27.12.2019 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 334/1 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/2175,
annettu 18 päivänä joulukuuta 2019,
Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1093/2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1094/2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1095/2010, rahoitusvälineiden markkinoista annetun asetuksen (EU) N:o 600/2014, rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä annetun asetuksen (EU) 2016/1011 ja varainsiirtojen mukana toimitettavista tiedoista annetun asetuksen (EU) 2015/847 muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnot (1),
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnot (2),
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Unioni on finanssikriisin jälkeen Jacques de Larosièren johtaman korkean tason asiantuntijoiden ryhmän suosituksia noudattaen edistynyt merkittävästi ei pelkästään entistä vahvempien vaan myös aikaisempaa yhdenmukaistetumpien sääntöjen laatimisessa finanssimarkkinoita varten yhteisen sääntökirjan muodossa. Unioni on myös perustanut Euroopan finanssivalvontajärjestelmän, jäljempänä ”EFVJ”, joka perustuu kaksipilariseen järjestelmään, jossa yhdistyy mikrotason vakavaraisuusvalvonta Euroopan valvontaviranomaisten koordinoimana ja makrotason vakavaraisuusvalvonta, jota varten on perustettu Euroopan järjestelmäriskikomitea, jäljempänä ”EJRK”. Kolme Euroopan valvontaviranomaista eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 (4) perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan pankkiviranomainen), jäljempänä ”pankkiviranomainen”, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1094/2010 (5) perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen), jäljempänä ”vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen” ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (6) perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen), jäljempänä ”arvopaperimarkkinaviranomainen”, asetukset yhdessä jäljempänä ”perustamisasetukset”, aloittivat toimintansa tammikuussa 2011. Euroopan valvontaviranomaisten yleistavoitteena on vahvistaa rahoitusjärjestelmän vakautta ja vaikuttavuutta kestävällä tavalla koko unionissa sekä parantaa kuluttajan- ja sijoittajansuojaa. |
(2) |
Euroopan valvontaviranomaiset ovat yhdenmukaistaneet merkittävästi unionin finanssimarkkinoiden sääntöjä antamalla panoksensa asetuksia ja direktiivejä koskeviin komission aloitteisiin, joihin liittyvät säädökset Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet. Euroopan valvontaviranomaiset ovat myös toimittaneet komissiolle luonnoksia yksityiskohtaisista teknisistä säännöistä, jotka on annettu delegoituina säädöksinä ja täytäntöönpanosäädöksinä. |
(3) |
Euroopan valvontaviranomaiset ovat lisäksi lähentäneet finanssivalvontaa ja valvontakäytäntöjä unionissa toimivaltaisille viranomaisille, finanssilaitoksille tai rahoitusmarkkinoiden toimijoille suunnattujen ohjeiden avulla ja koordinoimalla valvontakäytäntöjen arviointeja. |
(4) |
Euroopan valvontaviranomaisille annettavat lisävaltuudet, joiden avulla ne pystyisivät saavuttamaan tavoitteensa, edellyttäisivät myös asianmukaista hallinto- ja ohjausjärjestelmää, resurssien tehokasta käyttöä ja riittävää rahoitusta. Lisävaltuudet eivät yksinään riittäisi saavuttamaan Euroopan valvontaviranomaisten tavoitteita, jos niillä ei ole riittävää rahoitusta tai jos niitä ei hallinnoida tehokkaalla ja tuloksekkaalla tavalla. |
(5) |
Euroopan valvontaviranomaisten olisi tehtäviään hoitaessaan ja toimivaltaansa käyttäessään toimittava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen sekä parempaa sääntelyä koskevan politiikan mukaisesti. Euroopan valvontaviranomaisten toimien ja toimenpiteiden, muun muassa ohjeiden, suositusten, lausuntojen tai kysymysten ja vastausten kaltaisten välineiden, sisällön ja muodon olisi aina perustuttava perustamisasetusten 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyihin säädöksiin ja pysyttävä kyseisten säädösten rajoissa tai kuuluttava Euroopan valvontaviranomaisten toimivallan piiriin. Euroopan valvontaviranomaisten ei olisi ylitettävä sitä, mikä on tarpeen tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi, ja niiden toiminnan olisi oltava oikeassa suhteessa niiden riskien luonteeseen, laajuuteen ja monitahoisuuteen, jotka liittyvät olennaisesti asianomaisen finanssilaitoksen tai yrityksen finanssi- tai liiketoimintaan. |
(6) |
Komissio korosti 8 päivänä kesäkuuta 2017 antamassaan tiedonannossa pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman väliarvioinnista, että finanssimarkkinoiden ja -palvelujen tuloksekkaampi ja johdonmukaisempi valvonta on olennaisen tärkeää, jotta toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäyttö saadaan poistettua jäsenvaltioiden väliltä näiden toteuttaessa valvontatehtäviään, jotta nopeutetaan markkinoiden yhdentymistä ja jotta luodaan sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia finanssiyhteisöille ja sijoittajille. |
(7) |
Sen vuoksi valvontakäytäntöjen lähentämisessä olisi edistyttävä erityisen ripeästi, jotta pääomamarkkinaunionin toteuttaminen voidaan saada päätökseen. Kymmenen vuotta finanssikriisin puhkeamisen ja uuden valvontajärjestelmän käyttöönoton jälkeen finanssipalveluja ja pääomamarkkinaunionia ohjaavat yhä merkittävämmin kaksi keskeistä kehityssuuntausta, jotka ovat kestävä rahoitus ja teknologinen innovointi. Molemmat saattavat muuttaa finanssipalveluja, joten unionin finanssivalvontajärjestelmän olisi oltava varustautunut niitä varten. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää, että rahoitusjärjestelmä toimii täysipainoisesti ratkaistaessa kriittisiä kestävyyteen liittyviä haasteita. Tämä edellyttää Euroopan valvontaviranomaisten aktiivista osallistumista asianmukaisen sääntely- ja valvontakehyksen luomiseksi. |
(8) |
Euroopan valvontaviranomaisilla olisi oltava tärkeä asema sellaisten riskien tunnistamisessa ja raportoinnissa, joita ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät aiheuttavat finanssivakaudelle. Lisäksi niillä on tärkeä asema finanssimarkkinoiden toiminnan saattamisessa kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiseksi. Euroopan valvontaviranomaisten olisi annettava ohjeita siitä, miten kestävyysnäkökohdat voidaan tosiasiallisesti sisällyttää unionin finanssilainsäädäntöön, ja edistettävä kyseisten säännösten hyväksymisen jälkeen niiden yhtenäistä täytäntöönpanoa. Kun Euroopan valvontaviranomaiset aloittavat ja sovittavat yhteen unionin laajuisia arviointeja finanssilaitosten kyvystä kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä, niiden olisi otettava asianmukaisesti huomioon riskit, joita ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät voivat aiheuttaa kyseisten laitosten finanssivakaudelle. |
(9) |
Teknologisella innovoinnilla on ollut yhä suurempi vaikutus finanssialaan, minkä vuoksi toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet useita aloitteita teknologisen kehityksen huomioimiseksi. Euroopan valvontaviranomaisten asemaa olisi lujitettava niiden valvontatehtävän ja valvonnan koordinoinnin suhteen, jotta voidaan jatkaa valvontakäytäntöjen lähentämistä ja vaihtaa parhaita käytäntöjä toisaalta asianomaisten viranomaisten välillä ja toisaalta asianomaisten viranomaisten ja finanssilaitosten tai finanssimarkkinoiden toimijoiden välillä. |
(10) |
Teknologinen kehitys finanssimarkkinoilla voi parantaa mahdollisuuksia käyttää finanssipalveluja, tarjota pääsyn rahoitukseen, parantaa markkinoiden eheyttä ja toiminnallista tehokkuutta sekä myös madaltaa markkinoille pääsyn esteitä. Toimivaltaisten viranomaisten koulutuksen pitäisi ulottua myös teknologiseen innovointiin siinä määrin kuin se on asianmukaista sovellettavien aineellisoikeudellisten sääntöjen kannalta. Tällä autettaisiin estämään se, että jäsenvaltiot kehittävät toisistaan eroavia lähestymistapoja näissä asioissa. |
(11) |
Pankkiviranomaisen olisi omalla erikoisalallaan seurattava varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin esteitä ja siihen kohdistuvia vaikutuksia, ja sen olisi voitava antaa lausuntoja tai suosituksia, joissa pyritään määrittämään asianmukaisia tapoja tällaisiin esteisiin tai vaikutuksiin puuttumiseksi. |
(12) |
Kysymykset ja vastaukset ovat tärkeä lähentämiskeino, jolla edistetään yhteisten lähestymistapojen ja käytäntöjen noudattamista valvonnassa antamalla ohjeita Euroopan valvontaviranomaisten piiriin kuuluvien unionin säädösten soveltamisesta. |
(13) |
On yhä tärkeämpää edistää rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvien riskien johdonmukaista, järjestelmällistä ja tehokasta seurantaa ja arviointia unionin rahoitusjärjestelmässä. Jäsenvaltiot ja unionin toimielimet ja elimet jakavat vastuun rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemisestä ja torjunnasta kukin omien toimivaltuuksiensa mukaisesti. Niiden olisi otettava käyttöön entistä tiiviimpää yhteistyötä, koordinointia ja keskinäistä avunantoa edistäviä mekanismeja ja hyödynnettävä täysimääräisesti kaikkia voimassaolevan sääntelykehyksen ja institutionaalisen kehyksen tarjoamia välineitä ja toimenpiteitä. |
(14) |
Kun otetaan huomioon, että rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskeillä on todennäköisimmin järjestelmävaikutuksia juuri pankkisektorilla, ja kun otetaan huomioon rahoitusvakauteen kohdistuvat vaikutukset, jotka voivat johtua finanssialan käyttämisestä väärin rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen liittyviin tarkoituksiin, pankkiviranomaisella, jolla on jo kokemusta pankkialan suojaamisesta tällaisilta väärinkäytöiltä ja jossa kaikkien jäsenvaltioiden kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat edustettuina, olisi oltava unionin tasolla johtava koordinointi- ja seurantatehtävä, jotta voidaan estää rahoitusjärjestelmän käyttö tällaisiin tarkoituksiin. Sen vuoksi on tarpeen antaa pankkiviranomaiselle sen nykyisten toimivaltuuksien lisäksi valtuudet toimia asetusten (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 soveltamisalalla siinä määrin kuin tällaiset valtuudet liittyvät rahanpesun tai terrorismin rahoituksen ehkäisemiseen ja torjumiseen, kun on kyse mainittujen asetusten soveltamisalaan kuuluvista finanssialan toimijoista ja niitä valvovista toimivaltaisista viranomaisista. Keskittämällä tämä tehtävä pankkiviranomaiselle koko finanssialalla optimoitaisiin myös kyseisen viranomaisen asiantuntemuksen ja resurssien käyttö ilman, että tämä vaikuttaisi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2015/849 (7) vahvistettuihin keskeisiin velvollisuuksiin. |
(15) |
Jotta pankkiviranomainen voisi hoitaa tehtävänsä tehokkaasti, sen olisi käytettävä kaikkia asetuksen (EU) N:o 1093/2010 mukaisia valtuuksiaan ja välineitään täysimittaisesti ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Tätä varten sen olisi luotava sääntely- ja valvontastandardeja erityisesti laatimalla teknisten sääntelystandardien luonnoksia, täytäntöönpanostandardien luonnoksia, ohjeita ja suosituksia sekä antamalla lausuntoja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemisestä ja torjumisesta finanssialalla ja edistämällä niiden johdonmukaista täytäntöönpanoa perustamisasetusten 1 artiklan 2 kohdassa ja 16 artiklassa tarkoitetuissa asianomaisissa säädöksissä säädetyn toimivaltansa mukaisesti. Toimenpiteet, jotka pankkiviranomainen hyväksyy rahoitusjärjestelmän eheyden, avoimuuden ja turvallisuuden edistämiseksi ja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, eivät saisi ylittää sitä, mikä on tarpeen tämän asetuksen tai perustamisasetusten 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja niissä olisi otettava asianmukaisesti huomioon riskien luonne, laajuus ja monitahoisuus sekä finanssialan toimijoiden ja markkinoiden liiketoimintakäytännöt ja -mallit sekä koko. |
(16) |
On tärkeää, että pankkiviranomaisen kerää uuden roolinsa mukaisesti kaikki olennaiset tiedot rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvien toimien heikkouksista, jotka asianomaiset unionin viranomaiset ja kansalliset viranomaiset ovat havainneet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta viranomaisille direktiivin (EU) 2015/849 nojalla osoitettuja tehtäviä, ja ilman tarpeettomia päällekkäisyyksiä. Pankkiviranomaisen olisi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (8) mukaisesti tallennettava tällaiset tiedot keskustietokantaan ja edistettävä viranomaisten välistä yhteistyötä varmistamalla, että merkityksellisiä tietoja levitetään asianmukaisesti. Pankkiviranomaisen tehtäväksi olisi tämän vuoksi annettava tietojen keräämistä koskevien teknisten sääntelystandardien luonnosten laatiminen. Pankkiviranomainen voi myös tarvittaessa toimittaa hallussaan olevat todisteet, jotka voivat johtaa rikosoikeudelliseen menettelyyn, asianomaisen jäsenvaltion kansallisille oikeusviranomaisille ja, silloin kun on kyse neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (9) nojalla Euroopan syyttäjäviraston perustamista koskevaan tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvista jäsenvaltioista, Euroopan syyttäjänvirastolle. |
(17) |
Pankkiviranomaisen ei olisi kerättävä tietoja tietyistä epäilyttävistä liiketoimista, joista finanssialan toimijoiden on ilmoitettava EU:n rahanpesun selvittelykeskuksille jäsenvaltioissaan direktiivin (EU) 2015/849 nojalla. Heikkouksia olisi pidettävä olennaisina tilanteissa, joissa finanssialan toimija rikkoo tai mahdollisesti rikkoo rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annettuja säännöksiä tai se soveltaa näitä säännöksiä epäasianmukaisesti tai tehottomasti, tai tilanteissa, joissa se soveltaa epäasianmukaisesti tai tehottomasti sisäisiä toimintaperiaatteitaan ja menettelyjään, joilla pyritään varmistamaan näiden säännösten noudattaminen. Rikkomisen katsotaan tapahtuneen, jos finanssialan toimija ei noudata minkä tahansa unionin säädöksen tai kansallisen lain, jolla tällaiset perustamisasetusten 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, vaatimuksia siltä osin kuin nämä säädökset edistävät rahoitusjärjestelmän käytön estämistä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen. Kyse on mahdollisesta rikkomisesta silloin, kun toimivaltaisella viranomaisella on perusteltu syy epäillä, että rikkominen on tapahtunut, mutta se ei tässä vaiheessa pysty lopullisesti toteamaan, että rikkominen on tapahtunut. Tässä vaiheessa saatujen tietojen, kuten paikalla tehtyjen tarkastusten tai sen ulkopuolella suoritettujen menettelyjen perusteella on kuitenkin hyvin todennäköistä, että rikkominen on tapahtunut. Säännösten epäasianmukainen tai tehoton soveltaminen merkitsee sitä, että finanssialan toimija ei ole pannut täytäntöön mainittujen säädösten vaatimuksia tyydyttävällä tavalla. Finanssialan toimijan sisäisten toimintaperiaatteiden ja menettelyjen, joilla pyritään varmistamaan kyseisten säädösten noudattaminen, epäasianmukaisen tai tehottaman soveltamisen olisi katsottava merkitsevän heikkoutta, joka lisää huomattavasti riskiä siitä, että rikkomisia on tapahtunut tai voi tapahtua. |
(18) |
Arvioidessaan rahanpesulle ja terrorismin rahoitukselle altistavia haavoittuvuuksia ja riskejä finanssialalla pankkiviranomaisen olisi otettava tarvittaessa huomioon myös esirikosten, verorikokset mukaan lukien, vaikutukset rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen. |
(19) |
Pankkiviranomaisen olisi pyynnöstä annettava apua vakavaraisuuden valvontatehtäväänsä hoitaville toimivaltaisille viranomaisille. Pankkiviranomaisen olisi myös koordinoitava toimintaansa tiiviisti toimivaltaisten viranomaisten kanssa, valvontatehtäväänsä hoitava Euroopan keskuspankki mukaan lukien, ja sellaisten viranomaisten kanssa, joille on annettu tehtäväksi valvovat direktiivin (EU) 2015/849 2 artiklan 1 kohdan 1 ja 2 alakohdassa tarkoitettuja ilmoitusvelvollisia yhteisöjä, ja vaihdettava niiden kanssa tarvittaessa tietoja, jotta varmistetaan toiminnan tehokkuus ja vältetään päällekkäiset tai epäjohdonmukaiset toimet rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemisessä ja torjumisessa. |
(20) |
Pankkiviranomaisen olisi tehtävä toimivaltaisten viranomaisten vertaisarviointeja sekä riskinarviointeja toimivaltaisten viranomaisten strategioiden ja resurssien asianmukaisuudesta ylikansallisessa riskiarviossa määriteltyjen kaikkein merkittävimpien uusien rahanpesua ja terrorismin rahoitusta koskevien riskien varalta. Kun pankkiviranomainen tekee tällaisia vertaisarviointeja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 30 artiklan mukaisesti, sen olisi otettava huomioon asiaankuuluvat arvioinnit tai raportit, joita rahanpesun tai terrorismin rahoituksen ehkäisyn ja torjunnan alalla toimivaltaiset kansainväliset järjestöt ja hallitustenväliset elimet ovat laatineet, sekä komission direktiivin (EU) 2015/849 6 artiklan mukaisesti joka toinen vuosi toimittama kertomus ja asianomaisten jäsenvaltioiden mainitun direktiivin 7 artiklan mukaisesti laatimat kansalliset riskiarviot. |
(21) |
Lisäksi pankkiviranomaisella olisi oltava johtava rooli unionin toimivaltaisten viranomaisten ja kolmansien maiden asiaan liittyvien viranomaisten välisen, näitä asioita koskevan yhteistyön helpottamisessa, jotta voidaan parantaa toiminnan koordinointia unionin tasolla rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvissä merkittävissä tapauksissa, jotka ulottuvat rajojen yli ja kolmansiin maihin. Pankkiviranomaisen rooli ei saisi rajoittaa toimivaltaisten viranomaisten säännöllistä vuorovaikutusta kolmansien maiden viranomaisten kanssa. |
(22) |
Jotta voidaan tehostaa viranomaisten harjoittamaa säännösten noudattamisen valvontaa, joka liittyy rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen, ja varmistaa, että kansallisten toimivaltaisten viranomaisten täytäntöönpanotoimia, jotka liittyvät suoraan sovellettavan unionin oikeuden tai sen kansallisten täytäntöönpanotoimien rikkomisiin, koordinoidaan paremmin, pankkiviranomaisella olisi oltava valtuudet arvioida kerättyjä tietoja ja tarvittaessa tutkia sen tietoon saatettuja väitteitä, jotka koskevat unionin oikeuden olennaisia rikkomisia tai noudattamatta jättämistä, ja kun on olemassa viitteitä olennaisista rikkomisista, pyytää toimivaltaisia viranomaisia tutkimaan merkityksellisten sääntöjen mahdollisia rikkomisia ja harkitsemaan, onko tehtävä finanssialan toimijoille osoitettuja päätöksiä tai määrättävä niille seuraamuksia, joissa niitä vaaditaan noudattamaan oikeudellisia velvoitteitaan. Näitä valtuuksia olisi käytettävä vain silloin, kun pankkiviranomaisella on viitteitä olennaisista rikkomisista. |
(23) |
Perustamisasetusten 17 artiklassa säädetyn unionin oikeuden rikkomiseen liittyvän menettelyn soveltamiseksi ja unionin oikeuden asianmukaisen soveltamisen nimissä on aiheellista helpottaa ja nopeuttaa Euroopan valvontaviranomaisten tietojensaantia. Sen vuoksi niiden olisi voitava pyytää tietoja asianmukaisesti perustellulla pyynnöllä suoraan myös muilta toimivaltaisilta viranomaisilta, jos tiedon pyytäminen kyseiseltä toimivaltaiselta viranomaiselta on osoittautunut riittämättömäksi tai sen katsotaan olevan riittämätöntä niiden tietojen saamiseksi, joiden katsotaan olevan tarpeen unionin oikeuden väitetyn rikkomisen tai soveltamatta jättämisen tutkimiseksi. |
(24) |
Finanssialan yhdenmukaistettu valvonta edellyttää toimivaltaisten viranomaisten johdonmukaista toimintaa. Tämän vuoksi toimivaltaisten viranomaisten toimintaan kohdistetaan vertaisarviointeja. Euroopan valvontaviranomaisten olisi myös varmistettava, että menetelmiä sovelletaan samalla tavoin. Tällaisissa vertaisarvioinneissa ei saisi keskittyä pelkästään valvontakäytäntöjen lähentämiseen vaan myös toimivaltaisten viranomaisten kykyyn saavuttaa laadukkaita valvontatuloksia sekä toimivaltaisten viranomaisten riippumattomuuteen. Vertaisarviointien keskeiset havainnot olisi julkistettava säännösten noudattamiseen rohkaisemiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi, jollei julkistamiseen sisälly finanssivakauteen kohdistuvia riskejä. |
(25) |
Koska on tärkeää varmistaa, että rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemistä ja torjuntaa koskevaa unionin valvontakehystä sovelletaan tehokkaasti, vertaisarvioinneilla on erittäin suuri merkitys, koska ne tuovat objektiivisuutta ja läpinäkyvyyttä valvontakäytäntöjen tarkasteluun. Pankkiviranomaisen olisi myös arvioitava toimivaltaisten viranomaisten strategioita, valmiuksia ja resursseja käsitellä rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyviä kehittymässä olevia riskejä. |
(26) |
Voidakseen hoitaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemistä ja torjuntaa koskevia tehtäviään ja käyttää niitä koskevia valtuuksiaan pankkiviranomaisella olisi sen jälkeen, kun se on tehnyt toimivaltaiselle viranomaiselle osoitetun päätöksen, oltava mahdollisuus tehdä finanssialan toimijoille osoitettuja yksittäisiä päätöksiä unionin oikeuden rikkomiseen liittyvän menettelyn ja sitovaan sovitteluun liittyvän menettelyn yhteydessä myös silloin, kun aineelliset säännöt eivät ole suoraan sovellettavissa finanssialan toimijoihin. Jos aineelliset säännöt on vahvistettu direktiiveissä, pankkiviranomaisen olisi sovellettava kansallista lainsäädäntöä siltä osin kuin sillä saatetaan nämä direktiivit osaksi kyseistä lainsäädäntöä. Jos asiaa koskeva unionin oikeus koostuu asetuksista, joissa jäsenvaltioille nimenomaisesti myönnetään vaihtoehtoja tämän asetuksen voimaantulopäivänä, pankkiviranomaisen olisi sovellettava kansallista lainsäädäntöä siltä osin kuin tällaisia vaihtoehtoja on käytetty. |
(27) |
Kun tällä asetuksella annetaan pankkiviranomaiselle mahdollisuus soveltaa kansallista lainsäädäntöä, jolla direktiivit saatetaan osaksi kyseistä lainsäädäntöä, pankkiviranomainen voi soveltaa tällaista lainsäädäntöä vain siltä osin kuin on tarpeen unionin oikeudessa sille uskottujen tehtävien hoitamiseksi. Tästä syystä pankkiviranomaisen olisi sovellettava kaikkia asiaankuuluvia unionin sääntöjä, ja jos tällaiset säännöt on vahvistettu direktiiveissä, pankkiviranomaisen olisi sovellettava kansallista lainsäädäntöä, jolla nämä direktiivit saatetaan osaksi kyseistä lainsäädäntöä, siltä osin kuin tätä edellytetään unionin oikeudessa, pyrkien lainsäädännön yhdenmukaiseen soveltamiseen kaikkialla unionissa noudattaen samalla asiaa koskevaa kansallista lainsäädäntöä. |
(28) |
Jos pankkiviranomaisen päätös perustuu tai liittyy rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemistä ja torjuntaa koskevaan toimivaltaan ja koskee finanssilaitoksia tai toimivaltaisia viranomaisia, jotka kuuluvat vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tai arvopaperimarkkinaviranomaisen toimialaan, pankkiviranomaisen olisi voitava tehdä päätös ainoastaan yhteisymmärryksessä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tai arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa. Ilmaistessaan kantansa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi asianomaisen päätöksen kiireellisyys huomion ottaen harkittava kussakin tapauksessa nopeutettua päätöksentekomenettelyä sisäisten hallinnon sääntöjensä mukaisesti. |
(29) |
Euroopan valvontaviranomaisilla olisi oltava raportointikanavat, joilla vastaanotetaan ja käsitellään luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön antamia tietoja tosiasiallisesta tai mahdollisesta unionin oikeuden rikkomisesta, lain väärinkäytöstä tai soveltamatta jättämisestä. Euroopan valvontaviranomaisten olisi varmistettava, että kaikki tiedot voidaan antaa nimettöminä tai luottamuksellisesti ja turvallisesti. Ilmoittavaa henkilöä olisi suojeltava vastatoimilta. Euroopan valvontaviranomaisten olisi annettava palautetta ilmoittavalle henkilölle. |
(30) |
Finanssialan yhdenmukaistettu valvonta edellyttää myös, että eri jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäiset erimielisyydet rajat ylittävissä tilanteissa ratkaistaan tehokkaasti. Nykyiset erimielisyyksien ratkaisemista koskevat säännöt eivät ole kaikilta osin tyydyttäviä. Niitä olisi sen vuoksi mukautettava, jotta niitä voidaan soveltaa helpommin. |
(31) |
Euroopan valvontaviranomaisten työhön valvontakäytäntöjen lähentämisessä kuuluu kiinteästi unionin valvontakulttuurin edistäminen. Sen vuoksi Euroopan valvontaviranomaiset voivat määritellä säännöllisesti enintään kaksi unionin laajuisesti merkittävää painopistettä. Toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava nämä painopisteet huomioon työohjelmiaan laatiessaan. Kunkin Euroopan valvontaviranomaisen hallintoneuvoston olisi keskusteltava toimivaltaisten viranomaisten asiaankuuluvista toimista seuraavana vuonna ja tehtävä päätelmät. |
(32) |
Vertaisarviointikomiteoiden arviointien olisi mahdollistettava arvioinnin kohteena olevien viranomaisten itsearviointiin perustuvat perusteelliset tutkimukset, joita seuraa vertaisarviointikomitean suorittama arviointi. Arvioinnin kohteena olevan toimivaltaisen viranomaisen jäsenen ei saisi osallistua arviointiin, jos se liittyy kyseiseen toimivaltaiseen viranomaiseen. |
(33) |
Euroopan valvontaviranomaisten käytännön kokemukset ovat osoittaneet tilapäisten ryhmien tai foorumien avulla tehostetun koordinoinnin hyödyn tietyillä aloilla. Tämän asetuksen olisi muodostettava oikeusperusta ja vahvistettava tällaisia järjestelyjä luomalla uusi väline, eli koordinointiryhmien perustaminen. Koordinointiryhmien olisi edistettävä toimivaltaisten viranomaisten valvontakäytäntöihin liittyvää lähentymistä erityisesti tietojen ja kokemusten vaihdon avulla. Kaikkien toimivaltaisten viranomaisten osallistumisen näihin koordinointiryhmiin olisi oltava pakollista, ja toimivaltaisten viranomaisten olisi annettava koordinointiryhmille tarvittavat tiedot. Koordinointiryhmän perustamista olisi harkittava aina, kun toimivaltaiset viranomaiset toteavat koordinoinnin tarpeen tietyn markkinakehityksen vuoksi. Koordinointiryhmiä voidaan perustaa kaikilla perustamisasetusten 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. |
(34) |
Asianmukaiset ja hyvin toimivat kansainväliset finanssimarkkinat edellyttävät, että kolmansia maita koskevia komission vastaavuuspäätöksiä seurataan. Kunkin Euroopan valvontaviranomaisen olisi seurattava sääntelyn ja valvonnan kehitystä sekä täytäntöönpanon valvontaan liittyviä käytäntöjä kyseisissä kolmansissa maissa. Sen olisi toimittava näin todentaakseen, täyttyvätkö edellytykset, joiden perusteella kyseiset vastaavuuspäätökset on tehty, ja kyseisissä päätöksissä vahvistetut ehdot edelleen. Kunkin Euroopan valvontaviranomaisen olisi toimitettava seurantatoimistaan komissiolle vuosittain luottamuksellinen raportti. Tässä yhteydessä kunkin Euroopan valvontaviranomaisen olisi mahdollisuuksien mukaan myös kehitettävä kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa hallinnolliset järjestelyt tietojen saamiseksi seurantatarkoituksiin ja valvontatoimien koordinoimiseksi. Tällä lujitetulla valvontajärjestelmällä varmistetaan, että kolmannen maan vastaavuuden arviointi on läpinäkyvämpää, ennakoitavampaa asianomaisille kolmansille maille ja johdonmukaisempaa kaikilla aloilla. |
(35) |
Hallintoneuvostossa olevan EJRK:n edustajan olisi esitettävä EJRK:n hallintoneuvoston yhteinen näkemys kiinnittäen erityistä huomiota finanssivakauteen. |
(36) |
Sen varmistamiseksi, että rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyviä toimenpiteitä koskevat päätökset tukeutuvat riittävässä määrin asiantuntemukseen, on tarpeen perustaa pankkiviranomaisen pysyvä sisäinen komitea. Kyseisen komitean olisi koostuttava rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan lainsäädännön noudattamisesta vastaavien viranomaisten ja elinten korkean tason edustajista, joilla on asiantuntemusta ja päätöksentekovalta sen estämisessä, että rahoitusjärjestelmää käytetään rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen. Kyseisessä komiteassa olisi myös oltava Euroopan valvontaviranomaisten korkean tason edustajat, joilla on eri liiketoimintamallien ja oman alansa alakohtaisten erityispiirteiden asiantuntemusta. Kyseisen komitean olisi tutkittava ja valmisteltava pankkiviranomaisen tekemät päätökset. Päällekkäisyyden välttämiseksi tämä uusi komitea korvaa Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomiteassa perustetun nykyisen, rahanpesun torjuntaa käsittelevän alakomitean. Euroopan valvontaviranomaisten olisi voitava milloin tahansa esittää kirjallisia huomautuksia sisäisen komitean päätösehdotuksista, joita pankkiviranomaisen hallintoneuvoston olisi tarkasteltava asianmukaisesti ennen lopullisen päätöksen tekemistä. |
(37) |
Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemiseen ja torjumiseen tarkoitetun aiempaa johdonmukaisemman ja toimivamman unionin valvontajärjestelmän kehittämistä koskevan tavoitteen mukaisesti komission olisi tehtävä kaikkia asianomaisia viranomaisia ja sidosryhmiä kuultuaan kattava arviointi pankkiviranomaiselle tämän asetuksen mukaisten erityistehtävien täytäntöönpanosta, tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta. Arvioinnissa olisi mahdollisuuksien mukaan erityisesti otettava huomioon kokemukset tilanteista, joissa pankkiviranomainen pyytää toimivaltaista viranomaista tutkimaan, ovatko finanssialan toimijat mahdollisesti rikkoneet sellaista kansallista lainsäädäntöä, jolla direktiivit saatetaan osaksi kyseistä lainsäädäntöä tai jossa käytetään unionin oikeudessa jäsenvaltioille myönnettyjä vaihtoehtoja, tai harkitsee tälle toimijalle näiden rikkomisten vuoksi määrättäviä seuraamuksia, tai harkitsee toimijalle osoitettavaa yksittäistä päätöstä, jossa sitä vaaditaan toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet sellaisen kansallisen lainsäädännön mukaisten velvoitteidensa noudattamiseksi, jolla direktiivit saatetaan osaksi kyseistä lainsäädäntöä tai jossa käytetään unionin oikeudessa jäsenvaltioille myönnettyjä vaihtoehtoja. Sen olisi myös otettava huomioon kokemukset tilanteista, joissa pankkiviranomainen soveltaa sellaista kansallista lainsäädäntöä, jolla direktiivit saatetaan osaksi kyseistä lainsäädäntöä tai jossa käytetään unionin oikeudessa jäsenvaltioille myönnettyjä vaihtoehtoja. Komission olisi toimitettava kyseinen arviointi osana direktiivin (EU) 2015/849 65 artiklassa tarkoitettua kertomustaan yhdessä mahdollisten lainsäädäntöehdotusten kanssa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 11 päivänä tammikuuta 2022. Siihen saakka, kunnes arviointi on toimitettu, pankkiviranomaiselle asetuksen (EU) N:o 1093/2010 9 b artiklassa, 17 artiklan 6 kohdassa ja 19 artiklan 4 kohdassa annettu toimivalta sen estämiseksi, että rahoitusjärjestelmää käytetään rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, olisi katsottava väliaikaiseksi ratkaisuksi siltä osin kuin se antaa pankkiviranomaiselle mahdollisuuden esittää toimivaltaisille viranomaisille kansallisen lainsäädännön mahdollisia rikkomisia koskevia pyyntöjä tai soveltaa kansallista lainsäädäntöä. |
(38) |
Euroopan valvontaviranomaisten työn luottamuksellisuuden säilyttämiseksi salassapitovaatimuksia olisi sovellettava myös henkilöihin, jotka tarjoavat suoraan tai välillisesti, jatkuvasti tai satunnaisesti jotakin palvelua, joka liittyy Euroopan valvontaviranomaisen tehtäviin. |
(39) |
Perustamisasetuksissa sekä alakohtaisissa säädöksissä edellytetään, että Euroopan valvontaviranomaiset pyrkivät luomaan toimivia hallinnollisia järjestelyjä, joihin sisältyy tietojenvaihto kolmannen maan valvontaviranomaisten kanssa. Toimivasta yhteistyöstä ja tietojenvaihdosta tulee sitäkin tärkeämpää, kun jotkin Euroopan valvontaviranomaisista saavat tämän muutosasetuksen nojalla lisää ja entistä laajempaa vastuuta EU:n ulkopuolisten yhteisöjen ja toimintojen valvonnassa. Jos Euroopan valvontaviranomaiset tässä yhteydessä käsittelevät henkilötietoja, myös siirtämällä tällaisia tietoja unionin ulkopuolelle, Euroopan valvontaviranomaisia sitovat asetuksen (EU) 2018/1725 vaatimukset. Jollei tietosuojan riittävyyttä koskevaa päätöstä ole tehty tai asianmukaisia suojatoimia toteutettu esimerkiksi asetuksen (EU) 2018/1725 48 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa hallinnollisissa järjestelyissä, Euroopan valvontaviranomaiset saavat vaihtaa tietoja kolmansien maiden viranomaisten kanssa mainitun asetuksen 50 artiklan 1 kohdan d alakohdassa vahvistetun yleistä etua koskevan poikkeuksen nojalla ja edellytyksin. Poikkeusta sovelletaan erityisesti finanssivalvonnasta vastaavien viranomaisten väliseen kansainväliseen tietojenvaihtoon. |
(40) |
Perustamisasetuksissa säädetään, että Euroopan valvontaviranomaiset yhteistyössä EJRK:n kanssa käynnistävät ja koordinoivat unionin laajuiset stressitestit, joissa arvioidaan finanssilaitosten ja finanssimarkkinoiden toimijoiden kyky kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä. Olisi myös varmistettava, että näissä testeissä sovelletaan kansallisella tasolla johdonmukaisia menetelmiä siinä määrin kuin mahdollista. Olisi myös selvennettävä kaikkien Euroopan valvontaviranomaisten osalta, että toimivaltaisten viranomaisten salassapitovelvoitteet eivät estä niitä toimittamasta stressitestien tuloksia Euroopan valvontaviranomaisille julkaisua varten. |
(41) |
Jotta voitaisiin varmistaa pitkälle viety lähentyminen valvonnan ja sisäisten mallien hyväksymisen alalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY (10) mukaisesti, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi voitava pyynnöstä auttaa toimivaltaisia viranomaisia sisäisten mallien hyväksymistä koskevassa päätöksessä. |
(42) |
Jotta Euroopan valvontaviranomaset voisivat hoitaa kuluttajansuojaan liittyvät tehtävänsä, niiden olisi voitava tarvittaessa koordinoida toimivaltaisten viranomaisten haamuasiointitoimia. |
(43) |
Euroopan valvontaviranomaisilla olisi oltava asianmukaiset ja riittävät resurssit ja henkilöstö, jotta ne voivat tehokkaasti edistää johdonmukaista, tehokasta ja tuloksellista finanssivalvontaa tämän asetuksen mukaisen toimivaltansa puitteissa. Euroopan valvontaviranomaisille annettavat lisävaltuudet ja -tehtävät olisi sovitettava yhteen riittävien henkilö- ja taloudellisten resurssien kanssa. |
(44) |
Suoran valvonnan soveltamisalan kehitys saattaa edellyttää, että Euroopan valvontaviranomaisten suoraan valvomat finanssilaitokset ja finanssimarkkinoiden toimijat maksavat lisärahoitusosuuksia asianomaisen Euroopan valvontaviranomaisen arvioitujen menojen perusteella. |
(45) |
Kaupankäyntitietojen laatuun, muotoon, luotettavuuteen ja kustannuksiin liittyvät epäyhtenäisyydet vaikuttavat haitallisesti läpinäkyvyyteen, sijoittajansuojaan ja markkinoiden tehokkuuteen. Jotta kaupankäyntitietojen seuraamista ja rekonstruointia sekä kyseisten tietojen johdonmukaisuutta, laatua, saatavuutta ja saavutettavuutta voidaan parantaa kohtuukustannuksin asianomaisilla kauppapaikoilla koko unionissa, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/65/EU (11) säädettiin uudesta raportointipalveluja koskevasta oikeudellisesta kehyksestä, johon kuuluvat myös raportointipalvelujen tarjoajien toimilupien myöntäminen ja valvonta. |
(46) |
Kaupankäyntitietojen laadulla sekä niiden käsittelyn ja tarjoamisen laadulla, myös rajatylittävää kaupankäyntiä koskevien tietojen käsittelyn ja tarjoamisen laadulla, on ensiarvoisen tärkeä merkitys Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 (12) päätavoitteen saavuttamisessa eli finanssimarkkinoiden läpinäkyvyyden lujittamisessa. Sen vuoksi keskeisten tietopalvelujen tarjoaminen on olennaisen tärkeää, jotta käyttäjät voivat saada haluamansa yleiskatsauksen kaupankäyntitoiminnasta unionin finanssimarkkinoilla ja jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat saada tarkat ja kattavat tiedot asianomaisista kaupoista. |
(47) |
Lisäksi kaupankäyntitiedot ovat yhä keskeisempi väline asetuksesta (EU) N:o 600/2014 johtuvien vaatimusten tuloksekkaassa täytäntöönpanossa. Kun otetaan huomioon tietojenkäsittelyn rajatylittävä ulottuvuus, tietojen laatu, tarve saavuttaa mittakaavaetuja ja välttää mahdollisista epäyhtenäisyyksistä sekä tietojen laadulle että raportointipalvelujen tarjoajien tehtäville aiheutuvat kielteiset vaikutukset, on hyödyllistä ja perusteltua siirtää raportointipalvelujen tarjoajia koskevat toimilupa- ja valvontavaltuudet toimivaltaisilta viranomaisilta arvopaperimarkkinaviranomaiselle lukuun ottamatta niitä, joihin sovelletaan poikkeusta, ja täsmentää kyseiset valtuudet asetuksessa (EU) N:o 600/2014, millä mahdollistetaan samalla se, että voidaan yhdistää tietoon liittyvien toimivaltuuksien keskittämisestä arvopaperimarkkinaviranomaiselle koituvat edut. |
(48) |
Vähittäissijoittajien olisi saatava riittävästi tietoa mahdollisista riskeistä päättäessään sijoittaa rahoitusvälineeseen. Unionin oikeudellisella kehyksellä pyritään vähentämään väärin perustein tapahtuvan myynnin riskiä, kun vähittäissijoittajille myydään rahoitustuotteita, jotka eivät ole heidän tarpeidensa tai odotustensa mukaisia. Tätä varten direktiivissä 2014/65/EU ja asetuksessa (EU) N:o 600/2014 säädetään toiminnan järjestämistä ja menettelytapoja koskevista vaatimuksista sen varmistamiseksi, että sijoituspalveluyritykset toimivat asiakkaidensa edun mukaisesti. Kyseisiin vaatimuksiin kuuluvat parannetut riskien ilmoittamista asiakkaille ja suositeltujen tuotteiden soveltuvuuden arviointia koskevat vaatimukset sekä velvollisuus jaella rahoitustuotteet yksilöidylle kohdemarkkinalle ottaen huomioon sellaisia tekijöitä kuin liikkeeseenlaskijoiden vakavaraisuus. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi käytettävä valtuuksiaan täysimääräisesti valvontakäytäntöjen lähentymisen varmistamiseksi ja tuettava kansallisia viranomaisia, jotta saavutettaisiin sijoittajansuojan korkea taso ja rahoitustuotteisiin liittyvien riskien valvonta olisi tuloksekasta. |
