(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 21 päivänä joulukuuta 2017 vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien sähköpolkupyörien tuontia koskevan tukien vastaisen tutkimuksen. Tutkimus pantiin vireille muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037, jäljempänä ’perusasetus’, 10 artiklan perusteella. Komissio julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä vireillepanoa koskevan ilmoituksen (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille, kun Euroopan polkupyörävalmistajien yhdistys EBMA, jäljempänä ’valituksen tekijä’, toimitti 8 päivänä marraskuuta 2017 valituksen sellaisten unionin tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 25 prosenttia sähköpolkupyörien kokonaistuotannosta unionissa. Valituksessa esitetty näyttö tuetusta tuonnista ja siitä aiheutuneesta vahingosta oli riittävä tutkimuksen vireillepanoa varten.

(3)

Ennen tukien vastaisen tutkimuksen vireillepanoa komissio ilmoitti perusasetuksen 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti Kiinan viranomaisille (3) vastaanottaneensa asianmukaisesti asiakirjanäyttöön perustuvan valituksen ja kutsui Kiinan viranomaiset neuvotteluihin. Kiinan viranomaiset hyväksyivät neuvottelutarjouksen, ja tapaaminen järjestettiin 18 päivänä joulukuuta 2017. Neuvotteluissa Kiinan viranomaisten toimittamat huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon. Molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun ei kuitenkaan päästy.

(4)

Komissio otti 18 päivänä heinäkuuta 2018 käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin Kiinasta peräisin olevan saman tuotteen tuonnissa (4), jäljempänä ’polkumyyntiasetus’, tutkimuksessa, joka oli pantu vireille 20 päivänä lokakuuta 2017 julkaistulla ilmoituksella (5), jäljempänä ’rinnakkainen polkumyyntitutkimus’.

(5)

Vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevat analyysit, jotka tehtiin tässä tukien vastaisessa ja rinnakkaisessa polkumyyntitutkimuksessa ovat soveltuvin osin täysin samat, koska unionin tuotannonalan määritelmä, edustavat unionin tuottajat ja tutkimusajanjakso ovat samat molemmissa tutkimuksissa. Kaikki näihin näkökohtiin liittyvät merkitykselliset tekijät on otettu huomioon myös tässä tutkimuksessa.

(6)

Kiinan viranomaiset, Kiinan koneiden ja elektroniikan tuonti- ja vientikauppakamari, jäljempänä ’CCCME’, ja sähköpolkupyörien eurooppalaisten tuojien kollektiivi, jäljempänä ’CEIEB’, jotka molemmat edustivat useita asianomaisia osapuolia, toimittivat huomautuksia menettelyn vireillepanon jälkeen.

(7)

Nämä osapuolet väittivät, että syyt, joiden vuoksi komissio kohteli luottamuksellisesti joidenkin valitusta tukevien asianomaisten osapuolten identiteettiä, olivat sekä riittämättömät että perusteettomat. Ne lisäsivät, että jotkin unionin tuottajat tuovat koottuja sähköpolkupyöriä Kiinasta, minkä vuoksi niitä ei perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdan perusteella voida ehkä pitää unionin tuotannonalaan kuuluvina. Ne toivat esiin, että joidenkin asianomaisten osapuolten identiteetin luottamuksellinen käsittely estää vientiä harjoittavia tuottajia tutkimasta asianmukaisesti edustavuutta tässä tapauksessa. Ne väittivät samansuuntaisesti, että valitus ei sisällä luetteloa kaikista tiedossa olevista samankaltaisen tuotteen unionin tuottajista eikä näiden tuottajien tuottamaa määrää eikä arvoa.

(8)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Komissio muistutti, että perusasetuksen 9 artiklan 1 kohta ei estä pitämästä joitakin unionin tuottajia osana kotimaan tuotannonalaa vain siksi, että ne tuovat maahan tarkasteltavana olevaa tuotetta. Komissio oli tyytyväinen unionin tuotannonalan ilmaisemaan tukeen tämän tapauksen vireillepanoa kohtaan. Lisäksi valitukseen sisältyy luettelo tiedossa olevista tuottajista unionissa (6) sekä niiden tuotannon kokonaismäärä (7). Asianomaiset osapuolet kykenivät näin ollen arvioimaan luetteloa samankaltaisen tuotteen tiedossa olevista unionin tuottajista.

(9)

Näiden tietojen perusteella Kiinan viranomaiset, CCCME ja CEIEB kykenivät yksilöimään, että kaksi unionin tuottajiksi lueteltua yritystä myös tuo sähköpolkupyöriä asianomaisesta maasta. Sen vuoksi on selvää, että nämä asianomaiset osapuolet pystyivät käyttämään täysimääräisesti puolustusoikeuttaan tältä osin.

(10)

Tästä syystä väitteet hylättiin.

(11)

CCCME väitti vielä, että valituksessa ei ollut tutkimuksen vireillepanoon riittävästi näyttöä. CCCME esitti väitteensä tueksi neljä syytä.

(12)

Ensinnäkään tuontitietoja, jotka perustuvat Kiinan tullista saatuihin vientitilastoihin ja niihin tehtyihin mukautuksiin, jotta saatiin suodatettua esiin tämän tutkimuksen kohteena oleva tuote, ei olisi pitänyt pitää luottamuksellisina ja komission olisi pitänyt tutkia asianmukaisesti tietolähde.

(13)

Toiseksi jotkin valituksen tiedot, kuten väitetty alan ylikapasiteetti Kiinassa, ovat harhaanjohtavia, koska ne eivät liity pelkästään sähköpolkupyöriin vaan yhdessä sekä sähköpolkupyöriin että polkupyöriin. Samoin unionin sähköpolkupyörien markkinoiden arvo on yliarvioitu, koska se kattaa kaikki kevyet sähkökäyttöiset ajoneuvot eikä pelkästään sähköpolkupyöriä.

(14)

Kolmanneksi valituksessa keskitytään väitteisiin Kiinan sähköpolkupyörämarkkinoilla esiintyvästä tuesta muttei tarkastella Euroopassa esiintyviä tukia.

(15)

Neljänneksi CCCME:n mukaan valituksessa esitetään useita perusteettomia väitteitä, jotka ovat vahingollisia Kiinan sähköpolkupyörien tuotannonalalle. Niiden mukaan unionin tuottajat ovat alan innovoinnin taustalla ja kiinalaiset tuottajat vain kopioivat unionissa kehitettyä sähköpolkupyöräteknologiaa.

(16)

Komissio tutki valituksen perusasetuksen 10 artiklan mukaisesti ja tuli siihen tulokseen, että tutkimuksen vireillepanoa koskevat vaatimukset täyttyivät eli valituksen tekijän esittämä näyttö oli tarpeeksi täsmällistä ja riittävää. Perusasetuksen 10 artiklan 2 kohdan mukaan valitukseen on sisällyttävä sellaista tietoa, joka on kohtuudella valituksen tekijän käytettävissä siinä esitetyistä seikoista. Komissio katsoi toimitetun näytön perusteella, että vaatimus täyttyi. Mikään CCCME:n esiin ottamista näkökohdista ei näin ollen ollut ratkaisevaa sen kannalta, että komissio pani vireille väitettyä vahingollista tukea koskevan tutkimuksen.

(17)

Kiinan tuontitietojen osalta komissio viittaa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/671 (8), jäljempänä ’kirjaamista koskeva asetus’, 3.2 jaksoon ja tämän asetuksen 4.3.1 jaksoon, joissa kyseistä väitettä käsitellään riittävällä tavalla.

(18)

Kiinassa esiintyvästä ylikapasiteettista voidaan todeta, että sähköpolkupyörien ja polkupyörien ylikapasiteettia on itse asiassa syytä tarkastella yhdessä, koska polkupyörien tuotantokapasiteetti voidaan muuntaa sähköpyörien tuotantokapasiteetiksi vähin kustannuksin tai ponnistuksin (ks. 634 kappale) ja on näyttöä, että näin tehdäänkin säännöllisesti yrityksissä, jotka tuottavat molempia tuotteita.

(19)

Innovointiin ja kopiointiin ja EU:ssa esiintyviin tukiin liittyvistä seikoista voidaan todeta, että niillä ei ollut painoarvoa komission arvioinnissa, joka koski tämän tapauksen vireillepanoa, koska ne eivät ole tekijöitä, jotka otetaan tässä yhteydessä huomioon.

(20)

Komissio totesi näin ollen, että valituksessa esitetty näyttö tuetusta tuonnista ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta oli riittävä tutkimuksen vireillepanoa varten.

(21)

Valituksen tekijä esitti 31 päivänä tammikuuta 2018 Kiinasta peräisin olevien sähköpolkupyörien tuonnin kirjaamista koskevan pyynnön perusasetuksen 24 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Komissio antoi 3 päivänä toukokuuta 2018 kirjaamista koskevan asetuksen, jolla asetetaan Kiinasta peräisin olevien sähköpolkupyörien tuonti kirjaamisvelvoitteen alaiseksi 4 päivästä toukokuuta 2018 alkaen.

(22)

Kirjaamispyynnön julkaisemisen jälkeen asianomaiset osapuolet toimittivat huomautuksia, joita käsiteltiin kirjaamista koskevassa asetuksessa. Komissio vahvisti, että valituksen tekijät toimittivat riittävästi näyttöä, joka oikeutti tuonnin kirjaamisen. Kiinasta tuleva tuonti ja sen markkinaosuus olivat kasvaneet jyrkästi. Sen vuoksi nämä huomautukset hylättiin.

(23)

Tukia ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2016 ja 30 päivän syyskuuta 2017 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien seikkojen tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2014 ja 30 päivän syyskuuta 2017 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(24)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan komissioon yhteyttä tutkimukseen osallistumiseksi. Komissio ilmoitti lisäksi tutkimuksen vireillepanosta valituksen tekijälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille ja Kiinan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, tavarantoimittajille ja käyttäjille, kauppiaille sekä järjestöille, joita tutkimuksen vireillepanon tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(25)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(26)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 27 artiklan mukaista otantaa.

(27)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi otoksen samankaltaisen tuotteen tutkimusajanjaksolle ajoittuvan suurimman edustavan myyntimäärän perusteella ja varmisti samalla tasapuolisen tuotelajien valinnan ja maantieteellisen jakauman.

(28)

Otokseen valittiin neljä unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus kokonaistuotantomäärästä oli 60 prosenttia ja unionin tuotannonalan kokonaismyynnistä 58 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta.

(29)

Edellä sanottu huomioon ottaen komissio vahvisti, että otos on unionin tuotannonalaa edustava.

(30)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot.

(31)

Kaksikymmentäyksi etuyhteydetöntä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti viiden etuyhteydettömän tuojan otoksen käyttäen valintaperusteena suurinta unioniin suuntautuvan tuonnin määrää. Kaikkia tiedossa olevia tuojia, joita asian tiedettiin koskevan, kuultiin otoksen valinnasta perusasetuksen 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(32)

Edellä esitetty huomioon ottaen komissio vahvisti, että otos on yhteistyössä toimineita tuojia edustava.

(33)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja muodostaakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan viranomaisia yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(34)

Pyydetyt tiedot toimitti 78 asianomaisessa maassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa tai vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää, jotka suostuivat osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 27 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti jäljempänä esitettävän otoksen, johon kuului viisi vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää ja joka perustui 60 kappaleessa tarkoitettuun tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuvan viennin määrään, ottaen huomioon myös tarkasteltavana olevaan tuotteeseen tutkimusajanjakson aikana tehtyjen investointien tason ja yritysten maantieteellisen jakautumisen. Tätä pidettiin unioniin suuntautuvan viennin sellaisena suurimpana edustavana määränä, jota voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa:

(35)

Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmien, jäljempänä ’otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat’, osuus tarkasteltavana olevan tuotteen koko tuonnista unioniin oli 43 prosenttia.

(36)

Kaikkia tiedossa olleita asianomaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja Kiinan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta perusasetuksen 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Valituksen tekijä ja kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa, joista yksi kuului otokseen ja kaksi ei, esittivät huomautuksia ehdotetusta otoksesta.

(37)

Valituksen tekijä huomautti, että sähköpolkupyörien tuotanto on suurinta Tianjinin ja Jiangsun provinsseissa. Tämän vuoksi valituksen tekijä väitti, että Tianjiniin sijoittautuneet yritykset olivat aliedustettuina otoksessa, ja ehdotti vielä yhden vientiä harjoittavan tuottajan lisäämistä otokseen.

(38)

Komissio huomautti, että kaksi otokseen valittua vientiä harjoittavaa tuottajaa tai yritysryhmää oli sijoittautunut Tianjiniin. Sen vuoksi komissio katsoi, että Tianjiniin sijoittautuneet yritykset olivat riittävästi edustettuina.

(39)

Yksi yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja, jota ei valittu otokseen, pyysi että se sisällytettäisiin otokseen. Sen pyyntö perustui kolmeen tekijään. Ensinnäkin yritys harjoitti vientiä unioniin etuyhteydessä olevan kauppiaan kautta. Toiseksi se toi suuria määriä tuotantopanoksia. Kolmanneksi yrityksen sisällyttäminen otokseen lisäisi maantieteellistä jakautumista.

(40)

Komissio ei pitänyt kahta ensimmäistä tekijää kriteereinä otoksen valinnalle, jonka olisi 27 artiklan 1 kohdan mukaan perustuttava tutkimuksen kohteena olevan tuotteen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Lisäksi niiden yritysten joukossa, jotka ilmoittautuivat otantamenettelyn aikana, on useita sellaisia, jotka myyvät unioniin etuyhteydessä olevan kauppiaan kautta ja jotka myös veivät tuotantopanoksia. Lisäksi komissio piti ehdotetun otoksen maantieteellistä jakaumaa jo riittävänä, koska se kattoi kolme suurinta sähköpolkupyörien tuotantoaluetta, minkä vuoksi pyyntö hylättiin.

(41)

Yksi otokseen valittu vientiä harjoittava tuottaja pyysi, että se jätettäisiin pois otoksesta. Sen pyyntö perustui kolmeen tekijään. Ensinnäkin yrityksen vienti oli vähäisempää kuin neljän muun otokseen valitun ryhmän. Toiseksi se ilmoitti investointiensa tason alemmaksi ja selvensi, että komission huomioon ottamaan summaan sisältyi muihin tuotteisiin tehtyjä investointeja. Kolmanneksi se sijaitsee maantieteellisellä alueella, jolta otoksessa on jo yrityksiä.

(42)

Komissio otti valinnassa huomioon Euroopan unioniin suuntautuvan vientimäärän lisäksi myös viitteet väitetystä tuesta yhteistyössä toimineiden yritysten tuoreimpien saatavilla olevien tilinpäätöstietojen mukaan sekä maantieteellisen jakauman tutkimusajanjakson aikana. Kun tarkastellaan kaikkia näitä tekijöitä yhdessä, valitun otoksen katsottiin jo edustavan kyseistä vientiä harjoittavaa tuottajaa.

(43)

Sen vuoksi komissio päätti pitää ehdotetun otoksen lopullisena otoksena.

(44)

Kaksi otoksen ulkopuolista vientiä harjoittavaa tuottajaa pyysi perusasetuksen 27 artiklan 3 kohdan mukaista yksilöllistä tarkastelua vastaamalla vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitettuun tukien vastaista tutkimusta koskevaan kyselylomakkeeseen. Toinen tuottaja on kahden etuyhteydessä olevan yrityksen ryhmä ja toisella tuottajalle ei ole etuyhteydessä olevia yrityksiä, jotka liittyisivät tarkasteltavana olevaan tuotteeseen. Tällaisten lisäpyyntöjen tarkastelu – otokseen valittujen viiden yritysryhmän lisäksi – olisi kohtuuttoman raskasta eikä sitä voida kohtuudella olettaa tehtävän tähän tutkimukseen käytettävissä olevassa ajassa. Komissio totesi vielä, että tutkimus tehdään rinnakkain samaa tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevan polkumyyntitutkimuksen kanssa ja se on päällekkäinen myös muiden komission samaan aikaan tekemien tutkimusten kanssa. Sen vuoksi komissio päätti olla suostumatta yhteenkään yksilöllistä tarkastelua koskevaan pyyntöön ja ilmoitti asiasta kyseisille yrityksille.

(45)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja, Wettsen Corporation, toisti, että sen tilannetta olisi pitänyt tarkastella yksilöllisesti ja että sille olisi voitu laskea yksilöllinen tukimäärä ja vahinkomarginaali. Yritys väitti, että olisi epäoikeudenmukaista ja kohtuutonta, että siihen sovellettava tuki- ja vahinkomarginaali perustuisi otokseen valittujen yritysten tietoihin.

(46)

Komissio hylkäsi nämä huomautukset, koska se katsoi, että valittu otos on edustava, kuten 35 kappaleessa osoitetaan, koska siihen kuuluu viisi tuottajien ryhmää, jotka muodostuvat 11:sta eri oikeussubjektista. Näin ollen otos on perusasetuksen 27 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukainen, ja komissio vahvisti, että se ei olisi kyennyt tekemään analyysiä vielä yhdestä yrityksestä tutkimukseen käytettävissä olevassa ajassa. Komissio huomauttaa, että tällainen yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja voi pyytää nopeutettua tarkastelua perusasetuksen 20 artiklan mukaisesti.

(47)

Kiinan viranomaisille lähetettiin kyselylomake. Siihen sisältyi seuraaville rahoituslaitoksille osoitetut erityiset kyselylomakkeet: China Development Bank, jäljempänä ’CDB’, China Export Import Bank, jäljempänä ’EXIM’, Bank of China, jäljempänä ’BOC’, Agricultural Bank of China, jäljempänä ’ABC’, China Construction Bank, jäljempänä ’CCB’, Industrial and Commercial Bank of China, jäljempänä ’ICBC’, ja China Export & Credit Insurance Corporation, jäljempänä ’Sinosure’. Kyseiset pankit ja rahoituslaitokset oli erikseen mainittu valituksessa (muun muassa komission aiemmissa tutkimuksessa tekemien havaintojen perusteella) julkisina eliminä tai eliminä, jotka oli valtuutettu ja määrätty myöntämään tukia kannustetuille tuotannonaloille, mukaan luettuna sähköpolkupyörien tuottajille.

(48)

Lisäksi Kiinan viranomaisia pyydettiin toimittamaan kyseinen rahoituslaitoksille tarkoitettu erityislomake kaikille muille rahoituslaitoksille, jotka olivat myöntäneet lainoja tai vientiluottoja otokseen valituille yrityksille tai otokseen valittujen yritysten ostajille (vientiostajien luottojen tapauksessa) otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien antamien tietojen mukaan. Komissio pyysi vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan Kiinan viranomaisille asiaankuuluvat luettelot rahoituslaitoksista yhteydenottoa varten. Kiinan viranomaisia pyydettiin myös keräämään näiden rahoituslaitosten toimittamia mahdollisia vastauksia ja lähettämään ne suoraan komissiolle.

(49)

Lisäksi Kiinan viranomaisten kyselylomakkeeseen sisältyi erityisiä kyselylomakkeita tuotantopanosten (eli akkujen, moottoreiden ja muiden polkupyöränosien, joko koottuna tai ei) tuottajille, jotka ovat osittain tai kokonaan valtion omistuksessa tai jotka ovat valtion ohjauksessa olevia yksityisyrityksiä. Kiinan viranomaisia pyydettiin myös toimittamaan tämä tuotantopanosten tuottajille tarkoitettu erityinen kyselylomake kaikille muille tuottajille, jotka toimittivat tuotantopanoksia otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien antamien tietojen mukaan. Komissio pyysi vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan Kiinan viranomaisille asiaankuuluvat luettelot tällaisista tahoista yhteydenottoa varten. Kiinan viranomaisia pyydettiin myös keräämään näiden yritysten toimittamia mahdollisia vastauksia ja lähettämään ne suoraan komissiolle.

(50)

Yksi tuotantopanosten toimittaja, Bafang Electric (Suzhou) Co., Ltd., jäljempänä ’Bafang’, ilmoittautui omasta aloitteestaan ja pyysi tuotantopanosten tuottajille tarkoitettua kyselylomaketta. Se toimitti tuotantopanoksia kolmelle viidestä otokseen valitusta vientiä harjoittavasta tuottajasta. Sen vuoksi komissio toimitti Bafangille tuotantopanosten tuottajille tarkoitetun erityisen kyselylomakkeen.

(51)

Kyselylomakkeet lähetettiin myös viidelle otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmälle, otokseen valituille unionin tuottajille ja etuyhteydettömille tuojille.

(52)

Komissio sai kyselyvastauksen Kiinan viranomaisilta. Siihen sisältyi seuraavien pankkien vastaukset niille tarkoitettuun kyselylomakkeeseen: EXIM Bank, ABC, BOC, ICBC ja Sinosure. Komissio sai kyselyvastaukset myös viideltä otokseen valituilta vientiä harjoittavien tuottajien ryhmältä, 50 kappaleessa mainitulta kiinalaiselta tuotantopanosten toimittajalta, otokseen valituilta unionin tuottajilta ja otokseen valituilta etuyhteydettömiltä tuojilta.

(53)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki tuen, aiheutuneen vahingon ja unionin edun määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot.

(54)

Kiinan kauppaministeriön tiloihin tehtiin tarkastuskäynti, jonka aikana tavattiin myös muiden asianomaisten ministeriöiden virkamiehiä, jäljempänä ’tarkastuskäynti Kiinan viranomaisten tiloihin’. Lisäksi tarkastuskäynnin aikana tavattiin seuraavien rahoituslaitosten edustajia:

(55)

Perusasetuksen 26 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin lisäksi seuraavien yritysten toimitiloihin:

(56)

Komissio tiedotti asianmukaisesti kaikille edellä mainituille yrityksille tarkastuskäyntien tuloksista.

(57)

Ottaen huomioon tutkimuksen monimutkaisuuden ja asianomaisten osapuolten lukumäärän komission päätti olla ottamatta käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä. Komissio ilmoitti 24 päivänä syyskuuta 2018 kaikille asianomaisille osapuolille, että Kiinasta peräisin olevien sähköpolkupyörien tuonnissa unioniin ei oteta käyttöön väliaikaisia tasoitustulleja ja että tutkimusta jatketaan.

(58)

Komissio jatkoi lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista.

(59)

Komissio ilmoitti 31 päivänä lokakuuta 2018 kaikille asianomaisille osapuolille niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ottaa käyttöön lopullisen tasoitustullin sähköpolkupyörien tuonnissa unioniin, ja kehotti kaikkia osapuolia esittämään huomautuksensa 25 päivän kuluessa. Samalla komissio tiedotti asianomaisille osapuolille tarkastuskäyntiensä tuloksista sekä niistä tapauksista, joissa komission oli turvauduttava käytettävissä oleviin tietoihin.

(60)

Tarkasteltavana ovat Kiinasta peräisin olevat apumoottorilla varustetut polkupyörät, joissa on sähkömoottori ja jotka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodeihin 8711 60 10 ja ex 8711 60 90 (Taric-koodi 8711609010), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’ tai ’sähköpolkupyörä’.

(61)

Määritelmä kattaa erityyppisiä sähköpolkupyöriä.

(62)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset:

(63)

Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 2 artiklan c alakohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(64)

Tutkimuksen vireillepanon jälkeen toimittamissaan huomautuksissa Kiinan viranomaiset ja CCCME vastustivat komission aietta pitää kaikkia sähköpolkupyöriä yhtenä tuotteena. Ne väittivät erityisesti, että nopeat sähköpolkupyörät (nopeus yli 25 km/h ja enintään 45 km/h) olisi jätettävä tutkimuksen ulkopuolelle. Ne väittivät, että tavallisen sähköpolkupyörän moottorin enimmäisteho (9) on 250 W, mutta nopeiden sähköpolkupyörien moottorin teho voi olla 350–500 W.

(65)

Kyseiset asianomaiset osapuolet väittivät, että nopeiden sähköpolkupyörien ominaisuudet ja käyttötarkoitukset samoin kuin hinnat ovat merkittävästi erilaiset. Kuluttajan näkökulmasta nopeat sähköpolkupyörät ja kaikki muut tutkimuksen piiriin kuuluvat sähköpolkupyörät eivät ole keskenään vaihdettavissa.

(66)

Kiinan viranomaisten ja CCCME:n mukaan on useita syitä, joiden vuoksi nopeat sähköpolkupyörät eroavat muista sähköpolkupyöristä. Ensinnäkin raaka-aineet ja komponentit ovat erilaisia. Esimerkiksi nopeiden sähköpolkupyörien moottorin nimellisteho on korkeampi ja sähköpolkupyörien materiaalit ovat lujempia ja laadultaan parempia.

(67)

Toiseksi kustannukset ja hinnat ovat merkittävästi erilaisia. Koska nopeiden sähköpolkupyörien tuottamiseen tarkoitettujen osien laatu- ja lujuusvaatimukset ovat tiukemmat, niiden tuotantokustannukset ovat korkeammat kuin tavallisten sähköpolkupyörien, mikä puolestaan korottaa lopullisia myyntihintoja.

(68)

Kolmanneksi niillä on myös eri CN-koodit. Tavalliset sähköpolkupyörät on 1 päivästä tammikuuta 2017 luokiteltu CN-koodiin 8711 60 10 ja nopeat sähköpolkupyörät CN-koodiin 8711 60 90. Ennen vuotta 2017 tavalliset sähköpolkupyörät luokiteltiin (ex) CN-koodiin 8711 90 10 ja nopeat sähköpolkupyörät (ex) CN-koodiin 8711 90 90.

(69)

Neljänneksi ne totesivat, että nopeita sähköpolkupyöriä pidetään moottoriajoneuvoina (ajoneuvoluokka L1e-B), joten ajajilla on oltava ajokortti ja heidän on käytettävä kypärää. Tällaisia vaatimuksia ei sovelleta tavallisiin sähköpolkupyöriin. Nämä vaatimukset rajoittavat huomattavasti sitä, kuka voi ostaa ja käyttää nopeita sähköpolkupyöriä.

(70)

Viidennen väitteen mukaan nopeiden sähköpolkupyörien kuluttajat ovat erityyppisiä. Yleensä tavallisia sähköpolkupyöriä ostavat pääasiassa toimistotyöntekijät tai iäkkäämmät henkilöt, jotka arvostavat moottorin tuomaa lisäapua, kun taas nopeita sähköpolkupyöriä ostavat pääasiassa nuoret, jotka käyttävät niitä vaativampaan tai urheilutoimintaan.

(71)

Valituksen tekijä väitti, että kaikilla sähköpolkupyörillä on samat keskeiset ominaisuudet. Molemmat ovat polkupyöriä, jotka on tarkoitettu poljettavaksi ja jotka on varustettu sähköisellä apumoottorilla. Lisäksi kaikkiin sähköpolkupyöriin sovelletaan samoja EN 15194 -standardin mukaisia testimenettelyjä. Tällä perusteella valituksen tekijä katsoi, että ne muodostavat yhden tuotteen tässä tutkimuksessa.

(72)

Valituksen tekijä toi myös esiin, että apumoottorin ruiskutuksen katkaisun kierrosluku voidaan helposti vaihtaa 25:stä km/h 45:een km/h ja päinvastoin, koska kyseessä on pääasiassa ohjelmointi eivätkä fyysiset eroavaisuudet.

(73)

Tutkimuksen aikana eräs tuoja väitti, että luokkaan L1e-A kuuluvat sähköpolkupyörät olisi jätettävä tuotteen määritelmän ulkopuolelle tutkimuksessa. Luokka L1e-A kattaa sähköpolkupyörät, joiden apumoottori tukee enintään 25 km/h nopeutta mutta joiden teho on enintään 1 kW. Väitteen mukaan luokan L1e-A sähköpolkupyöriä ei tuoteta unionissa eikä mainita erikseen valituksessa. Tuoja väitti edelleen, että luokan L1e-A sähköpolkupyörät eivät ole voineet aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle, koska ensimmäiset luokan L1e-A sähköpolkupyörät myytiin unionin markkinoilla yli kahdeksan viikkoa sen jälkeen, kun valituksen tekijä oli tehnyt valituksen.

(74)

Komissio otti kaikki nämä huomautukset huomioon. Se totesi, että valituksen piiriin kuuluvat kaikki apumoottorilla varustetut polkupyörät, joissa on sähkömoottori. Valituksessa olevassa tuotteen määritelmässä ei ole mitään rajoituksia ajoneuvon luokan suhteen. Sen vuoksi komissio päätteli, että luokan L1e-A sähköpolkupyörät kuuluvat valituksen piiriin. Edellä 73 kappaleessa mainitun tuojan verkkosivustolta käy myös selvästi ilmi, että luokan L1e-A sähköpolkupyörillä on kaikki tavallisen sähköpolkupyörän edut ja tämän lisäksi ne ovat tehokkaampia.

(75)

Nopeista sähköpolkupyöristä väitetään, että niiden tuotantokustannukset ja myyntihinnat ovat merkittävästi korkeammat. Tämä sinänsä ei ole syy jättää tuotetta tuotteen määritelmän ulkopuolelle, koska tuotteen määritelmään sisältyy yleisesti eri hinnoilla myytäviä tavaroita. Kyseinen tekijä otetaan kuitenkin huomioon hintavertailuissa ja vahinkomarginaalia koskevissa laskelmissa.

(76)

Eri käyttötarkoitusten ja kuluttajien näkemysten osalta väitettiin, että tavallisia sähköpolkupyöriä myydään enimmäkseen iäkkäille, harrastelijapyöräilijöille ja toimistotyöntekijöille, kun taas nopeita sähköpolkupyöriä käytetään vaativampaan toimintaan, kuten työmatkoihin. Koska toimistotyöntekijät todennäköisesti käyttävät tavallista sähköpolkupyörää ajaakseen kotoa työpaikalle, käyttö on kuitenkin hyvin samanlainen kuin nopeiden sähköpolkupyörien käyttö työmatkoilla. Sen vuoksi komissio päätteli, että käyttötarkoitus ja kuluttajien näkemykset ovat merkittävässä määrin päällekkäisiä, minkä vuoksi tuotteen määritelmän ulkopuolelle jättäminen ei ole perusteltua.

(77)

Komissio päätteli molempien soveltamisalan ulkopuolelle jättämistä koskevien pyyntöjen osalta, että nopeilla sähköpolkupyörillä ja luokan L1e-A sähköpolkupyörillä on samat fyysiset ominaisuudet kuin muilla sähköpolkupyörillä, minkä vuoksi ne kuuluvat tuotteen määritelmän piiriin. Komissio myöntää, että tarkasteltavana olevan tuotteen yleiseen luokkaan sisältyy eri tuotelajeja, mutta tämä sinänsä ei voi johtaa tuotteen jättämiseen soveltamisalan ulkopuolelle. Myöskään eri tulliluokittelu tarkasteltavana olevan tuotteen yleisen luokan sisällä ei ole peruste, joka sinänsä johtaisi tuotteen jättämiseen soveltamisalan ulkopuolelle. Polkumyynnin ja tukien vastaisissa tutkimuksissa on erittäin yleistä, että tarkasteltavana olevaan tuotteeseen sisältyy eri tullikoodeja. Tarkasteltavana olevan tuotteen tai samankaltaisen tuotteen myynnin jälkeistä käyttöä koskevat vaatimukset eivät vaikuta fyysisiin perusominaisuuksiin, joiden perusteella tuote määritellään tukien vastaisia tutkimuksia varten. Tuotteen määritelmään eivät myöskään vaikuta kuluttajaryhmät, jotka valitsevat jonkin tuotelajin. Tästä syystä väitteet hylättiin.

(78)

Yksi tuoja väitti, että kolmipyöräiset sähköpolkupyörät olisi poistettava tutkimuksen tuotteen määritelmästä. Sen mukaan ei ole selvää, kattaako tutkimus kaikentyyppiset polkupyörät (”cycles”) (kaksipyöräiset, kolmipyöräiset ja nelipyöräiset) vaiko vain kaksipyöräiset polkupyörät, koska vireillepanoilmoituksen otsikossa todettiin, että tukien vastainen menettely koskee sähköpolkupyörien (”bicycles”) tuontia.

(79)

Komissio toteaa, että tutkimuksen piiriin kuuluvaa tuotetta ei kuitenkaan määritellä vireillepanoilmoituksen otsikossa vaan kohdassa ”2. Tutkimuksen kohteena oleva tuote”. Tässä kohdassa määritellään selvästi, että tutkimuksen kohteena oleva tuote kattaa ”polkupyörät” (”cycles”). Termi ”polkupyörä” ei rajoitu kaksipyöräisiin polkupyöriin vaan sisältää myös kolmipyöräiset ja nelipyöräiset polkupyörät. Koska kaksipyöräiset polkupyörät ovat selvästi yleisin polkupyörätyyppi, otsikossa viitattiin näihin sulkematta muita polkupyörätyyppejä tutkimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(80)

Tuoja väitti vielä, että tutkimuksessa keskityttiin erityisesti kaksipyöräisiin polkupyöriin. Komissio on eri mieltä tästä väitteestä. Se on kerännyt tietoja kaikentyyppisistä sähköpolkupyöristä; unionin tuottajia ja vientiä harjoittavia tuottajia pyydettiin ilmoittamaan renkaiden lukumäärä kaikista tuotteista, joita ne tuottivat ja myivät unionin markkinoilla. Sen vuoksi on siis selvää, että kolmipyöräiset polkupyörät yksilöitiin erikseen ja niitä tutkittiin koko tutkimuksen ajan. Koska kaksipyöräiset polkupyörät ovat kiistämättä yleisin polkupyörätyyppi, ei ole yllättävää, että sähköpolkupyörä-nimitystä käytetään yleensä kaikentyyppisistä sähköpyöristä, sekä tutkimuksessa että markkinoilla. Tämä ei tarkoita sitä, että muut polkupyörätyypit olisi jätetty huomiotta tutkimuksessa.

(81)

Sen vuoksi komissio päätteli, että nopeilla sähköpolkupyörillä, luokan L1e-A sähköpolkupyörillä ja kolmipyöräisillä sähköpolkupyörillä on samat fyysiset ja muut perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset kuin muilla sähköpolkupyörien lajeilla, minkä vuoksi niitä ei voida jättää tuotteen määritelmän ulkopuolelle tutkimuksessa.

(82)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen kolme kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, yksi tuoja ja CCCME toistivat väitteensä, joiden mukaan määritelmän ulkopuolelle on jätettävä sähköpolkupyörät, joiden nopeus on enintään 45 km/h, jäljempänä ’nopeat sähköpolkupyörät’.

(83)

Osapuolet väittivät, että nopeilla sähköpolkupyörillä on merkittävästi erilaiset ominaisuudet ja käyttötarkoitukset eikä niihin sovelleta samoja sääntelyvaatimuksia, niiden hinnat ja kustannukset ovat merkittävästi erilaiset eivätkä ne kuluttajien näkökulmasta ole vaihdettavissa tämän tutkimuksen piiriin kuuluviin muihin sähköpolkupyöriin, joiden nopeus on enintään 25 km/h.

(84)

CCCME väitti, että komissio ei ollut ottanut huomioon, että valituksessa mainittu kuluttajan tekemä muutos nopeuden rajoittamista koskevaan ohjelmistoon on laiton, eikä sitä voida pitää todennäköisenä mahdollisuutena.

(85)

Valituksen tekijä myönsi, että kuluttajat eivät voi laillisesti lisätä apumoottorin ruiskutuksen katkaisun kierroslukua muuttamalla ohjelmistoa. Se kuitenkin muistutti, että väite ei liity tällaiseen mahdollisuuteen vaan talouden toimijoiden (tuojien, kauppiaiden) tekemiin muutoksiin ennen kuin sähköpolkupyörät saatetaan unionin markkinoille. Jos näihin ohjelmiston muutoksiin liittyy apumoottorin ruiskutuksen katkaisun kierrosluvun alentaminen, ne ovat laillisia tyyppihyväksynnän näkökulmasta. Valituksen tekijä lisäsi, että tällaiset muutokset ohjelmistoon muodostavat ilmeisen polkumyynti- ja tukitoimenpiteiden kiertämisriskin.

