LIITE I

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liite I seuraavasti:

Muutetaan 1 osa seuraavasti:

Korvataan 1.1.2.2.2. jaksossa oleva taulukko 1.1 seuraavasti:

”Taulukko 1.1

Yleiset raja-arvot

Vaaraluokka

Huomioon otettavat yleiset raja-arvot

Välitön myrkyllisyys:

—	Kategoriat 1–3

0,1 %

—	Kategoria 4

1 %

Ihosyövyttävyys/ihoärsytys

1 % (1)

Vakava silmävaurio/silmä-ärsytys

1 % (2)

Elinkohtainen myrkyllisyys, kerta-altistuminen, kategoria 3

1 % (3)

Aspiraatiovaara

1 %

Vaarallinen vesiympäristölle

—	Välitön, kategoria 1

0,1 % (4)

—	Krooninen, kategoria 1

0,1 % (4)

—	Krooninen, kategoriat 2–4

1 %”

Korvataan 1.1.3.7 jakso seuraavasti:

”1.1.3.7 Aerosolit

Kun kyseessä on 3.1, 3.2, 3.3, 3.4, 3.8 ja 3.9 jaksossa tarkoitettujen seosten luokitus, aerosolin muodossa oleva seos on luokiteltava samaan vaarakategoriaan kuin testattu, muussa kuin aerosolin muodossa oleva seos, jos lisätty ponnekaasu ei suihkutettaessa vaikuta seoksen vaarallisiin ominaisuuksiin.”

Korvataan 1.3.2.1 jakso seuraavasti:

”1.3.2.1

Jos propaania, butaania, nestekaasua tai näitä aineita sisältävää seosta, jotka on luokiteltu tämän liitteen kriteerien mukaisesti, saatetaan markkinoille suljetuissa täytettävissä kaasupulloissa tai standardin EN 417 mukaisissa kertakäyttöisissä rasioissa, joissa polttoainekaasu vapautuu vain polttamisen yhteydessä (”Kertakäyttöiset metalliset nestekaasurasiat, ilman venttiiliä tai venttiilin kanssa, joita käytetään kannettavien laitteiden kanssa. Rakenne, tarkastus, testaus ja merkintä”, EN 417, voimassa oleva versio), kyseiset pullot tai rasiat on merkittävä ainoastaan asianmukaisella varoitusmerkillä sekä syttyvyyttä koskevilla vaara- ja turvalausekkeilla.”

Muutetaan 2 osa seuraavasti:

Korvataan 2.1.1.1 jakson c alakohta seuraavasti:

”c)	Aineet, seokset ja esineet, joita ei ole mainittu edellä a) tai b) kohdassa ja jotka on valmistettu räjäytys- tai pyroteknisiin tarkoituksiin.”

Korvataan 2.1.2.2 jakson f alakohta seuraavasti:

”f)

Vaarallisuusluokka 1.6 Erittäin epäherkät esineet, jotka eivät aiheuta massaräjähdysvaaraa:

—	Esineet, jotka sisältävät pääasiassa erittäin epäherkkiä aineita tai seoksia,

—	ja reaktion tahattoman alkamisen tai leviämisen todennäköisyys on erittäin vähäinen.”

Korvataan 2.1.4.1 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Joitakin räjähtäviä aineita ja seoksia kostutetaan vedellä tai alkoholeilla, laimennetaan muilla aineilla tai liuotetaan tai suspendoidaan veteen tai muihin nestemäisiin aineisiin niiden räjähdysominaisuuksien tukahduttamiseksi. Tämä saattaa johtaa siihen, että ne luokitellaan flegmatoiduiksi räjähteiksi (katso 2.17 jakso).”

Korvataan 2.1.4.1. jaksossa oleva kaavio 2.1.3 seuraavasti:

”Kaavio 2.1.3

Menettely vaarallisuusluokan määrittämiseksi räjähteiden luokassa (kuljetusluokka 1)

VAARALLISUUS-LUOKKA 1.1

VAARALLISUUS-LUOKKA 1.2

VAARALLISUUS-LUOKKA 1.3

VAARALLISUUS-LUOKKA 1.5

VAARALLISUUS-LUOKKA 1.6

Onko aine/seos tai esine valmistettu tuottamaan räjähdys tai pyrotekninen vaikutus?

Estäisikö vaara palonsammutustoimet välittömässä läheisyydessä?

VAARALLISUUS-LUOKKA 1.4

Muut yhteensopivuusryhmät kuin S

EI OLE RÄJÄHDE

Onko tuote esine, jonka määritelmä sulkee pois tästä luokasta? (ks 2.1.1.1, b alakohta)

Aiheutuuko vaaraa pakkauksen ulkopuolelle?

Sovelletaanko erityisssäännöstä 347? (1)

Aiheutuuko suurin vaara säteilylämmöstä ja/tai rajusta palamisesta, johon ei kuitenkaan liity vaarallista paineaaltoa tai sirpalevaaraa?

Aiheutuuko suurin vaara vaarallisista sirpaleista?

Onko tuloksena massaräjähdys?

Onko massaräjähdysvaarallinen aine/seos hyvin epäherkkä?

Kuluuko esine mahdollisesti vaarallisuus-luokkaan 1.5?

Kuluuko esine mahdollisesti vaarallisuus-luokkaan 1.6?

Onko esine erittäin epäherkkä?

Aine/seos pakataan

VAARALLISUUS-LUOKKA 1.4

Yhteensopivuus-ryhmä S

TESTISARJA 5

TESTISARJA 6

TÄHÄN LUOKKAAN ALUSTAVASTI HYVÄKSYTTY ESINE TAI AINE/SEOS (kaavioista 2.1.2)

TESTISARJA 7

Kyllä

(1)	Katso YK:n RTDG-käsikirjan mallisääntöjen 3.3 luku.”

Muutetaan 2.1.4.3 jakso seuraavasti:

Korvataan johdanto-osan sanamuoto seuraavasti:

”2.1.4.3

Hyväksymismenettelyä vaaraluokalle ”räjähteet” ei tarvitse suorittaa, jos:”

ii)

Korvataan c alakohta seuraavasti:

”c)

Jos orgaanisessa aineessa tai orgaanisten aineiden homogeenisessa seoksessa on kemiallinen ryhmä tai kemiallisia ryhmiä, joilla on räjähdysominaisuuksia:

—	eksoterminen hajoamisenergia on alle 500 J/g; tai

—	eksoterminen hajoaminen alkaa 500 °C:n tai sitä korkeammassa lämpötilassa

kuten taulukossa 2.1.3. esitetään.”

iii)

Lisätään 2.1.4.3 kohdan c alakohtaan taulukko 2.1.3 seuraavasti:

”Taulukko 2.1.3

Päätös hyväksymismenettelyn soveltamisesta vaaraluokkaan ”räjähteet” orgaanisen aineen tai orgaanisten aineiden homogeenisen seoksen osalta

Hajoamisenergia (J/g)	Hajoamisen alkamislämpötila (°C)	Sovelletaanko hyväksymismenettelyä? (Kyllä/ei)
< 500	< 500	Ei
< 500	≥ 500	Ei
≥ 500	< 500	Kyllä
≥ 500	≥ 500	Ei

Eksoterminen hajoamisenergia voidaan määrittää käyttämällä soveltuvaa kalorimetristä menetelmää (katso UN RTDG:n käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) 20.3.3.3 alajakso.”

f)	Korvataan 2.2 jakson otsikko seuraavasti: ”2.2 Syttyvät kaasut”

Korvataan 2.2.1. jakso seuraavasti:

”2.2.1 Määritelmät

2.2.1.1

Syttyvällä kaasulla tarkoitetaan kaasua tai kaasuseosta, jolla on tietty syttymisalue ilman kanssa 20 °C:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n vakiopaineessa.

2.2.1.2

Pyroforisella kaasulla tarkoitetaan syttyvää kaasua, joka syttyy itsestään ilman kanssa 54 °C:n tai sitä alhaisemmassa lämpötilassa.

2.2.1.3

Kemiallisesti epästabiililla kaasulla tarkoitetaan syttyvää kaasua, joka voi reagoida räjähtäen jopa ilmattomassa tai hapettomassa tilassa.”

Korvataan kohdat 2.2.2.1 ja 2.2.2.2 seuraavasti:

”2.2.2.1

Syttyvä kaasu luokitellaan 1A, 1B tai 2 kategoriaan taulukon 2.2.1 mukaisesti: Syttyvät kaasut, jotka ovat pyroforisia ja/tai kemiallisesti epästabiileja, luokitellaan aina kategoriaan 1A.

Taulukko 2.2.1

Syttyviä kaasuja koskevat kriteerit

Kategoria

Kriteerit

Syttyvä kaasu

Kaasut, jotka 20 °C:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n vakiopaineessa

a)	ovat syttyviä enintään 13 tilavuusprosentin seoksena ilman kanssa; tai

b)	joilla on vähintään 12 prosenttiyksikön syttymisalue ilman kanssa riippumatta siitä, mikä on alempi syttymisraja

paitsi jos tiedot osoittavat, että ne täyttävät kategorian IB kriteerit.

Pyroforinen kaasu

Syttyvät kaasut, jotka syttyvät itsestään ilman kanssa 54 °C:n tai sitä alhaisemmassa lämpötilassa

Kemiallisesti epästabiili kaasu

Syttyvät kaasut, jotka ovat kemiallisesti epästabiileja 20 °C:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n vakiopaineessa

Syttyvät kaasut, jotka ovat kemiallisesti epästabiileja yli 20 °C:n lämpötilassa ja/tai yli 101,3 kPa:n vakiopaineessa

Syttyvä kaasu

Kaasut, jotka täyttävät kategorian IA syttyvyyskriteerit mutta eivät ole pyroforisia tai kemiallisesti epästabiileja ja joilla on jompikumpi seuraavista:

a)	alhaisemman syttyvyyden raja, joka on yli 6 tilavuusprosenttia ilmassa; tai

b)	peruspalamisnopeus, joka on alle 10 cm/s;

Syttyvä kaasu

Muut kuin kategoriaan 1A tai 1B kuuluvat kaasut, joilla on tietty syttymisalue ilman kanssa 20 °C:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n vakiopaineessa

HUOMAUTUS 1:

Aerosoleja ei luokitella syttyviksi kaasuiksi; ks. 2.3 jakso.

HUOMAUTUS 2:

Jos käytettävissä ei ole tietoja, jotka mahdollistaisivat luokittelun kategoriaan IB, syttyvä kaasu, joka täyttää kategorian 1A kriteerit, luokitellaan oletusarvoisesti kategoriaan 1A.

