EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2018/1475,

annettu 2 päivänä lokakuuta 2018,

Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevasta oikeudellisesta kehyksestä sekä asetuksen (EU) N:o 1288/2013, asetuksen (EU) N:o 1293/2013 ja päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 165 artiklan 4 kohdan ja 166 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Unionin kansalaisten ja jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus on yksi yleismaailmallisista arvoista, joihin unioni perustuu. Tämä yhteinen arvo ohjaa unionin toimintaa ja luo yhtenäisyyden, jota tarvitaan, jotta voidaan vastata nykyisiin ja tuleviin yhteiskunnan haasteisiin, joihin vastaamisessa nuoret eurooppalaiset ovat valmiita auttamaan ilmaisten solidaarisuuttaan käytännössä. Solidaarisuus myös lisää nuorten kiinnostusta yhteiseen Eurooppa-hankkeeseen. Yhteisvastuun periaate on kirjattu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklaan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan johdanto-osaan.

(2)

Unionin tilaa käsittelevässä puheessa 14 päivänä syyskuuta 2016 korostettiin tarvetta investoida nuoriin ja ilmoitettiin Euroopan solidaarisuusjoukkojen perustamisesta tarkoituksena luoda nuorille koko unionissa mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan mielekkäällä tavalla, osoittaa solidaarisuuttaan ja kehittää tietojaan, taitojaan ja osaamistaan ja saada tällä tavalla arvokasta inhimillistä kokemusta, mikä on ratkaisevan tärkeää myös, jotta heistä tulisi aktiivisia ja osallistuvia unionin kansalaisia.

(3)

Komissio painotti 7 päivänä joulukuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan solidaarisuusjoukot” tarvetta vahvistaa yhteisvastuutoiminnan perustaa koko Euroopan alueella, tarjota nuorille enemmän ja parempia mahdollisuuksia laadukkaisiin solidaarisuustoimiin monilla eri aloilla ja tukea kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimijoita niiden pyrkimyksissä vastata erilaisiin haasteisiin ja kriiseihin. Tiedonannolla käynnistettiin Euroopan solidaarisuusjoukkojen ensimmäinen toteutusvaihe, jossa tarjottiin eri unionin ohjelmien puitteissa vapaaehtoistoiminta-, harjoittelu- ja työskentelymahdollisuuksia nuorille eri puolilta unionia. Näihin toimiin – riippumatta siitä, toteutetaanko ne ennen tämän asetuksen voimaantuloa vai sen jälkeen – olisi edelleen sovellettava niissä unionin ohjelmissa vahvistettuja sääntöjä ja edellytyksiä, joista kutakin toimea on rahoitettu Euroopan solidaarisuusjoukkojen ensimmäisessä toteutusvaiheessa.

(4)	Tässä asetuksessa solidaarisuudella tarkoitetaan jokaisen vastuuntuntoa muista ja sitoutumista yhteiseen hyvään, mikä ilmenee käytännön toimintana, josta ei odoteta saatavan vastinetta.

(5)

Nuorille olisi tarjottava helposti saavutettavissa olevia mahdollisuuksia laadukkaisiin solidaarisuustoimiin, joilla on selkeä eurooppalainen ulottuvuus ja joilla voidaan lujittaa yhteenkuuluvuutta, yhteisvastuuta, sosiaalista osallisuutta ja demokratiaa osallistujamaissa paikallisyhteisöjen hyödyksi, niin että samalla kehitetään nuorten osaamista heidän henkilökohtaisen kehityksensä tueksi ja parannetaan näin heidän itsetuntoaan, itsenäisyyttään ja oppimismotivaatiotaan, kannustetaan heidän koulutuksellista, sosiaalista, taiteellista, kielellistä, kulttuurista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehitystään sekä edistetään heidän aktiivista kansalaisuuttaan, työllistettävyyttään ja siirtymistään työmarkkinoille. Näillä solidaarisuustoimilla tuettaisiin myös osallistujien liikkuvuutta.

(6)

Tällä asetuksella perustetaan unionin toimintaohjelma nimeltä Euroopan solidaarisuusjoukot, joka luo perustan positiivisen yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiselle tukemalla yksittäisten ihmisten ja yksiköiden yhteisöjä, jotka ovat sitoutuneet solidaarisuuden lisäämiseen kaikkialla Euroopassa. Se on unionin toiminnan rahoitusväline, jota on tarkoitus soveltaa tämän asetuksen voimaantulopäivästä yhtäjaksoisesti ja joka myös tarjoaa perustan Euroopan solidaarisuusjoukoille yhteisönä ja Euroopan yhteisvastuun hengen lujittamisen innoittajana ulottamalla Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien vaikutukset laajemmalle.

(7)

Nuorille tarjottavien solidaarisuustoimien olisi oltava laadukkaita eli niiden olisi autettava saavuttamaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteet ja selviytymään yhteiskunnallisista haasteista sekä vastattava paikallisyhteisöjen tarpeisiin. Solidaarisuustoimien olisi tarjottava nuorille tilaisuuksia hankkia arvokasta osaamista henkilökohtaista, sosiaalista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehitystään varten, niihin olisi liityttävä vahva oppimis- ja koulutusulottuvuus, niiden olisi oltava kaikkien nuorten ulottuvilla, ne olisi toteutettava turvallisissa ja terveellisissä olosuhteissa ja validoitava asianmukaisesti. Solidaarisuustoimet eivät saisi vaikuttaa kielteisesti olemassa oleviin työ- tai harjoittelupaikkoihin, ja niiden olisi osaltaan lujitettava yritysten yhteiskuntavastuuta koskevia sitoumuksia eikä korvattava niitä.

(8)

Jokaisen yksikön, joka haluaa osallistua Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimintaan rahoitettiinpa se Euroopan solidaarisuusjoukkojen talousarviosta, jostakin toisesta unionin ohjelmasta tai muusta rahoituslähteestä, olisi saatava laatumerkki, jos se täyttää asiaankuuluvat erityisvaatimukset. Laatumerkin saamista koskevaa vaatimusta ei olisi sovellettava luonnollisiin henkilöihin, jotka hakevat rahoitustukea osallistujista koostuvan epävirallisen ryhmän puolesta sen solidaarisuushankkeita varten. Osallistujaorganisaatioille myönnetyn laatumerkin olisi oltava todiste näiden organisaatioiden kyvystä varmistaa tarjoamiensa solidaarisuustoimien laatu. Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpanoelinten olisi suoritettava laatumerkin myöntäminen saavutettavalla ja läpinäkyvällä menettelyllä. Myönnetyt laatumerkit olisi arvioitava määräajoin uudelleen, ja laatumerkki olisi voitava peruuttaa, jos toteutettavan uudelleenarvioinnin yhteydessä käy ilmi, että sen myöntämisen edellytykset eivät enää täyty.

(9)

Euroopan solidaarisuusjoukot tarjoaisivat keskitetyn asiointipisteen kaikille solidaarisuustoimille eri puolilla unionia. Euroopan solidaarisuusjoukkojen yhdenmukaisuus ja täydentävyys unionin muihin asiaan liittyviin toimintalinjoihin, ohjelmiin ja välineisiin nähden olisi varmistettava. Euroopan solidaarisuusjoukkojen olisi pohjattava nykyisten ja aiempien ohjelmien, erityisesti Erasmus+-ohjelman ja Youth in Action -ohjelman, vahvuuksiin ja synergioihin niiden kanssa. Solidaarisuusjoukkojen olisi myös täydennettävä toimia, joita jäsenvaltiot toteuttavat nuorten tukemiseksi ja heidän opinnoista työelämään siirtymisensä helpottamiseksi erilaisten järjestelmien, kuten nuorisotakuun perustamisesta 22 päivänä huhtikuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen (3) mukaisesti perustetun nuorisotakuun, kautta tarjoamalla heille lisää mahdollisuuksia osallistua harjoittelun tai työpaikkojen muodossa toteutettaviin solidaarisuustoimiin joko kotimaassa tai ulkomailla. Olisi varmistettava myös täydentävyys Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminnan kannalta olennaisten unionin tason verkostojen, kuten Euroopan laajuisen julkisten työvoimapalvelujen verkoston, Eures-verkoston ja Eurodesk-verkoston, kanssa. Lisäksi olisi varmistettava täydentävyys ja vilpitön yhteistyö nykyisten asiaan liittyvien järjestelmien ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen välillä ja erityisesti kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla toimivien yhteisvastuu-, vapaaehtois- ja yhteiskuntapalvelujärjestelmien ja nuorten liikkuvuusjärjestelmien kanssa sekä tarpeen mukaan osallistujamaiden asettamien solidaarisuutta ja nuorisoa koskevien prioriteettien kanssa, jotta voidaan vastavuoroisesti lisätä ja parantaa tällaisten järjestelmien vaikutusta ja ominaisuuksia sekä hyödyntää hyviä käytäntöjä. Euroopan solidaarisuusjoukoilla ei pitäisi korvata vastaavia kansallisia yhteisvastuu-, vapaaehtois-, yhteiskuntapalvelu- ja liikkuvuusjärjestelmiä. Kaikkien nuorten yhtäläinen mahdollisuus osallistua kansallisiin solidaarisuustoimiin olisi varmistettava. Olisi kannustettava kumppanuuksiin tiettyihin kiireellisiin sosiaalisiin ongelmiin erikoistuneiden eurooppalaisten verkostojen kanssa.

(10)

Jotta Euroopan solidaarisuusjoukkojen vaikutus olisi mahdollisimman suuri, muiden unionin ohjelmien olisi voitava edistää Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteita tukemalla sen piiriin kuuluvia toimia. Tällainen tuki olisi rahoitettava asianomaisia ohjelmia koskevien säädösten mukaisesti, ja siinä olisi pyrittävä varmistamaan nuorten, kansalaisyhteiskunnan ja jäsenvaltioissa jo olemassa olevien vapaaehtoistoiminnan järjestelmien laajempi osallisuus. Kun osallistujaorganisaatioille on myönnetty voimassa oleva laatumerkki, niille olisi annettava pääsy Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaaliin, ja niiden olisi voitava hyödyntää solidaarisuustoimen tyypin mukaan tarjottavia laatu- ja tukitoimenpiteitä.

(11)

Euroopan solidaarisuusjoukkojen olisi avattava nuorille uusia mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan, harjoitteluihin tai työpaikkoihin sekä suunnitella ja kehittää selvää eurooppalaista lisäarvoa tuovia solidaarisuushankkeita omasta aloitteestaan. Tällaisten mahdollisuuksien avulla olisi voitava vastata täyttämättömiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin sekä lujittaa osaltaan yhteisöjä ja edistää osaltaan nuorten henkilökohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehitystä. Euroopan solidaarisuusjoukkojen olisi myös tuettava osallistujien ja osallistujaorganisaatioiden verkostoitumistoimia sekä toimenpiteitä, joilla varmistetaan tuettujen toimien laatu ja edistetään oppimistulosten validointia. Euroopan solidaarisuusjoukkojen olisi lisäksi osaltaan tuettava ja vahvistettava olemassa olevia organisaatioita, jotka toteuttavat solidaarisuustoimia.

(12)

Vapaaehtoistoiminta tarjoaa laajalti viralliseen ja epäviralliseen oppimiseen liittyviä kokemuksia, jotka edistävät nuorten henkilökohtaista, sosiaalista, koulutuksellista ja ammatillista kehitystä, työllistettävyyttä ja aktiivista kansalaisuutta. Vapaaehtoistoiminnan ei pitäisi korvata harjoitteluja tai työpaikkoja, ja sen tulisi perustua kirjalliseen vapaaehtoispalvelusopimukseen. Komissio ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä nuorten vapaaehtoistoimintaan liittyvissä politiikkatoimissa avoimen koordinaatiomenetelmän avulla.

(13)

Harjoittelut ja työpaikat olisi erotettava selkeästi vapaaehtoistoiminnasta sekä rahoituksen että organisoinnin kannalta. Harjoittelujen ei pidä koskaan johtaa työpaikkojen korvaamiseen. Palkalliset harjoittelu ja työpaikat voivat kuitenkin olla epäedullisessa asemassa oleville nuorille ja nuorille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, kannustin osallistua solidaarisuustoimiin, joihin he eivät välttämättä muutoin voisi osallistua. Harjoittelu voi helpottaa nuorten siirtymistä opiskelusta työelämään ja parantaa nuorten työllistettävyyttä, mikä on ratkaisevaa, jotta he voivat integroitua kestävästi työmarkkinoille. Osallistujaorganisaation, joka vastaanottaa tai ottaa palvelukseensa osallistujan, olisi aina suoritettava korvaus Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa tarjottavasta harjoittelusta tai työpaikasta. Harjoittelun olisi perustuttava sen suorittamismaassa sovellettavan sääntelykehyksen mukaiseen kirjalliseen harjoittelusopimukseen, ja siinä olisi noudatettava periaatteita, jotka esitetään harjoittelujen laatupuitteista 10 päivänä maaliskuuta 2014 annetussa neuvoston suosituksessa (4).

Työskentelyn olisi perustuttava sen osallistujamaan, jossa työskentely tapahtuu, kansallisen sääntelykehyksen tai kyseisessä maassa sovellettavien työehtosopimusten tai niiden molempien mukaiseen työsopimukseen. Työpaikkoja tarjoaville osallistujaorganisaatioille ei pitäisi antaa rahoitustukea yli 12 kuukauden ajan. Harjoitteluihin ja työpaikkoihin olisi yhdistettävä asianmukainen valmennus, työssäoppiminen ja kotiinpaluun jälkeinen tuki, joka liittyy osallistujan osallistumiseen. Työmarkkinoiden asiaankuuluvat toimijat, etenkin julkiset ja yksityiset työvoimapalvelut, työmarkkinaosapuolet, kauppakamarit ja rajatylittävien toimien tapauksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/589 (5) tarkoitetut Eures-verkoston jäsenorganisaatiot, voisivat helpottaa harjoittelua ja työskentelyä.

(14)

Nuorten aloitteellisuus ja aktiivinen kansalaisuus ovat yhteiskunnalle merkittävä voimavara. Euroopan solidaarisuusjoukkojen olisi osaltaan edistettävä niitä tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa omia hankkeitaan, joista saadaan selvää lisäarvoa ja joissa pyritään tarttumaan keskeisiin ongelmiin paikallisyhteisöjen ja erityisesti maaseudun, eristyksissä olevien tai syrjäytyneiden alueiden yhteisöjen eduksi. Näiden hankkeiden olisi annettava nuorille mahdollisuus kehittää innovatiivisia ratkaisuja, testata ideoitaan kestävällä tavalla ja kokea, millaista on itse edistää solidaarisuustoimintaa. Hankkeet voisivat olla myös lähtökohtana vahvemmalle sitoutumiselle solidaarisuustoimiin ja kannustaa osallistujia yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen tai vapaaehtoistoimintaan yhdistyksissä, kansalaisjärjestöissä, nuorisojärjestöissä tai muissa solidaarisuus- ja nuorisoalan tai voittoa tavoittelemattoman sektorin elimissä taikka oman yhdistyksen perustamiseen. Kotiinpaluun jälkeisen tuen tavoitteena on saada nuoret jatkamaan aktiivista toimintaa solidaarisuusalalla, myös toimimalla yhdistyksissä, osuuskunnissa, yhteiskunnallisissa yrityksissä, nuorisojärjestöissä ja yhteisökeskuksissa.

(15)	Vapaaehtoistoiminnassa ja solidaarisuushankkeissa olisi katettava osallistujalle solidaarisuustoimiin osallistumisesta aiheutuvat kulut, mutta osallistujien ei ole tarkoitus saada niistä palkkaa tai taloudellista hyötyä.

(16)

Osallistujien ja osallistujaorganisaatioiden olisi tunnettava kuuluvansa sellaisten yksittäisten ihmisten ja yksiköiden yhteisöön, jotka ovat sitoutuneet solidaarisuuden lisäämiseen koko Euroopassa ja muualla maailmassa. Samaan aikaan osallistujaorganisaatiot tarvitsevat tukea parantaakseen kykyään tarjota laadukkaita solidaarisuustoimia kasvavalle osallistujajoukolle ja houkutella uusia tulokkaita. Euroopan solidaarisuusjoukkojen olisi tuettava verkostoitumistoimia, joilla pyritään vahvistamaan nuorten ja osallistujaorganisaatioiden valmiuksia sitoutua tähän yhteisöön, lisäämään Euroopan solidaarisuusjoukkojen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja edistämään hyödyllisten solidaarisuuskäytäntöjen ja kokemusten jakamista hyödyntäen tarpeen mukaan myös pelastuspalvelusta saatuja kokemuksia. Verkostoitumistoimilla olisi myös lisättävä julkisten ja yksityisten yksiköiden tietoisuutta Euroopan solidaarisuusjoukoista sekä kerättävä osallistujilta ja osallistujaorganisaatioilta palautetta Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpanosta.

(17)

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä solidaarisuustoimien ja muiden Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa tarjottavien mahdollisuuksien laadun varmistamiseen etenkin tarjoamalla osallistujille verkkokursseja ja muunlaista koulutusta ja kielitukea monikielisyysperiaatetta kunnioittaen, vakuutus, hallinnollista tukea ja solidaarisuustoimea edeltävää tai sen jälkeistä tai sekä sitä edeltävää että sen jälkeistä tukea sekä huolehtimalla Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistumisen aikana hankitun osaamisen validoinnista. Näitä tukitoimia olisi kehitettävä ja tarjottava yhteistyössä nuorisojärjestöjen ja muiden voittoa tavoittelemattomien ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa, jotta voidaan hyödyntää niiden asiantuntemusta alalla. Tukitoimissa olisi otettava huomioon osallistujien suorittamien toimien luonne ja suorittamisympäristö ja kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisiin riskeihin.

(18)

Jotta voidaan varmistaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien vaikutus osallistujien henkilökohtaiseen, koulutukselliseen, taiteelliseen, sosiaaliseen, kansalaisuuteen liittyvään ja ammatilliseen kehitykseen, solidaarisuustoimien oppimistuloksina saavutettu osaaminen olisi yksilöitävä ja dokumentoitava asianmukaisesti kansalliset olosuhteet ja erityispiirteet huomioon ottaen, kuten suositellaan epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista 20 päivänä joulukuuta 2012 annetussa neuvoston suosituksessa (6). Siksi olisi tarvittaessa kannustettava käyttämään tehokkaita kansallisella ja unionin tasolla olevia epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamisen välineitä, kuten Youthpassia ja Europassia.

(19)

Minkä tahansa julkisen tai yksityisen yksikön, mukaan lukien kansainväliset organisaatiot, kansalaisyhteiskunnan järjestöt, nuorisojärjestöt ja yhteiskunnalliset yritykset, olisi voitava hakea laatumerkkiä. Vapaaehtoistoimintaa ja toisaalta harjoittelua ja työpaikkoja varten olisi otettava käyttöön erilliset laatumerkit, jotta voidaan varmistaa, että osallistujaorganisaatiot noudattavat tosiasiallisesti ja jatkuvasti Euroopan solidaarisuusjoukkojen periaatteita ja vaatimuksia, jotka koskevat niiden oikeuksia ja velvollisuuksia solidaarisuustoiminnan kaikissa vaiheissa. Laatumerkin saamisen olisi oltava ennakkoedellytyksenä osallistumiselle, mutta se ei saisi johtaa automaattisesti Euroopan solidaarisuusjoukkojen mukaisen rahoituksen saamiseen.

(20)

Osallistujaorganisaatiot voivat toimia Euroopan solidaarisuusjoukoissa useissa eri tehtävissä. Toimiessaan vastaanottavana organisaationa ne suorittavat osallistujien vastaanottamiseen liittyviä tehtäviä, mukaan lukien toimien organisointi sekä tarvittaessa osallistujien opastaminen ja tukeminen solidaarisuustoimen aikana. Toimiessaan tukevana organisaationa ne suorittavat osallistujien lähettämiseen ja valmentamiseen liittyviä tehtäviä ennen lähtöä sekä solidaarisuustoimen aikana ja sen jälkeen, mukaan lukien osallistujien kouluttaminen ja heidän ohjaamisensa paikallisiin järjestöihin solidaarisuustoimen jälkeen.

(21)

Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpanoelinten, osallistujaorganisaatioiden ja osallistujien apuna olisi oltava Euroopan solidaarisuusjoukkojen resurssikeskuksia, jotta voidaan parantaa solidaarisuustoimien ja niiden täytäntöönpanon laatua sekä solidaarisuustoimien kautta hankitun osaamisen tunnistamista ja validointia, myös antamalla Youthpass-todistuksia.

(22)

Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalia olisi kehitettävä jatkuvasti, jotta varmistetaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen hyvä saavutettavuus ja tarjotaan niin kiinnostuneille yksittäisille henkilöille kuin organisaatioillekin keskitetty asiointipiste, joka tekee mahdolliseksi rekisteröitymisen, hakijaprofiilien ja tarjolla olevien toimien yksilöimisen ja yhteensovittamisen, verkostoitumisen ja virtuaalisen yhteydenpidon, verkkokoulutuksen, kielituen ja kaikenlaisen muun tuen ennen solidaarisuustoimea, sen jälkeen tai sekä ennen sitä että sen jälkeen sekä muita hyödyllisiä toimintoja, joihin saattaa ilmetä tarvetta myöhemmin.

(23)

Täytäntöönpanorakenteissa toteutetaan tarvittavat toimenpiteet, jotta voidaan varmistaa, että rekisteröidyille ehdokkaille tarjotaan mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan, harjoitteluun ja työskentelyyn kohtuullisessa ja kohtalaisen hyvin ennakoitavissa olevassa ajassa. Rekisteröityjen ehdokkaiden osallistumishalun ylläpitämiseksi järjestetään säännöllisiä tiedotus-, viestintä- ja verkostoitumistoimia.

(24)

Tässä asetuksessa vahvistetaan vuosiksi 2018–2020 rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (7) 17 kohdan mukaisesti kokonaistalousarviona vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(25)

Jotta voidaan varmistaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoitukseen osallistuvista ohjelmista tuettujen toimien jatkuvuus, solidaarisuustoimiin myönnettävä rahoitustuki olisi jaettava suuntaa-antavasti siten, että yhtäältä 90 prosenttia varataan vapaaehtoistoimintaan ja solidaarisuushankkeisiin ja toisaalta 10 prosenttia joko harjoitteluihin tai työpaikkoihin tai sekä harjoitteluihin että työpaikkoihin, ja enintään 20 prosenttia siitä olisi käytettävä maan sisäisiin toimiin.

(26)	Jotta Euroopan solidaarisuusjoukkojen vaikutus olisi mahdollisimman suuri, olisi säädettävä, että osallistujamaat voivat asettaa käyttöön kansallista, alueellista tai paikallista lisärahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukkojen sääntöjen mukaisesti.

(27)	Vaatimusten yksinkertaistamiseksi tuensaajien kannalta olisi käytettävä mahdollisimman usein kertakorvauksia, yksikkökustannuksia ja kiinteämääräistä rahoitusta.

(28)

Jäsenvaltioiden olisi voitava osallistua vapaaehtoistoimintaan, harjoitteluihin, työpaikkoihin, solidaarisuushankkeisiin ja verkostoitumistoimiin. Tämän lisäksi myös muiden maiden, eritoten unionin naapurivaltioiden, olisi voitava osallistua vapaaehtoistoimintaan, solidaarisuushankkeisiin ja verkostoitumistoimiin, kuten eurooppalaisessa vapaaehtoispalvelussa. Osallistumisen olisi tapauksen mukaan perustuttava lisämäärärahoihin, jotka asetetaan käyttöön asianomaisten maiden kanssa sovittavin menettelyin.

(29)	Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistumisen olisi oltava avointa 18–30-vuotiaille nuorille. Solidaarisuustoimiin osallistumisen edellytyksenä olisi oltava Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalissa tehtävä ennakkorekisteröityminen, joka on mahdollista 17–30-vuotiaille.

(30)

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sen varmistamiseen, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen tukemat toimet ovat kaikkien nuorten ja erityisesti sellaisten nuorten, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, saavutettavissa, mitä täsmennetään Erasmus+-ohjelmassa nuorisoalalla kehitetyssä ja sovellettavassa inkluusio- ja monimuotoisuusstrategiassa (Inclusion and Diversity Strategy). Sen vuoksi olisi otettava käyttöön erityistoimenpiteitä, kuten solidaarisuustoimien sopivia toteutusmuotoja ja yksilöllistä ohjausta, sosiaalisen osallisuuden ja heikossa asemassa olevien nuorten osallistumisen edistämiseksi sekä sellaisten neuvoston päätöksen 2013/755/EU (8) mukaisten erityisongelmien huomioon ottamiseksi, jotka johtuvat unionin syrjäisimpien alueiden ja merentakaisten maiden ja alueiden syrjäisestä sijainnista. Myös osallistujamaiden olisi pyrittävä toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimenpiteet Euroopan solidaarisuusjoukkojen moitteetonta toimintaa haittaavien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamiseksi. Tähän kuuluu – mahdollisuuksien mukaan ja sanotun rajoittamatta Schengenin säännöstön ja kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevan unionin lainsäädännön soveltamista – sellaisten hallinnollisten kysymysten ratkaiseminen, jotka hankaloittavat viisumin ja oleskeluluvan saamista.

(31)

Yksikön, joka haluaa hakea rahoitusta solidaarisuustoimien tarjoamiseksi Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa, olisi ensin saatava ennakkoedellytyksenä oleva laatumerkki julkisella ja avoimella menettelyllä. Tämän vaatimuksen ei pitäisi koskea luonnollisia henkilöitä, jotka hakevat rahoitustukea osallistujista koostuvan epävirallisen ryhmän puolesta sen solidaarisuushankkeita varten. Toimivaltaisten täytäntöönpanoelinten olisi suoritettava laatutarkastuksia sen varmistamiseksi, että kyseiset luonnolliset henkilöt noudattavat Euroopan solidaarisuusjoukkojen vaatimuksia.

(32)	Paikallisyhteisöjen tarpeiden ja odotusten olisi oltava tärkeä kriteeri arvioitaessa hankkeiden laatua. Siksi olisi otettava käyttöön asianmukaisia indikaattoreita.

(33)	Tehokas tulosjohtaminen, mukaan luettuina seuranta ja arviointi, edellyttää sellaisten täsmällisten, mitattavien ja realististen laadullisten ja määrällisten indikaattoreiden valikoiman kehittämistä, joita voidaan mitata ajan myötä ja joissa otetaan huomioon toimien toteutustapa.

(34)

Asianmukainen tiedottaminen Euroopan solidaarisuusjoukkojen tukemien toimien tarjoamista mahdollisuuksista ja niiden tuloksista sekä asiaa koskeva julkisuus ja tiedon levittäminen olisi varmistettava niin Euroopan tasolla kuin kansallisella, alueellisella ja paikallisellakin tasolla. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä yhteiskunnallisiin yrityksiin, joita olisi kannustettava tukemaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimia. Tiedotus-, julkisuus- ja tulostenlevitystoimien toteuttamisen olisi oltava Euroopan solidaarisuusjoukkojen kaikkien täytäntöönpanoelinten tehtävänä, tarvittaessa muiden keskeisten sidosryhmien avulla, hallinnollista rasitusta kuitenkaan lisäämättä.

(35)

Jotta Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin, komission, jäsenvaltioiden ja kansallisten toimistojen olisi hyvä tehdä tiivistä yhteistyötä niiden kansalaisjärjestöjen, nuorisojärjestöjen ja paikallisten sidosryhmien kanssa, joilla on asiantuntemusta solidaarisuustoimista.

(36)

Tämän asetuksen tehokkaan ja vaikuttavan täytäntöönpanon varmistamiseksi Euroopan solidaarisuusjoukkojen olisi hyödynnettävä mahdollisimman paljon Erasmus+-ohjelmassa jo käytössä olevia hallinnointijärjestelmiä. Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpano olisi näin ollen annettava nykyisten rakenteiden, kuten komission, koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1288/2013 (9) III luvussa tarkoitettujen toimien hallinnointia varten nimettyjen kansallisten toimistojen tehtäväksi. Solidaarisuustoimen jokaista vaihetta varten laaditaan asianmukaisissa ohjelma-asiakirjoissa, kuten vuotuisessa työohjelmassa ja ohjelmaoppaassa, selkeät ja yksityiskohtaiset menettelyt osallistujille ja osallistujaorganisaatioille. Komission olisi säännöllisesti kuultava keskeisiä sidosryhmiä, myös osallistujaorganisaatioita, Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpanosta.

(37)

Jotta voidaan varmistaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpano moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja tiivis seuranta kansallisella tasolla, on tärkeää hyödyntää nykyisiä asetuksen (EU) N:o 1288/2013 III luvussa tarkoitettujen toimien hallinnointia varten nimettyjä kansallisia viranomaisia.

(38)

Asetuksen (EU) N:o 1288/2013 III luvussa tarkoitettujen toimien hallinnointia varten nimettyjen kansallisten viranomaisten olisi toimittava kansallisina viranomaisina myös tätä asetusta sovellettaessa. Tämän ei kuitenkaan pitäisi estää nimeämästä useampaa kuin yhtä kansallista viranomaista kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti, kuten mainitun asetuksen 27 artiklan 1 kohdassa säädetään. Jos osallistujamaa haluaa korvata kansallisen viranomaisensa toisella Euroopan solidaarisuusjoukkojen olemassaolon aikana, olisi sovellettava mainitun asetuksen 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä.

(39)

Moitteettoman varainhoidon ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi kaikissa osallistujamaissa kunkin kansallisen viranomaisen olisi nimettävä riippumaton tarkastuselin. Kyseinen riippumaton tarkastuselin voisi tehokkuuden maksimoimiseksi olla mahdollisuuksien mukaan sama kuin asetuksen (EU) N:o 1288/2013 III luvussa tarkoitettuja toimia varten nimetty elin.

(40)

Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin seuraamukset.

(41)	Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (10) mukaisesti.

(42)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (11) mukaisesti komission olisi hyväksyttävä työohjelmia ja ilmoitettava niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Työohjelmissa olisi vahvistettava toimenpiteet, jotka ovat tarpeen niiden toteuttamiseksi Euroopan solidaarisuusjoukkojen yleis- ja erityistavoitteita vastaavasti, avustusten valinta- ja myöntämisperusteet sekä kaikki muut vaadittavat seikat. Työohjelmat ja niihin mahdollisesti tehtävät muutokset olisi hyväksyttävä täytäntöönpanosäädöksillä tarkastelumenettelyä noudattaen.

(43)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on Euroopan solidaarisuusjoukkojen perustaminen, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(44)

Asetuksella (EU) N:o 1288/2013 perustetun komitean olisi tehokkuuden ja vaikuttavuuden vuoksi avustettava komissiota myös tämän asetuksen täytäntöönpanossa. Euroopan solidaarisuusjoukkojen osalta kyseisen komitean olisi kokoonnuttava erityiskokoonpanossa, ja sen toimeksiantoa olisi muutettava niin, että se voi hoitaa tämän uuden tehtävänsä. Osallistujamaiden olisi nimitettävä edustajat näihin kokouksiin ottaen huomioon Euroopan solidaarisuusjoukkojen kohteen, tarkoituksen, tavoitteet ja toiminnan.

(45)	Asetusta (EU) N:o 1288/2013 olisi muutettava tämän asetuksen mukaisesta vapaaehtoistoiminnasta johtuvien eurooppalaista vapaaehtoispalvelua koskevien muutosten huomioon ottamiseksi.

(46)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 1a kuuluvat Euroopan solidaarisuusjoukkojen määrärahat perustuvat osittain Erasmus+-ohjelmasta uudelleenkohdennettuihin varoihin. Kyseiset varat olisi siirrettävä yksinomaan määrärahoista, jotka on tarkoitettu sellaisten eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun toimien rahoittamiseen, jotka kuuluisivat tämän asetuksen mukaisen vapaaehtoistoiminnan piiriin.

(47)

Lisäksi monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 1a kuuluvia Euroopan solidaarisuusjoukkojen määrärahoja olisi täydennettävä rahoitusosuuksilla muista ohjelmista ja otsakkeista, mikä edellyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1293/2013 (12) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU (13) muuttamista.

(48)	Tätä asetusta olisi sovellettava sen voimaantulopäivästä. Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden ripeän soveltamisen varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan oikeudellinen kehys Euroopan solidaarisuusjoukoille, joilla tehostetaan nuorten ja organisaatioiden osallistumista helposti saavutettaviin ja laadukkaisiin solidaarisuustoimiin, jotta voidaan vahvistaa yhteenkuuluvuutta, solidaarisuutta ja demokratiaa Euroopassa sekä etenkin edistää sosiaalista osallisuutta.

2. Euroopan solidaarisuusjoukot pyrkivät tavoitteisiinsa solidaarisuustoimien sekä laatu- ja tukitoimenpiteiden avulla. Solidaarisuustoimien täytäntöönpanossa on noudatettava erityisvaatimuksia, joista on säädetty kullekin Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa toteutettavalle solidaarisuustoimen tyypille, sekä osallistujamaissa sovellettavia sääntelykehyksiä.

3. Euroopan solidaarisuusjoukot tukevat solidaarisuustoimia, joista saadaan selvää eurooppalaista lisäarvoa esimerkiksi seuraavien ominaisuuksien ansiosta:

a)	kansainvälisyys, erityisesti oppimiseen liittyvän liikkuvuuden ja yhteistyön suhteen;

b)	kyky täydentää muita ohjelmia ja toimintalinjoja paikallisella, alueellisella, kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla;

c)	eurooppalainen ulottuvuus, joka liittyy näiden solidaarisuustoimien aiheisiin, tavoitteisiin, toimintamalleihin, odotettuihin tuloksiin ja muihin näkökohtiin;

d)	toimintamalli, joka liittyy taustaltaan erilaisten nuorten osallistamiseen;

e)	vaikutus avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden tehokkaaseen käyttöön.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

’solidaarisuustoimella’ laadukasta tilapäistä toimea, joka ei haittaa työmarkkinoiden toimintaa; jolla vastataan keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin yhteisön tai koko yhteiskunnan eduksi ja edistetään näin Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteiden saavuttamista; jossa on kyse eri alojen vapaaehtoistoiminnasta, harjoitteluista, työpaikoista, solidaarisuushankkeista ja verkostoitumistoimista; jossa varmistetaan eurooppalainen lisäarvo sekä terveys- ja turvallisuusmääräyksien noudattaminen ja johon liittyy vahva oppimis- ja koulutusulottuvuus, joka toteutetaan osallistujalle ennen solidaarisuustoimea, sen aikana tai sen jälkeen tarjottavilla asiaankuuluvilla toimilla; joka toteutetaan monilla eri aloilla, kuten ympäristönsuojelun, ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja sosiaalisen osallisuuden edistämisen aloilla, mutta jollaiseksi ei lueta toimia, jotka ovat osa virallisten koulutus- ja ammattikoulutusjärjestelmien opetussuunnitelmia, eikä hätäapuun liittyviä toimia;

2)	’rekisteröidyllä ehdokkaalla’ 17–30-vuotiasta henkilöä, joka oleskelee laillisesti osallistujamaassa ja on rekisteröitynyt Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalissa ilmaistakseen kiinnostuksensa osallistua solidaarisuustoimeen mutta ei vielä osallistu solidaarisuustoimeen;

3)	’osallistujalla’ 18–30-vuotiasta henkilöä, joka oleskelee laillisesti osallistujamaassa, on rekisteröitynyt Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalissa ja osallistuu solidaarisuustoimeen;

’nuorilla, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia’ 18–30-vuotiaita henkilöitä, jotka tarvitsevat lisätukea, koska he ovat ikätovereihinsa verrattuna epäedullisessa asemassa erilaisten esteiden, kuten vamman, terveysongelmien, oppimisvaikeuksien, kulttuurierojen taikka taloudellisten, sosiaalisten tai maantieteellisten esteiden, vuoksi, mukaan lukien marginalisoituneiden yhteisöjen nuoret ja nuoret, jotka saattavat kohdata syrjintää jollakin Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa vahvistetulla perusteella;

’osallistujaorganisaatiolla’ mitä tahansa julkista tai yksityistä, joko voittoa tavoittelematonta tai tavoittelevaa, paikallista, alueellista, kansallista tai kansainvälistä yksikköä, jolle on joko vastaanottavana tai tukevana, myös lähettävänä, organisaationa taikka sekä vastaanottavana että tukevana organisaationa myönnetty Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkki, jolla varmistetaan, että tämä yksikkö kykenee toteuttamaan solidaarisuustoimia Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteiden mukaisesti, ja joka tarjoaa osallistujalle mahdollisuuden vapaaehtoistoimintaan, harjoitteluun tai työskentelyyn tai toteuttaa ja tukee muita toimia Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa;

’vapaaehtoistoiminnalla’ solidaarisuustoimea, joka toteutetaan enintään 12 kuukautta kestävänä vapaaehtoisena palkattomana toimena; joka tarjoaa nuorille mahdollisuuden edistää solidaarisuustoimia toteuttavien organisaatioiden päivittäistä toimintaa hyödyttäen viime kädessä yhteisöjä, joissa toimet toteutetaan; joka toteutetaan joko muualla kuin osallistujan asuinmaassa (rajatylittävä toimi) tai osallistujan asuinmaassa (maan sisäinen toimi); joka ei korvaa harjoitteluja tai työpaikkoja ja jota ei siksi missään tapauksessa rinnasteta työntekoon; ja joka perustuu kirjalliseen vapaaehtoispalvelusopimukseen;

’vapaaehtoistiimien toimilla’ vapaaehtoistoimintaa, jossa osallistujista muodostuvat tiimit eri osallistujamaista voivat yhdessä osallistua kahdesta viikosta kahteen kuukauteen kestävään vapaaehtoistoimintaan ja jolla erityisesti edistetään sellaisten nuorten osallistumista Euroopan solidaarisuusjoukkoihin, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, tai joka on perusteltua sen erityistavoitteiden vuoksi, tai jolla sekä edistetään mainittua osallistumista että joka on mainittujen erityistavoitteiden vuoksi perusteltua;

’harjoittelulla’ solidaarisuustoimea, joka toteutetaan kahdesta kuuteen kuukauteen kestävänä työharjoitteluna, jonka kesto voidaan uusia kerran, ja josta enintään 12 kuukautta voidaan suorittaa samassa osallistujaorganisaatiossa; jonka osallistujan vastaanottanut osallistujaorganisaatio tarjoaa ja josta se maksaa korvauksen ja joka suoritetaan joko muualla kuin osallistujan asuinmaassa (rajatylittävä toimi) tai osallistujan asuinmaassa (maan sisäinen toimi); johon kuuluu oppimis- ja koulutusosio, jotta osallistuja saa hyödyllistä kokemusta ja voi kehittää henkilökohtaisen, koulutuksellisen, sosiaalisen, kansalaisuuteen liittyvän ja ammatillisen kehityksensä kannalta hyödyllistä osaamista; joka perustuu harjoittelun alussa tehtyyn harjoittelun suorittamismaassa sovellettavan sääntelykehyksen mukaiseen kirjalliseen harjoittelusopimukseen, jossa ilmoitetaan tapauksen mukaan koulutustavoitteet, työehdot, harjoittelun kesto, osallistujan saama korvaus ja osapuolten oikeudet ja velvollisuudet ja otetaan huomioon harjoittelun laatupuitteita koskevat periaatteet; ja joka ei korvaa työpaikkoja;

’työpaikalla’ solidaarisuustoimea, joka toteutetaan kolmesta 12 kuukauteen kestävänä ajanjaksona, josta osallistujan palvelukseen ottava osallistujaorganisaatio maksaa korvauksen ja joka suoritetaan joko muualla kuin osallistujan asuinmaassa (rajatylittävä toimi) tai osallistujan asuinmaassa (maan sisäinen toimi). Työsopimuksen kestäessä yli 12 kuukautta työpaikkoja tarjoaville osallistujaorganisaatioille annettavan rahoitustuen kesto ei voi olla yli 12:ta kuukautta. Tällaiseen työpaikkaan on kuuluttava oppimis- ja koulutusosio, ja sen on perustuttava kirjalliseen työsopimukseen, jossa noudatetaan kaikkia sen maan kansallisen lainsäädännön mukaisia tai siinä maassa sovellettavien työehtosopimusten mukaisia työehtoja, jossa työ suoritetaan, tai sekä kansallisen lainsäädännön että työehtosopimusten mukaisia työehtoja;

10)

’solidaarisuushankkeella’ solidaarisuustoimea, joka on palkaton ja maan sisäinen ja joka toteutetaan kahdesta 12 kuukauteen kestävänä ajanjaksona, jonka toteuttavat vähintään viidestä osallistujasta koostuvat ryhmät tarkoituksena vastata osallistujien yhteisöjen keskeisiin haasteisiin samalla, kun saadaan selvää eurooppalaista lisäarvoa, ja joka ei korvaa harjoitteluja tai työpaikkoja;

11)

’verkostoitumistoimilla’ maan sisäistä tai rajatylittävää toimea, jonka tavoitteena on vahvistaa osallistujaorganisaation valmiuksia tarjota laadukkaita hankkeita kasvavalle määrälle osallistujia, houkutella uusia tulokkaita, sekä nuoria että organisaatioita, ja tarjota mahdollisuuksia palautteeseen solidaarisuustoimista, joka voi myös edistää kokemusten vaihtoa ja lujittaa yhteenkuuluvuuden tunnetta osallistujien ja osallistujaorganisaatioiden keskuudessa ja tällä tavoin tukee Euroopan solidaarisuusjoukkojen laajemmalle ulottuvia myönteisiä vaikutuksia;

12)

’laatumerkillä’ sertifiointia, joka on myönnetty organisaatiolle, joka haluaa tarjota solidaarisuustoimia vastaanottavana tai tukevana, myös lähettävänä, organisaationa tai sekä vastaanottavana että tukevana organisaationa; joka todistaa, että organisaatio kykenee varmistamaan solidaarisuustoimien laadun Euroopan solidaarisuusjoukkojen periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti; ja joka myönnetään solidaarisuustoimen tyypin ja organisaation tyypin mukaan vaihtelevien erityisvaatimusten perusteella;

13)

’Euroopan solidaarisuusjoukkojen resurssikeskuksilla’ nimettyjen kansallisten toimistojen toteuttamia lisätoimintoja, joilla tuetaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminnan kehittämistä, täytäntöönpanoa ja laatua sekä osallistujien solidaarisuustoimissa ja niihin liittyvissä koulutustoimissa hankkiman osaamisen tunnistamista;

14)

’Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalilla’ komission vastuulla hallinnoitavaa interaktiivista verkkopohjaista työkalua, joka on saatavilla kaikilla unionin virallisilla kielillä ja jolla tarjotaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen laadukkaan täytäntöönpanon tueksi ja osallistujaorganisaatioiden toimien täydentämiseksi tarpeellisia verkkopalveluita, mukaan lukien tiedon tarjonta Euroopan solidaarisuusjoukoista, osallistujien rekisteröinti, osallistujien haku, solidaarisuustoimista ilmoittaminen ja niiden etsiminen, potentiaalisten hankekumppaneiden haku, solidaarisuustoimia koskevien yhteydenottojen ja tarjousten tukeminen, koulutus-, viestintä- ja verkostoitumistoimet, mahdollisuuksista tiedottaminen ja ilmoittaminen, mekanismin tarjoaminen palautteen antamiseksi solidaarisuustoimien laadusta sekä muut Euroopan solidaarisuusjoukkoihin liittyvät merkittävät kehityssuunnat;

15)	’avoimuutta ja tunnustamista lisäävillä unionin välineillä’ välineitä, joilla sidosryhmiä autetaan ymmärtämään, arvostamaan ja tarvittaessa tunnustamaan epävirallisen ja arkioppimisen tuloksia kaikkialla unionissa.

3 artikla

Yleinen tavoite

Euroopan solidaarisuusjoukkojen yleisenä tavoitteena on edistää solidaarisuutta arvona pääasiassa vapaaehtoistoiminnalla, tehostaa nuorten ja organisaatioiden osallistumista helposti saavutettaviin ja laadukkaisiin solidaarisuustoimiin, jotta voidaan vahvistaa yhteenkuuluvuutta, solidaarisuutta, demokratiaa ja kansalaisuutta Euroopassa sekä samalla vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin, lujittaa yhteisöjä ja etenkin edistää sosiaalista osallisuutta. Solidaarisuusjoukot edistävät myös nuorten kannalta merkityksellistä eurooppalaista yhteistyötä.

4 artikla

Erityistavoitteet

Euroopan solidaarisuusjoukoilla pyritään seuraaviin erityistavoitteisiin:

tarjotaan nuorille osallistujaorganisaatioiden tuella helposti saatavilla olevia mahdollisuuksia osallistua solidaarisuustoimiin positiivisen yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi ja samalla kehitetään nuorten taitoja ja osaamista heidän henkilökohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kansalaisuuteen liittyvää, kulttuurista ja ammatillista kehitystään varten sekä edistetään nuorten aktiivista kansalaisuutta, parannetaan heidän työllistettävyyttään ja helpotetaan heidän siirtymistään työmarkkinoille, myös tukemalla nuorten vapaaehtoisten, harjoittelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta;

b)	varmistetaan, että osallistujille tarjottavat solidaarisuustoimet ovat laadukkaita, asianmukaisesti validoituja ja 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen Euroopan solidaarisuusjoukkojen periaatteiden mukaisia;

varmistetaan erilaisilla erityistoimenpiteillä etenkin sosiaalisen osallisuuden ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen, jotta varsinkin nuoret, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, saataisiin mukaan toimintaan; tällaisia erityistoimenpiteitä voivat olla solidaarisuustoimien sopivat toteutusmuodot ja yksilöllinen ohjaus;

d)	edistetään nuorten kannalta merkityksellistä eurooppalaista yhteistyötä ja lisätään tietoisuutta sen myönteisistä vaikutuksista.

5 artikla

Unionin toiminnan johdonmukaisuus ja täydentävyys

1. Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminnan on oltava johdonmukaista ja täydentävää suhteessa asiaan liittyviin unionin tason toimintalinjoihin, ohjelmiin ja välineisiin sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien kannalta merkityksellisiin olemassa oleviin unionin tason verkostoihin.

2. Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminnan on oltava johdonmukaista ja täydentävää myös suhteessa osallistujamaiden asiaan liittyviin kansallisen tason toimintalinjoihin, ohjelmiin ja välineisiin. Tätä varten komissio, kansalliset viranomaiset ja kansalliset toimistot vaihtavat tietoja toisaalta olemassa olevista solidaarisuuteen ja nuorisoon liittyvistä kansallisista järjestelmistä ja prioriteeteista ja toisaalta Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa toteutettavasta toiminnasta tarkoituksenaan hyödyntää asiaan liittyviä hyviä käytäntöjä ja pyrkiä tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen.

3. Myös muilla unionin ohjelmilla voidaan edistää Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteita antamalla tukea sen piiriin kuuluville toimille. Tällainen tuki on rahoitettava kunkin ohjelman perussäädöksen mukaisesti.

II LUKU

EUROOPAN SOLIDAARISUUSJOUKKOJEN TOIMINTA

6 artikla

Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminta

Euroopan solidaarisuusjoukot pyrkivät tavoitteisiinsa seuraavan tyyppisillä toimilla:

a)	vapaaehtoistoiminta;

b)	harjoittelut ja työpaikat;

c)	solidaarisuushankkeet ja verkostoitumistoimet; ja

d)	laatu- ja tukitoimenpiteet.

7 artikla

Solidaarisuustoimet

1. Edellä 6 artiklan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuilla toimilla tuetaan seuraavanlaisia solidaarisuustoimia:

a)	vapaaehtoistoiminta, harjoittelut ja työpaikat, joihin kuuluvat sekä rajatylittävät että maan sisäiset yksittäisille osallistujille tarkoitetut toimet. Vapaaehtoistoimintana tuetaan myös toimia, joissa on mukana osallistujista muodostuvia tiimejä eri osallistujamaista;

b)	solidaarisuushankkeet osallistujien aloitteesta;

c)	osallistujien ja osallistujaorganisaatioiden verkostoitumistoimet.

2. Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun vapaaehtoistoimintaa jatketaan tarpeen mukaan sekä asetuksen (EU) N:o 1288/2013 että tämän asetuksen puitteissa. Unionin säädöksissä ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/801 (14) olevien viittausten eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun on tulkittava käsittävän sekä asetuksen (EU) N:o 1288/2013 että tämän asetuksen mukaisen vapaaehtoistoiminnan.

8 artikla

Laatu- ja tukitoimenpiteet

Edellä 6 artiklan d alakohdassa tarkoitetulla toimella tuetaan seuraavia:

toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan vapaaehtoistoiminnan, harjoittelujen, työpaikkojen tai solidaarisuushankkeiden laatu ja saavutettavuus ja kaikkien osallistujamaiden kaikkien nuorten yhtäläiset mahdollisuudet ja joihin kuuluvat verkkokurssit ja muu koulutus, kielituki, osallistujien ja osallistujaorganisaatioiden hallinnollinen tuki, täydentävä vakuutus, tuki ennen solidaarisuustoimea ja tarvittaessa sen jälkeen sekä Youthpass-todistuksen laajempi käyttö asiakirjana, jossa yksilöidään ja dokumentoidaan solidaarisuustoimien aikana hankittu osaaminen;

b)	erillisten laatumerkkien suunnittelu ja hallinnointi sellaisia yksiköitä varten, jotka haluavat tarjota Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoistoimintaa tai toisaalta harjoitteluja ja työpaikkoja, jotta varmistetaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen periaatteiden ja vaatimusten noudattaminen;

c)	Euroopan solidaarisuusjoukkojen resurssikeskusten toimet, joilla tuetaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien toteuttamista ja parannetaan toteutuksen laatua sekä tehostetaan niiden tulosten validointia;

d)	Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalin sekä muiden tarpeellisten verkkopalveluiden ja tarvittavien tietoteknisten tukijärjestelmien ja verkkotyökalujen perustaminen, ylläpito ja päivittäminen ottaen huomioon digitaalisen kuilun umpeen kuromisen tarve.

III LUKU

RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

9 artikla

Talousarvio

1. Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpanoon osoitettavien määrärahojen kokonaismääräksi on vahvistettu 375 600 000 euroa käypinä hintoina 1 päivästä tammikuuta 201831 päivään joulukuuta 2020.

2. Edellä 7 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin solidaarisuustoimiin myönnettävästä rahoitustuesta varataan suuntaa-antavasti 90 prosenttia vapaaehtoistoimintaan ja solidaarisuushankkeisiin ja 10 prosenttia joko harjoitteluihin tai työpaikkoihin taikka sekä harjoitteluihin että työpaikkoihin ja enintään 20 prosenttia siitä käytetään maan sisäisiin toimiin.

3. Määrärahoista voidaan kattaa myös valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin kuuluvia kustannuksia, joita Euroopan solidaarisuusjoukkojen hallinto ja sen tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät, kuten erityisesti tutkimukset, asiantuntijatapaamiset sekä tiedotus- ja viestintätoimet, Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalin ja tarvittavien tietoteknisten tukijärjestelmien perustaminen, ylläpito ja päivittäminen sekä kaikki muut komissiolle Euroopan solidaarisuusjoukkojen hallinnosta aiheutuneet teknisen ja hallinnollisen tuen kulut.

4. Talousarvioon voidaan tarvittaessa ottaa määrärahoja myös vuoden 2020 jälkeen toteutuvia samanlaisia menoja varten, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä.

5. Osallistujamaa voi osoittaa tuensaajien käyttöön kansallisia varoja, joita hallinnoidaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen sääntöjen mukaisesti, ja se voi käyttää tässä tarkoituksessa Euroopan solidaarisuusjoukkojen hajautettuja rakenteita, kunhan se varmistaa näiden rakenteiden täydentävän rahoituksen määräsuhteessa.

10 artikla

Unionin rahoituksen muodot

1. Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoitusta voidaan tarjota yhdessä tai useammassa asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 vahvistetussa muodossa, erityisesti avustuksina, hankintoina ja palkintoina.

2. Vaatimusten yksinkertaistamiseksi tuensaajien kannalta on käytettävä mahdollisimman usein kertakorvauksia, yksikkökustannuksia ja kiinteämääräistä rahoitusta.

3. Komissio voi panna Euroopan solidaarisuusjoukot täytäntöön välillisesti asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

IV LUKU

OSALLISTUMINEN EUROOPAN SOLIDAARISUUSJOUKKOIHIN

11 artikla

Osallistujamaat

1. Euroopan solidaarisuusjoukkoihin voivat osallistua seuraavat maat, jäljempänä ’osallistujamaat’:

a)	Vapaaehtoistoimintaan, harjoitteluihin, työpaikkoihin, solidaarisuushankkeisiin ja verkostoitumistoimiin voivat osallistua jäsenvaltiot.

Vapaaehtoistoimintaan, solidaarisuushankkeisiin ja verkostoitumistoimiin voivat osallistua myös

liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, niiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti, joista on säädetty asianomaisissa puitesopimuksissa, assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa;

ii)	ETA-sopimukseen kuuluvat EFTA-maat ETA-sopimuksen määräysten mukaisesti;

iii)	Sveitsin valaliitto tämän maan kanssa tehtävän kahdenvälisen sopimuksen perusteella;

iv)	Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat, jotka ovat tehneet unionin kanssa sopimuksia niiden mahdollisuudesta osallistua unionin ohjelmiin, edellyttäen, että unionin kanssa tehdään kahdenvälinen sopimus maiden Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistumista koskevista ehdoista.

2. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin maihin sovelletaan kaikkia niitä velvoitteita ja kyseisten maiden on suoritettava kaikki ne tehtävät, jotka tässä asetuksessa on vahvistettu jäsenvaltioiden osalta.

3. Euroopan solidaarisuusjoukoilla tuetaan yhteistyötä kumppanimaiden, erityisesti Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden kanssa 2 artiklan 6 ja 11 alakohdassa tarkoitetuissa toimissa.

12 artikla

Yksittäisten henkilöiden osallistuminen

1. 17–30-vuotiaiden nuorten, jotka haluavat osallistua Euroopan solidaarisuusjoukkoihin, on rekisteröidyttävä Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalissa tai tehtävä se toisen henkilön avustamana. Nuoren on vapaaehtoistoiminnan, harjoittelun, työskentelyn tai solidaarisuushankkeen käynnistyessä kuitenkin oltava vähintään 18-vuotias ja enintään 30-vuotias.

2. Pannessaan täytäntöön tätä asetusta komissio, jäsenvaltiot ja muut osallistujamaat varmistavat, että toteutetaan tehokkaita erityistoimenpiteitä, joilla edistetään sosiaalista osallisuutta ja yhtäläisiä osallistumisedellytyksiä ja varsinkin nuorten, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumista.

13 artikla

Osallistujaorganisaatiot

1. Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistuminen on avointa julkisille tai yksityisille yksiköille, olivatpa ne voittoa tavoittelemattomia tai tavoittelevia, sillä edellytyksellä, että niiden tarjoamat toimet vastaavat tässä asetuksessa säädettyä solidaarisuustoimen määritelmää ja että ne ovat saaneet laatumerkin. Asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 mukaisesti avustuksen tarkoituksena tai tuloksena ei saa olla voiton tuottaminen.

2. Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimivaltainen täytäntöönpanoelin arvioi yksikön esittämän hakemuksen, joka koskee osallistujaorganisaatioksi tulemista, käyttäen perusteena seuraavia periaatteita: yhdenvertainen kohtelu, yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys, työpaikkojen korvaamisen välttäminen, laadukkaiden toimien, joihin liittyy oppimisulottuvuus, tarjoaminen henkilökohtaisen, sosiaalisen, koulutuksellisen ja ammatillisen kehityksen tueksi, asianmukaiset koulutus-, työ- ja vapaaehtoistoimintajärjestelyt, turvalliset ja kelvolliset ympäristö ja olosuhteet sekä voiton tuottamisen kieltävä periaate asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 mukaisesti. Näitä periaatteita noudattamalla varmistetaan, että osallistujaorganisaation toimet ovat Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevien vaatimusten mukaisia. Laatumerkki myönnetään vain organisaatioille, jotka sitoutuvat noudattamaan näitä periaatteita. Tosiasiallista noudattamista valvotaan tämän asetuksen 22 ja 23 artiklan mukaisesti. Yksikön, joka muuttaa toimiaan merkittävästi, on ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle täytäntöönpanoelimelle uudelleenarviointia varten. Vapaaehtoistoimintaa koskeva laatumerkki ja toisaalta työpaikkoja ja harjoitteluja koskeva laatumerkki myönnetään erillisillä menettelyillä.

3. Arvioinnin perusteella yksikölle voidaan myöntää laatumerkki. Myönnetty laatumerkki arvioidaan määräajoin uudelleen, ja se voidaan peruuttaa. Jos laatumerkki peruutetaan, se voidaan myöntää uudestaan uuden hakemuksen ja lisäarvioinnin perusteella.

4. Yksikölle, joka on saanut laatumerkin, on annettava pääsy Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaaliin joko vastaanottavana tai tukevana organisaationa tai sekä vastaanottavana että tukevana organisaationa, ja se voi tarjota solidaarisuustoimia rekisteröityneille ehdokkaille.

5. Laatumerkki ei automaattisesti johda Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoituksen saamiseen.

6. Osallistujaorganisaation tarjoamiin solidaarisuustoimiin ja niihin liittyviin laatu- ja tukitoimenpiteisiin voi saada rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukoista tai muusta unionin ohjelmasta, jolla itsenäisesti edistetään Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteita ja jossa noudatetaan sen vaatimuksia, tai muista rahoituslähteistä, jotka eivät ole riippuvaisia unionin talousarviosta.

14 artikla

Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoituksen saanti

Jokainen johonkin osallistujamaahan sijoittautunut julkinen tai yksityinen yksikkö, joka toteuttaa solidaarisuustoimia osallistujamaissa, voi hakea rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukoista. Kun kyseessä ovat 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut toimet, Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoituksen saamiselle on ennakkoedellytyksenä, että osallistujaorganisaatiolle on myönnetty laatumerkki. Kun kyseessä ovat 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut solidaarisuushankkeet, luonnolliset henkilöt voivat myös hakea rahoitusta osallistujista koostuvien epävirallisten ryhmien puolesta.

V LUKU

TULOKSELLISUUS, TULOKSET JA LEVITYS

15 artikla

Tuloksellisuuden ja tulosten seuranta ja arviointi

1. Komissio seuraa yhteistyössä osallistujamaiden kansallisten viranomaisten ja kansallisten toimistojen kanssa säännöllisesti ja tehokkaasti Euroopan solidaarisuusjoukkojen tuloksellisuutta sen tavoitteiden saavuttamisessa ja ottaa tähän mukaan osallistujaorganisaatioita sekä unionin ja kansallisen tason sidosryhmiä, kuten nuorisojärjestöjä. Komissio kuulee säännöllisesti keskeisiä sidosryhmiä, myös osallistujaorganisaatioita, Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpanosta.

2. Komissio laatii täytäntöönpanosäädöksillä liitteessä vahvistettujen vähimmäisindikaattoreiden perusteella yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa viimeistään 6 päivänä huhtikuuta 2019 Euroopan solidaarisuusjoukkojen tuotosten, tulosten ja vaikutusten yksityiskohtaisen seurantaohjelman. Yksityiskohtainen seurantaohjelma sisältää laajennetun valikoiman laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita tätä tarkoitusta varten sekä tällaisen seurannan aikataulun ja menetelmät. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3. Komissio julkaisee vuonna 2020 kertomuksen, jossa esitetään yhteenveto edistymisestä Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteiden saavuttamisessa.

4. Viimeistään 6 päivänä lokakuuta 2022 komissio toteuttaa tämän asetuksen riippumattoman arvioinnin arvioidakseen ohjelman tehokkuutta, vaikuttavuutta ja vaikutuksia suhteessa ohjelman tavoitteisiin ja esittää keskeiset havainnot Euroopan parlamentille, neuvostolle, alueiden komitealle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksessa, jossa esitetään myös ohjelman tulevaisuutta koskevia suosituksia. Komissio varmistaa osana arviointia kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien säännöllisen kuulemisen, mukaan lukien tapauksen mukaan osallistujat, osallistujaorganisaatiot ja asianomaiset paikallisyhteisöt. Arvioinnin tulokset otetaan huomioon ohjelman tulevassa suunnittelussa ja resurssien kohdentamisehdotuksissa.

16 artikla

Viestintä ja tiedottaminen

1. Komissio varmistaa yhteistyössä osallistujamaiden kansallisten viranomaisten ja kansallisten toimistojen sekä asiaankuuluvien unionin tason verkostojen kanssa tiedon levittämisen, julkisuuden lisäämisen ja jatkotoimet kaikkien Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa tuettujen toimien osalta.

2. Jäljempänä 20 artiklassa tarkoitettujen kansallisten toimistojen on suunniteltava toimintalinjoja, jotka koskevat tehokasta tiedotusta. Tällaiset toimintalinjat on kohdennettava myös nuoriin, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, myös syrjäisillä alueilla, sekä niiden hallinnoiman toiminnan yhteydessä tuettujen toimien tulosten levittämiseen ja hyödyntämiseen, siten, että mukaan otetaan tarvittaessa myös nuorisojärjestöjä ja erikoistuneita nuorisotiedotuspalveluja.

3. Viestintätoimilla on lisäksi edistettävä unionin poliittisten prioriteettien ulkoista tiedotusta, edellyttäen että ne liittyvät tämän asetuksen yleiseen tavoitteeseen ja että ne tuovat unionille lisäarvoa ja lisää näkyvyyttä.

4. Osallistujaorganisaatioiden on käytettävä Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevassa viestinnässään ja sitä koskevaa tietoa levittäessään nimikettä ”Euroopan solidaarisuusjoukot”.

VI LUKU

HALLINNOINTI- JA TARKASTUSJÄRJESTELMÄ

17 artikla

Täytäntöönpanoelimet

Tämän asetuksen panevat täytäntöön johdonmukaisella tavalla

a)	komissio unionin tasolla;

b)	kansalliset toimistot kansallisella tasolla osallistujamaissa.

18 artikla

Kansallinen viranomainen

Asetuksen (EU) N:o 1288/2013 III luvussa tarkoitettujen toimien hallinnointia varten nimetty kansallinen viranomainen toimii kussakin Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujamaassa kansallisena viranomaisena myös Euroopan solidaarisuusjoukkojen osalta. Mainitun asetuksen 27 artiklan 1, 3, 8, 9 ja 11–16 kohtaa sovelletaan analogisesti myös Euroopan solidaarisuusjoukkoihin.

19 artikla

Riippumaton tarkastuselin

1. Kansallisen viranomaisen on nimettävä riippumaton tarkastuselin. Riippumattoman tarkastuselimen on annettava tarkastuslausunto asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 155 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetusta vuotuisesta johdon vahvistuslausumasta.

2. Riippumattoman tarkastuselimen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)	sillä on oltava tarvittava ammatillinen pätevyys julkisen sektorin tarkastusten suorittamiseksi;

b)	sen on varmistettava, että sen tarkastustoimissa otetaan huomioon kansainvälisesti hyväksytyt tarkastusstandardit;

c)	sillä ei saa olla eturistiriitatilannetta siihen oikeudelliseen yksikköön nähden, johon 20 artiklassa tarkoitettu kansallinen toimisto kuuluu, ja sen on oltava toiminnallisesti riippumaton oikeudellisesta yksiköstä, johon kansallinen toimisto kuuluu.

3. Riippumattoman tarkastuselimen on annettava komissiolle ja sen edustajille sekä tilintarkastustuomioistuimelle mahdollisuus tutustua kaikkiin asiakirjoihin ja raportteihin, jotka ovat sen antaman, kansallisen toimiston vuotuista johdon vahvistuslausumaa koskevan tarkastuslausunnon perustana.

20 artikla

Kansallinen toimisto

1. Asetuksen (EU) N:o 1288/2013 III luvussa tarkoitettujen toimien hallinnointia varten kyseisessä maassa nimetty kansallinen toimisto toimii kussakin Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujamaassa kansallisena toimistona myös Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa.

Asetuksen (EU) N:o 1288/2013 28 artiklan 1, 2 ja 5–8 kohtaa sovelletaan analogisesti myös Euroopan solidaarisuusjoukkoihin.

2. Kansallisen toimiston on vastattava myös hankesyklin kaikkien vaiheiden hallinnoinnista tämän asetuksen 24 artiklassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä lueteltujen Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien osalta asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan v ja vi alakohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 1288/2013 28 artiklan 3 kohdan soveltamista.

21 artikla

Euroopan komissio

1. Komission ja kansallisen toimiston väliseen suhteeseen sovelleltavat säännöt määritetään asetuksen (EU) N:o 1288/2013 28 artiklan säännösten mukaisesti kirjallisessa asiakirjassa. Asiakirjassa on

a)	vahvistettava kansallisten toimistojen sisäistä valvontaa koskevat vaatimukset ja tukea varten kansallisille toimistoille siirrettävien unionin varojen hallinnointia koskevat säännöt;

b)	esitettävä kansallisen toimiston työohjelma, joka sisältää kansallisen toimiston hallinnointitehtävät, joihin myönnetään unionin tukea;

c)	tarkennettava kansalliseen toimistoon sovellettavat raportointivaatimukset.

2. Komissio antaa kansallisen toimiston käyttöön vuosittain seuraavat varat:

a)	varat tukien myöntämiseksi kyseissä osallistujamaassa Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimiin, joiden hallinnointi on annettu kansallisen toimiston tehtäväksi;

b)	kansallisen toimiston hallinnointitehtäviin osoitettava rahoitustuki, joka määritetään asetuksen (EU) N:o 1288/2013 29 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti.

3. Komissio vahvistaa kansallisen toimiston työohjelmaa koskevat vaatimukset. Komissio ei anna Euroopan solidaarisuusjoukkojen varoja kansallisen toimiston käyttöön ennen kuin se on hyväksynyt muodollisesti kyseisen kansallisen toimiston työohjelman ottaen huomioon 5 artiklan 2 kohdassa ja 24 artiklassa vahvistetut periaatteet.

4. Komissio tarkistaa kansalliset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät, kansallisen toimiston johdon vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon kansallisiin toimistoihin sovellettavien asetuksen (EU) N:o 1288/2013 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen vaatimustenmukaisuutta koskevien säännösten perusteella, ottaen asianmukaisesti huomioon kansallisen viranomaisen toimittamat tiedot Euroopan solidaarisuusjoukkoihin liittyvistä seuranta- ja valvontatoimistaan.

5. Arvioituaan vuotuisen johdon vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon komissio antaa lausunnon ja sitä koskevat huomautukset kansalliselle toimistolle ja kansalliselle viranomaiselle.

6. Jos komissio ei voi hyväksyä kansallisen toimiston vuotuista johdon vahvistuslausumaa tai riippumattoman tarkastuselimen siitä antamaa tarkastuslausuntoa taikka jos kansallinen toimisto ei tyydyttävällä tavalla toteuta komission huomautuksia, komissio voi toteuttaa varotoimenpiteitä ja korjaavia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 131 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti.

7. Komissio järjestää säännöllisesti kokouksia ja koulutusta kansallisten toimistojen verkoston kanssa ja verkostoa varten varmistaakseen, että Euroopan solidaarisuusjoukot pannaan täytäntöön johdonmukaisella tavalla kaikissa osallistujamaissa. Komissio kuulee säännöllisesti keskeisiä sidosryhmiä, myös osallistujaorganisaatioita, Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpanosta.

VII LUKU

VALVONTAJÄRJESTELMÄ

22 artikla

Valvontajärjestelmän periaatteet

1. Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä tarvittaessa käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia.

2. Komissio vastaa kansallisen toimiston hallinnoimiin Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimiin kohdistuvasta valvontatoiminnasta. Se vahvistaa vähimmäisvaatimukset kansallisen toimiston ja riippumattoman tarkastuselimen suorittamalle valvonnalle.

3. Kansalliset toimistot ovat vastuussa tuensaajien ensisijaisesta valvonnasta Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimissa, joiden hallinnointi on annettu niiden tehtäväksi. Valvonnan on oltava oikeasuhtaista ja riittävää ja annettava kohtuulliset takeet siitä, että myönnetyt tuet käytetään tarkoitetulla tavalla ja sovellettavien unionin sääntöjen mukaisesti.

4. Komissio varmistaa kansallisille toimistoille siirrettyjen varojen osalta, että sen suorittama valvonta sovitetaan asianmukaisella tavalla yhteen kansallisten viranomaisten ja kansallisten toimistojen suorittaman valvonnan kanssa yhden tarkastuksen periaatteen ja riskiperustaisen analyysin perusteella. Tätä kohtaa ei sovelleta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) suorittamiin tutkimuksiin.

23 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1. Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta Euroopan solidaarisuusjoukkoja puitteissa rahoitusta saaneiden tuensaajien, toimeksisaajien, alihankkijoiden ja muiden kolmansien osapuolten osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikan päällä suoritettavia tarkastuksia. Ne voivat suorittaa myös kansallisiin toimistoihin kohdistuvia tarkastuksia ja valvontaa.

2. OLAF voi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 (15) ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (16) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tehdä talouden toimijoihin, joita tällainen rahoitus suoraan tai välillisesti koskee, kohdistuvia tutkimuksia, mukaan luettuina paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa rahoitettuun avustussopimukseen tai -päätökseen taikka sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

3. Tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuviin yhteistyösopimuksiin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, sopimuksiin, avustussopimuksiin ja avustuspäätöksiin on sisällytettävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista.

VIII LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄNNÖT

24 artikla

Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpano

1. Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä työohjelmia ottaen huomioon kansallisten solidaarisuutta koskevien toimintalinjojen prioriteetit, jos komissiolle toimitetaan tällaisia tietoja. Kullakin työohjelmalla varmistetaan, että 3 artiklassa vahvistettu yleinen tavoite ja 4 artiklassa vahvistetut erityistavoitteet pannaan johdonmukaisesti täytäntöön, ja niissä määritellään odotettavat tulokset, täytäntöönpanomenetelmä sekä työohjelman kokonaismäärä. Työohjelmissa on oltava myös kuvaus rahoitettavista toimista, maininta kullekin toimelle osoitetun rahoituksen määrästä, maininta kansallisten toimistojen kautta hallinnoitaville toimille osoitettavan rahoituksen jakautumisesta osallistujamaiden kesken sekä täytäntöönpanon alustava aikataulu.

2. Kansallisten toimistojen hallinnoimasta talousarviosta täytäntöönpanosäädöksessä säädetään, että kansalliset toimistot voivat osoittaa varoja tärkeimpiin maan sisäisiin ja rajatylittäviin toimiin tavalla, joka vastaa kansallisissa solidaarisuutta koskevissa toimintalinjoissa määritettyjä prioriteetteja, 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja työohjelmissa vahvistetuissa rajoissa.

3. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

25 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa asetuksen (EU) N:o 1288/2013 36 artiklalla perustettu komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

IX LUKU

MUUTOS- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

26 artikla

Asetuksen (EU) N:o 1288/2013 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 1288/2013 seuraavasti:

korvataan 13 artikla seuraavasti:

”13 artikla

Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus

1. Oppimiseen liittyvällä henkilöiden liikkuvuudella tuetaan seuraavia:

a)	nuorten liikkuvuus epäviralliseen oppimiseen tai arkioppimiseen liittyvissä toimissa ohjelmamaiden välillä; tällainen liikkuvuus voi olla nuorisovaihtoa sekä innovatiivisia toimia, jotka perustuvat olemassa oleviin liikkuvuutta koskeviin säännöksiin;

b)	nuorisotyössä tai nuorisojärjestöissä aktiivisten henkilöiden ja nuorisotoiminnan ohjaajien liikkuvuus; tällainen liikkuvuus voi olla koulutusta ja verkostoitumistoimia.

2. Tällä toimella tuetaan myös nuorten liikkuvuutta sekä nuorisotyössä tai nuorisojärjestöissä toimivien ja nuorisotoiminnan ohjaajien liikkuvuutta kumppanimaihin ja kumppanimaista ja erityisesti naapuruusmaihin ja naapuruusmaista.”;

korvataan asetuksen 18 artiklan 1, 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”1. Rahoituspuitteet tämän ohjelman toteuttamiseksi 1 päivästä tammikuuta 2014 ovat 14 542 724 000 euroa käypinä hintoina.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu määrä osoitetaan ohjelman toimiin seuraavasti soveltaen joustovaraa, joka saa olla korkeintaan 5 prosenttia kustakin osoitetusta määrästä:

vähintään 80,8 prosenttia koulutukseen siten, että seuraavat vähimmäisosuudet toteutuvat:

i)	44,3 prosenttia korkeakoulutukseen, eli 35,7 prosenttia kokonaismäärärahoista;

ii)	21,4 prosenttia ammatilliseen koulutukseen, eli 17,3 prosenttia kokonaismäärärahoista;

iii)	14,6 prosenttia yleissivistävään koulutukseen, eli 11,8 prosenttia kokonaismäärärahoista;

iv)	4,9 prosenttia aikuiskoulutukseen, eli 3,9 prosenttia kokonaismäärärahoista;

b)	8,6 prosenttia nuorisotoimintaan;

c)	enintään 1,5 prosenttia opintolainojen takausjärjestelmään;

d)	1,9 prosenttia Jean Monnet -toimintoihin;

e)	1,8 prosenttia urheiluun siten, että 17 artiklan 1 kohdan b alakohdassa mainitun toimen osuus on enintään 10 prosenttia;

f)	3,4 prosenttia kansallisten toimistojen toimintatukeen;

g)	1,8 prosenttia hallintomenojen kattamiseen.

3. Edellä 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista osuuksista vähintään 63 prosenttia on osoitettava oppimiseen liittyvään henkilöiden liikkuvuuteen, vähintään 27 prosenttia innovointia ja hyvien käytäntöjen vaihtoa edistävään yhteistyöhön ja vähintään 4,2 prosenttia politiikan uudistamisen tukemiseen.”

27 artikla

Asetuksen (EU) N:o 1293/2013 muuttaminen

Lisätään asetuksen (EU) N:o 1293/2013 4 artiklaan kohta seuraavasti:

”3. Ympäristö-alaohjelman painopistealueella Ympäristöhallinto ja -tieto sekä Ilmastotoimet-alaohjelman painopistealueella Ilmastohallinto ja -tieto voidaan rahoittaa tämän asetuksen 17 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja hankkeita, jotka Euroopan solidaarisuusjoukot panevat täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1475 (*1) mukaisesti ja joilla edistetään yhtä tai useampaa tämän asetuksen 9 ja 13 artiklassa tarkoitettua painopistealuetta. Nämä hankkeet pannaan täytäntöön ainoastaan asetuksen (EU) 2018/1475 mukaisesti siten, että tämän asetuksen erityisvaatimuksia ei sovelleta.

28 artikla

Päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttaminen

Lisätään päätöksen N:o 1313/2013/EU 19 artiklan 1 kohtaan alakohta toisen alakohdan jälkeen seuraavasti:

”Otsakkeesta 3 ”Turvallisuus ja kansalaisuus” saaduista määrärahoista voidaan rahoittaa toimia, jotka Euroopan solidaarisuusjoukot panevat täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1475 (*2) mukaisesti ja joilla edistetään yhtä tai useampaa unionin painopistettä pelastuspalvelun alalla. Nämä toimet pannaan täytäntöön ainoastaan asetuksen (EU) 2018/1475 mukaisesti siten, että tämän päätöksen erityisvaatimuksia ei sovelleta.

29 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 2 päivänä lokakuuta 2018.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

A. TAJANI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. BOGNER-STRAUSS

(1) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 160.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. syyskuuta 2018 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 27. syyskuuta 2018.

(3) EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1.

(4) EUVL C 88, 27.3.2014, s. 1.

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/589, annettu 13 päivänä huhtikuuta 2016, työnvälityspalvelujen eurooppalaisesta verkostosta (Eures), liikkuvuuspalvelujen tarjoamisesta työntekijöille ja työmarkkinoiden yhdentymisen tiivistämisestä ja asetusten (EU) N:o 492/2011 ja (EU) N:o 1296/2013 muuttamisesta (EUVL L 107, 22.4.2016, s. 1).

(6) EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.

(7) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(8) Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 185).

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, unionin pelastuspalvelumekanismista (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924).

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/801, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 21).

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(16) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).