(86)

Komissio toi esiin, että 72 kappaleessa ei viitata kuluttajien tekemiin ohjelmistomuutoksiin vaan ohjelmointiin yleisesti. Samassa johdanto-osan kappaleessa viitataan myös selvästi mahdollisuuteen muuttaa apumoottorin ruiskutuksen katkaisun kierroslukua ylös- ja alaspäin. CCCME toteaa, että jos kuluttaja muuttaa apumoottorin ruiskutuksen katkaisua ylöspäin, se on laitonta, mutta se ei aseta kyseenalaiseksi muita ohjelmointimuutoksia, kuten 85 kappaleessa mainittua talouden toimijoiden tekemää apumoottorin ruiskutuksen katkaisun kierrosluvun muuttamista alaspäin. Tästä syystä väite hylättiin.

(87)

CCCME:n mukaan valituksen tekijän väite siitä, että kaikkiin sähköpolkupyöriin sovelletaan samoja testejä standardin EN 15194 mukaisesti, ei pidä paikkaansa. CCCME huomautti, että standardin EN 15194 mukaisesti kaikkiin sähköpolkupyöriin on sovellettava samaa testausmenettelyä. Standardissa ei kuitenkaan käsitellä nopeuseroja, joihin sovelletaan eri vaatimuksia, ja näin nopeat sähköpolkupyörät eivät ole vaihdettavissa muihin sähköpolkupyöriin. CCCME väitti vielä, että nopeat sähköpolkupyörä – toisin kuin tavalliset sähköpolkupyörät – eivät kuulu standardin EN 15194 piiriin.

(88)

CCCME:n mukaan nopeita sähköpolkupyöriä pidetään yleisillä teillä käytettäviksi tarkoitettuina mopoina, jotka kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 168/2013 (10) piiriin. Asetusta ei sovelleta apumoottorilla varustettuihin sähköpolkupyöriin, joiden nopeus on enintään 25 km/h. Nopeisiin sähköpolkupyöriin sovellettavat lisäsäännöt koskevat verotusta, lupia ja vakuutuksia, rekisterikilpiä, mopovaatimukset täyttäviä kypäröitä sekä turvallisuustarkastuksia.

(89)

CCCME huomautti, että 77 kappaleessa esitetyt perustelut, joiden mukaan kaikilla sähköpolkupyörillä on samat fyysiset ominaisuudet, ei kumoa väitettä, jonka mukaan nopeisiin sähköpolkupyöriin liittyy erillisiä laite- ja sääntelyvaatimuksia. CCCME väitti, että näiden erillisten vaatimusten vuoksi nopeat sähköpolkupyörät eivät ole vaihdettavissa muiden sähköpolkupyörien kanssa, mistä kuluttajat ovat samaa mieltä. Väitteensä tueksi CCCME mainitsi, että Euroopan pyöräilijöiden järjestö ECF vastusti komission ehdotusta vaatia vastuuvakuutusta kaikille sähköpolkupyörille, ei pelkästään nopeille sähköpolkupyörille.

(90)

Valituksen tekijä totesi, että kaikilla sähköpolkupyörillä on samat fyysiset ominaisuudet. Valituksen tekijä totesi erityisesti, että kaikki sähköpolkupyörät tehdään samoista osista ja komponenteista eikä mitään polkupyöränosia käytetään yksinomaisesti nopeissa sähköpolkupyörissä. Näihin kuuluvat suurten moottorintuottajien valmistamat moottorit, joita voidaan käyttää kaikentyyppisissä sähköpolkupyörissä asianmukaisella ohjelmoinnilla. Nopeiden sähköpolkupyörien ja muiden sähköpolkupyörien eroa ei voida sen vuoksi vahvistaa luotettavasti niiden fyysisen ulkomuodon perusteella.

(91)

Valituksen tekijän mukaan kuluttajien näkemys ei ole ratkaiseva tekijä määritettäessä tuotteen määritelmää kaupan suojatoimenpiteitä koskevissa menettelyissä ja väitti, että sähköpolkupyöriä kaikilla apumoottoreiden tasolla on saatavilla eri käyttäjäkategorioissa (esim. työmatka-, retki-, kilpapyöräily) ja niitä markkinoidaan kaikille kuluttajaryhmille iästä ja sukupuolesta riippumatta. Kuluttajien näkemys ja käyttötarkoitus eivät sen vuoksi ole perusteita jättää nopeat sähköpolkupyörät tuotteen määritelmän ulkopuolelle.

(92)

Valituksen tekijä totesi, että tyyppihyväksyntää koskevat kriteerit ja yleisemmin ottaen luokittelu asetuksen (EU) N:o 168/2013 nojalla eivät ole asiaankuuluvia tuotteen määritelmän kannalta tässä tapauksessa. Valituksen tekijä väitti, että kaikkiin nopeisiin sähköpolkupyöriin ei sovelleta tyyppihyväksyntää vaan vain niihin, jotka on tarkoitettu käytettäviksi yleisillä teillä. Näin ollen sitä ei sovellettaisi esimerkiksi sähköisiin maastopyöriin, joita käytetään yksinomaisesti kilpailuissa tai off-road-ajossa ja joihin ei sovellettaisi myöskään muita tyyppihyväksyntään liittyviä vaatimuksia (rekisterikilpi, kypärä ja vakuutus).

(93)

Valituksen tekijä väitti vielä, että sähköpolkupyöriin, joihin ei sovelleta asetuksen (EU) N:o 168/2013 nojalla tyyppihyväksyntää, sovelletaan kuitenkin täsmälleen samoja tuoteturvallisuusvaatimuksia unionin konedirektiivin nojalla. Valituksen tekijä lisäsi vielä, että sovellettavat erityiset standardointivaatimukset ovat samat kaikille sähköpolkupyörille eli yhdenmukaistettu standardi EN 15194, ja esitti näin uudelleen 71 kappaleessa esitetyn väitteen.

(94)

Komissio huomautti, että sen ehdotus, joka koskee vastuuvakuutusvaatimuksen ulottamista koskemaan kaikkia sähköpolkupyöriä ja jota CCCME käytti tukemaan väitettyä kuluttajien näkemysten eroa, osoittaa, että sääntelyvaatimusten erot ovat kehittymässä eivätkä muodosta soveltuvaa ja vakaata pohjaa, jonka perusteella nopeat sähköpolkupyörät voitaisiin jättää tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Komissio päätteli, että toimitetut lisätiedot eivät olleet sellaisia, että ne olisivat muuttaneet tuotteen määritelmää koskevia päätelmiä, joiden mukaan sähköpolkupyörillä on samat fyysiset perusominaisuudet ja kuluttajien näkemykset ja käyttötarkoitukset ovat päällekkäisiä merkittävästi. Näin ollen CCCME:n väitteet hylättiin.

(95)

Koska tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmästä ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti 74–81 kappaleessa esitetyt päätelmät.

(96)

Ennen erityisen tuen ja erityisten tukiohjelmien muodossa annettavien väitettyjen tukien (3.5 jakso ja sitä seuraavat jaksot) analysointia komissio arvioi valtion suunnitelmia, hankkeita ja muita asiakirjoja, jotka vaikuttivat useampaan kuin yhteen tuista tai tukiohjelmista. Komissio katsoi jäljempänä esitettävistä syistä, että kaikkien arvioitavana olevien tukien tai tukiohjelmien perustana on Kiinan viranomaisten keskushallinnon suunnitelmien toteuttaminen.

(97)

Kiinan 13. kansallisessa talouden ja yhteiskunnan kehityksen viisivuotissuunnitelmassa, jäljempänä ’13. viisivuotissuunnitelma’, joka kattaa vuodet 2016–2020, korostetaan Kiinan viranomaisten strategista visiota keskeisten teollisuudenalojen, kuten sähköpolkupyörien tuotannonalan, kehittämiseksi ja edistämiseksi.

(98)

Siinä korostetaan teknologisen innovoinnin merkitystä Kiinan talouden kehitykselle ja ”vihreän” kehityksen periaatteiden tärkeyttä. 12. viisivuotissuunnitelman tavoin uuden viisivuotissuunnitelman 5 luvun mukaan yksi tärkeimmistä kehitystavoitteista on edistää perinteisten teollisuusrakenteiden uudistamista. Tavoitetta selitetään lisää 22 luvussa, jossa kuvataan strategiaa Kiinan perinteisen teollisuuden uudistamiseksi edistämällä sen teknologista kehittämistä. Tässä yhteydessä 13. viisivuotissuunnitelmassa todetaan, että yrityksiä tuetaan ”kokonaisvaltaisen edistyksen aikaan saamiseksi tietyillä aloilla, kuten tuoteteknologiassa, ympäristönsuojelussa, teollisuuslaitteiden kehittämisessä ja energiatehokkuudessa”.

(99)

Sen V osan (22–24 luku) mukaan tavoitteena on kehittää optimoitu nykyaikainen teollisuusjärjestelmä, jotta Kiinasta tulisi ”valmistusteollisuuden voimatekijä” vuoteen 2025 mennessä. Jotta kehittyvät tuotannonalat voisivat antaa pontta taloudelle, suunnitelmassa kannustetaan uusia energialähteitä hyödyntävien ajoneuvojen kehittämistä ja käyttöä ja sähkökäyttöisten ajoneuvojen kehittämistä. Tarkemmin ottaen strategisia kehittyviä tuotannonaloja koskevassa 23 luvussa todetaan, että Kiinan viranomaiset ”tukevat tietotekniikan, uusia energialähteitä hyödyntävien ajoneuvojen, […], vihreän ja vähähiilisen teknologian, […] kehittämistä”. Lisäksi Kiinan viranomaiset ”vauhdittavat innovaatioita ja teollisia sovelluksia uusilla huippualoilla, kuten […] energian tehokkaan varastoinnin ja hajautetun energian järjestelmät, […], ympäristönsuojelu […]”.

(100)

13. viisivuotissuunnitelmassa sisällytetään uusia energialähteitä hyödyntävät ajoneuvot Kiinan kuuteen strategiseen tuotannonalaan, ja sillä pyritään varmistamaan, että strategisten kehittyvien tuotannonalojen lisäarvo on 15 prosenttia Kiinan BKT:stä. Suunnitelman 23 luvussa Kiinan viranomaiset sitoutuvat

(101)

Myös kevyen teollisuuden kehittämissuunnitelmassa (2016–2020), jäljempänä ’kevyen teollisuuden kehittämissuunnitelma’, jonka Kiinan viranomaiset laativat 13. viisivuotissuunnitelman ja Made in China 2025 -suunnitelman täytäntöönpanoa varten, yksilöidään polkupyörät ja akkuteollisuus keskeisiksi tuotannonaloiksi.

(102)

Polkupyörä- ja sähköpolkupyöräteollisuus vaatii teknologiaa uudistavaa koneenrakennusta, johon päästään uusista materiaaleista valmistettujen polkupyörien teollistamisen ja älykkäiden, ympäristöystävällisten ja tehokkaiden sähköpolkupyörien ja niiden olennaisten osien tuotantolinjojen teknisen muuntamisen kautta. Suunnitelmassa suositellaan myös, että edistetään polkupyöräteollisuuden kehittämistä kevyeen, monipuoliseen, muodikkaaseen ja älykkääseen suuntaan; vauhditetaan erikoislujia kevyitä materiaaleja, vaihteistoja, ajojärjestelmiä, uusia energialähteitä, älykästä sensoriteknologiaa ja esineiden internetiin liittyvää teknologiaa koskevia T&K-toimia ja niiden soveltamista; keskitytään kehittämään monipuolisia polkupyöriä, jotka soveltuvat trendikkäisiin ja jokapäiväisiin käyttötarkoituksiin, urheilu- ja kuntoilutarkoituksiin ja pitkänmatkan maastopyöräilyyn, korkeatasoisia taitettavia polkupyöriä sekä litiumioniakulla varustettuja vakiomallisia ja älykkäitä sähköpolkupyöriä.

(103)

Kevyen teollisuuden kehittämissuunnitelmassa luetellaan myös joitakin konkreettisia toimenpiteitä keskeisten tuotannonalojen, kuten sähköpolkupyörä- ja akkuteollisuuden, edistämiseksi seuraavissa kolmessa kappaleessa kuvatun mukaisesti.

(104)

Ensimmäinen toimenpidejoukko koskee markkinoillepääsyn kasvattamista pääasiassa yksinkertaistamalla hallinnollisia toimia (eli ei vaadita tarpeettomia hyväksyntöjä, vähennetään ja standardoidaan maksuja ja hyväksymismenettelyjä. Lisäksi Kiinan viranomaiset luettelevat tuotannonalat ja yritykset, joihin tehtävät sijoitukset kielletään tai niitä rajoitetaan (nk. sijoitusluettelot, ks. 126 kappale).

(105)

Toinen toimenpidejoukko koskee finanssi- ja veropolitiikan tukea:

(106)

Kolmas toimenpidejoukko koskee finanssipoliittisen tuen lisäämistä:

(107)

Kevyen teollisuuden kehittämissuunnitelmia laaditaan myös paikallistasolla. Esimerkkinä on Tianjinin kevyen teollisuuden ja tekstiiliteollisuuden 12. viisivuotiskehittämissuunnitelma (2011–2015), jolla edistetään neljän kansallisen tason kevyen teollisuuden keskuksen luomista provinssiin: ”Tianjinin kaupunkiin rakennetaan kansallisen tason polkupyörien tuotanto- ja vientikeskusta”. Alueella kehitetään intensiivisesti (sähkö)polkupyörien ja niiden osien valmistusteollisuutta pitäen keskustana ”Kiinan polkupyöränvalmistuksen kuningaskuntaa”, Wuqingin alueen teollisuuspuistoa ja (sähkö)polkupyörien teollisuuspuistoa Binhain alueella.

(108)

Samoin Tianjinin teollisuuden ja talouden kehittämisen 13. viisivuotissuunnitelmassa asetetaan selvät tukitavoitteet polkupyörä- ja sähköpolkupyöräteollisuudelle, myös varaosateollisuudelle:

(109)

Tarkemmin ottaen Kiinan polkupyöräteollisuuden järjestön, jäljempänä ’CBA’, laatimassa polkupyörä- ja sähköpolkupyöräteollisuuden 13. viisivuotissuunnitelmassa, jäljempänä ’13. polkupyöräsuunnitelma’, sisällytetään polkupyörät kehittyviin tuotannonaloihin: ”kehittyviä tuotannonaloja on edistetty esimerkiksi uusia energialähteitä, uusia raaka-aineita, internet-teknologiaa, energiansäästöä, ympäristönsuojelua ja tietotekniikkaa koskevan kansallisen strategian tasolla, joten väistämättömänä suuntauksena on, että perinteiset tuotannonalat siirtyvät keski- ja ylemmälle segmentille. Erityisesti sen jälkeen, kun viidennessä täysistunnossa esitettiin vähähiilisen liikenne- ja kuljetusalan kehittämistä ja polkupyörällä tapahtuvan vihreän liikkumisen edistämistä, polkupyöräteollisuudella on historialliset mahdollisuudet kehittymiseen.”

(110)

Kiinan viranomaiset asettavat 13. polkupyöräsuunnitelmassa mitattavissa olevia tavoitteita polkupyöräteollisuudelle vuoteen 2020 mennessä: ”koko tuotannonalan asteikon yläpäässä olevien yritysten keskeisestä liiketoiminnasta saamien tulojen vuotuinen keskimääräinen kasvu on 6 prosenttia ja ylittää 200 miljardia RMB:tä vuoteen 2020 mennessä; polkupyörien ja varaosien vientimyynti pidetään vakaana ja sähköpolkupyörien vientiä lisätään merkittävästi; tuotannonalan integrointia vahvistetaan edelleen, ja johtavien yritysten osuus tuotosmäärästä ylittää 50 prosenttia; tuotannonala tukee, rakentaa yhdessä ja kehittää 3–5 teollisuusklusteria ja niille ominaisia alueita; keskitason ja korkealaatuisten polkupyörien ja litiumakulla varustettujen sähköpolkupyörien osuus kasvaa vuosittain.”

(111)

Lisäksi 13. polkupyöräsuunnitelmassa suunnitellaan yhden tai kahden kansainvälisesti tunnetun tuotemerkin kehittämistä. Sähköpolkupyörien tuottajille jo nyt myönnettyjen tunnustusten (esim. China Famous Brand, China Well-known Trademark, Light Industry Brand Cultivation System, Advantageous Light Industry Brand ja Industry Brand Cultivation Demonstration Enterprise) lisäksi suunnitelmassa esitetään tuotemerkin kehittämisjärjestelmän (Brand Cultivation System) parantamista ja tuotemerkin arvon määrittämistä ja arviointia.

(112)

Lisäksi yksi 13. polkupyöräsuunnitelmassa luetelluista päätehtävistä on ”edistää edelleen erilaisten, korkealaatuisten ja merkkipolkupyörien kehittämistä ja lisätä vähitellen polkupyörällä liikkuvien ihmisten osuutta ja keskitason ja korkealaatuisten polkupyörien osuutta, sekä toteuttaa ajatus kevyistä litiumakuista ja älykkäistä sähköpolkupyöristä ja kasvattaa jatkuvasti litiumakulla varustettujen polkupyörien markkinaosuutta ja sähköpolkupyörien vientiosuutta”.

(113)

13. polkupyöräsuunnitelmassa esitetään päätavoitteeksi myös sähköpolkupyörien riippumattomien tuotemerkkien vientiosuuden lisääminen ja hinnoitteluoikeuksien parantaminen.

(114)

Valtion varmennuksen ja hyväksynnän vaativien investointihankkeiden luettelossa Kiinan viranomaiset tuovat esiin vaihtoehtoista energiaa käyttävien ajoneuvojen, myös sähköpolkupyörien, kasvaneen priorisoinnin: ”Perinteisten polttoaineella toimivien ajoneuvojen määrää lisäävää tuotantokapasiteettia valvotaan tiukasti niin, että periaatteessa ei enää varmenneta eikä hyväksytä rakennettavaksi perinteisten polttoaineella toimivien ajoneuvojen uusia valmistuslaitoksia. Vaihtoehtoista energiaa käyttävien ajoneuvojen terveeseen ja järjestelmälliseen kehittämiseen ohjataan aktiivisesti.”

(115)

Kiinan viranomaiset luokittelivat polttoainetta käyttävät mopot ”vanhentuneiksi tuotteiksi” teollisuuden rakennemuutoksia koskevassa ohjeistavassa luettelossa (vuoden 2011 versio, vuoden 2013 muutos).

(116)

Kiinan viranomaisten toimet eivät kuitenkaan rajoitu vain sähköpolkupyöriin vaan ulottuvat myös niiden osiin eli moottoreihin, ohjausyksikköön ja akkuihin.

(117)

13. polkupyöräsuunnitelmassa vahvistetaan nimenomaisesti yhteys sähköpolkupyörien ja sen osien kehittämisen välillä suosittelemalla, että ”laajennetaan jatkuvasti alumiiniseosten, magnesiumseosten, titaaniseosten ja muiden kevytmetalliseosten, hiilikuidun ja muiden komposiittien käyttöä valmiissa polkupyörissä ja niiden osissa; parannetaan kykyä valmistaa kokonaisia polkupyöriä riippumattomasti vahvistamalla osien laatua ja tasoa; parannetaan edelleen neljän keskeisen sähkökomponentin eli ohjausyksikön, akun, moottorin ja laturin suorituskykyä, jotta saadaan kehitettyä tehokas, energiaa säästävä, turvallinen ja luotettava sähköpolkupyörien sähköjärjestelmä”.

(118)

13. polkupyöräsuunnitelmassa todetaan vielä, että 13. viisivuotiskaudella saavutetaan läpimurtoja seuraavilla keskeisillä teknologian aloilla seuraavasti:

(119)

Sähköpolkupyörien ja niiden osien kehittämisen välinen yhteys vahvistettiin jo polkupyörä- ja sähköpolkupyöräteollisuuden 12. viisivuotissuunnitelmassa. Asiakirjassa viitataan usein tuotantoketjujen integrointiin ja tarpeeseen vauhdittaa tuotannonalalle yhteisen keskeisen teknologian tutkimusta ja kehittämistä.

(120)

Erityisesti 12. polkupyöräsuunnitelmassa luetellaan 12. viisivuotiskauden aikana tuotannonalan kehittämisen päätavoitteina seuraavat:

(121)

12. polkupyöräsuunnitelmassa luetellaan myös keskeiset teknologiset innovaatiot, jotka olisi saavutettava 12. viisivuotiskaudella. Näihin kuuluvat muun muassa seuraavat:

(122)

Lisäosoitus siitä, että tuotantoketjun alkupään komponenttien kehittäminen on alisteista sähköpolkupyörien tuotantoketjun loppupään kehittämiselle, esitetään Suzhoun kunnanhallinnon ilmoituksessa, jossa käsitellään kunnan teollisuuden ja talouden päivittämiseen tarkoitettua erityisrahastoa koskevia hallinnollisia toimenpiteitä (SU FU BAN 2014-137), ja siihen liittyvässä ilmoituksessa, joka koskee Suzhou n kunnan erityisrahasto-ohjelman soveltamista vuonna 2016. Viimeksi mainitun A3.1 §:ssä luetellaan avustuksen saamisen edellytyksenä muun muassa seuraava: ”Tuotteilla on oltava suuri markkinapotentiaali ja suuri liikkeelle paneva voima, ja niiden on täytettävä aukko teollisessa ketjussa.”

(123)

13. viisivuotissuunnitelman 23 luvussa viitataan nimenomaisesti tukeen, jota Kiinan viranomaiset antavat ”energian tehokkaaseen varastointiin (ks. myös 97 kappale).

(124)

Myös kevyen teollisuuden kehittämissuunnitelmassa (2016–2020) mainitaan akkuteollisuus keskeisenä tuotannonalana. Yleisten toimintapoliittisten toimenpiteiden (ks. 96–107 kappale) lisäksi suunnitelmassa suositellaan lyijyakkuteollisuutta koskevien eritelmien täytäntöönpanoa.

(125)

Tianjinin kunnan kevyen ja tekstiiliteollisuuden kehittämissuunnitelmassa 13.:tta viisivuotiskautta varten (2016–2020) yhdistetään sähköpolkupyörien ja niiden osien tuotantoon annettava tuki: ”Edistetään uusien materiaalien käyttöä, mukaan lukien komposiittimateriaalit, kevytmetalliseokset ja niukkaseosteinen teräs, polkupyörien ja sähköpolkupyörien tuotannossa. Edistetään mikrotietokoneiden ohjaustekniikan, uusien energeettisten akkujen ja tehokkaiden sähkölaitteiden käyttöä sähköakuissa.”

(126)

Polkupyörien osat ja tietyt akut ja kevytmetallit runkoja varten ovat osa ”kannustettavia tuotannonaloja” luettelossa ulkomaisia investointeja koskevista ohjeista yrityksille (tarkistettu vuonna 2017). Luettelo sisältää erityisesti seuraavat:

(127)

Luettelossa prioriteettituotannonaloista ulkomaisia investointeja varten Keski- ja Länsi-Kiinassa edistetään ulkomaisia investointeja sähköpolkupyörien osiin liittyvään tuotannonalaan, johon sisältyvät seuraavat: i) alumiiniseosmateriaalien ja -tuotteiden tuotanto, ii) apumoottoreiden ja ajolaitteiden tuotanto, iii) litiumakkujen ja muiden litiumtuotteiden tuottamiseen tarvittavien erityislaitteiden T&K-toimet ja valmistus ja iv) kevyiden materiaalien, kuten erityislujien materiaalien, kehittäminen ja valmistus.

(128)

Litiumakut ovat osa ”kannustettavia tuotteita” teollisuuden rakennemuutoksia koskevassa ohjeistavassa luettelossa (vuoden 2011 versio, vuoden 2013 muutos) (kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission määräys nro 9).

(129)

Myös seuraavissa asiakirjoissa sähköpolkupyöräteollisuus määritellään strategiseksi, ensisijaiseksi ja/tai kannustettavaksi teollisuudenalaksi:

(130)

Käytettävissä olevien tietojen mukaan sähköpolkupyörien ja niiden osien (akkujen, moottoreiden, ohjausyksikköjen ja kevyiden metallikomponenttien) tuotannonalaa pidetään keskeisenä/strategisena tuotannonalana, jonka kehittämiseen Kiinan viranomaiset aktiivisesti tähtäävät poliittisena tavoitteena.

(131)

Ensinnäkin Kiinan viranomaiset totesivat, etteivät ne ole tietoisia polkupyörä- ja sähköpolkupyöräteollisuuden 13. viisivuotissuunnitelmasta eivätkä sen vuoksi kyenneet esittämään siitä mitään huomautuksia.

(132)

Kyselyvastauksessaan Kiinan viranomaiset myös totesivat, että CBA on vain toimialajärjestö, jonka polkupyörien, sähköpolkupyörien ja niiden varaosien tuottajat ovat organisoineet vapaaehtoisesti. Kiinan viranomaiset väittivät myös, että CBA ei ole valtion viranomainen.

(133)

CBA väitti olevansa riippumaton elin, jota Kiinan viranomaiset eivät valvo. Väitteensä tueksi ne esittivät kauppakamareiden ja hallintoelinten toisistaan erottamista koskevan yleisen suunnitelman, jonka on antanut Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean keskusvirasto ja valtioneuvoston keskusvirasto.

(134)

CBA väitti myös, että 13. polkupyöriä koskeva viisivuotissuunnitelma on luottamuksellinen.

(135)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Giant-ryhmä väitti, että yksi siihen etuyhteydessä oleva yritys tuotti samankaltaista tuotetta muttei vienyt sähköpolkupyöriä unioniin. Sen vuoksi sen saamaa mahdollista tukea ei voida automaattisesti pitää sellaiselle tuotteelle myönnettynä tukena, joka luovutettiin vapaaseen liikkeeseen unionissa ja joka aiheutti vahinkoa unionin tuotannonalalle. Tällaisesta tuesta saatu etuus ei myöskään siirtynyt etuyhteydessä olevalle yritykselle, joka vei tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin. Giant-ryhmä väitti näin ollen, että samankaltaista tuotettava tuottavan yrityksen saamasta mahdollisesta tuesta ei koitunut etuutta viejille ja se olisi sen vuoksi jätettävä pois vientiä harjoittavan yrityksen tukimäärää koskevista laskelmista.

(136)

Komissio oli sitä mieltä, että Kiinan viranomaisten olisi pitänyt olla tietoisia 13. polkupyöräsuunnitelmasta eikä sitä pitäisi pitää rajoitettuna seuraavista syistä:

(137)

CBA ei toimittanut mitään näyttöä 13. polkupyöräsuunnitelman luottamuksellisuudesta.

(138)

Komissio keräsi erilaisia tietoja, joiden perusteella se päätteli, että CBA:lla oli vahva yhteys Kiinan viranomaisiin, etenkin vuonna 2016, jolloin polkupyöräsuunnitelma hyväksyttiin.

(139)

Edellä esitetyn perusteella komissio hylkäsi väitteet, jotka liittyivät 13. polkupyöräsuunnitelman olemassaoloon ja luottamuksellisuuteen sekä CBA:n riippumattomuuteen.

(140)

Giant-ryhmän väitteen osalta komissio katsoi, että sähköpolkupyöriä tuottavat ja myyvät eri oikeussubjektit ovat kaikki osa samaa ryhmää. Giant-ryhmä ei kiistänyt tätä. Sen vuoksi tuensaajan erityisroolia (veikö se suoraan tarkasteltavana olevaa tuotetta tutkimusajanjakson aikana vai ei) ei pidetty merkityksellisenä, koska se oli etuyhteydessä vientiä harjoittavaan tuottajaan ja sai etuuksia, jotka liittyivät tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen. Giant-ryhmä ei kiistänyt tällaisten etuuksien saamista. Komissio katsoi, että sähköpolkupyörien tuotantoon ja myyntiin osallistuvien saman ryhmän oikeussubjektien saamat tuet aggregoidaan ryhmän tasolla ja jaetaan tarpeen mukaan. Tämän perusteella väite oli hylättävä.

(141)

Komissio pyysi Kiinan viranomaisia toimittamaan erityiset kyselylomakkeet kuudelle valituksessa mainitulle valtion omistamalle pankille sekä mahdollisille muille rahoituslaitoksille, jotka olivat myöntäneet lainoja tai vientiluottoja otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille.

(142)

Kiinan viranomaiset väittivät ottaneensa yhteyttä edellä mainittuihin rahoituslaitoksiin. Kyselylomakkeeseen vastasi kuitenkin vain neljä valituksessa nimenomaisesti mainittua valtion omistamaa pankkia.

(143)

Kiinan viranomaisten mukaan niillä ei ollut valtuuksia pyytää tietoja niiltä valtion omistamilta pankeilta, jotka eivät vastanneet kyselylomakkeeseen, koska nämä toimivat Kiinan viranomaisista riippumattomasti. Kiinan viranomaiset myös katsoivat, että komissio oli kohdistanut niihin kohtuuttoman rasitteen eikä ollut antanut riittävästi ohjeita siitä, miten pyydetyt tiedot on toimitettava ja miten vastausten ei-luottamukselliset versiot on laadittava.

(144)

Komissio on tästä eri mieltä. Valtion omistamilta yksiköiltä pyydetyt tiedot ovat Kiinan viranomaisten saatavilla kaikkien sellaisten yksikköjen osalta, joissa Kiinan viranomaiset ovat suurimpana tai pääosakkaana. Valtion omistamien yritysten varallisuudesta annetun Kiinan kansantasavallan lain (14) mukaan valtion omistuksessa olevan varallisuuden valvonta- ja hallintovirastot, jotka valtioneuvoston valtion omistuksessa olevien varojen valvonta- ja hallintokomissio ja paikalliset viranomaiset ovat perustaneet, hoitavat valtiorahoitteisten yritysten pääomasijoittajan velvollisuuksia ja tehtäviä valtion puolesta. Näillä virastoilla on näin ollen oikeus saada valtiorahoitteisten yritysten varallisuudesta tuottoa, osallistua keskeiseen päätöksentekoon ja valita johtohenkilöstö. Lisäksi kyseisen valtion omistamien yritysten varallisuudesta annetun lain 17 §:n mukaan valtiorahoitteisten yritysten on hyväksyttävä valtion ja asiaan liittyvien osastojen ja virastojen harjoittama hallinto ja valvonta, hyväksyttävä julkinen valvonta ja oltava vastuussa pääomasijoittajille.

(145)

Lisäksi Kiinan viranomaisilla on tarvittavat valtuudet puuttua rahoituslaitosten toimintaan, vaikka ne eivät olisi valtion omistamia, koska ne kaikki kuuluvat Kiinan pankkialan sääntelyviranomaisen toimivaltaan. Esimerkiksi pankkivalvontalain (15) 33 ja 36 §:n mukaan CBRC:llä on valtuudet vaatia kaikkia Kiinaan sijoittautuneita rahoituslaitoksia toimittamaan tietoja, kuten tilinpäätöksiä, tilastoraportteja ja tietoja liiketoiminnasta ja hallinnosta. CBRC voi myös ohjeistaa rahoituslaitoksia julkistamaan tiedot. Tämän vuoksi komission on vaikea ymmärtää, miksi Kiinan viranomaiset eivät voineet pyytää näitä rahoituslaitoksia vastaamaan komission tätä tutkimusta varten laatimaan erityiseen kyselylomakkeeseen. Kiinan viranomaisia ei pyydetty keräämään, tarkastelemaan eikä tuottamaan pyydettyjä tietoja. Kiinan viranomaisia pyydettiin vain avustamaan komissiota tarvittavien tietojen hankkimisessa rahoituslaitoksilta.

(146)

Vaikka yhteistyössä toimineet valtion omistamat pankit toimittivat joitakin yleisiä selvityksiä lainojen hyväksyntään ja riskinhallintaan liittyvien järjestelmiensä toiminnasta, yksikään niistä ei toimittanut tarkempia tietoja otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille myönnetyistä lainoista vaan ne väittivät, että niitä sitoivat otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien tietojen luottamuksellisuutta koskevat oikeudelliset ja lainsäädännölliset vaatimukset ja sopimusehdot.

(147)

Komissio ei näin ollen katsonut, että se olisi kohdistanut Kiinan viranomaisiin kohtuuttoman rasitteen. Komissio rajasi alusta lähtien tutkimuksensa niihin rahoituslaitoksiin, jotka olivat myöntäneet lainoja otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille. Lisäksi komissio katsoi, että kyselylomakkeessa annettiin riittävästi ohjeita siitä, miten pyydetyt tiedot on toimitettava ja miten vastausten ei-luottamukselliset versiot on laadittava. Kiinan viranomaiset eivät täsmentäneet, mitkä ohjeet kyselylomakkeessa eivät olleet ymmärrettäviä. Selvyyden vuoksi todetaan, että komissio vain pyysi Kiinan viranomaisia avustamaan tarvittavien tietojen hankkimisessa rahoituslaitoksilta, mutta ne eivät siltikään toimineet yhteistyössä. Näin ollen komissio katsoi, että Kiinan viranomaisille esitetyt pyynnöt olivat kohtuullisia ja ohjeet riittäviä.

(148)

Komissio pyysi lisäksi yhteistyössä toimineita pankkeja ottamaan yhteyttä otokseen valittuihin vientiä harjoittaviin tuottajiin, jotta ne antaisivat luvan päästä tutustumaan pankkien hallussa oleviin yrityskohtaisiin tietoihin. Komission nimenomaisesta pyynnöstä huolimatta Kiinan viranomaiset tai yhteistyössä toimineet pankit eivät tehneet näin.

(149)

Komissio pyysi myös otokseen valituilta vientiä harjoittavilta tuottajilta lupaa päästä tutustumaan niille lainaa myöntäneiden (sekä valtion omistamien että yksityisten) pankkien hallussa oleviin niitä koskeviin yrityskohtaisiin tietoihin. Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat suostuivat niitä koskevien pankkitietojen antamiseen, mutta pankit kieltäytyivät toimittamasta pyydettyjä tarkkoja tietoja ja väittivät, että ne olivat luottamuksellisia eikä niitä voitu paljastaa.

(150)

Komissio sai 52 kappaleessa mainituilta neljältä valtion omistamalta pankilta tietoja vain yritysten rakenteesta ja omistajuudesta muttei mitään edellä mainittuja tietoja otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille myönnetyistä lainoista. Komissio ei saanut myöskään mitään tietoja muilta rahoituslaitoksilta, jotka olivat myöntäneet lainoja otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille. Yksi näistä pankeista, EXIM, kieltäytyi toimittamasta yhtiöjärjestystään ja väitti sen olevan luottamuksellista tietoa; sen vuoksi se toimitti vain osittaiset tiedot ohjaus- ja hallintojärjestelmään.

(151)

Komissiolle ei toimitettu myöskään tietoja otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille myönnettyihin lainoihin liittyvistä riskinarvioinneista, sisäistä hyväksymismenettelyistä tai luottokelpoisuuden arvioinneista (ks. 146–150 kappale). Tällaiset tiedot olivat kuitenkin välttämättömiä, jotta voitiin määrittää, oliko otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille myönnetty lainoja etuuskohtelun mukaisilla korkoprosenteilla. Koska tällaiset asiakirjat ovat yleensä pankkien sisäisiä asiakirjoja, niitä ei voida toimittaa otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien kyselyvastausten kautta.

