EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2020/188,

annettu 3 päivänä helmikuuta 2020,

julkisen sektorin omaisuuserien osto-ohjelmasta jälkimarkkinoilla (EKP/2020/9)

(uudelleenlaadittu)

Euroopan keskuspankin neuvosto, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 12.1 artiklan toisen alakohdan yhdessä 3.1 artiklan ensimmäisen luetelmakohdan kanssa sekä 18.1 artiklan, sekä katsoo seuraavaa:

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan keskuspankin päätöstä (EU) 2015/774 (EKP/2015/10) (1) on muutettu merkittävästi useita kertoja (2). Koska lisämuutoksia on edelleen tehtävä, päätös olisi oikeudellisen selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)

Päätöksellä (EU) 2015/774 (EKP/2015/10) perustettiin julkisen sektorin omaisuuserien osto-ohjelma (PSPP-ohjelma) PSPP-ohjelma muodostaa yhdessä katettuja joukkovelkakirjalainoja koskevan kolmannen osto-ohjelman, omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelman ja yrityssektorin osto-ohjelman kanssa Euroopan keskuspankin (EKP) laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman (jäljempänä ’APP-ohjelma’). APP-ohjelman tarkoituksena on parantaa rahapolitiikan välittymistä, edistää luotonantoa euroalueen taloudelle, helpottaa kotitalouksien ja yritysten lainanoton ehtoja sekä osaltaan tukea inflaatiovauhdin palautumista pysyvästi tasolle, joka on hintavakauden säilyttämiseen tähtäävän EKP:n ensisijaisen tavoitteen mukaisesti keskipitkällä aikavälillä lähellä kahta prosenttia mutta hieman alle sen.

(3)

EKP:n neuvosto päätti 13 päivänä joulukuuta 2018 muuttaa 1 päivästä tammikuuta 2019 APP-ohjelman tiettyjä parametrejä APP-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarkemmin sanottuna EKP:n neuvosto päätti, että APP-ohjelman mukaiset netto-ostot keskeytetään 31 päivänä joulukuuta 2018. EKP:n neuvosto vahvisti aikomuksensa, jonka mukaan APP-ohjelman mukaisesti ostettujen arvopapereiden erääntyessä palautuvat pääomat pitäisi uudelleensijoittaa jatkossakin täysimääräisesti pitkähkön jakson ajan sen päivämäärän jälkeen, jona EKP:n neuvosto alkaa korottaa virallisia korkoja ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen myönteisten likviditeettiolosuhteiden ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan säilyttämiseksi.

(4)

EKP:n neuvosto päätti myös, että hyväksyttyjen keskus-, alue- tai paikallishallintojen tai tunnustettujen yhteisöjen liikkeeseen laskemien markkinakelpoisten jälkimarkkinakelpoisten PSPP-ohjelman mukaisten kumulatiivisten netto-ostojen jakamista asianomaisten lainkäyttöalueiden kesken ohjaa edelleen kunkin kansallinen keskuspankin EKPJ:n perussäännön 29 artiklan mukaisesti merkitsemä EKP:n pääoma.

(5)

EKP:n neuvosto päätti 12 päivänä syyskuuta 2019 aloittaa APP-ohjelman mukaiset netto-ostot uudestaan 1 päivästä marraskuuta 2019 ja EKP:n neuvosto odottaa ostojen jatkuvan niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa. EKP:n neuvosto päätti myös, että uudelleensijoituksia aiotaan jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi. Ottaen huomioon euroalueen heikon talouskasvun jatkuminen odotettua pidempään, talousnäkymien heikkenemisen pysyvä riski ja inflaationäkyminen jatkuva jääminen keskipitkän aikavälin tavoitteista, EKP:n neuvosto tuli siihen lopputulokseen, että on tarpeen ryhtyä kattaviin toimiin, joilla tuetaan inflaatiovauhdin kestävää palautumista lähemmäksi EKP:n neuvoston keskipitkän aikavälin tavoitetta. Omaisuuserien uusien netto-ostojen toteuttaminen on oikeasuhteinen toimenpide, koska se vaikuttaa pitkiin korkoihin kuin korkopolitiikkaa tehokkaammin ja se lieventää yritysten ja kotitalouksien rahoituskustannuksia.