HUOMAUTUS 3:

Pyroforisten kaasujen syttyminen itsestään ei tapahdu aina välittömästi vaan viiveellä.

HUOMAUTUS 4:

Jos käytettävissä ei ole tietoja pyroforisuudesta, syttyvä kaasuseos luokitellaan pyroforiseksi kaasuksi, jos se sisältää yli yhden (tilavuus)prosentin pyroforisia ainesosia.”

Korvataan 2.2.3 jaksossa oleva taulukko 2.2.3 seuraavasti:

”Taulukko 2.2.2

Syttyvien kaasujen merkinnät

	Kategoria 1A	Kategoriaan 1A luokitellut kaasut, jotka täyttävät pyroforisen tai epästabiilin kaasun A/B-kriteerit			Kategoria 1B	Kategoria 2
		Pyroforinen kaasu	Kemiallisesti epästabiili kaasu
		Pyroforinen kaasu	Kategoria A	Kategoria B
GHS-varoitusmerkki						Ei varoitusmerkkiä
Huomiosana	Vaara	Vaara	Vaara	Vaara	Vaara	Varoitus
Vaaralauseke	H220: Erittäin helposti syttyvä kaasu	H220: Erittäin helposti syttyvä kaasu H232: Voi syttyä itsestään palamaan joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa	H220: Erittäin helposti syttyvä kaasu H230: Voi reagoida räjähtäen jopa ilmattomassa tilassa	H220: Erittäin helposti syttyvä kaasu H231: Voi reagoida räjähtäen jopa ilmattomassa tilassa kohonneessa paineessa ja/tai lämpötilassa	H221: Syttyvä kaasu	H221: Syttyvä kaasu
Turvalauseke ennaltaehkäisystä	P210	P210 P222 P280	P202 P210	P202 P210	P210	P210
Turvalauseke pelastustoimenpiteistä	P377 P381	P377 P381	P377 P381	P377 P381	P377 P381	P377 P381
Turvalauseke varastoinnista	P403	P403	P403	P403	P403	P403
Turvalauseke jätteiden käsittelystä

Luokitusmenettely vahvistetaan seuraavan päätöksentekoketjun mukaisesti (ks. kaavio 2.2.1).”

Lisätään 2.2.3 jaksoon taulukon 2.2.2 jälkeen kappale seuraavasti:

”Jos syttyvä kaasu tai kaasuseos luokitellaan pyroforiseksi ja/tai kemiallisesti epästabiiliksi, kaikki asianmukaiset luokitukset on ilmoitettava käyttöturvallisuustiedotteessa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen II mukaisesti ja varoitusetikettiin on sisällytettävä asianmukaiset vaaraviestintämerkinnät.”

Korvataan 2.2.3 jaksossa oleva kaavio 2.2.1 seuraavasti:

”Kaavio 2.2.1

Syttyvät kaasut

Kategoria 1A

Kemiallisesti epästabiili kaasu A

Kategoria 1A

Pyrofoninen kaasu

Kategoria 1A

Pyrofoninen kaasu ja kemiallisesti epästabiili kaasu B

Kategoria 1A

Pyrofoninen kaasu ja kemiallisesti epästabiili kaasu A

Vaara

Onko se kemiallisesti epästabiili 20 °C:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n vakiopaineessa?

Onko se kemiallisesti epästabiili yli 20 °C:n lämpötilassa ja/tai yli 101,3 kPa:n vakiopaineessa?

Onko se kemiallisesti epästabiili 20 °C:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n vakiopaineessa?

Syttyykö se itsestään ilman kanssa 54 °C:n tai sitä alhaisemmassa lämpötilassa? (1)

Ei luokitella syttyväksi kaasuksi

Onko sillä tietty syttymisalue ilman kanssa 20 °C:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n vakiopaineessa?

Kyllä

Aine / seos on kaasu

(1)	Jos käytettävissä ei ole tietoja pyroforisuudesta, syttyvä kaasuseos luokitellaan pyroforiseksi kaasuksi, jos se sisältää yli yhden (tilavuus)prosentin pyroforisia ainesosia.

Kategoria 1A

Kemiallisesti epästabiili kaasu B

Kategoria 2

Ei varoitusmerkkiä

Varoitus

Onko sen alempi syttymisraja yli kuusi tilavuusprosenttia ilman kanssa ja/tai onko sen peruspalamisnopeus alle 10 cm/s?

20 °C:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n vakiopaineessa:

(a) onko se syttyvä enintään 13 tilavuusprosentin seoksena ilman kanssa tai

(b) onko sillä vähintään 12 prosenttiyksikön syttymisalue ilman kanssa riippumatta siitä, mikä on alempi syttymisraja?

Onko se kemiallisesti epästabiili yli 20 °C:n lämpötilassa ja/tai yli 101,3 kPa:n vakiopaineessa?

Ei tai ei tiedossa

Kyllä

Kategoria 1B

Kategoria 1A

Vaara

”

l)	Poistetaan 2.2.3. jaksosta kaavio 2.2.2.

Muutetaan 2.2.4. jakso seuraavasti:

Korvataan 2.2.4.1 jakso seuraavasti:

”2.2.4.1

Syttyvyys on määritettävä joko testien avulla tai niille seoksille, joista on riittävästi tietoa saatavilla, laskemalla ISO-standardimenetelmien mukaisesti (ks. standardi ISO 10156, sellaisena kuin se on muutettuna, ”Gases and gas mixtures – Determination of fire potential and oxidising ability for the selection of cylinder valve outlet” (Kaasut ja kaasuseokset – Tulipalovaaran ja hapettamiskyvyn määritys kaasupulloventtiilien valitsemiseksi), ja jos käytetään peruspalamisnopeutta kategoriaa IB varten, ks. ISO-standardi 817, sellaisena kuin se on muutettuna, ”Refrigerants-Designation and safety classification, Annex C:- Method of test for burning velocity measurement of flammable gases”. Sen sijaan, että käytettäisiin ISO-standardin 10156, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaista testilaitetta, voidaan käyttää putkimenetelmälle tarkoitettua testilaitetta, joka esitetään EN 1839 -standardin (Kaasujen ja höyryjen alemman ja ylemmän räjähdysrajan määrittely), sellaisena kuin se on muutettuna, 4.2 kohdassa.”

Lisätään 2.2.4.2 ja 2.2.4.3 jakso seuraavasti:

”2.2.4.2

Pyroforisuus määritetään 54 °C:n lämpötilassa joko standardin IEC 60079-20-1 ed1.0 (2010–01) ”Explosive atmospheres – Part 20–1: Material characteristics for gas and vapour classification – Test methods and data” tai standardin DIN 51794 ”Determining the ignition temperature of petroleum products” mukaisesti.

2.2.4.3

Pyroforisia kaasuja ei tarvitse luokitella, jos valmistuksessa tai käsittelyssä saatu kokemus osoittaa, että aine ei syty itsestään joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa 54 °C:n tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa. Syttyvät kaasuseokset, joita ei ole testattu pyroforisuuden osalta ja jotka sisältävät yli yhden prosentin pyroforisia ainesosia, luokitellaan pyroforiseksi kaasuksi. Asiantuntija-arviota pyroforisten kaasujen ja niiden seosten ominaisuuksista ja fysikaalisista vaaroista käytetään arvioitaessa tarvetta luokitella syttyviä kaasuseoksia, jotka sisältävät enintään yhden prosentin pyroforisia ainesosia. Tässä tapauksessa testausta on harkittava ainoastaan, jos asiantuntija-arvio osoittaa, että tarvitaan lisätietoja luokitusprosessin tukemiseksi.”

n)	Numeroidaan 2.2.4.2 jakso uudestaan seuraavasti: ”2.2.4.4.”

Korvataan 2.6.4.2 jaksossa ennen a–d alakohtia oleva teksti seuraavasti:

”2.6.4.2

Kun kyseessä on seos (5), joka sisältää tunnettuja syttyviä nesteitä määriteltyinä pitoisuuksina, siitä huolimatta että ne voivat sisältää haihtumattomia aineosia, kuten polymeerejä tai lisäaineita, leimahduspistettä ei tarvitse määrittää kokeellisesti, jos jäljempänä 2.6.4.3 jaksossa esitettyä menetelmää käyttämällä laskettu seoksen leimahduspiste on vähintään 5 °C (6) suurempi kuin asianomainen luokituskriteeri ja edellyttäen, että

(5) Tähän mennessä laskentamenetelmä on validoitu seoksille, jotka sisältävät enintään kuusi haihtuvaa aineosaa. Nämä aineosat voivat olla syttyviä nesteitä kuten hiilivetyjä, eettereitä, alkoholeja, estereitä (lukuun ottamatta akrylaatteja) ja vettä. Laskentamenetelmää ei kuitenkaan ole vielä validoitu seoksille, jotka sisältävät halogenoituja rikki- ja/tai fosforiyhdisteitä tai reaktiivisia akrylaatteja."

(6) Jos laskettu leimahduspiste on vähemmän kuin 5 °C suurempi kuin asianomainen luokituskriteeri, laskentamenetelmää ei saa käyttää ja leimahduspiste on määriteltävä kokeellisesti.”"

Korvataan 2.7.2.2 jakso seuraavasti:

”2.7.2.2

Metalli- tai lejeerinkijauheet luokitellaan syttyviksi kiinteiksi aineiksi, jos ne voidaan sytyttää ja reaktio leviää näytteen koko pituudelle (100 mm) viimeistään 10 minuutin kuluessa.”

Korvataan 2.12.2.1. jaksossa taulukko 2.12.1. seuraavasti:

”Taulukko 2.12.1

Veden kanssa kosketuksiin joutuessaan syttyviä kaasuja kehittäviä aineita ja seoksia koskevat kriteerit

Kategoria	Kriteerit
1	Aine tai seos, joka reagoi kiivaasti veden kanssa ympäröivässä lämpötilassa ja kehittää yleensä itsestään syttyvää kaasua tai reagoi herkästi veden kanssa ympäröivässä lämpötilassa kehittäen syttyvää kaasua vähintään 10 litraa kilogrammaa ainetta kohti minuutissa.
2	Aine tai seos, joka reagoi herkästi veden kanssa ympäröivässä lämpötilassa kehittäen syttyvää kaasua vähintään 20 litraa kilogrammaa ainetta kohti tunnissa ja joka ei täytä kategorian 1 kriteerejä.
3	Aine tai seos, joka reagoi hitaasti veden kanssa ympäröivässä lämpötilassa kehittäen syttyvää kaasua yli 1 litran kilogrammaa ainetta kohti tunnissa ja joka ei täytä kategorian 1 ja 2 kriteerejä.

