LIITE

Asetuksen (EU) 2019/1700 mukaisesti useille tietokokonaisuuksille yhteisten muuttujien kuvaukset ja luokitukset

Muuttujan nimi

Muuttujan kuvaus

Muuttujan luokat (luokitukset) tietojen toimittamiseksi komissiolle (Eurostatille)

Sukupuoli

Sukupuolella tarkoitetaan yhdistelmää biologisia ja fysiologisia ominaisuuksia, joiden perusteella henkilö määritellään joko mieheksi tai naiseksi. Jos henkilön biologinen sukupuoli ei ole tiedossa, tieto voidaan korvata joko hallinnollisissa tiedoissa olevilla tiedoilla tai itse ilmoitetulla sukupuolella (kyselytiedot).

—

Mies

—

Nainen

Ikä täysinä vuosina

Iällä täysinä vuosina tarkoitetaan henkilön ikää hänen viimeisenä syntymäpäivänään ennen tiedonkeruun tai haastattelun viitepäivää eli syntymäpäivämäärän ja viitepäivän välistä ajanjaksoa ilmaistuna täysinä vuosina.

Muuttujasta annetaan seuraavat tiedot:

—	Syntymävuosi

—	Onko syntymäpäivä vietetty ennen viitepäivää

—	Viitepäivä

Viitepäivä on määritelty kullekin tiedonkeruulle (aihealueelle) sitä koskevassa täytäntöönpanolainsäädännössä. Jos kyseessä olevassa maassa kuitenkin käytetään usean kotitaloustiedonkeruun yhteistä tiedonkeruujärjestelmää, jolla on kiinteä viiteviikko, viitepäivä on viiteviikon viimeinen päivä.

—	Syntymävuosi (4 numeroa)

—	Syntymäpäivä vietetty viitepäivänä (kyllä tai ei)

—	Viitepäivä (PP/KK/VVVV)

Samassa kotitaloudessa asuvat kumppanit

Samassa yksityisessä kotitaloudessa asuvat kumppanit ovat henkilöitä, jotka asuvat samassa yksityisessä kotitaloudessa toisen henkilön kanssa, joka katsotaan kumppaniksi heidän tosiasiallisen asumisjärjestelynsä perusteella riippumatta siitä, onko suhde kumppaniin laillisesti rekisteröity (esim. avioliitto tai rekisteröity parisuhde) vai ei (muu tosiasiallinen parisuhde).

’Kumppani’ voidaan määritellä joko parisuhteen laillisen (aviomies tai vaimo tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli) tai muun (kumppani tai avopuoliso) aseman perusteella.

—	Henkilö, joka asuu laillisen tai muun tosiasiallisen kumppanin kanssa

—	Henkilö, joka ei asu laillisen tai muun tosiasiallisen kumppanin kanssa

—	Ei ilmoitettu (1)

—	Ei sovelleta (2)

Kotitalouden tyyppi

Kotitalouden tyyppi määritellään yksityisen kotitalouden kokoonpanon mukaan, jolloin

—	’Yksinhuoltajalla’ tarkoitetaan vanhempaa, joka ei asu samassa yksityisessä kotitaloudessa (laillisen tai muun tosiasiallisen) kumppanin kanssa ja jolla on suurin päivittäinen vastuu lapsen tai lasten kasvattamisessa.

—

’Lapsi’ tai ’lapset’ viittaa siihen, että kotitaloudessa on poika tai poikia tai tytär tai tyttäriä, jotka ovat joko biologisia tai adoptoituja tai poika- tai tytärpuolia. ’Biologisella tai adoptoidulla pojalla tai tyttärellä tai poika- tai tytärpuolella’ tarkoitetaan biologista, adoptoitua tai avioliiton mukana tullutta perheenjäsentä – iästä tai kumppanista tai sukulaisuusasemasta riippumatta – joka asuu vakinaisesti vähintään toisen vanhemman yksityisessä kotitaloudessa. ’Adoptiolla’ tarkoitetaan muiden vanhempien biologisen lapsen adoptoimista ja kohtelemista omana, siltä osin kuin tästä säädetään ilmoittavan maan lainsäädännössä, jolloin adoptoitu lapsi saa oikeusprosessissa samat oikeudet ja saman aseman kuin adoptiovanhempien biologinen lapsi. ’Poikapuolella tai tytärpuolella’ tarkoitetaan tilannetta, jossa äiti- tai isäpuoli kohtelee kumppaninsa lasta omanaan mutta ei adoptoi lasta, siltä osin kuin tästä säädetään ilmoittavan maan lainsäädännössä; kasvattilapset ja vävy tai miniä eivät kuulu tähän luokkaan.

—	’Pariskunta’ määritellään kahdeksi henkilöksi, jotka katsotaan kumppaneiksi heidän tosiasiallisen asumisjärjestelynsä perusteella riippumatta siitä, onko suhde kumppaniin laillisesti rekisteröity (esim. avioliitto tai rekisteröity parisuhde) vai ei (muu tosiasiallinen parisuhde).

—	Muita kotitalouden tyyppejä ovat ne, jotka eivät kuulu mihinkään edellä mainituista luokista.

—	Yhden hengen talous

—	Yksinhuoltaja, vähintään yksi alle 25-vuotias lapsi

—	Yksinhuoltaja, kaikki lapset vähintään 25-vuotiaita

—	Pariskunta, ei lapsia

—	Pariskunta, vähintään yksi alle 25-vuotias lapsi

—	Pariskunta, kaikki lapset vähintään 25-vuotiaita

—	Muu kotitalouden tyyppi

—	Ei ilmoitettu (1)

Pääasiallisen toiminnan laatu (itse määritelty)

Itse määritelty pääasiallisen toiminnan laatu on henkilön oma käsitys hänen tämänhetkisistä tärkeimmästä toiminnastaan ja kuvastaa hänen pääasiallista käsitystään omasta itsestään. Vaikka henkilölle voidaan määritellä useampi kuin yksi toiminnan laatu, huomioidaan vain henkilön oman käsityksen mukaan merkittävin nykytilannetta koskeva toiminnan laatu.

Jos luokka ”Pakollinen varusmiespalvelu tai siviilipalvelu” ei koske ilmoittavaa maata, sen voi jättää pois.

—

Työllinen

—

Työtön

—	Eläkkeellä

—	Kykenemätön työhön pitkäaikaisten terveysongelmien vuoksi

—	Opiskelija, oppilas

—	Tekee kotitöitä

—	Varusmiespalveluksessa tai siviilipalveluksessa (soveltuvin osin)

—

Muu

—	Ei ilmoitettu (1)

—	Ei sovelleta (2)

Koko- tai osa-aikatyö, päätyö (itse määritelty)

Muuttujalla kuvataan työllisen henkilön tavanomaista ajankäyttöä päätyössä sen mukaan, mikä on hänen oma käsityksensä (itse määritelty) päätyön tavanomaisesta tuntimäärästä.

Muuttujassa tehdään ero koko- tai osa-aikatyön välillä. Käsitteellä työ tarkoitetaan työllisyyttä. Osa-aikatyötä tekevä henkilö tekee tavallisesti vähemmän työtunteja kuin vastaava kokoaikainen työntekijä. Erolla tarkoitetaan henkilön tavanomaisia työtunteja päätyössä pidemmän viiteajanjakson aikana, ja se on itse määritelty eli henkilö päättää itse, onko hänen päätyönsä kyseisessä ammatissa tai yrityksessä koko- vai osa-aikatyötä.

—	Kokoaikatyö

—	Osa-aikatyö

—	Ei ilmoitettu (1)

—	Ei sovelleta (2)

Ammattiasema, päätyö

Muuttuja perustuu ammattiasemaa koskevaan kansainväliseen luokitukseen (ICSE), ja sillä viitataan työllisen henkilön päätyöhön seuraavasti:

—	Yrittäjä (työnantajayrittäjä) – henkilö, joka työskentelee omassa yrityksessään, omalla maatilallaan tai itsenäisessä ammatissa hankkiakseen voittoa tuotetuista tavaroista tai palveluista ja joka työllistää vähintään yhden muun henkilön.