(6)

PSPP-ohjelma, joka on yksi APP-ohjelman muodostavista osto-ohjelmista, on oikeasuhteinen toimenpide hintakehitysnäkymiin liittyvien riskien pienentämiseksi, sillä nämä ohjelmat helpottavat edelleen rahatalouden ja rahoitusmarkkinoiden olosuhteita, mukaan lukien euroalueen yritysten ja kotitalouksien lainanoton kannalta merkityksellisiä olosuhteita, ja näin ollen tukevat euroalueen kokonaiskulutusta ja kokonaisinvestointeja, mikä viime kädessä vaikuttaa inflaatiovauhdin palautumiseen lähelle kahta prosenttia mutta alle sen keskipitkällä aikavälillä. Ympäristössä, jossa EKP:n keskeiset ohjauskorot ovat lähellä alinta tasoaan on tarpeen lisätä omaisuudenosto-ohjelmia eurojärjestelmän rahapoliittisiin toimenpiteisiin instrumentteina, jolla on suuri välittymispotentiaali reaalitalouteen.

(7)

PSPP-ohjelma sisältää useita takeita sen varmistamiseksi, että aiotut ostot ovat oikeassa suhteessa ohjelman tavoitteisiin, että liitännäiset rahoitusriskit on otettu asianmukaisella tavalla huomioon ohjelman rakenteessa ja että riskit pysyvät kurissa riskienhallinnan avulla. Eurojärjestelmän keskuspankit soveltavat kynnysarvoja näiden arvopapereiden ostoihin, jotta varmistettaisiin hyväksyttyjen jälkimarkkinakelpoisten velkapaperien markkinoiden häiriötön toiminta ja jotta ei estettäisi asianmukaisia velkojen uudelleenjärjestelyjä.

(8)	PSPP-ohjelma on täysin johdonmukainen eurojärjestelmän keskuspankeille perussopimuksesta johtuviin velvoitteisiin nähden, mukaan lukien keskuspankkirahoitusta koskeva kielto, eikä se heikennä eurojärjestelmän avoimen markkinatalouden ja vapaan kilpailun periaatteiden mukaista toimintaa.

(9)	Jotta varmistettaisiin PSPP-ohjelman tehokkuus, eurojärjestelmä selventää tässä yhteydessä, että se hyväksyy saman kohtelun (pari passu) kuin yksityiset sijoittajat jälkimarkkinakelpoisissa velkapapereissa, joita eurojärjestelmä voi ostaa PSPP-ohjelmassa, näiden instrumenttien ehtojen mukaisesti.

(10)	Eurojärjestelmä toteuttaa PSPP-ohjelman hajautetusti, ottaen asianmukaisesti huomioon markkinoiden hinnanmuodostuksen ja markkinoiden toimivuuteen liittyvät näkökohdat; EKP koordinoi ostoja ja varmistaa näin eurojärjestelmän yhden yhteisen rahapolitiikan.

(11)

EKP:n neuvosto päätti 26 päivänä maaliskuuta 2019 yhdenmukaistaa edelleen eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksessä käytettyjen valtiosidonnaisen laitoksen käsitteitä ja yhtenäistää kriteerit, joita käytetään tunnustetun valtiosidonnaisen laitoksen määrittelemiseksi vakuuskäytännössä ja hyväksyttävän valtiosidonnaisen laitoksen määrittelemiseksi osto-ohjelmassa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

PSPP-ohjelman perustaminen ja soveltamisala

Eurojärjestelmä perustaa PSPP-ohjelman, jonka nojalla eurojärjestelmän keskuspankit ostavat 3 artiklassa määriteltyjä kelpoisuusehdot täyttäviä jälkimarkkinakelpoisia velkapapereita jälkimarkkinoilla 7 artiklassa määritellyiltä kelpoisuusvaatimukset täyttäviltä vastapuolilta erityisin ehdoin.

2 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

1)	’eurojärjestelmän keskuspankilla’ EKP:tä ja niiden jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja, joiden rahayksikkö on euro;

2)	’tunnustetulla valtiosidonnaisella laitoksella’ yhteisöä, jonka eurojärjestelmä on luokitellut tällaiseksi laitokseksi;

3)	’kansainvälisellä organisaatiolla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (3)118 artiklassa tarkoitettua yhteisöä, jonka eurojärjestelmä on luokitellut sellaiseksi PSPP:n soveltamista varten;

4)	’kansainvälisellä kehityspankilla’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 117 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua yhteisöä, jonka eurojärjestelmä on määritellyt sellaiseksi PSPP:n soveltamista varten;