Huomautus:

Testi on suoritettava aineella tai seoksella siinä fysikaalisessa muodossa kuin se saatetaan markkinoille. Jos esimerkiksi toimitusta tai kuljetusta varten sama kemikaali on määrä saattaa markkinoille fysikaalisessa muodossa, joka eroaa siitä, jossa testi suoritettiin, ja jonka katsotaan todennäköisesti muuttavan olennaisesti sen toimintaa luokitustestissä, aine on testattava myös uudessa muodossa.”

Lisätään 2.17 jakso seuraavasti:

”2.17 Flegmatoidut räjähteet

2.17.1 Määritelmät ja yleiset näkökohdat

2.17.1.1 Flegmatoidut räjähteet ovat kiinteitä tai nestemäisiä räjähtäviä aineita tai seoksia, jotka on flegmatoitu niiden räjähdysominaisuuksien tukahduttamiseksi, jotta ne eivät massaräjähdä ja ne eivät pala liian nopeasti, ja ne voidaan sen vuoksi jättää vaaraluokan ”Räjähteet” ulkopuolelle (ks. 2.1.4.1 jakson 3 kohta) (7).

2.17.1.2 Flegmatoitujen räjähteiden vaaraluokka sisältää:

Kiinteät flegmatoidut räjähteet: räjähtävät aineet tai seokset, jotka kostutettuna vedellä tai alkoholeilla tai laimennettuna muilla aineilla muodostavat homogeenisen seoksen niiden räjähdysominaisuuksien tukahduttamiseksi.

HUOMAUTUS: Tämä sisältää flegmatoinnin, joka on saavutettu aineiden hydraattien muodostuksella.

b)	Nestemäiset flegmatoidut räjähteet: räjähtävät aineet tai seokset, jotka liuotetaan tai suspendoidaan veteen tai muihin nestemäisiin aineisiin ja jotka muodostavat homogeenisen seoksen niiden räjähdysominaisuuksien tukahduttamiseksi.

2.17.2 Luokituskriteerit

2.17.2.1 Kaikkien flegmatoidussa tilassa olevien räjähteiden katsotaan kuuluvan tähän luokkaan, paitsi jos:

a)	Ne on tarkoitettu räjäytys- tai pyroteknisiin tarkoituksiin;

b)	Niillä on massaräjähdysvaara testisarjan 6 a) tai 6 b) kohdan mukaisesti tai niiden UN RTDG:n käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) V osan 51.4 alajaksossa kuvatussa palamisnopeustestissä saatu korjattu palamisnopeus on suurempi kuin 1 200 kg/min; tai

c)	Eksoterminen hajoamisenergia on alle 300 J/g.

HUOMAUTUS 1: Aineet ja seokset, jotka flegmatoidussa tilassa täyttävät a) tai b) kohdassa esitetyt kriteerit, luokitellaan räjähteiksi (ks. 2.1 jakso). Aineet ja seokset, jotka täyttävät c kohdassa esitetyn kriteerin, voivat kuulua muihin fysikaalisiin vaaraluokkiin.

HUOMAUTUS 2: Eksoterminen hajoamisenergia voidaan arvioida käyttämällä soveltuvaa kalorimetristä menetelmää (katso UN RTDG:n käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) II osan 20 jakson 20.3.3.3 alajakso).

2.17.2.2 Flegmatoidut räjähteet luokitellaan ja pakataan toimitusta ja käyttöä varten yhteen tämän luokan neljästä kategoriasta riippuen korjatusta palamisnopeudesta (Ac) käyttäen ”palamisnopeustestiä (ulkopuolinen palo)”, joka kuvataan UN RTDG:n käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) V osan 51.4 alajaksossa, taulukon 2.17.1 mukaisesti:

Taulukko 2.17.1.

Flegmatoituja räjähteitä koskevat kriteerit

Kategoria	Kriteerit
1	Flegmatoidut räjähteet, joiden korjattu palamisnopeus (AC) on vähintään 300 kg/min mutta enintään 1 200 kg/min.
2	Flegmatoidut räjähteet, joiden korjattu palamisnopeus (AC) on vähintään 140 kg/min mutta alle 300 kg/min.
3	Flegmatoidut räjähteet, joiden korjattu palamisnopeus (AC) on vähintään 60 kg/min mutta alle 140 kg/min.
4	Flegmatoidut räjähteet, joiden korjattu palamisnopeus (AC) on alle 60 kg/min.

Huomautus 1: Flegmatoidut räjähteet on valmistettava siten, että ne pysyvät homogeenisinä eivätkä erotu tavanomaisen varastoinnin ja käsittelyn aikana, erityisesti jos ne on flegmatoitu kostuttamalla. Valmistajan/toimittajan on annettava käyttöturvallisuustiedotteessa tiedot säilyvyydestä sekä ohjeet flegmatoinnin varmistamisesta. Tietyissä olosuhteissa flegmatointitekijän (esim. flegmatointiaine, kostutusaine tai käsittely) sisältö voi vähentyä toimituksen ja käytön aikana, jolloin flegmatoidun räjähteen vaarapotentiaali voi lisääntyä. Lisäksi käyttöturvallisuustiedotteessa on esitettävä ohjeet lisääntyneiden palo-, räjähdys- tai sirpalevaarojen välttämisestä silloin, kun ainetta tai seosta ei ole flegmatoitu riittävästi.

Huomautus 2: Flegmatoitujen räjähteiden räjähdysominaisuudet on määritettävä UN RTDG:n käsikirjassa ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) esitetyllä testisarjalla 2 ja ilmoitettava käyttöturvallisuustiedotteessa.

Huomautus 3: Varastointia, toimitusta ja käyttöä varten flegmatoidut räjähteet eivät kuulu lisäksi jakson 2.1 (räjähteet), 2.6 (syttyvät nesteet) tai 2.7 (syttyvät kiinteät aineet) soveltamisalaan.

2.17.3 Vaaraviestintä

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien nestemäisten tai kiinteiden aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 2.17.2 mukaisesti.

Taulukko 2.17.2.

Flegmatoitujen räjähteiden merkinnät

	Kategoria 1	Kategoria 2	Kategoria 3	Kategoria 4
GHS-varoitusmerkki
Huomiosana	Vaara	Vaara	Varoitus	Varoitus
Vaaralauseke	H206 Palo-, räjähdys- tai sirpalevaara; suurentunut räjähdysriski, jos flegmatointitekijää vähennetään	H207: Palo- tai sirpalevaara; suurentunut räjähdysriski, jos flegmatointitekijää vähennetään	H207: Palo- tai sirpalevaara; suurentunut räjähdysriski, jos flegmatointitekijää vähennetään	H208: Palovaara; suurentunut räjähdysriski, jos flegmatointitekijää vähennetään
Turvalauseke ennaltaehkäisystä	P210 P212 P230 P233 P280	P210 P212 P230 P233 P280	P210 P212 P230 P233 P280	P210 P212 P230 P233 P280
Turvalauseke pelastustoimenpiteistä	P370 + P380+ P375	P370 + P380 + P375	P370 + P380 + P375	P371 + P380 + P375
Turvalauseke varastoinnista	P401	P401	P401	P401
Turvalauseke jätteiden käsittelystä	P501	P501	P501	P501

2.17.4 Luokitusta koskevia muita lisähuomioita

Kaavio 2.17.1.

Flegmatoidut räjähteet

Kyllä

Räjähteet

Vaarallisuusluokka 1.1

Räjähteet

Vaarallisuusluokka 1.1

Vaaraluokka “Räjähteet” (ks. kriteerit 2.1 jaksossa)

Kyllä

Ei luokitella flegmatoiduksi räjähteeksi

Voi kuulua muiden fysikaalisten vaaraluokkien soveltamisalaan

Kyllä

Vaara

Onko tuloksena massaräjähdys?

Testi 6 (a), 6 (b)

Onko eksoterminen hajoamisenergia alle 300 J/g?

Sisältääkö se räjähtävää ainetta tai seosta, joka on flegmatoitu räjähdysominaisuuksien tukahduttamiseksi?

Onko aine / seos kiinteä vai nestemäinen?

Kyllä

AC > 1 200 kg/min?

Onko tuloksena massaräjähdys?

Palamisnopeustesti

(osa V, 51.4 jakso)

AC ≥ 60 kg/min mutta < 140 kg/min?

Kategoria 4

Kategoria 3

Kategoria 2

AC < 60 kg/min?

Varoitus

Kyllä

AC ≥ 140 kg/min mutta < 300 kg/min?

Varoitus

Vaara

Kategoria 1

Kyllä

AC ≥ 300 kg/min mutta < 1 200 kg/min?

2.17.4.1 Flegmatoituja räjähteitä koskevaa luokitusmenettelyä ei sovelleta, jos:

a)	Aineet tai seokset eivät sisällä jaksossa 2.1 esitettyjen kriteerien mukaisia räjähteitä; tai

b)	Eksoterminen hajoamisenergia on alle 300 J/g.

2.17.4.2 Eksoterminen hajoamisenergia on määritettävä käyttämällä jo flegmatoitua räjähdettä (eli homogeenistä kiinteää tai nestemäistä seosta, jonka muodostavat räjähde ja sen räjähdysominaisuuksien tukahduttamiseksi käytettävät aineet. Eksoterminen hajoamisenergia voidaan arvioida käyttämällä soveltuvaa kalorimetristä menetelmää (katso UN RTDG:n käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) II osassa olevan 20 jakson 20.3.3.3 alajakso).”

Muutetaan 3 osa seuraavasti:

Korvataan 3.1.1.1 jakso seuraavasti:

”3.1.1.1

Välittömällä myrkyllisyydellä tarkoitetaan vakavia haittavaikutuksia (esim. kuolleisuus), joita esiintyy, kun ainetta tai seosta on annosteltu kerta-annoksena tai lyhytaikaisesti suun, ihon tai hengitysteiden kautta.”