(152)

Koska komissiolla ei ollut mitään tietoja suurimmasta osasta valtion omistamista pankeista, jotka myönsivät lainoja otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille, eikä yrityskohtaisia tietoja yhteistyössä toimineiden pankkien myöntämistä lainoista, se katsoi, että se ei ollut saanut tutkimuksen tämän osa-alueen kannalta ratkaisevia tietoja.

(153)

Ottaen huomioon yhteistyöstä kieltäytymisen asteen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että tutkiessaan etuuskohtelun mukaisten lainojen kautta myönnetyn väitetyn tuen esiintymistä ja laajuutta sen olisi ehkä käytettävä käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja se myönsi Kiinan viranomaisille määräajan huomautusten esittämistä varten.

(154)

Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet mitään huomautuksia perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan soveltamisesta.

(155)

Sen vuoksi komission oli osittain tukeuduttava käytettävissä oleviin tietoihin tutkiessaan etuuskohtelun mukaisten lainojen kautta myönnettyjen väitettyjen tukien esiintymistä ja laajuutta.

(156)

Komissio pyysi Kiinan viranomaisia toimittamaan erityisen kyselylomakkeen Sinosurelle. Sinosure vastasi kyselylomakkeeseen.

(157)

Se vastasi kuitenkin vain osittain erityiseen kyselylomakkeeseen, joka koski otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille myönnettyjä vientiluottovakuutuksia. Sinosure ei myöskään toimittanut pyydettyjä asiakirjoja, jotka koskivat sen ohjaus- ja hallintojärjestelmää, kuten vuosikertomusta tai yhtiöjärjestystä, ja väitti niiden olevan luottamuksellista tietoa.

(158)

Sinosure ei myöskään toimittanut tarkempia tietoja sähköpolkupyöräteollisuudelle tarjotusta vientiluottovakuutuksesta, vakuutusmaksujen suuruudesta eikä vientiluottovakuutuksiin liittyvän liiketoimintansa kannattavuudesta.

(159)

Tällaisten tietojen puutteessa komissio katsoi, että se ei ollut saanut tutkimuksen tämän osa-alueen kannalta ratkaisevia tietoja.

(160)

Kuten 144 kappaleessa todetaan, komissio katsoo, että valtion omistamilta yksiköiltä pyydetyt tiedot ovat Kiinan viranomaisten saatavilla kaikkien sellaisten yksikköjen osalta, joissa Kiinan viranomaiset ovat suurimpana tai pääosakkaana. Tämä koskee myös Sinosurea, joka on täysin valtion omistuksessa. Sen vuoksi komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että tutkiessaan vientiluottovakuutuksen kautta myönnetyn väitetyn tuen esiintymistä ja laajuutta sen olisi ehkä käytettävä käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja se myönsi Kiinan viranomaisille määräajan huomautusten esittämistä varten.

(161)

Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet mitään huomautuksia perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan soveltamisesta.

(162)

Komission oli näin ollen osittain perustettava vientiluottovakuutusta koskevat päätelmänsä käytettävissä oleviin tietoihin.

(163)

Komissio pyysi Kiinan viranomaisia lähettämään komission toimittaman kyselylomakkeen otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien kotimaisille osien (moottoreiden, akkujen ja ohjausyksikköjen) toimittajille. Tätä varten komissio pyysi kaikkia otokseen valittuja vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan Kiinan viranomaisille luettelon kotimaisista tavarantoimittajistaan.

(164)

Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat toimittivat Kiinan viranomaisille luettelon kotimaisista tavarantoimittajistaan, mutta Kiinan viranomaiset kieltäytyivät lähettämästä kyselylomaketta näille tavarantoimittajille. Kiinan viranomaisten mukaan tästä aiheutuisi niille kohtuuton rasite. Ne väittivät myös, että koska nämä yritykset toimivat Kiinan viranomaisista riippumattomasti, niiden asiaan puuttuminen ei tuottaisi mitään tulosta.

(165)

Komissio on tästä eri mieltä. Ensinnäkin se katsoi, että valmiin kyselylomakkeen lähettäminen jo toimitettujen yhteystietojen perusteella ei aiheuta merkittävää rasitetta, etenkin kun se olisi mahdollista tehdä sähköpostitse. Toiseksi komissio katsoi, että viranomaisilla olisi ollut merkittävä vaikutus ja ne olisivat voineet taivutella sellaiset yritykset toimimaan yhteistyössä, jotka eivät ole suoraan tutkimuksen kohteen, jotta voitaisiin määrittää markkinatilanne Kiinassa. Komission mielestä se, että yritykset olisivat saaneet Kiinan viranomaisilta kirjeen, jossa niitä pyydetään toimimaan yhteistyössä tutkimuksessa, olisi ollut tehokkaampaa, kuin se, että samat yritykset saisivat kirjeen komissiolta. Komissio katsoi joka tapauksessa, että tiedot, joita sähköpolkupyöräteollisuuden tavarantoimittajat voivat toimittaa, ovat olennaisen tärkeitä määritettäessä, saiko sähköpolkupyöräteollisuus tuotantopanoksia riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. Sen vuoksi komissio katsoi, että tällaisia tietoja olisi kerättävä ja että Kiinan viranomaisilla on parhaat mahdollisuudet siihen tai vähintäänkin ne voisivat helpottaa prosessia komission pyytämällä tavalla. Olisi myös Kiinan sähköpolkupyöräteollisuuden etujen mukaista kumota valituksessa esitetyt väitteet, joiden mukaan se sai tuotantopanoksia riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. Näin ollen Kiinan viranomaisten väitteet hylättiin tältä osin.

(166)

Kiinan viranomaiset kieltäytyivät myös toimittamasta täydellistä luetteloa kotimaisista tuotantopanosten toimittajista ja niiden omistajuusrakenteesta ja väittivät näiden olevan luottamuksellisia tietoja. Komissio huomauttaa, että perusasetuksessa säädetään tavoista suojella luottamuksellisia tietoja. Kiinan viranomaiset eivät myöskään ilmoittaneet, mitkä tiedossa olevista tavarantoimittajista olivat valtion omistamia ja mitkä yksityisessä omistuksessa olevia yksikköjä. Kiinan viranomaiset selittivät, että niillä ei ollut valtuuksia pyytää tietoja niiltä yrityksiltä, jotka eivät vastanneet kyselylomakkeeseen, koska nämä toimivat Kiinan viranomaisista riippumattomasti. Komissio kuitenkin katsoo, että valtion omistamilta yksiköiltä pyydetyt tiedot ovat Kiinan viranomaisten saatavilla kaikkien sellaisten yksikköjen osalta, joissa Kiinan viranomaiset ovat suurimpana tai pääosakkaana. Yritysten on myös toimitettava tiedot osakkuudestaan valtion teollisuus- ja kauppahallinnolle, kun ne hakevat liiketoimintalupaa tai sen uusimista. Näin ollen osakkuutta koskevat tiedot olisivat olleet Kiinan viranomaisten käytettävissä. Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet myöskään tietoja hinnoittelusta.

(167)

Vain yksi sähkömoottoreiden tuottaja ja akkujen toimittaja, Bafang, joka oli toimittanut tuotantopanoksia otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille, ilmoittautui ja pyysi tavarantoimittajille tarkoitettua erityistä kyselylomaketta. Tämä tavarantoimittaja myös toimitti kyselyvastauksen. Yksikään muu tuotantopanosten toimittaja ei ilmoittautunut.

(168)

Yhteenvetona komissio katsoi, että siltä puuttui merkittäviä tietoja kolmesta seuraavasta seikasta: Ensinnäkin tiedot tuotantopanosten toimittajien omistajuudesta ja hallintorakenteesta. Ilman näitä tietoja komissio ei pysty määrittämään, ovatko ne julkisia elimiä vai eivät. Toiseksi yrityskohtaiset tiedot tuotantopanosten toimittajilta, kuten tiedot otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille tarjottujen tuotantopanosten hinnanmuodostuksesta. Kolmanneksi tiedot markkinoiden rakenteesta. Tiedot, jotka tuotantopanosten kotimaisten tavarantoimittajien olisi pitänyt toimittaa, ovat välttämättömiä, jotta voidaan määrittää, tarjottiinko otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille tuotantopanoksia riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. Tällaisia tietoja voivat toimittaa vain kyseiset tuotantopanosten toimittajat, eikä niitä näin ollen voitu toimittaa otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien kyselyvastauksissa. Myös markkinoiden rakennetta koskevat tiedot ovat olennaisen tärkeitä, ja Kiinan viranomaiset ovat parhaassa asemassa toimittamaan tällaisia tietoja tai vähintäänkin auttamaan komissiota hankkimaan nämä tiedot tuotantopanosten toimittajilta.

(169)

Näin ollen komissio katsoi, että se ei ollut saanut tämän tutkimuksen osa-alueen kannalta ratkaisevia tietoja.

(170)

Sen vuoksi komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että tutkiessaan riittämättömän pidettävää vastiketta vastaan tarjottujen tuotantopanosten kautta myönnetyn väitetyn tuen esiintymistä ja laajuutta sen olisi ehkä käytettävä käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja se myönsi Kiinan viranomaisille määräajan huomautusten esittämistä varten. Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet huomautuksia.

(171)

Giant väitti, että komissio oli tulkinnut väärin perusasetuksen 28 artiklaa. Se väitti, että 28 artikla viittaa asianomaisten osapuolten kieltäytymiseen yhteistyöstä ja että moottoreiden ja akkujen toimittajat eivät ole asianomaisia osapuolia. Sen mukaan myöskään ei ole väitetty, että Giant ei olisi toiminut yhteistyössä, ja se toimitti kaikki tiedot moottoreiden ja akkujen ostoista. Lisäksi se väitti, että komission olisi pitänyt ottaa suoraan yhteyttä tavarantoimittajiin eikä olettaa Kiinan viranomaisten hoitavan tutkivan viranomaisen tehtäviä eli lähettävän kyselylomakkeita tuotantopanosten toimittajille.

(172)

Ensinnäkään sitä ei kiistetä, että Giant toimi täysimääräisesti yhteistyössä tutkimuksessa ja että se toimitti kaikki pyydetyt tiedot. On kuitenkin syytä muistaa, kuten 163–167 kappaleessa mainitaan ja 168 kappaleessa tiivistetään, että Kiinan viranomaiset eivät toimineet parhaan kykynsä mukaan yhteisyössä, joten komissiolta puuttui tärkeitä tietoja tutkimuksen tämän osan useista näkökohdista, eli tietoja tuotantopanosten toimittajien omistajuudesta ja hallintorakenteesta sekä markkinoiden rakenteesta ja markkinakäyttäytymisestä, koska Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet asianmukaista kyselyvastausta, samoin kuin yrityskohtaisia tietoja tuotantopanosten toimittajista, koska Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet eteenpäin kyselylomaketta yhteystietoluetteloon sisältyville tuotantopanosten toimittajille. Kyselylomakkeen toimittamista käsitellään jo 164 ja 165 kappaleessa. Koska Kiinan viranomaisia olisi kiistämättä pidettävä asianomaisena osapuolena menettelyssä, katsottiin, että komissio ei tulkinnut väärin perusasetuksen 28 artiklaa katsoessaan, että Kiinan viranomaiset toimivat yhteistyössä vain osittain, ja käyttäessään käytettävissä olevia tietoja seikoista, joista siltä Kiinan viranomaisten osittaisen yhteistyön vuoksi puuttui tärkeitä tietoja, jotka Kiinan viranomaisten olisi pitänyt toimittaa suoraan ja tuotantopanosten toimittajien olisi pitänyt toimittaa saatuaan asiaa koskevan kyselylomakkeen Kiinan viranomaisilta. Tämän perusteella väite oli hylättävä.

(173)

Näin ollen komission oli käytettävä myös käytettävissä olevia tietoja päätelmiinsä, jotka koskevat sähkömoottoreiden ja akkujen tarjoamista riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(174)

Valitukseen, vireillepanoilmoitukseen ja komission kyselylomakkeeseen saatuihin vastauksiin sisältyvien tietojen perusteella tutkittiin seuraavia väitettyjä Kiinan viranomaisten myöntämiä tukia:

(175)

Otokseen valittujen viiden vientiä harjoittavan tuottajan toimittamien tietojen mukaan ne ovat saaneet lainaa, luottolimiittejä tai vekseleitä 18:lta Kiinassa sijaitsevalta rahoituslaitokselta. Näistä 18 rahoituslaitoksesta 11 oli valtion omistamia pankkeja. (16) Muut seitsemän rahoituslaitosta olivat joko yksityisomistuksessa tai niiden omistajuutta ei voitu määrittää 141–155 kappaleessa kuvatun yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi. Vain neljä valtion omistamaa pankkia vastasi pankeille (tai rahoituslaitoksille) suunnattuun erityiseen kyselylomakkeeseen siitä huolimatta, että Kiinan viranomaisia pyydettiin ottamaan yhteyttä kaikkiin asiaan liittyviin rahoituslaitoksiin, jotka olivat tarjonneet lainoja otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille, ja toimittamaan niille kyselylomake.

(176)

Komissio selvitti, toimivatko valtion omistamat pankit julkisina eliminä perusasetuksen 3 artiklassa ja 2 artiklan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Määritettäessä, onko valtionyhtiö julkinen elin, on sovellettava seuraavia perusteita: (17)”Merkityksellistä on se, onko yksikölle annettu viranomaistehtäviä eikä niinkään se, miten se on tehty. On monia eri tapoja, millä viranomaiset voivat antaa yksikölle toimivaltaa. Näin ollen eri tyyppinen näyttö saattaa olla merkityksellistä sen osoittamiseksi, että toimivaltaa on annettu tietylle yksikölle. Näyttö, jonka mukaan yksikkö suorittaa viranomaistehtäviä, voi toimia näyttönä siitä, että sillä on tai sille on annettu viranomaisten toimivaltaa, etenkin jos näytön mukaan kyseessä on jatkuva ja järjestelmällinen käytäntö. Tästä seuraa, että näyttö siitä, että viranomaiset harjoittavat merkityksellistä valvontaa yksikössä ja sen toiminnassa, voi tietyissä olosuhteissa toimia näyttönä siitä, että kyseisellä yksiköllä on ja se harjoittaa viranomaisten toimivaltaa suorittaen viranomaistehtäviä. On kuitenkin korostettava, että jos toimivaltaa ei nimenomaisesti siirretä säädöksellä, pelkkä muodollisten yhteyksien esiintyminen yksikön ja valtion välillä suppeasti tulkittuna ei todennäköisesti riitä vahvistamaan tarvittavalla tavalla, että kyseessä on viranomaisten toimivalta. Näin esimerkiksi pelkästään se, että valtio omistaa enemmistön yksikön osakkeista ei osoita, että valtio harjoittaisi merkityksellistä valvontaa kyseisen yksikön toimintaan nähden eikä etenkään sitä, että valtio olisi myöntänyt sille viranomaisten toimivaltaa. Jos tämä näyttö kuitenkin joissakin tapauksissa osoittaa, että valtion valvonnasta on monia virallisia aihetodisteita, ja on myös näyttöä siitä, että harjoitettu valvonta on merkityksellistä, tällaisen näytön perusteella voidaan mahdollisesti päätellä, että kyseinen yksikkö harjoittaa viranomaisten toimivaltaa.” Tässä tapauksessa päätelmä, jonka mukaan valtion omistamille pankeille on annettu viranomaistehtäviä, perustuu virallisiin aihetodisteisiin valtion valvonnasta ja näyttöön, joka osoittaa, että harjoitettu valvonta on ollut merkityksellistä.

(177)

Komissio hankki tietoja valtion omistuksesta ja virallisia aihetodisteita valtion valvonnasta valtion omistamissa pankeissa. Se tutki, onko harjoitettu valvonta ollut merkityksellistä. Komission oli osittain tukeuduttava käytettävissä oleviin tietoihin, koska Kiinan viranomaiset ja valtion omistamat pankit kieltäytyivät toimittamasta näyttöä päätöksentekoprosessista, joka oli johtanut etuuskohtelun mukaiseen luotonantoon.

(178)

Analyysin tekemiseksi komissio tutki ensin niiden kolmen valtion omistaman pankin tiedot, jotka olivat täyttäneet erityislomakkeen ja jotka pääsivät komission henkilöstön kanssa järjestettyyn tapaamiseen.

(179)

Kyselylomakkeen palauttivat seuraavat neljä valtion omistamaa pankkia: EXIM, ABC, ICBC ja BOC. EXIM ei kuitenkaan toimittanut yhtiöjärjestystään kokonaisuudessaan, koska se väitti sen olevan luottamuksellista tietoa (ks. 150 kappale). Komissio ei myöskään kyennyt todentamaan toimitettuja tietoja, koska kaikki pankit sopivat tapaavansa komission virkamiehet vain Kiinan viranomaisten toimitiloissa mutteivät suostuneet paikan päällä tehtäviin tarkastuksiin pankeissa.

(180)

Kyselyvastausten ja Kiinan viranomaisten tiloihin tehdyn tarkastuskäynnin aikana saatujen tietojen perusteella komissio vahvisti, että Kiinan valtion hallussa oli joko suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia kunkin rahoituslaitoksen osakkeista.

(181)

Neljän yhteistyössä toimineen valtion omistaman pankin valvontaa koskevien aihetodisteiden perustella komissio totesi ne kaikki ”keskeisiksi valtion omistamiksi rahoituslaitoksiksi”. Valtion omistamien keskeisten rahoituslaitosten hallintoneuvostojen väliaikaisia sääntöjä koskevassa ilmoituksessa todetaan, että ”näissä säädöksissä mainituilla valtion omistamilla keskeisillä rahoituslaitoksilla tarkoitetaan muun muassa valtion omistamia poliittisin perustein toimivia pankkeja, liikepankkeja, omaisuudenhoitoyhtiöitä, arvopaperiyhtiöitä ja vakuutusyhtiöitä, jäljempänä ’valtion omistamat rahoituslaitokset’, joihin valtioneuvosto asettaa hallintoneuvoston”.

(182)

Valtion omistamien keskeisten rahoituslaitosten hallintoneuvosto nimitetään valtion omistamien keskeisten rahoituslaitosten hallintoneuvostojen väliaikaisten sääntöjen mukaisesti. Näiden väliaikaisten sääntöjen 3 ja 5 §:n perusteella komissio vahvisti, että valtioneuvosto asettaa hallintoneuvoston jäsenet, jotka ovat vastuuvelvollisia valtioneuvostolle, mikä osoittaa valtion määräysvallan yhteistyössä toimineiden valtion omistamien pankkien liiketoiminnassa. Näiden yleisesti sovellettujen aihetodisteiden lisäksi komissio löysi kolmen valtion omistaman pankin osalta jäljempänä esitettyjä aihetodisteita.

(183)

EXIM muodostettiin ja se toimii valtionneuvoston laatiman Export-Import Bank of China -pankin perustamista koskevan ilmoituksen ja EXIMin yhtiöjärjestyksen mukaisesti. EXIMin yhtiöjärjestyksen (18) mukaan valtio nimittää suoraan sen johdon. Valtioneuvosto nimittää hallintoneuvoston valtion omistamien keskeisten rahoituslaitosten hallintoneuvostojen väliaikaisten sääntöjen (valtioneuvoston asetus nro 282) ja muiden lakien ja asetusten mukaisesti, ja se on vastuussa valtioneuvostolle.

(184)

Yhtiöjärjestyksessä mainitaan myös, että EXIMin puoluekomitealla on johtava ja poliittisesti keskeinen asema sen varmistamisessa, että EXIM panee täytäntöön puolueen ja valtion politiikkaa. Puolueen johtoasema on sisällytetty yrityksen ohjaus- ja hallintojärjestelmän kaikkiin osatekijöihin.

(185)

Yhtiöjärjestyksessä todetaan vielä, että EXIM on sitoutunut tukemaan ulkomaankaupan ja taloudellisen yhteistyön, rajat ylittävien investointien, uuden silkkitien (”One Belt, One Road”) sekä kansainvälisen kapasiteetti- ja laitevalmistusyhteistyön kehittämistä. Sen liiketoiminta-alueeseen kuuluvat lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin lainat, jotka on hyväksytty valtion ulkomaankauppa- ja ulkomaille suuntautumista koskevassa politiikassa ja ovat sen mukaisia, kuten vientiluotot, tuontiluotot, ulkomaiset järjestelyluotot, ulkomaiset investointiluotot, Kiinan valtion ulkomaantuen luotot sekä vientiostajan luotot.

(186)

Kuten ABC:n yhtiöjärjestyksen 137 §:ssä todetaan, Kiinan viranomaisilla on 79,62 prosentin suuruisen osakkuutensa myötä valta nimittää kaikki johtokunnan jäsenet. Sama koskee hallintoneuvostoa (yhtiöjärjestyksen 204 §).

(187)

Lisäksi ABC:n yhtiöjärjestyksen mukaan johtokunta päättää pankin strategiasta ja budjetista, tekee investointipäätökset, nimittää presidentin ja johtokunnan sihteerin sekä laatii pankin riskinhallintajärjestelmän ja valvoo sitä. Tämä viitteellinen luettelo vastuualueista osoittaa, että valtiolla on määräysvalta ABC:n päivittäisessä toiminnassa.

(188)

Komissio havaitsi myös, että valtion omistamat rahoituslaitokset, myös ABC, ICBC ja BOC, ovat muuttaneet yhtiöjärjestystään vuonna 2017 kasvattaakseen Kiinan kommunistipuolueen, jäljempänä ’CCP’, roolia pankkien korkeimmalla päätöksentekotasolla.

(189)

Uuden yhtiöjärjestyksen mukaan

(190)

Kuten yhtiöjärjestyksen 125 §:ssä todetaan, Kiinan viranomaisilla on 64,63 prosentin suuruisen osakkuutensa myötä valta nimittää niin pankin toimeenpaneva johto kuin muu johto, jotka muodostavat johtokunnan.

(191)

Lisäksi yhtiöjärjestyksen mukaan johtokunta esimerkiksi päättää rahoituslaitoksen strategiasta ja liiketoiminta- ja investointisuunnitelmista sekä nimittää tai erottaa ylimmän johdon, kuten presidentin, johtokunnan sihteerin, varapresidentin ja muun ylemmän johtohenkilöstön. Johtokunta myös päättää päätöslauselmien täytäntöönpanosta osakkeenomistajien kokouksissa ja hyväksyy ohjaus- ja hallintojärjestelmät. Tämä viitteellinen luettelo vastuualueista osoittaa, että valtiolla on määräysvalta BOC:n päivittäisessä toiminnassa.

(192)

Lisäksi 189 kappaleessa mainittuja uusia määräyksiä, jotka koskevat CCP:n asemaa, sovelletaan myös BOC:hen.

(193)

Kuten yhtiöjärjestyksen 115 §:ssä todetaan, Kiinan viranomaisilla on 69,31 prosentin suuruisen osakkuutensa myötä valta nimittää niin pankin toimeenpaneva johto kuin muu johto, jotka muodostavat johtokunnan.

(194)

Lisäksi ICBC:n yhtiöjärjestyksen mukaan johtokunta esimerkiksi päättää pankin liiketoimintasuunnitelmasta, investointiehdotuksesta ja kehittämisstrategiasta sekä nimittää tai erottaa ylimmän johdon, kuten presidentin, johtokunnan sihteerin, varapresidentin ja muun ylemmän johtohenkilöstön. Johtokunta myös päättää päätöslauselmien täytäntöönpanosta osakkeenomistajien kokouksissa ja muotoilee johtamiseen liittyvät perusjärjestelmät. Tämä viitteellinen luettelo vastuualueista osoittaa, että valtiolla on määräysvalta ICBC:n päivittäisessä toiminnassa.

(195)

Komissio hankki tietoja siitä, oliko Kiinan viranomaisilla merkittävä määräysvalta neljässä yhteistyössä toimineessa valtion omistamassa pankissa näiden luotonantokäytäntöjen ja riskinarvioinnin suhteen silloin, kun ne myönsivät lainoja sähköpolkupyöräteollisuudelle. Tältä osin on otettu huomioon seuraavat sääntelyasiakirjat:

(196)

Näitä sääntelyasiakirjoja tarkastellessaan komissio totesi jäljempänä esitettävistä syistä, että kiinalaiset rahoituslaitokset toimivat oikeudellisessa ympäristössä, jossa niiden on linjattava rahoituspäätöksensä Kiinan viranomaisten teollisuuspolitiikan tavoitteiden mukaiseksi.

(197)

EXIMin osalta sen julkista politiikkaa koskeva toimivalta vahvistetaan Import Export Bank of China -pankin perustamista koskevassa ilmoituksessa ja sen yhtiöjärjestyksessä.

(198)

Kaikkiin Kiinassa toimiviin rahoituslaitoksiin sovellettavan pankkilain 34 §:n mukaan ”liikepankkien on toteutettava antolainaustoimintaansa kansallisen talouden ja yhteiskunnan kehityksen tarpeiden pohjalta ja valtion teollisuuspolitiikan suuntaviivojen mukaisesti”. Pankkilain 4 §:n mukaan ”liikepankkien on lain nojalla hoidettava liiketoimintaansa niin, ettei siihen puutu mikään yksikkö tai henkilö. Liikepankkien on omaksuttava yksityisoikeudellinen vastuu kaikesta oikeushenkilön omaisuudestaan”, mutta tutkimuksessa kävi ilmi, että pankkilain 4 §:ää sovelletaan, ellei pankkilain 34 §:stä muuta johdu, eli jos valtio vahvistaa julkisen politiikan, pankit panevat sen täytäntöön ja noudattavat valtion ohjeita.

(199)

Lisäksi lainoja koskevien yleisten sääntöjen 15 §:n mukaan ”asianomaiset osastot voivat valtion politiikan mukaisesti tukea lainojen korkoja edistääkseen tiettyjen tuotannonalojen kasvua ja talouden kehitystä tietyillä alueilla”.

(200)

Julkisesti saatavilla olevista tiedoista vahvistettiin, että edellä mainittuja säännöksiä sovelletaan käytännössä. Esimerkiksi ICBC:n vuosiraportissa 2016 todetaan muun muassa, että ”pankki panee aktiivisesti täytäntöön kansallista politiikkaa, jota tuetaan tarjontapuolen rakenneuudistuksella. […] Pankki edisti edelleen valtion keskeisiä ohjelmia ja merkittäviä rakennushankkeita ja toimi proaktiivisesti kansallisten kehittämisstrategioiden mukaisesti neljällä alueella (läntiset alueet, koillisalueet, itäiset alueet ja keskusalueet) sekä kolmella tukivyöhykkeellä (uusi silkkitiealoite, Beijing-Tianjin-Hebei-alueen koordinoitu kehittäminen ja Yangtse-joen talousalueen kehittäminen)” (19).

(201)

Komissio havaitsi myös, että CBRC:llä on laaja-alaiset hyväksymisvaltuudet kaikkien Kiinaan sijoittautuneiden (myös yksityisomistuksessa ja ulkomaisessa omistuksessa olevien) rahoituslaitosten hallinnon kaikilla osa-alueilla, esimerkiksi seuraavat (20):

(202)

Tämän perusteella komissio päätteli, että Kiinan viranomaiset ovat luoneet sääntelykehyksen, jota Kiinan viranomaisten nimittämien ja sille vastuussa olevien johtajien ja valvojien on noudatettava. Näin ollen Kiinan viranomaiset hyödynsivät sääntelykehystä ja harjoittivat merkityksellistä määräysvaltaa kyseisissä yhteistyössä toimineissa valtion omistamissa pankeissa näiden luotonantokäytäntöjen suhteen silloin, kun nämä myönsivät lainoja sähköpolkupyöräteollisuudelle.

(203)

Komissio hankki konkreettista näyttöä merkityksellisestä määräysvallasta tutkimalla tosiasiallisia lainoja. Tutkimuksen aikana yhteistyössä toimineet valtion omistamat pankit pysyivät kannassaan ja katsoivat, että luottoriskien arviointikäytännöt ja mallit, joita ne olivat käyttäneet kyseisiä lainoja myöntäessään, olivat asianmukaisia.

(204)

Mitään konkreettisia esimerkkejä otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista ei kuitenkaan toimitettu. Yhteistyössä toimineet neljä valtion omistamaa pankkia kieltäytyivät toimittamasta tietoja luottoriskiarvioinnista ja otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista lainsäädännöllisistä ja sopimuksellisista syistä, vaikka komissio oli toimittanut niille otokseen valittujen yritysten kirjallisen suostumuksen, jossa ne luopuivat salassapito-oikeuksistaan (ks. 144–155 kappale).

(205)

Koska pankkien tekemistä luottokelpoisuuden arvioinnista ei saatu konkreettista näyttöä, komissio tutki 195–202 kappaleessa kuvattua oikeudellista ympäristöä suhteessa neljän yhteistyössä toimineen valtion omistaman pankin käyttäytymiseen otokseen valituille vientiä harjoittaville yrityksille myönnettyjen lainojen osalta. Käyttäytyminen oli ilmeisessä ristiriidassa Kiinan viranomaisten tiloihin tehdyn tarkastuskäynnin aikana niiden esittämän virallisen näkemyksen kanssa, sillä käytännössä ne eivät toimittaneet mitään näyttöä siitä, että ne olisivat toimineet perusteellisen markkinaperusteisen riskinarvioinnin pohjalta.

(206)

Tarkastuskäynneillä kävi ilmi, että – yhtä otokseen valittua vientiä harjoittavaa tuottajaa lukuun ottamatta, jolla ei ollut mitään pankkilainoja tutkimusajanjaksolla – yritysten taloudellisesta ja luottoriskitilanteesta riippumatta neljälle muulle otokseen valitulle vientiä harjoittavien tuottajien ryhmälle myönnettiin lainoja keskimäärin koroilla, jotka olivat lähellä Kiinan keskuspankin, jäljempänä ’PBOC’, viitekorkoja. Näin ollen lainojen korot olivat markkinakorkoja alhaisemmat, kun otetaan huomioon kyseisten neljän otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan riskiprofiili. Lisäksi yksi otokseen valittu vientiä harjoittava tuottaja oli saanut uusia lainoja samanlaisilla ehdoilla, joita sovellettiin erääntyviin lainoihin, samana päivänä, jona vanhat lainat maksettiin takaisin. Näin järjestely toimi käytännössä valmiusluottolimiittijärjestelmänä. Viidestä otokseen valitusta vientiä harjoittavasta tuottajasta kolme sai etuutta pankkivekseleistä, joihin sovellettiin 0,05 prosentin kiinteää maksua yritysten rahoitus- ja luottoriskitilanteesta huolimatta.

(207)

Komissio päätteli sen vuoksi, että Kiinan viranomaisilla oli merkittävä määräysvalta yhteistyössä toimineissa valtion omistamissa pankeissa näiden luotonantokäytäntöjen ja riskinarvioinnin suhteen sähköpolkupyöräteollisuuden osalta.

(208)

Komissio katsoi, että neljä yhteistyössä toiminutta valtion omistamaa pankkia panevat täytäntöön edellä esitettyä sääntelykehystä suorittaessaan viranomaistehtäviä sähköpolkupyöräsektorin osalta ja toimivat siten julkisina eliminä perusasetuksen 2 artiklan b alakohdassa sekä perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetulla tavalla ja WTO:n oikeuskäytännön mukaisesti.

(209)

Kuten 3.3 jaksossa todetaan, yksikään muista otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille lainoja myöntäneistä valtion omistamista pankeista ei vastannut erityiseen kyselylomakkeeseen. Sen vuoksi komissio päätti 141–155 kappaleessa esitettyjen päätelmien mukaisesti käyttää käytettävissä olevia tietoja sen määrittämiseksi, voidaanko kyseiset rahoituslaitokset katsoa julkisiksi elimiksi.

(210)

Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevassa tukien vastaisessa tutkimuksessa (21) komissio vahvisti, että seuraavat pankit, jotka olivat myöntäneet lainoja, luottolimiittejä tai pankkivekseleitä otokseen valituille viidelle vientiä harjoittavien tuottajien ryhmälle, olivat osittain tai kokonaan joko valtion itsensä tai valtion oikeushenkilöiden omistuksessa: China Merchants Bank, Shangai Pudong Development Bank, Bank of Ningbo, Everbright bank, Bank of Communications, China Construction Bank, Bohai Bank ja Citic Bank. Koska muutakaan tietoa ei toimitettu, komissio piti voimassa samat päätelmät tässä tutkimuksessa.

(211)

Koska rahoituslaitokset eivät esittäneet muita tietoja, komissio vahvisti Kiinan viranomaisten omistajuuden ja valvonnan virallisilla aihetodisteilla samoilla perusteilla kuin edellä 3.5.1.1 jaksossa. Koska mitään vastakkaista näyttöä ei esitetty, on syytä olettaa, että Kiinan viranomaiset nimittävät yhteistyöstä kieltäytyneiden valtion omistamien pankkien johtajat ja valvojat, jotka ovat vastuussa Kiinan viranomaisille samalla tavalla kuin yhteistyössä toimineissa valtion omistamissa pankeissa.

(212)

Komissio katsoi merkityksellisen määräysvallan harjoittamisen osalta, että neljää yhteistyössä toiminutta rahoituslaitosta koskevia havaintoja voitiin pitää edustavina myös yhteistyöstä kieltäytyneiden valtion omistamien rahoituslaitosten osalta, koska muita tietoja ei toimitettu. Edellä 3.5.1.1 kohdassa tarkasteltu sääntelykehys koskee myös niitä täysin samalla tavalla. Koska eriävää näyttöä ei esitetty, parhaiden käytettävissä olevien tietojen perusteella voidaan katsoa, että konkreettisen näytön puute niiden luottokelpoisuusarvioinnista pätee samalla tavalla kuin neljän yhteistyössä toimineen valtion omistaman pankin osalta.

(213)

Lisäksi komissio totesi, että suurimmassa osassa otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien lainasopimuksia oli samanlaiset ehdot ja sovittu lainan korko ja niissä esiintyi osittain päällekkäisyyksiä neljän yhteistyössä toimineen valtion omistaman pankin myöntämien korkojen kanssa.

(214)

Näiden lainaehtojen ja korkojen samankaltaisuuksien ja kolmen tarkastetun rahoituslaitoksen edustavuuden vuoksi komissio katsoi, että yhteistyössä toimineita valtion omistamia pankkeja koskevat havainnot muodostavat perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti käytettävissä olevat tiedot muiden valtion omistamien pankkien arvioimiseksi.

(215)

Tämän perusteella komissio päätteli, että kaikki muut valtion omistamat pankit, jotka myönsivät lainoja otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille, ovat perusasetuksen 3 artiklassa ja 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuja julkisia elimiä.

(216)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, että kaikki valtion omistamat kiinalaiset rahoituslaitokset, jotka olivat myöntäneet lainoja otokseen valituille vientiä harjoittavien tuottajien ryhmille, olivat perusasetuksen 3 artiklassa ja 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuja julkisia elimiä.

(217)

Vaikka valtion omistamia rahoituslaitoksia ei pidettäisikään julkisina eliminä, voidaan katsoa, että Kiinan viranomaiset valtuuttivat tai määräsivät ne huolehtimaan tavanomaisesti julkisille viranomaisille kuuluvista tehtävistä perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetulla tavalla (ks. 218–222 kappale). Näin ollen niiden toiminnan katsottaisiin joka tapauksessa johtuvan Kiinan viranomaisista, kuten 3.5.1 jaksossa selitetään.