’arvioinnin myönteisellä tuloksella’ myöhempää seuraavista kahdesta päätöksestä: Euroopan vakausmekanismin johtokunnan päätös ja – jos Kansainvälinen valuuttarahasto on mukana rahoitustukiohjelman rahoittajana – Kansainvälisen valuuttarahaston johtokunnan päätös hyväksyä kyseisen ohjelman mukainen seuraava maksuerä, edellyttäen että kumpikin päätös on välttämätön PSPP:n mukaisten ostojen jatkamiselle;

6)	’kannoilla’ kaikkien jälkimarkkinakelpoisten velkapapereiden ostojen ostohetken kirjanpitoarvojen summaa ottaen huomioon erääntyneiden pääomien toteutuneet takaisinmaksut.

(7)	’netto-ostoilla’ hyväksyttävien velkapapereiden ostoja tietyn kuukauden sisällä, vähennettynä APP-ohjelman puitteissa kyseisen kuukauden sisällä ostettujen arvopapereiden lunastusmäärillä;

(8)	’kumulatiivisilla netto-ostoilla’ kunkin osto-ohjelman aikana tehtyjen netto-ostojen summaa.

Luettelot 2–4 kohdassa tarkoitetuista yhteisöistä julkaistaan EKP:n verkkosivuilla.

3 artikla

Jälkimarkkinakelpoisia velkapapereita koskevat kelpoisuusvaatimukset

1. Edellyttäen, että tässä artiklassa täsmennetyt vaatimukset täyttyvät, eurojärjestelmän keskuspankit voivat ostaa PSPP-ohjelman nojalla euromääräisiä jälkimarkkinakelpoisia velkapapereita, joiden liikkeeseenlaskija on jäsenvaltion, jonka rahayksikkö on euro, keskus-, alue- tai paikallishallinto, euroalueella sijaitseva tunnustettu valtiosidonnainen laitos, euroalueella sijaitseva kansainvälinen organisaatio tai euroalueella sijaitseva kansainvälinen kehityspankki.

2. Jotta jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit hyväksyttäisiin PSPP-ohjelman mukaisiin ostoihin, niiden on täytettävä eurojärjestelmän luotto-operaatioissa sovellettavat jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä koskevat kelpoisuusehdot Euroopan keskuspankin suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) (4) neljännen osan mukaisesti, sekä seuraavat vaatimukset:

jälkimarkkinakelpoisten velkapapereiden liikkeeseenlaskijalla tai takaajalla on oltava vähintään yhden eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikossa hyväksytyn ulkoisen luottoluokituslaitoksen antama luottokelpoisuusarviointi, joka on julkisen luottoluokituksen muodossa ja vastaa vähintään eurojärjestelmän yhdenmukaistetun luokitusasteikon luokkaa 3;

jos saatavilla on useita ulkoisen luottoluokituslaitoksen antamia liikkeeseenlaskija- tai takaajaluokituksia, käytetään näistä parasta, siis parasta saavilla olevaa liikkeeseenlaskija- tai takaajaluokitusta. Jos luottokelpoisuusvaatimusten täyttyminen perustuu ulkoisen luottoluokituslaitoksen antamaan takaajaluokitukseen, takaajan on täytettävä suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) 87 artiklassa ja 113–115 artiklassa hyväksyttäviltä takauksilta edellytetyt ominaisuudet;

jos ulkoisen luottoluokituslaitoksen antamaa liikkeeseenlaskija- tai takaajaluokitusta ei ole, jälkimarkkinakelpoisella velkapaperilla on oltava vähintään yksi ulkoisen luottoluokituslaitoksen antama liikkeeseenlaskuluokitus, joka vastaa vähintään eurojärjestelmän yhdenmukaistetun luokitusasteikon luokkaa 3;

jos hyväksytyn ulkoisen luottoluokituslaitoksen liikkeeseenlaskija-, takaaja-, tai liikkeeseenlaskuluokitus ei vastaa vähintään eurojärjestelmän yhdenmukaistetun luokitusasteikon luokkaa 3, jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit kelpaavat vain, jos ne ovat euroalueen jäsenvaltioiden keskushallintojen rahoitustukiohjelman yhteydessä liikkeeseen laskemia tai täysimääräisesti takaamia ja jos EKP:n neuvosto on suuntaviivojen EKP/2014/31 (5) 8 artiklan nojalla päättänyt keskeyttää eurojärjestelmän luottokelpoisuuden alarajan soveltamisen niihin;

e)	jos käynnissä oleva rahoitustukiohjelma on uudelleentarkastelun kohteena, kelpoisuus PSPP-ohjelman ostoja varten keskeytyy ja palautuu vasta, jos uudelleentarkastelun tulos on myönteinen.