Korvataan 3.1.2.1 jakson johdantovirke seuraavasti:

”3.1.2.1

Aine voidaan luokitella yhteen neljästä vaarakategoriasta suun, ihon tai hengitysteiden kautta tapahtuvan altistuksen tuloksena todettavan välittömän myrkyllisyyden perusteella jäljempänä taulukossa esitettyjen numeeristen lukuarvojen mukaisesti. Välittömän myrkyllisyyden arvot ilmaistaan (likimääräisinä) LD50 -arvoina (suun tai ihon kautta) tai LC50-arvoina (hengitysteitse) tai välittömän myrkyllisyyden estimaatteina (ATE). Vaikka joillakin in vivo -menetelmillä voidaan määrittää LD50/LC50 -arvot suoraan, joissakin uudemmissa in vivo -menetelmissä (esim. käytetään vähemmän eläimiä) otetaan huomioon muita välittömän myrkyllisyyden indikaattoreita, kuten myrkyllisyyden kliinisiä oireita, joita käytetään vaarakategorian osoittamiseen. Tätä koskevat selittävät huomautukset on esitetty taulukon 3.1.1 yhteydessä.”

c)	Korvataan 3.1.2.1. jaksossa olevan taulukon 3.1.1 otsikko seuraavasti: ”Taulukko 3.1.1. Välittömän myrkyllisyyden estimaatit (ATE) ja kriteerit välittömän myrkyllisyyden vaarakategorioihin”

Korvataan 3.2.1.1 jakso seuraavasti:

”3.2.1.1

Ihosyövyttävyydellä tarkoitetaan pysyvän ihovaurion eli orvaskeden läpi verinahkaan ulottuvan näkyvän kuolion ilmaantumista aineelle tai seokselle altistumisen jälkeen.

Ihoärsytyksellä tarkoitetaan palautuvan ihovaurion ilmaantumista aineelle tai seokselle altistumisen jälkeen.”

Korvataan 3.3.1.1 jakso seuraavasti:

”3.3.1.1

Vakavalla silmävauriolla tarkoitetaan silmän kudosvauriota tai vakavaa fyysistä näön rappeutumista, joka syntyy, kun silmä on altistunut aineelle tai seokselle eikä se palaudu täysin.

Silmä-ärsytyksellä tarkoitetaan silmän muutoksia, jotka syntyvät, kun silmä on altistunut aineelle tai seokselle, ja se palautuu täysin.”

Korvataan 3.4.1.1 jakso seuraavasti:

”3.4.1.1

Hengitysteiden herkistymisellä tarkoitetaan hengitysteiden yliherkkyyttä, joka syntyy, kun ainetta tai seosta hengitetään.”

Korvataan 3.4.1.2. jakso seuraavasti:

”3.4.1.2

Ihon herkistymisellä tarkoitetaan allergista vastetta, joka syntyy, kun aineitta tai seosta joutuu iholle.”

Korvataan 3.4.2.1.3.1. jakso seuraavasti:

”3.4.2.1.3.1

Muun muassa seuraavien eläinkokeiden (8) tulokset voivat osoittaa aineen kykyä aiheuttaa hengitysteiden herkistymistä ihmisellä (9):

a)	immunoglobuliini E:n (IgE) ja muiden spesifisten immunologisten parametrien määritys esimerkiksi hiirillä;

b)	spesifiset keuhkovasteet marsuilla.

(8) Nykyisellään ei ole käytettävissä tunnustettuja ja validoituja eläinmalleja, joilla voidaan tutkia hengitysteiden yliherkistymistä. Tietyissä olosuhteissa eläinkokeiden tuloksista voidaan saada arvokasta tietoa todistusnäytön arviointiin."

(9) Vielä ei täysin tunneta niitä mekanismeja, joilla aineet aiheuttavat astmaoireita. Ennalta ehkäisevänä toimenpiteenä näitä aineita pidetään hengitysteitä herkistävinä. Jos näytön perusteella voidaan kuitenkin osoittaa, että kyseiset aineet aiheuttavat ärsyttävyytensä vuoksi astmaoireita ainoastaan ihmisillä, joilla on lisääntynyt keuhkoputkien supistumistaipumus, aineita ei ole pidettävä hengitysteitä herkistävinä.”"

Korvataan 3.4.3.3.2. jaksossa taulukossa 3.4.6 Huomautus 1 seuraavasti:

”Huomautus 1:

Tätä haastevaiheen pitoisuusrajaa käytetään sovellettaessa liitteessä II olevan 2.8 jakson erityismerkintävaatimuksia, joilla suojellaan jo herkistyneitä yksilöitä. Seokselle, joka sisältää kyseistä aineosaa tämän raja-arvon suuruisena tai sen ylittävänä pitoisuutena, vaaditaan käyttöturvallisuustiedote. Niiden herkistävien aineiden, joilla on erityinen pitoisuusraja, haastevaiheen pitoisuusrajaksi on asetettava kymmenesosa erityisestä pitoisuusrajasta.”

Korvataan 3.5.1.1 jakso seuraavasti:

”3.5.1.1

Sukusolujen perimää vaurioittavalla tarkoitetaan periytyviä geneettisiä mutaatioita, mukaan lukien periytyvät rakenteelliset tai numeeriset kromosomipoikkeavuudet, joita esiintyy sukusoluissa aineelle tai seokselle altistumisen jälkeen.”

Numeroidaan 3.5.1.1 jakso uudestaan seuraavasti:

”3.5.1.2

Mutaatio on solun geneettisen aineksen määrän tai rakenteen pysyvä muutos. Termiä ’mutaatio’ käytetään sekä periytyvistä geneettisistä muutoksista, jotka ilmenevät fenotyyppisinä muutoksina, että niiden perustana olevista DNA:n muutoksista, jos ne tunnetaan (kuten tietyt emäsparien muutokset ja kromosomien translokaatiot). Termiä ’mutageeninen’ (perimää vaurioittava) tai ’mutageeni’ käytetään tekijöistä, jotka aiheuttavat mutaatioiden lisääntymisen solu- ja/tai eliöpopulaatioissa.”

Numeroidaan 3.5.1.2. jakso uudestaan seuraavasti:

”3.5.1.3

Yleisempää termiä ’genotoksinen’ (perimälle myrkyllinen, DNA:ta vahingoittava) ja ’genotoksisuus’ käytetään tekijöistä tai prosesseista, jotka muuttavat DNA:n rakennetta, informaatiosisältöä tai segregaatiota, mukaan luettuna tekijät ja prosessit, jotka vaurioittavat DNA:ta häiritsemällä sen normaaleja replikaatioprosesseja (kahdentumista) tai muuttavat replikaatiota (ohimenevästi) muulla kuin fysiologisella tavalla. Genotoksisuutta koskevien testien tuloksia pidetään perimää vaurioittavien vaikutusten indikaattoreina.”

Korvataan 3.5.2.3.5. jakso seuraavasti:

”3.5.2.3.5

Somaattisten solujen mutageenisuustestit in vivo, kuten:

—	nisäkkäiden luuydinkromosomiaberratiotesti;

—	nisäkkäiden erytrosyyttimikrotumatesti.”

Korvataan 3.6.1.1 jakso seuraavasti:

”3.6.1.1

Syöpää aiheuttavilla vaikutuksilla tarkoitetaan syövän syntyä tai syövän esiintyvyyden lisääntymistä aineelle tai seokselle altistumisen jälkeen. Aineiden ja seosten, jotka ovat huolellisesti tehdyissä eläinkokeissa aiheuttaneet hyvänlaatuisia ja pahanlaatuisia kasvaimia, oletetaan tai epäillään aiheuttavan syöpää myös ihmisessä, ellei ole selvää näyttöä siitä, että kyseinen kasvainten muodostumismekanismi on merkityksetön ihmiselle.

Luokittelu aineeksi tai seokseksi, jolla on syöpää aiheuttavia vaikutuksia, perustuu aineen tai seoksen sisäisiin ominaisuuksiin eikä sillä anneta tietoja ihmisten syöpäriskistä, joka voi liittyä aineen tai seoksen käyttöön.”

Korvataan 3.7.1.1 jakso seuraavasti:

”3.7.1.1

Lisääntymiselle vaarallisilla vaikutuksilla tarkoitetaan haitallisia vaikutuksia aikuisten miesten ja naisten sukupuolitoimintoihin ja hedelmällisyyteen sekä jälkeläisten kehityshäiriöitä, kun ne ilmenevät aineelle tai seokselle altistumisen seurauksena. Seuraavassa annetut määritelmät on mukautettu alustavista määritelmistä, joista on sovittu IPCS/EHC:n (International Programme on Chemical Safety Environmental Health Criteria) asiakirjassa nro 225 ”Principles for Evaluating Health Risks to Reproduction Associated with Exposure to Chemicals”. Luokitukseen liittyviä jälkeläisissä esiintyviä periytyviä vaikutuksia käsitellään sukusolujen perimävaurioita koskevassa 3.5 jaksossa, koska tässä luokitusjärjestelmässä katsotaan aiheelliseksi tarkastella kyseisiä vaikutuksia erillisessä sukusolujen perimävaurioita koskevassa vaaraluokassa.

Tässä luokitusjärjestelmässä lisääntymiselle vaaralliset vaikutukset jaetaan kahteen pääryhmään:

a)	haitalliset vaikutukset sukupuolitoimintoihin ja hedelmällisyyteen;

b)	haitalliset vaikutukset jälkeläisten kehitykseen.

Joitain lisääntymiselle vaarallisia vaikutuksia ei voi selkeästi osoittaa sukupuolitoimintoja ja hedelmällisyyttä heikentävään eikä kehityshäiriöitä aiheuttavaan ryhmään. Tästä huolimatta aineet ja seokset, joilla on näitä vaikutuksia, on luokiteltava lisääntymiselle vaarallisiksi aineiksi, ja niiden yhteydessä on käytettävä yleistä vaaralauseketta.”

Korvataan 3.7.2.5.1. jakso seuraavasti:

”3.7.2.5.1

Käytettävissä on useita kansainvälisesti hyväksyttyjä testimenetelmiä, kuten menetelmiä kehitykselle haitallisten vaikutuksen testaukseen (esim. OECD testiohje 414) ja menetelmiä yhtä tai kahta sukupolvea koskevien haitallisten vaikutusten testaukseen (esim. OECD testiohjeet 415, 416, 443).”

Korvataan 3.8.1.1 jakso seuraavasti:

”3.8.1.1

Elinkohtainen myrkyllisyys (kerta-altistuminen) määritellään erityiseksi, muuksi kuin kuolemaan johtavaksi kohde-elimessä ilmeneväksi myrkkyvaikutukseksi, joka johtuu kerta-altistumisesta aineelle tai seokselle. Siihen sisältyvät kaikki merkittävät terveyteen kohdistuvat toimintoja heikentävät vaikutukset, palautuvat tai palautumattomat, välittömät ja/tai viiveellä ilmenevät, joita ei erikseen käsitellä 3.1–3.7 ja 3.10 jaksossa (katso myös 3.8.1.6 jakso).”

