29.8.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 225/1


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/1379,

annettu 28 päivänä elokuuta 2019,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien polkupyörien tuonnissa, sellaisena kuin se on laajennettu koskemaan Indonesiasta, Malesiasta, Sri Lankasta, Tunisiasta, Kambodžasta, Pakistanista ja Filippiineiltä lähetettyjen polkupyörien tuontia, riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Indonesia, Malesia, Sri Lanka, Tunisia, Kambodža, Pakistan ja Filippiinit, asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Neuvosto otti asetuksella (ETY) N:o 2474/93 (2), jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, käyttöön Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien polkupyörien tuonnissa 30,6 prosentin suuruisen lopullisen polkumyyntitullin. Toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen jälkeen tulli laajennettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 71/97 (3) koskemaan Kiinasta peräisin olevien tiettyjen polkupyörän osien tuontia. Komission asetuksella (EY) N:o 88/97 (4) otettiin käyttöön tiettyihin polkupyörän osiin sovellettava vapautusjärjestelmä. Tämän jälkeen on tehty useita tutkimuksia, joiden perusteella on muutettu alkuperäisiä toimenpiteitä.

(2)

Tällä hetkellä voimassa olevat toimenpiteet ovat lopullisia polkumyyntitulleja, jotka on otettu käyttöön neuvoston asetuksella (EU) N:o 502/2013 (5). Voimassa olevat polkumyyntitullit ovat 0–48,5 prosenttia, jäljempänä ’voimassa olevat toimenpiteet’. Tutkimukseen, joka johti voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönottoon, viitataan jäljempänä ilmaisulla ’aiempi tarkastelua koskeva tutkimus’.

(3)

Neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 501/2013 (6) laajennettiin Kiinasta peräisin olevien polkupyörien tuontia koskevat toimenpiteet koskemaan myös Indonesiasta, Malesiasta, Sri Lankasta ja Tunisiasta lähetettyjen polkupyörien tuontia riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Indonesia, Malesia, Sri Lanka tai Tunisia. Kyseisen tutkimuksen puitteissa myönnettiin useita poikkeuksia näissä maissa toimiville aidoille vientiä harjoittaville tuottajille.

(4)

Komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 2015/776 (7) laajennettiin Kiinasta peräisin olevien polkupyörien tuontia koskevat toimenpiteet koskemaan myös Kambodžasta, Pakistanista ja Filippiineiltä lähetettyjen polkupyörien tuontia, riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Kambodža, Pakistan tai Filippiinit. Kyseisen tutkimuksen puitteissa myönnettiin useita poikkeuksia näissä maissa toimiville aidoille vientiä harjoittaville tuottajille.

(5)

Euroopan unionin tuomioistuin vahvisti 14 päivänä joulukuuta 2017 (8) Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen tuomion, jolla mitätöitiin polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönottoa koskeva asetus pyynnön esittäjän, Giant Co. Ltd.:n osalta. Näin ollen Giant Co. Ltd ei kuulu toimenpiteiden eikä tämän tutkimuksen soveltamisalaan.

(6)

Komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/49 (9) muutettiin Kiinasta peräisin olevien polkupyörien tuontiin sovellettavia toimenpiteitä perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan ja 13 artiklan 4 kohdan mukaisen uutta viejää koskevan tarkastelun jälkeen

1.2   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano

(7)

Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (10) julkaisemisen jälkeen eurooppalaisten polkupyöränvalmistajien järjestö EBMA, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, toimitti pyynnön näiden toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Pyyntö jätettiin 5 päivänä maaliskuuta 2018. Pyynnön esittäjä toimii sellaisten EU:n polkupyöräntuottajien puolesta, joiden osuus polkupyörien kokonaistuotannosta unionissa on yli 45 prosenttia. Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(8)

Komissio ilmoitti 4 päivänä kesäkuuta 2018Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (11), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien polkupyörien tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

1.3   Tutkimus

1.3.1   Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(9)

Polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2017 ja 31 päivän maaliskuuta 2018 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin jaksolla, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2014 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

1.3.2   Asianomaiset osapuolet

(10)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia osallistumaan tutkimukseen. Lisäksi komissio ilmoitti virallisesti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta seuraaville osapuolille: pyynnön esittäjä, tiedossa olevat tuottajat ja niiden järjestöt unionissa, tiedossa olevat vientiä harjoittavat tuottajat Kiinassa, tiedossa olevat etuyhteydettömät tuojat unionissa, osien toimittajat ja unionin käyttäjien järjestöt, joita asian tiedettiin koskevan, ja Kiinan viranomaiset.

(11)

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään näkökantansa sekä toimittamaan tietoja ja asiaa tukevaa näyttöä vireillepanoilmoituksessa annetuissa määräajoissa. Asianomaisille osapuolille annettiin myös mahdollisuus pyytää kirjallista kuulemista tutkimuksesta vastaavien komission yksiköiden ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

1.3.3   Otanta

(12)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

1.3.3.1   Unionin tuottajia koskeva otanta

(13)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti unionin tuottajien otoksen perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Ennen vireillepanoa yli 70 unionin tuottajaa oli toimittanut otoksen valintaa varten pyydetyt tiedot ja ilmaissut olevansa halukkaita yhteistyöhön komission kanssa. Komissio oli tämän perusteella valinnut otokseen alustavasti kolme tuottajaa, joiden todettiin olevan unionin tuotannonalaa edustavia, kun tarkasteltiin samankaltaisen tuotteen myynti- ja tuotantomäärää unionissa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus oli 22 prosenttia unionin tuotannonalan arvioidusta kokonaistuotannosta ja 21 prosenttia unionin tuotannonalan kokonaismyyntimäärästä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa 1 päivän tammikuuta 2017 ja 31 päivänä joulukuuta 2017 välisenä aikana. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Huomautuksia ei saatu.

(14)

Asian vireillepanon jälkeen tuli esiin, että jotkin unionin tuottajat suorittivat tuotantoprosessin osittain tai kokonaan alihankintana kolmansina osapuolina olevilta yrityksiltä, jotka toimivat jalostuskorvaussopimusten nojalla, jäljempänä ’jalostuskorvaussopimuspuolet’. Tästä syystä komissio pyysi kymmeneltä suurimmalta unionin tuottajalta lisätietoja niiden liiketoimintamalleista ja tuotantomääristä. Saatujen uusien tietojen perusteella komissio päätti sisällyttää otokseen vielä kaksi unionin tuottajaa, jotta katettiin EU:ssa sovellettavat eri liiketoimintamallit. Lopullinen otos kattoi 27 prosenttia arvioidusta kokonaistuotantomäärästä ja 26 prosenttia arvioidusta kokonaismyyntimäärästä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa vuonna 2017. Muita huomautuksia ei saatu. Otoksen katsottiin edustavan unionin tuotannonalaa.

1.3.3.2   Etuyhteydettömiä tuojia koskeva otanta

(15)

Jotta komissio pystyi päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen, kaikkia etuyhteydettömiä tuojia pyydettiin osallistumaan tutkimukseen. Niitä pyydettiin ilmoittautumaan toimittamalla komissiolle yrityksistään tiedot, jotka luetellaan vireillepanoilmoituksen liitteessä II.

(16)

Tämän lisäksi komissio otti vireillepanovaiheessa yhteyttä tarkastelupyynnössä yksilöityihin 75 tuojaan, joita pyydettiin selittämään toimintaansa ja täyttämään vireillepanoilmoituksen liite II. Yksikään niistä ei ilmoittautunut.

1.3.3.3   Kiinassa toimivia tuottajia koskeva otanta

(17)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia Kiinassa toimivia tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(18)

Menettelyn vireillepanon jälkeen ilmoittautui kuusi vientiä harjoittavaa tuottajaa / tuottajaa, joista yksi peruutti myöhemmin yhteistyönsä. Viidestä jäljellä olevasta yhteistyössä toimineesta vientiä harjoittavasta tuottajasta / tuottajasta vain kaksi vei polkupyöriä unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(19)

Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kolmesta vientiä harjoittavien tuottajien / tuottajien ryhmästä koostuvan edustavan otoksen, joka perustui suurimpaan ilmoitettuun sekä EU:hun että kolmansiin maihin suuntautuvaan vientimäärään sekä tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(20)

Otokseen valitun kolmen kiinalaisen vientiä harjoittavien tuottajien / tuottajien ryhmän osuus viiden yhteistyössä toimineen yrityksen/yritysryhmän ilmoitetusta tuotannosta ja myynnistä oli noin 89 prosenttia. Kolmen otokseen valitun ryhmän osuus tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana kaikista Kiinasta EU:hun myydyistä polkupyöristä oli 18 prosenttia ja kaikista Kiinassa tuotetuista polkupyöristä 1 prosentti.

(21)

Osapuolille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia ehdotetusta otoksesta. Komissio sai huomautuksia ainoastaan pyynnön esittäjältä. Ensinnäkin pyynnön esittäjä väitti, että ilmoittautuneet tuottajat eivät ole kiinalaisia polkupyöräntuottajia, vaan ne ovat etuyhteydessä taiwanilaisiin yrityksiin. Toiseksi pyynnön esittäjä väitti, että otokseen valitut yritykset ja ilmoittautuneet yritykset eivät ole tyypillisiä kiinalaisia polkupyöräntuottajia, koska ne eivät sijaitse Kiinan polkupyöräteollisuuden kolmessa keskuksessa. Kolmanneksi pyynnön esittäjä väitti, että otokseen valitut yritykset ja ilmoittautuneet yritykset eivät tuota alimman hintaluokan polkupyöriä. Neljänneksi pyynnön esittäjä väitti, että kahteen otokseen valittuun yritykseen sovelletaan polkumyynnin vastaista arvotullia, joka on nolla prosenttia.

(22)

Komissio totesi, että pyynnön esittäjä ei toimittanut mitään näyttöä siitä, että sijaintipaikalla olisi merkitystä tuotantotyyppeihin tai -kustannuksiin tai että valitut yritykset eivät tuottaisi alimman hintaluokan polkupyöriä. Komissio kuitenkin pystyi varmistamaan, että otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat valmistivat myös alimman hintaluokan polkupyöriä.

(23)

Komissiota sitoivat otoksen valinnassa perusasetuksen 17 artiklan säännökset, joiden mukaan sen oli valittava edustava otos yrityksistä, jotka ilmoittautuivat. Komissio selvitti yhteistyössä toimivista yrityksistä, että yrityksen omistajuudesta, sijainnista ja tuotevalikoimasta riippumatta kaikki otokseen valitut yritykset tuottivat polkupyöriä Kiinassa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(24)

Tämän vuoksi EBMAn otannasta esittämät väitteet hylättiin.

1.3.3.4   Kyselylomakkeet ja tarkastuskäynnit

(25)

Komissio toimitti kyselylomakkeet viidelle otokseen valitulle unionin tuottajalle, kolmelle otokseen valitulle vientiä harjoittavalle tuottajalle, pyynnön esittäjälle ja Kiinan viranomaisille. Vastaus kyselylomakkeeseen saatiin viideltä otokseen valitulta unionin tuottajalta sekä kymmeneltä niiden jalostuskorvaussopimuspuolelta, kolmelta otokseen valitulta vientiä harjoittavalta tuottajalta sekä pyynnön esittäjältä.

(26)

Komissio tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien asianomaisten osapuolten toimitiloihin:

(a)

Unionin tuottajat:

Denver Bike, Italia

Maxcom EOOD, Bulgaria

MFC (Manufacture Française du Cycle), Ranska

RGVS Ibérica Lda, Decathlon group, Portugali

Sprick Rowery Spółka z o.o., Puola

(b)

Unionin jalostuskorvaussopimuspuolet (alihankkijat)

A. J. Maias SA, Portugali

All Bike's SRL, Italia

Andos Bike SRL, Italia

G.L. Cicli Di Giraudo Lorena, Italia

RTE SA, Portugali

(c)

Vientiä harjoittavat tuottajat ja niihin etuyhteydessä olevat yritykset:

Ideal Bike Co., Ltd., Dongguan (Kiina)

Advanced Sports International-China Ltd., Dongguan (Kiina)

Econotrade Co. Ltd., Taichung (Taiwan)

Top Sport International Co. Ltd., Taichung (Taiwan)

Ideal Bike Corporation Co., Ltd., Taichung (Taiwan)

Oyama Bicycles Co., Ltd., Taicang (Kiina)

Universal Cycle Corporation Co., Ltd., Guangzhou (Kiina)

Universal Cycle Corporation (Taiwan Branch), Taipei (Taiwan).

1.3.4   Menettely normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti

(27)

Koska tutkimusta vireille pantaessa oli käytettävissä riittävä näyttö perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien todennäköisestä esiintymisestä, komissio katsoi aiheelliseksi panna tutkimuksen vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan perusteella.

(28)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten tarvittavien tietojen keräämiseksi komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa kaikkia asianomaisen maan tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksen liitteessä III pyydetyt tiedot tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottamiseen käytetyistä tuotantopanoksista. Samat kuusi vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka lähettivät otantavastauksen, toimittivat myös liitteessä III pyydetyt tiedot.

(29)

Saadakseen tarpeelliseksi katsomansa tiedot perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja väitettyjä merkittäviä vääristymiä koskevaa tutkimustaan varten komissio lähetti kyselylomakkeen myös Kiinan viranomaisille. Kiinan viranomaiset eivät vastanneet kyselylomakkeeseen.

(30)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa myös kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa ja toimittamaan tietoja sekä asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta 37 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tältä osin ei saatu näkökantoja tai lisänäyttöä.

(31)

Lisäksi komissio täsmensi vireillepanoilmoituksessa, että saatavilla olevan näytön perusteella saattaa olla tarpeen valita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla asianmukainen edustava maa, jotta voidaan määrittää normaaliarvo vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella.

(32)

Komissio julkaisi 4 päivänä heinäkuuta 2018 ensimmäisen asiakirja-aineistoon liitetyn muistion, jäljempänä ’tuotannontekijöitä koskeva ensimmäinen muistio’, jossa pyydettiin asianomaisten osapuolten näkökantoja merkityksellisistä lähteistä, joita komissio voi käyttää normaaliarvon määrittämiseen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, energiasta ja työvoimasta, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa. Vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella komissio yksilöi kuusi mahdollista edustavaa maata: Brasilia, Meksiko, Serbia, Thaimaa, Turkki ja Venäjä.

(33)

Komissio antoi kaikille asianomaisille osapuolille mahdollisuuden esittää huomautuksia. Komissio sai huomautuksia yhdeltä vientiä harjoittavalta tuottajalta ja yhdeltä unionin tuottajalta sekä pyynnön esittäjältä, mutta asianomaisen maan viranomaiset eivät toimittaneet mitään huomautuksia.

(34)

Komissio käsitteli tuotannontekijöitä koskevaan ensimmäiseen muistioon saatuja huomautuksia 9 päivänä elokuuta 2018 päivätyssä toisessa muistiossa, jäljempänä ’tuotannontekijöitä koskeva toinen muistio’. Komissio laati myös tuotannontekijöiden luettelon ja päätteli, että tässä vaiheessa Serbia oli asianmukaisin edustava maa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti. Komissio pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia. Komissio ei saanut huomautuksia.

1.3.5   Myöhempi menettely

(35)

Komissio ilmoitti 7 päivänä kesäkuuta 2019 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ottaa käyttöön polkumyyntitullit, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa päätelmistä.

(36)

Komissio sai huomautuksia pyynnön esittäjältä ja Kiinan koneiden ja elektroniikan tuonti- ja vientikauppakamarilta, jäljempänä ’CCCME’.

2.   TARKASTELUN KOHTEENA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tarkastelun kohteena oleva tuote

(37)

Tarkastelun kohteena ovat moottorittomat polkupyörät ja muut pyörät (mukaan lukien kolmipyöräiset tavarankuljetuspolkupyörät, mutta lukuun ottamatta yksipyöräisiä), jotka luokitellaan CN-koodeihin 8712 00 30 ja ex 8712 00 70 (Taric-koodit 8712007091, 8712007092 ja 8712007099) ja jotka ovat peräisin Kiinasta, jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’ tai ’polkupyörä’.

(38)

Komissio totesi, että sektorilla on tapahtunut muutoksia edellisen toimenpiteiden päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen. Erityisesti käytettyjen raaka-aineiden alalla on tapahtunut teknistä kehitystä. Myös markkinat ovat muuttuneet merkittävästi, ja tietyistä polkupyöräluokista on tullut suositumpia ja ne ovat saaneet merkittävän markkinaosuuden. Tämän kehityksen huomioon ottamiseksi komissio päätti mukauttaa polkupyöräluokkia, joita käytettiin aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa. Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin tästä päätöksestä ja niitä kehotettiin esittämään huomautuksia. Huomautuksia ei saatu.

(39)

Polkupyörät luokiteltiin seuraaviin päälajeihin:

koodi (A): maastopyörät (yli 24 tuuman ATB- ja MTB-pyörät)

koodi (F): kokoontaitettavat pyörät

koodi (J): enintään 24 tuuman nuorisopyörät (BMX-pyörät) ja lastenpyörät

koodi (R): yli 24 tuuman maantiepyörät / kilpapyörät

koodi (T): yli 24 tuuman retkipyörät / kaupunkipyörät / hybridipyörät / matkapyörät

koodi (O): muut (esim. tavarankuljetuspyörät, kolmipyöräiset polkupyörät).

(40)

Kaikilla edellä määritellyillä polkupyörätyypeillä on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet. Niitä myös myydään unionin markkinoilla samojen jakelukanavien kuten vähittäismyyjien, urheiluliikeketjujen, suurmyymälöiden ja itsenäisten polkupyöräkauppiaiden kautta. Polkupyörien peruskäyttötarkoitus on sama, joten jotkin eri tyyppien mallit voivat olla keskenään vaihdettavissa ja kilpailla keskenään.

(41)

Tällä perusteella pääteltiin, että kaikki polkupyörätyypit muodostavat yhden ainoan tuotteen.

2.2   Samankaltainen tuote

(42)

Tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa todettiin, että Kiinan ja edustavan maan Serbian kotimarkkinoilla tuotetuilla ja myydyillä polkupyörillä sekä unionin tuottajien unionissa tuottamalla ja myymällä tuotteella on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset. Tämän vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina identtisinä ja kaikissa suhteissa samanlaisina tuotteina.

3.   POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

3.1   Alustavat huomautukset

(43)

Komissio tutki ensin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, johtaisiko nykyisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti Kiinasta tulevan polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

3.2   Kiinalaisten yritysten toimiminen yhteistyössä

(44)

Kuusi yritystä / yritysryhmää toimitti vastauksen otantaa koskevaan lomakkeeseen; yksi näistä yrityksistä / yritysryhmistä peruutti myöhemmin yhteistyönsä. Viiden yhteistyössä toimineen yrityksen polkupyörien unioniin suuntautuneen ilmoitetun viennin kokonaismäärä oli [120 000–150 000] yksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä vastaa 18:aa prosenttia tarkastelun kohteena olevan tuotteen Kiinasta peräisin olevasta Eurostatin kirjaamasta kokonaistuonnista samana ajanjaksona. Yhteistyössä toimineiden yritysten / yritysryhmien ilmoitettu tuotantokapasiteetti oli yhteensä noin miljoona yksikköä, mikä on suunnilleen 1 prosentti Kiinan arvioidusta kokonaistuotantokapasiteetista (117 miljoonaa yksikköä).

(45)

Alhaisen yhteistyöasteen vuoksi komissio sovelsi 18 artiklaa ja teki Kiinan polkupyörämarkkinoita, mukaan luettuna tuotantoa, kapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia, koskevat päätelmät käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(46)

Lisäksi yksi otokseen valituista ryhmistä, Ideal-ryhmä, ei toimittanut komissiolle myyntihintojaan myynnistä, joka tapahtui etuyhteydessä olevan kauppiaan kautta ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle sekä unionissa että muualla maailmassa. Sen vuoksi komissio sovelsi perusasetuksen 18 artiklaa ja käytti käytettävissä olevia tietoja tämän ryhmän vientimyynnin kyseiseen osaan.

3.3   Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin jatkuminen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla

(47)

Eurostatin tilastotiedot osoittavat, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana Kiinasta tuotiin unioniin 747 313 polkupyörää, mikä on noin 4 prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta. Näin ollen komissio päätteli, että tosiasiallinen tuonti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana oli riittävän edustavaa, jotta voitiin tutkia, jatkuiko polkumyynti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

3.3.1   Normaaliarvo

(48)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”[n]ormaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(49)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”[j]os […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että saatavilla olevan näytön perusteella ja koska Kiinan viranomaiset kieltäytyvät yhteistyöstä eivätkä vientiä harjoittavat tuottajat toimittaneet mitään huomautuksia, on asianmukaista soveltaa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohtaa.

3.3.2   Merkittävien vääristymien esiintyminen

3.3.2.1   Johdanto

(50)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan määritelmän mukaan ”[m]erkittäviä vääristymiä ovat vääristymät, joita syntyy, kun ilmoitetut hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aine- ja energiakustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska valtion merkittävä puuttuminen vaikuttaa niihin. Merkittävien vääristymien olemassaoloa arvioitaessa huomioon on otettava muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla seuraavista tekijöistä mahdollisesti on:

kyseinen markkina on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat viejämaan viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat;

valtion läsnäolo yrityksissä, mikä mahdollistaa valtion puuttumisen hintoihin tai kustannuksiin

syrjivät julkiset politiikat tai toimenpiteet, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muutoin vapaisiin markkinavoimiin

konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön puuttuminen, syrjivä soveltaminen tai sen riittämätön täytäntöönpano;

palkkakustannusten vääristyminen;

mahdollisuus saada rahoitusta, jonka myöntävät instituutiot, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla tavoin niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia.”

(51)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a alakohdan b alakohdan mukaan 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisten merkittävien vääristymien esiintymisen arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa b alakohdassa esitettyyn ohjeelliseen luetteloon sisältyvät tekijät. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisesti merkittäviä vääristymiä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla tällaisista tekijöistä mahdollisesti on tarkastelun kohteena olevan tuotteen viejämaassa hintoihin ja kustannuksiin. Koska luettelo ei ole kumulatiivinen, kaikkia tekijöitä ei tarvitse ottaa huomioon, jotta todettaisiin merkittävien vääristymien esiintyminen. Samoja tosiasiallisia olosuhteita voidaan lisäksi käyttää yhden tai useamman luetteloon kuuluvan tekijän esiintymisen osoittamiseen. Mahdolliset päätelmät 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisestä on joka tapauksessa tehtävä kaiken käytettävissä olevan näytön perusteella. Vääristymien esiintymistä koskevassa yleisessä arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös viejämaan yleinen ympäristö ja tilanne, etenkin jos viejämaan taloudellisessa ja hallinnollisessa perusrakenteessa annetaan valtiolle merkittävä valta puuttua markkinavoimien toimintaan, mikä näin ollen viittaa siihen, että hinnat ja kustannukset eivät johdu vapaista markkinavoimista.

(52)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaan ”[k]un komissiolla on perusteltuja todisteita b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien mahdollisesta olemassaolosta tietyssä maassa tai kyseisen maan tietyllä sektorilla ja kun on aiheellista tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen kannalta, komissio laatii ja julkistaa raportin, jossa kuvataan b alakohdassa tarkoitettuja markkinaolosuhteita kyseisessä maassa tai kyseisellä sektorilla, ja päivittää sitä säännöllisesti”.

(53)

Komissio on laatinut tämän säännöksen nojalla Kiinaa koskevan raportin (12), jäljempänä ’raportti’. Vireillepanon yhteydessä asianomaisia osapuolia pyydettiin kiistämään tutkimuksen asiakirja-aineistoon sisältyvä näyttö, esittämään siitä huomautuksia tai täydentämään sitä. Kun otetaan huomioon yhteistyön puute tässä tapauksessa, komissio käyttää perustana raporttia, jossa osoitetaan valtion merkittävä puuttuminen toimintaan talouden monilla tasoilla, muun muassa erityiset vääristymät keskeisten tuotannontekijöiden (kuten maan, energian, pääoman, raaka-aineiden ja työvoiman) alalla ja tietyillä sektoreilla (kuten alumiinin, teräksen ja kemikaalien alalla). Raportti sisällytettiin tutkimuksen asiakirja-aineistoon vireillepanovaiheessa.

(54)

Pyynnössä tuetaan myös väitteitä 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetuista merkittävistä vääristymistä ja täydennetään näin raporttia.