—	Yrittäjä (yksinäisyrittäjä) – henkilö, joka työskentelee omassa yrityksessään, omalla maatilallaan tai itsenäisessä ammatissa hankkiakseen voittoa tuotetuista tavaroista tai palveluista ja joka ei työllistä muita henkilöitä.

—	Työntekijä – henkilö, joka työskentelee julkisen tai yksityisen työnantajan palveluksessa kirjallisen tai suullisen työsopimuksen perusteella ja joka saa siitä maksun rahana tai luontoisetuutena.

—	Työtä tekevä perheenjäsen (palkaton) – henkilö, joka auttaa toista perheenjäsentä hoitamaan maatilaa tai muuta perheyritystä ja jota ei pidetä työntekijänä, koska hän ei välttämättä saa työstään palkkaa.

—	Yrittäjä (työnantajayrittäjä)

—	Yrittäjä (yksinäisyrittäjä)

—	Työntekijä

—	Työtä tekevä perheenjäsen (palkaton)

—	Ei ilmoitettu (1)

—	Ei sovelleta (2)

Paikallisen yksikön toimiala, päätyö

Muuttujalla määritetään sen paikallisen yksikön (yrityksen) talouden toimiala tai toiminta, jossa työllisen henkilön päätyö sijaitsee, luokiteltuna tilastollisen toimialaluokituksen (NACE (3) Rev. 2) mukaisesti.

Vaadittu yksityiskohtaisuuden taso (1,2- tai 3-numerotaso) määritellään keruukohtaisesti kullekin mikrotietojen keruulle:

—	NACE Rev. 2

—	Ei ilmoitettu (1)

—	Ei sovelleta (2)

Ammatti, päätyö

Muuttujalla määritetään työllisen henkilön ammatti päätyössä luokiteltuna kansainvälisen ammattiluokituksen, versio 2008 (ISCO-08) (4), mukaisesti.

Vaadittu yksityiskohtaisuuden taso (2- tai 4-numerotaso) määritellään keruukohtaisesti kullekin mikrotietojen keruulle:

—

ISCO-08

—	Ei ilmoitettu (1)

—	Ei sovelleta (2)

Saavutettu koulutustaso

Henkilön koulutustaso on korkein hyväksytysti suoritettu ISCED-taso (kansainvälinen koulutusluokitus 2011 (5)). Hyväksytysti suoritettu koulutusohjelma validoidaan kansallisten koulutusviranomaisten virallisesti tunnustamalla tutkinnolla/pätevyydellä tai tunnustetaan muuta virallista koulutusta vastaavaksi. Maissa, joissa koulutusohjelma – etenkin ISCED-tasoilla 1 ja 2 – ei johda tutkintoon/päättötodistukseen, kriteerinä voidaan sen sijaan käyttää koulutusohjelman täysimääräistä seuraamista ja pääsyn saamista seuraavalle koulutustasolle. Määritettäessä korkeinta tasoa olisi otettava huomioon sekä yleissivistävä että ammatillinen koulutus.

’Koulutusohjelman hyväksytyllä suorittamisella’ tarkoitetaan yleensä tilannetta, jossa oppilas tai opiskelija osallistuu kursseille tai oppitunneille ja saa virallisen koulutusohjelman päättötodistuksen. Näin saavutettu koulutustaso on korkein suoritettu ISCED-taso.

Saavutettu koulutustaso määritetään ISCED-luokituksen mukaisesti.

Luokkaa ”Ei sovelleta” käytetään sellaisten keruuyksiköiden laskemiseen, jotka ovat osa tietolähteen perusjoukkoa mutta joiden osalta ei ilmoiteta järjestelmällisesti tietoja tästä muuttujasta (esim. tiettyä ikää nuoremmat henkilöt).

Vaadittu yksityiskohtaisuuden taso määritellään keruukohtaisesti kullekin tiedonkeruulle (aihealueelle). Luokista ilmoitetaan ISSCED-A-koodit, jos luokan ja koodin välillä on yksi yhteen -suhde. Lisäluokkia täsmennetään tilanteissa, joissa korkea-asteen koulutukseen pääsyä tai suuntautumista koskevat tiedot ovat puutteellisia:

Ei virallista koulutusta tai koulutusaste alempi kuin ISCED 1

ISCED 1 Alemman perusasteen koulutus

ISCED 2 Ylemmän perusasteen koulutus

ISCED 3 Keskiasteen koulutus

ISCED 3 Keskiasteen koulutus – yleissivistävä

ISCED 3 Keskiasteen koulutus (yleissivistävä) – taso osittain suoritettu, ei suoraa pääsyä korkea-asteen koulutukseen

342

ISCED 3 Keskiasteen koulutus (yleissivistävä) – taso suoritettu, ei suoraa pääsyä korkea-asteen koulutukseen

343

ISCED 3 Keskiasteen koulutus (yleissivistävä) – taso suoritettu, suora pääsy korkea-asteen koulutukseen

344

ISCED 3 Keskiasteen koulutus (yleissivistävä) – ilman mahdollisuutta tehdä erottelua pääsystä korkea-asteen koulutukseen

ISCED 3 Keskiasteen koulutus – ammatillinen

ISCED 3 Keskiasteen koulutus (ammatillinen) – taso osittain suoritettu, ei suoraa pääsyä korkea-asteen koulutukseen

352

ISCED 3 Keskiasteen koulutus (ammatillinen) – taso suoritettu, ei suoraa pääsyä korkea-asteen koulutukseen

353

ISCED 3 Keskiasteen koulutus (ammatillinen) – taso suoritettu, suora pääsy korkea-asteen koulutukseen

354

ISCED 3 Keskiasteen koulutus (ammatillinen) – ilman mahdollisuutta tehdä erottelua pääsystä korkea-asteen koulutukseen

ISCED 3 Keskiasteen koulutus – suuntautuminen ei tiedossa

ISCED 3 Keskiasteen koulutus (suuntautuminen ei tiedossa) – taso osittain suoritettu, ei suoraa pääsyä korkea-asteen koulutukseen

ISCED 3 Keskiasteen koulutus (suuntautuminen ei tiedossa) – taso suoritettu, ei suoraa pääsyä korkea-asteen koulutukseen

ISCED 3 Keskiasteen koulutus (suuntautuminen ei tiedossa) – taso suoritettu, suora pääsy korkea-asteen koulutukseen

ISCED 3 Keskiasteen koulutus (suuntautuminen ei tiedossa) – ilman mahdollisuutta tehdä erottelua pääsystä korkea-asteen koulutukseen

ISCED 4 Keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta

ISCED 4 Keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta – yleissivistävä

ISCED 4 Keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta – ammatillinen

ISCED 4 Keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta – suuntautuminen ei tiedossa

ISCED 5 Alin korkea-asteen koulutus

ISCED 5 Alin korkea-asteen koulutus – yleissivistävä

ISCED 5 Alin korkea-asteen koulutus – ammatillinen

ISCED 5 Alin korkea-asteen koulutus – suuntautuminen ei tiedossa

ISCED 6 Alempi korkea-asteen koulutus

ISCED 7 Ylempi korkea-asteen koulutus

ISCED 8 Tutkijakoulutusaste

Ei ilmoitettu

Ei sovelleta

Syntymämaa

Henkilön syntymämaalla tarkoitetaan henkilön äidin vakituista asuinmaata syntymähetkellä nykyisten kansallisten rajojen mukaisesti (ei syntymähetkellä vallinneiden rajojen mukaisesti).

Jos tietoa äidin vakituisesta asuinmaasta syntymähetkellä ei ole saatavilla, ilmoitetaan paikka, jossa synnytys tapahtui.

Maiden luettelo ja vastaavat koodit määritetään Eurostatin vakiokoodien luettelon ((SCL) GEO (6)) mukaisesti.

