hyvällä ekologisella potentiaalilla’ direktiivin 2000/60/EY 2 artiklan 23 alakohdassa tarkoitettua hyvää ekologista potentiaalia. |
II LUKU
YMPÄRISTÖN KANNALTA KESTÄVÄT TALOUDELLISET TOIMINNAT
3 artikla
Ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevat kriteerit
Jotta voidaan määrittää sijoituksen ympäristökestävyyden aste, taloudellista toimintaa on pidettävä ympäristön kannalta kestävänä, jos kyseinen taloudellinen toiminta
a) |
edistää merkittävästi yhtä tai useampaa 9 artiklassa asetettua ympäristötavoitetta 10–16 artiklan mukaisesti; |
b) |
ei aiheuta 17 artiklan mukaista merkittävää haittaa 9 artiklassa asetetuille ympäristötavoitteille; |
c) |
toteutetaan 18 artiklassa säädettyjen vähimmäistason suojatoimien mukaisesti; ja |
d) |
täyttää tekniset arviointikriteerit, jotka komissio on vahvistanut 10 artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan tai 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti. |
4 artikla
Ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevien kriteerien käyttö julkisissa toimenpiteissä, standardeissa ja merkinnöissä
Jäsenvaltioiden ja unionin on sovellettava 3 artiklassa säädettyjä kriteerejä määrittääkseen pidetäänkö taloudellista toimintaa ympäristön kannalta kestävänä kaikissa sellaisissa toimenpiteissä, joissa finanssimarkkinatoimijoille tai liikkeeseenlaskijoille asetetaan ympäristön kannalta kestävinä saataville asetettuja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia vaatimuksia.
5 artikla
Ympäristön kannalta kestävien sijoitusten avoimuus ennen sopimuksen tekemistä annettavissa tiedoissa ja määräaikaiskatsauksissa
Jos asetuksen (EU) 2019/2088 9 artiklan 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitetussa rahoitustuotteessa sijoitetaan taloudelliseen toimintaan, joka edistää kyseisen asetuksen 2 artiklan 17 alakohdassa tarkoitettua ympäristötavoitetta, kyseisen asetuksen 6 artiklan 3 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettaviin tietoihin on sisällyttävä seuraavat:
a) |
tiedot tämän asetuksen 9 artiklassa asetetusta ympäristötavoitteesta tai ympäristötavoitteista, joita rahoitustuotteen perustana oleva sijoitus edistää; ja |
b) |
kuvaus siitä, miten ja missä määrin rahoitustuotteen perustana olevat sijoitukset ovat taloudellisissa toiminnoissa, joita pidetään ympäristön kannalta kestävinä tämän asetuksen 3 artiklan nojalla. |
Tämän artiklan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetussa kuvauksessa on täsmennettävä rahoitustuotteeseen valittujen, ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin tehtyjen sijoitusten osuus prosenttiosuutena kaikista rahoitustuotteeseen valituista sijoituksista, mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot 16 artiklassa tarkoitettujen mahdollistavien toimintojen ja 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen siirtymätoimintojen osuuksista.
6 artikla
Ympäristöominaisuuksia edistävien rahoitustuotteiden avoimuus ennen sopimuksen tekemistä annettavissa tiedoissa ja määräaikaiskatsauksissa
Jos asetuksen (EU) 2019/2088 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu rahoitustuote edistää ympäristöominaisuuksia, tämän asetuksen 5 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.
Asetuksen (EU) 2019/2088 6 artiklan 3 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettaviin tietoihin on liitettävä seuraava lausuma:
” ’Ei merkittävää haittaa’ -periaatetta sovelletaan ainoastaan rahoitustuotteeseen sisältyviin sijoituksiin, joissa otetaan huomioon ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevat EU:n kriteerit.
Muiden tähän rahoitustuotteeseen sisältyvien sijoitusten osuuden osalta ei oteta huomioon ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevia EU:n kriteerejä.”
7 artikla
Muiden rahoitustuotteiden avoimuus ennen sopimuksen tekemistä annettavissa tiedoissa ja määräaikaiskatsauksissa
Jos rahoitustuotteeseen ei sovelleta asetuksen (EU) 2019/2088 8 artiklan 1 kohtaa tai 9 artiklan 1, 2 tai 3 kohtaa, kyseisen asetuksen 6 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun alakohtaisen lainsäädännön säännösten mukaisesti annettaviin tietoihin on liitettävä seuraava lausuma:
”Tähän rahoitustuotteeseen sisältyvissä sijoituksissa ei oteta huomioon ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevia EU:n kriteerejä.”
8 artikla
Yritysten avoimuus muita kuin taloudellisia tietoja koskevissa selvityksissä
1. Yritysten, joita koskee velvoite julkistaa muita kuin taloudellisia tietoja direktiivin 2013/34/EU 19 a tai 29 a artiklan nojalla, on sisällytettävä muita kuin taloudellisia tietoja koskevaan selvitykseensä tai muita kuin taloudellisia tietoja koskevaan konsolidoituun selvitykseensä tiedot siitä, miten ja missä määrin yrityksen toiminnat liittyvät tämän asetuksen 3 ja 9 artiklan nojalla ympäristön kannalta kestävinä pidettäviin taloudellisiin toimintoihin.
2. Muiden kuin rahoitusalan yritysten on annettava erityisesti seuraavat tiedot:
a) |
osuus niiden liikevaihdosta, joka on saatu tuotteista tai palveluista, jotka liittyvät 3 ja 9 artiklan nojalla ympäristön kannalta kestävinä pidettäviin taloudellisiin toimintoihin; ja |
b) |
osuus niiden pääomamenoista ja osuus niiden toimintamenoista, joka liittyy 3 ja 9 artiklan nojalla ympäristön kannalta kestävinä pidettäviin taloudellisiin toimintoihin liittyviin omaisuuseriin tai prosesseihin. |
3. Jos yritys julkaisee muita kuin taloudellisia tietoja direktiivin 2013/34/EU 19 a tai 29 a artiklan nojalla erillisessä kertomuksessa kyseisen direktiivin 19 a artiklan 4 kohdan tai 29 a artiklan 4 kohdan mukaisesti, tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on julkaistava kyseisessä erillisessä kertomuksessa.
4. Komissio antaa 23 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla täydennetään tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa kyseisten kohtien nojalla annettavien tietojen sisällön ja esitystavan täsmentämiseksi, mukaan lukien niiden noudattamiseksi käytettävä menetelmä, ottaen huomioon sekä rahoitusalan yritysten että muiden kuin rahoitusalan yritysten erityispiirteet ja tämän asetuksen nojalla vahvistetut tekniset arviointikriteerit. Komissio antaa kyseisen delegoidun säädöksen viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2021.