(49) |
On tärkeää varmistaa tietojen toimiva ja tehokas toimittaminen, kokoaminen, analysointi ja julkaiseminen laskentaa varten, jotta voidaan määrittää vaatimukset kauppaa edeltävää ja kaupan jälkeistä läpinäkyvyyttä sekä kaupankäyntivelvollisuutta koskeville järjestelmille, sekä asetuksen (EU) N:o 600/2014 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014 (13) mukaisia viitetietoja varten. Sen vuoksi toimivaltaisten viranomaisten lisäksi arvopaperimarkkinaviranomaiselle olisi annettava toimivalta kerätä tietoja suoraan markkinatoimijoilta kauppaa edeltävää ja kaupan jälkeistä läpinäkyvyyttä koskevien vaatimusten osalta. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomaiselle olisi siirrettävä raportointipalvelujen tarjoajien toimilupia ja valvontaa koskevat valtuudet. |
(50) |
Antamalla kyseinen toimivalta arvopaperimarkkinaviranomaiselle mahdollistettaisiin keskitetysti hallinnoitu toimilupien myöntäminen ja valvonta. Näin vältyttäisiin nykyiseltä tilanteelta, jossa useita kauppapaikkoja, kauppojen sisäisiä toteuttajia, hyväksyttyjä julkistamisjärjestelyjä ja konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajia vaaditaan toimittamaan tiedot useille toimivaltaisille viranomaisille, minkä jälkeen tiedot vasta toimitetaan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Tällainen keskitetysti hallinnoitu järjestelmä olisi erittäin hyödyllinen markkinatoimijoille, koska tietojen läpinäkyvyys, sijoittajansuoja ja markkinoiden tehokkuus paranisivat. |
(51) |
Tietojenkeruuta, toimilupien myöntämistä ja valvontaa koskevien valtuuksien siirtäminen toimivaltaisilta viranomaisilta arvopaperimarkkinaviranomaiselle on olennaisen tärkeää myös sellaisten muiden tehtävien vuoksi, joita arvopaperimarkkinaviranomainen suorittaa asetuksen (EU) N:o 600/2014 nojalla, kuten markkinoiden seurannan ja arvopaperimarkkinaviranomaisen väliaikaisten interventiovaltuuksien vuoksi. |
(52) |
Jotta arvopaperimarkkinaviranomainen voisi käyttää tuloksekkaasti valtuuksiaan valvoa tietojen käsittelyä ja toimittamista, sen olisi voitava suorittaa tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava määrätä sakkoja tai uhkasakkoja, joiden avulla raportointipalvelujen tarjoajat pakotetaan lopettamaan rikkominen, antamaan arvopaperimarkkinaviranomaisen vaatimat täydelliset ja paikkansapitävät tiedot tai antamaan tällaiset tiedot tutkimusta tai paikalla tehtävää tarkastusta varten. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi niin ikään voitava määrätä hallinnollisia seuraamuksia tai muita hallinnollisia toimenpiteitä, jos se toteaa, että henkilö on rikkonut tahallisesti tai tuottamuksellisesti asetusta (EU) N:o 600/2014. |
(53) |
Kriittisiä vertailuarvoja käyttäviä rahoitustuotteita on saatavilla kaikissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi kyseiset vertailuarvot ovat ratkaisevan tärkeitä unionin finanssimarkkinoiden toiminnan ja finanssivakauden kannalta. Kriittisen vertailuarvon valvonnassa olisi näin ollen otettava kokonaisvaltaisesti huomioon mahdolliset vaikutukset, ei ainoastaan siinä jäsenvaltiossa, jossa hallinnoija sijaitsee, ja siinä jäsenvaltioissa, joissa sen tietolähteet sijaitsevat, vaan koko unionin alueella. Sen vuoksi on asianmukaista, että arvopaperimarkkinaviranomainen valvoo tiettyjä kriittisiä vertailuarvoja unionin tasolla. Päällekkäisten tehtävien välttämiseksi yksinomaan arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi valvottava kriittisten vertailuarvojen hallinnoijia, mukaan lukien niiden mahdollisesti hallinnoimat muut kuin kriittiset vertailuarvot. |
(54) |
Koska kriittisten vertailuarvojen hallinnoijiin ja tietolähteisiin sovelletaan tiukempia vaatimuksia kuin muiden vertailuarvojen hallinnoijiin ja tietolähteisiin, komission olisi nimettävä kriittiset vertailuarvot tai arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi pyydettävä tätä ja komission olisi kodifioitava ne. Koska kansalliset toimivaltaiset viranomaiset pääsevät parhaiten käsiksi valvomiansa vertailuarvoja koskeviin tietoihin, niiden olisi ilmoitettava komissiolle tai arvopaperimarkkinaviranomaiselle vertailuarvoista, jotka niiden mielestä täyttävät kriittisen vertailuarvon edellytykset. |
(55) |
Menettely viitejäsenvaltion määrittämiseksi sellaisille kolmansissa maissa sijaitseville vertailuarvojen hallinnoijille, jotka hakevat tunnustamista unionissa, on hankala ja aikaavievä sekä hakijoille että kansallisille toimivaltaisille viranomaisille. Hakijat saattavat yrittää vaikuttaa määrittämiseen pystyäkseen käyttämään hyväksi niille suotuisinta sääntelyä. Nämä vertailuarvojen hallinnoijat saattaisivat valita oikeudellisen edustajansa strategisesti sellaisesta jäsenvaltiosta, jonka valvontaa ne pitävät vähemmän tiukkana. Yhdenmukaisella lähestymistavalla, jossa arvopaperimarkkinaviranomainen on toimivaltainen kolmannen maan vertailuarvojen hallinnoijien tunnustamisen suhteen, vältetään nämä riskit sekä viitejäsenvaltion määrittämisestä ja myöhemmästä valvonnasta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomaisen rooli toimivaltaisena viranomaisena kolmansien maiden vertailuarvojen hallinnoijien tunnustamisen suhteen vahvistaa sen unionia edustavaksi vastapuoleksi kolmansien maiden valvontaviranomaisille, minkä ansiosta rajat ylittävä yhteistyö on tehokkaampaa ja tuloksekkaampaa. |
(56) |
Monet, jollei jopa enemmistö, vertailuarvojen hallinnoijista ovat pankkeja tai finanssipalveluyrityksiä, jotka käsittelevät asiakasvaroja. Jottei heikennetä unionin toimintaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi, edellytyksenä yhteistyöjärjestelyn sopimiseksi toimivaltaisen viranomaisen kanssa osana vastaavuusjärjestelmää olisi oltava se, että toimivaltaisen viranomaisen maata ei ole sisällytetty luetteloon sellaisista lainkäyttöalueista, joiden kansallisissa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmissä on strategisia puutteita, jotka muodostavat merkittävän uhan unionin rahoitusjärjestelmälle. |
(57) |
Lähes kaikkiin vertailuarvoihin viitataan rahoitustuotteissa, jotka ovat saatavilla useissa jäsenvaltioissa, jollei jopa koko unionissa. Jotta havaitaan riskit, jotka liittyvät sellaisten vertailuarvojen toimittamiseen, jotka eivät ehkä ole enää luotettavia tai eivät edusta sitä markkinaa tai taloustilannetta, joita niillä on tarkoitus mitata, toimivaltaisten viranomaisten, myös arvopaperimarkkinaviranomaisen, olisi tehtävä yhteistyötä ja avustettava toisiaan tarpeen mukaan. |
(58) |
On aiheellista säätää kohtuullisesta määräajasta, johon mennessä olisi toteutettava tarvittavat järjestelyt delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten antamiseksi, jotta Euroopan valvontaviranomaiset ja muut asianomaiset osapuolet voivat soveltaa tällä asetuksella vahvistettuja sääntöjä. |
(59) |
Asetukset (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010, (EU) N:o 1095/2010, (EU) N:o 600/2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1011 (14) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/847 (15) olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutokset asetukseen (EU) N:o 1093/2010
Muutetaan asetus (EU) N:o 1093/2010 seuraavasti:
1) |
Muutetaan 1 artikla seuraavasti:
|
2) |
Muutetaan 2 artikla seuraavasti:
|
3) |
Korvataan 3 artikla seuraavasti: ”3 artikla Viranomaisten vastuuvelvollisuus 1. Edellä 2 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa tarkoitetut viranomaiset vastaavat toiminnastaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Euroopan keskuspankki vastaa toiminnastaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle niiden valvontatehtävien suorittamisen osalta, jotka on annettu sille asetuksella (EU) N:o 1024/2013 ja joita se hoitaa mainitun asetuksen mukaisesti. 2. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 226 artiklan mukaisesti pankkiviranomainen tekee kaikin tavoin yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa suoritettaessa tutkimuksia mainitun artiklan nojalla. 3. Hallintoneuvosto hyväksyy pankkiviranomaisen toimintaa, puheenjohtajan tehtävät mukaan lukien, koskevan vuosikertomuksen ja toimittaa sen kunakin vuonna viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle. Kertomus julkistetaan. 4. Puheenjohtajan on Euroopan parlamentin pyynnöstä osallistuttava Euroopan parlamentin kuulemistilaisuuteen, joka koskee pankkiviranomaisen toiminnan tuloksia. Kuuleminen järjestetään vähintään kerran vuodessa. Puheenjohtajan on aina pyydettäessä annettava lausunto Euroopan parlamentille ja vastattava sen jäsenten esittämiin kysymyksiin. 5. Puheenjohtajan on annettava kertomus pankkiviranomaisen toiminnasta Euroopan parlamentille pyydettäessä ja vähintään 15 päivää ennen 4 kohdassa tarkoitetun lausunnon antamista. 6. Kertomukseen on 11–18 artiklassa sekä 20 ja 33 artiklassa tarkoitettujen tietojen lisäksi sisällytettävä myös kaikki Euroopan parlamentin tapauskohtaisesti pyytämät asiaankuuluvat tiedot. 7. Pankkiviranomainen vastaa Euroopan parlamentin tai neuvoston sille esittämiin kysymyksiin suullisesti tai kirjallisesti viiden viikon kuluessa kysymyksen vastaanottamisesta. 8. Puheenjohtaja voi käydä pyynnöstä luottamuksellisia suullisia keskusteluja suljetuin ovin Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja koordinaattoreiden kanssa. Kaikkien osallistujien on noudatettava salassapitovelvollisuutta. 9. Pankkiviranomainen ilmoittaa pyynnöstä Euroopan parlamentille osallistumisestaan unionin etujen yhtenäiseen, yhteiseen, johdonmukaiseen ja vaikuttavaan edustamiseen kansainvälisillä foorumeilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta salassapitovelvollisuuksia, joita osallistumisesta tällaisiin kansainvälisiin foorumeihin seuraa.” |
4) |
Muutetaan 4 artikla seuraavasti:
|
5) |
Muutetaan 8 artikla seuraavasti:
|
6) |
Muutetaan 9 artikla seuraavasti:
|
7) |
Lisätään artiklat seuraavasti: ”9 a artikla Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemiseen ja torjuntaan liittyvät erityistehtävät 1. Pankkiviranomaisella on toimivaltuuksiensa mukaisesti johtava koordinointi- ja seurantatehtävä rahoitusjärjestelmän eheyden, avoimuuden ja turvallisuuden edistämisessä siten, että se toteuttaa toimenpiteitä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi kyseisessä järjestelmässä. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti kyseiset toimenpiteet eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen tämän asetuksen ja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja niissä on otettava asianmukaisesti huomioon riskien luonne, laajuus ja monitahoisuus sekä finanssialan toimijoiden ja markkinoiden liiketoimintakäytännöt ja -mallit sekä koko. Näihin toimenpiteisiin sisältyvät seuraavat:
Pankkiviranomaisen on viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 laadittava luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen heikkouksien määritelmä, mukaan lukien tilanteet, joissa heikkouksia voi esiintyä, heikkouksien olennaisuus, se, miten pankkiviranomaisen on toteutettava tietojen keruu käytännössä sekä se, minkätyyppisiä tietoja ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti olisi toimitettava. Teknisiä standardeja laatiessaan pankkiviranomaisen on otettava huomioon toimitettavien tietojen määrä ja tarve välttää päällekkäisyyksiä. Sen on myös vahvistettava järjestelyt tehokkuuden ja luottamuksellisuuden varmistamiseksi. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit 10–14 artiklan mukaisesti. 2. Pankkiviranomainen perustaa 1 kohdan a alakohdan nojalla kerätyistä tiedoista koostuvan keskustietokannan ja pitää sen ajan tasalla. Pankkiviranomainen varmistaa, että tiedot analysoidaan ja annetaan toimivaltaisten viranomaisten saataville luottamuksellisesti ja tiedonsaantitarpeen perusteella. Pankkiviranomainen voi myös tarvittaessa toimittaa hallussaan olevat todisteet, jotka voisivat antaa aihetta rikosoikeudelliseen menettelyyn, asianomaisen jäsenvaltion oikeusviranomaisille ja toimivaltaisille viranomaisille kansallisten menettelysääntöjen mukaisesti. Pankkiviranomainen voi tarvittaessa toimittaa todisteita myös Euroopan syyttäjävirastolle, jos todisteet koskevat rikoksia, joiden suhteen Euroopan syyttäjänvirasto käyttää tai voisi käyttää neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (*19) mukaista toimivaltaa. 3. Toimivaltaiset viranomaiset voivat osoittaa pankkiviranomaiselle finanssialan toimijoita koskevia asianmukaisesti perusteltuja tietopyyntöjä, jotka ovat niiden valvontatoimien kannalta merkityksellisiä, millä pyritään estämään rahoitusjärjestelmän käyttö rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen. Pankkiviranomaisen on arvioitava nämä pyynnöt ja annettava toimivaltaisten viranomaisten pyytämät tiedot hyvissä ajoin tiedonsaantitarpeen perusteella. Jos pankkiviranomainen ei toimita pyydettyjä tietoja, sen on ilmoitettava asiasta tietoja pyytäneelle toimivaltaiselle viranomaiselle ja selvitettävä, miksi tietoja ei toimiteta. Pankkiviranomaisen on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle viranomaiselle tai laitokselle, joka on alun perin toimittanut pyydetyt tiedot, tietoja pyytäneen toimivaltaisen viranomaisen nimi, asianomaisen finanssialan toimijan nimi, tietopyynnön syy sekä onko tiedot annettu vai ei. Lisäksi pankkiviranomaisen on analysoitava tiedot voidakseen antaa omasta aloitteestaan toimivaltaisille viranomaisille tietoja, jotka ovat niiden valvontatoimien kannalta merkityksellisiä, millä pyritään estämään se, että rahoitusjärjestelmää käytetään rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen. Näin tehdessään sen on ilmoitettava asiasta tiedot alun perin toimittaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle. Sen on lisäksi tehtävä kootusti analyysi lausuntoaan varten, joka sen on toimitettava direktiivin (EU) 2015/849 6 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Pankkiviranomaisen on viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 laadittava luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi siitä, miten tiedot analysoidaan ja annetaan toimivaltaisten viranomaisten saataville luottamuksellisesti ja tiedonsaantitarpeen perusteella. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit 10–14 artiklan mukaisesti. 4. Pankkiviranomainen edistää direktiivissä (EU) 2015/849 tarkoitettujen valvontaprosessien lähentymistä muun muassa suorittamalla vertaisarviointeja, laatimalla niihin liittyviä raportteja ja toteuttamalla jatkotoimia tämän asetuksen 30 artiklan mukaisesti. Kun pankkiviranomainen tekee tällaisia arviointeja tämän asetuksen 30 artiklan mukaisesti, sen on otettava huomioon asiaankuuluvat arvioinnit tai raportit, joita rahanpesun tai terrorismin rahoituksen torjunnan alalla toimivaltaiset kansainväliset järjestöt ja hallitustenväliset elimet ovat laatineet, sekä komission direktiivin (EU) 2015/849 6 artiklan mukaisesti joka toinen vuosi toimittama kertomus ja jäsenvaltioiden kyseisen direktiivin 7 artiklan mukaisesti toteuttamat riskiarviot. 5. Pankkiviranomainen suorittaa yhdessä toimivaltaisten viranomaisten kanssa riskinarviointeja arvioidakseen, millaiset strategiat, valmiudet ja resurssit toimivaltaisilla viranomaisilla on käsitellä ylikansallisessa riskiarviossa unionin tasolla määritettyjä rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyviä suurimpia kehittymässä olevia riskejä. Sen on tehtävä nämä riskinarvioinnit erityisesti voidakseen antaa lausunnon, joka sen on toimitettava direktiivin (EU) 2015/849 6 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Pankkiviranomaisen on tehtävä riskinarviointeja saatavillaan olevien tietojen, muun muassa tämän asetuksen 30 artiklan mukaisten vertaisarviointien, sekä analyysien perusteella, jotka se on tehnyt kootusti keskustietokantaan tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti kerätyistä tiedoista, sekä asiaankuuluvien arviointien tai raporttien perusteella, joita rahanpesun tai terrorismin rahoituksen torjunnan alalla toimivaltaiset kansainväliset järjestöt ja hallitustenväliset elimet ovat laatineet, ja jäsenvaltioiden direktiivin (EU) 2015/849 7 artiklan mukaisesti toteuttamien riskiarvioiden perusteella. Pankkiviranomaisen on asetettava riskinarvioinnit kaikkien toimivaltaisten viranomaisten saataville. Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi pankkiviranomainen kehittää ja soveltaa tämän artiklan 7 kohdan nojalla perustetun sisäisen komitean kautta menetelmiä, joiden avulla arviointeja ja menetelmän soveltamista voidaan arvioida puolueettomasti, laadukkaasti ja johdonmukaisesti sekä varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset. Kyseinen komitea tekee riskinarviointien laatua ja johdonmukaisuutta koskevat uudelleentarkastelut. Se valmistelee riskinarviointeja koskevan luonnoksen, jonka hallintoneuvosto hyväksyy 44 artiklan mukaisesti. 6. Jos on viitteitä siitä, että finanssialan toimijat ovat rikkoneet direktiivissä (EU) 2015/849 säädettyjä vaatimuksia ja nämä tapaukset ulottuvat rajojen yli ja kolmansiin maihin, pankkiviranomaisella on johtava tehtävä unionissa toimivien toimivaltaisten viranomaisten ja tarvittaessa kolmansissa maissa toimivien asianomaisten viranomaisten välisen yhteistyön helpottamisessa. Tämä pankkiviranomaisen tehtävä ei rajoita toimivaltaisten viranomaisten säännöllistä vuorovaikutusta kolmansien maiden viranomaisten kanssa. 7. Pankkiviranomainen perustaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisen pysyvän sisäisen komitean koordinoimaan toimenpiteitä, joilla estetään ja torjutaan rahoitusjärjestelmien käyttöä rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen, ja valmistelemaan asetuksen (EU) 2015/847 ja direktiivin (EU) 2015/849 mukaisesti kaikki luonnokset päätöksiksi, jotka pankkiviranomainen tekee tämän asetuksen 44 artiklan mukaisesti. 8. Edellä 7 kohdassa tarkoitettu komitea koostuu kaikkien jäsenvaltioiden niiden viranomaisten ja elinten, joilla on toimivalta varmistaa, että finanssialan toimijat noudattavat asetusta (EU) 2015/847 ja direktiiviä (EU) 2015/849, korkean tason edustajista, joilla on asiantuntemusta siitä, miten voidaan estää rahoitusjärjestelmän käyttö rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, ja valtaa tehdä tähän liittyviä päätöksiä, sekä pankkiviranomaisen, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) korkean tason edustajista. Pankkiviranomaisen ja mainittujen Euroopan valvontaviranomaisten korkean tason edustajat osallistuvat komitean kokouksiin ilman äänioikeutta. Lisäksi komissio, EJRK ja Euroopan keskuspankin valvontaelin nimittävät kukin korkean tason edustajan osallistumaan komitean kokouksiin tarkkailijana. Komitean äänivaltaiset jäsenet valitsevan komitean puheenjohtajan keskuudestaan. Kukin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu toimielin, viranomainen ja elin nimeää henkilöstöstään varajäsenen, joka voi toimia jäsenen sijaisena tämän ollessa estynyt osallistumasta kokoukseen. Jäsenvaltio, jossa useampi kuin yksi viranomainen on toimivaltainen varmistamaan, että finanssialan toimijat noudattavat direktiiviä (EU) 2015/849, voi nimetä yhden edustajan kustakin toimivaltaisesta viranomaisesta. Jokaisella jäsenvaltiolla on yksi ääni riippumatta siitä, montako toimivaltaista viranomaista kokouksessa on edustettuna. Komitea voi perustaa komitean päätösluonnosten valmistelua varten työnsä tiettyjä näkökohtia käsitteleviä sisäisiä työryhmiä. Kaikkien komiteassa edustettuina olevien toimivaltaisten viranomaisten henkilöstö sekä pankkiviranomaisen, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) henkilöstö voi osallistua kyseisiin työryhmiin. 9. Pankkiviranomainen, Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) voivat milloin tahansa esittää kirjallisia huomautuksia kaikista tämän artiklan 7 kohdassa tarkoitetun komitean päätösehdotuksista. Hallintoneuvoston on otettava asianmukaisesti huomioon tällaiset huomautukset ennen lopullisen päätöksensä tekoa. Jos päätös perustuu tai liittyy pankkiviranomaiselle 9 b, 17 tai 19 artiklassa annettuun toimivaltaan ja koskee
pankkiviranomainen voi tehdä päätöksen vasta saavutettuaan yhteisymmärryksen Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) kanssa ensimmäisen alakohdan a alakohdan tapauksessa tai Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) kanssa ensimmäisen alakohdan b alakohdan tapauksessa. Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) tai Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) ilmoittavat kantansa pankkiviranomaiselle 20 päivän kuluessa 7 kohdassa tarkoitetun komitean päätösluonnoksen päiväyksestä. Jos ne eivät ilmoita kantaansa pankkiviranomaiselle 20 päivän kuluessa tai pyydä asianmukaisesti perusteltua pidennystä kantansa ilmoittamiseen, yhteisymmärryksen katsotaan syntyneen. 9 b artikla Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemiseen ja torjuntaan liittyvä tutkintapyyntö 1. Asioissa, jotka koskevat direktiivin (EU) 2015/849 mukaista rahoitusjärjestelmän käytön estämistä ja torjumista rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, pankkiviranomainen voi, jos sillä on viitteitä olennaisista rikkomisista, pyytää 4 artiklan 2 alakohdan iii alakohdassa tarkoitettua toimivaltaista viranomaista: a) tutkimaan finanssialan toimijan tekemät unionin oikeuden mahdolliset rikkomiset ja, jos asiaa koskeva unionin oikeus koostuu direktiiveistä tai siinä nimenomaisesti myönnetään vaihtoehtoja jäsenvaltioille, sellaisen kansallisten lainsäädännön rikkomiset, jolla direktiivit saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä tai joissa käytetään unionin oikeudessa jäsenvaltioille myönnettyjä vaihtoehtoja; sekä b) harkitsemaan seuraamusten määräämistä kyseiselle toimijalle tällaisten rikkomisten johdosta. Tarvittaessa pankkiviranomainen voi myös pyytää 4 artiklan 2 alakohdan iii alakohdassa tarkoitettua toimivaltaista viranomaista harkitsemaan, onko tehtävä kyseiselle finanssilaitokselle osoitettu yksittäinen päätös, jossa sitä vaaditaan toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet suoraan sovellettavan unionin oikeuden tai sellaisten kansallisen lainsäädännön mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, jolla direktiivit saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä tai joissa käytetään unionin oikeudessa jäsenvaltioille myönnettyjä vaihtoehtoja, mukaan luettuna mahdollisesta menettelytavasta luopuminen. Tässä kohdassa tarkoitetuilla pyynnöillä ei saa estää sen toimivaltaisen viranomaisen, jolle pyyntö on osoitettu, meneillään olevia valvontatoimenpiteitä. 2. Toimivaltaisen viranomaisen on noudatettava kaikkia sille 1 kohdan mukaisesti esitettyjä pyyntöjä ja ilmoitettava pankkiviranomaiselle mahdollisimman pian ja viimeistään kymmenen arkipäivän kuluessa toimista, jotka se on toteuttanut tai aikoo toteuttaa noudattaakseen pyyntöä. 3. Jos toimivaltainen viranomainen ei ilmoita pankkiviranomaiselle kymmenen työpäivän kuluessa toimista, joita se on toteuttanut tai aikoo toteuttaa noudattaakseen tämän artiklan 2 kohtaa, sovelletaan tämän asetuksen 17 artiklaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa. 9 c artikla Toimista pidättymistä koskevat kirjeet 1. Pankkiviranomainen toteuttaa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa, jos se katsoo, että jonkin 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tai kyseisiin säädöksiin perustuvien delegoitujen säädösten tai täytäntöönpanosäädösten soveltaminen aiheuttaa todennäköisesti merkittäviä ongelmia jostakin seuraavasta syystä:
2. Pankkiviranomainen osoittaa 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle kirjallisen yksityiskohtaisen selvityksen ongelmista, joita se katsoo olevan. Pankkiviranomainen antaa 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa komissiolle lausunnon toimista, joita se pitää tarpeellisina toteuttaa uuden lainsäädäntöehdotuksen tai uusien delegoitua säädöstä tai täytäntöönpanosäädöstä koskevan ehdotuksen muodossa, ja kiireellisyydestä, joka asialla pankkiviranomaisen mielestä on. Pankkiviranomainen julkistaa lausuntonsa. Pankkiviranomainen arvioi tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa mahdollisimman pian, onko tarpeen antaa asiaa koskevia 16 artiklassa säädettyjä ohjeita tai suosituksia. Pankkiviranomainen toimii nopeasti, erityisesti ehkäistäkseen osaltaan 1 kohdassa tarkoitettuja ongelmia, aina kun se on mahdollista. 3. Jos se on tarpeen 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ennen 2 kohdassa tarkoitettuja toimia seuraavien uusien toimenpiteiden hyväksymistä ja soveltamista, pankkiviranomainen antaa lausuntoja 1 kohdassa tarkoitettujen säädösten yksittäisistä säännöksistä, jotta voidaan edistää yhdenmukaisia, tehokkaita ja vaikuttavia valvonta- ja täytäntöönpanokäytäntöjä sekä unionin oikeuden yhteistä, yhtenäistä ja johdonmukaista soveltamista. 4. Jos pankkiviranomainen erityisesti toimivaltaisilta viranomaisilta saamiensa tietojen perusteella katsoo, että 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyt säädökset tai kyseisiin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyihin säädöksiin perustuvat delegoidut säädökset tai täytäntöönpanosäädökset aiheuttavat merkittäviä poikkeuksellisia ongelmia, jotka koskevat markkinoiden luottamusta, kuluttajien, asiakkaiden tai sijoittajien suojaa, finanssi- tai hyödykemarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja eheyttä tai koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakautta unionissa, se lähettää toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle ilman aiheetonta viivästystä yksityiskohtaisen kirjallisen selvityksen ongelmista, joita se katsoo olevan. Pankkiviranomainen voi antaa komissiolle lausunnon toimista, joita se pitää tarpeellisina toteuttaa lainsäädäntöehdotuksen tai uuden delegoitua säädöstä tai täytäntöönpanosäädöstä koskevan ehdotuksen muodossa, ja asian kiireellisyydestä. Pankkiviranomainen julkistaa lausuntonsa. (*19) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).”" |
8) |
Muutetaan 10 artikla seuraavasti:
|
9) |
Kumotaan 13 artiklan 1 kohdan toinen alakohta. |
10) |
Muutetaan 15 artikla seuraavasti:
|
11) |
Muutetaan 16 artikla seuraavasti:
|
12) |
Lisätään artiklat seuraavasti: ”16 a artikla Lausunnot 1. Pankkiviranomainen voi Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle lausuntoja kaikista vastuualueeseensa kuuluvista kysymyksistä. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu pyyntö voi sisältää julkisen kuulemisen tai teknisen analyysin. 3. Kun on kyse direktiivin 2013/36/EU 22 artiklassa tarkoitetuista arvioinneista, jotka kyseisen artiklan mukaan edellyttävät kahden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten välistä kuulemista, pankkiviranomainen voi, jos jokin näistä toimivaltaisista viranomaisista sitä pyytää, antaa ja julkistaa lausunnon tällaisista arvioinneista. Lausunto on annettava viipymättä ja joka tapauksessa ennen kyseisessä artiklassa tarkoitetun arviointiajan päättymistä. 4. Pankkiviranomainen voi Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä antaa teknistä neuvontaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä määritetyillä aloilla. 16 b artikla Kysymykset ja vastaukset 1. Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, mukaan lukien toimivaltaiset viranomaiset ja unionin toimielimet ja elimet, voi esittää 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten ja niihin liittyvien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten säännösten sekä kyseisten lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten nojalla hyväksyttyjen ohjeiden ja suositusten käytännön soveltamista tai täytäntöönpanoa varten pankkiviranomaiselle kysymyksiä millä tahansa unionin virallisella kielellä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 5 kohdan soveltamista. Ennen kuin finanssilaitokset esittävät kysymyksen pankkiviranomaiselle, niiden on arvioitava, olisiko kysymys esitettävä ensin niiden toimivaltaiselle viranomaiselle. Ennen hyväksyttäviin kysymyksiin annettavien vastauksien julkaisemista pankkiviranomainen voi pyytää lisäselvennyksiä tässä kohdassa tarkoitettuihin luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön esittämiin kysymyksiin. 2. Pankkiviranomaisen 1 kohdassa tarkoitettuihin kysymyksiin antamat vastaukset eivät ole sitovia. Vastaukset on asetettava saataville ainakin sillä kielellä, jolla kysymys on esitetty. 3. Pankkiviranomainen luo verkkosivuillaan käytettävissä olevan verkkopohjaisen välineen ja ylläpitää sitä kysymysten esittämistä varten sekä julkaistakseen ajoissa kaikki vastaanotetut kysymykset ja kaikki vastaukset kaikkiin 1 kohdan nojalla hyväksyttäviin kysymyksiin, paitsi jos tällainen julkaiseminen on ristiriidassa kyseisten henkilöiden oikeutettujen etujen kanssa tai vaarantaa mahdollisesti rahoitusjärjestelmän vakauden. Pankkiviranomainen voi hylätä kysymykset, joihin se ei aio vastata. Pankkiviranomainen julkaisee hylätyt kysymykset verkkosivuillaan kahden kuukauden ajaksi. 4. Kolme äänivaltaista hallintoneuvoston jäsentä voi pyytää hallintoneuvostoa päättämään 44 artiklan mukaisesti, käsitelläänkö tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua hyväksyttävään kysymykseen liittyvää seikkaa 16 artiklan nojalla ohjeissa, pyydetäänkö 37 artiklassa tarkoitetulta osallisryhmältä neuvoa, tarkastellaanko kysymyksiä ja vastauksia uudelleen asianmukaisin väliajoin, järjestetäänkö avoimia julkisia kuulemisia tai analysoidaanko mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä. Tällaisten kuulemisten ja analyysien on oltava oikeassa suhteessa kyseisten kysymys- ja vastausluonnosten laajuuteen, luonteeseen ja vaikutukseen tai suhteessa asian erityiseen kiireellisyyteen. Kun 37 artiklassa tarkoitettu osallisryhmä otetaan mukaan toimintaan, sovelletaan salassapitovelvollisuutta. 5. Pankkiviranomainen välittää komissiolle kysymykset, jotka edellyttävät unionin oikeuden tulkintaa. Pankkiviranomainen julkaisee komission antamat vastaukset.” |
13) |
Muutetaan 17 artikla seuraavasti:
|
14) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”17 a artikla Ilmoittavien henkilöiden suojelu 1. Pankkiviranomainen luo raportointikanavat, joilla vastaanotetaan ja käsitellään luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön antamia tietoja tosiasiallisesta tai mahdollisesta unionin oikeuden rikkomisesta, lain väärinkäytöstä tai soveltamatta jättämisestä. 2. Näiden kanavien kautta ilmoittavia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä suojellaan vastatoimilta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1937 (*20) mukaisesti. 3. Pankkiviranomainen varmistaa, että kaikki tiedot voidaan antaa nimettöminä tai luottamuksellisesti ja turvallisesti. Jos pankkiviranomainen katsoo, että annetut tiedot sisältävät todisteita tai selkeitä viitteitä olennaisesta rikkomisesta, se antaa palautetta ilmoittavalle henkilölle. (*20) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17.”" |
15) |
Korvataan 18 artiklan 3 kohta seuraavasti: ”3. Neuvoston hyväksyttyä tämän artiklan 2 kohdan mukaisen päätöksen ja poikkeustapauksissa, joissa toimivaltaisten viranomaisten yhteensovitettu toiminta on tarpeen sellaisten epäsuotuisten muutosten käsittelemiseksi, jotka voivat vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden, koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakauden unionissa tai asiakkaiden ja kuluttajien suojan, pankkiviranomainen voi tehdä yksittäisiä päätöksiä, joissa toimivaltaisia viranomaisia vaaditaan toteuttamaan tarvittavat toimet 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten mukaisesti tällaisten muutosten käsittelemiseksi varmistamalla, että finanssilaitokset ja toimivaltaiset viranomaiset täyttävät kyseisissä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä asetetut vaatimukset.” |
16) |
Muutetaan 19 artikla seuraavasti:
|
17) |
Muutetaan 21 artikla seuraavasti:
|
18) |
Muutetaan 22 artikla seuraavasti:
|
19) |
Korvataan 23 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Pankkiviranomainen kehittää EJRK:aa kuullen järjestelmäriskin tunnistamista ja mittaamista koskevia arviointiperusteita sekä asianmukaisen stressitestijärjestelmän, johon kuuluu finanssilaitosten aiheuttaman tai niille aiheutuvan järjestelmäriskin stressitilanteissa tapahtuvan mahdollisen lisääntymisen arviointi, mahdollinen ympäristöön liittyvä järjestelmäriski mukaan luettuna. Finanssilaitoksiin, jotka saattavat aiheuttaa järjestelmäriskin, sovelletaan tiukennettua valvontaa sekä tarvittaessa 25 artiklassa tarkoitettuja elvytys- ja kriisinratkaisumenettelyjä.” |
20) |
Kumotaan 27 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta. |
21) |
Muutetaan 29 artikla seuraavasti:
|
22) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”29 a artikla Unionin strategiset valvonnan painopisteet Hallintoneuvostossa käydyn keskustelun jälkeen ja ottaen huomioon toimivaltaisten viranomaisten esittämät huomautukset, unionin toimielinten tekemän työn ja EJRK:n julkaisemat analyysit, varoitukset ja suositukset pankkiviranomainen määrittää vähintään joka kolmas vuosi viimeistään 31 päivänä maaliskuuta enintään kaksi unionin laajuisesti merkittävää painopistettä, joissa on otettava huomioon tuleva kehitys ja tulevat suuntaukset. Toimivaltaisten viranomaisten on otettava kyseiset painopisteet huomioon työohjelmiaan laatiessaan ja ilmoitettava tästä pankkiviranomaiselle. Pankkiviranomainen keskustelee asiaankuuluvista toimista, jotka toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava seuraavana vuonna, ja tekee päätelmät. Pankkiviranomainen keskustelee mahdollisista jatkotoimista, jotka voivat sisältää ohjeita, toimivaltaisille viranomaisille osoitettuja suosituksia ja vertaisarviointeja kyseisellä alalla. Pankkiviranomaisen määrittämät unionin laajuisesti merkittävät painopisteet eivät saa estää kansallisia toimivaltaisia viranomaisia soveltamasta kansallisia parhaita käytäntöjään ja toimimasta muiden kansallisten painopisteidensä ja kehityssuuntaustensa mukaisesti, ja niissä on otettava huomioon kansalliset erityispiirteet.” |
23) |
Korvataan 30 artikla seuraavasti: ”30 artikla Toimivaltaisten viranomaisten vertaisarviointi 1. Pankkiviranomainen suorittaa säännöllisesti toimivaltaisten viranomaisten joidenkin tai kaikkien toimien vertaisarviointeja, jotta valvontatuloksista saataisiin entistä johdonmukaisempia ja tehokkaampia. Tätä varten pankkiviranomainen kehittää menetelmiä, joiden avulla arvioinnin kohteena olevia toimivaltaisia viranomaisia voidaan arvioida ja verrata toisiinsa objektiivisesti. Vertaisarviointeja suunniteltaessa ja suoritettaessa on otettava huomioon kyseistä toimivaltaista viranomaista koskevat olemassa olevat tiedot ja arvioinnit, mukaan luettuina kaikki asiaankuuluvat pankkiviranomaiselle 35 artiklan mukaisesti mahdollisesti toimitetut tiedot sekä asiaankuuluvat sidosryhmiltä mahdollisesti saadut tiedot. 2. Tämän artiklan soveltamiseksi pankkiviranomainen perustaa tilapäisiä vertaisarviointikomiteoita, jotka koostuvat pankkiviranomaisen henkilöstöstä ja toimivaltaisten viranomaisten jäsenistä. Vertaisarviointikomiteoiden puheenjohtajana toimii pankkiviranomaisen henkilöstön jäsen. Pankkiviranomaisen puheenjohtaja ehdottaa johtokuntaa kuultuaan ja avoimen osallistumispyynnön perusteella vertaisarviointikomitealle puheenjohtajaa ja jäseniä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy. Ehdotus katsotaan hyväksytyksi, ellei hallintoneuvosto kymmenen päivän kuluessa siitä, kun puheenjohtaja on tehnyt ehdotuksen, päätä hylätä sitä. 3. Vertaisarvioinnissa on arvioitava ainakin seuraavia seikkoja:
4. Pankkiviranomainen laatii vertaisarvioinnin tuloksista vertaisarviointikertomuksen. Kyseinen vertaisarviokertomus valmistellaan vertaisarviointikomiteassa ja hyväksytään hallintoneuvostossa 44 artiklan 3 a kohdan mukaisesti. Kyseistä kertomusta laatiessaan vertaisarviointikomitean on kuultava johtokuntaa, jotta säilytettäisiin johdonmukaisuus muiden vertaisarviointikertomusten kanssa ja varmistettaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset. Johtokunta arvioi erityisesti, onko menetelmiä sovellettu samalla tavoin. Kertomuksessa on selitettävä ja ilmoitettava jatkotoimet, joiden katsotaan vertaisarvioinnin tuloksena olevan asianmukaisia, oikeasuhteisia ja tarpeellisia. Nämä jatkotoimet voidaan hyväksyä 16 artiklan mukaisten ohjeiden ja suositusten sekä 29 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisten lausuntojen muodossa. Toimivaltaisten viranomaisten on kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan annettuja ohjeita ja suosituksia 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Laatiessaan 10–15 artiklassa tarkoitettuja teknisten sääntely- tai täytäntöönpanostandardien luonnoksia tai 16 artiklassa tarkoitettuja ohjeita tai suosituksia pankkiviranomainen ottaa huomioon vertaisarvioinnin tulokset sekä kaikki muut tiedot, jotka se on saanut tehtäviään hoitaessaan, varmistaakseen lähentymisen laadukkaimpiin valvontakäytäntöihin. 5. Pankkiviranomainen antaa komissiolle lausunnon, jos se katsoo, ottaen huomioon vertaisarvioinnin tulokset tai muut tiedot, jotka se on saanut tehtäviään hoitaessaan, että finanssilaitoksiin tai toimivaltaisiin viranomaisiin sovellettavia unionin sääntöjä olisi unionin näkökulmasta edelleen yhdenmukaistettava. 6. Pankkiviranomainen laatii seurantakertomuksen kahden vuoden kuluttua vertaisarviointikertomuksen julkaisemisesta. Seurantakertomus valmistellaan vertaisarviointikomiteassa ja hyväksytään hallintoneuvostossa 44 artiklan 3 a kohdan mukaisesti. Kyseistä kertomusta laatiessaan vertaisarviointikomitea kuulee johtokuntaa, jotta säilytettäisiin johdonmukaisuus muiden seurantakertomusten kanssa. Seurantakertomuksessa on arvioitava vähintään niiden vertaisarvioinnin kohteena olevien toimivaltaisten viranomaisten toteuttamien toimien riittävyyttä ja vaikuttavuutta, jotka se on toteuttanut vastauksena vertaisarviointikertomuksen jatkotoimiin. 7. Vertaisarviointikomitea määrittää vertaisarvioinnin kohteena olevia toimivaltaisia viranomaisia kuultuaan vertaisarvioinnin perustellut päähavainnot. Pankkiviranomainen julkaisee vertaisarvioinnin ja 6 kohdassa tarkoitetun seurantakertomuksen perustellut päähavainnot. Jos pankkiviranomaisen perustellut päähavainnot poikkeavat vertaisarviointikomitean määrittämistä, pankkiviranomainen toimittaa vertaisarviointikomitean havainnot luottamuksellisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Jos arvioinnin kohteena oleva toimivaltainen viranomainen on huolissaan siitä, että pankkiviranomaisen perusteltujen päähavaintojen julkistaminen aiheuttaisi riskin rahoitusjärjestelmän vakaudelle, sillä on oltava mahdollisuus saattaa asia hallintoneuvoston käsiteltäväksi. Hallintoneuvosto voi päättää olla julkaisematta kyseisiä otteita. 8. Tämän artiklan soveltamiseksi johtokunta tekee ehdotuksen vertaisarviointia koskevaksi seuraavien kahden vuoden työsuunnitelmaksi, jossa otetaan huomioon muun muassa aiemmista vertaisarviointiprosesseista saadut kokemukset sekä 45 b artiklassa tarkoitettujen koordinointiryhmien keskustelut. Vertaisarviointia koskeva työsuunnitelma on vuosittaisen ja monivuotisen työohjelman erillinen osa. Se on julkistettava. Kiireellisissä tai odottamattomissa tapauksissa pankkiviranomainen voi päättää toteuttaa ylimääräisiä vertaisarviointeja.” |
24) |
Muutetaan 31 artikla seuraavasti:
|
25) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”31 a artikla Sopivuutta ja luotettavuutta koskeva tietojenvaihto Pankkiviranomainen perustaa yhdessä Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) kanssa järjestelmän, joka koskee finanssilaitosten huomattavien omistusosuuksien haltijoiden, johtohenkilöiden ja keskeisistä toiminnoista vastaavien henkilöiden sopivuuden ja luotettavuuden arvioinnin kannalta olennaisten tietojen vaihtoa toimivaltaisten viranomaisten välillä, 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten mukaisesti.” |
26) |
Muutetaan 32 artikla seuraavasti:
|
27) |
Korvataan 33 artikla seuraavasti: ”33 artikla Kansainväliset suhteet, vastaavuuden arviointi mukaan luettuna 1. Pankkiviranomainen voi kehittää yhteyksiä ja tehdä hallinnollisia järjestelyjä sääntely- ja valvontaviranomaisten sekä tarvittaessa kriisinratkaisuviranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden hallintojen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten asianomaista toimivaltaa. Näistä järjestelyistä ei seuraa oikeudellisia velvoitteita unionille ja sen jäsenvaltioille, eivätkä ne estä jäsenvaltioita ja niiden toimivaltaisia viranomaisia tekemästä kahden- tai monenvälisiä järjestelyjä kolmansien maiden kanssa. Pankkiviranomainen ei sovi hallinnollisista järjestelyistä kolmannen maan sääntely- ja valvontaviranomaisten tai tarvittaessa kriisinratkaisuviranomaisten kanssa, jos kolmas maa sisältyy komission direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklan nojalla antaman voimassa olevan delegoidun säädöksen mukaisesti luetteloon sellaisista lainkäyttöalueista, joiden kansallisissa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmissä on strategisia puutteita, jotka muodostavat merkittävän uhan unionin rahoitusjärjestelmälle. Tämä ei sulje pois pankkiviranomaisen ja kolmannen maan viranomaisten välisen yhteistyön muita muotoja, joiden tarkoituksena on vähentää unionin rahoitusjärjestelmään kohdistuvia uhkia. 2. Pankkiviranomainen avustaa komissiota kolmansien maiden sääntely- ja valvontajärjestelmien vastaavuutta koskevien päätösten valmistelussa joko komission erillisen neuvontapyynnön perusteella tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten velvoittamana. 3. Pankkiviranomainen seuraa asiaan kuuluvaa sääntelyn ja valvonnan kehitystä ja tarvittaessa kriisinratkaisukehitystä sekä täytäntöönpanokäytäntöjä ja markkinakehitystä siinä määrin kuin ne ovat merkityksellisiä riskiperusteisten vastaavuuden arviointien kannalta – painottaen erityisesti niiden vaikutusta finanssivakauteen, markkinoiden eheyteen, sijoittajien suojaan tai sisämarkkinoiden toimintaan – niissä kolmansissa maissa, joiden osalta komissio on tehnyt vastaavuutta koskevat päätökset 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten nojalla. Lisäksi se tarkistaa, täyttyvätkö ne perusteet edelleen, joiden mukaisesti kyseiset vastaavuutta koskevat päätökset on tehty ja päätöksissä mahdollisesti asetetut ehdot vahvistettu. Pankkiviranomainen voi olla yhteydessä kolmansien maiden asianomaisten viranomaisten kanssa. Pankkiviranomainen toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan valvontaviranomaiselle (vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomaiselle (arvopaperimarkkinaviranomainen) luottamuksellisen raportin, jossa esitetään yhteenveto sen kaikkia vastaavia kolmansia maita koskevasta seurannasta tekemistään havainnoista. Kertomuksessa käsitellään erityisesti vaikutuksia finanssivakauteen, markkinoiden eheyteen, sijoittajien suojaan ja sisämarkkinoiden toimintaan. Jos pankkiviranomainen havaitsee tässä kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden sääntely- ja valvontakäytännöissä tai tarvittaessa kriisinratkaisukäytännöissä taikka täytäntöönpanokäytännöissä muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa unionin tai yhden tai useamman sen jäsenvaltion finanssivakauteen, markkinoiden eheyteen, sijoittajien suojaan tai sisämarkkinoiden toimintaan, se ilmoittaa asiasta ilman aiheetonta viivästystä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle luottamuksellisesti. 4. Pankkiviranomainen tekee mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä sellaisten kolmansien maiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten ja soveltuvissa tapauksissa myös kriisinratkaisuviranomaisten kanssa, joiden sääntely- ja valvontajärjestelmät on tunnustettu vastaaviksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä vahvistettuja erityisiä vaatimuksia ja edellyttäen, että tämän artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä esitetyt edellytykset täyttyvät. Periaatteessa tätä yhteistyötä on tehtävä kyseisten kolmansien maiden asiaankuuluvien viranomaisten kanssa sovittujen hallinnollisten järjestelyjen pohjalta. Tällaisista hallinnollisista järjestelyistä neuvoteltaessa pankkiviranomainen sisällyttää niihin määräyksiä seuraavista seikoista:
Pankkiviranomainen ilmoittaa komissiolle, jos kolmannen maan toimivaltainen viranomainen kieltäytyy tällaisista hallinnollisista järjestelyistä tai tosiasiallisesta yhteistyöstä. 5. Pankkiviranomainen voi kehittää hallinnollisia järjestelyjä varten mallin, jotta unioniin voidaan luoda yhdenmukaiset, tehokkaat ja vaikuttavat valvontakäytännöt ja lujittaa valvonnan kansainvälistä koordinointia. Toimivaltaisten viranomaisten on kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan tällaista hallinnollisten järjestelyjen mallia. Pankkiviranomainen sisällyttää 43 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun kertomukseen tiedot valvontaviranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden hallintojen kanssa sovituista hallinnollisista järjestelyistä, pankkiviranomaisen komissiolle tarjoamasta avusta vastaavuutta koskevien päätösten valmistelussa sekä pankkiviranomaisen tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti toteuttamasta seurannasta. 6. Pankkiviranomainen osallistuu tämän asetuksen ja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten mukaisten valtuuksiensa rajoissa unionin etujen yhtenäiseen, yhteiseen, johdonmukaiseen ja vaikuttavaan edustamiseen kansainvälisillä foorumeilla.” |
28) |
Kumotaan 34 artikla. |
29) |
Muutetaan 36 artikla seuraavasti:
|
30) |
Muutetaan 37 artikla seuraavasti:
|
31) |
Korvataan 39 artikla seuraavasti: ”39 artikla Päätöksentekomenettelyt 1. Pankkiviranomainen toimii tämän artiklan 2–6 kohdan mukaisesti tehdessään päätöksiä 17, 18 ja 19 artiklan nojalla. 2. Pankkiviranomainen ilmoittaa sille, jolle kulloinenkin päätös on osoitettu, aikomuksestaan tehdä päätös vastaanottajan virallisella kielellä ja asettaa määräajan, jonka kuluessa päätöksen vastaanottaja voi esittää näkemyksensä päätöksen sisällöstä, ottaen tarkasti huomioon asian kiireellisyyden, monitahoisuuden ja mahdolliset seuraukset. Päätöksen vastaanottaja voi esittää näkemyksensä virallisella kielellään. Ensimmäisessä virkkeessä säädetty koskee soveltuvin osin 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja suosituksia. 3. Pankkiviranomaisen päätökset on perusteltava. 4. Niille, joille pankkiviranomaisen päätökset on osoitettu, on ilmoitettava oikeussuojakeinoista, jotka ovat tämän asetuksen mukaan käytettävissä. 5. Jos pankkiviranomainen on tehnyt 18 artiklan 3 tai 4 kohdan mukaisen päätöksen, se tarkastelee kyseistä päätöstä uudelleen sopivin väliajoin. 6. Pankkiviranomaisen 17, 18 tai 19 artiklan nojalla tekemät päätökset julkistetaan. Julkistamisen yhteydessä ilmoitetaan kyseisen toimivaltaisen viranomaisen tai finanssilaitoksen nimi ja päätöksen pääasiallinen sisältö, paitsi jos julkistaminen on ristiriidassa kyseisten finanssilaitosten oikeutettujen etujen tai liikesalaisuuksien suojelemisen kanssa tai voi vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden taikka unionin koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakauden.” |
32) |
Muutetaan 40 artikla seuraavasti:
|
33) |
Korvataan 41 ja 42 artikla seuraavasti: ”41 artikla Sisäiset komiteat 1. Hallintoneuvosto voi omasta aloitteestaan tai puheenjohtajansa pyynnöstä perustaa sisäisiä komiteoita hallintoneuvostolle annettuja erityistehtäviä varten. Hallintoneuvosto voi johtokunnan tai puheenjohtajan pyynnöstä perustaa sisäisiä komiteoita johtokunnalle annettuja erityistehtäviä varten. Hallintoneuvosto voi siirtää tiettyjä selkeästi määriteltyjä tehtäviä ja päätöksiä sisäisille komiteoille, johtokunnalle tai puheenjohtajalle. 2. Puheenjohtaja esittää 17 artiklan soveltamiseksi hallintoneuvoston hyväksyttäväksi päätöksen kutsua koolle riippumaton lautakunta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 a artiklan 7 kohdassa tarkoitetun komitean roolia. Riippumaton lautakunta koostuu hallintoneuvoston puheenjohtajasta ja kuudesta muusta jäsenestä, joita puheenjohtaja johtokuntaa kuultuaan ehdottaa avoimen osallistumispyynnön perusteella. Kyseiset kuusi muuta jäsentä eivät saa edustaa sellaista toimivaltaista viranomaista, jonka väitetään rikkoneen unionin oikeutta, eikä heillä saa olla omaa etua valvottavanaan asiassa eikä suoraa kytköstä kyseiseen toimivaltaiseen viranomaiseen. Kullakin lautakunnan jäsenellä on yksi ääni. Lautakunnan päätös hyväksytään, jos vähintään neljä lautakunnan jäsentä äänestää sen puolesta. 3. Puheenjohtaja esittää 19 artiklan soveltamiseksi hallintoneuvoston hyväksyttäväksi päätöksen kutsua koolle riippumaton lautakunta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 a artiklan 7 kohdassa tarkoitetun komitean roolia. Riippumaton lautakunta koostuu hallintoneuvoston puheenjohtajasta ja kuudesta muusta jäsenestä, joita puheenjohtaja johtokuntaa kuultuaan ehdottaa avoimen osallistumispyynnön perusteella. Kyseiset kuusi muuta jäsentä eivät saa edustaa erimielisyyden osapuolina olevia toimivaltaisia viranomaisia eikä heillä saa olla omaa etua valvottavanaan asiassa eikä suoraa kytköstä kyseiseen toimivaltaiseen viranomaiseen. Kullakin lautakunnan jäsenellä on yksi ääni. Lautakunnan päätös hyväksytään, jos vähintään neljä lautakunnan jäsentä äänestää sen puolesta. 4. Puheenjohtaja voi 22 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn tutkinnan suorittamista varten esittää hallintoneuvoston hyväksyttäväksi päätöksen tällaisen tutkinnan käynnistämiseksi ja päätöksen riippumattoman lautakunnan koollekutsumiseksi. Riippumaton lautakunta koostuu puheenjohtajasta ja kuudesta muusta jäsenestä, joita puheenjohtaja johtokuntaa kuultuaan ehdottaa avoimen osallistumispyynnön perusteella. Kullakin lautakunnan jäsenellä on yksi ääni. Lautakunnan päätös hyväksytään, jos vähintään neljä lautakunnan jäsentä äänestää sen puolesta. 5. Tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut lautakunnat tai puheenjohtaja esittävät 17 artiklan tai 19 artiklan mukaiset päätökset hallintoneuvoston lopullisesti hyväksyttäväksi, lukuun ottamatta päätöksiä asioista, jotka koskevat rahoitusjärjestelmän käytön estämistä rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen. Tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettu lautakunta esittää 22 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla suoritetun tutkinnan tulokset hallintoneuvostolle. 6. Hallintoneuvosto hyväksyy tässä artiklassa tarkoitettujen riippumattomien lautakuntien työjärjestyksen. 42 artikla Hallintoneuvoston riippumattomuus 1. Hallintoneuvoston jäsenet toimivat heille tässä asetuksessa annettuja tehtäviä suorittaessaan riippumattomasti, puolueettomasti ja yksinomaan koko unionin edun mukaisesti pyytämättä tai ottamatta ohjeita unionin toimielimiltä tai elimiltä, miltään hallitukselta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä. 2. Jäsenvaltiot, unionin toimielimet tai elimet taikka muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan hallintoneuvoston jäseniin heidän suorittaessaan tehtäviään. 3. Hallintoneuvoston kokouksiin osallistuvien hallintoneuvoston jäsenten, puheenjohtajan sekä äänioikeudettomien edustajien ja tarkkailijoiden on ilmoitettava tarkasti ja kattavasti ennen jokaista tällaista kokousta sellaisten etunäkökohtien puuttumisesta tai olemassaolosta, joiden voitaisiin katsoa heikentävän heidän riippumattomuuttaan esityslistalla olevien asioiden suhteen, ja pidättäydyttävä osallistumasta kyseisiä kohtia koskevaan keskusteluun ja äänestykseen. 4. Hallintoneuvosto vahvistaa työjärjestyksessään käytännön järjestelyt 3 kohdassa tarkoitettua etunäkökohtailmoitusta koskevaa sääntöä varten sekä eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa varten.” |
34) |
Muutetaan 43 artikla seuraavasti:
|
35) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”43 a artikla Hallintoneuvoston tekemien päätösten avoimuus Sen estämättä, mitä 70 artiklassa säädetään, pankkiviranomainen toimittaa viimeistään kuuden viikon kuluessa kustakin hallintoneuvoston kokouksesta Euroopan parlamentille kyseisestä kokouksesta ainakin kattavan ja informatiivisen pöytäkirjan, jonka avulla saadaan kattava käsitys keskusteluista ja johon kuuluu selityksin varustettu luettelo päätöksistä. Pöytäkirjassa ei saa antaa kuvaa hallintoneuvostossa käydyistä yksittäisiä finanssilaitoksia koskevista keskusteluista, jollei 75 artiklan 3 kohdassa tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä toisin säädetä.” |
36) |
Muutetaan 44 artikla seuraavasti:
|
37) |
Korvataan 45 artikla seuraavasti: ”45 artikla Kokoonpano 1. Johtokuntaan kuuluvat puheenjohtaja ja kuusi hallintoneuvoston äänivaltaisten jäsenten keskuudestaan valitsemaa hallintoneuvoston jäsentä. Kullakin johtokunnan jäsenellä, puheenjohtajaa lukuun ottamatta, on varajäsen, joka voi toimia jäsenen sijaisena tämän ollessa estynyt osallistumasta kokoukseen. 2. Hallintoneuvoston valitsemien jäsenten toimikausi on kaksi ja puoli vuotta. Toimikautta voidaan jatkaa kerran. Johtokunnan kokoonpanon on oltava oikeasuhteinen ja sukupuolijakaumaltaan tasapuolinen, ja sen on edustettava koko unionia. Johtokuntaan on kuuluttava vähintään kaksi edustajaa osallistumattomista jäsenvaltioista. Toimikausien on oltava limittäisiä, ja niihin sovelletaan asianmukaista vuorottelujärjestelmää. 3. Puheenjohtaja kutsuu johtokunnan koolle omasta aloitteestaan tai vähintään kolmasosan jäsenistä sitä pyytäessä ja johtaa johtokunnan kokouksia. Johtokunta kokoontuu ennen kutakin hallintoneuvoston kokousta ja niin usein kuin johtokunta katsoo tarpeelliseksi. Se kokoontuu vähintään viisi kertaa vuodessa. 4. Johtokunnan jäsenten apuna voi olla neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksestä muuta johdu. Äänioikeudettomat jäsenet eivät, toimitusjohtajaa lukuun ottamatta, saa osallistua johtokunnassa käytäviin yksittäisiä finanssilaitoksia koskeviin keskusteluihin.” |
38) |
Lisätään artiklat seuraavasti: ”45 a artikla Päätöksenteko 1. Johtokunnan päätökset tehdään sen jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä yksimielisyyteen pyrkien. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Puheenjohtaja on äänivaltainen jäsen. 2. Toimitusjohtaja ja komission edustaja osallistuvat johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta. Komission edustajalla on äänioikeus 63 artiklassa tarkoitetuissa asioissa. 3. Johtokunta hyväksyy ja julkistaa työjärjestyksensä. 45 b artikla Koordinointiryhmät 1. Johtokunta voi perustaa omasta aloitteestaan tai toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä koordinointiryhmiä käsittelemään määriteltyjä aiheita, joiden osalta koordinointi voi olla tarpeen, markkinakehitys huomioon ottaen. Johtokunta perustaa koordinointiryhmiä käsittelemään määriteltyjä aiheita, jos viisi hallintoneuvoston jäsentä sitä pyytää. 2. Kaikkien toimivaltaisten viranomaisten on osallistuttava koordinointiryhmiin, ja niiden on 35 artiklan mukaisesti annettava koordinointiryhmille tarvittavat tiedot, jotta koordinointiryhmät voivat hoitaa koordinointitehtävänsä toimeksiantonsa mukaisesti. Koordinointiryhmien työn on perustuttava toimivaltaisten viranomaisten antamiin tietoihin ja pankkiviranomaisen tekemiin havaintoihin. 3. Ryhmien puheenjohtajana toimii yksi johtokunnan jäsenistä. Kukin koordinointiryhmästä vastuussa oleva johtokunnan jäsen antaa vuosittain hallintoneuvostolle kertomuksen keskustelujen tärkeimmistä kohdista ja havainnoista ja tarvittaessa ehdottaa sääntelyä koskevia jatkotoimia tai vertaisarviointia kyseisellä alalla. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava pankkiviranomaiselle, miten ne ovat ottaneet koordinointiryhmien työn huomioon toiminnassaan. 4. Seuratessaan markkinakehitystä, jota koordinointiryhmien työ mahdollisesti koskee, pankkiviranomainen voi 35 artiklan nojalla pyytää toimivaltaisia viranomaisia toimittamaan tiedot, jotka pankkiviranomainen tarvitsee voidakseen hoitaa seurantatehtäväänsä.” |
39) |
Korvataan 46 artikla seuraavasti: ”46 artikla Johtokunnan riippumattomuus Johtokunnan jäsenet toimivat riippumattomasti, puolueettomasti ja yksinomaan koko unionin edun mukaisesti eivätkä pyydä tai ota ohjeita unionin toimielimiltä tai elimiltä, miltään hallitukselta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä. Jäsenvaltiot, unionin toimielimet tai elimet taikka muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan johtokunnan jäseniin heidän suorittaessaan tehtäviään.” |
40) |
Muutetaan 47 artikla seuraavasti:
|
41) |
Muutetaan 48 artikla seuraavasti:
|
42) |
Muutetaan 49 artikla seuraavasti:
|
43) |
Korvataan 49 a artikla seuraavasti: ”49 a artikla Kulut Puheenjohtaja julkistaa tiedon kaikista ulkoisten sidosryhmien kanssa pidetyistä kokouksista viimeistään kaksi viikkoa kokouksen jälkeen ja mahdollisesta kestityksestä. Kulut ilmoitetaan henkilöstösääntöjen mukaisesti.” |
44) |
Kumotaan 50 artikla. |
45) |
Muutetaan 54 artikla seuraavasti:
|
46) |
Muutetaan 55 artikla seuraavasti:
|
47) |
Korvataan 56 ja 57 artikla seuraavasti: ”56 artikla Yhteiset kannat ja yhteiset säädökset Pankkiviranomainen laatii tarpeen mukaan yhteisiä kantoja tämän asetuksen II luvussa määriteltyjen tehtäviensä mukaisesti ja erityisesti silloin, kun kyseessä on direktiivin 2002/87/EY täytäntöönpano, yksimielisesti tapauksen mukaan Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) kanssa. Kun kyseessä ovat tämän asetuksen 10–16 artiklan mukaiset toimenpiteet ja 17, 18 ja 19 artiklan mukaiset päätökset, jotka liittyvät direktiivin 2002/87/EY ja minkä tahansa muun tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun, myös Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) toimivaltaan kuuluvan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen soveltamiseen, pankkiviranomainen, Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) hyväksyvät nämä toimenpiteet ja säädökset tarvittaessa samanaikaisesti, kun unionin oikeudessa niin edellytetään. 57 artikla Alakomiteat 1. Yhteiskomitea voi perustaa alakomiteoita, jotka valmistelevat yhteiskomitealle luonnoksia yhteisiksi kannoiksi ja yhteisiksi säädöksiksi. 2. Kukin alakomitea muodostuu 55 artiklan 1 kohdassa mainituista henkilöistä ja yhdestä kunkin jäsenvaltion asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen kulloiseenkin henkilöstöön kuuluvasta korkean tason edustajasta. 3. Kukin alakomitea valitsee asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten edustajien keskuudesta puheenjohtajan, joka toimii myös tarkkailijana yhteiskomiteassa. 4. Edellä olevan 56 artiklan soveltamiseksi yhteiskomiteaan perustetaan finanssiryhmittymiä käsittelevä alakomitea. 5. Yhteiskomitea julkistaa verkkosivustollaan kaikki perustetut alakomiteat, myös niiden toimeksiannot sekä luettelon niiden jäsenistä ja heidän tehtävänsä alakomiteassa.” |
48) |
Muutetaan 58 artikla seuraavasti:
|
49) |
Korvataan 59 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Valituslautakunnan jäsen ja käytännön tukea ja sihteeripalveluja antavan valvontaviranomaisen henkilöstön jäsen ei saa osallistua valitusmenettelyyn, jos asia koskee hänen omaa etuaan, jos hän on aikaisemmin edustanut jotakin menettelyn osapuolta tai jos hän on osallistunut sen päätöksen tekemiseen, jota valitus koskee.” |
50) |
Korvataan 60 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Valitus ja sen perusteet on toimitettava pankkiviranomaiselle kirjallisesti kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona päätös on annettu tiedoksi asianomaiselle, tai jos tällaista tiedoksiantoa ei ole suoritettu, siitä päivästä, jona pankkiviranomainen on julkaissut päätöksen. Valituslautakunta ratkaisee asian kolmen kuukauden kuluessa valituksen tekemisestä.”; |
51) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”60 a artikla Pankkiviranomaisen toimivallan ylittäminen Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka katsoo, että pankkiviranomainen on 16 ja 16 b artiklan nojalla toimiessaan ylittänyt toimivaltansa, mukaan lukien jättämällä noudattamatta 1 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua suhteellisuusperiaatetta, voi lähettää komissiolle perustellun neuvon, jos asia koskee kyseistä henkilöä suoraan ja erikseen.” |
52) |
Muutetaan 62 artiklan 1 kohta seuraavasti:
|
53) |
Korvataan 63, 64 ja 65 artikla seuraavasti: ”63 artikla Talousarvion laatiminen 1. Toimitusjohtaja laatii vuosittain alustavan luonnoksen pankkiviranomaisen yhtenäiseksi ohjelma-asiakirjaksi, joka kattaa seuraavat kolme varainhoitovuotta ja jossa esitetään arvioidut tulot ja menot sekä tietoa henkilöstöstä pankkiviranomaisen vuosittaisten ja monivuotisten ohjelmien perusteella, sekä toimittaa sen johtokunnalle ja hallintoneuvostolle yhdessä henkilöstötaulukon kanssa. 2. Hallintoneuvosto vahvistaa johtokunnan hyväksymän luonnoksen pohjalta yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen, joka kattaa seuraavat kolme varainhoitovuotta. 3. Johtokunta toimittaa yhtenäisen ohjelma-asiakirjan komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään 31 päivänä tammikuuta. 4. Yhtenäisen ohjelma-asiakirjan huomioon ottaen komissio sisällyttää arviot, joita se pitää henkilöstötaulukon ja unionin yleisestä talousarviosta suoritettavan tasapainottavan rahoitusosuuden määrän osalta välttämättöminä, unionin talousarvioesitykseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti. 5. Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat pankkiviranomaisen henkilöstötaulukon. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät pankkiviranomaiselle tarkoitettua tasapainottavaa rahoitusosuutta koskevat määrärahat. 6. Hallintoneuvosto vahvistaa pankkiviranomaisen talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti. 7. Johtokunta ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilman aiheetonta viivästystä aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvion rahoittamiseen, ja ilmoittaa erityisesti aikomuksestaan toteuttaa kiinteistöihin liittyviä hankkeita, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta. 8. Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntä vaaditaan hankkeille, erityisesti kiinteistöihin liittyville hankkeille, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta, irtisanomislausekkeet mukaan luettuina, joilla saattaa olla huomattava taloudellinen tai pitkäaikainen vaikutus pankkiviranomaisen talousarvion rahoittamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen 266 ja 267 artiklan soveltamista. 64 artikla Talousarvion toteutus ja valvonta 1. Toimitusjohtaja toimii tulojen ja menojen hyväksyjänä ja toteuttaa pankkiviranomaisen vuotuisen talousarvion. 2. Pankkiviranomaisen tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 1 päivänä. Jäljempänä oleva 70 artikla ei estä pankkiviranomaista toimittamasta tilintarkastustuomioistuimelle sen pyytämiä tietoja, jotka kuuluvat sen toimivaltaan. 3. Pankkiviranomaisen tilinpitäjä toimittaa komission tilinpitäjälle viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä maaliskuuta vaaditut kirjanpitotiedot konsolidointia varten sillä tavalla ja siinä muodossa kuin komission tilinpitäjä on edellyttänyt. 4. Pankkiviranomaisen tilinpitäjä toimittaa selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta myös hallintoneuvoston jäsenille, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivänä. 5. Saatuaan pankkiviranomaisen alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut varainhoitoasetuksen 246 artiklan mukaisesti, pankkiviranomaisen tilinpitäjä vahvistaa pankkiviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen. Toimitusjohtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen hallintoneuvostolle, joka antaa siitä lausunnon. 6. Pankkiviranomaisen tilinpitäjä toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon komission tilinpitäjälle, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden heinäkuun 1 päivänä. Lisäksi pankkiviranomaisen tilinpitäjä lähettää komission tilinpitäjälle vuosittain viimeistään 15 päivänä kesäkuuta komission tilinpitäjän vahvistamaan määrämuotoon laaditun raportointipaketin konsolidointia varten. 7. Lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään seuraavan vuoden 15 päivänä marraskuuta. 8. Toimitusjohtaja toimittaa 30 päivään syyskuuta mennessä tilintarkastustuomioistuimelle vastineensa sen huomautuksiin ja toimittaa jäljennöksen vastineesta myös johtokunnalle ja komissiolle. 9. Toimitusjohtaja toimittaa varainhoitoasetuksen 261 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki tiedot, joita tarvitaan kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettomaksi toteuttamiseksi. 10. Ennen vuoden N + 2 toukokuun 15 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta pankkiviranomaiselle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta. 11. Pankkiviranomainen toimittaa perustellun lausunnon Euroopan parlamentin kannasta ja muista Euroopan parlamentin vastuuvapausmenettelyn aikana mahdollisesti tekemistä huomautuksista. 65 artikla Varainhoitoa koskevat säännöt Johtokunta hyväksyy pankkiviranomaiseen sovellettavat varainhoitoa koskevat säännöt komissiota kuultuaan. Säännöt saavat poiketa komission delegoidusta asetuksesta (EU) 2019/715 (*23) ainoastaan, jos se on välttämätöntä pankkiviranomaisen toiminnasta johtuvien erityisvaatimusten vuoksi ja komissio antaa tähän suostumuksen etukäteen. (*23) Komission delegoitu asetus (EU) 2019/715, annettu 18 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1).”" |
54) |
Korvataan 66 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi pankkiviranomaiseen sovelletaan rajoituksetta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013 (*24). (*24) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).”" |
55) |
Muutetaan 70 artikla seuraavasti:
|
56) |
Korvataan 71 artikla seuraavasti: ”71 artikla Tietosuoja Tämän asetuksen soveltaminen ei rajoita jäsenvaltioilla asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti olevia henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita eikä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (*26) mukaisia henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita, joita pankkiviranomaisella on tehtäviään suorittaessaan. (*26) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).”" |
57) |
Korvataan 72 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Johtokunta hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat käytännön järjestelyt.” |
58) |
Korvataan 74 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti: ”Sijaintijäsenvaltion pankkiviranomaiselle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat järjestelyt sekä pankkiviranomaisen henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä sijaintijäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan pankkiviranomaisen ja sijaintijäsenvaltion välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen, kun johtokunta on sen hyväksynyt.” |
59) |
Korvataan 76 artikla seuraavasti: ”76 artikla Suhde Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komiteaan Pankkiviranomaista pidetään Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitean oikeudellisena seuraajana. Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitean kaikki varat ja vastuut sekä kaikki vireillä olevat toimet siirtyvät viimeistään pankkiviranomaisen perustamispäivänä ilman eri toimenpiteitä pankkiviranomaiselle. Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitean on laadittava lopullinen tilinpäätös varallisuudestaan ja vastuistaan tuona siirtopäivänä. Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitea ja komissio tarkastavat ja hyväksyvät tämän tilinpäätöksen.” |
60) |
Muutetaan 81 artikla seuraavasti:
|
2 artikla
Asetuksen (EU) N:o 1094/2010 muuttaminen
Muutetaan asetus (EU) N:o 1094/2010 seuraavasti:
1) |
Muutetaan 1 artikla seuraavasti:
|
2) |
Muutetaan 2 artikla seuraavasti:
|
3) |
Korvataan 3 artikla seuraavasti: ”3 artikla Viranomaisten vastuu 1. Edellä 2 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa tarkoitetut viranomaiset vastaavat toiminnastaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 2. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 226 artiklan mukaisesti vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee kaikin tavoin yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa suoritettaessa tutkimuksia mainitun artiklan nojalla. 3. Hallintoneuvosto hyväksyy vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimintaa, puheenjohtajan tehtävät mukaan lukien, koskevan vuosikertomuksen ja toimittaa sen kunakin vuonna viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle. Kertomus julkistetaan. 4. Puheenjohtajan on osallistuttava Euroopan parlamentin kuulemistilaisuuteen, joka koskee vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toiminnan tuloksia, jos Euroopan parlamentti tätä pyytää. Kuuleminen järjestetään vähintään kerran vuodessa. Puheenjohtajan on aina pyydettäessä annettava lausunto Euroopan parlamentille ja vastattava sen jäsenten esittämiin kysymyksiin. 5. Puheenjohtajan on annettava kertomus vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toiminnasta Euroopan parlamentille pyydettäessä ja vähintään 15 päivää ennen 4 kohdassa tarkoitetun lausunnon antamista. 6. Kertomukseen on 11–18 artiklassa sekä 20 ja 33 artiklassa tarkoitettujen tietojen lisäksi sisällytettävä myös kaikki Euroopan parlamentin tapauskohtaisesti pyytämät asiaankuuluvat tiedot. 7. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen vastaa Euroopan parlamentin tai neuvoston sille esittämiin kysymyksiin suullisesti tai kirjallisesti viiden viikon kuluessa kysymyksen vastaanottamisesta. 8. Puheenjohtaja voi käydä pyynnöstä luottamuksellisia suullisia keskusteluja suljetuin ovin Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja koordinaattoreiden kanssa. Kaikkien osallistujien on noudatettava salassapitovelvollisuutta. 9. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ilmoittaa pyynnöstä Euroopan parlamentille osallistumisestaan unionin etujen yhtenäiseen, yhteiseen, johdonmukaiseen ja vaikuttavaan edustamiseen kansainvälisillä foorumeilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta salassapitovelvollisuuksia, joita osallistumisesta tällaisiin kansainvälisiin foorumeihin seuraa.” |
4) |
Korvataan 4 artiklan 2 alakohdan ii alakohta seuraavasti:
|
5) |
Lisätään 7 artiklaan kohta seuraavasti: ”Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kotipaikan sijainti ei vaikuta tapaan, jolla vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen hoitaa tehtävänsä ja käyttää toimivaltaansa, eikä sen hallintorakenteen järjestämiseen, sen pääasiallisen organisaation toimintaan tai sen toimintojen pääasialliseen rahoittamiseen, mutta tapauskohtaisesti mahdollistetaan se, että vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella on unionin virastojen kanssa yhteiset hallinnolliset tukipalvelut ja toimitilapalvelut, jotka eivät liity vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ydintoimintoihin.” |
6) |
Muutetaan 8 artikla seuraavasti:
|
7) |
Muutetaan 9 artikla seuraavasti:
|
8) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”9 a artikla Toimista pidättymistä koskevat kirjeet 1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toteuttaa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa, jos se katsoo, että jonkin 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tai kyseisiin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyihin säädöksiin perustuvien delegoitujen säädösten tai täytäntöönpanosäädösten soveltaminen saattaa aiheuttaa merkittäviä ongelmia jostakin seuraavasta syystä:
2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen osoittaa 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle kirjeitse yksityiskohtaisen kirjallisen selvityksen ongelmista, joita se katsoo olevan. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa komissiolle lausunnon toimista, joita se pitää tarpeellisina toteuttaa uuden lainsäädäntöehdotuksen tai uusia delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä koskevan ehdotuksen muodossa, ja kiireellisyydestä, joka asialla vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen mielestä on. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen julkistaa lausuntonsa. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen arvioi tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa mahdollisimman pian, onko tarpeen antaa asiaa koskevia ohjeita tai suosituksia 16 artiklan mukaisesti. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimii nopeasti, erityisesti ehkäistäkseen osaltaan 1 kohdassa tarkoitettuja ongelmia, aina kun se on mahdollista. 3. Jos se on tarpeen 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ennen 2 kohdassa tarkoitettuja toimia seuraavien uusien toimenpiteiden hyväksymistä ja soveltamista, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa lausuntoja 1 kohdassa tarkoitettujen säädösten yksittäisistä säännöksistä, jotta voidaan edistää yhdenmukaisia, tehokkaita ja vaikuttavia valvonta- ja täytäntöönpanokäytäntöjä sekä unionin oikeuden yhteistä, yhtenäistä ja johdonmukaista soveltamista. 4. Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen erityisesti toimivaltaisilta viranomaisilta saamiensa tietojen perusteella katsoo, että jokin 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytty säädös tai kyseiseen säädökseen perustuvat delegoidut säädökset tai täytäntöönpanosäädökset aiheuttavat merkittäviä poikkeuksellisia ongelmia, jotka koskevat markkinoiden luottamusta, kuluttajien, asiakkaiden tai sijoittajien suojaa, finanssi- tai hyödykemarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja eheyttä tai koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakautta unionissa, se osoittaa toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle ilman aiheetonta viivästystä yksityiskohtaisen kirjallisen selvityksen ongelmista, joita se katsoo olevan. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi antaa komissiolle lausunnon toimista, joita se pitää tarpeellisina toteuttaa uuden lainsäädäntöehdotuksen tai uutta delegoitua säädöstä tai täytäntöönpanosäädöstä koskevan ehdotuksen muodossa, ja asian kiireellisyydestä. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen julkistaa lausuntonsa.” |
