31.1.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 30/58


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/126,

annettu 16 päivänä tammikuuta 2019,

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2062/94 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 153 artiklan 2 kohdan a alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) perustettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 2062/94 (3) edistämään työympäristön parantamista työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisen osalta toimilla, joilla on tarkoitus lisätä ja jakaa tätä alaa koskevaa tietämystä.

(2)

Siitä lähtien, kun EU-OSHA perustettiin vuonna 1994, sillä on ollut merkittävä rooli työterveyden ja työturvallisuuden parantamisen tukemisessa kaikkialla unionissa. Samaan aikaan työterveyden ja työturvallisuuden sekä teknologian alalla on tapahtunut kehitystä. EU-OSHAn tavoitteiden ja tehtävien kuvaamiseen käytettyä terminologiaa olisi näin ollen mukautettava vastaamaan tätä kehitystä.

(3)

Asetusta (EY) N:o 2062/94 on muutettu useita kertoja. Koska siihen on määrä tehdä uusia muutoksia, mainittu asetus olisi selkeyden vuoksi kumottava ja korvattava.

(4)

EU-OSHAa koskevat säännöt olisi mahdollisuuksien mukaan ja sen kolmikantainen luonne huomioon ottaen vahvistettava Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission erillisvirastoista 19 päivänä heinäkuuta 2012 antaman yhteisen julkilausuman periaatteiden mukaisesti.

(5)

Koska kaikki kolme kolmikantaista virastoa eli EU-OSHA, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound) ja Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) käsittelevät työmarkkinoihin, työympäristöön, ammatilliseen koulutukseen ja osaamiseen liittyviä seikkoja, niiden välillä edellytetään tiivistä koordinointia. EU-OSHAn olisi siksi työssään täydennettävä Eurofoundin ja Cedefopin työtä siltä osin, kuin niillä on samankaltaiset toiminta-alat ja suosittava hyvin toimivia välineitä, kuten yhteisymmärryspöytäkirjoja. EU-OSHAn olisi hyödynnettävä tehokkuutta ja synergiaa vahvistavia toimintatapoja ja vältettävä toimissaan päällekkäisyyttä Eurofoundin ja Cedefopin sekä komission toimien kanssa. Lisäksi EU-OSHAn olisi tapauksen mukaan pyrittävä tehokkaaseen yhteistyöhön unionin toimielinten ja ulkopuolisten erityiselinten sisäisten tutkimusresurssien kanssa.

(6)

Komission olisi EU-OSHAn arvioinnin aikana kuultava tärkeimpiä sidosryhmiä, muun muassa hallintoneuvoston jäseniä ja Euroopan parlamentin jäseniä.

(7)

EU-OSHAn, Eurofoundin ja Cedefopin kolmikantainen luonne ilmentää erittäin arvokkaalla tavalla työmarkkinaosapuolten sekä unionin ja kansallisten viranomaisten väliseen työmarkkinavuoropuheluun perustuvaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka on erityisen tärkeä yhteisten ja kestävien sosiaalisten ja taloudellisten ratkaisujen löytämiseksi.

(8)

Kun tässä asetuksessa viitataan työterveyteen ja työturvallisuuteen, sen katsotaan tarkoittavan sekä fyysistä terveyttä että mielenterveyttä.

(9)

EU-OSHAn päätöksentekoprosessin virtaviivaistamiseksi sekä tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi olisi otettava käyttöön kaksitasoinen hallintorakenne. Tätä varten jäsenvaltioiden, kansallisten työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen ja komission olisi oltava edustettuina hallintoneuvostossa, jolla olisi oltava tarvittava toimivalta, mukaan lukien valtuudet vahvistaa talousarvio ja hyväksyä ohjelma-asiakirja. EU-OSHAn monivuotisen työohjelman ja sen vuotuisen työohjelman sisältävässä ohjelma-asiakirjassa hallintoneuvoston olisi vahvistettava EU-OSHAn toiminnan strategiset painopisteet. Lisäksi hallintoneuvoston hyväksymiin eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskeviin sääntöihin olisi sisällyttävä toimenpiteitä mahdollisten riskien havaitsemiseksi varhaisessa vaiheessa.

(10)

EU-OSHAn moitteettoman toiminnan takaamiseksi jäsenvaltioiden, Euroopan tason työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen ja komission olisi varmistettava, että hallintoneuvostoon nimitettävillä henkilöillä on asianmukaiset tiedot työterveyden ja työturvallisuuden alalta, jotta he voivat tehdä strategisia päätöksiä ja valvoa EU-OSHAn toimintaa.

(11)

Olisi perustettava johtokunta, jonka tehtävänä on hallintoneuvoston kokousten valmisteleminen asianmukaisella tavalla ja sen päätöksenteko- ja valvontamenettelyjen tukeminen. Hallintoneuvostoa avustaessaan johtokunnalla olisi tarvittaessa oltava mahdollisuus kiireellisissä tapauksissa tehdä tiettyjä väliaikaisia päätöksiä hallintoneuvoston puolesta. Hallintoneuvoston olisi vahvistettava johtokunnan työjärjestys.

(12)

Pääjohtajan olisi vastattava hallintoneuvoston vahvistaman strategisen linjauksen mukaisesti EU-OSHAn yleisestä johtamisesta, mukaan lukien päivittäisen toiminnan hallinnointi sekä taloudellisten ja henkilöresurssien hallinta. Pääjohtajan olisi käytettävä hänelle annettuja toimivaltuuksia. Nämä valtuudet olisi voitava ottaa häneltä pois poikkeustapauksissa, kuten eturistiriitatilanteessa tai hänen rikkoessaan vakavalla tavalla Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, mukaisia velvoitteitaan.

(13)

Tasa-arvon periaate on yksi unionin oikeuden perusperiaatteista. Se edellyttää, että naisten ja miesten välinen tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla työelämä ja palkkaus mukaan lukien. Kaikkien osapuolten olisi pyrittävä naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen hallintoneuvostossa ja johtokunnassa. Hallintoneuvoston olisi pyrittävä tähän tavoitteeseen myös puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajiensa valinnassa kokonaisuutena tarkasteltuna, ja hallintoneuvostossa hallituksia sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä edustavien ryhmien olisi pyrittävä siihen nimittäessään johtokunnan kokouksiin osallistuvia varajäseniä.

(14)

EU-OSHAlla on yhteystoimisto Brysselissä. Mahdollisuus toimiston pitämiseen olisi säilytettävä.

(15)

Unionissa ja jäsenvaltioissa on jo järjestöjä, jotka tarjoavat samantyyppisiä tietoja ja palveluita kuin EU-OSHA. Jotta unionin tasolla saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä näiden järjestöjen jo tekemästä työstä, on aiheellista säilyttää EU-OSHAn asetuksen (EY) N:o 2062/94 nojalla perustama nykyinen hyvin toimiva verkosto, joka muodostuu kansallisista koordinaatiokeskuksista ja jäsenvaltioiden kolmikantaisista verkostoista. On myös tärkeää, että EU-OSHA säilyttää erittäin tiiviit toiminnalliset yhteydet 22 päivänä heinäkuuta 2003 tehdyllä neuvoston päätöksellä (4) perustettuun työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavaan komiteaan, jotta varmistetaan hyvä koordinointi ja synergiaedut.

