LIITE

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari

Syntymästä ja elämän ensimmäisistä vuosista alkava oppiminen ja kasvatus vaikuttavat voimakkaimmin lasten elämään, sillä ne luovat perustan elinikäiselle kehittymiselle. Nämä laatupuitteet tarjoavat tärkeimmät periaatteet ja eurooppalaisen lähestymistavan laadukkaisiin varhaiskasvatusjärjestelmiin perustuen EU:n jäsenvaltioiden hyviin käytäntöihin ja huippututkimukseen. Ne muodostuvat kymmenestä laatulausumasta, jotka liittyvät viiteen laajempaan laatualueeseen: saatavuus, henkilöstö, opetussuunnitelma, seuranta ja arviointi sekä hallinto ja rahoitus. Kymmenessä laatulausumassa kuvataan laadukkaiden palveluiden käytännössä todetut pääasialliset piirteet. Laatupuitteet ovat hallinnollinen väline, jonka tavoitteena on ohjata varhaiskasvatusjärjestelmien kehitystä ja ylläpitoa.

Näiden puitteiden tärkeimpänä tavoitteena on kuvailla järjestelmää, joka voi tarjota laadukasta varhaiskasvatusta kaikille lapsille, ja sen kehittämistä. Niissä noudatetaan seuraavia periaatteita:

—	laadukkaat palvelut ovat ratkaisevan tärkeitä lasten kehityksen ja oppimisen edistämisessä ja pitkällä aikavälillä heidän koulutusmahdollisuuksiensa parantamisessa

—	vanhempien osallistuminen kumppaneina näihin palveluihin on olennaista – perhe on kaikkein tärkein lapsen kasvun ja kehittymisen paikka, ja vanhemmat (ja huoltajat) ovat vastuussa kunkin lapsen hyvinvoinnista, terveydestä ja kehityksestä

—	varhaiskasvatuspalveluiden on oltava lapsikeskeisiä, niissä on otettava lapset aktiivisesti mukaan ja huomioitava lasten mielipiteet.

EU:N VARHAISKASVATUKSEN LAATUPUITTEET

Kaikkien lasten SAATAVILLA olevat laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut tukevat heidän tervettä kehitystään ja koulumenestystään, auttavat vähentämään sosiaalista epätasa-arvoa sekä kaventavat eri sosioekonomisista taustoista tulevien lasten välisiä eroja osaamisessa. Yhtäläinen saatavuus on olennaista myös sen varmistamiseksi, että vanhemmat, erityisesti naiset, voivat integroitua (uudelleen) joustavasti työmarkkinoille.

Laatulausumat:

1.   Palvelut, jotka ovat kaikkien perheiden ja niiden lasten saatavilla ja kohtuuhintaisia.

Yleinen laillinen oikeus varhaiskasvatuspalveluihin tarjoaa vakaan perustan kaikkien lasten tavoittamiseen. Väestötiedot ja vanhemmille osoitetut kyselytutkimukset varhaiskasvatuspaikkojen kysynnästä voivat toimia lisätarpeiden arvioinnin ja kapasiteetin mukauttamisen perustana.

Palveluissa voidaan puuttua perheiden ja lasten osallistumisen tiellä oleviin esteisiin. Tähän voi kuulua vaadittujen varhaiskasvatusmaksujen mukauttaminen, jotta palvelut ovat myös alemman tulotason kotitalouksien saatavilla. Näyttöä on myös siitä, että joustavat aukioloajat ja muut järjestelyt voivat mahdollistaa erityisesti sellaisten lasten osallistumisen, joiden äidit käyvät työssä tai jotka ovat yksinhuoltajaperheistä ja jotka kuuluvat vähemmistöryhmiin tai vähäosaisten ryhmiin.

Palveluiden järjestäminen tasaisesti kaupungeissa ja maaseutualueilla, vaurailla ja köyhillä asuinalueilla ja alueilla voi laajentaa saatavuutta yhteiskunnassa heikossa asemassa oleville. Laadukkaiden palveluiden saatavuuden asuinalueilla, joilla asuu köyhiä perheitä, vähemmistöön kuuluvia tai maahanmuuttaja- tai pakolaisperheitä, on osoitettu vaikuttavan eniten yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen osallisuuden tukemiseen.

2.   Palvelut, jotka kannustavat osallistumiseen, vahvistavat sosiaalista osallisuutta ja tukevat moninaisuutta.

Varhaiskasvatusjärjestelyt voivat aktiivisesti kannustaa osallistumiseen ottamalla vanhemmat, perheet ja hoitajat mukaan päätöksentekoprosesseihin (esimerkiksi vanhempaintoimikuntien kautta). Perheiden, erityisesti yksinhuoltajien ja vähäosaisten tai vähemmistöön kuuluvien tai maahanmuuttajaperheiden tavoittaminen kohdennettujen aloitteiden kautta antaa niille mahdollisuuden ilmaista tarpeitaan, jotka voidaan huomioida suunniteltaessa paikallisyhteisöjen vaatimuksia vastaavia palveluita.

Henkilöstön rekrytointia syrjäytyneistä ryhmistä taikka maahanmuuttaja- tai vähemmistöryhmistä voidaan edistää, koska on osoitettu olevan eduksi, jos varhaiskasvatushenkilöstön koostumus kuvastaa yhteisön monimuotoisuutta.

Lasten kieliä, kulttuuria ja kotitaustoja arvostavan myönteisen ilmapiirin luominen vaikuttaa yhteenkuuluvuuden tunteen kehittymiseen lapsilla. Myös asianmukainen täydennyskoulutus valmistaa henkilöstöä ottamaan vastaan ja tukemaan kaksikielisiä lapsia.

Varhaiskasvatusjärjestelyjen puitteissa perheille voidaan kehittää hyviä käytäntöjä, joiden avulla siirtyminen kotoa varhaiskasvatuksen piiriin on sujuvaa, ja niissä voidaan tukea vanhempien osallistumista järjestämällä erityisaloitteita.

HENKILÖSTÖ on kaikkein tärkein tekijä lasten hyvinvoinnin, oppimisen ja kehityksen kannalta. Tästä syystä henkilöstön työolot ja ammatillinen kehittyminen katsotaan olennaisiksi laadun osatekijöiksi.

Laatulausumat:

3.   Pätevä henkilöstö, jonka perus- ja jatkokoulutus antaa heille mahdollisuuden täyttää ammatillisen roolinsa.

Tuloksellisissa varhaiskasvatusjärjestelmissä tarkastellaan mahdollisuutta parantaa henkilöstön ammatillista asemaa, mikä on yleisesti tunnustettu yhdeksi laadun avaintekijäksi, nostamalla pätevyystasoja, tarjoamalla houkuttelevaa ammatillista asemaa ja joustavia uranäkymiä sekä vaihtoehtoisia polkuja avustajille. Tätä voidaan tukea pyrkimällä pedagogiseen henkilöstöön, joka muodostuu avustavan henkilöstön lisäksi korkeasti koulutetuista varhaiskasvatukseen erikoistuneista ammattilaisista, joilla on täysi ammattipätevyys.

Viimeisintä kehitystä edustavia peruskoulutusohjelmia suunnitellaan yhdessä alan toimijoiden kanssa, ja niissä varmistetaan asianmukainen tasapaino teorian ja käytännön välillä. Hyötyä on myös siitä, jos koulutusohjelmissa valmistellaan henkilöstöä työskentelemään yhdessä ja parantamaan reflektiivistä pätevyyttään. Nämä ohjelmat voivat hyötyä siitä, että henkilöstöä koulutetaan työskentelemään kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisissa ryhmissä, joiden lapset tulevat vähemmistöryhmiin kuuluvista, maahanmuuttaja- ja pienituloisista perheistä.

Henkilöstö, jolla on kyky ottaa huomioon pienten lasten kehitykseen liittyvät tarpeet, edut ja potentiaali ja joka kykenee myös havaitsemaan mahdollisia kehitys- ja oppimisongelmia, voi tukea lapsen kehitystä ja oppimista aktiivisemmin. Säännölliset ja yksilölliset mahdollisuudet jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen hyödyttävät kaikkia henkilöstön jäseniä, mukaan luettuina avustajat ja lisähenkilöstö.

Henkilöstön pätevyyteen olisi tarvittavien lapsen kehitystä ja lapsipsykologiaa koskevien elementtien osalta sisällyttävä jäsenvaltioiden erilaisten koulutusrakenteiden mukaisesti tietämys lastensuojelujärjestelmistä sekä yleisemmin lapsen oikeuksista.

4.   Tukea tarjoavat työolot ja ammattimainen johtajuus, jotka mahdollistavat havainnoinnin, pohdinnan, suunnittelun, tiimityöskentelyn ja yhteistyön vanhempien kanssa.

Varhaiskasvatusjärjestelmät, joissa pyritään parempiin työoloihin sekä asianmukaisempiin palkkatasoihin, voivat tehdä varhaiskasvatusalasta houkuttelevamman vaihtoehdon todelliseen urakehitykseen tähtäävälle pätevämmälle henkilöstölle.

Aikuisten ja lasten väliset suhdeluvut ja ryhmäkoot ovat sopivimpia, jos ne on suunniteltu asianmukaisesti lapsiryhmän ikärakenteen ja kokoonpanon kannalta, sillä pienemmät lapset tarvitsevat enemmän huomiota ja hoivaa.

Ammatilliset oppimisyhteisöt järjestelmissä ja järjestelmien välillä vaikuttavat positiivisesti antamalla henkilöstölle tilaa ja aikaa yhteisten käytäntöjen ja yhteistyön kehittämiseen.

Uusien henkilöstön jäsenten neuvonta ja valvonta perehtymisvaiheen aikana voi auttaa heitä omaksumaan ammatillisen roolinsa nopeasti.

OPETUSSUUNNITELMA on tehokas työväline lasten hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen parantamiseksi. Laajoissa pedagogisissa puitteissa vahvistetaan periaatteet lasten kehityksen ja oppimisen tukemiseksi varhaiskasvatuksen käytännöillä, jotka vastaavat lasten etuja, tarpeita ja potentiaalia.

Laatulausumat:

5.   Opetussuunnitelma perustuu pedagogisiin tavoitteisiin, arvoihin ja toimintatapoihin, joiden avulla lapset voivat saavuttaa täyden potentiaalinsa, ja siinä huomioidaan lasten sosiaalinen, emotionaalinen, kognitiivinen ja fyysinen kehitys sekä heidän hyvinvointinsa.

Lapsikeskeiset pedagogiset toimintatavat voivat ylläpitää lasten kokonaiskehitystä paremmin, tukea heidän oppimisstrategioitaan ja edistää heidän kognitiivista ja ei-kognitiivista kehitystään nojautumalla järjestelmällisemmin kokeelliseen oppimiseen, leikkiin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen.

Määritelty opetussuunnitelma on osoittautunut eduksi, sillä se voi tarjota yhdenmukaisen kehyksen hoidolle, koulutukselle ja sosialisaatiolle kiinteänä osana varhaiskasvatuspalveluita. Ihannetapauksessa tällaisessa kehyksessä määritellään pedagogiset tavoitteet, jotka antavat kasvattajille mahdollisuuden mukauttaa toimintatapaansa lasten yksilöllisten tarpeiden mukaan, ja siinä voidaan antaa ohjeita laadukkaan oppimisympäristön luomiseen. Siinä otetaan asianmukaisesti huomioon lasten lukutaidon kehittymistä edistävien kirjojen ja muun painetun materiaalin saatavuus.

Edistämällä monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja kielitietoisuutta tehokas opetussuunnitelmakehys tukee maahanmuuttajien ja pakolaisten integroitumista. Siinä voidaan huomioida sekä heidän äidinkielensä että koulunkäyntikielen kehittyminen.

6.   Opetussuunnitelmassa edellytetään, että henkilöstö tekee yhteistyötä lasten, kollegoiden ja vanhempien kanssa omien käytäntöjensä arvioimisessa.

Opetussuunnitelman avulla vanhemmat, sidosryhmät ja henkilöstö voidaan osallistaa paremmin ja varmistaa, että se vastaa asianmukaisesti tarpeita, etuja ja lasten potentiaalia.

Opetussuunnitelmassa voidaan määritellä roolit ja prosessit, joilla henkilöstö tekee säännöllistä yhteistyötä vanhempien sekä muissa lasten palveluissa (kuten terveys-, sosiaalihuolto- ja koulutussektoreilla) toimivien kollegoiden kanssa.

Mahdollisuuksien mukaan opetussuunnitelmassa voidaan antaa varhaiskasvatushenkilöstölle ohjeet yhteydenpidosta kouluhenkilökunnan kanssa lasten siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen tai alemman perusasteen opetukseen.

SEURANTA JA ARVIOINTI pitävät yllä laatua. Vahvuuksia ja heikkouksia osoittamalla sen prosessit voivat olla tärkeitä osatekijöitä varhaiskasvatusjärjestelmien laadun parantamisessa. Ne voivat tarjota sidosryhmille ja päätöksentekijöille tukea aloitteissa, joilla vastataan lasten, vanhempien ja paikallisyhteisöjen tarpeisiin.

Laatulausumat:

7.   Seuranta ja arviointi tuottaa tietoa asiaankuuluvalla paikallisella, alueellisella ja/tai kansallisella tasolla politiikan ja käytännön laadun jatkuvien parannusten tueksi.

Avoimet tiedot palveluista ja henkilöstöstä tai opetussuunnitelman täytäntöönpanosta asianmukaisella kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla voivat auttaa parantamaan laatua.

Säännöllinen palaute voi helpottaa politiikan arviointia, kun annetaan myös mahdollisuus analysoida julkisten varojen käyttöä ja sitä, mikä kussakin kontekstissa on tehokasta.