9) |
Muutetaan 10 artikla seuraavasti:
|
10) |
Kumotaan 13 artiklan 1 kohdan toinen alakohta. |
11) |
Muutetaan 15 artikla seuraavasti:
|
12) |
Muutetaan 16 artikla seuraavasti:
|
13) |
Lisätään artiklat seuraavasti: ”16 a artikla Lausunnot 1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle lausuntoja kaikista vastuualueeseensa kuuluvista kysymyksistä. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu pyyntö voi sisältää julkisen kuulemisen tai teknisen analyysin. 3. Kun on kyse sulautumisiin ja omistusosuuksien hankintaan liittyvästä toiminnan vakauden arvioinnista, joka kuuluu direktiivin 2009/138/EY soveltamisalaan ja joka mainitun direktiivin mukaan edellyttää kahden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten välistä kuulemista, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi, jos jokin näistä toimivaltaisista viranomaisista sitä pyytää, antaa ja julkistaa lausunnon toiminnan vakauden arvioinnista, ei kuitenkaan direktiivin 2009/138/EY 59 artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädettyjen perusteiden osalta. Lausunto on annettava viipymättä ja joka tapauksessa ennen direktiivin 2009/138/EY mukaisen arviointiajan päättymistä. 4. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä antaa teknistä neuvontaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä määritetyillä aloilla. 16 b artikla Kysymykset ja vastaukset 1. Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, mukaan lukien toimivaltaiset viranomaiset ja unionin toimielimet ja elimet, voi esittää 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten ja niihin liittyvien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten säännösten sekä kyseisten lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten nojalla hyväksyttyjen ohjeiden ja suositusten käytännön soveltamista tai täytäntöönpanoa varten vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle kysymyksiä millä tahansa unionin virallisella kielellä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 5 kohdan soveltamista. Ennen kuin finanssilaitokset esittävät kysymyksen vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle, niiden on arvioitava, olisiko kysymys esitettävä ensin niiden toimivaltaiselle viranomaiselle. Ennen hyväksyttäviin kysymyksiin annettavien vastauksien julkaisemista vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi pyytää lisäselvennyksiä tässä kohdassa tarkoitettuihin luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön esittämiin kysymyksiin. 2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen 1 kohdassa tarkoitettuihin kysymyksiin antamat vastaukset eivät ole sitovia. Vastaukset on asetettava saataville ainakin sillä kielellä, jolla kysymys on esitetty. 3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen luo verkkosivuillaan käytettävissä olevan verkkopohjaisen välineen ja ylläpitää sitä kysymysten esittämistä varten sekä julkaistakseen ajoissa kaikki vastaanotetut kysymykset ja kaikki vastaukset kaikkiin 1 kohdan nojalla hyväksyttäviin kysymyksiin, paitsi jos tällainen julkaiseminen on ristiriidassa kyseisten henkilöiden oikeutettujen etujen kanssa tai vaarantaa mahdollisesti rahoitusjärjestelmän vakauden. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi hylätä kysymykset, joihin se ei aio vastata. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen julkaisee hylätyt kysymykset verkkosivuillaan kahden kuukauden ajaksi. 4. Kolme äänivaltaista hallintoneuvoston jäsentä voi pyytää hallintoneuvostoa päättämään 44 artiklan mukaisesti, käsitelläänkö tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua hyväksyttävään kysymykseen liittyvää seikkaa 16 artiklan nojalla ohjeissa, pyydetäänkö 37 artiklassa tarkoitetulta osallisryhmältä neuvoa, tarkastellaanko kysymyksiä ja vastauksia uudelleen asianmukaisin väliajoin, järjestetäänkö avoimia julkisia kuulemisia tai analysoidaanko mahdollisia kustannuksia ja hyötyjä. Tällaisten kuulemisten ja analyysien on oltava oikeassa suhteessa kyseisten kysymys- ja vastausluonnosten laajuuteen, luonteeseen ja vaikutukseen tai suhteessa asian erityiseen kiireellisyyteen. Kun 37 artiklassa tarkoitettu osallisryhmä otetaan mukaan toimintaan, sovelletaan salassapitovelvollisuutta. 5. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen välittää komissiolle kysymykset, jotka edellyttävät unionin oikeuden tulkintaa. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen julkaisee komission antamat vastaukset.” |
14) |
Muutetaan 17 artikla seuraavasti:
|
15) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”17 a artikla Ilmoittavien henkilöiden suojelu 1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen luo raportointikanavat, joilla vastaanotetaan ja käsitellään luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön antamia tietoja tosiasiallisesta tai mahdollisesta unionin oikeuden rikkomisesta, lain väärinkäytöstä tai soveltamatta jättämisestä. 2. Näiden kanavien kautta ilmoittavia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä suojellaan vastatoimilta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1937 (*32) mukaisesti. 3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen varmistaa, että kaikki tiedot voidaan antaa nimettöminä tai luottamuksellisesti ja turvallisesti. Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen katsoo, että annetut tiedot sisältävät todisteita tai selkeitä viitteitä olennaisesta rikkomisesta, se antaa palautetta ilmoittavalle henkilölle. (*32) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17).”" |
16) |
Korvataan 18 artiklan 3 kohta seuraavasti: ”3. Neuvoston hyväksyttyä tämän artiklan 2 kohdan mukaisen päätöksen ja poikkeustapauksissa, joissa toimivaltaisten viranomaisten yhteensovitettu toiminta on tarpeen sellaisten epäsuotuisten muutosten käsittelemiseksi, jotka voivat vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden, koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakauden unionissa tai asiakkaiden ja kuluttajien suojan, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi tehdä yksittäisiä päätöksiä, joissa toimivaltaisia viranomaisia vaaditaan toteuttamaan tarvittavat toimet 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten mukaisesti tällaisten muutosten käsittelemiseksi varmistamalla, että finanssilaitokset ja toimivaltaiset viranomaiset täyttävät kyseisissä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävissä säädöksissä asetetut vaatimukset.” |
17) |
Muutetaan 19 artikla seuraavasti:
|
18) |
Muutetaan 21 artikla seuraavasti:
|
19) |
Muutetaan 22 artikla seuraavasti:
|
20) |
Korvataan 23 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen kehittää EJRK:aa kuullen järjestelmäriskin tunnistamista ja mittaamista koskevia arviointiperusteita sekä asianmukaisen stressitestijärjestelmän, johon kuuluu finanssimarkkinoiden toimijoiden aiheuttaman tai niille aiheutuvan järjestelmäriskin stressitilanteissa tapahtuvan mahdollisen lisääntymisen arviointi, mahdollinen ympäristöön liittyvä järjestelmäriski mukaan luettuna. Näihin finanssimarkkinoiden toimijoihin, jotka saattavat aiheuttaa järjestelmäriskin, sovelletaan tiukennettua valvontaa ja tarvittaessa 25 artiklassa tarkoitettuja elvytys- ja kriisinratkaisumenettelyjä.” |
21) |
Muutetaan 29 artikla seuraavasti:
|
22) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”29 a artikla Unionin strategiset valvonnan painopisteet Hallintoneuvostossa käydyn keskustelun jälkeen ja ottaen huomioon toimivaltaisten viranomaisten esittämät huomautukset, unionin toimielinten tekemän työn ja EJRK:n julkaisemat analyysit, varoitukset ja suositukset vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen määrittää vähintään joka kolmas vuosi viimeistään 31 päivänä maaliskuuta enintään kaksi unionin laajuisesti merkittävää painopistettä, joissa on otettava huomioon tuleva kehitys ja tulevat suuntaukset. Toimivaltaisten viranomaisten on otettava kyseiset painopisteet huomioon työohjelmiaan laatiessaan ja ilmoitettava tästä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen keskustelee asiaankuuluvasta toimivaltaisten viranomaisten seuraavan vuoden toiminnasta ja tekee päätelmät. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen keskustelee mahdollisista jatkotoimista, jotka voivat sisältää muun muassa ohjeita, toimivaltaisille viranomaisille osoitettuja suosituksia ja vertaisarviointeja kyseisellä alalla. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen määrittämät unionin laajuisesti merkittävät painopisteet eivät saa estää toimivaltaisia viranomaisia soveltamasta kansallisia parhaita käytäntöjä ja toimimasta muiden painopisteidensä ja kehityssuuntaustensa mukaisesti, ja niissä on otettava huomioon kansalliset erityispiirteet.” |
23) |
Korvataan 30 artikla seuraavasti: ”30 artikla Toimivaltaisten viranomaisten vertaisarviointi 1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen suorittaa säännöllisesti toimivaltaisten viranomaisten joidenkin tai kaikkien toimien vertaisarviointeja, jotta valvontatuloksista saataisiin entistä johdonmukaisempia ja tehokkaampia. Tätä varten vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen kehittää menetelmiä, joiden avulla arvioinnin kohteena olevia toimivaltaisia viranomaisia voidaan arvioida ja verrata toisiinsa objektiivisesti. Vertaisarviointeja suunniteltaessa ja suoritettaessa on otettava huomioon kyseistä toimivaltaista viranomaista koskevat olemassa olevat tiedot ja arvioinnit, mukaan luettuina kaikki asiaankuuluvat vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle 35 artiklan mukaisesti mahdollisesti toimitetut tiedot sekä asiaankuuluvat sidosryhmiltä mahdollisesti saadut tiedot. 2. Tämän artiklan soveltamiseksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen perustaa tilapäisiä vertaisarviointikomiteoita, jotka koostuvat vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen henkilöstöstä ja toimivaltaisten viranomaisten jäsenistä. Vertaisarviointikomiteoiden puheenjohtajana toimii vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen henkilöstön jäsen. Puheenjohtaja ehdottaa johtokuntaa kuultuaan ja avoimen osallistumispyynnön perusteella vertaisarviointikomitealle puheenjohtajaa ja jäseniä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy. Ehdotus katsotaan hyväksytyksi, ellei hallintoneuvosto kymmenen päivän kuluessa siitä, kun puheenjohtaja on tehnyt ehdotuksen, päätä hylätä sitä. 3. Vertaisarvioinnissa on arvioitava ainakin seuraavia seikkoja:
4. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen laatii vertaisarvioinnin tuloksista kertomuksen. Kyseinen vertaisarviointikertomus valmistellaan vertaisarviointikomiteassa ja hyväksytään hallintoneuvostossa 44 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Kyseistä kertomusta laatiessaan vertaisarviointikomitean on kuultava johtokuntaa, jotta säilytettäisiin johdonmukaisuus muiden vertaisarviointikertomusten kanssa ja varmistettaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset. Johtokunta arvioi erityisesti, onko menetelmiä sovellettu samalla tavoin. Kertomuksessa on selitettävä ja ilmoitettava jatkotoimet, joiden katsotaan vertaisarvioinnin tuloksena olevan asianmukaisia, oikeasuhteisia ja tarpeellisia. Nämä jatkotoimet voidaan hyväksyä 16 artiklan mukaisten ohjeiden ja suositusten sekä 29 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisten lausuntojen muodossa. Toimivaltaisten viranomaisten on kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan annettuja ohjeita ja suosituksia 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Laatiessaan 10–15 artiklassa tarkoitettuja teknisten sääntely- tai täytäntöönpanostandardien luonnoksia tai 16 artiklassa tarkoitettuja ohjeita tai suosituksia vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ottaa huomioon vertaisarvioinnin tulokset sekä kaikki muut tiedot, jotka se on saanut tehtäviään hoitaessaan, varmistaakseen lähentymisen laadukkaimpiin valvontakäytäntöihin. 5. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa komissiolle lausunnon, jos se katsoo, ottaen huomioon vertaisarvioinnin tulokset tai muut tiedot, jotka se on saanut tehtäviään hoitaessaan, että finanssilaitoksiin tai toimivaltaisiin viranomaisiin sovellettavia unionin sääntöjä olisi unionin näkökulmasta edelleen yhdenmukaistettava. 6. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen laatii seurantakertomuksen kahden vuoden kuluttua vertaisarviointikertomuksen julkaisemisesta. Seurantakertomus valmistellaan vertaisarviointikomiteassa ja hyväksytään hallintoneuvostossa 44 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Kyseistä kertomusta laatiessaan vertaisarviointikomitea kuulee johtokuntaa, jotta säilytettäisiin johdonmukaisuus muiden seurantakertomusten kanssa. Seurantakertomuksessa on arvioitava vähintään niiden toimivaltaisten viranomaisten toteuttamien toimien riittävyyttä ja vaikuttavuutta, jotka ovat vertaisarvioinnin kohteena vastauksena vertaisarviointikertomuksen jatkotoimiin. 7. Vertaisarviointikomitea määrittää vertaisarvioinnin kohteena olevia toimivaltaisia viranomaisia kuultuaan vertaisarvioinnin perustellut päähavainnot. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen julkaisee vertaisarvioinnin ja 6 kohdassa tarkoitetun seurantakertomuksen perustellut päähavainnot. Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen perustellut päähavainnot poikkeavat vertaisarviointikomitean määrittämistä, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimittaa vertaisarviointikomitean havainnot luottamuksellisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Jos vertaisarvioinnin kohteena oleva toimivaltainen viranomainen on huolissaan siitä, että vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen perusteltujen päähavaintojen julkistaminen aiheuttaisi riskin rahoitusjärjestelmän vakaudelle, sillä on mahdollisuus saattaa asia hallintoneuvoston käsiteltäväksi. Hallintoneuvosto voi päättää olla julkaisematta kyseisiä otteita. 8. Tämän artiklan soveltamiseksi johtokunta tekee ehdotuksen vertaisarviointia koskevaksi seuraavien kahden vuoden työsuunnitelmaksi, jossa otetaan huomioon muun muassa aiemmista vertaisarviointiprosesseista saadut kokemukset sekä 45 b artiklassa tarkoitetun koordinointiryhmän keskustelut. Vertaisarviointia koskeva työsuunnitelma on vuosittaisen ja monivuotisen työohjelman erillinen osa. Se on julkistettava. Kiireellisissä tai odottamattomissa tapauksissa vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi päättää toteuttaa ylimääräisiä vertaisarviointeja.” |
24) |
Muutetaan 31 artikla seuraavasti:
|
25) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”31 a artikla Sopivuutta ja luotettavuutta koskeva tietojenvaihto Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen perustaa yhdessä Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) kanssa järjestelmän, joka koskee finanssilaitosten huomattavien omistusosuuksien haltijoiden, johtohenkilöiden ja keskeisistä toiminnoista vastaavien henkilöiden sopivuuden ja luotettavuuden arvioinnin kannalta olennaisten tietojen vaihtoa toimivaltaisten viranomaisten välillä, 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten mukaisesti.” |
26) |
Muutetaan 32 artikla seuraavasti:
|
27) |
Korvataan 33 artikla seuraavasti: ”33 artikla Kansainväliset suhteet, vastaavuuden arviointi mukaan luettuna 1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi kehittää yhteyksiä ja tehdä hallinnollisia järjestelyjä sääntely- ja valvontaviranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden hallintojen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten asianomaista toimivaltaa. Näistä järjestelyistä ei seuraa oikeudellisia velvoitteita unionille ja sen jäsenvaltioille, eivätkä ne estä jäsenvaltioita ja niiden toimivaltaisia viranomaisia tekemästä kahden- tai monenvälisiä järjestelyjä kolmansien maiden kanssa. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ei sovi hallinnollisista järjestelyistä kolmannen maan sääntely- ja valvontaviranomaisten kanssa, jos kolmas maa sisältyy komission direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklan nojalla antaman voimassa olevan delegoidun säädöksen mukaisesti luetteloon sellaisista lainkäyttöalueista, joiden kansallisissa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmissä on strategisia puutteita, jotka muodostavat merkittävän uhan unionin rahoitusjärjestelmälle. Tämä ei sulje pois vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja kolmannen maan viranomaisten välisen yhteistyön muita muotoja, joiden tarkoituksena on vähentää unionin rahoitusjärjestelmään kohdistuvia uhkia. 2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen avustaa komissiota kolmansien maiden sääntely- ja valvontajärjestelmien vastaavuutta koskevien päätösten valmistelussa joko komission erillisen neuvontapyynnön perusteella tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten velvoittamana. 3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen seuraa sääntelyn ja valvonnan kehitystä ja täytäntöönpanokäytäntöjä ja markkinakehitystä – painottaen erityisesti niiden vaikutusta finanssivakauteen, markkinoiden eheyteen, vakuutuksenottajien suojaan ja sisämarkkinoiden toimintaan – siinä määrin kuin ne ovat merkityksellisiä riskiperusteisten vastaavuuden arviointien kannalta niissä kolmansissa maissa, joiden osalta komissio on tehnyt vastaavuutta koskevat päätökset 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten nojalla. Lisäksi se tarkistaa, täyttyvätkö ne perusteet edelleen, joiden mukaisesti kyseiset vastaavuutta koskevat päätökset on tehty ja päätöksissä mahdollisesti asetetut ehdot vahvistettu. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi olla yhteydessä kolmansien maiden asianomaisten viranomaisten kanssa. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan valvontaviranomaiselle (Euroopan pankkiviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomaiselle (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) luottamuksellisen raportin, jossa esitetään yhteenveto sen kaikkia vastaavia kolmansia maita koskevasta seurannasta tekemistään havainnoista. Kertomuksessa käsitellään erityisesti vaikutuksia finanssivakauteen, markkinoiden eheyteen, vakuutuksenottajien suojaan ja sisämarkkinoiden toimintaan. Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen havaitsee tässä kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden sääntely-, valvonta- tai täytäntöönpanokäytännöissä sellaista merkittävää kehitystä, joka saattaa vaikuttaa unionin tai yhden tai useamman sen jäsenvaltion finanssivakauteen, markkinoiden eheyteen, vakuutuksenottajien suojaan tai sisämarkkinoiden toimintaan, se ilmoittaa asiasta ilman aiheetonta viivästystä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle luottamuksellisesti. 4. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä sellaisten kolmansien maiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joiden sääntely- ja valvontajärjestelmät on tunnustettu vastaaviksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä vahvistettuja erityisiä vaatimuksia ja edellyttäen, että tämän artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä esitetyt edellytykset täyttyvät. Periaatteessa tätä yhteistyötä on tehtävä kyseisten kolmansien maiden asiaankuuluvien viranomaisten kanssa sovittujen hallinnollisten järjestelyjen pohjalta. Tällaisista hallinnollisista järjestelyistä neuvoteltaessa vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen sisällyttää niihin määräyksiä seuraavista seikoista:
Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ilmoittaa komissiolle, jos kolmannen maan toimivaltainen viranomainen kieltäytyy tällaisista hallinnollisista järjestelyistä tai tosiasiallisesta yhteistyöstä. 5. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi kehittää hallinnollisia järjestelyjä varten mallin, jotta unioniin voidaan luoda yhdenmukaiset, tehokkaat ja vaikuttavat valvontakäytännöt ja lujittaa valvonnan kansainvälistä koordinointia. Toimivaltaisten viranomaisten on kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan tällaista hallinnollisten järjestelyjen mallia. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen sisällyttää 43 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun kertomukseen tiedot valvontaviranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden hallintojen kanssa sovituista hallinnollisista järjestelyistä, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen komissiolle tarjoamasta avusta vastaavuutta koskevien päätösten valmistelussa sekä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti toteuttamasta seurannasta. 6. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen osallistuu tämän asetuksen ja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten mukaisten valtuuksiensa rajoissa unionin etujen yhtenäiseen, yhteiseen, johdonmukaiseen ja vaikuttavaan edustamiseen kansainvälisillä foorumeilla.” |
28) |
Kumotaan 34 artikla. |
29) |
Muutetaan 36 artikla seuraavasti:
|
30) |
Muutetaan 37 artikla seuraavasti:
|
31) |
Korvataan 39 artikla seuraavasti: ”39 artikla Päätöksentekomenettelyt 1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimii tämän artiklan 2–6 kohdan mukaisesti tehdessään päätöksiä 17, 18 ja 19 artiklan nojalla. 2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ilmoittaa sille, jolle kulloinenkin päätös on osoitettu, aikomuksestaan tehdä päätös vastaanottajan virallisella kielellä ja asettaa määräajan, jonka kuluessa päätöksen vastaanottaja voi esittää näkemyksensä päätöksen sisällöstä, ottaen tarkasti huomioon asian kiireellisyyden, monitahoisuuden ja mahdolliset seuraukset. Päätöksen vastaanottaja voi esittää näkemyksensä virallisella kielellään. Ensimmäisessä virkkeessä säädetty koskee soveltuvin osin 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja suosituksia. 3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätökset on perusteltava. 4. Niille, joille vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätökset on osoitettu, on ilmoitettava oikeussuojakeinoista, jotka ovat tämän asetuksen mukaan käytettävissä. 5. Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on tehnyt 18 artiklan 3 tai 4 kohdan mukaisen päätöksen, se tarkastelee kyseistä päätöstä uudelleen sopivin väliajoin. 6. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen 17, 18 tai 19 artiklan nojalla tekemät päätökset julkistetaan. Julkistamisen yhteydessä ilmoitetaan kyseisen toimivaltaisen viranomaisen tai finanssilaitoksen nimi ja päätöksen pääasiallinen sisältö, paitsi jos julkistaminen olisi ristiriidassa kyseisten finanssilaitosten oikeutettujen etujen tai liikesalaisuuksien suojelemisen kanssa tai voisi vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden taikka unionin koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakauden.” |
32) |
Muutetaan 40 artikla seuraavasti:
|
33) |
Korvataan 41 ja 42 artikla seuraavasti: ”41 artikla Sisäiset komiteat 1. Hallintoneuvosto voi omasta aloitteestaan tai puheenjohtajansa pyynnöstä perustaa sisäisiä komiteoita hallintoneuvostolle annettuja erityistehtäviä varten. Hallintoneuvosto voi johtokunnan tai puheenjohtajan pyynnöstä perustaa sisäisiä komiteoita johtokunnalle annettuja erityistehtäviä varten. Hallintoneuvosto voi siirtää tiettyjä selkeästi määriteltyjä tehtäviä ja päätöksiä sisäisille komiteoille, johtokunnalle tai puheenjohtajalle. 2. Puheenjohtaja esittää 17 artiklan soveltamiseksi hallintoneuvoston hyväksyttäväksi päätöksen kutsua koolle riippumaton lautakunta. Riippumaton lautakunta koostuu hallintoneuvoston puheenjohtajasta ja kuudesta muusta jäsenestä, joita puheenjohtaja johtokuntaa kuultuaan ehdottaa avoimen osallistumispyynnön perusteella. Kyseiset kuusi muuta jäsentä eivät saa edustaa sellaista toimivaltaista viranomaista, jonka väitetään rikkoneen unionin oikeutta, eikä heillä saa olla omaa etua valvottavanaan asiassa eikä suoraa kytköstä kyseiseen toimivaltaiseen viranomaiseen. Kullakin lautakunnan jäsenellä on yksi ääni. Lautakunnan päätös hyväksytään, jos vähintään neljä lautakunnan jäsentä äänestää sen puolesta. 3. Puheenjohtaja esittää 19 artiklan soveltamiseksi hallintoneuvoston hyväksyttäväksi päätöksen kutsua koolle riippumaton lautakunta. Riippumaton lautakunta koostuu hallintoneuvoston puheenjohtajasta ja kuudesta muusta jäsenestä, joita puheenjohtaja johtokuntaa kuultuaan ehdottaa avoimen osallistumispyynnön perusteella. Kyseiset kuusi muuta jäsentä eivät saa edustaa erimielisyyden osapuolina olevia toimivaltaisia viranomaisia eikä heillä saa olla omaa etua valvottavanaan asiassa eikä suoraa kytköstä kyseiseen toimivaltaiseen viranomaiseen. Kullakin lautakunnan jäsenellä on yksi ääni. Lautakunnan päätös hyväksytään, jos vähintään neljä lautakunnan jäsentä äänestää sen puolesta. 4. Puheenjohtaja voi 22 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn tutkinnan suorittamista varten esittää hallintoneuvoston hyväksyttäväksi päätöksen tällaisen tutkinnan käynnistämiseksi ja päätöksen riippumattoman lautakunnan koollekutsumiseksi. Riippumaton lautakunta koostuu hallintoneuvoston puheenjohtajasta ja kuudesta muusta jäsenestä, joita puheenjohtaja johtokuntaa kuultuaan ehdottaa avoimen osallistumispyynnön perusteella. Kullakin lautakunnan jäsenellä on yksi ääni. Lautakunnan päätös hyväksytään, jos vähintään neljä lautakunnan jäsentä äänestää sen puolesta. 5. Tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut lautakunnat tai hallintoneuvoston puheenjohtaja esittävät 17 tai 19 artiklan mukaiset päätökset hallintoneuvoston lopullisesti hyväksyttäväksi. Tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettu lautakunta esittää 22 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla suoritetun tutkinnan tulokset hallintoneuvostolle. 6. Hallintoneuvosto hyväksyy tässä artiklassa tarkoitettujen riippumattomien lautakuntien työjärjestyksen. 42 artikla Hallintoneuvoston riippumattomuus 1. Hallintoneuvoston jäsenet toimivat heille tässä asetuksessa annettuja tehtäviä suorittaessaan riippumattomasti, puolueettomasti ja yksinomaan koko unionin edun mukaisesti pyytämättä tai ottamatta ohjeita unionin toimielimiltä tai elimiltä, miltään hallitukselta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä. 2. Jäsenvaltiot, unionin toimielimet tai elimet taikka muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan hallintoneuvoston jäseniin heidän suorittaessaan tehtäviään. 3. Hallintoneuvoston kokouksiin osallistuvien hallintoneuvoston jäsenten, puheenjohtajan sekä äänioikeudettomien edustajien ja tarkkailijoiden on ilmoitettava tarkasti ja täydellisesti ennen jokaista tällaista kokousta sellaisten etunäkökohtien puuttumisesta tai olemassaolosta, joiden voitaisiin katsoa heikentävän heidän riippumattomuuttaan esityslistalla olevien asioiden suhteen, ja pidättäydyttävä osallistumasta kyseisiä kohtia koskevaan keskusteluun ja äänestykseen. 4. Hallintoneuvosto vahvistaa työjärjestyksessään käytännön järjestelyt 3 kohdassa tarkoitettua etunäkökohtailmoitusta koskevaa sääntöä varten sekä eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa varten.” |
34) |
Muutetaan 43 artikla seuraavasti:
|
35) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”43 a artikla Hallintoneuvoston tekemien päätösten avoimuus Sen estämättä, mitä 70 artiklassa säädetään, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimittaa kuuden viikon kuluessa kustakin hallintoneuvoston kokouksesta Euroopan parlamentille kyseisestä kokouksesta ainakin kattavan ja tarkoituksenmukaisen pöytäkirjan, jonka avulla saadaan kattava käsitys keskusteluista ja johon kuuluu selityksin varustettu luettelo päätöksistä. Pöytäkirjassa ei saa antaa kuvaa hallintoneuvostossa käydyistä yksittäisiä finanssilaitoksia koskevista keskusteluista, jollei 75 artiklan 3 kohdassa tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä toisin säädetä.” |
36) |
Muutetaan 44 artikla seuraavasti:
|
37) |
Korvataan 45 artikla seuraavasti: ”45 artikla Kokoonpano 1. Johtokuntaan kuuluvat puheenjohtaja ja kuusi hallintoneuvoston äänivaltaisten jäsenten keskuudestaan valitsemaa hallintoneuvoston jäsentä. Kullakin johtokunnan jäsenellä, puheenjohtajaa lukuun ottamatta, on varajäsen, joka voi toimia jäsenen sijaisena tämän ollessa estynyt osallistumasta kokoukseen. 2. Hallintoneuvoston valitsemien jäsenten toimikausi on kaksi ja puoli vuotta. Toimikautta voidaan jatkaa kerran. Johtokunnan kokoonpanon on oltava oikeasuhteinen ja sukupuolijakaumaltaan tasapuolinen, ja sen on edustettava koko unionia. Toimikausien on oltava limittäisiä, ja niihin sovelletaan asianmukaista vuorottelujärjestelmää. 3. Puheenjohtaja kutsuu johtokunnan koolle omasta aloitteestaan tai vähintään kolmasosan jäsenistä sitä pyytäessä ja johtaa johtokunnan kokouksia. Johtokunta kokoontuu ennen kutakin hallintoneuvoston kokousta ja niin usein kuin johtokunta katsoo tarpeelliseksi. Se kokoontuu vähintään viisi kertaa vuodessa. 4. Johtokunnan jäsenten apuna voi olla neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksestä muuta johdu. Äänioikeudettomat jäsenet eivät, toimitusjohtajaa lukuun ottamatta, saa osallistua johtokunnassa käytäviin yksittäisiä finanssilaitoksia koskeviin keskusteluihin.” |
38) |
Lisätään artiklat seuraavasti: ”45 a artikla Päätöksenteko 1. Johtokunnan päätökset tehdään sen jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä yksimielisyyteen pyrkien. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Puheenjohtaja on äänivaltainen jäsen. 2. Toimitusjohtaja ja komission edustaja osallistuvat johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta. Komission edustajalla on äänioikeus 63 artiklassa tarkoitetuissa asioissa. 3. Johtokunta hyväksyy ja julkistaa työjärjestyksensä. 45 b artikla Koordinointiryhmät 1. Johtokunta voi perustaa omasta aloitteestaan tai toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä koordinointiryhmiä käsittelemään määriteltyjä aiheita, joiden osalta koordinointi voi olla tarpeen, markkinakehitys huomioon ottaen. Johtokunta perustaa koordinointiryhmiä käsittelemään määriteltyjä aiheita, jos viisi hallintoneuvoston jäsentä sitä pyytää. 2. Kaikkien toimivaltaisten viranomaisten on osallistuttava koordinointiryhmiin, ja niiden on 35 artiklan mukaisesti annettava koordinointiryhmille tarvittavat tiedot, jotta koordinointiryhmät voivat hoitaa koordinointitehtävänsä toimeksiantonsa mukaisesti. Koordinointiryhmien työn on perustuttava toimivaltaisten viranomaisten antamiin tietoihin ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tekemiin havaintoihin. 3. Ryhmien puheenjohtajana toimii yksi johtokunnan jäsenistä. Kukin koordinointiryhmästä vastuussa oleva johtokunnan jäsen antaa vuosittain hallintoneuvostolle kertomuksen keskustelujen tärkeimmistä kohdista ja havainnoista ja – mikäli aiheellista – ehdottaa sääntelyä koskevia jatkotoimia tai vertaisarviointia kyseisellä alalla. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle, miten ne ovat ottaneet koordinointiryhmien työn huomioon toiminnassaan. 4. Seuratessaan markkinakehitystä, jota koordinointiryhmien työ mahdollisesti koskee, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi 35 artiklan nojalla pyytää toimivaltaisia viranomaisia toimittamaan tiedot, jotka vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tarvitsee voidakseen hoitaa seurantatehtäväänsä.” |
39) |
Korvataan 46 artikla seuraavasti: ”46 artikla Johtokunnan riippumattomuus Johtokunnan jäsenet toimivat riippumattomasti, puolueettomasti ja yksinomaan koko unionin edun mukaisesti eivätkä pyydä tai ota ohjeita unionin toimielimiltä tai elimiltä, miltään hallitukselta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä. Jäsenvaltiot, unionin toimielimet tai elimet ja muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan johtokunnan jäseniin heidän suorittaessaan tehtäviään.” |
40) |
Muutetaan 47 artikla seuraavasti:
|
41) |
Muutetaan 48 artikla seuraavasti:
|
42) |
Muutetaan 49 artikla seuraavasti:
|
43) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”49 a artikla Kulut Puheenjohtaja julkistaa tiedon kaikista ulkoisten sidosryhmien kanssa pidetyistä kokouksista viimeistään kaksi viikkoa kokouksen jälkeen ja mahdollisesta kestityksestä. Kulut ilmoitetaan henkilöstösääntöjen mukaisesti.” |
44) |
Kumotaan 50 artikla. |
45) |
Muutetaan 54 artikla seuraavasti:
|
46) |
Muutetaan 55 artikla seuraavasti:
|
47) |
Korvataan 56 ja 57 artikla seuraavasti: ”56 artikla Yhteiset kannat ja yhteiset säädökset Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen laatii tarpeen mukaan yhteisiä kantoja tämän asetuksen II luvussa määriteltyjen tehtäviensä mukaisesti ja erityisesti silloin, kun kyseessä on direktiivin 2002/87/EY täytäntöönpano, yhteisymmärryksessä Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomaisen) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen) kanssa. Kun kyseessä ovat tämän asetuksen 10–16 artiklan mukaiset toimenpiteet ja 17, 18 ja 19 artiklan mukaiset päätökset, jotka liittyvät direktiivin 2002/87/EY ja minkä tahansa muun tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun, myös Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) tai Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) toimivaltaan kuuluvan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen soveltamiseen, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen, Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan pankkiviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) hyväksyvät nämä toimenpiteet ja päätökset tarvittaessa samanaikaisesti, kun unionin oikeudessa niin edellytetään. 57 artikla Alakomiteat 1. Yhteiskomitea voi perustaa alakomiteoita, jotka valmistelevat yhteiskomitealle luonnoksia yhteisiksi kannoiksi ja yhteisiksi säädöksiksi. 2. Kukin alakomitea koostuu 55 artiklan 1 kohdassa mainituista henkilöistä ja yhdestä kunkin jäsenvaltion asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen kulloiseenkin henkilöstöön kuuluvasta korkean tason edustajasta. 3. Kukin alakomitea valitsee asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten edustajien keskuudesta puheenjohtajan, joka toimii myös tarkkailijana yhteiskomiteassa. 4. Edellä olevan 56 artiklan soveltamiseksi yhteiskomiteaan perustetaan finanssiryhmittymiä käsittelevä alakomitea. 5. Yhteiskomitea julkistaa verkkosivustollaan kaikki perustetut alakomiteat, myös niiden toimeksiannot sekä luettelon niiden jäsenistä ja heidän tehtävänsä alakomiteassa.” |
48) |
Muutetaan 58 artikla seuraavasti:
|
49) |
Korvataan 59 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Valituslautakunnan jäsen ja käytännön tukea ja sihteeripalveluja antavan valvontaviranomaisen henkilöstön jäsen ei saa osallistua valitusmenettelyyn, jos asia koskee hänen omaa etuaan, jos hän on aikaisemmin edustanut jotakin menettelyn osapuolta tai jos hän on osallistunut sen päätöksen tekemiseen, jota valitus koskee.” |
50) |
Korvataan 60 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Valitus ja sen perusteet on toimitettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle kirjallisesti kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona päätös on annettu tiedoksi asianomaiselle, tai jos tällaista tiedoksiantoa ei ole suoritettu, siitä päivästä, jona vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on julkaissut päätöksen. Valituslautakunta ratkaisee asian kolmen kuukauden kuluessa valituksen tekemisestä.” |
51) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”60 a artikla Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimivallan ylittäminen Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka katsoo, että vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on 16 ja 16 b artiklan nojalla toimiessaan ylittänyt toimivaltansa, mukaan lukien jättämällä noudattamatta 1 artiklan 5 kohdan viidennessä alakohdassa tarkoitettua suhteellisuusperiaatetta, voi lähettää komissiolle perustellun neuvon, jos asia koskee kyseistä henkilöä suoraan ja erikseen.” |
52) |
Muutetaan 62 artiklan 1 kohta seuraavasti:
|
53) |