(55)

Pyynnön esittäjä viittaa ensinnäkin polkupyörä- ja sähköpolkupyöräteollisuuden 13. viisivuotissuunnitelmaan, jäljempänä ’13. polkupyöräsuunnitelma’, sisältyviin määräyksiin. Suunnitelman tietyt määräykset esitetään pyynnön 5.1 jaksossa. Lisäksi pyynnön esittäjä toteaa, että polkupyöräteollisuudessa toimii valtion omistamia yrityksiä (pyynnön 5.2 jakso) ja 13. polkupyöräsuunnitelmassa painostetaan vahvasti pienempiä tuottajia konsolidoitumaan (pyynnön 5.2 jakso).

(56)

Komissio tarkasteli, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komissio käytti tarkastelun perustana asiakirja-aineistossa olevaa näyttöä, myös raporttiin sisältyvää näyttöä, joka perustuu julkisesti käytettävissä oleviin lähteisiin, kuten Kiinan lainsäädäntöön, julkaistuihin Kiinan virallisiin poliittisiin asiakirjoihin, kansainvälisten organisaatioiden julkaisemiin raportteihin tai tunnustettujen tutkijoiden tutkimuksiin ja artikkeleihin, jotka nimenomaisesti yksilöidään raportissa. Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista maan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan luettuna.

(57)

Kiinan viranomaiset eivät siis vastanneet niille toimitettuun kyselylomakkeeseen, kuten 29 kappaleessa todettiin. Kyselylomakkeeseen vastanneet vientiä harjoittavat tuottajat eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa, myös raportissa, olevaa näyttöä tai pyynnön esittäjän toimittamaa lisänäyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa tai kumonnut tämän näytön.

3.3.2.2   Kiinan kotimarkkinoiden hintoihin ja kustannuksiin vaikuttavat merkittävät vääristymät: yleinen taloudellinen ympäristö

(58)

Kiinan talousjärjestelmä perustuu ns. sosialistisen markkinatalouden käsitteeseen. Käsite on kirjattu Kiinan perustuslakiin ja määrittää Kiinan talouden ohjausjärjestelmää. Perusperiaatteena on ”tuotantovälineiden sosialistinen julkinen omistajuus eli koko kansan omistajuus ja työntekijöiden kollektiivinen omistajuus”. Valtion omistuksessa olevaa taloutta pidetään ”kansantalouden johtavana voimana”, ja valtion tehtävänä on varmistaa sen lujittaminen ja kasvu (13). Kiinan talouden yleinen perusta ei pelkästään mahdollista valtion merkittävää puuttumista talouden toimintaan, vaan tällainen puuttuminen on nimenomaisena toimeksiantona. Käsitys julkisen omistajuuden paremmuudesta yksityisomistukseen nähden vallitsee koko oikeusjärjestelmässä, ja sitä korostetaan yleisenä periaatteena kaikessa keskeisessä lainsäädännössä. Kiinan varallisuusoikeus on tästä oiva esimerkki: siinä viitataan sosialismin ensisijaisuuteen ja annetaan valtiolle tehtäväksi pitää yllä talouden perusjärjestelmää, jossa julkisella omistajuudella on hallitseva asema. Muita omistajuusmuotoja siedetään, ja laissa annetaan mahdollisuus kehittää niitä rinnakkain valtion omistajuuden kanssa (14).

(59)

Kiinan lainsäädännön mukaan sosialistista markkinataloutta kehitetään Kiinan kommunistisen puolueen johtajuudessa. Kiinan valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen rakenteet ovat toisiinsa kietoutuneita kaikilla tasoilla (lainsäädäntö, instituutiot, henkilöt) ja muodostavat superrakenteen, jossa Kiinan kommunistisen puolueen ja valtion rooleja ei voida erottaa toisistaan. Kiinan perustuslakia muutettiin maaliskuussa 2018, ja Kiinan kommunistisen puolueen johtoasemasta tuli entistä näkyvämpi, kun se vahvistettiin perustuslain 1 §:ssä. Määräyksen ensimmäiseen virkkeeseen ”sosialistinen järjestelmä on Kiinan kansantasavallan perusjärjestelmä” lisättiin seuraava toinen virke: ”kiinalaisen sosialismin määräävä ominaisuus on Kiinan kommunistisen puolueen johtoasema” (15). Tämä osoittaa Kiinan kommunistisen puolueen määräysvallan Kiinan talousjärjestelmässä. Tämä määräysvalta on olennainen osa kiinalaista järjestelmää ja menee selvästi pidemmälle kuin muissa sellaisissa maissa, joissa valtiolla on laaja makrotaloudellinen määräysvalta vapaiden markkinavoimien toiminnan rajoissa.

(60)

Kiinan valtio harjoittaa tavoitteiden saavuttamiseksi interventionistista talouspolitiikkaa, joka on yhdenmukainen Kiinan kommunistisen puolueen vahvistaman poliittisen ohjelman kanssa eikä niinkään heijasta vapaiden markkinoiden taloudellisia olosuhteita (16). Kiinan viranomaiset käyttävät monenlaisia interventionistisia talousvälineitä, kuten teollisuuden suunnittelujärjestelmää, rahoitusjärjestelmää ja sääntely-ympäristön eri tekijöitä.

(61)

Yleisen hallinnollisen valvonnan tasolla Kiinan taloutta ohjataan monimutkaisella teollisuuden suunnittelujärjestelmällä, joka vaikuttaa kaikkeen taloudelliseen toimintaan maassa. Kaikki nämä suunnitelmat kattavat laajasti eri aloja ja risteäviä toimintalinjoja, ja niitä esiintyy hallinnon kaikilla tasoilla. Provinssitason suunnitelmat ovat yksityiskohtaisia, kun taas kansallisen tason suunnitelmissa asetetaan laajempia tavoitteita. Suunnitelmissa täsmennetään myös keinot tuotannonalojen / sektoreiden tukemiseksi sekä määräajat, joissa tavoitteet on saavutettava. Joissakin suunnitelmissa on täsmällisiä tuotostavoitteita. Suunnitelmissa tuodaan esiin yksittäisiä teollisuuden sektoreita ja/tai hankkeita (positiivisina tai negatiivisina) prioriteetteina valtion prioriteettien mukaan ja niille osoitetaan tiettyjä kehittämistavoitteita (esim. teollisuuden päivittäminen, kansainvälinen laajentuminen). Talouden toimijoiden – niin yksityisten kuin valtion omistuksessa olevienkin – on mukautettava liiketoimintaansa suunnittelujärjestelmän mukaiseksi. Tällaiset suunnitelmat ovat luonteeltaan sitovia, mutta tämän lisäksi Kiinan viranomaiset hallinnon kaikilla tasoilla noudattavat suunnittelujärjestelmää ja käyttävät niille annettua valtaa kannustamalla talouden toimijoita noudattamaan suunnitelmissa asetettuja prioriteetteja (ks. myös 3.3.2.5 jakso) (17).

(62)

Taloudellisten resurssien jakamisen tasolla Kiinan rahoitusjärjestelmää hallitsevat valtion omistamat liikepankit. Suunnitellessaan ja toteuttaessaan antolainauspolitiikkaansa näiden pankkien on noudatettava valtion teollisuuspolitiikan tavoitteita sen sijaan, että ne arvioisivat ensisijaisesti tietyn hankkeen taloudelliset ansiot (ks. myös 3.3.2.9 jakso) (18). Sama koskee Kiinan rahoitusjärjestelmän muita osatekijöitä, kuten osakemarkkinoita, joukkovelkakirjamarkkinoita ja yksityisen pääoman markkinoita. Nämä rahoitussektorin osat ovat vähemmän merkityksellisiä kuin pankkisektori, mutta ne on institutionaalisesti ja operatiivisesti perustettu niin, että ne eivät pyri maksimoimaan rahoitusmarkkinoiden tehokasta toimintaa, vaan niin, että varmistetaan valvonta ja mahdollistetaan valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen puuttuminen niiden toimintaan (19).

(63)

Sääntely-ympäristön tasolla valtion puuttuminen talouden toimintaan saa useita muotoja. Esimerkiksi julkisia hankintoja koskevilla säännöillä pyritään usein poliittisiin tavoitteisiin eikä taloudelliseen tehokkuuteen ja heikennetään näin markkinatalouden periaatteita alalla. Sovellettavassa lainsäädännössä todetaan nimenomaisesti, että julkisia hankintoja on tehtävä niin, että helpotetaan valtion politiikassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tavoitteiden luonnetta ei kuitenkaan ole määritelty, joten päätöksentekoelimillä on laaja harkintavalta (20). Myös investointien alalla Kiinan valtiolla on merkittävä määräys- ja vaikutusvalta sekä valtion että yksityisten investointien kohteiden ja laajuuden osalta. Viranomaiset käyttävät investointien seurantaa samoin kuin investointeihin liittyviä erilaisia kannustimia, rajoituksia ja kieltoja merkittävänä välineenä teollisuuspolitiikan tavoitteiden tukemiseksi, esimerkiksi säilyttämällä valtion määräysvallan keskeisillä sektoreilla tai pönkittämällä kotimaista teollisuutta (21).

(64)

Kiinan taloudellinen malli perustuu siis tiettyihin perusolettamuksiin, jotka toimivat valtion toimintaan puuttumisen perustana ja kannustavat siihen. Tällainen valtion huomattava puuttuminen toimintaan ei sovi yhteen markkinavoimien vapauden kanssa, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (22).

3.3.2.3   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: kyseinen markkina on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat viejämaan viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat

(65)

Kiinassa valtion omistuksessa, määräysvallassa ja poliittisessa valvonnassa tai ohjauksessa toimivat yritykset muodostavat olennaisen osan taloutta.

(66)

Polkupyöräsektorin yrityksistä on edelleen tietty osuus Kiinan valtion omistuksessa. Vaikka Kiinan polkupyöräsektori onkin erittäin pirstoutunut ja siellä toimii paljon pieniä tuottajia, suurimmat polkupyöräntuottajat, esimerkiksi Flying Pidgeon ja Phoenix, ovat valtion omistuksessa, mutta tarkkoja lukuja ei ole mahdollista arvioida yhteistyössä toimineilta vientiä harjoittavilta tuottajilta saatujen tietojen perusteella.

(67)

Valtion määräysvallan osalta valtio ja Kiinan kommunistinen puolue pitävät yllä rakenteita, jotka varmistavat niiden jatkuvan vaikutusvallan valtion omistamiin yrityksiin. Valtio (ja monilta osin myös Kiinan kommunistinen puolue) muotoilee aktiivisesti yksittäisten yritysten yleisen talouspolitiikan ja valvoo sen täytäntöönpanoa ja käyttää myös oikeuttaan osallistua näiden yritysten operatiiviseen päätöksentekoon. Seikkoja, jotka viittaavat valtion määräysvaltaan teräs- ja rautasektorin yrityksissä, käsitellään tarkemmin 3.3.2.4 jaksossa.

(68)

Valtion poliittista valvontaa ja ohjausta alalla koskeva analyysi esitetään 3.3.2.4 ja 3.3.2.5 jaksossa. Koska valtion valvonta ja toimintaan puuttuminen on voimakasta polkupyöräteollisuuden alalla, myöskään yksityisessä omistuksessa olevat tuottajat eivät voi toimia markkinaolosuhteissa.

(69)

Kiinan viranomaisten määräysvalta, poliittinen valvonta ja ohjaus alalla tulee esiin myös johtavan alakohtaisen järjestön, China Bicycle Organisationin, jäljempänä ’CBA’, tavoitteissa, ja CBA:lla on tiiviit linkit Kiinan viranomaisiin ja kommunistiseen puolueeseen. CBA:n verkkosivuston mukaan sillä on 650 jäsentä, joiden osuus tuotannonalan koko vuotuisesta tuotanto- ja vientimäärästä on 80 prosenttia. Järjestön tarkoituksena on keskittää tuotannonalan voimat, hoitaa sen asioita, palvella tuotannonalaa ja edistää sen kehitystä (23). CBA:n tiivis yhteys Kiinan viranomaisiin ja Kiinan kommunistiseen puolueeseen käy ilmi sen yhtiöjärjestyksestä, esimerkiksi sen 2 §:stä: ”Järjestön tarkoituksena on noudattaa Xi Jinpingin sosialismin teoriaa kiinalaisilla ominaisuuksilla uudella aikakaudella ja Kiinan kansantasavallan 19. kansankongressin aatetta, toteuttaa täysimääräisesti kansallista teollisuuspolitiikkaa, tukea valtionhallintoa teollisuuden hallinnon vahvistamiseksi […]. Järjestö noudattaa perustuslakia, lakeja ja asetuksia sekä kansallista politiikkaa sosialismin perusarvojen mukaisesti” (24). Lisäksi CBA julkaisi 13. polkupyöräsuunnitelman, ja komissio totesi eräässä hiljattaisessa tutkimuksessa, että CBA:lla oli tällöin tiivis yhteys Kiinan viranomaisiin (25).

(70)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että polkupyörien markkinoista Kiinassa vastasivat merkittävässä määrin yritykset, jotka olivat Kiinan valtion omistuksessa tai joihin kohdistui valtion määräysvaltaa tai poliittista valvontaa tai ohjausta.

3.3.2.4   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: valtion läsnäolo yrityksissä, mikä mahdollistaa valtion puuttumisen hintoihin tai kustannuksiin

(71)

Kiinan valtio voi puuttua hintoihin ja kustannuksiin, koska se on edustettuna yrityksissä. Viranomaisilla on oikeus nimittää ja erottaa keskeistä johtohenkilöstöä valtion omistamissa yrityksissä Kiinan lainsäädännön mukaan, minkä voidaan katsoa heijastavan omistajuuteen liittyviä oikeuksia (26), mutta Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä ovat toinen kanava, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Kiinan yhtiöoikeuden mukaisesti jokaisessa yrityksessä on oltava Kiinan kommunistisen puolueen organisaatio (vähintään kolme puolueen jäsentä puolueen peruskirjan mukaan) (27) ja yrityksen on tarjottava tarvittavat edellytykset puolueorganisaation toiminnalle. Vaikuttaa siltä, että aiemmin tätä vaatimusta ei aina ole noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Kiinan kommunistinen puolue on kuitenkin vahvistanut vaatimuksiaan valvoa liiketoimintapäätöksiä valtion omistamissa yrityksissä poliittisena periaatteena ainakin vuodesta 2016 lähtien. Kiinan kommunistisen puolueen on myös raportoitu kohdistaneen painetta yksityisiin yrityksiin, jotta ne asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria (28). Vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä ja Kiinan kommunistisen puolueen organisaatiot yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä (29). Tällaisia sääntöjä sovelletaan yleisesti koko Kiinan taloudessa, rauta- ja teräsala mukaan luettuna. Näin ollen vahvistetaan, että näitä sääntöjä sovelletaan myös polkupyörien tuottajiin ja niiden tuotantopanosten toimittajiin.

(72)

Nimenomaan polkupyöräalalla toimivien yritysten ja valtion, erityisesti Kiinan kommunistisen puolueen, päätöksentekoprosessien välillä on tiiviit yhteydet. Puoluerakenteissa ja useiden kiinalaisten polkupyöräntuottajien hallintoelimissä on päällekkäistä henkilöstöä. Esimerkiksi Shanghai Phoenix Enterprisen puheenjohtaja on toiminut myös puolueen pääsihteerinä yrityksessä vuodesta 2012 (30). Vastaavasti Shanghai Zhonglun puoluekomitean varapääsihteeri oli samaan aikaan valvontakomitean jäsen (31).

(73)

Valtion läsnäolo ja toiminta finanssimarkkinoilla (ks. 3.3.2.8 kohta) sekä raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjonnassa vääristävät entisestään markkinoita (32).

(74)

Kaiken edellä esitetyn perusteella päätellään, että valtion läsnäolo yrityksissä polkupyöräsektorilla samoin kuin rahoitussektorilla ja muilla tuotantopanosten sektoreilla yhdessä 3.3.2.3 jaksossa ja sen jälkeisissä jaksoissa kuvattujen puitteiden kanssa antaa Kiinan viranomaisille mahdollisuuden puuttua hintoihin ja kustannuksiin.

3.3.2.5   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: syrjivät julkiset politiikat tai toimenpiteet, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muutoin vapaisiin markkinavoimiin

(75)

Kiinan talouden suuntaa ohjaa merkittävässä määrin pitkälle viety suunnitelmajärjestelmä, jossa esitetään prioriteetit ja tavoitteet, joihin keskus- ja paikallishallintojen on keskityttävä. Kaikilla hallinnon tasoilla on suunnitelmia, jotka kattavat käytännöllisesti katsoen kaikki talouden sektorit, suunnitteluvälineissä asetetut tavoitteet ovat sitovia ja viranomaiset kullakin hallinnon tasolla valvovat, että alemmat hallintotasot panevat suunnitelmat täytäntöön. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja ohjataan sektoreille, jotka valtio on nimennyt strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (33).

(76)

Myös kevyen teollisuuden kehittämissuunnitelmassa (2016–2020), jäljempänä ’kevyen teollisuuden kehittämissuunnitelma’, jonka Kiinan viranomaiset laativat 13. viisivuotissuunnitelman ja Made in China 2025 -suunnitelman täytäntöönpanoa varten, yksilöidään polkupyörät yhdeksi keskeiseksi tuotannonalaksi. Siinä suositellaan myös, että ”edistetään polkupyöräteollisuuden kehittämistä kevyeen, monipuoliseen, muodikkaaseen ja älykkääseen suuntaan; vauhditetaan erikoislujia kevyitä materiaaleja, vaihteistoja, ajojärjestelmiä, uusia energialähteitä, älykästä sensoriteknologiaa ja esineiden internetiin liittyvää teknologiaa koskevia T&K-toimia ja niiden soveltamista; keskitytään kehittämään monipuolisia polkupyöriä, jotka soveltuvat trendikkäisiin ja jokapäiväisiin käyttötarkoituksiin, urheilu- ja kuntoilutarkoituksiin ja pitkänmatkan maastopyöräilyyn, sekä korkeatasoisia taitettavia polkupyöriä […]”.

(77)

Kevyen teollisuuden kehittämissuunnitelmassa luetellaan myös joitakin konkreettisia poliittisia toimenpiteitä keskeisten tuotannonalojen edistämiseksi. Ensimmäinen toimenpidejoukko koskee markkinoillepääsyn kasvattamista pääasiassa yksinkertaistamalla hallinnollisia toimia (eli ei vaadita tarpeettomia hyväksyntöjä, vähennetään ja standardoidaan maksuja ja hyväksymismenettelyjä). Toinen toimenpidejoukko koskee finanssi- ja veropolitiikan tukea:

”tuetaan täysimääräisesti pienten ja keskisuurten yritysten kehittämisrahaston johtoasemaa, ohjataan pk-yrityksiä lisäämään investointeja teknologian innovointiin, rakennemukautukseen, energian säästämiseen ja päästöjen vähentämiseen, pannaan täytäntöön erilaista etuuskohtelupolitiikkaa ja tehdään pk-yritysten palvelujärjestelmästä mahdollisimman hyvä;

nopeutetaan käyttöpääoman poistoja ja ohjeistetaan yrityksiä lisäämään investointeja edistyneisiin laitteisiin;

tuetaan erikoisrahastojen roolia tuotannon puhdistamiseksi ja ohjeistetaan soveltamaan tuotantoteknologiaa ja edistämään tuotantoteknologian puhdistamista keskeisillä tuotannonaloilla;

toteutetaan veroihin ja maksuihin sovellettavaa etuuskohtelupolitiikkaa, vähennetään viiteen sosiaalivakuutus- ja yhteen asuntorahastoon liittyviä yritysten kustannuksia ja mukautetaan kohtuullisesti kulutusveropolitiikkaa;

kannustetaan yrityksiä lisäämään T&K-sijoituksia vihreisiin tuotteisiin ja asetetaan valtion ostoissa etusijalle tuotteet, joilla on vihreiden tuotteiden sertifikaatti”.

(78)

Kolmas toimenpidejoukko koskee finanssipoliittisen tuen lisäämistä:

”toteutetaan finanssipolitiikkaa, jolla tuetaan pienten ja keskisuurten yritysten kehittämistä, tarkastellaan tarkemmin pk-yritysten rahoituskanavia ja tehdään pk-yritysten luottovakuusjärjestelmästä mahdollisimman hyvä;

vauhditetaan rahoitustuotteiden ja -palvelujen kehittämistä yrittäjyyden ja innovoinnin tukemiseksi kevyen teollisuuden alalla;

lisätään rahoitustukea yritysten teknologiseen muutokseen ja laitteiden päivitykseen;

kannustetaan pankkeja ja rahoituslaitoksia kehittämään luottopalveluja käyttämällä vakuutena myös aineettomia hyödykkeitä, kuten yritysten omat tuotemerkit, erikoisoikeudet tuotemerkkien käyttämiseksi ja tuotemerkkien rakentamisen tukeminen kevyen teollisuuden alalla;

hyödynnetään paremmin politiikka- ja kehittämisrahoitusta, tuetaan rahoituslaitoksia syndikoitujen lainojen, vientiluoton ja hankerahoituksen kautta ja perustetaan rahoituspalvelualusta yritysten kansainvälistä T&K-toimintaa, tuotantojärjestelmiä ja tuotemerkkien edistämistä varten;

lisätään vientiluottovakuutustukea merkkiyrityksille ja kannustetaan liikepankkeja toteuttamaan aktiivisesti vientiluottovakuutuspolitiikan mukaista rahoitustoimintaa”.

(79)

Kevyen teollisuuden kehittämissuunnitelmia laaditaan myös paikallistasolla. Esimerkkinä on Tianjinin kevyen teollisuuden ja tekstiiliteollisuuden 12. viisivuotiskehittämissuunnitelma (2011–2015), jolla edistetään neljän kansallisen tason kevyen teollisuuden keskuksen luomista provinssiin: ”Tianjinin kaupunkiin rakennetaan kansallisen tason polkupyörien tuotanto- ja vientikeskus. Alueella kehitetään intensiivisesti (sähkö)polkupyörien ja niiden osien valmistusteollisuutta pitäen keskustana ”Kiinan polkupyöränvalmistuksen kuningaskuntaa”, Wuqingin alueen teollisuuspuistoa ja (sähkö)polkupyörien teollisuuspuistoa Binhain alueella”.

(80)

Samoin Tianjinin teollisuuden ja talouden kehittämisen 13. viisivuotissuunnitelmassa asetetaan selvät tukitavoitteet polkupyörä- ja sähköpolkupyöräteollisuudelle, myös varaosateollisuudelle:

”kehitetään painokkaasti polkupyöräteollisuutta;

vauhditetaan teollisuuskeskusten rakentamista, myös polkupyörien valmistusta varten, Jinghain ja Wuqingin alueilla;

vauhditetaan yritysten muuttamista ja päivittämistä; pannaan määrätietoisesti täytäntöön tuotemerkkistrategiaa, ohjataan yrityksiä tehostamaan teknologista innovointia ja tuotteiden popularisointia sekä vahvistetaan ja edistetään kilpailukykyisten tuotteiden, myös polkupyörien, markkina-asemia; edistetään yritysten liittämistä ja uudelleenorganisointia ja parannetaan kattavasti pienten ja keskisuurten yritysten ja yksityisten yritysten innovointivalmiuksia ja tuotteiden lisäarvoa;

vauhditetaan teollisuuspuistojen, myös polkupyörien valmistuksen keskittyvien, rakentamista Wuqingin ja Jinghain alueilla; […]

laajennutaan alueille, joilla on selkeitä etuja; ja pidetään litiumioniakut keskeisellä sijalla edistettäessä tehovarastointiakkujen ja korkeatehoisten akkujen kehittämistä”.

(81)

Lisäksi CBA:n laatimassa polkupyörä- ja sähköpolkupyöräteollisuuden 13. viisivuotissuunnitelmassa, jäljempänä ’13. polkupyöräsuunnitelma’, sisällytetään polkupyörät kehittyviin tuotannonaloihin: ”kehittyviä tuotannonaloja on edistetty esimerkiksi uusia energialähteitä, uusia raaka-aineita, internet-teknologiaa, energiansäästöä, ympäristönsuojelua ja tietotekniikkaa koskevan kansallisen strategian tasolla, joten väistämättömänä suuntauksena on, että perinteiset tuotannonalat siirtyvät keski- ja ylemmälle segmentille. Erityisesti sen jälkeen, kun viidennessä täysistunnossa esitettiin vähähiilisen liikenne- ja kuljetusalan kehittämistä ja polkupyörällä tapahtuvan vihreän liikkumisen edistämistä, polkupyöräteollisuudella on historialliset mahdollisuudet kehittymiseen”.