—	Syntymämaa (SCL GEO -koodi)

—	Syntynyt ulkomailla, mutta syntymämaa ei tiedossa

—	Ei ilmoitettu (1)

—	Ei sovelleta (2)

Ensisijainen kansalaisuus (maa)

Muuttujalla ilmoitetaan henkilön ensisijainen kansalaisuus (maa), määriteltynä henkilön ja valtion väliseksi erityiseksi oikeudelliseksi siteeksi, joka perustuu syntymään tai kansalaisuuden myöntämiseen riippumatta siitä, tapahtuuko tämä ilmoituksen, valinnan, avioliiton tai muun perusteen johdosta kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Henkilö, jolla on kaksi tai useampia kansalaisuuksia, luokitellaan kansalaiseksi vain yhdessä maassa, joka määritetään seuraavassa ensisijaisuusjärjestyksessä:

—	ilmoittava maa,

—	jos henkilöllä ei ole ilmoittavan maan kansalaisuutta: muu jäsenvaltio,

—	jos henkilöllä ei ole yhdenkään jäsenvaltion kansalaisuutta: muu EU:n ulkopuolinen maa.

Muissa tapauksissa (esim. jos molemmat maat ovat unionin jäsenvaltioita mutta kumpikaan ei ole ilmoittava maa) henkilö voi valita, kumman maan kansalaisuus kirjataan tai, jos näitä tietoja ei ole saatavilla, ilmoittava maa voi päättää, minkä maan kansalaisuus kirjataan.

Maiden luettelo ja vastaavat koodit määritetään Eurostatin vakiokoodien luettelon ((SCL) GEO (6)) mukaisesti.

Luokka ’Valtioton’ koskee henkilöä, jolla ei ole minkään valtion tunnustettua kansalaisuutta.

—	Ensisijainen kansalaisuus, maa (SCL GEO -koodi)

—

Valtioton

—	Ulkomaan kansalaisuus, mutta maa ei tiedossa

—	Ei ilmoitettu (1)

—	Ei sovelleta (2)

Isän syntymämaa

Muuttujalla ilmoitetaan henkilön isän syntymämaa eli henkilön isänäidin vakituinen asuinmaa syntymähetkellä (nykyisten kansallisten rajojen mukaisesti, jos tieto on saatavilla) tai, jos tämä ei ole mahdollista, maa (nykyisten kansallisten rajojen mukaisesti, jos tieto on saatavilla), jossa henkilön isä syntyi.

Isän syntymämaata koskevat tiedot olisi annettava samojen sääntöjen mukaisesti kuin muuttujaa ’Syntymämaa’ koskevat tiedot.

’Isä’ on ’pojan tai tyttären’ miespuolinen biologinen vanhempi, adoptiovanhempi tai isäpuoli.

Jos henkilöllä on biologisen isän lisäksi myös esim. adoptioisä tai isäpuoli, syntymämaalla tarkoitetaan sen isän syntymämaata, joka tosiasiallisesti kasvatti henkilön tai toimi isänä tunne- tai oikeudellisessa mielessä, esimerkiksi miespuolisena huoltajana.

Jos henkilön vanhemmat ovat samaa sukupuolta ja molemmat naisia, tätä muuttujaa voidaan käyttää äideistä toisen syntymämaan ilmoittamiseen.

Maiden luettelo ja vastaavat koodit määritetään Eurostatin vakiokoodien luettelon ((SCL) GEO (6)) mukaisesti.

—	Isän syntymämaa (SCL GEO -koodi)

—	Isä syntynyt ulkomailla, mutta syntymämaa ei tiedossa

—	Ei ilmoitettu (1)

—	Ei sovelleta (2)

Äidin syntymämaa

Muuttujalla ilmoitetaan henkilön äidin syntymämaa eli henkilön äidinäidin vakituinen asuinmaa syntymähetkellä (nykyisten kansallisten rajojen mukaisesti, jos tieto on saatavilla) tai, jos tämä ei ole mahdollista, maa (nykyisten kansallisten rajojen mukaisesti, jos tieto on saatavilla), jossa henkilön äiti syntyi.

Äidin syntymämaata koskevat tiedot olisi annettava samojen sääntöjen mukaisesti kuin muuttujaa ’Syntymämaa’ koskevat tiedot.

’Äiti’ on ’pojan tai tyttären’ naispuolinen biologinen vanhempi, adoptiovanhempi tai äitipuoli.

Jos henkilöllä on biologisen äidin lisäksi myös esim. adoptioäiti tai äitipuoli, syntymämaalla tarkoitetaan sen äidin syntymämaata, joka tosiasiallisesti kasvatti henkilön tai toimi äitinä tunne- tai oikeudellisessa mielessä, esimerkiksi naispuolisena huoltajana.

Jos henkilön vanhemmat samaa sukupuolta ja molemmat miehiä, tätä muuttujaa voidaan käyttää isistä toisen syntymämaan ilmoittamiseen.

Maiden luettelo ja vastaavat koodit määritetään Eurostatin vakiokoodien luettelon ((SCL) GEO (6)) mukaisesti.

—	Äidin syntymämaa (SCL GEO -koodi)

—	Äiti syntynyt ulkomailla, mutta syntymämaa ei tiedossa

—	Ei ilmoitettu (1)

—	Ei sovelleta (2)

Asuinmaa

Asuinmaa on se maa, jossa henkilön tai kotitalouden vakinainen asuinpaikka on, nykyisten kansallisten rajojen mukaisesti.

Maiden luettelo ja vastaavat koodit määritetään Eurostatin vakiokoodien luettelon ((SCL) GEO (6)) mukaisesti.

—	Asuinmaa (SCL GEO -koodi)

Asuinalue

Asuinalue on asuinmaan sisällä se alue, jossa henkilön tai kotitalouden vakinainen asuinpaikka on, määriteltynä jäsenvaltioiden osalta asetuksen (EY) N:o 1059/2003 3 artiklassa ja liitteessä I tarkoitetussa yhteisessä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistössä (NUTS).

Vaadittu yksityiskohtaisuuden taso (1-, 2- tai 3-numerotaso) määritellään keruukohtaisesti kullekin mikrotietojen keruulle:

—	Asuinalue (NUTS-koodi)

Kaupungistumisaste

Muuttujalla ilmoitetaan sen alueen kaupungistumisaste, jolla henkilön tai kotitalouden vakinainen asuinpaikka on. Paikalliset hallinnolliset yksiköt luokitellaan yhteen kolmesta aluetyypistä:

1.	’Kaupungit’ – tiheästi asutut alueet, joilla vähintään 50 prosenttia väestöstä asuu kaupunkialueella.

2.	’Pikkukaupungit ja esikaupungit’ – keskitiheästi asutut alueet, joilla vähintään 50 prosenttia väestöstä asuu kaupunkiklustereissa mutta jotka eivät ole ’kaupunkeja’.

3.	’Maaseutualueet’ – harvaan asutut alueet, joilla yli 50 prosenttia väestöstä asuu maaseutua kuvaavissa ruuduissa.

—

Kaupungit

—	Pikkukaupungit ja esikaupungit

—	Maaseutualueet

Kotitalouden suhdematriisi

Kotitalouden suhdematriisilla annetaan tietoja yksityisen kotitalouden kokoonpanosta ja kotitalouden jäsenten välisistä sisäisistä suhteista. Kotitalouden suhdematriisi esitetään matriisina, joka sisältää kaikkien ja kunkin kotitalouden jäsenen väliset suhteet ja jossa kukin rivi ja sarake vastaa yhtä kotitalouden jäsentä ja jossa jäsenten väliset suhteet ilmoitetaan vakioluokkina soluissa, joissa jäsenten rivit ja sarakkeet kohtaavat, seuraavasti:

—	’Kumppani’ määritetään laillisen tai muun tosiasiallisen kumppanuus- tai parisuhdeaseman perusteella.

—

’Aviomies’ tai ’vaimo’ tai ’rekisteröidyn parisuhteen osapuoli’ määritetään kunkin henkilön aviosäädyn eli (oikeudellisen) siviilisäädyn mukaisesti suhteessa ilmoittavan maan avioliittolakeihin (tai -tapoihin), mukaan lukien rekisteröidyn parisuhteen osapuolet. Samaa sukupuolta olevien pariskuntien osapuolet voivat olla ’aviomies tai vaimo tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli’, jos liitto solmittiin ilmoittavan maan avioliittolakien mukaisesti.

—	’Kumppani’ tai ’avopuoliso’ määritetään muun tosiasiallisen parisuhteen eli kunkin henkilön kumppanuus- tai parisuhdeaseman mukaisesti tosiasiallisten asumisjärjestelyn perusteella.