Korvataan 63, 64 ja 65 artikla seuraavasti: ”63 artikla Talousarvion laatiminen 1. Toimitusjohtaja laatii vuosittain alustavan luonnoksen vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen yhtenäiseksi ohjelma-asiakirjaksi, joka kattaa seuraavat kolme varainhoitovuotta ja jossa esitetään arvioidut tulot ja menot sekä tietoa henkilöstöstä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen vuosittaisten ja monivuotisten ohjelmien perusteella, sekä toimittaa sen johtokunnalle ja hallintoneuvostolle yhdessä henkilöstötaulukon kanssa. 2. Hallintoneuvosto vahvistaa johtokunnan hyväksymän luonnoksen pohjalta yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen, joka kattaa seuraavat kolme varainhoitovuotta. 3. Johtokunta toimittaa yhtenäisen ohjelma-asiakirjan komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään 31 päivänä tammikuuta. 4. Yhtenäisen ohjelma-asiakirjan huomioon ottaen komissio sisällyttää arviot, joita se pitää henkilöstötaulukon ja unionin yleisestä talousarviosta suoritettavan tasapainottavan rahoitusosuuden määrän osalta välttämättöminä, unionin talousarvioesitykseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti. 5. Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen henkilöstötaulukon. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyy vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle tarkoitettua tasapainottavaa rahoitusosuutta koskevat määrärahat. 6. Hallintoneuvosto vahvistaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti. 7. Johtokunta ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilman aiheetonta viivästystä aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvion rahoittamiseen, ja ilmoittaa erityisesti aikomuksestaan toteuttaa kiinteistöihin liittyviä hankkeita, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta. 8. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyntää vaaditaan hankkeilta, erityisesti kiinteistöihin liittyviltä hankkeilta, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta, irtisanomislausekkeet mukaan luettuina, joilla saattaa olla huomattava taloudellinen tai pitkäaikainen vaikutus vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen talousarvion rahoittamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen 266 ja 267 artiklan soveltamista. 64 artikla Talousarvion toteutus ja valvonta 1. Toimitusjohtaja toimii tulojen ja menojen hyväksyjänä ja toteuttaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen vuotuisen talousarvion. 2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 1 päivänä. Jäljempänä oleva 70 artikla ei estä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista toimittamasta tilintarkastustuomioistuimelle sen pyytämiä tietoja, jotka kuuluvat sen toimivaltaan. 3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilinpitäjä toimittaa komission tilinpitäjälle viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä maaliskuuta vaaditut kirjanpitotiedot konsolidointia varten sillä tavalla ja siinä muodossa kuin komission tilinpitäjä on edellyttänyt. 4. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilinpitäjä toimittaa selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta hallintoneuvoston jäsenille, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivänä. 5. Saatuaan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut varainhoitoasetuksen 246 artiklan mukaisesti, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilinpitäjä vahvistaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen. Toimitusjohtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen hallintoneuvostolle, joka antaa siitä lausunnon. 6. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilinpitäjä toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon komission tilinpitäjälle, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden heinäkuun 1 päivänä. Lisäksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilinpitäjä lähettää komission tilinpitäjälle vuosittain viimeistään 15 päivänä kesäkuuta komission tilinpitäjän vahvistamaan määrämuotoon laaditun raportointipaketin konsolidointia varten. 7. Lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään seuraavan vuoden 15 päivänä marraskuuta. 8. Toimitusjohtaja toimittaa 30 päivään syyskuuta mennessä tilintarkastustuomioistuimelle vastineensa sen huomautuksiin ja toimittaa myös jäljennöksen vastineesta myös johtokunnalle ja komissiolle. 9. Toimitusjohtaja toimittaa varainhoitoasetuksen 261 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki tiedot, joita tarvitaan kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettomaksi toteuttamiseksi. 10. Ennen vuoden N + 2 toukokuun 15 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta. 11. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimittaa perustellun lausunnon Euroopan parlamentin kannasta ja muista Euroopan parlamentin vastuuvapausmenettelyn aikana mahdollisesti tekemistä huomautuksista. 65 artikla Varainhoitoa koskevat säännöt Johtokunta hyväksyy vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiseen sovellettavat varainhoitoa koskevat säännöt komissiota kuultuaan. Säännöt saavat poiketa komission delegoidusta asetuksesta (EU) 2019/715 (*35) ainoastaan, jos se on välttämätöntä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toiminnasta johtuvien erityisvaatimusten vuoksi ja komissio antaa tähän suostumuksen etukäteen. (*35) Komission delegoitu asetus (EU) 2019/715, annettu 18 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1).”" |
54) |
Korvataan 66 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiseen sovelletaan rajoituksetta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013 (*36). (*36) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).”" |
55) |
Muutetaan 70 artikla seuraavasti:
|
56) |
Korvataan 71 artikla seuraavasti: ”71 artikla Tietosuoja Tämän asetuksen soveltaminen ei rajoita jäsenvaltioilla asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti olevia henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita eikä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (*38) mukaisia henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita, joita vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella on tehtäviään suorittaessaan. (*38) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).”" |
57) |
Korvataan 72 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Johtokunta hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat käytännön järjestelyt.” |
58) |
Korvataan 74 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti: ”Sijaintijäsenvaltion vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat järjestelyt sekä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä sijaintijäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja sijaintijäsenvaltion välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, jonka ne ovat tehneet sen jälkeen, kun johtokunta on sen hyväksynyt.” |
59) |
Korvataan 76 artikla seuraavasti: ”76 artikla Suhde Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komiteaan Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista pidetään Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komitean oikeudellisena seuraajana. Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komitean kaikki varat ja vastuut sekä kaikki vireillä olevat toimet siirretään viimeistään vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen perustamispäivänä ilman eri toimenpiteitä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle. Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komitean on laadittava lopullinen tilinpäätös varallisuudestaan ja vastuistaan tuona siirtopäivänä. Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komitea ja komissio tarkastavat ja hyväksyvät tämän tilinpäätöksen.” |
60) |
Muutetaan 81 artikla seuraavasti:
|
3 artikla
Asetuksen (EU) N:o 1095/2010 muuttaminen
Muutetaan asetus (EU) N:o 1095/2010 seuraavasti:
1) |
Muutetaan 1 artikla seuraavasti:
|
2) |
Muutetaan 2 artikla seuraavasti:
|
3) |
Korvataan 3 artikla seuraavasti: ”3 artikla Viranomaisten vastuu 1. Edellä 2 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa tarkoitetut viranomaiset vastaavat toiminnastaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 2. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 226 artiklan mukaisesti arvopaperimarkkinaviranomainen tekee kaikin tavoin yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa, jos Euroopan parlamentti suorittaa tutkimuksia mainitun artiklan nojalla. 3. Hallintoneuvosto hyväksyy arvopaperimarkkinaviranomaisen toimintaa, puheenjohtajan tehtävät mukaan lukien, koskevan vuosikertomuksen ja toimittaa sen kunakin vuonna viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle. Kertomus julkistetaan. 4. Puheenjohtajan on osallistuttava Euroopan parlamentin kuulemistilaisuuteen, joka koskee arvopaperimarkkinaviranomaisen toiminnan tuloksia, jos Euroopan parlamentti tätä pyytää. Kuuleminen järjestetään vähintään kerran vuodessa. Puheenjohtajan on aina pyydettäessä annettava lausunto Euroopan parlamentille ja vastattava sen jäsenten esittämiin kysymyksiin. 5. Puheenjohtajan on annettava kertomus arvopaperimarkkinaviranomaisen toiminnasta Euroopan parlamentille pyydettäessä ja vähintään 15 päivää ennen 4 kohdassa tarkoitetun lausunnon antamista. 6. Kertomukseen on 11–18 artiklassa sekä 20 ja 33 artiklassa tarkoitettujen tietojen lisäksi sisällytettävä myös kaikki Euroopan parlamentin tapauskohtaisesti pyytämät asiaankuuluvat tiedot. 7. Arvopaperimarkkinaviranomainen vastaa Euroopan parlamentin tai neuvoston sille esittämiin kysymyksiin suullisesti tai kirjallisesti viiden viikon kuluessa kysymyksen vastaanottamisesta. 8. Puheenjohtaja voi käydä pyynnöstä luottamuksellisia suullisia keskusteluja suljetuin ovin Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja koordinaattoreiden kanssa. Kaikkien osallistujien on noudatettava salassapitovelvollisuutta. 9. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa pyynnöstä Euroopan parlamentille osallistumisestaan unionin etujen yhtenäiseen, yhteiseen, johdonmukaiseen ja vaikuttavaan edustamiseen kansainvälisillä foorumeilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta salassapitovelvollisuuksia, jotka johtuvat osallistumisesta tällaisiin kansainvälisiin foorumeihin.” |
4) |
Korvataan 4 artiklan 3 alakohdan ii alakohta seuraavasti:
|
5) |
Lisätään 7 artiklaan kohta seuraavasti: ”Arvopaperimarkkinaviranomaisen kotipaikan sijainti ei vaikuta tapaan, jolla arvopaperimarkkinaviranomainen hoitaa tehtävänsä ja käyttää toimivaltaansa, eikä sen hallintorakenteen järjestämiseen, sen pääasiallisen organisaation toimintaan tai sen toimintojen pääasialliseen rahoittamiseen, mutta tapauskohtaisesti mahdollistetaan se, että arvopaperimarkkinaviranomaisella on unionin virastojen kanssa yhteiset hallinnolliset tukipalvelut ja toimitilapalvelut, jotka eivät liity arvopaperimarkkinaviranomaisen ydintoimintoihin.” |
6) |
Muutetaan 8 artikla seuraavasti:
|
7) |
Muutetaan 9 artikla seuraavasti:
|
8) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”9 a artikla Toimista pidättymistä koskevat kirjeet 1. Arvopaperimarkkinaviranomainen toteuttaa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa, jos se katsoo, että jonkin 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädöksen tai kyseisiin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyihin säädöksiin perustuvien delegoitujen säädösten tai täytäntöönpanosäädösten soveltaminen saattaa aiheuttaa merkittäviä ongelmia jostakin seuraavasta syystä:
2. Arvopaperimarkkinaviranomainen osoittaa 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle kirjallisen yksityiskohtaisen selvityksen ongelmista, joita se katsoo olevan. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa komissiolle lausunnon toimista, joita se pitää tarpeellisina toteuttaa uuden lainsäädäntöehdotuksen tai uusia delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä koskevien ehdotusten muodossa, ja kiireellisyydestä, joka asialla arvopaperimarkkinaviranomaisen mielestä on. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa lausuntonsa. Arvopaperimarkkinaviranomainen arvioi tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa mahdollisimman pian, onko tarpeen antaa asiaa koskevia ohjeita tai suosituksia 16 artiklan mukaisesti. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimii nopeasti, erityisesti ehkäistäkseen osaltaan 1 kohdassa tarkoitettuja ongelmia, aina kun se on mahdollista. 3. Jos se on tarpeen 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ennen 2 kohdassa tarkoitettuja toimia seuraavien uusien toimenpiteiden hyväksymistä ja soveltamista, arvopaperimarkkinaviranomainen antaa lausuntoja 1 kohdassa tarkoitettujen säädösten yksittäisistä säännöksistä, jotta voidaan edistää yhdenmukaisia, tehokkaita ja vaikuttavia valvonta- ja täytäntöönpanokäytäntöjä sekä unionin oikeuden yhteistä, yhtenäistä ja johdonmukaista soveltamista. 4. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen erityisesti toimivaltaisilta viranomaisilta saamiensa tietojen perusteella katsoo, että jotkin 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyt säädökset tai kyseisiin säädöksiin perustuvat delegoidut säädökset tai täytäntöönpanosäädökset aiheuttavat merkittäviä poikkeuksellisia ongelmia, jotka koskevat markkinoiden luottamusta, asiakkaiden tai sijoittajien suojaa, finanssi- tai hyödykemarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja eheyttä tai koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakautta unionissa, se lähettää toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle ilman aiheetonta viivästystä yksityiskohtaisen kirjallisen selvityksen ongelmista, joita se katsoo olevan. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi antaa komissiolle lausunnon toimista, joita se pitää tarpeellisina toteuttaa uuden lainsäädäntöehdotuksen tai uutta delegoitua säädöstä tai täytäntöönpanosäädöstä koskevan ehdotuksen muodossa, ja asian kiireellisyydestä. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa lausuntonsa.” |
9) |
Muutetaan 10 artikla seuraavasti:
|
10) |
Kumotaan 13 artiklan 1 kohdan toinen alakohta. |
11) |
Muutetaan 15 artikla seuraavasti:
|
12) |
Muutetaan 16 artikla seuraavasti:
|
13) |
Lisätään artiklat seuraavasti: ”16 a artikla Lausunnot 1. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle lausuntoja kaikista vastuualueeseensa kuuluvista kysymyksistä. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu pyyntö voi sisältää julkisen kuulemisen tai teknisen analyysin. 3. Kun on kyse sulautumisiin ja omistusosuuksien hankintaan liittyvistä toiminnan vakauden arvioinnista, joka kuuluu direktiivin 2014/65/EU soveltamisalaan ja joka tuon direktiivin mukaan edellyttää kahden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten välistä kuulemista, arvopaperimarkkinaviranomainen voi, jos jokin näistä toimivaltaisista viranomaisista sitä pyytää, antaa ja julkistaa lausunnon toiminnan vakauden arvioinnista, ei kuitenkaan direktiivin 2014/65/EU 13 artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädettyjen perusteiden osalta. Lausunto on annettava viipymättä ja joka tapauksessa ennen direktiivin 2014/65/EU mukaisen arviointiajan päättymistä. 4. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä antaa teknistä neuvontaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä määritetyillä aloilla. 16 b artikla Kysymykset ja vastaukset 1. Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, mukaan lukien toimivaltaiset viranomaiset ja unionin toimielimet ja elimet, voi esittää 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten ja niihin liittyvien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten säännösten sekä kyseisten lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten nojalla hyväksyttyjen ohjeiden ja suositusten käytännön soveltamista tai täytäntöönpanoa varten arvopaperimarkkinaviranomaiselle kysymyksiä millä tahansa unionin virallisella kielellä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 5 kohdan soveltamista. Ennen kuin finanssimarkkinoiden toimijat esittävät kysymyksen arvopaperimarkkinaviranomaiselle, niiden on arvioitava, olisiko kysymys esitettävä ensin toimivaltaiselle viranomaiselle. Ennen hyväksyttäviin kysymyksiin annettavien vastauksien julkaisemista arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyytää lisäselvennyksiä tässä kohdassa tarkoitettuihin luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön esittämiin kysymyksiin. 2. Arvopaperimarkkinaviranomaisen 1 kohdassa tarkoitettuihin kysymyksiin antamat vastaukset eivät ole sitovia. Vastaukset on asetettava saataville ainakin sillä kielellä, jolla kysymys on esitetty. 3. Arvopaperimarkkinaviranomainen luo verkkosivuillaan käytettävissä olevan verkkopohjaisen välineen ja ylläpitää sitä kysymysten esittämistä varten sekä julkaistakseen ajoissa kaikki vastaanotetut kysymykset ja kaikki vastaukset kaikkiin 1 kohdan nojalla hyväksyttäviin kysymyksiin, paitsi jos tällainen julkaiseminen on ristiriidassa kyseisten henkilöiden oikeutettujen etujen kanssa tai vaarantaa mahdollisesti rahoitusjärjestelmän vakauden. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi hylätä kysymykset, joihin se ei aio vastata. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee hylätyt kysymykset verkkosivuillaan kahden kuukauden ajaksi. 4. Kolme äänivaltaista hallintoneuvoston jäsentä voi pyytää hallintoneuvostoa päättämään 44 artiklan mukaisesti, käsitelläänkö tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua hyväksyttävään kysymykseen liittyvää seikkaa 16 artiklan nojalla ohjeissa, pyydetäänkö 37 artiklassa tarkoitetulta osallisryhmältä neuvoa, tarkastellaanko kysymyksiä ja vastauksia uudelleen asianmukaisin väliajoin, järjestetäänkö avoimia julkisia kuulemisia tai analysoidaanko mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä. Tällaisten kuulemisten ja analyysien on oltava oikeassa suhteessa kyseisten kysymys- ja vastausluonnosten laajuuteen, luonteeseen ja vaikutukseen tai suhteessa asian erityiseen kiireellisyyteen. Kun 37 artiklassa tarkoitettu osallisryhmä otetaan mukaan toimintaan, sovelletaan salassapitovelvollisuutta. 5. Arvopaperimarkkinaviranomainen välittää komissiolle kysymykset, jotka edellyttävät unionin oikeuden tulkintaa. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee komission antamat vastaukset.” |
14) |
Muutetaan 17 artikla seuraavasti:
|
15) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”17 a artikla Ilmoittavien henkilöiden suojelu 1. Arvopaperimarkkinaviranomaisella on oltava raportointikanavat, joilla vastaanotetaan ja käsitellään luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön antamia tietoja tosiasiallisesta tai mahdollisesta unionin oikeuden rikkomisesta, lain väärinkäytöstä tai soveltamatta jättämisestä. 2. Näiden kanavien kautta ilmoittavia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä suojellaan vastatoimilta tapauksen mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1937 (*45) mukaisesti. 3. Arvopaperimarkkinaviranomainen varmistaa, että kaikki tiedot voidaan antaa nimettöminä tai luottamuksellisesti ja turvallisesti. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen katsoo, että annetut tiedot sisältävät todisteita tai selkeitä viitteitä olennaisesta rikkomisesta, se antaa palautetta ilmoittavalle henkilölle. (*45) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17).”" |
16) |
Korvataan 18 artiklan 3 kohta seuraavasti: ”3. Neuvoston hyväksyttyä tämän artiklan 2 kohdan mukaisen päätöksen ja poikkeustapauksissa, joissa toimivaltaisten viranomaisten yhteensovitettu toiminta on tarpeen sellaisten epäsuotuisten muutosten käsittelemiseksi, jotka voivat vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden, koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakauden unionissa tai asiakkaiden ja sijoittajien suojan, arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä yksittäisiä päätöksiä, joissa toimivaltaisia viranomaisia vaaditaan toteuttamaan tarvittavat toimet 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten mukaisesti tällaisten muutosten käsittelemiseksi varmistamalla, että finanssimarkkinoiden toimijat ja toimivaltaiset viranomaiset täyttävät kyseisissä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävissä säädöksissä asetetut vaatimukset.” |
17) |
Muutetaan 19 artikla seuraavasti:
|
18) |
Muutetaan 21 artikla seuraavasti:
|
19) |
Muutetaan 22 artikla seuraavasti:
|
20) |
Korvataan 23 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Arvopaperimarkkinaviranomainen kehittää EJRK:aa kuullen järjestelmäriskin tunnistamista ja mittaamista koskevia arviointiperusteita sekä asianmukaisen stressitestijärjestelmän, johon kuuluu finanssimarkkinoiden toimijoiden aiheuttaman tai niille aiheutuvan järjestelmäriskin stressitilanteissa tapahtuvan mahdollisen lisääntymisen arviointi, mahdollinen ympäristöön liittyvä järjestelmäriski mukaan luettuna. Näihin finanssimarkkinoiden toimijoihin, jotka saattavat aiheuttaa järjestelmäriskin, sovelletaan tiukennettua valvontaa ja tarvittaessa 25 artiklassa tarkoitettuja elvytys- ja kriisinratkaisumenettelyjä.” |
21) |
Kumotaan 27 artiklan 2 kohdan toinen alakohta. |
22) |
Muutetaan 29 artikla seuraavasti:
|
23) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”29 a artikla Unionin strategiset valvonnan painopisteet Hallintoneuvostossa käydyn keskustelun jälkeen ja ottaen huomioon toimivaltaisten viranomaisten esittämät huomautukset, unionin toimielinten tekemän työn ja EJRK:n julkaisemat analyysit, varoitukset ja suositukset arvopaperimarkkinaviranomainen määrittää vähintään joka kolmas vuosi viimeistään 31 päivänä maaliskuuta enintään kaksi unionin laajuisesti merkittävää painopistettä, joissa on otettava huomioon tuleva kehitys ja tulevat suuntaukset. Toimivaltaisten viranomaisten on otettava kyseiset painopisteet huomioon työohjelmiaan laatiessaan ja ilmoitettava tästä arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Arvopaperimarkkinaviranomainen keskustelee asiaankuuluvasta toimivaltaisten viranomaisten seuraavan vuoden toiminnasta ja tekee päätelmät. Arvopaperimarkkinaviranomainen keskustelee mahdollisista jatkotoimista, jotka voivat sisältää muun muassa ohjeita, toimivaltaisille viranomaisille osoitettuja suosituksia ja vertaisarviointeja kyseisellä alalla. Arvopaperimarkkinaviranomaisen määrittämät unionin laajuisesti merkittävät painopisteet eivät saa estää toimivaltaisia viranomaisia soveltamasta parhaita käytäntöjään ja toimimasta muiden painopisteidensä ja kehityssuuntaustensa mukaisesti, ja niissä on otettava huomioon kansalliset erityispiirteet.” |
24) |
Korvataan 30 artikla seuraavasti: ”30 artikla Toimivaltaisten viranomaisten vertaisarviointi 1. Arvopaperimarkkinaviranomainen suorittaa säännöllisesti toimivaltaisten viranomaisten joidenkin tai kaikkien toimien vertaisarviointeja, jotta valvontatuloksista saataisiin entistä johdonmukaisempia ja tehokkaampia. Tätä varten arvopaperimarkkinaviranomainen kehittää menetelmiä, joiden avulla arvioinnin kohteena olevia toimivaltaisia viranomaisia voidaan arvioida ja verrata toisiinsa objektiivisesti. Vertaisarviointeja suunniteltaessa ja suoritettaessa on otettava huomioon kyseistä toimivaltaista viranomaista koskevat olemassa olevat tiedot ja arvioinnit, mukaan luettuina kaikki asiaankuuluvat arvopaperimarkkinaviranomaiselle 35 artiklan mukaisesti mahdollisesti toimitetut tiedot sekä asiaankuuluvat sidosryhmiltä mahdollisesti saadut tiedot. 2. Tämän artiklan soveltamiseksi arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa tilapäisiä vertaisarviointikomiteoita, jotka koostuvat arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstöstä ja toimivaltaisten viranomaisten jäsenistä. Vertaisarviointikomiteoiden puheenjohtajana toimii arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstön jäsen. Puheenjohtaja ehdottaa johtokuntaa kuultuaan ja avoimen osallistumispyynnön perusteella vertaisarviointikomitealle puheenjohtajaa ja jäseniä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy. Ehdotus katsotaan hyväksytyksi, ellei hallintoneuvosto kymmenen päivän kuluessa siitä, kun puheenjohtaja on tehnyt ehdotuksen, päätä hylätä sitä. 3. Vertaisarvioinnissa on arvioitava ainakin seuraavia seikkoja:
4. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii vertaisarvioinnin tuloksista kertomuksen. Kyseinen vertaisarviointikertomus valmistellaan vertaisarviointikomiteassa ja hyväksytään hallintoneuvostossa 44 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Kyseistä kertomusta laatiessaan vertaisarviointikomitean on kuultava johtokuntaa, jotta säilytettäisiin johdonmukaisuus muiden vertaisarviointikertomusten kanssa ja varmistettaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset. Johtokunta arvioi erityisesti, onko menetelmiä sovellettu samalla tavoin. Kertomuksessa on selitettävä ja ilmoitettava jatkotoimet, joiden katsotaan vertaisarvioinnin tuloksena olevan asianmukaisia, oikeasuhteisia ja tarpeellisia. Nämä jatkotoimet voidaan hyväksyä 16 artiklan mukaisten ohjeiden ja suositusten sekä 29 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisten lausuntojen muodossa. Toimivaltaisten viranomaisten on kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan annettuja ohjeita ja suosituksia 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Laatiessaan 10–15 artiklassa tarkoitettuja teknisten sääntely- tai täytäntöönpanostandardien luonnoksia tai 16 artiklassa tarkoitettuja ohjeita tai suosituksia arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon vertaisarviointien tulokset sekä kaikki muut tiedot, jotka se on saanut tehtäviään hoitaessaan, varmistaakseen lähentymisen laadukkaimpiin valvontakäytäntöihin. 5. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa komissiolle lausunnon, jos se katsoo, ottaen huomioon vertaisarvioinnin tulokset tai muut tiedot, jotka se on saanut tehtäviään hoitaessaan, että finanssimarkkinoiden toimijoihin tai toimivaltaisiin viranomaisiin sovellettavia unionin sääntöjä olisi unionin näkökulmasta edelleen yhdenmukaistettava. 6. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii seurantakertomuksen kahden vuoden kuluttua vertaisarviointikertomuksen julkaisemisesta. Seurantakertomus valmistellaan vertaisarviointikomiteassa ja hyväksytään hallintoneuvostossa 44 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Kyseistä kertomusta laatiessaan vertaisarviointikomitea kuulee johtokuntaa, jotta säilytettäisiin johdonmukaisuus muiden seurantakertomusten kanssa. Seurantakertomuksessa on arvioitava vähintään niiden toimivaltaisten viranomaisten toteuttamien toimien riittävyyttä ja vaikuttavuutta, jotka ovat vertaisarvioinnin kohteena vastauksena vertaisarviointikertomuksen jatkotoimiin. 7. Vertaisarviointikomitea määrittää vertaisarvioinnin kohteena olevia toimivaltaisia viranomaisia kuultuaan vertaisarvioinnin perustellut päähavainnot. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee vertaisarvioinnin ja 6 kohdassa tarkoitetun seurantakertomuksen perustellut päähavainnot. Jos arvopaperimarkkinaviranomaisen perustellut päähavainnot poikkeavat vertaisarviointiarviointikomitean määrittämistä, arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa vertaisarviointikomitean havainnot luottamuksellisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Jos vertaisarvioinnin kohteena oleva toimivaltainen viranomainen on huolissaan siitä, että arvopaperimarkkinaviranomaisen perusteltujen päähavaintojen julkistaminen aiheuttaisi riskin rahoitusjärjestelmän vakaudelle, sillä on oltava mahdollisuus saattaa asia hallintoneuvoston käsiteltäväksi. Hallintoneuvosto voi päättää olla julkaisematta kyseisiä otteita. 8. Tämän artiklan soveltamiseksi johtokunta tekee ehdotuksen vertaisarviointia koskevaksi seuraavien kahden vuoden työsuunnitelmaksi, jossa otetaan huomioon muun muassa aiemmista vertaisarviointiprosesseista saadut kokemukset sekä 45 b artiklassa tarkoitettujen koordinointiryhmien keskustelut. Vertaisarviointia koskeva työsuunnitelma on vuosittaisen ja monivuotisen työohjelman erillinen osa. Se on julkistettava. Kiireellisissä tai odottamattomissa tapauksissa arvopaperimarkkinaviranomainen voi päättää toteuttaa ylimääräisiä vertaisarviointeja.” |
25) |
Muutetaan 31 artikla seuraavasti:
|
26) |
Lisätään artiklat seuraavasti: ”31 a artikla Sopivuutta ja luotettavuutta koskeva tietojenvaihto Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa yhdessä Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) kanssa järjestelmän, joka koskee finanssimarkkinoiden toimijan huomattavien omistusosuuksien haltijoiden, johtohenkilöiden ja keskeisistä toiminnoista vastaavien henkilöiden sopivuuden ja luotettavuuden arvioinnin kannalta olennaisten tietojen vaihtoa toimivaltaisten viranomaisten välillä, 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien säädösten mukaisesti. 31 b artikla Sellaisiin toimeksiantoihin, liiketoimiin ja toimiin liittyvä yhteensovittamistehtävä, joilla on huomattavia rajatylittäviä vaikutuksia Jos toimivaltaisella viranomaisella on todisteita tai monista eri lähteistä saatuja selkeitä viitteitä, joiden perusteella se voi epäillä, että toimeksiannot tai liiketoimet taikka mitkä tahansa muut toimet, joilla on huomattavia rajatylittäviä vaikutuksia, uhkaavat finanssimarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja eheyttä taikka unionin finanssijärjestelmän vakautta, sen on ilmoitettava asiasta viipymättä arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja annettava tarvittavat tiedot. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi antaa asianmukaisia jatkotoimia koskevan lausunnon niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joissa epäilty toiminta on tapahtunut.” |
27) |
Muutetaan 32 artikla seuraavasti:
|
28) |
Korvataan 33 artikla seuraavasti: ”33 artikla Kansainväliset suhteet, vastaavuuden arviointi mukaan luettuna 1. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi kehittää yhteyksiä ja tehdä hallinnollisia järjestelyjä sääntely- ja valvontaviranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden hallintojen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten asianomaista toimivaltaa. Näistä järjestelyistä ei seuraa oikeudellisia velvoitteita unionille ja sen jäsenvaltioille, eivätkä ne estä jäsenvaltioita ja niiden toimivaltaisia viranomaisia tekemästä kahden- tai monenvälisiä järjestelyjä kolmansien maiden kanssa. Arvopaperimarkkinaviranomainen ei sovi hallinnollisista järjestelyistä kolmannen maan sääntely- ja valvontaviranomaisten kanssa, jos kolmas maa sisältyy komission Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklan nojalla antaman voimassa olevan delegoidun säädöksen mukaisesti luetteloon sellaisista lainkäyttöalueista, joiden kansallisissa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmissä on strategisia puutteita, jotka muodostavat merkittävän uhan unionin rahoitusjärjestelmälle. Tämä ei sulje pois arvopaperimarkkinaviranomaisen ja kolmannen maan viranomaisten välisen yhteistyön muita muotoja, joiden tarkoituksena on vähentää unionin rahoitusjärjestelmään kohdistuvia uhkia. 2. Arvopaperimarkkinaviranomainen avustaa komissiota kolmansien maiden sääntely- ja valvontajärjestelmien vastaavuutta koskevien päätösten valmistelussa joko komission erillisen neuvontapyynnön perusteella tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten velvoittamana. 3. Arvopaperimarkkinaviranomainen seuraa asiaan kuuluvaa sääntelyn ja valvonnan kehitystä ja täytäntöönpanokäytäntöjä ja markkinakehitystä – painottaen erityisesti niiden vaikutusta rahoitusvakauteen, markkinoiden eheyteen, sijoittajien suojaan tai sisämarkkinoiden toimintaan – siinä määrin kuin ne ovat merkityksellisiä riskiperusteisten vastaavuuden arviointien kannalta niissä kolmansissa maissa, joiden osalta komissio on tehnyt vastaavuutta koskevat päätökset 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten nojalla. Lisäksi se tarkistaa, täyttyvätkö ne perusteet edelleen, joiden mukaisesti kyseiset vastaavuutta koskevat päätökset on tehty ja kyseisissä päätöksissä mahdollisesti asetetut ehdot on vahvistettu. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi olla yhteydessä kolmansien maiden asianomaisten viranomaisten kanssa. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan valvontaviranomaiselle (Euroopan pankkiviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomaiselle (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) luottamuksellisen raportin, jossa esitetään yhteenveto sen kaikkia vastaavia kolmansia maita koskevista seurantatoimista tekemistään havainnoista. Kertomuksessa käsitellään erityisesti vaikutuksia finanssivakauteen, markkinoiden eheyteen, sijoittajien suojaan ja sisämarkkinoiden toimintaan. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen havaitsee tässä kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden sääntely-, valvonta- tai täytäntöönpanokäytännöissä sellaisia olennaisia muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa unionin tai yhden tai useamman sen jäsenvaltion finanssivakauteen, markkinoiden eheyteen, sijoittajien suojaan tai sisämarkkinoiden toimintaan, se ilmoittaa asiasta ilman aiheetonta viivästystä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle luottamuksellisesti. 4. Arvopaperimarkkinaviranomainen tekee mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä sellaisten kolmansien maiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joiden sääntely- ja valvontajärjestelmät on tunnustettu vastaaviksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä vahvistettuja erityisiä vaatimuksia ja edellyttäen, että tämän artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä esitetyt edellytykset täyttyvät. Periaatteessa tätä yhteistyötä on tehtävä kyseisten kolmansien maiden asiaankuuluvien viranomaisten kanssa sovittujen hallinnollisten järjestelyjen pohjalta. Tällaisista hallinnollisista järjestelyistä neuvoteltaessa arvopaperimarkkinaviranomainen sisällyttää niihin määräyksiä seuraavista seikoista:
Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa komissiolle, jos kolmannen maan toimivaltainen viranomainen kieltäytyy tällaisista hallinnollisista järjestelyistä tai tosiasiallisesta yhteistyöstä. 5. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi kehittää hallinnollisia järjestelyjä varten mallin, jotta unioniin voidaan luoda yhdenmukaiset, tehokkaat ja vaikuttavat valvontakäytännöt ja lujittaa valvonnan kansainvälistä koordinointia. Toimivaltaisten viranomaisten on kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan tällaista hallinnollisten järjestelyjen mallia. Arvopaperimarkkinaviranomainen sisällyttää 43 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun kertomukseen tiedot valvontaviranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden hallintojen kanssa sovituista hallinnollisista järjestelyistä, arvopaperimarkkinaviranomaisen komissiolle tarjoamasta avusta vastaavuutta koskevien päätösten valmistelussa sekä arvopaperimarkkinaviranomaisen tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti toteuttamasta seurannasta. 6. Arvopaperimarkkinaviranomainen osallistuu tämän asetuksen ja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten mukaisten valtuuksiensa rajoissa unionin etujen yhtenäiseen, yhteiseen, johdonmukaiseen ja vaikuttavaan edustamiseen kansainvälisillä foorumeilla.” |
29) |
Kumotaan 34 artikla. |
30) |
Muutetaan 36 artikla seuraavasti:
|
31) |
Muutetaan 37 artikla seuraavasti:
|
32) |
Korvataan 39 artikla seuraavasti: ”39 artikla Päätöksentekomenettelyt 1. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimii tämän artiklan 2–6 kohdan mukaisesti tehdessään päätöksiä 17, 18 ja 19 artiklan nojalla. 2. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa sille, jolle kulloinenkin päätös on osoitettu, aikomuksestaan tehdä päätös vastaanottajan virallisella kielellä ja asettaa määräajan, jonka kuluessa päätöksen vastaanottaja voi esittää näkemyksensä päätöksen sisällöstä, ottaen tarkasti huomioon asian kiireellisyyden, monitahoisuuden ja mahdolliset seuraukset. Päätöksen vastaanottaja voi esittää näkemyksensä virallisella kielellään. Ensimmäisessä virkkeessä säädetty koskee soveltuvin osin 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja suosituksia. 3. Arvopaperimarkkinaviranomaisen päätökset on perusteltava. 4. Niille, joille arvopaperimarkkinaviranomaisen päätökset on osoitettu, on ilmoitettava oikeussuojakeinoista, jotka ovat tämän asetuksen mukaan käytettävissä. 5. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen on tehnyt 18 artiklan 3 tai 4 kohdan mukaisen päätöksen, se tarkastelee kyseistä päätöstä uudelleen sopivin väliajoin. 6. Arvopaperimarkkinaviranomaisen 17, 18 tai 19 artiklan nojalla tekemät päätökset julkistetaan. Julkistamisen yhteydessä ilmoitetaan kyseisen toimivaltaisen viranomaisen tai finanssimarkkinoiden toimijan nimi ja päätöksen pääasiallinen sisältö, paitsi jos julkistaminen olisi ristiriidassa kyseisten finanssimarkkinoiden toimijoiden oikeutettujen etujen tai liikesalaisuuksien suojelemisen kanssa tai voisi vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden taikka unionin koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakauden.” |
33) |
Muutetaan 40 artikla seuraavasti:
|
34) |