9 artikla
Ympäristötavoitteet
Tässä asetuksessa ympäristötavoitteilla tarkoitetaan seuraavia:
a) |
ilmastonmuutoksen hillintä; |
b) |
ilmastonmuutokseen sopeutuminen; |
c) |
vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu; |
d) |
siirtyminen kiertotalouteen; |
e) |
ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen; |
f) |
biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. |
10 artikla
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
1. Taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää merkittävästi edistävänä, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi kasvihuonekaasujen pitoisuuksien vakiintumista ilmakehässä sellaiselle tasolle, jolla ihmisen toiminnasta ei aiheudu vaarallista häiriötä ilmastojärjestelmässä Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin lämpötilatavoitteen mukaisesti, siten että vältetään tai pienennetään kasvihuonekaasupäästöjä tai lisätään kasvihuonekaasujen poistumia, myös prosessi- tai tuoteinnovointien avulla, jollakin seuraavista tavoista:
a) |
uusiutuvan energian tuottaminen, siirtäminen, varastoiminen, jakelu tai käyttö direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisesti, myös käyttämällä innovatiivista teknologiaa, joka antaa mahdollisuuden merkittäviin tuleviin säästöihin, tai toteuttamalla tarvittava verkon vahvistaminen tai laajentaminen; |
b) |
energiatehokkuuden parantaminen lukuun ottamatta 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja sähköntuotantotoimia; |
c) |
puhtaan tai ilmastoneutraalin liikkuvuuden lisääminen; |
d) |
siirtyminen kestävästi hankittujen uusiutuvien materiaalien käyttöön; |
e) |
sellaisten ympäristön kannalta turvallisten hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen sekä hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin teknologioiden käytön lisääminen, joilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä nettomääräisesti; |
f) |
maaperän hiilinielujen vahvistaminen, mukaan lukien välttämällä metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä, metsien ennallistaminen, viljelymaiden, ruohikkoalueiden ja kosteikkojen kestävä hoito ja kunnostaminen, metsittäminen ja uusiutuva maatalous; |
g) |
energiajärjestelmien hiilestä irtautumiseen tarvittavan energiainfrastruktuurin perustaminen; |
h) |
puhtaiden ja tehokkaiden polttoaineiden tuottaminen uusiutuvista tai hiilineutraaleista lähteistä; tai |
i) |
minkä tahansa tämän kohdan a–h alakohdassa luetellun toiminnan mahdollistaminen 16 artiklan mukaisesti. |
2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa taloudellista toimintaa, jolle ei ole teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista vähähiilistä vaihtoehtoa, pidetään ilmastonmuutoksen hillintää merkittävästi edistävänä, kun se tukee siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen noudattaen kehityspolkua lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 °C:seen esiteollisella kaudella vallinneisiin tasoihin verrattuna, myös lopettamalla asteittain kasvihuonekaasupäästöt, erityisesti päästöt kiinteistä fossiilisista polttoaineista, ja kun kyseinen toiminta täyttää seuraavat vaatimukset:
a) |
sen kasvihuonekaasupäästötasot vastaavat alan tai toimialan parasta suorituskykyä; |
b) |
se ei haittaa vähähiilisten vaihtoehtojen kehittämistä ja käyttöönottoa; ja |
c) |
se ei aiheuta lukkiutumista hiili-intensiivisiin omaisuuseriin, kun otetaan huomioon kyseisten omaisuuserien taloudellinen elinkaari. |
Tämän kohdan soveltamiseksi ja teknisten arviointikriteerien vahvistamiseksi 19 artiklan nojalla komissio arvioi kaikkien asiaankuuluvien olemassa olevien teknologioiden mahdollisen panoksen ja toteuttamiskelpoisuuden.
3. Komissio antaa delegoidun säädöksen 23 artiklan mukaisesti
a) |
täydentämään tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa vahvistamalla sellaiset tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä tiettyä taloudellista toimintaa pidetään tätä asetusta sovellettaessa ilmastonmuutoksen hillintää merkittävästi edistävänä; ja |
b) |
täydentämään 17 artiklaa vahvistamalla kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten sellaiset tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, aiheuttaako taloudellinen toiminta, jonka osalta tekniset arviointikriteerit on vahvistettu tämän kohdan a alakohdan nojalla, merkittävää haittaa yhdelle tai useammalle kyseisistä tavoitteista. |
4. Ennen tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen antamista komissio kuulee 20 artiklassa tarkoitettua foorumia tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista teknisistä arviointikriteereistä.
5. Komissio vahvistaa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tekniset arviointikriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 19 artiklan vaatimukset.
6. Komissio antaa 3 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä sen varmistamiseksi, että sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2022.
11 artikla
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä edistäminen
1. Taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä, jos
a) |
kyseiseen toimintaan sisältyy sopeutumisratkaisuja, joilla joko vähennetään merkittävästi nykyisen ilmaston ja odotetun tulevan ilmaston haitallisen vaikutuksen riskiä kyseiseen taloudelliseen toimintaan tai vähennetään merkittävästi kyseistä haitallista vaikutusta ilman, että lisätään riskiä haitallisesta vaikutuksesta ihmisiin, luontoon tai omaisuuteen; tai |
b) |
kyseisessä toiminnassa esitetään sopeutumisratkaisuja, joilla, sen lisäksi että ne täyttävät 16 artiklassa säädetyt edellytykset, edistetään merkittävästi nykyisen ilmaston ja odotetun tulevan ilmaston haitallisen vaikutuksen riskin ehkäisemistä tai vähentämistä ihmisiin, luontoon tai omaisuuteen ilman, että lisätään riskiä haitallisesta vaikutuksesta muihin ihmisiin, luontoon tai omaisuuteen. |
2. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut sopeutumisratkaisut on arvioitava ja asetettava tärkeysjärjestykseen käyttäen parhaita saatavilla olevia ilmastoennusteita, ja niillä on vähintään ehkäistävä tai vähennettävä
a) |
ilmastonmuutoksen taloudelliselle toiminnalle tietyssä paikassa ja tietyssä yhteydessä aiheuttamaa haitallista vaikutusta; tai |
b) |
mahdollista ilmastonmuutoksen haitallista vaikutusta ympäristöön, jossa taloudellinen toiminta tapahtuu. |
3. Komissio antaa delegoidun säädöksen 16 artiklan mukaisesti
a) |
täydentämään tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa vahvistamalla sellaiset tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä tiettyä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä; ja |
b) |
täydentämään 17 artiklaa vahvistamalla kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten sellaiset tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, aiheuttaako taloudellinen toiminta, jonka osalta tekniset arviointikriteerit on vahvistettu tämän kohdan a alakohdan nojalla, merkittävää haittaa yhdelle tai useammalle kyseisistä tavoitteista. |
4. Ennen tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen antamista komissio kuulee 20 artiklassa tarkoitettua foorumia tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista teknisistä arviointikriteereistä.