(218)

Julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella seuraavien rahoituslaitosten katsottiin olevan yksityisomistuksessa: Mizuho Bank (ja Mizuho Corporate Bank), Bank of Tokyo Mitsubishi UF ja Minsheng Bank. Puutteellisen yhteistyön ja julkisesti saatavilla olevien puutteellisten tietojen vuoksi komissio ei kyennyt todentamaan, ovatko seuraavat rahoituslaitokset valtion omistuksessa vai yksityisomistuksessa: Zhejiang Jinhua Chengtai Rural Commerce Bank, Zhejiang Yongkang Rural Commerce Bank ja Pufa Bankwere. Komissio omaksui varovaisen lähestymistavan ja analysoi viimeksi mainittuja samalla tavalla kuin yksityisomistuksessa olevia rahoituslaitoksia, ja niistä käytetään jäljempänä nimitystä ’yksityisomistuksessa olevat rahoituslaitokset’. Komissio tutki, olivatko Kiinan viranomaiset valtuuttaneet tai määränneet nämä yksityisomistuksessa olevat rahoituslaitokset antamaan tukia sähköpolkupyöräsektorille perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(219)

WTO:n valituselimen raportin ”United States – Countervailing duty investigation on Dynamic Random Access Memory (DRAMS) from Korea” (22) mukaan ”valtuuttamista” tapahtuu, kun viranomaiset antavat vastuun yksityiselle elimelle, ja ”määrääminen” viittaa tilanteeseen, jossa viranomaiset harjoittavat auktoriteettiaan yksityiseen elimeen nähden. Molemmissa tapauksissa viranomaiset käyttävät yksityistä elintä sijaisena taloudellisen tuen antamiseksi, ja useimmissa tapauksissa yksityisen elimen valtuuttamiseen tai määräämiseen voidaan odottaa liittyvän jonkinlaista uhkailua tai yllyttämistä. (23) Samalla perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa jäseniä kielletään ottamasta käyttöön tasoitustoimenpiteitä pelkästään siksi, että ”viranomaiset käyttävät yleistä säädösvaltaansa” (24) tai ”tiettyjen olosuhteiden vuoksi ja kyseisten markkinoiden toimijoiden tekemien vapaiden valintojen vuoksi viranomaisten toimenpiteet joko synnyttävät tai eivät synnytä tiettyä tulosta” (25). Valtuuttamisessa ja määräämisessä on kyse viranomaisten aktiivisemmista toimista eikä vain kannustamisesta. (26)

(220)

Sähköpolkupyöräteollisuutta koskevaa sääntelykehystä, joka esitetään 195–202 kappaleessa, sovelletaan kaikkiin rahoituslaitoksiin Kiinassa, myös yksityisomistuksessa oleviin. Näin ollen esimerkiksi pankkilakia ja CBRC:n eri määräyksiä sovelletaan kaikkiin kiinalaisrahoitteisiin ja ulkomaisrahoitteisiin pankkeihin, jotka toimivat CBRC:n alaisuudessa.

(221)

Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että suurimmassa osassa otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien lainasopimuksista oli samanlaiset ehdot ja että yksityisten rahoituslaitosten tarjoama lainan korko oli samanlainen useimmissa tapauksissa ja niissä esiintyi osittain päällekkäisyyksiä julkisessa omistuksessa olevien rahoituslaitosten tarjoamien korkojen kanssa.

(222)

Koska yksityisiltä rahoituslaitoksilta ei saatu eriäviä tietoja, komissio päätteli näin ollen, että siltä osin kuin on kyse sähköpolkupyöräteollisuudesta, valtio on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla valtuuttanut tai määrännyt kaikki Kiinassa CBRC:n valvonnassa toimivat rahoituslaitokset (myös yksityiset) noudattamaan viranomaisten politiikkoja ja myöntämään lainoja sähköpolkupyöräteollisuudelle etuuskohtelun mukaisilla korkoprosenteilla.

(223)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen useat asianomaiset osapuolet kiistivät kannan, jonka mukaan Kiinan viranomaiset valtuuttavat tai määräävät kiinalaisia yksityisiä pankkeja.

(224)

Yksi osapuoli väitti, että 198 kappaleessa tarkoitetusta Kiinan pankkilain 34 §:sta huolimatta laki ei velvoita pankkeja toimimaan Kiinan viranomaisten teollisuuspolitiikan tavoitteiden mukaisesti. Ne väittivät, että 34 § on yleinen toteamus, jolla ei ole käytännön vaikutuksia, ja että valtion teollisuuspolitiikalla on pikemminkin ohjaava kuin ratkaiseva rooli. Sama osapuoli viittasi myös Kiinan pankkilain 41 §:ään tukeakseen väitettään, jonka mukaan Kiinan viranomaiset eivät voi pakottaa yksityisiä pankkeja toimimaan tietyllä tavalla. Lisäksi ne katsoivat, että 221 kappaleessa esitetty väite, jonka mukaan ”yksityisten rahoituslaitosten tarjoama lainan korko oli samanlainen useimmissa tapauksissa ja niissä esiintyi osittain päällekkäisyyksiä julkisessa omistuksessa olevien rahoituslaitosten tarjoamien korkojen kanssa”, ei ole pätevä osoitus valtuuttamisesta tai määräämisestä. Yhteenvetona osapuoli väitti, että käytettävissä oleva näyttö ei ole riittävä osoittamaan valtuuttamista tai määräämistä.

(225)

Toiseksi tämä osapuoli väitti, että CBRC:n hyväksymisvaltuudet johtajien nimittämisen ja hallinnollisten toimien suhteen (ks. 200 kappale) ei johda nimenomaiseen tai selkeään delegointiin tai käskyyn.

(226)

Kolmanneksi sama osapuoli väitti, että pelkästään se, että yksityiset osapuolet eivät toimi kaupallisesti järkevällä tavalla, ei riitä vahvistamaan valtuuttamista tai määräämistä.

(227)

Neljänneksi useat asianomaiset osapuolet väittivät, että komissio ei ollut tehnyt yksilöllistä arviointia kustakin rahoituslaitoksesta ja että valtuuttamista tai määräämistä ei voida osoittaa tarkastamatta kyseisiä rahoituslaitoksia.

(228)

Yksi osapuoli väitti vielä, että komissio oli sekoittanut keskenään valtuuttamisen ja määräämisen käsitteet.

(229)

Ensimmäisen, toisen ja kolmannen väitteen osalta komissio haluaa muistuttaa, että rahoituslaitokset tai Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, minkä vuoksi ei ole toimitettu mitään näyttöä tai vastakkaisia tietoja, jotka olisivat vastoin 175–222 kappaleessa esitettyjä päätelmiä. Kiinan pankkilakia on tarkasteltava ottaen huomioon kaikki käytettävissä oleva näyttö, joka viittaa siihen, että kyseiset lausunnot ovat muutakin kuin pelkää kannustusta. Mitä tulee neljänteen väitteeseen, yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi yhtään rahoituslaitosta ei voitu arvioida yksilöllisesti. Kiinalaisista pankeista julkisesti saatavilla olevat tiedot kumoavat lisäksi väitteen, jonka mukaan valtuuttamisesta tai määräämisestä ei ole todisteita ja Kiinan viranomaiset eivät voi pakottaa yksityisiä pankkeja toimimaan tietyllä tavalla. Kiinan viranomaiset ohjeistavat kyseisiä yksityisiä pankkeja saavuttamaan julkisen politiikan tavoitteet ja tukemaan tiettyjä kannustettuja sektoreita tarjoamalla etuuskohteluun perustuvaa luotonantoa. Vastakkaisten tietojen puutteessa (ks. 221 kappale) komissio vahvisti lisäksi, että yksityiset pankit sovelsivat samanlaisia ehtoja ja korkoprosentteja kuin julkiset pankit. Tämä on osoitus siitä, että yksityiset pankit seuraavat valtion lainanantopolitiikkaa, joka on kirjattu pankkilakiin ja CBRC:n eri määräyksiin. Lopuksi esitettyä väitettä, jonka mukaan komissio sekoitti keskenään valtuuttamisen ja määräämiseen käsitteet, ei perusteltu tai selitetty sen tarkemmin. Komissio kuitenkin huomauttaa, että ”valtuuttaminen” ja ”määrääminen” eivät sulje toisiaan pois, sillä molemmissa tapauksissa valtio käyttää yksityistä elintä sijaisena taloudellisen tuen maksamiseksi. Näin ollen nämä väitteet oli hylättävä.

(230)

Kuten 195–202 kappaleessa osoitetaan, monissa erityisesti sähköpolkupyöräsektorilla toimivia yrityksiä koskevissa sääntelyasiakirjoissa ohjeistetaan rahoituslaitoksia antamaan sähköpolkupyörien tuotannonalalle etuuskohtelun mukaisia lainoja. Kyseisistä asiakirjoista käy ilmi, että rahoituslaitokset myöntävät etuuskohtelun mukaisia lainoja vain muutamille tuotannonaloille/yrityksille, jotka noudattavat Kiinan viranomaisten asiaan liittyvää politiikkaa.

(231)

Sen vuoksi komissio päätteli, että etuuskohtelun mukaisten lainajärjestelyjen muodossa annettavat tuet eivät ole yleisesti saatavilla vaan ne ovat erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti. Asianomaiset osapuolet eivät myöskään toimittaneet näyttöä siitä, että etuuskohteluun perustuvat lainat riippuisivat objektiivisista arviointiperusteista tai edellytyksistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

(232)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen useat asianomaiset osapuolet väittivät, että etuuskohteluun perustuva lainananto ei ole erityistä sähköpolkupyörien tuotannonalalle eikä sitä pitäisi pitää tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavana. Ne väittivät, että komission olisi pitänyt osoittaa erityisyys positiivisen näytön pohjalta. Yksi näistä osapuolista väitti vielä, että 13. viisivuotissuunnitelmassa mainitaan itse asiassa suuri joukko muitakin tuotannonaloja kuin sähköpyörien tuotannonala eikä siinä vahvisteta tai ohjeisteta mitään tukia vaan vain kannustetaan siinä mainittujen tuotannonalojen kehittämistä. Sama osapuoli väitti myös, että ei voida päätellä, että pankit ovat velvollisia myöntämään lainoja etuuskohteluun perustuvilla koroilla.

(233)

Komissio haluaa muistuttaa ensinnäkin, kuten 220 kappaleessa todetaan, että sähköpolkupyörien tuotannonalaa koskevaa sääntelykehystä sovelletaan kaikkiin rahoituslaitoksiin Kiinassa ja siinä todetaan muun muassa, että ”liikepankkien on toteutettava antolainaustoimintaansa kansallisen talouden ja yhteiskunnan kehityksen tarpeiden pohjalta ja valtion teollisuuspolitiikan suuntaviivojen mukaisesti”. Toiseksi 13. viisivuotissuunnitelmaan ja useisiin muihin valtion suunnitelmiin sisältyy määräyksiä erityisestä valtion politiikasta, jolla tuetaan sähköpolkupyörien tuotannonalaa, kuten todetaan 96–139 kappaleessa. Koska Kiinan viranomaiset ja rahoituslaitokset eivät toimineet yhteistyössä, nämä olivat ainoat käytettävissä olevat tiedot, joiden perusteella komissio pystyi tekemään päätelmänsä perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti. Yksikään asianomaisista osapuolista ei myöskään toimittanut mitään näyttöä näiden väitteiden tueksi. Komissio huomautti vielä, että kun 13. viisivuotissuunnitelmaa tarkastellaan oikeassa asiayhteydessä, sitä ei voida pitää pelkästään kannustavana, eivätkä sen julkista tukea koskevat tavoitteet koske useimpia tuotannonaloja Kiinassa vaan ovat rajoittuneet tiettyihin tuotannonaloihin. Sen vuoksi nämä väitteet hylättiin.

(234)

Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrän laskemista varten komissio arvioi tuensaajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun. Perusasetuksen 6 artiklan b alakohdan mukaan tuensaajille koituneeksi eduksi katsotaan etuuskohtelun mukaisesta lainasta maksettujen korkojen määrän ja vastaavasta kaupallisesta lainasta, jonka yritys voisi saada vapailta markkinoilta, maksettavien korkojen määrän erotus.

(235)

Tässä yhteydessä komissio pani merkille useita Kiinan sähköpolkupyörämarkkinoiden erityisyyksiä. Kuten 3.5.1–3.5.3 jaksossa selitetään, kiinalaisten rahoituslaitosten antamat lainat osoittavat valtion merkittävää puuttumista eivätkä heijastele korkoja, joita yleensä käytettäisiin toimivilla markkinoilla.

(236)

Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmien yleiset taloudelliset tilanteet ovat keskenään erilaisia. Kukin niistä hyötyi tutkimusajanjaksolla erityyppisistä lainoista, joissa oli erilaiset maturiteetit, takuut, takaukset ja muut ehdot. Kullakin vientiä harjoittavalla tuottajalla oli täten erilainen keskimääräinen korko sen saamien lainojen mukaisesti.

(237)

Komissio tarkasteli yksilöllisesti kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän taloudellista tilannetta näiden erityispiirteiden huomioon ottamiseksi. Se noudatti Kiinasta peräisin olevien kuumavalssattujen teräslevyvalmisteiden tukien vastaisessa tutkimuksessa (27) vahvistettua etuuskohteluun perustuvien lainojen laskentamenetelmää, jota selvitetään jäljempänä olevissa kappaleissa. Komissio laski kullekin otokseen valitulle vientiä harjoittavien tuottajien ryhmälle etuuskohtelun mukaisista lainajärjestelyistä koituneen edun erikseen ja kohdensi tällaisen edun tarkasteltavana olevalle tuotteelle.

(238)

Komissio määritti jo Kiinasta peräisin olevia kuumavalssattuja teräslevyvalmisteita koskevassa tukien vastaisessa tutkimuksessa (28), että kiinalaisille yrityksille annetut kotimaiset luottoluokitukset eivät olleet luotettavia; tämä perustui Kansainvälisen valuuttarahaston tutkimukseen (29), joka osoitti kansainvälisten ja kiinalaisten luottoluokitusten eroavaisuudet, mikä vahvistui tämän otokseen valittuja vientiä harjoittavia tuottajia koskevan tutkimuksen tulosten perusteella. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan paikalliset luottoluokittajat ovat luokitelleet 90 prosenttia kiinalaisista joukkolainoista luokkaan AA–AAA. Tämä ei vastaa muita markkinoita, kuten unionin tai Yhdysvaltojen markkinoita. Esimerkiksi Yhdysvaltojen markkinoilla alle 2 prosenttia yrityksistä saa tällaisen huippuluokituksen. Kiinalaiset luottoluokituslaitokset ovat näin ollen vahvasti painottuneita luokitusasteikon korkeimpaan päähän. Niillä on erittäin laajat luokitusasteikot, ja ne yhdistävät joukkolainoja, joilla on merkittävästi erilainen maksukyvyttömyysriski, yhteen laajaan luokkaan. (30)

(239)

Lisäksi ulkomaiset luokituslaitokset, kuten Standard and Poor's ja Moody's, soveltavat tyypillisesti liikkeeseenlaskijan perusluottoluokitukseen korotusta sen perusteella, mikä yrityksen arvioitu strateginen merkitys on Kiinan valtiolle ja mikä on implisiittisen vakuuden arvioitu vahvuus, kun ne arvioivat ulkomailla liikkeeseen laskettuja kiinalaisia joukkolainoja. (31) Toinen kansainvälinen luokituslaitos, Fitch, ilmoittaa selvästi tarvittaessa, että tällaiset vakuudet ovat keskeinen tekijä sen kiinalaisia yrityksiä koskevissa luottoluokituksissa. (32)

(240)

Komissio löysi tutkimuksen aikana lisätietoja analyysin täydennykseksi. Ensin komissio päätteli, että valtio voi harjoittaa vaikutusvaltaa luottoluokitusmarkkinoilla, koska luottoluokituslaitokset ovat ainakin osittain valtion omistuksessa. Kahden vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan Kiinan markkinoilla toimii noin 12 luottoluokituslaitosta, joista suurin osa on valtion omistuksessa. Kaikista luokitelluista yritysjoukkolainoista Kiinassa valtion omistamat luokituslaitokset olivat luokitelleet 60 prosenttia. (33)

(241)

Kiinan viranomaiset vahvistivat, että tutkimusajanjakson aikana Kiinan markkinoilla toimi 12 luottoluokituslaitosta, joista 10 oli kotimaisia. Luottoluokituslaitosten joukossa oli myös kaksi kiinalais-ulkomaalaista yhteisyritystä.

(242)

Kiinan luottoluokitusmarkkinoille ei ole vapaata pääsyä. Markkinat ovat käytännössä suljetut, sillä CSRC:n tai PBOC:n on hyväksyttävä luokituslaitokset ennen kuin ne voivat aloittaa toimintansa. (34) Tutkimusajanjakson aikana ulkomaisten luottoluokituslaitosten ei sallittu toimia Kiinan kotimarkkinoilla, koska luottoluokitusmarkkinat sisältyivät Kiinan viranomaisten asiakirjassa ”Luettelo ulkomaisia investointeja koskevista ohjeista yrityksille” rajoitettujen toimialojen luokkaan ja ulkomaisia luottoluokituslaitoksia kiellettiin antamasta kotimaisten joukkolainojen luokituksia. PBOC ilmoitti vuoden 2017 puolivälissä, että ulkomaiset luokituslaitokset saavat tehdä luottoluokituksia osalle kotimaan joukkolainamarkkinoita tietyin edellytyksin, mutta tätä ei vielä sovellettu tutkimusajanjakson aikana. (35) Ulkomaiset laitokset ovat kuitenkin perustaneet yhteisyrityksiä joidenkin paikallisten luottoluokituslaitosten kanssa, jotka antavat luottoluokituksia kotimaisista liikkeeseen lasketuista joukkolainoista. Nämä luokitukset noudattelevat kuitenkin kiinalaisia luokitusasteikkoja eivätkä näin ollen ole vertailukelpoisia kansainvälisten luokitusten kanssa, kuten edellä selitetään.

(243)

Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat olivat saaneet mahdolliset luottoluokituksensa vain lainan antaneilta pankeilta eivätkä miltään luottoluokituslaitokselta.

(244)

Ottaen huomioon 238–243 kappaleessa kuvatun tilanteen komission päätteli, että Kiinan luottoluokitukset eivät anna luotettavaa arviota perustana olevien varojen luottoriskistä.

(245)

Tässä tutkimuksessa Giant-ryhmään Kiinassa kuuluu yksi vientiä harjoittava tuottaja ja kolme tuotantopanoksia tarjoavaa yritystä. Lisäksi yksi etuyhteydessä oleva yritys Kiinassa tuotti sähköpolkupyöriä muttei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unionin markkinoille. Muita ryhmän yrityksiä ei tarkasteltu tässä tutkimuksessa, koska ne eivät olleet mukana sähköpolkupyörien tuotannossa ja myynnissä. Ryhmän päätoimipaikka sijaitsee Taiwanissa, eikä Kiinassa ole holdingyhtiötä, joka harjoittaisi määräysvaltaa kaikkiin Kiinassa toimiviin yrityksiin nähden.

(246)

Giant-ryhmän taloudellinen tilanne oli sen omien tilien perusteella tutkimusajanjaksolla yleisesti ottaen hyvä. Giant-ryhmään kuuluvan vientiä harjoittavan tuottajan toiminta oli kannattavaa tutkimusajanjaksolla mutta muuttui tappiolliseksi vuonna 2014. Myös kahdelle muulle tutkimuksen kohteena olevalle ryhmälle aiheutui tappioita tutkimusajanjakson aikana. Muut rahoitusindikaattorit, kuten velkasuhde ja käyttökate, eivät viitanneet merkittäviin rakenteellisiin ongelmiin näiden yritysten velanmaksukyvyssä. Giant-ryhmällä oli kiinalaisten rahoituslaitosten myöntämiä RMB-, USD-, EUR- ja JPY-määräisiä lainoja. Se sai tarvittavia varoja kolmelta pankilta myös pankkivekseleillä.

(247)

Giant-ryhmän vientiä harjoittavan tuottajan luottoluokitukset, jotka esitettiin komissiolle, eivät olleen minkään tunnustetun luottoluokituslaitoksen antamia, vaan ne oli saatu kiinalaisilta valtion omistamilta rahoituslaitoksilta. Nämä luokitukset vaihtelivat AA+:sta BBB+:aan tutkimusajanjakson aikana. Kiinan luottoluokitusten yleisten vääristymien vuoksi (ks. 238–243 kappale) ja koska miltään luottoluokituslaitokselta ei ollut saatu luokitusta, komissio päätteli, että nämä luokitukset eivät ole luotettavia.

(248)

Kiinalaiset luottoja myöntävät rahoituslaitokset eivät tehneet luottokelpoisuuden arviointeja, kuten 3.5.1 jaksossa todetaan. Näin ollen edun määrittämiseksi komission oli arvioitava, olivatko Giant-ryhmälle myönnettyjen lainojen korot markkinakorkojen tasolla.

(249)

Koska Giant-ryhmän osalta ei ollut saatavilla luotettavia ja johdonmukaisia luottoluokituksia ja kun otetaan huomioon sen kannattavuuteen liittyvä tilanne (ks. 246 kappale), komissio katsoi, että ryhmän rahoitustilanne kokonaisuudessaan vastasi BB-luokitusta, joka on korkein luokitus, joka ei enää ole sijoituskelpoinen. Sijoituskelpoinen luokitus tarkoittaa sitä, että luottoluokittaja katsoo, että yrityksen liikkeeseen laskemiin joukkolainoihin liittyvät maksuvelvoitteet tulevat todennäköisesti hoidetuiksi, joten pankit voivat investoida niihin. Asianmukaisen viitearvon määrittämiseksi käytettiin siis tutkimusajanjaksolla liikkeeseen laskettuja BB-luokkaan kuuluvia yritysjoukkolainoja nimellisarvoineen.

(250)

Tämän luokituksen (BB) saaneiden yritysten liikkeeseen laskemista joukkolainoista odotettavia palkkioita sovellettiin tämän jälkeen Kiinan keskuspankin tavanomaiseen antolainauskorkoon markkinakoron määrittämiseksi.

(251)

Marginaali määritettiin laskemalla tuotantosegmenttejä koskevien Bloombergin tietojen perusteella Yhdysvaltojen AA-luokkaan kuuluvien yritysjoukkolainojen ja Yhdysvaltojen BB-luokkaan kuuluvien yritysjoukkolainojen indeksien suhteellinen erotus. Näin laskettu suhteellinen erotus lisättiin Kiinan keskuspankin viitekorkoon, joka julkaistiin lainan myöntämispäivänä (36) saman pituista lainaa varten. Tämä tehtiin kaikkien yritykselle myönnettyjen lainojen osalta.

(252)

Sama tilanne markkinavääristymien ja luottoluokitusten puutteen osalta pätee Kiinassa myönnettyihin valuuttamääräisiin lainoihin, koska lainat ovat samojen kiinalaisten rahoituslaitosten myöntämiä. Asianmukaisen viitearvon määrittämiseksi käytettiin siis tutkimusajanjaksolla liikkeeseen laskettuja BB-luokkaan kuuluvia yritysjoukkolainoja nimellisarvoineen, kuten edellä todettiin.

(253)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Giant-ryhmä vastusti BB-luokituksen soveltamista ryhmän rahoitustilanteen viitearvona. Se väitti, että komissio ei ilmoittanut ennen päätelmien ilmoittamista, että vaatimuksena on, että vain riippumattomien, erikoistuneiden luottoluokituslaitosten (kuten Standard & Poor's, Moody's tai Fitch) antamat luottoluokitukset ovat hyväksyttävää näyttöä, eikä pyytänyt tällaisen näytön toimittamista. Giant väitti myös, että valitun viitearvon olisi heijastettava Kiinassa vallitsevia markkinaolosuhteita, ja katsoi, että soveltuvampi viitearvo saataisiin Taiwanin ja Hongkongin perusteella. Se väitti myös, että komissio selittänyt riittävästi, miksi Giantia ei hyväksytä sijoituskelpoiseen luottoluokitukseen sen positiivisista rahoitusindikaattoreista huolimatta, ja huomautti, että tiedot ryhmän luottokelpoisuudesta ovat julkisesti saatavilla, koska kyseessä on globaali ryhmä, jonka emoyhtiö on listautunut Taiwanin pörssiin.

(254)

Kuten 238–244 kappaleessa selitetään, tutkimuksessa vahvistettiin, että Kiinan luottoluokitukset eivät anna luotettavaa arviota perustana olevien varojen luottoriskistä. Yritys ei myöskään kyennyt toimittamaan johdonmukaisia ja luotettavia luottoluokituksia tutkimuksen aikana. On syytä muistaa, että koska rahoituslaitokset eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei kyennyt tarkastamaan niiden soveltamien luottoluokitusmenettelyjen luotettavuutta, esimerkiksi kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan suhteen. Sen vuoksi komissio katsoi, että oli asianmukaista käyttää BB-luokitusta viitearvona, kuten 245–252 kappaleessa selitetään. Näin ollen tämä väite hylättiin. Tähän liittyen on myös syytä muistaa, että vientiä harjoittaville tuottajille lähetettyyn kyselylomakkeeseen sisältyi vaatimus toimittaa luottoluokitustiedot, ja yrityksiä pyydettiin toimittamaan täydelliset tiedot määräaikaan mennessä, mikä todettiin selvästi kyselylomakkeessa. Yrityksen luottokelpoisuudesta ei kuitenkaan toimitettu mitään muita tietoja kuin ne, jotka komissio jo analysoi. Tämän vuoksi hylättiin myös väite, jonka mukaan komissio ei koskaan pyytänyt näiden tietojen toimittamista.

(255)

Väite, jonka mukaan komission olisi pitänyt valita Taiwaniin tai Hongkongiin perustuva viitearvo, vaikuttaa perustuvan siihen, että Yhdysvaltoja käytettiin viitekoron perustana. Tämä ei pidä paikkaansa. Kuten 251 kappaleessa selitetään, tuotantosegmenttejä koskevien Bloombergin tietojen perusteella laskettiin Yhdysvaltojen AA-luokkaan kuuluvien yritysjoukkolainojen ja Yhdysvaltojen BB-luokkaan kuuluvien yritysjoukkolainojen indeksien suhteellinen erotus eikä itse korkoprosenttia. Tämä suhteellinen erotus on maan suhteen neutraali, kuten 293 kappaleessa selitetään. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(256)

Tässä tutkimuksessa Jinhua Vision -ryhmään kuuluu kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, joista toinen lopetti toimintansa tutkimusajanjakson aikana, ja yksi yritys, joka tarjoaa tuotantopanoksia vientiä harjoittaville tuottajille. Muita ryhmän yrityksiä ei tarkasteltu tässä tutkimuksessa, koska ne eivät olleet mukana sähköpolkupyörien tuotannossa ja myynnissä. Ryhmän päätoimipaikka sijaitsee Jinhuassa Kiinassa.

(257)

Jinhua Vision -ryhmän kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa raportoivat erilaisesta voittotilanteesta. Jinhua Vision Co., Ltd. tuotti yleisesti voittoa tutkimusajanjaksolla, kun taas Yongkang Hulong Electric Vehicle Co., Ltd.:n toiminta oli tappiollista vuonna 2017, ja se lopetti toimintansa vuonna 2018. Myöskään muut rahoitusindikaattorit, kuten velkasuhde, eivät viitanneet merkittäviin rakenteellisiin ongelmiin yritysten velanmaksukyvyssä. Molemmilla Jinhua Vision -ryhmän vientiä harjoittavilla tuottajilla oli kiinalaisten rahoituslaitosten myöntämiä RMB-määräisiä lainoja.

(258)

Komissio totesi, että Jinhua Vision Co., Ltd. oli saanut molemmilta sille lainoja myöntäneiltä rahoituslaitoksilta (joista toinen on valtion omistuksessa) luottoluokituksen A. Lisäksi Yongkang Hulong Electric Vehicle Co., Ltd. oli saanut yhdeltä Jinua Vision Co., Ltd.:lle lainoja myöntäneeltä valtion omistamalta rahoituslaitokselta luottoluokituksen BBB+ ja toiselta luottoluokituksen A. Kiinan luottoluokitusten yleisten vääristymien (ks. 238–243 kappale) ja kannattavuuteen liittyvien seikkojen (ks. 257 kappale) vuoksi komissio päätteli, että nämä luokitukset eivät ole luotettavia.

(259)

Näin ollen komissio katsoi, että ryhmän rahoitustilanteen perusteella oli perusteltua soveltaa yleistä viitearvoa, jolla annetaan korkein ”sijoituskelvottoman” luokka, kuten 248–252 kappaleessa selitetään. Asianmukaisen viitearvon määrittämiseksi käytettiin siis tutkimusajanjaksolla liikkeeseen laskettuja BB-luokkaan kuuluvia yritysjoukkolainoja nimellisarvoineen.

(260)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Jinhua Vision -ryhmä ja myös CCCME (yleisellä tasolla) vastustivat BB-luokituksen soveltamista yrityksen rahoitustilanteen viitearvona. Ryhmä väitti, että on kohtuutonta käyttää BB-luokkaan kuuluvia yritysjoukkolainoja asianmukaisen viitearvon määrittämiseksi ottamatta asianmukaisesti huomioon yrityksen rahoitustilannetta.

(261)

Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja ei toimittanut lisänäyttöä, joka olisi tukenut eri luottoluokituksen käyttämistä. Näin ollen tämä väite hylättiin samoista syistä kuin 254 ja 255 kappaleessa esitetyt väitteet.

(262)

Tässä tutkimuksessa Yadea-ryhmään Kiinassa kuuluu kaksi tuottajaa (Yadea Group Co., Ltd. ja Tianjin Yadea Co., Ltd.), yksi vientiä harjoittava tuottaja (Wuxi Yadea Export-Import Co., Ltd.) ja kaksi tuotantopanoksia yhdelle tuottajalle toimittavaa yritystä (Jiangsu Yadea Technology Development Co., Ltd ja Wuxi Xingwei Vehicle Fittings Co., Ltd.). Muita ryhmän yrityksiä ei tarkasteltu tässä tutkimuksessa, koska ne eivät olleet mukana sähköpolkupyörien tuotannossa ja myynnissä. Ryhmän päätoimipaikka sijaitsee Wuxissa Kiinassa.

(263)

Yadea-ryhmän kahden tuottajan taloudellinen tilanne oli niiden omien tilien perusteella tutkimusajanjaksolla yleisesti ottaen kannattava. Kun kuitenkin tarkastellaan liikevoittoa, Yadea Group Co., Ltd.:n kannattavuus vuonna 2017 oli negatiivinen. Sen kokonaisvoitto kertyi vain pitkäaikaisten pääomasijoitusten tuloista vuonna 2017.

(264)

Yadea-ryhmä ei toimittanut pyynnöistä huolimatta mitään tietoa luottoluokituksestaan.

(265)

Yhdelläkään tarkasteltavana olevaa tuotetta tuottavista Yadea-ryhmän yrityksistä ei ollut lainoja tutkimusajanjakson aikana, vaan ryhmä sai tarvittavat varat neljästä yksityisestä ja valtion omistamasta pankista pankkivekseleillä.

(266)

Kiinan luottoluokitusten yleisten vääristymien (ks. 238–243 kappale) ja kannattavuuteen liittyvien seikkojen (ks. 263 kappale) vuoksi komissio katsoi, että ryhmän rahoitustilanteen perusteella oli perusteltua soveltaa yleistä viitearvoa, jolla annetaan korkein ”sijoituskelvottoman” luokka, kuten 248–252 kappaleessa selitetään. Asianmukaisen viitearvon määrittämiseksi käytettiin siis tutkimusajanjaksolla liikkeeseen laskettuja BB-luokkaan kuuluvia yritysjoukkolainoja nimellisarvoineen.

(267)

Tässä tutkimuksessa Rununion-ryhmään Kiinassa kuuluu yksi vientiä harjoittava tuottaja (Suzhou Rununion Motivity Co., Ltd.) ja yksi yritys, joka vuokraa maata vientiä harjoittavalle tuottajalle (Suzhou Kaihua Electric Appliance Plastic Factory). Muita ryhmän yrityksiä ei tarkasteltu tässä tutkimuksessa, koska ne eivät olleet mukana sähköpolkupyörien tuotannossa ja myynnissä. Kaikki ryhmän yritykset sijaitsevat Kiinassa.

(268)

Vientiä harjoittavan tuottajan rahoitustilanne vaikutti olevan terve, koska se tuotti voittoa vuosina 2016 ja 2017, mutta siihen etuyhteydessä olevan yrityksen tilanne oli toinen eli sen toiminta oli tappiollista vuonna 2016. Yrityksen kumulatiiviset tappiot olivat yli 20 kertaa suuremmat kuin sen maksettu pääoma.

(269)

Tutkimusajanjakson aikana vientiä harjoittava tuottaja sai tarvittavat varat kahdesta valtion omistamasta pankista pankkivekseleillä. Tällaisten pankkivekseleiden osuus oli yli 25 prosenttia sen taseesta. Yritykseen etuyhteydessä oleva, maata vuokraava yritys, Suzhou Kaihua Electric Appliance Plastic Factory, sai tarvittavat varat lainaamalla etuyhteydessä olevalta yritykseltä.

(270)

Myöskään muut rahoitusindikaattorit, kuten velkasuhde ja käyttökate, eivät viitanneet merkittäviin rakenteellisiin ongelmiin yritysten velanmaksukyvyssä.

(271)

Komissio totesi, että Suzhou Rununion Motivity Co., Ltd oli saanut yhden valtion omistaman kiinalaisen rahoituslaitoksen antaman luottoluokituksen BBB+, mutta Suzhou Kaihua Electric Appliance Plastic Factory ei toimittanut mitään luottoluokitusta. Kiinan luottoluokitusten yleisten vääristymien (ks. 238–243 kappale) ja kannattavuuteen liittyvien seikkojen (ks. 268–270 kappale) vuoksi komissio päätteli, että tämä luokitus ei ole luotettava.

(272)

Näin ollen komissio katsoi, että ryhmän rahoitustilanteen perusteella oli perusteltua soveltaa yleistä viitearvoa, jolla annetaan korkein ”sijoituskelvottoman” luokka, kuten 236–240 kappaleessa selitetään. Asianmukaisen viitearvon määrittämiseksi käytettiin siis tutkimusajanjaksolla liikkeeseen laskettuja BB-luokkaan kuuluvia yritysjoukkolainoja nimellisarvoineen.

(273)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Rununion -ryhmä vastusti BB-luokituksen soveltamista yrityksen rahoitustilanteen viitearvona. Ryhmä väitti, että on kohtuutonta käyttää BB-luokkaan kuuluvia yritysjoukkolainoja asianmukaisen viitearvon määrittämiseksi ottamatta asianmukaisesti huomioon yrityksen rahoitustilannetta.

(274)

Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja ei toimittanut lisänäyttöä, joka olisi tukenut eri luottoluokituksen käyttämistä. Näin ollen tämä väite hylättiin samoista syistä kuin 254 ja 255 kappaleessa esitetyt väitteet.

(275)

Tässä tutkimuksessa Bodo-ryhmään kuuluu yksi vientiä harjoittava tuottaja (Bodo Vehicle Group Co., Ltd., jäljempänä ’Bodo’) ja yksi yritys, joka toimi useiden lainojen takaajana (Tianjin Xinbao Vehicle Industry Co., Ltd, jäljempänä ’Xinbao’). Muita ryhmän yrityksiä ei tarkasteltu tässä tutkimuksessa, koska ne eivät olleet mukana sähköpolkupyörien tuotannossa ja myynnissä. Kaikki ryhmän yritykset sijaitsevat Kiinassa.

(276)

Molemmat yritykset vaikuttavat olleen elinkelpoisia tarkastelujaksolla, mutta Xinbaon toiminta oli tappiollista vuonna 2017.

(277)

Tutkimusajanjakson aikana vientiä harjoittava tuottaja sai tarvittavat varat yksityiseltä kiinalaiselta rahoituslaitokselta rahoitusleasingin kautta ja kahdelta valtion omistamalta pankilta lainojen ja pankkivekseleiden kautta.

(278)

Bodon valtion omistamalta kiinalaiselta pankilta saamien lainojen takaajana toimi yritys, jonka luottoluokitus oli alempi kuin Bodolla ja käytetty vakuus kuului toiselle etuyhteydessä olevalle yritykselle, mikä herättää epäilyksiä sen luotettavuudesta.