(82)

Kiinan viranomaiset asettavat 13. polkupyöräsuunnitelmassa mitattavissa olevia tavoitteita polkupyöräteollisuudelle vuoteen 2020 mennessä: ”koko tuotannonalan asteikon yläpäässä olevien yritysten keskeisestä liiketoiminnasta saamien tulojen vuotuinen keskimääräinen kasvu on 6 prosenttia ja ylittää 200 miljardia RMB:tä vuoteen 2020 mennessä; polkupyörien ja varaosien vientimyynti pidetään vakaana ja sähköpolkupyörien vientiä lisätään merkittävästi; tuotannonalan integrointia vahvistetaan edelleen, ja johtavien yritysten osuus tuotosmäärästä ylittää 50 prosenttia; tuotannonala tukee, rakentaa yhdessä ja kehittää 3–5 teollisuusklusteria ja niille ominaisia alueita; keskitason ja korkealaatuisten polkupyörien ja litiumakulla varustettujen sähköpolkupyörien osuus kasvaa vuosittain”. Lisäksi 13. polkupyöräsuunnitelmassa esitetään tuotemerkkiajattelun vahvistamista ja pyrkimistä kansainvälisten tuotemerkkien luomiseen.

(83)

Kuten edellä osoitetaan, Kiinan viranomaiset valvovat ja tukevat polkupyöräteollisuutta tiiviisti. Eri suunnitelmissa esitettyjen eri tavoitteiden täytäntöönpano edellyttää Kiinan viranomaisten voimakasta osallistumista polkupyöräteollisuuden toimintaan.

(84)

Komissio katsoo, että edellä polkupyöräsektorista esitetty näyttö on riittävä sen vahvistamiseen, että julkinen politiikka tai julkiset toimenpiteet vaikuttavat vapaisiin markkinavoimiin sektorilla.

(85)

Komissio totesi myös, että valtio puuttuu merkittävästi toimintaan polkupyörien tuotantoon käytettävien raaka-aineiden alalla. Useimmat polkupyörien tuotantoon käytettävät komponentin tehdään raaka-aineista, joiden alalla Kiinan viranomaiset puuttuvat voimakkaasti toimintaan (34), mukaan luettuna alumiini ja teräs (jota voidaan käyttää runkojen, haarukkojen, ohjaustankojen, pyörien ja pinnojen, ketjujen, keskiövaihdinten, vaihteiden, vaijereiden ja tavaratelineiden valmistukseen), kumi (renkaiden valmistukseen) ja kemikaalit (muovielementit ja maalit).

(86)

Esimerkiksi alumiini kuuluu ei-rautametalliteollisuuden kehittämissuunnitelman 2016–2020 (13. ei-rautametalliteollisuuden viisivuotissuunnitelma) piiriin, joka sisältää tiukkoja määrällisiä ja laadullisia tavoitteita ja kattavia tukitoimenpiteitä, joilla on tarkoitus kehittää tuotannonalaa. Teräs kuuluu terästeollisuuden mukauttamis- ja päivittämissuunnitelman 2016–2020 (13. terästeollisuuden viisivuotissuunnitelma) piiriin, joka kattaa lähes kaikki tuotannonalan kehittämisen näkökohdat, jollaisia ovat esimerkiksi terästehtaiden tuotantokapasiteettiin liittyvät tavoitteet, päivittäminen ja tehokkaan tarjonnan varmistaminen, uudelleenjärjestelyt, taloudellinen tuki, määrälliset tavoitteet ja maantieteellinen sijainti. Vastaavasti petrokemian ja kemian teollisuuden 13. viisivuotissuunnitelmassa (2016–2020) säännellään tiukasti kemikaalisektoria, ja suunnitelma kattaa polkupyörien elementtien tuottamiseen käytettyjä raaka-aineita, kuten kumi, maalit ja muovit.

(87)

Terässektorille on ominaista valtion omistamien yritysten suuri osuus. Joukko merkittäviä tuottajia on valtion omistuksessa, ja joihinkin viitataan nimenomaisesti terästeollisuuden mukautus- ja päivityssuunnitelmassa (2016–2020) (35) esimerkkeinä 12. viisivuotissuunnitelmakauden saavutuksista (esim. Baosteel, Anshan Iron and Steel ja Wuhan Iron and Steel). Teräksen tiukka sääntely tulee esiin lukuisissa terästä koskevissa suunnitelmissa, ohjeissa ja muissa asiakirjoissa, joita on hyväksytty kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla, esimerkiksi terästeollisuuden mukauttamis- ja päivittämissuunnitelmassa (2016–2020). Suunnitelmassa todetaan, että terästeollisuus on ”Kiinan taloudelle merkittävä perustuotannonala, kansallinen kulmakivi” (36).

(88)

Taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen 13. viisivuotissuunnitelmassa (37) ehdotetaan korkealuokkaisia terästuotteita tuottavien yritysten tukemista (38). Siinä käsitellään myös tuotteiden laadun, kestävyyden ja luotettavuuden saavuttamista tukemalla yrityksiä, jotka käyttävät puhtaaseen teräksen tuotantoon, tarkkuusvalssaukseen ja laadunparannukseen liittyvää teknologiaa (39).

(89)

Teollisuuden rakennemuutoksia koskevassa ohjeistavassa luettelossa (vuoden 2011 versio, vuoden 2013 muutos) (40), jäljempänä ’luettelo’, listataan rauta ja teräs kannustettavina tuotannonaloina. Luettelossa kannustetaan etenkin ”kehittämään ja käyttämään teknologiaa terästuotteiden suorituskyvyn ja laadun parantamiseksi ja niiden päivittämiseksi, mukaan luettuna muttei yksinomaisesti autoihin tarkoitetut erikoislujat teräslevyt, joiden vetolujuus on vähintään 600 MPa, korkean suorituskyvyn putkijohtoteräs öljyn ja kaasun siirtämiseen, erikoislujat leveät ja paksut teräslevyt laivoja varten, laivanrakennusteräs, keskipaksut levyt, joiden vetolujuus on vähintään 420 MPa, rakennuksia, siltoja ja muita rakenteita varten, teräs suurinopeuksisia ja raskaita lasteja varten tarkoitetuille rautateille, matalan ydinhäviön ja korkean magneettisen induktion piiteräs, korroosion- ja kulutuksenkestävä teräs, resursseja säästävä ruostumaton seosteräs (moderni ferriittinen ruostumaton teräs, ruostumaton dupleksiteräs ja typellä stabiloitu ruostumaton teräs), erityiset terästangot ja valssilangat korkean suorituskyvyn perusosiin (korkean suorituskyvyn pyörästöt, vähintään luokan 12.9 pultit, erikoislujat jouset ja pitkäikäiset laakerit) ja korkealaatuiset erikoisteräksestä taotut materiaalit (työkaluteräs ja muottiteräs, ruostumaton teräs ja teräs koneita varten)”. Luettelon sovellettavuus vahvistettiin hiljattaisessa tiettyjä Kiinasta peräisin olevia raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettuja levyvalmisteita koskevassa tukien vastaisessa tutkimuksessa (41).

(90)

Myös alumiinialalla valtion puuttuminen toimintaan on voimakasta Kiinassa. Alumiinisektorille on ominaista, että valtion omistamia yrityksiä on valtaosa. Arvioiden mukaan valtion omistamien yritysten osuus Kiinan primaarialumiinin kokonaistuotannosta on yli 50 prosenttia (42). Myös Kiinan ei-rautametalliteollisuutta koskevassa äskettäisessä tutkimuksessa viitattiin siihen, että valtion omistamilla yrityksillä on määräävä osuus kotimarkkinoilla (43). Vaikka viime vuosien kapasiteetin kasvu johtuukin osittain yksityisessä omistuksessa olevien yritysten toiminnasta, tällainen kapasiteetin lisäys edellyttäisi yleensä jonkin asteista (paikallisten) viranomaisten osallisuutta, kuten kapasiteetin laittoman kasvun hyväksymistä (44). Myös valtion omistamien yritysten alumiinintuotannon kapasiteetti on kasvanut, joskin vähäisemmässä määrin (45).

(91)

Ei-metalliteollisuuden 13. viisivuotissuunnitelmalla pyritään päivittämään Kiinan alumiiniteollisuuden tuottamien tuotelajien valikoimaa muun muassa tukemalla innovointia. Siinä kannustetaan sekaomistusjärjestelmän ripeään kehittämiseen ja tuetaan valtion omistamien yritysten elinkelpoisuutta. Lisäksi siinä määrätään mahdollisuudesta lisätä muiden metallien kuin rautametallien varastoja ja parantaa (myös alumiinin) resurssivarmuutta sekä asetetaan määrällisiä tavoitteita energiankulutuksen vähentämiseksi, tuotannossa käytettävän kierrätetyn alumiinin osuuden lisäämiseksi ja kapasiteetin käyttöasteen tehostamiseksi (46).

(92)

Lisäksi suunnitelmassa määrätään rakenteellisista mukautuksista, jotka koskevat uusien valimojen tiukempaa valvontaa ja vanhentuneen kapasiteetin poistamista. Siinä määrätään tuotantolaitosten maantieteellisestä jakaumasta, tuetaan hankkeita bauksiitti- ja alumiinioksidiresurssien hyödyntämisen tehostamiseksi ja käsitellään sähkön toimittamista ja hintapolitiikkaa (47).

(93)

Muita alumiinisektoria koskevia poliittisia asiakirjoja ovat teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön, jäljempänä ’MIIT’, laatimat alumiiniteollisuuteen sovellettavat standardiehdot, kehitys- ja uudistuskomission, jäljempänä ’NDRC’, laatimat alumiiniteollisuuteen sovellettavat markkinoillepääsyedellytykset sekä NDRC:n laatimat alumiiniteollisuuden rakenneuudistuksen nopeuttamista koskevat suuntaviivat (48).

(94)

Lukuisat alumiiniin liittyvät suunnitelmat, ohjeistukset ja muut asiakirjat, jotka on laadittu kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla, osoittavatkin selvästi Kiinan viranomaisten merkittävän puuttumisen alumiinisektorin toimintaan (49).

(95)

Näin ollen voidaan vahvistaa, että Kiinan viranomaiset harjoittavat julkista politiikkaa, joka vaikuttaa vapaisiin markkinavoimiin polkupyörien tuotannossa, myös alalla käytettyihin raaka-aineisiin. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta normaalisti.

3.3.2.6   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetut merkittävät vääristymät: konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön puuttuminen, syrjivä soveltaminen tai sen riittämätön täytäntöönpano

(96)

Asiakirja-aineistoon sisältyvien tietojen mukaan Kiinan konkurssijärjestelmä ei vaikuta pystyvän riittävästi toteuttamaan omia päätavoitteitaan eli selvittämään oikeudenmukaisesti saatavia ja velkoja ja turvaamaan velallisten ja velkojien laillisia oikeuksia ja etuja. Tämä vaikuttaa johtuvan siitä, että vaikka Kiinan konkurssilainsäädäntö perustuu virallisesti samanlaisiin periaatteisiin kuin vastaavat lait muissa maissa, Kiinan järjestelmälle on ominaista se, että täytäntöönpano on järjestelmällisesti liian heikkoa. Konkurssien määrä on edelleen tunnetusti alhainen verrattuna maan talouden kokoon, eikä vähiten siksi, että maksukyvyttömyysmenettelyissä on useita puutteita, jotka hankaloittavat käytännössä konkurssi-ilmoitusten tekemistä. Lisäksi valtion rooli maksukyvyttömyysmenettelyissä on edelleen vahva ja aktiivinen, ja sillä on usein suora vaikutus menettelyn lopputulokseen (50).

(97)

Lisäksi Kiinan omistusoikeusjärjestelmän puutteet ovat erityisen ilmeiset maanomistuksen ja maankäyttöoikeuksien suhteen (51). Kiinan valtio omistaa kaiken maan (kollektiivisesti omistettu maa maaseudulla ja valtion omistama maa kaupunkialueilla). Sen jakaminen riippuu täysin valtiosta. On olemassa säännöksiä, joilla pyritään maankäyttöoikeuksien jakamiseen avoimesti ja markkinahintaan esimerkiksi ottamalla käyttöön tarjousmenettelyjä. Näitä säännöksiä ei kuitenkaan noudateta säännöllisesti, ja jotkin ostajat voivat hankkia maata ilmaiseksi tai alle markkinahintojen (52). Lisäksi viranomaiset pyrkivät usein maata jakaessaan erityisiin poliittisiin tavoitteisiin, kuten taloussuunnitelmien täytäntöönpanoon (53).

(98)

Sen vuoksi Kiinan konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö ei vaikuta toimivan asianmukaisesti, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maan tarjoamiseen ja hankintaan Kiinassa. Näitä lakeja sovelletaan myös polkupyöräsektorilla ja tarkastelun kohteena olevan tuotteen vientiä harjoittaviin tuottajiin. Komissio vahvisti esimerkiksi aiemmassa tutkimuksessa, että sähköpolkupyörien tuottajat – alalla, johon sovelletaan pitkälti samoja poliittisia välineitä kuin polkupyöriin (esimerkiksi polkupyörä- ja sähköpolkupyöräteollisuuden 13. viisivuotissuunnitelma) – saivat etua maankäyttöoikeuksien tarjoamisesta riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan (54). Myös muita sektoreita koskevissa hiljattaisissa tutkimuksissa on vahvistettu maankäyttöoikeuksien tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan (55).

(99)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että konkurssi- ja omaisuuslainsäädännön soveltaminen oli syrjivää tai täytäntöönpano puutteellista polkupyöräsektorilla, myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen osalta.

3.3.2.7   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennessä luetelmakohdassa tarkoitetut merkittävät vääristymät: palkkakustannusten vääristyminen

(100)

Markkinoihin perustuvien palkkojen järjestelmä ei voi kehittyä täysin Kiinassa, koska työntekijöillä ja työnantajilla ei ole oikeutta järjestäytyä kollektiivisesti. Kiina on jättänyt ratifioimatta useita Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisiä yleissopimuksia, etenkin sellaisia, jotka koskevat järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta (56). Kansallisen lainsäädännön mukaan vain yksi ammattiyhdistys on aktiivinen. Kyseinen järjestö ei kuitenkaan ole täysin riippumaton valtion viranomaisista, ja sen osallistuminen työehtosopimusneuvotteluihin ja työntekijöiden oikeuksien suojeluun on edelleen vähäistä (57). Lisäksi Kiinan työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä, joka rajoittaa sosiaaliturva- ja muiden etuuksien täyden saannin tietyn hallinnollisen alueen asukkaille. Tämän tuloksena työntekijöillä, jotka eivät kuulu paikallisten asukkaiden rekisteriin, on yleensä heikko työllisyysasema ja alempi palkka kuin asukasrekisteriin kuuluvilla (58). Nämä seikat vääristävät palkkakustannuksia Kiinassa.

(101)

Mikään tämän tutkimuksen asiakirja-aineistossa ei ole osoittanut, että polkupyöräsektoriin ei sovellettaisi edellä kuvattua Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää. Palkkakustannusten vääristymät vaikuttavat polkupyöräsektoriin vastaavalla tavalla sekä suoraan (tarkastelun kohteena olevaa tuotetta valmistettaessa) että välillisesti (kun sektori saa pääomaa tai tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää).

(102)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että palkkakustannukset olivat vääristyneet polkupyöräsektorilla, mukaan luettuna tarkastelun kohteena oleva tuote.

3.3.2.8   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitetut merkittävät vääristymät: mahdollisuus saada rahoitusta, jonka myöntävät instituutiot, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla tavoin niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia

(103)

Yritystoimijoiden pääomansaantiin Kiinassa kohdistuu useita vääristymiä.

(104)

Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ensinnäkin ominaista valtion omistamien pankkien (59) vahva asema, ja rahoitusta myöntäessään nämä pankit ottavat huomioon muita kriteereitä kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Muiden kuin rahoitusalalla toimivien valtion omistamien yritysten tavoin pankeilla on sidoksia valtioon omistajuuden lisäksi henkilötasolla (kommunistinen puolue nimittää rahoituslaitosten ylimmät johtohenkilöt) (60) ja muiden kuin rahoitusalalla toimivien valtion omistamien yritysten tavoin nekin toteuttavat säännöllisesti valtion julkista politiikkaa. Näin toimiessaan pankit noudattavat selkeää oikeudellista velvoitetta harjoittaa liiketoimintaansa kansantalouden ja yhteiskunnallisen kehityksen tarpeiden mukaisesti ja valtion teollisuuspolitiikan ohjauksessa (61). Tähän liittyy myös muita sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin merkittäviksi (62).

(105)

Eri säädöksissä saatetaan kyllä viitata tarpeeseen noudattaa tavanomaisia pankkitoimintaan liittyviä käyttäytymis- ja vakavaraisuussääntöjä, kuten tarpeeseen tutkia lainan ottajan luottokelpoisuus, mutta näyttö osoittaa, että näillä säännöksillä on vain toissijainen rooli erilaisten oikeudellisten välineiden soveltamisessa (63). Myös aiemmissa kaupan suojatoimenpiteitä koskevissa tutkimuksissa päädyttiin samaan päätelmään (64).

(106)

Lisäksi joukkolaina- ja luottoluokitukset ovat usein vääristyneitä eri syistä, esimerkiksi siksi, että riskinarviointiin vaikuttaa yrityksen strateginen merkitys Kiinan valtiolle ja valtion implisiittisen takauksen vahvuus. Arvioiden mukaan kiinalaiset luottoluokitukset vastaavat järjestelmällisesti alhaisempia kansainvälisiä luokituksia (65).

(107)

Tämän tuloksena lainananto painottuu valtion omistuksessa oleville yrityksille, suurille yksityisille yrityksille, joilla on hyvät yhteydet, sekä keskeisillä tuotannonaloilla toimiville yrityksille, mikä viittaa siihen, että pääoman saatavuus ja kustannukset eivät ole samat kaikille markkinatoimijoille.

(108)

Toiseksi, lainanoton kustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina sijoitusten kasvun kannustamiseksi. Tämä on johtanut pääomasijoitusten liialliseen käyttöön, ja sijoitusten tuotot ovat yhä pienempiä. Tästä osoituksena on yritysten velkaantumisasteen hiljattainen kohoaminen valtion sektorilla kannattavuuden jyrkästä putoamisesta huolimatta, mikä viittaa siihen, että pankkijärjestelmän mekanismit eivät seuraile normaaleja kaupallisia reaktioita.

(109)

Kolmanneksi, vaikka korkoprosentit vapautettiin nimellisesti lokakuussa 2015, hintasignaalit eivät edelleenkään ole tulosta vapaista markkinavoimista, vaan niihin vaikuttavat valtiosta johtuvat vääristymät. Enintään viitekoron suuruisina myönnettävien lainojen osuus on edelleen 45 prosenttia kaikesta lainanannosta, ja kohdennettu lainananto vaikuttaa olevan kasvussa, koska sen osuus on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2015 lähtien heikentyneistä taloudellisista olosuhteista huolimatta. Keinotekoisen alhaiset korot johtavat alihinnoitteluun ja sitä kautta pääoman liikakäyttöön.

(110)

Yleinen luottojen lisääntyminen Kiinassa osoittaa pääoman kohdentamisen heikkenevää tehokkuutta, eikä nähtävissä ole luotonannon kiristymistä, jota voitaisiin odottaa vääristymättömässä markkinaympäristössä. Tämän seurauksena järjestämättömät lainat ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosina. Velkariskin kasvaessa Kiinan valtio on päättänyt välttää maksukyvyttömyystapauksia. Tästä syystä luottotappioita on käsitelty pidentämällä laina-aikaa eli luomalla ns. zombie-yrityksiä tai siirtämällä velka (esim. yhteenliittymien kautta tai muuntamalla velka osakkeiksi) poistamatta välttämättä velkaongelmaa tai puuttumatta sen perussyihin.

(111)

Markkinoiden vapauttamiseksi viime aikoina toteutetuista toimista huolimatta Kiinan yritysluottojärjestelmään vaikuttavat merkittävät systeemiset ongelmat ja vääristymät, jotka johtuvat valtion edelleen merkittävästä roolista pääomamarkkinoilla.

(112)

Mikään tämän tutkimuksen asiakirja-aineistossa ei ole osoittanut, että polkupyörien tuottajat ja/tai raaka-aineiden ja muiden tuotantopanosten toimittajat eivät olisi saaneet etua rahoitusjärjestelmästä. Hiljattaisessa sähköpolkupyörien tuottajia, joihin sovelletaan samoja poliittisia välineitä kuin polkupyörien tuottajiin (ks. 80 ja 81 kappale), koskevassa tutkimuksessa osoitettiin, että ne saivat etua etuuskohtelun mukaisesta luotonannosta (66), etuuskohtelun mukaisesta rahoituksesta ja vakuutuksista (vientiluottovakuutukset) (67), vapautuksesta osinkotuloveroista valintakelpoisten kotimaisten yritysten välillä (68) ja avustusohjelmista (69). Lisäksi tämän tutkimuksen asiakirja-aineistoon sisältyvä näyttö osoittaa, että jotkin yhteistyössä toimineista tuottajista saivat lainoja tutkimusajanjaksolla. Sen vuoksi viimeksi mainittu tuki ja edellä kuvattu yleinen valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan vaikuttavat voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(113)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että polkupyörien tuottajat saivat sellaisten laitosten myöntämää rahoitusta, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai eivät muutoin toimi valtiosta riippumattomasti.

3.3.2.9   Kuvattujen vääristymien systeeminen luonne

(114)

Komissio totesi, että raportissa kuvatut vääristymät eivät rajoitu mihinkään tiettyyn tuotannonalaan. Käytettävissä oleva näyttö päinvastoin osoittaa, että Kiinan järjestelmää, sellaisena kuin se on kuvattuna 3.3.2.1–3.3.2.5 jaksossa ja raportin A osassa, koskevat tosiseikat ja ominaisuudet pätevät kaikkialla maassa ja kaikilla talouden sektoreilla. Sama koskee tuotannontekijöiden kuvausta, joka esitetään 3.3.2.6–3.3.2.8 jaksossa ja raportin B osassa.

(115)

Polkupyörien valmistamista varten tarvitaan monenlaisia tuotantopanoksia. Kun polkupyörien tuottajat ostavat tai hankkivat nämä tuotantopanokset, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Tuotantopanosten toimittajat esimerkiksi työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista tai pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla tuotannonaloilla.

(116)

Tämän seurauksena ei voida käyttää polkupyörien kotimarkkinoiden myyntihintoja, mutta myös kaikki tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannukset ovat vääristyneitä, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa hinnanmuodostukseen (ks. raportin A ja B osa). Pääoman myöntämiseen, maahan, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä, kohdistuu merkittäviä vääristymiä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen.

3.3.2.10   Päätelmä

(117)

Edellä 3.3.2.2–3.3.2.9 esitetyssä analyysissä, jossa on tarkasteltu kaikkea käytettävissä olevaa näyttöä Kiinan puuttumisesta talouden toimintaan yleisesti ja polkupyöräsektorilla (mukaan luettuna tarkastelun kohteena oleva tuote), osoitettiin, että hinnat tai kustannukset, mukaan luettuna raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät ole tulosta vapaista markkinavoimista, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä ja kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta saatiin vain vähän tietoja näistä seikoista, komissio päätteli, että ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen tässä tapauksessa.

(118)

Näin ollen komissio määritti laskennallisen normaaliarvon pelkästään vääristymättömiin hintoihin ja viitearvoihin perustuvien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella. Komissio muistuttaa, että mitään sellaisia väitteitä ei esitetty, joiden mukaan kotimarkkinoiden kustannukset olisivat vääristymättömiä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

3.3.2.11   CCCME:n huomautukset merkittävien vääristymien esiintymisestä

(119)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen toimittamissaan huomautuksissa CCCME väitti, että komission analyysi merkittävistä vääristymistä oli makroskooppinen ja yleisluonteinen. CCCME katsoi, että sosialistinen markkinatalous on luonteeltaan markkinatalous, jossa on yleisen markkinatalouden ominaisuuksia ja jossa annetaan yrityksille täysi itsenäisyys tehdä operatiivisia päätöksiä, myös hinnoittelusta. CCCME väitti myös, että Kiinan viranomaiset harjoittavat makrotason valvontaa varmistaakseen vakaan kansantalouden, mutta tätä makrovalvontaa ei pidä tulkita virheellisesti valtion puuttumiseksi yksittäisten yritysten toimintaan eikä sillä ole mitään vaikutusta yritysten tuotteiden kustannuksiin tai hintoihin.

(120)

CCCME ei ollut samaa mieltä siitä, että Kiinan viranomaiset puuttuisivat voimakkaasti alumiinin, teräksen, kumin ja kemikaalien markkinoiden toimintaan. Vaikka näillä markkinoilla esiintyisikin vääristymiä, niitä ei esiinny polkupyörien osien markkinoilla, koska näitä raaka-aineita on tuolloin jo jalostettu useassa vaiheessa ja osien hintaan vaikuttavat muut tekijät, kuten polkupyörien tekniset ominaisuudet ja kysyntä kuluttajien parissa. Sen vuoksi alumiinin, teräksen, kumin ja kemikaalien markkinoiden mahdolliset vääristymät eivät vaikuta polkupyörien komponenttien hintoihin.

