1.   Puheenjohtaja hoitaa tehtäviään kollegion puolesta. Eurojust-asetuksen 11 artiklan 2 kohdassa säädettyjen tehtävien lisäksi puheenjohtaja

2.   Varapuheenjohtajat hoitavat Eurojust-asetuksen 11 artiklan 2 kohdassa ja tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä, jotka puheenjohtaja antaa heille. He toimivat puheenjohtajan sijaisina, jos hän on estynyt hoitamasta tehtäviään Eurojust-asetuksen 11 artiklan 3 kohdan ja tämän työjärjestyksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

1.   Eurojust-asetuksen 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti kollegio valitsee kansallisten jäsenten keskuudesta puheenjohtajan jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

2.   Puheenjohtaja kutsuu koolle vaalit kuukautta ennen toimikautensa päättymistä. Jos puheenjohtajan toimi vapautuu ennen säädetyn neljän vuoden toimikauden päättymistä, silloin pisimpään Eurojustin palveluksessa ollut varapuheenjohtaja kutsuu kollegion välittömästi koolle puheenjohtajan valitsemiseksi kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona toimi vapautui. Tänä väliaikana puheenjohtajan sijaisena toimii virkaiältään vanhin varapuheenjohtaja tai, jos virkaikä on samanpituinen, iältään vanhin varapuheenjohtaja.

3.   Kutsuessaan koolle kokouksen puheenjohtajan valitsemiseksi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja julistaa virallisesti, että määräaika ehdokkuuksien esittämiselle on käynnistynyt. Kansallisten jäsenten, jotka toivovat tulevansa valituiksi, on ilmoitettava kirjallisesti ehdokkuudestaan hallintosihteeristön päällikölle ja liitettävä ilmoitukseen hakemuskirje vähintään kymmenen työpäivää ennen kokousta, jossa vaalit on määrä järjestää, ja viimeistään kello 12.00 Keski-Euroopan aikaa (CET). Hallintosihteeristön päällikkö ilmoittaa kollegiolle ehdokkaan nimen heti hakemuksen vastaanotettuaan. Määräajan päätyttyä hallintosihteeristön päällikkö jakaa hakemuskirjeet kollegiolle. Ehdokkaat esittävät ehdokkuutensa kollegiolle kokouksessa, joka edeltää välittömästi sitä kokousta, jossa vaalit pidetään.

4.   Vaalit toimitetaan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan johdolla, jos hän ei ole ehdokkaana vaaleissa, tai Eurojustissa pisimpään palvelleen kansallisen jäsenen johdolla, tai jos heidän palvelusaikansa Eurojustissa on yhtä pitkä, kansallisista jäsenistä vanhimman johdolla, jos hän ei ole ehdokkaana vaaleissa.

5.   Hallintojohtaja ja hallintosihteeristön päällikkö ovat läsnä vaaleissa. Euroopan parlamentin ja neuvoston edustajat voivat osallistua tarkkailijoina.

6.   Puheenjohtaja varmistaa päätösvaltaisuuden kokouksen alussa. Jos kansallinen jäsen ei voi osallistua vaaleihin, hän voi olla edustettuna tai antaa valtakirjan tämän työjärjestyksen 6 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti.

7.   Vaalit toimitetaan salaisena äänestyksenä. Hallintojohtaja kutsuu kollegion jäsenet tai heidän edustajansa äänestämään yksi kerrallaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden protokollaluettelon, jäljempänä ’EU:n protokollaluettelo’, mukaisesti. Euroopan komission edustaja äänestää viimeisenä. Kun kaikki kollegion jäsenet tai heidän edustajansa ovat äänestäneet, vaalivirkailija avaa äänestyslaatikon ja laskee äänet.

8.   Ensimmäisellä kierroksella katsotaan valituksi ehdokas, joka saa taakseen kahden kolmasosan enemmistön kollegion jäsenistä. Jos yksikään ehdokas ei saa kahden kolmasosan enemmistöä, järjestetään välittömästi toinen kierros kahden ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Jos ehdokkaita, jotka ovat saaneet saman korkeimman äänimäärän, on kolme taikka useampia, he kaikki menevät toiselle kierrokselle. Jos kahden tai useamman ehdokkaan äänimäärä on toiseksi suurin, kaikki nämä ehdokkaat ja eniten ääniä saanut ehdokas menevät toiselle kierrokselle.

9.   Toisella kierroksella katsotaan valituksi ehdokas, joka saa taakseen kollegion jäsenten kahden kolmasosan enemmistön. Jos yksikään ehdokas ei saa kahden kolmasosan enemmistöä, järjestetään välittömästi kolmas kierros noudattaen tämän artiklan 8 kohdassa olevia sääntöjä.

10.   Kolmannella kierroksella katsotaan valituksi ehdokas, joka saa taakseen kollegion jäsenten kahden kolmasosan enemmistön. Jos yksikään ehdokas ei saa kahden kolmasosan enemmistöä, uusi vaaliprosessi käynnistetään välittömästi. Tällä välin entinen puheenjohtaja tai tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu varapuheenjohtaja jatkaa puheenjohtajan tehtävässä seuraajan nimittämiseen asti.

11.   Hallintojohtaja ilmoittaa vaalin tulokset. Puheenjohtaja, hallintojohtaja, hallintosihteeristön päällikkö ja tarkkailijat allekirjoittavat kokouksen tulokset. Käsittelyn tuloksesta on käytävä ilmi läsnä tai edustettuina olevien kollegion jäsenten määrä, äänestyskierrosten määrä, hyväksyttyjen ja hylättyjen äänien sekä tyhjää äänestäneiden määrä, annettujen äänten tulokset kutakin kierrosta ja ehdokasta kohti heidän sukunimensä mukaisessa aakkosjärjestyksessä sekä lopputulos.

12.   Eurojustin puheenjohtajan valinnan tulokset ilmoitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan komissiolle ja jäsenvaltioille.

1.   Eurojust-asetuksen 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti kollegio valitsee kansallisten jäsenten keskuudesta kaksi varapuheenjohtajaa jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

2.   Puheenjohtaja kutsuu vaalit koolle kuukautta ennen varapuheenjohtajan toimikauden päättymistä. Jos varapuheenjohtajan tehtävä vapautuu ennen säädetyn neljän vuoden toimikauden päättymistä, puheenjohtaja kutsuu välittömästi koolle kollegion varapuheenjohtajan valitsemiseksi kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona varapuheenjohtajan tehtävä vapautui. Hänen tilalleen ei nimitetä väliaikaista varapuheenjohtajaa.

3.   Tämän työjärjestyksen 2 artiklan 3–12 kohdassa tarkoitettua puheenjohtajan valintamenettelyä sovelletaan soveltuvin osin varapuheenjohtajien valintaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 4 kohdan soveltamista.

4.   Jos yksikään ehdokas ei saa taakseen kahden kolmasosan enemmistöä kollegion jäsenistä toisella kierroksella, järjestetään välittömästi kolmas kierros, jossa valitaan yksinkertaisella enemmistöllä ehdokas, jolla on eniten ääniä. Jos äänet ovat samat kolmannella kierroksella, valituksi tulee ehdokas, joka on ollut Eurojustin palveluksessa pisimpään. Jos palvelusajat Eurojustissa ovat jaksottaisia, kollegio ottaa huomioon ainoastaan välittömästi ennen vaaleja täyttyneen palvelusajan.

1.   Eurojust-asetuksen 11 artiklan 6 kohdassa säädetään, että jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ei enää täytä tehtäviensä hoitamiseksi vaadittuja edellytyksiä, kollegio voi erottaa hänet jäsentensä kolmasosan ehdotuksesta. Päätös tehdään salaisena äänestyksenä. Päätös hyväksytään kollegion jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä, asianomainen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja pois lukien.

2.   Puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja saa jäljennöksen erottamista koskevasta pyynnöstä ja saapuu kollegion eteen ennen kuin kollegio päättää erottamisesta.

3.   Jos kollegio päättää puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan erottamisesta, vaalit kutsutaan välittömästi koolle tämän työjärjestyksen 2 tai 3 artiklan mukaisesti.

4.   Eurojustin puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan erottamisesta on ilmoitettava Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan komissiolle ja jäsenvaltioille.

1.   Eurojust-asetuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti kollegio pitää vähintään yhden kokouksen kuukaudessa. Kollegion kokousten ajankohdista ja kokouspaikoista tehdään vuosittain kollegion päätös, jossa kokouskalenteri vahvistetaan. Puheenjohtaja voi olosuhteiden niin vaatiessa ja edellyttäen, että enemmistö kollegion jäsenistä ei vastusta sitä, muuttaa kokousten päivämäärää tai alkamisajankohtaa ilmoittamalla siitä kollegiolle. Kollegio pitää puheenjohtajan aloitteesta tai Euroopan komission pyynnöstä ylimääräisiä kokouksia keskustellakseen kollegion hallinnollisista tehtävistä. Ylimääräisiä kokouksia pidetään myös, jos vähintään kolmasosa kollegion jäsenistä sitä pyytää.

2.   Kollegion kokoukset pidetään Eurojustin toimipaikassa. Kollegio voi puheenjohtajan ehdotuksesta poikkeuksellisesti päättää pitää kokouksen toisessa paikassa, jos se on asianmukaisesti perusteltua.

3.   Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien poissa ollessa kollegion kokousten puheenjohtajana toimii Eurojustin palveluksessa pisimpään ollut kansallinen jäsen.

4.   Kollegion kokoukset eivät ole julkisia, ja keskustelut pysyvät luottamuksellisina. Kollegio voi päättää kokoontua istunnossa, johon osallistumista on rajoitettu.

5.   Muiden kuin kollegion jäsenten osallistuminen kollegion kokouksiin:

6.   Puheenjohtaja laatii alustavan esityslistan kutakin kollegion kokousta varten. Alustavaan esityslistaan sisältyvät kollegion jäsenten pyytämät kohdat sekä puheenjohtajan, johtokunnan tai hallintojohtajan aiheellisiksi katsomat kohdat.

7.   Hallintosihteeristö toimittaa alustavan esityslistan ja asiaankuuluvat asiakirjat kollegion jäsenille vähintään viisi työpäivää ennen kokousta. Kun kutsutaan koolle ylimääräinen kokous, alustava esityslista voidaan lähettää 24 tuntia ennen kokousta. Esityslistaehdotukseen otetaan ainoastaan kohdat, joista on toimitettu tarvittavat asiakirjat. Puheenjohtaja voi asettaa alustavia määräaikoja kunkin esityslistan kohdan käsittelylle sekä rajoittaa puheenvuorojen määrää ja puheaikaa.

8.   Kollegio hyväksyy kunkin kokouksen alussa esityslistan. Kiireellisistä asioista ja esityslistaehdotukseen sisältymättömistä asioista voidaan keskustella ja niistä voidaan päättää kollegion jäsenten suostumuksella. Kollegio voi myös päättää kirjallisten menettelyjen tai valmistelevien kuulemismenettelyjen käytöstä tämän työjärjestyksen 7 ja 8 artiklan mukaisesti.

9.   Puheenjohtaja ilmoittaa kollegiolle kaikista sitä kiinnostavista asioista Eurojust-asetuksen 11 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti. Hallintosihteeristö voi jakaa tietoja kollegion jäsenille kirjallisesti. Kollegion jäsenen pyynnöstä kollegion kokouksen esityslistalle otetaan käsiteltäväksi tiedotusasioita.

10.   Kollegion jäsenet voivat esittää hallintojohtajalle hänen vastuualueeseensa liittyviä yleisesti kiinnostavia kysymyksiä. Hallintojohtaja vastaa kysymykseen (kysymyksiin) seuraavassa sen (niiden) vastaanottamisen jälkeen järjestettävässä kollegion kokouksessa.

1.   Päätösvaltaisuuden edellytyksenä on, että kaksi kolmasosaa kollegion jäsenistä on läsnä. Jos kansallinen jäsen ei ole läsnä, päätösvaltaisuutta määritettäessä otetaan huomioon hänen varajäsenensä tai avustajansa, jolla on Eurojust-asetuksen 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu asema, läsnäolo.

2.   Jos vaadittua päätösvaltaisuutta ei saavuteta, puheenjohtaja jatkaa kokousta ilman, että pöytäkirjaan merkitään virallista päätöstä. Asianomaisia esityslistan kohtia voidaan käsitellä seuraavassa kollegion kokouksessa tai kirjallista menettelyä noudattaen tämän työjärjestyksen 7 artiklan mukaisesti.

3.   Kansallinen jäsen, joka ei voi osallistua kollegion kokoukseen ja jota ei edusta Eurojust-asetuksen 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu varajäsen tai avustaja, voi antaa toiselle kansalliselle jäsenelle valtakirjan äänestää puolestaan. Kultakin kansalliselta jäseneltä voidaan ottaa vastaan enintään yksi valtakirja.

4.   Valtakirjalla äänestävän kansallisen jäsenen on ilmoitettava hallintosihteeristölle kirjallisesti valtakirjanhaltijan henkilöllisyys, ne esityslistan kohdat, joita valtakirja koskee, ja valtakirjalla äänestämisen mahdolliset rajoitukset. Valtakirja on voimassa vain siinä kokouksessa, jota varten se on annettu.

5.   Kollegio voi tehdä päätöksen asiasta, kun puheenjohtaja katsoo, että siitä on keskusteltu riittävästi.

6.   Kollegio tekee päätöksensä jäsentensä enemmistöllä Eurojust-asetuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jollei toisin säädetä ja jos yksimielisyyteen ei päästä.

7.   Yksimielisyys katsotaan saavutetuksi, jos yksikään kollegion jäsen ei nimenomaisesti vastusta päätöstä. Kollegio voi toteuttaa äänestyksen vain, jos puheenjohtaja toteaa yksimielisyyden puuttuvan. Kollegion jäsenten enemmistö määräytyy kollegion kokoonpanon perusteella Eurojust-asetuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

8.   Eurojust-asetuksen 14 (2) mukaisesti jokaisella kollegion jäsenellä on yksi ääni. Äänioikeutetun jäsenen poissa ollessa varajäsenellä on oikeus käyttää äänioikeutta Eurojust-asetuksen 7 artiklan 7 kohdassa säädetyin edellytyksin. Varajäsenen poissa ollessa myös avustajalla on oikeus käyttää äänioikeutta Eurojust-asetuksen 7 artiklan 7 kohdassa säädetyin edellytyksin.

9.   Jollei tässä työjärjestyksessä toisin määrätä, äänestys toimitetaan kädennostoäänestyksenä tai nimenhuutoäänestyksenä, jos kädennostoäänestys on kiistanalainen. Kollegio voi puheenjohtajan ehdotuksesta tai jos kolmasosa kollegion jäsenistä sitä pyytää, päättää äänestää salaisessa äänestyksessä. Puheenjohtaja kirjaa annettujen äänten jakautumisen. Vähemmistön ilmaisema mielipide merkitään kokouksen pöytäkirjaan, jos asianomainen kollegion jäsen sitä pyytää.

1.   Kiireellisissä tapauksissa, joissa päätöstä ei voida lykätä ja sitä tarvitaan ennen kuin kollegio voidaan kutsua koolle, puheenjohtaja voi päättää kirjallisesta menettelystä. Kirjallista menettelyä voidaan käyttää myös asioissa, jotka kollegio on jo käsitellyt tämän työjärjestyksen 5 artiklan 8 kohdan ja 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.   Puheenjohtaja antaa kollegion jäsenille vastausaikaa vähintään kolme työpäivää siitä päivästä, jona päätösehdotus lähetettiin sähköisesti. Poikkeustapauksissa puheenjohtaja voi päättää lyhyemmästä määräajasta.

3.   Kirjallista menettelyä noudattaen tehtyä ehdotusta päätökseksi ei muuteta, vaan se hyväksytään tai hylätään kokonaisuudessaan. Jos vastausta ei ole saatu asetetussa määräajassa, asianomaisen kollegion jäsenen katsotaan pidättyneen äänestämästä.

4.   Päätös tehdään, kun vähintään kaksi kolmasosaa kollegion jäsenistä on vastannut kirjallisesti ja vaadittu ääntenenemmistö on saatu.

5.   Jos vaadittua päätösvaltaisuutta tai enemmistöä ei saavuteta, puheenjohtaja voi aloittaa kirjallisen menettelyn uudelleen tai siirtää asian käsiteltäväksi kollegion seuraavassa kokouksessa.

6.   Puheenjohtaja toteaa, että kirjallinen menettely on saatettu päätökseen. Asiasta on ilmoitettava kollegion jäsenille.

1.   Puheenjohtaja voi käynnistää sähköisen valmistelevan kuulemismenettelyn pitäessään sitä aiheellisena kollegiossa käytävän keskustelun valmistelemiseksi. Kollegion jäsenille on annettava tarvittavat tiedot.

2.   Valmistelevat kuulemismenettelyt kestävät seitsemän työpäivää, jollei puheenjohtaja asian kiireellisyyden vuoksi toisin päätä. Määräajan jälkeen ehdotuksen alullepanija laatii tarkistetun asiakirjan, jossa otetaan huomioon kollegion jäsenten esittämät huomautukset, ja se annetaan kollegiolle tarkasteltavaksi.

1.   Kollegio voi perustaa työryhmiä tarjoamaan sille neuvoja ja asiantuntemusta.

2.   Työryhmien toimeksiannosta, kokoonpanosta ja käytännön toiminnasta päätetään kollegion täytäntöönpanopäätöksellä.

1.   Eurojust-asetuksen 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti johtokuntaan nimitetään puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kaksi muuta kollegion jäsentä kiertojärjestelmää noudattaen kahdeksi vuodeksi.

2.   Kiertojärjestelmä, jonka mukaan kaksi kollegion jäsentä kutsutaan johtokunnan jäseniksi, perustuu EU:n protokollaluetteloon. Kollegio suorittaa arvonnan määrittääkseen jäsenvaltion, josta kierto aloitetaan kyseisen luettelon puitteissa.

3.   Ensimmäisen nimetyn jäsenvaltion edustaja ja EU:n protokollaluettelossa sitä välittömästi seuraavan jäsenvaltion edustaja ovat johtokunnan jäseniä kahden vuoden ajan.

4.   Tämän kaksivuotiskauden päätyttyä kahden EU:n protokollaluettelossa seuraavana olevan jäsenvaltion kansalliset jäsenet nimitetään johtokunnan jäseniksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi, paitsi jos kyseinen kansallinen jäsen toimii puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana, jolloin nimitetään EU:n protokollaluettelossa seuraavana olevan jäsenvaltion kansallinen jäsen.

5.   Jos kollegion jäsenen toimikausi päättyy ennen johtokunnan kaksivuotisen toimikauden päättymistä, saman jäsenvaltion vastikään nimitetty kansallinen jäsen nimitetään johtokunnan jäseneksi jäljellä olevaksi kaksivuotiskaudeksi. Jos kansallisen jäsenen toimikausi päättyy eikä uutta kansallista jäsentä ole vielä nimitetty, hänen varajäsenensä nimitetään johtokunnan jäseneksi uuden kansallisen jäsenen nimittämiseen saakka tai jäljellä olevaksi kaksivuotiskaudeksi.

6.   Kansallinen jäsen ei saa toimia johtokunnan jäsenenä kahden peräkkäisen toimikauden ajan muutoin kuin puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tehtävässä.

1.   Puheenjohtaja toimii johtokunnan puheenjohtajana Eurojust-asetuksen 16 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Jos puheenjohtaja on poissa tai esteellinen, johtokunnan puheenjohtajana toimii tuolloin virkaiältään vanhin varapuheenjohtaja tai jos virkaikä on samanpituinen, iältään vanhin varapuheenjohtaja. Jos varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä, johtokunnan puheenjohtajana toimii virkaiältään vanhin kansallinen jäsen. Johtokunnan jäsenten on periaatteessa osallistuttava kokouksiin henkilökohtaisesti. Johtokunnan jäsenet voivat poikkeuksellisesti osallistua johtokunnan kokoukseen videoneuvottelun avulla.

2.   Eurojust-asetuksen 16 artiklan 7 kohdan mukaisesti kollegio kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. Ylimääräisiä kokouksia voidaan järjestää puheenjohtajan aloitteesta tai jos Euroopan komissio taikka vähintään kaksi muuta johtokunnan jäsentä sitä pyytää. Johtokunnan kokousten ajankohdista ja kokouspaikoista tehdään vuosittain päätös, jossa kokouskalenteri vahvistetaan.

3.   Eurojust-asetuksen 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti hallintojohtaja osallistuu johtokunnan kokouksiin, mutta hänellä ei ole äänioikeutta. Puheenjohtaja voi kutsua johtokunnan kokouksiin tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden lausunnolla voi olla merkitystä, tai muita hallinnon jäseniä, joilla ei ole äänioikeutta;

4.   Puheenjohtaja lähettää Euroopan syyttäjänviraston edustajalle johtokunnan kokousten esityslistan ja neuvottelee hänen kanssaan tarpeesta osallistua näihin kokouksiin. Puheenjohtaja kutsuu Euroopan syyttäjänviraston edustajan osallistumaan johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta aina, kun keskustellaan asioista, joilla on merkitystä Euroopan syyttäjänviraston toiminnan kannalta, Eurojust-asetuksen 16 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

5.   Kokous on päätösvaltainen, kun vähintään kolme johtokunnan jäsentä on läsnä, mukaan lukien videoneuvottelun avulla. Jos kokous ei ole päätösvaltainen, puheenjohtaja päättää kokouksen ja kutsuu toisen kokouksen koolle viiden työpäivän kuluessa ilman erityisiä päätösvaltaisuutta koskevia vaatimuksia.

6.   Puheenjohtaja valmistelee johtokunnan alustavan esityslistan kuullen sen jäseniä ja hallintojohtajaa. Alustava esityslista ja siihen liittyvät asiakirjat toimitetaan osallistujille vähintään viisi työpäivää ennen kokousta. Johtokunta hyväksyy esityslistan kokouksensa alussa. Kiireellisistä asioista ja esityslistaehdotukseen sisältymättömistä asioista voidaan keskustella ja niistä voidaan päättää johtokunnan jäsenten suostumuksella.

7.   Kiireellisissä tapauksissa, joissa päätöstä ei voida lykätä ja sitä tarvitaan ennen kuin johtokunta voidaan kutsua koolle, puheenjohtaja voi päättää kirjallisesta menettelystä. Puheenjohtaja antaa johtokunnan jäsenille vastausaikaa vähintään kolme työpäivää siitä päivästä, jona päätösehdotus lähetettiin sähköisesti. Poikkeustapauksissa puheenjohtaja voi päättää lyhyemmästä määräajasta vastausten esittämiselle. Päätös hyväksytään, jos enemmistö johtokunnan jäsenistä on vastannut siihen kirjallisesti.

8.   Eurojust-asetuksen 16 artiklan 5 kohdan mukaisesti johtokunta tekee päätöksensä jäsentensä enemmistöllä, ja äänet annetaan kättä nostamalla. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Jos äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee.

9.   Eurojust-asetuksen 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti johtokunta voi tehtäviään hoitaessaan kuulla kollegiota. Puheenjohtaja laatii kollegiolle vähintään neljännesvuosittain raportin johtokunnan toiminnasta ja päätöksistä.

10.   Euroopan komission ja Euroopan syyttäjänviraston edustajien osallistumisesta johtokunnan kokouksiin ei aiheudu Eurojustille kustannuksia.

1.   Kaikkien kollegion jäsenten, varajäsenten ja avustajien, joilla on Eurojust-asetuksen 7 artiklan 4 ja 7 kohdassa tarkoitettu asema, on tehtävänsä aloittaessaan täytettävä eettisissä säännöissä vahvistetussa muodossa selvitys sidonnaisuuksista, joka hyväksytään kollegion täytäntöönpanopäätöksellä. Kaikki muutokset sidonnaisuuksia koskevissa selvityksissä lueteltuihin kohtiin on tehtävä mahdollisimman pian ja viimeistään kuukauden kuluessa muutoksesta sen varmistamiseksi, että selvitykset pysyvät ajan tasalla. Sidonnaisuuksia koskevissa selvityksissä olevien henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava asetusta 2018/1725 sekä Eurojust-asetuksen tietosuojasäännöksiä.

2.   Kaikkien kollegion jäsenten, varajäsenten ja avustajien on välittömästi ilmoitettava puheenjohtajalle kaikista todellisista tai oletetuista eturistiriidoista, jotka liittyvät heidän operatiivisten tai hallinnollisten tehtäviensä hoitamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavan kansallisen lainsäädännön soveltamista. Varajäsenet ja avustajat tekevät tämän kansallisten jäsentensä välityksellä. Operatiivisissa asioissa kansallisten jäsenten on lisäksi ja ennen puheenjohtajalle ilmoittamista ilmoitettava asiasta välittömästi muille kansallisille jäsenille, joihin tällaiset eturistiriidat kussakin nimenomaisessa tapauksessa vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa.

3.   Kaikkien kollegion jäsenten, varajäsenten ja avustajien on vältettävä tilanteita, jotka voivat johtaa henkilökohtaisiin eturistiriitoihin tai joiden voidaan katsoa johtavan sellaisiin. He eivät saa osallistua sellaisen operatiivisen tapauksen käsittelyyn, jonka osalta on tai voidaan katsoa olevan olemassa eturistiriita. He eivät saa toimia eivätkä ilmaista itseään tavalla, joka vaikuttaa haitallisesti julkiseen kuvaan heidän puolueettomuudestaan.

4.   Kaikkien kollegion jäsenten, varajäsenten ja avustajien on ilmoitettava puheenjohtajalle kaikista seikoista, jotka saattavat vaikuttaa haitallisesti Eurojustin maineeseen tai etuihin. Varajäsenet ja avustajat tekevät tämän kansallisten jäsentensä välityksellä.

5.   Puheenjohtaja tarkastelee tämän artiklan 1–4 kohdassa mainituissa tapauksissa toteutettavia jatkotoimia tämän artiklan 1 kohdassa mainittujen eettisten sääntöjen mukaisesti.

6.   Jos yhden tai useamman tehtäviään hoitavan kollegion jäsenen välillä syntyy erimielisyyttä, asianomaiset henkilöt voivat ilmoittaa asiasta puheenjohtajalle, joka voi kutsua koolle kollegion kokouksen tarkastelemaan kysymystä.

1.   Kollegiota ja johtokuntaa avustaa hallintosihteeristö, joka työskentelee puheenjohtajaa kuullen.

2.   Hallintosihteeristö osallistuu muun muassa kollegion ja johtokunnan kokouksiin, laatii pöytäkirjan ja huolehtii sen arkistoimisesta, laatii yhteenvedot kokousten tuloksista ja pitää kirjaa kollegion ja johtokunnan toiminnasta.

1.   Kollegion ja johtokunnan kokousten pöytäkirjoihin on sisällyttävä ainakin kokoukseen osallistuvien henkilöiden nimet sekä selvitys keskusteluista ja päätöksistä.

2.   Puheenjohtaja toimittaa kollegion ja johtokunnan kokousten pöytäkirjaluonnokset kollegion jäsenille ja johtokunnan jäsenille hyväksyttäväksi. Kun pöytäkirja on hyväksytty, puheenjohtaja ja hallintosihteeristön päällikkö allekirjoittavat sen ja liittävät sen hallintosihteeristön ylläpitämään asiakirjakokoelmaan. Johtokunnan kokousten pöytäkirjat jaetaan kollegiolle tiedoksi.

3.   Hallintosihteeristö laatii johtokunnan kokousten tuloksista yhteenvedon, jonka puheenjohtaja hyväksyy ja joka julkaistaan Eurojust-asetuksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

1.   Eurojust-asetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaan kollegio nimittää hallintojohtajan johtokunnan laatimassa luettelossa olevien hakijoiden joukosta avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä noudattaen.

2.   Johtokunta ehdottaa kollegiolle valintalautakunnan perustamista hallintojohtajan nimitysmenettelyä varten. Valintalautakunta koostuu kahdesta kansallisesta jäsenestä ja Euroopan komission edustajasta.

3.   Tarvittaessa ja kollegion päätöksellä henkilö, jolla on asiaankuuluvaa kokemusta valinnoista ylemmän johdon tehtäviin, voi olla läsnä valintalautakunnassa ilman äänioikeutta.

4.   Johtokunta voi ehdottaa kollegiolle tapaa, jolla hakumenettely suoritetaan, ja päättää, montako ehdokasta hakumenettelyn seurauksena kutsutaan haastatteluun.

5.   Valintalautakunta haastattelee hakijoita ja ilmoittaa johtokunnalle työnsä tuloksista. Johtokunta esittää kollegiolle ehdokasluettelon, joka sisältää suosituksen valittavasta ehdokkaasta.

6.   Kollegio nimittää hallintojohtajan jäsentensä enemmistöllä, jos yksimielisyyteen ei päästä. Päätös tehdään salaisena äänestyksenä.

7.   Johtokunta hyväksyy täytäntöönpanosäännöt, jotka koskevat hallintojohtajan valinta- ja nimittämismenettelyjä, työsopimuksen uusimista, työsopimuksen päättämistä, koeaikaa ja vuotuista arviointimenettelyä.

1.   Kollegio valitsee johtokunnan jäseniksi kaksi kansallista jäsentä, jotka ovat muita kuin puheenjohtaja tai varapuheenjohtajat, johtokunnan perustamista välittömästi seuraavalle ensimmäiselle kaksivuotiskaudelle.

2.   Kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta katsotaan valituiksi. Jos toiseksi tulleilla ehdokkailla on sama äänimäärä, katsotaan valituksi Eurojustissa virkaiältään vanhin ehdokas. Jos palvelusajat Eurojustissa ovat jaksottaisia, kollegio ottaa huomioon ainoastaan välittömästi ennen vaaleja täyttyneen palvelusajan.

3.   Tämän työjärjestyksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu arvonta suoritetaan heti, kun siinä tarkoitetut kaksi kansallista jäsentä on valittu. Kahta nimettyä jäsenvaltiota edustavat kansalliset jäsenet ryhtyvät hoitamaan tehtäviään johtokunnan jäseninä kahden valitun kansallisen jäsenen toimikauden päättyessä, paitsi jos heidät on tällä välin valittu puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi, jolloin nimetään seuraavana EU:n protokollaluettelossa olevan jäsenvaltion kansallinen jäsen.

1.   Kollegio voi muuttaa tätä työjärjestystä samaa menettelyä noudattaen johtokunnan tai kolmasosan kollegion jäsenistä ehdotuksesta.

2.   Muutokset tähän työjärjestykseen tehdään jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä. Jos sopimukseen ei päästä kahden kolmasosan enemmistöllä, päätös tehdään yksinkertaisella enemmistöllä kollegion seuraavassa kokouksessa.