27.5.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 165/31


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2020/701,

annettu 25 päivänä toukokuuta 2020,

makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä laajentumis- ja naapuruuskumppaneille covid-19-pandemian yhteydessä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 212 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Covid-19-pandemialla on erittäin haitallisia vaikutuksia talouden ja rahoitusjärjestelmän vakauteen laajentumis- ja naapuruusalueilla. Kumppanien maksutaseen ja julkisen talouden tilanne on tällä hetkellä heikko ja heikkenee edelleen nopeasti, ja talous on kääntymässä taantumaan. Unionilla on vahvat perusteet toimia nopeasti ja päättäväisesti kyseisten talouksien tukemiseksi. Tämä päätös kattaa näin ollen kymmenen kumppania: Albanian tasavalta, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo (*), Montenegro ja Pohjois-Makedonian tasavalta laajentumisprosessissa mukana olevalla alueella; Georgia, Moldovan tasavalta ja Ukraina itäisessä naapurustossa sekä Jordanian hašemiittinen kuningaskunta ja Tunisian tasavalta eteläisessä naapurustossa, jäljempänä ’kumppanit’.

(2)

Tuen kiireellisyys liittyy kumppanien välittömään rahoitustarpeeseen niiden varojen lisäksi, joita myönnetään muiden unionin välineiden sekä kansainvälisten rahoituslaitosten, jäsenvaltioiden ja muiden kahdenvälisten avunantajien kautta. Tämä on tarpeen, jotta kumppanien viranomaisille voidaan luoda lyhyen aikavälin poliittista liikkumavaraa, jotta ne voivat toteuttaa toimenpiteitä covid-19-pandemian aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien torjumiseksi.

(3)

Kunkin kumppanin viranomaiset ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ovat jo sopineet ohjelmasta, jota tuetaan IMF:n kanssa tehtävällä luottojärjestelyllä tai niiden odotetaan lähiaikoina sopivan tällaisesta ohjelmasta.

(4)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun olisi oltava poikkeuksellinen rahoitusväline, jolla myönnetään sitomatonta ja kohdentamatonta maksutasetukea kumppanin välittömiin ulkoisiin rahoitustarpeisiin vastaamiseksi yhdessä IMF:n muun kuin ennalta varautuvan luottojärjestelyn kanssa, johon sovelletaan sovittua talousuudistusohjelmaa. Covid-19-pandemian yhteydessä unionin makrotaloudellisen rahoitusavun olisi oltava myös niiden kumppanien saatavilla, jotka saavat IMF:n hätärahoitusta, joka voidaan saada ilman edeltäviä toimia ja/tai ehtoja, kuten nopean rahoitusvälineen kautta. Kyseisen avun olisi sen vuoksi oltava kestoltaan lyhyempää, se olisi rajattava kahteen maksuerään ja sillä olisi tuettava rajoitetun määrän uudistustoimenpiteitä sisältävän poliittisen ohjelman täytäntöönpanoa.

(5)

Unionin rahoitustuki kumppaneille on unionin laajentumis- ja naapuruuspolitiikkojen mukaista.

(6)

Koska kumppanit ovat joko liittymistä valmistelevia tai liittymistä edeltäviä kumppaneita tai Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvia kumppaneita, ne voivat saada unionin makrotaloudellista rahoitusapua.

(7)

Koska kumppanien voimakkaasti kasvavien ulkoisen rahoituksen tarpeiden odotetaan olevan selvästi suuremmat kuin IMF:n ja muiden monenvälisten laitosten tarjoamat resurssit, unionin kumppaneille antaman makrotaloudellisen rahoitusavun katsotaan tämänhetkisissä poikkeuksellisissa olosuhteissa olevan asianmukainen vastaus kumppaneiden pyyntöihin saada tukea talouden vakauttamiseen. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla tuettaisiin talouden vakauttamista täydentämällä IMF:n luottojärjestelyllä käyttöön asetettuja resursseja.

(8)

Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava kumppanien kestävän ulkoisen rahoitusaseman palauttamista ja siten tuettava uutta taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

(9)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrä perustuu kunkin kumppanin jäljelle jäävien ulkoisen rahoituksen tarpeiden alustavaan arviointiin, ja siinä otetaan huomioon kumppanin kyky rahoittaa itse omia tarpeitaan omilla varoillaan ja erityisesti sen käytössä olevat kansainväliset valuuttavarannot. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi täydennettävä IMF:n ja Maailmanpankin ohjelmia ja rahoitusta. Määritettäessä avun määrää huomioon otetaan myös tarve varmistaa oikeudenmukainen taakanjako unionin ja muiden avunantajien välillä sekä unionin muiden ulkoisten rahoitusvälineiden aiempi käyttäminen ja unionin kaikkien toimenpiteiden tuottama lisäarvo.

(10)

Komission olisi varmistettava, että unionin makrotaloudellinen rahoitusapu on oikeudellisesti ja sisällöltään ulkoisen toiminnan eri alojen ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden sekä niiden yhteydessä toteutettujen toimenpiteiden mukainen.

(11)

Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava unionin kumppaneihin soveltamaa ulkoista politiikkaa. Komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi työskenneltävä tiiviisti yhdessä koko makrotaloudellisen rahoitusapuoperaation keston ajan unionin ulkopolitiikan yhteensovittamiseksi ja sen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

(12)

Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava kumppanien sitoutumista arvoihin, jotka ovat yhteisiä unionin kanssa, mukaan lukien demokratia, oikeusvaltion periaate, hyvä hallintotapa, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen, sekä niiden sitoutumista avoimen, sääntöihin perustuvan ja oikeudenmukaisen kaupan periaatteisiin.

(13)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun ennakkoedellytyksenä olisi oltava, että kumppanit noudattavat tehokkaita demokratian mekanismeja, mukaan lukien parlamentaarinen monipuoluejärjestelmä, ja oikeusvaltioperiaatetta sekä takaavat ihmisoikeuksien kunnioittamisen. Lisäksi unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erityistavoitteina olisi oltava kumppanien julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuuden, läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden lisääminen ja sellaisten rakenneuudistusten edistäminen, joilla pyritään tukemaan kestävää kasvua ja julkisen talouden vakauttamista. Komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi säännöllisesti seurattava sekä ennakkoedellytysten täyttymistä että kyseisten tavoitteiden saavuttamista.

(14)

Sen varmistamiseksi, että unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät unionin taloudelliset edut suojataan tehokkaasti, kumppanien olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät petosten, korruption ja muiden kyseiseen rahoitusapuun mahdollisesti liittyvien sääntöjenvastaisuuksien estämiseen ja torjumiseen. Lisäksi olisi säädettävä, että komissio huolehtii tarkastuksista, tilintarkastustuomioistuin suorittaa tilintarkastuksia ja Euroopan syyttäjänvirasto käyttää toimivaltaansa.

(15)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston valtuuksia budjettivallan käyttäjinä.

(16)

Makrotaloudellisen rahoitusavun edellyttämien määrärahojen määrien olisi vastattava monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja talousarviomäärärahoja.

(17)

Komission olisi hallinnoitava unionin makrotaloudellista rahoitusapua. Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat seurata tämän päätöksen täytäntöönpanoa, komission olisi annettava niille säännöllisesti tietoja kyseisen rahoitusavun täytäntöönpanosta ja toimitettava niille asiaan liittyvät asiakirjat.

(18)

Jotta voidaan varmistaa tämän päätöksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (2) mukaisesti.

(19)

Unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun olisi sovellettava talouspoliittisia ehtoja, jotka vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa. Yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä tehokkuussyistä komissio olisi valtuutettava neuvottelemaan tällaisista ehdoista kumppaneiden viranomaisten kanssa jäsenvaltioiden edustajista muodostuvan komitean valvonnassa asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Kyseisen asetuksen mukaan neuvoa-antavaa menettelyä olisi sovellettava pääsääntöisesti kaikkiin muihin kuin kyseisessä asetuksessa säädettyihin tapauksiin. Kun otetaan huomioon yli 90 miljoonan euron suuruisen rahoitusavun mahdollisesti merkittävä vaikutus, on asianmukaista käyttää asetuksessa (EU) N:o 182/2011 täsmennettyä tarkastelumenettelyä kyseisen raja-arvon ylittävien toimien osalta. Kun otetaan huomioon unionin kullekin kumppanille myöntämän makrotaloudellisen rahoitusavun määrä, yhteisymmärryspöytäkirjan hyväksymiseen, samoin kuin rahoitusavun mahdolliseen vähentämiseen, keskeyttämiseen tai peruuttamiseen, olisi sovellettava neuvoa-antavaa menettelyä Montenegron kanssa ja tarkastelumenettelyä muiden tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvien kumppanien kanssa.

(20)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitetta eli tukea niiden kumppanien talouksia, joiden maksutaseen ja julkisen talouden tilanne on tällä hetkellä heikko ja heikkenee edelleen nopeasti, ja joiden talous on kääntymässä taantumaan covid-19-pandemian vuoksi, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(21)

Asian kiireellisyyden, joka johtuu covid-19-pandemian ja siihen liittyvien taloudellisten seurausten aiheuttamista poikkeuksellisista olosuhteista, vuoksi olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(22)

Tämän päätöksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Unioni myöntää Albanian tasavallalle, Bosnia ja Hertsegovinalle, Georgialle, Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle, Kosovolle, Moldovan tasavallalle, Montenegrolle, Pohjois-Makedonian tasavallalle, Tunisian tasavallalle ja Ukrainalle, jäljempänä ’kumppanit’, makrotaloudellista rahoitusapua, jäljempänä ’unionin makrotaloudellinen rahoitusapu’, yhteensä enintään 3 miljardia euroa tukeakseen kumppanien talouden vakauttamista ja merkittävää uudistusohjelmaa. Rahoitusavulla autetaan kattamaan kumppanien kiireelliset maksutasetarpeet, jotka on yksilöity IMF:n tukemassa ohjelmassa, ja sitä myönnetään seuraavasti:

a)

180 miljoonaa euroa Albanian tasavallalle;

b)

250 miljoonaa euroa Bosnia ja Hertsegovinalle;

c)

150 miljoonaa euroa Georgialle;

d)

200 miljoonaa euroa Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle;

e)

100 miljoonaa euroa Kosovolle;

f)

100 miljoonaa euroa Moldovan tasavallalle;

g)

60 miljoonaa euroa Montenegrolle;

h)

160 miljoonaa euroa Pohjois-Makedonian tasavallalle;

i)

600 miljoonaa euroa Tunisian tasavallalle;

j)

1,2 miljardia euroa Ukrainalle.

2.   Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu myönnetään kullekin kumppanille kokonaisuudessaan lainoina. Komissiolle annetaan valtuudet lainata tarvittavat varat unionin puolesta pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta ja lainata ne edelleen kumppanille. Lainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika saa olla enintään 15 vuotta.

3.   Komissio hallinnoi unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksamista tavalla, joka on IMF:n ja kumppanin välisten sopimusten tai yhteisymmärryspöytäkirjojen mukainen. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti tietoja unionin makrotaloudellisen rahoitusavun kehityksestä, sen maksaminen mukaan luettuna, ja toimittaa kyseisille toimielimille asiaan liittyvät asiakirjat hyvissä ajoin.

4.   Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu on saatavilla 12 kuukauden ajan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulon jälkeisestä päivästä alkaen.

5.   Jos kumppanin rahoitustarpeet vähenevät alkuperäisiin ennusteisiin nähden olennaisesti unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksukaudella, komissio vähentää avun määrää tai keskeyttää tai peruuttaa avun 7 artiklan 2 kohtaa noudattaen.

2 artikla

1.   Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun ennakkoedellytyksenä on, että kumppani noudattaa tehokkaita demokratian mekanismeja, mukaan lukien parlamentaarinen monipuoluejärjestelmä, ja oikeusvaltioperiaatetta sekä takaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen.

2.   Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto valvovat 1 kohdassa säädetyn ennakkoedellytyksen täyttymistä unionin makrotaloudellisen rahoitusavun koko elinkaaren ajan.

3.   Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa sovelletaan neuvoston päätöksen 2010/427/EU (3) mukaisesti.

3 artikla

1.   Komissio sopii 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti kunkin kumppanin viranomaisten kanssa unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liitettävistä selkeästi määritellyistä talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevista ehdoista, joissa keskitytään rakenneuudistuksiin ja vakaaseen julkiseen talouteen. Kyseiset talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevat ehdot vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa, johon sisältyy kyseisten ehtojen täyttämisen aikataulu. Yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistettujen talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevien ehtojen on oltava yhdenmukaisia 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen sopimusten tai yhteisymmärryspöytäkirjojen kanssa, mukaan lukien kumppanin IMF:n tuella toteuttamat makrotalouden sopeutusohjelmat ja rakenneuudistusohjelmat.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla ehdoilla pyritään erityisesti parantamaan kumppanien julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta muun muassa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun käytön osalta. Politiikkatoimenpiteitä suunniteltaessa on otettava asianmukaisesti huomioon myös edistyminen markkinoiden vastavuoroisessa avaamisessa, sääntöihin perustuvan ja oikeudenmukaisen kaupan kehitys ja muut unionin ulkoisen politiikan painopisteet. Komissio seuraa säännöllisesti, miten kyseisten tavoitteiden saavuttamisessa edistytään.

3.   Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun yksityiskohtaiset rahoitusehdot vahvistetaan komission ja kunkin kumppanin viranomaisten välisessä erillisessä lainasopimuksessa, jäljempänä ’lainasopimus’.

4.   Komissio tarkistaa säännöllisin väliajoin, että 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät edelleen, mukaan lukien sen, onko kumppanin talouspolitiikka unionin makrotaloudellisen rahoitusavun tavoitteiden mukaista. Tätä varten komissio sovittaa toimintansa tiiviisti yhteen IMF:n ja Maailmanpankin ja tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa.

4 artikla

1.   Komissio asettaa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun saataville kahtena lainaeränä edellyttäen, että 3 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät. Kunkin erän suuruus vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa.

2.   Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrät rahoitetaan tarvittaessa neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 (4) mukaisesti.

3.   Komissio tekee päätöksen erien maksamisesta edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

2 artiklassa säädetty ennakkoedellytys;

b)

jatkuva tyydyttävä edistyminen IMF:n muun kuin ennalta varautuvan luottojärjestelyn täytäntöönpanossa;

c)

yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittujen talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevien ehtojen noudattaminen tyydyttävällä tavalla.

Toinen erä voidaan lähtökohtaisesti maksaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisen erän maksamisesta.

4.   Jos 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut edellytykset eivät täyty, komissio keskeyttää tilapäisesti tai peruuttaa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksamisen. Tällaisissa tapauksissa se ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle keskeyttämisen tai peruuttamisen syyt.

5.   Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu maksetaan kumppanin keskuspankille. Ellei yhteisymmärryspöytäkirjassa toisin sovita ja edellyttäen, että siinä vahvistetaan jäljellä oleva julkisen talouden rahoitustarve, unionin varat voidaan siirtää valtiovarainministeriölle, joka on lopullinen tuensaaja.

5 artikla

1.   Unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät lainanotto- ja lainanantotoimet suoritetaan euromääräisinä ja käyttäen samaa arvopäivää, eikä niistä saa aiheutua unionille tilannetta, jossa anto- ja ottolainauksen erääntymisajat poikkeavat toisistaan, eikä unionia saa asettaa alttiiksi valuuttakurssi- tai korkoriskeille tai muille kaupallisille riskeille.

2.   Olosuhteiden salliessa ja kumppanin pyynnöstä komissio voi toteuttaa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että lainaehtoihin sisältyy aikaistettua takaisinmaksua koskeva lauseke ja että vastaava lauseke sisältyy myös lainanottotoimien ehtoihin.

3.   Jos olosuhteet sallivat lainan korkokannan parantamisen ja jos kumppani sitä pyytää, komissio voi päättää jälleenrahoittaa kaikki alkuperäiset lainansa tai osan niistä tai se voi järjestellä rahoitusehdot uudelleen. Jälleenrahoitus- tai uudelleenjärjestelytoimet on toteutettava 1 ja 4 kohdan mukaisesti, eivätkä ne saa pidentää kyseisten lainojen erääntymisaikaa tai kasvattaa jälleenrahoituksen tai uudelleenjärjestelyn ajankohtana jäljellä olevan pääoman määrää.

4.   Kumppanin on maksettava kaikki kulut, joita unionille aiheutuu tämän päätöksen mukaisista lainanotto- ja lainanantotoimista.

5.   Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen toimien etenemisestä.

6 artikla

1.   Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanossa noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (5).

2.   Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu pannaan täytäntöön suoran hallinnoinnin avulla.

3.   Lainasopimukseen on sisällytettävä määräykset, joilla

a)

varmistetaan, että kumppani tarkistaa säännöllisesti, että unionin yleisestä talousarviosta myönnettyä rahoitusta on käytetty oikein, toteuttaa tarkoituksenmukaiset toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi ja tarvittaessa ryhtyy oikeudellisiin toimenpiteisiin periäkseen takaisin tämän päätöksen nojalla myönnetyt varat, jotka on käytetty väärin;

b)

varmistetaan unionin taloudellisten etujen suojaaminen ja etenkin määrätään erityistoimenpiteistä unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun kohdistuvien petosten, korruption ja muiden sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi ja torjumiseksi neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (6) ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 (7) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (8) mukaisesti sekä neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (9) mukaisesti niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat Euroopan syyttäjänvirastoa koskevaan tiiviimpään yhteistyöhön. Tätä varten Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) on nimenomaisesti annettava valtuudet suorittaa tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, joihin sisältyy digitaalinen rikostutkinta ja haastatteluja;

c)

annetaan komissiolle tai sen edustajille nimenomaiset valtuudet suorittaa tarkastuksia, paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset mukaan lukien;

d)

annetaan komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle nimenomaiset valtuudet toimittaa tarkastuksia unionin makrotaloudellisen rahoitusavun saatavuusaikana ja sen jälkeen, mukaan lukien asiakirjoihin ja tarkastuskäynteihin perustuvat tarkastukset, kuten operatiiviset arvioinnit;

e)

varmistetaan, että unionilla on oikeus lainan aikaistettuun takaisinmaksuun, jos on osoitettu, että kumppani on unionin makrotaloudellisen rahoitusavun hallinnoinnissa sekaantunut petokseen tai lahjontaan tai mihin tahansa muuhun unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan laittomaan toimintaan; ja

f)

varmistetaan, että kumppani maksaa kaikki tämän päätöksen nojalla toteutetuista lainanotto- ja lainanantotoimista unionille aiheutuvat kustannukset.

4.   Ennen unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanoa komissio selvittää operatiivisen arvioinnin avulla, ovatko rahoitusavun kannalta merkitykselliset kumppanin rahoitusjärjestelyt, hallintomenettelyt sekä sisäiset ja ulkoiset valvontamekanismit moitteettomia.

7 artikla

1.   Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, unionin Montenegrolle myöntämään makrotaloudelliseen rahoitusapuun sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa, ja unionin muille tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluville kumppaneille myöntämään makrotaloudelliseen rahoitusapuun sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

8 artikla

1.   Komissio antaa vuosittain viimeistään 30 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän päätöksen täytäntöönpanosta edellisen vuoden aikana, täytäntöönpanoa koskeva arviointi mukaan lukien. Kertomuksessa on

a)

tarkasteltava edistymistä unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanossa;

b)

arvioitava kumppanien taloudellista tilannetta ja näkymiä sekä edistymistä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen politiikkatoimenpiteiden toteuttamisessa;

c)

osoitettava yhteys yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistettujen talouspoliittisten ehtojen, kumppanien meneillään olevan talous- ja finanssipoliittisen kehityksen sekä unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erien maksamista koskevien komission päätösten välillä.

2.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kahden vuoden kuluttua 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun saatavuusajan päättymisestä jälkiarviointikertomuksen, jossa arvioidaan päätökseen saadun unionin makrotaloudellisen rahoitusavun tuloksia ja tehokkuutta ja sitä, missä määrin rahoitusapu on myötävaikuttanut sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

9 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 25 päivänä toukokuuta 2020.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. METELKO-ZGOMBIĆ


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 15. toukokuuta 2020 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 20. toukokuuta 2020.

(*)  Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999) ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(3)  Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30).

(4)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 480/2009, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille (EUVL L 145, 10.6.2009, s. 10).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(6)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(7)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(9)  Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).