3. Jotta 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut velkapaperit hyväksyttäisiin PSPP-ohjelman mukaisiin ostoihin, niiden jäljellä olevan maturiteetin on oltava vähintään yksi vuosi ja enintään 30 vuotta hetkenä, jona asianomainen eurojärjestelmän keskuspankki ostaa ne. Sujuvan täytäntöönpanon edistämiseksi jälkimarkkinakelpoiset velkainstrumentit, joiden jäljellä oleva maturiteetti on 30 vuotta ja 364 päivää, hyväksytään PSPP-ohjelmassa. Kansallisten keskuspankit voivat myös toteuttaa kansainvälisten organisaatioiden ja kansainvälisten kehityspankkien liikkeeseen laskemien jälkimarkkinakelpoisten velkapapereiden korvaavia ostoja, jos keskus-, alue- tai paikallishallintojen ja tunnustettujen valtiosidonnaisten laitosten liikkeeseen laskemien jälkimarkkinakelpoisten velkapapereiden aiottuja ostomääriä ei saavuteta.

4. Sallittuja ovat sellaisten nimellisarvoisten jälkimarkkinakelpoisten velkainstrumenttien ostot, joiden negatiivinen (tai huonoin) kokonaistuottoprosentti on yhtä suuri kuin talletuskorko tai ylittää sen. Sellaisten nimellisarvoisten jälkimarkkinakelpoisten velkainstrumenttien ostot, joiden negatiivinen (tai huonoin) kokonaistuottoprosentti alittaa talletuskoron, ovat sallittuja siinä määrin kuin ne ovat välttämättömiä.

4 artikla

Ostojen toteutusta koskevat rajoitukset

1. Jotta hyväksyttäville arvopapereille voidaan muodostaa markkinahinta, ostoja ei EKP:n neuvoston määrittämänä ajanjaksona (”blackout-jakso”) sallita, jos kyseessä on uusi tai jatkuva liikkeeseenlasku tai jälkimarkkinakelpoinen velkainstrumentti, jonka jäljellä oleva maturiteetti on ajallisesti hyvin lähellä liikkeeseen laskettavien jälkimarkkinakelpoisten velkainstrumenttien maturiteettia (ennen ja jälkeen). Syndikoinnin osalta kyseistä kieltojaksoa on kunnioitettava parhaiden mahdollisuuksien mukaan heti kun julkiset tiedot liikkeeseenlaskun ehdoista ovat saatavilla.

2. Sellaisten velkapapereiden osalta, jotka ovat euroalueen jäsenvaltioiden keskushallintojen rahoitustukiohjelman yhteydessä liikkeeseen laskemia tai täysimääräisesti takaamia, PSPP-ohjelman mukaisten ostojen ajanjakson tulee kutakin ohjelmaa koskevan arvioinnin myönteisen tuloksen jälkeen pääsääntöisesti rajoittua kahteen kuukauteen, paitsi jos käsillä on poikkeuksellinen tilanne, jonka vuoksi on perusteltua keskeyttää ostot ennen tällaista jaksoa tai jatkaa niitä sen jälkeen seuraavaan uudelleentarkasteluun saakka.

5 artikla

Ostorajat

1. Jollei 3 artiklasta muuta johdu, yhdellä ISIN-koodilla liikkeeseen laskettuja arvopapereita koskevaa ylärajaa sovelletaan PSPP-ohjelmassa 3 artiklassa säädetyt kriteerit täyttäviin jälkimarkkinakelpoisiin velkainstrumentteihin siten, että otetaan huomioon kaikkien eurojärjestelmän keskuspankkien kaikissa sijoitussalkuissa olevat konsolidoidut sijoitukset. Liikkeeseenlaskun osuutta koskevat ylärajat ovat seuraavat:

a)	Yhdellä ISIN-koodilla liikkeeseen laskettuja velkapapereita koskeva raja-arvo on 50 prosenttia, kun kyse on hyväksytyistä velkapapereista, joiden liikkeeseenlaskijana ovat hyväksytyt kansainväliset organisaatiot ja kansainväliset kehityspankit;

