EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/787,

annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019,

tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä ja merkinnöistä, tislattujen alkoholijuomien nimien käytöstä muiden elintarvikkeiden esittelyssä ja merkinnöissä, tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta, maatalousperäisen etyylialkoholin ja maatalousperäisten tisleiden käytöstä alkoholijuomissa ja asetuksen (EY) N:o 110/2008 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 110/2008 (3) on osoittautunut tehokkaaksi tislattujen alkoholijuomien alan sääntelyvälineeksi. Viimeaikaisten kokemusten ja teknisten innovaatioiden, markkinoiden kehityksen ja kuluttajien muuttuvien odotusten perusteella on kuitenkin tarpeen päivittää tislattujen alkoholijuomien määritelmiä, kuvausta, esittelyä ja merkintöjä koskevat säännöt ja tarkistaa tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen rekisteröinnin ja suojaamisen menetelmiä.

(2)

Tislattuihin alkoholijuomiin sovellettavilla säännöillä olisi pyrittävä toteuttamaan korkeatasoinen kuluttajansuoja, poistamaan tiedon epäsymmetriaa, estämään vilpilliset menettelyt ja edistämään markkinoiden avoimuutta ja tervettä kilpailua. Niillä olisi suojattava maine, jonka unionin tislatut alkoholijuomat ovat saavuttaneet unionissa ja maailmanmarkkinoilla, ottamalla jatkossakin huomioon tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa käytetyt perinteiset käytännöt ja lisääntynyt kuluttajansuojan ja tiedotuksen tarve. Myös tekniset innovaatiot olisi otettava huomioon tislattujen alkoholijuomien osalta silloin, kun niillä voidaan parantaa tuotteiden laatua vaikuttamatta asianomaisten tislattujen alkoholijuomien perinteisiin ominaispiirteisiin.

(3)

Tislatut alkoholijuomat ovat unionin maatalousalalle merkittävä menekkialue, ja tislattujen alkoholijuomien tuotanto on vahvasti kytköksissä kyseiseen alaan. Tämä kytkös määrää unionissa tuotettujen tislattujen alkoholijuomien laadun, turvallisuuden ja maineen. Siksi tätä vahvaa kytköstä maatalous- ja elintarvikealaan olisi korostettava sääntelykehyksessä.

(4)	Tislattuihin alkoholijuomiin sovellettavat säännöt ovat erityistapaus maatalous- ja elintarvikealan yleisten sääntöjen joukossa, ja niissä olisi myös otettava huomioon eri jäsenvaltioissa käytössä olevat perinteiset valmistusmenetelmät.

(5)

Tässä asetuksessa olisi määritettävä selkeät kriteerit, jotka koskevat tislattujen alkoholijuomien määritelmiä, kuvausta, esittelyä ja merkintöjä sekä maantieteellisten merkintöjen suojaamista, ja sanottu ei kuitenkaan saisi rajoittaa unionin virallisten kielten ja kirjaimistojen moninaisuutta. Lisäksi tässä asetuksessa olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat maatalousperäisen etyylialkoholin ja maatalousperäisten tisleiden käyttöä alkoholijuomien valmistuksessa ja tislattujen alkoholijuomien virallisten nimien käyttöä elintarvikkeiden esittelyssä ja merkinnöissä.

(6)	Jotta voidaan täyttää kuluttajien odotukset ja noudattaa perinteisiä käytäntöjä, tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa käytettävän etyylialkoholin ja tisleiden olisi oltava peräisin yksinomaan maataloudesta.

(7)

Kuluttajien etujen huomioon ottamiseksi tätä asetusta olisi sovellettava kaikkiin unionin markkinoille saatettaviin tislattuihin alkoholijuomiin riippumatta siitä, onko ne tuotettu jäsenvaltioissa vai kolmansissa maissa. Unionissa tuotettujen tislattujen alkoholijuomien maineen säilyttämiseksi ja parantamiseksi maailmanmarkkinoilla tätä asetusta olisi sovellettava myös tislattuihin alkoholijuomiin, joita tuotetaan unionissa vientiin.

(8)

Tislattujen alkoholijuomien määritelmissä, niitä koskevissa teknisissä vaatimuksissa ja tislattujen alkoholijuomien luokittelemisessa olisi jatkossakin otettava huomioon perinteiset käytännöt. Lisäksi eräille tislatuille alkoholijuomille, jotka eivät sisälly luokkien luetteloon, olisi vahvistettava erityissäännöt.

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia (EY) N:o 1333/2008 (4) ja (EY) N:o 1334/2008 (5) olisi sovellettava myös tislattuihin alkoholijuomiin. On kuitenkin tarpeen säätää väriaineita ja aromeja koskevia lisäsääntöjä, joita olisi sovellettava ainoastaan tislattuihin alkoholijuomiin. Lisäksi on tarpeen säätää aromien, väriaineiden ja muiden sallittujen ainesosien laimentamista ja liuottamista koskevia lisäsääntöjä, joita olisi sovellettava ainoastaan alkoholijuomien valmistukseen.

(10)	Olisi annettava säännöt virallisista nimistä, joita unionin markkinoille saatettavista tislatuista alkoholijuomista on käytettävä sen varmistamiseksi, että virallisia nimiä käytetään yhdenmukaisella tavalla koko unionin alueella, ja kuluttajille annettavien tietojen avoimuuden turvaamiseksi.

(11)

Tislattujen alkoholijuomien alan merkittävyyden ja monitahoisuuden vuoksi on aiheellista vahvistaa tislattujen alkoholijuomien kuvausta, esittelyä ja merkintöjä koskevat erityissäännöt erityisesti virallisten nimien, maantieteellisten merkintöjen, yhdistettyjen ilmaisujen ja viittausten käytön osalta.

(12)

Tislattujen alkoholijuomien kuvaukseen, esittelyyn ja merkintöihin olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1169/2011 (6), jollei tässä asetuksessa toisin säädetä. Tältä osin tislattujen alkoholijuomien alan merkittävyyden ja monitahoisuuden vuoksi on kuitenkin aiheellista säätää tässä asetuksessa asetuksen (EU) N:o 1169/2011 säännöksiä tiukempia erityissääntöjä, jotka koskevat tislattujen alkoholijuomien kuvausta, esittelyä ja merkintöjä. Näillä erityissäännöillä olisi myös estettävä ilmaisun ”tislattu alkoholijuoma” ja tislattujen alkoholijuomien virallisten nimien väärinkäyttö sellaisten tuotteiden osalta, jotka eivät ole tässä asetuksessa säädettyjen määritelmien ja vaatimusten mukaisia.

(13)

Jotta yhdistettyjen ilmaisujen ja viittausten käyttö olisi yhdenmukaista kaikissa jäsenvaltioissa ja jotta kuluttajille annettaisiin asianmukaista tietoa ja heitä voitaisiin suojella harhaanjohtavalta tiedolta, on tarpeen vahvistaa säännökset näiden ilmausten ja viittausten käytöstä tislattujen alkoholijuomien ja muiden elintarvikkeiden esittelyssä. Näillä säännöksillä on myös tarkoitus suojata tällä tavoin käytettyjen tislattujen alkoholijuomien mainetta.

(14)	Jotta kuluttajat saisivat asianmukaista tietoa, olisi vahvistettava säännökset, jotka koskevat tislattujen alkoholijuomien kuvausta, esittelyä ja merkintöjä, kun tislattuja alkoholijuomia pidetään sekoituksina (mixture) tai sekoitteina (blend).

(15)

Vaikka on tärkeää varmistaa, että tislattujen alkoholijuomien kuvauksessa, esittelyssä ja merkinnöissä ilmoitettu kypsytysaika tai ikä määrittää yleensä ainoastaan nuorinta alkoholiainesosaa, jäsenvaltioissa käytössä olevien perinteisten vanhentamismenetelmien huomioon ottamiseksi delegoiduilla säädöksillä olisi voitava säätää poikkeuksesta tähän yleiseen sääntöön ja asianmukaisista valvontamekanismeista, joita sovelletaan perinteisellä dynaamisella vanhentamismenetelmällä nimeltä ”criaderas y solera” tai ”solera e criaderas” valmistettuun brandyyn.

(16)

Oikeusvarmuuden vuoksi ja sen varmistamiseksi, että kuluttajat saavat asianmukaista tietoa, raaka-aineiden nimien tai adjektiivien käyttö tiettyjen tislattujen alkoholijuomien virallisina niminä ei saisi estää käyttämästä näitä raaka-aineiden nimiä tai adjektiiveja muiden elintarvikkeiden esittelyssä ja merkinnöissä. Samasta syystä saksan ilmaisun -”geist” käyttö tietyn tislattujen alkoholijuomien luokan virallisessa nimessä ei saisi estää kyseisen ilmaisun käyttöä muiden tislattujen alkoholijuomien virallista nimeä tai muiden alkoholijuomien nimeä täydentävänä kuvailevana nimenä edellyttäen, että tällainen käyttö ei johda kuluttajia harhaan.

(17)

Sen varmistamiseksi, että kuluttajat saavat asianmukaista tietoa, ja laadukkaiden valmistusmenetelmien edistämiseksi minkä tahansa tislatun alkoholijuoman viralliseen nimeen olisi voitava lisätä ilmaisu ”kuiva” tai ”dry” eli joko asianomaisen jäsenvaltion kielelle tai kielille käännetty ilmaisu tai tässä asetuksessa kursiivilla merkityn mukaisesti ilmaisu, jota ei ole käännetty, jos kyseistä tislattua alkoholijuomaa ei ole makeutettu. Koska on kuitenkin noudatettava periaatetta, jonka mukaan elintarviketiedot eivät saa olla harhaanjohtavia eivätkä etenkään antaa ymmärtää, että elintarvikkeella on erityisiä ominaisuuksia siitä huolimatta, että tosiasiassa kaikilla samanlaisilla elintarvikkeilla on kyseiset ominaisuudet, tätä sääntöä ei olisi sovellettava tislattuihin alkoholijuomiin, joita ei tämän asetuksen mukaan saa makeuttaa edes maun pyöristämiseksi; tällaisia ovat erityisesti whisky tai whiskey. Tätä sääntöä ei olisi sovellettava myöskään giniin, tislattuun giniin ja London giniin, joihin olisi edelleen sovellettava makeuttamista ja merkintöjä koskevia erityissääntöjä. Lisäksi sellaisten liköörien merkinnöissä, joille on ominaista etenkin kirpeä, karvas, pistävä, kitkerä, hapan tai sitrushedelmän maku, olisi voitava mainita ilmaisu ”kuiva” tai ”dry” riippumatta siitä, kuinka paljon niitä on makeutettu. Tällainen merkintä ei todennäköisesti johda kuluttajia harhaan, koska likööreiltä vaaditaan tiettyä vähimmäissokeripitoisuutta. Tämän vuoksi olisi liköörien tapauksessa täsmennettävä, että ilmaisu ”kuiva” tai ”dry” ei tarkoita, että kyseistä tislattua alkoholijuomaa ei ole makeutettu.

(18)

Jotta otettaisiin huomioon kuluttajien odotukset vodkaan käytettävistä raaka-aineista erityisesti perinteisissä vodkaa tuottavissa jäsenvaltioissa, olisi annettava asianmukaiset tiedot raaka-aineista, kun vodka on tuotettu muista maatalousperäisistä raaka-aineista kuin viljasta tai perunoista tai molemmista.

(19)	Jotta voidaan valvoa vanhentamismenetelmiä ja merkintäsääntöjä koskevan lainsäädännön soveltamista ja torjua petoksia, tislatun alkoholijuoman virallisen nimen ja kypsytysajan ilmoittamisesta sähköisissä hallinnollisissa asiakirjoissa olisi tehtävä pakollista.

(20)

Joissakin tapauksissa elintarvikealan toimijat haluavat ilmoittaa sellaisen tislatun alkoholijuoman lähtöpaikan ja tavaramerkin, jolla ei ole maatieteellistä merkintää, kiinnittääkseen kuluttajien huomion tuotteensa ominaisuuksiin. Sen vuoksi olisi vahvistettava erityissäännökset, jotka koskevat alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittamista tislattujen alkoholijuomien kuvauksessa, esittelyssä ja merkinnöissä. Lisäksi asetuksessa (EU) N:o 1169/2011 säädettyä velvollisuutta ilmoittaa pääainesosan alkuperämaa tai lähtöpaikka ei olisi sovellettava tislattujen alkoholijuomien tapauksessa, vaikka tislatun alkoholijuoman pääainesosan alkuperämaa tai lähtöpaikka ei olisi sama kuin kyseisen tislatun alkoholijuoman kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä ilmoitettu alkuperämaa tai lähtöpaikka.

(21)	Tiettyjen tislattujen alkoholijuomien maineen suojaamiseksi olisi annettava säännökset virallisten nimien kääntämisestä, transkriboinnista ja translitteroinnista vientitarkoituksiin.

(22)	Jotta voidaan varmistaa, että tätä asetusta sovelletaan johdonmukaisesti, olisi vahvistettava tislattujen alkoholijuomien ja niiden valmistuksessa käytettävän etyylialkoholin analysoinnissa sovellettavat unionin vertailumenetelmät.

(23)

Lyijypohjaisten kapselien ja lyijypohjaisten kalvojen käyttö tislattujen alkoholijuomien säiliöiden sulkimien päällä olisi edelleen kiellettävä, jotta estettäisiin saastumisriski, jonka kapselien tai kalvojen joutuminen vahingossa kosketuksiin tuotteiden kanssa aiheuttaa, ja ympäristöriski, jonka kyseisistä kapseleista tai kalvoista peräisin olevat, lyijyä sisältävät jätteet aiheuttavat.

(24)

On tärkeää ottaa asianmukaisesti huomioon teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehty sopimus, jäljempänä ’TRIPS-sopimus’, ja erityisesti sen 22 ja 23 artikla, sekä tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus, jäljempänä ’GATT-sopimus’, ja erityisesti sen kauttakulkuvapautta koskeva V artikla, jotka on hyväksytty neuvoston päätöksellä 94/800/EY (7). Jotta voidaan vahvistaa maantieteellisten merkintöjen suojaa ja tehostaa väärennösten torjuntaa, kyseistä suojaa olisi sovellettava näissä oikeudellisissa puitteissa myös unionin tullialueelle saapuviin tavaroihin, joita ei luovuteta vapaaseen liikkeeseen ja jotka asetetaan erityiseen tullimenettelyyn, kuten kauttakulkuun, varastointiin, erityiskäyttöön tai jalostukseen liittyvät menettelyt.

(25)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1151/2012 (8) ei sovelleta tislattuihin alkoholijuomiin. Sen vuoksi olisi vahvistettava tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevat säännöt. Komission olisi rekisteröitävä maantieteelliset merkinnät.

(26)

Olisi säädettävä menettelyistä unionin tai kolmannen maan maantieteellisten merkintöjen rekisteröimiseksi, muuttamiseksi ja mahdolliseksi peruuttamiseksi TRIPS-sopimuksen mukaisesti, ja samalla olisi ilman eri toimenpiteitä tunnustettava olemassa olevien unionissa suojattujen maantieteellisten merkintöjen asema. Jotta maantieteellisiä merkintöjä koskevat menettelysäännöt yhdenmukaistettaisiin kaikilla asianomaisilla aloilla, tällaisten tislattuja alkoholijuomia koskevien menettelyjen mallina olisi oltava asetuksessa (EU) N:o 1151/2012 säädetyt kattavammat ja laajalti käytetyt maataloustuotteita ja elintarvikkeita koskevat menettelyt siten, että samalla otetaan huomioon tislattujen alkoholijuomien erityispiirteet. Rekisteröintimenettelyjen yksinkertaistamiseksi ja sen varmistamiseksi, että tiedot ovat elintarvikealan toimijoiden ja kuluttajien saatavilla sähköisessä muodossa, olisi perustettava maantieteellisten merkintöjen sähköinen rekisteri. Asetuksen (EY) N:o 110/2008 mukaisesti suojattujen maantieteellisten merkintöjen olisi automaattisesti oltava suojattuja tämän asetuksen nojalla, ja ne olisi kirjattava sähköiseen rekisteriin. Komission olisi saatettava päätökseen asetuksen (EY) N:o 110/2008 liitteeseen III sisältyvien maantieteellisten merkintöjen tarkistaminen kyseisen asetuksen 20 artiklan mukaisesti.

(27)

Johdonmukaisuuden varmistamiseksi elintarvikkeiden, viinien ja maustettujen viinituotteiden maantieteellisten merkintöihin sovellettavien sääntöjen kanssa, maantieteellisenä merkintänä rekisteröidyn tislattujen alkoholijuomien eritelmät sisältävää asiakirjaa olisi kutsuttava ’teknisen asiakirjan’ sijasta ’tuote-eritelmäksi’. Tekniset asiakirjat, jotka sisältyvät asetuksen (EY) N:o 110/2008 mukaisiin hakemuksiin, olisi katsottava tuote-eritelmiksi.

(28)

Tavaramerkkien ja tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen välistä suhdetta olisi selvennettävä epäämisen, mitätöimisen ja rinnakkaiskäytön osalta. Tällainen selventäminen ei saisi vaikuttaa kansallisen tason maantieteellisen merkinnän haltijoiden saamiin oikeuksiin eikä oikeuksiin, joiden olemassaolo perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, joita jäsenvaltiot ovat tehneet ennen unionin suojajärjestelmän perustamista neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 (9) mukaisesti.

(29)

Tislattujen alkoholijuomien alan maineen ja arvon ylläpitämiseksi on tärkeää säilyttää korkea laatutaso. Jäsenvaltioiden viranomaisten olisi oltava vastuussa sen varmistamisesta, että tämä laatutaso säilytetään tätä asetusta noudattamalla. Komission olisi voitava valvoa ja todentaa, että asetusta noudatetaan, jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano. Sen vuoksi komission ja jäsenvaltioiden olisi toimitettava toisilleen asiaankuuluvat tiedot.

(30)

Jäsenvaltioiden olisi laatupolitiikkaa soveltaessaan voitava antaa, erityisesti tislattujen alkoholijuomien korkean laatutason ja alan monipuolisuuden mahdollistamiseksi, tämän asetuksen säännöksiä tiukempia sääntöjä, jotka koskevat niiden alueella tuotettujen tislattujen alkoholijuomien tuotantoa, kuvausta, esittelyä ja merkintöjä.

(31)

Jotta voidaan ottaa huomioon kuluttajien muuttuvat tarpeet, teknologinen kehitys, asiaankuuluvien kansainvälisten standardien kehitys, tuotannon ja kaupan pitämisen taloudellisten edellytysten parantamistarve, perinteiset vanhentamismenetelmät ja tuojina olevien kolmansien maiden lainsäädäntö ja jotta voidaan turvata tuottajien ja elintarvikealan toimijoiden oikeutetut edut maantieteellisten merkintöjen suojaamisen suhteen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat seuraavia: muutokset ja poikkeukset tislattuja alkoholijuomia koskeviin teknisiin määritelmiin ja vaatimuksiin, uusien makeuttavien tuotteiden hyväksyminen, brandyn kypsytysajan tai iän ilmoittamista koskevat poikkeukset ja vanhentamisprosessien valvonnasta vastaavien elinten julkisen rekisterin perustaminen, tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen sähköisen rekisterin perustaminen ja kyseisen rekisterin muotoa ja sisältöä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, maantieteellisen merkinnän suojahakemuksia ja alustavia kansallisia menettelyjä koskevat lisävaatimukset, komission suorittamat tutkimukset, vastaväitemenettely ja maantieteellisten merkintöjen peruuttaminen, tuote-eritelmän muuttamismenettelyn edellytykset ja vaatimukset sekä muutokset ja poikkeukset tiettyihin määritelmiin ja kuvausta, esittelyä ja merkintöjä koskeviin sääntöihin. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (10) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(32)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, joka koskee yhtenäisen asiakirjan julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä sekä päätöksiä nimen rekisteröinnistä maantieteellisenä merkintänä silloin, kun ei ole toimitettu vastaväiteilmoitusta tai tutkittavaksi otettavaa perusteltua vastaväitettä tai kun on toimitettu tutkittavaksi otettava perusteltu vastaväite ja asiasta on päästy sopimukseen.

(33)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, joka koskee seuraavia: säännöt uusien makeuttavien tuotteiden käytöstä; tiedot, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava vanhentamisprosessien valvontaa varten nimetyistä elimistä; alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittaminen tislattujen alkoholijuomien kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä; suojattuja maantieteellisiä merkintöjä koskevan unionin tunnuksen käyttö; yksityiskohtaiset tekniset säännöt etyylialkoholin, maatalousperäisten tisleiden ja tislattujen alkoholijuomien analysoinnissa sovellettavista unionin vertailumenetelmistä; maantieteellisten merkintöjen käyttöön liittyvien siirtymäkausien myöntäminen ja pidentäminen; hakemusten hylkääminen, kun rekisteröintiedellytyksiä ei täytetä jo ennen hakemuksen julkaisemista vastaväitemenettelyä varten; maantieteellisen merkinnän rekisteröinti tai vastaväitemenettelyä varten julkaistun rekisteröintihakemuksen hylkääminen, jos on esitetty vastaväite eikä asiasta ole päästy sopimukseen; tuote-eritelmään esitettyjen unionin muutosten hyväksyminen tai hylkääminen; maantieteellisen merkinnän rekisteröinnin peruuttamispyyntöjen hyväksyminen tai hylkääminen: tuote-eritelmän muoto sekä säännöt toimenpiteistä, jotka koskevat tuote-eritelmässä ilmoitettavia tietoja maantieteellisen alueen ja lopputuotteen välisestä yhteydestä; menettelyt, jotka liittyvät maantieteellisiä merkintöjä koskevien hakemusten, vastaväitteiden, muutoshakemusten ja muutosilmoitusten muotoon ja esittämiseen sekä maantieteellisten merkintöjen peruuttamista koskevaan prosessiin; jäsenvaltioiden suorittamat tarkastukset ja todentamiset sekä tämän asetuksen soveltamiseksi vaihdettavat tiedot. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (11) mukaisesti.

(34)

Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen (12) täytäntöönpanon varmistamiseksi oli säädettävä poikkeuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/45/EY (13) liitteessä vahvistettuihin tislattujen alkoholijuomien nimellismääriin, jotta pannutislauksella tuotettu ja Japanissa pullotettu kertatislattu shochu voidaan saattaa unionin markkinoille perinteisissä japanilaisissa pulloko'oissa. Tämä poikkeus otettiin käyttöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1670 (14), ja sitä olisi sovellettava edelleen.

(35)	Kun otetaan huomioon asetukseen (EY) N:o 110/2008 tarvittavien muutosten luonne ja laajuus, uusi oikeudellinen kehys on tarpeen oikeusvarmuuden, selkeyden ja avoimuuden parantamiseksi. Asetus (EY) N:o 110/2008 olisi siksi kumottava.

(36)

Jotta suojeltaisiin asianomaisten tuottajien ja sidosryhmien oikeutettuja etuja hyötyä yhtenäisten asiakirjojen saamasta julkisuudesta uudessa oikeudellisessa kehyksessä, asetuksen (EY) N:o 110/2008 mukaisesti rekisteröityjä maantieteellisiä merkintöjä koskevat yhtenäiset asiakirjat olisi voitava julkaista asianomaisten jäsenvaltioiden pyynnöstä.

(37)

Koska maantieteellisiä merkintöjä koskevat säännöt parantavat talouden toimijoiden suojaa, näitä sääntöjä olisi sovellettava kahden viikon kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. Olisi kuitenkin otettava käyttöön asianmukaiset järjestelyt, jotta helpotettaisiin sujuvaa siirtymistä asetuksessa (EY) N:o 110/2008 säädetyistä säännöistä tässä asetuksessa säädettyihin sääntöihin.

(38)	Muiden kuin maantieteellisiä merkintöjä koskevien sääntöjen soveltamista varten olisi varmistettava, että varataan riittävästi aikaa asetuksessa (EY) N:o 110/2008 säädetyistä säännöistä tässä asetuksessa säädettyihin sääntöihin siirtymisen helpottamiseksi.