Korvataan 3.8.3.4.1. jakso seuraavasti:

”3.8.3.4.1

Jos tietystä seoksesta sellaisenaan ei ole luotettavaa näyttöä tai testituloksia eikä sen luokittelemiseksi voida käyttää päättelysääntöjä, seoksen luokitus perustuu seoksen sisältämien aineiden luokitukseen. Seos luokitellaan elinkohtaista myrkyllisyyttä aiheuttavaksi (tietty elin yksilöidään) kerta-altistumisen seurauksena, jos ainakin yksi sen aineosista on luokiteltu elinkohtaisen myrkyllisyyden (kerta-altistuminen) kategoriaan 1 tai 2 kuuluvaksi aineeksi ja sitä on seoksessa vähintään taulukossa 3.8.3 mainitun kategoriaa 1 tai 2 koskevan yleisen pitoisuusrajan verran.”

Lisätään 3.8.3.4. jaksoon 3.8.3.4.6. jakso:

”3.8.3.4.6

Kun käytetään yhteenlaskumenetelmää kategorian 3 ainesosia varten, seoksen ”relevantteja aineosia” ovat aineosat, jotka esiintyvät seoksessa ≥ 1 %:n pitoisuuksina (kiinteät aineet, nesteet, pölyt, sumut ja höyryt painoprosentteina ja kaasut tilavuusprosentteina), ellei ole syytä epäillä, että myös < 1 %:n pitoisuutena esiintyvällä aineosalla on merkitystä seokseen liittyvän hengitysteiden ärsytyksen tai narkoottisten vaikutusten luokituksessa.”

Korvataan 3.9.1.1 jakso seuraavasti:

”3.9.1.1

Elinkohtainen myrkyllisyys (toistuva altistuminen) määritellään erityiseksi, kohde-elimessä ilmeneväksi myrkkyvaikutukseksi, joka johtuu toistuvasta altistumisesta aineelle tai seokselle. Siihen sisältyvät kaikki merkittävät terveyteen kohdistuvat toimintoja heikentävät vaikutukset, palautuvat tai palautumattomat, välittömät ja/tai viiveellä ilmenevät. Tähän kohtaan eivät kuitenkaan sisälly muut erityiset myrkkyvaikutukset, joita käsitellään erikseen 3.1–3.8 ja 3.10 jaksossa.”

Korvataan 3.9.3.4.1. jakso seuraavasti:

”3.9.3.4.1

Jos tietystä seoksesta sellaisenaan ei ole luotettavaa näyttöä tai testituloksia eikä sen luokittelemiseksi voida käyttää päättelysääntöjä, seoksen luokitus perustuu seoksen sisältämien aineiden luokitukseen. Seos on silloin luokiteltava elinkohtaista myrkyllisyyttä aiheuttavaksi (tietty elin yksilöidään) toistuvan altistumisen seurauksena, jos ainakin yksi sen aineosista on luokiteltu elinkohtaisen myrkyllisyyden kategoriaan 1 tai 2 kuuluvaksi aineeksi (toistuva altistuminen) ja sitä on seoksessa vähintään taulukossa 3.9.4 mainitun kategoriaa 1 tai 2 koskevan yleisen pitoisuusrajan verran.”

Korvataan 3.10.1.3 jakso seuraavasti:

”3.10.1.3

Aspiraatiovaaralla tarkoitetaan vakavia välittömiä vaikutuksia kuten kemiallinen keuhkokuume, keuhkovammoja tai aineen tai seoksen aspiraatiosta johtuva kuolema.”

Lisätään 3.10.3.3. jaksoon uusi jakso:

”3.10.3.3.1.1

Seoksen ”relevantteja aineosia” ovat aineosat, jotka esiintyvät seoksessa ≥ 1 % pitoisuuksina.”

Numeroidaan uudelleen ja korvataan 3.10.3.3.1.1. jakso seuraavasti:

”3.10.3.3.1.2

Seos on luokiteltava kategoriaan 1, jos kategoriaan 1 kuuluvien ainesosien pitoisuuksien summa on ≥ 10 % ja seoksen kinemaattinen viskositeetti 40 °C:n lämpötilassa mitattuna on ≤ 20,5 mm2/s.”

Numeroidaan uudelleen ja korvataan 3.10.3.3.1.2. jakso seuraavasti:

”3.10.3.3.1.3

Jos on kyseessä seos, joka erottuu kahdeksi tai useammaksi selkeäksi kerrokseksi, joista yksi sisältää ≥ 10 % kategoriaan 1 luokiteltua ainetta / luokiteltuja aineita ja jonka kinemaattinen viskositeetti 40 °C:n lämpötilassa mitattuna on ≤ 20,5 mm2/s, koko seos luokitellaan kategoriaan 1.”

Muutetaan 4 osa seuraavasti:

Korvataan 4.1.3.5.5.3.1. jakso seuraavasti:

”4.1.3.5.5.3.1

Ensin tarkastellaan kaikkia kategoriaan välitön 1 luokiteltuja seoksen aineosia. Jos kyseisten aineosien pitoisuuksien (%) summa vastaavilla M-kertoimilla kerrottuna on ≥ 25 %, koko seos luokitellaan kategoriaan välitön 1.”

(6) Jos laskettu leimahduspiste on vähemmän kuin 5 °C suurempi kuin asianomainen luokituskriteeri, laskentamenetelmää ei saa käyttää ja leimahduspiste on määriteltävä kokeellisesti.”

(1) Tai tarvittaessa < 1 %, ks. 3.2.3.3.1 jakso.

(2) Tai tarvittaessa < 1 %, ks. 3.3.3.3.1 jakso.

(3) Tai tarvittaessa < 1 %, ks. 3.8.3.4.6. jakso.

(4) Tai tarvittaessa < 0,1 %, ks. 4.1.3.1 jakso.

(7) Epästabiilit räjähteet, sellaisina kuin ne määritetään 2.1 jaksossa, voidaan stabilisoida myös flegmatoimalla, minkä jälkeen ne luokitellaan flegmatoiduiksi räjähteiksi, mikäli kaikki 2.17 kohdan kriteerit täyttyvät. Tässä tapauksessa flegmatoidut räjähteet on testattava UN RTDG:n käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) I osassa esitetyn testisarjan 3 mukaisesti, koska tiedot sen mekaanisesta herkkyydestä ovat todennäköisesti tärkeitä, kun määritetään edellytyksiä turvalliselle käsittelylle ja käytölle. Tulokset ilmoitetaan käyttöturvallisuustiedotteessa.

LIITE III

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liite III seuraavasti:

Muutetaan 1 osa seuraavasti:

Lisätään seuraavat vaaralausekkeet taulukkoon 1.1:

”H206	Kieli	2.17 Flegmatoidut räjähteet, vaarakategoria 1
	BG	Опасност от пожар или разпръскване; повишен риск от експлозия при понижено съдържание на десенсибилизиращ агент.
	ES	Peligro de incendio, onda expansiva o proyección; mayor riesgo de explosión si se reduce el agente insensibilizante
	CS	Nebezpečí požáru, tlakové vlny nebo zasažení částicemi; zvýšené nebezpečí výbuchu, sníží-li se objem znecitlivujícího prostředku.
	DA	Fare for brand, eksplosion eller udslyngning af fragmenter; øget risiko for eksplosion, hvis det desensibiliserende middel reduceres.
	DE	Gefahr durch Feuer, Druckstoß oder Sprengstücke; erhöhte Explosionsgefahr wenn das Desensibilisierungsmittel reduziert wird.
	ET	Süttimis-, plahvatus- või laialipaiskumisoht, desensibilisaatori vähenemise korral suurenenud plahvatusoht.
	EL	Κίνδυνος πυρκαγιάς, ανατίναξης ή εκτόξευσης· αυξημένος κίνδυνος έκρηξης εάν μειωθεί ο παράγοντας απευαισθητοποίησης.
	EN	Fire, blast or projection hazard; increased risk of explosion if desensitising agent is reduced.
	FR	Danger d'incendie, d'effet de souffle ou de projection; risque accru d'explosion si la quantité d'agent désensibilisateur est réduite.
	GA	Guais dóiteáin, phléasctha nó teilgin; baol méadaithe pléasctha má laghdaítear an dí-íogróir.
	HR	Opasnost od vatre, udarnog vala ili rasprskavanja; povećan rizik od eksplozije ako je smanjen udio desenzitirajućeg agensa.
	IT	Pericolo d'incendio, di spostamento d'aria o di proiezione; maggior rischio di esplosione se l'agente desensibilizzante è ridotto.
	LV	Ugunsbīstamība, triecienviļņbīstamība vai izmetbīstamība; ja desensibilizācijas līdzekļa daudzums samazinājies, palielinās eksplozijas risks.
	LT	Gaisro, sprogimo arba išsvaidymo pavojus; sumažėjus desensibilizacijos veiksnio poveikiui kyla didesnė sprogimo rizika.
	HU	Tűz, robbanás vagy kivetés veszélye; fokozott robbanásveszély a deszenzibilizáló szer csökkenésével.
	MT	Periklu ta' nar, blast jew projjezzjoni; riskju ikbar ta' splużjoni jekk l-aġent disensitizzanti jitnaqqas.
	NL	Gevaar voor brand, luchtdrukwerking of scherfwerking; toegenomen ontploffingsgevaar als de ongevoeligheidsagens wordt verminderd.
	PL	Zagrożenie pożarem, wybuchem lub rozrzutem; zwiększone ryzyko wybuchu jeśli zawartość środka odczulającego została zmniejszona.
	PT	Perigo de incêndio, sopro ou projeções; risco acrescido de explosão se houver redução do agente dessensibilizante.
	RO	Pericol de incendiu, detonare sau proiectare; risc sporit de explozie dacă se reduce agentul de desensibilizare.
	SK	Nebezpečenstvo požiaru, výbuchu alebo rozletenia úlomkov; zvýšené riziko výbuchu, ak sa zníži obsah desenzibilizačného činidla.
	SL	Nevarnost za nastanek požara, udarnega vala ali drobcev; povečana nevarnost eksplozije, če se zmanjša vsebnost desenzibilizatorja.
	FI	Palo-, räjähdys- tai sirpalevaara; suurentunut räjähdysriski, jos flegmatointitekijää vähennetään.
	SV	Fara för brand, tryckvåg eller splitter och kaststycken, ökad explosionsrisk om det okänsliggörande ämnet minskas.”