—	’Poika’ tai ’tytär’, olipa kyseessä biologinen tai adoptoitu poika tai tytär tai poika- tai tytärpuoli.

—

’Biologisella tai adoptoidulla pojalla tai tyttärellä’ tai ’poika- tai tytärpuolella’ tarkoitetaan biologista, adoptoitua tai avioliiton mukana tullutta perheenjäsentä (iästä tai kumppanuus- tai parisuhdeasemasta riippumatta), joka asuu vakinaisesti vähintään toisen vanhemman kotitaloudessa. ’Adoptiolla’ tarkoitetaan muiden vanhempien biologisen lapsen adoptoimista ja kohtelemista omana, siltä osin kuin tästä säädetään ilmoittavan maan lainsäädännössä. Oikeusprosessissa adoptiolapsi, riippumatta siitä, onko hän sukua adoptoijalle, saa samat oikeudet ja saman aseman kuin adoptiovanhemmille syntynyt biologinen lapsi.

—	’Poikapuolella tai tytärpuolella’ tarkoitetaan tilannetta, jossa äiti- tai isäpuoli kohtelee kumppaninsa lasta omanaan mutta ei adoptoi lasta, siltä osin kuin tästä säädetään ilmoittavan maan lainsäädännössä.

—	’Vävyllä’ tai ’miniällä’ tarkoitetaan henkilön lapsen laillista tai muuta tosiasiallista kumppania.

—	’Lapsenlapsella’ tarkoitetaan henkilön biologisen lapsen, adoptiolapsen ja poika- tai tytärpuolen lasta.

—	’Vanhemmalla’ tarkoitetaan ’biologisen tai adoptoidun pojan tai tyttären’ (biologinen tai adoptiovanhempi) tai ’poika- tai tytärpuolen’ (äiti- tai isäpuoli) vastapuolta.

—	’Appivanhemmalla’ tarkoitetaan henkilön laillisen tai muun tosiasiallisen kumppanin vanhempaa.

—	’Isovanhemmalla’ tarkoitetaan henkilön biologisen vanhemman, adoptiovanhemman ja äiti- tai isäpuolen vanhempaa.

—	’Veljellä’ tai ’sisarella’ tarkoitetaan biologista veljeä tai sisarta, adoptioveljeä tai -sisarta tai veli- tai sisarpuolta.

—	’Muulla sukulaisella’ tarkoitetaan muuta sukulaista, joka ei kuulu edellä esitettyihin luokkiin, kuten serkkua, tätiä, setää tai enoa, veljenpoikaa tai -tytärtä jne. Se kattaa myös vävyn tai miniän lapsen, puolison/kumppanin isovanhemman ja langon ja kälyn.

—	’Muulla ei-sukulaisella’ tarkoitetaan ei sukua olevaa henkilöä, kuten au pairia, yhdessä asuvia ystäviä tai opiskelijoita jne. Myös kasvattilapset kuuluvat tähän luokkaan.

Vaadittu yksityiskohtaisuuden taso määritellään keruukohtaisesti kullekin mikrotietojen keruulle (aihealueelle):

—

Kumppani

—	Aviomies tai vaimo tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli

—	Kumppani tai avopuoliso

—	Poika tai tytär

—	Biologinen tai adoptoitu poika tai tytär

—	Poika- tai tytärpuoli

—	Vävy tai miniä

—	Lapsenlapsi

—

Vanhempi

—	Biologinen tai adoptiovanhempi

—	Äiti- tai isäpuoli

—	Appivanhempi

—	Isovanhempi

—	Veli tai sisar

—	Biologinen veli tai sisar

—	Veli- tai sisarpuoli

—	Muu sukulainen

—	Muu ei-sukulainen

—	Ei ilmoitettu (1)

Kotitalouden koko

Kotitalouden koolla tarkoitetaan yksityisen kotitalouden jäsenten kokonaismäärää.

Muuttujalla saadaan tietoa kotitalouden jäsenten tarkasta määrästä.

—	Kotitalouden jäsenten kokonaismäärä

—	Ei ilmoitettu

Kotitalouden asunnon hallintaperuste

Muuttujalla viitataan järjestelyihin, joiden mukaisesti yksityinen kotitalous asuu koko asumisyksikössä tai osassa sitä:

Luokkia ”Omistaja, kiinnelainaa” ja ”Omistaja, ei kiinnelainaa” käytetään sellaisista yksityisistä kotitalouksista, joissa vähintään yksi kyseisen kotitalouden jäsen on sen asumisyksikön omistaja, jossa kotitalous asuu, riippumatta siitä, onko kotitalouden jokin muu jäsen vuokralla koko asunnossa tai osassa sitä. Henkilö on omistaja, jos hänellä on saantokirja, riippumatta siitä, onko asunto maksettu kokonaan vai ei. Myös omistaja, jolla on käänteistä asuntolainaa, olisi katsottava omistajaksi.

Luokkaa ”Omistaja, kiinnelainaa” käytetään tilanteissa, joissa omistajan on maksettava vähintään yhtä asumisyksikön ostamista varten otettua kiinnelainaa tai kiinnelainan korkoja tai molempia.

Luokkaa ”Omistaja, ei kiinnelainaa” käytetään tilanteissa, joissa maksettavana ei ole kiinnelainaa eikä kiinnelainan korkoja. Sellaisen kiinnelainan tai asuntolainan tai molempien maksuja, joka on otettu muuta asumisyksikköä varten (esim. toista asuntoa varten) tai korjauksia, remonttia, ylläpitoa tai muuhun kuin asumiseen liittyvää tarkoitusta varten, ei oteta huomioon.

Luokkia ”Vuokralainen, markkinahintainen vuokra” tai ”Vuokralainen, alennettu vuokra” käytetään sellaisista kotitalouksista, joissa vähintään yksi jäsen on sen asumisyksikön vuokralainen (asunto vuokrattu omistajalta) tai alivuokralainen (asunto vuokrattu henkilöltä, joka on itse vuokralainen), jossa hän asuu, eikä kukaan kotitalouden jäsenistä omista kyseistä asuntoa.

Luokkaa ”Vuokralainen, markkinahintainen vuokra” käytetään kotitalouksista, joissa vähintään yksi jäsen on vuokralainen tai alivuokralainen, joka maksaa vuokraa vallitsevaan tai markkinahintaan. Luokkaa käytetään myös silloin, kun vuokra maksetaan markkinahintaan, mutta se saadaan kokonaan tai osittain takaisin asuntoetuuksina tai muista lähteistä, mukaan lukien julkiset ja yksityiset lähteet ja hyväntekeväisyys.

Luokka ”Vuokralainen, alennettu vuokra” kattaa kotitaloudet, jotka asuvat asumisyksikössä, jonka vuokraa on alennettu, eli hinta on markkinahintaa alhaisempi (mutta ei ilmainen), ja se sisältää tapaukset, joissa hinnanalennus myönnetään

a)	lain perusteella

b)	sosiaalisen asumisjärjestelmän puitteissa

c)	yksityisistä syistä

d)	työnantajan taholta.

Luokka ”Vuokralainen, ilmainen vuokra” kattaa kotitaloudet, jotka asuvat asumisyksikössä, jonka vuokra on ilmainen, ja se sisältää tapaukset, joissa ilmainen vuokra myönnetään

a)	lain perusteella

b)	sosiaalisen asumisjärjestelmän puitteissa

c)	yksityisistä syistä

d)	työnantajan taholta.

Luokka ”Ei sovelleta” kattaa kaikki kotitaloudet, jotka eivät asu komission asetuksessa (EY) N:o 1201/2009 tarkoitetussa tavanomaisessa asunnossa.

—	Omistaja, ei kiinnelainaa

—	Omistaja, kiinnelainaa

—	Vuokralainen, markkinahintainen vuokra

—	Vuokralainen, alennettu vuokra

—	Vuokralainen, ilmainen vuokra

—	Ei ilmoitettu (1)

—	Ei sovelleta

Kotitalouden tämänhetkiset nettokuukausitulot

Muuttujalla ilmoitetaan yksityisen kotitalouden tämänhetkiset nettokuukausitulot eli kaikkien kotitalouden jäsenten erikseen tai kokonaisuudessaan saamien tulojen summa – mukaan luetaan työtulot, sosiaalietuudet ja muut rahatulot, joista vähennetään muille kotitalouksille maksetut rahasiirrot – verojen ja sosiaaliturvamaksujen jälkeen.

Muuttujalla pyritään antamaan tietoa tulosta, jotka kotitaloudella on kuukausittain käytettävissä keskimääräisesti kuluttamiseen tai säästämiseen. Jos kotitalouden tulot vaihtelevat huomattavasti kuukaudesta toiseen, ilmoitetaan estimaatti tyypillisestä tai tavanomaisesta nettokuukausitulosta, joka kuvastaa kotitalouden tämänhetkistä tulotilannetta. Jos kotitalouden kuukausitulot vaihtelevat huomattavasti vuoden aikana esimerkiksi kausiluonteisen toiminnan vuoksi, ilmoitetaan vuositulojen kuukausittainen keskiarvo.

Tämänhetkiset nettokuukausitulot ilmoitetaan joko kotitalouden tämänhetkisinä nettomääräisinä kokonaistuloina tai yhtenä viidestä ekvivalenttituloryhmästä.

Kynnysarvot näiden viiden ekvivalenttituloryhmän välillä määritetään muuttujan jakauman kvintiileinä seuraavasti:

—	’Alimpien tämänhetkisten kuukausittaisten nettoekvivalenttitulojen ryhmällä’ tarkoitetaan kotitalouksia, joiden ekvivalenttitulo on ensimmäisen kvintiilin alapuolella.

—	’Alhaisten ja keskitasoisten kuukausittaisten nettoekvivalenttitulojen ryhmällä’ tarkoitetaan kotitalouksia, joiden ekvivalenttitulo on yhtä suuri tai suurempi kuin ensimmäisellä kvintiilillä mutta pienempi kuin toisella kvintiilillä.

—	’Keskitasoisten kuukausittaisten nettoekvivalenttitulojen ryhmällä’ tarkoitetaan kotitalouksia, joiden ekvivalenttitulo on yhtä suuri tai suurempi kuin toisella kvintiilillä mutta pienempi kuin kolmannella kvintiilillä.

—	’Keskitasoisten ja korkeatasoisten kuukausittaisten nettoekvivalenttitulojen ryhmällä’ tarkoitetaan kotitalouksia, joiden ekvivalenttitulo on yhtä suuri tai suurempi kuin kolmannella kvintiilillä mutta pienempi kuin neljännellä kvintiilillä.

—	’Korkeatasoisten tämänhetkisten kuukausittaisten nettoekvivalenttitulojen ryhmällä’ tarkoitetaan kotitalouksia, joiden ekvivalenttitulo on yhtä suuri tai suurempi kuin neljännellä kvintiilillä.

Ekvivalenttitulo muodostetaan soveltamalla kotitalouden jäseniin painoja kotitalouksien koon ja koostumuksen erojen huomioon ottamiseksi seuraavasti: Kotitalouden ensimmäiseen vähintään 14-vuotiaaseen jäseneen sovelletaan painoa 1,0, toiseen ja kuhunkin seuraavaan vähintään 14-vuotiaaseen jäseneen painoa 0,5 ja alle 14-vuotiaisiin lapsiin painoa 0,3.

—	Alimpien tämänhetkisten kuukausittaisten nettoekvivalenttitulojen ryhmä

—	Alhaisten ja keskitasoisten tämänhetkisten kuukausittaisten nettoekvivalenttitulojen ryhmä

—	Keskitasoisten tämänhetkisten kuukausittaisten nettoekvivalenttitulojen ryhmä

—	Keskitasoisten ja korkeatasoisten tämänhetkisten kuukausittaisten nettoekvivalenttitulojen ryhmä

—	Korkeatasoisten tämänhetkisten kuukausittaisten nettoekvivalenttitulojen ryhmä

—	Kotitalouden tämänhetkiset nettokuukausitulot yhteensä (kansallisena valuuttana ilmaistuna)

—	Ei ilmoitettu (1)

Päätyön työsopimuksen voimassaolo

Muuttujassa erotetaan, onko päätyö määräaikainen (eli työ tai työsopimus päättyy tietyn etukäteen määrätyn ajan jälkeen) vai perustuuko se vakituiseen työsopimukseen, joilla ei ole määrättyä päättymispäivää. Muuttuja viittaa palkansaajana työskentelevän työllisen henkilön päätyöhön.

Käsitteellä työ tarkoitetaan työllisyyttä. Kriteerit sen määrittämiseksi, onko henkilö työllinen, määritellään keruukohtaisesti kullekin mikrotietojen keruulle.

Työ on joukko tehtäviä ja velvollisuuksia, jotka suoritetaan yhdessä taloudellisessa yksikössä. Henkilöillä voi olla yksi tai useampi työ. Palkansaajien kukin työsopimus voidaan katsoa erilliseksi joukoksi tehtäviä tai velvollisuuksia ja siten erilliseksi työksi. Jos henkilöllä on useampi työ, päätyö on se, jonka tavanomainen tuntimäärä (sellaisena kuin se on määriteltynä työaikaa koskevissa kansainvälisissä tilastostandardeissa) on suurin.

Määräaikainen työsopimus päättyy joko etukäteen määrätyn ajan jälkeen (tiettynä päivänä) tai sellaisen määräajan jälkeen, jota ei tiedetä etukäteen mutta joka on määritelty objektiivisin perustein, esimerkiksi kun urakka on saatettu loppuun tai tilapäisesti korvattu työntekijä palaa töihin.

Työsopimus, jonka päättymistä ei ole määritelty ennalta, katsotaan vakituiseksi.

Työksi katsotaan kirjalliseen, epäviralliseen tai sanalliseen sopimukseen perustuva työsuhde. Merkityksellistä ei ole se, saattaako vastaaja menettää työnsä, aikooko hän jättää työn, haluaako hän jäädä työhön tai onko työn pysyvyys todennäköistä.

Vaadittu yksityiskohtaisuuden taso määritellään keruukohtaisesti kullekin mikrotietojen keruulle (aihealueelle):

—	Määräaikainen työsopimus

—	- määräaikainen kirjallinen työsopimus

—	- määräaikainen suullinen työsopimus

—	Vakituinen työsopimus

—	- vakituinen kirjallinen työsopimus

—	- vakituinen suullinen työsopimus

—	Ei ilmoitettu (1)

—	Ei sovelleta (2)

Esimiestehtävät

Muuttujalla tarkoitetaan palkansaajana työskentelevän työllisen henkilön tämänhetkistä päätyötä, ja siinä erotetaan toisistaan työntekijät, joilla on esimiestehtäviä, ja työntekijät, joilla ei ole esimiestehtäviä. Henkilöllä katsotaan olevan esimiestehtäviä, kun hän virallisesti valvoo vähintään yhden muun henkilön työtä. Oppisopimusopiskelijoiden ja harjoittelijoiden ohjaamista tai laadunvalvontaa (palvelujen tuotoksen mutta ei muiden henkilöiden tekemän työn tarkistaminen) ei katsota esimiestehtäväksi.

—

Kyllä

—

—	Ei ilmoitettu (1)

—	Ei sovelleta (2)

Vuosi, jona henkilö aloitti työskentelyn tämänhetkisen työnantajansa palveluksessa tai yrittäjänä

Muuttujalla tarkoitetaan työllisen henkilön tämänhetkistä päätyötä, ja sillä ilmoitetaan vuosi, jona henkilö aloitti työskentelyn tämänhetkisen työnantajansa palveluksessa tai yrittäjänä tämänhetkisessä yrityksessään.

—	Vuosi, jona henkilö aloitti työskentelyn tämänhetkisen työnantajansa palveluksessa tai yrittäjänä, päätyössä (ilmoitetaan nelinumeroisena lukuna)

—	Ei ilmoitettu (1)

—	Ei sovelleta (2)

Paikallisen yksikön koko, päätyö

Muuttujalla tarkoitetaan työllisen henkilön tämänhetkistä päätyötä, ja sillä ilmoitetaan paikallisen yksikön työntekijöiden lukumäärä eli sekä ne, jotka työskentelevät yksikön sijaintipaikassa, että ne, jotka työskentelevät sijaintipaikan ulkopuolella mutta kuuluvat yksikköön hallinnollisesti ja saavat yksiköstä palkkansa. Se sisältää myös työtä tekevät omistajat ja kumppanit ja palkatonta työtä tekevät perheenjäsenet sekä palkkalistoilla olevat osa-aikatyöntekijät. Myös palkkalistoilla olevat kausityöntekijät, oppisopimusopiskelijat, harjoittelijat ja etätyöntekijät lasketaan mukaan.

Paikallinen yksikkö on yritys tai yrityksen osa, joka sijaitsee tietyssä maantieteellisessä paikassa.

—	Henkilöiden tarkka lukumäärä, jos se on 1–9

—	10–19 henkilöä

—	20–49 henkilöä

—	50–249 henkilöä

—	250 henkilöä tai enemmän

—	Ei tiedossa, mutta alle 10 henkilöä

—	Ei tiedossa, mutta vähintään 10 henkilöä

—	Ei ilmoitettu (1)

—	Ei sovelleta (2)

Aiempi työkokemus

Muuttujalla annetaan tietoa siitä, onko henkilö – joka ei ole työllinen – ollut aiemmin (Kansainvälisen työjärjestön työtä koskevan määritelmän mukaisessa) työssä (7) ja perustuiko aiempi työkokemus pelkästään satunnaiseen työhön.

Luokka ”Henkilö ei ole koskaan ollut työssä” kattaa henkilöt, joilla ei ole lainkaan työkokemusta.

Luokka ”Henkilön työkokemus perustuu pelkästään satunnaiseen työhön” kattaa henkilöt, joilla on aiempaa työkokemusta mutta joiden työkokemus perustuu pelkästään satunnaiseen työhön. Tässä muuttujassa työtä varusmiehenä ei katsota työkokemukseksi.

Luokka ”Henkilön työkokemus ei perustu pelkästään satunnaiseen työhön” kattaa henkilöt, joilla on myös muuta aiempaa työkokemusta kuin pelkästään satunnaiseen työhön perustuvaa työkokemusta.

—	Henkilö ei ole koskaan ollut työssä

—	Henkilön työkokemus perustuu pelkästään satunnaiseen työhön

—	Henkilön työkokemus ei perustu pelkästään satunnaiseen työhön

—	Ei ilmoitettu (1)

—	Ei sovelleta (2)

Osallistuminen viralliseen koulutukseen (opiskelija tai oppisopimusopiskelija) viiteajanjaksolla

Muuttujalla mitataan henkilön osallistumista viralliseen koulutuksen määrittämällä, onko henkilö ollut kirjautunut opiskelijaksi tai oppisopimusopiskelijaksi virallisen koulutuksen ohjelmassa viiteajanjakson aikana (määritetään kunkin mikrotietojen keruun osalta).

—

Kyllä

—

—	Ei ilmoitettu (1)

—	Ei sovelleta (2)

Tämänhetkisen/viimeisimmän virallisen koulutuksen taso

Muuttujalla mitataan viimeisimmän virallisen koulutuksen – johon henkilö on osallistunut tietyn viiteajanjakson aikana (määritetään kunkin mikrotietojen keruun osalta) – tasoa kansainvälisen koulutusluokituksen 2011 (5) (ISCED-P 2011) mukaisesti.

Vaadittu yksityiskohtaisuuden taso määritellään keruukohtaisesti kullekin tiedonkeruulle (aihealueelle). Luokista ilmoitetaan ISSCED-P-koodit, jos luokan ja koodin välillä on yksi yhteen -suhde.

ISCED 0 Varhaiskasvatus

ISCED 1 Alemman perusasteen koulutus

ISCED 2 Ylemmän perusasteen koulutus

ISCED 3 Keskiasteen koulutus

ISCED 3 Keskiasteen koulutus – yleissivistävä

ISCED 3 Keskiasteen koulutus – ammatillinen

ISCED 3 Keskiasteen koulutus – suuntautuminen ei tiedossa (8)

ISCED 4 Keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta

ISCED 4 Keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta – yleissivistävä

ISCED 4 Keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta – ammatillinen

ISCED 4 Keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta – suuntautuminen ei tiedossa (8)

ISCED 5 Alin korkea-asteen koulutus

ISCED 5 Alin korkea-asteen koulutus – yleissivistävä

ISCED 5 Alin korkea-asteen koulutus – ammatillinen

ISCED 5 Alin korkea-asteen koulutus – suuntautuminen ei tiedossa (8)

ISCED 6 Alempi korkea-asteen koulutus

ISCED 7 Ylempi korkea-asteen koulutus

ISCED 8 Tutkijakoulutusaste

Ei ilmoitettu (1)

Ei sovelleta (2)

Vuosi, jona korkein hyväksytty koulutustaso suoritettiin

Vuosi, jona korkein hyväksytty koulutustaso suoritettiin (ilmoitetaan nelinumeroisena lukuna).

Muuttujalla tarkoitetaan vuotta, jona korkein hyväksytty koulutustaso suoritettiin, ja se koskee henkilöitä, joiden koulutustaso on alemman perusasteen koulutus (ISCED 1) tai korkeampi.

Luokka ”Ei sovelleta” kattaa henkilöt, jotka eivät ole suorittaneet mitään virallista koulutusta tai joiden koulutustaso on alhaisempi kuin alemman perusasteen koulutus (ISCED 1). Luokkaa ”Ei sovelleta” käytetään myös sellaisten keruuyksiköiden laskemiseen, jotka ovat osa tietolähteen perusjoukkoa mutta joiden osalta tietolähteessä ei ilmoiteta järjestelmällisesti tietoja tästä muuttujasta (esim. tiettyä ikää nuoremmat henkilöt).

—	Vuosi, jona korkein hyväksytty koulutustaso suoritettiin (ilmoitetaan nelinumeroisena lukuna)

—	Ei ilmoitettu (1)

—	Ei sovelleta (2)

Korkeimman hyväksytysti suoritetun koulutustason ala

Henkilöiden, joiden koulutustaso on ISCED 3 tai korkeampi, korkein hyväksytysti suoritettu koulutusasteen ala.

Korkeimman hyväksytysti suoritetun koulutustason ala perustuu ISCED-koulutusalaluokitukseen (ISCED-F 2013) (8). Alalla tarkoitetaan koulutusohjelman tai tutkinnon kattaman sisällön laajaa aihealuetta, osa-aluetta tai alaa.

Luokka ”Ei sovelleta” kattaa henkilöt, jotka eivät ole suorittaneet mitään virallista koulutusta tai joiden koulutustaso on alhaisempi kuin ISCED 3.

Vaadittu yksityiskohtaisuuden taso määritellään keruukohtaisesti kullekin tiedonkeruulle (aihealueelle). Luokista luokasta ilmoitetaan ISCED-F-koodit, jos luokan ja koodin välillä on yksi yhteen -suhde (9):

Yleissivistävät ohjelmat ja tutkinnot/pätevyys

Perusohjelmat ja -tutkinnot/-pätevyys

001

Kielelliset ja matemaattiset taidot

002

Henkilökohtaiset taidot ja kehitys

003

Yleissivistävät ohjelmat ja tutkinnot/pätevyys, ei tarkemmin määritelty

(009)

Koulutus

011

Koulutukseen liittyvät tieteidenväliset ohjelmat ja tutkinnot/pätevyys

018

Taiteet ja humanistiset tieteet

Taiteet

021

Humanistiset tieteet (paitsi kielet)

022

Kielet

023

Taiteeseen ja humanistisiin tieteisiin liittyvät tieteidenväliset ohjelmat ja tutkinnot/pätevyys

028

Taiteet ja humanistiset tieteet, ei tarkemmin määritelty

(029)

Sosiaalitieteet, journalismi ja tiedotus

Sosiaali- ja käyttäytymistieteet

031

Journalismi ja tiedotus

032

Sosiaalitieteisiin, journalismiin ja tiedotukseen liittyvät tieteidenväliset ohjelmat ja tutkinnot/pätevyys