Henkilöstön oppimistarpeiden tunnistamiseksi ja oikeiden päätösten tekemiseksi siitä, miten palvelujen laatua ja ammatillista kehittymistä voidaan parhaiten parantaa, on hyödyllistä, että varhaiskasvatusjohtajat keräävät olennaisia tietoja hyvissä ajoin.

8.   Lapsen edun mukainen seuranta ja arviointi.

Lapsen oikeuksien suojelemiseksi varhaiskasvatusjärjestelmään olisi sisällytettävä vankat lastensuojelukäytännöt, joilla autetaan suojelemaan lapsia kaikenlaiselta väkivallalta. Tehokas lastensuojelu kattaa seuraavat neljä aihealuetta: 1) politiikka, 2) ihmiset, 3) menettelyt ja 4) vastuu. Lisätietoa näistä aihealueista on saatavilla Keeping children safe -järjestön julkaisemassa asiakirjassa ”Child safeguarding standards and how to implement them”.

Seuranta- ja arviointiprosessit voivat edistää kaikkien sidosryhmien aktiivista osallistumista ja yhteistyötä. Kaikki laadun kehittämiseen osallistuvat voivat vaikuttaa seuranta- ja arviointikäytäntöihin ja hyötyä niistä.

Saatavilla oleva näyttö osoittaa, että useat erilaiset seurantamenetelmät (esim. havainnointi, dokumentointi sekä lasten osaamisen ja oppimisen narratiivinen arviointi) voivat tarjota hyödyllistä tietoa sekä kertoa lasten kokemuksista ja kehityksestä esimerkiksi sujuvaa kouluun siirtymistä ajatellen.

Seurantavälineitä ja osallistavia arviointimenettelyjä voidaan kehittää siten, että lapsille annetaan mahdollisuus kertoa oppimiskokemuksistaan ja sosiaalisista kokemuksistaan varhaiskasvatusympäristössä.

HALLINTO JA RAHOITUS ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta varhaiskasvatus voi täyttää tehtävänsä lasten henkilökohtaisessa kehityksessä ja oppimisessa, suoritustasoerojen pienentämisessä ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä. Kattava ja johdonmukainen julkinen politiikka, joka liittää varhaiskasvatuksen muihin pienten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointiin liittyviin palveluihin, tuottaa laadukkaita tuloksia.

Laatulausumat:

9.   Sidosryhmillä on selkeä ja yhteinen käsitys tehtävistään ja vastuualoistaan sekä tietoisuus siitä, että niiden odotetaan toimivan yhteistyössä kumppaniorganisaatioiden kanssa.

Varhaiskasvatuspalvelut hyötyvät läheisestä yhteistyöstä kaikkien lapsiin liittyvien palveluiden, kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden, koulujen ja paikallisten sidosryhmien kanssa. Tällaisten eri viranomaisten välisten yhteyksien on todettu olevan tehokkaampia, jos niitä säännellään johdonmukaisella toimintakehyksellä, joka voi ennakoivasti tukea yhteistyötä ja pitkäaikaisia investointeja paikallisyhteisöihin.

Sidosryhmien osallistumisen on osoitettu olevan ratkaisevan tärkeää varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

Varhaiskasvatusta koskevista eri säännöksistä vastaavien viranomaisten yhteensovittamisella tai koordinoinnilla voi olla myönteinen vaikutus järjestelmän laatuun.

10.   Lainsäädäntö, sääntely ja/tai rahoitus tukevat edistymistä kohti yleistä oikeutta laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen varhaiskasvatukseen, ja edistymisestä raportoidaan säännöllisesti asiaankuuluville sidosryhmille.

Kaikille lapsille tarjottavien palveluiden laadun parantaminen saatetaan saavuttaa paremmin ottamalla vähitellen käyttöön yleinen lainsäädäntöön perustuva oikeus. Tähän kuuluu myös sen edistäminen, että varhaiskasvatukseen osallistutaan varhaislapsuudesta alkaen. Voi olla hyödyllistä vertailla, luovatko markkinoihin perustuvat varhaiskasvatuspalvelut epätasa-arvoa palveluiden saavutettavuuteen tai heikompaa laatua heikommassa asemassa oleville lapsille, ja tehdä tarpeen mukaan suunnitelmia korjaavista toimenpiteistä.

Läheinen yhteys työ-, terveys- ja sosiaalipolitiikkaan voi olla selkeä etu, sillä se voi edistää tehokkaampaa resurssien uudelleenjakoa kohdentamalla lisärahoitusta heikommassa asemassa oleviin ryhmiin ja asuinalueisiin.