(121)

CCCME katsoi vielä, että tukien esiintymistä ei pidä käyttää näyttönä markkinoiden vääristymien esiintymisestä, koska tukia esiintyy monissa muissakin maissa, joita pidetään täysin markkinatalousmaina. CCCME huomauttaa myös, että sähköpolkupyöriä koskevassa tapauksessa (70) tukia koskevat päätelmät ovat kohtuuttomat.

(122)

Huomautuksissaan Kiinan viranomaiset väittivät, että sekä polkupyörien että niiden osien markkinat ovat vapaita markkinoita, joiden toimintaan valtio ei puutu, koska monet polkupyörien ja niiden osien tuottajat ovat yksityisessä omistuksessa olevia tai ulkomaisrahoitteisia yrityksiä. CCCME lisäsi vielä, että vaikka valtio omistaakin joitakin yrityksiä tai on investoinut niihin, niiden ja muiden yritysten välillä ei ole eroa, joka vaikuttaisi polkupyörien tai niiden osien hintoihin, koska kaikkien talouden toimijoiden on noudatettava samoja sääntöjä ja määräyksiä, kuten esimerkiksi alv-maksuja ja sairasvakuutus- ja eläkemaksuja.

(123)

Komissio toteaa, että CCCME ei esittänyt väitteidensä tueksi mitään näyttöä, joka olisi kumonnut tähän jaksoon sisältyvän näytön, joka todistaa merkittävien vääristymien esiintymisen Kiinassa yleensä ja erityisesti polkupyöräsektorilla ja sen tavarantoimittajien toimialoilla. Sen vuoksi CCCME:n väitteet voitiin jättää kokonaisuudessaan huomiotta perusteettomina.

(124)

Komissio muistuttaa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaan arvioitaessa merkittävien vääristymien esiintymistä on otettava huomioon tällaisen yhden tai useamman siinä mainitun tekijän mahdollinen vaikutus hintoihin ja kustannuksiin tarkasteltavana olevan tuotteen viejämaassa. Mahdolliset päätelmät 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisestä on tehtävä kaiken käytettävissä olevan näytön perusteella, joka osoittaa, että näillä tekijöillä saattaa olla vaikutusta hintoihin ja kustannuksiin. Komissio toteaa, että CCCME itse myönsi, että Kiinan viranomaiset harjoittavat valvontaa kansantalouden vakauden varmistamiseksi. Kuten 3.3.2.1–3.3.2.9 jaksossa selitetään, Kiinan viranomaisten interventionistisilla toimilla on suora ja välillinen vaikutus yritysten kustannusrakenteeseen ja loppuhintoihin. Kun otetaan huomioon, miten laajaa Kiinan viranomaisten puuttuminen polkupyöräsektorin toimintaan oli, on selvää, että sillä oli vähintäänkin potentiaalinen vaikutus polkupyörien ja/tai niiden osien markkinoihin.

(125)

Raaka-aineisiin liittyvien vääristymien osalta komissio toimitti valtion puuttumisesta näiden markkinoiden toimintaan useita esimerkkejä, jotka osoittavat merkittävien vääristymien esiintymisen (ks. 3.3.2.5 jakso). Komissio toteaa jälleen, että CCCME ei toimittanut mitään näyttöä, joka olisi osoittanut vastakkaista. Lisäksi komissio toi esiin, että hintoja vääristävien tekijöiden esiintyminen alumiini-, teräs, kumi- ja kemikaalimarkkinoilla johtaa vähintään potentiaaliseen hintavääristymien siirtymiseen näistä raaka-aineista valmistettujen polkupyörän komponenttien tarjoamiseen ja vaikuttaa näin polkupyörien hintoihin tai kustannuksiin. CCCME siis väitti, että kiistämättömät vääristymät raaka-aineissa eivät vaikuta jatkojalostusteollisuuteen, mutta tämän lisäksi se ei toimittanut mitään näyttöä siitä, että vääristymät eivät vaikuta polkupyöräteollisuuteen.

(126)

Tukia koskevasta CCCME:n väitteestä komissio korostaa, että tuet ovat yksi useista hinta- ja kustannusvääristymien indikaattoreista taloudessa, koska niillä on suora tai välillinen, tosiasiallinen tai potentiaalinen vaikutus kustannuksiin ja hintoihin, jotka normaalisti alenevat tukia saavien yritysten ja/tai niiden asiakkaiden osalta. Tuet – kuten maankäyttöoikeuksien tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan tai etuuskohteluun perustuvan luotonannon ja rahoituksen saatavuus tietyllä sektorilla – alentavat tuottajan kustannuksia ja vaikuttavat siten niiden tuotteiden tuotantokustannuksiin ja/tai hintoihin (71). Komissio huomauttaa myös, että sillä ei ole juurikaan merkitystä, että CCCME piti sähköpolkupyörien tapaukseen liittyviä päätelmiä kohtuuttomana, koska tukien esiintyminen maankäyttöoikeuksien myöntämisessä ja etuuskohteluun perustuvassa luotonannossa on johdonmukaisesti vahvistettu lukuisissa hiljattaisissa tutkimuksissa, eikä se rajoitu vain sähköpolkupyöriin vaan koskee koko Kiinan taloutta (ks. 98 kappale). CCCME:n väite, jonka mukaan muiden maiden yritykset saattavat myös saada etua tuista, ei ole merkityksellinen tässä tutkimuksessa, jossa käsitellään tarkastelun kohteena olevaa tuotetta Kiinassa eikä abstraktisti tukitilannetta muissa maissa.

(127)

Mitä tulee väitteeseen, jonka mukaan suuri osa polkupyörien tuottajista on yksityisessä omistuksessa, kaikkiin yrityksiin Kiinassa sovelletaan vapaita markkinaehtoja ja sekä yksityisessä että valtion omistuksessa oleviin yrityksiin sovelletaan samoja sääntöjä, komissio huomauttaa, että yksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan niistä tekijöistä, jotka osoittavat merkittäviä vääristymiä taloudessa, on se, että ”kyseinen markkina on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat viejämaan viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat”. Kuten 66 kappaleessa selitetään, valtion omistuksessa ja yksityisomistuksessa olevien polkupyörän tuottajien osuuksia Kiinassa ei voitu vahvistaa puutteellisten markkinatietojen vuoksi. Vaikka valtion omistamat yritykset eivät olisikaan hallitsevassa asemassa tietyllä sektorilla, valtion omistajuus on vain yksi merkittävien vääristymien indikaattoreista. Muita 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa lueteltuja indikaattoreita ovat valtion määräysvalta ja poliittinen valvonta, ja koska näitä esiintyy laajasti polkupyöräsektorilla (ks. 3.3.2.3 jakso), komissio vahvisti, että koko polkupyöräsektoriin Kiinassa kohdistuu merkittäviä vääristymiä. Vaikka sekä valtion omistamiin että yksityisomisteisiin yrityksiin sovelletaan samoja sääntöjä ja määräyksiä, kuten esimerkiksi alv-maksuja ja sairasvakuutus- ja eläkemaksuja, tämä ei estä sitä, että kaikki yritykset toimivat ympäristössä, jolle ovat ominaisia merkittävät vääristymät, jotka vaikuttavat näiden yritysten kustannuksiin ja hintoihin.

(128)

Edellä esitetyn perusteella merkittävien vääristymien esiintymistä koskevat CCCME:n väitteet hylättiin.

3.3.3   Edustava maa

3.3.3.1   Yleisiä huomioita

(129)

Edustava maa valittiin seuraavien kriteereiden perusteella:

taloudellisen kehityksen taso samanlainen kuin Kiinassa. Tätä varten komissio käytti maita, joiden bruttokansantulo (BKTL) oli Maailmanpankin tietokannan (72) perusteella samankaltainen kuin Kiinassa;

kyseisessä maassa tuotetaan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta (73);

asiaa koskevien julkisten tietojen saatavuus maassa;

jos mahdollisia edustavia maita on useampi kuin yksi, etusijalle asetettiin tarvittaessa maat, joissa sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu ovat riittävällä tasolla.

(130)

Tuotannontekijöitä koskevassa ensimmäisessä muistiossa komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille, että se oli yksilöinyt kuusi mahdollista edustavaa maata (Brasilia, Meksiko, Serbia, Thaimaa, Turkki ja Venäjä), ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan muita maita. Tuotannontekijöitä koskevassa toisessa muistiossa komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille, että Serbia oli asianmukainen edustava maa.

3.3.3.2   Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso

(131)

Maailmanpankki pitää Brasiliaa, Meksikoa, Serbiaa, Thaimaata, Turkkia ja Venäjää maina, joiden taloudellinen kehitys vastaa Kiinan tasoa eli ne on kaikki luokiteltu ”ylemmän keskitulotason” maiksi bruttokansantulon perusteella.

(132)

Tuotannontekijöitä koskevasta ensimmäisestä muistiosta esittämissään huomautuksissa pyynnön esittäjä varoitti, että Brasilian lähimenneisyydessä kokema vakava talouskriisi saattaa vaikuttaa polkupyörän komponenttien tuontiin ja heikentää polkupyörien tuottajien tulosta kotimarkkinoilla.

(133)

Komissio toteaa, että pyynnön esittäjä ei toimittanut näyttöä siitä, että Brasiliaan suuntautuvaan tuontiin olisi kohdistunut vaikutuksia, eikä siitä, että brasilialaisten tuottajien kotimarkkinatuloksen heikkeneminen olisi systemaattista. Komissio myöntää, että polkupyöriä tuottavan ainoan tiedossa olevan yrityksen, jonka tiedot olivat julkisesti saatavilla, liikevoitto oli negatiivinen, mutta tätä havaintoa ei voitu ekstrapoloida koskemaan koko maata.

3.3.3.3   Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotanto edustavassa maassa

(134)

Komissio yksilöi kaikissa 3.3.3.2 jaksossa esitetyssä kuudessa maassa useita tuottajia, jotka tuottivat NACE-koodiin (Euroopan unionin tilastollinen toimialaluokitus) 3092 kuuluvia tuotteita, jotka liittyivät polkupyörien valmistukseen (74).

(135)

Tuotannontekijöitä koskevasta ensimmäisestä muistiosta esittämissään huomautuksissa pyynnön esittäjä toi esiin, että Venäjällä on käytössä energiatukia, jotka voivat vaikuttaa polkupyörien valmistukseen käytettyjen energiavaltaisten materiaalien, kuten alumiinin, tuotantoon.

(136)

Komissio totesi, että pyynnön esittäjä ei toimittanut näyttöä näistä tuista eikä niiden vaikutuksesta polkupyörien tuotantoon. Tästä syystä väite hylättiin.

(137)

Pyynnön esittäjä totesi, että serbialaiset tuottajat hankkivat polkupyörän osia unionista (noin 30 %), Kiinasta (noin 30 %), muista Aasian maista (noin 30 %) ja kotimaasta (noin 10 %) ja turkkilaiset tuottajat hankkivat polkupyörän osia unionista (noin 15 %), Kiinasta (noin 30 %), muista Aasian maista (noin 30 %), kotimaasta (noin 20 %) ja muista maista (noin 5 %).

(138)

Komissio tarkisti ja vahvisti nämä tiedot Global Trade Atlas -tietokannasta (75) ja piti tätä osoituksena siitä, että kyseessä on avoimet markkinat, joilla on monipuoliset hankintalähteet.

(139)

Pyynnön esittäjä huomautti, että unioni kohotti Thaimaasta tuotavien polkupyörien tulleja (peruuttamalla yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) mukaiset etuudet vuonna 2015 (76)), minkä johdosta polkupyörien vienti Thaimaasta unioniin väheni. Pyynnön esittäjä väitti, että tämä vaikutti voimakkaasti thaimaalaisten tuottajien tulokseen, koska ne vievät enimmäkseen unioniin. Pyynnön esittäjä väitti myös, että thaimaalaisten tuottajien toiminnasta tuli tappiollista. Se ei kuitenkaan toimittanut tietoja thaimaalaisten tuottajien kannattavuudesta eikä niiden viennin koosta.

(140)

Komissio totesi, että 4 päivänä heinäkuuta päivätyssä muistiossa mainitun kahden thaimaalaisen tuottajan kannattavuus oli positiivinen vuonna 2016. Komissio tutki myös Thaimaassa sijaitsevia yrityksiä, joille polkupyörien valmistus on sivutoimiala (sivutoimialan NACE-koodi 3092) ja totesi, että Orbis-tietokannassa vuosina 2017 tai 2016 saatavilla olevien tuloslaskelmien perusteella 93 yrityksestä 76 oli kannattavia (77). Tästä syystä väite hylättiin.

3.3.3.4   Asiaa koskevien julkisten tietojen saatavuus edustavassa maassa

(141)

Komissio varmisti vielä kaikkien 130 kappaleessa mainittujen kuuden maan osalta julkisten tietojen (ja etenkin tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajien julkisten rahoitustietojen) saatavuuden.

(142)

Komissio etsi polkupyörien tuottajia, joiden rahoitustiedot olivat julkisesti saatavilla, jotta niitä voitaisiin käyttää vääristymättömien ja kohtuullisten myynti- hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton määrittämiseen. Kuten tuotannontekijöitä koskevassa ensimmäisessä ja toisessa muistiossa todettiin, komissio käytti tietojen lähteenä Orbis-tietokantaa (78) ja valitsi yrityksiä, joiden päätoimialan NACE-koodi on 3092, rajatakseen analyysin tuottajiin, joiden perusliiketoimintaa polkupyörien tuotanto on. Lisäksi komissio rajasi haun yrityksiin, joiden tuloslaskelmat olivat julkisesti saatavilla tuoreimmalta kaudelta (vuodet 2016 ja 2017). Näillä hakuperusteilla löytyi yksi yritys Brasiliassa, 29 Venäjällä ja kuusi Serbiassa. Tämän jälkeen komissio valitsi voittoa tuottavat yritykset. Tämän perusteella jätettiin pois yksi yritys Brasiliassa ja 10 Venäjällä, koska niiden kannattavuus oli negatiivinen vuosina 2016 ja 2017.

(143)

Komissio totesi vielä, että kuudesta serbialaisesta yrityksestä oli julkisesti saatavilla tietoja vuodelta 2017, kun taas 19:sta venäläisestä yrityksestä oli julkisesti saatavilla olevia tietoja vain vuoteen 2016 asti. Koska tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso koostuu vuoden 2017 kolmesta viimeisestä neljänneksestä ja vuoden 2018 ensimmäisestä neljänneksestä, komissio katsoi, että Serbia oli asianmukainen edustava maa.

(144)

Komissio ilmoitti tuotannontekijöitä koskevassa toisessa muistiossa asianomaisille osapuolille aikeestaan käyttää Serbiaa asianomaisena edustavana maana, jos todetaan, että kaikki perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa säädetyn menetelmän soveltamista koskevat edellytykset täyttyvät. Ottaen huomioon kaikki edellä mainitut tekijät ja osapuolten esittämät huomautukset komissio päätti, että lopullinen valinta asianomaiseksi edustavaksi maaksi on Serbia, ja valitsi seuraavat kuusi yritystä, joiden rahoitustiedot ovat julkisesti saatavilla, käytettäväksi vääristymättömien ja kohtuullisten myynti- hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton määrittämiseen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan viimeisen alakohdan mukaisesti:

Capriolo d.o.o backa topola;

Planet bike co. D.o.o., Belgrad;

Venera bike;

Kripton company d.o.o backa topola;

Crossbike;

Cassini wheels d.o.o.

3.3.3.5   Sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun taso

(145)

Kun oli vahvistettu edellä mainittujen tekijöiden perusteella, että Serbia on asianmukainen edustava maa, ei ollut tarpeen tehdä arviointia sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

3.3.3.6   Päätelmä

(146)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Serbia täyttää kaikki perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, jotta sitä voitaisiin pitää asianmukaisena edustavana maana. Serbiassa on etenkin tarkastelun kohteena olevan tuotteen merkittävää tuotantoa ja kattavat tiedot saatavilla kaikista tuotannontekijöistä, myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista sekä voitosta.

3.3.4   Tuotannolliset yleiskulut, myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto

(147)

Normaaliarvon määrittämistä varten komissio noudatti tuotannontekijöitä koskevassa toisessa muistiossa esitettyä menetelmää ja otti huomioon kuuden serbialaisen yrityksen myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voiton (ks. 144 kappale) perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan neljännen alakohdan mukaisesti.

(148)

Lisäksi komissio otti huomioon tuotannolliset yleiskustannukset, jotta voitiin kattaa kustannukset, jotka eivät sisältyneet edellä tarkoitettuihin tuotannontekijöihin. Nämä arvioitiin soveltamalla tuotannollisten yleiskustannusten ja yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamien valmistuskustannusten välistä suhdetta vääristymättömiin valmistuskustannuksiin (jotka kattoivat raaka-aineiden, työvoiman, energian ja veden kulutuksen), jotka oli määritetty 3.3.8 jaksossa kuvatun menetelmän mukaisesti.

3.3.5   Vääristymättömien kustannusten määrittämiseen käytetyt lähteet

(149)

Komissio totesi tuotannontekijöitä koskevassa toisessa muistiossa, että voidakseen muodostaa normaaliarvon laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää Global Trade Atlas -tietokantaa, jäljempänä ’GTA’, määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden vääristymättömät kustannukset. Tuotannontekijöitä koskevan toisen muistion jälkeen komissio kuitenkin totesi, että GTA:sta saadut tiedot polkupyöränosien tuonnista Serbiaan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla olivat puutteellisia. Tämän vuoksi komissio käytti Eurostatin tietoja raaka-aineiden (79), sähkön ja maakaasun (80) kustannusten määrittämiseen, Serbian tilastokeskuksesta saatuja Bloombergin tietoja vesikustannusten (81) määrittämiseen ja 144 kappaleessa mainittujen kuuden serbialaisen yrityksen rahoitustietoja myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton määrittämiseen.

(150)

Kuten 3.3.5 jaksossa selitettiin, tuotannolliset yleiskustannukset lisättiin myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin sekä voittoon, ja ne perustuivat tuotannollisten yleiskustannusten ja yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamien valmistuskustannusten väliseen suhteeseen, jota sovellettiin vääristymättömiin valmistuskustannuksiin.

3.3.6   Tuotannontekijät

(151)

Komissio totesi tuotannontekijöitä koskevassa ensimmäisessä ja toisessa muistiossa määrittävänsä tuotannontekijöiden ja lähteiden alustavan luettelon, jota on tarkoitus käyttää kaikkien niiden tuotannontekijöiden, kuten raaka-aineiden, energian ja työvoiman, osalta, joita kiinalaiset tuottajat käyttivät tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa.

(152)

Määrittäessään kattavaa luetteloa polkupyörien tuotannossa käytetyistä tuotannontekijöistä komissio käytti perustana pyynnön esittäjän toimittamia tietoja ja alun perin yhteistyössä toimineiden kuuden kiinalaisen tuottajan (82) vireillepanoilmoituksen liitteeseen toimittamia vastauksia.

(153)

Kiinan ja Serbian nimikkeistön vertailukelpoisuuden varmistamiseksi komissio yksilöi kutakin tuotannontekijää varten harmonoidun järjestelmän (HS) vastaavan kuusinumeroisen HS-koodin alanimiketasolla sekä pyynnön esittäjän että yhteistyössä toimineiden kiinalaisten tuottajien toimittamien tietojen perusteella. Harmonoitua järjestelmää käytetään sekä Kiinassa, Serbiassa että unionissa, joten niiden kaikkien tariffikoodit vastaavat toisiaan.

(154)

Kaikki pyynnön esittäjän ja yhteistyössä toimineiden kiinalaisten tuottajien toimittamat tiedot huomioon ottaen on yksilöity seuraavat tuotannontekijät ja niihin liittyvät HS-koodit:

Taulukko 1

Tuotannontekijä

HS-koodi

Yksikkökohtainen tuontiarvo

Rungot

8714 91

65,63 euroa/kpl

Emäputken kruunu

8714 91

7,63 euroa/kg

Rungon liitos

8714 91

7,63 euroa/kg

Rungon ripustin

8714 91

7,63 euroa/kg

Emäputken kokoamiseen käytetyt osat

8714 91

7,63 euroa/kg

Rungon haarukka

8714 91

7,63 euroa/kg

Runkokolmio

8714 91

7,63 euroa/kg

Rungon lisäosat

8714 91

7,63 euroa/kg

Runkosilta

8714 91

7,63 euroa/kg

Lisäosalaatikko

8714 99

9,15 euroa/kg

Merkki

8310 00

11,02 euroa/kg

Alumiiniseosputki

7608 20

4,78 euroa/kg

Akselitappi

8714 99

9,15 euroa/kg

Keskiölaakerin osat

8714 99

9,15 euroa/kg

Keskiölaakerisarja

8714 99

9,15 euroa/kg

Keskiölaakerin kuori

8714 99

9,15 euroa/kg

Keskiölaakerin akseli

8714 99

9,15 euroa/kg

Laukku

3923 21

2,20 euroa/kg

Tangon pää

8714 99

9,15 euroa/kg

Kori

8714 99

9,15 euroa/kg

Korin kannatin

8714 99

9,15 euroa/kg

Akku

8714 99

9,15 euroa/kg

Soittokello

8306 10

12,47 euroa/kg

Jarru

8714 94

7,48 euroa/kg

Jarrukaapeli

8714 94

7,48 euroa/kg

Jarrukaapelin kotelo

8714 99

9,15 euroa/kg

Jarrun sisävaijeri

8714 94

7,48 euroa/kg

Jarruvipu

8714 94

7,48 euroa/kg

Jarrulaakeri

8714 94

7,48 euroa/kg

Jarrukaapeli

8714 94

7,48 euroa/kg

Silta

8714 99

9,15 euroa/kg

Vaijeriohjain

8714 99

9,15 euroa/kg

Vaijerivarmistin

8714 99

9,15 euroa/kg

Etuhaarukan varsi

8714 91

7,63 euroa/kg

Tavaratelineen kiinnitysmutteri

7318 16

5,55 euroa/kg

Kartonkikotelo

4819 10

1,11 euroa/kg

Ketju

7315 11 tai

8714 99

14,23 euroa/kg

9,15 euroa/kg

Ketjunkiristin

8714 99

9,15 euroa/kg

Ketjun suojuksen pidike

8714 99

9,15 euroa/kg

Ketjun suojus

8714 99

9,15 euroa/kg

Ketjun suojus

3926 90

8,93 euroa/kg

Ketjun suojuksen pidike

8714 99

9,15 euroa/kg

Ketjuratas

8714 96

7,41 euroa/kg

CKD-sarja

8714 99

9,15 euroa/kg

Aaltopahvi

4808 10

0,77 euroa/kg

Kampisarja

8714 99

9,15 euroa/kg

Siirtokuvat

4821 10

7,77 euroa/kg

Keskiövaihtimen vaijeri

8714 99

9,15 euroa/kg

Keskiövaihtimen suojakuori

8714 99

9,15 euroa/kg

Käyttöopas (levy)

8523 49

335,30 euroa/kg

Jarrulevyn kannatin

8714 94

7,48 euroa/kg

Levyjarru

8714 94

7,48 euroa/kg

Sähköiset lisävarusteet

8714 99

9,15 euroa/kg

Kahva

8714 99

9,15 euroa/kg

Lokasuoja

8714 99

9,15 euroa/kg

Haarukka

8714 91

7,63 euroa/kg

Takahaarukan alaputki

8714 91

7,63 euroa/kg

Vaihdin (etu-/takavaihdin)

8714 99

9,15 euroa/kg

Kahva

8714 99

9,15 euroa/kg

Ohjaustanko

8714 99

9,15 euroa/kg

Ohjainkannatin

8714 99

9,15 euroa/kg

Ohjainlaakeri

8714 91 tai

8714 99

7,63 euroa/kg

9,15 euroa/kg

Emäputki

7608 20

4,78 euroa/kg

Hi-ten-putket

7304 51

1,97 euroa/kg

Napa

8714 93

15,53 euroa/kg

Navan kansi

8714 99

9,15 euroa/kg

Sisärenkaat

4013 20

0,93 euroa/kpl

Nivel

8714 99

9,15 euroa/kg

Seisontatuki

8714 99

9,15 euroa/kg

Seisontatuen levy

8714 99

9,15 euroa/kg

Valot

8512 10

3,20 euroa/kg

Lukko

8301 40

14,33 euroa/kg

Käsikirja

4911 10

1,95 euroa/kg

Muut lisävarusteet

8714 99

9,15 euroa/kg

Ulkokotelo

8714 94

7,48 euroa/kg

Ulkokotelo jarruille

8714 94

7,48 euroa/kg

Pakkausmateriaalit

3923 90

3,17 euroa/kg

Pakkaustarvikkeet

871499

9,15 euroa/kg

Maali

3208 20 tai

3208 90

4,35 euroa/kg

3,81 euroa/kg

Maalipullo

7010 90

0,45 euroa/kg

Poljin

8714 96

8,93 pari

Pikalukko

8714 99

9,15 euroa/kg

Tavarateline

8714 99

9,15 euroa/kg

Heijastinpidike

8714 99

9,15 euroa/kg

Heijastin

3926 90

8,93 euroa/kg

Vanne

8714 92

3,01 euroa/kg

Vannesarja (ulko- ja sisärenkaalla)

8714 92

3,01 euroa/kg

Vanneteippi

4012 90

3,22 euroa/kg

Niitti

7318 16

5,55 euroa/kg

Kiekko

8714 94

7,48 euroa/kg

Lisätarvikeosat koria varten/lisätarvikeosat lokasuojaa varten

8714 99

9,15 euroa/kg

Istuin

8714 95

6,15 euroa/kg

Ruuvit

7318 15

3,69 euroa/kg

Ruuvit/mutterit

7318 16

5,55 euroa/kg

Satulakiristin

8714 99

9,15 euroa/kg

Satulatolpan kiristin

8714 99

9,15 euroa/kg

Satulatolppa

8714 99

9,15 euroa/kg

Ylätakahaara

8714 99

9,15 euroa/kg

Vaihdevipu

8714 99

9,15 euroa/kg

Vaihtimen sisävaijeri

8714 99

9,15 euroa/kg

Vaihtimen ulkovaijeri

8714 99

9,15 euroa/kg

Pinna

8714 92

3,01 euroa/kg

Pinnan suojus

8714 99

9,15 euroa/kg

Tarra

3919 90

5,60 euroa/kg

Jousitus

8714 99

9,15 euroa/kg

Jousituksen lisävarusteet

8714 99

9,15 euroa/kg

Ulkorengas

4011 50

2,75 euroa/kpl

Työkalut

8714 99

9,15 euroa/kg

Sisärengas

7608 20

4,78 euroa/kg

Venttiili

8714 99

9,15 euroa/kg

V-tuki lokasuojalle

8714 99

9,15 euroa/kg

Vesipullon kiinnitysmutteri

7318 16

5,55 euroa/kg

Vapaapyörä

8714 93

15,53 euroa/kg

Ratassarjat

8714 93

15,53 euroa/kg

Apupyörät

8714 99

9,15 euroa/kg

Vaijeri

8714 94 tai

8714 99

7,48 euroa/kg

9,15 euroa/kg

Työvoima

Palkat valmistussektorilla

[ei saatavilla]

1,49 euroa/kg

tai 3 396,84 euroa/vuosi

Energia

Sähkö

[ei saatavilla]

0,06 euroa/kWh

Kaasu

[ei saatavilla]

0,33 euroa/m3

Vesi

[ei saatavilla]

2,28 euroa/m3

3.3.6.1   Raaka-aineet

(155)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat (tuottajan tehtaalle toimitettuna) 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti komissio käytti edustavan maan tuontihintoja kunkin raaka-aineen osalta, jota kiinalaiset yhteistyössä toimineet tuottajat käyttivät.