”H207	Kieli	2.17 Flegmatoidut räjähteet, vaarakategoria 2, 3
	BG	Опасност от пожар или разпръскване; повишен риск от експлозия при понижено съдържание на десенсибилизиращ агент.
	ES	Peligro de incendio o proyección; mayor riesgo de explosión si se reduce el agente insensibilizante.
	CS	Nebezpečí požáru nebo zasažení částicemi; zvýšené nebezpečí výbuchu, sníží-li se objem znecitlivujícího prostředku.
	DA	Fare for brand eller udslyngning af fragmenter; øget risiko for eksplosion, hvis det desensibiliserende middel reduceres.
	DE	Gefahr durch Feuer oder Sprengstücke; erhöhte Explosionsgefahr wenn das Desensibilisierungsmittel reduziert wird.
	ET	Süttimis- või laialipaiskumisoht, desensibilisaatori vähenemise korral suurenenud plahvatusoht.
	EL	Κίνδυνος πυρκαγιάς ή εκτόξευσης· αυξημένος κίνδυνος έκρηξης εάν μειωθεί ο παράγοντας απευαισθητοποίησης.
	EN	Fire or projection hazard; increased risk of explosion if desensitising agent is reduced.
	FR	Danger d'incendie ou de projection; risque accru d'explosion si la quantité d'agent désensibilisateur est réduite.
	GA	Guais dóiteáin nó teilgin; baol méadaithe pléasctha má laghdaítear an dí-íogróir.
	HR	Opasnost od vatre ili rasprskavanja; povećan rizik od eksplozije ako je smanjen udio desenzitirajućeg agensa.
	IT	Pericolo d'incendio o di proiezione; maggior rischio di esplosione se l'agente desensibilizzante è ridotto.
	LV	Ugunsbīstamība vai izmetbīstamība; ja desensibilizācijas līdzekļa daudzums samazinājies, palielinās eksplozijas risks.
	LT	Gaisro arba išsvaidymo pavojus; sumažėjus desensibilizacijos veiksnio poveikiui kyla didesnė sprogimo rizika.
	HU	Tűz vagy kivetés veszélye; fokozott robbanásveszély a deszenzibilizáló szer csökkenésével.
	MT	Periklu ta' nar jew projezzjoni; riskju ikbar ta' splużjoni jekk l-aġent disensitizzanti jitnaqqas.
	NL	Gevaar voor brand of scherfwerking; toegenomen ontploffingsgevaar als de ongevoeligheidsagens wordt verminderd.
	PL	Zagrożenie pożarem lub rozrzutem; zwiększone ryzyko wybuchu jeśli zawartość środka odczulającego została zmniejszona.
	PT	Perigo de incêndio ou projeções; risco acrescido de explosão se houver redução do agente dessensibilizante.
	RO	Pericol de incendiu sau proiectare; risc sporit de explozie dacă se reduce agentul de desensibilizare.
	SK	Nebezpečenstvo požiaru alebo rozletenia úlomkov; zvýšené riziko výbuchu, ak sa zníži obsah desenzibilizačného činidla.
	SL	Nevarnost za nastanek požara ali drobcev; povečana nevarnost eksplozije, če se zmanjša vsebnost desenzibilizatorja.
	FI	Palo- tai sirpalevaara; suurentunut räjähdysriski, jos flegmatointitekijää vähennetään.
	SV	Fara för brand eller splitter och kaststycken. ökad explosionsrisk om det okänsliggörande ämnet minskas.”

”H208	Kieli	2.17 Flegmatoidut räjähteet, vaarakategoria 4
	BG	Опасност от пожар; повишен риск от експлозия при понижено съдържание на десенсибилизиращ агент.
	ES	Peligro de incendio; mayor riesgo de explosión si se reduce el agente insensibilizante.
	CS	Nebezpečí požáru; zvýšené nebezpečí výbuchu, sníží-li se objem znecitlivujícího prostředku.
	DA	Brandfare; øget risiko for eksplosion, hvis det desensibiliserende middel reduceres.
	DE	Gefahr durch Feuer; erhöhte Explosionsgefahr wenn das Desensibilisierungsmittel reduziert wird.
	ET	Süttimisoht; desensibilisaatori vähenemise korral suurenenud plahvatusoht.
	EL	Κίνδυνος πυρκαγιάς· αυξημένος κίνδυνος έκρηξης εάν μειωθεί ο παράγοντας απευαισθητοποίησης.
	EN	Fire hazard; increased risk of explosion if desensitising agent is reduced.
	FR	Danger d'incendie; risque accru d'explosion si la quantité d'agent désensibilisateur est réduite.
	GA	Guais dóiteáin; baol méadaithe pléasctha má laghdaítear an dí-íogróir.
	HR	Opasnost od vatre; povećan rizik od eksplozije ako je smanjen udio desenzitirajućeg agensa.
	IT	Pericolo d'incendio; maggior rischio di esplosione se l'agente desensibilizzante è ridotto.
	LV	Ugunsbīstamība; ja desensibilizācijas līdzekļa daudzums samazinājies, palielinās eksplozijas risks.
	LT	Gaisro pavojus; sumažėjus desensibilizacijos veiksnio poveikiui kyla didesnė sprogimo rizika.
	HU	Tűz veszélye; fokozott robbanásveszély a deszenzibilizáló szer csökkenésével.
	MT	Periklu ta' nar; riskju ikbar ta' splużjoni jekk l-aġent disensitizzanti jitnaqqas.
	NL	Gevaar voor brand; toegenomen ontploffingsgevaar als de ongevoeligheidsagens wordt verminderd.
	PL	Zagrożenie pożarem; zwiększone ryzyko wybuchu jeśli zawartość środka odczulającego została zmniejszona.
	PT	Perigo de incêndio; risco acrescido de explosão se houver redução do agente dessensibilizante.
	RO	Pericol de incendiu; risc sporit de explozie dacă se reduce agentul de desensibilizare.
	SK	Nebezpečenstvo požiaru; zvýšené riziko výbuchu, ak sa zníži obsah desenzibilizačného činidla.
	SL	Nevarnost za nastanek požara; povečana nevarnost eksplozije, če se zmanjša vsebnost desenzibilizatorja.
	FI	Palovaara; suurentunut räjähdysriski, jos flegmatointitekijää vähennetään.
	SV	Fara för brand, ökad explosionsrisk om det okänsliggörande ämnet minskas.”

”H232	Kieli	2.2 Syttyvät kaasut, vaarakategoria 1A, pyroforinen kaasu
	BG	Може да се запали спонтанно при контакт с въздух.
	ES	Puede inflamarse espontáneamente en contacto con el aire.
	CS	Při styku se vzduchem se může samovolně vznítit.
	DA	Kan selvantænde ved kontakt med luft.
	DE	Kann sich bei Kontakt mit Luft spontan entzünden.
	ET	Kokkupuutel õhuga võib süttida iseenesest.
	EL	Ενδέχεται να αυτοαναφλεγεί εάν εκτεθεί στον αέρα.
	EN	May ignite spontaneously if exposed to air.
	FR	Peut s'enflammer spontanément au contact de l'air.
	GA	D'fhéadfadh an ní uathadhaint i gcás nochtadh don aer.
	HR	Može se spontano zapaliti u dodiru sa zrakom.
	IT	Spontaneamente infiammabile all'aria.
	LV	Saskarē ar gaisu var spontāni aizdegties.
	LT	Ore gali užsidegti savaime.
	HU	Levegővel érintkezve öngyulladásra hajlamos.
	MT	Jista' jieħu n-nar spontanjament jekk ikun espost għall-arja.
	NL	Kan spontaan ontbranden bij blootstelling aan lucht.
	PL	Może ulegać samozapaleniu w przypadku wystawienia na działanie powietrza.
	PT	Pode inflamar-se espontaneamente em contacto com o ar.
	RO	Se poate aprinde spontan dacă intră în contact cu aerul.
	SK	Pri kontakte so vzduchom sa môže spontánne vznietit.
	SL	V stiku z zrakom lahko pride do samodejnega vžiga
	FI	Voi syttyä itsestään palamaan joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa.
	SV	Kan spontanantända vid kontakt med luft.”

Muutetaan taulukko 1.1 seuraavasti:

Korvataan koodia H220 koskevan kohdan ylimmäinen rivi seuraavasti:

”H220

Kieli

2.2 Syttyvät kaasut, vaarakategoria 1A”

ii)

Korvataan koodia H221 koskevan kohdan ylimmäinen rivi seuraavasti:

”H221

Kieli

2.2 – Syttyvät kaasut, vaarakategoria 1B, 2”

iii)

Korvataan koodia H230 koskevan kohdan ylimmäinen rivi seuraavasti:

”H230

Kieli

2.2 Syttyvät kaasut, vaarakategoria 1A, Kemiallisesti epästabiili kaasu A”

iv)

Korvataan koodia H231 koskevan kohdan ylimmäinen rivi seuraavasti:

”H231

Kieli

2.2 Syttyvät kaasut, vaarakategoria 1A, Kemiallisesti epästabiili kaasu B”

Korvataan koodia H314 koskevan kohdan 10. rivi seuraavasti:

”FR

Provoque de graves brûlures de la peau et de graves lésions des yeux.”

Muutetaan 2 osa seuraavasti:

a)	Poistetaan taulukosta 2.1. koodia EUH 001 koskeva kohta.

LIITE IV

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liite IV seuraavasti:

Korvataan liitteen IV johdannon ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Tässä liitteessä esitetään taulukko, jossa luetellaan suositellut turvalausekkeet kutakin vaaraluokkaa ja vaarakategoriaa varten turvalauseketyypin mukaisesti. Taulukko ohjaa sopivien turvalausekkeiden valinnassa ja se sisältää tietoa kaikkien vaarakategorioiden turvatoimista. Kaikkia erityisiä tietoja, jotka liittyvät tiettyihin vaaraluokkiin, on käytettävä. Lisäksi tapauskohtaisesti tulee käyttää tilanteen mukaan yleisiä turvalausekkeita, jotka eivät liity tiettyyn vaaraluokkaan tai -kategoriaan.

Turvalausekkeiden käyttö on joustavaa, ja turvalausekkeita kannustetaan yhdistelemään, jotta voidaan säästää tilaa varoitusetiketissä ja parantaa luettavuutta. Tämän liitteen osassa 1 olevat taulukot sisältävät useita yhdistettyjä turvalausekkeita. Ne ovat kuitenkin vain esimerkkejä ja toimittajat voivat 22 artiklan ja 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti yhdistellä lausekkeita parantaakseen varoitusetiketin selkeyttä ja ymmärrettävyyttä.

Turvalausekkeet, jotka esitetään varoitusetiketeissä tai käyttöturvallisuustiedotteissa, voivat sisältää pieniä tekstimuodon muutoksia verrattuna tähän liitteeseen, jos nämä muutokset auttavat välittämään turvallisuutta koskevia tietoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet eivät heikenny tai vaarannu, tämän kuitenkaan rajoittamatta 22 artiklan soveltamista. Nämä muutokset voivat sisältää kirjoitusasun poikkeamia, synonyymeja tai muita samaa tarkoittavia termejä, jotka sopivat alueelle, jossa tuotetta toimitetaan ja käytetään.”