(16)

EU-OSHAa koskevat rahoitussäännökset sekä ohjelmasuunnittelua ja raportointia koskevat säännökset olisi saatettava ajan tasalle. Komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1271/2013 (5) säädetään, että EU-OSHA arvioi etu- ja jälkikäteen niitä ohjelmia ja toimia, joista aiheutuu huomattavia menoja. EU-OSHAn olisi otettava nämä arvioinnit huomioon monivuotisessa ja vuotuisessa ohjelmasuunnittelussaan.

(17)

Jotta taataan EU-OSHAn täysi itsenäisyys ja riippumattomuus ja mahdollistetaan se, että EU-OSHA voi asianmukaisesti toteuttaa tavoitteensa ja tehtävänsä tämän asetuksen mukaisesti, sillä olisi oltava riittävä oma talousarvio, jonka varat muodostuvat pääosin unionin yleisestä talousarviosta saatavasta rahoitusosuudesta. Unionin talousarviomenettelyä olisi sovellettava EU-OSHAan, siltä osin kuin kyseessä ovat unionin rahoitusosuus ja muut unionin yleisestä talousarviosta maksettavat tuet. Tilintarkastustuomioistuimen olisi tarkastettava EU-OSHAn tilit.

(18)

Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen, jäljempänä ’käännöskeskus’, olisi huolehdittava EU-OSHAn toiminnassa tarvittavista käännöspalveluista. EU-OSHAn olisi tehtävä yhteistyötä käännöskeskuksen kanssa, jotta voidaan vahvistaa laatua, oikea-aikaisuutta ja luottamuksellisuutta koskevat indikaattorit, määrittää selkeästi EU-OSHAn tarpeet ja painopisteet sekä luoda avoimet ja objektiiviset menettelyt käännösprosessia varten.

(19)

EU-OSHAn henkilöstöä koskevien säännösten olisi vastattava henkilöstösääntöjä ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja, jäljempänä ’muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot’, jotka on vahvistettu neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (6).

(20)

EU-OSHAn olisi toteutettava tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen luottamuksellisten tietojen turvallisen käsittelyn. EU-OSHAn olisi hyväksyttävä tarvittaessa turvallisuussääntöjä, jotka vastaavat komission päätöksissä (EU, Euratom) 2015/443 (7) ja (EU, Euratom) 2015/444 (8) vahvistettuja sääntöjä.

(21)

On tarpeen säätää talousarviota sekä hallintoneuvostoa, pääjohtajaa ja henkilöstöä koskevia siirtymäsäännöksiä, jotta EU-OSHAn toiminnan jatkuvuus voidaan varmistaa odotettaessa tämän asetuksen täytäntöönpanoa,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT

1 artikla

Perustaminen ja tavoitteet

1.   Perustetaan unionin virastoksi Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA).

2.   EU-OSHAn tavoitteena on tarjota unionin toimielimille ja elimille, jäsenvaltioille, työmarkkinaosapuolille ja muille työterveyden ja työturvallisuuden alan toimijoille asiaankuuluvaa teknistä, tieteellistä ja taloudellista tietoa sekä tämän alan vaatimukset täyttävää asiantuntemusta työympäristön parantamiseksi työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisen osalta.

Tätä varten EU-OSHA kartuttaa ja jakaa tietoa, tarjoaa politiikan valmistelemiseksi näyttöä ja palveluja, myös tutkimukseen perustuvia päätelmiä, ja helpottaa tiedon jakoa unionin ja kansallisen tason toimijoiden keskuudessa ja välillä.

2 artikla

Tehtävät

1.   EU-OSHAlla on seuraavat tehtävät 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla toiminta-aloilla, ja se ottaa samalla täysimääräisesti huomioon jäsenvaltioiden omat vastuut:

a)

kerätä ja analysoida teknistä, tieteellistä ja taloudellista tietoa työterveydestä ja työturvallisuudesta jäsenvaltioissa, jotta voidaan

i)

yksilöidä riskejä ja hyviä toimintatapoja samoin kuin olemassa olevia kansallisia prioriteetteja ja ohjelmia;

ii)

antaa tarvittava panos unionin prioriteetteja ja ohjelmia varten sekä

iii)

jakaa näitä tietoja unionin toimielimille ja elimille, jäsenvaltioille, työmarkkinaosapuolille ja muille työterveyden ja työturvallisuuden alan toimijoille;

b)

kerätä ja analysoida teknisiä, tieteellisiä ja taloudellisia tietoja työterveyttä ja työturvallisuutta koskevasta tutkimuksesta sekä muusta tutkimustoiminnasta, johon kuuluu työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyviä näkökohtia, sekä jakaa tietoa tutkimusten ja tutkimustoiminnan tuloksista;

c)

edistää ja tukea jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tietojen ja kokemusten vaihtoa työterveyden ja työturvallisuuden alalla, mukaan lukien koulutusohjelmia koskevat tiedot;

d)

järjestää konferensseja ja seminaareja sekä jäsenvaltioista tulevia asiantuntijavaihtoja työterveyden ja työturvallisuuden alalla;

e)

tarjota unionin toimielimille ja elimille sekä jäsenvaltioille saatavilla olevaa objektiivista teknistä, tieteellistä ja taloudellista tietoa sekä vaatimukset täyttävää asiantuntemusta, joita ne tarvitsevat voidakseen muotoilla ja panna täytäntöön harkittua ja vaikuttavaa politiikkaa, jonka tarkoituksena on työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojaaminen, mahdollisten vaarojen ehkäiseminen ja ennakointi mukaan lukien, erityisesti tarjoamalla komissiolle teknistä, tieteellistä ja taloudellista tietoa sekä vaatimukset täyttävää asiantuntemusta, joita se tarvitsee voidakseen hoitaa lainsäädännöllisten ja muiden toimenpiteiden kartoittamiseen, valmisteluun ja arviointiin liittyvät tehtävänsä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisen alalla, etenkin siltä osin kuin on kyse säädösten vaikutuksista, niiden mukauttamisesta tekniikan, tieteen ja sääntelyn kehitykseen ja niiden käytännön täytäntöönpanosta yrityksissä, varsinkin mikroyrityksissä ja pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jäljempänä ’mikro- ja pk-yritykset’;

f)

tarjota foorumeita kokemusten ja tietojen vaihdolle hallitusten, työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien välillä kansallisella tasolla;

g)

edistää, myös näyttöön perustuvien tietojen ja analyysien avulla, uudistusten ja politiikan täytäntöönpanoa kansallisella tasolla;

h)

kerätä terveys- ja turvallisuusasioita koskevaa tietoa kolmansista maista ja kansainvälisistä järjestöistä ja asettaa sitä näiden saataville;

i)

antaa teknisiä, tieteellisiä ja taloudellisia tietoja ennalta ehkäisevien toimien toteuttamiseen käytettävistä menetelmistä ja välineistä, määritellä hyviä toimintatapoja ja edistää ennalta ehkäiseviä toimia kiinnittäen erityistä huomiota mikro- ja pk-yritysten erityisongelmiin ja hyvien toimintatapojen osalta keskittyä erityisesti sellaisia käytännön välineitä muodostaviin toimintatapoihin, joiden avulla voidaan laatia arvioita työterveys- ja työturvallisuusriskeistä, sekä niiden toimenpiteiden määrittelemiseen, joilla näihin riskeihin voidaan puuttua;

j)

osallistua työterveyden ja työturvallisuuden suojelemista koskevien unionin strategioiden ja toimintaohjelmien kehittämiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission toimivaltaa;

k)

vahvistaa 30 artiklan mukaisesti strategia, joka koskee suhteita kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin asioissa, joissa EU-OSHA on toimivaltainen;

l)

toteuttaa valistus- ja tiedotustoimia ja -kampanjoita työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvistä aiheista.

2.   Jos tarvitaan uusia selvityksiä ja ennen kuin tehdään toimintapoliittisia päätöksiä, unionin toimielimet ottavat huomioon EU-OSHAn asiantuntemuksen ja selvitykset, joita se on mahdollisesti tehnyt kyseisellä alalla tai joita se voi tehdä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (9) mukaisesti.

3.   EU-OSHA varmistaa, että jaettavat tiedot ja saataville asetetut välineet on räätälöity suunniteltujen käyttäjien mukaan. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU-OSHA tekee tiivistä yhteistyötä 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kansallisten koordinaatiokeskusten kanssa 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4.   EU-OSHA voi tehdä yhteistyösopimuksia muiden asiaankuuluvien unionin virastojen kanssa, jotta voidaan helpottaa ja edistää yhteistyötä niiden kanssa.

5.   Tehtäviään toteuttaessaan EU-OSHA pitää yllä tiivistä vuoropuhelua erityisesti julkisten ja yksityisten sekä kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijaelinten sekä viranomaisten, akateemisten laitosten ja tutkimuslaitosten, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen ja kansallisten kolmikantaisten elinten kanssa, mikäli niitä on. EU-OSHA tekee yhteistyötä muiden unionin virastojen, etenkin Eurofoundin ja Cedefopin kanssa, jotta voidaan edistää synergiaa ja täydentävyyttä niiden toiminnan kanssa ja samalla välttää toimien päällekkäisyys, tämän kuitenkaan vaikuttamatta sen tavoitteiden ja tarkoitusten toteuttamiseen.

II LUKU

EU-OSHAN ORGANISAATIO

3 artikla

Hallinto- ja johtamisrakenne

EU-OSHAn hallinto- ja johtamisrakenteen muodostavat

a)

hallintoneuvosto;

b)

johtokunta;

c)

pääjohtaja;

d)

verkosto.

1 JAKSO

Hallintoneuvosto

4 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1.   Hallintoneuvostoon kuuluu

a)

yksi hallitusta edustava jäsen kustakin jäsenvaltiosta;

b)

yksi työnantajajärjestöjä edustava jäsen kustakin jäsenvaltiosta;

c)

yksi työntekijäjärjestöjä edustava jäsen kustakin jäsenvaltiosta;

d)

kolme komissiota edustavaa jäsentä;

e)

yksi Euroopan parlamentin nimittämä riippumaton asiantuntija.

Jokaisella a–d alakohdassa tarkoitetulla jäsenellä on äänioikeus.

Neuvosto nimittää a, b ja c alakohdassa tarkoitetut jäsenet työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean jäsenten ja varajäsenten keskuudesta.

Edellä a alakohdassa tarkoitetut jäsenet nimitetään jäsenvaltioiden ehdotuksen perusteella. Edellä b ja c alakohdassa tarkoitetut jäsenet nimitetään kyseisiä ryhmiä työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavassa komiteassa edustavien edustajien ehdotuksen perusteella.

Neljännessä alakohdassa tarkoitetut ehdotukset toimitetaan neuvostolle ja toimitetaan komissiolle tiedoksi.

Komissio nimittää d alakohdassa tarkoitetut jäsenet.

Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta nimittää e alakohdassa tarkoitetun asiantuntijan.

2.   Jokaisella hallintoneuvoston jäsenellä on varajäsen. Varajäsen edustaa varsinaista jäsentä tämän poissa ollessa. Varajäsenet nimitetään 1 kohdan mukaisesti.

3.   Hallintoneuvoston jäsenet ja näiden varajäsenet nimetään ja nimitetään heidän työterveyden ja työturvallisuuden alaa koskevan tietämyksensä perusteella ottaen huomioon heidän asiaankuuluvat taitonsa, kuten johtamis-, hallinto- ja varainhoitotaidot, ja asiantuntemuksensa EU-OSHAn keskeisten tehtävien alalla, jotta he voivat toimia tehokkaasti valvontatehtävässä. Kaikkien hallintoneuvostossa edustettujen osapuolten on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta, jotta voidaan varmistaa hallintoneuvoston työskentelyn jatkuvuus. Kaikkien osapuolten on pyrittävä naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen hallintoneuvostossa.

4.   Jokaisen jäsenen ja varajäsenen on allekirjoitettava toimikautensa alussa kirjallinen ilmoitus siitä, että hän ei ole eturistiriitatilanteessa. Jokaisen jäsenen ja varajäsenen on saatettava ilmoituksensa ajan tasalle eturistiriitoihin liittyvien olosuhteiden muuttuessa. EU-OSHA julkaisee ilmoitukset ja päivitykset verkkosivustollaan.

5.   Jäsenten ja varajäsenten toimikausi on neljä vuotta. Toimikausi voidaan uusia. Jos jäsenen tai varajäsenen toimikausi päättyy taikka hän eroaa, hän jatkaa tehtävässään, kunnes hänet on nimitetty uudeksi toimikaudeksi tai hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen tai varajäsen.

6.   Hallitusten, työnantajajärjestöjen ja työntekijäjärjestöjen edustajien on kunkin muodostettava hallintoneuvostossa toimiva ryhmä. Kukin ryhmä nimeää koordinaattorin, jotta asioiden käsittelyä ryhmissä ja niiden välillä voidaan tehostaa. Työnantajien ja työntekijöiden ryhmien koordinaattoreiden on oltava Euroopan tason järjestöjen edustajia, ja heidät voidaan nimetä nimitettyjen hallintoneuvoston jäsenten keskuudesta. Koordinaattorit, joita ei ole nimitetty hallintoneuvoston jäseniksi 1 kohdan mukaisesti, osallistuvat hallintoneuvoston kokouksiin ilman äänioikeutta.

5 artikla

Hallintoneuvoston tehtävät

1.   Hallintoneuvosto

a)

ohjaa strategisesti EU-OSHAn toimintaa;

b)

hyväksyy vuosittain äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä ja 6 artiklan mukaisesti EU-OSHAn ohjelma-asiakirjan, joka sisältää EU-OSHAn monivuotisen työohjelman ja seuraavan vuoden vuotuisen työohjelman;

c)

hyväksyy äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä EU-OSHAn vuotuisen talousarvion ja hoitaa muita kyseiseen talousarvioon liittyviä tehtäviä III luvun mukaisesti;

d)

hyväksyy EU-OSHAn konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen ja arvioinnin EU-OSHAn toiminnasta, toimittaa ne viimeistään kunkin vuoden heinäkuun 1 päivänä Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle ja julkaisee konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen;

e)

hyväksyy EU-OSHAan sovellettavat varainhoitosäännöt 17 artiklan mukaisesti;

f)

hyväksyy petostentorjuntastrategian, joka on oikeassa suhteessa petosriskeihin nähden ottaen huomioon toteutettavien toimenpiteiden kustannukset ja hyödyt;

g)

hyväksyy jäsentensä ja riippumattomien asiantuntijoiden sekä 20 artiklassa tarkoitettujen kansallisten asiantuntijoiden ja muun henkilöstön, joka ei ole EU-OSHAn palveluksessa, eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat säännöt;

h)

hyväksyy tarpeiden analysoinnin pohjalta tiedotusta ja viestintää koskevat suunnitelmat ja saattaa ne säännöllisesti ajan tasalle ja ottaa tämän huomioon EU-OSHAn ohjelma-asiakirjassa;

i)

vahvistaa työjärjestyksensä;

j)

käyttää 2 kohdan mukaisesti EU-OSHAn henkilöstön suhteen henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle annettuja valtuuksia, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen toimivalta’;

k)

hyväksyy henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi tarvittavat asianmukaiset täytäntöönpanosäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti;

l)

nimittää pääjohtajan ja jatkaa tarvittaessa tämän toimikautta tai erottaa tämän toimestaan 19 artiklan mukaisesti;

m)

jollei henkilöstösäännöistä ja muuhun henkilöstöön sovellettavista palvelussuhteen ehdoista muuta johdu, nimittää tilinpitäjän, joka hoitaa tehtäviään täysin riippumattomasti;

n)

vahvistaa johtokunnan työjärjestyksen;

o)

huolehtii siitä, että sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja arviointeihin perustuvien havaintojen ja suositusten sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimusten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;

p)

hyväksyy yhteistyöjärjestelyjen vahvistamisen kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa 30 artiklan mukaisesti.

2.   Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta pääjohtajalle ja vahvistetaan olosuhteet, joissa toimivallan siirto voidaan keskeyttää. Pääjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tilapäisesti keskeyttää nimittävän viranomaisen toimivallan siirron pääjohtajalle ja pääjohtajan toteuttaman nimittävän viranomaisen toimivallan edelleen siirtämisen. Tällaisissa tapauksissa hallintoneuvosto siirtää kyseisen toimivallan rajoitetuksi ajaksi nimittämälleen yhdelle komission edustajalle tai jollekin muulle henkilöstön jäsenelle kuin pääjohtajalle.

6 artikla

Monivuotinen ja vuotuinen ohjelmasuunnittelu

1.   Pääjohtaja laatii vuosittain tämän asetuksen 11 artiklan 5 kohdan e alakohdan mukaisesti ohjelma-asiakirjan luonnoksen, joka sisältää monivuotisen ja vuotuisen työohjelman delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 32 artiklan mukaisesti.

2.   Pääjohtaja toimittaa 1 kohdassa tarkoitetun ohjelma-asiakirjan luonnoksen hallintoneuvostolle. Ohjelma-asiakirjan luonnos toimitetaan hallintoneuvoston hyväksynnän jälkeen komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kunkin vuoden tammikuun 31 päivänä. Pääjohtaja toimittaa mahdolliset päivitetyt kyseisen asiakirjan versiot saman menettelyn mukaisesti. Hallintoneuvosto hyväksyy ohjelma-asiakirjan ottaen huomioon komission lausunnon.

Ohjelma-asiakirjasta tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu, ja sitä mukautetaan tarvittaessa talousarviota vastaavasti.

3.   Monivuotisessa työohjelmassa esitetään yleinen strateginen ohjelmasuunnittelu, mukaan lukien tavoitteet, odotetut tulokset ja suoritusindikaattorit, niin että vältetään päällekkäisyys muiden virastojen ohjelmasuunnittelun kanssa. Siinä esitetään myös resursseja koskeva ohjelmasuunnittelu, mukaan lukien monivuotinen talousarvio ja henkilöstösuunnitelma. Siihen sisällytetään 30 artiklan mukaisesti strategia suhteiden järjestämiseksi kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin, tähän strategiaan liittyvät toimet ja eritelmä asiaan liittyvistä resursseista.

4.   Vuotuinen työohjelma on yhdenmukainen 3 kohdassa tarkoitetun monivuotisen työohjelman kanssa, ja siinä on mukana

a)

yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotetut tulokset, suoritusindikaattorit mukaan lukien;

b)

kuvaus rahoitettavista toimista, tehokkuuden lisäämiseksi suunnitellut toimenpiteet mukaan lukien;

c)

kuhunkin toimeen osoitetut taloudelliset ja henkilöresurssit toimintoperusteisen budjetoinnin ja hallinnoinnin periaatteiden mukaisesti;

d)

30 artiklan mukaisesti mahdolliset toimet, jotka liittyvät suhteisiin kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin.

Siinä ilmoitetaan selkeästi, mitkä toimet on lisätty tai poistettu tai mitä toimia on muutettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna.

5.   Hallintoneuvosto muuttaa hyväksyttyä vuotuista työohjelmaa, jos EU-OSHAlle osoitetaan uusi toiminto. Hallintoneuvosto voi siirtää pääjohtajalle valtuudet tehdä vuotuiseen työohjelmaan muita kuin olennaisia muutoksia.

Vuotuiseen työohjelmaan tehtävät olennaiset muutokset hyväksytään samaa menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen vuotuinen työohjelma.

6.   Resursseja koskeva ohjelmasuunnittelu saatetaan ajan tasalle vuosittain. Strateginen ohjelmasuunnittelu saatetaan ajan tasalle tarvittaessa, ja siinä otetaan erityisesti huomioon 28 artiklassa tarkoitetun arvioinnin tulokset.

Uuden toiminnon osoittaminen EU-OSHAlle 2 artiklassa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi otetaan huomioon sen resursseja ja rahoitusta koskevassa ohjelmasuunnittelussa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston, jäljempänä ’budjettivallan käyttäjä’, toimivaltaa.

7 artikla

Hallintoneuvoston puheenjohtaja

1.   Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajan ja kolme varapuheenjohtajaa seuraavasti:

a)

yhden jäsenvaltioiden hallituksia edustavista jäsenistä;

b)

yhden työnantajajärjestöjä edustavista jäsenistä;

c)

yhden työntekijäjärjestöjä edustavista jäsenistä; ja

d)

yhden komissiota edustavista jäsenistä.

Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan hallintoneuvoston äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.

2.   Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien toimikausi on yksi vuosi. Heidän toimikautensa voidaan uusia. Jos heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa päättyy heidän toimikautensa aikana, myös heidän toimikautensa päättyy tuona päivänä ilman eri toimenpiteitä.

8 artikla

Hallintoneuvoston kokoukset

1.   Hallintoneuvoston kokoukset kutsuu koolle puheenjohtaja.

2.   Pääjohtaja osallistuu asioiden käsittelyyn, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

3.   Hallintoneuvosto pitää yhden sääntömääräisen kokouksen vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai vähintään kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää.

4.   Hallintoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä. Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) kuuluvien maiden, jotka ovat Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, sopimuspuolia, edustajat voivat osallistua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina, jos ETA-sopimuksessa määrätään niiden osallistumisesta EU-OSHAn toimintaan.

5.   EU-OSHA vastaa hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

9 artikla

Hallintoneuvoston äänestyssäännöt

1.   Hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänioikeutettujen jäsenten enemmistöllä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan, 7 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ja 19 artiklan 7 kohdan soveltamista.

Päätökset, jotka tehdään vuotuisen työohjelman puitteissa ja joista aiheutuu budjettivaikutuksia kansallisille koordinaatiokeskuksille, edellyttävät kuitenkin myös hallituksia edustavan ryhmän jäsenten enemmistön suostumuksen.

2.   Kullakin äänioikeutetulla jäsenellä on yksi ääni. Äänioikeutetun jäsenen poissa ollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää hänen äänioikeuttaan.

3.   Puheenjohtaja osallistuu äänestykseen.

4.   Pääjohtaja osallistuu asioiden käsittelyyn, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

5.   Hallintoneuvoston työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaisemmat äänestystä koskevat järjestelyt, erityisesti olosuhteet, joissa jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta.

2 JAKSO

Johtokunta

10 artikla

Johtokunta

1.   Hallintoneuvostoa avustaa johtokunta.

2.   Johtokunta

a)

valmistelee hallintoneuvoston tekemät päätökset;

b)

huolehtii yhdessä hallintoneuvoston kanssa siitä, että sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja arviointeihin perustuvien havaintojen ja suositusten sekä OLAFin tutkimusten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;

c)

neuvoo pääjohtajaa tarvittaessa hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanossa hallinnon ja varainhoidon valvonnan lujittamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklassa esitettyjä pääjohtajan velvollisuuksia.

3.   Johtokunta voi tarvittaessa kiireellisissä tapauksissa tehdä tiettyjä väliaikaisia päätöksiä hallintoneuvoston puolesta muun muassa nimittävän viranomaisen toimivallan siirron keskeyttämisestä 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen ehtojen mukaisesti sekä talousarvioon liittyvistä kysymyksistä.

4.   Johtokunnan muodostavat hallintoneuvoston puheenjohtaja, kolme varapuheenjohtajaa, 4 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut kolmen ryhmän koordinaattorit sekä yksi komission edustaja. Kukin 4 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu ryhmä voi nimetä enintään kaksi varajäsentä, jotka osallistuvat johtokunnan kokouksiin asianomaisen ryhmän nimittämän jäsenen poissa ollessa. Hallintoneuvoston puheenjohtaja on myös johtokunnan puheenjohtaja. Pääjohtaja osallistuu johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta.

5.   Johtokunnan jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Toimikausi voidaan uusia. Johtokunnan jäsenen toimikausi päättyy päivänä, jona hänen jäsenyytensä hallintoneuvostossa päättyy.

6.   Johtokunta kokoontuu kolme kertaa vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jäsentensä pyynnöstä. Kunkin kokouksen jälkeen 4 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut kolmen ryhmän koordinaattorit pyrkivät parhaansa mukaan tiedottamaan oman ryhmänsä jäsenille keskustelun sisällöstä oikea-aikaisesti ja avoimesti.

3 JAKSO

Pääjohtaja

11 artikla

Pääjohtajan velvollisuudet

1.   Pääjohtaja vastaa EU-OSHAn johtamisesta hallintoneuvoston vahvistaman strategisen linjauksen mukaisesti ja on vastuussa hallintoneuvostolle.

2.   Pääjohtaja hoitaa tehtäviään riippumattomasti, eikä hän saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta eikä miltään muulta elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission, hallintoneuvoston ja johtokunnan toimivaltaa.

3.   Pääjohtaja raportoi pyydettäessä Euroopan parlamentille tehtäviensä hoidosta. Neuvosto voi pyytää pääjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta.

4.   Pääjohtaja on EU-OSHAn laillinen edustaja.

5.   Pääjohtaja vastaa EU-OSHAlle tällä asetuksella uskottujen tehtävien täytäntöönpanosta. Pääjohtajan vastuulla on erityisesti

a)

EU-OSHAn päivittäisen toiminnan hallinnointi, mukaan lukien hänelle 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti henkilöstöasioissa annetun toimivallan käyttö;

b)

hallintoneuvoston tekemien päätösten täytäntöönpano;

c)

henkilöstöhallintoa koskevien päätösten tekeminen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen mukaisesti;

d)

päätösten tekeminen EU-OSHAn sisäisistä rakenteista ja tarvittaessa niiden muuttamisesta, ottaen huomioon EU-OSHAn toimintaan ja moitteettomaan varainhoitoon liittyvät tarpeet;

e)

ohjelma-asiakirjan valmistelu ja sen toimittaminen hallintoneuvostolle sen jälkeen, kun komissiota on kuultu;

f)

ohjelma-asiakirjan täytäntöönpano ja siitä raportointi hallintoneuvostolle;

g)

EU-OSHAn toimintaa koskevan vuotuisen konsolidoidun toimintakertomuksen laatiminen ja sen esittäminen hallintoneuvostolle arvioitavaksi ja hyväksyttäväksi;

h)

sellaisen tehokkaan seurantajärjestelmän käyttöönotto, jonka avulla voidaan suorittaa 28 artiklassa tarkoitetut säännölliset arvioinnit, sekä raportointijärjestelmän käyttöönotto niiden tuloksia koskevan yhteenvedon laatimista varten;

i)

EU-OSHAan sovellettavien varainhoitosääntöjen luonnoksen valmistelu;

j)

EU-OSHAn tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion luonnoksen valmistelu osana EU-OSHAn ohjelma-asiakirjaa ja EU-OSHAn talousarvion toteuttaminen;

k)

toimintasuunnitelman laatiminen jatkotoimista, joita toteutetaan sisäisen tai ulkoisen tarkastusten raporttien ja arviointien päätelmien sekä OLAFin tutkimusten perusteella, ja raportointi edistymisestä kahdesti vuodessa komissiolle ja säännöllisesti hallintoneuvostolle ja johtokunnalle;

l)

pyrkiminen varmistamaan sukupuolten tasapuolinen edustus EU-OSHAssa;

m)

unionin taloudellisten etujen suojaaminen soveltamalla petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäiseviä toimenpiteitä, toteuttamalla tehokkaita tarkastuksia ja, jos väärinkäytöksiä havaitaan, perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ja tarvittaessa määräämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia;

n)

EU-OSHAn petostentorjuntastrategian valmistelu ja sen esittäminen hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi;

o)

tarpeen mukaan yhteistyö muiden unionin virastojen kanssa ja yhteistyösopimusten tekeminen niiden kanssa.

6.   Pääjohtajan vastuulla on myös päättää, onko EU-OSHAn tehtävien tehokkaan ja tuloksellisen toteuttamisen kannalta tarpeellista perustaa yhteystoimisto Brysseliin EU-OSHAn ja asiaankuuluvien unionin toimielinten välisen yhteistyön edistämiseksi. Kyseinen päätös edellyttää etukäteen annettua suostumusta komissiolta, hallintoneuvostolta ja asianomaiselta jäsenvaltiolta. Kyseisessä päätöksessä on määriteltävä mainitun yhteystoimiston toteuttamien toimien laajuus siten, että vältetään tarpeettomia kustannuksia ja EU-OSHAn hallinnollisten tehtävien päällekkäisyys.

4 JAKSO

Verkosto

12 artikla

Verkosto

1.   EU-OSHA perustaa verkoston, johon kuuluvat

a)

kansallisten tietoverkostojen tärkeimmät osat, mukaan lukien kansalliset työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti;

b)

kansalliset koordinaatiokeskukset.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava EU-OSHAlle säännöllisesti kansallisten työterveys- ja työturvallisuusalan tietoverkostojensa tärkeimmistä osista, mukaan lukien kaikki toimielimet, jotka jäsenvaltioiden mielestä voisivat myötävaikuttaa EU-OSHAn työhön, ottaen huomioon tarve varmistaa jäsenvaltioiden alueiden mahdollisimman täydellinen kattavuus.

Kansalliset viranomaiset tai jäsenvaltion kansalliseksi koordinaatiokeskukseksi nimeämä kansallinen toimielin vastaavat EU-OSHAlle kansallisella tasolla toimitettavien tietojen yhteensovittamisesta ja välittämisestä kunkin koordinaatiokeskuksen ja EU-OSHAn välisen sopimuksen mukaisesti ja EU-OSHAn hyväksymän työohjelman perusteella.

Kansalliset viranomaiset tai kansallinen toimielin kuulevat kansallisia työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä ja ottavat huomioon näiden näkökannat kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti.

3.   Aiheet, joiden on katsottu olevan erityistä kiinnostusta herättäviä, luetellaan EU-OSHAn vuotuisessa työohjelmassa.

III LUKU

VARAINHOITOSÄÄNNÖKSET

13 artikla

Talousarvio

1.   EU-OSHAn kaikista tuloista ja menoista laaditaan kutakin varainhoitovuotta varten arvio, jonka perusteella tulot ja menot otetaan EU-OSHAn talousarvioon. Varainhoitovuosi vastaa kalenterivuotta.

2.   EU-OSHAn talousarvioon otettavien tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3.   EU-OSHAn tulot koostuvat seuraavista, rajoittamatta kuitenkaan muita tulonlähteitä:

a)

unionin yleiseen talousarvioon otettu unionin rahoitusosuus;

b)

jäsenvaltioiden mahdollinen vapaaehtoinen rahoitusosuus;

c)

EU-OSHAn julkaisuista ja muista suoritteista saadut tulot;

d)

EU-OSHAn toimintaan 30 artiklan mukaisesti osallistuvien kolmansien maiden mahdolliset rahoitusosuudet.

4.   EU-OSHAn menoihin kuuluvat henkilöstön palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä toimintamenot.

14 artikla

Talousarvion laatiminen

1.   Pääjohtaja laatii vuosittain EU-OSHAn seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevan alustavan ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukko, ja toimittaa sen hallintoneuvostolle.

Alustava ennakkoarvio perustuu 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vuotuisen ohjelma-asiakirjan tavoitteisiin ja odotettuihin tuloksiin, ja siinä otetaan huomioon näiden tavoitteiden ja odotettujen tulosten saavuttamiseksi tarvittavat taloudelliset resurssit tulosbudjetoinnin periaatteen mukaisesti.

2.   Hallintoneuvosto hyväksyy alustavan ennakkoarvion pohjalta ennakkoarvion EU-OSHAn tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten ja toimittaa sen komissiolle viimeistään kunkin vuoden tammikuun 31 päivänä.

3.   Komissio toimittaa ennakkoarvion budjettivallan käyttäjälle yhdessä unionin yleistä talousarviota koskevan esityksen kanssa. Ennakkoarvio asetetaan myös EU-OSHAn saataville.

4.   Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää unionin yleistä talousarviota koskevaan esitykseen määrärahat, joita se pitää henkilöstötaulukon perusteella välttämättöminä, sekä yleisestä talousarviosta suoritettavan rahoitusosuuden määrän ja toimittaa talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti.

5.   Budjettivallan käyttäjä hyväksyy EU-OSHAlle annettavaa unionin yleisestä talousarviosta maksettavaa rahoitusosuutta koskevat määrärahat.

6.   Budjettivallan käyttäjä vahvistaa EU-OSHAn henkilöstötaulukon.

7.   Hallintoneuvosto vahvistaa EU-OSHAn talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu, ja sitä mukautetaan tarvittaessa vastaavasti. Muutokset EU-OSHAn talousarvioon, mukaan lukien henkilöstötaulukkoon, hyväksytään samaa menettelyä noudattaen.

8.   Kaikkiin rakennushankkeisiin, joilla on todennäköisesti huomattava vaikutus EU-OSHAn talousarvioon, sovelletaan delegoitua asetusta (EU) N:o 1271/2013.

15 artikla

Talousarvion toteuttaminen

1.   Pääjohtaja vastaa EU-OSHAn talousarvion toteuttamisesta.

2.   Pääjohtaja toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen tulosten kannalta olennaiset tiedot.

16 artikla

Tilinpäätöksen esittäminen ja vastuuvapauden myöntäminen

1.   EU-OSHAn tilinpitäjä toimittaa varainhoitovuoden (vuosi N) alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden (vuosi N + 1) maaliskuun 1 päivänä.

2.   EU-OSHA toimittaa selvityksen vuoden N talousarvio- ja varainhallinnosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään vuoden N + 1 maaliskuun 31 päivänä.

3.   Komission tilinpitäjä toimittaa EU-OSHAn vuoden N alustavan tilinpäätöksen konsolidoituna komission tilinpäätökseen tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään vuoden N + 1 maaliskuun 31 päivänä.

4.   Saatuaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 246 artiklan nojalla tilintarkastustuomioistuimen huomautukset EU-OSHAn vuoden N alustavasta tilinpäätöksestä tilinpitäjä laatii EU-OSHAn kyseisen vuoden lopullisen tilinpäätöksen. Pääjohtaja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

5.   Hallintoneuvosto antaa lausunnon EU-OSHAn vuoden N lopullisesta tilinpäätöksestä.

6.   EU-OSHAn tilinpitäjä toimittaa vuoden N lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään vuoden N + 1 heinäkuun 1 päivänä.

7.   Vuoden N lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään vuoden N + 1 marraskuun 15 päivänä.

8.   Pääjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän vuosikertomuksessaan esittämiin huomautuksiin viimeistään vuoden N + 1 syyskuun 30 päivänä. Pääjohtaja toimittaa vastauksen myös hallintoneuvostolle.

9.   Pääjohtaja antaa delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 109 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki vuotta N koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteetonta toteuttamista varten tarvittavat tiedot.

10.   Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta pääjohtajalle vuoden N talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden ennen vuoden N + 2 toukokuun 15 päivää.

17 artikla

Varainhoitosäännöt

Hallintoneuvosto hyväksyy EU-OSHAan sovellettavat varainhoitosäännöt komissiota kuultuaan. Ne voivat poiketa delegoidusta asetuksesta (EU) N:o 1271/2013 ainoastaan, jos EU-OSHAn toiminta sitä erityisesti edellyttää ja jos komissio on antanut siihen ennalta suostumuksensa.

IV LUKU

HENKILÖSTÖ

18 artikla

Yleiset säännökset

1.   EU-OSHAn henkilöstöön sovelletaan henkilöstösääntöjä ja muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja sekä unionin toimielinten välisellä sopimuksella hyväksyttyjä henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi tarvittavia sääntöjä.

2.   Hallintoneuvosto hyväksyy henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi tarvittavat asianmukaiset täytäntöönpanosäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.

19 artikla

Pääjohtaja

1.   Pääjohtaja on henkilöstön jäsen, ja hänet otetaan palvelukseen EU-OSHAn väliaikaisena toimihenkilönä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan nojalla.

2.   Hallintoneuvosto nimittää pääjohtajan komission laatiman ehdokasluettelon perusteella avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä noudattaen.

Valittu ehdokas kutsutaan antamaan lausuma Euroopan parlamentille ja vastaamaan parlamentin jäsenten esittämiin kysymyksiin. Tämä keskustelu ei saa aiheettomasti viivästyttää nimitystä.

Pääjohtajan työsopimusta tehtäessä EU-OSHAa edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja.

3.   Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Komissio laatii ennen toimikauden päättymistä arvion, jossa otetaan huomioon arviointi siitä, miten pääjohtaja on suoriutunut tehtävistään, sekä EU-OSHAn tulevat tehtävät ja haasteet.

4.   Hallintoneuvosto voi 3 kohdassa tarkoitetun arvion huomioon ottaen jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään viideksi vuodeksi.

5.   Jos pääjohtajan toimikautta on jatkettu, hän ei saa enää jatketun toimikautensa lopussa osallistua saman toimen uuteen valintamenettelyyn.

6.   Pääjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan hallintoneuvoston päätöksellä. Hallintoneuvosto ottaa päätöksessään huomioon 3 kohdassa tarkoitetun komission arvion siitä, miten pääjohtaja on suoriutunut tehtävistään.

7.   Hallintoneuvosto tekee päätökset pääjohtajan nimittämisestä, toimikauden jatkamisesta tai toimesta erottamisesta äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.

20 artikla

Kansalliset asiantuntijat ja muu henkilöstö

1.   EU-OSHA voi käyttää kansallisia asiantuntijoita ja muuta henkilöstöä, joka ei ole EU-OSHAn palveluksessa.

2.   Hallintoneuvosto tekee päätöksen, jossa vahvistetaan säännöt kansallisten asiantuntijoiden tilapäisestä siirtämisestä EU-OSHAn palvelukseen.

V LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

21 artikla

Oikeudellinen asema

1.   EU-OSHA on unionin virasto. Se on oikeushenkilö.

2.   EU-OSHAlla on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3.   EU-OSHAn kotipaikka on Bilbao.

4.   EU-OSHA voi 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti perustaa yhteystoimiston Brysseliin sen ja asiaankuuluvien unionin toimielinten välisen yhteistyön edistämiseksi.

22 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

EU-OSHAan ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa N:o 7.

23 artikla

Kielijärjestelyt

1.   EU-OSHAan sovelletaan neuvoston asetuksessa N:o 1 (10) vahvistettuja säännöksiä.

2.   Käännöskeskus huolehtii EU-OSHAn toiminnan edellyttämistä käännöspalveluista.

24 artikla

Avoimuus ja tietosuoja

1.   EU-OSHA noudattaa toiminnassaan suurta avoimuutta.

2.   EU-OSHAn hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 (11).

3.   Hallintoneuvosto vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisestä kokouksestaan.

4.   EU-OSHAn suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1725 (12). Hallintoneuvosto vahvistaa kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisestä kokouksestaan toimenpiteet, joiden mukaisesti EU-OSHA soveltaa asetusta (EU) 2018/1725, tietosuojavastaavan nimittämistä koskevat toimenpiteet mukaan lukien. Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultava ennen toimenpiteiden vahvistamista.

25 artikla

Petostentorjunta

1.   Helpottaakseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (13) soveltamisalaan kuuluvien petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjuntaa EU-OSHA liittyy viimeistään 21 päivänä elokuuta 2019 Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission 25 päivänä toukokuuta 1999 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista (14) ja vahvistaa mainitun sopimuksen liitteessä olevaa mallia käyttäen asianmukaiset määräykset, joita sovelletaan sen kaikkiin työntekijöihin.

2.   Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien EU-OSHAlta unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikan päällä suoritettavia tarkastuksia.

3.   OLAF voi asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (15) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, mukaan luettuina paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko EU-OSHAn rahoittamaan avustussopimukseen tai -päätökseen taikka sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

4.   EU-OSHAn yhteistyösopimuksiin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä sen sopimuksiin, avustussopimuksiin ja avustuspäätöksiin on sisällytettävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia kumpikin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

26 artikla

Turvallisuusluokiteltujen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojaamista koskevat turvallisuussäännöt

EU-OSHA hyväksyy tarpeen mukaan turvallisuussäännöt, jotka vastaavat päätöksissä (EU, Euratom) 2015/443 ja (EU, Euratom) 2015/444 vahvistettuja Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojaamista koskevia komission turvallisuussääntöjä. EU-OSHAn turvallisuussääntöjen on katettava muun muassa ja tapauksen mukaan tällaisten tietojen vaihtamista, käsittelyä ja tallentamista koskevat säännökset.

27 artikla

Vastuu

1.   Sopimussuhteeseen perustuva EU-OSHAn vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

2.   Euroopan unionin tuomioistuimella, jäljempänä ’unionin tuomioistuin’, on toimivalta antaa ratkaisu EU-OSHAn tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

3.   Sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun perusteella EU-OSHA korvaa yksiköidensä tai henkilöstönsä tehtäviään suorittaessaan aiheuttaman vahingon jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

4.   Unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu 3 kohdassa tarkoitetusta vahingonkorvauksesta.

5.   EU-OSHAn henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta EU-OSHAa kohtaan määrätään henkilöstösäännöissä ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa.

28 artikla

Arviointi

1.   Delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 29 artiklan 5 kohdan mukaisesti EU-OSHA arvioi etu- ja jälkikäteen niitä ohjelmia ja toimia, joista aiheutuu huomattavia menoja.

2.   Komissio varmistaa, että viimeistään 21 päivänä helmikuuta 2024 ja sen jälkeen joka viides vuosi suoritetaan komission suuntaviivojen mukainen arviointi, jossa arvioidaan EU-OSHAn toimintaa suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon ja tehtäviin. Komissio kuulee arviointinsa aikana hallintoneuvoston jäseniä ja muita tärkeimpiä sidosryhmiä. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti mahdollista tarvetta muuttaa EU-OSHAn toimeksiantoa ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia.

3.   Komissio raportoi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja hallintoneuvostolle arvioinnin tuloksista. Arvioinnin tulokset julkistetaan.

29 artikla

Hallinnolliset tutkimukset

EU-OSHAn toiminta kuuluu Euroopan oikeusasiamiehen tutkimusten alaisuuteen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklan mukaisesti.

30 artikla

Yhteistyö kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa

1.   Siltä osin kuin on tarpeen tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja rajoittamatta kuitenkaan jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten toimivaltaa EU-OSHA voi tehdä yhteistyötä kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

EU-OSHA voi tätä varten vahvistaa työjärjestelyt näiden kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa edellyttäen, että hallintoneuvosto antaa tähän luvan, ja komission annettua hyväksyntänsä. Kyseisillä järjestelyillä ei saa luoda unionia tai jäsenvaltioita koskevia oikeudellisia velvoitteita.

2.   EU-OSHAn toimintaan voivat osallistua kolmannet maat, jotka ovat tehneet tästä sopimuksen unionin kanssa.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin sopimuksiin sisältyvien asianomaisten määräysten mukaisesti laaditaan järjestelyjä, joissa määritellään erityisesti luonne, laajuus ja tapa, jolla nämä kolmannet maat osallistuvat EU-OSHAn toimintaan, mukaan lukien EU-OSHAn toteuttamiin aloitteisiin osallistumista, rahoitusosuuksia ja henkilöstöä koskevat säännökset. Henkilöstöasioiden osalta näiden järjestelyjen on joka tapauksessa oltava henkilöstösääntöjen mukaiset.

3.   Hallintoneuvosto hyväksyy strategian, joka koskee suhteita kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin asioissa, joissa EU-OSHA on toimivaltainen.

31 artikla

Päätoimipaikkasopimus ja toimintaolosuhteet

1.   Isäntäjäsenvaltion EU-OSHAlle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat tarvittavat järjestelyt sekä pääjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä isäntäjäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan EU-OSHAn ja sen kotipaikkana olevan jäsenvaltion välisessä päätoimipaikkasopimuksessa.

2.   EU-OSHAn isäntäjäsenvaltion on varmistettava EU-OSHAn toiminnan kannalta tarpeelliset edellytykset, mukaan lukien monikieliset ja eurooppahenkiset koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset liikenneyhteydet.

VI LUKU

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

32 artikla

Hallintoneuvostoa koskevat siirtymäsäännökset

Asetuksen (EY) N:o 2062/94 8 artiklan nojalla perustetun johtokunnan jäsenet jatkavat tehtävässään ja hoitavat tämän asetuksen 5 artiklassa tarkoitetun hallintoneuvoston tehtäviä, kunnes hallintoneuvoston jäsenet ja riippumaton asiantuntija on nimitetty tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdan nojalla.

33 artikla

Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset

1.   Asetuksen (EY) N:o 2062/94 11 artiklan nojalla nimitetty EU-OSHAn johtaja osoitetaan toimikautensa jäljellä olevaksi ajaksi hoitamaan tämän asetuksen 11 artiklassa säädettyjä pääjohtajan tehtäviä. Muut häntä koskevat sopimusehdot säilyvät muuttumattomina.

2.   Jos pääjohtajan valinta- ja nimitysmenettely on käynnissä tämän asetuksen tullessa voimaan, asetuksen (EY) N:o 2062/94 11 artiklaa sovelletaan, kunnes kyseinen menettely on saatu päätökseen.

3.   Tämä asetus ei vaikuta asetuksen (EY) N:o 2062/94 nojalla palvelukseen otetun henkilöstön oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Tämän henkilöstön työsopimukset voidaan uusia tämän asetuksen nojalla henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti.

Jos EU-OSHAlla on toiminnassa oleva yhteystoimisto tämän asetuksen tullessa voimaan, se säilytetään.

34 artikla

Talousarviota koskevat siirtymäsäännökset

Asetuksen (EY) N:o 2062/94 13 artiklan nojalla hyväksyttyjä talousarvioita koskeva vastuuvapausmenettely toteutetaan mainitun asetuksen 14 artiklan mukaisesti.

VII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

35 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 2062/94, ja kaikkia viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

36 artikla

Johtokunnan hyväksymien sisäisten sääntöjen voimassaolo

Johtokunnan asetuksen (EY) N:o 2062/94 nojalla hyväksymät sisäiset säännöt pysyvät voimassa 20 päivän helmikuuta 2019 jälkeen, jollei hallintoneuvosto tämän asetuksen soveltamiseksi toisin päätä.

37 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 16 päivänä tammikuuta 2019

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

A. TAJANI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. CIAMBA


(1)  EUVL C 209, 30.6.2017, s. 49.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. joulukuuta 2018 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 20. joulukuuta 2018.

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2062/94, annettu 18 päivänä heinäkuuta 1994, Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston perustamisesta (EYVL L 216, 20.8.1994, s. 1).

(4)  Neuvoston päätös, tehty 22 päivänä heinäkuuta 2003, työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean perustamisesta (EUVL C 218, 13.9.2003, s. 1).

(5)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013, annettu 30 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42).

(6)  EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.

(7)  Komission päätös (EU, Euratom) 2015/443, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, turvallisuudesta komissiossa (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 41).

(8)  Komission päätös (EU, Euratom) 2015/444, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(10)  Neuvoston asetus N:o 1 Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä (EYVL 17, 6.10.1958, s. 385).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(14)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

(15)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).