5. Komissio vahvistaa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tekniset arviointikriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 19 artiklan vaatimukset.
6. Komissio antaa 3 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä sen varmistamiseksi, että sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2022.
12 artikla
Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun merkittävä edistäminen
1. Taloudellista toimintaa pidetään vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua merkittävästi edistävänä, jos kyseinen toiminta joko edistää merkittävästi vesimuodostumien, mukaan lukien pintavesi- ja pohjavesimuodostumat, hyvän tilan saavuttamista tai vesimuodostumien heikkenemisen ehkäisemistä, kun niiden tila on jo hyvä, tai edistää merkittävästi merivesien osalta ympäristön hyvän tilan saavuttamista tai merivesien heikkenemisen ehkäisemistä, kun niiden ympäristön tila on jo hyvä, jollakin seuraavista tavoista:
a) |
ympäristön suojeleminen yhdyskunta- ja teollisuusjätevesipäästöjen haittavaikutuksilta, mukaan lukien uutta huolta aiheuttavien epäpuhtauksien kuten lääkkeiden ja mikromuovien aiheuttamat haittavaikutukset, esimerkiksi varmistamalla yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien asianmukainen keräily, käsittely ja vesistöön johtaminen; |
b) |
ihmisten terveyden suojelu ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastumisen haitalliselta vaikutukselta varmistamalla, ettei vedessä ole mikro-organismeja, loisia eikä aineita, joista voi olla vaaraa ihmisten terveydelle, sekä lisäämällä ihmisten puhtaan juomaveden saantia; |
c) |
vesihuollon ja vedenkäytön tehokkuuden parantaminen, mukaan lukien suojelemalla ja parantamalla vesiekosysteemien tilaa, edistämällä kestävää vedenkäyttöä käytettävissä olevien vesivarojen pitkän aikavälin suojelun avulla, muun muassa veden uudelleenkäytön kaltaisia toimenpiteitä käyttämällä, varmistamalla, että epäpuhtauspäästöjä pintaveteen ja pohjaveteen vähennetään asteittain, edistämällä tulvien ja kuivuuden vaikutusten lieventämistä tai muulla toiminnalla, jolla suojellaan tai parannetaan vesimuodostumien laadullista ja määrällistä tilaa; |
d) |
merten ekosysteemipalvelujen kestävän käytön varmistaminen tai merivesien osalta ympäristön hyvän tilan edistäminen, mukaan lukien suojelemalla, säilyttämällä tai ennallistamalla meriympäristöä ja ehkäisemällä tai vähentämällä meriympäristöön kohdistuvaa kuormitusta; tai |
e) |
minkä tahansa tämän kohdan a–d alakohdassa luetellun toiminnan mahdollistaminen 16 artiklan mukaisesti. |
2. Komissio antaa delegoidun säädöksen 23 artiklan mukaisesti
a) |
täydentämään tämän artiklan 1 kohtaa vahvistamalla sellaiset tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä tiettyä taloudellista toimintaa pidetään vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua merkittävästi edistävänä; ja |
b) |
täydentämään 17 artiklaa vahvistamalla kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten sellaiset tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, aiheuttaako taloudellinen toiminta, jonka osalta tekniset arviointikriteerit on vahvistettu tämän kohdan a alakohdan nojalla, merkittävää haittaa yhdelle tai useammalle kyseisistä tavoitteista. |
3. Ennen tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen antamista komissio kuulee 20 artiklassa tarkoitettua foorumia tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista teknisistä arviointikriteereistä.
4. Komissio vahvistaa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tekniset arviointikriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 19 artiklan vaatimukset.
5. Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä sen varmistamiseksi, että sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023.
13 artikla
Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen
1. Taloudellista toimintaa pidetään kiertotalouteen siirtymistä merkittävästi edistävänä, mukaan lukien jätteen synnyn ehkäisy, uudelleenkäyttö ja kierrätys, jos kyseinen toiminta
a) |
käyttää luonnonvaroja, mukaan lukien kestävästi hankitut biopohjaiset ja muut raaka-aineet, tehokkaammin tuotannossa muun muassa
|
b) |
lisää tuotteiden kestävyyttä, korjattavuutta, päivitettävyyttä tai uudelleenkäytettävyyttä erityisesti suunnittelu- ja valmistustoiminnoissa; |
c) |
lisää tuotteiden kierrätettävyyttä, mukaan lukien kyseisten tuotteiden sisältämien yksittäisten materiaalien kierrätettävyys, muun muassa korvaamalla tai käyttämällä vähemmän tuotteita ja materiaaleja, jotka eivät ole kierrätettävissä, erityisesti suunnittelu- ja valmistustoiminnoissa; |
d) |
merkittävästi vähentää vaarallisten aineiden pitoisuuttaja korvaa erityistä huolta aiheuttavia aineita materiaaleissa ja tuotteissa niiden koko elinkaaren ajan unionin oikeudessa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti, myös korvaamalla tällaisia aineita turvallisemmilla vaihtoehdoilla ja varmistamalla jäljitettävyys; |
e) |
pidentää tuotteiden käyttöä, myös uudelleenkäyttöä, tuotteen elinikää pidentävän suunnittelun, käyttötarkoituksen muuttamisen, purkamisen, uudelleenvalmistuksen, päivitysten ja korjaamisen sekä tuotteiden jakamisen avulla; |
f) |
lisää sekundaaristen raaka-aineiden käyttöä ja niiden laatua, myös jätteen laadukkaan kierrätyksen avulla; |
g) |
ehkäisee tai vähentää jätteen syntymistä, mukaan lukien mineraalien louhinnassa syntyvä jäte sekä rakennusten rakentamisesta ja purkamisesta syntyvä jäte; |
h) |
lisää jätteen uudelleenkäytön ja kierrätyksen valmistelua; |
i) |
lisää jätteen syntymisen ehkäisemisen, uudelleenkäytön valmistelun ja kierrätyksen edellyttämän jätehuoltoinfrastruktuurin kehittämistä varmistaen samalla, että talteenotetut materiaalit kierrätetään korkealaatuisina uusioraaka-aineina tuotannossa välttäen näin kierrätystä vähäarvoisempiin tuotteisiin; |
j) |
minimoi jätteen polttamista ja välttää jätteen hävittämistä, mukaan lukien kaatopaikalle sijoittaminen, jätehierarkian periaatteiden mukaisesti; |
k) |
välttää ja vähentää roskaantumista; tai |
l) |
mahdollistaa minkä tahansa tämän kohdan a–k alakohdassa luetellun toiminnan 16 artiklan mukaisesti. |
2. Komissio antaa delegoidun säädöksen 23 artiklan mukaisesti
a) |
täydentämään tämän artiklan 1 kohtaa vahvistamalla sellaiset tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä tiettyä taloudellista toimintaa pidetään siirtymistä kiertotalouteen merkittävästi edistävänä; ja |
b) |
täydentämään 17 artiklaa vahvistamalla kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten sellaiset tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, aiheuttaako taloudellinen toiminta, jonka osalta tekniset arviointikriteerit on vahvistettu tämän kohdan a alakohdan nojalla, merkittävää haittaa yhdelle tai useammalle kyseisistä tavoitteista. |
3. Ennen tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen antamista komissio kuulee 20 artiklassa tarkoitettua foorumia tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista teknisistä arviointikriteereistä.