(39)	Tislattujen alkoholijuomien olemassa olevien varastojen kaupan pitäminen olisi edelleen sallittava tämän asetuksen soveltamispäivien jälkeen varastojen loppumiseen saakka,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

SOVELTAMISALA, MÄÄRITELMÄT JA TISLATTUJEN ALKOHOLIJUOMIEN LUOKAT

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat

—	tislattujen alkoholijuomien määritelmiä, kuvausta, esittelyä, merkintöjä ja tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaamista;

—	alkoholijuomien valmistuksessa käytettyjä etyylialkoholia ja tisleitä; ja

—	tislattujen alkoholijuomien virallisten nimien käyttöä muiden elintarvikkeiden kuin tislattujen alkoholijuomien esittelyssä ja merkinnöissä.

2. Tätä asetusta sovelletaan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin, jotka saatetaan markkinoille unionissa – riippumatta siitä, onko ne tuotettu unionissa vai kolmansissa maissa – tai jotka tuotetaan unionissa vientiä varten.

3. Maantieteellisten merkintöjen suojaamisen osalta tämän asetuksen III lukua sovelletaan myös unionin tullialueelle saapuviin tavaroihin, joita ei luovuteta vapaaseen liikkeeseen siellä.

2 artikla

Tislattujen alkoholijuomien määritelmä ja niitä koskevat vaatimukset

Tässä asetuksessa tislatulla alkoholijuomalla tarkoitetaan alkoholijuomaa, joka on seuraavien vaatimusten mukainen:

a)	se on tarkoitettu nautittavaksi;

b)	sillä on erityiset aistinvaraiset ominaisuudet;

c)	sen alkoholipitoisuus on vähintään 15 tilavuusprosenttia, lukuun ottamatta tislattuja alkoholijuomia, jotka ovat liitteessä I olevan luokan 39 vaatimusten mukaisia;

se on valmistettu joko

suoraan käyttäen yksin tai yhdistelmänä jotakin seuraavista menetelmistä:

—	tislaamalla käymistuotteita lisättyjen aromien tai makua antavien elintarvikkeiden kanssa tai ilman niitä,

—	maseroimalla tai käsittelemällä vastaavasti kasviperäisiä aineita maatalousperäisessä etyylialkoholissa, maatalousperäisessä tisleessä tai tislatussa alkoholijuomassa tai näiden yhdistelmässä,

—

lisäämällä maatalousperäiseen etyylialkoholiin, maatalousperäiseen tisleeseen tai tislattuun alkoholijuomaan yksin tai yhdistelmänä jotakin seuraavista:

—	aromit, joita käytetään asetuksen (EY) N:o 1334/2008 mukaisesti,

—	väriaineet, joita käytetään asetuksen (EY) N:o 1333/2008 mukaisesti,

—	muut sallitut ainesosat, joita käytetään asetusten (EY) N:o 1333/2008 ja (EY) N:o 1334/2008 mukaisesti,

—	makeuttavat tuotteet,

—	muut maataloustuotteet,

—	elintarvikkeet, tai

ii)

lisäämällä jotakin seuraavista yksin tai yhdistelmänä:

—	muut tislatut alkoholijuomat,

—	maatalousperäinen etyylialkoholi,

—	maatalousperäiset tisleet,

—	muut elintarvikkeet;

e)	se ei kuulu CN-koodiin 2203, 2204, 2205, 2206 eikä 2207;

jos sen valmistuksessa on lisätty vettä, joka voi olla tislattua, demineralisoitua, ionivaihdettua tai pehmennettyä:

i)	kyseisen veden laatu on neuvoston direktiivin 98/83/EY (15) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/54/EY (16) mukainen; ja

ii)	tislatun alkoholijuoman alkoholipitoisuus on veden lisäämisen jälkeen yhä tämän artiklan c alakohdassa säädetyn tai liitteessä I asianomaisen tislattujen alkoholijuomien luokan osalta säädetyn, tilavuusprosentteina ilmaistun vähimmäisalkoholipitoisuuden mukainen.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)	’virallisella nimellä’ asetuksen (EU) N:o 1169/2011 2 artiklan 2 kohdan n alakohdassa tarkoitettua nimeä, jolla tislattu alkoholijuoma saatetaan markkinoille;

’yhdistetyllä ilmaisulla’ alkoholijuoman kuvauksen, esittelyn ja merkintöjen ollessa kyseessä joko liitteessä I olevan tislattujen alkoholijuomien luokkien kyseisessä luokassa säädetyn virallisen nimen tai tislatun alkoholijuoman, josta kaikki lopputuotteen alkoholi on peräisin, maantieteellisen merkinnän ja jonkin tai joidenkin seuraavista yhdistelmää:

a)	yhden tai useamman sellaisen elintarvikkeen nimi, joka ei ole alkoholijuoma ja jota ei ole käytetty kyseisen tislatun alkoholijuoman valmistukseen liitteen I mukaisesti, tai kyseisistä nimistä johdetut adjektiivit;

b)	ilmaisu ”likööri” tai ”cream”;

’viittauksella’ liitteessä I olevissa tislattujen alkoholijuomien luokissa säädettyyn yhteen tai useampaan viralliseen nimeen tai yhteen tai useampaan tislattujen alkoholijuomien maantieteellisiin merkintöihin tehtyä suoraa tai välillistä viittausta, joka on muu kuin yhdistetyssä ilmaisussa tai 13 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa ainesosaluetteloissa oleva maininta, seuraavien kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä:

a)	muu elintarvike kuin tislattu alkoholijuoma; tai

b)	tislattu alkoholijuoma, joka on liitteessä I olevien luokkien 33–40 vaatimusten mukainen;

’maantieteellisellä merkinnällä’ mainintaa, joka osoittaa tislatun alkoholijuoman olevan peräisin tietyltä maan alueelta taikka tietyltä kyseisen alueen seudulta tai paikkakunnalta, jos kyseisen tislatun alkoholijuoman tunnettu laatu, maine tai muu ominaisuus liittyy olennaisella tavalla tislatun alkoholijuoman maantieteelliseen alkuperään;

5)	’tuote-eritelmällä’ maantieteellisen merkinnän suojahakemukseen liitettyä asiakirjaa, joka sisältää eritelmän, jonka mukainen tislatun alkoholijuoman on oltava ja josta asetuksessa (EY) N:o 110/2008 käytettiin nimitystä ’tekninen asiakirja’;

6)	’ryhmällä’ asianomaisten tislattujen alkoholijuomien parissa työskentelevistä tuottajista tai jalostajista pääasiassa koostuvaa järjestöä sen oikeudellisesta muodosta riippumatta;

7)	’yleisnimellä’ tislatun alkoholijuoman nimeä, josta on tullut geneerinen ja unionissa yleisesti käytetty tislatun alkoholijuoman nimi siitä huolimatta, että se liittyy paikkaan tai seutuun, jossa kyseistä tislattua alkoholijuomaa alun perin tuotettiin tai pidettiin kaupan;

8)	’visuaalisella kentällä’ asetuksen (EY) N:o 1169/2011 2 artiklan 2 kohdan k alakohdassa määriteltyä nähtävissä olevaa kenttää;

’sekoittamisella’ (to mix) sellaisen tislatun alkoholijuoman, joka vastaa joko jotain liitteessä I olevaa tislattujen alkoholijuomien luokkaa tai jotain maantieteellistä merkintää, yhdistämistä yhden tai useamman seuraavista kanssa:

a)	muut tislatut alkoholijuomat, jotka eivät kuulu samaan liitteessä I olevaan tislattujen alkoholijuomien luokkaan;

b)	maatalousperäiset tisleet;

c)	maatalousperäinen etyylialkoholi;

10)	’sekoituksella’ (mixture) tislattua alkoholijuomaa, joka on valmistettu sekoittamalla (mixing);

11)

’sekoittamisella’ (to blend) kahden tai useamman sellaisen samaan luokkaan kuuluvan tislatun alkoholijuoman yhdistämistä, joiden koostumukset ovat erotettavissa toisistaan vain vähän yhden tai useamman seuraavan tekijän osalta:

a)	valmistusmenetelmä;

b)	käytetyt tislauslaitteistot;

c)	kypsytys- tai vanhentamisaika;

d)	maantieteellinen tuotantoalue;

tällä tavoin valmistettu tislattu alkoholijuoma kuuluu samaan tislatun alkoholijuoman luokkaan kuin alkuperäiset tislatut alkoholijuomat ennen sekoittamista;

12)	’sekoitteella’ (blend) tislattua alkoholijuomaa, joka on valmistettu sekoittamalla (blending).

4 artikla

Tekniset määritelmät ja vaatimukset

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia teknisiä määritelmiä ja vaatimuksia:

1)	’kuvauksella’ tarkoitetaan tislatun alkoholijuoman merkinnöissä, esittelyssä ja pakkauksessa, sen kuljetuksen mukana seuraavissa asiakirjoissa, kaupallisissa asiakirjoissa, erityisesti kauppalaskuissa ja lähetysluetteloissa, ja sen mainonnassa käytettyjä ilmaisuja;

2)	’esittelyllä’ tarkoitetaan ilmaisuja, joita käytetään tuotteen merkinnöissä ja pakkauksessa sekä mainonnassa ja myynninedistämisessä, kuvissa tai vastaavissa ja säiliöissä, mukaan lukien pullot ja sulkimet;

3)	’merkinnöillä’ tarkoitetaan tuotteeseen liittyvää mainintaa, tietoa, tavaramerkkiä, kaupallista merkkiä, kuvaa tai tunnusta, joka on tehty mihin tahansa tällaista tuotetta seuraavaan tai siihen viittaavaan pakkaukseen, asiakirjaan, tiedotteeseen, etikettiin, renkaaseen tai kaulukseen;

4)	’etiketillä’ tarkoitetaan mitä tahansa elintarvikkeen pakkaukseen tai säiliöön kirjoitettua, painettua, kaavaimella tehtyä, leimattua, kohokuvioitua, kuvioitua tai liitettyä lappua, merkkiä, kuvaa tai muuta kuvausta;

5)	’pakkauksella’ tarkoitetaan suojakääreitä, pahvi- ja puulaatikoita, säiliöitä ja pulloja, joita käytetään tislattujen alkoholijuomien kuljetukseen tai myyntiin;

’tislauksella’ tarkoitetaan lämpökäsittelyyn perustuvaa erottelumenetelmää, johon kuuluu yksi tai useampi erotteluvaihe ja jonka tarkoituksena on tuottaa tiettyjä aistinvaraisia ominaisuuksia ja/tai nostaa alkoholipitoisuutta, riippumatta siitä, suoritetaanko kyseiset vaiheet normaalipaineessa vai tyhjiössä käytetystä tislauslaitteesta johtuen; tislaus voi olla kertatislausta, moninkertaista tislausta tai uudelleentislausta;

’maatalousperäisellä tisleellä’ tarkoitetaan alkoholipitoista nestettä, joka on valmistettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I luetelluista maataloustuotteista ja alkoholikäymisen jälkeen tislattu, jolla ei ole etyylialkoholin ominaisuuksia ja jolla on edelleen käytetyistä raaka-aineista peräisin oleva aromi ja maku;

8)	’makeuttamisella’ tarkoitetaan yhden tai useamman makeuttavan tuotteen käyttämistä tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa;

’makeuttavalla tuotteella’ tarkoitetaan seuraavia:

a)	puolivalkoinen sokeri, valkoinen sokeri, erikoisvalkoinen sokeri, dekstroosi, fruktoosi, tärkkelyssiirappi, sokeriliuos, inverttisokeriliuos ja inverttisokerisiirappi, sellaisina kuin ne määritellään neuvoston direktiivin 2001/111/EY (17) liitteessä olevassa A osassa;

b)	puhdistettu tiivistetty rypäleen puristemehu, tiivistetty rypäleen puristemehu ja tuore rypäleen puristemehu;

c)	poltettu sokeri, joka valmistetaan sakkaroosista pelkästään kuumentamalla sitä valvotuissa olosuhteissa ilman emäksiä, mineraalihappoja tai muita kemiallisia lisäaineita;

d)	hunaja sellaisena kuin se määritellään neuvoston direktiivin 2001/110/EY (18) liitteessä I olevassa 1 osassa;

e)	johanneksenleipäpuusiirappi;

f)	muu luonnollinen hiilihydraatti, jolla on samanlainen vaikutus kuin a–e alakohdassa tarkoitetuilla tuotteilla.

10)

’alkoholin lisäämisellä’ tarkoitetaan maatalousperäisen etyylialkoholin tai maatalousperäisten tisleiden tai näiden molempien lisäämistä tislattuun alkoholijuomaan; tällaiseen lisäämiseen ei lueta alkoholin käyttöä tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa käytettävien väriaineiden, aromien tai muiden sallittujen ainesosien laimentamiseen tai liuottamiseen;

11)	’kypsytyksellä’ tai ’vanhentamisella’ tarkoitetaan tislatun alkoholijuoman säilyttämistä tietyn aikaa tarkoituksenmukaisissa säiliöissä, jotta kyseisessä tislatussa alkoholijuomassa voi tapahtua sen erityisominaisuuksiin vaikuttavia luonnollisia reaktioita;

12)

’maustamisella’ tarkoitetaan aromien tai makua antavien elintarvikkeiden lisäämistä tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa yhdellä tai useammalla seuraavista prosesseista: alkoholin lisääminen, hauduttaminen, maserointi, alkoholikäyminen tai alkoholin tislaus yhdessä aromien tai makua antavien elintarvikkeiden kanssa;

13)	’aromilla’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1334/2008 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määriteltyä aromia;

14)	’aromiaineella’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1334/2008 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määriteltyä aromiainetta;

15)	’luontaisella aromiaineella’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1334/2008 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määriteltyä luontaista aromiainetta;

16)	’aromivalmisteella’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1334/2008 3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa määriteltyä aromivalmistetta;

17)	’muulla aromilla’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1334/2008 3 artiklan 2 kohdan h alakohdassa määriteltyä muuta aromia;

18)	’makua antavalla elintarvikkeella’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (19) 2 artiklassa määriteltyä elintarviketta, jota käytetään tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa pääasiassa tislattujen alkoholijuomien maustamistarkoituksessa;

19)	’värjäämisellä’ tarkoitetaan yhden tai useamman väriaineen käyttämistä tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa;

20)	’väriaineilla’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä I olevassa 2 kohdassa määriteltyjä väriaineita;

21)

’sokerikulöörillä’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II olevassa B osassa tarkoitettua elintarvikelisäainetta, joka vastaa E-koodeja E 150a, E 150b, E 150c tai E 150d ja viittaa voimakkuudeltaan vaihtelevan ruskean värisiin värjäämistarkoituksessa käytettäviin tuotteisiin; se ei vastaa sokerimaista aromaattista tuotetta, joka saadaan kuumentamalla sokeria ja jota käytetään maustamistarkoituksessa;

22)	’muilla sallituilla ainesosilla’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1334/2008 mukaisesti sallittuja elintarvikkeiden ainesosia, joilla on aromaattisia ominaisuuksia, ja asetuksen (EY) N:o 1333/2008 mukaisesti sallittuja muita elintarvikelisäaineita kuin väriaineita;

23)	’alkoholipitoisuudella tilavuusprosentteina’ tarkoitetaan tuotteen sisältämän puhtaan, 20 °C:n lämpötilassa mitatun alkoholin tilavuuden suhdetta kyseisen tuotteen kokonaistilavuuteen samassa lämpötilassa;

24)	’haihtuvien aineiden pitoisuudella’ tarkoitetaan muiden haihtuvien aineiden kuin etyylialkoholin ja metanolin määrää yksinomaan tislaamalla valmistetussa tislatussa alkoholijuomassa.

5 artikla

Maatalousperäisen etyylialkoholin määritelmä ja sitä koskevat vaatimukset

Tässä asetuksessa maatalousperäisellä etyylialkoholilla tarkoitetaan nestettä, joka on seuraavien vaatimusten mukainen:

a)	se on valmistettu yksinomaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I luetelluista tuotteista;

b)	sillä ei ole muuta havaittavaa makua kuin sen valmistuksessa käytetyistä raaka-aineista peräisin oleva maku;

c)	sen vähimmäisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina on 96,0;

sen jäämien enimmäispitoisuudet eivät ylitä seuraavia:

i)	kokonaishappopitoisuus (ilmaistuna etikkahappona): 1,5 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia;

ii)	esterit (ilmaistuna etyyliasetaattina): 1,3 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia;

iii)	aldehydit (ilmaistuna asetaldehydinä): 0,5 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia;

iv)	korkeammat alkoholit (ilmaistuna 2-metyyli-1-propanolina): 0,5 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia;

v)	metanoli: 30 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia;

vi)	kuiva-aine: 1,5 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia;

vii)	haihtuvat typpeä sisältävät emäkset (ilmaistuna typpenä): 0,1 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia;

viii)

furfuraali: ei havaittavissa.

6 artikla

Alkoholijuomissa käytetyt etyylialkoholi ja tisleet

1. Tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa käytettävien etyylialkoholin ja tisleiden on oltava yksinomaan maatalousperäisiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I tarkoitetussa merkityksessä.

2. Alkoholijuomien valmistuksessa käytettävien väriaineiden, aromien tai muiden sallittujen ainesosien laimentamiseen tai liuottamiseen ei saa käyttää muuta alkoholia kuin maatalousperäistä etyylialkoholia, maatalousperäistä tislettä tai liitteessä I oleviin luokkiin 1–14 kuuluvia tislattuja alkoholijuomia. Tällaista alkoholia saa käyttää väriaineiden, aromien tai muiden sallittujen ainesosien laimentamiseen tai liuottamiseen vain sen verran kuin kyseiseen tarkoitukseen välttämättä tarvitaan.

3. Alkoholijuomat eivät saa sisältää synteettistä alkuperää olevaa alkoholia eivätkä muuta alkoholia, joka ei ole maatalousperäistä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I tarkoitetussa merkityksessä.

7 artikla

Tislattujen alkoholijuomien luokat

1. Tislatut alkoholijuomat on sijoitettava luokkiin tässä artiklassa säädettyjen yleisten sääntöjen ja liitteessä I vahvistettujen erityissääntöjen mukaisesti.

2. Rajoittamatta liitteessä I olevien tislattujen alkoholijuomien luokkien 1–14 osalta vahvistettujen erityissääntöjen soveltamista, kyseisiin luokkiin kuuluvien tislattujen alkoholijuomien on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:

a)	ne on valmistettu alkoholikäymisellä ja tislaamalla yksinomaan vastaavan liitteessä I tislattujen alkoholijuomien luokan osalta säädetyistä raaka-aineista;

b)	niihin ei ole lisätty laimennettua eikä laimentamatonta alkoholia;

c)	niitä ei ole maustettu;

d)	niitä ei ole värjätty muulla kuin sokerikulöörillä, jota voidaan käyttää vain kyseisten tislattujen alkoholijuomien värin mukauttamiseksi;

e)	niitä ei ole makeutettu muuten kuin tuotteen loppumaun pyöristämiseksi; makeuttavien tuotteiden enimmäispitoisuus inverttisokerina ilmaistuna ei saa ylittää kullekin luokalle liitteessä I vahvistettua kynnysarvoa;

f)	ne eivät sisällä muita ainesosia kuin sitä raaka-ainetta kokonaisena ja jalostamattomana, josta alkoholi on valmistettu, ja jota käytetään pääasiassa koristeena.

3. Rajoittamatta liitteessä I olevien tislattujen alkoholijuomien luokkien 15–44 osalta vahvistettujen erityissääntöjen soveltamista, kyseisiin luokkiin kuuluvat tislatut alkoholijuomat voivat

a)	olla valmistettuja mistä tahansa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I luetellusta maatalousperäisestä raaka-aineesta;

b)	sisältää lisättyä alkoholia;

c)	sisältää aromiaineita, luontaisia aromiaineita, aromivalmisteita ja makua antavia elintarvikkeita;

d)	olla värjättyjä;

e)	olla makeutettuja.

4. Rajoittamatta liitteessä II vahvistettujen erityissääntöjen soveltamista, muut tislatut alkoholijuomat, jotka eivät ole liitteessä I olevien luokkien osalta vahvistettujen erityissääntöjen mukaisia, voivat

a)	olla valmistettuja mistä tahansa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I luetellusta maatalousperäisestä raaka-aineesta tai mistä tahansa elintarvikkeesta tai molemmista;

b)	sisältää lisättyä alkoholia;

c)	olla maustettuja;

d)	olla värjättyjä;

e)	olla makeutettuja.

8 artikla

Siirretty säädösvalta ja täytäntöönpanovalta

1. Siirretään komissiolle valta antaa 46 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä asetusta ottamalla käyttöön muutoksia, jotka koskevat 2 artiklan f alakohdassa ja 4 ja 5 artiklassa säädettyjä teknisiä määritelmiä ja vaatimuksia.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten on rajoituttava tiukasti vain sellaisiin osoitettuihin tarpeisiin vastaamiseen, jotka johtuvat kuluttajien muuttuvista tarpeista, teknologisesta kehityksestä tai tuoteinnovoinnin tarpeesta.

Komissio antaa erillisen delegoidun säädöksen kustakin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta teknisestä määritelmästä tai vaatimuksesta.

2. Siirretään komissiolle valta antaa 46 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta säätämällä poikkeustapauksissa, joissa tuojana olevan kolmannen maan lainsäädäntö sitä edellyttää, poikkeuksia 2 artiklan f alakohdassa ja 4 ja 5 artiklassa säädetyistä vaatimuksista, liitteessä I vahvistetuista tislattujen alkoholijuomien luokkia koskevista vaatimuksista sekä liitteessä II vahvistetuista tiettyjä tislattuja alkoholijuomia koskevista erityissäännöistä.

3. Siirretään komissiolle valta antaa 46 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta täsmentämällä, minkä muiden luonnollisten aineiden tai maatalousperäisten raaka-aineiden, joilla on samanlainen vaikutus kuin 4 artiklan 9 kohdan a–e alakohdassa tarkoitetuilla tuotteilla, käyttö makeuttavina tuotteina tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa on sallittua kaikkialla unionissa;

4. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä vahvistaa yhdenmukaiset säännöt, jotka koskevat delegoidulla säädöksellä sallittujen muiden luonnollisten aineiden tai maatalousperäisten raaka-aineiden käyttöä 3 kohdassa tarkoitettuina makeuttavina tuotteina tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa ja joissa määritetään erityisesti kunkin makeuttavan tuotteen muuntokerroin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

II LUKU

TISLATTUJEN ALKOHOLIJUOMIEN KUVAUS, ESITTELY JA MERKINNÄT SEKÄ TISLATTUJEN ALKOHOLIJUOMIEN NIMIEN KÄYTTÖ MUIDEN ELINTARVIKKEIDEN ESITTELYSSÄ JA MERKINNÖISSÄ

9 artikla

Esittely ja merkinnät

Unionin markkinoille saatettavien tislattujen alkoholijuomien on oltava asetuksessa (EU) N:o 1169/2011 vahvistettujen esittämis- ja merkintävaatimusten mukaisia, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.

10 artikla

Tislattujen alkoholijuomien viralliset nimet

1. Tislatun alkoholijuoman nimenä on sen virallinen nimi.

Tislatun alkoholijuoman kuvauksessa, esittelyssä ja merkinnöissä on oltava sen virallinen nimi.

Kyseinen virallinen nimi on esitettävä tislatun alkoholijuoman etiketissä selkeästi ja näkyvästi, eikä sitä saa korvata eikä muuttaa.

2. Sellaisen tislatun alkoholijuoman, joka on jonkin liitteessä I olevan tislattujen alkoholijuomien luokan osalta vahvistettujen vaatimusten mukainen, virallisena nimenä on käytettävä tämän luokan nimeä, jollei kyseisessä luokassa sallita käytettävän myös muuta virallista nimeä.

3. Sellaisen tislatun alkoholijuoman, joka ei ole minkään liitteessä I olevan tislattujen alkoholijuomien luokan osalta vahvistettujen vaatimusten mukainen, virallisena nimenä on oltava ”viina”.

4. Jos tislattu alkoholijuoma on useamman kuin yhden liitteessä I olevan tislattujen alkoholijuomien luokan osalta vahvistettujen vaatimusten mukainen, sitä voidaan saattaa markkinoille yhdellä tai useammalla virallisella nimellä, joista säädetään kyseisissä luokissa liitteessä I.