038

Sosiaalitieteet, journalismi ja tiedotus, ei tarkemmin määritelty

(039)

Liiketalous, hallinto ja oikeustiede

Liiketalous ja hallinto

041

Oikeustiede

042

Liiketalouteen, hallintoon ja oikeustieteeseen liittyvät tieteidenväliset ohjelmat ja tutkinnot/pätevyys

048

Liiketalous, hallinto ja oikeustiede, ei tarkemmin määritelty

(049)

Luonnontieteet, matematiikka ja tilastotiede

Biologia ja siihen liittyvät tieteet

051

Ympäristö

052

Fysikaaliset tieteet

053

Matematiikka ja tilastotiede

054

Luonnontieteisiin, matematiikkaan ja tilastotieteeseen liittyvät tieteidenväliset ohjelmat ja tutkinnot/pätevyys

058

Luonnontieteet, matematiikka ja tilastotiede, ei tarkemmin määritelty

(059)

Tieto- ja viestintätekniikka

061

Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät tieteidenväliset ohjelmat ja tutkinnot/pätevyys

068

Tekniset alat, tuotanto ja rakennusala

Tekniikka ja siihen liittyvät alat

071

Tuotanto- ja prosessitekniikka

072

Arkkitehtuuri ja rakentaminen

073

Teknisiin aloihin, tuotantoon ja rakennusalaan liittyvät tieteidenväliset ohjelmat ja tutkinnot/pätevyys

078

Tekniset alat, tuotanto ja rakennusala, ei tarkemmin määritelty

(079)

Maatalous, metsätalous, kalastus ja eläinlääkintä

Maatalous

081

Metsätalous

082

Kalastus

083

Eläinlääkintä

084

Maatalouteen, metsätalouteen, kalastukseen ja eläinlääkintään liittyvät tieteidenväliset ohjelmat ja tutkinnot/pätevyys

088

Maatalous, metsätalous, kalastus ja eläinlääkintä, ei tarkemmin määritelty

(089)

Terveys ja hyvinvointi

Terveys

091

Hyvinvointi

092

Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tieteidenväliset ohjelmat ja tutkinnot/pätevyys

098

Terveys ja hyvinvointi, ei tarkemmin määritelty

(099)

Palvelut

Henkilökohtaiset palvelut

101

Hygienia- ja työterveyspalvelut

102

Turvallisuuspalvelut

103

Liikennepalvelut

104

Palveluihin liittyvät tieteidenväliset ohjelmat ja tutkinnot/pätevyys

108

Palvelut, ei tarkemmin määritelty

(109)

Ei ilmoitettu

Ei sovelleta

Asuinmaassa oleskelun kesto täysinä vuosina

Asuinmaassa oleskelun kestolla täysinä vuosina kuvataan aikaa, joka on kulunut siitä, kun henkilö viimeksi ilmoitti ilmoittavan maan vakinaiseksi asuinpaikakseen, ilmaistuna täysinä vuosina seuraavasti:

—	Syntynyt ilmoittavassa maassa eikä ole koskaan asunut ulkomailla vähintään 1 vuotta; kattaa ne henkilöt, jotka ovat syntyneet ilmoittavassa maassa ja joiden asuinpaikka ei ole koskaan ollut muussa kuin ilmoittavassa maassa vähintään 1 vuotta.

—

Ilmoittavassa maassa vietettyjen vuosien määrä sen jälkeen, kun viimeksi ilmoittanut sen vakinaiseksi asuinpaikakseen – luku ilmaisee ajan, joka on kulunut sen ajan, jolloin henkilö viimeksi ilmoitti vakinaisen asuinpaikkansa, ja viitepäivämäärän välillä (määritetään kullekin sosiaalisten mikrotietojen keruulle) täysinä vuosina.

—	Syntynyt tiedot toimittavassa maassa eikä ole koskaan asunut ulkomailla vähintään 1 vuotta)

—	Ilmoittavassa maassa asuttujen vuosien määrä (sen jälkeen, kun viimeksi ilmoittanut maan vakinaiseksi asuinpaikaksi) (2 numeroa)

—	Ei ilmoitettu (1)

—	Ei sovelleta (2)

Oma käsitys yleisestä terveydestä

Oma käsitys yleisestä terveydestä on henkilön subjektiivinen arvio omasta yleisestä terveydestä (ei niinkään nykyisestä terveydentilasta tai mahdollisista tilapäisistä terveysongelmista), mukaan lukien terveyden eri ulottuvuudet eli fyysinen ja emotionaalinen toiminta, mielenterveys (joka kattaa psyykkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyshäiriöt) ja biolääketieteelliset merkit ja oireet.

—	Erittäin hyvä

—

Hyvä

—	Kohtalainen (ei hyvä eikä huono)

—

Huono

—	Erittäin huono

—	Ei ilmoitettu (1)

—	Ei sovelleta (2)

Pitkäaikaiset terveysongelmat

Muuttuja ”Pitkäaikaiset terveysongelmat” on henkilön subjektiivinen arvio omista kroonisista terveysongelmista, ja se kattaa erilaiset fyysiset, emotionaaliset, henkiset ja käyttäytymiseen liittyvät ulottuvuudet, sairaudet ja häiriöt sekä kivun, onnettomuuksien aiheuttamat sairastumiset ja vammat sekä synnynnäiset sairaudet. Pitkäaikaisten tai kroonisten sairauksien ominaispiirteisiin kuuluu, että ne ovat pysyviä ja että niiden voidaan odottaa edellyttävän pitkäaikaista valvontaa, tarkkailua tai hoitoa. Sairaus tai terveysongelma on pitkäaikainen, kun se on kestänyt (tai toistunut) tai kun sen odotetaan kestävän (tai toistuvan) kuusi kuukautta tai kauemmin.

Luokka ”Kyllä” viittaa yhden tai useamman pitkäaikaisen tai kroonisen sairauden esiintymiseen ja ”Ei” viittaa siihen, että pitkäaikaisia tai kroonisia terveysongelmia ei esiinny vastaajan mielestä.

—

Kyllä

—

—	Ei ilmoitettu (1)

—	Ei sovelleta (2)

Terveysongelmista johtuvat toimintakyvyn rajoitukset

Muuttujalla mitataan henkilön itse arvioimaa (fyysisestä, henkisestä tai emotionaalisesta (mukaan lukien vanhuudesta johtuvat heikentymiset ja rajoitukset)) terveysongelmasta tai terveysongelmista johtuvan pitkäaikaisen jatkuvan toimintakyvyn rajoituksen tai rajoitusten (vähintään 6 kuukautta) tasoa sellaiseen toimintaan osallistumisessa, jonka kyseinen henkilö tavallisesti pystyisi suorittamaan.

Toiminnalla tarkoitetaan jonkin tehtävän tai toiminnon suorittamista. Toimintarajoituksilla tarkoitetaan vaikeuksia, joita henkilöllä on yleisesti hyväksyttyyn perusjoukon standardiin verrattuna sellaisten tavallisten toimintojen suorittamisessa, joihin liittyy kulttuurisia ja sosiaalisia odotuksia ja jotka kattavat kaikki työhön, kouluun, kotiin ja vapaa-aikaan liittyvät toiminnot.

Henkilöiden, joilla on toistuvia tai muuttuvia sairauksia, olisi viitattava useimmin esiintyvään tilanteeseen, joka vaikuttaa heidän tavanomaisiin toimintoihin:

—	’Vakavia rajoituksia’ tarkoittaa, että toiminnon suorittaminen ei onnistu tai että se onnistuu vain äärimmäisen vaikeasti ja yleensä muiden ihmisten avulla.

—	’Lieviä rajoituksia’ tarkoittaa, että tavanomaisen toiminnon suorittaminen onnistuu, ja vaikka suorittamisessa on jonkin verran vaikeuksia, muiden ihmisten apua ei yleensä tarvita (tai tarvitaan yleensä harvemmin kuin päivittäin).

—	’Ei rajoituksia’ tarkoittaa, että tavanomaisten toimintojen suorittaminen onnistuu ilman vaikeuksia tai että mahdolliset rajoitukset eivät ole kestäneet yli 6 kuukautta.