4. Komissio vahvistaa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tekniset arviointikriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 19 artiklan vaatimukset.
5. Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä sen varmistamiseksi, että sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023.
14 artikla
Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen merkittävä edistäminen
1. Taloudellista toimintaa pidetään ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä merkittävästi edistävänä, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi ympäristön suojelua pilaantumiselta jollakin seuraavista tavoista:
a) |
muiden ilmaan, veteen tai maaperään kohdistuvien päästöjen kuin kasvihuonekaasupäästöjen ehkäiseminen tai, jos se ei ole toteutettavissa, vähentäminen; |
b) |
ilman, veden tai maaperän laadun parantaminen alueilla, joilla taloudellinen toiminta tapahtuu, minimoiden samalla ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia tai niiden riskiä; |
c) |
kemikaalien tuotannosta, käytöstä tai hävittämisestä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien haitallisten vaikutusten ehkäiseminen tai minimoiminen; |
d) |
ympäristön puhdistaminen roskien ja muun pilaantumisen osalta; tai |
e) |
minkä tahansa tämän kohdan a–d alakohdassa luetellun toiminnan mahdollistaminen 16 artiklan mukaisesti. |
2. Komissio antaa delegoidun säädöksen 23 artiklan mukaisesti
a) |
täydentämään tämän artiklan 1 kohtaa vahvistamalla sellaiset tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä tiettyä taloudellista toimintaa pidetään ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä merkittävästi edistävänä; ja |
b) |
täydentämään 17 artiklaa vahvistamalla kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten sellaiset tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, aiheuttaako taloudellinen toiminta, jonka osalta tekniset arviointikriteerit on vahvistettu tämän kohdan a alakohdan nojalla, merkittävää haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista. |
3. Ennen tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen antamista komissio kuulee 20 artiklassa tarkoitettua foorumia tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista teknisistä arviointikriteereistä.
4. Komissio vahvistaa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tekniset arviointikriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 19 artiklan vaatimukset.
5. Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä sen varmistamiseksi, että sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023.
15 artikla
Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelun ja ennallistamisen merkittävä edistäminen
1. Taloudellista toimintaa pidetään biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista merkittävästi edistävänä, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi biologisen monimuotoisuuden suojelua, säilyttämistä tai ennallistamista tai ekosysteemien hyvän tilan saavuttamista tai jo hyvässä tilassa olevien ekosysteemien suojelua jollakin seuraavista tavoista:
a) |
luonnon ja biologisen monimuotoisuuden suojelu, mukaan lukien luontotyyppien ja osittain luonnollisten elinympäristöjen ja lajien suotuisan suojelun tason saavuttaminen tai niiden heikkenemisen ehkäiseminen, jos niiden suojeluntaso on jo suotuisa, sekä maa-, meri- ja muiden vesiekosysteemien suojelu ja ennallistaminen niiden tilan parantamiseksi ja niiden ekosysteemipalvelujen tarjoamiskyvyn parantamiseksi; |
b) |
kestävä maan käyttö ja hoito, mukaan lukien maaperän biologisen monimuotoisuuden asianmukainen suojelu, maaperän heikentymisen nollataso ja saastuneiden alueiden kunnostaminen; |
c) |
kestävät maatalouskäytännöt, mukaan lukien sellaiset, joilla edistetään biologisen monimuotoisuuden parantamista tai maaperän ja muiden ekosysteemien heikentymisen, metsäkadon tai luontotyyppien vähenemisen pysäyttämistä tai ehkäisemistä; |
d) |
metsien kestävä hoito ja käyttö, mukaan lukien metsiä ja metsämaata koskevat käytännöt ja käyttö, joka edistää biologisen monimuotoisuuden parantamista tai ekosysteemien heikentymisen, metsäkadon ja luontotyyppien vähenemisen pysäyttämistä tai ehkäisemistä; tai |
e) |
minkä tahansa tämän kohdan a–d alakohdassa luetellun toiminnan mahdollistaminen 16 artiklan mukaisesti. |
2. Komissio antaa delegoidun säädöksen 23 artiklan mukaisesti
a) |
täydentämään tämän artiklan 1 kohtaa vahvistamalla sellaiset tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä tiettyä taloudellista toimintaa pidetään biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista merkittävästi edistävänä; ja |
b) |
täydentämään 17 artiklaa vahvistamalla kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten sellaiset tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, aiheuttaako taloudellinen toiminta, jonka osalta tekniset arviointikriteerit on vahvistettu tämän kohdan a alakohdan nojalla, merkittävää haittaa yhdelle tai useammalle kyseisistä tavoitteista. |
3. Ennen tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen antamista komissio kuulee 20 artiklassa tarkoitettua foorumia tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista teknisistä arviointikriteereistä.
4. Komissio vahvistaa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tekniset arviointikriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 19 artiklan vaatimukset.
5. Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä sen varmistamiseksi, että sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023.
