12.6.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 184/43


KOMISSION ASETUS (EU) 2020/772,

annettu 11 päivänä kesäkuuta 2020,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteiden I, VII ja VIII muuttamisesta vuohien ja uhanalaisten rotujen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden hävittämistoimenpiteiden osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä 22 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 (1), ja erityisesti sen 23 artiklan ensimmäisen kohdan ja 23 a artiklan m alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 999/2001 vahvistetaan eläinten tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden, jäljempänä ’TSE’, ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevat säännöt.

(2)

Kyseisen asetuksen liitteessä VII olevassa B luvussa vahvistetaan toimenpiteet, jotka on toteutettava sen jälkeen, kun TSE:n esiintyminen naudoissa, lampaissa ja vuohissa on vahvistettu. Jos lampaassa tai vuohessa on vahvistettu klassinen scrapie-tapaus, tilaan on sovellettava jonkin liitteessä VII olevan B luvun 2.2.2 kohdassa esitettyjen kolmen vaihtoehdon edellytyksiä.

(3)

Vaihtoehto 2 edellyttää tilan kaikkien lampaiden ja vuohien lopettamista ja täydellistä hävittämistä lukuun ottamatta lampaita, joiden prioniproteiinin genotyyppi on resistentti klassiselle scrapielle.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’EFSA’, antoi 5 päivänä heinäkuuta 2017 tieteellisen lausunnon (2) vuohien geneettisestä TSE-resistenssistä. EFSAn lausunnon mukaan kenttä- ja kokeelliset tiedot ovat riittävän vankat sen päättelemiseksi, että K222-, D146- ja S146-alleellit antavat geneettisen resistenssin EU:n vuohipopulaatiossa luontaisesti esiintyviä klassisia scrapie-kantoja vastaan. EFSAn lausunnossa todetaan, että vuohikarjoissa esiintyvien klassisen scrapien taudinpurkausten hallinta voisi perustua geneettisesti resistenttien eläinten valintaan samalla tavoin kuin asetuksessa (EY) N:o 999/2001 tällä hetkellä vahvistetaan lampaiden osalta.

(5)

Sen vuoksi on aiheellista muuttaa asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä VII olevaa B lukua, jotta voidaan ottaa käyttöön mahdollisuus rajoittaa vuohien lopettaminen ja hävittäminen ainoastaan niihin eläimiin, jotka ovat alttiita klassiselle scrapielle. Jäsenvaltioiden olisi kussakin tapauksessa määritettävä taudin geneettisen resistenssin mukaisesti, mitkä eläimet olisi jätettävä lopettamatta ja hävittämättä.

(6)

EFSAn lausunnossa korostetaan, että vaikka resistenssijalostus voi olla tehokas väline vuohien klassisen scrapien torjumiseksi, kun otetaan huomioon näiden alleelien alhainen esiintyvyys useimmissa roduissa, suuri valintapaine todennäköisesti vaikuttaisi haitallisesti geneettiseen monimuotoisuuteen. Lausunnossa suositellaankin, että toimenpiteitä, joilla kohotetaan vuohipopulaation geneettistä resistenssiä, toteutetaan jäsenvaltiotasolla kyseessä olevan rodun mukaan (3). Siksi jäsenvaltioiden olisi voitava suunnitella jalostusohjelmansa sen mukaan, minkä verran niiden vuohipopulaatiossa esiintyy alleeleita, jotka antavat geneettisen resistenssin klassista scrapieta vastaan.

(7)

Jos vuohitilalla ilmenee scrapieta, jäsenvaltioiden olisi EFSAn antaman suosituksen mukaan päätettävä jalostusstrategian pohjalta toimenpiteistä, jotka olisi toteutettava geneettisen resistenssin kohottamiseksi kyseisen tilan vuohipopulaatiossa.

(8)

Neuvoston direktiivi 89/361/ETY (4) on kumottu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1012 (5)1 päivästä marraskuuta 2018. Kyseisen asetuksen 2 artiklan 24 kohdassa vahvistetun määritelmän mukaan ’uhanalaisella rodulla’ tarkoitetaan paikallista rotua, jonka jokin jäsenvaltio on määrittänyt uhanalaiseksi, joka on geneettisesti sopeutunut yhteen tai useampaan perinteiseen tuotantojärjestelmään tai ympäristöön kyseisessä jäsenvaltiossa ja jonka uhanalaisuuden on tieteellisesti todentanut elin, jolla on tarvittava pätevyys ja osaaminen uhanalaisten rotujen alalla.

(9)

Sen vuoksi on aiheellista muuttaa asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä I olevaa 1 kohtaa sekä korvata kyseisen asetuksen liitteessä VII olevassa B luvussa ja liitteessä VIII olevassa A luvussa olevat viittaukset direktiiviin 89/361/ETY viittauksilla asetukseen (EU) 2016/1012 ja komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 807/2014 (6) 7 artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistettu ilmaisu ”kasvatuksesta luopumisen vuoksi uhanalainen paikallinen rotu” asetuksen (EU) 2016/1012 2 artiklan 24 kohdassa määritellyllä ilmaisulla ”uhanalainen rotu”.

(10)

Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteitä I, VII ja VIII olisi muutettava.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteet I, VII ja VIII tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä kesäkuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja


(1)  EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1.

(2)  EFSA Journal 2017;15(8):4962.

(3)  EFSA Journal 2017;15(8):4962, s. 4.

(4)  Neuvoston direktiivi 89/361/ETY, annettu 30 päivänä toukokuuta 1989, puhdasrotuisista jalostuslampaista ja –vuohista

(EYVL L 153, 6.6.1989, s. 30).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1012, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, puhdasrotuisten jalostuseläinten, risteytettyjen jalostussikojen ja niiden sukusolujen ja alkioiden jalostuksessa, kaupassa ja unioniin tulossa sovellettavista jalostus- ja polveutumisedellytyksistä ja asetuksen (EU) N:o 652/2014, neuvoston direktiivien 89/608/ETY ja 90/425/ETY muuttamisesta sekä tiettyjen eläinjalostusta koskevien säädösten kumoamisesta (”eläinjalostusasetus”) (EUVL L 171, 29.6.2016, s. 66).

(6)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 807/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 täydentämisestä ja siirtymäsäännöksistä (EUVL L 227, 31.7.2014, s. 1).


LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteet I, VII ja VIII seuraavasti:

1)

Muutetaan liitteessä I oleva 1 kohta seuraavasti:

a)

korvataan johdantovirke seuraavasti:

”1.

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1069/2009 (*1), komission asetuksessa (EU) N:o 142/2011 (*2), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002 (*3), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 767/2009 (*4), neuvoston direktiivissä 2006/88/EY (*5) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1012 (*6) vahvistettuja määritelmiä:”;

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (sivutuoteasetus) (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1)."

(*2)  Komission asetus (EU) N:o 142/2011, annettu 25 päivänä helmikuuta 2011, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 täytäntöönpanosta sekä neuvoston direktiivin 97/78/EY täytäntöönpanosta tiettyjen näytteiden ja tuotteiden osalta, jotka vapautetaan kyseisen direktiivin mukaisista eläinlääkärintarkastuksista rajatarkastusasemilla (EUVL L 54, 26.2.2011, s. 1)."

(*3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1)."

(*4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, rehun markkinoille saattamisesta ja käytöstä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 79/373/ETY, komission direktiivin 80/511/ETY, neuvoston direktiivien 82/471/ETY, 83/228/ETY, 93/74/ETY, 93/113/EY ja 96/25/EY ja komission päätöksen 2004/217/EY kumoamisesta (EUVL L 229, 1.9.2009, s. 1)."

(*5)  Neuvoston direktiivi 2006/88/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 2006, vesiviljelyeläimiin ja niistä saataviin tuotteisiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista sekä vesieläinten tiettyjen tautien ehkäisemisestä ja torjunnasta (EUVL L 328, 24.11.2006, s. 14)."

(*6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1012, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, puhdasrotuisten jalostuseläinten, risteytettyjen jalostussikojen ja niiden sukusolujen ja alkioiden jalostuksessa, kaupassa ja unioniin tulossa sovellettavista jalostus- ja polveutumisedellytyksistä ja asetuksen (EU) N:o 652/2014, neuvoston direktiivien 89/608/ETY ja 90/425/ETY muuttamisesta sekä tiettyjen eläinjalostusta koskevien säädösten kumoamisesta (”eläinjalostusasetus”) (EUVL L 171, 29.6.2016, s. 66).”;"

b)

lisätään f alakohta seuraavasti:

”f)

”uhanalainen rotu”, asetuksen (EU) 2016/1012 2 artiklan 24 kohta.”;

2)

Muutetaan liitteessä VII oleva B luku seuraavasti:

a)

korvataan 2.2.2 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”Jos BSE:n ja epätyypillisen scrapien esiintyminen voidaan sulkea pois liitteessä X olevan C luvun 3 osan 3.2 kohdassa vahvistetuilla laboratoriomenetelmillä ja -käytänteillä, tilaan on sovellettava a alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä. Lisäksi tilaan on sovellettava tilasta vastaavan jäsenvaltion päätöksen nojalla joko b alakohdassa esitetyn vaihtoehdon 1 tai c alakohdassa esitetyn vaihtoehdon 2 tai d alakohdassa esitetyn vaihtoehdon 3 edellytyksiä. Jos tilalla on lampaista ja vuohista koostuva sekakarja, tilasta vastuussa oleva jäsenvaltio voi päättää soveltaa tilan lampaisiin yhden vaihtoehdon ja vuohiin toisen vaihtoehdon edellytyksiä:”

b)

korvataan 2.2.2 kohdan b alakohdan toiseksi viimeinen kappale seuraavasti:

”Edellä i ja ii alakohdassa mainittujen eläinten siirtäminen tilalta teurastamoon sallitaan.”

c)

korvataan 2.2.2 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c)

Vaihtoehto 2 – Vain alttiiden eläinten lopettaminen ja täydellinen hävittäminen

Määritetään kaikkien tilalla olevien lampaiden ja vuohien prioniproteiinin genotyyppi, lukuun ottamatta alle kolmen kuukauden ikäisiä karitsoja ja kilejä, edellyttäen, että ne teurastetaan ihmisravinnoksi viimeistään kolmen kuukauden ikäisinä.

Lopetetaan ja hävitetään täydellisesti viipymättä kaikki 1 kohdan b alakohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa tunnistetut lampaat ja/tai vuohet sekä alkiot ja munasolut, lukuun ottamatta

ARR/ARR-genotyypin jalostuspässejä,

jalostusuuhia, joilla on vähintään yksi ARR-alleeli mutta ei yhtään VRQ-alleelia, ja, mikäli tällaiset jalostusuuhet ovat tiineinä tutkimuksen aikana, myöhemmin syntyviä karitsoja, jos niiden genotyyppi on tämän alakohdan vaatimusten mukainen,

lampaita, joilla on vähintään yksi ARR-alleeli ja jotka on tarkoitettu yksinomaan ihmisravinnoksi,

vuohia, joilla on vähintään yksi seuraavista alleeleista: K222, D146 tai S146,

jos tilasta vastaava jäsenvaltio niin päättää, alle kolmen kuukauden ikäisiä karitsoja ja kilejä, edellyttäen että ne teurastetaan ihmisravinnoksi viimeistään kolmen kuukauden ikäisinä.

Yli 18 kuukauden ikäiset eläimet, jotka on lopetettu hävitettäviksi, on testattava liitteessä III olevan A luvun II osan 5 kohdan mukaisesti TSE:n toteamiseksi liitteessä X olevan C luvun 3 osan 3.2 kohdassa vahvistettujen laboratoriomenetelmien ja -käytäntöjen mukaisesti.

Poiketen siitä, mitä vaihtoehdon 2 ensimmäisen ja toisen kappaleen edellytyksissä esitetään, jäsenvaltiot voivat sen sijaan päättää toteuttaa i, ii tai iii alakohdassa luetellut toimenpiteet:

i)

vaihtoehdon 2 toisessa kohdassa tarkoitettujen eläinten lopettamisen ja lopullisen hävittämisen sijaan teurastaa ne ihmisravinnoksi edellyttäen, että

eläimet teurastetaan ihmisravinnoksi tilasta vastaavan jäsenvaltion alueella;

kaikki yli 18 kuukauden ikäiset ihmisravinnoksi teurastettavat eläimet on testattava TSE:n toteamiseksi liitteessä X olevan C luvun 3 osan 3.2 kohdassa vahvistettujen laboratoriomenetelmien ja -käytänteiden mukaisesti.

ii)

lykätä vaihtoehdon 2 toisessa kohdassa tarkoitettujen eläinten genotyypin määritystä ja sen jälkeistä lopettamista ja täydellistä hävittämistä tai ihmisravinnoksi teurastamista enintään kolmella kuukaudella. Tätä poikkeusta voidaan soveltaa tilanteissa, joissa indeksitapaus todetaan lähellä poikimisajan alkua, edellyttäen, että uuhet ja/tai kutut ja niiden vastasyntyneet karitsat ja/tai kilit pidetään erillään muiden tilojen lampaista ja/tai vuohista koko tämän ajanjakson.

iii)

lykätä vaihtoehdon 2 toisessa kohdassa tarkoitettujen eläinten lopettamista ja täydellistä hävittämistä tai ihmisravinnoksi teurastamista enintään kolmella vuodella indeksitapauksen toteamispäivästä lähtien lammas- tai vuohikarjoissa ja tiloilla, joilla lampaita ja vuohia pidetään yhdessä. Tässä kohdassa säädettyä poikkeusta sovelletaan vain tapauksiin, joissa tilasta vastaava jäsenvaltio katsoo, että epidemiologista tilannetta ei voida hoitaa lopettamatta asianomaisia eläimiä mutta että tätä ei voida tehdä välittömästi tilan lammaspopulaation alhaisen resistenssin ja muiden näkökohtien, myös taloudellisten tekijöiden, vuoksi. Muut kuin ARR/ARR-genotyyppiä olevat jalostuspässit on lopetettava tai kastroitava viipymättä. On toteutettava kaikki mahdolliset toimenpiteet tilan lammas- ja/tai vuohipopulaation geneettisen resistenssin kohottamiseksi, mukaan luettuna uuhien perusteltu jalostus ja teurastus ARR-alleelin esiintyvyyden lisäämiseksi ja VRQ-alleelin poistamiseksi sekä sellaisten pukkien jalostaminen, joilla on K222-, D146- tai S146-alleeleja. Tilasta vastaavan jäsenvaltion on varmistettava, että lykkäämisjakson lopussa lopetettavien eläinten lukumäärä ei ole suurempi kuin välittömästi sen jälkeen, kun indeksitapaus todettiin. Jos sovelletaan tässä kohdassa säädettyä poikkeusta, 4 kohdassa vahvistettuja toimenpiteitä sovelletaan tilaan siihen asti, kunnes vaihtoehdon 2 toisessa kohdassa tarkoitetut eläimet hävitetään täydellisesti tai teurastetaan ihmisravinnoksi, minkä jälkeen sovelletaan 3 kohdassa vahvistettuja rajoituksia.

Vaihtoehdon 2 toisessa kohdassa tarkoitettujen eläinten lopettamisen ja täydellisen hävittämisen tai ihmisravinnoksi teurastamisen jälkeen tilaan on sovellettava 3 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä.”;

d)

korvataan 2.2.2 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d)

Vaihtoehto 3 – Ei pakollista eläinten lopettamista ja täydellistä hävittämistä

Jäsenvaltio voi päättää olla lopettamatta ja hävittämättä täydellisesti 1 kohdan b alakohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa yksilöityjä eläimiä, jos vähintään yksi seuraavissa neljässä luetelmakohdassa esitetyistä perusteista täyttyy:

on vaikea hankkia korvaavia urospuolisia lampaita, jotka ovat ARR/ARR-genotyyppiä, ja naaraspuolisia lampaita, joilla on vähintään yksi ARR-alleeli mutta ei yhtään VRQ-alleelia, tai vuohia, joilla on vähintään yksi seuraavista alleeleista: K222, D146 tai S146,

ARR-alleelin esiintyvyys lammasrodussa tai tilalla taikka K222-, D146- tai S146-alleelien esiintyvyys vuohirodussa tai tilalla on alhainen,

sitä pidetään tarpeellisena sukusiitoksen välttämiseksi,

jäsenvaltio pitää sitä tarpeellisena otettuaan aiheellisesti huomioon kaikki epidemiologiset tekijät.

Kaikkien lampaiden ja vuohien, enintään 50 eläimeen saakka kumpaakin lajia, prioniproteiinin genotyyppi on määritettävä kolmen kuukauden kuluessa klassisen scrapien indeksitapauksen vahvistamispäivästä alkaen.

Jos vaihtoehtoa 3 soveltavalla tilalla havaitaan uusia klassisen scrapien tapauksia, jäsenvaltion on arvioitava uudelleen vaihtoehdon 3 soveltamispäätöksen perusteena olevien syiden ja perusteiden relevanssi. Jos tullaan siihen tulokseen, että vaihtoehdon 3 soveltaminen ei takaa taudinpurkauksen asianmukaista valvontaa, jäsenvaltion on ryhdyttävä soveltamaan tilalla vaihtoehdon 3 sijaan joko vaihtoehtoa 1 tai 2, jotka vahvistetaan b ja c alakohdassa.

Tilaan, jolla on päätetty soveltaa vaihtoehtoa 3, on sovellettava välittömästi 4 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä.

Jäsenvaltioiden, jotka sallivat vaihtoehtoon 3 turvautumisen klassisen scrapien taudinpurkausten hallinnassa, on pidettävä kirjaa kunkin soveltamispäätöksen perusteena olevista syistä ja perusteista.”;

e)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.

Kaikkien 2.2.1 kohdan, 2.2.2 kohdan b alakohdan tai 2.2.2 kohdan c alakohdan mukaisesti tilalla yksilöityjen eläinten lopettamisen ja täydellisen hävittämisen tai ihmisravinnoksi teurastamisen jälkeen sovelletaan seuraavia rajoituksia:

3.1

Tilalla on sovellettava tehostettua TSE-seurantamenettelyä. Tähän kuuluu testaus TSE:n toteamiseksi yli 18 kuukauden ikäisissä eläimissä, jotka ovat kuolleet tai jotka on lopetettu tilalla mutta joita ei lopetettu taudinhävittämiskampanjan puitteissa. Lampaita, jotka ovat ARR/ARR-genotyyppiä, ja vuohia, joilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli, ei tarvitse testata. Testaus on suoritettava liitteessä X olevan C luvun 3 osan 3.2 kohdassa vahvistettujen laboratoriomenetelmien ja -käytänteiden mukaisesti.

3.2

Tilalle saa tuoda ainoastaan seuraavia eläimiä:

ARR/ARR-genotyypin urospuolisia lampaita,

naaraspuolisia lampaita, joilla on vähintään yksi ARR-alleeli mutta ei yhtään VRQ-alleelia,

vuohia, edellyttäen, että kaikki eläintilat on puhdistettu ja desinfioitu perusteellisesti karjan hävittämisen jälkeen.

3.3

Tilalla saa käyttää ainoastaan seuraavanlaisia jalostuspässejä, jalostuspukkeja ja lampaiden ja vuohien sukusoluja ja alkioita:

ARR/ARR-genotyypin urospuolisia lampaita,

ARR/ARR-genotyypin pässien siemennestettä,

alkioita, joissa on vähintään yksi ARR-alleeli mutta ei yhtään VRQ-alleelia,

jalostuspukkeja ja vuohen sukusoluja ja alkioita, sellaisina kuin ne määritellään jäsenvaltion päättämissä toimenpiteissä, joilla kohotetaan tilan vuohipopulaation geneettistä resistenssiä.

3.4

Eläinten siirtäminen tilalta on sallittava joko hävittämistä varten tai seuraavin edellytyksin:

a)

seuraavat eläimet voidaan siirtää tilalta kaikkia tarkoituksia varten, myös jalostukseen:

ARR/ARR-genotyypin lampaat;

uuhet, joilla on yksi ARR-alleeli mutta ei yhtään VRQ-alleelia, edellyttäen, että ne siirretään muille tiloille, joilla sovelletaan rajoitusta 2.2.2 kohdan b alakohdan (vaihtoehto 1), 2.2.2 kohdan c alakohdan (vaihtoehto 2) tai 2.2.2 kohdan d alakohdan (vaihtoehto 3) mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden johdosta;

vuohet, joilla on vähintään yksi seuraavista alleeleista: K222, D146 tai S146;

vuohet, edellyttäen, että ne siirretään muille tiloille, joilla sovelletaan rajoitusta 2.2.2 kohdan b alakohdan (vaihtoehto 1), 2.2.2 kohdan c alakohdan (vaihtoehto 2) tai 2.2.2 kohdan d alakohdan (vaihtoehto 3) mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden johdosta;

b)

seuraavat eläimet voidaan siirtää tilalta suoraan ihmisravinnoksi teurastamista varten:

lampaat, joilla on vähintään yksi ARR-alleeli;

vuohet;

jäsenvaltion päätöksen mukaan karitsat ja kilit, jotka ovat alle 3 kk:n ikäisiä teurastuspäivänä;

kaikki eläimet, jos jäsenvaltio on päättänyt soveltaa 2.2.2 kohdan b alakohdan i alakohdassa ja 2.2.2 kohdan c alakohdan i alakohdassa vahvistettuja poikkeuksia;

c)

jos jäsenvaltio niin päättää, karitsoja ja kilejä voidaan siirtää yhdelle muulle jäsenvaltion alueella sijaitsevalle tilalle yksinomaan teurastusta varten lihotettaviksi, kunhan seuraavia edellytyksiä noudatetaan:

määränpäänä olevalla tilalla ei ole muita lampaita tai vuohia kuin niitä, joita pidetään teurastusta varten lihotettavina;

lihotuskauden päätyttyä hävittämistoimenpiteiden kohteena olevilta tiloilta tulevat karitsat ja kilit kuljetetaan suoraan teurastamoon, joka sijaitsee saman jäsenvaltion alueella, teurastettaviksi viimeistään kun ne ovat 12 kk:n ikäisiä.

3.5

Tilaan sovelletaan edelleen 3.1–3.4 kohdassa vahvistettuja rajoituksia

a)

kunnes kaikki tilalla olevat lampaat on luokiteltu ARR/ARR-genotyypiksi, edellyttäen, että tilalla ei pidetä vuohia; tai

b)

kunnes kaikilla tilalla olevilla vuohilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli, edellyttäen, että tilalla ei pidetä lampaita; tai

c)

kunnes kaikki tilalla olevat lampaat on luokiteltu ARR/ARR-genotyypiksi ja kaikilla tilalla olevilla vuohilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli; tai

d)

kahden vuoden ajan siitä päivästä, jona kaikki 2.2.1 kohdassa, 2.2.2 kohdan b alakohdassa tai 2.2.2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet on saatettu päätökseen, edellyttäen, että tämän kahden vuoden aikana ei havaita muita TSE-tapauksia kuin epätyypillinen scrapie. Jos tämän kahden vuoden aikana vahvistetaan epätyypillisen scrapien tapaus, tilaan on sovellettava myös 2.2.3 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä.”;

f)

korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.

Sen jälkeen kun on päätetty soveltaa 2.2.2 kohdan d alakohdassa mainittua vaihtoehtoa 3 tai 2.2.2 kohdan c alakohdan iii alakohdassa mainittua poikkeusta, tilaan sovelletaan välittömästi seuraavia toimenpiteitä:

4.1

Tilalla on sovellettava tehostettua TSE-seurantamenttelyä. Tähän on sisällyttävä testaus TSE:n toteamiseksi yli 18 kuukauden ikäisissä eläimissä, jotka

on teurastettu ihmisravinnoksi;

ovat kuolleet tai jotka on lopetettu tilalla mutta joita ei lopetettu taudinhävittämiskampanjan puitteissa.

Lampaita, jotka ovat ARR/ARR-genotyyppiä, ja vuohia, joilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli, ei tarvitse testata. Testaus on suoritettava liitteessä X olevan C luvun 3 osan 3.2 kohdassa vahvistettujen laboratoriomenetelmien ja -käytänteiden mukaisesti.

4.2

On sovellettava 3.2 ja 3.3 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä.

Poiketen siitä, mitä 3.2 ja 3.3 kohdassa todetaan, jäsenvaltio voi kuitenkin sallia, että tilalle saa tuoda ja tilalla saa käyttää

urospuolisia lampaita, joilla on vähintään yksi ARR-alleeli mutta ei yhtään VRQ-alleelia, sekä niiden siemennestettä, myös jalostukseen;

naaraspuolisia lampaita, joilla ei ole yhtään VRQ-alleelia;

alkioita, joissa ei ole yhtään VRQ-alleelia;

kunhan seuraavia edellytyksiä noudatetaan:

tilalla pidettävä eläinrotu on uhanalainen;

tilalla pidettävään eläinrotuun sovelletaan jalostusohjelmaa, jonka tarkoituksena on rodun säilyttäminen ja jota toteuttaa asetuksen (EU) 2016/1012 2 artiklan 5 kohdassa määritelty jalostusjärjestö tai kyseisen asetuksen 38 artiklan mukaisesti toimivaltainen viranomainen; ja

ARR-alleelin esiintyvyys kyseisessä rodussa on alhainen.

4.3

Eläinten siirtäminen tilalta on sallittu hävittämistä varten tai suoraan ihmisravinnoksi teurastamista varten tai seuraavin edellytyksin:

a)

pässejä ja uuhia, jotka ovat ARR/ARR-genotyyppiä, ja vuohia, joilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli, voidaan siirtää tilalta kaikkia tarkoituksia varten, myös jalostukseen, edellyttäen, että ne siirretään muille tiloille, joihin sovelletaan 2.2.2 kohdan c alakohdan (vaihtoehto 2) tai 2.2.2 kohdan d alakohdan (vaihtoehto 3) mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä;

b)

jos jäsenvaltio niin päättää, karitsoja ja kilejä voidaan siirtää yhdelle muulle jäsenvaltion alueella sijaitsevalle tilalle yksinomaan teurastusta varten lihotettaviksi, kunhan seuraavia edellytyksiä noudatetaan:

määränpäänä olevalla tilalla ei ole muita lampaita tai vuohia kuin niitä, joita pidetään teurastusta varten lihotettavina;

lihotuskauden päätyttyä karitsat ja kilit kuljetetaan suoraan saman jäsenvaltion alueella sijaitsevaan teurastamoon teurastettaviksi viimeistään 12 kuukauden ikäisinä.

4.4

Jäsenvaltion on varmistettava, että siemennestettä, alkioita ja munasoluja ei lähetetä tilalta.

4.5

Kaikkien tilan lampaiden ja vuohien yhteislaiduntaminen muilta tiloilta tulevien lampaiden ja vuohien kanssa on kiellettyä poikimiskauden aikana.

Muulloin kuin poikimiskaudella sovelletaan yhteislaiduntamisrajoituksia, jotka jäsenvaltio määrittelee ottaen aiheellisesti huomioon kaikki epidemiologiset tekijät.

4.6

Edellä 4.1–4.5 kohdassa asetettuja rajoituksia sovelletaan kahden vuoden ajan viimeisen muun TSE-tapauksen kuin epätyypillisen scrapien toteamisen jälkeen tiloilla, joilla on pantu täytäntöön 2.2.2 kohdan d alakohdassa mainittu vaihtoehto 3. Jos näiden kahden vuoden aikana vahvistetaan epätyypillisen scrapien tapaus, tilaan on sovellettava myös 2.2.3 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä.”;

3)

Muutetaan liitteessä VIII olevan A luvun A jaksossa oleva 4.1 kohta seuraavasti:

a)

korvataan a alakohdan iii alakohta seuraavasti:

”iii)

lampaiden tapauksessa oltava ARR/ARR-prioniproteiinin genotyyppiä ja vuohien tapauksessa niillä on oltava vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli, edellyttäen, että ne eivät tule tilalta, johon sovelletaan liitteessä VII olevan B luvun 3 ja 4 kohdassa vahvistettuja rajoituksia.”;

b)

korvataan b alakohdan iii alakohta seuraavasti:

”iii)

lampaiden tapauksessa oltava ARR/ARR-prioniproteiinin genotyyppiä ja vuohien tapauksessa niillä on oltava vähintään yksi yksi K222-, D146- tai S146-alleeli, edellyttäen, että ne eivät tule tilalta, johon sovelletaan liitteessä VII olevan B luvun 3 ja 4 kohdassa vahvistettuja rajoituksia.”;

c)

korvataan d alakohdan i, ii ja iii alakohta seuraavasti:

”i)

eläinrotu on uhanalainen;

ii)

eläimet on merkitty kyseisen rodun kantakirjaan lähettävässä jäsenvaltiossa. Kyseisen kantakirjan on laatinut ja sitä ylläpitää asetuksen (EU) 2016/1012 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti tunnustettu jalostusjärjestö tai kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen kyseisen asetuksen 38 artiklan mukaisesti. Eläimet on merkittävä kyseisen rodun kantakirjaan myös määräjäsenvaltiossa. Myös kyseisen kantakirjan on laatinut ja sitä ylläpitää asetuksen (EU) 2016/1012 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti tunnustettu jalostusjärjestö tai kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen kyseisen asetuksen 38 artiklan mukaisesti.

iii)

ii alakohdassa tarkoitetut jalostusjärjestöt tai toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat lähettävässä jäsenvaltiossa ja määräjäsenvaltiossa jalostusohjelmaa, jonka tarkoituksena on asianomaisen rodun säilyttäminen;”;

d)

korvataan d alakohdan v alakohdan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavasti:

”sen jälkeen, kun eläimet, jotka eivät täytä a tai b alakohdassa esitettyjä vaatimuksia, ovat saapuneet vastaanottajatilalle määräjäsenvaltiossa, kyseisen tilan kaikkien lampaiden ja vuohien siirtoja rajoitetaan liitteessä VII olevan B luvun 3.4 kohdan mukaisesti kolmen vuoden ajaksi. Jos määräjäsenvaltiolla on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski tai hyväksytty kansallinen scrapievalvontaohjelma, tämä rajoitus säilytetään seitsemän vuoden ajan.

Poiketen siitä, mitä tämän alakohdan ensimmäisessä alakohdassa todetaan, tällaista rajoitusta unionin sisäiseen kauppaan tai eläinten siirtoihin jäsenvaltiossa ei sovelleta uhanalaiseen rotuun kuuluviin eläimiin, jotka on tarkoitettu tilalle, jolla kasvatetaan tätä uhanalaista rotua. Rotuun on sovellettava jalostusohjelmaa, jonka tarkoituksena on rodun säilyttäminen ja jota toteuttaa asetuksen (EU) 2016/1012 2 artiklan 5 kohdassa määritelty jalostusjärjestö tai toimivaltainen viranomainen kyseisen asetuksen 38 artiklan mukaisesti.”.


(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (sivutuoteasetus) (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1).

(*2)  Komission asetus (EU) N:o 142/2011, annettu 25 päivänä helmikuuta 2011, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 täytäntöönpanosta sekä neuvoston direktiivin 97/78/EY täytäntöönpanosta tiettyjen näytteiden ja tuotteiden osalta, jotka vapautetaan kyseisen direktiivin mukaisista eläinlääkärintarkastuksista rajatarkastusasemilla (EUVL L 54, 26.2.2011, s. 1).

(*3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).

(*4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, rehun markkinoille saattamisesta ja käytöstä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 79/373/ETY, komission direktiivin 80/511/ETY, neuvoston direktiivien 82/471/ETY, 83/228/ETY, 93/74/ETY, 93/113/EY ja 96/25/EY ja komission päätöksen 2004/217/EY kumoamisesta (EUVL L 229, 1.9.2009, s. 1).

(*5)  Neuvoston direktiivi 2006/88/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 2006, vesiviljelyeläimiin ja niistä saataviin tuotteisiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista sekä vesieläinten tiettyjen tautien ehkäisemisestä ja torjunnasta (EUVL L 328, 24.11.2006, s. 14).

(*6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1012, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, puhdasrotuisten jalostuseläinten, risteytettyjen jalostussikojen ja niiden sukusolujen ja alkioiden jalostuksessa, kaupassa ja unioniin tulossa sovellettavista jalostus- ja polveutumisedellytyksistä ja asetuksen (EU) N:o 652/2014, neuvoston direktiivien 89/608/ETY ja 90/425/ETY muuttamisesta sekä tiettyjen eläinjalostusta koskevien säädösten kumoamisesta (”eläinjalostusasetus”) (EUVL L 171, 29.6.2016, s. 66).”;”