(279)

Bodo sai yhdeltä kiinalaiselta rahoituslaitokselta luottoluokituksen AA, kun taas Xinbaon luokitus heikkeni A:sta BBB+:aan tutkimusajanjaksolla. Kiinan luottoluokitusten yleisten vääristymien (ks. 238–243 kappale) ja kannattavuuteen liittyvien seikkojen (ks. 276–278 kappale) vuoksi komissio päätteli, että tämä luokitus ei ole luotettava.

(280)

Kiinan luottoluokitusten yleisten vääristymien (ks. 238–243 kappale) ja kannattavuuteen liittyvien seikkojen (ks. 276–278 kappale) vuoksi komissio katsoi, että ryhmän rahoitustilanteen perusteella oli perusteltua soveltaa yleistä viitearvoa, jolla annetaan korkein ”sijoituskelvottoman” luokka, kuten 217–221 kappaleessa selitetään. Asianmukaisen viitearvon määrittämiseksi käytettiin siis tutkimusajanjaksolla liikkeeseen laskettuja BB-luokkaan kuuluvia yritysjoukkolainoja nimellisarvoineen.

(281)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Bodo-ryhmä vastusti BB-luokituksen soveltamista yrityksen rahoitustilanteen viitearvona. Ryhmä väitti, että on kohtuutonta käyttää BB-luokkaan kuuluvia yritysjoukkolainoja asianmukaisen viitearvon määrittämiseksi ottamatta asianmukaisesti huomioon yrityksen rahoitustilannetta.

(282)

Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja ei toimittanut lisänäyttöä, joka olisi tukenut eri luottoluokituksen käyttämistä. Näin ollen tämä väite hylättiin samoista syistä kuin 254 ja 255 kappaleessa esitetyt väitteet.

(283)

Kuten 234 kappaleessa todetaan, perusasetuksen 6 artiklan b alakohdan mukaan tuensaajille koituneeksi eduksi katsotaan etuuskohtelun mukaisesta lainasta maksettujen korkojen määrän ja vastaavasta kaupallisesta lainasta, jonka yritys voisi saada vapailta markkinoilta, maksettavien korkojen määrän erotus.

(284)

RMB-määräisten lainojen ja rahoitusleasingin osalta määritettiin vastaavan kaupallisen lainan ulkoinen viitearvo käyttämällä Kiinan keskuspankin vahvistamia sovellettavia korkoja, joita oikaistiin asianmukaisella marginaalilla (BB-luokituksen huomioon ottamiseksi). Marginaali määritettiin käyttämällä Yhdysvaltojen A- ja BB-luokkaan kuuluvien joukkovelkakirjalainojen osto- ja myyntihintojen suhteellista erotusta tuotantosegmenttejä koskevien Bloombergin tietojen perusteella. Kuhunkin laina-aikaan (3 kuukautta, 6 kuukautta, 1 vuosi, jne.) sovellettiin tiettyä osto- ja myyntihinnan erotusta, joka lisättiin viitekorkoon. Tämä tehtiin kaikkien vientiä harjoittavalle tuottajalle myönnettyjen lainojen osalta.

(285)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen kaksi asianomaista osapuolta väitti, että kiinalainen rahoituslaitos, joka tarjoaa rahoitusleasingia eräälle otokseen valitulle yrityksille, on yksityisomistuksessa eikä sitä voida pitää perusasetuksen 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuna valtion elimenä. Se väitti myös, että rahoitusleasing ei ole laina, koska siihen ei liity lainanottotapahtumaa eikä takaisin maksamista korkojen kera, koska kyseessä on vain leasing. Lisäksi se väitti, että kuukausierä ja etuuden laskeminen oli päätelmien ilmoittamisessa esitetty riittämättömästi.

(286)

Tältä osin viitataan 218–229 kappaleeseen, joissa pääteltiin, että valtio on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla valtuuttanut tai määrännyt kaikki Kiinassa CBRC:n valvonnassa toimivat rahoituslaitokset (myös yksityiset) noudattamaan viranomaisten politiikkaa ja myöntämään lainoja sähköpolkupyörien tuotannonalalle etuuskohtelun mukaisilla korkoprosenteilla.

(287)

Tämäntyyppisten rahoitustoimien määrittelyn osalta on huomattava, että kyseinen otokseen valittu yritys kirjasi osan tällaisiin toimiin liittyvistä kustannuksista korkomenoiksi ja että Kiinan keskuspankin luottotietokeskus (CRCP) pitää tällaista rahoitustoimea lainana.

(288)

Päätelmien ilmoittamisen osalta komissio katsoi, että se toimitti yksityiskohtaiset selitykset menetelmästä, jota sovellettiin kuukausierien laskemiseen, ja toimitti myös kaikki kaavat, joita käytettiin saadun etuuden laskemiseen.

(289)

USD-määräisten lainojen osalta määritettiin vastaavan kaupallisen lainan ulkoinen viitearvo käyttämällä sovellettavaa kuukausikohtaista 3 tai 6 kuukauden USD LIBOR-korkoa, jota oikaistiin asianmukaisella marginaalilla (BB-luokituksen huomioon ottamiseksi). Marginaali määritettiin käyttämällä Yhdysvaltojen A- ja BB-luokkaan kuuluvien joukkovelkakirjalainojen osto- ja myyntihintojen suhteellista erotusta tuotantosegmenttejä koskevien Bloombergin tietojen perusteella. Kuhunkin laina-aikaan (3 kuukautta, 6 kuukautta, 1 vuosi, jne.) sovellettiin tiettyä osto- ja myyntihinnan erotusta, joka lisättiin viitekorkoon. Tämä tehtiin kaikkien vientiä harjoittavalle tuottajalle myönnettyjen lainojen osalta.

(290)

EUR-määräisten lainojen osalta määritettiin vastaavan kaupallisen lainan ulkoinen viitearvo käyttämällä tutkimusajanjakson aikaista keskimääräistä ICE BofAML Euro High Yield Index -indeksiä. Indeksi koostuu arvopapereista, jotka ovat alle sijoituskelpoisen luokan (Moody'sin, S&P:n ja Fitchin keskiarvon perusteella).

(291)

JPY-määräisten lainojen osalta ei löydetty tietoja BB-luokkaan kuuluvien yritysten joukkovelkakirjalainoista näiden tuotantosegmenttien Japanin markkinoilla. Koska Japanin taloudellisen kehityksen taso on samanlainen kuin Yhdysvaltojen, komissio katsoi, että USD-määräiset keskimääräiset LIBOR-korot ovat asianmukaisin vastine JPY-määräisille lainoille.

(292)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCME ja kolme viidestä otokseen valitusta yrityksestä kiistivät komission menetelmän, jossa se käytti Yhdysvaltojen AA-luokiteltujen ja BB-luokiteltujen yritysjoukkolainojen suhteellista erotusta etuuskohtelun mukaisista lainoista saadun etuuden laskemiseksi. Ne kaikki väittivät, että komission olisi pitänyt käyttää Yhdysvaltojen AA-luokiteltujen ja BB-luokiteltujen joukkolainojen absoluuttista erotusta suhteellisen erotuksen sijaan. Ne antoivat tälle seuraavat syyt:

(293)

Nämä väitteet esitettiin jo kuumavalssattuja teräslevyvalmisteita (37) ja renkaita (38) koskevissa asioissa. Kuten kuumavalssattuja teräslevyvalmisteita koskevan asetuksen johdanto-osan 175–187 kappaleesta käy ilmi, komissio hylkäsi nämä väitteet jäljempänä esitettävistä syistä.

(294)

Näistä syistä, jotka pätevät edelleen tässäkin tutkimuksessa, komissio pysyi kannassaan, jonka mukaan suhteellisen erotuksen menetelmä kuvastaa riittävästi luottoriskipreemiota, jota rahoituslaitos soveltaisi kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, jos markkinatilanne olisi vääristymätön, etenkin kun otetaan huomioon, että Kiinan ja Yhdysvaltojen peruskorot ovat kehittyneet viime aikoina eri suuntiin.

(295)

Lisäksi Giant-ryhmä väitti, että USD-määräisiä keskimääräisiä LIBOR-korkoja ei pitäisi käyttää vastineena JPY-määräisille lainoille ja että olisi pitänyt käyttää luottoluokitusta, joka oli olemassa JPY-määräisille lainoille.

(296)

Komissio selitti jo 291 kappaleessa, miksi se katsoi, että USD-määräiset keskimääräiset LIBOR-korot ovat asianmukaisin vastine JPY-määräisille lainoille. Samanlaisista liiketoimista Japanin markkinoilla ei toimitettu mitään näyttöä. Näin ollen väite hylättiin.

(297)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että kiinalaiset rahoituslaitokset tarjosivat luottolimiittejä yksilöllisten lainojen tarjoamisen yhteydessä kullekin otokseen valitulle vientiä harjoittavalle tuottajalle. Nämä muodostuivat puitesopimuksista, joiden mukaan pankki antaa otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien nostaa varoja tiettyyn enimmäismäärään asti erilaisten velkainstrumenttien (esim. lainat, remburssit, ulkomaankaupan rahoitus) muodossa. Tavanomaisissa markkinaolosuhteissa tällaisiin luottolimiitteihin sovellettaisiin nk. järjestely- tai luotonvarausmaksua pankin kustannusten ja riskien korvaamiseksi luottolimiitin avaamisesta sekä uusimismaksua, joka veloitetaan vuosittain luottolimiitin voimassaolon uusimisesta. Komissio totesi kuitenkin, että luottolimiitit tarjottiin joillekin vientiä harjoittaville tuottajille maksutta.

(298)

Sen vuoksi perusasetuksen 6 artiklan d alakohdan ii alakohdan mukaan tuensaajille koituneeksi eduksi katsotaan kiinalaisilta rahoituslaitoksilta saaduista luottolimiiteistä maksetun summan ja vastaavasta kaupallisesta luottolimiitistä, jonka vientiä harjoittava tuottaja voisi saada markkinoilta, maksettavan summan erotus.

(299)

Järjestelymaksun viitearvo vahvistettiin 1,5 prosenttiin käyttämällä julkisesti saatavilla olevia tietoja (39) samanlaisten luottolimiittien avaamisesta. Ennen tutkimusajanjaksoa olemassa olevien luottolimiittien osalta, jotka uusittiin tutkimusajanjakson aikana, uusimismaksun viitearvona käytettiin 1,25 prosenttia saman tietolähteen perusteella. Järjestely-/uusimismaksu maksetaan normaalisti vuosittain. Sen vuoksi maksua ei suhteutettu luottolimiitin kestoon.

(300)

Viitearvona käytettyjen maksujen tasoa sovellettiin suhteessa kunkin luottolimiitin määrään, jotta saatiin tuen määrä (miinus tosiasiassa maksetut maksut).

(301)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi vientiä harjoittava tuottaja kiisti komission arvion, jonka mukaan luottolimiittisopimuksista koitui sille etuutta. Se esitti seuraavat syyt:

(302)

Komissio ei ole samaa mieltä näistä esitetyistä väitteistä jäljempänä esitetyistä syistä.

(303)

Edellä esitetyistä syistä tältä osin esitetyt väitteet hylättiin.

(304)

Pankkivekselit ovat rahoitustuotteita, joilla on tarkoitus kehittää aktiivisemmat kotimaiset rahamarkkinat laajentamalla luottomahdollisuuksia. Ne perustuvat Kiinan pankkisektorin väitettyyn vakauteen, ja pankkivekselisopimuksen tekevät pankit sitoutuvat ehdoitta maksamaan tietyn summan tiettynä päivänä. Näin ollen pankkivekselit ovat tietynmuotoinen luotto, jossa pankit ottavat haltuunsa tavarantoimittajien lyhytaikaiset velat ostajilta ja siirtävät sovitun summan tavarantoimittajille sovittuna päivänä. Samana päivänä ostaja siirtää saman summan pankille. Pankille suoritettavan maksun päivämäärä voi olla sama kuin tavarantoimittajan kanssa sovittu maksupäivä tai sitä myöhempi päivä. Tutkimuksessa todettiin, että pankille suoritettavan maksun päivämäärä oli monissa tapauksissa myöhempi kuin tavarantoimittajan maksupäivä. Maksuviiveen havaittiin olevan joissakin tapauksissa 4–6 kuukautta laskun eräpäivän jälkeen. Sen lisäksi, että tämä rahoitustuote toimii pankkivakuutena, se myös joissakin tapauksissa antaa ostajalle pidemmän maksuajan ja toimii näin tosiasiallisesti lainana.

(305)

Tutkimuksessa havaittiin, että yleensä pankkivekselit myönnetään pankkivekselisopimuksella, jossa täsmennetään pankki, tavarantoimittajat ja ostaja, pankin ja ostajan velvoitteet sekä arvo tavarantoimittajaa kohti, maksuaika ja annetut vakuudet. Pankkivekselit myönnettiin yleensä kuukausittain.

(306)

Pankkien osalta pankkivekselit esitetään velkoina pankkivekselin haltijalle ja otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien taseessa varoina. Jotkin pankkivekselit kuuluvat luottolimiittijärjestelyn piiriin, mutta vaikuttaa siltä, että tätä ei edellytetä Kiinan lainsäädännössä.

(307)

Tavarantoimittajalla pankkivekselin haltijan ominaisuudessa on mahdollisuus diskontata pankkivekseli myöntäneessä pankissa ennen alkuperäisen laskun eräpäivää tai odottaa eräpäivään ja saada maksu täysimääräisenä tai käyttää pankkivekseliä maksukeinona maksaakseen velkojaan muille osapuolille.

(308)

Ostajan ja myyjän sopimuksen mukaan pankkivekseli voidaan mainita normaalina maksukeinona ostosopimuksessa muiden keinojen, kuten rahansiirron tai rahamääräyksen kanssa.

(309)

Yksi otokseen valittu vientiä harjoittava tuottaja toimitti tutkimuksen aikana huomautuksia ja totesi, että pankkivekseleitä ei voida pitää lainoina sillä perusteella, että lainat edellyttää lainan ottamista, takaisinmaksua ja korkojen maksua, kun taas vekselissä vain luvataan maksaa takaisin. Ne väittivät vielä, että pankkivekselit ovat maksumenetelmä, johon ei liity varojen suoraa siirtoa. Toinen vientiä harjoittava tuottaja toisti samasta aiheesta, että varojen siirtoa ei tapahtunut, ja väitti, että sen kirjanpitoaineistossa ei kirjata pankkivekseleitä velkoina pankille vaan velkoina tavarantoimittajille. Jälkimmäinen vientiä harjoittava tuottaja huomautti myös, että erityisesti sen tapauksessa tavarantoimittajalle siirretyt varat oli talletettava ennen pankkivekselin erääntymispäivää ja että pankki nostaa rahat sen tililtä pankkivekselin erääntymispäivänä suorittaakseen maksun tavarantoimittajalle sovitun mukaisesti. Se myös totesi, että se ei saanut mitään etuutta, jos pankkivekseli diskontattiin ennen eräpäivää, ja että sillä ei ollut mitään tietoa siitä, diskontattiinko pankkivekseli.

(310)

Ensinnäkin on syytä huomata, että CRCP pitää pankkivekseleitä velkoina pankeille samalla tavalla kuin lainoja, rembursseja tai ulkomaankaupan rahoitusta. On myös syytä huomata, että CRCP saa tietoja rahoituslaitoksilta, jotka myöntävät erityyppisiä lainoja, ja että rahoituslaitokset ovat tunnustaneet pankkivekselit niihin kohdistuviksi veloiksi. Tutkimuksen aikana kerätyissä pankkivekselisopimuksissa todetaan, että jos ostaja ei maksa pankkivekselin erääntymispäivänä täyttä maksua, pankki pitää maksamatonta summaa erääntyneenä lainana pankille.

(311)

Lisäksi komissio katsoo, että ostajan saamassa pankkivekselissä on kyseessä varojen siirto, koska pankkivekseleitä käytetään maksukeinona samalla tavalla kuin maksumääräystä, eli kun pankkivekseli on annettu tavarantoimittajalle, katsotaan, että yritys on maksanut vastaavan laskun. Tästä on osoituksena myös se, että siirtämällä pankkivekselin tavarantoimittajalle ostaja yleensä vähentää tilivelkaansa tavarantoimittajaan nähden ja toisaalta kasvattaa pankkivelkaansa vastaavalla määrällä. Tässä yhteydessä katsottiin myös, että on merkityksetöntä, että yrityksen kirjanpidossa tällaisia velkoja pidetään rahoitusvekselinä tavarantoimittajille eikä pankeille. Tarkastetuissa tileissä ei kuitenkaan esitetty tällaisia velkoja tilivelkana tavarantoimittajille vaan rahoitusvekseleinä täsmentämättä velkojan henkilöllisyyttä.

(312)

Rahavirtojen osalta komissio katsoi, että asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan huomautukset olivat ristiriitaisia sikäli, että yhtäältä se väitti, että sen oli siirrettävä rahat ennen pankkivekselin eräpäivää varmistaakseen maksun tavarantoimittajalle sen tililtä, mutta toisaalta sillä ei ollut tietoa siitä, oliko vekselit diskontattu ja milloin maksu oli tosiasiallisesti suoritettu. Osapuoli ei myöskään toimittanut mitään näyttöä tosiasiallisista odotetuista varojen siirroista pankille. Edellä esitetyn perusteella nämä väitteet oli hylättävä.

(313)

Eräs vientiä harjoittava tuottaja toisti, että se ei ollut saanut etuutta pankkivekselijärjestelmästä, koska sen tapauksessa mitään maksua ei suoritettu laskujen tai pankkivekselin eräpäivän jälkeen. Useat asianomaiset osapuolet väittivät samasta aiheesta, että pankkivekseleitä ei pitäisi pitää lainoina sillä perusteella, että niissä ei anneta pidempiä maksuaikoja edunsaajille, ja väittivät, että tapa, jolla tietyt rahoitusvälineet on määritelty kotimaisessa lainsäädännössä, ei ole sidoksissa siihen, miten ne on määritelty WTO:n lainsäädännössä.

(314)

Vaikka tutkimuksessa vahvistettiin, että kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan tapauksessa kaikki maksut suoritettiin laskujen tai pankkivekseleiden eräpäiviin mennessä, on syytä muistaa, että pankkivekselijärjestelmässä tarjottiin kaikille vientiä harjoittaville tuottajille palvelu – etuuskohteluun perustuvalla hinnalla, josta koitui tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistava etu (ks. 323–342 kappale) – jossa niiden velat tavarantoimittajille katsottiin maksetuiksi ja ne siirtyivät veloiksi pankeille, jotka lupasivat maksaa tavarantoimittajille pankkivekselin eräpäivään mennessä. Maksuaikojen osalta komission käytettävissä oleva näyttö osoittaa, että useiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta pankkivekseleiden käyttö pidensi laskujen maksuaikaa eikä tällaisista tosiasiallisista lainoista peritty korkoja. Vaikka pankkivekseleitä ei väitteen mukaan olisi tarkoitettu pidentämään maksuaikaa, saatavilla oleva näyttö osoittaa kuitenkin vastakkaista. Komission mukaan se, että pankkivekseleistä ei makseta korkoa, mikä pidentää myyjän maksuaikaa, on jälleen yksi osoitus siitä, että Kiinan pankkisektori on vääristynyt ja se tarjoaa etuuskohteluun perustuvia lainoja tietyille keskeisille tuotannonaloille. Tämän perusteella väitteet oli hylättävä.

(315)

Eräs asianomainen osapuoli väitti, että etuuden laskemisen perustasta olisi vähennettävä talletukset, jotka se teki vakuudeksi pankkivekselistä.

(316)

Tähän liittyen on syytä huomata, että on pankkien yleisenä käytäntönä pyytää vakuutta asiakkailta, kun niille myönnetään luottolimiittijärjestelyjä tai lainoja. Esimerkiksi Kanadassa luotonottajilla on oltava luottolimiittijärjestely, jotta ne voivat saada pankkivekselin (ks. 323 kappale). Tämän perusteella Kanadan markkinoilla veloitetuissa koroissa otetaan huomioon vakuuksien olemassaolo. On myös syytä huomata, että pankit eivät käytä näitä vakuuksia maksaakseen velat tavarantoimittajille vaan varmistamaan, että vientiä harjoittava tuottaja kantaa taloudellisen vastuunsa pankkiin nähden. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että kiinalaiset pankit eivät vaadi järjestelmällisesti tällaisia vakuuksia ja että ne voivat olla eri muotoisia, esimerkiksi ennakkomaksuja tai määräaikaistalletuksia, joista maksetaan korkoa. Komissio huomasi myös, että pankkivekseleistä maksettava maksu lasketaan pankkivekselin nimellisarvosta eikä summasta, josta on vähennetty vakuuden määrä. Tämän perusteella väite oli hylättävä.

(317)

Eräs toinen asianomainen osapuoli väitti, että pankkivekselimaksun osalta ei olisi pitänyt laskea kiinalaisten pankkien tarjoaman rahoituspalvelun vakuudesta koituvaa etuutta, koska pankkien ei tarvitse rahoittaa vekseleitä niiden myöntämis- tai erääntymishetkellä, koska kyseinen vientiä harjoittava tuottaja rahoittaa ne, ellei siitä tule maksukyvytön. Tämän vuoksi pankeilla ei ole väitetysti mitään rahoitusriskiä, koska ne toimivat vain välittäjänä. Sama osapuoli väitti myös, että sopimusehdot tarjoavat riittävät taloudelliset takeet pankeille.

(318)

Tältä osin on syytä muistaa 310 kappale, jossa vahvistetaan, että rahoituslaitokset pitävät pankkivekseleitä lainoina, ja 304 kappale, jonka mukaan pankit, jotka tekevät pankkivekselisopimuksia, sitoutuvat maksamaan tietyn summan tiettynä päivänä. Kun lisäksi otetaan huomioon, että pankkivekselit voidaan diskontata, pankkien on varmistettava, että käytettävissä on riittävät varat pankkivekselin myöntämisen ja eräpäivän välillä. On myös syytä huomata, että Kiinassa sovellettavissa luottolimiittijärjestelyjä koskevissa vakiosopimuksissa todetaan, että niitä voidaan käyttää eri tyyppisten lainojen, kuten pankkivekseleiden, osalta, mikä vahvistaa, että pankeilla on oltava riittävät varat saataville. Rahoituslaitosten ja vientiä harjoittavien tuottajien välisten sopimusten ehtojen tarkastelun jälkeen todettiin, että ne eivät ole riittäviä, kun otetaan huomioon rahoituslaitosten osallisuus, velvollisuudet ja taloudelliset riskit, kun ne sitoutuvat pankkivekselisopimuksiin. Väite oli näin ollen hylättävä.

(319)

Erityisyyden osalta katsottiin, että – kuten 106 kappaleessa mainitaan ja kevyen teollisuuden kehittämissuunnitelmassa todetaan – Kiinan viranomaiset haluavat toteuttaa finanssipolitiikkaa, jolla tuetaan pienten ja keskisuurten yritysten kehittämistä, tarkastella tarkemmin pk-yritysten rahoituskanavia ja tehdä pk-yritysten luottovakuusjärjestelmästä mahdollisimman hyvä, ja pankkivekselit ovat eräs etuuskohteluun perustuvan tuen muoto kannustetuille tuotannonaloille, kuten sähköpolkupyöräsektorille. Tämänmuotoisessa tuessa ei otetaan huomioon otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien rahoitustilannetta, koska kaikki pankit veloittivat kiinteän maksun, joka asiakirja-aineistoon sisältyvien tietojen perusteella on alempi kuin kansainväliset viitearvot ja myös alempi kuin heikon luottoluokituksen yrityksiltä, jollaisia otokseen valitut tuottajat ovat, veloitettu maksu (ks. 324 kappale).

(320)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen useat asianomaiset osapuolet toistivat ennen päätelmien ilmoittamista esitetyn väitteen, jonka mukaan pankkivekselijärjestelmä on yleisesti saatavilla oleva rahoitusväline eikä rajoitu sähköpolkupyörien tuotannonalaan. Useat asianomaiset osapuolet väittivät myös, että komission oli esitettävä positiivista näyttöä erityisyyden määrittämiseksi.

(321)

Tältä osin viitataan 195–202 kappaleeseen ja erityisesti 319 kappaleeseen, jossa esitetään positiivista näyttöä tällaisen etuuskohtelupolitiikan erityisyyteen liittyvistä näkökohdista, joiden mukaan tällaiset rahoitusvälineet eivät ole yleisesti saatavilla tällaisilla ehdoilla, minkä vuoksi ne ovat erityisiä rajoitetuille tuotannonaloille, joihin sähköpolkupyörien tuotannonala kuuluu. Väitteet oli näin ollen hylättävä.

(322)

Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrän laskemista varten komissio arvioi tuensaajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun.

(323)

Saatavilla olevien tietojen mukaan EU:ssa ei ole 304–308 kappaleessa kuvatun kaltaista pankkivekselijärjestelmää. Julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella tällainen luottomuoto on kuitenkin käytettävissä Kanadassa, jossa yritykset käyttävät pankkivekseleitä lyhytaikaisten rahoitustarpeiden täyttämiseksi. Pankkivekseleitä Kanadassa käyttävät yleensä yritykset, joiden luottoluokitukset eivät ole korkeinta tasoa. Saadakseen pankkivekselin lainanottajilla on oltava luottolimiittijärjestely, josta ne nostavat varoja.

(324)

Voidakseen tarjota tällaisen vakuuden pankit veloittavat yleensä pankkivekselimaksun, joka on asetettu CDOR-koron (Canadian Dollar Offered Rate) tasolle, ja leimaveron, joka vaihtelee muutamasta peruspisteestä yli 100 peruspisteeseen lainanottajan luottokelpoisuuden mukaan. (40)

(325)

Tavanomaisissa markkinaolosuhteissa pankkivekseleihin sovellettaisiin pankkivekselimaksua ja ne olisivat osa luottolimiittiä, koska pankkivekseli muodostaa suoran ja ehdottoman velan sen myöntävälle pankille. Kiinalaisten otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tapauksessa pankkivekselimaksu oli kiinteä 0,05 prosenttia pankkivekselin määrästä riippumatta vientiä harjoittavien tuottajien luottokelpoisuudesta, ja luottolimiittejä oli, ne tarjottiin maksutta.

(326)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti, että komissio oli laskenut kahteen kertaan joitakin oikaisuja ja ottanut tukimäärän laskemisessa huomioon joitakin kohtia, jotka ovat merkityksettömiä pankkivekseleiden myöntämisen kannalta. Laskelmat kuitenkin perustuivat yrityksen toimittamiin ja komission tarkastamiin tietoihin, eikä väitettyjä virheitä voitu enää tarkastaa. Sen vuoksi väite hylättiin.

(327)

Useat asianomaiset osapuolet väittivät, että pankkivekseleitä ei pitäisi pitää lainoina sillä perusteella, että niissä ei anneta pidempiä maksuaikoja edunsaajille, ja väittivät, että tapa, jolla tietyt rahoitusvälineet on määritelty kotimaisessa lainsäädännössä, ei ole sidoksissa siihen, miten ne on määritelty WTO:n lainsäädännössä.

(328)

Useat asianomaiset osapuolet väittivät, että Kiinassa ja Kanadassa saatavilla olevat pankkivekselit ovat eri rahoitusvälineitä. Kiinassa niitä käytetään maksumenetelmänä, mutta Kanadassa yritykset käyttävät niitä lyhytaikaisten rahoitustarpeiden täyttämiseksi.

(329)

Komissio on tästä eri mieltä ja katsoo, että pankkivekselit ovat ratkaisu lyhytaikaisiin rahoitustarpeisiin molemmissa maissa. Kun yritykset käyttävät pankkivekseleitä, niiden velat tavarantoimittajille muuttuvat veloiksi pankeille. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että useiden vientiä harjoittavien tuottajien tapauksessa pankkivekseleillä pidennettiin niihin liittyvien laskujen maksuaikaa ja parannettiin näin otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien lyhytaikaista käteistilannetta. Kuten Kanadan keskuspankin sisäisen asiakirjan (41), jäljempänä ’Kanadan keskuspankin asiakirja’, sivulla 1 kuvataan, Kiinan ja Kanadan pankkivekseleiden välillä on samankaltaisuuksia, ja molemmissa olisi oltava ”suora ja ehdoton määräys lainanottajana olevalta yritykseltä (asiakas) tehdä nosto sen luottolimiitistä kanadalaisessa pankissa. Kun nosto suoritetaan, hyväksyvä (tai lainaava) pankki takaa pääoman ja koron leimaamalla asiakirjan, jolloin se on täysimääräisesti vastuussa maksun erääntyessä, jos lainanottajana oleva yritys ei suorita maksua.” Molemmilla markkinoilla esiintyvien samankaltaisuuksien vuoksi väite oli hylättävä.

(330)

Eräs toinen asianomainen osapuoli väitti, että toisin kuin Kiinan järjestelmässä, Kanadassa pankkien on tarjottava varat päivänä, jona pankkivekseli myönnetään. Tällä perusteella se väitti, että takausmaksu kattaa enemmän pankkien velvoitteita, kustannuksia ja riskejä kuin Kiinan järjestelmässä.

(331)

On syytä huomata, että on merkityksetöntä, että varat on asetettava saataville, koska myös Kiinan järjestelmän mukaan pankin on asetettava varat saataville, jos pankkivekselin haltija haluaa diskontata sen. Velan siirtäminen ja varojen mahdollinen siirtäminen pankkivekselin haltijalle selittää sitä, miksi pankit pitävät pankkivekseleitä lainoina. Velvollisuuksia ja riskejä komissio pitää vastaavina, koska pankeilla on oltava varat saatavilla myöntämispäivästä asti ja ne ovat sitoutuneet maksamaan pankkivekselin sen eräpäivänä, jos velkoja on maksukyvytön.

(332)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti, että Kanadan keskuspankin asiakirjan mukaan luottolimiitit eivät ole oikeudellinen vaatimus pankkivekseleiden osalta Kanadan markkinoilla. Ensinnäkin on huomattava, että Kanadan keskuspankin asiakirjaan ei sisälly tällaista toteamusta. Päinvastoin, siinä viitataan useaan otteeseen (42) luottolimiittijärjestelyyn. Tämän perusteella väite hylättiin.

(333)

Sen vuoksi perusasetuksen 6 artiklan c alakohdan mukaan tuensaajille koituneeksi eduksi katsotaan kiinalaisten rahoituslaitosten myöntämistä pankkivekseleistä maksetun summan ja vastaavasta pankkivekselistä, jonka yritys voisi saada Kanadan markkinoilta, maksettavan summan erotus.

(334)

Etuuden määrittämiseksi komissio vertasi asianomaisten otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien maksamaa pankkivekselimaksua ja CDOR:ää, joka on tunnustettu Kanadan viiteindeksi pankkivekseleille, joiden maturiteetti on enintään vuosi, oikaistuna asianmukaisella marginaalilla, jotta voidaan ottaa huomioon ostajien luottokelpoisuus (leimavero). Koska leimaveron tasosta ei ollut saatavilla tietoja, käytettiin samaa marginaalia kuin RMB-määräisten lainojen osalta (ks. 284 kappale). Lisäksi Kanadan tilannetta vastaavasti ja 6 artiklan d alakohdan ii alakohdan mukaisesti luottolimiittijärjestelystä, jonka olisi pitänyt olla käytössä, koitunut etuus laskettiin 299 kappaleessa mainitun viitearvon perusteella käyttämällä laskelmien perustana suurinta pankkivekselivelkojen määrää kustakin pankista tutkimusajanjakson tietyllä hetkellä.

(335)

Perusasetuksen 6 artiklan b alakohdan mukaisesti niiden pankkivekseleiden osalta, joilla pidennettiin tavarantoimittajiin kohdistuvien velkojen maksuaikaa, laskettiin myös tosiasiallisesta korottomasta lyhytaikaisesta lainasta otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille koitunut etuus. Voidakseen määrittää tämän etuuden, komissio käytti samaa menetelmää kuin RMB-määräisten lainojen osalta (ks. 284 kappale).

(336)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi asianomainen osapuoli väitti, että komissio laski virheellisesti kahteen kertaan etuudet lisäämällä kohdat ”pankkivekseli – luottolimiitin järjestelymaksu” ja ”pankkivekseli – etuuskohtelun mukainen korko”, jotka olisi pitänyt maksaa tosiasiallisesta lainasta, etuuteen, joka laskettiin koituvan pankkivekselimaksusta.

(337)

On syytä huomata, että kyseistä vientiä harjoittavaa tuottajaa koskeva käytettävissä oleva näyttö osoittaa, että pankkivekselit pidensivät niiden laskujen maksuaikaa, joihin ne liittyivät. Tämän seurauksena niitä pidettiin tosiasiallisina lainoina. Tällä perusteella ja kuten 335 kappaleessa selitetään, myös etuus laskettiin tosiasiallisen korottoman lyhytaikaisen lainan muodossa. Lisäksi Kanadan tilannetta vastaavasti (ks. 334 kappale) laskettiin myös luottolimiittijärjestelystä, jonka olisi pitänyt olla käytössä, koitunut etuus, riippumatta siitä, oliko tosiasiallista lainaa olemassa. Edellä esitetyn perusteella tämä väite oli hylättävä.

(338)

Eräs toinen asianomainen osapuoli väitti, että luottolimiittietuuden laskemisesta vakuusmaksun lisäksi seurasi kaksinkertainen laskeminen sillä perusteella, että vakuusmaksua olisi pidettävä riittävänä kattamaan rahoituskustannukset ja riskit, jotka liittyvät pankkivekselin myöntämiseen. Se myös väitti, että kirjallisen luottolimiittisopimuksen tapauksessa on perusteetonta katsoa, että pankki veloittaisi järjestelymaksun luottolimiitistä. Lisäksi se väitti, että vakuusmaksua ja luottolimiittimaksua koskevan viitearvon olisi oltava peräisin samasta lähteestä.

(339)

Tältä osin viitataan 323 kappaleeseen, jonka mukaan luotonottajilla on oltava luottolimiittijärjestely, josta ne voivat tehdä nostoja. On myös syytä muistaa, kuten 318 kappaleessa todetaan, että useiden otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien luottolimiittisopimuksissa määrätään, että järjestelyä voidaan käyttää erityyppisiin lainoihin, mukaan luettuna pankkivekselit. Kanadan keskuspankin asiakirjassa määrätään lisäksi, että ”järjestely- ja toimistomaksuja sovelletaan sekä prime- että pankkivekselipohjaisiin luottolimiitteihin”. Kanadan markkinoiden tilannetta vastaavasti katsottiin, että on asianmukaista sisällyttää luottolimiitin järjestelymaksu etuuslaskelmiin. Viitearvon lähteen osalta viitataan 3.3.1 jaksoon ja siihen, että komission oli osittain tukeuduttava käytettävissä oleviin tietoihin tutkiessaan etuuskohtelun mukaisten lainojen kautta myönnettyjen väitettyjen tukien esiintymistä ja laajuutta. Joka tapauksessa katsotaan, että käytetyt tiedot ovat asianmukaisia ja heijastavat tavanomaisia markkinaolosuhteita.

(340)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että komissio ei osoittanut muiden kiinalaisten pankkien ”vähemmän suotuisia ehtoja”, ei perustellut, miksi maan ulkopuolinen viitearvo olisi asianmukainen, eikä tehnyt tarvittavia oikaisuja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi.