(156)

Normaaliarvon määrittämiseksi komission menetelmän mukaisesti näihin tuontihintoihin olisi lisättävä Serbiaan tuotujen tuotannontekijöiden ja raaka-aineiden tuontitullit sekä kotimaan kuljetuskustannukset. Näin tulokseksi saataisiin korkeampi normaaliarvo, koska tuontitullit kohottaisivat polkupyörän osien tuontihintoja. Näin ollen tuloksena olisi myös korkeampi polkumyyntimarginaali. Kun otetaan huomioon 178 kappaleessa esitetty päätelmä ja tämän tutkimuksen luonne eli sen toteaminen, jatkuiko polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, eikä niinkään polkumyynnin suuruuden toteaminen, komissio päätti, että tuontitulleja ja kotimaan kuljetuskustannuksia koskevat oikaisut eivät olleet tarpeen.

3.3.6.2   Työvoima

(157)

ILOn tilastoista saatiin tietoja kuukausipalkoista valmistussektorilla ja viikoittaisista työtunneista Serbiassa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Ideal ilmoitti työntekijöiden palkat yhteensä tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta, ja sen osalta komissio ekstrapoloi yhden työntekijän keskimääräisen kuukausipalkan ja korvasi sen ILOn tietojen mukaisella keskimääräisellä kuukausipalkalla. Oyama ilmoitti palkat työntekijää ja tuntia kohti, ja sen osalta komissio ekstrapoloi ensin kuukausittaiset työtunnit ILOn viikkotyötunteja koskevista tiedoista ja jakoi sitten keskimääräisen kuukausipalkan keskimääräisillä työtunneilla ja sai näin keskimääräisen palkan tuntia kohti, ja sitä käytettiin yrityksen toimittamien tietojen sijaan.

3.3.6.3   Sähkö, öljy ja maakaasu

(158)

Sähkön ja maakaasun hinnat muille kuin kotitalouskäyttäjille ja etenkin keskisuurille yrityksille saatiin Eurostatin Serbiaa koskevista tilastotiedoista (83) vuodelta 2017. Sähkön hinnat ilmoitettiin euroina/kWh ja kaasun hinnat euroina/gigajoule. Jälkimmäisellä on kiinteä muuntokurssi kuutiometreiksi, joita yhteistyössä toimineet kiinalaiset tuottajat käyttivät kaasun kulutuksensa ilmoittamisessa.

3.3.6.4   Vesi

(159)

Veden hinnan määrittämiseen käytetyt tiedot saatiin Bloombergin tietokannasta Serbiaa koskevasta tietosarjasta (CPI (Consumer Prices) Water Supply Index), jossa hinnaksi ilmoitettiin 269,1 RSD tammikuussa 2019.

3.3.7   Laskelmat

(160)

Komissio toteutti seuraavat kaksi vaihetta laskennallisen normaaliarvon muodostamiseksi.

(161)

Ensin komissio vahvisti vääristymättömät valmistuskustannukset. Tämä tehtiin kertomalla kunkin tuotannontekijän käyttötekijä vääristymättömillä yksikkökustannuksilla. Raaka-aineita, työvoimaa, energiaa ja vettä koskevat käyttötekijät saatiin yhteistyössä toimineilta vientiä harjoittavilta tuottajilta. Vääristymättömät yksikkökustannukset saatiin edustavasta maasta.

(162)

Toiseksi komissio vahvisti tuotannolliset yleiskustannukset. Nämä laskettiin soveltamalla tuotannollisten yleiskustannusten ja yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamien valmistuskustannusten välistä suhdetta vääristymättömiin valmistuskustannuksiin (jotka kattoivat raaka-aineiden, työvoiman, energian ja veden kulutuksen), jotka oli määritetty 3.3.6 jaksossa kuvatun menetelmän mukaisesti.

(163)

Kolmanneksi edellä yksilöityihin valmistuskustannuksiin sovellettiin keskimääräisiä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa, jotka saatiin kuudelta serbialaiselta yritykseltä (Capriolo, Planet bike, Venera bike, Kripton, Crossbike and Cassini Wheels). Ne yksilöitiin näiden yritysten julkisesti saatavilla olevien tilinpäätöstietojen (vuodelta 2017) (84) perusteella ja ilmaistiin seuraavina prosenttiosuuksina:

6,62 prosentin myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset (85), joita sovellettiin valmistuskustannusten ja tuotannollisten yleiskulujen summaan; sekä

10,05 prosentin voitto (86), jota sovellettiin valmistuskustannusten ja tuotannollisten yleiskulujen summaan.

(164)

Tällä perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Kullekin vientiä harjoittavalle tuottajalle määritettiin erikseen normaaliarvo.

(165)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa CCCME väitti, että komissio ei käyttänyt mitään yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien toimittamia tietoja vahvistaessaan vääristymätöntä normaaliarvoa. CCCME väitti, että koska Kiinaa ei enää pidetä ei-markkinatalousmaana, energiakustannusten, tuotannollisten yleiskustannusten, myynti- hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton kaltaisia tekijöitä ei pitäisi korvata vertailuarvoilla. CCCME väitti myös, että muita tuotannontekijöitä, kuten hiilikuiturunkoja, ei pitäisi korvata, koska näissä rungoissa käytettyä hiilikuitua ei mainittu materiaalina, johon kohdistuu merkittäviä vääristymiä Kiinassa.

(166)

Komissio huomauttaa, että väite, jonka mukaan se ei käyttänyt mitään yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien toimittamia tietoja vahvistaessaan vääristymätöntä normaaliarvoa, ei pidä paikkaansa. Kuten 150 ja 161 kappaleessa mainitaan, komissio käytti raaka-aineita, työvoimaa, energiaa ja vettä koskevia käyttötekijöitä samoin kuin tuotannollisten yleiskustannusten suhdetta, jotka yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat ilmoittivat ja komissio tarkasti.

(167)

Komissio huomautti vielä, että CCCME:n väite, jonka mukaan Kiinaa ei enää pidetä ei-markkinatalousmaana, on merkityksetön. Komissio muistuttaa, että uuden polkumyynnin vastaisen asetuksen johdanto-osan 2 kappaleessa todetaan selvästi, että ”[t]ällä asetuksella ei rajoiteta sen määrittämistä, onko jonkin WTO:n jäsen markkinatalous, tai ehtoja, jotka on vahvistettu pöytäkirjoissa ja muissa välineissä, joiden mukaisesti maat ovat liittyneet Maailman kauppajärjestön perustamisesta 15 päivänä huhtikuuta 1994 tehtyyn Marrakeshin sopimukseen” (87). Koska uudessa polkumyynnin vastaisessa lainsäädännössä ei enää eroteta toisistaan markkinatalouksia ja muita kuin markkinatalouksia, CCCME:n väitteellä ei ole oikeusperustaa, jota tässä tutkimuksessa voitaisiin soveltaa. Päätös perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta tehdään tapauskohtaisesti, kun on otettu huomioon kaikki viejämaasta käytettävissä oleva näyttö.

(168)

Lisäksi komissio huomauttaa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa vahvistetaan, että merkittävien markkinavääristymien esiintymisen vuoksi kotimarkkinoiden kustannusten ja hintojen käyttäminen ei ole asianmukaista, minkä vuoksi normaaliarvo on muodostettava yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella. Siinä säädetään myös, että normaaliarvoon on sisällyttävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä myynti- hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Kotimarkkinakustannusten käyttäminen tässä yhteydessä on mahdollista vain, jos täsmällisen ja asianmukaisen näytön perusteella – erityisesti asianomaisten osapuolten 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaisesti toimittaman näytön perusteella – on vahvistettu, että ne eivät ole vääristyneitä. CCCME ei esittänyt mitään tällaista näyttöä.

(169)

Komissio huomautti vielä, että yksikään kolmesta otokseen valitusta yhteistyössä toimineesta tuottajasta Kiinassa ei väittänyt, että jotkin tuotannontekijät olisi ostettu vääristymättömillä hinnoilla.

(170)

Sen vuoksi väite hylättiin.

3.3.8   Vientihinta

(171)

Niistä kahdesta otokseen valitusta kiinalaisesta tuottajasta / tuottajien ryhmästä, jotka myivät tarkastelun kohteena olevaa tuotetta unioniin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, yksi myi suoraan riippumattomille asiakkaille ja toinen etuyhteydessä olevien kauppiaiden kautta.

(172)

Vientiä harjoittavat tuottajat veivät tarkastelun kohteena olevaa tuotetta joko suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa tai kauppiaan kautta. Tämän vuoksi vientihinnan määrittämisen perustana käytettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tosiasiallisesti maksettua tai maksettavaksi tulevaa hintaa tarkastelun kohteena olevasta tuotteesta, joka on myyty unioniin suuntautuvaa vientiä varten.

(173)

Kuten 46 kappaleessa todetaan, yksi otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista ei toimittanut komissiolle myyntihintojaan myynnistä, joka tapahtui etuyhteydessä olevan kauppiaan kautta ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle sekä unionissa että muualla maailmassa. Sen vuoksi määrittäessään kyseisen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän vientihintaa komissio otti huomioon – perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käyttämällä käytettävissä olevia tietoja – vain liiketoimet, joista voitiin yksilöidä hinta riippumattomalle asiakkaalle.

3.3.9   Vertailu

(174)

Komissio vertasi laskennallista normaaliarvoa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti vientihintaan (noudettuna lähettäjältä -tasolla).

(175)

Jos se oli tarpeen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi, komissio oikaisi vientihintaa hintojen vertailtavuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin sisämaan kuljetuskustannusten, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten sekä luottokustannusten ja pankkimaksujen huomioon ottamiseksi.

(176)

Lisäksi yhden vientiä harjoittavan tuottajan vientihintaa oikaistiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti vähentämällä palkkiot kauppiaan kautta tapahtuneesta myynnistä. Palkkiot laskettiin kauppiaan myynti- hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton perusteella. Voittoa koskevaa oikaisua tehdessään komissio käytti tasoa, joka vahvistettiin tämänhetkisten tullien käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa.

3.3.9.1   Polkumyyntimarginaali

(177)

Komissio vertasi samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(178)

Tähän perustuva painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana oli 2,56 prosenttia Idealin ja 49,82 prosenttia Oyaman osalta.

3.3.9.2   Yhteistyöstä kieltäytyneiden vientiä harjoittavien tuottajien harjoittama polkumyynti

(179)

Komissio laski keskimääräisen polkumyyntimarginaalin myös yhteistyöstä kieltäytyneille vientiä harjoittaville tuottajille. Ottaen huomioon Kiinan alhaisen yhteistyössä toimimisen asteen (ks. 3.2 jakso) komissio käytti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja.

(180)

Normaaliarvon määrittämiseen komissio käytti kahden yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan / tuottajien ryhmän keskimääräistä normaaliarvoa.

(181)

Vientihinnan määrittämiseen komissio käytti Eurostatin tietoja, joista oli vähennetty kahden yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan vienti. Vertailua varten komissio oikaisi vientihinnan noudettuna lähettäjältä -tasolle käyttämällä kahden yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan keskimääräisiä tarkastettuja kustannuksia, mukaan luettuna kuljetuskustannukset.

(182)

Tähän perustuva painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana oli 206 prosenttia. Polkumyyntimarginaali olisi korkeampi, jos yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvoa olisi oikaistu kotimaan kuljetuskustannusten ja Serbiaan suuntautuvan tuonnin tullien huomioon ottamiseksi (ks. 156 kappale).

(183)

Voidakseen käyttää kaikkia parhaita käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti komissio laski vaihtoehtoisesti polkumyyntimarginaalin käyttämällä pyynnössä esitettyä laskennallista keskimääräistä normaaliarvoa. Tämä perustui siihen, että Turkki on edustava maa. Siitä huolimatta, että vaihtoehtoinen normaaliarvo sisälsi vain tärkeimmät tuotannontekijät (15–20 polkupyörätyypistä riippuen), tulokseksi saatu polkumyyntimarginaali oli 86 prosenttia.

(184)

Näin ollen ei ole epäilystäkään siitä, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.3.9.3   Päätelmä

(185)

Näin ollen komissio totesi, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.4   Kiinasta tulevan polkumyynnin jatkumisen todennäköisyys

(186)

Määrittääkseen polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyden komissio tarkasteli seuraavia tekijöitä: tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

3.4.1   Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa

(187)

CBA:n mukaan polkupyörien kokonaistuotanto oli 80 miljoonaa yksikköä vuonna 2017.

(188)

Viisi yhteistyössä toiminutta yritystä ilmoittivat kapasiteetin käyttöasteekseen 38–96 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (painotettu keskiarvo 68 prosenttia). Komissio sovelsi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja, koska yhteistyössä toimimisen aste oli alhainen, ja arvioi kokonaiskapasiteetiksi 117 miljoonaa polkupyörää (88). Tämän perusteella Kiinan tuotannonalan käyttämätön kapasiteetti olisi noin 37 miljoonaa polkupyörää, mikä on yli kaksinkertaisesti unionin kokonaiskulutus (joka on 18 miljoonaa yksikköä).

(189)

Kuten neuvoston asetuksessa (EU) N:o 502/2013 (89) todettiin ja tutkimuksessa vahvistettiin, polkupyörien tuotannossa on pääasiassa kyse kokoonpanotoiminnasta, jota voidaan helposti lisätä lisäämällä työntekijöiden määrää. Sen vuoksi kiinalaiset tuottajat voisivat nopeasti luoda uutta kapasiteettia palkkaamalla uusia työntekijöitä.

(190)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, jonka ne voisivat käyttää tuottaakseen polkupyöriä unionin markkinoille vietäväksi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(191)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen toimittamissaan huomautuksissa CCCME väitti, että komissio arvioi suunnilleen Kiinan tuotannonalan käyttämättömän kapasiteetin eikä esittänyt mitään näyttöä arvionsa tueksi.

(192)

Komissio muistuttaa, että koska yhteistyössä toimimisen aste Kiinassa oli alhainen, käyttämättömän kapasiteetin arvioimiseen sovellettiin perusasetuksen 18 artiklaa. Lisäksi komissio perusti arvionsa CBA:n toimittamiin kokonaistuotantoa koskeviin lukuihin, kuten 187 ja 188 kappaleessa selitetään. CCCME ei myöskään toimittanut mitään näyttöä tukeakseen väitettään, jonka mukaan komissio laski väärin käyttämättömän kapasiteetin Kiinassa. Sen vuoksi väite hylättiin.

3.4.2   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

3.4.2.1   Kiinalaisten viejien hinnoittelukäytäntö kolmansien maiden markkinoilla

(193)

Ensimmäinen tekijä, joka tukee unionin markkinoiden houkuttelevuutta, on kiinalaisten tuottajien hinnoittelukäytäntö niiden myydessä unionin markkinoille ja muille vientimarkkinoille. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (90) Kiinasta vietiin polkupyöriä noin 58 miljoonaa kappaletta, josta 15 miljoonaa myytiin Yhdysvaltoihin (eli 26 prosenttia kiinalaisten polkupyörien kokonaisviennistä). Kiinan keskimääräinen vientihinta Yhdysvaltoihin on 50 euroa/yksikkö, joka on alempi kuin EU:hun (64 euroa/yksikkö) ja merkittävästi alempi kuin unionin tuottajien keskimääräinen myyntihinta (eli 129 euroa/yksikkö) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Yhdysvalloissa otettiin 1 päivänä tammikuuta 2019 käyttöön Yhdysvaltojen kauppalain (91) 301 §:n nojalla kiinalaisiin polkupyöriin sovellettava 10 prosentin ylimääräinen arvotulli, mikä todennäköisesti vaikuttaa merkittävästi polkupyörien vientiin Kiinasta Yhdysvaltoihin. Lisäksi Yhdysvallat korotti 10 päivänä toukokuuta 2019 ylimääräisen arvotullin 25 prosenttiin (92). Näin ollen vaikutuksen Kiinasta Yhdysvaltoihin suuntautuvaan polkupyörien vientiin odotetaan olevan vieläkin merkittävämpi. Unionin markkinoista tulisi näin ollen tämänhetkisiä suurimpia markkinoita houkuttelevammat kiinalaisten polkupyörien viennille, jos voimassa olevien toimenpiteiden annetaan raueta.

(194)

Unioni on siis houkutteleva hintojen kannalta kiinalaisille polkupyörien tuottajille. Kiinalaisilla viejillä oli myyntiä 149 maahan, joissa hinnat olivat keskimäärin alemmat kuin unionissa (71 prosenttia niiden polkupyörien viennin kokonaisarvosta). Ne myivät vain 24 maassa hinnoilla, jotka olivat keskimäärin korkeammat kuin unionissa (25 prosenttia vietyjen polkupyörien kokonaisarvosta).

(195)

Näin ollen voidaan todeta, että unioniin vienti olisi houkuttelevampaa kiinalaisten viejien kannalta kuin useimpiin muihin maihin vienti, joka edustaa pääosaa niiden viennistä.

3.4.2.2   Muiden markkinoiden saavutettavuus

(196)

Toinen tekijä, joka tukee unionin markkinoiden houkuttelevuutta, on kaupan suojatoimenpiteiden ja muiden rajoittavien tuontitoimenpiteiden soveltaminen Kiinasta peräisin olevien polkupyörien tuontiin useilla vientimarkkinoilla. Tällaisia toimenpiteitä on esimerkiksi Meksikossa ja Argentiinassa. Näiden maiden osuus otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien muualle maailmaan viedystä kokonaismäärästä oli 4 prosenttia ja Kiinan kokonaisviennistä 1 prosentti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana (93).

(197)

Kuten 193 kappaleessa mainitaan, ylimääräisen 10 prosentin arvotullin soveltaminen Kiinasta Yhdysvaltoihin tuotaviin polkupyöriin 1 päivästä tammikuuta 2019 lähtien vaikuttaa merkittävästi kiinalaisten polkupyörien vientiin. Pelkästään Yhdysvaltojen osuus otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien muualle maailmaan suuntautuvan viennin määrästä on 58 prosenttia ja Kiinan kokonaisviennistä 26 prosenttia. Jo vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä Kiinasta Yhdysvaltoihin suuntautuva polkupyörien vienti supistui 54 prosenttia vuoden 2018 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna (noin 1,4 miljoonaa yksikköä vähemmän). Vaikutuksen odotetaan olevan tätäkin suurempi, kun Yhdysvallat päätti korottaa ylimääräisen arvotullin 25 prosenttiin 10 päivästä toukokuuta 2019 lähtien (94).

(198)

Nämä lisätullit kiinalaisten polkupyörien suurimmilla vientimarkkinoilla yhdistettynä unionin markkinoilla voimassa olevien tullien kumoamiseen johtaisivat todennäköisesti kiinalaisen viennin suuntaamiseen Yhdysvaltojen markkinoilta unionin markkinoille.

(199)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen toimittamissaan huomautuksissa CCCME väitti, että komissio ei esittänyt mitään näyttöä osoittaakseen, että Kiinan käyttämätön kapasiteetti kohdennettaisiin unionin markkinoille.

(200)

Komissio huomauttaa, että se ei väittänyt, että käyttämätön kapasiteetti kohdennettaisiin unionin markkinoille vaan että se todennäköisesti kohdennettaisiin niille, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Komissio luettelo 193–198 kappaleessa useita olosuhteita, jotka viittaavat voimakkaasti tähän todennäköisyyteen. CCCME ei kiistänyt yhtäkään näistä olosuhteista.

(201)

Sen vuoksi väite hylättiin.

3.4.3   Polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä koskeva päätelmä

(202)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että on erittäin todennäköistä, että polkumyynti jatkuu, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

3.5   Polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä koskevat yleiset päätelmät

(203)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että tuonti Kiinasta unionin markkinoille jatkui polkumyyntihinnoin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(204)

Komissiolla oli myös näyttöä siitä, että polkumyynti jatkuu todennäköisesti, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Kiinan käyttämätön kapasiteetti oli merkittävä unionin kulutukseen nähden tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Lisäksi kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäytäntö kolmansien maiden markkinoilla osoitti, että vientihinnat useimmille markkinoille ovat alemmat kuin unionin markkinoille, mikä viittaa siihen, että polkumyynti unioniin todennäköisesti jatkuu, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Unionin markkinoiden houkuttelevuus kokonsa ja hintojensa vuoksi ja se, että muut markkinat, etenkin Yhdysvaltojen markkinat, ovat suojattuja kaupan suojatoimenpiteiden vuoksi, osoittivat, että Kiinasta peräisin oleva vienti ja Kiinan ylikapasiteetti todennäköisesti suunnattaisiin unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Näin ollen komissio piti erittäin todennäköisenä, että polkumyyntitoimenpiteiden kumoaminen johtaisi siihen, että polkupyörien vienti Kiinasta unioniin lisääntyisi polkumyyntihinnoilla.

(205)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen.

4.   VAHINGON JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

4.1   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(206)

Unionissa oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana yli 400 tiedossa olevaa polkupyörien tuottajaa. Kuten 14 kappaleessa todetaan, jotkin niistä suorittivat tuotantoprosessin osittain tai kokonaan alihankintana kolmansina osapuolina olevilta yrityksiltä, jotka toimivat jalostuskorvaussopimusten nojalla, jäljempänä ’jalostuskorvaussopimuspuolet’. Nämä 400 tuottajaa ja jalostuskorvaussopimuspuolta muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’. Osa unionin tuotannonalasta valmistaa myös sähköpolkupyöriä ja käyttää jossakin määrin samoja tuotantolaitteita kuin tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa.

(207)

Unionin kokonaistuotannoksi arvioitiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 11,2 miljoonaa kappaletta. Luku perustuu Euroopan polkupyöräteollisuuden liiton (Confederation of the European Bicycle Industry, CONEBI) keräämiin tietoihin.