—	Vakavia rajoituksia

—	Lieviä rajoituksia

—	Ei rajoituksia

—	Ei ilmoitettu (1)

—	Ei sovelleta (2)

Käytetty haastattelumenetelmä (henkilö)

Muuttujalla ilmoitetaan menetelmä, jolla tiedot kerätään vastaajalta. Jos tiedon keräämiseen käytetään useita eri menetelmiä, muuttujalla ilmoitetaan eniten käytetty menetelmä.

PAPI-, CAPI- ja CATI-menetelmissä haastattelija on läsnä. CAWI-menetelmässä vastaaja täyttää lomakkeen itse seuraten verkkosivuston ohjeita.

Luokkaa ”Muu” käytetään, kun käytetty haastattelumenetelmä ei kuulu mainittuihin luokkiin, esim. paperipohjainen itse täytetty haastattelulomake (PASI) tai ei-verkkopohjainen tietokoneavusteinen itse täytetty haastattelulomake (CASI).

Luokka ”Ei sovelleta” käytetään sellaisten keruuyksiköiden – jotka ovat osa tietolähteen perusjoukkoa – laskemisessa, joiden osalta kyseistä muuttujaa koskevaa tietoa ei ilmoiteta järjestelmällisesti, esim. kun henkilö on tiettyä ikää nuorempi tai kun kaikki tiedot on saatu rekistereistä (esim. hallinnollisista tiedoista) tai imputoitu tai molempia, eikä haastattelua ole tehty.

—	Paperiavusteinen henkilökohtainen haastattelu (PAPI)

—	Tietokoneavusteinen henkilökohtainen haastattelu (CAPI)

—	Tietokoneavusteinen puhelinhaastattelu (CATI)

—	Tietokoneavusteinen verkkohaastattelu (CAWI)

—

Muu

—	Ei sovelleta

Tutkimukseen osallistumisen tapa

Muuttujalla ilmoitetaan, onko pyydetty tieto saatu kohdehenkilöltä vai muulta henkilöltä (sijaisvastaaja).

Kohdehenkilö on kutakin mikrotietojen keruuta koskevissa säännöksissä tarkoitettu henkilö, jolta tietoa pyydetään.

”Suora osallistuminen” tarkoittaa tilannetta, jossa kohdehenkilö antaa pyydetyt tiedot itse. Suora osallistuminen sisältää myös tapaukset, joissa kohdehenkilö on toimittanut pyydetyt tiedot muun henkilön avustuksella (esim. kääntäminen, fyysinen avustaminen) ja validoinut annetut vastaukset.

”Epäsuora osallistuminen” tarkoittaa tilannetta, jossa kohdehenkilöltä pyydetyt tiedot on antanut kolmas henkilö (sijaisvastaaja) eikä kohdehenkilö ole validoinut niitä.

Luokkaa ”Ei sovelleta” käytetään sellaisten keruuyksiköiden laskemisessa, jotka ovat osa tietolähteen perusjoukkoa ja joiden osalta kyseistä muuttujaa koskevaa tietoa ei ilmoiteta järjestelmällisesti, esim. kun kaikki tiedot on saatu rekistereistä (esim. hallinnollisista tiedoista) tai imputoitu tai molempia, eikä haastattelua ole tehty.

—	Suora osallistuminen

—	Epäsuora osallistuminen

—	Ei ilmoitettu (1)

—	Ei sovelleta

Osite

Pääosite ilmaisee kullekin havaintoyksikölle kuuluvan tunnisteen (henkilö tai kotitalous), kun kohdeperusjoukko (tai sen osa) ositetaan otanta-asetelman ensimmäisessä vaiheessa. Samalla annetaan tunnisteet (ositteen tunnistenumero) eri ositteille. Perusjoukon osittaminen tarkoittaa sen jakamista toisensa poissulkeviin osajoukkoihin, joita kutsutaan ositteiksi. Tämän jälkeen kustakin ositteesta valitaan riippumattomat otokset.

Ositteen tunnistetiedot viittaavat aina tilanteeseen kyseisen keruuyksikön (henkilö tai kotitalous) poiminta-ajankohtana.

Luokassa ”Ositteen tunnistenumero” annetaan sen ositteen tunniste, johon havaintoyksikkö (henkilö tai kotitalous) kuuluu. Ositteen tunnistenumeroa käytetään, kun kohdeperusjoukko on ositettu tai kun asetelmaan sisältyy itse-edustavia ensi asteen otosyksiköitä (PSU).

Luokkaa ”Ei sovelleta” käytetään, kun kohdeperusjoukkoa ei ole ositettu otantaprosessin ensimmäisessä vaiheessa (esimerkiksi kun otos poimittu yksinkertaisella satunnaisotannalla tai ryväsotannalla) eikä asetelmaan sisälly itse-edustavia ensi asteen otosyksiköitä (PSU).

—	Ositteen tunnistenumero

—	Ei sovelleta

Ensi asteen otosyksikkö (PSU)

Ryväsmuuttuja ilmaisee tunnistenumeron, joka annetaan ryväsotannan tapauksessa ensi asteen otosyksikköön (PSU) kuuluville havaintoyksiköille (henkilö tai kotitalous), kun kohdeperusjoukko on jaettu rypäisiin.

Perusjoukko jaetaan rypäisiin (eli toisensa poissulkeviin osajoukkoihin), kun suora alkiotason otanta joko ei ole mahdollinen (otantakehikon puuttumisen vuoksi) tai alkiotason otannan toteutus on liian kallista (perusjoukko on jakautunut maantieteellisesti laajalle alueelle). Sen jälkeen otantaprosessin ensimmäisessä vaiheessa valitaan ryväsotas (PSU:t).

Rypään tunnistetiedot viittaavat aina tilanteeseen kyseisen yksikön (henkilö tai kotitalous) poiminta-ajankohtana.

Luokassa ”Ensi asteen otosyksikön tunnistenumero” annetaan tunniste sille ensimmäisen asteen rypäälle (PSU), johon havaintoyksikkö (henkilö tai kotitalous) kuuluu.

Luokkaa ”Ei sovelleta” käytetään, kun kohdeperusjoukkoa ei ole jaettu rypäisiin ensimmäisessä vaiheessa, esimerkiksi kun otos on poimittu yksinkertaisella satunnaisotannalla tai ositetulla otannalla.

—	Ensi asteen otosyksikön tunnistenumero

—	Ei sovelleta

(1) Luokkaa ’Ei ilmoitettu’ käytetään, kun vastausta ei saada, esim. kun vastaaja ei tiedä vastausta tai kieltäytyy vastaamasta.

(2) Luokkaa ’Ei sovelleta’ käytetään, kun tieto ei kuulu kyseisen muuttujan soveltamisalaan eli kun kyseiseen muuttujaan on sovellettu suodatinta, ja sitä käytetään myös sellaisten keruuyksiköiden – jotka ovat osa tietolähteen perusjoukkoa – laskemisessa, joiden osalta kyseistä muuttujaa koskevaa tietoa ei ilmoiteta järjestelmällisesti, esim. kun henkilö on tiettyä ikää nuorempi.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).

(4) http://ec.europa.eu/eurostat/documents/1978984/6037342/ISCO-08.pdf (englanninkielinen, saatavilla myös ranskaksi ja saksaksi).

(5) http://uis.unesco.org/sites/default/files/documents/international-standard-classification-of-education-isced-2011-en.pdf (saatavilla englanniksi ja ranskaksi).

(6) http://ec.europa.eu/eurostat/ramon/nomenclatures/index.cfm?TargetUrl=LST_NOM_DTL=CL_GEO=EN==HIERARCHIC (saatavilla englanniksi, ranskaksi ja saksaksi).

(7) Ne, joilla ei ole lainkaan aiempaa työkokemusta sellaisesta palkkaa tai voittoa tavoittelevasta työstä, jota on vähintään yksi työtunti viikossa.

(8) http://uis.unesco.org/sites/default/files/documents/isced-fields-of-education-and-training-2013-en.pdf (saatavilla englanniksi ja ranskaksi).

(9) Koodit (009), (029), (039), (049), (059), (079), (089), (099), (109) eivät ole ISCED-koodeja.