5. Sen estämättä, mitä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään,

tislatun alkoholijuoman virallista nimeä voidaan täydentää tai se voidaan korvata III luvussa tarkoitetulla maantieteellisellä merkinnällä. Tällaisessa tapauksessa myös maantieteellistä merkintää voidaan täydentää millä tahansa asianomaisessa tuote-eritelmässä sallitulla ilmaisulla, edellyttäen että se ei johda kuluttajia harhaan: ja

b)	tislatun alkoholijuoman virallinen nimi voidaan korvata yhdistetyllä ilmaisulla, joka sisältää ilmaisun ”likööri” tai ”cream”, jos lopputuote on liitteessä I olevan luokan 33 vaatimusten mukainen.

6. Rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 1169/2011 ja tämän asetuksen liitteessä I olevien tislattujen alkoholijuomien luokkien osalta vahvistettujen erityissääntöjen soveltamista, tislatun alkoholijuoman viralliseen nimeen voidaan lisätä

a)	siinä jäsenvaltiossa sovellettavissa laeissa, asetuksissa ja hallinnollisissa määräyksissä säädetty nimi tai maantieteellinen viittaus, jossa tislattu alkoholijuoma saatetaan markkinoille, edellyttäen että se ei johda kuluttajia harhaan;

b)	asetuksen (EU) N:o 1169/2011 2 artiklan 2 kohdan o alakohdassa määritelty tavanomainen nimi, edellyttäen että se ei johda kuluttajia harhaan;

c)	yhdistetty ilmaisu 11 artiklan mukaisesti tai viittaus 12 artiklan mukaisesti;

d)	ilmaisu ”sekoite” (blend), ”sekoittaminen” (blending) tai ”sekoitettu” (blended), edellyttäen että tislattu alkoholijuoma on valmistettu sekoittamalla;

e)	ilmaisu ”sekoitus” (mixture), ”sekoitettu” (mixed) tai ”sekoitettu tislattu alkoholijuoma” (mixed spirit drink), edellyttäen että tislattu alkoholijuoma on valmistettu sekoittamalla; tai

ilmaisu ”kuiva” tai ”dry”, lukuun ottamatta tapauksia, joissa tislattu alkoholijuoma on liitteessä I olevan luokan 2 vaatimusten mukainen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteessä I olevissa luokissa 20–22 vahvistettujen erityisten vaatimusten soveltamista ja edellyttäen, että tislattua alkoholijuomaa ei ole makeutettu edes maun pyöristämiseksi. Tämän alakohdan ensimmäisestä osasta poiketen, ilmaisu ”kuiva” tai ”dry” voidaan lisätä sellaisten tislattujen alkoholijuomien viralliseen nimeen, jotka ovat luokan 33 vaatimusten mukaisia ja joita on sen vuoksi makeutettu.

7. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen virallisten nimien tai maantieteellisten merkintöjen käyttö on kiellettyä minkä tahansa sellaisen juoman kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä, joka ei ole liitteessä I olevassa asianomaisessa luokassa vahvistettujen vaatimusten mukainen tai asianomaisen maantieteellisen merkinnän vaatimusten mukainen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 ja 12 artiklan ja 13 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan soveltamista. Kieltoa sovelletaan myös tällaisten virallisten nimien tai maantieteellisten merkintöjen käyttöön yhdessä sellaisten sanojen tai ilmaisujen kuin ”kaltainen”, ”tyyppinen”, ”tyylinen”, ”tapaan valmistettu”, ”makuinen” kanssa tai muiden samanlaisten ilmaisujen kanssa.

Rajoittamatta 12 artiklan 1 kohdan soveltamista, sellaisten aromien esittelyssä tai merkinnöissä, jotka jäljittelevät tislattua alkoholijuomaa tai sen käyttöä muun elintarvikkeen kuin juoman tuotannossa, voi olla viittauksia tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin virallisiin nimiin edellyttäen, että tällaisia virallisia nimiä täydennetään ilmaisulla ”makuinen” tai muulla samanlaisella ilmaisulla. Maantieteellisiä merkintöjä ei saa käyttää tällaisten aromien kuvaamiseen.

11 artikla

Yhdistetyt ilmaisut

1. Alkoholijuoman kuvauksessa, esittelyssä ja merkinnöissä on sallittua käyttää yhdistetyssä ilmaisussa joko liitteessä I olevissa tislatun alkoholijuoman luokissa säädettyä virallista nimeä tai tislattujen alkoholijuomien maantieteellistä merkintää, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	alkoholijuoman valmistuksessa käytetty alkoholi on peräisin yksinomaan yhdistetyssä ilmaisussa mainitusta tislatusta alkoholijuomasta, lukuun ottamatta alkoholia, jota voi sisältyä kyseisen alkoholijuoman valmistuksessa käytettäviin aromeihin, väriaineisiin tai muihin sallittuihin ainesosiin; ja

b)	tislattua alkoholijuomaa ei ole laimennettu lisäämällä pelkästään vettä sen alkoholipitoisuuden alentamiseksi liitteessä I olevan asianomaisen tislattujen alkoholijuomien luokan osalta säädettyä vähimmäisalkoholipitoisuutta pienemmäksi.

2. Rajoittamatta 10 artiklassa tarkoitettujen virallisten nimien käyttöä, ilmaisut ”alkoholi”, ”viina”, ”juoma”, ”tislattu alkoholijuoma” ja ”vesi” eivät voi olla osa alkoholijuomaa kuvaavaa yhdistettyä ilmaisua.

3. Alkoholijuomaa kuvaavan yhdistetyn ilmaisun on oltava seuraavien vaatimusten mukainen:

a)	se on esitettävä samanlaisin ja samanvärisin kirjaimin käyttäen samaa kirjasinlajia ja -kokoa;

b)	sen keskelle ei saa lisätä siihen kuulumattomia teksti- tai kuvaelementtejä; ja

c)	se ei saa olla merkitty alkoholijuoman nimessä käytettyä kirjasinkokoa suuremmalla kirjasinkoolla.

12 artikla

Viittaukset

1. Muun elintarvikkeen kuin alkoholijuoman esittelyssä ja merkinnöissä on sallittua käyttää viittausta liitteessä I olevassa yhdessä tai useammassa tislattujen alkoholijuomien luokassa säädettyihin virallisiin nimiin tai yhteen tai useampaan tislattujen alkoholijuomien maantieteelliseen merkintään edellyttäen, että elintarvikkeen valmistuksessa käytetty alkoholi on peräisin yksinomaan viittauksessa tarkoitetusta tislatusta alkoholijuomasta tai tislatuista alkoholijuomista, lukuun ottamatta alkoholia, jota voi sisältyä kyseisen elintarvikkeen valmistuksessa käytettäviin aromeihin, väriaineisiin tai muihin sallittuihin ainesosiin.

2. Tämän artiklan 1 kohdasta poiketen ja rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1308/2013 (20) ja (EU) N:o 251/2014 (21) soveltamista, muun alkoholijuoman kuin tislatun alkoholijuoman esittelyssä ja merkinnöissä on sallittua käyttää viittausta tämän asetuksen liitteessä I olevassa yhdessä tai useammassa tislattujen alkoholijuomien luokassa säädettyihin virallisiin nimiin tai yhteen tai useampaan tislattujen alkoholijuomien maantieteelliseen merkintään edellyttäen, että:

a)	lisätty alkoholi on peräisin yksinomaan viittauksessa tarkoitetusta tislatusta alkoholijuomasta tai tislatuista alkoholijuomista; ja

b)	kunkin alkoholiainesosan osuus ilmoitetaan ainakin kerran samassa visuaalisessa kentässä kuin viittaus käytettyjen määrien mukaisessa alenevassa järjestyksessä. Tämä osuus vastaa kyseisen ainesosan puhtaan alkoholin tilavuuden prosenttiosuutta lopputuotteen puhtaan alkoholin kokonaistilavuudesta.

3. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa ja 13 artiklan 4 kohdassa säädetään, liitteessä I olevien luokkien 33–40 vaatimusten mukaisen tislatun alkoholijuoman kuvauksessa, esittelyssä ja merkinnöissä on sallittua käyttää viittausta kyseisessä liitteessä olevassa yhdessä tai useammassa tislattujen alkoholijuomien luokassa säädettyihin virallisiin nimiin tai yhteen tai useampaan tislattujen alkoholijuomien maantieteelliseen merkintään edellyttäen, että:

a)	lisätty alkoholi on peräisin yksinomaan viittauksessa tarkoitetusta tislatusta alkoholijuomasta tai tislatuista alkoholijuomista;

kunkin alkoholiainesosan osuus ilmoitetaan ainakin kerran samassa visuaalisessa kentässä kuin viittaus käytettyjen määrien mukaisessa alenevassa järjestyksessä. Tämä osuus vastaa kyseisen ainesosan puhtaan alkoholin tilavuuden prosenttiosuutta lopputuotteen puhtaan alkoholin kokonaistilavuudesta; ja

c)	ilmaisu ”cream” ei esiinny liitteessä I olevien luokkien 33–40 vaatimusten mukaisen tislatun alkoholijuoman virallisessa nimessä eikä viittauksessa tarkoitetun tislatun alkoholijuoman tai tislattujen alkoholijuomien virallisessa nimessä.

4. Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen viittausten on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:

a)	ne eivät saa olla samalla rivillä kuin alkoholijuoman nimi; ja

ne on esitettävä kirjasinkoolla, joka voi olla enintään puolet alkoholijuoman nimessä käytetystä kirjasinkoosta, ja yhdistettyjä ilmaisuja käytettäessä kirjasinkoolla, joka voi olla enintään puolet kyseisessä yhdistetyssä ilmaisussa käytetystä kirjasinkoosta, 11 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti.

13 artikla

Kuvausta, esittelyä ja merkintöjä koskevat lisäsäännöt

1. Tislatun alkoholijuoman kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä voidaan mainita kyseisen tislatun alkoholijuoman valmistuksessa käytetyn maatalousperäisen etyylialkoholin tai käytettyjen maatalousperäisten tisleiden valmistamiseen käytetty raaka-aine vain, jos kyseinen etyylialkoholi tai kyseiset tisleet on valmistettu yksinomaan mainituista raaka-aineista. Tällaisessa tapauksessa jokainen maatalousperäisen etyylialkoholin tai maatalousperäisen tisleen laji on mainittava sen sisältämän puhtaan alkoholin tilavuuden mukaisessa alenevassa järjestyksessä.

2. Edellä 10 artiklassa tarkoitetut viralliset nimet voidaan sisällyttää elintarvikkeiden ainesosaluetteloon, jos luettelo on asetuksen (EU) N:o 1169/2011 18–22 artiklan mukainen.

3. Jos kyseessä on sekoitus (mixture) tai sekoite (blend), liitteessä I olevassa yhdessä tai useammassa tislattujen alkoholijuomien luokassa säädetyt viralliset nimet tai yksi tai useampi tislattujen alkoholijuomien maantieteellinen merkintä voidaan ilmoittaa vain, jos ne esiintyvät ainoastaan alkoholiainesosien luettelossa, joka esitetään samassa visuaalisessa kentässä kuin tislatun alkoholijuoman virallinen nimi.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa alkoholiainesosien luetteloon on liitettävä ainakin yksi 10 artiklan 6 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitetuista ilmaisuista. Sekä alkoholiainesosien luettelo että siihen liitetty ilmaisu on esitettävä samassa visuaalisessa kentässä kuin tislatun alkoholijuoman virallinen nimi samanlaisin ja samanvärisin kirjaimin käyttäen samaa kirjasinlajia ja kirjasinkokoa, joka voi olla enintään puolet virallisessa nimessä käytetystä kirjasinkoosta.

Lisäksi kunkin alkoholiainesosan osuus on ilmaistava alkoholiainesosien luettelossa ainakin kerran prosenttiosuutena käytettyjen määrien mukaisessa alenevassa järjestyksessä. Tämä osuus vastaa kyseisen ainesosan puhtaan alkoholin tilavuuden prosenttiosuutta sekoituksen (mixture) puhtaan alkoholin kokonaistilavuudesta.

Tätä kohtaa ei sovelleta sekoitteisiin (blend), jotka on tehty tislatuista alkoholijuomista, jotka kuuluvat samaan maantieteelliseen merkintään tai sekoitteisiin, joissa mikään tislatuista alkoholijuomista ei kuulu mihinkään maantieteelliseen merkintään.

4. Tämän artiklan 3 kohdasta poiketen, jos sekoitus (mixture) on yhden liitteessä I olevan tislattujen alkoholijuomien luokan vaatimusten mukainen, kyseisessä sekoituksessa on oltava asianomaisessa luokassa säädetty virallinen nimi.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa sekoituksen (mixture) kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä voidaan esittää liitteessä I esitetyt viralliset nimet tai sekoitettuja tislattuja alkoholijuomia vastaavat maantieteelliset merkinnät edellyttäen, että nämä nimet esitetään

a)	yksinomaan luettelossa, johon sisältyvät kaikki sekoituksen (mixture) alkoholiainesosat, samanlaisin ja samanvärisin kirjaimin käyttäen samaa kirjasinlajia ja kirjasinkokoa, joka voi olla enintään puolet virallisessa nimessä käytetystä kirjasinkoosta; ja

b)	ainakin kerran samassa visuaalisessa kentässä kuin sekoituksen (mixture) virallinen nimi.

5. Kasviraaka-aineiden nimien käyttö tiettyjen tislattujen alkoholijuomien virallisina niminä ei saa rajoittaa kyseisten kasviraaka-aineiden nimien käyttöä muiden elintarvikkeiden esittelyssä ja merkinnöissä. Tällaisten raaka-aineiden nimiä voidaan käyttää muiden tislattujen alkoholijuomien kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä edellyttäen, että tällainen käyttö ei johda kuluttajia harhaan.

6. Tislatun alkoholijuoman kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä voidaan ilmoittaa kypsytysaika tai ikä, jos se viittaa tislatun alkoholijuoman nuorimpaan alkoholiainesosaan ja edellyttäen joka tapauksessa, että kaikki tislatun alkoholijuoman vanhentamiseen liittyvät toimet on suoritettu jäsenvaltion veroviranomaisen valvonnassa tai muussa vastaavat takeet antavassa valvonnassa. Komissio perustaa julkisen rekisterin, johon kirjataan kussakin jäsenvaltiossa vanhentamisprosessien valvontaa varten nimetyt elimet.

7. Tislatun alkoholijuoman virallinen nimi on ilmoitettava komission asetuksessa (EY) N:o 684/2009 (22) tarkoitetussa sähköisessä hallinnollisessa asiakirjassa. Kun tislatun alkoholijuoman kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä ilmoitetaan kypsytysaika tai ikä, se on ilmoitettava myös mainitussa hallinnollisessa asiakirjassa.

14 artikla

Lähtöpaikan ilmoittaminen

1. Jos tislatun alkoholijuoman kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä ilmoitetaan lähtöpaikka, joka ei ole maantieteellinen merkintä tai tavaramerkki, sen on vastattava paikkaa tai seutua, jossa toteutettiin se tuotantoprosessin vaihe, joka antoi valmiille tislatulle alkoholijuomalle sen ominaispiirteet ja olennaiset määräävät laatuominaisuudet.

2. Asetuksessa (EU) N:o 1169/2011 tarkoitetun tislatun alkoholijuoman pääainesosan alkuperämaata tai lähtöpaikkaa ei ole pakko ilmoittaa.

15 artikla

Tislattujen alkoholijuomien nimissä käytettävät kielet

1. Liitteissä I ja II kursiivilla esitettyjä ilmaisuja ja maantieteellisiä merkintöjä ei käännetä tislattujen alkoholijuomien etiketissä eikä kuvauksessa tai esittelyssä.

2. Poiketen 1 kohdasta, unionissa tuotettujen ja vientiin tarkoitettujen tislattujen alkoholijuomien tapauksessa 1 kohdassa tarkoitettuihin ilmaisuihin ja maantieteellisiin merkintöihin voidaan liittää käännös, transkribointi tai translitterointi edellyttäen, että kyseiset alkukieliset ilmaisut ja maantieteelliset merkinnät eivät jää piiloon.

16 artikla

Maantieteellisiä merkintöjä koskevan unionin tunnuksen käyttö

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 12 artiklan 7 kohdan nojalla hyväksyttyä suojattuja maantieteellisiä merkintöjä koskevaa unionin tunnusta saa käyttää sellaisten tislattujen alkoholijuomien kuvauksessa, esittelyssä ja merkinnöissä, joiden nimi on maantieteellinen merkintä.

17 artikla

Lyijypohjaisten kapselien ja lyijypohjaisten kalvojen käyttökielto

Tislattuja alkoholijuomia ei saa pitää hallussa myyntiä varten tai saattaa markkinoille lyijypohjaisilla kapseleilla tai lyijypohjaisilla kalvoilla päällystetyin sulkimin suljetuissa säiliöissä.

18 artikla

Unionin vertailuanalyysimenetelmät

1. Kun on analysoitava maatalousperäistä etyylialkoholia, maatalousperäisiä tisleitä tai tislattuja alkoholijuomia sen varmistamiseksi, että ne ovat tämän asetuksen mukaisia, tämä analyysi on suoritettava käyttäen unionin vertailuanalyysimenetelmiä niiden kemiallisen ja fyysisen koostumuksen ja aistinvaraisten ominaisuuksien määrittämiseksi.

Muita analyysimenetelmiä voidaan käyttää laboratorion johtajan vastuulla edellyttäen, että näillä menetelmillä saadut tulokset ovat vähintään yhtä tarkkoja toistettavia ja uusittavia kuin unionin vertailuanalyysimenetelmillä saadut tulokset.

2. Jos tietyn tislatun alkoholijuoman sisältämien aineiden havaitsemiseen ja niiden määrän selvittämiseen ei ole säädetty unionin vertailuanalyysimenetelmiä, käytetään yhtä tai useampaa seuraavista menetelmistä:

a)	analyysimenetelmät, jotka on validoitu kansainvälisesti tunnustettujen menettelyjen mukaisesti ja jotka täyttävät erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 (23) liitteessä III esitetyt perusteet;

b)	Kansainvälisen standardointijärjestön (ISO) suosittamien standardien mukaiset analyysimenetelmät;

c)	Kansainvälisen viinijärjestön (OIV) tunnustamat ja julkaisemat analyysimenetelmät; tai

jos käytettävissä ei ole a, b tai c alakohdassa tarkoitettua menetelmää, menetelmän tarkkuuden, toistettavuuden ja uusittavuuden perusteella:

—	kyseessä olevan jäsenvaltion hyväksymä analyysimenetelmä;

—	tarvittaessa mitä tahansa muu soveltuva analyysimenetelmä.

19 artikla

Siirretty säädösvalta

1. Jotta voidaan ottaa huomioon jäsenvaltioissa käytössä oleva brandyn perinteinen dynaaminen vanhentamismenetelmä, josta käytetään nimeä ”criaderas y solera” tai ”solera e criaderas”, sellaisena kuin se esitetään liitteessä III, siirretään komissiolle valta antaa 46 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta

a)	säätämällä poikkeuksia 13 artiklan 6 kohdan säännöksistä, jotka koskevat kypsytysajan tai iän ilmoittamista tällaisen brandyn kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä; ja

b)	perustamalla asianmukaiset valvontamekanismit tällaista brandyä varten.

2. Siirretään komissiolle valta antaa 46 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta perustamalla 13 artiklan 6 kohdassa säädetty julkinen rekisteri, johon kirjataan kussakin jäsenvaltiossa vanhentamisprosessien valvontaa varten nimetyt elimet.

20 artikla

Täytäntöönpanovalta

Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä vahvistaa

a)	tarvittavat säännöt, joita jäsenvaltioiden on noudatettava ilmoittaessaan elimet, jotka ne ovat nimenneet vanhentamisprosessien valvontaa varten 13 artiklan 6 kohdan mukaisesti;

b)	yhdenmukaiset säännöt, jotka koskevat 14 artiklassa tarkoitettua alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittamista tislattujen alkoholijuomien kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä;

c)	säännöt, jotka koskevat 16 artiklassa tarkoitetun unionin tunnuksen käyttöä tislattujen alkoholijuomien kuvauksessa, esittelyssä ja merkinnöissä;

d)	yksityiskohtaiset tekniset säännöt 18 artiklassa tarkoitetuista unionin vertailuanalyysimenetelmistä.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

III LUKU

MAANTIETEELLISET MERKINNÄT

21 artikla

Maantieteellisten merkintöjen suoja

1. Tämän asetuksen mukaisesti suojattua maantieteellistä merkintää saavat käyttää kaikki toimijat, jotka pitävät kaupan vastaavan tuote-eritelmän mukaisesti tuotettua tislattua alkoholijuomaa.

2. Tämän asetuksen mukaisesti suojatut maantieteelliset merkinnät on suojattu

rekisteröidyn nimen suoralta tai välilliseltä kaupalliselta käytöltä tuotteissa, joita rekisteröinti ei koske, jos kyseiset tuotteet ovat verrattavissa tällä nimellä rekisteröityihin tuotteisiin tai jos nimen käytöllä hyödynnetään suojatun nimen mainetta, myös silloin, kun kyse on tuotteiden käytöstä ainesosana;

väärinkäytöltä, jäljittelyltä tai mielleyhtymiltä, vaikka tuotteiden tai palveluiden oikea alkuperä on ilmoitettu tai vaikka suojattu nimi on käännetty tai siihen on liitetty esimerkiksi ilmaisu ”tyylinen”, ”tyyppinen”, ”menetelmä”, ”tuotettu kuten”, ”jäljitelmä”, ”makuinen”, ”kaltainen” tai muu vastaava ilmaisu, myös silloin, kun kyse on tuotteiden käytöstä ainesosana;

c)	muilta tuotteen lähtöpaikkaa, alkuperää, luonnetta tai olennaisia ominaisuuksia koskevilta vääriltä tai harhaanjohtavilta merkinnöiltä, jotka esitetään tuotteen kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä tavalla, joka on omiaan antamaan väärän kuvan tuotteen alkuperästä;

d)	muilta käytännöiltä, jotka saattaisivat johtaa kuluttajia harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen.

3. Tämän asetuksen mukaisesti suojatuista maantieteellisistä merkinnöistä ei saa tulla yleisnimiä unionissa.

4. Edellä 2 kohdassa tarkoitettua suojaa sovelletaan myös unionin tullialueelle saapuviin tavaroihin, joita ei luovuteta vapaaseen liikkeeseen siellä.

22 artikla

Tuote-eritelmä

1. Tämän asetuksen mukaisesti suojatun maantieteellisen merkinnän on oltava sellaisen tuote-eritelmän mukainen, johon sisältyvät vähintään seuraavat tiedot:

nimi, joka on suojattava maantieteellisenä merkintänä, sellaisena kuin sitä käytetään kaupassa tai yleisessä kielenkäytössä, ainoastaan niillä kielillä, joita perinteisesti käytetään tai käytettiin tietyn tuotteen kuvaamiseen rajatulla maantieteellisellä alueella, alkuperäisessä kirjoitusasussaan ja transkriboituna latinalaiseen kirjoitusasuun, jos ne eroavat toisistaan;

b)	tislatun alkoholijuoman luokka tai ilmaisu ”viina”, jos tislattu alkoholijuoma ei ole liitteessä I olevien tislattujen alkoholijuomien luokkien osalta vahvistettujen vaatimusten mukainen;

c)	tislatun alkoholijuoman ominaisuuksien kuvaus, mukaan lukien tarvittaessa raaka-aineet, joista se on valmistettu, sekä tuotteen tärkeimmät fysikaaliset, kemialliset tai aistinvaraiset ominaisuudet ja tuotteen erityisominaisuudet verrattuna saman luokan tislattuihin alkoholijuomiin;

d)	maantieteellisen alueen rajaus suhteessa f alakohdassa tarkoitettuun yhteyteen;

e)	kuvaus tislatun alkoholijuoman valmistusmenetelmästä ja tarvittaessa aidoista ja muuttumattomista paikallisista valmistusmenetelmistä;

f)	yksityiskohtaiset tiedot tislatun alkoholijuoman tunnetun laadun, maineen tai muun ominaisuuden sekä sen maantieteellisen alkuperän välisestä yhteydestä;

g)	tuote-eritelmää koskevien säännösten noudattamisen tarkastamisesta 38 artiklan nojalla huolehtivien toimivaltaisten viranomaisten tai, jos saatavilla, elinten nimet ja osoitteet sekä niiden erityistehtävät;

h)	kyseisen maantieteellisen merkinnän merkintöjä koskevat erityissäännöt.

Pakkausta koskevat vaatimukset on tapauksen mukaan sisällytettävä tuote-eritelmään, ja niiden mukana on oltava perustelut, joissa osoitetaan, miksi pakkaaminen on suoritettava rajatulla maantieteellisellä alueella laadun säilyttämiseksi, alkuperän varmistamiseksi tai valvonnan varmistamiseksi, ottaen huomioon unionin lainsäädännön ja erityisesti tavaroiden vapaata liikkuvuutta ja palveluiden tarjoamisen vapautta koskevan unionin oikeuden.

2. Tekniset asiakirjat, jotka on sisällytetty asetuksen (EY) N:o 110/2008 mukaisiin hakemuksiin ennen 8 päivää kesäkuuta 2019, on katsottava tämän artiklan mukaisiksi tuote-eritelmiksi.

23 artikla

Maantieteellistä merkintää koskevan rekisteröintihakemuksen sisältö

1. Jäljempänä olevan 24 artiklan 5 tai 8 kohdan mukaiseen maantieteellistä merkintää koskevaan rekisteröintihakemukseen on sisällyttävä vähintään seuraavat tiedot:

a)	hakijaryhmän ja toimivaltaisten viranomaisten nimi ja osoite tai, jos saatavilla, tuote-eritelmää koskevien säännösten noudattamisen tarkastamisesta huolehtivien elinten nimet ja osoitteet;

b)	22 artiklassa säädetty tuote-eritelmä;

yhtenäinen asiakirja, joka sisältää seuraavat tiedot:

i)	tuote-eritelmän pääkohdat, mukaan lukien suojattava nimi, luokka, johon tislattu alkoholijuoma kuuluu, tai ilmaisu ”viina”, valmistusmenetelmä, tislatun alkoholijuoman ominaisuuksien kuvaus, maantieteellisen alueen tarkka rajaus ja tarvittaessa pakkausta ja merkintöjä koskevat erityissäännöt;

ii)	kuvaus tislatun alkoholijuoman ja 3 artiklan 4 alakohdassa tarkoitetun maantieteellisen alkuperän välisestä yhteydestä sekä tarvittaessa yhteyden perusteena olevat tuotekuvauksen tai valmistusmenetelmän erityispiirteet.

Lisäksi 24 artiklan 8 kohdassa tarkoitetussa hakemuksessa on oltava tuote-eritelmän julkaisutiedot ja todiste siitä, että tuotteen nimi on suojattu sen alkuperämaassa.

2. Jäljempänä 24 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuihin hakemusasiakirjoihin on sisällyttävä seuraavat tiedot:

a)	hakijaryhmän nimi ja osoite;

b)	tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu yhtenäinen asiakirja;

c)	jäsenvaltion ilmoitus siitä, että se katsoo hakemuksen olevan tämän asetuksen vaatimusten ja sen nojalla annettujen säännösten mukainen;

d)	tuote-eritelmän julkaisutiedot.

24 artikla

Maantieteellisen merkinnän rekisteröintihakemus

1. Hakemuksen maantieteellisen merkinnän rekisteröimiseksi tämän luvun mukaisesti voivat jättää ainoastaan ryhmät, jotka työskentelevät sen tislatun alkoholijuoman parissa, jonka nimeä ehdotetaan rekisteröitäväksi.

2. Jäsenvaltion nimeämä viranomainen voidaan katsoa ryhmäksi tätä lukua sovellettaessa, jos asianomaisten tuottajien ei ole mahdollista muodostaa ryhmää lukumääränsä, maantieteellisen sijaintinsa tai organisaationsa erityispiirteiden vuoksi. Tällaisessa tapauksessa 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa hakemusasiakirjoissa on esitettävä nämä syyt.

3. Yksittäinen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voidaan katsoa ryhmäksi tätä lukua sovellettaessa, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

a)	asianomainen henkilö on ainoa tuottaja, joka haluaa jättää hakemuksen; ja

kyseisellä rajatulla maantieteellisellä alueella on ominaispiirteitä, jotka eroavat merkittävästi naapurialueiden ominaispiirteistä, tislatun alkoholijuoman ominaispiirteet ovat erilaiset kuin naapurialueilla tuotettujen ominaispiirteet tai tislatun alkoholijuoman erityinen laatu, maine tai muu ominaispiirre liittyy selvästi sen maantieteelliseen alkuperään.

4. Jos maantieteellinen merkintä viittaa rajatylittävään maantieteelliseen alueeseen, useampi ryhmä eri jäsenvaltioista tai kolmansista maista voi jättää yhteisen rekisteröintihakemuksen.

Jos jätetään yhteinen hakemus, sen jättää komissiolle asianomainen jäsenvaltio tai asianomaisen kolmannen maan hakijaryhmä joko suoraan tai asianomaisen kolmannen maan viranomaisten välityksellä kuultuaan kaikkia asianomaisia viranomaisia ja hakijaryhmiä. Yhteisessä hakemuksessa on oltava 23 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu ilmoitus kaikilta asianomaisilta jäsenvaltioilta. Edellä 23 artiklassa säädetyt vaatimukset on täytettävä kaikissa asianomaisissa jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa.

Kun kyseessä on yhteinen hakemus, asiaankuuluvat kansalliset vastaväitemenettelyt on toteutettava kaikissa asianomaisissa jäsenvaltioissa.

5. Kun hakemus koskee tietyssä jäsenvaltiossa sijaitsevaa maantieteellistä aluetta, se on jätettävä kyseisen jäsenvaltion viranomaisille.

Jäsenvaltion on tutkittava hakemus asianmukaisin keinoin tarkastaakseen, että se on perusteltu ja täyttää tässä luvussa säädetyt vaatimukset.

6. Jäsenvaltion on osana 5 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua tutkimusta pantava vireille kansallinen vastaväitemenettely, jolla varmistetaan 5 kohdassa tarkoitetun hakemuksen riittävä julkaiseminen ja johon sisältyy kohtuullinen aika, jonka kuluessa luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, joiden oikeutettua etua asia koskee ja jotka asuvat jäsenvaltion alueella tai ovat sijoittautuneet jäsenvaltion alueelle, voivat esittää hakemusta koskevan vastaväitteen.

Jäsenvaltion on tarkasteltava mahdollisesti saadun vastaväitteen tutkittavaksi ottamisen edellytysten täyttymistä 28 artiklassa tarkoitettujen perusteiden mukaisesti.

7. Jos jäsenvaltio saadun vastaväitteen tarkastelun jälkeen katsoo, että tämän luvun vaatimukset täyttyvät, se voi tehdä myönteisen päätöksen ja jättää komissiolle hakemusasiakirjat. Sen on tällaisessa tapauksessa ilmoitettava komissiolle vastaväitteistä, jotka voidaan ottaa tutkittaviksi ja jotka on saatu luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä, joka on laillisesti pitänyt kaupan kyseisiä tuotteita käyttäen asianomaisia nimiä jatkuvasti vähintään viiden vuoden ajan ennen 6 kohdassa tarkoitettua julkaisupäivää. Jäsenvaltioiden on myös tiedotettava komissiolle kansallisista oikeudellisista menettelyistä, jotka voivat vaikuttaa rekisteröintimenettelyyn.

Jäsenvaltion on varmistettava, että sen ensimmäisen alakohdan nojalla tekemä myönteinen päätös julkistetaan ja että luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä, joiden oikeutettua etua asia koskee, on mahdollisuus valittaa päätöksestä.

Jäsenvaltion on varmistettava, että tuote-eritelmän se versio, johon jäsenvaltion myönteinen päätös perustuu, julkaistaan, ja huolehdittava siitä, että tuote-eritelmä on sähköisesti saatavilla.

Jäsenvaltion on myös varmistettava tuote-eritelmän sen version, josta komissio tekee päätöksen 26 artiklan 2 kohdan nojalla, asianmukainen julkaiseminen.

8. Jos hakemus koskee kolmannessa maassa sijaitsevaa maantieteellistä aluetta, hakemus on jätettävä komissiolle joko suoraan tai asianomaisen kolmannen maan viranomaisten välityksellä.

9. Tässä artiklassa tarkoitetut asiakirjat, jotka lähetetään komissiolle, on laadittava jollakin unionin virallisella kielellä.

25 artikla

Väliaikainen kansallinen suoja

1. Jäsenvaltio voi, mutta vain väliaikaisesti, myöntää nimelle kansallisella tasolla tämän luvun mukaisen suojan, joka alkaa päivästä, jona hakemus jätetään komissiolle.

2. Tällainen kansallinen suoja lakkaa päivänä, jona päätös tämän luvun mukaisesta rekisteröinnistä tehdään tai hakemus peruutetaan.

3. Jos nimeä ei ole rekisteröity tämän luvun mukaisesti, tällaisen kansallisen suojan vaikutuksista vastaa yksinomaan asianomainen jäsenvaltio.

4. Jäsenvaltioiden 1 kohdan mukaisesti toteuttamilla toimenpiteillä saa olla vaikutusta ainoastaan kansallisella tasolla, eikä niillä saa olla vaikutusta unionin sisäiseen kauppaan tai kansainväliseen kauppaan.

26 artikla

Komission suorittama tutkimus ja julkaiseminen vastaväitemenettelyä varten

1. Komissio tutkii kaikki sille 24 artiklan mukaisesti jätetyt hakemukset asianmukaisin keinoin tarkastaakseen, että hakemus on perusteltu, että se täyttää tässä luvussa säädetyt vaatimukset ja että hakijajäsenvaltion ulkopuolisten sidosryhmien edut on otettu huomioon. Tällainen tutkimus perustuu 23 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun yhtenäiseen asiakirjaan, siinä tarkistetaan, että hakemuksessa ei ole ilmeisiä virheitä, eikä se saa yleensä kestää yli kuutta kuukautta. Jos tämä määräaika kuitenkin ylittyy, komissio ilmoittaa viipymättä viivästyksen syyt hakijalle kirjallisesti.

Komissio julkaisee vähintään kuukausittain luettelon nimistä, joista sille on jätetty rekisteröintihakemus, sekä päivämäärät, joina hakemukset on jätetty. Luetteloon on sisällyttävä myös sen jäsenvaltion tai kolmannen maan nimi, josta hakemus jätettiin.

2. Jos komissio katsoo 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti suoritetun tutkimuksen perusteella, että tässä luvussa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se julkaisee 23 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun yhtenäisen asiakirjan sekä tuote-eritelmän julkaisutiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

27 artikla

Vastaväitemenettely

1. Kolmen kuukauden kuluessa Euroopan unionin virallisessa lehdessä tapahtuneesta julkaisemisesta jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaiset taikka luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, joiden oikeutettua etua asia koskee ja jotka asuvat kolmannessa maassa tai ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan, voivat toimittaa komissiolle vastaväiteilmoituksen.

Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, joiden oikeutettua etua asia koskee ja joiden asuin- tai sijoittautumispaikka on muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, josta hakemus jätettiin, voivat toimittaa vastaväiteilmoituksen asuin- tai sijoittautumisjäsenvaltiolleen määräajassa, joka mahdollistaa vastaväitteen esittämisen ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

Vastaväiteilmoitukseen on sisällytettävä ilmoitus siitä, että hakemus saattaisi rikkoa tässä luvussa säädettyjä vaatimuksia.

Vastaväiteilmoitus, jossa ei ole tällaista ilmoitusta, on mitätön.

Komissio toimittaa vastaväiteilmoituksen viipymättä edelleen hakemuksen jättäneelle viranomaiselle ja elimelle.

2. Jos komissiolle toimitetaan vastaväiteilmoitus, jota seuraa kahden kuukauden kuluessa perusteltu vastaväite, komissio tarkastaa tämän perustellun vastaväitteen tutkittavaksi ottamisen edellytysten täyttymisen.

3. Kahden kuukauden kuluessa tutkittavaksi otettavan perustellun vastaväitteen vastaanottamisesta komissio kehottaa vastaväitteen esittänyttä viranomaista tai henkilöä sekä hakemuksen jättänyttä viranomaista tai elintä käymään tarvittavia neuvotteluja, kuitenkin enintään kolmen kuukauden ajan. Kyseinen määräaika alkaa päivästä, jona asiaa koskeva kehotus lähetetään asianomaisille osapuolille sähköisesti.

Vastaväitteen esittäneen viranomaisen tai henkilön sekä hakemuksen jättäneen viranomaisen tai elimen on aloitettava tällaiset tarvittavat neuvottelut ilman aiheetonta viivytystä. Niiden on annettava toisilleen asiaankuuluvat tiedot sen arvioimiseksi, onko rekisteröintihakemus tässä luvussa säädettyjen vaatimusten mukainen. Jos sopimukseen ei päästä, nämä tiedot toimitetaan myös komissiolle.

Kun osapuolet pääsevät sopimukseen, sen jäsenvaltion tai kolmannen maan, josta hakemus jätettiin, viranomaisten on ilmoitettava komissiolle kaikki seikat, jotka mahdollistivat sopimukseen pääsemisen, mukaan lukien hakijan, jäsenvaltion viranomaisten tai kolmannen maan viranomaisten mielipiteet tai muiden vastaväitteen esittäneiden luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden mielipiteet.

Ilmoitus komissiolle on tehtävä kuukauden kuluessa neuvottelujen päättymisestä riippumatta siitä, onko sopimukseen päästy vai ei.

Komissio voi milloin tahansa näiden kolmen kuukauden aikana hakijan pyynnöstä pidentää neuvottelujen määräaikaa enintään kolmella kuukaudella.

4. Jos 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti julkaistuja tietoja on tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tarvittavien neuvottelujen seurauksena muutettu huomattavasti, komissio suorittaa uudestaan 26 artiklassa tarkoitetun tutkimuksen.

5. Komissiolle 1–4 kohdan mukaisesti lähetettävä vastaväiteilmoitus, perusteltu vastaväite ja siihen liittyvät asiakirjat on laadittava jollakin unionin virallisella kielellä.

28 artikla

Vastustamisperusteet

1. Edellä 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu perusteltu vastaväite otetaan tutkittavaksi ainoastaan, jos komissio vastaanottaa sen mainitussa artiklassa säädetyssä määräajassa ja siinä osoitetaan, että

a)	ehdotettu maantieteellinen merkintä ei ole 3 artiklan 4 alakohdan määritelmän mukainen, tai se ei ole 22 artiklassa tarkoitettujen vaatimusten mukainen;

b)	ehdotetun maantieteellisen merkinnän rekisteröinti olisi 34 tai 35 artiklan vastaista; tai

c)	ehdotetun maantieteellisen merkinnän rekisteröinti vaarantaisi täysin samanlaisen tai osittain samanlaisen nimen tai tavaramerkin olemassaolon tai vähintään viiden vuoden ajan ennen 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua julkaisupäivää markkinoilla laillisesti olleiden tuotteiden olemassaolon; tai

d)	31 ja 32 artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia ei ole noudatettu.

2. Vastustamisperusteet arvioidaan unionin alueen osalta.

29 artikla

Maantieteellisten merkintöjen käyttöön liittyvät siirtymäkaudet

1. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla myönnetään enintään viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana toisesta jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta peräisin olevassa tislatussa alkoholijuomassa, jonka nimi on 21 artiklan 2 kohdan vastainen, voidaan edelleen käyttää nimitystä, jolla sitä on pidetty kaupan, edellyttäen että 24 artiklan 6 kohdan tai 27 artiklan mukaisella tutkittavaksi otettavalla vastaväitteellä osoitetaan, että nimen rekisteröinti vaarantaisi

a)	täysin samanlaisen nimen olemassaolon tai sellaisen yhdistetyn nimen olemassaolon, jonka yksi ilmaisu on sama kuin rekisteröitävä nimi; tai

b)	sellaisten muiden rekisteröitävän nimen kanssa samankaltaisten nimien olemassaolon, jotka viittaavat vähintään viiden vuoden ajan ennen 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua julkaisupäivää markkinoilla laillisesti olleeseen tislattuun alkoholijuomaan.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2. Rajoittamatta 36 artiklan soveltamista komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla pidennetään 1 kohdan mukaisesti myönnettyä siirtymäkautta enintään 15 vuoden pituiseksi tai sallitaan käytön jatkaminen enintään 15 vuoden ajan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, edellyttäen, että osoitetaan, että

a)	1 kohdassa tarkoitettu nimitys on ollut laillisessa käytössä keskeytyksettä ja oikeudenmukaisesti vähintään 25 vuoden ajan ennen suojahakemuksen toimittamista komissiolle;

b)	1 kohdassa tarkoitetun nimityksen käytön tarkoituksena ei ole missään vaiheessa ollut rekisteröidyn maantieteellisen merkinnän maineesta hyötyminen; ja

c)	kuluttajia ei ole johdettu eikä olisi voitu johtaa harhaan tuotteen oikean alkuperän suhteen.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja nimityksiä käytettäessä alkuperämaa on esitettävä merkinnöissä selkeästi ja näkyvästi.

30 artikla

Rekisteröintipäätös

1. Jos komissio 26 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla suoritetusta tutkimuksesta saamiensa tietojen perusteella katsoo, etteivät ehdotetun maantieteellisen merkinnän rekisteröintiedellytykset täyty, se ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltion tai kolmannen maan hakijalle hylkäämisen syyt ja antaa sille mahdollisuuden esittää huomautuksia kahden kuukauden kuluessa. Jos komissio ei saa huomautuksia tai jos se saaduista huomautuksista huolimatta edelleen katsoo, etteivät rekisteröintiedellytykset täyty, se hylkää hakemuksen täytäntöönpanosäädöksillä, ellei hakemusta peruuteta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2. Jos komissiolle ei toimiteta 27 artiklan mukaisia vastaväiteilmoituksia eikä tutkittavaksi otettavia perusteltuja vastaväitteitä, se hyväksyy 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä soveltamatta täytäntöönpanosäädöksiä, joilla nimi rekisteröidään.

3. Jos komissiolle esitetään perusteltu vastaväite, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset täyttyvät, se 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tarvittavien neuvottelujen jälkeen ja otettuaan huomioon niiden tulokset joko

a)	rekisteröi nimen täytäntöönpanosäädöksillä, jotka on hyväksytty soveltamatta 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä, jos sopimukseen on päästy, ja muuttaa tarvittaessa 26 artiklan 2 kohdan nojalla julkaistuja tietoja edellyttäen, etteivät muutokset ole merkittäviä; tai

b)	hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla rekisteröinnistä päätetään, jos sopimukseen ei ole päästy. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4. Rekisteröintisäädökset ja hylkäyspäätökset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Rekisteröintisäädöksellä myönnetään 21 artiklassa tarkoitettu suoja maantieteelliselle merkinnälle.

31 artikla

Tuote-eritelmän muutokset

1. Mikä tahansa ryhmä, jonka oikeutettua etua asia koskee, voi hakea hyväksyntää tuote-eritelmän muutokselle.

Hakemuksessa on kuvattava ja perusteltava muutokset, joita pyyntö koskee.

2. Tuote-eritelmän muutokset on luokiteltava tärkeyden perusteella kahteen luokkaan:

a)	unionin muutokset, jotka vaativat vastaväitemenettelyn unionin tasolla;

b)	tavanomaiset muutokset, jotka käsitellään jäsenvaltion tai kolmannen maan tasolla.

3. Muutosta pidetään unionin muutoksena, jos

a)	siinä muutetaan tämän asetuksen mukaisesti rekisteröidyn maantieteellisen merkinnän nimeä tai nimen osaa;

b)	siinä muutetaan tislatun alkoholijuoman virallista nimeä tai luokkaa;

c)	se saattaa viedä tislatulta alkoholijuomalta sen tunnetun laadun, maineen tai muun ominaisuuden, joka liittyy olennaisella tavalla tislatun alkoholijuoman maantieteelliseen alkuperään; tai

d)	siitä aiheutuu uusia tuotteen kaupan pitämisen rajoituksia.

Kaikkia muita tuote-eritelmän muutoksia pidetään tavanomaisina muutoksina.

Tavanomaisina muutoksina pidetään myös tilapäisiä muutoksia, joilla tuote-eritelmää muutetaan tilapäisesti viranomaisten määräämien pakollisten terveys- ja kasvinsuojelutoimien vuoksi tai jos muutokset liittyvät toimivaltaisten viranomaisten virallisesti tunnustamiin luonnonkatastrofeihin tai epäsuotuisiin sääoloihin.

4. Unionin muutokset hyväksyy komissio. Hyväksymismenettely vastaa soveltuvin osin 24 artiklassa ja 26–30 artiklassa säädettyä menettelyä. Kolmansien maiden tai kolmansien maiden tuottajien esittämiin unionin muutoksia koskeviin hakemuksiin on sisällytettävä todiste siitä, että pyydetty muutos on kyseisessä kolmannessa maassa sovellettavan maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevan lainsäädännön mukainen.

5. Tavanomaiset muutokset hyväksyy se jäsenvaltio, jonka alueella asiaomaisen tuotteen maantieteellinen alue sijaitsee. Kolmansien maiden osalta muutokset on hyväksyttävä kyseisessä kolmannessa maassa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

6. Muutoshakemusta tutkittaessa tarkastellaan yksinomaan ehdotettua muutosta.

32 artikla

Peruuttaminen

1. Komissio voi omasta aloitteestaan taikka niiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden pyynnöstä, joiden oikeutettua etua asia koskee, hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla peruutetaan maantieteellisen merkinnän rekisteröinti jossakin seuraavista tapauksista:

a)	tuote-eritelmän vaatimusten täyttymistä ei voida enää varmistaa;

b)	maantieteellisen merkinnän mukaista tuotetta ei ole saatettu markkinoille vähintään seitsemään peräkkäiseen vuoteen.

Peruuttamismenettelyyn sovelletaan 24, 26, 27, 28 ja 30 artiklaa soveltuvin osin.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, komissio voi rekisteröidyllä maantieteellisellä merkinnällä kaupan pidettävän tislatun alkoholijuoman tuottajien pyynnöstä hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vastaava rekisteröinti peruutetaan.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa komissio kuulee ennen täytäntöönpanosäädöksen hyväksymistä jäsenvaltion viranomaisia, kolmannen maan viranomaisia tai, jos se on mahdollista, sitä kolmannen maan tuottajaa, joka alun perin haki asianomaisen maantieteellisen merkinnän rekisteröintiä, ellei peruuttamista pyydä suoraan tämä alkuperäinen hakija.

4. Tässä artiklassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

33 artikla

Tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen rekisteri

1. Komissio hyväksyy viimeistään 8 päivänä kesäkuuta 2021 46 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta perustamalla julkisesti saatavilla oleva, ajantasalla pidetty sähköinen rekisteri tämän järjestelmän mukaisista tislattujen alkoholijuomien maantieteellisistä merkinnöistä, jäljempänä ’rekisteri’.

2. Maantieteellisen merkinnän nimi on rekisteröitävä sen alkuperäisessä kirjoitusasussa. Jos alkuperäisessä kirjoitusasussa ei käytetä latinalaisia kirjaimia, alkuperäisen kirjoitusasun lisäksi on rekisteröitävä nimen transkribointi tai translitterointi latinalaiseen kirjaimistoon.

Tämän luvun mukaisesti rekisteröityjen maantieteellisten merkintöjen osalta rekisteristä on oltava suora pääsy yhtenäisiin asiakirjoihin ja rekisterissä on oltava myös tuote-eritelmän julkaisutiedot.

Ennen 8 päivää kesäkuuta 2019 rekisteröityjen maantieteellisten merkintöjen osalta rekisteristä on oltava suora pääsy asetuksen (EY) N:o 110/2008 17 artiklan 4 kohdan mukaisten teknisen asiakirjan tärkeimpiin tietoihin.

Komissio antaa 46 artiklan mukaisesti tätä kohtaa täydentäviä delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan rekisterin muotoa ja sisältöä koskevat täydentävät yksityiskohtaiset säännöt.

3. Rekisteriin voidaan ottaa maantieteellisinä merkintöinä sellaisia kolmansissa maissa tuotettujen tislattujen alkoholijuomien maantieteellisiä merkintöjä, jotka on suojattu unionissa kansainvälisellä sopimuksella, jossa unioni on sopimuspuolena.

34 artikla

Homonyymiset maantieteelliset merkinnät

1. Jos rekisteröitäväksi haetaan tämän asetuksen mukaisesti jo rekisteröidyn nimen kanssa täysin tai osittain homonyymistä nimeä, nimen rekisteröinnissä on otettava asianmukaisesti huomioon paikalliset ja perinteiset käytännöt sekä sekaannusvaara.

2. Homonyymistä nimeä, joka saa kuluttajan virheellisesti uskomaan, että tuotteet ovat peräisin joltain muulta alueelta, ei saa rekisteröidä, vaikka nimi olisikin sen alueen, seudun tai paikan nimi, mistä kyseiset tuotteet ovat peräisin.

3. Rekisteröidyn homonyymisen maantieteellisen merkinnän käyttö on sallittua edellyttäen, että myöhemmin rekisteröidyn homonyymisen nimen ja rekisterissä jo olevan nimen välillä on käytännössä riittävä ero, ottaen huomioon tarve varmistaa kyseisten tuottajien tasavertainen kohtelu ja se, ettei kuluttajaa johdeta harhaan.

4. Tämän asetuksen 21 artiklassa tarkoitettu tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suoja ei rajoita asetusten (EU) N:o 1308/2013 ja (EU) N:o 251/2014 mukaisten suojattujen maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten soveltamista.

35 artikla

Suojan epäämisperusteet

1. Yleisnimeä ei saa suojata maantieteellisenä merkintänä.

Sen määrittämiseksi, onko nimestä tullut yleisnimi, on otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat seikat ja erityisesti

a)	tilanne unionissa ja erityisesti alueilla, joilla tuotetta kulutetaan;

b)	asiaa koskeva unionin tai kansallinen lainsäädäntö.

2. Nimeä ei saa suojata maantieteellisenä merkintänä, jos suoja saattaa johtaa kuluttajia harhaan tislatun alkoholijuoman tunnistamisessa tavaramerkin maineen ja tunnettuuden vuoksi.

3. Nimen saa suojata maantieteellisenä merkintänä vain, jos tuotantovaiheet, jotka antavat tislatulle alkoholijuomalle sen laadun, maineen tai muun ominaisuuden, joka liittyy olennaisella tavalla tuotteen maantieteelliseen alkuperään, toteutetaan asianomaisella maantieteellisellä alueella.

36 artikla

Tavaramerkkien ja maantieteellisten merkintöjen välinen suhde

1. Sellaisen tavaramerkin rekisteröinti, jonka käyttö vastaa tai vastaisi yhtä tai useampaa 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tilanteista, on evättävä tai julistettava mitättömäksi.

2. Tavaramerkin, jonka käyttö vastaa yhtä tai useampaa 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tilanteista ja jota koskeva rekisteröintihakemus on tehty tai joka on rekisteröity tai jota koskeva oikeus on saatu asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti unionin alueella vilpittömässä mielessä tapahtuneella käytöllä ennen päivää, jona maantieteellisen merkinnän suojahakemus jätettiin komissiolle, käyttö voi jatkua ja tavaramerkki voidaan uusia maantieteellisen merkinnän rekisteröinnistä huolimatta, jos Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2015/2436 (24) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1001 (25) säädettyjä tavaramerkin mitättömyys- tai menettämisperusteita ei ole olemassa.

37 artikla

Olemassa olevat rekisteröidyt maantieteelliset merkinnät

Asetuksen (EY) N:o 110/2008 liitteessä III rekisteröidyt ja siten mainitun asetuksen mukaisesti suojatut tislattujen alkoholijuomien maantieteelliset merkinnät ovat ilman eri toimenpiteitä suojattuja maantieteellisinä merkintöinä tämän asetuksen mukaisesti. Komissio kirjaa ne tämän asetuksen 33 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin.

38 artikla

Tuote-eritelmien noudattamisen tarkastaminen

1. Jäsenvaltioiden on laadittava ja pidettävä ajan tasalla luettelo sellaisia tislattuja alkoholijuomia tuottavista toimijoista, joilla on tämän asetuksen mukaisesti rekisteröity maantieteellinen merkintä.

2. Tämän asetuksen mukaisesti rekisteröityjen tislattujen alkoholijuomien alkuperää unionissa osoittavien maantieteellisten merkintöjen osalta 22 artiklassa tarkoitetun tuote-eritelmien noudattamisen tarkastamisen ennen tuotteen saattamista markkinoille suorittaa

a)	yksi tai useampi 43 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen; tai

b)	asetuksen (EY) N:o 882/2004 2 artiklan toisen kohdan 5 alakohdassa tarkoitettu valvontaelin, joka toimii tuotteita sertifioivana elimenä.

Jos jäsenvaltio soveltaa 24 artiklan 2 kohtaa, tuote-eritelmän noudattamisen tarkastamisesta huolehtii muu viranomainen kuin mainitun kohdan mukaisesti ryhmäksi katsottu viranomainen.

Sen estämättä, mitä kansallisessa oikeudessa säädetään, tällaisesta tuote-eritelmien noudattamisen tarkastamisesta aiheutuvista kuluista voivat vastata toimijat, joihin tämä valvonta kohdistuu.

3. Tämän asetuksen mukaisesti rekisteröityjen tislattujen alkoholijuomien alkuperää kolmansissa maissa osoittavien maantieteellisten merkintöjen osalta tuote-eritelmien noudattamisen tarkastamisen ennen tuotteen saattamista markkinoille suorittaa

a)	kolmannen maan nimeämä toimivaltainen viranomainen; tai

b)	tuotteita sertifioiva elin.

4. Jäsenvaltioiden on julkaistava 2 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten ja elinten nimet ja osoitteet sekä ajantasaistettava nämä tiedot säännöllisesti.

Komissio julkaisee 3 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten ja elinten nimet ja osoitteet ja ajantasaistaa nämä tiedot säännöllisesti.

5. Edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen valvontaelinten ja 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen tuotteita sertifioivien elinten on noudatettava eurooppalaista standardia ISO/IEC 17065:2012, mukaan lukien sen mahdolliset tulevat sovellettavat tarkistukset tai muutetut versiot, ja oltava sen tai niiden mukaisesti hyväksyttyjä.

6. Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten, jotka tarkastavat tämän asetuksen mukaisesti suojatun maantieteellisen merkinnän vastaavuuden tuote-eritelmän kanssa, on oltava objektiivisia ja puolueettomia. Niillä on oltava käytössään pätevä henkilöstö ja voimavarat, joita kyseisten tehtävien hoito edellyttää.

39 artikla

Nimien käytön seuranta myyntipaikoilla

1. Jäsenvaltioiden on tehtävä riskianalyysin perusteella tarkastuksia, jotka koskevat tämän asetuksen mukaisesti rekisteröityjen maantieteellisten merkintöjen käyttöä myyntipaikoilla, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jos tämän luvun vaatimuksia rikotaan.

2. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset hallinnolliset ja oikeudelliset toimet, joilla estetään tai lopetetaan sellaisten tuotteiden tai palveluiden nimien laiton käyttö, jotka tuotetaan tai joita pidetään kaupan niiden alueella ja jotka on suojattu tämän asetuksen mukaisesti rekisteröidyillä maantieteellisillä merkinnöillä.

Jäsenvaltioiden on nimettävä tätä tarkoitusta varten viranomaiset, jotka vastaavat kyseisten toimien toteuttamisesta kunkin jäsenvaltion määrittämien menettelyjen mukaisesti.

Näiden viranomaisten on annettava riittävät takeet objektiivisuudesta ja puolueettomuudesta, ja niillä on oltava käytössään pätevä henkilöstö ja voimavarat, joita niiden tehtävien hoito edellyttää.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 43 artiklan mukaisesti nimettyjen, nimen käyttöä myyntipaikoilla koskevista tarkastuksista vastaavien toimivaltaisten viranomaisten ja nimet ja osoitteet. Komissio julkaisee näiden viranomaisten nimet ja osoitteet.

40 artikla

Valvontatoimia koskeva menettely ja vaatimukset sekä valvontatoimien suunnittelu ja valvontatoimista raportointi

1. Tämän asetuksen 38 ja 39 artiklassa säädettyihin tarkastuksiin sovelletaan soveltuvin osin asetuksessa (EY) N:o 882/2004 vahvistettuja menettelyjä ja vaatimuksia.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän luvun mukaisten velvoitteiden valvontatoimet sisältyvät erillisenä jaksona monivuotisiin kansallisiin valvontasuunnitelmiin asetuksen (EY) N:o 882/2004 41–43 artiklan mukaisesti.

3. Asetuksen (EY) N:o 882/2004 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin vuosiraportteihin on sisällytettävä erillinen jakso, jossa esitetään kyseisessä säännöksessä tarkoitetut tiedot tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden valvonnasta.

41 artikla

Siirretty säädösvalta

1. Siirretään komissiolle valta antaa 46 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla lisäedellytyksiä, joita on noudatettava, myös tapauksissa, joissa maantieteellinen alue kattaa useamman kuin yhden maan, ja jotka koskevat

a)	23 ja 24 artiklassa tarkoitettuja maantieteellisen merkinnän rekisteröintihakemuksia; ja

b)	24 artiklassa tarkoitettuja alustavia kansallisia menettelyjä, komission suorittamia tutkimuksia, vastaväitemenettelyä ja maantieteellisten merkintöjen peruuttamista.

2. Siirretään komissiolle valta antaa 46 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla edellytykset ja vaatimukset menettelylle, jota sovelletaan tuote-eritelmiin tehtäviin 31 artiklassa tarkoitettuihin unionin muutoksiin ja tavanomaisiin muutoksiin, myös tilapäisiin muutoksiin.

42 artikla

Täytäntöönpanovalta

1. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä yksityiskohtaisia sääntöjä seuraavista:

a)	22 artiklassa tarkoitetun tuote-eritelmän muoto sekä toimenpiteet, jotka koskevat tuote-eritelmässä ilmoitettavia tietoja 22 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetusta maantieteellisen alueen ja lopputuotteen välisestä yhteydestä;

b)	27 ja 28 artiklassa tarkoitettuihin vastaväitteiden muotoon ja esittämiseen liittyvät menettelyt;

c)	31 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua unionin muutoksia koskevan hakemuksen ja 5 kohdassa tarkoitettuja tavanomaisia ja tilapäisiä muutoksia koskevien ilmoitusten muoto ja esittäminen;

d)	32 artiklassa tarkoitettuun peruuttamiseen liittyvät menettelyt ja sen muoto sekä peruuttamispyyntöjen esittäminen; ja

e)	38 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltioille kuuluvat tarkastukset ja todentamiset, mukaan lukien testaus.

2. Komissio hyväksyy viimeistään 8 päivänä kesäkuuta 2021 täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt 23 ja 24 artiklassa tarkoitettuja hakemuksia koskevista menettelyistä sekä hakemusten muodosta ja esittämisestä, myös useampaa kuin yhtä kansallista aluetta koskevien hakemusten osalta.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

IV LUKU

TARKASTUKSET, TIETOJENVAIHTO JA JÄSENVALTIOIDEN LAINSÄÄDÄNTÖ

43 artikla

Tislattujen alkoholijuomien tarkastukset

1. Tislattuja alkoholijuomia koskevat tarkastukset ovat jäsenvaltioiden vastuulla. Niiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi ja nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat siitä, että tämän asetuksen noudattaminen varmistetaan.

2. Komissio varmistaa tämän asetuksen yhdenmukaisen soveltamisen ja vahvistaa tarvittaessa täytäntöönpanosäädöksillä säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden toteuttamia tämän asetuksen soveltamisesta aiheutuvien velvoitteiden noudattamiseen liittyviä hallinnollisia ja fyysisiä tarkastuksia. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

44 artikla

Tietojenvaihto

1. Jäsenvaltiot ja komissio toimittavat toisilleen tämän asetuksen soveltamisessa tarvittavat tiedot.

2. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat vaihdettavien tietojen luonnetta ja tyyppiä ja tietojenvaihtomenetelmiä.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

45 artikla

Jäsenvaltioiden lainsäädäntö

1. Soveltaessaan laatupolitiikkaa alueellaan tuotettuihin tislattuihin alkoholijuomiin ja erityisesti rekisteriin kirjattuihin maantieteellisiin merkintöihin tai uusien maantieteellisten merkintöjen suojaamiseen jäsenvaltiot voivat vahvistaa tuotantoa, kuvausta, esittelyä ja merkintöjä koskevia sääntöjä, jotka ovat tiukempia kuin liitteissä I ja II esitetyt säännöt, edellyttäen että niiden vahvistamat säännöt ovat unionin oikeuden mukaiset.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot eivät saa kieltää tai rajoittaa tämän asetuksen mukaisten muissa jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa tuotettujen tislattujen alkoholijuomien tuontia, myyntiä tai kulutusta.

V LUKU

SÄÄDÖSVALLAN SIIRTÄMINEN, TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄNNÖKSET JA SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

1 JAKSO

Säädösvallan siirtäminen ja täytäntöönpanosäännökset

46 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

2. Siirretään komissiolle 24 päivästä toukokuuta 2019 seitsemän vuoden ajaksi 8 ja 19 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän seitsemän vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3. Siirretään komissiolle 24 päivästä toukokuuta 2019 viiden vuoden ajaksi 33 ja 41 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

4. Siirretään komissiolle 24 päivästä toukokuuta 2019 kuuden vuoden ajaksi 50 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

5. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8, 19, 33, 41 ja 50 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

6. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

7. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

8. Edellä olevan 8, 19, 33, 41 ja 50 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

47 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa asetuksella (ETY) N:o 1576/89 perustettu tislattujen alkoholijuomien komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

2 JAKSO

Poikkeus sekä siirtymä- ja loppusäännökset

48 artikla

Poikkeus direktiivin 2007/45/EY nimellismääriä koskevista vaatimuksista

Poiketen siitä, mitä direktiivin 2007/45/EY 3 artiklassa ja kyseisen direktiivin liitteessä olevan 1 kohdan kuudennella rivillä säädetään, pannutislauksella tuotettua ja Japanissa pullotettua kertatislattua shochua (26) voidaan saattaa unionin markkinoille 720 millilitran ja 1 800 millilitran nimellismäärissä.

49 artikla

Kumoaminen

1. Rajoittamatta 50 artiklan soveltamista kumotaan asetus (EY) N:o 110/2008 25 päivästä toukokuuta 2021. Asetuksen (EY) N:o 110/2008 liite III kumotaan kuitenkin 8 päivästä kesäkuuta 2019.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään,

a)	asetuksen (EY) N:o 110/2008 17 artiklan 2 kohtaa sovelletaan edelleen 25 päivään toukokuuta 2021 asti;

asetuksen (EY) N:o 110/2008 20 artiklaa ja, tämän kuitenkaan vaikuttamatta komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 716/2013 (27) muiden säännösten soveltamiseen, kyseisen täytäntöönpanoasetuksen 9 artiklaa sovelletaan edelleen kunnes täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 716/2013 9 artiklassa säädetyt menettelyt on saatu päätökseen, kuitenkin enintään 25 päivään toukokuuta 2021 asti; ja

c)	asetuksen (EY) N:o 110/2008 liitettä III sovelletaan kunnes tämän asetuksen 33 artiklassa tarkoitettu rekisteri on perustettu.

3. Viittauksia asetukseen (EY) N:o 110/2008 pidetään viittauksina tähän asetukseen tämän asetuksen liitteessä IV olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

50 artikla

Siirtymätoimenpiteet

1. Tislattuja alkoholijuomia, jotka eivät täytä tämän asetuksen vaatimuksia mutta täyttävät asetuksen (EY) N:o 110/2008 vaatimukset ja jotka on valmistettu ennen 25 päivää toukokuuta 2021, voidaan saattaa markkinoille, kunnes varastot loppuvat.

2. Sen estämättä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, tislattuja alkoholijuomia, joiden kuvaus, esittely tai merkinnät eivät ole tämän asetuksen 21 ja 36 artiklan mukaisia mutta ovat asetuksen (EY) N:o 110/2008 16 ja 23 artiklan mukaisia ja jotka on varustettu merkinnöin ennen 8 päivää kesäkuuta 2019, voidaan saattaa markkinoille, kunnes varastot loppuvat.

3. Siirretään komissiolle 25 päivään toukokuuta 2025 asti valta antaa 46 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan 3 artiklan 2, 3, 9, 10, 11 ja 12 alakohtaa, 10 artiklan 6 ja 7 kohtaa sekä 11, 12 ja 13 artiklaa tai täydennetään tätä asetusta säätämällä kyseisiä säännöksiä koskevista poikkeuksista.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten on rajoituttava tiukasti vain markkinatilanteesta johtuviin osoitettuihin tarpeisiin vastaamiseen.

Komissio antaa erillisen delegoidun säädöksen kustakin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta määritelmästä, teknisestä määritelmästä tai vaatimuksesta.

4. Edellä olevaa 22–26, 31 ja 32 artiklaa ei sovelleta rekisteröinti- tai muutoshakemuksiin ja peruuttamispyyntöihin, joiden käsittely on kesken 8 päivänä kesäkuuta 2019. Tällaisiin hakemuksiin ja peruuttamispyyntöihin sovelletaan edelleen asetuksen (EY) N:o 110/2008 17 artiklan 4, 5 ja 6 kohtaa sekä 18 ja 21 artiklaa.

Tämän asetuksen vastaväitemenettelyä koskevia 27, 28 ja 29 artiklan säännöksiä ei sovelleta rekisteröintihakemuksiin, joista on jo julkaistu teknisten asiakirjojen tärkeimmät tiedot eikä muutoshakemuksiin, joista on jo julkaistu muutoshakemus vastaväitteiden esittämiseksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä8 päivänä kesäkuuta 2019. Tällaisiin hakemuksiin sovelletaan edelleen asetuksen (EY) N:o 110/2008 17 artiklan 7 kohtaa.

Tämän asetuksen vastaväitemenettelyä koskevia 27, 28 ja 29 artiklan säännöksiä ei sovelleta myöskään peruuttamispyyntöön, jonka käsittely on kesken 8 päivänä kesäkuuta 2019. Tällaisiin peruuttamispyyntöihin sovelletaan edelleen asetuksen (EY) N:o 110/2008 18 artiklaa.

5. Sellaisten tämän asetuksen III luvun mukaisesti rekisteröityjen maantieteellisten merkintöjen, joiden rekisteröintihakemuksen käsittely oli kesken niiden tämän asetuksen 42 artiklan 2 kohdassa säädettyjen täytäntöönpanosäädösten soveltamispäivänä, joilla vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt 23 artiklassa tarkoitettuja hakemuksia koskevista menettelyistä sekä hakemusten muodosta ja esittämisestä, osalta rekisterissä voidaan tarjota suora pääsy asetuksen (EY) N:o 110/2008 17 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin teknisen asiakirjan tärkeimpiin tietoihin.

6. Asetuksen (EY) N:o 110/2008 mukaisesti rekisteröityjen maantieteellisten merkintöjen osalta komissio julkaisee jäsenvaltion pyynnöstä kyseisen jäsenvaltion toimittaman yhtenäisen asiakirjan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Samassa yhteydessä julkaistaan tuote-eritelmän julkaisutiedot, eikä julkaisemista seuraa vastaväitemenettely.

51 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1. Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 25 päivästä toukokuuta 2021.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, 16 artiklaa, 20 artiklan c alakohtaa, 21, 22 ja 23 artiklaa, 24 artiklan 1, 2 ja 3 kohtaa, 24 artiklan 4 kohdan ensimmäistä ja toista alakohtaa, 24 artiklan 8 ja 9 kohtaa, 25–42 artiklaa, 46 ja 47 artiklaa, 50 artiklan 1, 4 ja 6 kohtaa, liitteessä I olevan 39 kohdan d alakohtaa ja 40 kohdan d alakohtaa sekä kyseisiin säännöksiin liittyviä 3 artiklan määritelmiä sovelletaan 8 päivästä kesäkuuta 2019.

3. Edellä 8, 19 ja 50 artiklassa säädettyjä delegoituja säädöksiä, jotka annetaan 46 artiklan mukaisesti, ja 8 artiklan 4 kohdassa sekä 20, 43 ja 44 artiklassa säädettyjä täytäntöönpanosäädöksiä, jotka hyväksytään 47 artiklaa noudattaen, sovelletaan 25 päivästä toukokuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 17 päivänä huhtikuuta 2019.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

A. TAJANI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. CIAMBA

(1) EUVL C 209, 30.6.2017, s. 54.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. maaliskuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 9. huhtikuuta 2019.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 110/2008, annettu 15 päivänä tammikuuta 2008, tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta (EUVL L 39, 13.2.2008, s. 16).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1333/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, elintarvikelisäaineista (EUVL L 354, 31.12.2008, s. 16).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1334/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, elintarvikkeissa käytettävistä aromeista ja tietyistä ainesosista, joilla on aromaattisia ominaisuuksia, sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1601/91, asetusten (EY) N:o 2232/96 ja (EY) N:o 110/2008 sekä direktiivin 2000/13/EY muuttamisesta (EUVL L 354, 31.12.2008, s. 34).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1169/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä komission direktiivin 87/250/ETY, neuvoston direktiivin 90/496/ETY, komission direktiivin 1999/10/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY, komission direktiivien 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä komission asetuksen (EY) N:o 608/2004 kumoamisesta (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 18).

(7) Neuvoston päätös 94/800/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 1994, Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa (EYVL L 336, 23.12.1994, s. 1).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1151/2012, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1).

(9) Neuvoston asetus (ETY) N:o 1576/89, annettu 29 päivänä toukokuuta 1989, tislattujen alkoholijuomien määritelmää, kuvausta ja esittelyä koskevista yleisistä säännöistä (EYVL L 160, 12.6.1989, s. 1).

(10) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(12) EUVL L 330, 27.12.2018, s. 3.

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/45/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2007, valmiiksi pakattujen tuotteiden nimellismääristä sekä neuvoston direktiivien 75/106/ETY ja 80/232/ETY kumoamisesta ja neuvoston direktiivin 76/211/ETY muuttamisesta (EUVL L 247, 21.9.2007, s. 17).

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1670, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, asetuksen (EY) N:o 110/2008 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pannutislauksella tuotetun ja Japanissa pullotetun, kertatislatun ”shochun” nimellismääristä unionin markkinoille saattamista varten (EUVL L 284, 12.11.2018, s. 1).

(15) Neuvoston direktiivi 98/83/EY, annettu 3 päivänä marraskuuta 1998, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32).

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/54/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, luontaisten kivennäisvesien hyödyntämisestä ja markkinoille saattamisesta (EUVL L 164, 26.6.2009, s. 45).

(17) Neuvoston direktiivi 2001/111/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2001, tietyistä elintarvikkeina käytettävistä sokereista (EYVL L 10, 12.1.2002, s. 53).

(18) Neuvoston direktiivi 2001/110/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2001, hunajasta (EYVL L 10, 12.1.2002, s. 47).

(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).

(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).

(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 251/2014, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1601/91 kumoamisesta (EUVL L 84, 20.3.2014, s. 14).

(22) Komission asetus (EY) N:o 684/2009, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2009, neuvoston direktiivin 2008/118/EY täytäntöön panemisesta valmisteveron alaisten tavaroiden väliaikaisesti verottomia siirtoja koskevien tietokoneistettujen menettelyjen osalta (EUVL L 197, 29.7.2009, s. 24).

(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta (EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1).

(24) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2436, annettu 16 päivänä joulukuuta 2015, jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä (EUVL L 336, 23.12.2015, s. 1).

(25) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1001, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, Euroopan unionin tavaramerkistä (EUVL L 154, 16.6.2017, s. 1).

(26) Tuote, jota tarkoitetaan Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen liitteessä 2-D.

(27) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 716/2013, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2013, tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 110/2008 soveltamissäännöistä (EUVL L 201, 26.7.2013, s. 21).

LIITE I

TISLATTUJEN ALKOHOLIJUOMIEN LUOKAT

1. Rommi

Rommi on tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan ruokosokerin valmistuksessa tuotetusta melassista tai siirapista tai sokeriruokomehusta yksinomaan alkoholikäymisellä saatua tuotetta tislaamalla ja joka on tislattu siten, että tisleen alkoholipitoisuus on alle 96 tilavuusprosenttia ja että tisleellä on rommille tyypilliset, selvästi erottuvat aistinvaraiset ominaisuudet.

b)	Rommin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c)	Alkoholia ei saa lisätä, ei laimennettuna eikä laimentamattomana.

d)	Rommia ei saa maustaa.

e)	Rommiin saa lisätä sokerikulööriä vain värin mukauttamiseksi.

f)	Rommia saa makeuttaa loppumaun pyöristämiseksi. Lopputuote saa kuitenkin sisältää makeuttavia tuotteita inverttisokerina ilmaistuna enintään 20 grammaa litrassa.

Tämän asetuksen mukaisesti rekisteröityjen maantieteellisten merkintöjen tapauksessa rommin virallista nimeä saa täydentää:

ilmaisulla ”traditionnel” tai ”tradicional”, edellyttäen että

—	kyseinen rommi on valmistettu tislaamalla alle 90-tilavuusprosenttiseksi sen jälkeen, kun yksinomaan asianomaisesta tuotantopaikasta peräisin olevia alkoholin valmistukseen soveltuvia tuotteita on alkoholikäytetty, ja

—	sen haihtuvien aineiden pitoisuus on vähintään 225 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia ja

—	sitä ei makeuteta;

ii)

ilmaisulla ”maatalous-” edellyttäen, että kyseinen rommi täyttää i alakohdassa esitetyt vaatimukset ja on valmistettu yksinomaan tislaamalla sen jälkeen, kun sokeriruokomehua on alkoholikäytetty. Ilmaisua ”maatalous-” saa käyttää ainoastaan Ranskan merentakaisen departementin tai Madeiran autonomisen alueen maantieteellisessä merkinnässä.

Tämä alakohta ei vaikuta ilmaisun ”maatalous-”, ”traditionnel” tai ”traditional” käyttöön, kun sitä käytetään tähän luokkaan kuulumattomissa tuotteissa niitä koskevien erityiskriteerien mukaisesti.

2. Whisky tai whiskey

Whisky tai whiskey on tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan yksinomaan toteuttamalla kaikki seuraavat tuotantotoimet:

sellaisen mäskin tislaaminen, joka on tehty mallastetusta viljasta joko yhdessä mallastamattomien kokojyväviljojen kanssa tai ilman niitä ja

—	jonka muuttaa sokeriksi maltaan sisältämä diastaasi joko muiden luontaisten entsyymien kanssa tai ilman niitä

—	jonka käymisen saa aikaan hiiva;

ii)	jokaisen tislauksen suorittaminen siten, että tisleen alkoholipitoisuus on alle 94,8 tilavuusprosenttia ja sen aromi ja maku ovat peräisin käytetyistä raaka-aineista;

iii)	viimeisen tisleen kypsytys vähintään kolmen vuoden ajan vetoisuudeltaan enintään 700 litran puutynnyreissä.

Viimeisellä tisleellä, johon voidaan lisätä vain vettä ja sokerikulööriä (värjäämiseen), on oltava i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetusta valmistusprosessista johtuva väri, aromi ja maku.

b)	Whiskyn tai whiskeyn alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 40 tilavuusprosenttia.

c)	Alkoholia ei saa lisätä, ei laimennettuna eikä laimentamattomana.

d)	Whiskyä tai whiskeyä ei saa makeuttaa edes maun pyöristämiseksi eikä maustaa, eikä se saa sisältää muita lisäaineita kuin sokerikulööriä (E150a), jota käytetään värin mukauttamiseksi.

e)	”Whiskyn” tai ”whiskeyn” virallista nimeä saa täydentää ilmaisulla ”single malt” ainoastaan, jos se on tislattu yksinomaan mallastetusta ohrasta yhdessä ainoassa tislaamossa.

3. Viljasta tislattu alkoholijuoma

a)	Viljasta tislattu alkoholijuoma on käyneestä kokoviljamäskistä yksinomaan tislaamalla valmistettu tislattu alkoholijuoma, jonka aistinvaraiset ominaisuudet ovat peräisin käytetyistä raaka-aineista.

b)	Kornia lukuun ottamatta viljasta tislatun alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 35 tilavuusprosenttia.

c)	Alkoholia ei saa lisätä, ei laimennettuna eikä laimentamattomana.

d)	Viljasta tislattua alkoholijuomaa ei saa maustaa.

e)	Viljasta tislattuun alkoholijuomaan saa lisätä sokerikulööriä vain värin mukauttamiseksi.

f)	Viljasta tislattua alkoholijuomaa saa makeuttaa loppumaun pyöristämiseksi. Lopputuote saa kuitenkin sisältää makeuttavia tuotteita inverttisokerina ilmaistuna enintään 10 grammaa litrassa.

g)	Viljasta tislatulla alkoholijuomalla voi olla virallinen nimi ”viljabrandy”, jos se on valmistettu käyneestä kokoviljamäskistä ja tislattu siten, että alkoholipitoisuus on alle 95 tilavuusprosenttia, ja sen aistinvaraiset ominaisuudet ovat peräisin käytetyistä raaka-aineista.

h)	Virallisessa nimessä ”viljasta tislattu alkoholijuoma” tai ”viljabrandy” ilmaisun ”vilja” saa korvata yksinomaan tislatun alkoholijuoman valmistuksessa käytetyn viljan nimellä.

4. Viinistä tislattu alkoholijuoma

Viinistä tislattu alkoholijuoma on seuraavien vaatimusten mukainen tislattu alkoholijuoma:

i)	se valmistetaan yksinomaan tislaamalla viiniä, tislausta varten väkevöityä viiniä tai viinitislettä siten, että tisleen alkoholipitoisuus on alle 86 tilavuusprosenttia;

ii)	sen haihtuvien aineiden pitoisuus on vähintään 125 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia;

iii)	sen metanolipitoisuus on enintään 200 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia.

b)	Viinistä tislatun alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c)	Alkoholia ei saa lisätä, ei laimennettuna eikä laimentamattomana.

d)	Viinistä tislattua alkoholijuomaa ei saa maustaa. Tämä ei sulje pois perinteisiä valmistusmenetelmiä.

e)	Viinistä tislattuun alkoholijuomaan saa lisätä sokerikulööriä vain värin mukauttamiseksi.

f)	Viinistä tislattua alkoholijuomaa saa makeuttaa loppumaun pyöristämiseksi. Lopputuote saa kuitenkin sisältää makeuttavia tuotteita inverttisokerina ilmaistuna enintään 20 grammaa litrassa.

g)	Jos viinistä tislattu alkoholijuoma on kypsytetty, sitä voidaan edelleen saattaa markkinoille viinistä tislattuna alkoholijuomana edellyttäen, että sitä on kypsytetty luokassa 5 määritellyn tislatun alkoholijuoman osalta säädetyn kypsytysajan verran tai sitä pitempään.

h)	Tämä asetus ei vaikuta ilmaisun ”Branntwein” käyttöön yhdessä ilmaisun ”essig” kanssa etikan esittelyssä ja merkinnöissä.

5. Brandy tai Weinbrand

Brandy tai Weinbrand on seuraavien vaatimusten mukainen tislattu alkoholijuoma:

i)	se valmistetaan viinistä tislatusta alkoholijuomasta, johon voidaan lisätä viinitislettä, edellyttäen että viinitisle on tislattu alle 94,8-tilavuusprosenttiseksi ja että näin saadun tisleen osuus lopputuotteen alkoholipitoisuudesta on enintään 50 prosenttia;

ii)

sitä on kypsytetty vähintään

—	yhden vuoden ajan vetoisuudeltaan vähintään 1 000 litran tammisäiliöissä tai

—	kuusi kuukautta vetoisuudeltaan alle 1 000 litran tammitynnyreissä;

iii)	sen haihtuvien aineiden pitoisuus, joka on peräisin yksinomaan käytettyjen raaka-aineiden tislauksesta, on vähintään 125 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia;

iv)	sen metanolipitoisuus on enintään 200 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia.

b)	Brandyn tai Weinbrandin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 36 tilavuusprosenttia.

c)	Alkoholia ei saa lisätä, ei laimennettuna eikä laimentamattomana.

d)	Brandyä tai Weinbrandia ei saa maustaa. Tämä ei sulje pois perinteisiä valmistusmenetelmiä.

e)	Brandyyn tai Weinbrandiin saa lisätä sokerikulööriä vain värin mukauttamiseksi.

f)	Brandyä tai Weinbrandia saa makeuttaa loppumaun pyöristämiseksi. Lopputuote saa kuitenkin sisältää makeuttavia tuotteita inverttisokerina ilmaistuna enintään 35 grammaa litrassa.

6. Rypäleiden puristejäännöksestä tislattu alkoholijuoma tai marc

Rypäleiden puristejäännöksestä tislattu alkoholijuoma tai marc on seuraavien vaatimusten mukainen tislattu alkoholijuoma:

se valmistetaan yksinomaan rypäleiden puristejäännöksestä käyttämällä ja tislaamalla joko sellaisenaan vesihöyryn kanssa tai sen jälkeen, kun vettä on lisätty, ja molempien seuraavista edellytyksistä on täytyttävä:

—	jokainen tislaus suoritetaan siten, että tisleen alkoholipitoisuus on alle 86 tilavuusprosenttia;

—	ensimmäinen tislaus suoritetaan puristejäännöstä poistamatta;

ii)	rypäleiden puristejäännökseen lisättävän pohjasakan määrä on enintään 25 kilogrammaa 100 kilogrammassa käytettyä rypäleen puristejäännöstä;

iii)	pohjasakasta peräisin olevan alkoholin määrä on enintään 35 prosenttia lopputuotteen alkoholin kokonaismäärästä;

iv)	sen haihtuvien aineiden pitoisuus on vähintään 140 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia ja metanolipitoisuus on enintään 1 000 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia.

b)	Rypäleiden puristejäännöksestä tislatun alkoholijuoman tai marcin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c)	Alkoholia ei saa lisätä, ei laimennettuna eikä laimentamattomana.

d)	Rypäleiden puristejäännöksestä tislattua alkoholijuomaa tai marcia ei saa maustaa. Tämä ei sulje pois perinteisiä valmistusmenetelmiä.

e)	Rypäleiden puristejäännöksestä tislattuun alkoholijuomaan tai marciin saa lisätä sokerikulööriä vain värin mukauttamiseksi.

f)	Rypäleiden puristejäännöksestä tislattua alkoholijuomaa tai marcia saa makeuttaa loppumaun pyöristämiseksi. Lopputuote saa kuitenkin sisältää makeuttavia tuotteita inverttisokerina ilmaistuna enintään 20 grammaa litrassa.

7. Hedelmien puristejäännöksestä tislattu alkoholijuoma

Hedelmien puristejäännöksestä tislattu alkoholijuoma on seuraavien vaatimusten mukainen tislattu alkoholijuoma:

se valmistetaan yksinomaan muiden hedelmien kuin rypäleiden puristejäännöksestä käyttämällä ja tislaamalla, ja molempien seuraavista edellytyksistä on täytyttävä:

—	jokainen tislaus suoritetaan siten, että tisleen alkoholipitoisuus on alle 86 tilavuusprosenttia;

—	ensimmäinen tislaus suoritetaan puristejäännöstä poistamatta;

ii)	sen haihtuvien aineiden pitoisuus on vähintään 200 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia;

iii)	sen metanolipitoisuus on enintään 1 500 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia;

iv)	sen syaanivetyhapon pitoisuus on enintään 7 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia, jos valmistukseen käytetään kivellisiä hedelmiä.

b)	Hedelmien puristejäännöksestä tislatun alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c)	Alkoholia ei saa lisätä, ei laimennettuna eikä laimentamattomana.

d)	Hedelmien puristejäännöksestä tislattua alkoholijuomaa ei saa maustaa.

e)	Hedelmien puristejäännöksestä tislattuun alkoholijuomaan saa lisätä sokerikulööriä vain värin mukauttamiseksi.

f)	Hedelmien puristejäännöksestä tislattua alkoholijuomaa saa makeuttaa loppumaun pyöristämiseksi. Lopputuote saa kuitenkin sisältää makeuttavia tuotteita inverttisokerina ilmaistuna enintään 20 grammaa litrassa.

Virallisessa nimessä hedelmän nimeä seuraa ilmaisu ”puristejäännöksestä tislattu alkoholijuoma”. Jos on käytetty usean eri hedelmän puristejäännöstä, virallinen nimi on ”hedelmien puristejäännöksestä tislattu alkoholijuoma”, ja sitä voidaan täydentää kunkin hedelmän nimellä käytettyjen määrien mukaisessa alenevassa järjestyksessä.

8. Rusinoista tislattu alkoholijuoma tai raisin brandy

Rusinoista tislattu alkoholijuoma tai raisin brandy on tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan yksinomaan tislaamalla Corinth Black- tai Moscatel of Alexandria -rypälelajikkeiden kuivattujen rypäleiden uutteesta alkoholikäymisellä saatua tuotetta ja joka tislataan alle 94,5-tilavuusprosenttiseksi siten, että tisleen aromi ja maku ovat peräisin käytetystä raaka-aineesta.

b)	Rusinoista tislatun alkoholijuoman tai raisin brandyn alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c)	Alkoholia ei saa lisätä, ei laimennettuna eikä laimentamattomana.

d)	Rusinoista tislattua alkoholijuomaa tai raisin brandyä ei saa maustaa.

e)	Rusinoista tislattuun alkoholijuomaan tai raisin brandyyn saa lisätä sokerikulööriä vain värin mukauttamiseksi.

f)	Rusinoista tislattua alkoholijuomaa tai raisin brandyä saa makeuttaa loppumaun pyöristämiseksi. Lopputuote saa kuitenkin sisältää makeuttavia tuotteita inverttisokerina ilmaistuna enintään 20 grammaa litrassa.

9. Hedelmistä tislattu alkoholijuoma

Hedelmistä tislattu alkoholijuoma on seuraavien vaatimusten mukainen tislattu alkoholijuoma:

i)	se valmistetaan yksinomaan tuoreista ja maltoisista hedelmistä, banaanit mukaan lukien, tai tällaisten hedelmien puristemehusta, marjoista tai vihanneksista alkoholikäymisellä ja tislaamalla niitä kivellisinä tai ilman kiviä;

ii)	jokainen tislaus on suoritettava siten, että tisleen alkoholipitoisuus on alle 86 tilavuusprosenttia ja sen aromi ja maku ovat peräisin tislatuista raaka-aineista;

iii)	sen haihtuvien aineiden pitoisuus on vähintään 200 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia;

iv)	sen syaanivetyhapon pitoisuus on enintään 7 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia, jos alkoholin valmistukseen käytetään kivellisiä hedelmiä.

Hedelmistä tislatun alkoholijuoman metanolipitoisuus saa olla enintään 1 000 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia paitsi,

jos hedelmistä tislattu alkoholijuoma valmistetaan seuraavista hedelmistä tai marjoista, jolloin sen metanolipitoisuus saa olla enintään 1 200 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia:

—	omena (Malus domestica Borkh.)

—	aprikoosi (Prunus armeniaca L.)

—	luumu (Prunus domestica L.)

—	väskynä (Prunus domestica L.)

—	mirabelleluumu (Prunus domestica L. subsp. syriaca (Borkh.) Janch. ex Mansf.)

—	persikka (Prunus persica (L.) Batsch)

—	päärynä (Pyrus communis L.), lukuun ottamatta Williams-lajikkeen päärynöitä (Pyrus communis L. cv ”Williams”)

—	karhunvatukka (Rubus sect. Rubus)

—	vadelma (Rubus idaeus L.);

ii)

jos hedelmistä tislattu alkoholijuoma valmistetaan seuraavista hedelmistä tai marjoista, jolloin sen metanolipitoisuus saa olla enintään 1 350 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia:

—	kvitteni (Cydonia oblonga Mill.)

—	katajanmarja (Juniperus communis L. tai Juniperus oxicedrus L.)

—	Williams-lajikkeen päärynä (Pyrus communis L. cv ”Williams”)

—	mustaherukka (Ribes nigrum L.)

—	punaherukka (Ribes rubrum L.)

—	koiranruusunmarja (Rosa canina L.),

—	seljanmarja (Sambucus nigra L.)

—	pihlajanmarja (Sorbus aucuparia L.)

—	välimerenpihlajanmarja (Sorbus domestica L.)

—	etelänpihlajanmarja (Sorbus torminalis (L.) Crantz).

c)	Hedelmistä tislatun alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

d)	Hedelmistä tislattua alkoholijuomaa ei saa värjätä.

Sen estämättä, mitä tämän luokan d alakohdassa säädetään, ja poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II olevan E osan luokassa 14.2.6 säädetään, sokerikulööriä saa käyttää sellaisten hedelmistä tislattujen alkoholijuomien värin mukauttamiseen, joita on vanhennettu vähintään yhden vuoden ajan puuastioissa.

f)	Alkoholia ei saa lisätä, ei laimennettuna eikä laimentamattomana.

g)	Hedelmistä tislattua alkoholijuomaa ei saa maustaa.

h)	Hedelmistä tislattua alkoholijuomaa saa makeuttaa loppumaun pyöristämiseksi. Lopputuote saa kuitenkin sisältää makeuttavia tuotteita inverttisokerina ilmaistuna enintään 18 grammaa litrassa.

Hedelmistä tislatun alkoholijuoman virallinen nimi on ”viina”, jota on täydennetty hedelmän, marjan tai vihanneksen nimellä. Bulgarian, tšekin, kreikan, kroaatin, puolan, romanian, slovakin ja sloveenin kielillä virallinen nimi voidaan ilmaista hedelmän, marjan tai vihanneksen nimellä, jota on täydennetty jälkiliitteellä.

Vaihtoehtoisesti:

i)	virallisena nimenä voidaan käyttää nimitystä ”wasser” yhdessä hedelmän nimen kanssa; tai

ii)

seuraavia virallisia nimiä voidaan käyttää seuraavissa tapauksissa:

—	”kirsch” kirsikkaviinasta (Prunus avium (L.) L.);

—	”luumu”, ”väskynä” tai ”slivovitz” luumuviinasta (Prunus domestica L.);

—	”mirabelleluumu” mirabelleluumuviinasta (Prunus domestica L. subsp. syriaca (Borkh.) Janch. ex Mansf.);

—	”lännen mansikkapuun hedelmä” lännen mansikkapuun hedelmäviinasta (Arbutus unedo L.);

—	”Golden Delicious -omena” omenaviinasta (Malus domestica Golden Delicious -lajike);

—	”Obstler” hedelmistä tislatusta alkoholijuomasta, joka on valmistettu hedelmistä tai hedelmistä ja marjoista, edellyttäen että vähintään 85 prosenttia soseesta on peräisin omenoiden, päärynöiden tai näiden molempien eri lajikkeista.

Ilmaisua ”Williams” tai”williams” saa käyttää ainoastaan saatettaessa markkinoille kokonaan Williams-lajikkeen päärynöistä valmistettua päärynäviinaa.

Jos on vaarana, ettei loppukuluttaja ymmärrä helposti jotakin tässä alakohdassa mainituista virallisista nimistä, joihin ei sisälly ilmaisua ”viina”, kuvaukseen, merkintöihin ja esittelyyn on sisällytettävä ilmaisu ”viina”, jota voidaan täydentää selityksellä.

Kun kahta tai useampaa hedelmä-, marja- tai vihanneslajia on tislattu yhdessä, tuote on saatettava markkinoille virallisella nimellä:

—	”hedelmäviina” yksinomaan tislaamalla hedelmistä tai marjoista tai näistä molemmista valmistetuista tislatuista alkoholijuomista; tai

—	”vihannesviina” yksinomaan tislaamalla vihanneksista valmistetuista tislatuista alkoholijuomista; tai

—	”hedelmä- ja vihannesviina” hedelmien, marjojen ja vihannesten yhdistelmästä tislaamalla valmistetuista tislatuista alkoholijuomista.

Tätä virallista nimeä voidaan täydentää kunkin hedelmän, marjan tai vihanneksen nimellä käytettyjen määrien mukaisessa alenevassa järjestyksessä.

10. Omenasiideristä, päärynäsiideristä ja omena- ja päärynäsiideristä tislattu alkoholijuoma

Omenasiideristä, päärynäsiideristä ja omena- ja päärynäsiideristä valmistettu alkoholijuoma on seuraavien vaatimusten mukainen tislattu alkoholijuoma:

i)	se valmistetaan yksinomaan tislaamalla omena- tai päärynäsiideriä alle 86-tilavuusprosenttiseksi siten, että tisleen aromi ja maku ovat peräisin hedelmistä;

ii)	sen haihtuvien aineiden pitoisuus on vähintään 200 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia;

iii)	sen metanolipitoisuus on enintään 1 000 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia.

b)	Omenasiideristä, päärynäsiideristä ja omena- ja päärynäsiideristä tislatun alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c)	Alkoholia ei saa lisätä, ei laimennettuna eikä laimentamattomana.

d)	Omenasiideristä, päärynäsiideristä ja omena- ja päärynäsiideristä tislattua alkoholijuomaa ei saa maustaa. Tämä ei sulje pois perinteisiä valmistusmenetelmiä.

e)	Omenasiideristä, päärynäsiideristä ja omena- ja päärynäsiideristä tislattuun alkoholijuomaan saa lisätä vain sokerikulööriä värin mukauttamiseksi.

f)	Omenasiideristä, päärynäsiideristä ja omena- ja päärynäsiideristä tislattua alkoholijuomaa saa makeuttaa loppumaun pyöristämiseksi. Lopputuote saa kuitenkin sisältää makeuttavia tuotteita inverttisokerina ilmaistuna enintään 15 grammaa litrassa.

Virallisena nimenä on käytettävä seuraavia:

—	”omenasiideristä tislattu alkoholijuoma” yksinomaan tislaamalla omenasiideristä valmistetuista tislatuista alkoholijuomista;

—	”päärynäsiideristä tislattu alkoholijuoma” yksinomaan tislaamalla päärynäsiideristä valmistetuista tislatuista alkoholijuomista; tai

—	”omena- ja päärynäsiideristä tislattu alkoholijuoma” tislaamalla omena- ja päärynäsiideristä valmistetuista tislatuista alkoholijuomista.

11. Hunajasta tislattu alkoholijuoma

Hunajasta tislattu alkoholijuoma on seuraavien vaatimusten mukainen tislattu alkoholijuoma:

i)	se valmistetaan yksinomaan hunajaliuoksesta käyttämällä ja tislaamalla;

ii)	se tislataan alle 86-tilavuusprosenttiseksi siten, että tisleen aistinvaraiset ominaisuudet ovat peräisin käytetystä raaka-aineesta.

b)	Hunajasta tislatun alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 35 tilavuusprosenttia.

c)	Alkoholia ei saa lisätä, ei laimennettuna eikä laimentamattomana.

d)	Hunajasta tislattua alkoholijuomaa ei saa maustaa.

e)	Hunajasta tislattuun alkoholijuomaan saa lisätä sokerikulööriä vain värin mukauttamiseksi.

f)	Hunajasta tislattua alkoholijuomaa saa makeuttaa ainoastaan hunajalla loppumaun pyöristämiseksi. Lopputuote saa kuitenkin sisältää hunajaa inverttisokerina ilmaistuna enintään 20 grammaa litrassa.

12. Hefebrand tai sakasta tislattu alkoholijuoma

a)	Hefebrand tai sakasta tislattu alkoholijuoma on tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan yksinomaan tislaamalla viinin valmistuksessa, oluen valmistuksessa tai hedelmien käymisessä syntyvää pohjasakkaa siten, että tisleen alkoholipitoisuus on alle 86 tilavuusprosenttia.

b)	Hefebrandin tai sakasta tislatun alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 38 tilavuusprosenttia.

c)	Alkoholia ei saa lisätä, ei laimennettuna eikä laimentamattomana.

d)	Hefebrandia tai sakasta tislattua alkoholijuomaa ei saa maustaa.

e)	Hefebrandiin tai sakasta tislattuun alkoholijuomaan saa lisätä sokerikulööriä vain värin mukauttamiseksi.

f)	Hefebrandia tai sakasta tislattua alkoholijuomaa saa makeuttaa loppumaun pyöristämiseksi. Lopputuote saa kuitenkin sisältää makeuttavia tuotteita inverttisokerina ilmaistuna enintään 20 grammaa litrassa.

g)	Virallista nimeä ”Hefebrand” tai ”sakasta tislattu alkoholijuoma” on täydennettävä käytetyn raaka-aineen nimellä.

13. Oluesta tislattu alkoholijuoma

a)	Oluesta tislattu alkoholijuoma on tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan yksinomaan tuoreesta oluesta tislaamalla sitä suoraan tavanomaisella paineella alle 86 tilavuusprosentin alkoholipitoisuuteen siten, että saadun tisleen aistinvaraiset ominaisuudet ovat peräisin oluesta.

b)	Oluesta tislatun alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 38 tilavuusprosenttia.

c)	Alkoholia ei saa lisätä, ei laimennettuna eikä laimentamattomana.

d)	Oluesta tislattua alkoholijuomaa ei saa maustaa.

e)	Oluesta tislattuun alkoholijuomaan saa lisätä sokerikulööriä vain värin mukauttamiseksi.

f)	Oluesta tislattua alkoholijuomaa saa makeuttaa loppumaun pyöristämiseksi. Lopputuote saa kuitenkin sisältää makeuttavia tuotteita inverttisokerina ilmaistuna enintään 20 grammaa litrassa.

14. Topinambur tai maa-artisokasta tislattu alkoholijuoma

a)	Topinambur tai maa-artisokasta tislattu alkoholijuoma on tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan yksinomaan maa-artisokasta (Helianthus tuberosus L.) käyttämällä ja tislaamalla siten, että tisleen alkoholipitoisuus on alle 86 tilavuusprosenttia.

b)	Topinamburin tai maa-artisokasta tislatun alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 38 tilavuusprosenttia.

c)	Alkoholia ei saa lisätä, ei laimennettuna eikä laimentamattomana.

d)	Topinamburia tai maa-artisokasta tislattua alkoholijuomaa ei saa maustaa.

e)	Topinamburiin tai maa-artisokasta tislattuun alkoholijuomaan saa lisätä sokerikulööriä vain värin mukauttamiseksi.

f)	Topinamburia tai maa-artisokasta tislattua alkoholijuomaa saa makeuttaa loppumaun pyöristämiseksi. Lopputuote saa kuitenkin sisältää makeuttavia tuotteita inverttisokerina ilmaistuna enintään 20 grammaa litrassa.

15. Vodka

Vodka on väkevä alkoholijuoma, joka on valmistettu maatalousperäisestä etyylialkoholista, joka on saatu hiivalla käyttämällä joko

—	perunasta tai viljasta tai näistä molemmista

—	muista maatalousperäisistä raaka-aineista,

ja joka tislataan siten, että käytetyistä raaka-aineista peräisin olevia aistinvaraisia ominaisuuksia ja käymisessä syntyviä sivutuotteita vähennetään valikoivasti.

Tämän jälkeen tuote voidaan tislata uudelleen tai käsitellä tarvittavilla valmistuksen apuaineilla tai sille voidaan tehdä nämä molemmat toimet, mukaan lukien aktiivihiilikäsittely aistinvaraisten erityisominaisuuksien saavuttamiseksi.

Vodkan valmistuksessa käytettävän maatalousperäisen etyylialkoholin jäämäpitoisuuksien on oltava 5 artiklan d kohdassa vahvistettujen enimmäispitoisuuksien mukaisia; metanolipitoisuus saa kuitenkin olla enintään 10 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia.

b)	Vodkan alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c)	Tuotteeseen saa lisätä aromeina ainoastaan luontaisia aromiaineita tai aromivalmisteita, joita esiintyy käyneistä raaka-aineista saadussa tisleessä. Lisäksi tuotteelle voi antaa aistinvaraisia erityisominaisuuksia, jotka ovat muita kuin hallitseva maku.

d)	Vodkaa ei sää värjätä.

e)	Vodkaa saa makeuttaa loppumaun pyöristämiseksi. Lopputuote saa kuitenkin sisältää makeuttavia tuotteita inverttisokerina ilmaistuna enintään 8 grammaa litrassa.

Sellaisen vodkan kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä, jota ei ole valmistettu yksinomaan perunasta tai viljasta tai näistä molemmista, on oltava selkeästi ilmaisu ”valmistettu …sta/stä” täydennettynä maatalousperäisen etyylialkoholin valmistamisessa käytettyjen raaka-aineiden nimellä. Tämä ilmaisu on esitettävä samalla nähtävissä olevalla kentällä kuin virallinen nimi.

g)	Virallinen nimi voi olla ”vodka” missä tahansa jäsenvaltiossa.

16. Maseroimalla ja tislaamalla saatu viina (jota on täydennetty hedelmän, marjojen tai pähkinöiden nimellä)

Maseroimalla ja tislaamalla saatu viina (jota on täydennetty hedelmän, marjojen tai pähkinöiden nimellä) on seuraavien vaatimusten mukainen tislattu alkoholijuoma:

se on valmistettu

—

maseroimalla ii alakohdassa lueteltuja, käymättömiä tai osittain käyneitä hedelmiä, marjoja tai pähkinöitä, joihin voidaan lisätä 100:a käynyttä hedelmä-, marja- tai pähkinäkiloa kohden enintään 20 litraa maatalousperäistä etyylialkoholia, viinaa tai samoista hedelmistä, marjoista tai pähkinöistä taikka näiden yhdistelmästä saatua tislettä,

—	tislaamalla maseroinnin jälkeen; jokainen tislaus on suoritettava siten, että tisleen alkoholipitoisuus on alle 86 tilavuusprosenttia;

ii)

se valmistetaan seuraavista hedelmistä, marjoista tai pähkinöistä:

—	aronia (Aronia Medik. nom cons.)

—	musta aronia (Aronia melanocarpa (Michx.) Elliott)

—	kastanja (Castanea sativa Mill.)

—	sitrushedelmät (Citrus spp.)

—	hasselpähkinä (Corylus avellana L.)

—	variksenmarja (Empetrum nigrum L.)

—	mansikka (Fragaria spp.)

—	tyrnimarja (Hippophae rhamnoides L.)

—	orjanlaakerinmarja (Ilex aquifolium ja Ilex cassine L.)

—	punamarjakanukka (Cornus mas)

—	saksanpähkinä (Juglans regia L.)

—	banaani (Musa spp.)

—	myrtti (Myrtus communis L.)

—	viikunaopuntia (Opuntia ficus-indica (L.) Mill.)

—	passionhedelmä (Passiflora edulis Sims)

—	tuomenmarja (Prunus padus L.)

—	oratuomenmarja (Prunus spinosa L.)

—	mustaherukka (Ribes nigrum L.)

—	valkoherukka (Ribes niveum Lindl.)

—	punaherukka (Ribes rubrum L.)

—	karviaismarja (Ribes uva-crispa L. syn. Ribes grossularia)

—	koiranruusunmarja (Rosa canina L.)

—	mesimarja (Rubus arcticus L.)

—	suomuurain (Rubus chamaemorus L.)

—	karhunvatukka (Rubus sect. Rubus)

—	vadelma (Rubus idaeus L.)

—	seljanmarja (Sambucus nigra L.)

—	pihlajanmarja (Sorbus aucuparia L.)

—	välimerenpihlajanmarja (Sorbus domestica L.)

—	etelänpihlajanmarja (Sorbus torminalis (L.) Crantz)

—	otaheiteomena (Spondias dulcis Parkinson)

—	mombinluumu (Spondias mombin L.)

—	pensasmustikka (Vaccinium corymbosum L.)

—	karpalo (Vaccinium oxycoccos L.)

—	mustikka (Vaccinium myrtillus L.)

—	puolukka (Vaccinium vitis-idaea L.).

b)	Maseroimalla ja tislaamalla saadun viinan (jota on täydennetty hedelmän, marjojen tai pähkinöiden nimellä) alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c)	Maseroimalla ja tislaamalla saatua viinaa (jota on täydennetty hedelmän, marjojen tai pähkinöiden nimellä) ei saa maustaa.

d)	Maseroimalla ja tislaamalla saatua viinaa (jota on täydennetty hedelmän, marjojen tai pähkinöiden nimellä) ei saa värjätä.

Sen estämättä, mitä d alakohdassa säädetään, ja poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II olevan E osan luokassa 14.2.6 säädetään, sokerikulööriä saa käyttää sellaisen maseroimalla ja tislaamalla saadun viinan (jota on täydennetty hedelmän, marjojen tai pähkinöiden nimellä) värin mukauttamiseen, jota on vanhennettu vähintään yhden vuoden ajan puuastiassa.

f)	Maseroimalla ja tislaamalla saatua viinaa (jota on täydennetty hedelmän, marjojen tai pähkinöiden nimellä) saa makeuttaa loppumaun pyöristämiseksi. Lopputuote saa kuitenkin sisältää makeuttavia tuotteita inverttisokerina ilmaistuna enintään 18 grammaa litrassa.

Maseroimalla ja tislaamalla saadun viinan (jota on täydennetty hedelmän, marjojen tai pähkinöiden nimellä) kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä ilmaisu ”valmistettu maseroimalla ja tislaamalla” on esitettävä samanlaisin, samankokoisin ja samanvärisin kirjaimin samaa kirjasinlajia käyttäen ja samassa visuaalisessa kentässä kuin ilmaisu ”viina” (jota on täydennetty hedelmän, marjojen tai pähkinöiden nimellä); kun kyseessä ovat pullot, ilmaisujen on oltava etupuolen etiketissä.

17. Geist (jota on täydennetty käytetyn hedelmän tai käytettyjen raaka-aineiden nimellä)

Geist (jota on täydennetty käytetyn hedelmän tai käytettyjen raaka-aineiden nimellä) on tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan maseroimalla luokassa 16 olevan a alakohdan ii alakohdassa lueteltuja käymättömiä hedelmiä ja marjoja tai vihanneksia, pähkinöitä, muita kasviaineksia, kuten yrttejä tai ruusun terälehtiä, tai sieniä maatalousperäisessä etyylialkoholissa ja tislaamalla maseroinnin jälkeen alle 86-tilavuusprosenttiseksi.

b)	Geistin (jota on täydennetty käytetyn hedelmän tai käytettyjen raaka-aineiden nimellä) alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c)	Geistia (jota on täydennetty käytetyn hedelmän tai käytettyjen raaka-aineiden nimellä) ei saa maustaa.

d)	Geistia (jota on täydennetty käytetyn hedelmän tai käytettyjen raaka-aineiden nimellä) ei saa värjätä.

e)	Geistia (jota on täydennetty käytetyn hedelmän tai käytettyjen raaka-aineiden nimellä) saa makeuttaa loppumaun pyöristämiseksi. Lopputuote saa kuitenkin sisältää makeuttavia tuotteita inverttisokerina ilmaistuna enintään 10 grammaa litrassa.

f)	Ilmaisu ”-geist”, jota edeltää muu ilmaisu kuin hedelmän, kasvin tai muun raaka-aineen nimi, voi täydentää muun tislatun alkoholijuoman tai alkoholijuoman virallista nimeä, edellyttäen että tällainen käyttö ei johda kuluttajaa harhaan.

18. Gentian

a)	Gentian on tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan gentiantisleestä, joka puolestaan on valmistettu gentiankasvin juurista käyttämällä ja tislaamalla; tisleeseen voidaan lisätä maatalousperäistä etyylialkoholia.

b)	Gentianin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c)	Gentiania ei saa maustaa.

19. Katajanmarjoilla maustettu tislattu alkoholijuoma

a)	Katajanmarjoilla maustettu tislattu alkoholijuoma on tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan maustamalla maatalousperäistä etyylialkoholia tai viljasta tislattua alkoholijuomaa tai viljatislettä tai näiden yhdistelmää katajanmarjoilla (Juniperus communis L. tai Juniperus oxicedrus L.).

b)	Katajanmarjoilla maustetun tislatun alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 30 tilavuusprosenttia.

Katajanmarjojen lisäksi voidaan käyttää aromiaineita, aromivalmisteita, kasveja, joilla on aromaattisia ominaisuuksia, tai kasvien osia, joilla on aromaattisia ominaisuuksia, taikka näiden yhdistelmää, mutta katajan aistinvaraisesti havaittavien ominaisuuksien on erotuttava selvästi, vaikka ne toisinaan olisivat heikkoja.

d)	Katajanmarjoilla maustetulla tislatulla alkoholijuomalla voi olla viralliset nimet ”Wacholder” tai ”genebra”.

20. Gin

a)	Gin on katajanmarjoilla maustettu tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan maustamalla maatalousperäistä etyylialkoholia katajanmarjoilla (Juniperus communis L.).

b)	Ginin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c)	Ginin valmistuksessa saa käyttää ainoastaan aromiaineita tai aromivalmisteita taikka näitä molempia ja siten, että katajan maku on hallitseva.

d)	Ilmaisua ”gin” saa täydentää ilmaisulla ”dry”, jos tuotteeseen ei ole lisätty makeutusta siten, että makeuttavien tuotteiden pitoisuus inverttisokerina ilmaistuna ylittää 0,1 grammaa lopputuotteen litraa kohden.

21. Tislattu gin

Tislattuja ginejä ovat seuraavat:

i)	katajanmarjoilla maustettu tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan yksinomaan tislaamalla alkuaan vähintään 96-tilavuusprosenttista maatalousperäistä etyylialkoholia katajanmarjojen (Juniperus communis L.) ja muiden luontaisten kasvien kanssa siten, että katajan maku on hallitseva;

ii)

tuote, joka saadaan yhdistämällä tällaisella tislauksella saatua tislettä ja koostumukseltaan, puhtaudeltaan ja alkoholipitoisuudeltaan vastaavaa maatalousperäistä etyylialkoholia; tislatun ginin maustamiseen voidaan myös käyttää luokassa 20 olevassa c alakohdassa määriteltyjä aromiaineita tai aromivalmisteita taikka näitä molempia.

b)	Tislatun ginin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c)	Giniä, joka valmistetaan ainoastaan lisäämällä esansseja tai aromeja maatalousperäiseen etyylialkoholiin, ei pidetä tislattuna gininä.

d)	Ilmaisua ”tislattu gin” saa täydentää ilmaisulla ”dry” tai siihen saa sisällyttää ilmaisun ”dry”, jos tuotteeseen ei ole lisätty makeutusta siten, että makeuttavien tuotteiden pitoisuus inverttisokerina ilmaistuna ylittää 0,1 grammaa lopputuotteen litraa kohden.

22. London gin

London gin on seuraavien vaatimusten mukainen tislattu gin:

i)	se valmistetaan yksinomaan maatalousperäisestä etyylialkoholista, sen metanolipitoisuus on enintään 5 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia ja sen maku saadaan yksinomaan tislaamalla maatalousperäistä etyylialkoholia kaikkien käytettyjen luontaisten kasviainesten kanssa;

ii)	saadun tisleen alkoholipitoisuus on vähintään 70 tilavuusprosenttia;

iii)	siihen mahdollisesti lisättävän maatalousperäisen etyylialkoholin on täytettävä 5 artiklassa säädetyt vaatimukset kuitenkin niin, että sen metanolipitoisuus on enintään 5 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia;

iv)	sitä ei ole värjätty;

v)	siihen ei ole lisätty makeutusta, jonka makeuttavien tuotteiden pitoisuus inverttisokerina ilmaistuna ylittää 0,1 grammaa lopputuotteen litraa kohden;

vi)	se ei sisällä i, iii ja v alakohdassa mainittujen ainesosien ja veden lisäksi mitään muita ainesosia.

b)	London ginin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c)	Ilmaisua ”London gin” saa täydentää ilmaisulla ”dry” tai siihen voidaan sisällyttää ilmaisu ”dry”.

23. Kuminalla maustettu tislattu alkoholijuoma tai Kümmel

a)	Kuminalla maustettu tislattu alkoholijuoma tai Kümmel on tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan maustamalla maatalousperäistä etyylialkoholia kuminalla (Carum carvi L.).

b)	Kuminalla maustetun tislatun alkoholijuoman tai Kümmelin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 30 tilavuusprosenttia.

c)	Lisäksi voidaan käyttää aromiaineita tai aromivalmisteita taikka näitä molempia, mutta kuminan maun on oltava hallitseva.

24. Akvavit tai aquavit

a)	Akvavit tai aquavit on kuminan tai tillin siemenillä tai näillä molemmilla maustettu tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan maatalousperäisestä etyylialkoholista ja maustetaan kasveista tai mausteista valmistetuilla tisleillä.

b)	Akvavitin tai aquavitin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

Lisäksi voidaan käyttää luontaisia aromiaineita tai aromivalmisteita taikka näitä molempia, mutta näiden juomien maun on oltava pääosin peräisin tisleestä, joka valmistetaan kuminan (Carum carvi L.) tai tillin (Anethum graveolens L.) siemenistä taikka näiden molempien siemenistä; eteeristen öljyjen käyttö on kiellettyä.

d)	Karvasaineet eivät saa olla makua selvästi määrääviä; kuiva-ainepitoisuus saa olla enintään 1,5 grammaa 100 millilitrassa.

25. Aniksella maustettu tislattu alkoholijuoma

Aniksella maustettu tislattu alkoholijuoma on tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan maustamalla maatalousperäistä etyylialkoholia tähtianiksesta (Illicium verum Hook f.), aniksesta (Pimpinella anisum L.) tai saksankuminasta (Foeniculum vulgare Mill.) valmistetuilla luontaisilla uutteilla tai jonkin muun kasvin luontaisella uutteella, jonka pääaromiaine on jokin edellä mainituista; valmistuksessa on käytettävä jotain seuraavista menetelmistä tai niiden yhdistelmää:

i)	maserointi tai tislaaminen tai nämä molemmat;

ii)	alkoholin tislaaminen edellä mainittujen kasvien siementen tai muiden osien kanssa;

iii)	aniksenmakuisista kasveista tislaamalla saatujen luontaisten uutteiden lisääminen.

b)	Aniksella maustetun tislatun alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 15 tilavuusprosenttia.

c)	Aniksella maustetun tislatun alkoholijuoman saa maustaa ainoastaan aromivalmisteilla ja luontaisilla aromiaineilla.

d)	Myös muita luontaisia kasviuutteita tai aromaattisia siemeniä voidaan käyttää, mutta aniksen maun on säilyttävä hallitsevana.

26. Pastis

a)	Pastis on aniksella maustettu tislattu alkoholijuoma, joka sisältää myös lakritsijuuren (Glycyrrhiza spp.) luontaista uutetta, jolloin juomassa on oltava ”kalkoneina” tunnettuja väriaineita ja glysyrritsiinihappoa vähintään 0,05 grammaa ja enintään 0,5 grammaa litrassa.

b)	Pastiksen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 40 tilavuusprosenttia.

c)	Pastiksen saa maustaa ainoastaan aromivalmisteilla ja luontaisilla aromiaineilla.

d)	Pastiksen on sisällettävä makeuttavia tuotteita alle 100 grammaa litraa kohden inverttisokerina ilmaistuna sekä anetolia vähintään 1,5 grammaa ja enintään 2 grammaa litrassa.

27. Pastis de Marseille

a)	Pastis de Marseille on pastis, jossa on voimakas aniksen maku ja joka sisältää anetolia 1,9–2,1 grammaa litrassa.

b)	Pastis de Marseillen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 45 tilavuusprosenttia.

c)	Pastis de Marseillen saa maustaa ainoastaan aromivalmisteilla ja luontaisilla aromiaineilla.

28. Anis tai janeževec

a)	Anis tai janeževec on aniksella maustettu tislattu alkoholijuoma, jolle ominainen maku on peräisin yksinomaan aniksesta (Pimpinella anisum L.), tähtianiksesta (Illicium verum Hook f.) tai saksankuminasta (Foeniculum vulgare Mill.) tai näiden yhdistelmästä.

b)	Aniksen tai janeževecin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 35 tilavuusprosenttia.

c)	Aniksen tai janeževecin saa maustaa ainoastaan aromivalmisteilla ja luontaisilla aromiaineilla.

29. Tislattu anis

Tislattu anis on anis, joka sisältää alkoholia, joka on tislattu luokassa 28 olevassa a alakohdassa tarkoitettujen siementen kanssa ja maantieteellisten merkintöjen tapauksessa mastiksin sekä muiden aromaattisten siementen, kasvien tai hedelmien kanssa; tällaisen alkoholin osuuden on oltava vähintään 20 prosenttia tislatun aniksen sisältämästä alkoholista.

b)	Tislatun aniksen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 35 tilavuusprosenttia.

c)	Tislattua anista saa maustaa ainoastaan aromivalmisteilla ja luontaisilla aromiaineilla.

30. Karvaanmakuinen tislattu alkoholijuoma eli bitter

a)	Karvaanmakuinen tislattu alkoholijuoma eli bitter on voimakkaasti karvaan makuinen tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan maustamalla maatalousperäistä etyylialkoholia tai maatalousperäistä tislettä tai näitä molempia aromiaineilla tai aromivalmisteilla tai näillä molemmilla.

b)	Karvaanmakuisen tislatun alkoholijuoman eli bitterin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 15 tilavuusprosenttia.

Karvaanmakuista tislattua alkoholijuomaa eli bitteriä saa saattaa markkinoille myös nimityksellä ”katkero” tai ”bitter” joko ilman muita ilmaisuja tai muihin ilmaisuihin yhdistettynä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tällaisten ilmaisujen käyttöä muiden elintarvikkeiden kuin tislattujen alkoholijuomien esittelyssä ja merkinnöissä.

d)	Sen estämättä, mitä c alakohdassa säädetään, ilmaisua ”katkero” tai ”bitter” voidaan käyttää karvaanmakuisten liköörien kuvauksessa, esittelyssä ja merkinnöissä.

31. Maustettu vodka

a)	Maustettu vodka on vodkaa, jolle on annettu muu hallitseva maku kuin vodkan valmistuksessa käytettyjen raaka-aineiden maku.

b)	Maustetun vodkan alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c)	Maustettua vodkaa saa makeuttaa, sekoittaa, maustaa, kypsyttää tai värjätä.

d)	Jos maustettua vodkaa makeutetaan, lopputuote saa sisältää makeuttavia tuotteita inverttisokerina ilmaistuna enintään 100 grammaa litrassa.

e)	Maustetun vodkan virallinen nimi saa myös olla jonkin hallitsevan maun nimi, johon on yhdistetty ilmaisu ”vodka”. Ilmaisu ”vodka” millä tahansa unionin virallisella kielellä voidaan korvata ilmaisulla ”vodka”.

32. Oratuomenmarjoilla maustettu tislattu alkoholijuoma eli pacharán

Oratuomenmarjoilla maustettu tislattu alkoholijuoma eli pacharán on tislattu alkoholijuoma, jossa oratuomenmarjan maku on hallitseva ja joka valmistetaan maseroimalla oratuomenmarjoja (Prunus spinosa) maatalousperäisessä etyylialkoholissa ja lisäämällä siihen aniksesta saatuja luontaisia uutteita tai aniksen tisleitä taikka näitä molempia.

b)	Oratuomenmarjoilla maustetun tislatun alkoholijuoman eli pacharánin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 25 tilavuusprosenttia;

c)	Oratuomenmarjoilla maustetun tislatun alkoholijuoman eli pacharánin valmistuksessa on oltava käytetty vähintään 125 grammaa oratuomenmarjoja lopputuotteen litraa kohden;

d)	Oratuomenmarjoilla maustetun tislatun alkoholijuoman eli pacharánin makeuttavien tuotteiden pitoisuuden on inverttisokerina ilmaistuna oltava 80–250 grammaa lopputuotteen litraa kohden;

e)	Oratuomenmarjoilla maustetun tislatun alkoholijuoman eli pacharánin aistinvaraisten ominaisuuksien, värin ja maun on oltava peräisin yksinomaan käytetyistä hedelmistä ja aniksesta.

Ilmaisua ”pacharán” saa käyttää virallisena nimenä vain silloin, kun tuote on valmistettu Espanjassa. Kun tuote on valmistettu Espanjan ulkopuolella, ilmaisua ”pacharán” saa käyttää ainoastaan siten, että sillä täydennetään virallista nimeä ”oratuomenmarjoilla maustettu tislattu alkoholijuoma” ja siihen liitetään ilmaisu ”valmistettu …ssa/ssä”, jota täydennetään sen jäsenvaltion tai kolmannen maan nimellä, jossa juoma on valmistettu.

33. Likööri

Likööri on väkevä alkoholijuoma,

jonka makeuttavien tuotteiden vähimmäispitoisuus inverttisokerina ilmaistuna on

—	70 grammaa litrassa sellaisten kirsikkaliköörien tai hapankirsikkaliköörien osalta, jotka sisältävät ainoastaan kirsikoista tai hapankirsikoista valmistettua etyylialkoholia;

—	80 grammaa litrassa sellaisten liköörien osalta, joiden ainoana mausteena on gentiania tai vastaavaa kasvia tai koiruohoa,

—	100 grammaa litrassa kaikissa muissa tapauksissa;

ii)	joka on valmistettu maatalousperäisestä etyylialkoholista tai maatalousperäisestä tisleestä tai yhdestä tai useammasta tislatusta alkoholijuomasta taikka näiden yhdistelmästä makeuttamalla ja lisäämällä yhtä tai useampaa aromia, maatalousperäistä tuotetta tai elintarviketta.

b)	Liköörin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 15 tilavuusprosenttia.

Liköörin valmistuksessa saa käyttää aromiaineita ja aromivalmisteita.

Seuraavia liköörejä saa kuitenkin maustaa ainoastaan makua antavilla elintarvikkeilla, aromivalmisteilla ja luontaisilla aromiaineilla:

hedelmäliköörit:

—	ananas (Ananas)

—	sitrushedelmät (Citrus L.)

—	tyrnimarja (Hippophae rhamnoides L.)

—	silkkiäismarja (Morus alba, Morus rubra)

—	hapankirsikka (Prunus cerasus)

—	kirsikka (Prunus avium)

—	mustaherukka (Ribes nigrum L.)

—	mesimarja (Rubus arcticus L.)

—	suomuurain (Rubus chamaemorus L.)

—	vadelma (Rubus idaeus L.)

—	karpalo (Vaccinium oxycoccos L.)

—	mustikka (Vaccinium myrtillus L.)

—	puolukka (Vaccinium vitis-idaea L.);

ii)

kasviliköörit:

—	génépi (Artemisia genepi)

—	gentian (Gentiana L.)

—	minttu (Mentha L.)

—	anis (Pimpinella anisum L.).

Virallinen nimi voi olla ”liqueur” missä tahansa jäsenvaltiossa ja seuraavien osalta:

—	liköörien, jotka on valmistettu maseroimalla hapankirsikoita tai kirsikoita (Prunus cerasus tai Prunus avium) maatalousperäisessä etyylialkoholissa, virallinen nimi voi olla ”guignolet” tai ”češnjevec”, ilmaisun ”liqueur” kanssa tai ilman sitä;

—	liköörien, jotka on valmistettu maseroimalla hapankirsikoita (Prunus cerasus) maatalousperäisessä etyylialkoholissa, virallinen nimi voi olla ”ginja” tai ”ginjinha” tai ”višnjevec”, ilmaisun ”liqueur” kanssa tai ilman sitä;

—	liköörien, joiden alkoholipitoisuus on peräisin yksinomaan rommista, virallinen nimi voi olla ”punch au rhum”, ilmaisun ”liqueur” kanssa tai ilman sitä;

—

maitoa tai maitotuotteita sisältävien liköörien virallinen nimi voi olla, ilmaisun ”liqueur” kanssa tai ilman sitä, ”cream”, jota on täydennetty sen käytetyn raaka-aineen nimellä, joka antaa liköörille sen hallitsevan maun, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan 2 alakohdan, 10 artiklan 5 kohdan b alakohdan ja 11 artiklan soveltamista.

Unionissa tuotettujen liköörien kuvauksessa, esittelyssä ja merkinnöissä saa käyttää seuraavia yhdistettyjä ilmaisuja, jos maatalousperäistä etyylialkoholia tai maatalousperäistä tislettä käytetään vakiintuneiden valmistusmenetelmien vuoksi:

—	prune brandy;

—	orange brandy;

—	apricot brandy;

—	cherry brandy;

—	solbaerrom tai mustaherukkarommi.

Tässä alakohdassa tarkoitettujen liköörien kuvauksessa, esittelyssä ja merkinnöissä yhdistetty ilmaisu on esitettävä samalla rivillä samanlaisin ja samanvärisin kirjaimin samaa kirjasinlajia käyttäen, ja ilmaisu ”likööri” on esitettävä yhdistetyn ilmaisun välittömässä läheisyydessä vähintään yhtä suurin kirjaimin. Jos alkoholi ei ole peräisin ilmoitetusta väkevästä alkoholijuomasta, sen alkuperä on merkittävä etikettiin samaan visuaaliseen kenttään yhdistetyn ilmaisun ja ilmaisun ”likööri” kanssa joko ilmoittamalla maatalousperäisen alkoholin tyyppi tai lisäämällä ilmaisu ”maatalousperäinen alkoholi”, jota edeltää aina ilmaisu ”valmistettu …sta/stä” tai ”valmistettu käyttäen …”.

Virallista nimeä ”likööri” voidaan täydentää sellaisen aromin tai elintarvikkeen nimellä, joka antaa väkevälle alkoholijuomalle sen hallitsevan maun, edellyttäen että aromin tai elintarvikkeen nimessä tarkoitetusta raaka-aineesta peräisin olevat makua antavat elintarvikkeet, aromivalmisteet tai luontaiset aromiaineet antavat väkevälle alkoholijuomalle kyseisen maun, jota on täydennetty aromiaineilla ainoastaan, jos se on tarpeen kyseisen raaka-aineen aromin vahvistamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 ja 12 artiklan ja 13 artiklan 4 kohdan soveltamista.

34. Crème de (jota on täydennetty käytetyn hedelmän tai muun raaka-aineen nimellä)

a)	Crème de … (jota on täydennetty käytetyn hedelmän tai muun raaka-aineen nimellä), on likööri, jonka makeuttavien tuotteiden pitoisuus inverttisokerina ilmaistuna on vähintään 250 grammaa litrassa.

b)	Crème de … (jota on täydennetty käytetyn hedelmän tai muun raaka-aineen nimellä) on likööri, jonka alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 15 tilavuusprosenttia.

c)	Tähän tislattuun alkoholijuomaan sovelletaan luokassa 33 vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat likööreissä käytettäviä aromiaineita ja aromivalmisteita.

d)	Käytettyihin raaka-aineisiin eivät saa kuulua maitotuotteet.

e)	Virallisessa nimessä esiintyvän hedelmän tai muun raaka-aineen on oltava hedelmä tai raaka-aine, joka antaa liköörille sen hallitsevan maun.

f)	Virallista nimeä voidaan täydentää ilmaisulla ”likööri”.

g)	Virallista nimeä ”crème de cassis” saa käyttää ainoastaan mustaherukoista valmistetuista likööreistä, joiden makeuttavien tuotteiden pitoisuus inverttisokerina ilmaistuna on yli 400 grammaa litrassa.

35. Sloe gin

a)	Sloe gin on likööri, joka valmistetaan maseroimalla oratuomenmarjoja ginissä ja johon on mahdollisesti lisätty oratuomenmarjamehua.

b)	Sloe ginin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 25 tilavuusprosenttia.

c)	Sloe ginin valmistuksessa saa käyttää ainoastaan luontaisia aromiaineita ja aromivalmisteita.

d)	Virallista nimeä voidaan täydentää ilmaisulla ”likööri”.

36. Sambuca

Sambuca on seuraavien vaatimusten mukainen väritön aniksella maustettu likööri:

i)	se sisältää aniksen (Pimpinella anisum L.), tähtianiksen (Illicium verum L.) tai muiden aromaattisten yrttien tisleitä;

ii)	sen makeuttavien tuotteiden pitoisuus inverttisokerina ilmaistuna on vähintään 350 grammaa litrassa;

iii)	sen luontaisen anetolin pitoisuus on vähintään 1 gramma mutta enintään 2 grammaa litrassa.

b)	Sambucan alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 38 tilavuusprosenttia.

c)	Sambucaan on sovellettava luokassa 33 vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat likööreissä käytettäviä aromiaineita ja aromivalmisteita.

d)	Sambucaa ei saa värjätä.

e)	Virallista nimeä voidaan täydentää ilmaisulla ”likööri”.

37. Maraschino, marrasquino tai maraskino

Maraschino, marrasquino tai maraskino on väritön likööri, jonka maku saadaan aikaan pääasiassa imeläkirsikan tisleellä tai sellaisen tuotteen tisleellä, joka valmistetaan maseroimalla imeläkirsikkaa tai kirsikan osia maatalousperäisessä etyylialkoholissa tai imeläkirsikan tisleessä, ja jonka makeuttavien tuotteiden pitoisuus inverttisokerina ilmaistuna on vähintään 250 grammaa litrassa.

b)	Maraschinon, marrasquinon tai maraskinon alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 24 tilavuusprosenttia.

c)	Maraschinoon, marrasquinoon tai maraskinoon sovelletaan luokassa 33 vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat likööreissä käytettäviä aromiaineita ja aromivalmisteita.

d)	Maraschinoa, marrasquinoa tai maraskinoa ei saa värjätä.

e)	Virallista nimeä voidaan täydentää ilmaisulla ”likööri”.

38. Nocino tai orehovec

a)	Nocino tai orehovec on likööri, jonka maku saadaan pääasiassa aikaan maseroimalla tai maseroimalla ja tislaamalla kokonaisia vihreitä saksanpähkinöitä (Juglans regia L.) ja jonka makeuttavien tuotteiden pitoisuus inverttisokerina ilmaistuna on vähintään 100 grammaa litrassa.

b)	Nocinon tai orehovecin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 30 tilavuusprosenttia.

c)	Nocinoon tai orehoveciin sovelletaan luokassa 33 vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat likööreissä käytettäviä aromiaineita ja aromivalmisteita.

d)	Virallista nimeä voidaan täydentää ilmaisulla ”likööri”.

39. Munalikööri tai advocaat tai avocat tai advokat

Munalikööri tai advocaat tai avocat tai advokat on likööri, joka on joko maustamatonta tai maustettua ja joka valmistetaan maatalousperäisestä etyylialkoholista, maatalousperäisestä tisleestä tai tislatusta alkoholijuomasta tai näiden yhdistelmästä ja jonka ainesosia ovat korkealaatuinen munankeltuainen, munanvalkuainen ja sokeri tai hunaja tai nämä molemmat. Sokerin tai hunajan pitoisuuden on inverttisokerina ilmaistuna oltava vähintään 150 grammaa litrassa. Puhtaan munankeltuaisen vähimmäispitoisuuden on lopputuotteessa oltava 140 grammaa litrassa. Jos tuotteessa käytetään muiden kuin Gallus gallus -suvun kanojen munia, tästä on ilmoitettava etiketissä.

b)	Munaliköörin tai advocaatin tai avocatin tai advokatin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 14 tilavuusprosenttia.

c)	Munaliköörin tai advocaatin tai avocatin tai advokatin valmistuksessa saa käyttää ainoastaan makua antavia elintarvikkeita, aromiaineita ja aromivalmisteita.

d)	Munaliköörin tai advocaatin tai avocatin tai advokatin valmistuksessa saa käyttää maitotuotteita.

40. Munaa sisältävä likööri

Munaa sisältävä likööri on likööri, joka on joko maustamatonta tai maustettua ja joka valmistetaan maatalousperäisestä etyylialkoholista, maatalousperäisestä tisleestä tai tislatusta alkoholijuomasta tai näiden yhdistelmästä ja jonka tyypillisiä ainesosia ovat korkealaatuinen munankeltuainen, munanvalkuainen ja sokeri tai hunaja tai nämä molemmat. Sokerin tai hunajan pitoisuuden on inverttisokerina ilmaistuna oltava vähintään 150 grammaa litrassa. Munankeltuaisen vähimmäispitoisuuden on lopputuotteessa oltava 70 grammaa litrassa.

b)	Munaa sisältävän liköörin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 15 tilavuusprosenttia.

c)	Munaa sisältävän liköörin valmistuksessa saa käyttää ainoastaan makua antavia elintarvikkeita, luontaisia aromiaineita ja aromivalmisteita.

d)	Munaa sisältävän liköörin valmistuksessa saa käyttää maitotuotteita.

41. Mistrà

Mistrà on väritön tislattu alkoholijuoma, joka on maustettu aniksella tai luontaisella anetolilla ja joka on seuraavien vaatimusten mukainen:

i)	sen anetolin pitoisuus on vähintään 1 gramma mutta enintään 2 grammaa litrassa;

ii)	se voi sisältää myös aromaattisten yrttien tislettä;

iii)	sitä ei ole makeutettu.

b)	Mistràn alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 40 ja enintään 47 tilavuusprosenttia.

c)	Mistràa saa maustaa ainoastaan aromivalmisteilla ja luontaisilla aromiaineilla.

d)	Mistràa ei saa värjätä.

42. Väkevä glögi tai spritglögg

Väkevä glögi tai spritglögg on tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan maustamalla viiniä tai viinituotteita ja maatalousperäistä etyylialkoholia neilikka- tai kaneliaromilla tai näillä molemmilla käyttämällä jotakin seuraavista menetelmistä tai niiden yhdistelmää:

i)	maserointi tai tislaus,

ii)	alkoholin tislaaminen yhdessä edellä mainittujen kasvinosien kanssa,

iii)	luontaisten neilikka- tai kaneliaromiaineiden lisääminen.

b)	Väkevän glögin tai spritglöggin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 15 tilavuusprosenttia.

c)	Väkevää glögiä tai spritglöggiä saa maustaa ainoastaan aromiaineilla, aromivalmisteilla ja muilla aromeilla, mutta a alakohdassa täsmennettyjen mausteiden maun on oltava hallitseva.

d)	Viinin tai viinituotteiden pitoisuus saa olla enintään 50 prosenttia lopputuotteesta.

43. Berenburg tai Beerenburg

Berenburg tai Beerenburg on seuraavien vaatimusten mukainen tislattu alkoholijuoma:

i)	se valmistetaan käyttäen maatalousperäistä etyylialkoholia;

ii)	se valmistetaan maseroimalla hedelmiä tai kasveja tai näiden osia;

iii)	sille ominainen maku on peräisin gentianjuuren (Gentiana lutea L.), katajanmarjan (Juniperus communis L.) ja laakerinlehden (Laurus nobilis L.) tisleestä;

iv)	sen väri vaihtelee vaaleanruskeasta tummanruskeaan;

v)	sitä voidaan makeuttaa, mutta makeuttavien tuotteiden pitoisuus inverttisokerina ilmaistuna saa olla enintään 20 grammaa litrassa.

b)	Berenburgin tai Beerenburgin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 30 tilavuusprosenttia.

c)	Berenburgin tai Beerenburgin saa maustaa ainoastaan aromivalmisteilla ja luontaisilla aromiaineilla.

44. Hunajanektari tai hunajasimanektari

a)	Hunajanektari tai hunajasimanektari on tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan maustamalla käyneen hunajaliuoksen ja -tisleen tai maatalousperäisen etyylialkoholin tai näiden molempien sekoitusta, joka sisältää vähintään 30 tilavuusprosenttia käynyttä hunajaliuosta.

b)	Hunajanektari tai hunajasimanektarin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 22 tilavuusprosenttia.

c)	Hunajanektari tai hunajasimanektaria saa maustaa ainoastaan aromivalmisteilla ja luontaisilla aromiaineilla siten, että hunajan maku on hallitseva.

d)	Hunajanektari tai hunajasimanektari voidaan makeuttaa ainoastaan hunajalla.

Tämä asetus	Asetus (EY) N:o 110/2008
1 artiklan 1 ja 2 kohta	1 artiklan 1 ja 2 kohta
2 artiklan a–d alakohta	2 artiklan 1 ja 3 kohta
2, artiklan e alakohta	2 artiklan 2 kohta
2 artiklan f alakohta	Liite I, 6 kohta
3 artiklan 1 kohta	8 artikla
3 artiklan 2 ja 3 kohta	10 artikla
3 artiklan 4 kohta	15 artiklan 1 kohta
3 artiklan 5 kohta	—
3 artiklan 6 kohta	—
3 artiklan 7 kohta	15 artiklan 3 kohdan kolmas alakohta
3 artiklan 8 kohta	—
3 artiklan 9 ja 10 kohta	11 artiklan 2 kohta ja Liite I, 4 kohta
3 artiklan 11 ja 12 kohta	Liite I, 7 kohta
4 artiklan 1 kohta	7 ja Liite I, 14 kohta
4 artiklan 2 kohta	7 ja Liite I, 15 kohta
4 artiklan 3 kohta	7 ja Liite I, 16 kohta
4 artiklan 4 kohta	—
4 artiklan 5 kohta	Liite I, 17 kohta
4 artiklan 6 kohta	—
4 artiklan 7 kohta	Liite I, 2 kohta
4 artiklan 8 kohta	Liite I, 3 kohta
4 artiklan 9 kohta	Liite I, 3 kohta
4 artiklan 10 kohta	Liite I, 5 kohta
4 artiklan 11 kohta	Liite I, 8 kohta
4 artiklan 12 kohta	Liite I, 9 kohta
4 artiklan 13 kohta	—
4 artiklan 14 kohta	—
4 artiklan 15 kohta	—
4 artiklan 16 kohta	—
4 artiklan 17 kohta	—
4 artiklan 18 kohta	—
4 artiklan 19 ja 20 kohta	Liite I, 10 kohta
4 artiklan 21 kohta	—
4 artiklan 22 kohta	—
4 artiklan 23 kohta	Liite I, 11 kohta
4 artiklan 24 kohta	Liite I, 12 kohta
5 artikla	Liite I, 1 kohta
6 artiklan 1 kohta	3 artiklan 1 kohta
6 artiklan 2 kohta	3 artiklan 3 kohta
6 artiklan 3 kohta	3 artiklan 4 kohta
7 artiklan 1 kohta	4 artikla
7 artiklan 2 kohta	5 artiklan 1 kohta
7 artiklan 3 kohta	5 artiklan 2 kohta
7 artiklan 4 kohta	5 artiklan 3 kohta
8 artiklan 1 kohta	26 artikla
8 artiklan 2 kohta	1 artiklan 3 kohta
8 artiklan 3 kohta	—
8 artiklan 4 kohta	—
9 artikla	—
10 artiklan 1 kohta	—
10 artiklan 2 kohta	9 artiklan 1 kohta
10 artiklan 3 kohta	9 artiklan 2 kohta
10 artiklan 4 kohta	9 artiklan 3 kohta
10 artiklan 5 kohta	9 artiklan 5 ja 6 kohta
10 artiklan 6 kohdan a–c, e ja f alakohta	—
10 artiklan 6 kohdan d alakohta	12 artiklan 2 kohta
10 artiklan 7 kohdan ensimmäinen alakohta	9 artiklan 4 ja 7
10 artiklan 7 kohdan toinen alakohta	—
11 artiklan 1 kohta	10 artiklan 1 ja 2 kohta
11 artiklan 2 ja 3 kohta	—
12 artiklan 1 kohta	10 artiklan 1 kohta
12 artiklan 2, 3 ja 4 kohta	—
13 artiklan 1 kohta	12 artiklan 1 kohta
13 artiklan 2 kohta	9 artiklan 9 kohta
13 artiklan 3 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta	11 artiklan 4 kohta
13 artiklan 3 kohdan kolmas alakohta	11 artiklan 5 kohta
13 artiklan 3 kohdan neljäs alakohta	—
13 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta	11 artiklan 3 kohta
13 artiklan 4 kohdan toinen alakohta	11 artiklan 4 kohta
13 artiklan 4 kohdan kolmas alakohta	11 artiklan 5 kohta
13 artiklan 5 kohta	—
13 artiklan 6 kohta	12 artiklan 3 kohta
13 artiklan 7 kohta	—
14 artiklan 1 kohta	Liite I, 13 kohta
14 artiklan 2 kohta	—
15 artiklan 1 kohta	14 artiklan 2 kohta
15 artiklan 2 kohta	—
16 artikla	—
17 artikla	13 artikla
18 artikla	—
19 artiklan 1 kohta	12 artiklan 3 kohta
19 artiklan 2 kohta	—
20 artiklan a alakohta	—
20 artiklan b alakohta	28 artiklan 2 kohta
20 artiklan c alakohta	—
20 artiklan d alakohta	—
21 artiklan 1 kohta	—
21 artiklan 2 kohta	16 artikla
21 artiklan 3 kohta	15 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta
21 artiklan 4 kohta	—
22 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta	17 artiklan 4 kohta
22 artiklan 1 kohdan toinen alakohta	—
22 artiklan 2 kohta	—
23 artiklan 1 kohdan johdantokappale ja a, b ja c alakohta	—
23 artiklan 1 kohdan toinen alakohta	17 artiklan 3 kohta
23 artiklan 2 kohta	17 artiklan 1 kohdan toinen virke
24 artiklan 1–4 kohta	—
24 artiklan 5, 6 ja 7 kohta	17 artiklan 2 kohta
24 artiklan 8 kohta	17 artiklan 3 kohta
24 artiklan 9 kohta	17 artiklan 1 kohdan ensimmäinen virke
25 artikla	—
26 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta	17 artiklan 5 kohta
26 artiklan 1 kohdan toinen alakohta	—
26 artiklan 2 kohta	17 artiklan 6 kohta
27 artiklan 1 kohta	17 artiklan 7 kohdan ensimmäinen virke
27 artiklan 2, 3 ja 4 kohta	—
27 artiklan 5 kohta	17 artiklan 7 kohdan toinen virke
28 artikla	—
29 artikla	—
30 artiklan 1, 2 ja 3 kohta	17 artiklan 8 kohdan ensimmäinen virke
30 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta	17 artiklan 8 kohdan toinen virke
30 artiklan 4 kohdan toinen alakohta	—
31 artikla	21 artikla
32 artikla	18 artikla
33 artiklan 1 kohta	15 artiklan 2 kohta
33 artiklan 2 ja 3 kohta	—
34 artiklan 1, 2 ja 3 kohta	19 artikla
34 artiklan 4 kohta	—
35 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta	15 artiklan 3 kohdan toinen alakohta
35 artiklan 1 kohdan toinen alakohta	—
35 artiklan 2 kohta	23 artiklan 3 kohta
35 artiklan 3 kohta	—
36 artiklan 1 kohta	23 artiklan 1 kohta
36 artiklan 2 kohta	23 artiklan 2 kohta
37 artikla	—
38 artiklan 1 kohta	—
38 artiklan 2 kohta	22 artiklan 1 kohta
38 artiklan 3 kohta	22 artiklan 2 kohta
38 artiklan 4 kohta	—
38 artiklan 5 kohta	22 artiklan 3 kohta
38 artiklan 6 kohta	22 artiklan 4 kohta
39 artiklan 1 kohta	—
39 artiklan 2 ja 3 kohta	—
40 artikla	—
41 artikla	—
42 artikla	—
43 artiklan 1 kohta	24 artiklan 1 kohta
43 artiklan 2 kohta	24 artiklan 3 kohta
44 artiklan 1 kohta	24 artiklan 2 kohta
44 artiklan 2 kohta	—
45 artikla	6 artikla
46 artikla	—
47 artikla	25 artikla
48 artikla	—
49 artikla	29 artikla
50 artikla	28 artikla
51 artikla	30 artikla
Liite I, luokka 1–31	Liite II, luokka 1–31
Liite I, luokka 32	Liite II, luokka 37 a
Liite I, luokka 33	Liite II, luokka 32
Liite I, luokka 34	Liite II, luokka 33
Liite I, luokka 35	Liite II, luokka 37
Liite I, luokka 36	Liite II, luokka 38
Liite I, luokka 37	Liite II, luokka 39
Liite I, luokka 38	Liite II, luokka 40
Liite I, luokka 39	Liite II, luokka 41
Liite I, luokka 40	Liite II, luokka 42
Liite I, luokka 41	Liite II, luokka 43
Liite I, luokka 42	Liite II, luokka 44
Liite I, luokka 43	Liite II, luokka 45
Liite I, luokka 44	Liite II, luokka 46
Liite II	Liite II, otsikon ”Muut viinat” alla oleva osa
Liite III	—
Liite IV	—