(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti toimitettiin hakemus, joka koskee humalauutteen (Humulus lupulus L. flos) hyväksymistä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena. Hakemuksen mukana toimitettiin kyseisen asetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat. Hakija pyysi, että lisäaine luokiteltaisiin lisäaineluokkaan ”sensoriset lisäaineet”.

(3)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 3 päivänä lokakuuta 2018 antamassaan lausunnossa (2), että humalauutteella (Humulus lupulus L. flos) ei ehdotettujen käyttöedellytysten mukaisesti käytettynä ole haitallisia vaikutuksia eläinten terveyteen, ihmisten terveyteen eikä ympäristöön. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että vieroitetuille porsaille tehty sietokoe osoitti, että lisäaine on turvallinen ehdotettuna annoksena eli 50 mg / kg täysrehua, ja että päätelmä voidaan laajentaa koskemaan lihasikoja ja vieroitettuja ja lihotukseen tarkoitettuja toissijaisia sikaeläimiä. Sen vuoksi on aiheellista sallia humalauutteen käyttö rehun lisäaineena ainoastaan mainittujen lajien ja luokkien osalta. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi myös, että koska korjattua humalaa ja sen uutteita käytetään yleisesti elintarvikkeissa aromiaineina ja koska niiden funktio rehussa on olennaisilta osin sama kuin elintarvikkeissa, niiden tehoa ei tarvitse osoittaa muulla tavoin. Sen vuoksi päätelmä voidaan laajentaa koskemaan rehua.

(4)

Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi vielä, että lisäaine saattaa ärsyttää käyttäjien hengitysteitä ja ihoa ja että se sisältää erilaisia yhdisteitä, joiden tiedetään aiheuttavan allergisia reaktioita herkille henkilöille. Tämän vuoksi olisi toteutettava asianmukaisia suojatoimenpiteitä.

(5)

Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityisiä markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevia vaatimuksia ei tarvita. Se myös vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmästä, jolla rehun lisäaine määritetään rehusta.

(6)

Lisäaineen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen lisäaineen käyttö tämän asetuksen liitteessä kuvatulla tavalla olisi hyväksyttävä.

(7)

Tarkasteltuaan hakijan ehdottamaa käyttömäärää elintarviketurvallisuusviranomainen katsoi, että ehdotettu enimmäiskäyttötaso on turvallinen. Tehoaineen suositeltu enimmäispitoisuus olisi ilmoitettava rehun lisäaineen etiketissä elintarvikeketjun eri vaiheissa toteutettavaa virallista valvontaa varten, ja lisäaine olisi lisättävä rehuun esiseoksena.

(8)

Se, ettei asianomaisen aineen käyttöä juomavedessä ole hyväksytty, ei estä sen käyttöä rehuseoksessa, joka annostellaan veden mukana.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,