Korvataan 41 ja 42 artikla seuraavasti: ”41 artikla Sisäiset komiteat 1. Hallintoneuvosto voi omasta aloitteestaan tai puheenjohtajansa pyynnöstä perustaa sisäisiä komiteoita hallintoneuvostolle annettuja erityistehtäviä varten. Hallintoneuvosto voi johtokunnan tai puheenjohtajan pyynnöstä perustaa sisäisiä komiteoita johtokunnalle annettuja erityistehtäviä varten. Hallintoneuvosto voi siirtää tiettyjä selkeästi määriteltyjä tehtäviä ja päätöksiä sisäisille komiteoille, johtokunnalle tai puheenjohtajalle. 2. Puheenjohtaja esittää 17 artiklan soveltamiseksi hallintoneuvoston hyväksyttäväksi päätöksen kutsua koolle riippumaton lautakunta. Riippumaton lautakunta koostuu hallintoneuvoston puheenjohtajasta ja kuudesta muusta jäsenestä, joita puheenjohtaja johtokuntaa kuultuaan ehdottaa avoimen osallistumispyynnön perusteella. Kyseiset kuusi muuta jäsentä eivät saa edustaa sellaista toimivaltaista viranomaista, jonka väitetään rikkoneen unionin oikeutta, eikä heillä saa olla omaa etua valvottavanaan asiassa eikä suoraa kytköstä kyseiseen toimivaltaiseen viranomaiseen. Kullakin lautakunnan jäsenellä on yksi ääni. Lautakunnan päätös hyväksytään, jos vähintään neljä lautakunnan jäsentä äänestää sen puolesta. 3. Puheenjohtaja esittää 19 artiklan soveltamiseksi hallintoneuvoston hyväksyttäväksi päätöksen kutsua koolle riippumaton lautakunta. Riippumaton lautakunta koostuu hallintoneuvoston puheenjohtajasta ja kuudesta muusta jäsenestä, joita puheenjohtaja johtokuntaa kuultuaan ehdottaa avoimen osallistumispyynnön perusteella. Kyseiset kuusi muuta jäsentä eivät saa edustaa erimielisyyden osapuolina olevia toimivaltaisia viranomaisia eikä heillä saa olla omaa etua valvottavanaan asiassa eikä suoraa kytköstä kyseiseen toimivaltaiseen viranomaiseen. Kullakin lautakunnan jäsenellä on yksi ääni. Lautakunnan päätös hyväksytään, jos vähintään neljä lautakunnan jäsentä äänestää sen puolesta. 4. Puheenjohtaja voi 22 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn tutkinnan suorittamista varten esittää hallintoneuvoston hyväksyttäväksi päätöksen tällaisen tutkinnan käynnistämiseksi ja päätöksen riippumattoman lautakunnan koollekutsumiseksi. Riippumaton lautakunta koostuu hallintoneuvoston puheenjohtajasta ja kuudesta muusta jäsenestä, joita puheenjohtaja johtokuntaa kuultuaan ehdottaa avoimen osallistumispyynnön perusteella. Kullakin lautakunnan jäsenellä on yksi ääni. Lautakunnan päätös hyväksytään, jos vähintään neljä lautakunnan jäsentä äänestää sen puolesta. 5. Tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut lautakunnat tai puheenjohtaja esittävät 17 tai 19 artiklan mukaiset päätökset hallintoneuvoston lopullisesti hyväksyttäväksi. Tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettu lautakunta esittää 22 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla suoritetun tutkinnan tulokset hallintoneuvostolle. 6. Hallintoneuvosto hyväksyy tässä artiklassa tarkoitettujen riippumattomien lautakuntien työjärjestyksen. 42 artikla Hallintoneuvoston riippumattomuus 1. Hallintoneuvoston jäsenet toimivat heille tässä asetuksessa annettuja tehtäviä suorittaessaan riippumattomasti, puolueettomasti ja yksinomaan koko unionin edun mukaisesti pyytämättä tai ottamatta ohjeita unionin toimielimiltä tai elimiltä, miltään hallitukselta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä. 2. Jäsenvaltiot, unionin toimielimet tai elimet taikka muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan hallintoneuvoston jäseniin heidän suorittaessaan tehtäviään. 3. Hallintoneuvoston kokouksiin osallistuvien hallintoneuvoston jäsenten, puheenjohtajan sekä hallintoneuvoston kokouksiin osallistuvien äänioikeudettomien edustajien ja tarkkailijoiden on ilmoitettava tarkasti ja täydellisesti ennen jokaista tällaista kokousta sellaisten etunäkökohtien puuttumisesta tai olemassaolosta, joiden voitaisiin katsoa heikentävän heidän riippumattomuuttaan esityslistalla olevien asioiden suhteen, ja pidättäydyttävä osallistumasta kyseisiä kohtia koskevaan keskusteluun ja äänestykseen. 4. Hallintoneuvosto vahvistaa työjärjestyksessään käytännön järjestelyt 3 kohdassa tarkoitettua etunäkökohtailmoitusta koskevaa sääntöä varten sekä eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa varten.” |
35) |
Muutetaan 43 artikla seuraavasti:
|
36) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”43 a artikla Hallintoneuvoston tekemien päätösten avoimuus Sen estämättä, mitä 70 artiklassa säädetään, arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa viimeistään kuuden viikon kuluessa kustakin hallintoneuvoston kokouksesta Euroopan parlamentille kyseisestä kokouksesta ainakin kattavan ja tarkoituksenmukaisen pöytäkirjan, jonka avulla saadaan kattava käsitys keskusteluista ja johon kuuluu selityksin varustettu luettelo päätöksistä. Pöytäkirjassa ei saa antaa kuvaa hallintoneuvostossa käydyistä yksittäisiä finanssimarkkinoiden toimijoita koskevista keskusteluista, jollei 75 artiklan 3 kohdassa tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä toisin säädetä.” |
37) |
Muutetaan 44 artikla seuraavasti:
|
38) |
Korvataan 45 artikla seuraavasti: ”45 artikla Kokoonpano 1. Johtokuntaan kuuluvat puheenjohtaja ja kuusi hallintoneuvoston äänivaltaisten jäsenten keskuudestaan valitsemaa hallintoneuvoston jäsentä. Kullakin johtokunnan jäsenellä, puheenjohtajaa lukuun ottamatta, on varajäsen, joka voi toimia jäsenen sijaisena tämän ollessa estynyt osallistumasta kokoukseen. 2. Hallintoneuvoston valitsemien jäsenten toimikausi on kaksi ja puoli vuotta. Toimikautta voidaan jatkaa kerran. Johtokunnan kokoonpanon on oltava oikeasuhteinen ja sukupuolijakaumaltaan tasapuolinen, ja sen on edustettava koko unionia. Toimikausien on oltava limittäisiä, ja niihin sovelletaan asianmukaista vuorottelujärjestelmää. 3. Puheenjohtaja kutsuu johtokunnan koolle omasta aloitteestaan tai vähintään kolmasosan jäsenistä sitä pyytäessä ja johtaa johtokunnan kokouksia. Johtokunta kokoontuu ennen kutakin hallintoneuvoston kokousta ja niin usein kuin johtokunta katsoo tarpeelliseksi. Se kokoontuu vähintään viisi kertaa vuodessa. 4. Johtokunnan jäsenten apuna voi olla neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksestä muuta johdu. Äänioikeudettomat jäsenet eivät, toimitusjohtajaa lukuun ottamatta, saa osallistua johtokunnassa käytäviin yksittäisiä finanssimarkkinoiden toimijoita koskeviin keskusteluihin.” |
39) |
Lisätään artiklat seuraavasti: ”45 a artikla Päätöksenteko 1. Johtokunnan päätökset tehdään sen jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä yksimielisyyteen pyrkien. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Puheenjohtaja on äänivaltainen jäsen. 2. Toimitusjohtaja ja komission edustaja osallistuvat johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta. Komission edustajalla on äänioikeus 63 artiklassa tarkoitetuissa asioissa. 3. Johtokunta hyväksyy ja julkistaa työjärjestyksensä. 45 b artikla Koordinointiryhmät 1. Johtokunta voi perustaa omasta aloitteestaan tai toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä koordinointiryhmiä käsittelemään määriteltyjä aiheita, joiden osalta koordinointi voi olla tarpeen, markkinakehitys huomioon ottaen. Johtokunta perustaa koordinointiryhmiä käsittelemään määriteltyjä aiheita, jos viisi hallintoneuvoston jäsentä sitä pyytää. 2. Kaikkien toimivaltaisten viranomaisten on osallistuttava koordinointiryhmiin, ja niiden on 35 artiklan mukaisesti annettava koordinointiryhmille tarvittavat tiedot, jotta koordinointiryhmät voivat hoitaa koordinointitehtävänsä toimeksiantonsa mukaisesti. Koordinointiryhmien työn on perustuttava toimivaltaisten viranomaisten antamiin tietoihin ja arvopaperimarkkinaviranomaisen tekemiin havaintoihin. 3. Ryhmien puheenjohtajana toimii yksi johtokunnan jäsenistä. Kukin koordinointiryhmästä vastuussa oleva johtokunnan jäsen antaa vuosittain hallintoneuvostolle kertomuksen keskustelujen tärkeimmistä kohdista ja havainnoista ja – mikäli se katsotaan aiheelliseksi – ehdottaa sääntelyä koskevia jatkotoimia tai vertaisarviointia kyseisellä alalla. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle, miten ne ovat ottaneet koordinointiryhmien työn huomioon toiminnassaan. 4. Seuratessaan markkinakehitystä, jota koordinointiryhmien työ mahdollisesti koskee, arvopaperimarkkinaviranomainen voi 35 artiklan nojalla pyytää toimivaltaisia viranomaisia toimittamaan tiedot, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen tarvitsee voidakseen hoitaa seurantatehtävänsä.” |
40) |
Korvataan 46 artikla seuraavasti: ”46 artikla Johtokunnan riippumattomuus Johtokunnan jäsenet toimivat riippumattomasti, puolueettomasti ja yksinomaan koko unionin edun mukaisesti eivätkä pyydä tai ota ohjeita unionin toimielimiltä tai elimiltä, miltään hallitukselta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä. Jäsenvaltiot, unionin toimielimet tai elimet taikka muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan johtokunnan jäseniin heidän suorittaessaan tehtäviään.” |
41) |
Muutetaan 47 artikla seuraavasti:
|
42) |
Muutetaan 48 artikla seuraavasti:
|
43) |
Muutetaan 49 artikla seuraavasti:
|
44) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”49 a artikla Kulut Puheenjohtaja julkistaa tiedon kaikista ulkoisten sidosryhmien kanssa pidetyistä kokouksista viimeistään kaksi viikkoa kokouksen jälkeen ja mahdollisesta kestityksestä. Kulut ilmoitetaan henkilöstösääntöjen mukaisesti.” |
45) |
Kumotaan 50 artikla. |
46) |
Muutetaan 54 artikla seuraavasti:
|
47) |
Muutetaan 55 artikla seuraavasti:
|
48) |
Korvataan 56 ja 57 artikla seuraavasti: ”56 artikla Yhteiset kannat ja yhteiset säädökset Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii tarpeen mukaan yhteisiä kantoja tämän asetuksen II luvussa säädettyjen tehtäviensä mukaisesti ja erityisesti silloin, kun kyseessä on direktiivin 2002/87/EY täytäntöönpano, yhteisymmärryksessä Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) kanssa. Kun kyseessä ovat tämän asetuksen 10–16 artiklan mukaiset toimenpiteet ja 17, 18 ja 19 artiklan mukaiset päätökset, jotka liittyvät direktiivin 2002/87/EY ja minkä tahansa muun tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun, myös Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) tai Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) toimivaltaan kuuluvan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädöksen soveltamiseen, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen, Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan pankkiviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) hyväksyvät nämä toimenpiteet ja päätökset tarvittaessa samanaikaisesti, kun unionin oikeudessa niin edellytetään. 57 artikla Alakomiteat 1. Yhteiskomitea voi perustaa alakomiteoita, jotka valmistelevat yhteiskomitealle luonnoksia yhteisiksi kannoiksi ja yhteisiksi säädöksiksi. 2. Kukin alakomitea koostuu 55 artiklan 1 kohdassa mainituista henkilöistä ja yhdestä kunkin jäsenvaltion asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen kulloiseenkin henkilöstöön kuuluvasta korkean tason edustajasta. 3. Kukin alakomitea valitsee asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten edustajien keskuudesta puheenjohtajan, joka toimii myös tarkkailijana yhteiskomiteassa. 4. Edellä olevan 56 artiklan soveltamiseksi yhteiskomiteaan perustetaan finanssiryhmittymiä käsittelevä alakomitea. 5. Yhteiskomitea julkistaa verkkosivustollaan kaikki perustetut alakomiteat, myös niiden toimeksiannot sekä luettelon niiden jäsenistä ja heidän tehtävänsä alakomiteassa.” |
49) |
Muutetaan 58 artikla seuraavasti:
|
50) |
Korvataan 59 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Valituslautakunnan jäsen ja käytännön tukea ja sihteeripalveluja antavan valvontaviranomaisen henkilöstön jäsen ei saa osallistua valitusmenettelyyn, jos asia koskee hänen omaa etuaan, jos hän on aikaisemmin edustanut jotakin menettelyn osapuolta tai jos hän on osallistunut sen päätöksen tekemiseen, jota valitus koskee.” |
51) |
Korvataan 60 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Valitus ja sen perusteet on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kirjallisesti kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona päätös on annettu tiedoksi asianomaiselle, tai jos tällaista tiedoksiantoa ei ole suoritettu, siitä päivästä, jona arvopaperimarkkinaviranomainen on julkaissut päätöksen. Valituslautakunta ratkaisee asian kolmen kuukauden kuluessa valituksen tekemisestä.” |
52) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”60 a artikla Arvopaperimarkkinaviranomaisen toimivallan ylittäminen Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka katsoo, että arvopaperimarkkinaviranomainen on 16 ja 16 b artiklan mukaisesti toimiessaan ylittänyt toimivaltansa, mukaan lukien jättämällä noudattamatta 1 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua suhteellisuusperiaatetta, voi lähettää komissiolle perustellun neuvon, jos asia koskee kyseistä henkilöä suoraan ja erikseen.” |
53) |
Muutetaan 62 artiklan 1 kohta seuraavasti:
|
54) |
Korvataan 63, 64 ja 65 artikla seuraavasti: ”63 artikla Talousarvion laatiminen 1. Toimitusjohtaja laatii vuosittain alustavan luonnoksen arvopaperimarkkinaviranomaisen yhtenäiseksi ohjelma-asiakirjaksi, joka kattaa seuraavat kolme varainhoitovuotta ja jossa esitetään arvioidut tulot ja menot sekä tietoa henkilöstöstä arvopaperimarkkinaviranomaisen vuosittaisten ja monivuotisten ohjelmien perusteella, sekä toimittaa sen johtokunnalle ja hallintoneuvostolle yhdessä henkilöstötaulukon kanssa. 2. Hallintoneuvosto vahvistaa johtokunnan hyväksymän luonnoksen pohjalta yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen, joka kattaa seuraavat kolme varainhoitovuotta. 3. Johtokunta toimittaa yhtenäisen ohjelma-asiakirjan komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään 31 päivänä tammikuuta. 4. Yhtenäisen ohjelma-asiakirjan huomioon ottaen komissio sisällyttää arviot, joita se pitää henkilöstötaulukon ja unionin yleisestä talousarviosta suoritettavan tasapainottavan rahoitusosuuden määrän osalta välttämättöminä, unionin talousarvioesitykseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti. 5. Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstötaulukon. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät arvopaperimarkkinaviranomaiselle tarkoitettua tasapainottavaa rahoitusosuutta koskevat määrärahat. 6. Hallintoneuvosto vahvistaa arvopaperimarkkinaviranomaisen talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti. 7. Johtokunta ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilman aiheetonta viivästystä aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvion rahoittamiseen, ja ilmoittaa erityisesti aikomuksestaan toteuttaa kiinteistöihin liittyviä hankkeita, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta. 8. Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntä vaaditaan hankkeille, erityisesti kiinteistöihin liittyville hankkeille, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta, irtisanomislausekkeet mukaan luettuina, joilla saattaa olla huomattava taloudellinen tai pitkäaikainen vaikutus arvopaperimarkkinaviranomaisen talousarvion rahoittamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen 266 ja 267 artiklan soveltamista. 64 artikla Talousarvion toteutus ja valvonta 1. Toimitusjohtaja toimii tulojen ja menojen hyväksyjänä ja toteuttaa arvopaperimarkkinaviranomaisen vuotuisen talousarvion. 2. Arvopaperimarkkinaviranomaisen tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 1 päivänä. Jäljempänä oleva 70 artikla ei estä arvopaperimarkkinaviranomaista toimittamasta tilintarkastustuomioistuimelle sen pyytämiä tietoja, jotka kuuluvat sen toimivaltaan. 3. Arvopaperimarkkinaviranomaisen tilinpitäjä toimittaa komission tilinpitäjälle viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä maaliskuuta vaaditut kirjanpitotiedot konsolidointia varten sillä tavalla ja siinä muodossa kuin komission tilinpitäjä on edellyttänyt. 4. Arvopaperimarkkinaviranomaisen tilinpitäjä toimittaa selvityksen myös talousarvio- ja varainhallinnosta hallintoneuvoston jäsenille, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivänä. 5. Saatuaan arvopaperimarkkinaviranomaisen alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut varainhoitoasetuksen 246 artiklan mukaisesti, vakuutus- ja arvopaperimarkkinaviranomaisen tilinpitäjä vahvistaa arvopaperimarkkinaviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen. Toimitusjohtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen hallintoneuvostolle, joka antaa siitä lausunnon. 6. Arvopaperimarkkinaviranomaisen tilinpitäjä toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon viimeistään seuraavan vuoden heinäkuun 1 päivänä komission tilinpitäjälle, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomaisen tilinpitäjä lähettää komission tilinpitäjälle vuosittain viimeistään 15 päivänä kesäkuuta komission tilinpitäjän vahvistamaan määrämuotoon laaditun raportointipaketin konsolidointia varten. 7. Lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään seuraavan vuoden 15 päivänä marraskuuta. 8. Toimitusjohtaja toimittaa 30 päivään syyskuuta mennessä tilintarkastustuomioistuimelle vastineensa sen huomautuksiin ja toimittaa jäljennöksen vastineesta myös johtokunnalle ja komissiolle. 9. Toimitusjohtaja toimittaa varainhoitoasetuksen 261 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki tiedot, joita tarvitaan kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettomaksi toteuttamiseksi. 10. Ennen vuoden N + 2 toukokuun 15 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta arvopaperimarkkinaviranomaiselle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta. 11. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa perustellun lausunnon Euroopan parlamentin kannasta ja muista Euroopan parlamentin vastuuvapausmenettelyn aikana mahdollisesti tekemistä huomautuksista. 65 artikla Varainhoitoa koskevat säännöt Johtokunta hyväksyy arvopaperimarkkinaviranomaiseen sovellettavat varainhoitoa koskevat säännöt komissiota kuultuaan. Säännöt saavat poiketa komission delegoidusta asetuksesta (EU) 2019/715 (*48) ainoastaan, jos se on välttämätöntä arvopaperimarkkinaviranomaisen toiminnasta johtuvien erityisvaatimusten vuoksi ja komissio antaa tähän suostumuksen etukäteen. (*48) Komission delegoitu asetus (EU) 2019/715, annettu 18 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1).”" |
55) |
Korvataan 66 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi arvopaperimarkkinaviranomaiseen sovelletaan rajoituksetta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013 (*49). (*49) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).”" |
56) |
Muutetaan 70 artikla seuraavasti:
|
57) |
Korvataan 71 artikla seuraavasti: ”71 artikla Tietosuoja Tämän asetuksen soveltaminen ei rajoita jäsenvaltioilla asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti olevia henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita eikä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (*51) mukaisia henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita, joita arvopaperimarkkinaviranomaisella on tehtäviään suorittaessaan. (*51) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).”" |
58) |
Korvataan 72 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Johtokunta hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat käytännön järjestelyt.” |
59) |
Korvataan 74 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti: ”Sijaintijäsenvaltion arvopaperimarkkinaviranomaiselle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat järjestelyt sekä arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä sijaintijäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja sijaintijäsenvaltion välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen, kun johtokunta on sen hyväksynyt.” |
60) |
Korvataan 76 artikla seuraavasti: ”76 artikla Suhde Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komiteaan Arvopaperimarkkinaviranomaista pidetään Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean oikeudellisena seuraajana. Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean kaikki varat ja vastuut sekä kaikki vireillä olevat toimet siirtyvät viimeistään arvopaperimarkkinaviranomaisen perustamispäivänä ilman eri toimenpiteitä arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean on laadittava lopullinen tilinpäätös varallisuudestaan ja vastuistaan tuona siirtopäivänä. Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitea ja komissio tarkastavat ja hyväksyvät tämän tilinpäätöksen.” |
61) |
Muutetaan 81 artikla seuraavasti:
|
4 artikla
Muutokset asetukseen (EU) N:o 600/2014
Muutetaan asetus (EU) N:o 600/2014 seuraavasti:
1) |
Lisätään 1 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
|
2) |
Muutetaan 2 artikla seuraavasti:
|
3) |
Korvataan 22 artikla seuraavasti: ”22 artikla Tietojen antaminen avoimuuden vuoksi tai laskelmia varten 1. Jotta voidaan suorittaa laskelmat, joilla määritetään rahoitusvälineisiin sovellettavat 3–11 artiklassa, 14–21 artiklassa ja 32 artiklassa tarkoitetut kauppaa edeltävät ja kaupan jälkeiset avoimuusvaatimukset sekä kaupankäyntivelvollisuudet ja joilla määritetään, onko sijoituspalveluyritys kauppojen sisäinen toteuttaja, arvopaperimarkkinaviranomainen ja toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia tietoja
2. Kauppapaikkojen, hyväksyttyjen julkistamisjärjestelyiden ja konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien on säilytettävä tarvittavat tiedot riittävän pitkään. 3. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään tietopyyntöjen sisältö ja esittämistiheys sekä se, missä muodossa ja määräajassa kauppapaikkojen, hyväksyttyjen julkistamisjärjestelyiden ja konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien on vastattava 1 kohdassa tarkoitettuihin tietopyyntöihin, minkä tyyppisiä tietoja on säilytettävä ja kuinka kauan kauppapaikkojen, hyväksyttyjen julkistamisjärjestelyiden ja konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien on vähintään säilytettävä tietoja 2 kohdan mukaisesti voidakseen vastata tietopyyntöihin. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.” |
4) |
Korvataan 26 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta seuraavasti: ”Toimivaltaisten viranomaisten on ilman aiheetonta viivästystä asetettava arvopaperimarkkinaviranomaisen saataville tämän artiklan mukaisesti ilmoitettavat tiedot.” |
5) |
Korvataan 27 artikla seuraavasti: ”27 artikla Velvollisuus toimittaa rahoitusvälineen viitetiedot 1. Edellä 26 artiklassa tarkoitettua liiketoimia koskevien tietojen ilmoittamista varten kauppapaikkojen on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle sellaisia rahoitusvälineitä koskevat viitetiedot, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai joilla käydään kauppaa monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä tai organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä. Kunkin kauppojen sisäisen toteuttajan on annettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle viitetiedot muista 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista rahoitusvälineistä, joilla käydään kauppaa sen järjestelmässä. Standardoidut yksilöivät viitetiedot on valmisteltava arvopaperimarkkinaviranomaiselle sähköisessä muodossa toimittamista varten ennen kuin kyseisellä rahoitusvälineellä aletaan käydä kauppaa. Viitetiedot on päivitettävä, kun jonkin rahoitusvälineen tiedot muuttuvat. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee viitetiedot välittömästi verkkosivustollaan. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa toimivaltaisille viranomaisille ilman aiheetonta viivästystä oikeuden tutustua viitetietoihin. 2. Jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat 26 artiklan mukaisesti valvoa sijoituspalveluyritysten toimintaa ja varmistaa, että ne toimivat rehellisesti, tasapuolisesti, ammattimaisesti ja markkinoiden eheyttä edistävällä tavalla, arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa toimivaltaista viranomaista kuultuaan tarvittavat järjestelyt varmistaakseen, että
3. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään
Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 4. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi keskeyttää 1 kohdassa säädettyjen ilmoittamisvelvollisuuksien soveltamisen tiettyjen tai kaikkien rahoitusvälineiden osalta, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua toimenpidettä toteuttaessaan arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon, missä määrin toimenpiteellä varmistetaan 2 kohdassa määriteltyjä tarkoituksia varten ilmoitettujen tietojen oikeellisuus ja täydellisyys. Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen päättää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen toteuttamisesta, se ilmoittaa siitä asiaankuuluville toimivaltaisille viranomaisille. Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen täydentämiseksi 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut edellytykset ja se, missä olosuhteissa mainitussa alakohdassa tarkoitettua keskeyttämistä lakataan soveltamasta.” |
6) |
Lisätään osasto seuraavasti: ”IV a OSASTO RAPORTOINTIPALVELUT 1 LUKU Raportointipalvelujen tarjoajien toimiluvan myöntäminen 27 a artikla Tässä osastossa kansallisella toimivaltaisella viranomaisella tarkoitetaan direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 26 alakohdassa määriteltyä toimivaltaista viranomaista. 27 b artikla Toimilupavaatimus 1. Hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan tai hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän toiminta säännöllisenä ammatti- tai liiketoimintana edellyttää arvopaperimarkkinaviranomaisen ennakolta tämän osaston mukaisesti antamaa toimilupaa. Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, asianomaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen on annettava ennakolta toimilupa 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti hyväksytylle julkistamisjärjestelylle tai hyväksytylle ilmoitusjärjestelmälle ja valvottava niitä. 2. Myös kauppapaikkaa ylläpitävä sijoituspalveluyritys tai markkinoiden ylläpitäjä voi tarjota hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan tai hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän palveluja edellyttäen, että arvopaperimarkkinaviranomainen tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen tarkistaa etukäteen, että sijoituspalveluyritys tai markkinoiden ylläpitäjä noudattaa tätä lukua. Kyseisten palvelujen tarjoaminen on sisällytettävä niiden toimilupaan. 3. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii rekisterin kaikista unionissa olevista raportointipalvelujen tarjoajista. Rekisterin on oltava julkisesti saatavilla ja sen on sisällettävä tiedot niistä palveluista, joiden tarjoamiseen raportointipalvelujen tarjoajalla on toimilupa, ja se on saatettava säännöllisesti ajan tasalle. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen tai soveltuvissa tapauksissa kansallinen toimivaltainen viranomainen on peruuttanut toimiluvan 27 e artiklan mukaisesti, peruuttaminen pidetään rekisterissä julkisesti nähtävänä viiden vuoden ajan. 4. Raportointipalvelujen tarjoajien on tarjottava palvelujaan arvopaperimarkkinaviranomaisen tai soveltuvissa tapauksissa kansallisen toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa. Arvopaperimarkkinaviranomainen tai soveltuvissa tapauksissa kansallinen toimivaltainen viranomainen seuraa säännöllisesti, että raportointipalvelujen tarjoajat noudattavat tätä osastoa. Arvopaperimarkkinaviranomainen tai soveltuvissa tapauksissa kansallinen toimivaltainen viranomainen valvoo, että raportointipalvelujen tarjoajat täyttävät tässä osastossa säädetyt toimiluvan myöntämisen ehdot kaikkina aikoina. 27 c artikla Raportointipalvelujen tarjoajien toimiluvan myöntäminen 1. Arvopaperimarkkinaviranomainen tai soveltuvissa tapauksissa kansallinen toimivaltainen viranomainen myöntää raportointipalvelujen tarjoajille toimiluvan tämän osaston soveltamiseksi, jos
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa toimiluvassa on määritettävä, millaisen raportointipalvelujen tarjoamiseen raportointipalvelujen tarjoajalla on lupa. Jos toimiluvan saanut raportointipalvelujen tarjoaja haluaa laajentaa liiketoimintansa muihin raportointipalveluihin, sen on haettava arvopaperimarkkinaviranomaiselta tai soveltuvissa tapauksissa kansalliselta toimivaltaiselta viranomaiselta toimilupansa laajentamista. 3. Toimiluvan saaneen raportointipalvelujen tarjoajan on kaikkina aikoina täytettävä tässä osastossa tarkoitetut toimiluvan myöntämisedellytykset. Toimiluvan saaneen raportointipalvelujen tarjoajan on ilman aiheetonta viivästystä ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle tai soveltuvissa tapauksissa kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista toimiluvan edellytysten olennaisista muutoksista. 4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu toimilupa on pätevä ja voimassa koko unionin alueella, ja raportointipalvelujen tarjoaja voi sen nojalla tarjota niitä palveluja, joihin sillä on toimilupa, kaikkialla unionissa. 27 d artikla Toimiluvan myöntämisessä ja epäämisessä noudatettavat menettelyt 1. Raportointipalvelujen tarjoajaksi hakevan on toimitettava hakemus, jossa annetaan kaikki tiedot, joita arvopaperimarkkinaviranomainen tai soveltuvissa tapauksissa kansallinen toimivaltainen viranomainen tarvitsee todetakseen, että raportointipalvelujen tarjoaja on toimiluvan myöntämisajankohtana toteuttanut kaikki tarvittavat järjestelyt tämän osaston säännösten mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi, mukaan lukien toimintaohjelma, josta käyvät ilmi muun muassa suunnitellut palvelumuodot ja organisaatiorakenne. 2. Arvopaperimarkkinaviranomainen tai soveltuvissa tapauksissa kansallinen toimivaltainen viranomainen arvioi 20 työpäivän kuluessa toimilupahakemuksen vastaanottamisesta, onko hakemus täydellinen. Jos hakemus ei ole täydellinen, arvopaperimarkkinaviranomainen, tai tapauksen mukaan kansallinen toimivaltainen viranomainen, asettaa määräajan, johon mennessä raportointipalvelujen tarjoajan on toimitettava lisätietoja. Kun arvopaperimarkkinaviranomainen, tai tapauksen mukaan kansallinen toimivaltainen viranomainen, on varmistunut siitä, että hakemus on täydellinen, se ilmoittaa tästä raportointipalvelujen tarjoajalle. 3. Arvopaperimarkkinaviranomainen tai soveltuvissa tapauksissa kansallinen toimivaltainen viranomainen arvioi kuuden kuukauden kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä, noudattaako raportointipalvelujen tarjoaja tätä osastoa. Se antaa kaikilta osin perustellun päätöksen toimiluvan myöntämisestä tai epäämisestä sekä ilmoittaa asiasta toimilupaa hakeneelle raportointipalvelujen tarjoajalle viiden työpäivän kuluessa. 4. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritellään
Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 5. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi vakiomuotoisten lomakkeiden, mallien ja menettelyjen määrittämiseksi tämän artiklan 1 kohdassa ja 27 f artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tietojen toimittamista varten. Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti. 27 e artikla Toimiluvan peruuttaminen 1. Arvopaperimarkkinaviranomainen tai soveltuvissa tapauksissa kansallinen toimivaltainen viranomainen voi peruuttaa raportointipalvelujen tarjoajan toimiluvan, jos raportointipalvelujen tarjoaja
2. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa ilman aiheetonta viivästystä sen jäsenvaltion kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle, johon raportointipalvelujen tarjoaja on sijoittautunut, päätöksestä peruuttaa raportointipalvelujen tarjoajan toimilupa. 27 f artikla Raportointipalvelujen tarjoajan ylintä hallintoelintä koskevat vaatimukset 1. Raportointipalvelujen tarjoajan ylimmän hallintoelimen on aina oltava riittävän hyvämaineinen, sillä on oltava riittävä tietämys, taidot ja kokemus ja sen on käytettävä riittävästi aikaa tehtäviensä hoitamiseen. Ylimmällä hallintoelimellä on oltava kokonaisuutena riittävä tietämys, taidot ja kokemus, jotta se pystyy saamaan käsityksen raportointipalvelujen tarjoajan toiminnasta. Ylimmän hallintoelimen kunkin jäsenen on toimittava rehellisesti, lahjomattomasti ja riippumattomasti, jotta hän voi tarvittaessa tehokkaasti kyseenalaistaa toimivan johdon päätökset ja valvoa ja seurata tehokkaasti johdon päätöksentekoa. Jos markkinoiden ylläpitäjä, joka hakee 27 d artiklan mukaisesti toimilupaa hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan tai hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän ylläpitämiseen, ja hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan ja hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän ylimmän hallintoelimen jäsenet ovat samat kuin säännellyn markkinan ylimmän hallintoelimen jäsenet, kyseisten henkilöiden katsotaan täyttävän ensimmäisessä alakohdassa säädetyt vaatimukset. 2. Raportointipalvelujen tarjoajan on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle tai soveltuvissa tapauksissa kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle kaikki ylimmän hallintoelimensä jäsentensä nimet ja kaikki jäsenten vaihdokset ja annettava kaikki tarpeelliset tiedot sen arvioimiseksi, noudattaako raportointipalvelujen tarjoaja 1 kohtaa. 3. Raportointipalvelujen tarjoajan ylimmän hallintoelimen on määriteltävä ohjaus- ja hallintojärjestelmät, joilla varmistetaan organisaation tehokas ja vakaa hoito, mukaan lukien tehtävien eriyttäminen organisaatiossa ja eturistiriitojen ehkäiseminen, tavalla, joka edistää markkinoiden eheyttä ja asiakkaiden etuja, ja valvottava näiden järjestelmien täytäntöönpanoa. 4. Toimivaltaisen viranomaisen tai soveltuvissa tapauksissa kansallisen toimivaltaisen viranomaisen on evättävä toimilupa, jos se ei katso, että raportointipalvelujen tarjoajan tulevaa liiketoimintaa tosiasiallisesti johtava henkilö tai henkilöt ovat riittävän hyvämaineisia, tai jos on osoitettavissa objektiivisia syitä, joiden perusteella voidaan katsoa, että raportointipalvelujen tarjoajan ylimpään hallintoelimeen tehtäväksi ehdotetut muutokset vaarantavat raportointipalvelujen tarjoajan järkevän ja vakaan hoidon sekä sen asiakkaiden etujen ja markkinoiden eheyden asianmukaisen huomioonottamisen. 5. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2021 luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi 1 kohdassa tarkoitetun ylimmän hallintoelimen jäsenten sopivuuden arvioinnista ottaen huomioon heidän eri asemansa ja tehtävänsä sekä tarpeen välttää eturistiriitoja ylimmän hallintoelimen jäsenten ja hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan tai hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän käyttäjien välillä. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 2 LUKU Hyväksyttyjä julkistamisjärjestelyjä, konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajia ja hyväksyttyjä ilmoitusjärjestelmiä koskevat edellytykset 27 g artikla Hyväksyttyjen julkistamisjärjestelyjen toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset 1. Hyväksytyllä julkistamisjärjestelyllä on oltava käytössä riittävät toimintaperiaatteet ja järjestelyt 20 ja 21 artiklassa vaadittujen tietojen julkistamiseksi niin reaaliaikaisesti kuin on teknisesti mahdollista kohtuullisin kaupallisin ehdoin. Tiedot on annettava käyttöön maksutta 15 minuuttia sen jälkeen, kun hyväksytty julkistamisjärjestely on julkistanut ne. Hyväksytyn julkistamisjärjestelyn on tehokkaasti ja johdonmukaisesti levitettävä tällaisia tietoja siten, että ne saadaan käyttöön nopeasti, syrjimättömästi ja sellaisessa muodossa, että ne voidaan konsolidoida muista lähteistä saataviin vastaaviin tietoihin. 2. Hyväksytyn julkistamisjärjestelyn 1 kohdan mukaisesti julkistamien tietojen on sisällettävä vähintään seuraavat seikat:
3. Hyväksytyn julkistamisjärjestelyn on ylläpidettävä ja käytettävä tehokkaita hallintojärjestelyjä, joiden avulla se voi estää eturistiriitatilanteet asiakkaidensa kanssa. Erityisesti sellaisen hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, joka on myös markkinoiden ylläpitäjä tai sijoituspalveluyritys, on käsiteltävä kaikkia kerättyjä tietoja syrjimättömästi ja pidettävä yllä ja käytettävä asianmukaisia järjestelyjä eri liiketoimintalohkojen erottamiseksi toisistaan. 4. Hyväksytyllä julkistamisjärjestelyllä on oltava käytössä vakaat turvajärjestelmät, joiden avulla voidaan varmistaa tiedonsiirtovälineiden suojaus, minimoida tiedon turmeltumisen ja luvattoman käytön riski ja estää tietojen vuotaminen ennen julkistamista. Hyväksytyllä julkistamisjärjestelyllä on oltava riittävät resurssit ja varajärjestelyt palvelujensa tarjoamiseksi ja ylläpitämiseksi jatkuvasti. 5. Hyväksytyllä julkistamisjärjestelyllä on oltava käytössä järjestelmät, joiden avulla voidaan tehokkaasti tarkistaa kaupankäynti-ilmoitusten täydellisyys, osoittaa puutteet ja ilmeiset virheet sekä pyytää uudelleenlähettämistä virheellisten ilmoitusten tapauksessa. 6. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään yhteiset muodot, tietoja koskevat vaatimukset ja tekniset järjestelyt, joiden avulla tiedot voidaan konsolidoida muiden tietojen kanssa 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 7. Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen täydentämiseksi 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään, mitä tarkoitetaan tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tietojen julkistamisella kohtuullisin kaupallisin ehdoin. 8. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään
Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 27 h artikla Konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset 1. Konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajalla on oltava käytössä riittävät toimintaperiaatteet ja järjestelyt, joiden avulla 6 ja 20 artiklan mukaisesti julkistetut tiedot voidaan kerätä, konsolidoida jatkuvaksi sähköiseksi tietovirraksi ja asettaa yleisön saataville niin reaaliaikaisesti kuin on teknisesti mahdollista kohtuullisin kaupallisin ehdoin. Näihin tietoihin on sisällyttävä vähintään seuraavat seikat:
Tiedot on annettava käyttöön maksutta 15 minuuttia sen jälkeen, kun konsolidoitujen kauppatietojen tarjoaja on julkistanut ne. Konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan on pystyttävä tehokkaasti ja johdonmukaisesti levittämään tällaiset tiedot siten, että ne saadaan käyttöön nopeasti, syrjimättömästi ja sellaisessa muodossa, että markkinaosapuolet voivat käyttää niitä helposti. 2. Konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajalla on oltava käytössä riittävät toimintaperiaatteet ja järjestelyt, joiden avulla 10 ja 21 artiklan mukaisesti julkistetut tiedot voidaan kerätä, konsolidoida jatkuvaksi sähköiseksi tietovirraksi ja asettaa ainakin seuraavat tiedot yleisön saataville niin reaaliaikaisesti kuin on teknisesti mahdollista kohtuullisin kaupallisin ehdoin:
Tiedot on annettava käyttöön maksutta 15 minuuttia sen jälkeen, kun konsolidoitujen kauppatietojen tarjoaja on julkistanut ne. Konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan on pystyttävä tehokkaasti ja johdonmukaisesti levittämään tällaiset tiedot siten, että ne saadaan käyttöön nopeasti, syrjimättömästi ja sellaisessa yleisesti hyväksytyssä muodossa, että ne ovat yhteentoimivia ja markkinaosapuolet voivat käyttää niitä helposti. 3. Konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan on varmistettava, että tarjotut tiedot kootaan kaikista säännellyistä markkinoista, monenkeskisistä kaupankäyntijärjestelmistä, organisoiduista kaupankäyntijärjestelmistä ja hyväksytyistä julkistamisjärjestelyistä ja niiden rahoitusvälineiden osalta, jotka täsmennetään 8 kohdan c alakohdan mukaisissa teknisissä sääntelystandardeissa. 4. Konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan on ylläpidettävä ja käytettävä tehokkaita hallintojärjestelyjä, joiden avulla se voi estää eturistiriitatilanteet. Erityisesti sellaisen markkinoiden ylläpitäjän tai hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, joka myös tarjoaa konsolidoituja kauppatietoja, on käsiteltävä kaikkia kerättyjä tietoja syrjimättömästi ja ylläpidettävä ja käytettävä asianmukaisia järjestelyjä eri liiketoimintalohkojen erottamiseksi toisistaan. 5. Konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajalla on oltava käytössä vakaat turvajärjestelmät, joiden avulla voidaan varmistaa tiedonsiirtovälineiden suojaus sekä minimoida tiedon turmeltumisen ja luvattoman käytön riski. Konsolidoidulla kauppatietojen tarjoajalla on oltava riittävät resurssit ja varajärjestelyt palvelujensa tarjoamiseksi ja ylläpitämiseksi jatkuvasti. 6. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään 6, 10, 20 ja 21 artiklan mukaisesti julkistettavia tietoja koskevat vaatimukset ja muoto, mukaan lukien rahoitusvälineen tunniste, hinta, määrä, ajankohta, hinnan merkintätapa, kauppapaikan tunniste ja maininnat liiketoimen erityisehdoista samoin kuin tekniset järjestelyt, joilla edistetään tietojen tehokasta ja johdonmukaista levitystä siten, että ne ovat helposti markkinaosapuolten saatavissa ja käytettävissä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, sekä sellaisten markkinoiden tehokkuutta lisäävien lisäpalvelujen osoittaminen, joita konsolidoitujen kauppatietojen tarjoaja voisi suorittaa. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 7. Komissio antaa tämän asetuksen täydentämiseksi 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla selvennetään, mitä tarkoitetaan tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulla tietovirtojen asettamisella yleisön saataville kohtuullisin kaupallisin ehdoin. 8. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään
Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 27 i artikla Hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset 1. Hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä on oltava käytössä riittävät toimintaperiaatteet ja järjestelyt 26 artiklassa vaadittujen tietojen ilmoittamiseksi mahdollisimman nopeasti ja viimeistään liiketoimen toteuttamispäivää seuraavan työpäivän aikana. 2. Hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän on ylläpidettävä ja käytettävä tehokkaita hallintojärjestelyjä, joiden avulla se voi estää eturistiriitatilanteet asiakkaidensa kanssa. Erityisesti sellaisen hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän, joka on myös markkinoiden ylläpitäjä tai sijoituspalveluyritys, on käsiteltävä kaikkia kerättyjä tietoja syrjimättömästi ja pidettävä yllä ja käytettävä asianmukaisia järjestelyjä eri liiketoimintalohkojen erottamiseksi toisistaan. 3. Hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä on oltava käytössä vakaat turvajärjestelmät, joiden avulla voidaan varmistaa tiedonsiirtovälineiden suojaus ja todentaminen, minimoida tiedon turmeltumisen ja luvattoman käytön riski ja estää tietojen vuotaminen ja jotka turvaavat tiedon luottamuksellisuuden kaikissa vaiheissa. Hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä on oltava riittävät resurssit ja varajärjestelyt palvelujensa tarjoamiseksi ja ylläpitämiseksi jatkuvasti. 4. Hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä on oltava käytössä järjestelmät, joiden avulla voidaan tarkistaa tehokkaasti liiketoimia koskevien ilmoitusten täydellisyys, todeta sijoituspalveluyrityksen aiheuttamat puutteet ja ilmeiset virheet ja ilmoittaa tällaisen virheen tai puutteen ilmetessä sitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot sijoituspalveluyritykselle sekä pyytää uudelleen lähettämistä virheellisten ilmoitusten tapauksessa. Hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä on oltava käytössä järjestelmät, joiden avulla hyväksytty ilmoitusjärjestelmä voi havaita itse aiheuttamansa virheet tai puutteet ja joiden avulla se voi korjata ja lähettää tai tapauksen mukaan lähettää uudelleen toimivaltaiselle viranomaiselle paikkansapitävät ja täydelliset ilmoitukset liiketoimista. 5. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään
Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.” |
7) |
Lisätään osasto seuraavasti: ”VI a OSASTO ARVOPAPERIMARKKINAVIRANOMAISEN VALTUUDET JA TOIMIVALTA 1 LUKU Toimivalta ja menettelyt 38 a artikla Arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuksien käyttö Arvopaperimarkkinaviranomaisen tai arvopaperimarkkinaviranomaisen virkamiehen tai sen valtuuttaman muun henkilön 38 b–38 e artiklan mukaisesti saamia valtuuksia ei voida käyttää niin, että vaaditaan lakisääteisen salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen tai asiakirjojen julkistamista. 38 b artikla Tietojen pyytäminen 1. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyynnön tai päätöksen nojalla vaatia seuraavia henkilöitä antamaan kaikki tiedot, jotka se tarvitsee tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen:
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tietopyynnössä on
3. Vaatiessaan 1 kohdan nojalla toimittamaan tietoja päätöksen nojalla arvopaperimarkkinaviranomainen
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä tai niiden edustajilla sekä oikeushenkilöiden ja oikeushenkilön asemaa vailla olevien yhteenliittymien osalta henkilöillä, joilla lain tai tällaisten yhteenliittymien sääntöjen mukaan on kelpoisuus edustaa niitä, on velvollisuus antaa pyydetyt tiedot. Asianmukaisesti valtuutetut lakimiehet voivat antaa tiedot päämiestensä puolesta. Viimeksi mainitut kantavat kuitenkin täyden vastuun, jos annetut tiedot ovat epätäydellisiä, virheellisiä tai harhaanjohtavia. 5. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa tarvittaessa ilman aiheetonta viivästystä pyyntönsä tai päätöksensä jäljennöksen 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. 38 c artikla Yleiset tutkimukset 1. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa 38 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevia tarvittavia tutkimuksia. Tätä varten arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuttamilla virkamiehillä ja muilla henkilöillä on valtuudet
2. Arvopaperimarkkinaviranomaisen 1 kohdassa tarkoitettuja tutkimuksia suorittamaan valtuuttamien virkamiesten ja muiden henkilöiden on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa yksilöidään tutkimuksen kohde ja tarkoitus. Lisäksi valtuutuksessa on ilmoitettava uhkasakoista, joista 38 i artiklassa säädetään sen varalta, että pyydettyjä asiakirjoja, tietoja, menettelyjä ja muuta aineistoa taikka vastauksia 38 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöille esitettyihin kysymyksiin ei anneta lainkaan tai niitä ei anneta täydellisinä, ja siinä on ilmoitettava myös sakoista, joista 38 h artiklassa säädetään sen varalta, että 38 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöille esitettyihin kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia. 3. Edellä 38 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on suostuttava arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen nojalla käynnistettyihin tutkimuksiin. Päätöksessä on yksilöitävä tutkimuksen kohde ja tarkoitus sekä ilmoitettava 38 i artiklassa säädetyistä uhkasakoista, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 nojalla käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä oikeudesta saattaa päätös unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. 4. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa hyvissä ajoin ennen 1 kohdassa tarkoitettua tutkimusta tiedon tutkimuksesta ja sitä suorittamaan valtuutettujen henkilöiden henkilöllisyydestä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tutkimus on tarkoitus suorittaa. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiesten on arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä avustettava kyseisiä valtuutettuja henkilöitä näiden tehtävien hoitamisessa. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat pyynnöstä myös osallistua tutkimuksiin. 5. Jos 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu puhelin- tai tietoliikennetietoja koskeva pyyntö edellyttää sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan oikeusviranomaisen lupaa, tällaista lupaa on pyydettävä. Lupaa voidaan pyytää myös turvaamistoimenpiteenä. 6. Jos kansallinen oikeusviranomainen saa hakemuksen, joka koskee 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun puhelin- tai tietoliikennetietoja koskevan pyynnön hyväksymistä, sen on tarkistettava, että
Edellä olevaa b alakohtaa soveltaessaan kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää arvopaperimarkkinaviranomaiselta yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti perusteista, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen epäilee tämän asetuksen rikkomista, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja pakkokeinojen kohteena olevan henkilön osallisuuden luonteesta. Kansallinen oikeusviranomainen ei kuitenkaan saa tarkastella uudelleen tutkimuksen tarpeellisuutta eikä vaatia, että sille toimitetaan arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistossa olevia tietoja. Arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen laillisuutta voi tarkastella uudelleen ainoastaan unionin tuomioistuin asetuksessa (EU) N:o 1095/2010 säädetyn menettelyn mukaisesti. 38 d artikla Paikalla tehtävät tarkastukset 1. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa 38 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden liiketiloissa kaikki tarpeelliset paikalla tehtävät tarkastukset. 2. Virkamiehet ja muut henkilöt, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen on valtuuttanut suorittamaan paikalla tehtävän tarkastuksen, voivat tulla arvopaperimarkkinaviranomaisen tekemän tutkimuspäätöksen kohteena olevien henkilöiden liiketiloihin, ja heillä on kaikki 38 b artiklan 1 kohdassa säädetyt valtuudet. Heillä on myös valtuudet sinetöidä kaikki liiketilat ja kirjanpito tai asiakirjat tarkastuksen ajaksi ja siinä laajuudessa kuin on tarpeen tarkastuksen suorittamiseksi. 3. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa tarkastuksesta riittävän ajoissa ennen sen suorittamista sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tarkastus on määrä suorittaa. Milloin tarkastuksen moitteeton ja tehokas suorittaminen sitä edellyttää, arvopaperimarkkinaviranomainen voi asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle asiasta ilmoitettuaan suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen ilman ennakkoilmoitusta. Tämän artiklan mukaiset tarkastukset on tehtävä edellyttäen, että asianomainen toimivaltainen viranomainen on vahvistanut, ettei se vastusta kyseisiä tarkastuksia. 4. Virkamiesten ja muiden henkilöiden, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen on valtuuttanut tekemään paikalla tehtävän tarkastuksen, on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa yksilöidään tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä ilmoitetaan uhkasakoista, joista 38 i artiklassa säädetään sen varalta, että asianomaiset henkilöt eivät suostu tarkastukseen. 5. Edellä 38 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on suostuttava arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksellä määrättyihin paikalla tehtäviin tarkastuksiin. Päätöksessä on yksilöitävä tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä päivä, jona tarkastus alkaa, ja ilmoitettava 38 i artiklassa säädetyistä uhkasakoista, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 nojalla käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä oikeudesta saattaa päätös unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. 6. Sen jäsenvaltion, jossa tarkastus on määrä suorittaa, toimivaltaisen viranomaisen virkamiesten ja kyseisen viranomaisen valtuuttamien tai nimeämien henkilöiden on arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä aktiivisesti avustettava arvopaperimarkkinaviranomaisen virkamiehiä ja muita sen valtuuttamia henkilöitä. Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat myös osallistua paikalla tehtäviin tarkastuksiin. 7. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi myös pyytää toimivaltaisia viranomaisia suorittamaan tässä artiklassa ja 38 b artiklan 1 kohdassa säädettyjä erityisiä tutkimustehtäviä ja paikalla tehtäviä tarkastuksia sen puolesta. 8. Jos arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuttamat virkamiehet ja muut mukana olevat henkilöt toteavat, että henkilö vastustaa tämän artiklan nojalla määrättyä tarkastusta, asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on annettava heille tarvittavaa apua ja pyydettävä tarvittaessa poliisin tai vastaavan lainvalvontaviranomaisen virka-apua, jotta he voivat suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen. 9. Jos 1 kohdassa tarkoitettu paikalla tehtävä tarkastus tai 7 kohdassa tarkoitettu virka-apu edellyttää kansallisen oikeuden mukaan oikeusviranomaisen lupaa, tällaista lupaa on pyydettävä. Lupaa voidaan pyytää myös turvaamistoimenpiteenä. 10. Jos kansallinen oikeusviranomainen saa hakemuksen, joka koskee 1 kohdassa säädetyn paikalla tehtävän tarkastuksen hyväksymistä tai 7 kohdassa säädettyä apua, viranomaisen on tarkistettava, että
Edellä olevaa b alakohtaa soveltaessaan kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää arvopaperimarkkinaviranomaiselta yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti perusteista, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen epäilee tämän asetuksen rikkomista, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja pakkokeinojen kohteena olevan henkilön osallisuuden luonteesta. Kansallinen oikeusviranomainen ei kuitenkaan saa tarkastella uudelleen tutkimuksen tarpeellisuutta eikä vaatia, että sille toimitetaan arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistossa olevia tietoja. Arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen laillisuutta voi tarkastella uudelleen ainoastaan unionin tuomioistuin asetuksessa (EU) N:o 1095/2010 säädetyn menettelyn mukaisesti. 38 e artikla Tietojenvaihto Arvopaperimarkkinaviranomaisen ja toimivaltaisten viranomaisten on ilman aiheetonta viivästystä annettava toisilleen tiedot, jotka ovat tarpeen niiden tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamiseksi. 38 f artikla Salassapitovelvollisuus Direktiivin 2014/65/EU 76 artiklassa tarkoitettua salassapitovelvollisuutta sovelletaan arvopaperimarkkinaviranomaiseen ja kaikkiin, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet arvopaperimarkkinaviranomaisen tai sellaisten henkilöiden palveluksessa, joille arvopaperimarkkinaviranomainen on siirtänyt tehtäviään, mukaan luettuina sellaiset tarkastajat ja asiantuntijat, joiden kanssa arvopaperimarkkinaviranomainen on tehnyt sopimuksen. 38 g artikla Arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontatoimenpiteet 1. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa, että 38 b artiklan 1 kohdan a alakohdassa lueteltu henkilö on syyllistynyt jonkin IV a osastossa säädetyn vaatimuksen rikkomiseen, se toteuttaa yhden tai useamman seuraavista:
2. Arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa 1 kohdassa tarkoitettuja toimia toteuttaessaan huomioon rikkomisen luonteen ja vakavuuden seuraavien perusteiden osalta:
3. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa kaikki 1 kohdan nojalla toteutetut toimet ilman aiheetonta viivästystä tiedoksi rikkomisesta vastuussa olevalle henkilölle sekä ilmoittaa niistä jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle. Se julkaisee kaikki tällaiset toimet verkkosivustollaan kymmenen työpäivän kuluessa toimen toteutuspäivästä. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun julkaisemiseen on sisällyttävä vähintään seuraavat:
2 LUKU Hallinnolliset seuraamukset ja muut hallinnolliset toimenpiteet 38 h artikla Sakot 1. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa 38 k artiklan 5 kohdan mukaisesti, että henkilö on tahallisesti tai tuottamuksellisesti syyllistynyt jonkin IV a osastossa säädetyn vaatimuksen rikkomiseen, se tekee päätöksen tämän artiklan 2 kohdan mukaisen sakon määräämisestä. Rikkominen katsotaan tahalliseksi, jos arvopaperimarkkinaviranomainen havaitsee objektiivisia tekijöitä, jotka osoittavat, että henkilö toimi tarkoituksellisesti syyllistyessään rikkomiseen. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sakon enimmäismäärän on oltava 200 000 euroa tai niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, vastaava arvo kansallisena valuuttana. 3. Päättäessään 1 kohdan mukaisen sakon määrästä arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon 38 g artiklan 2 kohdassa esitetyt kriteerit. 38 i artikla Uhkasakot 1. Arvopaperimarkkinaviranomainen määrää päätöksellä uhkasakkoja pakottaakseen
2. Uhkasakon on oltava tehokas ja oikeasuhteinen. Uhkasakkojen määrä määrätään kutakin viivästyspäivää kohden. 3. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, uhkasakkojen määrä on kolme prosenttia edeltävän tilikauden keskimääräisestä päiväliikevaihdosta tai, luonnollisten henkilöiden ollessa kyseessä, kaksi prosenttia edellisen kalenterivuoden keskimääräisestä päivätulosta. Se on laskettava uhkasakon määräämisestä tehdyssä päätöksessä määrätystä päivästä alkaen. 4. Uhkasakko määrätään enintään kuuden kuukauden ajaksi arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen tiedoksi antamisesta. Tämän ajanjakson päätyttyä arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee toimenpidettä uudelleen. 38 j artikla Sakkojen ja uhkasakkojen julkistaminen, luonne, täytäntöönpano ja kohdentaminen 1. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa jokaisen sakon ja uhkasakon, joka on määrätty 38 h ja 38 i artiklan mukaisesti, paitsi jos julkistaminen vaarantaisi vakavasti finanssimarkkinat tai aiheuttaisi kohtuutonta haittaa asianosaisille. Tällainen julkistaminen ei saa sisältää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1725 (*52) tarkoitettuja henkilötietoja. 2. Edellä olevan 38 h ja 38 i artiklan mukaisesti määrätyt sakot ja uhkasakot ovat luonteeltaan hallinnollisia. 3. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen päättää olla määräämättä sakkoja tai uhkasakkoja, se ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille sekä esittää päätöksensä syyt. 4. Edellä olevan 38 h ja 38 i artiklan mukaisesti määrätyt sakot ja uhkasakot ovat täytäntöönpanokelpoisia. Täytäntöönpanoon sovelletaan sen jäsenvaltion menettelysääntöjä, jonka alueella täytäntöönpano tapahtuu. 5. Sakkojen ja uhkasakkojen määrät kohdennetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon. 38 k artikla Menettelysäännöt valvontatoimenpiteiden toteuttamiseksi ja sakkojen määräämiseksi 1. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, joissa saattaa olla kyse yhden tai useamman IV a osastossa säädetyn vaatimuksen rikkomisesta, arvopaperimarkkinaviranomainen nimeää organisaationsa sisältä riippumattoman tutkivan virkamiehen asiaa tutkimaan. Nimetty virkamies ei saa olla tai ole saanut olla suoraan tai välillisesti osallisena kyseisen raportointipalvelujen tarjoajan valvonnassa tai toimilupamenettelyssä, ja hänen on tehtäviään suorittaessaan oltava arvopaperimarkkinaviranomaisesta riippumaton. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tutkiva virkamies tutkii väitetyt rikkomiset ottaen huomioon tutkimusten kohteena olevien henkilöiden esittämät huomiot ja esittää havainnoistaan täydellisen asiakirja-aineiston arvopaperimarkkinaviranomaiselle. 3. Tutkiva virkamies voi tehtäviensä hoitamiseksi käyttää valtuutta pyytää tietoja 38 b artiklan mukaisesti sekä valtuutta tehdä tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia 38 c ja 38 d artiklan mukaisesti. 4. Tutkivalla virkamiehellä on tehtäviään hoitaessaan oikeus tutustua kaikkiin arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontatoimiensa puitteissa keräämiin asiakirjoihin ja tietoihin. 5. Saatettuaan tutkimuksensa päätökseen ja ennen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston toimittamista arvopaperimarkkinaviranomaiselle tutkivan virkamiehen on annettava tutkimusten kohteena olleille henkilöille tilaisuus tulla kuulluiksi tutkimuksen kohteena olevista asioista. Tutkiva virkamies perustaa havaintonsa yksinomaan sellaisiin tosiseikkoihin, joista asianomaiset henkilöt ovat voineet esittää huomautuksensa. 6. Tämän artiklan mukaisen tutkimuksen aikana on kaikilta osin kunnioitettava tutkimusten kohteena olevien henkilöiden puolustautumisoikeuksia. 7. Toimittaessaan havainnot sisältävän asiakirja-aineiston arvopaperimarkkinaviranomaiselle tutkivan virkamiehen on ilmoitettava tästä tutkimuksen kohteena oleville henkilöille. Tutkimusten kohteena olevilla henkilöillä on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu kolmansia osapuolia koskeviin luottamuksellisiin tietoihin. 8. Tutkivan virkamiehen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston perusteella ja kuultuaan 38 l artiklan mukaisesti tutkimuksen kohteena olevia henkilöitä, jos henkilöt ovat sitä pyytäneet, arvopaperimarkkinaviranomainen päättää, ovatko tutkimuksen kohteena olevat henkilöt syyllistyneet yhteen tai useampaan IV a osastossa säädetyn vaatimuksen rikkomiseen, ja jos ovat, toteuttaa valvontatoimenpiteen 38 g artiklan mukaisesti. 9. Tutkiva virkamies ei osallistu asian käsittelyyn arvopaperimarkkinaviranomaisessa eikä puutu muullakaan tavalla arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksentekoprosessiin. 10. Komissio antaa viimeistään 1 päivänä lokakuuta 2021 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä määrittääkseen tarkemmin sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevan valtuuden käyttöä koskevat menettelysäännöt, mukaan luettuina puolustautumisoikeuksia koskevat säännökset, ajalliset säännökset, sakkojen tai uhkasakkojen perimistä koskevat säännökset sekä seuraamusten määräämisen ja täytäntöönpanon vanhentumisaikoja koskevat säännökset. 11. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa asian asianomaisten kansallisten viranomaisten käsiteltäväksi syytetoimia varten, jos se tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomainen pidättäytyy määräämästä sakkoja tai uhkasakkoja tapauksissa, joissa aiempi samanlaisen tosiseikan tai olennaisilta osiltaan samanlaisten tosiseikkojen perusteella annettu vapauttava tai langettava päätös on tullut lainvoimaiseksi kansallisen oikeuden mukaisen rikosoikeudellisen menettelyn seurauksena. 38 l artikla Asianosaisten kuuleminen 1. Ennen 38 g, 38 h ja 38 i artiklan mukaisen päätöksen antamista arvopaperimarkkinaviranomainen antaa henkilöille, joita menettely koskee, tilaisuuden esittää huomautuksensa arvopaperimarkkinaviranomaisen toteamista seikoista. Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa päätöksensä ainoastaan niihin todettuihin seikkoihin, joista ne henkilöt, joita menettely koskee, ovat voineet esittää huomautuksensa. Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, jos tarvitaan kiireellisiä toimia estämään merkittävän ja välittömän vahingon koituminen rahoitusjärjestelmälle. Siinä tapauksessa arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä välipäätöksen, ja se antaa kyseisille henkilöille tilaisuuden esittää huomautuksensa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tehnyt päätöksensä. 2. Menettelyissä on kunnioitettava kaikin puolin niiden henkilöiden puolustautumisoikeuksia, joita tutkinta koskee. Henkilöillä on oikeus tutustua arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä arvopaperimarkkinaviranomaisen sisäisiin valmisteleviin asiakirjoihin. 38 m artikla Muutoksenhaku unionin tuomioistuimessa Unionin tuomioistuimella on täysi harkintavalta tutkiessaan valitukset päätöksistä, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen on määrännyt sakon tai uhkasakon. Se voi kumota sakon tai uhkasakon tai alentaa tai korottaa sitä. 38 n artikla Toimilupa- ja valvontamaksut 1. Arvopaperimarkkinaviranomainen veloittaa raportointipalvelujen tarjoajilta maksut tämän asetuksen mukaisesti ja tämän artiklan 3 kohdan nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti. Maksuilla on katettava kokonaan raportointipalvelujen tarjoajien toimiluvan myöntämisestä ja valvonnasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle aiheutuvat menot sekä korvattava mahdolliset kustannukset, joita toimivaltaisille viranomaisille voi aiheutua tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamisesta, erityisesti 38 o artiklan mukaisesta tehtävien siirtämisestä. 2. Raportointipalvelujen tarjoajalta veloitettavan yksilöllisen maksun määrän on katettava kaikki hallinnolliset kustannukset, joita arvopaperimarkkinaviranomaiselle aiheutuu kyseiseen raportointipalvelujen tarjoajaan liittyvistä lupa- ja valvontatoimista. Maksun on oltava oikeassa suhteessa raportointipalvelujen tarjoajan liikevaihtoon. 3. Komissio täydentää tätä asetusta antamalla viimeistään 1 päivänä lokakuuta 2021 50 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla se määrittelee tarkemmin maksujen lajin, maksujen kohteet, maksujen määrän ja maksutavan. 38 o artikla Arvopaperimarkkinaviranomaisen suorittama tehtävien siirtäminen toimivaltaisille viranomaisille 1. Jos valvontatehtävän asianmukainen suorittaminen sitä edellyttää, arvopaperimarkkinaviranomainen voi siirtää määrättyjä valvontatehtäviä jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan nojalla antamiensa ohjeiden mukaisesti. Kyseisiin määrättyihin valvontatehtäviin voi erityisesti kuulua valtuus esittää 38 b artiklan mukaisia tietojensaantipyyntöjä sekä suorittaa 38 c artiklan ja 38 d artiklan mukaisia tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia. 2. Arvopaperimarkkinaviranomainen kuulee ennen tehtävän siirtämistä asianomaista toimivaltaista viranomaista seuraavista:
3. Edellä olevan 38 n artiklan 3 kohdan nojalla annetun delegoidun säädöksen mukaisesti arvopaperimarkkinaviranomainen korvaa siirrettyjen tehtävien hoitamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle aiheutuneet kustannukset. 4. Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee 1 kohdassa tarkoitettua päätöstä uudelleen asianmukaisin väliajoin. Tehtävien siirtäminen voidaan peruuttaa milloin tahansa. 5. Tehtävien siirto ei vaikuta arvopaperimarkkinaviranomaisen vastuuseen eikä rajoita arvopaperimarkkinaviranomaisen mahdollisuuksia harjoittaa ja valvoa siirrettyä toimintaa. (*52) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).”" |
8) |
Korvataan 40 artiklan 6 kohta seuraavasti: ”6. Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee 1 kohdan nojalla asetettua kieltoa tai rajoitusta sopivin väliajoin ja vähintään joka kuudes kuukausi. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi päättää kiellon tai rajoituksen vuosittaisesta uusimisesta, kun kielto on uusittu vähintään kaksi kertaa peräkkäin ja päätös perustuu asianmukaiseen analyysiin asiakkaaseen tai kuluttajaan kohdistuvan vaikutuksen arvioimiseksi.” |
9) |
Korvataan 41 artiklan 6 kohta seuraavasti: ”6. Pankkiviranomainen tarkastelee 1 kohdan nojalla asetettua kieltoa tai rajoitusta sopivin väliajoin ja vähintään joka kuudes kuukausi. Pankkiviranomainen voi päättää kiellon tai rajoituksen vuosittaisesta uusimisesta, kun kielto on uusittu vähintään kaksi kertaa peräkkäin ja päätös perustuu asianmukaiseen analyysiin kuluttajaan kohdistuvan vaikutuksen arvioimiseksi.” |
10) |
Muutetaan 50 artikla seuraavasti:
|
11) |
Lisätään 52 artiklaan kohdat seuraavasti: ”13. Komissio antaa arvopaperimarkkinaviranomaista kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomukset IV a osaston mukaisesti vahvistettujen konsolidoitujen kauppatietojen toimivuudesta. Edellä olevaa 27 h artiklan 1 kohtaa koskeva kertomus annetaan viimeistään 3 päivänä syyskuuta 2019. Edellä olevaa 27 h artiklan 2 kohtaa koskeva kertomus annetaan viimeistään 3 päivänä syyskuuta 2021. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa kertomuksissa on arvioitava konsolidoitujen kauppatietojen toimivuutta seuraavien perusteiden mukaisesti:
Jos komissio katsoo, että konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajat eivät ole toimittaneet tietoja siten, että ne täyttäisivät toisessa alakohdassa vahvistetut perusteet, se toimittaa kertomuksen yhteydessä arvopaperimarkkinaviranomaiselle pyynnön käynnistää neuvottelumenettely konsolidoitujen kauppatietojen ylläpidosta huolehtivan kaupallisen yhteisön nimeämiseksi arvopaperimarkkinaviranomaisen hoitaman julkisen hankintamenettelyn avulla. Saatuaan komissiolta pyynnön arvopaperimarkkinaviranomainen käynnistää menettelyn komission pyynnössä esitetyin ehdoin ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (*53) mukaisesti. 14. Jos tämän artiklan 13 kohdassa esitetty menettely on käynnistetty, komissiolla on valta antaa tämän asetuksen täydentämiseksi 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään toimenpiteet, joilla
(*53) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).”" |
12) |
Lisätään artiklat seuraavasti: ”54 a artikla Arvopaperimarkkinaviranomaiseen liittyvät siirtymätoimenpiteet 1. Kaikki valtuudet ja tehtävät, jotka liittyvät raportointipalvelujen tarjoajia koskevaan valvonta- ja täytäntöönpanotoimintaan, siirretään arvopaperimarkkinaviranomaiselle 1 päivänä tammikuuta 2022 lukuun ottamatta valtuuksia ja tehtäviä, jotka liittyvät hyväksyttyihin julkistamisjärjestelyihin ja hyväksyttyihin ilmoitusjärjestelmiin, joihin sovelletaan 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua poikkeusta. Samana päivänä kyseiset valtuudet ja tehtävät siirtyvät arvopaperimarkkinaviranomaiselle. 2. Arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa haltuunsa raportointipalvelujen tarjoajia koskevaan valvonta- ja täytäntöönpanotoimintaan liittyvät tiedostot ja valmisteluasiakirjat, mukaan luettuina käynnissä olevat tutkinnat ja täytäntöönpanotoimet, tai niiden oikeaksi todistetut jäljennökset, 1 kohdassa tarkoitettuna päivänä. Sellaista toimilupahakemusta, jonka toimivaltaiset viranomaiset ovat vastaanottaneet ennen 1 päivää lokakuuta 2021, ei kuitenkaan siirretä arvopaperimarkkinaviranomaiselle, vaan asianomainen toimivaltainen viranomainen tekee rekisteröinnin hyväksymistä tai epäämistä koskevan päätöksen. 3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että olemassa olevat tiedostot ja valmisteluasiakirjat, tai niiden oikeaksi todistetut jäljennökset, siirretään arvopaperimarkkinaviranomaiselle mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2022. Kyseisten toimivaltaisten viranomaisten on myös annettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikki tarpeellinen apu ja neuvot, joilla helpotetaan raportointipalvelujen tarjoajia koskevan valvonta- ja täytäntöönpanotoiminnan tehokasta ja toimivaa siirtoa ja aloittamista. 4. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimii 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten oikeudenomistajana sellaisesta valvonta- ja täytäntöönpanotoiminnasta johtuvissa hallinnollisissa tai oikeudellisissa menettelyissä, jota kyseiset toimivaltaiset viranomaiset ovat harjoittaneet tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. 5. Kaikki direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 26 alakohdassa määritellyn toimivaltaisen viranomaisen myöntämät raportointipalvelujen tarjoajien toimiluvat pysyvät voimassa, kun toimivalta on siirretty arvopaperimarkkinaviranomaiselle. 54 b artikla Suhteet tilintarkastajiin 1. Jokainen henkilö, joka on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY (*54) mukaisesti valtuutettu ja joka suorittaa raportointipalvelujen tarjoajan palveluksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (*55) 34 artiklassa tai direktiivin 2009/65/EY 73 artiklassa tarkoitettua tehtävää tai muuta lakisääteistä tehtävää, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan arvopaperimarkkinaviranomaiselle tuota raportointipalvelujen tarjoajaa koskevista seikoista tai päätöksistä, jotka kyseinen henkilö on saanut tietoonsa tehtäväänsä suorittaessaan ja jotka saattavat
Tällainen henkilö on velvollinen ilmoittamaan myös seikoista ja päätöksistä, jotka hän saa tietoonsa suorittaessaan jotakin ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua tehtävää yrityksessä, jolla on läheiset sidokset siihen raportointipalvelujen tarjoajaan, jossa hän suorittaa kyseistä tehtävää. 2. Tietojen luovuttamista koskevaan sopimukseen tai lainsäädäntöön sisältyvän rajoituksen rikkomisena ei pidetä sitä, että direktiivin 2006/43/EY mukaisella tavalla valtuutettu henkilö vilpittömässä mielessä luovuttaa 1 kohdassa tarkoitetun tiedon tai päätöksen toimivaltaiselle viranomaiselle, eikä tästä saa aiheutua kyseiselle henkilölle seuraamusvastuuta. (*54) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/43/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 87)." (*55) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).”" |
5 artikla
Muutokset asetukseen (EU) 2016/1011
Muutetaan asetus (EU) 2016/1011 seuraavasti:
1) |
Muutetaan 3 artiklan 1 kohdan 24 kohdan a alakohta seuraavasti:
|
2) |
Lisätään 4 artiklaan kohta seuraavasti: ”9. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset määrittääkseen vaatimukset, joilla varmistetaan, että 1 kohdassa tarkoitetut hallintojärjestelyt ovat riittävän vakaat. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 1 päivänä lokakuuta 2020. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.” |
3) |
Lisätään 12 artiklaan kohta seuraavasti: ”4. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset määrittääkseen edellytykset, joilla varmistetaan, että 1 kohdassa tarkoitetut menetelmät ovat kyseisen kohdan a–e alakohdan mukaiset. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 1 päivänä lokakuuta 2020. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.” |
4) |
Lisätään 14 artiklaan kohta seuraavasti: ”4. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset määrittääkseen 1 kohdassa tarkoitettujen järjestelmien ja valvonnan ominaisuudet. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 1 päivänä lokakuuta 2020. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.” |
5) |
Lisätään 20 artiklaan kohta seuraavasti: ”1 a. Kun arvopaperimarkkinaviranomainen katsoo, että vertailuarvo täyttää kaikki 1 kohdan c alakohdassa säädetyt perusteet, se toimittaa komissiolle perustellun pyynnön vertailuarvon tunnustamisesta kriittiseksi. Vastaanotettuaan perustellun pyynnön komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen 1 kohdan mukaisesti. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on tarkasteltava vertailuarvon kriittisyyttä koskevaa arviotaan uudelleen vähintään kahden vuoden välein, ja sen on ilmoitettava arviosta komissiolle sekä toimitettava sille tämä arvio.” |
6) |
Muutetaan 21 artikla seuraavasti:
|
7) |
Korvataan 23 artiklan 3 ja 4 kohta seuraavasti: ”3. Kriittisen vertailuarvon valvotun tietolähteen, joka aikoo lakata toimittamasta syöttötietoja, on pikaisesti ilmoitettava siitä kirjallisesti vertailuarvon hallinnoijalle. Hallinnoijan on ilman aiheetonta viivästystä ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselleen. Kriittisen vertailuarvon hallinnoijan toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta ilman aiheetonta viivästystä kyseisen valvotun tietolähteen toimivaltaiselle viranomaiselle ja tarvittaessa arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Hallinnoijan on toimitettava mahdollisimman pian ja viimeistään 14 päivän kuluttua valvotun tietolähteen tekemän ilmoituksen vastaanottamisesta toimivaltaiselle viranomaiselleen arvio siitä, miten tämä vaikuttaa kriittisen vertailuarvon kykyyn mitata kohteena olevaa markkina- tai taloustilannetta. 4. Vastaanotettuaan tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun arvion hallinnoijan toimivaltaisen viranomaisen on pikaisesti ilmoitettava asiasta soveltuvissa tapauksissa arvopaperimarkkinaviranomaiselle tai 46 artiklan nojalla perustetulle kollegiolle sekä tehtävä kyseisen arvion pohjalta oma arvionsa vertailuarvon kyvystä mitata kohteena olevaa markkina- ja taloustilannetta, ottaen huomioon 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustettu vertailuarvon lakkautusta koskeva hallinnoijan menettely.” |
8) |
Lisätään 26 artiklaan kohta seuraavasti: ”6. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi määrittääkseen perusteet, joilla toimivaltainen viranomainen voi vaatia muutoksia 4 kohdassa tarkoitettuun vaatimustenmukaisuusvakuutukseen. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 1 päivänä lokakuuta 2020. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.” |
9) |
Muutetaan 30 artikla seuraavasti:
|
10) |
Muutetaan 32 artikla seuraavasti:
|
11) |
Lisätään 34 artiklaan kohta seuraavasti: ”1 a. Jos yksi tai useampi 1 kohdassa tarkoitetun henkilön tarjoamista indekseistä olisi katsottava 20 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetuksi kriittiseksi vertailuarvoksi, hakemus on osoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle.” |
12) |
Korvataan 40 artikla seuraavasti: ”40 artikla Toimivaltaiset viranomaiset 1. Tätä asetusta sovellettaessa arvopaperimarkkinaviranomainen on toimivaltainen viranomainen:
2. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä asianomainen toimivaltainen viranomainen, joka vastaa tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamisesta, ja ilmoitettava siitä komissiolle ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle. 3. Jäsenvaltion, joka nimeää useamman kuin yhden toimivaltaisen viranomaisen 2 kohdan mukaisesti, on määriteltävä selvästi kunkin toimivaltaisen viranomaisen tehtävät ja nimettävä yksi viranomainen, joka vastaa komission, arvopaperimarkkinaviranomaisen ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisen yhteistyön ja tietojenvaihdon koordinoinnista. 4. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee verkkosivustollaan luettelon 2 ja 3 kohdan mukaisesti nimetyistä toimivaltaisista viranomaisista.” |
13) |
Muutetaan 41 artikla seuraavasti:
|
14) |
Korvataan 43 artiklan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti: ”1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden 40 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimeämät toimivaltaiset viranomaiset ottavat hallinnollisten seuraamusten ja muiden hallinnollisten toimenpiteiden tyyppiä ja tasoa määrittäessään huomioon kaikki merkitykselliset seikat, joihin kuuluvat tarvittaessa:” |
15) |
Korvataan 44 artikla seuraavasti: ”44 artikla Yhteistyövelvoite 1. Jäsenvaltioiden, jotka ovat määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia 42 artiklassa tarkoitettujen säännösten rikkomisesta, on varmistettava, että on otettu käyttöön asianmukaisia toimenpiteitä, jotta 40 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti nimetyillä toimivaltaisilla viranomaisilla on kaikki tarvittavat valtuudet olla yhteydessä oikeusviranomaisiin niiden oikeudenkäyttöalueella saadakseen yksityiskohtaisia tietoja rikosoikeudellisista tutkimuksista ja menettelyistä, jotka on käynnistetty tämän asetuksen mahdollisista rikkomisista. Näiden toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava nämä tiedot muille toimivaltaisille viranomaisille ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle. 2. Edellä olevan 40 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti nimettyjen toimivaltaisten viranomaisten on avustettava muita toimivaltaisia viranomaisia ja arvopaperimarkkinaviranomaista. Niiden on erityisesti vaihdettava tietoja ja tehtävä yhteistyötä tutkinta- tai valvontatoiminnassa. Toimivaltaiset viranomaiset voivat myös tehdä yhteistyötä muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa helpottaakseen taloudellisten seuraamusten perimistä.” |
16) |
Korvataan 45 artiklan 5 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: ”5. Jäsenvaltioiden on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle yhdistetyt tiedot kaikista 42 artiklan mukaisesti määrätyistä hallinnollisista seuraamuksista ja muista hallinnollisista toimenpiteistä vuosittain. Tätä velvollisuutta ei sovelleta luonteeltaan tutkinnallisiin toimenpiteisiin. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa nämä tiedot vuosikertomuksessa yhdessä niiden yhdistettyjen tietojen kanssa, jotka koskevat kaikkia sen 48 f artiklan nojalla määräämiä hallinnollisia seuraamuksia ja muita hallinnollisia toimenpiteitä.” |
17) |
Korvataan 46 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti: ”1. Hallinnoijan toimivaltaisen viranomaisen on 30 työpäivän kuluessa siitä, kun 20 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettu vertailuarvo on sisällytetty kriittisten vertailuarvojen luetteloon, lukuun ottamatta vertailuarvoja, joissa enemmistö tietolähteistä ei ole valvottuja yhteisöjä, perustettava kollegio ja johdettava sitä. 2. Kollegioon kuuluvat hallinnoijan toimivaltaisen viranomaisen, arvopaperimarkkinaviranomaisen, jollei se ole hallinnoijan toimivaltainen viranomainen, ja valvottujen tietolähteiden toimivaltaisten viranomaisten edustajat.” |
18) |
Korvataan 47 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti: ”1. Edellä 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on tätä asetusta soveltaessaan tehtävä yhteistyötä arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa asetuksen (EU) N:o 1095/2010 mukaisesti. 2. Edellä 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on asetuksen (EU) N:o 1095/2010 35 artiklan mukaisesti toimitettava ilman aiheetonta viivästystä arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikki tiedot, joita se tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi.” |
19) |
Lisätään VI osastoon luku seuraavasti: ”4 LUKU Arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuudet ja toimivalta
48 a artikla Arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuksien käyttö Arvopaperimarkkinaviranomaisen, sen virkamiesten tai sen valtuuttamien muiden henkilöiden 48 b–48 d artiklan mukaisesti saamia valtuuksia ei saa käyttää niin, että vaaditaan lakisääteisen salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen tai asiakirjojen julkistamista. 48 b artikla Tietojen pyytäminen 1. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyynnön tai päätöksen nojalla vaatia seuraavia henkilöitä antamaan kaikki tiedot, jotka se tarvitsee tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen:
Toimivaltaisten viranomaisten on asetuksen (EU) N:o 1095/2010 35 artiklan mukaisesti toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä tietopyyntö tämän asetuksen 20 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetuille kriittisten vertailuarvojen tietolähteille ja välitettävä saamansa tiedot ilman aiheetonta viivästystä arvopaperimarkkinaviranomaiselle. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tietopyynnössä on
3. Vaatiessaan 1 kohdan nojalla toimittamaan tietoja päätöksen nojalla arvopaperimarkkinaviranomainen
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä tai niiden edustajilla sekä oikeushenkilöiden ja oikeushenkilön asemaa vailla olevien yhteenliittymien osalta henkilöillä, joilla lain tai sääntöjen mukaan on kelpoisuus edustaa niitä, on velvollisuus antaa pyydetyt tiedot. Asianmukaisesti valtuutetut lakimiehet voivat antaa tiedot päämiestensä puolesta. Viimeksi mainitut kantavat kuitenkin täyden vastuun, jos annetut tiedot ovat epätäydellisiä, virheellisiä tai harhaanjohtavia. 5. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa tarvittaessa ilman aiheetonta viivästystä pyyntönsä tai päätöksensä jäljennöksen 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. 48 c artikla Yleiset tutkimukset 1. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa 48 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevia tarvittavia tutkimuksia. Tätä varten arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuttamilla virkamiehillä ja muilla henkilöillä on valtuudet
2. Arvopaperimarkkinaviranomaisen 1 kohdassa tarkoitettuja tutkimuksia suorittamaan valtuuttamien virkamiesten ja muiden henkilöiden on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa yksilöidään tutkimuksen kohde ja tarkoitus. Valtuutuksessa on ilmoitettava uhkasakoista, joista 48 g artiklassa säädetään sen varalta, että pyydettyjä asiakirjoja, tietoja, menettelyjä ja muuta aineistoa taikka vastauksia 48 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöille esitettyihin kysymyksiin ei anneta lainkaan tai niitä ei anneta täydellisinä, ja siinä on ilmoitettava myös sakoista, joista 48 f artiklassa säädetään sen varalta, että kyseisille henkilöille esitettyihin kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia. 3. Edellä 48 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on suostuttava arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen nojalla käynnistettyihin tutkimuksiin. Päätöksessä on yksilöitävä tutkimuksen kohde ja tarkoitus sekä ilmoitettava 48 g artiklassa säädetyistä uhkasakoista, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 nojalla käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä oikeudesta saattaa päätös unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. 4. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa hyvissä ajoin ennen 1 kohdassa tarkoitettua tutkimusta tiedon tutkimuksesta ja sitä suorittamaan valtuutettujen henkilöiden henkilöllisyydestä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tutkimus on tarkoitus suorittaa. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiesten on arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä avustettava kyseisiä valtuutettuja henkilöitä näiden tehtävien hoitamisessa. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat pyynnöstä osallistua tutkimuksiin. 5. Jos 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu puhelu- tai tietoliikennetietoja koskeva pyyntö edellyttää sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan kansallisen oikeusviranomaisen lupaa, tällaista lupaa on pyydettävä. Lupaa voidaan pyytää myös turvaamistoimenpiteenä. 6. Jos kansallinen oikeusviranomainen saa hakemuksen, joka koskee 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun puhelu- tai tietoliikennetietoja koskevan pyynnön hyväksymistä, sen on tarkistettava, että
Edellä olevaa b alakohtaa soveltaessaan kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää arvopaperimarkkinaviranomaiselta yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti perusteista, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen epäilee tämän asetuksen rikkomista, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja pakkokeinojen kohteena olevan henkilön osallisuuden luonteesta. Kansallinen oikeusviranomainen ei kuitenkaan saa tarkastella uudelleen tutkimuksen tarpeellisuutta eikä vaatia, että sille toimitetaan arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistossa olevia tietoja. Arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen laillisuutta voi tarkastella uudelleen ainoastaan unionin tuomioistuin asetuksen (EU) N:o 1095/2010 61 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. 48 d artikla Paikalla tehtävät tarkastukset 1. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa 48 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden liiketiloissa kaikki tarvittavat paikalla tehtävät tarkastukset. 2. Virkamiehet ja muut henkilöt, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen on valtuuttanut suorittamaan paikalla tehtävän tarkastuksen, voivat tulla arvopaperimarkkinaviranomaisen tekemän tutkimuspäätöksen kohteena olevien henkilöiden liiketiloihin, ja heillä on kaikki 48 c artiklan 1 kohdassa säädetyt valtuudet. Heillä on valtuudet sinetöidä kaikki liiketilat ja kirjanpito tai asiakirjat tarkastuksen ajaksi ja siinä laajuudessa kuin on tarpeen tarkastuksen suorittamiseksi. 3. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa tarkastuksesta riittävän ajoissa ennen sen suorittamista sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tarkastus on määrä suorittaa. Milloin tarkastuksen moitteeton ja tehokas suorittaminen sitä edellyttää, arvopaperimarkkinaviranomainen voi asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle asiasta ilmoitettuaan suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen ilman ennakkoilmoitusta. Tämän artiklan mukaiset tarkastukset on tehtävä edellyttäen, että asianomainen viranomainen on vahvistanut, ettei se vastusta kyseisiä tarkastuksia. 4. Virkamiesten ja muiden henkilöiden, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen on valtuuttanut tekemään paikalla tehtävän tarkastuksen, on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa yksilöidään tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä ilmoitetaan uhkasakoista, joista 48 g artiklassa säädetään sen varalta, että asianomaiset henkilöt eivät suostu tarkastukseen. 5. Edellä 48 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on suostuttava arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksellä määrättyihin paikalla tehtäviin tarkastuksiin. Päätöksessä on yksilöitävä tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä päivä, jona tarkastus alkaa, ja ilmoitettava 48 g artiklassa säädetyistä uhkasakoista, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 nojalla käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä oikeudesta saattaa päätös unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. 6. Sen jäsenvaltion, jossa tarkastus on määrä suorittaa, toimivaltaisen viranomaisen virkamiesten ja kyseisen viranomaisen valtuuttamien tai nimeämien henkilöiden on arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä aktiivisesti avustettava arvopaperimarkkinaviranomaisen virkamiehiä ja muita sen valtuuttamia henkilöitä. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat pyynnöstä myös osallistua paikalla tehtäviin tarkastuksiin. 7. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi myös pyytää toimivaltaisia viranomaisia suorittamaan tässä artiklassa ja 48 c artiklan 1 kohdassa säädettyjä erityisiä tutkimustehtäviä ja paikalla tehtäviä tarkastuksia sen puolesta. Tätä varten toimivaltaisilla viranomaisilla on samat tässä artiklassa ja 48 c artiklan 1 kohdassa säädetyt valtuudet kuin arvopaperimarkkinaviranomaisella. 8. Jos arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuttamat virkamiehet ja muut mukana olevat henkilöt toteavat, että henkilö vastustaa tämän artiklan nojalla määrättyä tarkastusta, asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on annettava heille tarvittavaa apua ja pyydettävä tarvittaessa poliisin tai vastaavan lainvalvontaviranomaisen virka-apua, jotta he voivat suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen. 9. Jos 1 kohdassa tarkoitettu paikalla tehtävä tarkastus tai 7 kohdassa tarkoitettu virka-apu edellyttää sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan kansallisen oikeusviranomaisen lupaa, tällaista lupaa on pyydettävä. Lupaa voidaan pyytää myös turvaamistoimenpiteenä. 10. Jos kansallinen oikeusviranomainen saa hakemuksen, joka koskee 1 kohdassa säädetyn paikalla tehtävän tarkastuksen hyväksymistä tai 7 kohdassa säädettyä apua, viranomaisen on tarkistettava, että
Edellä olevaa b alakohtaa soveltaessaan kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää arvopaperimarkkinaviranomaiselta yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti perusteista, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen epäilee tämän asetuksen rikkomista, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja pakkokeinojen kohteena olevan henkilön osallisuuden luonteesta. Kansallinen oikeusviranomainen ei kuitenkaan saa tarkastella uudelleen tutkimuksen tarpeellisuutta eikä vaatia, että sille toimitetaan arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistossa olevia tietoja. Arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen laillisuutta voi tarkastella uudelleen ainoastaan unionin tuomioistuin asetuksen (EU) N:o 1095/2010 61 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
48 e artikla Arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontatoimenpiteet 1. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa 48 i artiklan 5 kohdan mukaisesti, että henkilö on syyllistynyt johonkin 42 artiklan 1 kohdan a alakohdassa lueteltuun rikkomiseen, se toteuttaa yhden tai useamman seuraavista toimista:
2. Arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa 1 kohdassa tarkoitettuja toimia toteuttaessaan huomioon rikkomisen luonteen ja vakavuuden seuraavien perusteiden osalta:
3. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa kaikki 1 kohdan nojalla toteutetut toimet ilman aiheetonta viivästystä tiedoksi rikkomisesta vastuussa olevalle henkilölle sekä ilmoittaa niistä jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle. Se julkaisee kaikki tällaiset toimet verkkosivustollaan kymmenen työpäivän kuluessa toimen toteutuspäivästä. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun julkaisemiseen on sisällyttävä vähintään seuraavat:
48 f artikla Sakot 1. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa 48 i artiklan 5 kohdan mukaisesti, että henkilö on tahallisesti tai tuottamuksellisesti syyllistynyt yhteen tai useampaan 42 artiklan 1 kohdan a alakohdassa lueteltuun rikkomiseen, se tekee päätöksen tämän artiklan 2 kohdan mukaisen sakon määräämisestä. Rikkominen katsotaan tahalliseksi, jos arvopaperimarkkinaviranomainen havaitsee objektiivisia tekijöitä, jotka osoittavat, että henkilö toimi tarkoituksellisesti syyllistyessään rikkomiseen. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sakon enimmäismäärän on oltava
Sen estämättä mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, 11 artiklan 1 kohdan d alakohdan tai 4 kohdan rikkomisesta määrättävän sakon enimmäismäärän on oltava oikeushenkilöiden osalta 250 000 euroa tai jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, vastaava määrä kansallisessa rahayksikössä 30 päivänä kesäkuuta 2016 tai kaksi prosenttia kyseisen oikeushenkilön ylimmän hallintoelimen hyväksymän uusimman käytettävissä olevan tilinpäätöksen mukaisesta yhteenlasketusta vuotuisesta liikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi, ja luonnollisten henkilöiden osalta 100 000 euroa tai jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, vastaava määrä kansallisessa rahayksikössä 30 päivänä kesäkuuta 2016. Sovellettaessa a alakohtaa, jos oikeushenkilö on emoyritys tai sellaisen emoyrityksen tytäryritys, jonka on laadittava konsolidoitu tilinpäätös direktiivissä 2013/34/EU määritellyllä tavalla, kyseisellä yhteenlasketulla vuotuisella liikevaihdolla tarkoitetaan perimmäisen emoyrityksen ylimmän hallintoelimen hyväksymän uusimman käytettävissä olevan konsolidoidun tilinpäätöksen mukaista yhteenlaskettua vuotuista liikevaihtoa tai vastaavan tyyppistä tuloa tilinpäätöksiin sovellettavan asiaankuuluvan unionin lainsäädännön mukaisesti. 3. Päättäessään 1 kohdan mukaisen sakon määrästä arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon 48 e artiklan 2 kohdassa esitetyt perusteet. 4. Jos oikeushenkilö on suoraan tai välillisesti hyötynyt rikkomisesta taloudellisesti, sakon määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin kyseinen hyöty, sen estämättä, mitä 3 kohdassa säädetään. 5. Jos henkilön teko tai laiminlyönti muodostaa useamman kuin yhden 42 artiklan 1 kohdan a alakohdassa luetelluista rikkomisista, sovelletaan ainoastaan tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti laskettua korkeampaa ja yhteen näistä rikkomisista liittyvää sakkoa. 48 g artikla Uhkasakot 1. Arvopaperimarkkinaviranomainen määrää päätöksellä uhkasakkoja pakottaakseen
2. Uhkasakon on oltava tehokas ja oikeasuhteinen. Uhkasakkojen määrä määrätään kutakin viivästyspäivää kohden. 3. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, uhkasakkojen määrä on kolme prosenttia edeltävän tilikauden keskimääräisestä päiväliikevaihdosta tai, luonnollisten henkilöiden ollessa kyseessä, kaksi prosenttia edellisen kalenterivuoden keskimääräisestä päivätulosta. Se on laskettava uhkasakon määräämisestä tehdyssä päätöksessä määrätystä päivästä alkaen. 4. Uhkasakko määrätään enintään kuuden kuukauden ajaksi arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen tiedoksi antamisesta. Tämän ajanjakson päätyttyä arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee toimenpidettä uudelleen. 48 h artikla Sakkojen ja uhkasakkojen julkistaminen, luonne, täytäntöönpano ja kohdentaminen 1. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa jokaisen sakon ja jokaisen uhkasakon, joka on määrätty 48 f ja 48 g artiklan nojalla, paitsi jos julkistaminen vaarantaisi vakavasti rahoitusmarkkinat tai aiheuttaisi kohtuutonta haittaa asianosaisille. Tällainen julkistaminen ei saa sisältää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1725 (*57) tarkoitettuja henkilötietoja. 2. Edellä olevien 48 f ja 48 g artiklan nojalla määrätyt sakot ja uhkasakot ovat luonteeltaan hallinnollisia. 3. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen päättää olla määräämättä sakkoja tai uhkasakkoja, se ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille sekä esittää päätöksensä syyt. 4. Edellä olevien 48 f ja 48 g artiklan mukaisesti määrätyt sakot ja uhkasakot ovat täytäntöönpanokelpoisia. Täytäntöönpanoon sovelletaan siinä jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa voimassa olevia menettelysääntöjä, jonka alueella täytäntöönpano tapahtuu. 5. Sakkojen ja uhkasakkojen määrät kohdennetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon.
48 i artikla Menettelysäännöt valvontatoimenpiteiden toteuttamiseksi ja sakkojen määräämiseksi 1. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat muodostaa yhden tai useamman 42 artiklan 1 kohdan a alakohdassa luetelluista rikkomisista, se nimeää organisaationsa sisältä riippumattoman tutkivan virkamiehen asiaa tutkimaan. Nimetty virkamies ei saa olla tai ole saanut olla suoraan tai välillisesti osallisena niiden vertailuarvojen valvonnassa, joihin rikkominen liittyy, ja hänen on tehtäviään suorittaessaan oltava arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvostosta riippumaton. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tutkiva virkamies tutkii väitetyt rikkomiset, ottaa huomioon tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden esittämät huomiot ja esittää havainnoistaan täydellisen asiakirja-aineiston arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvostolle. 3. Tutkiva virkamies käyttää tehtäviensä hoitamiseksi valtuutta pyytää tietoja 48 b artiklan mukaisesti sekä valtuutta suorittaa tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia 48 c ja 48 d artiklan mukaisesti. 4. Tutkivalla virkamiehellä on tehtäviä hoitaessaan oikeus tutustua kaikkiin arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontatoimiensa puitteissa keräämiin asiakirjoihin ja tietoihin. 5. Saatettuaan tutkimuksensa päätökseen ja ennen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston toimittamista arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvostolle tutkiva virkamies antaa tutkimuksen kohteena olleille henkilöille tilaisuuden tulla kuulluiksi tutkimuksen kohteena olevista asioista. Tutkiva virkamies perustaa havaintonsa yksinomaan sellaisiin tosiseikkoihin, joista asianomaiset henkilöt ovat voineet esittää huomautuksensa. 6. Tämän artiklan nojalla suoritettavien tutkimusten aikana on kaikilta osin kunnioitettava tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden puolustautumisoikeuksia. 7. Toimittaessaan havaintonsa sisältävän asiakirja-aineiston arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvostolle tutkiva virkamies ilmoittaa tästä tutkimuksen kohteena oleville henkilöille. Tutkimuksen kohteena olevilla henkilöillä on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu kolmansia osapuolia koskeviin luottamuksellisiin tietoihin. 8. Tutkivan virkamiehen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston perusteella ja kuultuaan 48 j artiklan mukaisesti asianomaisia henkilöitä, jos nämä ovat sitä pyytäneet, arvopaperimarkkinaviranomainen päättää, ovatko tutkimuksen kohteena olevat henkilöt syyllistyneet yhteen tai useampaan 42 artiklan 1 kohdan a alakohdassa lueteltuun rikkomiseen, ja jos ovat, toteuttaa valvontatoimenpiteen 48 e artiklan mukaisesti ja määrää sakon 48 f artiklan mukaisesti. 9. Tutkiva virkamies ei osallistu asian käsittelyyn arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvostossa eikä puutu muullakaan tavalla arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvoston päätöksentekoprosessiin. 10. Komissio antaa viimeistään 1 päivänä lokakuuta 2021 delegoituja säädöksiä 49 artiklan mukaisesti määrittääkseen sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevan valtuuden käyttöä koskevat menettelysäännöt, mukaan luettuina puolustautumisoikeuksia koskevat säännökset, ajalliset säännökset, sakkojen tai uhkasakkojen perimistä koskevat säännökset sekä seuraamusten määräämisen ja täytäntöönpanon vanhentumisaikoja koskevat säännökset. 11. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa asian asianomaisten kansallisten viranomaisten käsiteltäväksi syytetoimia varten, jos se tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomainen pidättäytyy määräämästä sakkoja tai uhkasakkoja tapauksissa, joissa aiempi samanlaisen tosiseikan tai olennaisilta osiltaan samanlaisten tosiseikkojen perusteella annettu vapauttava tai langettava päätös on tullut lainvoimaiseksi kansallisen oikeuden mukaisen rikosoikeudellisen menettelyn seurauksena. 48 j artikla Tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden kuuleminen 1. Ennen 48 f, 48 g ja 48 e artiklan mukaisen päätöksen antamista arvopaperimarkkinaviranomainen antaa henkilöille, joita menettely koskee, tilaisuuden esittää huomautuksensa sen toteamista seikoista. Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa päätöksensä ainoastaan niihin todettuihin seikkoihin, joista ne henkilöt, joita menettely koskee, ovat voineet esittää huomautuksensa. Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, jos tarvitaan 48 e artiklan nojalla kiireellisiä toimia estämään merkittävän ja välittömän vahingon aiheutuminen rahoitusjärjestelmälle. Siinä tapauksessa arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä välipäätöksen, ja se antaa kyseisille henkilöille tilaisuuden esittää huomautuksensa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tehnyt päätöksensä. 2. Tutkimuksissa on kaikilta osin kunnioitettava niiden henkilöiden puolustautumisoikeuksia, joita menettely koskee. Henkilöillä on oikeus tutustua arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä arvopaperimarkkinaviranomaisen sisäisiin valmisteleviin asiakirjoihin. 48 k artikla Muutoksenhaku unionin tuomioistuimessa Unionin tuomioistuimella on täysi harkintavalta tutkiessaan valitukset päätöksistä, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen on määrännyt sakon tai uhkasakon. Se voi kumota sakon tai uhkasakon tai alentaa tai korottaa sitä.
48 l artikla Valvontamaksut 1. Arvopaperimarkkinaviranomainen veloittaa 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilta hallinnoijilta maksut tämän artiklan 3 kohdan nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti. Maksuilla on katettava kokonaan hallinnoijien valvonnasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle aiheutuvat menot sekä korvattava mahdolliset kustannukset, joita toimivaltaisille viranomaisille voi aiheutua tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamisesta, erityisesti 48 m artiklan mukaisesta tehtävien siirtämisestä. 2. Hallinnoijalta veloitettavan yksilöllisen maksun määrän on katettava kaikki hallinnolliset kustannukset, joita arvopaperimarkkinaviranomaiselle aiheutuu valvontaan liittyvistä toimistaan, ja sen on oltava oikeassa suhteessa hallinnoijan liikevaihtoon. 3. Komissio antaa viimeistään 1 päivänä lokakuuta 2021 tämän asetuksen täydentämiseksi delegoituja säädöksiä 49 artiklan mukaisesti määrittääkseen maksujen lajin, maksujen kohteet, maksujen määrän ja maksutavan. 48 m artikla Arvopaperimarkkinaviranomaisen suorittama tehtävien siirtäminen toimivaltaisille viranomaisille 1. Jos valvontatehtävän asianmukainen suorittaminen sitä edellyttää, arvopaperimarkkinaviranomainen voi siirtää määrättyjä valvontatehtäviä jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan nojalla antamiensa ohjeiden mukaisesti. Kyseisiin määrättyihin valvontatehtäviin voi erityisesti kuulua valtuus esittää 48 b artiklan mukaisia tietopyyntöjä sekä suorittaa 48 c ja 48 d artiklan mukaisia tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia. Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, kriittisten vertailuarvojen hyväksymistä ei saa siirtää. 2. Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen siirtää tehtävän 1 kohdan nojalla, se kuulee asianomaista toimivaltaista viranomaista seuraavista seikoista:
3. Arvopaperimarkkinaviranomainen korvaa siirrettyjen tehtävien hoitamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle aiheutuneet kustannukset 48 l artiklan 3 kohdan nojalla hyväksytyn delegoidun säädöksen mukaisesti. 4. Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee 1 kohdan nojalla tehtyä tehtävien siirtämistä uudelleen asianmukaisin väliajoin. Tehtävien siirtäminen voidaan peruuttaa milloin tahansa. 5. Tehtävien siirto ei vaikuta arvopaperimarkkinaviranomaisen vastuuseen eikä rajoita arvopaperimarkkinaviranomaisen mahdollisuuksia harjoittaa ja valvoa siirrettyä toimintaa. 48 n artikla Arvopaperimarkkinaviranomaiseen liittyvät siirtymätoimenpiteet 1. Kaikki 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille toimivaltaisille viranomaisille annetut valtuudet ja tehtävät, jotka liittyvät 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja hallinnoijia koskevaan valvonta- ja täytäntöönpanotoimintaan, on lakkautettava 1 päivänä tammikuuta 2022. Samana päivänä kyseiset valtuudet ja tehtävät siirtyvät arvopaperimarkkinaviranomaiselle. 2. Arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa haltuunsa 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja hallinnoijia koskevaan valvonta- ja täytäntöönpanotoimintaan liittyvät tiedostot ja valmisteluasiakirjat, mukaan luettuina käynnissä olevat tutkinnat ja täytäntöönpanotoimet, tai niiden oikeaksi todistetut jäljennökset tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna päivänä. Sellaisia 20 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettuja kriittisen vertailuarvon hallinnoijien toimilupahakemuksia ja 32 artiklan mukaisia tunnustusta koskevia hakemuksia, jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat vastaanottaneet ennen 1 päivää lokakuuta 2021 ei kuitenkaan siirretä arvopaperimarkkinaviranomaiselle, vaan asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset tekevät hyväksyntää tai tunnustusta koskevan päätöksen. 3. Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että olemassa olevat tiedostot ja valmisteluasiakirjat, tai niiden oikeaksi todistetut jäljennökset, siirretään arvopaperimarkkinaviranomaiselle mahdollisimman pian ja viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2022. Kyseisten toimivaltaisten viranomaisten on myös annettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikki tarpeellinen apu ja neuvot, joilla helpotetaan tehokasta ja toimivaa siirtoa ja 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja hallinnoijia koskevan valvonta- ja täytäntöönpanotoiminnan aloittamista. 4. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimii 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten oikeudenomistajana sellaisesta valvonta- ja täytäntöönpanotoiminnasta johtuvissa hallinnollisissa tai oikeudellisissa menettelyissä, jota kyseiset toimivaltaiset viranomaiset ovat harjoittaneet tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. 5. Kaikki 20 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetut, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen myöntämät kriittisten vertailuarvojen hallinnoijien toimiluvat ja 32 artiklan mukaiset hyväksynnät pysyvät voimassa sen jälkeen, kun toimivalta on siirretty arvopaperimarkkinaviranomaiselle. (*57) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).”" |
20) |
Muutetaan 49 artikla seuraavasti:
|
21) |
Korvataan 53 artikla seuraavasti: ”53 artikla Arvopaperimarkkinaviranomaisen arvioinnit 1. Arvopaperimarkkinaviranomainen pyrkii luomaan yhteisen eurooppalaisen valvontakulttuurin ja johdonmukaisia valvontakäytäntöjä sekä varmistamaan, että toimivaltaiset viranomaiset soveltavat 33 artiklaa johdonmukaisesti. Tämän vuoksi arvopaperimarkkinaviranomainen arvioi kahden vuoden välein 33 artiklan nojalla myönnetyt hyväksynnät. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa kullekin toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on hyväksynyt kolmannen maan vertailuarvon, lausunnon, jossa se arvioi, miten kyseinen toimivaltainen viranomainen soveltaa 33 artiklan asiaankuuluvia vaatimuksia ja asiaankuuluvien tähän asetukseen perustuvien delegoitujen säädösten ja teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien mukaisia vaatimuksia. 2. Arvopaperimarkkinaviranomaisella on toimivalta pyytää toimivaltaiselta viranomaiselta asiakirjatodisteet, jotka liittyvät 51 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehtyihin päätöksiin sekä 24 artiklan 1 kohdan täytäntöönpanoa koskeviin toteutettuihin toimiin.” |
6 artikla
Asetuksen (EU) 2015/847 muuttaminen
Muutetaan asetus (EU) 2015/847 seuraavasti:
1) |
Korvataan 15 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Tämän asetuksen mukaiseen henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (*58). Henkilötietoihin, joita komissio tai pankkiviranomainen käsittelee tämän asetuksen mukaisesti, sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1725 (*59). (*58) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1)" (*59) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).”" |
2) |
Korvataan 17 artiklan 3 kohta seuraavasti: ”3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 1 kohdassa tarkoitetut säännöt komissiolle ja Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitealle viimeistään 26 päivänä kesäkuuta 2017. Sen jälkeen jäsenvaltioiden on ilman aiheetonta viivästystä ilmoitettava komissiolle ja pankkiviranomaiselle kaikista kyseisten sääntöjen muutoksista.” |
3) |
Korvataan 22 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Edellä olevan 17 artiklan 3 kohdan mukaisen ilmoituksen saatuaan komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle IV luvun soveltamista koskevan kertomuksen, jossa kiinnitetään erityistä huomiota rajatylittäviin tapauksiin.” |
4) |
Korvataan 25 artikla seuraavasti: ”25 artikla Ohjeet Euroopan valvontaviranomaiset antavat toimivaltaisille viranomaisille ja maksupalveluntarjoajille viimeistään 26 päivänä kesäkuuta 2017 asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan mukaisesti ohjeet toimenpiteistä, joita tämän asetuksen mukaisesti on toteutettava, erityisesti 7, 8, 11 ja 12 artiklan täytäntöönpanon osalta. Tammikuun 1 päivästä 2020 alkaen tällaiset ohjeet antaa tarvittaessa pankkiviranomainen.” |
7 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Edellä olevia 1, 2, 3 ja 6 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2020. Edellä olevia 4 ja 5 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2022.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.
Tehty Strasbourgissa 18 päivänä joulukuuta 2019.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
D. M. SASSOLI
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
T. TUPPURAINEN
(1) EUVL C 255, 20.7.2018, s. 2, ja EUVL C 37, 30.1.2019, s. 1.
(2) EUVL C 227, 28.6.2018, s. 63, ja EUVL C 110, 22.3.2019, s. 58.
(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. huhtikuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 2. joulukuuta 2019.
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).
(9) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1).
(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349).
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84).
(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 596/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, markkinoiden väärinkäytöstä (markkinoiden väärinkäyttöasetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY ja komission direktiivien 2003/124/EY, 2003/125/EY ja 2004/72/EY kumoamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 1).
(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1011, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä ja direktiivien 2008/48/EY ja 2014/17/EU sekä asetuksen (EU) N:o 596/2014 muuttamisesta (EUVL L 171, 29.6.2016, s. 1).
(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/847, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, varainsiirtojen mukana toimitettavista tiedoista ja asetuksen (EY) N:o 1781/2006 kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 1).