4.2   Kulutus unionissa

(208)

Komissio arvioi unionin kulutuksen pyynnön esittäjän ja CONEBIn toimittamien tietojen perusteella.

(209)

Unionin kulutus kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus

 

2014

2015

2016

2017

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Unionin kulutus (kappaletta)

19 201 153

19 269 158

18 883 749

18 501 392

18 300 000

Indeksi

100

100

98

96

95

Lähde: EBMA, CONEBI, Eurostat

(210)

Unionin kulutus supistui 5 prosenttia tarkastelujaksolla ja oli 18,3 miljoonaa kappaletta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kulutuksen supistumista selittää pääasiassa sähköpolkupyörien markkinoiden samanaikainen kasvu 1 139 000 kappaleesta 1 982 269 kappaleeseen tammikuun 2014 ja syyskuun 2017 välillä (95).

4.3   Tuonti Kiinasta unioniin

(211)

Komissio vahvisti tuontimäärän ja -hinnat Eurostatin tuontitilastojen (Taric-taso) perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertailemalla tuontimääriä taulukossa 2 esitettyyn unionin kulutukseen.

4.3.1   Määrä ja markkinaosuus

(212)

Tarkastelujakson aikana tuonti Kiinasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä ja markkinaosuus

 

2014

2015

2016

2017

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuonnin määrä (kpl)

494 433

595 558

456 158

694 748

747 313

Indeksi

100

120

92

141

151

Markkinaosuus (%)

2,6

3,1

2,4

3,8

4,1

Indeksi

100

120

94

146

159

Lähde: Eurostat.

(213)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä pysyi vähäisenä ja lähellä aiemmassa toimenpiteiden päättymistä koskevassa tarkastelussa todettua tasoa. Suuntaus – 51 prosentin kasvu tarkastelujaksolla – osoittaa kuitenkin unionin markkinoihin kohdistuvan kiinnostuksen elpymistä.

(214)

Kulutuksen vähenemisen ja tuontimäärien kasvun yhdistelmä johti markkinaosuuden kasvuun vuoden 2014 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 2,6 prosentista 4,1 prosenttiin.

4.3.2   Tuonnin hinta ja hinnan alittavuus

(215)

Tarkastelujakson aikana Kiinasta unioniin tulevan tuonnin hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontihinnat

 

2014

2015

2016

2017

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräinen tuontihinta (euroa/kpl)

47

61

44

77

77

Indeksi

100

130

94

164

164

Lähde: Eurostat

(216)

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat kohosivat tarkastelujaksolla 64 prosenttia. Eurostatin tietoihin perustuvissa tuontihinnoissa ei oteta huomioon tarkastelun kohteena olevan tuotteen erilaisia tuotelajeja eikä niiden välisiä hintaeroja. Kiinalaisten viejien vähäisen yhteistyön vuoksi (ks. 45 kappale) komission oli kuitenkin käytettävä käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(217)

Yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien keskimääräistä myyntihintaa etuyhteydettömille asiakkaille unionin markkinoilla verrattiin Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräisiin hintoihin. Tuonnista yli 80 prosentin (kaikki muu paitsi kahden yhteistyössä toimineen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan tuonti) hinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat 19,1 prosentilla. Kun vähennetään käytössä olevat polkumyyntitullit, hinnan alittavuuden marginaali on 43,0 prosenttia.

(218)

Kahden yhteistyössä toimineen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta vertailu tehtiin alkuperäisen laitevalmistajan, jäljempänä ’OEM’, hintatasolla, koska molemmat niistä veivät ainoastaan OEM-malleja EU:n markkinoille. Toisen viejän osalta hintojen alittavuus oli 6,4 prosenttia.

4.4   Tuonti muista kolmansista maista unioniin

4.4.1   Tuonti muista maista unioniin

(219)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä, markkinaosuus ja hinta kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 5

Kaikista muista maista kuin Kiinasta tulevan tuonnin määrä, markkinaosuus ja hinnat

 

2014

2015

2016

2017

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuonnin määrä (kpl)

7 347 580

7 179 794

6 497 571

6 387 657

6 244 138

Indeksi

100

98

88

87

85

Markkinaosuus (%)

38,3

37,3

34,4

34,5

34,1

Keskimääräinen hinta (euroa/kpl)

148

180

186

172

169

Lähde: Eurostat

(220)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä väheni tarkastelujaksolla 15 prosenttia. Sen markkinaosuus supistui 38,3 prosentista 34,1 prosenttiin tarkastelujaksolla.

(221)

Kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat olivat järjestelmällisesti korkeammat kuin Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Ero oli 92–142 euroa/kpl tarkastelujaksolla.

(222)

Kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat olivat järjestelmällisesti korkeammat kuin unionin tuottajien hinnat (ks. 250 kappale, taulukko 12). Vuodesta riippuen ero oli 30–58 euroa/kpl.

4.4.2   Tuonti unioniin muista maista, joihin sovelletaan polkumyyntitoimenpiteitä

(223)

Tuonti unioniin muista maista, joihin sovelletaan polkumyyntitoimenpiteitä toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen tuloksena (ks. 3 ja 4 kappale), kehittyi seuraavasti:

Taulukko 6

Polkumyyntitoimenpiteiden kohteena olevista muista maista tulevan tuonnin määrä, markkinaosuus ja hinnat

 

2014

2015

2016

2017

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuonnin määrä (kpl)

3 314 228

3 272 207

2 948 037

3 122 230

3 084 171

Indeksi

100

99

89

94

93

Markkinaosuus (%)

17,3

17,0

15,6

16,9

16,9

Keskimääräinen hinta (euroa/kpl)

105

133

138

132

130

Kambodža

Markkinaosuus (%)

6,3

7,2

6,9

7,7

7,9

Keskimääräinen hinta (euroa/kpl)

193

226

222

204

196

Filippiinit

Markkinaosuus (%)

4,8

4,5

3,6

4,5

4,4

Keskimääräinen hinta (euroa/kpl)

43

48

50

55

54

Tunisia

Markkinaosuus (%)

2,2

2,2

2,3

2,2

2,0

Keskimääräinen hinta (euroa/kpl)

66

79

82

78

79

Sri Lanka

Markkinaosuus (%)

2,1

2,0

1,7

1,5

1,7

Keskimääräinen hinta (euroa/kpl)

47

54

58

62

64

Indonesia

Markkinaosuus (%)

0,9

0,9

1,1

1,0

0,9

Keskimääräinen hinta (euroa/kpl)

112

142

147

159

153

Pakistan

Markkinaosuus (%)

1,0

0,3

0

0

0

Keskimääräinen hinta (euroa/kpl)

44

48

Lähde: Eurostat

(224)

Muista polkumyyntitoimenpiteiden kohteena olevista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä väheni tarkastelujaksolla 7 prosenttia.

(225)

Kokonaismarkkinaosuus noudatteli samaa suuntausta ja supistui 17,3 prosentista 16,9 prosenttiin tarkastelujakson aikana, sillä kaikki maat Kambodžaa lukuun ottamatta menettivät markkinaosuuttaan.

(226)

Keskimääräinen tuontihinta kasvoi tarkastelujaksolla 105 eurosta/kpl 130 euroon/kpl.

(227)

On syytä huomata, että valtaosa muista polkumyyntitoimenpiteiden kohteena olevista kolmansista maista tulevasta tuonnista oli peräisin aidoilta tuottajilta, jotka oli vapautettu toimenpiteiden soveltamisalan laajentamisesta (96).

4.4.3   Tuonti unioniin muista maista, joihin ei sovelleta polkumyyntitoimenpiteitä

(228)

Tuonti unioniin muista maista, joihin ei sovelleta polkumyyntitoimenpiteitä, kehittyi seuraavasti:

Taulukko 7

Muista maista, joihin ei sovelleta polkumyyntitoimenpiteitä, tulevan tuonnin määrä, markkinaosuus ja hinnat

 

2014

2015

2016

2017

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuonnin määrä (kpl)

4 033 352

3 907 587

3 549 534

3 265 427

3 159 967

Indeksi

100

97

88

81

78

Markkinaosuus (%)

21,0

20,3

18,8

17,6

17,3

Keskimääräinen hinta (euroa/kpl)

183

220

226

210

206

Taiwan

Markkinaosuus (%)

10,0

10,2

8,8

7,8

7,0

Keskimääräinen hinta (euroa/kpl)

256

296

320

311

318

Bangladesh

Markkinaosuus (%)

3,5

3,9

3,9

4,4

4,6

Keskimääräinen hinta (euroa/kpl)

84

98

89

80

78

Thaimaa

Markkinaosuus (%)

3,6

2,4

2,2

1,8

1,8

Keskimääräinen hinta (euroa/kpl)

79

95

96

94

93

Muut maat

Markkinaosuus (%)

3,9

3,7

3,9

3,6

3,8

Keskimääräinen hinta (euroa/kpl)

107

128

116

105

98

Lähde: Eurostat

(229)

Tuonti muista maista, joihin ei sovellettu polkumyyntitoimenpiteitä, väheni 22 prosenttia. Määrällisesti kolme suurinta tuojamaata olivat Taiwan, Bangladesh ja Thaimaa.

(230)

Näiden maiden markkinaosuus supistui 21 prosentista 17,3 prosenttiin tarkastelujaksolla. Taiwanista peräisin olevan tuonnin markkinaosuus supistui 3 prosenttiyksikköä ja Thaimaasta 1,8 prosenttiyksikköä, kun taas Bangladeshista peräisin olevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 1,1 prosenttiyksikköä.

(231)

Muista maista, joihin ei sovelleta polkumyyntitoimenpiteitä, tulevan tuonnin keskimääräinen hinta tarkastelujaksolla oli korkeampi kuin Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta. Tuontihinnat muista maista, joihin ei sovelleta polkumyyntitoimenpiteitä, olivat 78–320 euroa/kpl.

4.5   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

(232)

Polkumyyntituonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan koskevan tarkastelun yhteydessä arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(233)

Kuten 13 ja 14 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon määrittämiseen käytettiin otantamenetelmää. Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit.

(234)

Makrotaloudellisia indikaattoreita (tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, työllisyys, tuottavuus, kasvu, polkumyyntimarginaalien suuruus ja aiemman polkumyynnin vaikutuksista toipuminen) arvioitiin koko unionin tuotannonalan tasolla. Arviointi perustui pyynnön esittäjän ja CONEBIn toimittamiin tietoihin.

(235)

Mikrotaloudellisten indikaattorien (varastot, myyntihinnat ja -kustannukset, työvoimakustannukset, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja kyky saada pääomaa) analyysi tehtiin otokseen valittujen unionin tuottajien tasolla. Arvio perustui niiden antamiin tietoihin, jotka todennettiin paikalla tehtävän tarkastuskäynnin aikana.

(236)

Tiettyjen mikrotaloudellisten indikaattoreiden (työvoimakustannukset, investoinnit ja investointien tuotto) tarkempi analyysi katsottiin tarpeelliseksi joidenkin polkupyöräntuottajien erityisyyden vuoksi, koska ne käyttivät alihankkijoina tietyissä tuotantoprosesseissa jalostuskorvaussopimuspuolia (ks. 206 kappale). Arvioinnissa käytettiin jalostuskorvaussopimuspuolia, jotka toimivat jalostuskorvaussopimusten nojalla kahdelle otokseen valitulle unionin tuottajalle tarkastelujaksolla. Arvio perustui niiden tuotantomääristä antamiin tietoihin, jotka todennettiin viiden suurimman jalostuskorvaussopimuspuolen paikalla tehtävien tarkastuskäyntien aikana.

4.5.1   Makrotaloudelliset indikaattorit

4.5.1.1   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(237)

Unionin tuotannonalan tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2014

2015

2016

2017

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuotantomäärä (kpl)

11 441 234

12 540 564

11 917 086

11 422 700

11 227 000

Indeksi

100

110

104

100

98

Tuotantokapasiteetti (kpl)

14 858 745

16 153 881

16 355 470

15 331 000

15 150 000

Indeksi

100

109

110

103

102

Kapasiteetin käyttöaste (%)

77,0

77,6

72,9

74,5

74,1

Indeksi

100

101

95

97

96

Lähde: EBMA, CONEBI

(238)

Tuotanto lisääntyi vuonna 2015, minkä jälkeen se väheni asteittain ja oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana hieman alemmalla tasolla kuin vuonna 2014, eli polkupyörien tuotanto oli 11,2 miljoonaa kappaletta. Kapasiteetti noudatteli samanlaista suuntausta eli lisääntyi aluksi ja väheni sitten, mutta tarkastelujakson aikana kasvu oli kaikkiaan 2 prosenttia. Kapasiteetin käyttöaste supistui 2,9 prosenttiyksikköä ja oli 74,1 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(239)

Kapasiteetilla tarkoitetaan polkupyörien teoreettista lukumäärää, joka voidaan valmistaa käytettävissä olevilla tuotantolinjoilla. Kapasiteettia voidaan kasvattaa ottamalla käyttöön lisää työvuoroja työntekijöiden ja osien kysynnästä ja saatavuudesta riippuen. Samoja tuotantolinjoja voidaan käyttää myös sähköpolkupyörien tuotantoon ilman lisäkustannuksia. Kun otetaan huomioon näiden tekijöiden mukautumiskyky, kapasiteettia ja kapasiteetin käyttöastetta koskevia indikaattoreita olisi analysoitava huolellisesti eikä niille pitäisi antaa liian suurta merkitystä vahinkoanalyysissä.

4.5.1.2   Myyntimäärät ja markkinaosuus unionissa

(240)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä unionissa ja markkinaosuus suhteessa kulutukseen kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Myyntimäärä ja markkinaosuus

 

2014

2015

2016

2017

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Myyntimäärä (kpl)

11 359 140

11 493 806

11 930 020

11 418 987

11 308 549

Indeksi

100

101

105

101

100

Markkinaosuus (%)

59,2

59,6

63,2

61,7

61,8

Indeksi

100

101

107

104

104

Lähde: EBMA, CONEBI, Eurostat

(241)

Unionin tuotannonalan myynti unionin markkinoilla pysyi tarkastelujaksolla vakaana ja oli noin 11,3 miljoonaa polkupyörää.

(242)

Supistuvan kulutuksen vuoksi (ks. 209 kappale, taulukko 2) unionin tuotannonalan markkinaosuus kohosi 2,6 prosenttiyksikköä ja oli 61,8 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

4.5.1.3   Työllisyys ja tuottavuus

(243)

Unionin tuotannonalan työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Työllisyys ja tuottavuus

 

2014

2015

2016

2017

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Työntekijöiden määrä (kokoaikaiseksi muutettuna)

20 137

22 071

20 975

23 641

23 652

Indeksi

100

110

104

117

117

Tuottavuus (polkupyörää työntekijää kohti)

568

568

568

483

475

Indeksi

100

100

100

85

84

Lähde: EBMA

(244)

Työllisyys kasvoi tarkastelujaksolla 17 prosenttia, kun taas tuottavuus kehittyi päinvastaisesti. Tuottavuuden supistumista selittää osittain se, että jotkin unionin tuottajat siirsivät tiettyjen osien tuotannon tai integroivat jotkin prosessit, kuten maalauksen, takaisin omaan toimintaansa. Näin ollen ne lisäsivät työntekijöiden määrää lisäämättä tuotantomäärää. Sen vuoksi tuottavuuden suuntaus oli aleneva. Aiemmassa toimenpiteiden päättymistä koskevassa tarkastelussa työllisyys oli alemmalla tasolla. Edellä esitetyssä taulukossa ilmoitetut työllisyysluvut perustuvat EBMAlta saatuihin tuoreimpiin päivitettyihin tietoihin ja sisältävät kaikki polkupyörien tuotantoon suoraan tai välillisesti liittyvät työntekijät.

4.5.1.4   Kasvu

(245)

Koska unionin tuotannonalan myynti pysyi vakaana vaikka kulutus supistui tarkastelujaksolla, se pystyi vahvistamaan asemiaan markkinoilla ja kasvattamaan markkinaosuuttaan tarkastelujaksolla (+ 2,6 prosenttiyksikköä).

4.5.1.5   Polkumyynnin laajuus ja elpyminen aiemmasta polkumyynnistä

(246)

Polkumyynti jatkui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana merkittävän tasoisena (ks. 3 jakso), ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnat alittivat unionin tuotannonalan myyntihinnat edelleen merkittävästi.

(247)

Kiinasta alhaisin polkumyyntihinnoin tulevan tuonnin kasvava määrä ja tosiasialliset polkumyyntimarginaalit yhdessä vaikuttivat niin, että unionin tuotannonala ei kyennyt elpymään täysin aiemmasta polkumyynnistä.

4.5.2   Mikrotaloudelliset indikaattorit

4.5.2.1   Varastot

(248)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Varastot

 

2014

2015

2016

2017

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Loppuvarastot (kpl)

254 758

255 917

268 546

291 969

527 087

Indeksi

100

100

105

115

207

Loppuvarastojen osuus tuotantomäärästä (%)

9,5

9,0

9,0

9,7

16,9

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset

(249)

Loppuvarastot kasvoivat asteittain 15 prosentilla vuosien 2014 ja 2017 välillä. Verrattuna tuotantomäärään ne eivät osoittaneet merkittävämpää kasvua vuosina 2014–2017. Polkupyörät ovat kausituote, joten unionin tuotannonalan on kasvatettava varastojaan ennen myyntikautta. Tämä näkyy tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, jonka loppu osuu ajallisesti yhteen myyntikauden alun kanssa, minkä vuoksi varastojen taso kasvaa merkittävästi.

4.5.2.2   Keskimääräiset yksikkömyyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa

(250)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa ja tuotannon yksikkökustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Myyntihinnat ja kustannukset unionissa

 

2014

2015

2016

2017

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräiset yksikkömyyntihinnat (euroa/kpl)

118

125

128

127

129

Indeksi

100

106

108

108

109

Yksikkötuotantokustannukset (euroa/kpl)

116

120

122

122

120

Indeksi

100

103

105

105

103

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset

(251)

Unionin tuotannonala pystyi nostamaan keskimääräisiä myyntihintojaan tarkastelujakson aikana 9 prosentilla. Keskimääräiset tuotantokustannukset kohosivat hieman eli 3 prosenttia.

4.5.2.3   Työvoimakustannukset

(252)

Viiden otokseen valitun unionin tuottajan keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Keskimääräiset työvoimakustannukset

 

2014

2015

2016

2017

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa)

17 403

19 712

21 895

24 036

23 083

Indeksi

100

113

126

138

133

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset

(253)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohden kasvoivat tarkastelujakson aikana 33 prosenttia. Tähän indikaattoriin vaikutti pääasiassa palkkojen merkittävä kohoaminen Bulgariassa, johon yksi otokseen valittu yritys on sijoittautunut. Palkat kohosivat lähes 50 prosenttia tässä jäsenvaltiossa tarkastelujakson aikana (97).

(254)

Lisäksi analysoitiin viidelle otokseen valitulle tuottajalle työskentelevien jalostuskorvaussopimuspuolten keskimääräisiä työvoimakustannuksia tarkastelujaksolla. Ne kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 14

Jalostuskorvaussopimuspuolten keskimääräiset työvoimakustannukset

 

2014

2015

2016

2017

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa)

15 071

15 113

15 470

16 276

16 429

Indeksi

100

100

103

108

109

Lähde: Otokseen valittujen jalostuskorvaussopimuspuolten tarkistetut kyselylomakevastaukset

(255)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohden kasvoivat tarkastelujakson aikana 9 prosenttia.

4.5.2.4   Kannattavuus ja kassavirta

(256)

Kannattavuus ja kassavirta kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 15

Kannattavuus

 

2014

2015

2016

2017

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kannattavuus (%)

1,5

5,0

3,5

3,3

2,8

Indeksi

100

333

233

220

187

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset

(257)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosenttiosuutena tällaisen myynnin liikevaihdosta. Otokseen valitut unionin tuottajat onnistuivat kasvattamaan kannattavuuttaan tarkastelujaksolla. Kannattavuus kasvoi 5 prosenttiin vuonna 2015, minkä jälkeen se pieneni asteittain ja oli 2,8 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotannonalan toiminta oli kannattavaa tarkastelujakson aikana, mutta sen voittotaso pysyi alle tavoitevoiton (8 %), joka määritettiin aiemmassa toimenpiteiden päättymistä koskevassa tarkastelussa.

(258)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuotannonalan kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Se kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 16

Kassavirta

 

2014

2015

2016

2017

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kassavirta (euroa)

5 754 771

17 826 914

11 635 887

5 880 325

– 15 297 175

Indeksi

100

310

202

102

– 266

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset

(259)

Kassavirran kehitys heijastelee unionin tuotannonalan yleisen kannattavuuden kehitystä. Kassavirtatilannetta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla selittää pääasiassa merkittävä varastojen kasvu (ks. 249 kappale).

4.5.2.5   Investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(260)

Unionin tuotannonalan investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 17

Investoinnit ja investointien tuotto

 

2014

2015

2016

2017

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Investoinnit (euroa)

5 344 906

7 666 151

9 971 864

4 508 316

3 626 470

Indeksi

100

143

187

84

68

Investointien tuotto (%)

15

50

34

31

26

Indeksi

100

333

227

207

173

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset

(261)

Investoinnit kasvoivat merkittävästi (87 %) vuosina 2014–2016. Vuodesta 2017 eteenpäin investoinnit vähenivät kannattavuuden suuntausta noudatellen. Kaiken kaikkiaan investoinnit vähenivät 32 prosenttia tarkastelujaksolla.

(262)

Unionin tuottajat tekivät useita investointeja tuotantolinjojen nykyaikaistamiseen ja automatisointiin. Jotkin yritykset myös optimoivat kapasiteettiaan lisäämällä varastotilaa.

(263)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Investointien tuotto noudatteli tarkastelujaksolla osittain kannattavuuden suuntausta, koska se kasvoi merkittävästi vuonna 2015 ja pieneni sitten asteittain mutta pysyi vuoden 2014 tason yläpuolella.

(264)

Myös jalostuskorvaussopimuspuolten investointeja ja investointien tuottoa analysoitiin. Ne kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 18

Jalostuskorvaussopimuspuolten investoinnit ja investointien tuotto

 

2014

2015

2016

2017

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Investoinnit (euroa)

4 947 813

2 762 778

5 820 882

8 556 256

5 938 196

Indeksi

100

56

118

173

120

Investointien tuotto (%)

26

31

30

23

27

Indeksi

100

119

115

88

104

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset

(265)

Jalostuskorvaussopimuspuolet tekivät säännöllisiä investointeja tarkastelujaksolla. Investointien suuntaus oli kasvava – 20 prosenttia – tarkastelujaksolla.

(266)

Investoinnit kohdistuivat uusiin tuotantolinjoihin, olemassa olevien linjojen automatisointiin ja tiettyjen osien tuotannon takaisinsiirtoihin.

(267)

Investointien tuotto oli tarkastelujaksolla 23–31 prosenttia ja kasvoi kaiken kaikkiaan hieman vuoden 2014 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 26 prosentista 27 prosenttiin.

(268)

Kannattavuuden ja kassavirran yleisellä kohenemisella oli positiivinen vaikutus unionin tuottajien ja niiden jalostuskorvaussopimuspuolten kykyyn hankkia pääomaa, koska useimmat niistä käyttivät omia varoja toiminnan ja investointien rahoittamiseen. Jotkin yrityksistä hyödynsivät myös eurooppalaisia tai kansallisia kehitysohjelmia, kun taas toiset turvautuivat pankkirahoitukseen.

4.5.3   Päätelmä

(269)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuotannonalan tilanne makrotasolla on ollut suhteellisen vakaa tarkastelujaksolla, jolloin unionin polkupyöräteollisuuteen kohdistui rakennemuutoksia sähköpolkupyörien markkinoiden kasvaessa jatkuvasti unionissa. Kulutus väheni tarkastelujaksolla, mutta myynti- ja tuotantomäärät pysyivät vakaana, minkä ansiosta unionin tuotannonala kykeni kasvattamaan markkinaosuuttaan.

(270)

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että tuotannonalan tilanne mikrotasolla koheni tarkastelujaksolla kustannusten kohotessa vähemmän kuin hinnat, mikä johti kannattavuuden kasvuun, ja syynä olivat myös investoinnit, jotka alkoivat maksaa itseään takaisin. Saatu voitto pysyi kuitenkin alkuperäisessä tutkimuksessa määritetyn tavoitevoiton alapuolella koko tarkastelujakson ajan. Jalostuskorvaussopimuspuolten tilanne on sama.

(271)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(272)

Vaikka unionin tuotannonalan tilanne onkin vakiintunut, se on edelleen haavoittuva, mitä osoittaa tarkastelujakson aikana saatu voitto.