(341)

Tältä osin on syytä muistaa, kuten 3.3.1 jaksossa selitetään, että Kiinan viranomaiset toimivat yhteistyössä vain osittain etuuskohtelun mukaisen luotonannon osalta ja komission oli osittain tukeuduttava käytettävissä oleviin tietoihin tutkiessaan etuuskohtelun mukaisten lainojen kautta myönnettyjen väitettyjen tukien esiintymistä ja laajuutta. Tällaisen osittaisen yhteistyön vuoksi komissio ei saanut asiaankuuluvia olennaisia tietoja, ja sen oli perustettava päätelmänsä käytettävissä oleviin tietoihin. Tämän perusteella komissio totesi, että Kiinan rahoitusmarkkinat ovat vääristyneet, koska valtio valtuuttaa tai määrää valtion omistamat ja yksityiset rahoituslaitokset harjoittamaan valtion politiikkaa ja tarjoamaan lainoja etuuskohtelun mukaisilla koroilla sähköpolkupyörien tuotannonalalle (ks. 217 ja 222 kappale). Sen vuoksi väite oli hylättävä.

(342)

Yksi asianomainen osapuoli myös väitti, että CDOR ei ole asianmukainen viitearvo, kun otetaan huomioon osapuolen taloudellinen tilanne. Tältä osin viitataan otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien luottokelpoisuutta koskevaan arviointiin (ks. 3.5.4.1 jakso). Arvioinnin perusteella katsottiin, että kaikilla otokseen valituilla vientiä harjoittavilla tuottajilla pitäisi olla BB-luottoluokitus. Edellä esitetyn perusteella väite oli hylättävä.

(343)

Yksi asianomainen osapuoli toimitti täydentäviä tarkastamattomia asiakirjoja ja väitti, että etuus oli laskettu väärin sillä perusteella, että joitakin sopimuksia olisi pitänyt pitää uusittuina eikä erillisinä sopimuksina. Se myös väitti, että jos hallintomaksu olisi veloitettu, se olisi pitänyt maksaa ennen tutkimusajanjaksoa. Lisäksi osapuoli väitti, että komissio ei ollut ottanut huomioon asiakirja-aineiston uusinta versiota (korjattu sarake).

(344)

Ensimmäisen väitteen osalta todetaan, että tarkastettu näyttö ei vahvista, että kyseessä oli uusittu sopimus. Päätelmien ilmoittamisen jälkeen tämän väitteen tueksi toimitettua asiakirjaa ei voitu tarkastaa ja se oli jätettävä huomiotta. Toisen väitteen osalta todetaan, että luottolimiittisopimukset, jotka alkoivat ennen tutkimusajanjaksoa, kattoivat osan tutkimusajanjaksosta, minkä vuoksi niistä koitui etuutta Giant-ryhmälle tutkimusajanjakson aikana. Sen vuoksi komissio ei voinut hyväksyä tätä väitettä. Kolmannesta väitteestä on huomattava, että kyseinen sarake ei ollut merkityksellinen etuuden laskemisen kannalta eikä korjaamisella näin ollut ollut mitään vaikutusta.

(345)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että kaikki otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat saivat tutkimusajanjaksolla etua etuuskohtelun mukaisista lainoista. Kun otetaan huomioon taloudellisen tuen olemassaolo, vientiä harjoittaville tuottajille koituva etuus ja tuen erityisyys, näitä lainoja, luottolimiittejä ja pankkivekseleitä olisi pidettävä tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavana.

(346)

Otokseen valituille yritysryhmille etuuskohtelun mukaisten lainojen osalta vahvistettu tukiprosentti tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

Taulukko 1

Etuuskohtelun mukaiset lainat

(347)

Valituksen tekijä väitti, että Sinosure tarjosi vientiluottovakuutuksen etuuskohtelun mukaisilla ehdoilla tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajille.

(348)

Kauppaministeriön ja Sinosuren vuonna 2004 yhdessä antama ilmoitus kaupan edistämisstrategian täytäntöönpanosta tieteen ja teknologian avulla hyödyntämällä vientiluottovakuutusta (Shang Ji Fa [2004] nro 368)

(349)

Ilmoitus vuoden 2006 Kiinan huipputeknologian alan tuotteiden vientiluettelon julkaisemisesta, Guo Ke Fa Ji Zi [2006] nro 16.

(350)

Kolmella viidestä otokseen valituista vientiä harjoittavien tuottajien ryhmistä oli vientiluottovakuutussopimus Sinosuren kanssa tutkimusajanjaksolla.

(351)

Kuten 157 kappaleessa todetaan, Sinosure vastasi vain osittain erityiseen kyselylomakkeeseen, joka koski otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille myönnettyjä vientiluottovakuutuksia. Sinosure ei kuitenkaan toimittanut pyydettyjä asiakirjoja, jotka koskivat sen ohjaus- ja hallintojärjestelmää, kuten vuosikertomusta tai yhtiöjärjestystä, kuten 156–162 kappaleessa todetaan.

(352)

Kiinan viranomaisten tiloihin tehdyn tarkastuskäynnin aikana Sinosure oli paikalla ja vahvisti, että se on täysin valtion omistuksessa.

(353)

Sinosure ei myöskään toimittanut tarkempia tietoja sähköpolkupyöräteollisuudelle tarjotusta vientiluottovakuutuksesta, vakuutusmaksujen suuruudesta eikä vientiluottovakuutuksiin liittyvän liiketoimintansa kannattavuudesta. Sen vuoksi komission oli täydennettävä toimitettuja tietoja käytettävissä olevilla tiedoilla.

(354)

Kyselyvastauksessaan Sinosure totesi olevansa valtion omistama vakuutusyritys, jonka valtio on perustanut ja jota se tukee, ja sen tarkoituksena on tukea Kiinan ulkomaankaupan kehittämistä ja yhteistyötä. Yritys on 100-prosenttisesti valtion omistuksessa. Sillä on johtokunta ja hallintoneuvosto. Valtiolla on valtuudet nimittää ja erottaa yrityksen ylin johto. Kyselyvastausten sekä tarkastuskäynnin aikana saatujen tietojen perusteella komissio päätteli, että on olemassa virallisia aihetodisteita valtion harjoittamasta vallasta Sinosureen nähden.

(355)

Tämän perusteella komissio päätteli, että Kiinan viranomaiset ovat luoneet sääntelykehyksen, jota Kiinan viranomaisten nimittämien ja sille vastuussa olevien johtajien ja valvojien on noudatettava. Näin ollen Kiinan viranomaiset hyödynsivät sääntelykehystä ja harjoittivat merkityksellistä määräysvaltaa Sinosuressa.

(356)

Komissio hankki konkreettista näyttöä merkityksellisestä määräysvallasta tutkimalla tosiasiallisia vakuutussopimuksia. Tarkastuskäynnin aikana Sinosure väitti, että käytännössä sen vakuutusmaksut olivat markkinasuuntautuneita ja perustuivat riskinarvioinnin periaatteisiin. Mitään erityisiä esimerkkejä sähköpolkupyörien tuotannonalasta tai otokseen valituista vientiä harjoittavista yrityksistä ei kuitenkaan esitetty.

(357)

Sinosuren toimittamien osittaisten tietojen vuoksi komissio ei voinut vahvistaa Sinosuren sellaista erityistä käyttäytymistä otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille tarjottujen vakuutusten osalta, jonka perusteella se olisi voinut määrittää, toimiko Sinosure markkinaperiaatteiden mukaisesti.

(358)

Tämän vuoksi komissio ei voinut myöskään arvioida, olivatko Sinosuren veloittamat maksut riittäviä kattamaan korvausten kustannukset ja Sinosuren yleiskustannukset.

(359)

Lisäksi komissio totesi, että jotkin vientiä harjoittavat tuottajat saivat etua Sinosurelle maksettujen vientiluottovakuutusmaksujen osittaisesta tai täydellisestä palauttamisesta.

(360)

Sen vuoksi komissio päätteli, että Sinosure toteuttaa edellä esitettyä sääntelykehystä suorittaessaan viranomaistehtäviä sähköpolkupyöräsektorin osalta ja toimii siten julkisena elimenä perusasetuksen 2 artiklan b alakohdassa sekä perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Vain osittaisen yhteistyönsä vuoksi Sinosure ei myöskään voinut osoittaa, että se toimi tavanomaisten markkinaehtojen mukaisesti ja että se ei tarjonnut etuuksia otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille, erityisesti sitä, että vakuutus tarjottiin hinnalla, joka ei ollut alle vähimmäismaksun, jonka Sinosure tarvitsisi operatiivisten kustannusten kattamiseksi. Muiden tietojen puutteessa komissio päätteli, että 362 kappaleessa tarkoitettu ulkoinen viitearvo voisi olla myös paras arvio riittävästä markkinaehtojen mukaisesta vakuutusmaksusta.

(361)

Komissio vahvisti myös, että vientivakuutusohjelman nojalla tarjotut tuet ovat erityisiä, koska niitä ei voi saada ilman vientiä, joten ne ovat vientituloksesta riippuvaisia perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(362)

Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrä lasketaan vastaanottajille tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Perusasetuksen 6 artiklan c alakohdan mukaan tuensaajalle koituneeksi eduksi katsotaan Sinosuren tarjoamasta lyhytaikaisesta vakuutuksesta yrityksen maksaman vakuutusmaksun määrän ja vastaavasta vientiluottovakuutuksesta, jonka yritys voisi saada markkinoilta, maksettavan vakuutusmaksun määrän erotus.

(363)

Koska Sinosuren osuus Kiinan kotimaisista vientivakuutusmarkkinoista on noin 90 prosenttia, komissio ei löytänyt markkinoihin perustuvaa kotimaista vakuutusmaksua. Aiemman käytännön mukaisesti komissio käytti asianmukaisinta ulkoista viitearvoa, josta oli helposti saatavilla tietoja, eli Yhdysvaltojen Export-Import Bank -pankin vakuutusmaksuja, joita se sovelsi muihin kuin rahoituslaitoksiin OECD-maihin vientiä varten. (43)

(364)

Tutkimusajanjaksolla tehtyjä vientivakuutusmaksujen palautuksia pidettiin avustuksena. Koska ei ollut näyttöä vientiä harjoittaville tuottajille aiheutuneista lisäkustannuksista, joiden osalta olisi tarvittu oikaisua, etuus laskettiin tutkimusajanjaksolla saadun palautuksen kokonaismäärästä.

(365)

Yadea pyysi selvennystä etuuden laskemisesta ja väitti, että etuus olisi laskettava tosiasiallisesti kompensoidun pääoman perusteella tappioiden tapauksessa, jos tämä on alempi kuin vakuutettu pääoma. Yadea pyysi selvennystä myös siitä, oliko komissio soveltanut ”immuniteettiratiota” laskelmissaan.

(366)

On syytä huomata, että etuus laskettiin 362 kappaleessa kuvatun menetelmän mukaisesti. Komissio katsoo, että etuus olisi laskettava vakuutetusta pääomasta, joka on myös Yadean maksaman vakuutusmaksun perustana, kuten se ilmoitti kyselyvastauksessaan. Immuniteettiratiota ei sovellettu. Edellä esitetyn perusteella väite oli hylättävä.

(367)

Otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille tässä järjestelmässä vahvistettu tukiprosentti tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

Taulukko 2

Etuuskohtelun mukainen rahoitus ja vakuutukset: vientiluottovakuutukset

(368)

Valituksen tekijä väitti, että sähköpolkupyöräteollisuus sai tuotantopanoksia (eli akkuja, moottoreita ja muita polkupyöränosia, joko koottuna tai ei) riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan.

(369)

Osana tutkimusta komissio tarkasti otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tiedot, jotka koskivat sähköpolkupyörien osien (akkujen ja moottoreiden) kotimaisia ostoja. Samaan aikaan komissio analysoi ainoan yhteistyössä toimineen näiden osien kotimaisen toimittajan, Bafangin, hinnoittelukäytäntöä, mistä kävi ilmi, että yritys toimitti näitä osia alemmilla hinnoilla kotimarkkinoille kuin vientiin.

(370)

Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä siltä osin kuin on kyse Kiinan kotimarkkinoiden tuotantopanosten tavarantoimittajista ja kieltäytyivät antamasta selvityksiä tai ratkaisevia tietoja akkujen ja moottoreiden kotimaanmarkkinoista (ks. tarkemmin 163–173 kappale). Näin ollen komission oli perustettava päätelmänsä perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin.

(371)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että jotkin tavarantoimittajat, jotka toimittavat osia otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille, ovat valtion omistamia yrityksiä tai Kiinan polkupyöräjärjestön CBA:n jäseniä. CBA:n jäseninä yrityksillä on tiettyjä velvoitteita, jotka liittyvät sähköpolkupyörien tuotannonalaa koskevan Kiinan viranomaisten politiikan täytäntöönpanoon. Tämän vuoksi komissio analysoi tiedossa olevaa Kiinan viranomaisten politiikkaa, joka liittyy moottoreihin ja akkuihin, ja etenkin sitä, voidaanko tällä perusteella tai muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella katsoa, että tällä Kiinan viranomaisten politiikalla valtuutetaan moottoreiden tai akkujen toimittajat myymään edullisemmilla ehdoilla sähköpolkupyörien kotimaisille valmistajille. Komissio analysoi myös, saivatko kiinalaiset moottoreiden ja akkujen toimittajat tämän tuloksena etuutta Kiinan viranomaisilta.

(372)

Vaikka Kiinan viranomaisia pyydettiin toimittamaan sähköpolkupyörien osien toimittajille tarkoitettu kyselylomake tiedossa oleville tavarantoimittajille Kiinassa, ne eivät tehneet näin (ks. 164 kappale). Kiinan viranomaisten mukaan niillä ei ollut valtuuksia pyytää tietoja sähköpolkupyörien osien toimittajilta, koska nämä toimivat niistä riippumattomasti.

(373)

Kiinan viranomaiset eivät myöskään toimittaneet luetteloa tutkimuksen kohteena olevien sähköpolkupyörän osien kiinalaisista toimittajista ja niiden omistajuusrakenteesta, koska kyseessä olivat niiden mukaan luottamukselliset tiedot. Kiinan viranomaiset eivät myöskään toimittaneet tarkkoja tietoja sähköpolkupyörien tuotantopanosten kotimarkkinoiden ominaisuuksista Kiinassa. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi valtion omistamisen yritysten osuus kotimaisesta tuotannosta ja kulutuksesta, kotimarkkinoiden koko, valtion ja/tai valtion omistamisen yritysten hinnoittelupolitiikka, tuotantopanosten tosiasialliset hinnat kotimarkkinoilla, vienti- tai tuontirajoitukset sekä asiaan liittyvät tilastot.

(374)

Kuten 50 kappaleessa mainitaan, vain yksi polkupyöränosien toimittaja (Bafang), joka oli toimittanut tuotantopanoksia otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille, toimitti toiminnastaan tietoja ja toimi oma-aloitteisesti yhteistyössä tässä tutkimuksessa.

(375)

Komissio ei saanut mitään tietoja Kiinan viranomaisilta etenkään kotimarkkinoiden rakenteesta, hinnanmuodostusmekanismeista ja hinnoista ja yritysten osakeomistuksesta, joten komissio katsoi, että se ei ollut saanut tutkimuksen kannalta ratkaisevia tietoja.

(376)

Yhteistyössä toiminut tavarantoimittaja on yksi Kiinan suurimmista sähköpolkupyöräteollisuuteen suunnattujen moottoreiden valmistajista. Sama tavarantoimittaja myös myi moottoreita ja akkuja sähköpolkupyöräteollisuudelle. Tutkimuksessa kävi ilmi, että yrityksen vastaavien moottori- ja akkumallien myyntihinnat vaihtelivat markkinoiden mukaan ja että sen moottoreiden myyntihinnat kotimarkkinoilla olivat jatkuvasti merkittävästi alemmat kuin vientihinnat.

(377)

Kuten 3.2 kohdassa todetaan, komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että koska tuotantopanosten toimittajat eivät vastanneet kyselyyn ja Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet mitään tietoja, sen on ehkä perustettava päätelmänsä käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti siltä osin kuin on kyse moottoreiden, akkujen ja ohjausyksikköjen ja muiden sähköpolkupyörän osien toimittajiin liittyvistä tiedoista.

(378)

Komissio antoi Kiinan viranomaisille mahdollisuuden esittää huomautuksia. Kiinan viranomaiset eivät kuitenkaan esittäneet tähän liittyviä huomautuksia tai lisätietoja tai näyttöä.

(379)

Ensinnäkin on huomattava, että Kiinan moottorimarkkinoita hallitsevat kiinalaiset tavarantoimittajat, joilla on yli 90 prosentin markkinaosuus (ks. tarkemmin 404 kappale).

(380)

Koska Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet mitään tietoja sähköpolkupyörien moottoreiden kotimaisten toimittajien lukumäärästä tai omistajuudesta, komissio analysoi ensin viiden otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajien ryhmän ilmoittamien tavarantoimittajien tilannetta.

(381)

Tällä perusteella komissio yksilöi 10 kiinalaista tavarantoimittajaa.

(382)

Niistä 10 tavarantoimittajasta, jotka toimittivat moottoreita otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille, kolme oli CBA:n jäseniä, mukaan luettuna Bafang, ja yksi oli valtion omistama yritys. Kyseisen valtion omistaman yrityksen ja CBA:n jäsenten osuus otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille toimitetusta kokonaismäärästä oli 41 prosenttia ja kokonaisarvosta 66 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Komissio kykeni vahvistamaan vain kolmen muun tavarantoimittajan osalta, että ne olivat yksityisomistuksessa (niiden osuus määrästä oli 46 % ja arvosta 29 %), eikä kolmen jäljellä olevan tavarantoimittajan osalta löydetty mitään tietoja (niiden osuus määrästä oli 13 % ja arvosta 5 %). CBA oli tarkastelujakson aikana valtioneuvoston johdon alaisena (ks. 133 ja 134 kappale sekä 136–139 kappale). Sen yhtiöjärjestyksen 3 §:n mukaan sen on noudatettava muun muassa kansallista politiikkaa. Lisäksi CBA:n yhtiöjärjestyksessä asetetaan sen jäsenille tiettyjä velvoitteita, esimerkiksi 11 §:ssä, jonka mukaan jäsenten on noudatettava kansallista lainsäädäntöä ja polkupyöräteollisuuden määräyksiä sekä järjestön sääntöjä ja määräyksiä ja pantava täytäntöön järjestön päätöslauselmat.

(383)

Tällä perusteella komissio katsoi, että CBA:n jäseniä sitovat tiukat velvoitteet järjestöön nähden, joka on valtioneuvoston valtion omistuksessa olevien varojen valvonta- ja hallintokomission ohjauksen ja valvonnan alainen. Näin ollen CBA:n jäseniä, myös osien toimittajia, pidetään polkupyöräteollisuuden alisteisina keskeisinä toimijoina, jotka Kiinan viranomaiset ovat valtuuttaneet panemaan täytäntöön kansallista politiikkaa, jotta saavutetaan sähköpolkupyörien tuotantoon liittyvät laajemmat tavoitteet. Sen vuoksi komissio tutki tarkemmin tätä politiikkaa.

(384)

Useat osapuolet väittivät, että CBA on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka jäseniä ovat polkupyöräteollisuuden yritykset, tutkimusyksiköt ja paikalliset järjestöt, jotka ovat vapaaehtoisesti liittyneet siihen. Osapuolet väittivät myös, että useimmat CBA:n jäsenistä ovat yksityisomistuksessa olevia yrityksiä.

(385)

Komissio viittaa tältä osin 166 ja 170 kappaleeseen, joissa todetaan, että koska Kiinan viranomaiset kieltäytyivät toimittamasta tietoja tuotantopanosten kotimaisten toimittajien omistajuudesta, komission oli käytettävä käytettävissä olevia tietoja. Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan useat CBA:n jäsenistä ovat valtion omistamia yrityksiä.

(386)

Kiinan viranomaiset väittivät, että komissio ei onnistunut osoittamaan, että CBA on julkinen elin.

(387)

Komissio viittasi 138 kappaleeseen ja vahvisti päätelmäkseen, että CBA toimii valtioneuvoston, siviiliasioiden ministeriön ja toimivaltaisen yritysyksikön poliittisen ohjauksen ja valvonnan alaisena. Tämä päti myös vuonna 2016, jolloin 13. polkupyöräsuunnitelma hyväksyttiin.

(388)

Kiinan viranomaiset väittivät myös, että vain kolmannes kotimaisista tavarantoimittajista, jotka toimittavat moottoreita otokseen valituille vientiä harjoittaville sähköpolkupyörien tuottajille, on valtion omistamia yrityksiä tai CBA:n jäseniä. Lisäksi ne toivat esiin, että vallitsevan oikeuskäytännön mukaisesti valtion omistajuus ei ole riittävä osoittamaan valtuuttamista tai määräämistä.

(389)

Komissio huomautti, että Kiinan viranomaiset eivät kiistäneet sen päätelmiä, joiden mukaan merkittävä osa kotimaisista tavarantoimittajista, jotka toimittavat moottoreita otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille, on valtion omistamia yrityksiä ja/tai CBA:n jäseniä. Vaikka valtion omistajuus ja/tai CBA:n jäsenyys sinällään ei ole riittävä edellytys valtuuttamisen tai määräämisen osoittamiseksi, yhteistyön puuttuessa se on merkittävä tekijä. Komissio osoitti 138 kappaleessa, että kyseiset yksiköt noudattivat valtion politiikkaa ja tavoitteita, ja lisäksi se vahvisti, että Kiinan viranomaiset valtuuttivat tai määräsivät kotimaisia tavarantoimittajia, jotka toimittivat moottoreita sähköpolkupyörien tuotannonalalle (ks. 390–412 kappale). Tällä perusteella huomautukset hylättiin.

(390)

Komissio yksilöi useita oikeuslähteitä, joissa viitataan moottoriteollisuudelle annettavaan julkiseen tukeen sen aseman vuoksi sähköpolkupyöräteollisuuden toimitusketjussa.

(391)

Tällaisia asiakirjoja ovat muun muassa 12. polkupyörä- ja sähköpolkupyöräteollisuuden viisivuotissuunnitelma, 13. polkupyöräsuunnitelma, kevyen teollisuuden kehittämissuunnitelma (2016–2020), Suzhoun kunnanhallinnon ilmoitus, jossa käsitellään kunnan teollisuuden ja talouden päivittämiseen tarkoitettua erityisrahastoa koskevia hallinnollisia toimenpiteitä (SU FU BAN 2014-137), ilmoitus, joka koskee Suzhou n kunnan erityisrahasto-ohjelman soveltamista vuonna 2016, sekä Tianjinin kunnan kevyen ja tekstiiliteollisuuden kehittämissuunnitelma 13.:tta viisivuotiskautta varten (2016–2020). Näitä asiakirjoja analysoitiin 3.1 jaksossa.

(392)

Niissä korostetaan tarvetta parantaa sähköpolkupyörien tuottajien keskeisten tärkeiden tuotantopanosten, joihin moottorit kuuluvat, laatua ja suorituskykyä ja täydentää polkupyörien teollista toimitusketjua niin, että Kiinaan voidaan perustaa vertikaalisesti integroitunut ja itsenäinen sähköpolkupyörien tuotantoketju.

(393)

Näissä asiakirjoissa kuvataan myös sähköpolkupyörien tuottajille ja niiden tavarantoimittajille tarkoitettuja eri tukijärjestelmiä, kuten etuuskohtelun mukaisen rahoituksen ja verohyvitysten/-vapautusten muodossa annetut tuet (ks. 105 ja 106 kappale).

(394)

Kiinan viranomaisten osittaisen yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi tuotantopanosten toimittajilta – Banfangia lukuun ottamatta – ei saatu kyselyvastauksia, minkä vuoksi komissiolla ei ollut ratkaisevan tärkeitä tietoja moottoreiden kotimarkkinoiden toimittajista. Tämän vuoksi komission oli käytettävä perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja valtuuttamista koskevien päätelmien tekemiseen. Komission käytettävissä olevat tiedot olivat tietoja, jotka oli kerätty otokseen valituilta vientiä harjoittavilta tuottajilta niiden moottoreiden kotimaisista toimittajista, julkisesti saatavilla olevia tietoja CBA:sta ja sen jäsenistä, ainoalta yhteistyössä toimineelta tuotantopanosten toimittajalta kerättyjä tietoja sekä valituksen tekijän toimittama moottoreita Kiinassa käsittelevä toimialaraportti.

(395)

Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tavarantoimittajien osalta komissio vahvisti 382 kappaleessa, että CBA:n jäsenet, jotka toimittivat moottoreita otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille, edustivat 41:tä prosenttia koko kotimaisesta määrästä, joka toimitettiin otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille, ja 66:ta prosenttia koko kotimaisesta ostoarvosta tutkimusajanjaksolla. Komissio päätteli 382 ja 383 kappaleessa, että CBA:n jäsenet, myös osien toimittajat, ovat alisteisia keskeisiä toimijoita, jotka on valtuutettu panemaan täytäntöön kansallista politiikkaa, jotta saavutetaan sähköpolkupyörien tuotantoon liittyvät laajemmat tavoitteet. Edellä esitetyn perusteella ja muiden tietojen puutteessa tämän katsottiin edustavan tilannetta moottoreiden kotimarkkinoilla Kiinassa.

(396)

Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että ainoa yhteistyössä toiminut moottoreiden toimittaja oli vienyt samanlaisia malleja eri hinnoilla markkinoiden mukaan ja että se myi moottoreita jatkuvasti edullisemmilla hinnoilla kotimarkkinoilla kuin vientimarkkinoilla. Kotimarkkinahinnat olivat keskimäärin yli 33 prosenttia edullisemmat kuin vientihinnat. Tämä ero oli 67 prosenttia joidenkin mallien osalta.

(397)

Tutkimuksessa vahvistettiin myös, että samoihin malleihin liittyy samat kustannukset niiden määräpaikasta riippumatta. Näin ollen vietyjen ja kotimarkkinoilla myytyjen mallien hintaeroja ei voitu selittää kustannusten eroilla. Bafang väitti, että hintaerot johtuivat vientimarkkinoiden korkeammista myyntikustannuksista. Tutkimuksen mukaan kuitenkin vain pieni osa hintaerosta johtui korkeammista myyntikustannuksista. Bafang ei väittänyt erojen johtuvan erilaisista markkinaolosuhteista, eivätkä tutkimuksessa vahvistetut tosiseikatkaan tue tällaista väitettä. CBA:n jäsenenä Bafang kuuluu järjestön alaisuuteen, ja järjestön 13. polkupyöräsuunnitelman tavoitteena on parantaa sähköpolkupyörien vientiä harjoittavien tuottajien vientitulosta, kuten 112 ja 113 kappaleessa todetaan. Tämän vuoksi se on valtuutettu tai määrätty myymään – tuotannonalan vientituloksen parantamiseksi – tuotantopanoksia edullisemmilla hinnoilla kotimarkkinoilla, jotta sähköpolkupyörien vientiä harjoittavat tuottajat voivat tarjota tuotteitaan vientimarkkinoilla merkittävästi alemmilla hinnoilla kuin niiden kilpailijat, joiden on hankittava moottoreita ei-tuetuilla hinnoilla.

(398)

Useat osapuolet väittivät, että Bafangin päätöstä veloittaa korkeampia hintoja vientimarkkinoilla kuin kotimarkkinoilla ei pitäisi pitää irrationaalisena. Tämä voi ensinnäkin liittyä myynnin jälkeisiin kustannuksiin. Toiseksi se voi riippua näiden markkinoiden erilaisista kilpailutasoista. Kolmanneksi se voi riippua suuremmasta kotimarkkinakysynnästä ja Bafangin tuotemerkin tunnistamisesta.

(399)

Ensimmäisen kohdan osalta viitataan 397 kappaleeseen, jossa tällaista väitettä on jo käsitelty niiden tietojen perusteella, jotka tarkastettiin tavarantoimittajan toimitiloissa. Toisesta ja kolmannesta kohdasta on syytä huomata, että niiden tueksi ei esitetty mitään uusia seikkoja. Kiinan viranomaisten osittaisen yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi (ks. 163–169 kappale) komissiolla ei ollut olennaisia tietoja koti- ja vientimarkkinoiden eri kilpailutasoista eikä eri moottorintoimittajien tilanteesta kotimarkkinoilla. Tämän vuoksi komission oli perustettava päätelmänsä käytettävissä oleviin tietoihin eli ainoaan kyselyvastaukseen, joka saatiin tuotantopanosten toimittajilta. Ei ole mitään näyttöä, joka osoittaisi, että koti- ja vientimarkkinoiden eri kilpailutaso johtaisi näin erilaiseen hintatasoon näiden markkinoiden välillä. Ei myöskään ole näyttöä Bafangin tuotemerkin tunnistamisesta ja siitä, miten tämä vaikutti erilaiseen hinnoitteluun. Jos tuotemerkin tunnistamisella on vaikutusta, sen pitäisi vaikuttaa hinnoitteluun myös kotimarkkinoilla, koska se voisi olla perusteena korkeampiin hintoihin kuin kilpailijoilla kotimarkkinoilla. Tämän perusteella väite oli hylättävä.

(400)

Lisäksi kun otetaan huomioon kotimarkkinoilla ja vientiin myytyjen moottoreiden merkittävä hinnanero, järkevä taloudellinen päätös olisi keskittyä moottoreiden myymiseen vientimarkkinoille, koska siitä saatava voitto on paljon suurempi. Vaikka yritys alentaisi moottoreidensa vientihintoja tutkimusajanjakson aikaisiin hintoihin nähden lisätäkseen markkinaosuuttaan kolmansien maiden markkinoilla, se voisi edelleen saada suuremman voiton. Tämä johtuu siitä, että vientimarkkinoilta saatava voitto olisi edelleen paljon suurempi kuin kotimarkkinoilta saatava. Yhdessä lisääntyneen vientimyyntimäärän kanssa absoluuttinen voitto ylittäisi nykytason. Edellä esitetystä huolimatta Bafang toimi pääasiallisesti tutkimusajanjakson aikana kotimarkkinoilla. Bafang väitti, että se, että sen kotimarkkinamyynti tutkimusajanjaksolla tuotti kohtuullisen voiton, osoitti, että se ei myynyt alemmilla hinnoilla kotimarkkinoilla ja että sen hinnoittelukäytäntö ei ollut irrationaalinen.

(401)

Bafangin kotimarkkinamyynnin kannattavuutta ei kiistetty, mutta asiakirja-aineistoon sisältyvät tiedot osoittavat, että kotimarkkinahinnat olivat merkittävästi alemmat kuin vientihinnat. Komission 400 kappaleessa ilmaisema kanta ei ollut se, että rationaalinen päätös olisi tehdä voittoa vaan laajentaa vientimarkkinoille, jossa kannattavuus voisi lisääntyä, kun otetaan huomioon 396 kappaleessa esitetty merkittävä hintaero tai vaihtoehtoisesti korottaa hintaa kotimarkkinoilla vähintään samalle tasolle kuin vientimyynnissä kokonaisvoittojen maksimoimiseksi.

(402)

Giant väitti myös, että WTO:n paneelin raportin ”EC — Countervailing Measures on DRAM Chips” (44) mukaan toimiminen muutoin kuin kaupallisesti järkevällä tavalla ei riitä osoittamaan valtuuttamista tai määräämistä.

(403)

On syytä huomata, kuten 394–397 ja 404 kappaleessa esitetään, että valtuuttamista tai määräämistä koskeva päätelmä ei perustu hintaeroon, joka todettiin Bafangin osalta. Sen katsottiin olevan pikemminkin valtuuttamisen tai määräämiseen vaikutus kuin peruste. Tämän perusteella väite hylättiin.

(404)

Komissio sai tietoja myös toimialaraportista, jossa käsitellään sähköpolkupyörien moottoreita Kiinassa (”2018-2023 China E-bike motor industry Market Demand and Investment Consulting Report”, laatinut YuboZhiye Market Consulting (45)). Verkkosivulla olevan kuvauksen mukaan raportti perustuu YuboZhiyen tutkijoiden toimittamiin tietoihin, jotka on saatu kansallisista tilastoista, markkinavalvontatietokannoista, toimialajärjestöiltä (tutkijat), tunti- ja vientitilastoja käsitteleviltä virastoilta sekä tutkimuslaitoksilta ja muilta laitoksilta. Julkisesti saatavilla olevassa raportissa todetaan, että polkupyörien moottoreiden tuonnin osuus oli alle 10 prosenttia kotimarkkinamyynnistä vuonna 2017. Sen vuoksi komissio katsoo, että kotimarkkinoiden toimijat määräävät selvästi hinnat, eivätkä niihin vaikuta tuontihinnat, jotka pikemminkin seurailevat niiden hintoja. Tämä saa vahvistusta, kun analysoidaan otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ostamien moottoreiden tuontihintoja, jotka toisiaan vastaavien mallien osalta ovat merkittävästi niiden hintojen mukaisia, joita moottoreiden kotimaiset toimittajat, myös Bafang, veloittivat. Erityisesti tärkeimmän mallin (moottorin sijainnin ja tehon yhdistelmä), jota samat vientiä harjoittavat tuottajat sekä toivat että ostivat kotimarkkinoilla tutkimusajanjaksolla, hintaero oli alle 3 prosenttia.

(405)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Bafang huomautti, että näyttö ei tukenut väitettä, jonka mukaan kotimarkkinoiden toimijat määräävät hinnat eivätkä niihin vaikuta tuontihinnat. Se väitti myös, että havainnossa, jonka mukaan kotimarkkinahinnat ovat samalla tasolla kuin tuontihinnat, tulee vain esiin se, että kyseessä on riittävä vastike.

(406)

Kiinan viranomaisten osittaisen yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi (ks. 163–173 kappale) komission käytettävissä ei ollut olennaisia tietoja moottoreiden kotimarkkinoiden rakenteesta ja hinnanmuodostusmekanismista. Sen vuoksi komission oli käytettävä käytettävissä olevia tietoja, ja se katsoi, että 404 kappaleessa tarkoitetussa moottoreita käsittelevässä toimialaraportissa esitetyt tiedot olivat asianmukaisia. Kun otetaan huomioon, että tuotujen moottoreiden osuus oli vain 10 prosenttia sähkömoottoreiden kulutuksesta Kiinassa vuonna 2017, on epätodennäköistä, että muiden maiden viejät voisivat vaikuttaa ainakaan merkittävässä määrin kotimarkkinahintoihin. Bafang ei myöskään esittänyt mitään näyttöä väitteensä tueksi. Tämän perusteella komissio hylkäsi väitteen.

(407)

Koska Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet vastakkaisia tietoja, se, että moottoreiden hinta Kiinan kotimarkkinoilla on merkittävästi alempi kuin vientihinta, vahvistaa edelleen sitä, että valtio valtuuttaa ja määrää kotimaiset moottorintoimittajat myymään moottoreita sähköpolkupyöräteollisuudelle alemmilla hinnoilla, ja vahvistaa kotimaisten moottorintoimittajien epärationaalista käyttäytymistä.

(408)

Raportissa on lisäksi näyttöä siitä, että sähköpolkupyörien tuotannonalaa tuetaan ja että nämä tuet myönnetään yleisesti sähköpolkupyörien tuotannonalan, myös moottoreiden toimittajien, eduksi. Tätä tukee seuraava ote:

(409)

Komissio viittaa kevyen teollisuuden kehittämissuunnitelmaan (2016–2020) määrittääkseen tämän tukipolitiikan luonteen. Erityisesti komissio viittaa kolmeen tukitoimenpiteiden joukkoon, joita kuvataan 101–106 kappaleessa.

(410)

Raporttiin sisältyy muutakin merkityksellistä tietoa, joka osoittaa, että Kiinan moottoriteollisuutta tuetaan osana sähköpolkupyörien toimitusketjua:

(411)

Raportissa siis vahvistetaan, että sähköpolkupyörien ja moottoreiden tuotannonalat ovat kytköksissä toisiinsa ja että moottoriteollisuuden kehittäminen on keskeistä sähköpolkupyöräteollisuuden kehittämisen kannalta. Siinä myös vahvistetaan, että Kiinan viranomaiset antavat moottoreiden tuotannonalalle tukia, joiden tarkoituksena on parantaa koko tuotantoketjun, myös sähköpolkupyöräteollisuuden, kilpailukykyä.