Muutetaan taulukko 6.1 seuraavasti:

Korvataan koodia P103 koskeva kohta seuraavasti:

”P103

Lue huolellisesti ja noudata kaikkia ohjeita

tapauksen mukaan

Kuluttajatuotteet – jätetään pois, jos käytetään koodia P202”

Muutetaan taulukko 6.2 seuraavasti:

Korvataan koodeja P201 ja P202 koskevat kohdat seuraavasti:

”P201	Lue erityisohjeet ennen käyttöä.	Räjähteet (2.1 jakso)	Epästabiili räjähde
		Sukusolujen perimää vaurioittava (3.5 jakso)	1A,1B, 2	Kuluttajatuotteet – jätetään pois, jos käytetään koodia P202”
		Syöpää aiheuttava (3.6 jakso)	1A,1B, 2
		Lisääntymiselle vaarallinen (3.7 jakso)	1A,1B, 2
		Lisääntymiselle vaarallinen – vaikutukset imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvat vaikutukset (3.7 jakso)	Lisäkategoria
P202	Lue varoitukset huolellisesti ennen käsittelyä.	Syttyvät kaasut (2.2 jakso)	A, B (kemiallisesti epästabiilit kaasut)
		Sukusolujen perimää vaurioittava (3.5 jakso)	1A,1B, 2
		Syöpää aiheuttava (3.6 jakso)	1A,1B, 2
		Lisääntymiselle vaarallinen (3.7 jakso)	1A,1B, 2
		Lisääntymiselle vaarallinen – vaikutukset imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvat vaikutukset (3.7 jakso)	Lisäkategoria

Korvataan koodia P210 koskeva kohta seuraavasti:

”P210	Suojaa lämmöltä, kuumilta pinnoilta, kipinöiltä, avotulelta ja muilta sytytyslähteiltä. Tupakointi kielletty.	Räjähteet (2.1 jakso)	Vaarallisuusluokat 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 1.5
		Syttyvät kaasut (2.2 jakso)	1A, 1B, 2
		Aerosolit (2.3 jakso)	1, 2, 3
		Syttyvät nesteet (2.6 jakso)	1, 2, 3
		Syttyvät kiinteät aineet (2.7 jakso)	1, 2
		Itsereaktiiviset aineet ja seokset (2.8 jakso)	Tyypit A, B, C, D, E, F
		Pyroforiset nesteet (2.9 jakso)	1
		Pyroforiset kiinteät aineet (2.10 jakso)	1
		Hapettavat nesteet (2.13 jakso)	1, 2, 3
		Hapettavat kiinteät aineet (2.14 jakso)	1, 2, 3
		Orgaaniset peroksidit (2.15 jakso)	Tyypit A, B, C, D, E, F”
		Flegmatoidut räjähteet (2.17 jakso)	1, 2, 3, 4”

Lisätään koodia P212 koskeva kohta seuraavasti:

”P212

Vältettävä kuumentamista suljetussa astiassa tai flegmatointiaineen vähentämistä

Flegmatoidut räjähteet (2.17 jakso)

1, 2, 3, 4”

Korvataan koodia P222 koskeva kohta seuraavasti:

”P222

Ei saa joutua kosketuksiin ilman kanssa.

Syttyvät kaasut (2.2 jakso)

Pyroforinen kaasu

—	jos vaaralausekkeen painotusta pidetään tarpeellisena.”

Pyroforiset nesteet (2.9 jakso)

Pyroforiset kiinteät aineet (2.10 jakso)

Korvataan koodia P230 koskeva kohta seuraavasti:

”P230

Säilytä kostutettuna …

Räjähteet (2.1 jakso)

Vaarallisuusluokat 1.1, 1.2, 1.3, 1.5

Valmistaja/toimittaja määrittelee soveltuvan materiaalin

—	sellaisille aineille ja seoksille, jotka on kostutettu, laimennettu, liuotettu tai suspendoitu flegmatointi-aineella niiden räjähdysominaisuuksien tukahduttamiseksi

Flegmatoidut räjähteet (2.17 jakso)

1, 2, 3, 4

Valmistaja/toimittaja määrittelee soveltuvan materiaalin.”

Korvataan koodia P233 koskeva kohta seuraavasti:

”P233

Säilytä tiiviisti suljettuna.

Syttyvät nesteet (2.6 jakso)

1, 2, 3

—	jos neste on haihtuvaa ja voi synnyttää räjähdysvaarallisen ilmaseoksen

Pyroforiset nesteet (2.9 jakso)

Pyroforiset kiinteät aineet (2.10 jakso)

Flegmatoidut räjähteet (2.17 jakso)

1, 2, 3, 4

Välitön myrkyllisyys – hengitysteitse (3.1 jakso)

1, 2, 3

—	jos kemikaali on haihtuvaa ja voi synnyttää vaarallisen ilmaseoksen”

Elinkohtainen myrkyllisyys – kerta-altistuminen; hengitysteiden ärsytys (3.8 jakso)

Elinkohtainen myrkyllisyys – kerta-altistuminen; narkoottiset vaikutukset (3.8 jakso)

Korvataan koodia P280 koskeva kohta seuraavasti:

”P280

Käytä suojakäsineitä/suojavaatetusta/silmiensuojainta/kasvonsuojainta/kuulonsuojainta/…

Räjähteet (2.1 jakso)

Epästabiilit räjähteet ja vaarallisuusluokat 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 1.5

Valmistaja/toimittaja määrittelee henkilökohtaisen suojaimen tyypin.

Syttyvät kaasut (2.2 jakso)

Pyroforinen kaasu

Syttyvät nesteet (2.6 jakso)

1, 2, 3

Syttyvät kiinteät aineet (2.7 jakso)

1, 2

Itsereaktiiviset aineet ja seokset (2.8 jakso)

Tyypit A, B, C, D, E, F

Pyroforiset nesteet (2.9 jakso)

Pyroforiset kiinteät aineet (2.10 jakso)

Itsestään kuumenevat aineet ja seokset (2.11 jakso)

1, 2

Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja (2.12 jakso)

1, 2, 3

Hapettavat nesteet (2.13 jakso)

1, 2, 3

Hapettavat kiinteät aineet (2.14 jakso)

1, 2, 3

Orgaaniset peroksidit (2.15 jakso)

Tyypit A, B, C, D, E, F

Flegmatoidut räjähteet (2.17 jakso)

1, 2, 3, 4

Välitön myrkyllisyys – ihon kautta (3.1 jakso)

1, 2, 3, 4

—	täsmennettävä suojakäsineet/suojavaatetus.

Valmistaja/toimittaja voi tarvittaessa täsmentää suojaintyypin.

Ihoärsytys (3.2 jakso)

1A, 1B, 1C

—	täsmennettävä suojakäsineet/suojavaatetus ja silmien-/kasvonsuojain.

Valmistaja/toimittaja voi tarvittaessa täsmentää suojaintyypin.

Ihoärsytys (3.2 jakso)

—	Täsmennettävä suojakäsineet.

Valmistaja/toimittaja voi tarvittaessa täsmentää suojaintyypin.

Ihon herkistyminen (3.4 jakso)

1, 1A, 1B

Vakava silmävaurio (3.3 jakso)

—	Täsmennettävä silmien-/kasvonsuojain.

Valmistaja/toimittaja voi tarvittaessa täsmentää suojaintyypin.

Silmä-ärsytys (3.3 jakso)

Sukusolujen perimää vaurioittava (3.5 jakso)

1A, 1B, 2

Valmistaja/toimittaja määrittelee henkilökohtaisen suojaimen tyypin.”

Syöpää aiheuttava (3.6 jakso)

1A, 1B, 2

Lisääntymiselle vaarallinen (3.7 jakso)

1A, 1B, 2

Muutetaan taulukko 6.3 seuraavasti:

Korvataan koodeja P301 ja P302 koskevat kohdat seuraavasti:

”P301	JOS KEMIKAALIA ON NIELTY:	Välitön myrkyllisyys – suun kautta (3.1 jakso)	1, 2, 3, 4
		Ihoärsytys (3.2 jakso)	1, 1A, 1B, 1C
		Aspiraatiovaara (3.10 jakso).	1
P302	JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE:	Pyroforiset nesteet (2.9 jakso)	1
		Pyroforiset kiinteät aineet (2.10 jakso)	1
		Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja (2.12 jakso)	1, 2
		Välitön myrkyllisyys – ihon kautta (3.1 jakso)	1, 2, 3, 4
		Ihoärsytys (3.2 jakso)	2
		Ihon herkistyminen (3.4 jakso)	1, 1A, 1B”

Korvataan koodia P332 koskeva kohta seuraavasti:

”P332

Jos ilmenee ihoärsytystä:

Ihoärsytys (3.2 jakso)

voidaan jättää pois, jos P333 esitetään varoitusetiketissä”

Korvataan koodeja P370 ja P371 koskevat kohdat seuraavasti:

”P370	Tulipalon sattuessa:	Räjähteet (2.1 jakso)	Epästabiilit räjähteet ja vaarallisuusluokat 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 1.5
		Hapettavat kaasut (2.4 jakso)	1
		Syttyvät nesteet (2.6 jakso)	1, 2, 3
		Syttyvät kiinteät aineet (2.7 jakso)	1, 2
		Itsereaktiiviset aineet ja seokset (2.8 jakso)	Tyypit A, B, C, D, E, F
		Pyroforiset nesteet (2.9 jakso)	1
		Pyroforiset kiinteät aineet (2.10 jakso)	1
		Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja (2.12 jakso)	1, 2, 3
		Hapettavat nesteet (2.13 jakso)	1, 2, 3
		Hapettavat kiinteät aineet (2.14 jakso)	1, 2, 3
		Orgaaniset peroksidit (2.15 jakso)	Tyypit A, B, C, D, E, F
		Flegmatoidut räjähteet (2.17 jakso)	1,2,3
P371	Jos tulipalo ja ainemäärät ovat suuret:	Hapettavat nesteet (2.13 jakso)	1
		Hapettavat kiinteät aineet (2.14 jakso)	1
		Flegmatoidut räjähteet (2.17 jakso)	4”

Korvataan koodia P375 koskeva kohta seuraavasti:

”P375

Sammuta palo etäältä räjähdysvaaran takia.

Räjähteet (2.1 jakso)

Vaarallisuusluokka 1.4

—	jos kyse on vaarallisuusluokkaan 1.4 kuuluvista räjähteistä (yhteensopivuusryhmä S) kuljetuspakkauksessa.”