(273)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen toimittamissaan huomautuksissa EBMA väitti, että komissio ei ollut ottanut huomioon koko markkinatilannetta unionin tuotannonalan tulosta koskevassa analyysissä, etenkään siltä osin kuin on kyse Kiinasta peräisin olevien asemattomien kaupunkipyörien tuonnista ja sen vaikutuksesta unionin tuotannonalan tilanteeseen vuoden 2016 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. EBMA väitti myös, että työllisyyttä ja tuottavuutta koskeva analyysi 243 ja 244 kappaleessa saattaa johtaa virheelliseen tulkintaan.

(274)

Komissio muistuttaa, että makrotaloudellisia indikaattoreita 4.5 jaksossa arvioitiin koko unionin tuotannonalan tasolla ja kaikkien tuotelajien osalta kokonaisuudessaan. Mitään sellaista konkreettista näyttöä ei toimitettu, joka olisi vahvistanut yhteyden asemattomien kaupunkipyörien tuonnin ja näiden indikaattoreiden heikkenemisen välillä ja joka olisi ollut perusteena tuotelajikohtaisen analyysin tekemiselle. Lisäksi vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin vuoden 2014 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana, jolloin tietyt indikaattorit osoittivat kohentumista. Kiinasta tulevan tuonnin tason ja suuntauksen osalta komissio totesi, että se oli jo analysoinut ja osoittanut kiinnostuksen elpymisen (213 kappale).

(275)

Työllisyydestä ja tuottavuudesta komissio huomautti, että virheellisille tulkinnoille ei ole sijaa, sillä se teki jo 243 ja 244 kappaleessa yksityiskohtaisen analyysin työllisyystiedoista, todetusta tuottavuuden suuntauksesta sekä suuntauksen syistä. Työntekijöiden kokonaismäärä on saattanut lisääntyä, mutta monet uusista työpaikoista liittyivät tiettyjen toimien, kuten tiettyjen osien tuotannon tai maalauksen, siirtämiseen takaisin unioniin. Näin ollen polkupyörien tuotantomäärä ei lisääntynyt samaan tahtiin ja tuottavuuden suuntaus oli laskeva.

(276)

Tämän vuoksi molemmat EBMAn esittämät väitteet hylättiin.

(277)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen toimittamissaan huomautuksissa CCCME myös väitti, että unionin tuotannonala oli toipunut aiemmasta vahingosta, minkä perusteella toimenpiteitä ei pitäisi jatkaa.

(278)

Komissio viittasi 269–272 kappaleessa esitettyihin päätelmiin, joiden mukaan unionin tuotannonalan tilanne on edelleen haavoittuva. Tätä osoittaa esimerkiksi tarkastelujaksolla saavutettu voitto, joka oli alle alkuperäisessä tutkimuksessa asetetun tavoitevoiton, jota ei voida muuttaa tässä tutkimuksessa.

(279)

Tämän vuoksi CCCME:n väite hylättiin.

(280)

Koska unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, komissio tarkasteli perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, toistuisiko Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttama merkittävä vahinko, jos Kiinaa koskevien toimenpiteiden annettaisiin raueta.

4.6   Vahingon toistumisen todennäköisyys

4.6.1   Alustava huomio

(281)

Komissio analysoi seuraavia tekijöitä määrittääkseen vahingon toistumisen todennäköisyyden siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan: a) Kiinasta tulevan tuonnin todennäköinen hintataso ilman toimenpiteitä, b) unionin markkinoiden houkuttelevuus, c) Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti ja d) Kiinasta peräisin olevien polkupyörien vientiin sovellettavat kauppaa rajoittavat toimenpiteet muissa kolmansissa maissa.

4.6.2   Kiinasta tulevan tuonnin todennäköinen hintataso ilman toimenpiteitä

(282)

Tutkimuksessa on käynyt ilmi, että Kiinasta peräisin oleva tuonti tuli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana polkumyyntihinnoilla (ks. 185 kappale) ja että polkumyynnin jatkuminen on todennäköistä, jos toimenpiteiden annetaan raueta (ks. 202 kappale).

(283)

Kuten 215–218 kappaleessa selitetään, Kiinasta tulevan tuonnin hinnat olivat merkittävästi alle unionin tuotannonalan hintojen tarkastelujaksolla voimassa olleista polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä huolimatta. Unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta unionin markkinoilla tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana oli 129 euroa/kpl, kun Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta oli lähes vain puolet tästä, 77 euroa/kpl. Tällä perusteella pääteltiin, että polkupyörien vienti Kiinasta unioniin tapahtuisi vahinkoa aiheuttavilla polkumyyntihinnoilla, jotka alittavat unionin tuotannonalan myyntihinnat, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(284)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen toimittamissaan huomautuksissa CCCME väitti, että Kiinasta tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalan myynnin hintojen ero johtui verrattujen tuotteiden eroista eikä polkumyynnistä ja vahinkoa aiheuttavista tuontihinnoista ja että komissio ei tehnyt hintavertailua tuotelajien perusteella. CCCME väitti myös, että vaikka toimenpiteiden annettaisiin raueta, kiinalaiset viejät pystyvät säilyttämään tämänhetkisen hintatason eivätkä vie polkupyöriä unioniin vahinkoa aiheuttavilla polkumyyntihinnoilla.

(285)

Komissio totesi, että kiinalaisten viejien heikon yhteistyössä toimimisen vuoksi tuotelajeihin perustuvaa hintavertailua ei voitu tehdä. Vahinko arvioitiin kaikista tuotelajeista kokonaisuudessaan eikä korkealuokkaisia tuotelajeja asetettu etusijalle. Tämä varmistettiin unionin tuottajien otoksella, jonka valinnasta ei saatu mitään huomautuksia. Tuottajat valittiin suurimman edustavan myynti- ja tuotantomäärän perusteella, minkä vuoksi niiden tuotanto kattoi kaikki tuotelajit eikä pelkästään korkealuokkaisia tuotelajeja. Toisen väitteen osalta komissio viittasi 185 kappaleeseen ja muistutti, että kiinalaisten viejien todettiin harjoittavan polkumyyntiä jo tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(286)

Tämän vuoksi molemmat CCCME:n esittämät väitteet hylättiin.

4.6.3   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(287)

Unionin markkinat ovat houkuttelevat kokonsa ja hintojensa puolesta. Pyynnön esittäjän toimittamien käytettävissä olevien tietojen (98) mukaan unionin markkinat ovat maailman suurimmat kysynnän perusteella.

(288)

Markkinoiden todettiin olevan houkuttelevat hintojen puolesta (ks. 193 kappale) ja EU:n suuntautuvan viennin hinnat ovat keskimäärin korkeammat kuin muihin maihin suuntautuvan viennin.

(289)

Kiinan vientitilastot osoittavat myös, että vientihinnat Kiinasta sen tärkeimmille vientimarkkinoille (Yhdysvaltoihin, Indonesiaan ja Japaniin) olivat keskimäärin alemmat (50 euroa/kpl) kuin EU:hun (64 euroa/kpl) tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(290)

Unionin markkinoiden houkuttelevuuden vahvistaa myös Kiinasta tulevan tuonnin suuntaus, joka voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta osoittaa merkittävää kasvua (+ 51 %) tarkastelujaksolla.

(291)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen toimittamissaan huomautuksissa CCCME väitti, että vaikka toimenpiteet kumottaisiin, kiinalaisten viejien on vaikea hankkia takaisin unionin asiakkaita lyhyellä aikavälillä. Vakiintuneet verkostot muissa maissa, kysynnän heikkeneminen unionissa sekä elpyneiden unionin valmistajien kilpailu toimisivat lisäksi estävinä tekijöinä kiinalaisten viejien kannalta.

(292)

Komissio viittasi 212 kappaleeseen ja etenkin siihen, että 27 kuukauden aikana (vuoden 2016 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä) Kiinasta tuleva tuonti lisääntyi 59 prosenttia. Lisäksi 3 ja 4 kappaleessa mainitut kiertämiskäytännöt vahvistavat, että kiinalaiset viejät ovat edelleen erittäin kiinnostuneita unionin markkinoista ja kykenevät pääsemään niille nopeasti.

(293)

Näin ollen CCCME:n väite hylättiin.

4.6.4   Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa

(294)

Kiinan polkupyörien tuotantokapasiteetti määritettiin varovaisesti 117 miljoonaan kappaleeseen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, kuten 187–190 kappaleessa selitetään. Jos tuotantomäärä on 80 miljoonaa kappaletta, käyttämätön kapasiteetti oli näin ollen 37 miljoonaa kappaletta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tällainen kapasiteetti on kaksinkertainen unionin markkinoiden kulutukseen nähden.

(295)

Lisäksi kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ovat pääasiassa vientiin suuntautuneita, koska niiden tuotannosta menee vientiin 75 prosenttia vuosittain, kuten CBA vahvisti (99).

(296)

Tämän perusteella pääteltiin, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat olivat vientiin suuntautuneita ja että niillä olisi riittävästi käyttämätöntä kapasiteettia kasvattaa merkittävästi vientiään EU:hun, jos toimenpiteet kumotaan.

4.6.5   Kiinasta peräisin olevien polkupyörien vientiin sovellettavat kauppaa rajoittavat toimenpiteet muissa kolmansissa maissa

(297)

Kuten 196 kappaleessa todetaan, joillakin Kiinan suurimmilla polkupyörien vientimarkkinoilla on voimassa kaupan esteitä, esimerkiksi Argentiinassa ja Meksikossa, jossa on voimassa polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä.

(298)

Lisäksi Kiinasta peräisin polkupyörien tuontiin sovellettavien arvotullien korottaminen (25 %) Yhdysvalloissa on heikentänyt Yhdysvaltojen markkinoiden houkuttelevuutta (ks. 197 kappale).

(299)

EU:n markkinoiden houkuttelevuuden lisäksi (287 ja 290 kappale) näillä vientimarkkinoilla esiintyvät Kiinaa koskevat rajoitukset ovat myös osoitus siitä, että vientiä todennäköisesti kohdennetaan unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

4.6.6   Unionin tuotannonalaa ja vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskeva analyysi

(300)

Tutkimuksessa on käynyt ilmi, että Kiinasta peräisin oleva tuonti tuli edelleen polkumyyntihinnoilla ja että ei ole mitään viitteitä näiden polkumyyntikäytäntöjen loppumisesta tulevaisuudessa.

(301)

Jos toimenpiteet kumotaan, voidaan kohtuudella odottaa, että kun otetaan huomioon unionin markkinoiden houkuttelevuus, Kiinassa käytettävissä oleva kapasiteetti ja kaupan esteiden esiintyminen muilla markkinoilla, EU:hun tuleva tuonti lisääntyy merkittävästi vahinkoa aiheuttavilla polkumyyntihinnoilla, jotka alittavat unionin tuotannonalan myyntihinnat.

(302)

Tällaisessa tilanteessa vienti Kiinasta unioniin saisi nopeasti markkinaosuutta unionin tuotannonalalta, jonka myyntimäärä putoaisi välittömästi ja kiinteät kustannukset yksikköä kohti kohoaisivat.

(303)

Kun otetaan lisäksi huomioon joidenkin jakelukanavien hintaherkkyys ja Kiinasta tulevan tuonnin todennäköinen hintataso, unionin tuotannonalan olisi todennäköisesti pakko alentaa hintojaan markkinaosuutensa puolustamiseksi. Kiinteiden kustannusten kohoaminen yhdessä myyntihintojen laskun kanssa vaikuttaisi välittömästi negatiivisesti unionin tuotannonalan kannattavuuteen, joka pysytteli huomattavasti alle tavoitevoiton koko tarkastelujakson ajan. Näin ollen unionin tuotannonalan toiminnasta tuli tappiollista, sen taloudelliseen tilanteeseen kohdistuisi negatiivisia vaikutuksia ja merkittävä vahinko toistuisi.

(304)

Teollisten yhteyksien vuoksi jalostuskorvaussopimuspuolten tilanteeseen kohdistuisi sama negatiivinen vaikutus: tuotantomäärä vähenisi ja kiinteät kustannukset kohoaisivat. Pitkällä aikavälillä unionin tuotannonalan toiminta kokonaisuudessaan vaarantuisi ja useita tuotantopaikkoja suljettaisiin.

(305)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että Kiinasta peräisin olevasta polkumyyntituonnista aiheutuneen vahingon toistuminen on erittäin todennäköistä, jos toimenpiteet kumotaan.

5.   UNIONIN ETU

5.1   Johdanto

(306)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, onko nykyisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen kokonaisuutena katsoen unionin edun vastaista.

(307)

Ensinnäkin olisi muistettava, että toimenpiteiden käyttöönottoa ei aiemmissa tutkimuksissa pidetty unionin edun vastaisena.

(308)

Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(309)

Tämän perusteella komissio tutki, oliko polkumyynnin jatkumisen ja vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden johdosta olisi pääteltävä, että toimenpiteiden voimassa pitäminen ei ole unionin edun mukaista.

5.2   Unionin tuotannonalan etu

(310)

Tutkimuksessa osoitettiin, että unionin tuotannonalan tilanne on edelleen riskialtis. Jos toimenpiteiden voimassaolo päättyy, unionin tuotannonalan tilanne heikkenisi nopeasti ja johtaisi jälleen tappioihin lyhyellä aikavälillä ja koko tuotannonalan häviämiseen vähitellen pidemmällä aikavälillä.

(311)

Merkittävän osan tuotannosta hoitavat siis jalostuskorvaussopimuspuolet alihankintana, ja ne ovat tehneet merkittäviä investointeja tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen tarkastelujakson aikana (ks. 14 kappale). Kun otetaan huomioon, että jalostuskorvaussopimuspuolet ovat erittäin riippuvaisia liiketoimintakumppaneidensa toimintatasosta, myös niiden tilanteeseen kohdistuisi negatiivisia vaikutuksia, jos toimenpiteet kumotaan.

(312)

Tällä perusteella pääteltiin, että Kiinasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavien toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen on unionin tuotannonalan edun mukaista, koska toimenpiteiden ansiosta se kykenee vakauttamaan asemaansa markkinoilla ja turvaamaan työpaikat. Toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen antaisi unionin tuotannonalalle myös mahdollisuuden hyödyntää niitä merkittäviä investointeja, joita tarkastelujaksolla tehtiin sen tulevan kehityksen turvaamiseksi.

5.3   Sähköpolkupyörien tuottajien edut

(313)

Komissio otti tammikuussa 2019 täytäntöönpanoasetuksilla (EU) 2019/72 (100) ja 2019/73 (101) käyttöön tasoitustoimenpiteet ja polkumyyntitoimenpiteet Kiinasta peräisin olevien sähköpolkupyörien tuonnissa.

(314)

Osa unionin tuotannonalasta tuottaa myös sähköpolkupyöriä (ks. 206 kappale), ja tässä tuotannossa käytetään suureksi osaksi samoja laitteita, työvoimaa ja kokoonpanolinjoja kuin tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa. Perinteisten polkupyörien tuotannon ja myyntimäärien väheneminen toimenpiteiden kumoamisen seurauksena aiheuttaisi negatiivisia seurannaisvaikutuksia sähköpolkupyörien alalla unionissa. Kiinteät kustannukset olisi absorboitava pienempään tuotantomäärään, minkä vuoksi kustannukset kohoaisivat ja vaikutus näiden toisiinsa kietoutuneiden tuotannonalojen taloudelliseen tilanteeseen olisi negatiivinen.

(315)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen toimittamissaan huomautuksissa CCCME väitti, että kiinalaisia polkupyöriä ei tulvisi unionin markkinoille ja että polkupyörien ja sähköpolkupyörien kokonaistuotanto ehdottomasti lisääntyy. CCCME:n mukaan väitetty tilanne, jossa kiinteät kustannukset on mahdollista absorboida alempaan tuotantomäärään, ei realisoidu.

(316)

Komissio on jo analysoinut 301 ja 302 kappaleessa Kiinasta tulevan tuonnin odotettua kehitystä siinä tapauksessa, että toimenpiteiden annetaan raueta, sekä mittavaa negatiivista vaikutusta polkupyörien tuotantoon. Kun otetaan huomioon, että sähköpolkupyörien tuotanto on melko vähäistä (kymmenesosa perinteisten polkupyörien tuotannosta vuonna 2016), on epätodennäköistä, että sähköpolkupyörien tuotannon lisääntyminen voisi kumota kiinteisiin kustannuksiin kohdistuvat negatiiviset vaikutukset, jotka johtuvat perinteisten polkupyörien tuotannon vähenemisestä.

(317)

Tämän vuoksi CCCME:n väite hylättiin.

(318)

Kun lisäksi otetaan huomioon perinteisten ja sähköpolkupyörien samanlaisuus, tarkastelun kohteena olevaa tuotetta koskevien toimenpiteiden kumoaminen kannustaisi ilmoittamaan sähköpolkupyörät perinteisinä polkupyörinä EU:hun tuotaessa, mikä johtaisi petokseen sähköpolkupyöriin sovellettavien toimenpiteiden osalta. Tällaisissa olosuhteissa sähköpolkupyöriin sovellettavien polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteiden tehokkuus vaarantuisi vakavasti ja sähköpolkupyörien unionin tuotannonalaan kohdistuisi negatiivisia vaikutuksia.

(319)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen toimittamissaan huomautuksissa CCCME väitti, että perinteiset ja sähköpolkupyörät ovat täysin eri tuotteita ja että sähköpolkupyörien hinta on yleensä paljon korkeampi kuin perinteisten polkupyörien. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden tullin on helppo erottaa toisistaan nämä kaksi tuotetta, eikä väärän tulli-ilmoituksen tekeminen ole juurikaan mahdollista.

(320)

Komissio toteaa, että sähköpolkupyörät ovat suurelta osin samanlaisia kuin perinteiset polkupyörät komponenttien ja hintojen osalta. Suurimpana erona ovat moottori ja akku, jotka voidaan integroida myöhemmin. Sen vuoksi väärää tulli-ilmoitusta voidaan pitää todennäköisenä. Tätä päätelmää tukee vielä se, että tällä sektorilla on pitkä historia polkumyyntitoimenpiteiden kiertämisessä (ks. 1, 3 ja 4 kappale).

(321)

Tämän vuoksi komissio hylkäsi edellä esitetyn väitteen.

(322)

Näin ollen pääteltiin, että tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen sovellettavien toimenpiteiden pitäminen voimassa olisi myös sähköpolkupyörien tuottajien edun mukaista.

5.4   Polkupyörän osien tuottajien etu

(323)

EBMAn ja CONEBIn hiljattain yhdessä tekemän tutkimuksen (102) mukaan vuonna 2018 yli 400 yritystä valmisti polkupyörän osia ja komponentteja sekä perinteisiä että sähköpolkupyöriä varten 20 eri jäsenvaltiossa. Nämä yritykset työllistivät yhteensä yli 22 000 henkeä.

(324)

On syytä muistaa, että polkumyyntitoimenpiteet laajennettiin koskemaan Kiinasta peräisin olevia tiettyjä polkupyörän osia toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen jälkeen, kuten 1 kappaleessa todetaan. Tämän tutkimuksen jälkeen otettiin käyttöön vapautusjärjestelmä, jolla kannustetaan polkupyörän osien paikallistuotantoon rajoittamalla kiinalaisten polkupyörän osien osuus alle 60 prosenttiin kokonaisarvosta. Näin ollen polkupyörien valmistajilla on kannusti ostaa polkupyörien osat muualta kuin Kiinasta ja varsinkin paikallisesti, mikä myös takaa lyhyet toimitusajat ja pienentää varastoja. Polkupyörän osien tuottajat siis hyötyvät myös siitä, että toimenpiteiden soveltamisala laajennetaan koskemaan olennaisia polkupyörän osia.

(325)

Lisäksi osien toimittajat toteuttivat tarkastelujakson aikana merkittäviä toimia siirtääkseen osien ja komponenttien tuotantoa takaisin unioniin tekemällä merkittäviä investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen sekä laitteisiin. Näiden investointien erityisyys ja molempien tuotannonalojen pitkäaikainen suhde huomioon ottaen polkupyörän osien tuotannonalan kestävyys liittyy tiiviisti siihen, onko unionissa elinkelpoista polkupyörien tuotannonalaa. Unionin polkupyörien tuotannonalan tuotanto- ja myyntimäärien vähenemisellä olisi haitallinen vaikutus polkupyörän osien tuotannonalaan.

(326)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen toimittamissaan huomautuksissa CCCME väitti, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, tällä ei ole negatiivisia vaikutuksia polkupyörän osien tuottajiin, koska unionin polkupyöräteollisuuden tuotanto- ja myyntimäärä ei pienene. Lisäksi osia käytetään sähköpyörien tuotantoon, joka lisääntyy.

(327)

Komissio toisti 316 kappaleessa esitetyt väitteet. Toimenpiteiden kumoamisesta aiheutuu todennäköisesti polkupyörien tuotantoon mittavia negatiivisia vaikutuksia, joita sähköpolkupyörien tuotannon lisääntyminen ei voi kumota. Polkupyörän osien tuotanto liittyy tiiviisti polkupyörien tuotantoon, joten vaikutukset kohdistuvat siihen välittömästi.

(328)

Sen vuoksi väite hylättiin.

(329)

Tällä perusteella vahvistettiin, että jos toimenpiteet kumotaan, myös unionin polkupyörän osien tuotannonalalle aiheutuisi negatiivisia vaikutuksia. Tästä syystä pääteltiin, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisivat polkupyörän osia valmistavan tuotannonalan edun mukaiset.

5.5   Etuyhteydettömien tuojien etu

(330)

Kuten 15 ja 16 kappaleessa todetaan, komissio kehotti kaikki etuyhteydettömiä tuojia osallistumaan tutkimukseen ja otti suoraan yhteyttä 75 tuojaan. Yksikään niistä ei ilmoittautunut eikä toiminut millään tavalla yhteistyössä tutkimuksessa, kuten ei edellisessäkään toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa.

(331)

Olisi muistettava, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkoituksena ei ole estää tuontia vaan palauttaa tasavertaiset kaupankäyntiedellytykset ja varmistaa, että tuonti ei tapahdu vahinkoa aiheuttavin polkumyyntihinnoin.

(332)

Tutkimuksessa todettiin, että merkittävä tuontimäärä, jonka osuus oli yli 17 prosenttia markkinaosuudesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, tuli maista, joihin ei sovelleta polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä. Lisäksi suurin osa muista toimenpiteiden kohteena olevista maista peräisin olevasta tuonnista, jonka osuus oli yli 15 prosenttia markkinaosuudesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, tuli aidoilta tuottajilta, jotka oli vapautettu toimenpiteiden soveltamisalan laajentamisesta (ks. 227 kappale). Koska tuonnin, johon ei sovelleta toimenpiteitä, osuus oli yli 32 prosenttia markkinaosuudesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, katsotaan, että tuojat voivat edelleen hankkia polkupyöriä useista eri maista.

(333)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, ettei tällä hetkellä voimassa olevilla toimenpiteillä ollut merkittävää negatiivista vaikutusta tuojien tilanteeseen ja ettei toimenpiteiden jatkaminen vaikuttaisi tuojiin epäasianmukaisesti.

5.6   Käyttäjien etu

(334)

Olisi muistettava, että edellisten tutkimusten mukaan toimenpiteillä ei olisi huomattavaa vaikutusta käyttäjiin / kuluttajiin.

(335)

Euroopan polkupyöräilijöiden liitto (European Cyclists' Federation), jäljempänä ’ECF’, joka edustaa pyöräilijöiden järjestöjä, sekä Cykelfrämjandet, Ruotsin pyöräilijöiden järjestö, ilmaisivat molemmat tukensa toimenpiteiden jatkamiselle. Ne totesivat, että pyöräilijöille olisi etua korkealaatuisten ja turvallisten tuotteiden tarjonnasta, kun taas erittäin edulliset polkupyörät eivät täyttäisi turvallisuusvaatimuksia eivätkä kannustaisi pyöräilemään, koska ne ovat epämukavia ja epäluotettavia eikä niissä ole päivittäin tarvittavia varusteita. Ne myös esittivät, että kuluttajat asettavat laadun etusijalle ennen hintaa ja että edulliset ja heikkolaatuiset polkupyörät vaarantavat pyöräilijöiden pyöräilykokemuksen ja turvallisuuden.

(336)

Polkumyyntitullien vaikutuksen kuluttajahintoihin ei arvioitu olevan kovinkaan merkittävä, koska joihinkin kiinalaisiin tuottajiin sovelletaan nollatullia ja olemassa on muitakin hankintalähteitä, jotka toimivat EU:n markkinoilla. Suurimpaan osaan unionin polkupyörien tuottajista sovelletaan vapautusjärjestelmää, jonka nojalla Kiinasta voidaan tuoda olennaisia polkupyörän osia ilman tullia, kunhan näiden käytettyjen osien osuus on enintään 60 prosenttia kokonaisarvosta. Näin varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja vahvistetaan kilpailua markkinoilla EU:ssa tuotettujen polkupyörien ja tuotujen polkupyörien välillä.