16 artikla
Mahdollistavat toiminnat
Taloudellista toimintaa pidetään yhtä tai useampaa 9 artiklassa vahvistettua ympäristötavoitetta merkittävästi edistävänä, kun se mahdollistaa suoraan sen, että muilla toiminnoilla edistetään merkittävästi yhtä tai useampaa kyseisistä tavoitteista, edellyttäen että
a) |
tällainen taloudellinen toiminta ei aiheuta lukkiutumista omaisuuseriin, jotka heikentävät pitkän aikavälin ympäristöpäämääriä, kun otetaan huomioon kyseisten omaisuuserien taloudellinen elinkaari; ja |
b) |
tällaisella taloudellisella toiminnalla on merkittävä myönteinen ympäristövaikutus elinkaarinäkökohtien perusteella. |
17 artikla
Ympäristötavoitteille aiheutuva merkittävä haitta
1. Sovellettaessa 3 artiklan b alakohtaa, kun otetaan huomioon taloudellisen toiminnan tuottamien tuotteiden ja palvelujen elinkaari, mukaan lukien näyttö olemassa olevista elinkaariarvioinneista, kyseisen taloudellisen toiminnan katsotaan aiheuttavan merkittävää haittaa
a) |
ilmastonmuutoksen hillinnälle, jos kyseinen toiminta aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä; |
b) |
ilmastonmuutokseen sopeutumiselle, jos kyseinen toiminta lisää nykyisen ilmaston ja odotettavissa olevan tulevan ilmaston haitallista vaikutusta kyseiseen toimintaan tai ihmisiin, luontoon tai omaisuuteen; |
c) |
vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävälle käytölle ja suojelulle, jos kyseinen toiminta heikentää
|
d) |
kiertotaloudelle, mukaan lukien jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys, jos
|
e) |
ympäristön pilaantumisen ehkäisemiselle ja vähentämiselle, jos toiminta lisää merkittävästi ilmaan, veteen tai maaperään kohdistuvia epäpuhtauspäästöjä verrattuna tilanteeseen ennen toiminnan aloittamista; tai |
f) |
biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelulle ja ennallistamiselle, jos kyseinen toiminta
|
2. Arvioitaessa taloudellista toimintaa 1 kohdassa vahvistettujen kriteerien perusteella on otettava huomioon sekä kyseisen toiminnan ympäristövaikutukset että kyseisen toiminnan tuottamien tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutukset niiden koko elinkaaren ajan, erityisesti ottamalla huomioon kyseisten tuotteiden ja palvelujen tuotanto, käyttö ja käyttöiän loppu.
18 artikla
Vähimmäistason suojatoimet
1. Edellä 3 artiklan c alakohdassa tarkoitetut vähimmäistason suojatoimet ovat menettelyjä, jotka taloudellista toimintaa harjoittava yritys toteuttaa sen varmistamiseksi, että noudatetaan OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille sekä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita, myös periaatteita ja oikeuksia, jotka vahvistetaan Kansainvälisen työjärjestön työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevassa julistuksessa yksilöidyissä kahdeksassa keskeisessä yleissopimuksessa sekä kansainvälisessä ihmisoikeusasiakirjassa.
2. Pannessaan täytäntöön tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä yritysten on noudatettava asetuksen (EU) 2019/2088 2 artiklan 17 alakohdassa tarkoitettua ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta.
19 artikla
Teknisiä arviointikriteerejä koskevat vaatimukset
1. Teknisten arviointikriteerien, jotka vahvistetaan 10 artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan nojalla, on täytettävä seuraavat vaatimukset:
a) |
niillä on yksilöitävä tarkoituksenmukaisimmat mahdollisuudet edistää tietyn ympäristötavoitteen saavuttamista, samalla teknologianeutraaliuden periaatetta kunnioittaen, ottaen huomioon tietyn taloudellisen toiminnan sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutukset; |
b) |
niissä on asetettava vähimmäisvaatimukset, jotka on täytettävä, jotta millekään asiaankuuluvalle ympäristötavoitteelle ei aiheudu merkittävää haittaa, ottaen huomioon tietyn taloudellisen toiminnan sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutukset; |
c) |
mahdollisuuksien mukaan niiden on oltava määrällisiä ja niissä on oltava kynnysarvoja, ja niiden on oltava muutoin laadullisia; |
d) |
niiden on tarvittaessa perustuttava unionin merkintä- ja sertifiointijärjestelmiin, unionin menetelmiin, joilla arvioidaan ympäristöjalanjälkeä, sekä unionin tilastollisiin luokitusjärjestelmiin ja otettava huomioon asiaankuuluva voimassa oleva unionin lainsäädäntö; |
e) |
jos mahdollista, niissä on käytettävä asetuksen (EU) 2019/2088 4 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja kestävyysindikaattoreita; |
f) |
niiden on perustuttava vakuuttavaan tieteelliseen näyttöön ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklassa vahvistettuun ennalta varautumisen periaatteeseen; |
g) |
niissä on otettava huomioon elinkaari, mukaan lukien näyttö olemassa olevista elinkaariarvioinneista, ottamalla huomioon sekä kyseisen taloudellisen toiminnan ympäristövaikutukset että kyseisen taloudellisen toiminnan tarjoamien tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutukset tarkastelemalla erityisesti kyseisten tuotteiden ja palvelujen tuotantoa, käyttöä ja käyttöiän loppua; |
h) |
niissä on otettava huomioon taloudellisen toiminnan luonne ja laajuus, mukaan lukien seuraavat seikat:
|
i) |
niissä on otettava huomioon kestävämpään talouteen siirtymisen mahdolliset vaikutukset markkinoihin, mukaan lukien se riski, että tietyt omaisuuserät menettävät arvonsa tällaisen siirtymän vuoksi, ja se riski, että luodaan epäjohdonmukaisia kannustimia kestävälle sijoittamiselle; |
j) |
niiden piiriin on kuuluttava kaikki tietyn sektorin asiaankuuluvat taloudelliset toiminnat, ja niillä on varmistettava, että kyseisiä toimintoja käsitellään samalla tavoin, jos ne edistävät yhtäläisesti tämän asetuksen 9 artiklassa vahvistettujen ympäristötavoitteiden saavuttamista, jotta vältetään kilpailun vääristyminen markkinoilla; ja |
k) |
niitä on helppo käyttää ja ne vahvistetaan tavalla, jolla helpotetaan niiden noudattamisen tarkistamista. Jos taloudellinen toiminta kuuluu johonkin h alakohdassa tarkoitettuun luokkaan, tämä on ilmoitettava selvästi teknisissä arviointikriteereissä. |
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen teknisten arviointikriteerien on sisällettävä myös sellaisia toimintoja koskevat kriteerit, jotka liittyvät puhtaaseen energiaan siirtymiseen noudattaen kehityspolkua lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 °C:seen esiteollisella kaudella vallinneisiin tasoihin verrattuna, erityisesti energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, sikäli kuin kyseiset toiminnat edistävät merkittävästi jonkin ympäristötavoitteen saavuttamista.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla teknisillä arviointikriteereillä on varmistettava, että kiinteitä fossiilisia polttoaineita käyttäviä energiantuotantotoimintoja ei pidetä ympäristön kannalta kestävinä taloudellisina toimintoina.