yhdellä ISIN-koodilla liikkeeseen laskettuja velkapapereita koskeva raja-arvo on 33 prosenttia muiden hyväksyttyjen jälkimarkkinakelpoisten velkapapereiden osalta; tästä poiketen yhdellä ISIN-koodilla liikkeeseen laskettuja velkapapereita koskeva raja-arvo on 25 prosenttia, kun kyse on hyväksytyistä jälkimarkkinakelpoisista velkapapereista, jotka sisältävät talous- ja rahoituskomitean euroalueen mallilausekkeesta poikkeavan yhteistoimintalausekkeen, joka on pantu täytäntöön jäsenvaltioissa Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyn sopimuksen 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti; raja-arvo nostetaan kuitenkin 33 prosenttiin edellyttäen, että tarkastetaan tapauskohtaisesti, ettei samalla ISIN-koodia koskevasta 33 prosentin suuruisesta osuudesta aiheudu tilannetta, jossa eurojärjestelmän keskuspankit saavuttavat määrävähemmistöosuuden hallituissa velkojen uudelleenjärjestelyissä.

2. Seuraavaa yhteenlaskettua raja-arvoa sovelletaan kaikkien eurojärjestelmän keskuspankkien konsolidoiduissa sijoitussalkuissa oleviin velkapapereihin, jotka ovat hyväksyttäviä PSPP-ohjelman ostoja varten ja joilla on 3 artiklassa täsmennetty jäljellä oleva maturiteetti:

a)	50 prosenttia sellaisen liikkeeseenlaskijan arvoaperikannasta, joka on hyväksytty kansainvälinen organisaatio tai kansainvälinen kehityspankki, tai

b)	33 prosenttia muun liikkeeseenlaskijan kuin hyväksytyn kansainvälisen organisaation tai kansainvälisen kehityspankin arvopaperikannasta.

3. Edellä 3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen velkapaperien osalta sovelletaan liikkeeseenlaskijaa ja liikkeeseenlaskua koskevia edellä esitetystä poikkeavia raja-arvoja. EKP:n neuvosto asettaa nämä rajoitukset ottaen asianmukaisesti huomioon riskienhallintaan ja markkinoiden toimintaan liittyvät näkökohdat.

6 artikla

Sijoitussalkkujen kohdentaminen

1. Kalenterivuoden aikana tehtyjen netto-ostojen kirjanpitoarvo jaetaan seuraavasti

a)	10 prosenttia hyväksyttyjen kansainvälisten organisaatioiden tai kansainvälisten kehityspankkien liikkeeseen laskemat velkapaperit, ja

b)	90 prosenttia hyväksyttyjen keskus-, alue- tai paikallishallintojen tai tunnustettujen valtiosidonnaisten laitosten liikkeeseen laskemat velkapaperit.

2. Jälkimarkkinakelpoisten velkapapereiden kalenterivuoden aikana tehtyjen netto-ostojen kirjanpitoarvo jaetaan eurojärjestelmän keskuspankkien välillä seuraavasti:

a)	10 prosenttia EKP ja

b)	90 prosenttia kansalliset keskuspankit.

3. Keskus-, alue- tai paikallishallintojen ja valtiosidonnaisten laitosten liikkeeseen laskemien jälkimarkkinakelpoisten velkapapereiden erääntyessä takaisin maksettavat pääomat sijoitetaan uudelleen hyväksyttäviin keskus-, alue- tai paikallishallintojen ja tunnustettujen valtiosidonnaisten laitosten liikkeeseen laskemiin jälkimarkkinakelpoisiin velkapapereihin. Takaisin maksettujen pääomien uudelleensijoitukset toteutetaan markkinoilla säännöllisesti ja tasapuolisesti pitkin vuotta. Kansainvälisten organisaatioiden ja kansainvälisten kehityspankkien liikkeeseen laskemien jälkimarkkinakelpoisten velkapapereiden erääntyessä takaisin maksettavat pääomat sijoitetaan uudelleen kansainvälisten organisaatioiden ja kansainvälisten kehityspankkien liikkeeseen laskemiin jälkimarkkinakelpoisiin velkapapereihin.

4. Keskus-, alue- tai paikallishallintojen tai tunnustettujen valtiosidonnaisten laitosten liikkeeseen laskemien jälkimarkkinakelpoisten velkapaperien kumulatiivisten netto-ostojen jakamista asianomaisten lainkäyttöalueiden kesken – kantojen mukaan laskettuna – ohjaa edelleen kunkin kansallinen keskuspankin EKPJ:n perussäännön 29 artiklan mukaisesti merkitsemä EKP:n pääoma.

5. Eurojärjestelmän keskuspankit soveltavat erikoistumisjärjestelyä PSPP-ohjelmassa ostettavien jälkimarkkinakelpoisten velkapapereiden kohdentamisessa. EKP:n neuvosto sallii tapauskohtaisia poikkeuksia erikoistumisjärjestelystä, mikäli objektiiviset näkökohdat vaikeuttavat mainitun järjestelyn saavuttamista tai poikkeukset muutoin ovat järkeviä PSPP-ohjelman rahapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi kokonaisuutena. Erityisesti kukin kansallinen keskuspankki ostaa oman lainkäyttöalueensa liikkeeseenlaskijoiden hyväksyttyjä arvopapereita. Kaikki kansalliset keskuspankit voivat ostaa hyväksyttyjen kansainvälisten organisaatioiden ja kansainvälisten kehityspankkien liikkeeseen laskemia velkapapereita. EKP ostaa kaikkien lainkäyttöalueiden keskushallintojen ja tunnustettujen valtiosidonnaisten laitosten liikkeeseen laskemia arvopapereita.

6. Ainoastaan kansalliset keskuspankit toteuttavat hyväksyttyjen kansainvälisten organisaatioiden, kansainvälisten kehityspankkien sekä alue- ja paikallishallintojen liikkeeseen laskemien velkapapereiden ostot.

7 artikla

Hyväksyttävät vastapuolet

PSPP-ohjelmassa hyväksytään seuraavat vastapuolet:

a)	yhteisöt, jotka täyttävät suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) 55 artiklan mukaiset kelpoisuusvaatimukset eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin osallistumiseksi; ja

b)	muut vastapuolet, joita eurojärjestelmän keskuspankit käyttävät euromääräisten sijoitussalkkujensa sijoitusten yhteydessä.

8 artikla

Avoimuus

1. Eurojärjestelmä julkistaa viikoittain PSPP-ohjelman nojalla pidettävien arvopapereiden yhteenlasketun kirjanpitoarvon konsolidoidun viikkotaseensa yhteydessä julkaistavassa tiedotteessa.

2. Eurojärjestelmä julkistaa kuukausittain tiedot i) kuukausittaisista netto-ostoista ja kumulatiivisista netto-ostoista, ja ii) PSPP-sijoitustensa jäljellä olevan maturiteetin painotetusta keskiarvosta liikkeeseenlaskijan kotipaikan mukaan, erotellen kansainväliset organisaatiot ja kansainväliset kehityspankit muista liikkeeseenlaskijoista.

3. PSPP-ohjelman nojalla pidettyjen arvopapereiden kirjanpitoarvo julkistetaan viikoittain EKP:n verkkosivuilla avomarkkinaoperaatioita koskevassa osiossa.

9 artikla

Arvopaperilainaus

Eurojärjestelmä antaa PSPP-ohjelman nojalla ostetut arvopaperit käytettäviksi lainaustarkoituksiin, mukaan lukien repo-operaatioihin, PSPP-ohjelman tehokkuuden varmistamiseksi.

10 artikla

Kumoaminen

1. Kumotaan päätös (EU) 2015/774 (EKP/2015/10).

2. Kumottuun päätökseen tehtyjen viittausten katsotaan koskevan tätä päätöstä.

11 artikla

Loppusäännös

Tämä päätös tulee voimaan neljäntenä päivänä sen päivän jälkeen, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Frankfurt am Mainissa 3 päivänä helmikuuta 2020.

EKP:n puheenjohtaja

Christine LAGARDE

(1) Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2015/774, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2015, julkisen sektorin omaisuuserien osto-ohjelmasta jälkimarkkinoilla (EKP/2015/10) (EUVL L 121, 14.5.2015, s. 20).

(2) Ks. liite I.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(4) Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2015/510, annettu 19 päivänä joulukuuta 2014, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanosta (EKP/2014/60) (EUVL L 91, 2.4.2015, s. 3).

(5) Suuntaviivat EKP/2014/31, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2014, eurojärjestelmän rahoitusoperaatioihin sekä vakuuskelpoisuuteen liittyvistä väliaikaisista lisätoimenpiteistä ja suuntaviivojen EKP/2007/9 muuttamisesta (EUVL L 240, 13.8.2014, s. 28).