(337)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen toimittamissaan huomautuksissa CCCME väitti, että polkupyörien ostokustannukset unionin kuluttajien kannalta ovat kohonneet ja että ihmiset, joiden tulotaso on alempi, eivät voi ostaa polkupyörää polkumyyntitoimenpiteiden vuoksi. CCCME lisäsi, että polkumyyntitoimenpiteillä suojataan vähemmistönä olevia korkealaatuisten polkupyörien tuottajia ja samalla uhrataan ympäristön ja kansanterveyden suojelu.

(338)

Komissio toteaa, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen lisää tavarantoimittajien monimuotoisuutta ja näin ollen hintojen monimuotoisuutta. Kuten taulukossa 6 (223 kappale) ja taulukossa 7 (228 kappale) esitetään, keskimääräiset tuontihinnat muista maista olivat monissa tapauksissa alemmat kuin tuontihinnat Kiinasta. Näin ollen toimenpiteet eivät ole vaikuttaneet negatiivisesti unionin kuluttajiin.

(339)

CCCME:n toisen väitteen osalta komissio toisti 268 kappaleessa antamansa vastauksen ja viittasi taulukkoon 12 (250 kappale), jossa unionin keskimääräiset myyntihinnat olivat 118–129 euroa/kpl, jota ei todellakaan voida pitää korkeatasoisen polkupyörän ohjeellisena hintana.

(340)

Molemmat väitteet hylättiin näin ollen.

(341)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, ettei tällä hetkellä voimassa olevilla toimenpiteillä ollut negatiivista vaikutusta käyttäjien tilanteeseen ja ettei toimenpiteiden jatkaminen vaikuttaisi niihin kohtuuttomasti.

5.7   Muiden osapuolten edut

(342)

Unionin polkupyörien tuotannonala koostuu noin 400 yrityksestä, pääasiassa pk-yrityksestä, jotka työllistivät suoraan yli 20 000 henkeä unionin markkinoilla tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. IndustriAll European Trade Union, itsenäisten ammattiliittojen yhdistys, joka edustaa ruumiillisen ja ei-ruumiillisen työn tekijöitä eri aloilla, ilmaisi tukensa toimenpiteiden voimassaolon jatkamiselle. Sen mukaan toimenpiteillä kasvatetaan entisestään tuotannonalaa, jonka odotetaan kokonaisuudessaan työllistävän 200 000 henkeä viiden vuoden kuluessa. Sen mukaan toimenpiteillä myös annettaisiin tuotannonalalle mahdollisuus puuttua strategisiin haasteisiin, jotka liittyvät polkupyörien muuttamiseen älykkäiksi pyöriksi tai kiertotalouden organisointiin pyöriä varten (kierrätys, uudelleenkäyttö, uudelleenvalmistus).

(343)

Myös AEGIS Europe, johon kuuluu 25 eurooppalaista toimialajärjestöä, ilmaisi tukensa toimenpiteille ja katsoi, että niillä varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja puututaan markkinoiden vääristymiseen, joka on syntynyt kansainväliseen kauppaan valtiojohtoisten kauppaa häiritsevien talousmallien seurauksena.

5.8   Päätelmä

(344)

Unionin edusta saatavilla olevien tietojen perusteella komissio päätteli, ettei ole olemassa pakottavia syitä olla jatkamatta lopullisia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, jotka koskevat Kiinasta peräisin olevien polkupyörien tuontia.

6.   POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(345)

Kaikille asianomaisille osapuolille on ilmoitettu ne olennaiset tosiseikat ja huomiot, joiden perusteella Kiinasta peräisin olevien polkupyörien tuontia koskevat polkumyyntitoimenpiteet on tarkoitus pitää voimassa. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä tästä ilmoituksesta johtuvia huomautuksia. Toimitetut tiedot ja huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon.

(346)

Edellä esitetystä seuraa, että polkumyyntitoimenpiteet, joita sovelletaan Kiinasta peräisin olevien polkupyörien tuontiin ja jotka otettiin käyttöön neuvoston asetuksella (EU) N:o 502/2013, sellaisena kuin se on muutettuna täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/49, sekä sen laajennuksilla, joista säädetään täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 501/2013 ja täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/776, olisi pidettävä voimassa perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla.

(347)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimen muutoksesta tai uuden tuotanto- tai myyntiyksikön perustamisesta johtuvat) on toimitettava viipymättä komissiolle (103), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin uusiin tuotanto- tai myyntiyksikköihin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa tämän mukaisesti saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(348)

Asetuksen (EU) 2018/1046 (104) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(349)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien, CN-koodeihin 8712 00 30 ja ex 8712 00 70 (Taric-koodit 8712007091, 8712007092 ja 8712007099) kuuluvien moottorittomien polkupyörien (myös kolmipyöräisten tavarankuljetuspolkupyörien, mutta ei yksipyöräisten) tuonnissa.

2.   Jäljempänä lueteltujen yritysten valmistaman, 1 kohdassa kuvatun tuotteen vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraava:

Yritys

Lopullinen tulli

Taric-koodi Lisäkoodi

Zhejiang Baoguilai Vehicle Co. Ltd.

19,2 %

B772

Oyama Bicycles (Taicang) Co. Ltd.

0 %

B773

Ideal (Dongguan) Bike Co., Ltd.

0 %

B774

Kaikki muut yritykset

(lukuun ottamatta yritystä Giant (China) Co. Ltd – Taric-lisäkoodi C329 )

48,5 %

B999

3.   Laajennetaan 2 kohdassa säädetty Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa tuontia koskeva lopullinen polkumyyntitulli koskemaan Indonesiasta, Malesiasta, Sri Lankasta (105) ja Tunisiasta lähetettyjen, CN-koodeihin ex 8712 00 30 ja ex 8712 00 70 (Taric-koodit 8712003010 ja 8712007091) kuuluvien samojen polkupyörien ja muiden pyörien tuontia, riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Indonesia, Malesia, Sri Lanka tai Tunisia, lukuun ottamatta jäljempänä lueteltujen yritysten valmistamia tuotteita:

Maa

Yritys

Taric-lisäkoodi

Indonesia

P.T. Insera Sena, 393 Jawa Street, Buduran, Sidoarjo 61252, Indonesia

B765

 

PT Wijaya Indonesia Makmur Bicycle Industries (Wim Cycle), Raya Bambe KM. 20, Driyorejo, Gresik 61177, Jawa Timur Indonesia

B766

 

P.T. Terang Dunia Internusa, (United Bike), Jl. Anggrek Neli Murni 114 Slipi, 11480, Jakarta Barat, Indonesia

B767

Sri Lanka

Asiabike Industrial Limited, No 114, Galle Road, Henamulla, Panadura, Sri Lanka

B768

 

BSH Ventures (Private) Limited, No 84, Campbell Place, Colombo-10, Sri Lanka

B769

 

Samson Bikes (Pvt) Ltd, No 110, Kumaran Rathnam Road, Colombo 02, Sri Lanka

B770

Tunisia

Euro Cycles SA, Zone Industrielle Kelaa Kebira, 4060, Sousse, Tunisia

B771

 

Look Design System Route de Tunis Km6 – BP 18, 8020 Soliman, Tunisia

C206

4.   Laajennetaan 2 kohdassa säädetty Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa tuontia koskeva lopullinen polkumyyntitulli koskemaan myös Kambodžasta, Pakistanista ja Filippiineiltä lähetettyjen, CN-koodeihin ex 8712 00 30 ja ex 8712 00 70 (Taric-koodit 8712003020 ja 8712007092) kuuluvien samojen polkupyörien ja muiden pyörien tuontia, riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Kambodža, Pakistan tai Filippiinit, lukuun ottamatta jäljempänä lueteltujen yritysten valmistamia tuotteita:

Maa

Yritys

Taric-lisäkoodi

Kambodža

A and J (Cambodia) Co., Ltd., Special Economic Zone Tai Seng Bavet, Sangkar Bavet, Krong Baver, Ket Svay Rieng, Kambodža

C035

 

Smart Tech (Cambodia) Co., Ltd, Tai Seng Bavet Special Economic Zone, National Road No 1, Bavet City, Svay Rieng, Kambodža

C036

 

Speedtech Industrial Co. Ltd, Manhattan (Svay Rieng) Special Economic Zone, National Road No 1, Sangkat Bavet, Krong Bavet, Svay Rieng Province, Kambodža

C037

 

Bestway Industrial Co., Manhattan (Svay Rieng) Special Economic Zone, National Road No 1, Sangkat Bavet, Krong Bavet, Svay Rieng Province, Kambodža

C037

Filippiinit

Procycle Industrial Inc., Hong Chang Compound, Brgy. Lantic, Carmona, Cavite, Filippiinit

C038

5.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

6.   Edellä 2, 3 ja 4 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin tai poikkeusten soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa:

”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetut, Euroopan unioniin vietäväksi myydyt polkupyörät (määrä) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), (asianomaisessa maassa). Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.”

Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, asianomaiseen yritykseen sovelletaan ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä elokuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 2474/93, annettu 8 päivänä syyskuuta 1993, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien polkupyörien tuonnissa yhteisöön ja väliaikaisen polkumyyntitullin lopullisesta kantamisesta (EYVL L 228, 9.9.1993, s. 1).

(3)  Neuvoston asetus (EY) N: o 71/97, annettu 10 päivänä tammikuuta 1997, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien polkupyörien tuonnissa asetuksella (ETY) N: o 2474/93 käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin oleviin tiettyihin polkupyörän osiin, ja laajennetun tullin kantamisesta asetuksen (EY) N: o 703/96 mukaisesti kirjatulta tällaiselta tuonnilta (EYVL L 16, 18.1.1997, s. 55).

(4)  Komission asetus (EY) N: o 88/97, annettu 20 päivänä tammikuuta 1997, luvasta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen polkupyörien osien tuonnin vapauttamiseksi neuvoston asetuksella (ETY) N: o 2474/93 käyttöön otetusta ja neuvoston asetuksella (EY) N: o 71/97 laajennetusta polkumyyntitullista (EYVL L 17, 21.1.1997, s. 17).

(5)  Neuvoston asetus (EU) N:o 502/2013, annettu 29 päivänä toukokuuta 2013, asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 3 kohdan mukaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen tapahtuvasta lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien polkupyörien tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 990/2011 muuttamisesta (EUVL L 153, 5.6.2013, s. 17).

(6)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 501/2013, annettu 29 päivänä toukokuuta 2013, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien polkupyörien tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 990/2011 käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentamisesta koskemaan Indonesiasta, Malesiasta, Sri Lankasta ja Tunisiasta lähtöisin olevien polkupyörien tuontia riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Indonesia, Malesia, Sri Lanka tai Tunisia (EUVL L 153, 5.6.2013, s. 1).

(7)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/776, annettu 18 päivänä toukokuuta 2015, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien polkupyörien tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 502/2013 käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentamisesta koskemaan Kambodžasta, Pakistanista ja Filippiineiltä lähetettyjen polkupyörien tuontia, riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Kambodža, Pakistan tai Filippiinit (EUVL L 122, 19.5.2015, s. 4).

(8)  Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio, 14.12.2017, asia C-61/16 P, EBMA v. Giant (China), ECLI:EU:C:2017:968.

(9)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/49, annettu 11 päivänä tammikuuta 2018, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien polkupyörien tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 990/2011 käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentamisesta koskemaan muun muassa Tunisiasta lähtöisin olevien polkupyörien tuontia riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu muun muassa Tunisia, annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N: o 501/2013 muuttamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 4 kohdan ja 13 artiklan 4 kohdan mukaisen uutta viejää koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 7, 12.1.2018, s. 31).

(10)  EUVL C 294, 5.9.2017, s. 3.

(11)  EUVL C 189, 4.6.2018, s. 18.

(12)  Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Significant Distortions in the Economy of the People's Republic of China for the Purposes of Trade Defence Investigations”, 20.12.2017, SWD(2017) 483 final/2.

(13)  Raportti, 2 luku, s. 6–7.

(14)  Raportti, 2 luku, s. 10.

(15)  http://en.pkulaw.cn/display.aspx?cgid=311950&lib=law

(16)  Raportti, 2 luku, s. 20–21.

(17)  Raportti, 3 luku, s. 41, 73–74.

(18)  Raportti, 6 luku, s. 120–121.

(19)  Raportti, 6 luku, s. 122–135.

(20)  Raportti, 7 luku, s. 167–168.

(21)  Raportti, 8 luku, s. 169–170, 200–201.

(22)  Raportti, 2 luku, s. 15–16; 4 luku, s. 50, 84; 5 luku, s. 108–109.

(23)  CBA:n verkkosivusto: http://www.china-bicycle.com/information/?cid=11 (sivustolla käyty 26.3.2019).

(24)  Ks. CBA:n yhtiöjärjestys: http://www.china-bicycle.com/information/?cid=33 (sivustolla käyty 27.3.2019).

(25)  Ks. komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/72, annettu 17 päivänä tammikuuta 2019, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sähköpolkupyörien tuonnissa, johdanto-osan 136–138 kappale.

(26)  Raportti, 5 luku, s. 100–101.

(27)  Raportti, 2 luku, s. 26.

(28)  Raportti, 2 luku, s. 31–32.

(29)  https://www.reuters.com/article/us-china-congress-companies-idUSKCN1B40JU

(30)  http://money.finance.sina.com.cn/corp/view/vCI_CorpManagerInfo.php?stockid=600679&Name=%D6%DC%CE%C0%D6%D0

(31)  http://www.600818.cn/about.asp?id=5 ja http://money.finance.sina.com.cn/corp/view/vCI_CorpManagerInfo.php?stockid=600818&Name=%B9%CB%BE%F5%D0%C2.

(32)  Raportti, 14.1–14.3 luku.

(33)  Raportti, 4 luku, s. 41–42, 83.

(34)  Ks. raportin 14 luku (teräs), 15 luku (alumiini), 16 luku (kemikaalisektori, kattaa osittain kumin) ja 12 luku (raaka-aineet, lisätietoja kumista).

(35)  Suunnitelma löytyy kokonaisuudessaan teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön (MIIT) verkkosivustolta: http://www.miit.gov.cn/n1146295/n1652858/n1652930/n3757016/c5353943/content.html.

(36)  Terästeollisuuden mukautus- ja päivityssuunnitelman johdanto.

(37)  Kiinan kansantasavallan talouden ja yhteiskunnallisen kehityksen 13. viisivuotissuunnitelma (the 13th Five-Year Plan for Economic and Social Development of the People's Republic of China) (2016–2020), http://en.ndrc.gov.cn/newsrelease/201612/P020161207645765233498.pdf

(38)  Raportti, 14 luku, s. 349.

(39)  Raportti, 14 luku, s. 352.

(40)  Kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission määräyksellä nro 9 annettu teollisuuden rakennemuutoksia koskeva ohjeistava luettelo (vuoden 2011 versio, vuoden 2013 muutos), annettu 27.3.2011, ja muutettu kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission päätöksellä kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission määräyksellä nro 21 annetun teollisuuden rakennemuutoksia koskevan ohjeistavan luettelon (vuoden 2011 versio) asiaa koskevien lausekkeiden muuttamisesta, annettu 16.2.2013.

(41)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/969, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2017, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa ja lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/649 muuttamisesta (EUVL L 146, 9.6.2017, s. 17); johdanto-osan 56 kappale.

(42)  Australian Anti-Dumping Commission, Aluminium Extrusions from China, REP 248, s. 79 (13.7.2015).

(43)  Taube, M. (2017). Analysis of Market Distortions in the Chinese Non-Ferrous Metals Industry, Think!Desk, 24.4.2017, s. 51.

(44)  Ks. esimerkiksi raportti Shandongin maakuntaviranomaisten epäonnistumisesta pyrkimyksissä supistaa alumiinin tuotantokapasiteetin kasvua: https://mp.weixin.qq.com/s?__biz=MzI2OTUyMzA0Nw==&mid=2247494318&idx=1&sn=9690ca50845c19f38eafff659516817a&chksm=eaddaba6ddaa22b071a5e2588aa787ed6f6a1a964ccae55c4d85c6f7ccbfcb5cedd3cdceac9d&scene=0&pass_ticket=JFplYZoDqNTFmOPYUGJbMwF0XlC1N3hAJ3EYPpsKx6rkt4fSeZ4TwIvB5BffX4du#rd (sivustolla käyty 22.2.2019).

(45)  Raportti, 15 luku, s. 387–388.

(46)  Raportti, 12 luku, s. 275–282.

(47)  Raportti, 15 luku, s. 378–382, 390.

(48)  Raportti, 15 luku, s. 386.

(49)  Raportti, 15 luku, s. 377–387.

(50)  Raportti, 6 luku, s. 138–149.

(51)  Raportti, 9 luku, s. 216.

(52)  Raportti, 9 luku, s. 213–215.

(53)  Raportti, 9 luku, s. 209–211.

(54)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/72, annettu 17 päivänä tammikuuta 2019, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sähköpolkupyörien tuonnissa (EUVL L 16, 18.1.2019, s. 5) (C/2019/43); johdanto-osan 503–515 kappale.

(55)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1690, annettu 9 päivänä marraskuuta 2018, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen linja-autoissa ja kuorma-autoissa käytettävien uusien tai uudelleen pinnoitettujen pneumaattisten kumisten renkaiden, joiden kuormitustunnus on suurempi kuin 121, tuonnissa käyttöön otettavasta lopullisesta tasoitustullista ja Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen linja-autoissa ja kuorma-autoissa käytettävien uusien tai uudelleen pinnoitettujen pneumaattisten kumisten ulkorenkaiden, joiden kuormitustunnus on suurempi kuin 121, tuonnissa käyttöön otettavasta lopullisesta polkumyyntitullista ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/163 kumoamisesta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 7349/1579 muuttamisesta (EUVL L 283, 12.11.2018, s. 1); johdanto-osan 478–493 kappale (C/2018/7349).

(56)  Raportti, 13 luku, s. 332–337.

(57)  Raportti, 13 luku, s. 336.

(58)  Raportti, 13 luku, s. 337–341.

(59)  Raportti, 6 luku, s. 114–117.

(60)  Raportti, 6 luku, s. 119.

(61)  Raportti, 6 luku, s. 120.

(62)  Raportti, 6 luku, s. 121–122, 126–128, 133–135.

(63)  Raportti, ks. edellinen alaviite.

(64)  Raportti, 14 luku, s. 362–363; luettelo EU:n kaupan suojatoimenpiteitä koskevista tutkimuksista (Kiinan kansantasavallasta peräisin olevat tietyt raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistetut kuumavalssatut levyvalmisteet) sekä Australian, Kanadan, Intian tai Yhdysvaltojen viranomaisten tekemistä kaupan suojatoimenpiteitä koskevista tutkimuksista.

(65)  Raportti, luku 6, s. 127; erityisesti Kansainvälisen valuuttarahaston arviointi.

(66)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/72, annettu 17 päivänä tammikuuta 2019, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sähköpolkupyörien tuonnissa (EUVL L 16, 18.1.2019, s. 5) (C/2019/43); johdanto-osan 175–346 kappale.

(67)  Ks. edellinen alaviite, johdanto-osan 347–367 kappale.

(68)  Ks. edellinen alaviite, johdanto-osan 551–557 kappale.

(69)  Ks. edellinen alaviite, johdanto-osan 562–575 kappale.

(70)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/72, annettu 17 päivänä tammikuuta 2019, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sähköpolkupyörien tuonnissa.

(71)  Ks. unionin tuomioistuimen tuomio 28.2.2018 asiassa C-301/16 P.

(72)  World Bank Open Data – Upper Middle Income; https://data.worldbank.org/income-level/upper-middle-income

(73)  Jos tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ei tuoteta missään maassa, jonka kehitystaso on samanlainen, huomioon voidaan ottaa tarkastelun kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan ja/tai samalle sektorille kuuluvan tuotteen tuotanto.

(74)  Lähde: Orbis-tietokanta, Bureau Van Dick (https://orbis.bvdinfo.com/version-2019228/home.serv?product=OrbisNeo).

(75)  Global Trade Atlas – GTA (https://www.gtis.com/gta/secure/htscty_wta.cfm).

(76)  Thaimaa poistettiin 1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen GSP-edunsaajamaiden luettelosta, joka esitetään asetuksen (EU) N:o 978/2012 liitteessä II, komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1421/2013 mukaisesti.

(77)  Lähde: Orbis-tietokanta, Bureau Van Dick (https://orbis.bvdinfo.com/version-2019228/home.serv?product=OrbisNeo).

(78)  Lähde: Orbis-tietokanta, Bureau Van Dick (https://orbis.bvdinfo.com/version-2019228/home.serv?product=OrbisNeo).

(79)  http://comext.eurostat.ec.europa.eu/ANALYTICAL_S10_V17_ECAS/Analytical.html.

(80)  https://ec.europa.eu/eurostat/web/energy/data/main-tables.

(81)  https://www.bloomberg.com/.

(82)  Yritys Yong Yi ei ollut vielä vetäytynyt yhteistyöstä 4 päivänä heinäkuuta 2018, minkä vuoksi lähteenä käytettiin liitteessä III annettuja tietoja.

(83)  https://ec.europa.eu/eurostat/web/energy/data/database.

(84)  Lähde: Orbis-tietokanta, Bureau Van Dick (https://orbis.bvdinfo.com/version-2019228/home.serv?product=OrbisNeo).

(85)  Laskettu keskiarvona toiminnan tuotoista, josta on vähennetty liikevoitto, taloudellinen voitto ja myytyjen tavaroiden kustannukset (raaka-ainekustannukset, työntekijäkustannukset, poistot ja kuoletukset).

(86)  Laskettu voittona ennen veroja myytyjen tavaroiden kustannuksista (raaka-ainekustannukset, työntekijäkustannukset, poistot ja kuoletukset).

(87)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2321, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen (EU) 2016/1036 ja muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen (EU) 2016/1037 muuttamisesta (EUVL L 338, 19.12.2017, s. 1).

(88)  Tulos laskettiin ekstrapoloimalla ja olettaen, että 80 miljoonan yksikön kokonaistuotanto edustaa 68:aa prosenttia kokonaiskapasiteetista, joka näin ollen olisi 117 miljoonaa yksikköä.

(89)  Neuvoston asetus (EU) N:o 502/2013, annettu 29 päivänä toukokuuta 2013, asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 3 kohdan mukaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen tapahtuvasta lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien polkupyörien tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 990/2011 muuttamisesta (EUVL L 153, 5.6.2013, s. 17).

(90)  Lähde: Global Trade Atlas – GTA (https://www.gtis.com/gta/secure/htscty_wta.cfm); tilastotiedot saatavilla HS-koodin tasolla 871200 (tarkasteltavana oleva tuote: CN-koodi 8712 00 30 ja 8712 00 70).

(91)  https://www.usitc.gov/tata/hts/index.htm, United States International Trade Commission – Official Harmonized Tariff Schedule 2019.

(92)  https://www.federalregister.gov/documents/2019/05/09/2019-09681/notice-of-modification-of-section-301-action-chinas-acts-policies-and-practices-related-to.

(93)  Lähde: Global Trade Atlas – GTA.

(94)  https://www.federalregister.gov/documents/2019/05/09/2019-09681/notice-of-modification-of-section-301-action-chinas-acts-policies-and-practices-related-to.

(95)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/73, annettu 17 päivänä tammikuuta 2019, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sähköpolkupyörien tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöönotetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 16, 18.1.2019, s. 108).

(96)  Lähde: jäsenvaltioiden perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissiolle ilmoittamiin tietoihin perustuvat tilastot.

(97)  https://ec.europa.eu/eurostat/en/web/products-datasets/-/EARN_MW_CUR.

(98)  EBMAn toimittamat huomautukset, 1.5.2019.

(99)  http://www.china-bicycle.com/information/?cid=11.

(100)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/72, annettu 17 päivänä tammikuuta 2019, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sähköpolkupyörien tuonnissa (EUVL L 16, 18.1.2019, s. 5).

(101)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/73, annettu 17 päivänä tammikuuta 2019, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sähköpolkupyörien tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöönotetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 16, 18.1.2019, s. 108).

(102)  ”European bicycle market – Employment and Investment figures in 2018”, päivitetty maaliskuussa 2019, s. 5.

(103)  European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate H, B-1049 Brussels, Belgium.

(104)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(105)  Mukaan luettuna City Cycle Industries – Taric-lisäkoodi B131 (komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/28, annettu 9 päivänä tammikuuta 2018, polkupyörien tuonnissa sovellettavan lopullisen polkumyyntitullin ottamisesta uudelleen käyttöön yrityksen City Cycle Industries osalta riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Sri Lanka (EUVL L 5, 10.1.2018, s. 27)).