Itsereaktiiviset aineet ja seokset (2.8 jakso)

Tyyppi B

Hapettavat nesteet (2.13 jakso)

Hapettavat kiinteät aineet (2.14 jakso)

Orgaaniset peroksidit (2.15 jakso)

Tyyppi B

Flegmatoidut räjähteet (2.17 jakso)

1, 2, 3, 4

Korvataan koodia P377 koskeva kohta seuraavasti:

”P377

Vuotavasta kaasusta johtuva palo: Ei saa sammuttaa, jollei vuotoa voida pysäyttää turvallisesti.

Syttyvät kaasut (2.2 jakso)

1A, 1B, 2”

Korvataan koodia P380 koskeva kohta seuraavasti:

”P380	Evakuoi alue.	Räjähteet (2.1 jakso)	Epästabiilit räjähteet ja vaarallisuusluokat 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 1.5
		Itsereaktiiviset aineet ja seokset 2.8 jakso)	Tyypit A, B
		Hapettavat nesteet (2.13 jakso)	1
		Hapettavat kiinteät aineet (2.14 jakso)	1
		Orgaaniset peroksidit (2.15 jakso)	Tyypit A, B
		Flegmatoidut räjähteet (2.17 jakso)	1, 2, 3, 4”

Korvataan koodia P381 koskeva kohta seuraavasti:

”P381

Vuototapauksessa poista kaikki sytytyslähteet.

Syttyvät kaasut (2.2 jakso)

1A, 1B, 2”

Korvataan koodia P301 + P312 koskeva kohta seuraavasti:

”P301 + P312

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Ota yhteys MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN/lääkäriin/…, jos ilmenee pahoinvointia.

Välitön myrkyllisyys – suun kautta (3.1 jakso)

… Valmistajan/toimittajan määriteltävä soveltuva lääkinnällisen avun lähde hätätapauksessa.”

Korvataan koodeja P370 + P380 + P375 ja P371 + P380 + P375 koskevat kohdat seuraavasti:

”P370 + P380 + P375

Tulipalon sattuessa: Evakuoi alue. Sammuta palo etäältä räjähdysvaaran takia.

Räjähteet (2.1 jakso)

Vaarallisuusluokka 1.4

—	jos kyse on vaarallisuusluokkaan 1.4 kuuluvista räjähteistä (yhteensopivuusryhmä S) kuljetuspakkauksessa.”

Flegmatoidut räjähteet (2.17 jakso)

1, 2, 3

P371 + P380 + P375

Jos tulipalo ja ainemäärät ovat suuret: Evakuoi alue. Sammuta palo etäältä räjähdysvaaran takia.

Hapettavat nesteet (2.13 jakso)

Hapettavat kiinteät aineet (2.14 jakso)

Flegmatoidut räjähteet (2.17 jakso)

Muutetaan taulukko 6.4 seuraavasti:

Korvataan koodia P401 koskeva kohta seuraavasti:

”P401	Varastoi … mukaisesti.	Räjähteet (2.1 jakso)	Epästabiilit räjähteet ja vaarallisuusluokat 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 1.5	… Valmistaja / toimittaja määrittelee paikallisten / alueellisten / kansallisten / kansainvälisten määräysten mukaisesti tapauskohtaisesti.”
		Flegmatoidut räjähteet (2.17 jakso)	1, 2, 3, 4

Korvataan koodia P403 koskeva kohta seuraavasti:

”P403

Varastoi paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto.

Syttyvät kaasut (2.2 jakso)

1A, 1B, 2

Hapettavat kaasut (2.4 jakso)

Paineen alaiset kaasut (2.5 jakso)

Puristettu kaasu

Nesteytetty kaasu

Jäähdytetty nesteytetty kaasu

Liuotettu kaasu

Syttyvät nesteet (2.6 jakso)

1, 2, 3

—	syttyville nesteille, kategoria 1, ja muille syttyville nesteille, jotka ovat haihtuvia ja voivat aiheuttaa räjähdysvaarallisen ilmaseoksen.

Itsereaktiiviset aineet ja seokset (2.8 jakso)

Tyypit A, B, C, D, E, F

—	lukuun ottamatta lämpötilasäädeltyjä itsereaktiivisia aineita ja seoksia tai orgaanisia peroksideja, koska tiivistyminen ja sitä seuraava jäätyminen ovat mahdollisia.

Orgaaniset peroksidit (2.15 jakso)

Välitön myrkyllisyys – hengitysteitse (3.1 jakso)

1, 2, 3

—	jos aine tai seos on haihtuvaa ja voi synnyttää vaarallisen ilmaseoksen.”

Elinkohtainen myrkyllisyys – kerta-altistuminen; hengitysteiden ärsytys (3.8 jakso)

Elinkohtainen myrkyllisyys – kerta-altistuminen; narkoottiset vaikutukset (3.8 jakso)

Muutetaan taulukko 6.5 seuraavasti:

Korvataan koodia P501 koskeva kohta seuraavasti:

”P501	Hävitä sisältö/pakkaus …	Syttyvät nesteet (2.6 jakso)	1, 2, 3	paikallisten / alueellisten / kansallisten / kansainvälisten määräysten mukaisesti (täsmennettävä). Valmistaja/ toimittaja määrittelee, sovelletaanko jätteiden käsittelyä koskevia vaatimuksia sisältöön, säiliöön vai molempiin.”
		Itsereaktiiviset aineet ja seokset (2.8 jakso)	Tyypit A, B, C, D, E, F
		Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja (2.12 jakso)	1, 2, 3
		Hapettavat nesteet (2.13 jakso)	1, 2, 3
		Hapettavat kiinteät aineet (2.14 jakso)	1, 2, 3
		Orgaaniset peroksidit (2.15 jakso)	Tyypit A, B, C, D, E, F
		Flegmatoidut räjähteet (2.17 jakso)	1, 2, 3, 4
		Välitön myrkyllisyys – suun kautta (3.1 jakso)	1, 2, 3, 4
		Välitön myrkyllisyys – ihon kautta (3.1 jakso)	1, 2, 3, 4
		Välitön myrkyllisyys – hengitysteitse (3.1 jakso)	1, 2, 3
		Ihoärsytys (3.2 jakso)	1, 1A, 1B, 1C
		Hengitysteiden herkistyminen (3.4 jakso)	1, 1A, 1B
		Ihon herkistyminen (3.4 jakso)	1, 1A, 1B
		Sukusolujen perimää vaurioittava (3.5 jakso)	1A, 1B, 2
		Syöpää aiheuttava (3.6 jakso)	1A, 1B, 2
		Lisääntymiselle vaarallinen (3.7 jakso)	1A, 1B, 2
		Elinkohtainen myrkyllisyys – kerta-altistuminen (3.8 jakso)	1, 2
		Elinkohtainen myrkyllisyys – kerta-altistuminen; hengitysteiden ärsytys (3.8 jakso)	3
		Elinkohtainen myrkyllisyys – kerta-altistuminen; narkoottiset vaikutukset (3.8 jakso)	3
		Elinkohtainen myrkyllisyys – toistuva altistuminen (3.9 jakso)	1, 2
		Aspiraatiovaara (3.10 jakso)	1
		Vaarallinen vesiympäristölle – välitön myrkyllisyys (4.1 jakso)	1
		Vaarallinen vesiympäristölle – krooninen myrkyllisyys (4.1 jakso)	1, 2, 3, 4

Lisätään koodia P502 koskevan kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

”P503

Hanki valmistajalta / toimittajalta tietoja jätteiden käsittelystä / uudelleenkäytöstä / kierrätyksestä.

Räjähteet (2.1 jakso)

Epästabiilit räjähteet ja vaarallisuusluokat 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 1.5

… Valmistajan / toimittajan on määriteltävä soveltuva tietolähde paikallisten / alueellisten / kansallisten / kansainvälisten määräysten mukaisesti tapauskohtaisesti.”

Muutetaan taulukko 1.2 seuraavasti:

Lisätään uusi kohta seuraavasti:

”P212	Kieli
	BG	Да се избягва нагряване в затворено пространство или понижаване на съдържанието на десенсибилизиращия агент.
	ES	Evitar el calentamiento en condiciones de aislamiento o la reducción del agente insensibilizante.
	CS	Zamezte zahřívání v uzavřeném obalu nebo snížení objemu znecitlivujícího prostředku.
	DA	Undgå opvarmning under indeslutning eller reduktion af det desensibiliserende middel.
	DE	Erhitzen unter Einschluss und Reduzierung des Desensibilisierungsmittels vermeiden.
	ET	Vältida suletuna kuumutamist ja desensibilisaatori vähenemist.
	EL	Να αποφεύγεται η θέρμανση σε
	EN	Avoid heating under confinement or reduction of the desensitising agent.
	FR	Éviter d'échauffer en milieu confiné ou en cas de diminution de la quantité d'agent désensibilisateur.
	GA	Seachain an téamh i limistéar iata nó i gcás laghdú ar an dí-íogróir.
	HR	Izbjegavati zagrijavanje u zatvorenom prostoru ili smanjenje udjela desenzitirajućeg agensa.
	IT	Evitare di riscaldare sotto confinamento o di ridurre l'agente desensibilizzante.
	LV	Nepieļaut karsēšanu slēgtā vidē vai desensibilizējošā aģenta daudzuma samazināšanos.
	LT	Vengti kaitimo uždaroje talpykloje arba desensibilizacijos veiksnio poveikio sumažėjimo.
	HU	Kerülje a hevítést zárt térben vagy a deszenzibilizáló szer mennyiségének csökkenése esetén.
	MT	Evita t-tisħin fil-magħluq jew it-tnaqqis tal-aġenti disensitizzanti.
	NL	Vermijd verwarming onder opsluiting of vermindering van de ongevoeligheidsagens.
	PL	Unikać ogrzewania pod zamknięciem lub w sytuacji zmniejszonej zawartości środka odczulającego.
	PT	Evitar o aquecimento em ambiente fechado ou a redução do agente dessensibilizado.
	RO	A se evita încălzirea în mediu confinat sau în caz de scădere a agentului de desensibilizare
	SK	Zabráňte zahrievaniu v ohraničenom priestore alebo zníženiu obsahu desenzibilizačného činidla.
	SL	Izogibati se segrevanju v zaprtem prostoru ali zmanjšanju vsebnosti desenzibilizatorja.
	FI	Vältettävä kuumentamista suljetussa astiassa tai flegmatointiaineen vähentämistä.
	SV	Undvik uppvärmning i sluten behållare eller reducering av det okänsliggörande ämnet.”