(412)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Kiinan viranomaiset valtuuttavat tai määräävät kiinalaiset moottoreiden tuottajat tarjoamaan tämän tuotantopanoksen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan sähköpolkupyörien kotimaisille tuottajille.

(413)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Giant huomautti, että WTO:n valituselimen asiassa ”US – Countervailing Duty Investigation on DRAMs” antaman päätöksen mukaan pelkät poliittiset kannanotot eivät muodosta tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO-sopimuksen 1.1 artiklan a alakohdan 1 alakohdan iv alakohdassa tarkoitettua valtuuttamista tai määräämistä. (46) Lisäksi valtuuttaminen tai määrääminen – antamalla vastuu yksityiselle elimelle harjoittamalla auktoriteettia yksityiseen elimeen nähden – edellyttää aktiivisempaa toimimista kuin vain kannustamista. (47) Valituselin päätteli, että yksityisen elimen valtuuttamista tai määräämistä koskevaan näyttöön olisi sisällyttävä jonkinlainen uhkailu tai yllyttäminen. (48) Giant viittasi myös WTO:n paneelin raporttiin asiassa ”US – Export Restraints”, jossa todettiin, että valtuuttamiseen ja määräämiseen liittyvät välttämättä seuraavat kolme tekijää: i) nimenomainen ja selkeä toiminto, olipa se delegointi tai käsky, ii) joka on annettu tietylle osapuolelle ja iii) jonka kohteena on tietty tehtävä tai tavoite. (49) Pelkän valvonnan tai yleisen sääntelyvallan käytön perusteella ei näin ollen voida todeta valtuuttamista tai määräämistä. (50)

(414)

On syytä huomata, että komission päätelmät eivät perustuneet yksinomaisesti pelkkiin poliittisiin kannanottoihin, mikä tuodaan yksityiskohtaisesti esiin 3.1 jaksossa. Päätelmät perustuivat myös CBA:n rooliin, koska sitä – polkupyörien tuottajien ja moottoreiden valmistajien järjestöä – valvovat ja ohjaavat Kiinan korkeimmat viranomaiset eli valtioneuvosto. On myös syytä muistaa, että CBA:n jäsenten on pantavat täytäntöön CBA:n päätöslauselmat, minkä vuoksi jäsenten katsotaan olevan järjestön alaisuudessa. CBA antoi 13. polkupyöräsuunnitelman, jonka tavoitteena on parantaa sähköpolkupyörien vientiä harjoittavien tuottajien vientitulosta, kuten 112 ja 113 kappaleessa mainitaan. Edellä esitettyjä seikkoja tukevat myös useat moottoreita käsittelevän toimialaraportin otteet (ks. 408–410 kappale), joissa osoitetaan, että moottorisektorille annettava tuki liittyy sen asemaan sähköpolkupyörien toimitusketjussa. Tämän perusteella väite oli hylättävä.

(415)

Giant katsoi myös, että komissio oli kääntänyt todistustaakan tehtyjen päätelmien osalta 407 kappaleessa viittaamalla Kiinan viranomaisten osittaiseen yhteistyöstä kieltäytymiseen. Giant korosti, että todistustaakka on komissiolla ja että komissio ei ole osoittanut, että sähköpolkupyörien akkujen ja moottoreiden tarjoaminen on käytäntö, joka kuuluu tavanomaisesti viranomaisille.

(416)

Komissio katsoi, että käytettävissä oleva näyttö, joka on esitetty tiivistettynä 414 kappaleessa ja joka perustuu käytettävissä oleviin tietoihin, riittää osoittamaan valtuuttamisen ja määräämisen. On myös syytä muistaa, että Kiinan viranomaiset eivät esittäneet mitään huomautuksia tai toimittaneet lisätietoja sen jälkeen, kun niille oli ilmoitettu, että komissio aikoo soveltaa käytettävissä olevia tietoja riittämättömän pidettävää vastiketta vastaan tarjottujen tuotantopanosten osalta. Tällä perusteella komissio katsoo, että se ei kääntänyt todistustaakkaa. Sen vuoksi väite oli hylättävä.

(417)

Komissio haluaisi ensinnäkin todeta, että Kiinan viranomaisten osittaisen yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komission päätelmät perustuivat käytettävissä oleviin tietoihin, joihin kuuluivat valituksen tekijän toimittama toimialaraportti ja komission kyselylomakkeeseen vastanneen ainoan yhteistyössä toimineen moottoreiden toimittajan antamat tiedot.

(418)

Raportissa oli useaan otteeseen näyttöä siitä, että sähkömoottoreiden tuotannonala sai tukea verohyvityskannustimien sekä maankäytön, pääomapalvelujen ja työvoiman tarjonnan kautta, kuten 410 kappaleessa kuvataan.

(419)

Tämä vahvistui myös Bafangia koskevien havaintojen perusteella. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kyseinen yritys sai monentyyppisiä tukia, muun muassa maankäyttöoikeudet riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan, alennettu verokanta ja useita avustuksia.

(420)

Useat osapuolet esittivät huomautuksia viittaamalla tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO-sopimuksen 14 artiklan d kohtaan sekä perusasetuksen 6 artiklan d alakohtaan, joka koskee vastikkeen riittävyyttä, joka määritetään suhteessa kyseisen hyödykkeen tai palvelun markkinoilla vallitseviin olosuhteisiin maassa, jossa toimitus tai osto tapahtuu. Toisin sanoen käytettävän viitearvon olisi liityttävä Kiinan markkinoilla vallitseviin olosuhteisiin tai tuen vastaanottajan käytettävissä olevilla jonkin toisen maan markkinoilla tai maailmanmarkkinoilla vallitseviin ehtoihin ja olosuhteisiin.

(421)

Komissio katsoi, että Kiinan markkinoilla vallitsevat olosuhteet olivat vääristyneet talouden toimijoiden toteuttaman kansallisen ja alakohtaisen politiikan vuoksi. Lisäksi Kiinan viranomaisten osittaisen yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komissiolla ei ollut olennaisia tietoja moottoreiden markkinatilanteesta Kiinassa eikä mahdollisesti tarvittavista oikaisuista. Mitä tulee toisen maan markkinoilla tai maailmanmarkkinoilla vallitseviin olosuhteisiin, tästä ei ollut saatavilla niin yksityiskohtaisia tietoja, että olisi voitu tehdä merkityksellinen vertailu. Tämän vuoksi komission oli käytettävä käytettävissä olevia tietoja. Tämän perusteella komissio päätteli, että Kiinan markkinoilla vallitsevat olosuhteet eivät olleet perusteena oikaisulle, ja laski sen vuoksi viitearvon käyttämällä 432 kappaleessa kuvattua menetelmää.

(422)

Useat osapuolet väittivät, että komission olisi pitänyt käyttää vaihtoehtoisena vääristymättömänä viitearvona otokseen valituilta yhteistyössä toimineilta tuottajilta saatuja moottoreiden tuontihintoja.

(423)

Kun otetaan huomioon moottoreiden kotimaisten toimittajien markkinaosuus ja se, että ne määräävät hinnat Kiinan markkinoilla (ks. 404 kappale), ei pidetty asianmukaisena käyttää tuontihintoja viitearvona, koska näiden hintojen tasoon vaikuttivat samat kotimarkkinoiden vääristymät. Tämän perusteella väite oli hylättävä.

(424)

Giant ja Kiinan viranomaiset väittivät, että komission lähestymistapa rikkoi tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO-sopimuksen 1.1 artiklan b kohtaa, 10 artiklaa ja 32.1 artiklaa, koska komissio ei voi kiertää velvollisuuttaan päätellä, että valmistajia valtuutetaan tai määrätään. Giant väitti, että komission on 1) analysoitava, onko valmistajille myönnetty tukia, 2) analysoitava, ostettiinko moottoreita ja akkuja markkinaehtoisesti, 3) laskettava, paljonko tukia on siirtynyt tuensaajille.

(425)

Komission päätelmien katsotaan perustuvan riittävän yksityiskohtaisiin perusteisiin (ks. 414 kappale). Komissio toteaa Giantin huomautuksista, että koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä ja vain yksi tavarantoimittaja toimi yhteistyössä omasta aloitteestaan, komissiolla ei ollut olennaisia tietoja. Käytettävissä olevien tietojen ja komission suorittaman analyysin perusteella kuitenkin katsottiin, että edellytykset sen päättelemiseksi, että valtuuttamista ja määräämistä esiintyi, täyttyivät. Mitä tulee tukien siirtymiseen, väitettä pidettiin merkityksettömänä, koska aihetta ei käsitelty komission analyysissä. Tämän perusteella väitteet oli hylättävä.

(426)

Kuten 390–412 kappaleessa osoitetaan, monissa erityisesti sähköpolkupyöräteollisuuden yrityksiä koskevissa sääntelyasiakirjoissa ohjeistetaan tuotantopanosten toimittajia tarjoamaan sähköpolkupyöräteollisuudelle moottoreita riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. Kyseisistä asiakirjoista käy ilmi, että tuotantopanosten toimittajat tarjoavat moottoreita vain muutamille tuotannonaloille/yrityksille, jotka noudattavat Kiinan viranomaisten asiaan liittyvää politiikkaa.

(427)

Sen vuoksi komissio päätteli, että tuet, jotka annetaan tarjoamalla moottoreita riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan, eivät ole yleisesti saatavilla vaan ne ovat erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti. Asianomaiset osapuolet eivät myöskään toimittaneet näyttöä siitä, että tämän muotoiset tuet riippuisivat objektiivisista arviointiperusteista tai edellytyksistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

(428)

Kaikki otokseen valitut yritykset ostivat moottoreita kotimaasta enimmäkseen etuyhteydettömiltä yrityksiltä mutta myös toivat niitä pieniä määriä. Erittäin vähäisiä määriä ostettiin etuyhteydessä olevilta yrityksiltä. Bafang oli joidenkin tuottajien tärkein tavarantoimittaja, jonka osuus oli yli 50 prosenttia ostomäärästä.

(429)

Kuten 396 kappaleessa selitetään, Bafang on alisteinen toimija, joka on valtuutettu panemaan täytäntöön kansallista politiikkaa, ja se myi moottoreita kotimarkkinoilla merkittävästi alemmilla hinnoilla kuin vientimarkkinoilla. Tämän seurauksena kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat saivat etua moottoreista, joita myytiin riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan.

(430)

Useat osapuolet väittivät, että perusasetuksen 2 artiklan a ja b alakohdan mukaan vain viranomaiset voivat tarjota tukea. Koska Bafang on yksityisessä omistuksessa oleva yritys, sitä ei voida pitää viranomaisena 2 artiklan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, minkä vuoksi se ei voi tarjota tukia.

(431)

Huomautusta ei pidetty merkityksellisenä, kun otetaan huomioon 412 kappaleessa esitetyt päätelmät eli se, että Kiinan viranomaiset valtuuttavat ja määräävät tavarantoimittajia, jotka toimittavat moottoreita sähköpolkupyörien tuottajille, toimittamaan tämän tuotantopanoksen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan.

(432)

Otokseen valituille yrityksille koitunut etuus laskettiin vertaamalla hintoja, jotka Bafang veloitti tutkimusajanjakson aikana moottoreista kotimarkkinoilla ja vientimarkkinoilla. Vertailussa käytettiin sekä moottorin sijaintia (napa- vai keskusmoottori) että moottorin tehoa (kW). Laskettuja prosenttiosuuksia sovellettiin hintoihin, jotka otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat maksoivat kotimaisilta tavarantoimittajilta ostetuista moottoreista. Oikaisuja ei tehty.

(433)

Giant-ryhmä väitti, että paikallisesti ostettujen moottoreiden ja sen EU:hun viemien sähköpolkupyörien välillä ei ole mitään yhteyttä.

(434)

Tähän liittyen katsotaan, että 428 ja 429 kappaleessa määritelty etuus hyödytti sähköpolkupyörien vientiä harjoittavia tuottajia, jotka ostivat kotimaisia moottoreita riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan, eikä se liity myytyjen sähköpolkupyörien tiettyihin malleihin. Sen vuoksi pääteltiin, että Giant-ryhmä sai etuutta ostaessaan kotimaisia moottoreita vääristyneillä hinnoilla Kiinan viranomaisten valtuuttamisen ja määräämisen vuoksi (ks. 394–412 kappale). Tämän perusteella väite oli hylättävä.

(435)

Bafang väitti kotimarkkinamyynnistä, että liiketoimien luetteloon, jota käytettiin määrittämään keskimääräinen hinta kotimarkkinoilla myydyille moottoreille, sisältyi myynti etuyhteydessä olevalle yritykselle. Lisäksi Bafang selvensi, että etuyhteydellinen myynti oli tarkoitettu vientiin, koska siihen etuyhteydessä oleva yritys toimi kotimarkkinoilla vientimyynnistä vastaavana kauppiaana. Sen vuoksi Bafang pyysi komissiota jättämään tämän myynnin pois laskelmista, jotka koskivat keskimääräistä myyntihintaa kotimarkkinoilla.

(436)

Komissio hyväksyi pyynnön ja jätti tällaisen myynnin pois keskimääräistä kotimarkkinoiden myyntihintaa koskevista laskelmista, koska se piti tyydyttävänä Bafangin toimittamaa näyttöä siitä, että myyntiä oli pidettävä vientimyyntinä siihen etuyhteydessä olevan kauppiaan kautta. Asiakirja-aineistossa ei kuitenkaan ollut näyttöä siitä, oliko myynti etuyhteydessä olevalle kauppiaalle tapahtunut markkinaehdoilla vai ei (ks. tarkemmin 437–441 kappale). Tämän vuoksi laskelmia muutettiin ottamalla huomioon vain kotimarkkinamyynti riippumattomille asiakkaille.

(437)

Vientimyynnin keskimääräisestä hinnasta Bafang väitti saman 435 ja 436 kappaleessa tarkoitetun myynnin osalta, että siihen etuyhteydessä olevan kauppiaan kautta vietyjen moottoreiden hintoja pitäisi oikaista asianmukaisesti vähentämällä niistä myynti- hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto.

(438)

Tässä yhteydessä ei ollut mahdollista varmistaa, olivatko liiketoimet Bafangin ja siihen etuyhteydessä olevan yrityksen välillä tapahtuneet markkinaehtoisesti tai olisiko tämän etuyhteydessä olevan yrityksen etuyhteydettömille asiakkaille harjoittamaa vientimyyntiä oikaistava ottamalla huomioon kohtuullinen voitto ja myynti- hallinto- ja yleiskustannukset. Vientimyynnin hintaa mittaavan viitearvon olisi joka tapauksessa perustuttava riippumattoman ostajan tosiasiallisesti maksamaan vientihintaan, koska tätä pidetään kotimarkkinoiden vääristymättömänä markkinahintana riippumatta Bafangiin etuyhteydessä olevan kauppiaan myynti- hallinto- ja yleiskustannuksista sekä voitosta. Jotta voitiin varmistaa kotimarkkinamyynnin ja vientimyynnin asianmukainen vertailu samassa kaupan portaassa ja varmistaa johdonmukaisuus kotimarkkinoiden myyntihintojen oikaisussa (ks. 435 ja 436 kappale), komissio päätti tämän vuoksi jättää tämän kotimaisen etuyhteydessä olevan kauppiaan kautta tapahtuneen välillisen vientimyynnin pois laskelmista ja muutti keskimääräisen vientihinnan laskelmia vastaavasti. Näin ollen kotimarkkinahinnan ja vientihinnan vertailu tehtiin ottamalla huomioon vain Bafangin suora myynti riippumattomille asiakkaille sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. Näin oikaistun asiaankuuluvan myynnin edustavuus oli edelleen merkittävä (lähes 70 % kaikesta vientimyynnistä). Nämä päätelmät ilmoitettiin täydentävissä lopullisissa päätelmissä kaikille asianomaisille osapuolille.

(439)

Täydentävien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Bafang väitti, että siihen etuyhteydessä olevan yrityksen vientimyyntiä etuyhteydettömille asiakkaille ei pitäisi jättää pois laskelmista ja että vastaavia myyntitapahtumia olisi oikaistava alaspäin poistamalla niistä myynti- hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto. Bafang väitti myös, että komissio olisi voinut pyytää näitä tietoja tutkimuksen aikana varmistaakseen, että myynti etuyhteydessä oleville asiakkaille tapahtui markkinaehtoisesti.

(440)

On syytä muistaa, että hintavertailu tehtiin vain siksi, että voitiin vahvistaa viitearvo moottoreille, jotka oli myyty riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. Bafangin päätelmien ilmoittamisen johdosta esittämien huomautusten jälkeen katsottiin, että on asianmukaista jättää etuyhteydessä olevan kauppiaan kautta suoritetut vientitapahtumat pois laskelmista Bafangin pyytämällä tavalla, koska tällaiset liiketoimet sisälsivät myynti- hallinto- ja yleiskustannukset sekä voiton eikä näiden liiketoimien myyntihintojen luotettavuutta voitu varmistaa.

(441)

Lisäksi on syytä selventää, että komission yksiköille ilmoitettiin kauppayrityksen myynti- hallinto- ja yleiskustannuksista sekä voitosta vasta tarkastuskäynnin jälkeen ja että Bafang ei ottanut tätä seikkaa esiin toimittaessaan tietoja kannattavuudestaan näillä eri markkinoilla tai yksilöidessään tekijöitä, jotka voisivat olla perusteena kotimarkkina- ja vientihintojen eroon (ks. 397 kappale). On vielä syytä huomata, että Bafang ei toimittanut väitteensä tueksi näyttöä, koska se ei toimittanut huomautuksissaan mitään lisätietoja tällaisten myynti- hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton tasosta lopullisten tai täydentävien päätelmien ilmoittamisen jälkeen. Vientimyynnin asianmukainen viitearvo voi perustua ainoastaan lopullisen asiakkaan maksamaan tosiasialliseen hintaan (ks. 437 kappale) riippumatta mahdollisesta välillisestä myynnistä ja myynti- hallinto- ja yleiskustannuksista sekä voitosta, koska ne eivät ole merkityksellisiä määritettäessä asianmukaista markkinahintaa tuesta koituneen edun laskemista varten. Tämän perusteella komissio hylkäsi nämä väitteet.

(442)

Otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille tässä järjestelmässä vahvistettu tukiprosentti tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

Taulukko 3

Moottoreiden tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan

(443)

Koska Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet mitään tietoja sähköpolkupyörien akkujen kotimaisten toimittajien lukumäärästä tai omistajuudesta, komission oli hyödynnettävä käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Komissio analysoi tätä varten Kiinan sähköpolkupyörien litiumakkujen tuotannonalaa koskevaa toimialaraporttia, jonka valituksen tekijä oli toimittanut, sekä viiden otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan akkujen toimittajien tilannetta.

(444)

Komissio yksilöi 23 kiinalaista akkujen toimittajaa, joista ainakin kolme oli CBA:n jäseniä ja ainakin yksi osittain valtion omistuksessa. Näiden tavarantoimittajien osuus tutkimusajanjaksolla ostettujen akkujen kokonaismäärästä oli 33 prosenttia ja kokonaisarvosta 31 prosenttia. CBA oli tarkastelujakson aikana valtioneuvoston johdon alaisena (ks. 133–139 kappale). Lisäksi CBA asetti jäsenilleen tiettyjä velvoitteita kansallisen politiikan täytäntöönpanon suhteen (ks. 382 kappale).

(445)

Tällä perusteella komissio katsoi, että CBA:n jäseniä sitovat tiukat velvoitteet järjestöön nähden, joka on valtioneuvoston valtion omistuksessa olevien varojen valvonta- ja hallintokomission ohjauksen ja valvonnan alainen. Näin ollen CBA:n jäseniä, myös akkujen toimittajia, pidetään polkupyöräteollisuuden alisteisina keskeisinä toimijoina, jotka on valtuutettu panemaan täytäntöön kansallista politiikkaa, jotta saavutetaan sähköpolkupyörien tuotantoon liittyvät laajemmat tavoitteet. Näin ollen komissio tutki tarkemmin tätä politiikkaa myös akkujen tapauksessa.

(446)

Samoin kuin moottoreiden tapauksessa useat osapuolet väittivät, että CBA on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka jäseniä ovat polkupyöräteollisuuden yritykset, tutkimusyksiköt ja paikalliset järjestöt, jotka ovat vapaaehtoisesti liittyneet siihen. Osapuolet väittivät myös, että useimmat CBA:n jäsenistä ovat yksityisomistuksessa olevia yrityksiä.

(447)

Tältä osin viitataan 166 ja 168 kappaleeseen, joissa todetaan, että koska Kiinan viranomaiset kieltäytyivät toimittamasta tietoja tuotantopanosten kotimaisten toimittajien omistajuudesta, komission oli käytettävä käytettävissä olevia tietoja. Ne osoittivat, että useat CBA:n jäsenistä ovat valtion omistamia yrityksiä.

(448)

Kiinan viranomaiset väittivät, että komissio ei onnistunut osoittamaan, että CBA on julkinen elin.

(449)

Tältä osin viitataan 138 kappaleeseen ja vahvistetaan päätelmä, jonka mukaan CBA toimii valtioneuvoston, siviiliasioiden ministeriön ja toimivaltaisen yritysyksikön poliittisen ohjauksen ja valvonnan alaisena. Tämä päti myös vuonna 2016, jolloin 13. polkupyöräsuunnitelma hyväksyttiin.

(450)

Kiinan viranomaiset väittivät myös, että vallitsevan oikeuskäytännön mukaisesti valtion omistajuus ei ole riittävä osoittamaan valtuuttamista tai määräämistä.

(451)

Vaikka valtion omistajuus sinällään ei ole riittävä edellytys valtuuttamisen tai määräämisen osoittamiseksi, se on merkittävä tekijä. Lisäksi on syytä huomata, kuten 452–484 kappaleessa tuodaan esiin, että komission analyysi perustuu useisiin muihinkin tekijöihin, jotka tukevat väitettä, jonka mukaan Kiinan viranomaiset valtuuttivat ja määräsivät kotimaisia tavarantoimittajia, jotka toimittivat akkuja sähköpolkupyörien tuotannonalalle. Tämän perusteella nämä huomautukset oli hylättävä.

(452)

Komissio yksilöi useita oikeuslähteitä, joissa viitataan akkuteollisuudelle annettavaan julkiseen tukeen sen aseman vuoksi sähköpolkupyöräteollisuuden toimitusketjussa.

(453)

Ensimmäinen asiakirja on kevyen teollisuuden kehittämissuunnitelmassa (2016–2020), jonka Kiinan viranomaiset laativat 13. viisivuotissuunnitelman ja Made in China 2025 -suunnitelman täytäntöönpanoa varten. Suunnitelmassa mainitaan akkuteollisuus keskeisenä tuotannonalana. Suunnitelmassa suositellaan akkujen osalta seuraavaa: ”edistetään akkuteollisuutta siten, että sitä kehitetään vihreään, turvalliseen, korkean suorituskyvyn ja pitkäikäisyyden suuntaan; vauhditetaan litiumioniakkujen korkean suorituskyvyn elektrodimateriaaleihin, akkukalvoihin ja elektrolyytteihin, uudentyppiseen integraatioteknologiaan, uudentyyppisiin lyijyakkuihin, kuten käämitettyihin ja lyijy-hiili-akkuihin, sekä uuden sukupolven lyijyakkuihin, kuten bipolaariakkuihin ja muista kuin lyijylevyistä koostuvien ristikoiden muodostamiin akkuihin, sekä keskeisiin materiaaleihin liittyvää T&K-toimintaa ja teollistamista; keskitytään uudentyyppisten galvaanisten kennojen ja lyijyakkujen kehittämiseen uusia energialähteitä hyödyntäviin ajoneuvoihin ja polttokennoihin; vauhditetaan teknisten laitteiden muuttamista ja päivittämistä lyijyteollisuudessa lyijyakkuteollisuutta koskevien standardiedellytysten (vuoden 2015 versio) mukaisesti; edistetään aktiivisesti käytettyjen lyijyakkujen kierrätysjärjestelmää”.

(454)

Suunnitelmassa yksilöidään myös konkreettisia toimenpiteitä kunkin keskeisen tuotannonalan edistämiseksi. Nämä toimenpiteet esitetään 101–106 kappaleessa, ja niitä ovat muun muassa etuuskohteluun perustuvat lainat, vientiluottovakuutuksen tukeminen ja veropolitiikan tukeminen.

(455)

Toinen asiakirja on Made in China 2025 -strategia. Kyseessä on kansallinen strategia, jossa keskitytään kymmeneen keskeiseen sektoriin, jotka saavat erityistukea ja -huomiota vuoteen 2025 asti. Tuki annetaan valtion omistamien pankkien ei-kaupallisten lainojen muodossa samoin kuin vapautuksina tiettyjen vaatimusten ja määräysten noudattamisesta ja muina etuoikeuksina. Kiinan akkuteollisuus kuuluu kansallisesta strategiasta tuettuihin aloihin. Tämä käy ilmi seuraavasta otteesta:

(456)

Kolmas asiakirja on polkupyörä- ja sähköpolkupyöräteollisuuden 13. viisivuotissuunnitelma, jossa luetellaan polkupyörä- ja sähköpolkupyöräteollisuuden ja niiden tärkeimpien komponenttien tuotannonalojen, myös akkuteollisuuden, keskeiset tavoitteet, prioriteetit ja tukijärjestelmät:

(457)

Neljäs asiakirja on vuonna 2015 hyväksytty akkuteollisuuden 12. viisivuotissuunnitelma, jota on sovellettu tutkimusajanjakson alusta lähtien:

(458)

Viides asiakirja on akkuteollisuuden 13. viisivuotissuunnitelma, jonka Kiinan kemiallisen ja fysikaalisen sähköteollisuuden järjestö hyväksyi 18 päivänä tammikuuta 2016:

(459)

Edellä esitettyjen oikeudellisten lähteiden lisäksi komissio käytti lähteenä Kiinan sähköpolkupyörien litiumakkuteollisuutta koskevaa raporttia (laatinut Yubo Zhiye Business -konsulttiyritys). Raportti (”In-depth analysis lithium-ion battery industry for electric bicycles in 2018-2023 and guidance report on the 13 th Five-Year development plan” (51)) on julkisesti saatavilla konsulttiyrityksen verkkosivustolla (www.chinabgao.com), ja siinä vahvistetaan, että tuotannonala on voimakkaasti tuettua ja että tuet myönnetään sähköpolkupyöräteollisuuden yleistä etua varten:

(460)

Yhteenvetona voidaan todeta, että näissä asiakirjoissa tarjotaan näyttöä valtion tuesta akkuteollisuudelle ja kuvataan saatavilla olevia tukitoimenpiteitä, joista akkuteollisuus on saanut etua viime vuosina (etuuskohtelun mukainen rahoitus, verohyvitykset/-vapautukset ja vientiluottovakuutus). Niissä myös tuodaan esiin tarve integroida akku- ja sähköpolkupyöräteollisuus toisiinsa tiiviimmin yhteistyön ja allianssien kautta ja tunnustetaan, että on olemassa sähköpolkupyörien ja akkujen tukipolitiikka sähköpolkupyörien yleisyyden ja viennin lisäämiseksi.

(461)

Tällä perusteella komissio päätteli, että akkuteollisuus on tuettu tuotannonala, joka saa etua useista tuista, ja että sen kehittäminen liittyy tiiviisti sähköpolkupyöräteollisuuden kehittämiseen.

(462)

Kiinan viranomaisten osittaisen yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi tuotantopanosten toimittajilta ei saatu kyselyvastauksia, minkä vuoksi komissiolla ei ollut ratkaisevan tärkeitä tietoja akkujen kotimarkkinoiden toimittajista. Tämän vuoksi komission oli käytettävä perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja valtuuttamista koskevien päätelmien tekemiseen. Komission käytettävissä olevat tiedot olivat tietoja, jotka oli saatu 3.1 jaksossa kuvatuista valtion suunnitelmista, kerätty otokseen valituilta vientiä harjoittavilta tuottajilta niiden akkujen kotimaisista toimittajista, julkisesti saatavilla olevia tietoja CBA:sta ja sen jäsenistä sekä ainoalta yhteistyössä toimineelta tuotantopanosten toimittajalta, Bafangilta, kerättyjä tietoja.

(463)

Komissio löysi useita oikeudellisia tietolähteitä, jotka viittasivat siihen, että Kiinan viranomaiset toteuttivat toimia alentaakseen akkujen kustannuksia, mistä koitui etua sähköpolkupyörien tuottajien tuotantoketjun loppupään teollisuudelle.

(464)

Ensimmäinen asiakirja on 13. polkupyöräsuunnitelma. Suunnitelmassa todetaan, että läpimurtoja saavutetaan kuudella keskeisellä teknologia-alalla. Yksi näistä on lyijyakkujen ja litiumioniakkujen suorituskyvyn parantaminen. Suunnitelmassa asetetaan myös kolme määrällistä tavoitetta:

(465)

Toinen asiakirja on 13. viisivuotinen akkusuunnitelma. Suunnitelmassa vahvistetaan useita yhteyksiä tuotantoketjun loppupään teollisuuteen ja etenkin sähköpolkupyöräteollisuuteen (ks. 458 kappale). Siinä vahvistetaan myös yhteys akkuteollisuuden ja sähköpolkupyöräteollisuuden tukien välille: ”suositellaan sähköpolkupyörien litiumioniakkuja koskevan tukipolitiikan käyttöönottoa, jotta voidaan edistää sähköpolkupyörien litiumioniakkujen yleistymistä” (V luku, V jakso).

(466)

Kolmas asiakirja on 459 kappaleessa mainittu akkuja koskeva toimialaraportti, jossa selvennetään, että ”litiumioniakkujen tulevissa keskeisissä sovelluksissa keskitytään sähkötyökaluihin, kevyisiin sähköpolkupyöriin, uusia energialähteitä hyödyntäviin ajoneuvoihin ja energianvarastointijärjestelmiin” (V luku, II jakso). Tämä vahvistaa komission käsitystä siitä, että Kiinan sähköpolkupyöräteollisuus on siirtymässä litiumakkujen käyttöön. Tämä sai vahvistusta myös otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien kyselyvastauksista.

(467)

Neljäs asiakirja on polkupyöräteollisuuden kehittämiseen tähtäävä täytäntöönpanolausunto (”The Implementation Opinions of Further Promoting Healthy Development of Bicycle Industry in Our City”), jonka on julkaissut Tianjinin kunnan talous- ja tietotekniikkakomissio. Lausunnossa suositellaan 13. polkupyöräsuunnitelman mukaisesti käyttämään kotimaisia akkuja sähköpolkupyörien tuotannossa ja alentamaan niiden kustannuksia: ”Tukeutumalla kotimaiseen johtavaan litiumakkuja ja raaka-aineita koskevaan tutkimukseen ja kehittämiseen ja valmistusyrityksiin, kuten Lishen, BAK ja Gateway, vahvistamme korkean suorituskyvyn, matalien kustannusten, turvallisten ja luotettavien sähköpolkupyörissä käytettävien litiumakkujen ja niihin liittyvän teknologian tutkimusta ja kehittämistä”.

(468)

Edellä esitetyn perusteella on selvää, että Kiinan viranomaisten laatimassa politiikassa luodaan linkki litiumioniakkuteollisuuden ja sähköpolkupyöräteollisuuden kehittämisen välille. Lisäksi politiikassa edellytetään myös, että akkuteollisuuden on alennettava kustannuksiaan ja hintojaan tukien kautta, jotta voidaan edistää sähköpolkupyöräteollisuuden kehittämistä. Tämä osoittaa selvästi, että Kiinan viranomaiset valtuuttavat ja määräävät tällä politiikalla akkujen tuottajien myymään niitä alemmilla hinnoilla tuotantoketjun loppupäässä olevan sähköpolkupyöräteollisuuden eduksi.

(469)

Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien akkujen toimittajien osalta komissio vahvisti 444 kappaleessa, että CBA:n jäsenet, jotka toimittivat akkuja otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille, edustivat 33:a prosenttia koko kotimaisesta määrästä, joka toimitettiin otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille, ja 31:tä prosenttia koko kotimaisesta ostoarvosta tutkimusajanjaksolla. Komissio päätteli 383 kappaleessa, että CBA:n jäsenet, myös osien toimittajat, ovat alisteisia keskeisiä toimijoita, jotka on valtuutettu panemaan täytäntöön kansallista politiikkaa, jotta saavutetaan sähköpolkupyörien tuotantoon liittyvät laajemmat tavoitteet. Edellä esitetyn perusteella ja muiden tietojen puutteessa tämän katsottiin edustavan tilannetta akkujen kotimarkkinoilla Kiinassa.

(470)

Koska mikään akkujen valmistaja-toimittaja ei toiminut yhteistyössä, komission oli käytettävä tietoja, jotka oli saatu Bafangilta, joka myi akkuja kotimarkkinoilla ja vientiä varten. Tutkimuksessa kävi ilmi, että se oli myynyt vastaavia akkumalleja kotimarkkinoilla merkittävästi suotuisammilla (alemmilla) hinnoilla kuin vientiä varten. Ero oli 30–50 prosenttia tutkimusajanjaksolla.

(471)

Useat osapuolet väittivät, että Bafangin akkujen myyntiä ei voitu käyttää viitearvona seuraavassa esitetyistä syistä. Ensinnäkään Bafang ei ole akkujen tuottaja. Toiseksi osa Bafangin viemistä ja kotimarkkinoilla myymistä akuista on tuotu maahan. Ne väittivät myös, että Bafangin hintoihin tehtyä vertailua ei voitu käyttää akkujen viitearvona, koska Bafangin myymien akkujen määrä oli erittäin vähäinen tutkimusajanjaksolla.

(472)

On syytä muistaa, että koska Kiinan viranomaiset toimivat yhteistyössä vain osittain (ks. 3.3.3 jakso) eivätkä akkujen valmistajat toimineet lainkaan yhteistyössä, komission oli tehtävä päätelmät käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti. Käytettävissä olevia tietoja eli Bafangiin liittyviä asiaankuuluvia tietoja pidettiin asianmukaisina ja riittävinä. Kun otetaan huomioon kansallinen politiikka ja CBA:n laatima polkupyöräsuunnitelma, jonka tavoitteena on parantaa litiumakkujen hintatasoa ja sähköpolkupyörien vientiä harjoittavien tuottajien vientitulosta (ks. 112, 113 ja 464 kappale), katsottiin, että hankintalähde eli se, oliko akut tuotettu kotimaassa, ostettu kotimaasta tai tuotu maahan, ei ollut merkityksellinen. Tutkimuksen kannalta merkityksellistä on tutkimuksen kohteena olevien tuottajien osalta akuista tosiasiallisesti maksetun tuetun hinnan ja ilman tukea maksettavaksi tulevan edustavan markkinahinnan välinen erotus. Edellä esitetyn perusteella nämä väitteet oli hylättävä.