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen teknisten arviointikriteerien on sisällettävä myös sellaisia toimintoja koskevat kriteerit, jotka liittyvät puhtaaseen tai ilmastoneutraaliin liikkuvuuteen siirtymiseen, myös liikennemuotosiirtymän avulla, sekä tehokkuustoimenpiteisiin ja vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, sikäli kuin kyseiset toiminnat edistävät merkittävästi jonkin ympäristötavoitteen saavuttamista.
5. Komissio tarkastelee 1 kohdassa tarkoitettuja teknisiä arviointikriteerejä säännöllisesti uudelleen ja tarvittaessa muuttaa tämän asetuksen mukaisesti annettuja delegoituja säädöksiä tieteen ja teknologian kehityksen perusteella.
Tässä yhteydessä komissio arvioi ennen delegoidun säädöksen muuttamista tai korvaamista kyseisten kriteerien täytäntöönpanoa ottaen huomioon tulokset siitä, miten finanssimarkkinatoimijat ovat soveltaneet niitä, ja niiden vaikutukset pääomamarkkinoihin, mukaan lukien sijoitusten ohjaaminen ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin.
Sen varmistamiseksi, että 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut taloudelliset toiminnat säilyvät uskottavana ilmastoneutraalin talouden mukaisena siirtymäpolkuna, komissio tarkastelee uudelleen kyseisten toimintojen teknisiä arviointikriteerejä vähintään kolmen vuoden välein ja muuttaa tarvittaessa 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua delegoitua säädöstä tieteen ja teknologian kehityksen mukaisesti.
20 artikla
Kestävän rahoituksen foorumi
1. Komissio perustaa kestävän rahoituksen foorumin, jäljempänä ’foorumi’. Se koostuu tasapainoisella tavalla seuraavista ryhmistä:
a) |
seuraavien edustajat:
|
b) |
asiantuntijat, jotka edustavat asiaankuuluvia yksityisiä sidosryhmiä, mukaan lukien finanssimarkkinatoimijat ja muut kuin finanssimarkkinatoimijat sekä liiketoiminta-alat, jotka edustavat asiaankuuluvia toimialoja, sekä henkilöt, joilla on tilinpitoon ja raportointiin liittyvää asiantuntemusta; |
c) |
kansalaisyhteiskuntaa edustavat asiantuntijat, mukaan lukien henkilöt, joilla on ympäristö-, yhteiskunta-, työ- ja hallintoasioiden asiantuntemusta; |
d) |
henkilökohtaisesti nimetyt asiantuntijat, joilla on osoitettua tietämystä ja kokemusta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilta aloilta; |
e) |
tiedemaailmaa, kuten yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja muita tieteellisiä organisaatioita, edustavat asiantuntijat, mukaan lukien henkilöt, joilla on maailmanlaajuista asiantuntemusta. |
2. Foorumi
a) |
antaa komissiolle neuvoja 19 artiklassa tarkoitetuista teknisistä arviointikriteereistä sekä kyseisten kriteerien mahdollisesta päivitystarpeesta; |
b) |
arvioi teknisten arviointikriteerien vaikutuksia niiden soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvien kustannusten ja hyötyjen kannalta; |
c) |
auttaa komissiota analysoimaan sidosryhmien pyyntöjä kehittää tai tarkistaa tiettyä taloudellista toimintaa koskevia teknisiä arviointikriteerejä; |
d) |
antaa komissiolle neuvoja tarvittaessa kestävyyteen liittyvän tilinpidon ja kestävyydestä raportointia koskevien standardien mahdollisesta roolista teknisten arviointikriteerien soveltamisen tukemisessa; |
e) |
seuraa kestäviin sijoituksiin suuntautuvia pääomavirtoja koskevia unionin ja jäsenvaltioiden tason suuntauksia ja raportoi niistä säännöllisesti komissiolle; |
f) |
antaa komissiolle neuvoja mahdollisesta tarpeesta kehittää edelleen toimenpiteitä tietojen saatavuuden ja laadun parantamiseksi; |
g) |
antaa komissiolle neuvoja teknisten arviointikriteerien käytettävyydestä ottaen huomioon tarpeen välttää tarpeetonta hallinnollista rasitetta; |
h) |
antaa komissiolle neuvoja tämän asetuksen mahdollisesta muutostarpeesta; |
i) |
antaa komissiolle neuvoja kestävää rahoitusta koskevien politiikkojen arvioinnista ja kehittämisestä, myös politiikan johdonmukaisuutta koskien; |
j) |
antaa komissiolle neuvoja muiden kestävyystavoitteiden, myös yhteiskunnallisten tavoitteiden, huomioonottamisesta; |
k) |
antaa komissiolle neuvoja 18 artiklan soveltamisesta ja mahdollisesta tarpeesta täydentää sen vaatimuksia. |
3. Foorumi ottaa huomioon laajan joukon sidosryhmien näkemyksiä.
4. Foorumin puheenjohtajana toimii komissio, ja foorumi muodostetaan komission asiantuntijaryhmien perustamista ja toimintaa koskevien horisontaalisten sääntöjen mukaisesti. Tässä yhteydessä komissio voi kutsua mukaan tapauskohtaisesti asiantuntijoita, joilla on erityistä asiantuntemusta.
5. Foorumin on suoritettava tehtävänsä avoimuusperiaatteen mukaisesti. Komissio julkaisee foorumin kokousten pöytäkirjat ja muut asiaankuuluvat asiakirjat komission verkkosivustolla.
6. Jos finanssimarkkinatoimijat katsovat, että taloudellista toimintaa, joka ei täytä tämän asetuksen nojalla vahvistettuja teknisiä arviointikriteerejä tai jolle ei ole vielä vahvistettu tällaisia teknisiä arviointikriteerejä, olisi pidettävä ympäristön kannalta kestävänä, ne voivat ilmoittaa tästä foorumille.
21 artikla
Toimivaltaiset viranomaiset
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asetuksen (EU) 2019/2088 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset valvovat, miten finanssimarkkinatoimijat noudattavat tämän asetuksen 5, 6 ja 7 artiklassa säädettyjä vaatimuksia. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaisilla viranomaisilla on kaikki tarvittavat valvonta- ja tutkintavaltuudet niille tämän asetuksen nojalla kuuluvien tehtävien hoitamiseksi.
2. Tätä asetusta sovellettaessa toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä toistensa kanssa ja toimitettava toisilleen ilman aiheetonta viivytystä tiedot, jotka ovat merkityksellisiä niille tämän asetuksen nojalla kuuluvien tehtävien hoitamiseksi.
22 artikla
Toimenpiteet ja seuraamukset
Jäsenvaltioiden on annettava 5, 6 ja 7 artiklan rikkomuksiin sovellettavia toimenpiteitä ja seuraamuksia koskevat säännöt. Toimenpiteiden ja seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.
23 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään komissiolle 12 päivästä heinäkuuta 2020 määräämättömäksi ajaksi 8 artiklan 4 kohdassa, 10 artiklan 3 kohdassa, 11 artiklan 3 kohdassa, 12 artiklan 2 kohdassa, 13 artiklan 2 kohdassa, 14 artiklan 2 kohdassa ja 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8 artiklan 4 kohdassa, 10 artiklan 3 kohdassa, 11 artiklan 3 kohdassa, 12 artiklan 2 kohdassa, 13 artiklan 2 kohdassa, 14 artiklan 2 kohdassa ja 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Komissio kerää ennen delegoitujen säädösten hyväksymistä ja niiden laatimisen aikana kaiken tarvittavan asiantuntemuksen muun muassa kuulemalla 24 artiklassa tarkoitettua kestävää rahoitusta käsittelevää jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmää. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se toimii paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden ja menettelyjen mukaisesti.
5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6. Edellä olevien 8 artiklan 4 kohdan, 10 artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole neljän kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
24 artikla
Kestävää rahoitusta käsittelevä jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmä
1. Kestävää rahoitusta käsittelevä jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmä, jäljempänä ’jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmä’, antaa komissiolle neuvoja teknisten arviointikriteerien asianmukaisuudesta ja foorumin omaksumasta lähestymistavasta kyseisten kriteerien laatimisessa 19 artiklan mukaisesti.
2. Komissio antaa jäsenvaltioille tietoja jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmän kokouksissa jäsenvaltioiden ja komission välisen oikea-aikaisen näkemystenvaihdon helpottamiseksi erityisesti foorumin keskeisten tulosten, kuten uusien teknisten arviointikriteerien tai niiden olennaisten päivitysten, tai raporttiluonnosten osalta.
III LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET
25 artikla
Asetuksen (EU) 2019/2088 muuttaminen
Muutetaan asetus (EU) 2019/2088 seuraavasti:
1) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”2 a artikla Ei merkittävää haittaa -periaate 1. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 perustetut Euroopan valvontaviranomaiset, jäljempänä yhdessä ’Euroopan valvontaviranomaiset’, laativat yhteiskomiteassa teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään tämän asetuksen 2 artiklan 17 alakohdan ”ei merkittävää haittaa” -periaatteeseen liittyvien tietojen sisältöä ja esitystapaa koskevat yksityiskohdat tämän asetuksen 4 artiklan 6 ja 7 kohdassa tarkoitettuihin haitallisiin vaikutuksiin liittyvien kestävyysindikaattoreiden sisällön, menetelmien ja esitystavan mukaisesti. 2. Euroopan valvontaviranomaiset toimittavat 1 kohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä joulukuuta 2020. 3. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.” |
2) |
Muutetaan 8 artikla seuraavasti:
|
3) |
Muutetaan 9 artikla seuraavasti:
|
4) |
Muutetaan 11 artikla seuraavasti:
|
5) |
Korvataan 20 artiklan 3 kohta seuraavasti: ”3. Tämän artiklan 2 kohdasta poiketen
|
26 artikla
Uudelleentarkastelu
1. Komissio julkaisee viimeistään 13 päivänä heinäkuuta 2022 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta. Kertomuksessa arvioidaan seuraavia seikkoja:
a) |
tämän asetuksen täytäntöönpanon edistyminen ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevien teknisten arviointikriteerien kehittämisen osalta; |
b) |
mahdollinen tarve tarkistaa ja täydentää 3 artiklassa säädettyjä kriteerejä, joiden mukaan taloudellista toimintaa pidetään ympäristön kannalta kestävänä; |
c) |
ympäristön kannalta kestävän sijoituksen määritelmän käyttö unionin oikeudessa ja jäsenvaltioiden tasolla, mukaan lukien tarvittavat säännökset tässä asetuksessa säädettyjen kriteerien noudattamista koskevien tarkistusmekanismien perustamiseksi; |
d) |
tämän asetuksen nojalla vahvistettujen teknisten arviointikriteereiden soveltamisen tehokkuus yksityisten sijoitusten kanavoimisessa ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin ja erityisesti yksityisiin yrityksiin ja muihin oikeushenkilöihin suuntautuvien pääomavirtojen osalta, myös oman pääoman osalta, sekä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien rahoitustuotteiden kautta että muiden kuin rahoitustuotteiden kautta; |
e) |
tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden ja sijoittajien pääsy luotettaviin, oikea-aikaisiin ja tarkistettavissa oleviin tietoihin yksityisistä yrityksistä ja muista oikeushenkilöistä, mukaan lukien sijoituskohteena olevat yritykset tämän asetuksen soveltamisalalla ja sen ulkopuolella ja molemmissa tapauksissa, siltä osin kuin on kyse omasta pääomasta ja vieraasta pääomasta, ottaen huomioon siihen liittyvä hallinnollinen rasitus, sekä sellaisten tietojen tarkistamista koskevat yksityiskohtaiset menettelyt, jotka ovat tarpeen määritettäessä yhdenmukaisuutta teknisten arviointikriteerien kanssa ja varmistettaessa, että kyseisiä menettelyjä noudatetaan; |
f) |
21 ja 22 artiklan soveltaminen. |
2. Komissio julkaisee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 kertomuksen, jossa kuvaillaan säännökset, jotka olisivat tarpeen tämän asetuksen soveltamisalan laajentamiseksi ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen ulkopuolelle ja jossa kuvaillaan säännökset, jotka olisivat tarpeen, jotta katettaisiin
a) |
taloudelliset toiminnat, jolla ei ole merkittävää vaikutusta ympäristökestävyyteen, sekä taloudelliset toiminnat, jotka haittaavat merkittävästi ympäristökestävyyttä, sekä tarve tarkastella siirtymävaiheen toimintoihin ja mahdollistaviin toimintoihin liittyvien erityisten tiedonantovaatimusten asianmukaisuutta; ja |
b) |
muut kestävyystavoitteet, kuten yhteiskunnalliset tavoitteet. |
3. Komissio arvioi viimeistään 13 päivänä heinäkuuta 2022 tämän asetuksen nojalla hyväksyttyjen teknisten arviointikriteerien kehittämistä koskevien neuvoa-antavien menettelyjen tehokkuutta.
27 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
2. Edellä olevia 4, 5, 6 ja 7 artiklaa sekä 8 artiklan 1, 2 ja 3 kohtaa sovelletaan
a) |
9 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitettujen ympäristötavoitteiden osalta 1 päivästä tammikuuta 2022; ja |
b) |
9 artiklan c–f alakohdassa tarkoitettujen ympäristötavoitteiden osalta 1 päivästä tammikuuta 2023. |
3. Edellä olevaa 4 artiklaa ei sovelleta ennen tämän asetuksen voimaantuloa olemassa olleisiin, todistuksiin perustuviin verokannustinjärjestelmiin, joissa asetetaan vaatimuksia rahoitustuotteille, joilla pyritään rahoittamaan kestäviä hankkeita.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 18 päivänä kesäkuuta 2020.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
D. M. SASSOLI
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
N. BRNJAC
(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 103.
(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 28. maaliskuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 15. huhtikuuta 2020 (EUVL C 184, 3.6.2020, s. 1). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 17. kesäkuuta 2020 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(3) Neuvoston päätös (EU) 2016/1841, annettu 5 päivänä lokakuuta 2016, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 282, 19.10.2016, s. 1).
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1386/2013/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/1017, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto (EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2088, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla (EUVL L 317, 9.12.2019, s. 1).
(7) EUVL C 76, 9.3.2020, s. 23.
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/31/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja neuvoston direktiivin 85/337/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/60/EY, 2001/80/EY, 2004/35/EY, 2006/12/EY ja 2008/1/EY ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 114).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/7/EY, annettu 15 päivänä helmikuuta 2006, uimaveden laadun hallinnasta ja direktiivin 76/160/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 4.3.2006, s. 37).
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta (EUVL L 372, 27.12.2006, s. 19).
(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).
(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla, neuvoston direktiivien 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 84).
(15) Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40).
(16) Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1).
(17) Neuvoston direktiivi 98/83/EY, annettu 3 päivänä marraskuuta 1998, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32).
(18) Komission päätös (EU) 2017/848, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, merivesien hyvän ekologisen tilan vertailuperusteista ja menetelmästandardeista sekä seurantaa ja arviointia varten tarkoitetuista täsmennyksistä ja standardoiduista menetelmistä sekä päätöksen 2010/477/EU kumoamisesta (EUVL L 125, 18.5.2017, s. 43).
(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1013/2006, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2006, jätteiden siirrosta (EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1).
(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).
(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (EUVL L 169, 25.6.2019, s. 45).
(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/62/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1994, pakkauksista ja pakkausjätteistä (EYVL L 365, 31.12.1994, s. 10).
(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/53/EY, annettu 18 päivänä syyskuuta 2000, romuajoneuvoista (EYVL L 269, 21.10.2000, s. 34).
(24) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/66/EY, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista ja direktiivin 91/157/ETY kumoamisesta (EUVL L 266, 26.9.2006, s. 1).
(25) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).
(26) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17).
(27) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/65/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 88).
(28) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/19/EU, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (EUVL L 197, 24.7.2012, s. 38).
(29) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/883, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetuista satamassa olevista vastaanottolaitteista, direktiivin 2010/65/EU muuttamisesta ja direktiivin 2000/59/EY kumoamisesta (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 116).
(30) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/904, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä (EUVL L 155, 12.6.2019, s. 1).
(31) Neuvoston direktiivi 1999/31/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, kaatopaikoista (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1).
(32) Komission asetus (EU) N:o 1357/2014, annettu 18 päivänä joulukuuta 2014, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III korvaamisesta (EUVL L 365, 19.12.2014, s. 89).
(33) Komission päätös 2000/532/EY, tehty 3 päivänä toukokuuta 2000, jätteistä annetun neuvoston direktiivin 75/442/ETY 1 artiklan a alakohdan mukaisen jäteluettelon laatimisesta tehdyn komission päätöksen 94/3/EY ja vaarallisista jätteistä annetun neuvoston direktiivin 91/689/ETY 1 artiklan 4 kohdan mukaisen vaarallisten jätteiden luettelon laatimisesta tehdyn neuvoston päätöksen 94/904/EY korvaamisesta (EYVL L 226, 6.9.2000, s. 3).
(34) Komission päätös 2014/955/EU, annettu 18 päivänä joulukuuta 2014, jäteluettelosta annetun päätöksen 2000/532/EY muuttamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY mukaisesti (EUVL L 370, 30.12.2014, s. 44).
(35) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/35/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta (EUVL L 143, 30.4.2004, s. 56).
(36) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/107/EY, annettu 15 päivänä joulukuuta 2004, ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (EUVL L 23, 26.1.2005, s. 3).
(37) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50/EY, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008, ilmanlaadusta ja sen parantamisesta (EUVL L 152, 11.6.2008, s. 1).
(38) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/802, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 58).
(39) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1).
(40) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 995/2010, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta (EUVL L 295, 12.11.2010, s. 23).
(41) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 511/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, geenivarojen saantia ja saatavuutta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista ja tasapuolista jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirjan määräysten noudattamistoimenpiteistä käyttäjille unionissa (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 59).
(42) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 35).
(43) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).
(44) Neuvoston asetus (EY) N:o 338/97, annettu 9 päivänä joulukuuta 1996, luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä (EYVL L 61, 3.3.1997, s. 1).
(45) Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).
(46) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/841, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja päätöksen N:o 529/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 1).
(47) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).
(48) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1369, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2017, energiamerkintää koskevien puitteiden vahvistamisesta ja direktiivin 2010/30/EU kumoamisesta (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 1).
(49) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).
(50) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/844, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU ja energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 75).
(51) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/125/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista (EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10).
(52) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).
(53) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48).
(54) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).
(55) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1221/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) ja asetuksen (EY) N:o 761/2001 ja komission päätösten 2001/681/EY ja 2006/193/EY kumoamisesta (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 1).
(56) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 66/2010, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, EU-ympäristömerkistä (EUVL L 27, 30.1.2010, s. 1).
(57) Komission suositus 2013/179/EU, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2013, yhteisten menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen (EUVL L 124, 4.5.2013, s. 1).
(58) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 538/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan ympäristötilinpidosta annetun asetuksen (EU) N:o 691/2011 muuttamisesta (EUVL L 158, 27.5.2014, s. 113).
(59) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2001, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30).
(60) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).
(61) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).
(62) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).
(63) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).
(64) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(65) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84).
(66) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1286/2014, annettu 26 päivänä marraskuuta 2014, vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita (PRIIP-tuotteita) koskevista avaintietoasiakirjoista (EUVL L 352, 9.12.2014, s. 1).
(67) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1238, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, yleiseurooppalaisesta yksilöllisestä eläketuotteesta (PEPP) (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 1).
(68) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).
(69) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1129, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta (EUVL L 168, 30.6.2017, s. 12).
(70) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 525/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 13).