(473)

Mallit olivat vastaavia, koska niissä oli sama sisäinen tuotekoodi ja sama kapasiteetti (mAH). Koti- ja vientimarkkinoiden väliselle merkittävälle hintaerolle vastaavien tuotteiden välillä ei kuitenkaan löydetty perusteita. Samoin kuin moottoreiden tapauksessa, asiakirja-aineistossa ei ollut mitään tietoja, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että erilaiset hintatasot johtuivat erityisistä markkinaolosuhteista eri markkinoilla, joilla akkuja myytiin. Tällainen olettamus on erityisesti ristiriidassa tutkimuksessa kerättyjen tietojen kanssa, koska CBA:n jäsenenä Bafang kuuluu järjestön alaisuuteen, ja järjestön 13. polkupyöräsuunnitelman – joka vaikutta suoraan CBA:han – tavoitteena on parantaa sähköpolkupyörien vientiä harjoittavien tuottajien vientitulosta, kuten 112 ja 113 kappaleessa todetaan. Tämän vuoksi Bafang on valtuutettu tai määrätty myymään – sähköpolkupyörien tuotannonalan vientituloksen parantamiseksi – tuotantopanoksia edullisemmilla hinnoilla kotimarkkinoilla, jotta kiinalaiset sähköpolkupyörien vientiä harjoittavat tuottajat voivat vähentää pienentää kustannuksiaan ja tarjota tuotteitaan vientimarkkinoilla merkittävästi alemmilla hinnoilla kuin niiden kilpailijat, joiden on hankittava moottoreita ei-tuetuilla hinnoilla. Tehdessään näin akkujen toimittajat käyttäytyvät irrationaalisesti myymällä akkuja alemmilla hinnoilla kotimarkkinoilla sen sijaan, että ne maksimoisivat voittonsa myymällä samoja akkumalleja vientimarkkinoilla merkittävästi korkeammilla hinnoilla ja saisivat merkittävästi suuremman voiton. Tämän vuoksi se on valtuutettu myymään – tuotannonalan vientituloksen parantamiseksi – tuotantopanoksia edullisemmilla hinnoilla kotimarkkinoilla, jotta sähköpolkupyörien vientiä harjoittavat tuottajat voivat tarjota tuotteitaan vientimarkkinoilla merkittävästi alemmilla hinnoilla kuin niiden kilpailijat, joiden on hankittava akkuja ei-tuetuilla hinnoilla.

(474)

Yadea-ryhmä ja Bafang väittivät, että kotimarkkinoilla ja vientiin myydyn mallit eivät ole samoja ja että mallit hankitaan eri tavarantoimittajilta. Sen vuoksi Bafang ehdotti, että vertailu tehtäisiin vain täsmälleen samoista akkumalleista, jotka on hankittu yhdeltä tavarantoimittajalta, jonka tuotteita sekä viedään että myydään kotimarkkinoilla. Bafang huomautti myös, että vertailun rajaaminen tietyn tavarantoimittajan myymiin akkuihin johtaisi silti merkittävään kotimarkkina- ja myyntihintojen eroon, joskin huomattavasti alempaan kuin siinä tapauksessa, että käytettäisiin malleja kaikilta muilta tavarantoimittajilta.

(475)

On syytä huomata, että vertailu tehtiin tuotteista, joilla on sama Bafangin sisäinen viitenumero. Sen vuoksi katsottiin, että mallit olivat samanlaisia, etenkin kun niiden teho oli sama. Sitä ei pidetty merkityksellisenä, että täsmälleen samasta lähteestä hankittuihin malleihin perustuvan vertailun tuloksena saataisiin edelleen merkittävä hintaero. Näistä syistä väitteet hylättiin.

(476)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Kiinan viranomaiset valtuuttavat tai määräävät kiinalaiset akkujen tuottajat tarjoamaan tämän tuotantopanoksen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan sähköpolkupyörien kotimaisille tuottajille.

(477)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Giant huomautti, että WTO:n valituselimen asiassa ”US – Countervailing Duty Investigation on DRAMs” antaman päätöksen mukaan pelkät poliittiset kannanotot eivät muodosta tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO-sopimuksen 1.1 artiklan a alakohdan 1 alakohdan iv alakohdassa tarkoitettua valtuuttamista tai määräämistä. (52) Lisäksi valtuuttaminen tai määrääminen – antamalla vastuu yksityiselle elimelle harjoittamalla auktoriteettia yksityiseen elimeen nähden – edellyttää aktiivisempaa toimimista kuin vain kannustamista. (53) Valituselin päätteli, että yksityisen elimen valtuuttamista tai määräämistä koskevaan näyttöön olisi sisällyttävä jonkinlainen uhkailu tai yllyttäminen. (54) Giant viittasi myös WTO:n paneelin raporttiin asiassa ”US – Export Restraints”, jossa todettiin, että valtuuttamiseen ja määräämiseen liittyvät välttämättä seuraavat kolme tekijää: i) nimenomainen ja selkeä toiminto, olipa se delegointi tai käsky, ii) joka on annettu tietylle osapuolelle ja iii) jonka kohteena on tietty tehtävä tai tavoite. (55) Pelkän valvonnan tai yleisen sääntelyvallan käytön perusteella ei näin ollen voida todeta valtuuttamista tai määräämistä. (56)

(478)

On syytä huomata, että komission päätelmät eivät perustuneet yksinomaisesti pelkkiin poliittisiin kannanottoihin, mikä tuodaan yksityiskohtaisesti esiin 3.1 jaksossa. Päätelmät perustuivat myös CBA:n rooliin, koska sitä – polkupyörien tuottajien ja akkujen valmistajien järjestöä – valvovat ja ohjaavat Kiinan korkeimmat viranomaiset eli valtioneuvosto. On myös syytä muistaa, että CBA:n jäsenten on pantava täytäntöön CBA:n päätöslauselmat, minkä vuoksi jäsenten katsotaan olevan järjestön alaisuudessa. CBA antoi 13. polkupyöräsuunnitelman, jonka tavoitteena on parantaa sähköpolkupyörien vientiä harjoittavien tuottajien vientitulosta, kuten 112 ja 113 kappaleessa mainitaan. Edellä esitettyjä seikkoja tukevat myös useat akkuja käsittelevän toimialaraportin otteet (ks. 459 kappale) ja yleisemmin eri lähteet (ks. 464–467 kappale), joissa osoitetaan, että akkusektorille annettava tuki liittyy sen asemaan sähköpolkupyörien toimitusketjussa. Tämän perusteella väite oli hylättävä.

(479)

Giant katsoi myös, että komissio oli kääntänyt todistustaakan tehtyjen päätelmien osalta viittaamalla Kiinan viranomaisten osittaiseen yhteistyöstä kieltäytymiseen. Giant korosti, että todistustaakka on komissiolla ja että komissio ei ole osoittanut, että sähköpolkupyörien akkujen tarjoaminen on käytäntö, joka kuuluu tavanomaisesti viranomaisille.

(480)

Samoin kuin 415 kappaleessa katsotaan, että käytettävissä oleva näyttö, joka perustuu käytettävissä oleviin tietoihin, riittää osoittamaan valtuuttamisen ja määräämisen. On myös syytä muistaa, että Kiinan viranomaiset eivät esittäneet mitään huomautuksia tai toimittaneet lisätietoja sen jälkeen, kun niille oli ilmoitettu, että komissio aikoo soveltaa käytettävissä olevia tietoja riittämättömän pidettävää vastiketta vastaan tarjottujen tuotantopanosten osalta. Tällä perusteella komissio katsoo, että se ei kääntänyt todistustaakkaa. Sen vuoksi väite oli hylättävä.

(481)

Komissio muistuttaa ensinnäkin, että Kiinan viranomaisten osittaisen yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komission päätelmät perustuivat käytettävissä oleviin tietoihin, joihin kuuluivat 3.7.3.2 jaksossa kuvattu valtion politiikka, valituksen tekijän toimittama toimialaraportti ja komission kyselylomakkeeseen vastanneen ainoan yhteistyössä toimineen akkujen toimittajan antamat tiedot.

(482)

Komissio toteaa 453 ja 454 kappaleessa, että akkuteollisuus on lueteltu kevyen teollisuuden kehittämissuunnitelmassa keskeisenä tuotannonalana ja että tässä suunnitelmassa yksilöidään useita hallinnollisten, markkina-, rahoitus- ja verotukien muodossa olevia toimenpiteitä, jotka ovat tällaisten keskeisten tuotannonalojen käytettävissä.

(483)

Akkuteollisuutta koskeva raportti sisältää lisäksi näyttöä siitä, että tuotannonala oli etuuskohtelupolitiikan kohteena (ks. 459 kappale).

(484)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että akkujen tuottajat saivat eri muotoisia tukia.

(485)

Useat osapuolet esittivät huomautuksia viittaamalla tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO-sopimuksen 14 artiklan d kohtaan sekä perusasetuksen 6 artiklan d alakohtaan, joka koskee vastikkeen riittävyyttä, joka määritetään suhteessa kyseisen hyödykkeen tai palvelun markkinoilla vallitseviin olosuhteisiin maassa, jossa toimitus tai osto tapahtuu. Toisin sanoen käytettävän viitearvon olisi liityttävä Kiinan markkinoilla vallitseviin olosuhteisiin tai tuen vastaanottajan käytettävissä olevilla jonkin toisen maan markkinoilla tai maailmanmarkkinoilla vallitseviin ehtoihin ja olosuhteisiin.

(486)

Komissio katsoi, että Kiinan markkinoilla vallitsevat olosuhteet olivat vääristyneet talouden toimijoiden toteuttaman kansallisen ja alakohtaisen politiikan vuoksi. Lisäksi Kiinan viranomaisten osittaisen yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komissiolla ei ollut olennaisia tietoja akkujen markkinatilanteesta Kiinassa eikä mahdollisesti tarvittavista oikaisuista. Mitä tulee toisen maan markkinoilla tai maailmanmarkkinoilla vallitseviin olosuhteisiin, tästä ei ollut saatavilla niin yksityiskohtaisia tietoja, että olisi voitu tehdä merkityksellinen vertailu. Tämän vuoksi komission oli käytettävä käytettävissä olevia tietoja. Tämän perusteella komissio päätteli, että Kiinan markkinoilla vallitsevat olosuhteet eivät olleet perusteena oikaisulle, ja laski sen vuoksi viitearvon käyttämällä 495 kappaleessa kuvattua menetelmää.

(487)

Giant ja Kiinan viranomaiset väittivät, että komission lähestymistapa rikkoi tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO-sopimuksen 1.1 artiklan b kohtaa, 10 artiklaa ja 32.1 artiklaa, koska komissio ei voi kiertää velvollisuuttaan päätellä, että valmistajia valtuutetaan tai määrätään. Giant väitti, että komission on 1) analysoitava, onko valmistajille myönnetty tukia, 2) analysoitava, ostettiinko akkuja markkinaehtoisesti, 3) laskettava, paljonko tukia on siirtynyt tuensaajille.

(488)

Komission päätelmien katsotaan perustuvan riittävän yksityiskohtaisiin perusteisiin. Komissio toteaa Giantin huomautuksista, että koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä ja vain yksi tavarantoimittaja toimi yhteistyössä omasta aloitteestaan, komissiolla ei ollut olennaisia tietoja. Käytettävissä olevien tietojen ja komission suorittaman analyysin perusteella kuitenkin katsottiin, että edellytykset sen päättelemiseksi, että valtuuttamista ja määräämistä esiintyi, täyttyivät. Mitä tulee tukien siirtymiseen, väitettä pidettiin merkityksettömänä, koska komission analyysissä käsiteltiin akkujen toimittajien valtuuttamista ja määräämistä toimittamaan akkuja sähköpolkupyörien tuottajilla riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan eikä akkujen toimittajien saamia tukia, minkä vuoksi väite hylättiin.

(489)

Kuten 452–474 kappaleessa osoitetaan, monissa erityisesti sähköpolkupyöräteollisuuden yrityksiä koskevissa sääntelyasiakirjoissa ohjeistetaan tuotantopanosten toimittajia tarjoamaan sähköpolkupyöräteollisuudelle akkuja riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. Kyseisistä asiakirjoista käy ilmi, että tuotantopanosten toimittajat tarjoavat akkuja vain muutamille tuotannonaloille/yrityksille, jotka noudattavat Kiinan viranomaisten asiaan liittyvää politiikkaa.

(490)

Sen vuoksi komissio päätteli, että tuet, jotka annetaan tarjoamalla akkuja riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan, eivät ole yleisesti saatavilla vaan ne ovat erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti. Asianomaiset osapuolet eivät myöskään toimittaneet näyttöä siitä, että tämän muotoiset tuet riippuisivat objektiivisista arviointiperusteista tai edellytyksistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

(491)

Kaikki otokseen valitut yritykset ostivat akkuja kotimaasta etuyhteydettömiltä yrityksiltä mutta myös toivat niitä pieniä määriä.

(492)

Kiinan viranomaisten osittaisen yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi yksikään akkujen valmistaja-toimittaja ei toimittanut komissiolle tietoja vastaamalla Kiinan tuotantopanosten toimittajille tarkoitettuun kyselylomakkeeseen. Tämän vuoksi komission oli käytettävä perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja voidakseen määrittää etuuden tason otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille, jotka ostivat akkuja kotimarkkinoilta. Käytettävissä oleviin tietoihin kuuluivat tiedot, jotka kerättiin ainoalta tutkimuksessa yhteistyössä toimineelta akkujen toimittajalta. Kuten 470 kappaleessa selitetään, Bafang on alisteinen toimija, joka on valtuutettu panemaan täytäntöön kansallista politiikkaa, ja se myi akkuja kotimarkkinoilla merkittävästi alemmilla hinnoilla kuin vientimarkkinoilla. Tämän seurauksena kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat saivat etua akuista, joita myytiin riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan.

(493)

Useat osapuolet väittivät, että perusasetuksen 2 artiklan a ja b alakohdan mukaan vain viranomaiset voivat tarjota tukea. Koska Bafang on yksityisessä omistuksessa oleva yritys, sitä ei voida pitää viranomaisena 2 artiklan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, minkä vuoksi se ei voi tarjota tukia.

(494)

Huomautusta ei pidetty merkityksellisenä, kun otetaan huomioon 476 kappaleessa esitetyt päätelmät eli se, että Kiinan viranomaiset valtuuttavat ja määräävät tavarantoimittajia, jotka toimittavat akkuja sähköpolkupyörien tuottajille, toimittamaan tämän tuotantopanoksen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan.

(495)

Otokseen valituille yrityksille koitunut etuus laskettiin vertaamalla kotimarkkinahintoja ja etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuneen viennin hintoja, jotka Bafang veloitti tutkimusajanjakson aikana. Hintoja oikaistiin kuljetuskustannusten ja tuontimaksujen erojen huomioon ottamiseksi. Vertailussa otettiin huomioon vastaavien mallien myynti, ja sen tuloksena hintaero oli 30–50 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Laskettuja prosenttiosuuksia sovellettiin hintoihin, jotka otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat maksoivat kotimaisilta tavarantoimittajilta ostetuista akuista.

(496)

Giant väitti, että paikallisesti ostettujen akkujen ja sen EU:hun viemien sähköpolkupyörien välillä ei ole mitään yhteyttä.

(497)

Tähän liittyen katsotaan, että 491–494 kappaleessa määritelty etuus hyödytti sähköpolkupyörien vientiä harjoittavia tuottajia, jotka ostivat kotimaisia akkuja riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan, eikä se liity myytyjen sähköpolkupyörien tiettyihin malleihin. Sen vuoksi pääteltiin, että Giant-ryhmä sai etuutta ostaessaan kotimaisia moottoreita vääristyneillä hinnoilla Kiinan viranomaisten valtuuttamisen ja määräämisen vuoksi (ks. 462–476 kappale). Tämän perusteella väite oli hylättävä.

(498)

Bafang väitti oikaisuista, että sähköpolkupyöriin liittyviä kuljetuskustannuksia ei voitu pitää asianmukaisena viitearvona akkujen kuljetuskustannusten osalta ja pyysi komissiota toimittamaan lisätietoja tehdyistä laskelmista.

(499)

Saatuaan nämä huomautukset komissio ilmoitti asianomaiselle osapuolelle täydentävät päätelmät, jotka sisälsivät lisätietoja. Pyydettyjä tietoja pidettiin joka tapauksessa luottamuksellisina, eikä yrityskohtaisia lukuja voitu paljastaa. Komissio myös huomautti, että väitteen tueksi ei esitetty mitään näyttöä. Asiasta ei esitetty muita huomautuksia.

(500)

Jotkin asianomaiset osapuolet väittivät, että Bafangin tiedot eivät olleet asianmukainen viitearvo niiden tapauksessa, koska ne eivät olleet ostaneet akkuja Bafangilta.

(501)

On syytä muistaa, että koska Kiinan viranomaiset toimivat yhteistyössä vain osittain eikä yksikään muu akkujen toimittaja toiminut yhteistyössä, komission oli tehtävä päätelmät käytettävissä olevien tietojen perusteella eli Bafangin toimittamien tietojen perusteella, jotka komissio pystyi tarkastamaan. Tämän perusteella väite oli hylättävä.

(502)

Otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille tässä järjestelmässä vahvistettu tukiprosentti tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

Taulukko 4

Akkujen tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan

(503)

Kiinassa maan omistavat joko valtio tai yhteisö (kollektiivi), joka muodostuu kylistä tai kunnista, ennen kuin maan omistus- tai käyttöoikeus patentoidaan tai myönnetään yritykselle tai yksittäiselle omistajalle. Kaupunkialueilla kaikki tontit omistaa valtio ja maaseudulla kylät tai kunnat.

(504)

Kiinan perustuslain ja maaoikeuden mukaan yritykset ja yksityishenkilöt voivat kuitenkin ostaa maankäyttöoikeuksia. Teollisuusmaan osalta vuokra-aika on yleensä 50 vuotta, ja sitä voidaan jatkaa toisella 50 vuodella.

(505)

Kiinan viranomaisten mukaan 31 päivästä elokuuta 2006 lähtien maan sääntelyn vahvistamista koskevan valtioneuvoston ilmoituksen (GF[2006] Nro 31) 5 §:n nojalla valtio voi myöntää oikeuden teollisuusmaahan teollisuusyrityksille vain tarjouskilpailun tai samantyyppisen julkisen tarjousmenettelyn kautta, eikä lopullinen sopimushinta voi olla alhaisempi kuin vähimmäislähtöhinta. Kiinan viranomaisten mukaan Kiinan maamarkkinat ovat vapaat ja teollisuusyritykset maksavat maan vuokrasta markkinahinnan.

(506)

Maankäyttöoikeuksia koskevat säännökset kuuluvat Kiinan kansantasavallan maanhallintolain piiriin. Myös seuraavat asiakirjat muodostavat osan oikeusperustaa:

(507)

Valtion omistaman rakennusmaan käyttöoikeuksien myöntämistä tarjousten, huutokauppojen ja hintanoteerausten kautta koskevien säännösten 10 §:n mukaan paikalliset viranomaiset päättävät maan hinnoista vain joka kolmas vuosi päivitettävän kaupunkien maa-alueita koskevan arviointijärjestelmän ja valtion teollisuuspolitiikan mukaisesti.

(508)

Aiemmissa tutkimuksissa (57) komissio totesi, että maankäyttöoikeuksista Kiinassa maksetut hinnat eivät edusta tarjonnan ja kysynnän mukaan vapaasti määräytyviä markkinahintoja, koska katsottiin, että huutokauppajärjestelmä on epäselvä ja läpinäkymätön ja toimii huonosti käytännössä ja että viranomaiset päättivät hinnoista mielivaltaisesti. Kuten edellä olevassa kappaleessa todetaan, viranomaiset päättivät hinnoista kaupunkien maa-alueita koskevan arviointijärjestelmän mukaisesti, jossa niitä ohjeistetaan ottamaan teollisuusmaan hintoja asettaessaan huomioon myös teollisuuspolitiikka eli myöntämään teollisuusmaata ensisijaisesti yrityksille, jotka edustavat tiettyjä tuotannonaloja.

(509)

Tässä tutkimuksessa tilanteen ei havaittu muuttuneen merkittävästi. Komissio totesi muun muassa, että yksikään otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista ei ollut tehnyt tarjousta maankäyttöoikeuksistaan tai osallistunut vastaavaan julkiseen tarjousmenettelyyn, ei myöskään vastikään hankittujen maankäyttöoikeuksien osalta. Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien maankäyttöoikeudet olivat myöntäneet paikallisviranomaiset neuvotelluilla hinnoilla.

(510)

Kaupunkien maa-alueen seurantajärjestelmän lisäksi käytössä on maankäytön dynaaminen seurantajärjestelmä. Kiinan kansantasavallasta peräisin oleviin aurinkopaneeleihin sovellettavien toimenpiteiden päättymistä koskevassa tarkastelussa (58) komissio totesi maankäytön dynaamisen seurantajärjestelmän mukaisten hintojen olevan korkeammat kuin vähimmäisviitehinnat, jotka asetetaan kaupunkialueiden arviointijärjestelmässä ja joita paikallisviranomaiset käyttävät, koska jäljempänä mainittuja päivitetään vain kolmen vuoden välein, kun taas dynaamiset seurantahinnat päivitetään neljännesvuosittain. Tässä tutkimuksessa ei ollut kuitenkaan mitään viitteitä siitä, että maan hinnat perustuisivat dynaamisiin seurantahintoihin, kuten ei ollut edellä mainitussa tarkastelussakaan. Kiinan viranomaiset vahvistivat aurinkopaneeleihin liittyvän tutkimuksen aikana, että kaupunkien maan hintojen dynaaminen seurantajärjestelmä seuraa maan hintatasojen heilahteluja tietyillä alueilla (eli 105 kaupungissa) Kiinassa ja sen tarkoituksena on arvioida maan hintojen kehitystä. Tarjouskilpailuissa ja huutokaupoissa käytettävät lähtöhinnat perustuvat kuitenkin maanarviointijärjestelmässä vahvistettuihin viitearvoihin. Lisäksi tässä tapauksessa otokseen valitut yritysryhmät saivat maa-alueensa suoran siirtämisen kautta. Sen vuoksi jäljempänä mainittu järjestelmä oli epäolennainen, koska sitä ei sovellettu otokseen valittuihin vientiä harjoittaviin tuottajiin.

(511)

Komissio totesi, että yksi otokseen valittu vientiä harjoittava tuottaja sai paikallisviranomaisiltavaroja korvatakseen osan maankäyttöoikeuksista maksamastaan hinnasta ja että eräs toinen otokseen valittu vientiä harjoittava tuottaja ei maksanut maankäyttöoikeuksistaan täyttä hintaa.

(512)

Tutkimuksen havainnot osoittavat, ettei maankäyttöoikeuksien myöntämistä ja hankkimista koskeva tilanne Kiinassa ole avoin ja että viranomaiset asettavat hinnat mielivaltaisesti.

(513)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen useat osapuolet väittivät, että edellä esitetty päätelmä perustui pääasiassa aiempien tutkimusten havaintoihin eikä komissio esittänyt mitään näyttöä, joka olisi osoittanut, että tilanne oli sama tässä tutkimuksessa. Komissio toteaa löytäneensä näyttöä (ks. 509–511 kappale), joka tukee komission päätelmiä siitä, että aiempien tutkimusten havainnot pitivät edelleen paikkansa. Vastakkaisten päätelmien tueksi ei myöskään esitetty mitään uutta näyttöä. Tämän perusteella väitteet oli hylättävä. Sen vuoksi Kiinan viranomaisten tarjoamia maankäyttöoikeuksia olisi pidettävä perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdan ja 3 artiklan 2 kohdan mukaisena tukena hyödykkeiden tarjoamisen muodossa, ja siitä on koitunut etua vastaanottaville yrityksille. Kuten 507–510 kappaleessa selitetään, Kiinassa ei ole toimivia maamarkkinoita, ja ulkoisten viitearvojen käyttö (ks. 517–527 kappale) osoittaa, että otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien maankäyttöoikeuksista maksamat summat ovat huomattavasti alle tavanomaisten markkinahintojen. Koska teollisuusmaan käyttöoikeuksien saaminen on helpompaa tietyn teollisuusalan yrityksille, paikallisten viranomaisten on otettava valtion teollisuuspolitiikka huomioon hintoja määrittäessään (ks. 508 kappale). Tämän teollisuuspolitiikan puitteissa sähköpolkupyöräteollisuutta pidetään kevyen teollisuuden kehittämissuunnitelmassa (59) keskeisenä tuotannonalana (ks. 101 kappale). Lisäksi valtioneuvoston päätöksessä nro 40 edellytetään viranomaisten varmistavan, että kannustettaville teollisuudenaloille annetaan maata. Päätöksen nro 40 18 §:ssä todetaan selvästi, että ”rajoitetut” tuotannonalat eivät voi saada maankäyttöoikeuksia. Tästä seuraa, että tuki on erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti, sillä vain tiettyjen tuotannonalojen yrityksille annetaan mahdollisuus hankkia teollisuusmaata edullisesti ja viranomaisten käytännöt alalla ovat epäselviä ja läpinäkymättömiä.

(514)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen useat osapuolet väittivät, että komissio ei ollut esittänyt erityisyyden määrittämisen tueksi positiivista näyttöä, joka olisi osoittanut, että sähköpolkupyörien tuotannonala kuuluu niihin tuotannonaloihin, jotka saavat maankäyttöoikeuksia etuuskohteluhinnoilla.

(515)

Tältä osin viitataan 129 kappaleeseen ja etenkin päätökseen nro 40, jonka mukaan kannustettavien hankkeiden osalta on toteutettava maankäyttöön liittyvää etuuskohtelupolitiikkaa. Sähköpolkupyörien tuotannonala on keskeinen tuotannonala, kuten 100 kappaleessa todetaan. Siihen sovelletaan 13. polkupyöräsuunnitelmaa, jonka on laatinut valtioneuvoston ohjauksessa ja valvonnassa oleva CBA. Tämän vuoksi komissio katsoi, että sähköpolkupyörien tuotannonala kuuluu niihin tuotannonaloihin, jotka saavat maankäyttöoikeuksia etuuskohteluhinnoilla. Tämä vahvistui myös tutkimuksen havainnoissa (ks. 507–511 kappale). Polkupyörien tuotannonala sisältyy kannustettavana tuotannonalana jo polkupyöriä koskevaan 11. viisivuotissuunnitemassa, jossa tuettiin polkupyörien ja sähköpolkupyörien tuotantomäärän kasvattamista. Sähköpolkupyörien tuotannonalan parantamiseen ja vahvistamiseen viitataan myös asiaa koskevassa CBA:n artikkelissa, jossa tehdään yhteenveto 11. viisivuotissuunnitelman mukaisesti vahvistetuista kehitystavoitteista. (60) Tämän perusteella väite oli hylättävä.

(516)

Tämän vuoksi tätä tukea pidettiin tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavana.

(517)

Aiempien tutkimusten (61) tavoin ja perusasetuksen 6 artiklan d alakohdan ii alakohdan mukaisesti ulkoisena viitearvona käytettiin Taiwanin, Penghun, Kinmenin ja Matsun erillisen tullialueen, jäljempänä ’Kiinan Taipei’, maan hintoja. (62) Komissio sai teollisuusmaan hinnoista tietoa Taiwanin sisäasiainministeriön viralliselta verkkosivustolta (http://lvr.land.moi.gov.tw/login.action); hinnat on vahvistettu suurista teollisuuspuistoista kuudessa kaupungissa, jotka sijaitsevat Taiwanin saaren länsipuolella (Taipei city, New Taipei City, Taoyuan City, Taichung city, Tainan City ja Kaohsiung City). Sisäasiainministeriön tietokannassa esitetyt tiedot viittaavat teollisuusmaan tosiasiallisiin hintoihin eivätkä tarjouksiin.

(518)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi osapuoli huomautti, että komissio ei ollut valinnut asianmukaista ulkoista viitearvoa maan hinnoille, koska se ei tehnyt tapauskohtaista analyysiä tosiseikoista, jotka liittyvät otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien sijaintiin. Komissio hylkäsi huomautuksen ja totesi, kuten 517 kappaleessa todetaan, että se käytti valintansa perustana kuutta piirikuntaa, joilla useimmat taiwanilaiset teollisuusalueet sijaitsevat. Koska Kiinassa kaikki vientiä harjoittavat tuottajat ovat sijoittautuneet teollisuusalueille, sijaintiin liittyvä tekijä on otettu huomioon. Tämän perusteella väite oli hylättävä.

(519)

Vastaanottajille koitunut etu lasketaan ottaen huomioon kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan maankäyttöoikeuksista tosiasiallisesti maksaman summan (eli sopimuksessa mainitun tosiasiallisen hinnan ja tarvittaessa sopimuksessa mainitun hinnan, josta on vähennetty paikallisviranomaisten palautukset/avustukset) ja Kiinan Taipein viitearvon perusteella normaalisti maksettavaksi tulevan summan välinen erotus.

(520)

Komissio pitää Kiinan Taipeita soveltuvana ulkoisena viitearvona seuraavista syistä:

(521)

Komissio piti viitearvoa luotettavana tietolähteenä, johon kaikki asianomaiset osapuolet pääsivät tutustumaan.

(522)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen useat osapuolet väittivät, että Kiinan Taipei ei ollut soveltuvat ulkoinen viitearvo. Ne väittivät, että 520 kappaleessa kuvatut samanlaisuudet ja yhteys Kiinan ja Kiinan Taipein välillä heijastavat tilannetta vain viime vuosina eikä sinä vuonna, jona maankäyttöoikeudet hankittiin.

(523)

On syytä huomata, että laskettua viitearvoa oikaistiin ajan myötä tapahtuneiden muutosten ja BKT:n ja inflaation kehityksen huomioon ottamiseksi, kuten 527 kappaleessa kuvataan. Näin ollen se, että jotkin maankäyttöoikeudet hankittiin kauan sitten, oli jo otettu huomioon.

(524)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että Thaimaa olisi asianmukaisempi kuin Kiinan Taipei, koska taloudellinen kehitys ja väestötiheys ovat paremmin verrattavissa. Lisäksi se väitti, että Thaimaan teollinen infrastruktuuri on korkeatasoinen. Väitettä tarkasteltuaan komissio katsoi, että Kiinan Taipein valinta ulkoiseksi viitearvoksi perustui useiden (520 kappaleessa lueteltujen) tekijöiden tarkasteluun, jonka perusteella se oli asianmukainen valinta viitearvoksi. Tämän perusteella väite oli hylättävä.

(525)

Eräs toinen osapuoli väitti, että komission menetelmä maan ulkopuolisen viitearvon määrittämiseksi maankäyttöhintoja varten oli virheellinen, ja ehdotti Intian käyttöä Kiinan Taipein sijaan seuraavista syistä:

(526)

Osapuolen väitteessä jätettiin huomiotta eräs merkittävä tekijä analyysissä eli näiden provinssien taloudellisen kehityksen taso. Julkisten lähteiden mukaan BKT asukasta kohden näissä Intian osavaltioissa on paljon alempi kuin kaupungeissa/provinsseissa, joissa vientiä harjoittavat tuottajat sijaitsevat. Kolmesta mainitusta osavaltiosta Maharastrassa BKT asukasta kohden on korkein, mutta se oli vain 2 500 USD vuosina 2017–2018 (63), kun taas alin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien taso oli 7 932 USD Jinhuassa vuonna 2012 (64). Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että Kunshanin (65) – joka listattiin vuonna 2016 (66) kaikkien kiinalaisten maakuntatason kaupunkien ykköseksi – BKT asukasta kohden oli yli 20 000 USD. Edellä esitetty ja 520 kappaleessa luetellut tekijät huomioon ottaen tämän väite oli hylättävä.

(527)

Komissio laski maan hinnan painotetun keskiarvon 517 kappaleessa lueteltujen kuuden kaupungin myyntitapahtumien perusteella. Tällaisia tietoja oli saatavilla vasta elokuusta 2013. Näin ollen komissio käytti tästä ajankohdasta lähtien Taiwanin sisäasiainministeriöltä saatuja tosiasiallisia hintoja. Ennen tätä hankittujen maankäyttöoikeuksien osalta hinnat muodostettiin Taiwanin BKT:n ja inflaation kehityksen perusteella samoin kuin aiemmissakin tutkimuksissa. Komissio oikaisi Taiwanissa vahvistettua neliömetrikohtaista painotettua keskimääräistä maanhintaa Taiwanin inflaatioasteen ja BKT:n perusteella nykyhintoina Yhdysvaltain dollareina (saatu Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vuoden 2015 julkaisusta).

(528)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen useat osapuolet väittivät, että komission käyttämässä menetelmässä vanhojen maanhintojen laskemiseksi ei otettu huomioon normaalia markkinahintaa. Ne väittivät, että komissio ei käyttänyt perustana mitään näyttöä siitä, että maan hintojen kehitys noudattelisi samanlaista suuntausta kuin BKT ja inflaatio. Tämän väitteen tueksi ei kuitenkaan esitetty näyttöä. Sen vuoksi se oli hylättävä.

(529)

Kaksi asianomaista osapuolta myös väitti, että ne eivät saaneet mitään etuutta maankäyttöoikeuksista, koska i) vuokra näkyi yritysten tuotantokustannuksissa, ii) etuyhteydessä olevalle yritykselle maksettu vuokra oli asetettu markkinaedellytysten tai tasapuolisten toimintaedellytysten mukaisesti ja iii) mahdollinen etuus ei missään tapauksessa olisi siirtynyt niille etuyhteydessä olevalta yritykseltä. Yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti lisäksi, että siihen etuyhteydessä oleva yritys oli hankkinut maankäyttöoikeutensa tarjouskilpailumenettelyn kautta. Jälkimmäinen väitti myös, että siihen etuyhteydessä olevalle osapuolelle maankäyttöoikeuksista maksettava vuokra olisi joka tapauksessa vähennettävä etuutta koskevista laskelmista.

(530)

Yksikään näistä vientiä harjoittavista tuottajista ei toimittanut mitään näyttöä vallitsevista markkinaolosuhteista etuyhteydessä olevalle yrityksille maksetun vuokran määräytymisen suhteen. Sama koskee tarjouskilpailumenettelyä, johon etuyhteydessä oleva yritys väitteen mukaan osallistui maankäyttöoikeuksien hankkimiseksi, eli väitteen tueksi ei esitetty mitään näyttöä. Väitteet oli näin ollen hylättävä.

(531)

Etuuden laskemisen osalta on syytä muistaa, kuten 507 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa todetaan, että Kiinassa tarjotaan maankäyttöoikeuksia sähköpolkupyörien tuotannonalalle riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. Nämä osapuolet eivät myöskään toimittaneet mitään näyttöä Kiinassa vallitsevista markkinaolosuhteista. Etuus lasketaan ryhmän tasolla ja yritysten sisäisillä siirroilla ei ole vaikutusta kokonaislaskelmiin. Tämän vuoksi nämä väitteet hylättiin.

(532)

Perusasetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti tuen määrä on jaettu tutkimusajanjaksolle käyttäen tavanomaista teolliseen käyttöön tarkoitettujen maankäyttöoikeuksien käyttöaikaa eli 50:tä vuotta. Tämä määrä on sen jälkeen jaettu asiaankuuluvien yritysten tutkimusajanjakson kokonaisliikevaihdolle, koska tuki ei ole riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin.

(533)

Otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille tässä järjestelmässä vahvistettu tukiprosentti tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

Taulukko 5

Maankäyttöoikeuksien tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan

(534)

Kiinan kansantasavallan yritystuloverolain mukaan uuden ja huipputeknologian alan yritysten, joille valtion on annettava keskeistä tukea, tuloverokanta on 15 prosenttia normaalin 25 prosentin sijaan.

(535)

Ohjelman oikeusperusta on yritystuloverolain 28 § ja Kiinan yritystuloverolain täytäntöönpanosääntöjen 93 § sekä seuraavat:

(536)

Yritykset, joihin verovähennyksiä voidaan soveltaa, ovat osa tiettyjä valtion tukemia uuden ja huipputeknologian aloja ja valtion tukemien huipputeknologian alojen nykyisiä prioriteettialoja, jotka on lueteltu huipputeknologian teollisen kehittämisen tuoreimpia keskeisiä prioriteettialoja koskevissa suuntaviivoissa.

(537)

Jotta yritykset voisivat saada verovähennyksen, niiden on täytettävä lisäksi seuraavat kriteerit: