moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta, asetusten (EY) N:o 715/2007 ja (EY) N:o 595/2009 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/46/EY kumoamisesta

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset kaikkien 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen uusien ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntää ja markkinoille saattamista varten sekä ajoneuvon yksittäishyväksyntää varten.

Tässä asetuksessa vahvistetaan myös säännökset sellaisten osien ja varusteiden markkinoille saattamista ja käyttöönottoa varten, jotka saattavat aiheuttaa vakavan riskin 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen keskeisten järjestelmien moitteettomalle toiminnalle.

2. Tässä asetuksessa vahvistetaan vaatimukset hyväksyttävien ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden markkinavalvontaa varten. Tässä asetuksessa vahvistetaan myös vaatimukset tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen osien ja varusteiden markkinavalvontaa varten.

1. Tätä asetusta sovelletaan yleisillä teillä käytettäviksi tarkoitettuihin luokkien M ja N moottoriajoneuvoihin ja niiden luokan O perävaunuihin, mukaan luettuina yhdessä tai useammassa vaiheessa suunnitellut ja rakennetut ajoneuvot perävaunuineen, samoin kuin tällaisia ajoneuvoja ja niiden perävaunuja varten suunniteltuihin ja rakennettuihin järjestelmiin, komponentteihin ja erillisiin teknisiin yksiköihin sekä osiin ja varusteisiin.

3. Seuraavien ajoneuvojen osalta valmistaja voi hakea tyyppihyväksyntää tai ajoneuvon yksittäishyväksyntää tämän asetuksen mukaisesti, kunhan ajoneuvot täyttävät tämän asetuksen vaatimukset:

Tällaiset hyväksynnät eivät vaikuta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/42/EY (16) soveltamiseen.

4. Seuraavien ajoneuvojen osalta valmistaja voi hakea ajoneuvon yksittäishyväksyntää tämän asetuksen mukaisesti:

Tässä asetuksessa ja liitteessä II luetelluissa säädöksissä, jollei niissä toisin säädetä, tarkoitetaan:

2. Ajoneuvojen, ajoneuvotyyppien, varianttien ja versioiden luokitusperusteet esitetään liitteessä I.

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 82 artiklan mukaisesti, joilla muutetaan liitettä I siltä osin kuin kyse on ajoneuvotyypeistä ja korityypeistä tekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi.

1. Ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden on täytettävä liitteessä II lueteltujen säädösten vaatimukset.

2. Ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden ei katsota olevan tämän asetuksen mukaisia erityisesti seuraavissa tapauksissa:

Tässä kohdassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuuden arvioimiseksi otetaan huomioon ainoastaan hyväksyntäviranomaisten, markkinavalvontaviranomaisten tai komission suorittamat tai niiden puolesta suoritetut tarkastukset, testit ja arvioinnit.

3. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 82 artiklan mukaisesti liitteen II muuttamiseksi siten, että otetaan huomioon tekniikan ja sääntelyn kehitys ottamalla käyttöön ja ajantasaistamalla viitteitä säädöksiin, joiden sisältämät vaatimukset ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden on täytettävä.

1. Jäsenvaltioiden on perustettava tai nimettävä omat hyväksyntäviranomaisensa ja markkinavalvontaviranomaisensa. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kyseisten viranomaisten perustamisesta ja nimeämisestä.

Ilmoituksessa on annettava kyseisten viranomaisten nimet, osoitteet, myös sähköpostiosoitteet, ja vastuualueet. Komissio julkaisee verkkosivustollaan luettelon ja yhteystiedot hyväksyntäviranomaisista ja markkinavalvontaviranomaisista.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden omat hyväksyntäviranomaiset ja markkinavalvontaviranomaiset sitoutuvat tehtäviensä ja vastuualueidensa tiukkaan erottamiseen ja että ne toimivat toisistaan riippumatta. Kyseiset viranomaiset voivat kuulua samaan organisaatioon, kunhan niiden toimintaa hallinnoidaan riippumattomasti osana erillisiä rakenteita.

2. Jäsenvaltion, jossa ajoneuvojen hyväksynnästä, ajoneuvon yksittäishyväksyntä mukaan luettuna, vastaa useampi kuin yksi hyväksyntäviranomainen, on nimettävä yksi niistä tyyppihyväksyntäviranomaiseksi, joka vastaa tyyppihyväksyntöjen myöntämisestä ainoana tyyppihyväksyntäviranomaisena ja joka vastaa tietojen vaihtamisesta muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten kanssa 11 artiklan soveltamiseksi sekä XV luvussa vahvistettujen velvoitteiden noudattamisesta.

3. Jäsenvaltion, jossa markkinavalvonnasta vastaa useampi kuin yksi markkinavalvontaviranomainen, on nimettävä yksi niistä ainoaksi markkinavalvontaviranomaiseksi, joka vastaa tietojen vaihtamisesta muiden jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisten kanssa 11 artiklan soveltamiseksi.

4. Jäsenvaltiot saavat sallia ainoastaan sellaisten ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden markkinoille saattamisen, rekisteröinnin tai käyttöönoton, jotka ovat tämän asetuksen mukaisia.

5. Jäsenvaltiot eivät saa kieltää, rajoittaa tai estää ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden markkinoille saattamista, rekisteröintiä tai käyttöönottoa, jos ne ovat tämän asetuksen mukaisia, ellei ole kyse XI luvussa säädetyistä tapauksista.

Poikkeuksena tämän kohdan ensimmäisestä alakohdasta jäsenvaltiot voivat päättää olla sallimatta sellaisten ajoneuvojen käyttöä tiellä, saattamista markkinoille, rekisteröintiä tai käyttöönottoa, jotka on tyyppihyväksytty tämän asetuksen mukaisesti mutta jotka ylittävät neuvoston direktiivin 96/53/EY (17) liitteessä I vahvistetut yhdenmukaistetut mitat, painot ja akselikuormitukset.

6. Jäsenvaltioiden on järjestettävä ja toteutettava markkinavalvontaa ja markkinoille tulevien ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tarkastuksia tämän asetuksen ja asetuksen (EY) N:o 765/2008 III luvun mukaisesti.

7. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että markkinavalvontaviranomaiset voivat tarpeellisiksi ja perustelluiksi katsomissaan tapauksissa päästä talouden toimijoiden tiloihin niiden alueella ja ottaa ajoneuvoista, järjestelmistä, komponenteista ja erillisistä teknisistä yksiköistä tarvittavat näytteet vaatimustenmukaisuuden testaamista varten.

8. Jäsenvaltioiden on säännöllisesti tarkasteltava ja arvioitava tyyppihyväksyntätoimintansa toimivuutta. Tällaisia tarkasteluja ja arviointeja on suoritettava vähintään kerran neljässä vuodessa, ja niiden tulokset on ilmoitettava komissiolle ja 11 artiklassa tarkoitetulle täytäntöönpanon valvonnan tietojenvaihtofoorumille, jäljempänä ’foorumi’.

Jäsenvaltioiden on saatettava yleisön saataville tiivistelmä säännöllisten tarkastelujen ja arviointien tuloksista.

Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle ja foorumille, miten ne ottavat huomioon mahdolliset foorumin antamat 11 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut suositukset.

9. Jäsenvaltioiden on säännöllisesti tarkasteltava ja arvioitava markkinavalvontatoimintansa toimivuutta. Tällaisia tarkasteluja ja arviointeja on suoritettava vähintään kerran neljässä vuodessa, ja niiden tulokset on ilmoitettava komissiolle ja foorumille.

Jäsenvaltioiden on saatettava yleisön saataville tiivistelmä säännöllisten tarkastelujen ja arviointien tuloksista.

Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle ja foorumille, miten ne ottavat huomioon mahdolliset foorumin antamat 11 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut suositukset.

10. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yhteiset kriteerit tämän artiklan 8 ja 9 kohdassa tarkoitettuja tarkasteluja ja arviointeja koskevan raportoinnin muodolle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

1. Hyväksyntäviranomaiset saavat hyväksyä ainoastaan ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt, jotka ovat tämän asetuksen mukaisia.

2. Hyväksyntäviranomaisten on hoidettava tehtävänsä riippumattomasti ja puolueettomasti. Niiden on säilytettävä luottamuksellisuus liikesalaisuuksien suojelemiseksi, noudattaen kuitenkin 9 artiklan 4 kohdassa säädettyä velvollisuutta asettaa tiedot komission saataville ja muita unionin oikeudessa säädettyjä sovellettavia julkistamisvaatimuksia, jotta voidaan suojella käyttäjien etuja unionissa.

Hyväksyntäviranomaisten on tehtävä tuloksellista ja tehokasta yhteistyötä ja jaettava asemansa ja tehtäviensä kannalta merkityksellisiä tietoja.

3. Jotta markkinavalvontaviranomaiset voivat tehdä tarkastuksia, hyväksyntäviranomaisten on asetettava markkinavalvontaviranomaisten saataville tarvittavat tiedot, jotka liittyvät vaatimustenmukaisuuden todentamistarkastusten kohteena olevien ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntään. Kyseisten tietojen on sisällettävä vähintään 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun EU-tyyppihyväksyntätodistukseen ja sen liitteisiin sisältyvät tiedot. Hyväksyntäviranomaisten on toimitettava kyseiset tiedot markkinavalvontaviranomaisille ilman aiheetonta viivytystä.

4. Kun hyväksyntäviranomaiselle on tehty ilmoitus XI luvun mukaisesti, että ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö mahdollisesti aiheuttaa vakavan riskin tai on vaatimustenvastainen, sen on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tarkastellakseen myönnettyä tyyppihyväksyntää uudelleen ja tarvittaessa oikaistava tai peruutettava kyseinen tyyppihyväksyntä osoitetun sääntöjenvastaisuuden syiden ja vakavuuden mukaan.

1. Markkinavalvontaviranomaisten on tehtävä säännöllisiä tarkastuksia, joissa todennetaan, että ajoneuvot, järjestelmät, komponentit ja erilliset tekniset yksiköt ovat asiaankuuluvien vaatimusten mukaisia. Tällaiset tarkastukset on suoritettava riittävässä laajuudessa tekemällä asiakirjatarkastuksia sekä tarvittaessa laboratoriotestejä ja ajotestejä tilastollisesti edustavien otosten perusteella.

Tehdessään tällaisia tarkastuksia markkinavalvontaviranomaisten on otettava huomioon

2. Kunkin jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaisten on tehtävä ajoneuvoille vuosittain ainakin vähimmäismäärä testejä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista. Kyseisten testien vähimmäismäärän jäsenvaltiota kohden on oltava yksi kustakin 40 000 uudesta moottoriajoneuvosta, jotka on rekisteröity kyseisessä jäsenvaltiossa edeltävänä vuonna, mutta vähintään viisi testiä.

Kukin testin on todennettava liitteessä II lueteltujen sovellettavien säädösten noudattaminen.

3. Markkinavalvontaviranomaisten, jotka tekevät enemmän kuin viisi testiä vuodessa, on tehtävä vähintään 20 prosenttia testien vähimmäismäärästä päästöjä koskevia tyyppihyväksyntätestejä vastaavien testien muodossa, jotka kattavat kaikki liitteessä II luetelluissa säädöksissä vahvistetut testattavaan tyyppiin sovellettavat päästöihin liittyvät vaatimukset.

4. Yhden jäsenvaltion markkinavalvontaviranomainen voi sopia toisen jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaisen kanssa, että kyseisen toisen jäsenvaltion markkinavalvontaviranomainen tekee 2 ja 3 kohdan nojalla edellytetyt testit.

5. Jäsenvaltion markkinavalvontaviranomainen voi sopia komission kanssa, että komissio tekee 3 kohdan nojalla edellytetyt testit kyseisen jäsenvaltion kustannuksella. Kaikki tämän kohdan mukaisesti tehdyt testit on laskettava osaksi 2 kohdan nojalla edellytettyä testien vähimmäismäärää.

6. Jokaisen jäsenvaltion on laadittava vuosittain kattava yhteenveto suunnitelluista markkinavalvontatarkastuksistaan ja toimitettava se foorumille viimeistään 1 päivänä maaliskuuta.

7. Jokaisen jäsenvaltion on laadittava kahden vuoden välein kertomus viimeisten kahden vuoden aikana tehdyistä vaatimustenmukaisuuden todentamistarkastuksista saamistaan havainnoista. Tämä kertomus on toimitettava foorumille viimeistään kyseisen kaksivuotiskauden päättymistä seuraavan vuoden syyskuun 30 päivänä.

8. Markkinavalvontaviranomaisten on vaadittava talouden toimijoita asettamaan viranomaisten saataville tällaiset asiakirjat, tiedot ja muut tekniset eritelmät, mukaan lukien pääsy ohjelmistoihin ja algoritmeihin, joita viranomaiset pitävät tarpeellisina markkinavalvontatoiminnan suorittamiseksi.

9. Markkinavalvontaviranomaisten on otettava asianmukaisesti huomioon talouden toimijoiden esittämät tyyppihyväksyttyihin ajoneuvoihin, järjestelmiin, komponentteihin ja erillisiin teknisiin yksiköihin liittyvät vaatimustenmukaisuustodistukset, tyyppihyväksyntämerkit tai tyyppihyväksyntätodistukset.

10. Markkinavalvontaviranomaisten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varoittaakseen kohtuullisen ajan kuluessa jäsenvaltioidensa alueilla olevia käyttäjiä mihin tahansa ajoneuvoon, järjestelmään, komponenttiin tai erilliseen tekniseen yksikköön liittyvistä vaaroista, jotka ne ovat todenneet tai komissio on todennut, ehkäistäkseen loukkaantumisen tai muun haitan riskin tai lieventääkseen sitä; mukaan lukien asettamalla tällaiset tiedot saataville markkinavalvontaviranomaisen verkkosivustolla.

Markkinavalvontaviranomaisten on toteutettava yhteistyössä talouden toimijoiden kanssa toimia, joilla voitaisiin ehkäistä tai vähentää kyseisten toimijoiden markkinoille saataville asettamista ajoneuvoista, järjestelmistä, komponenteista tai erillisistä teknisistä yksiköistä aiheutuvia riskejä.

11. Jos jonkin jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaiset päättävät vetää ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön pois markkinoilta XI luvun mukaisesti, niiden on ilmoitettava asiasta asianomaiselle talouden toimijalle ja asiaankuuluvalle hyväksyntäviranomaiselle.

12. Markkinavalvontaviranomaisten on hoidettava tehtävänsä riippumattomasti ja puolueettomasti. Niiden on säilytettävä luottamuksellisuus liikesalaisuuksien suojelemiseksi, noudattaen kuitenkin 9 artiklan 4 kohdassa säädettyä velvollisuutta asettaa tiedot komission saataville ja muita unionin oikeuden mukaisia sovellettavia julkistamisvaatimuksia, jotta voidaan suojella käyttäjien etuja unionissa.

13. Eri jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisten on koordinoitava markkinavalvontatoimintaansa, tehtävä yhteistyötä toistensa kanssa sekä jaettava tämän toimintansa tulokset toistensa ja foorumin kanssa. Markkinavalvontaviranomaisten on soveltuvissa tapauksissa sovittava työnjaosta ja erikoistumisesta.

14. Jos markkinavalvonnasta tai ulkorajatarkastuksista vastaa jäsenvaltiossa useampi kuin yksi viranomainen, kyseisten viranomaisten on tehtävä tuloksellista ja tehokasta yhteistyötä ja jaettava asemiensa ja tehtäviensä kannalta merkityksellisiä tietoja.

15. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yhteiset kriteerit tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen vaatimustenmukaisuuden todentamistarkastusten asianmukaisen laajuuden määrittämiseksi ja yhteiset kriteerit tämän artiklan 6 ja 7 kohdassa tarkoitettujen yhteenvedon ja raportoinnin muodoille. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

1. Komissio järjestää ja tekee omalla kustannuksellaan testejä ja tarkastuksia, joissa todennetaan, että ajoneuvot, järjestelmät, komponentit ja erilliset tekniset yksiköt ovat asiaankuuluvien vaatimusten mukaisia.

Testit ja tarkastukset on tehtävä muun muassa laboratoriotesteinä ja ajotesteinä tilastollisesti edustavien otosten perusteella ja niitä on täydennettävä asiakirjatarkastuksilla.

Komissio voi antaa teknisten testien tai tarkastusten suorittamisen tutkimuslaitoksille; tässä tapauksessa tutkimuslaitos toimii komission puolesta. Jos komissio antaa testien tai tarkastusten suorittamisen tutkimuslaitoksille tämän artiklan soveltamista varten, komissio varmistaa, että käytettävä tutkimuslaitos ei ole sama kuin se, joka suoritti ensimmäisen tyyppihyväksyntätestin.

2. Valmistajien, joilla on tyyppihyväksyntä, tai muiden talouden toimijoiden on pyynnöstä toimitettava komissiolle kohtuullista korvausta vastaan tilastollisesti edustava määrä tuotantoa edustavia komission valitsemia ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja ja erillisiä teknisiä yksiköitä, jotka edustavat ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja ja erillisiä teknisiä yksiköitä, jotka tyyppihyväksynnän nojalla voidaan saattaa markkinoille. Tällaiset ajoneuvot, järjestelmät, komponentit ja erilliset tekniset yksiköt on toimitettava testattavaksi sinä aikana ja siihen paikkaan ja sellaiseksi ajaksi, jotka komissio vaatii.

3. Ennen kuin komissio suorittaa testinsä ja tarkastuksensa, se ilmoittaa asiasta tyyppihyväksynnän myöntäneelle jäsenvaltiolle ja jäsenvaltiolle, jossa ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö asetettiin saataville markkinoilla.

Jäsenvaltioiden on tehtävä komission kanssa yhteistyötä komission suorittaessa testejä ja tarkastuksia.

4. Jotta komissio voi tehdä tämän artiklan mukaiset testit ja tarkastukset, jäsenvaltioiden on ilman aiheetonta viivytystä asetettava komission saataville tarvittavat tiedot, jotka liittyvät vaatimustenmukaisuuden todentamisen kohteena olevien ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntään. Kyseisten tietojen on sisällettävä vähintään 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun EU-tyyppihyväksyntätodistukseen ja sen liitteisiin sisältyvät tiedot.

5. Valmistajien on asetettava komission saataville maksutta ja ilman aiheetonta viivytystä kaikki tiedot, jotka tarvitaan vaatimustenmukaisuuden todentamista varten ja joita ei ole saatavilla 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa EU-tyyppihyväksyntätodistuksessa ja sen liitteissä.

Tällaisten tietojen on sisällettävä kaikki parametrit ja asetukset, joita tarvitaan siihen, että voidaan toistaa tarkasti testiolot, joita tyyppihyväksyntätestissä sovellettiin. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään saataville asetettavat tiedot ottaen huomioon liikesalaisuuksien suojeleminen ja henkilötietojen säilyttäminen unionin ja kansallisen oikeuden mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6. Jos komissio havaitsee, että ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt eivät täytä tässä asetuksessa vahvistettuja tyyppihyväksyntävaatimuksia, että ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt eivät ole tyyppihyväksynnän mukaisia tai että tyyppihyväksyntä on myönnetty virheellisten tietojen perusteella, se aloittaa 53 tai 54 artiklassa säädetyn menettelyn.

Jos testien ja tarkastusten perusteella on syytä epäillä itse tyyppihyväksynnän oikeellisuutta, komissio ilmoittaa välittömästi asiasta asianomaiselle hyväksyntäviranomaiselle tai asianomaisille hyväksyntäviranomaisille sekä foorumille.

Komissio ilmoittaa asiasta asiaankuuluville hyväksyntäviranomaisille ja markkinavalvontaviranomaisille, jotta nämä voivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, jotta unionin käyttäjiä varoitetaan kohtuullisen ajan kuluessa mihin tahansa ajoneuvoon, järjestelmään, komponenttiin tai erilliseen tekniseen yksikköön liittyvästä todetusta vaatimustenvastaisuudesta loukkaantumisen tai muun haitan riskin ehkäisemiseksi tai sen lieventämiseksi.

Komissio asettaa julkisesti saataville kertomuksen havainnoistaan, jotka se on tehnyt suorittamissaan vaatimustenmukaisuuden todentamistestauksissa, ja toimittaa havaintonsa jäsenvaltioille ja foorumille. Kertomus sisältää yksityiskohtaista tietoa arvioiduista ajoneuvoista, järjestelmistä, komponenteista ja erillisistä teknisistä yksiköistä ja asianomaisten valmistajien tunnistetiedot sekä lyhyen kuvauksen havainnoista, myös mahdollisten vaatimustenvastaisuuksien luonteesta.

1. Komissio järjestää ja suorittaa arviointeja EU-tyyppihyväksynnän myöntäneiden hyväksyntäviranomaisten arviointia edeltävien viiden vuoden aikana perustamista menettelyistä ja erityisesti menettelyistä tyyppihyväksyntöjen myöntämiseksi, tuotannon vaatimustenmukaisuuden todentamiseksi sekä tutkimuslaitosten nimeämiseksi ja seuraamiseksi. Tällaisiin arviointeihin on sisällyttävä satunnaisen näytteen pohjalta tehty arvio siitä, täyttävätkö myönnetyt tyyppihyväksynnät 26 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut sovellettavat vaatimukset arviointia edeltävien viiden vuoden aikana.

2. Arvioinneilla on pyrittävä avustamaan EU-tyyppihyväksyntöjä myöntäviä hyväksyntäviranomaisia tämän asetuksen yhdenmukaisen soveltamisen varmistamisessa ja hyvien käytäntöjen jakamisessa.

3. Arvioinnit on suoritettava asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon asianomaisten viranomaisten oikeudet ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Komissio hoitaa tehtävänsä riippumattomasti ja puolueettomasti ja säilyttää luottamuksellisuuden liikesalaisuuksien suojelemiseksi sovellettavan oikeuden mukaisesti. Komissio vastaa tällaisista arvioinneista aiheutuvista kustannuksista.

4. Hyväksyntäviranomaisten on helpotettava arvioinnin suorittamista tekemällä yhteistyötä komission kanssa avustamalla sitä tarpeen mukaan ja antamalla sille tarvittavat asiakirjat.

5. Komissio varmistaa, että arviointiin osallistuvalla henkilöstöllä on riittävä pätevyys ja asianmukainen ohjeistus. Komissio ilmoittaa hyvissä ajoin ennen arviointia asianomaisille jäsenvaltioille ja hyväksyntäviranomaisille päivän, jolloin arviointi aloitetaan, ja arvioinnin suorittavan henkilöstön henkilöllisyyden. Asianomaisen hyväksyntäviranomaisen tiloissa suoritettavan arvioinnin kesto ei yleensä saa ylittää kahta päivää eikä se missään tapauksessa saa ylittää kolmea päivää.

6. Komissio arvioi kerran viisivuotiskauden aikana jokaisen hyväksyntäviranomaisen, joka on myöntänyt vähintään yhden EU-tyyppihyväksynnän kyseisenä aikana.

Ensimmäisestä alakohdasta poiketen hyväksyntäviranomaista voidaan arvioida harvemmin, jos komissio katsoo, että kyseisen viranomaisen ensimmäinen arviointi osoittaa, että perustetuilla menettelyillä varmistetaan tämän asetuksen tehokas soveltaminen ottaen huomioon myönnettävien EU-tyyppihyväksyntöjen laajuus ja valikoima.

7. Komissio ilmoittaa arvioinnin tulokset, mukaan lukien mahdolliset suositukset, foorumille ja asettaa tiivistelmän tuloksista julkisesti saataville. Foorumin on tarkasteltava arvioinnin tuloksia.

8. Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle ja foorumille, miten ne käsittelevät arvioinnin tuloksiin sisältyviä mahdollisia suosituksia.

9. Ottaen foorumin näkemykset asianmukaisesti huomioon komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä yhteisten kriteerien säätämiseksi, joiden pohjalta vahvistetaan arviointien laajuus ja arvioinnissa käytetyt menetelmät, arviointiryhmän kokoonpano, arviointeja koskeva suunnitelma vähintään viideksi vuodeksi sekä yksityiskohtaiset edellytykset tällaisten arviointien suoritustiheyden harventamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

1. Komissio perustaa täytäntöönpanon valvonnan tietojenvaihtofoorumin, jäljempänä ’foorumi’, toimii sen puheenjohtajana ja hallinnoi sitä.

Foorumi koostuu kunkin jäsenvaltion nimittämistä edustajista, jotka edustavat niiden hyväksyntäviranomaisia ja markkinavalvontaviranomaisia.

Tämän artiklan 7 kohdassa tarkoitetun työjärjestyksen mukaisesti foorumiin voidaan tarvittaessa kutsua tarkkailijoiksi tutkimuslaitoksia, 13 artiklan 10 kohdan mukaisissa täytäntöönpanosäädöksissä vahvistetut vaatimukset täyttäviä tunnustettuja kolmansia osapuolia, Euroopan parlamentin, toimialojen ja asiaankuuluvien talouden toimijoiden sekä turvallisuus- ja ympäristöalojen sidosryhmien edustajia.

Foorumin neuvoa-antavien tehtävien tavoitteena on parhaiden käytäntöjen edistäminen tämän asetuksen yhdenmukaisen tulkinnan ja täytäntöönpanon helpottamiseksi, tietojen vaihtaminen täytäntöönpanon valvontaan liittyvistä ongelmista, yhteistyö erityisesti tutkimuslaitosten arvioinnin, nimeämisen ja seurannan alalla, työmenetelmien ja -välineiden kehittäminen, sähköisen tiedonvaihtomenettelyn kehittäminen, ja yhdenmukaistettujen täytäntöönpanohankkeiden ja seuraamusten arviointi.

3. Komissio asettaa kahden vuoden välein julkisesti saataville yhteenvetokertomuksen markkinavalvontatoimista jäsenvaltioiden 8 artiklan 7 kohdan mukaisesti toimittamien raporttien pohjalta.

4. Komissio esittää joka vuosi yhteenvedon foorumin toiminnasta Euroopan parlamentille.

5. Foorumi voi esittää lausunnon tai antaa suosituksen osana sen neuvoa-antavaa tehtävää ja ottaen huomioon 2 kohdan mukaisten käsittelyjen tulokset.

Esittäessään lausunnon tai antaessaan suosituksia foorumi pyrkii yhteisymmärryksen saavuttamiseen. Jos yhteisymmärrystä ei voida saavuttaa, foorumi esittää lausuntonsa tai antaa suosituksensa jäsenvaltioiden yksinkertaisella enemmistöllä. Jokaisella jäsenvaltiolla on yksi ääni. Jäsenvaltiot, joilla on eriävä kanta, voivat pyytää kantojensa ja niiden perusteiden kirjaamista foorumin lausuntoon tai suosituksiin.

6. Hyväksyessään täytäntöönpanosäädöksiä komissio ottaa asianmukaisesti huomioon foorumin 5 kohdan nojalla esittämät lausunnot.

1. Komissio ja jäsenvaltiot käyttävät 27 artiklassa tarkoitettua yhteistä suojattua sähköistä tiedonvaihtojärjestelmää 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin EU-tyyppihyväksyntätodistuksiin ja niiden liitteisiin, mukaan lukien kaikkiin testausselosteisiin sekä EU-tyyppihyväksynnän muuttamisiin, epäämisiin tai peruuttamisiin.

Komissio ja jäsenvaltiot käyttävät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/95/EY (18) perustettua nopeaa tietojenvaihtojärjestelmää (RAPEX) ja asetuksella (EY) N:o 765/2008 perustettua markkinavalvonnassa käytettävää tiedotus- ja viestintäjärjestelmää (ICSMS) markkinavalvontaan, takaisinkutsuihin ja muihin asiaankuuluviin toimiin markkinavalvontaviranomaisten, jäsenvaltioiden ja komission välillä.

2. Jäsenvaltioiden on 5 päivästä heinäkuuta 2026 alkaen saatettava julkisesti saataville ajoneuvon tunnusnumeron perusteella kunkin ajoneuvon vaatimustenmukaisuustodistus strukturoituna tietona sähköisessä muodossa yhteisessä suojatussa sähköisessä tiedonvaihtojärjestelmässä 37 artiklan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on 5 päivästä heinäkuuta 2026 alkaen saatettava julkisesti saataville vaatimustenmukaisuustodistuksen sisältämät tiedot, ajoneuvon tunnusnumeroa lukuun ottamatta, strukturoituna tietona sähköisessä muodossa yhteisessä suojatussa sähköisessä tiedonvaihtojärjestelmässä 37 artiklan mukaisesti.

Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan tämän kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettujen tietojen muoto ja kriteerit tietojen julkiselle saatavuudelle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3. Komissio toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet perustaakseen rajapinnan 27 artiklassa tarkoitetun yhteisen suojatun sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän ja RAPEXin sekä ICSMSin välille helpottaakseen markkinavalvontatoimintaa ja varmistaakseen kuluttajille ja kolmansille osapuolille annettavien tietojen koordinoinnin, johdonmukaisuuden ja paikkansapitävyyden.

4. Jäsenvaltiot käyttävät 27 artiklassa tarkoitettua yhteistä suojattua sähköistä tiedonvaihtojärjestelmää asettaakseen 1 päivästä syyskuuta 2022 alkaen julkisesti saataville luettelon myöntämistään, muuttamistaan, epäämistään tai peruuttamistaan ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksynnöistä sekä luettelon tutkimuslaitoksista, jotka ovat suorittaneet testit kutakin EU-tyyppihyväksyntää varten.

Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tietojen muoto ja kriteerit tietojen julkiselle saatavuudelle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5. Komissio kehittää välineen, jolla asetetaan julkisesti saataville 13 artiklan 10 kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä vahvistetut vaatimukset täyttävien tunnustettujen kolmansien osapuolten testitulokset ja valitukset ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden suorituskyvystä.

1. Valmistajien on huolehdittava siitä, että niiden valmistamat ja markkinoille saattamat ajoneuvot, järjestelmät, komponentit ja erilliset tekniset yksiköt on valmistettu ja hyväksytty tässä asetuksessa ja erityisesti 5 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.

2. Valmistajat ovat vastuussa hyväksyntäviranomaiselle kaikista hyväksyntämenettelyn näkökohdista sekä tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta.

Jos kyseessä on monivaiheinen tyyppihyväksyntä, valmistajat vastaavat myös hyväksynnästä ja tuotannon vaatimustenmukaisuudesta niiden järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden osalta, jotka ne ovat lisänneet ajoneuvon valmistusvaiheessa. Valmistajat, jotka muuttavat aiemmissa vaiheissa jo hyväksyttyjä komponentteja, järjestelmiä tai erillisiä teknisiä yksiköitä, vastaavat muutettujen komponenttien, järjestelmien tai erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä ja tuotannon vaatimustenmukaisuudesta. Edellisen vaiheen valmistajien on annettava seuraavan vaiheen valmistajille tiedot mahdollisista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa komponentin, järjestelmän tai erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntään tai kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntään. Tällaiset tiedot on annettava heti, kun kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntään myönnetään uusi laajennus, ja viimeistään sinä päivänä, jona keskeneräisen ajoneuvon valmistus aloitetaan.

3. Valmistajat, jotka muuttavat keskeneräistä ajoneuvoa siten, että ajoneuvon ajoneuvoluokka muuttuu ja sen myötä myös tyyppihyväksynnän aiemmassa vaiheessa arvioidut vaatimukset muuttuvat, ovat vastuussa myös muutetun ajoneuvon uuteen ajoneuvoluokkaan sovellettavien vaatimusten noudattamisesta.

4. Ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksyntää varten on unionin ulkopuolelle sijoittautuneen valmistajan nimettävä yksi unioniin sijoittautunut edustaja, joka edustaa valmistajaa hyväksyntäviranomaiseen nähden. Kyseisen valmistajan on lisäksi nimettävä markkinavalvontaa varten yksi unioniin sijoittautunut edustaja, joka voi olla sama kuin EU-tyyppihyväksyntää varten nimetty edustaja.

5. Valmistajien on varmistettava, ettei ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja ja erillisiä teknisiä yksiköitä suunniteltaessa oteta käyttöön strategioita tai muita keinoja, joilla muutetaan testausmenettelyjen aikana osoitettua suorituskykyä siten, että ne eivät ole tämän asetuksen mukaisia olosuhteissa, joiden voidaan kohtuudella odottaa esiintyvän tavanomaisen toiminnan aikana.

6. Valmistajien on laadittava menetelmät sen varmistamiseksi, että ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden sarjatuotanto pysyy hyväksytyn tyypin mukaisena.

7. Valmistajien on tutkittava kaikki vastaanottamansa valitukset markkinoille saattamiinsa ajoneuvoihin, järjestelmiin, komponentteihin, erillisiin teknisiin yksiköihin, osiin ja varusteisiin liittyvistä riskeistä, vaaratilanne-epäilyistä tai vaatimustenvastaisuuskysymyksistä.

Valmistajien on pidettävä kirjaa tällaisista valituksista, mukaan lukien kunkin valituksen osalta kuvaus asiasta ja yksityiskohdat, joiden perusteella ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen asianomainen tyyppi voidaan tunnistaa, sekä tiedotettava jakelijoille ja maahantuojille perustelluista valituksista.

8. Valmistajien on valmistamiinsa ajoneuvoihin 38 artiklan mukaisesti kiinnitettävän lakisääteisen kilven sekä komponentteihin tai erillisiin teknisiin yksiköihin saman artiklan mukaisesti kiinnitettävien tyyppihyväksyntämerkkien lisäksi ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä yhteysosoitteensa unionissa niiden markkinoilla saataville asetetuissa ajoneuvoissa, komponenteissa tai erillisissä teknisissä yksiköissä taikka, jos tämä ei ole mahdollista, komponentin tai erillisen teknisen yksikön pakkauksessa tai sen mukana olevassa asiakirjassa.

9. Valmistajien on varmistettava, että sinä aikana, jona ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö on niiden vastuulla, varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna sen tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaisuutta.

10. Ajoneuvojen valmistajien on julkaistava tiedot, joita tarvitaan kolmansien osapuolten suorittamaa mahdollisen vaatimustenvastaisuuden testausta varten ja joiden on sisällettävä kaikki parametrit ja asetukset, joita tarvitaan siihen, että voidaan toistaa tarkasti testiolot, joita tyyppihyväksyntätestissä sovellettiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 artiklan 5 kohdan soveltamista ja ottaen huomioon liikesalaisuuksien suojeleminen ja henkilötietojen säilyttäminen unionin ja kansallisen oikeuden mukaisesti.

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamista varten komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään maksutta saataville asetettavat tiedot sekä vaatimukset, jotka kolmansien osapuolten on täytettävä osoittaakseen oikeutetut etunsa kansanterveyden tai ympäristösuojelun alalla ja pääsynsä soveltuviin testaustiloihin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Valmistajien velvoitteet, jotka koskevat niiden ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja, erillisiä teknisiä yksiköitä, osia tai varusteita, jotka eivät ole vaatimusten mukaisia tai jotka aiheuttavat vakavan riskin

1. Jos ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste, joka on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön, ei ole tämän asetuksen mukainen, tai jos tyyppihyväksyntä on myönnetty virheellisten tietojen perusteella, valmistajan on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin kyseisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai sen takaisinkutsun järjestämiseksi tapauksen mukaan.

Valmistajan on välittömästi ilmoitettava tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle yksityiskohtaiset tiedot vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista toimenpiteistä.

2. Jos ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste aiheuttaa vakavan riskin, valmistajan on viipymättä ilmoitettava hyväksyntäviranomaisille ja markkinavalvontaviranomaisille yksityiskohtaiset tiedot riskistä ja siihen liittyvistä toteutetuista toimenpiteistä.

3. Valmistajien on säilytettävä 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut EU-tyyppihyväksyntätodistukset ja niiden liitteet kymmenen vuoden ajan ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnän voimassaolon päättymisen jälkeen ja viiden vuoden ajan järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön EU-tyyppihyväksynnän voimassaolon päättymisen jälkeen.

Ajoneuvon valmistajien on pidettävä hyväksyntäviranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan ajoneuvon valmistuspäivästä jäljennös 36 artiklassa tarkoitetuista vaatimustenmukaisuustodistuksista.

4. Valmistajien on kansallisen viranomaisen tai komission perustellusta pyynnöstä toimitettava viranomaiselle tai komissiolle jäljennös EU-tyyppihyväksyntätodistuksesta tai 55 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta luvasta, joka osoittaa ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen vaatimustenmukaisuuden, kielellä, jota kansallinen viranomainen tai komissio vaivattomasti ymmärtää.

Valmistajien on kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä tehtävä sen kanssa yhteistyötä kaikissa toimissa, jotka toteutetaan asetuksen (EY) N:o 765/2008 20 artiklan mukaisesti niiden markkinoilla saataville asettaman ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen aiheuttamien riskien poistamiseksi.

1. Valmistajan edustajan on suoritettava valmistajalta saamassaan toimeksiannossa määritellyt tehtävät. Tässä toimeksiannossa edustaja on valtuutettava tekemään vähintään seuraavaa:

2. Valmistajan edustajan, joka päättää toimeksiannon 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetuista syistä, on välittömästi ilmoitettava siitä sekä hyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle että komissiolle.

1. Maahantuojat saavat saattaa markkinoille ainoastaan sellaisia ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja tai erillisiä teknisiä yksiköitä, jotka ovat tämän asetuksen mukaisia.

2. Maahantuojien on ennen tyyppihyväksytyn ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön markkinoille saattamista todennettava, että sillä on voimassa oleva EU-tyyppihyväksyntätodistus ja että kyseisessä järjestelmässä, komponentissa tai erillisessä teknisessä yksikössä on vaadittu tyyppihyväksyntämerkki ja se on 13 artiklan 8 kohdan mukainen.

Ajoneuvon tapauksessa maahantuojan on varmistettava, että ajoneuvon mukana on vaadittu vaatimustenmukaisuustodistus.

3. Jos ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen eikä erityisesti vastaa tyyppihyväksyntäänsä, maahantuojat eivät saa saattaa ajoneuvoa, järjestelmää, komponenttia tai erillistä teknistä yksikköä markkinoille, sallia sen käyttöönottoa eikä rekisteröidä sitä ennen kuin se on saatettu vaatimusten mukaiseksi.

4. Jos ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste aiheuttaa vakavan riskin, maahantuojien on tiedotettava asiasta valmistajalle ja markkinavalvontaviranomaisille. Jos ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö on tyyppihyväksytty, maahantuojien on tiedotettava asiasta myös kyseisen tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

5. Maahantuojien on ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä yhteysosoitteensa ajoneuvossa, komponentissa, erillisessä teknisessä yksikössä, osassa tai varusteessa taikka, jos tämä ei ole mahdollista, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen pakkauksessa tai sen mukana olevassa asiakirjassa.

6. Maahantuojien on varmistettava, että ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön mukana on 59 artiklassa vaaditut ohjeet ja tiedot asianomaisten jäsenvaltioiden virallisella kielellä tai virallisilla kielillä.

7. Kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi maahantuojien on pidettävä kirjaa valituksista ja takaisinkutsuista, jotka liittyvät niiden markkinoille saattamiin ajoneuvoihin, järjestelmiin, komponentteihin, erillisiin teknisiin yksiköihin, osiin tai varusteisiin sekä tiedotettava niiden jakelijoille tällaisista valituksista ja takaisinkutsuista.

8. Maahantuojien on ilmoitettava asiaankuuluvalle valmistajalle välittömästi kaikista vastaanottamistaan valituksista, jotka koskevat niiden markkinoille saattamiin ajoneuvoihin, järjestelmiin, komponentteihin, erillisiin teknisiin yksiköihin, osiin tai varusteisiin liittyviä riskejä, vaaratilanne-epäilyjä tai vaatimustenvastaisuuskysymyksiä.

9. Maahantuojien on varmistettava, että sinä aikana, jona ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö on niiden vastuulla, varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna sen tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaisuutta.

Maahantuojien velvoitteet, jotka koskevat niiden ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja, erillisiä teknisiä yksiköitä, osia ja varusteita, jotka eivät ole vaatimusten mukaisia tai jotka aiheuttavat vakavan riskin

1. Jos maahantuojien markkinoille saattama ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste ei ole tämän asetuksen mukainen, maahantuojien on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin kyseisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi valmistajan valvonnassa, sen poistamiseksi markkinoilta tai sen takaisinkutsun järjestämiseksi tapauksen mukaan. Maahantuojien on myös tiedotettava asiasta valmistajalle ja EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

2. Jos markkinoille saatettu ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste aiheuttaa vakavan riskin, maahantuojien on viipymättä ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot vakavasta riskistä valmistajille sekä hyväksyntäviranomaisille ja markkinavalvontaviranomaisille.

Maahantuojien on lisäksi ilmoitettava hyväksyntäviranomaisille ja markkinavalvontaviranomaisille mahdollisista toteutetuista toimenpiteistä ja annettava yksityiskohtaiset tiedot etenkin vakavasta riskistä ja mahdollisista valmistajan toteuttamista toimenpiteistä.

3. Maahantuojien on säilytettävä jäljennös 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta EU-tyyppihyväksyntätodistuksesta ja sen liitteistä kymmenen vuoden ajan ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnän voimassaolon päättymisen jälkeen ja viiden vuoden ajan järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön EU-tyyppihyväksynnän voimassaolon päättymisen jälkeen sekä varmistettava, että ne voidaan asettaa hyväksyntäviranomaisten ja markkinavalvontaviranomaisten saataville pyynnöstä.

4. Maahantuojien on kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä toimitettava sille kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi, kielellä, jota kyseinen viranomainen vaivattomasti ymmärtää.

Maahantuojien on kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä tehtävä sen kanssa yhteistyötä kaikissa toimissa, jotka toteutetaan asetuksen (EY) N:o 765/2008 20 artiklan mukaisesti niiden markkinoilla saataville asettaman ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen aiheuttamien riskien poistamiseksi.

1. Jakelijoiden on ennen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön asettamista saataville markkinoilla todennettava, että ajoneuvossa, järjestelmässä, komponentissa tai erillisessä teknisessä yksikössä on vaadittu lakisääteinen kilpi tai tyyppihyväksyntämerkki, että sen mukana ovat vaaditut asiakirjat sekä 59 artiklassa vaaditut ohjeet ja turvallisuustiedot asiaankuuluvan jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä ja että valmistaja ja maahantuoja ovat noudattaneet 13 artiklan 8 kohdassa sekä 16 artiklan 5 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

2. Jakelijoiden on ilmoitettava asiaankuuluvalle valmistajalle välittömästi kaikista vastaanottamistaan valituksista ja raporteista, jotka koskevat niiden markkinoille saattamiin ajoneuvoihin, järjestelmiin, komponentteihin, erillisiin teknisiin yksiköihin, osiin tai varusteisiin liittyviä riskejä, vaaratilanne-epäilyjä tai vaatimustenvastaisuutta.

3. Jakelijoiden on varmistettava, että sinä aikana, jona ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö on niiden vastuulla, varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna sen tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaisuutta.

Jakelijoiden velvoitteet, jotka koskevat niiden ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja, erillisiä teknisiä yksiköitä, osia tai varusteita, jotka eivät ole vaatimusten mukaisia tai jotka aiheuttavat vakavan riskin

1. Jos ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen, jakelijoiden on ilmoitettava siitä valmistajalle, maahantuojalle ja EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle eivätkä ne saa asettaa ajoneuvoa, järjestelmää, komponenttia, erillistä teknistä yksikköä, osaa tai varustetta saataville markkinoilla ennen kuin se on saatettu vaatimusten mukaiseksi.

2. Jos ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste, jonka jakelijat ovat asettaneet saataville markkinoilla, ei ole tämän asetuksen mukainen, jakelijoiden on ilmoitettava siitä valmistajalle, maahantuojalle ja EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

3. Jos ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste aiheuttaa vakavan riskin, jakelijoiden on viipymättä ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot vakavasta riskistä valmistajalle, maahantuojalle ja niiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille ja markkinavalvontaviranomaisille, joissa ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste on asetettu saataville markkinoilla.

Jakelijoiden on tiedotettava näille myös mahdollisista toteutetuista toimenpiteistä ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot valmistajan toteuttamista mahdollisista toimenpiteistä.

4. Jakelijoiden on kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä tehtävä sen kanssa yhteistyötä kaikissa toimissa, jotka toteutetaan asetuksen (EY) N:o 765/2008 20 artiklan mukaisesti niiden markkinoilla saataville asettaman ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen aiheuttamien riskien poistamiseksi.

Tapaukset, joissa valmistajien velvollisuuksia sovelletaan maahantuojiin ja jakelijoihin

Maahantuojaa tai jakelijaa pidetään tätä asetusta sovellettaessa valmistajana ja sitä koskevat samat velvoitteet kuin valmistajaa 8, 13 ja 14 artiklan mukaisesti seuraavissa tapauksissa:

Talouden toimijoiden on hyväksyntäviranomaisen tai markkinavalvontaviranomaisen pyynnöstä annettava ajoneuvon osalta kymmenen vuoden ajan markkinoille saattamisen jälkeen ja järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen osalta viiden vuoden ajan markkinoille saattamisen jälkeen tiedot seuraavista:

1. Hakiessaan kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntää valmistaja voi valita jonkin seuraavista menettelyistä:

Keskeneräisen tai valmistuneen ajoneuvon tapauksessa valmistaja voi valita myös monivaiheisen tyyppihyväksynnän.

2. Järjestelmän tyyppihyväksynnässä, komponentin tyyppihyväksynnässä ja erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksynnässä sovelletaan vain yksivaiheista tyyppihyväksyntää tämän kuitenkaan rajoittamatta liitteessä II lueteltujen säädösten vaatimusten soveltamista.

3. Monivaiheinen tyyppihyväksyntä on myönnettävä keskeneräisen tai valmistuneen ajoneuvon tyypille, joka ajoneuvon valmistusvaihe huomioon ottaen on 24 artiklassa tarkoitettujen valmistusasiakirjojen tietojen mukainen ja täyttää liitteessä II luetelluissa asiaankuuluvissa säädöksissä vahvistetut tekniset vaatimukset.

Monivaiheista tyyppihyväksyntää sovelletaan myös valmiisiin ajoneuvoihin, joita toinen valmistaja on niiden valmistumisen jälkeen muuntanut tai muuttanut.

4. Lopullisen valmistusvaiheen EU-tyyppihyväksyntä voidaan myöntää vasta, kun hyväksyntäviranomainen on todentanut liitteessä IX vahvistettujen menettelyjen mukaisesti, että lopullisessa vaiheessa tyyppihyväksytty ajoneuvo täyttää hyväksyntähetkellä kaikki sovellettavat tekniset vaatimukset. Todentamisessa tarkastetaan kaikkia niitä vaatimuksia koskevat asiakirjat, jotka monivaiheisessa menettelyssä keskeneräiselle ajoneuvotyypille myönnetty EU-tyyppihyväksyntä kattaa, myös silloin kun EU-tyyppihyväksyntä on myönnetty eri ajoneuvoluokalle.

5. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu EU-tyyppihyväksyntämenettelyn valinta ei vaikuta niihin sovellettaviin vaatimuksiin, jotka hyväksyttävän ajoneuvotyypin on täytettävä silloin, kun kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntä myönnetään.

6. Myös yksittäinen valmistaja voi käyttää monivaiheista tyyppihyväksyntää, kunhan käytön tarkoituksena ei ole kiertää vaatimuksia, joita sovelletaan yhdessä vaiheessa valmistettaviin ajoneuvoihin. Yhden valmistajan valmistamien ajoneuvojen valmistamisen ei 41, 42 ja 49 artiklaa sovellettaessa katsota olevan monivaiheista valmistusta.

1. Valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle EU-tyyppihyväksyntähakemus ja 24 artiklassa tarkoitetut valmistusasiakirjat.

2. Kustakin ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyypistä voidaan jättää ainoastaan yksi hakemus. Tämä hakemus voidaan jättää ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa ja siellä ainoastaan yhdelle hyväksyntäviranomaiselle.

Samaa ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppiä koskevaa uutta hakemusta ei voida toimittaa toiselle jäsenvaltiolle, jos

Hyväksyntäviranomaisen on hylättävä tyyppihyväksyntää koskeva hakemus, joka koskee eri tyypinnimitystä tai aiemman hakemuksen muuttamista, jos muutokset eivät ole riittäviä muodostaakseen uuden ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyypin.

3. Tietyntyyppisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön EU-tyyppihyväksyntää koskevan hakemuksen on sisällettävä valmistajan ilmoitus, jossa tämä todistaa 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, että

4. Kustakin hyväksyttäväksi jätetystä ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyypistä on jätettävä erillinen hakemus.

2. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksynnän ilmoituslomakkeen on sisällettävä täydelliset tiedot ajoneuvotyypin ominaisuuksista, jotka hyväksyntäviranomainen tarvitsee ajoneuvotyypin tunnistamiseksi ja tyyppihyväksyntämenettelyn suorittamiseksi asianmukaisesti.

3. Valmistajan on toimitettava valmistusasiakirjat hyväksyntäviranomaiselle kyseisen viranomaisen hyväksymässä sähköisessä muodossa. Hyväksyntäviranomainen voi myös hyväksyä valmistusasiakirjojen antamisen paperimuodossa.

4. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan ilmoituslomakkeen ja valmistusasiakirjojen kaikkien muiden osien malli sekä tämän artiklan 3 kohdan soveltamista varten yhdenmukaistettu sähköinen muoto. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ensimmäinen tällainen täytäntöönpanosäädös hyväksytään viimeistään 5 päivänä heinäkuuta 2020.

1. Asteittaista tyyppihyväksyntää koskevaan hakemukseen on liitettävä 24 artiklassa tarkoitettujen valmistusasiakirjojen lisäksi kaikki EU-tyyppihyväksyntätodistukset tai E-tyyppihyväksyntätodistukset ja niiden liitteet, joita liitteessä II lueteltujen säädösten nojalla vaaditaan.

Kun kyse on järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksynnästä, joka myönnetään liitteessä II lueteltujen säädösten nojalla, valmistusasiakirjojen ja tarvittaessa EU-tyyppihyväksyntätodistusten ja niiden liitteiden on oltava hyväksyntäviranomaisen saatavilla, kunnes kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntä joko myönnetään tai evätään.

2. Yhdistettyä tyyppihyväksyntää koskevaan hakemukseen on liitettävä 24 artiklassa tarkoitettujen valmistusasiakirjojen lisäksi EU-tyyppihyväksyntätodistus tai E-tyyppihyväksyntätodistukset ja niiden liitteet, joita liitteessä II lueteltujen säädösten nojalla vaaditaan.

Kun kyse on järjestelmistä, joiden osalta ei ole esitetty EU-tyyppihyväksyntätodistusta tai E-tyyppihyväksyntätodistusta, hakemukseen on liitettävä 24 artiklassa tarkoitettujen valmistusasiakirjojen lisäksi tiedot, joita tällaisten järjestelmien hyväksyminen ajoneuvon hyväksymisvaiheessa edellyttää, sekä EU-tyyppihyväksyntätodistuksen tai E-tyyppihyväksyntätodistuksen asemesta testausseloste.

3. Monivaiheista tyyppihyväksyntää koskevaan hakemukseen on liitettävä seuraavat tiedot:

Tämän kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

4. Tyyppihyväksyntäviranomaisella ja tutkimuslaitoksilla on oltava mahdollisuus saada käyttöönsä ajoneuvossa käytetyt ohjelmistot ja algoritmit, joita ne pitävät tarpeellisina tehtäviensä suorittamiseksi.

Hyväksyntäviranomainen ja tutkimuslaitokset voivat lisäksi vaatia valmistajaa toimittamaan asiakirjat tai kaikki tarvittavat lisätiedot, joiden avulla hyväksyntäviranomainen tai tutkimuslaitokset voivat ymmärtää riittävällä tavalla järjestelmiä, mukaan lukien järjestelmien kehittämisprosessit ja järjestelmäratkaisut, sekä ohjelmistojen ja algoritmien toimintoja, joita tarvitaan tämän asetuksen vaatimusten noudattamisen todentamiseksi, vaadittavista testeistä päättämiseksi tai testien toteuttamisen helpottamiseksi.

1. Kullekin ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyypille voidaan myöntää vain yksi EU-tyyppihyväksyntä.

2. Saatuaan hakemuksen 23 artiklan mukaisesti hyväksyntäviranomainen saa myöntää EU-tyyppihyväksynnän vasta todennettuaan kaikki seuraavista:

3. Sovelletaan liitteessä III vahvistettuja EU-tyyppihyväksyntää koskevia menettelyjä ja liitteessä IX vahvistettuja monivaiheista tyyppihyväksyntää koskevia menettelyjä.

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 82 artiklan mukaisesti sääntelyn ja tekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi muuttamalla liitteitä III ja IX siten, että saatetaan ajan tasalle niiden EU-tyyppihyväksyntää ja monivaiheista tyyppihyväksyntää koskevat menettelyt.

4. Hyväksyntäviranomaisen on laadittava hyväksyntäasiakirjat, jotka sisältävät 24 artiklassa tarkoitetut valmistusasiakirjat ja tutkimuslaitoksen tai hyväksyntäviranomaisen toimiensa yhteydessä valmistusasiakirjoihin liittämät testausselosteet ja kaikki muut asiakirjat.

Hyväksyntäasiakirjoja voidaan säilyttää sähköisesti. Niissä on oltava hakemisto, jossa ilmoitetaan selvästi kunkin asiakirjan kaikki sivut ja muoto ja esitetään aikajärjestyksessä mahdolliset EU-tyyppihyväksynnän muutokset.

Hyväksyntäviranomaisen on pidettävä hyväksyntäasiakirjat saatavilla kymmenen vuoden ajan kyseisen EU-tyyppihyväksynnän voimassaolon päättymisen jälkeen.

5. Jos hyväksyntäviranomainen katsoo, että ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppi, joka täyttää sovellettavat vaatimukset, aiheuttaa siitä huolimatta vakavan riskin turvallisuudelle tai voi vahingoittaa vakavasti ympäristöä tai kansanterveyttä, sen on evättävä EU-tyyppihyväksyntä. Tällaisessa tapauksessa viranomaisen on välittömästi lähetettävä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle yksityiskohtaiset tiedot, joissa selostetaan päätöksen syyt ja esitetään näyttö, joihin käsitys perustuu.

6. Kun kyse on asteittaisesta, yhdistetystä tai monivaiheisesta tyyppihyväksyntämenettelystä, hyväksyntäviranomaisen on 22 artiklan 4 kohdan mukaisesti kieltäydyttävä myöntämästä EU-tyyppihyväksyntää, jos se havaitsee, etteivät järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt ole tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaisia.

Hyväksyntäviranomaisen on pyydettävä järjestelmille, komponenteille tai erillisille teknisille yksiköille tyyppihyväksynnän myöntäneitä hyväksyntäviranomaisia toteuttamaan toimia 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Ilmoittaminen myönnetystä, muutetusta, evätystä ja peruutetusta EU-tyyppihyväksynnästä

1. Hyväksyntäviranomaisen on myöntäessään EU-tyyppihyväksyntätodistuksen tai muuttaessaan sitä asetettava muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten, markkinavalvontaviranomaisten ja komission saataville jäljennös EU-tyyppihyväksyntätodistuksesta liitteineen, 30 artiklassa tarkoitetut testausselosteet mukaan luettuina, jokaisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin ja erillisen teknisen yksikön tyypin osalta, jolle se on myöntänyt tyyppihyväksynnän. Jäljennös on asetettava saataville yhteisen suojatun sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän välityksellä tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten mukaisesti.

2. Hyväksyntäviranomaisen on viipymättä ilmoitettava muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle epäämistään tai peruuttamistaan EU-tyyppihyväksynnöistä ja päätöksensä syistä yhteisen suojatun sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän välityksellä 3 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten mukaisesti.

3. Yhteisen suojatun sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän osalta komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan saataville asetettavien sähköisten asiakirjojen muoto, tiedonvaihtomekanismi, menettelyt, jotka koskevat ilmoittamista viranomaisille EU-tyyppihyväksyntöjen myöntämisestä, niiden muutoksista, epäämisistä ja peruuttamisista sekä asiaankuuluvista turvallisuustoimenpiteistä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ensimmäinen tällainen täytäntöönpanosäädös hyväksytään viimeistään 5 päivänä heinäkuuta 2020.

2. EU-tyyppihyväksyntätodistukselle annetaan yksilöllinen numero yhdenmukaistetun numerointijärjestelmän mukaisesti, jonka avulla on voitava tunnistaa ainakin EU-tyyppihyväksynnän myöntänyt jäsenvaltio ja vaatimukset, jotka ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppi täyttää.

3. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan EU-tyyppihyväksyntätodistuksen, yhdenmukaistetun numerointijärjestelmän ja testausselostesivun mallit, asiaankuuluvat sähköiset muodot mukaan luettuina. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ensimmäinen tällainen täytäntöönpanosäädös hyväksytään viimeistään 5 päivänä heinäkuuta 2020.

4. Hyväksyntäviranomaisen on ajoneuvon, järjestelmän, komponentin ja erillisen teknisen yksikön kunkin tyypin osalta

5. Jos kyse on EU-tyyppihyväksynnästä, jonka voimassaoloa on rajoitettu 39 artiklan, 43 artiklan tai liitteessä II olevan III osan mukaisesti tai johon ei sovelleta tiettyjä tämän asetuksen tai liitteessä II lueteltujen säädösten säännöksiä, EU-tyyppihyväksyntätodistuksessa on mainittava kyseiset rajoitukset tai ne asiaankuuluvat säännökset, joita ei sovelleta.

6. Jos ajoneuvon valmistaja valitsee yhdistetyn tyyppihyväksyntämenettelyn, hyväksyntäviranomaisen on lisättävä 26 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin hyväksyntäasiakirjoihin viittaukset 30 artiklassa tarkoitettuihin testausselosteisiin sellaisten järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden osalta, joille ei ole myönnetty EU-tyyppihyväksyntätodistusta. Hyväksyntäviranomaisen on myös mainittava hyväksyntäasiakirjoissa selkeästi, minkä liitteessä II lueteltujen säädösten teknisten vaatimusten osalta ajoneuvo on testattu.

7. Jos ajoneuvon valmistaja valitsee yksivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn, hyväksyntäviranomaisen on liitettävä EU-tyyppihyväksyntätodistukseen 3 kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä vahvistetun mallin mukainen luettelo asiaankuuluvista säädöksistä.

Järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksyntöjä koskevat erityiset säännökset

1. Järjestelmälle, komponentille tai erilliselle tekniselle yksikölle on myönnettävä EU-tyyppihyväksyntä, jos se on 24 artiklassa tarkoitetuissa valmistusasiakirjoissa annettujen tietojen mukainen ja täyttää liitteessä II luetelluissa asiaankuuluvissa säädöksissä vahvistetut tekniset vaatimukset.

2. Jos komponentit tai erilliset tekniset yksiköt, riippumatta siitä, onko ne tarkoitettu korjaus-, huolto- vai kunnossapitokäyttöön, kuuluvat ajoneuvon osalta myös järjestelmän tyyppihyväksynnän piiriin, komponentilta tai erilliseltä tekniseltä yksiköltä ei vaadita lisätyyppihyväksyntää, ellei liitteessä II luetelluissa asiaankuuluvissa säädöksissä edellytetä tällaista tyyppihyväksyntää.

3. Jos komponentti tai erillinen tekninen yksikkö täyttää tehtävänsä tai jos sillä on erityinen ominaisuus ainoastaan ajoneuvon muiden osien yhteydessä, jolloin vaatimustenmukaisuus voidaan todentaa ainoastaan komponentin tai erillisen teknisen yksikön toimiessa yhdessä ajoneuvon kyseisten muiden osien kanssa, komponentin tai erillisen teknisen yksikön EU-tyyppihyväksynnän laajuutta on rajoitettava vastaavasti.

Tällaisissa tapauksissa on EU-tyyppihyväksyntätodistuksessa mainittava komponentin tai erillisen teknisen yksikön käyttöä koskevat mahdolliset rajoitukset ja esitettävä kyseisen komponentin tai erillisen teknisen yksikön asentamista ajoneuvoon koskevat erityisedellytykset.

Jos ajoneuvoon asennetaan tällainen komponentti tai erillinen tekninen yksikkö, hyväksyntäviranomaisen on ajoneuvon hyväksynnän yhteydessä todennettava, että komponentti tai erillinen tekninen yksikkö noudattaa kaikkia sovellettavia käyttörajoituksia tai asennusedellytyksiä.

1. EU-tyyppihyväksyntöjen myöntämistä varten hyväksyntäviranomaisen on todennettava tämän asetuksen teknisten vaatimusten noudattaminen asianmukaisin, sen tutkimuslaitosten suorittamin testein.

2. Testien keskeiset osat, mukaan lukien tekniset vaatimukset, joiden noudattaminen testeillä todennettiin, merkitään testausselosteeseen.

3. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan testausselosteiden muoto. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ensimmäinen tällainen täytäntöönpanosäädös hyväksytään viimeistään 5 päivänä heinäkuuta 2020.

4. Valmistajan on saatettava hyväksyntäviranomaisten tietoon ja toimitettava asianomaisille tutkimuslaitoksille ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt, joita vaadittavien testien suorittaminen liitteessä II lueteltujen asiaankuuluvien säädösten mukaisesti edellyttää.

5. Vaaditut testit on suoritettava ajoneuvoilla, järjestelmillä, komponenteilla ja erillisillä teknisillä yksiköillä, jotka edustavat hyväksyttäväksi haettua tyyppiä.

6. Jos 1 kohdassa tarkoitettujen asianmukaisten testien suorittamisessa käytettävien parametrien ja olosuhteiden osalta on säädetty arvojen vaihteluvälistä, tutkimuslaitokset voivat valita minkä tahansa arvon kyseisellä vaihteluvälillä.

7. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen testien asemesta voidaan hyväksyntäviranomaisen suostumuksella käyttää valmistajan pyynnöstä virtuaalitestausmenetelmiä liitteen VIII mukaisesti.

8. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 82 artiklan mukaisesti liitteen VIII muuttamiseksi siten, että otetaan huomioon tekniikan ja sääntelyn kehitys saattamalla ajan tasalle säädösten luettelo siltä osin kuin kyse on niistä virtuaalitestausmenetelmistä, joita valmistaja tai tutkimuslaitos voi käyttää, ja kyseisten virtuaalitestausmenetelmien käyttöön sovellettavista erityisistä edellytyksistä.

1. EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on toteutettava liitteen IV mukaisesti tarvittavat toimenpiteet, joilla tarkastetaan, tarvittaessa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten kanssa, että valmistaja valmistaa ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt hyväksytyn tyypin mukaisesti.

2. Kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on tarkastettava tilastollisesti edustavasta määrästä otannalla poimittuja ajoneuvoja ja vaatimustenmukaisuustodistuksia, että ne ovat 36 ja 37 artiklan mukaisia, ja tarkastettava, että kyseisten vaatimustenmukaisuustodistusten tiedot ovat oikeat.

3. EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla tarkastetaan, tarvittaessa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten kanssa, että tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut järjestelyt riittävät yhä varmistamaan, että tuotannossa olevat ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt ovat edelleen hyväksytyn tyypin mukaisia ja että vaatimustenmukaisuustodistukset vastaavat edelleen 36 ja 37 artiklan vaatimuksia.

4. Tarkastaakseen, että ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö on hyväksytyn tyypin mukainen, EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tehdäkseen EU-tyyppihyväksynnän edellytyksenä olevat tarkastukset tai testit näytteille, jotka on otettu valmistajan tiloissa, tuotantolaitokset mukaan luettuina.

Liitteen IV mukaisesti hyväksyntäviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tehdäkseen tällaiset tarkastukset ja testit liitteessä II luetelluissa säädöksissä vahvistetuin määräajoin tai, jos kyseisissä säädöksissä ei ole eritelty määräaikoja, vähintään kerran kolmessa vuodessa.

5. Tarkastaakseen, että ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö on hyväksytyn tyypin mukainen, hyväksyntäviranomaisen tai tutkimuslaitosten on

6. EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla tarkastetaan, että valmistaja noudattaa XIV luvussa vahvistettuja velvoitteita. Sen on tarkastettava erityisesti, onko valmistaja muuttanut tai täydentänyt näiden velvoitteiden noudattamiseksi ajoneuvon OBD-järjestelmän tietoja ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavia tietoja.

7. Jos EU-tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen toteaa, ettei valmistaja enää valmista ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja tai erillisiä teknisiä yksiköitä hyväksytyn tyypin tai tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti tai etteivät vaatimustenmukaisuustodistukset enää vastaa 36 ja 37 artiklan vaatimuksia, vaikka tuotantoa jatketaan, sen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevia järjestelyjä noudatetaan asianmukaisesti, tai peruutettava tyyppihyväksyntä. Hyväksyntäviranomainen voi päättää toteuttaa kaikki tarvittavat rajoittavat toimenpiteet XI luvun mukaisesti.

8. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 82 artiklan mukaisesti liitteen IV muuttamiseksi siten, että siinä otetaan huomioon tekniikan ja sääntelyn kehitys, saattamalla tuotannon vaatimustenmukaisuusmenettelyt ajan tasalle.

1. EU-tyyppihyväksyntätoimia koskevat maksut on perittävä valmistajilta, jotka ovat hakeneet EU-tyyppihyväksyntää asianomaisessa jäsenvaltiossa.

Jäsenvaltion on varmistettava, että käytettävissä on riittävät resurssit markkinavalvontatoimista aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Nämä kustannukset voidaan kattaa maksuilla, jotka se jäsenvaltio, jossa ajoneuvot saatetaan markkinoille, voi periä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen lainsäädännön soveltamista.

2. Jäsenvaltiot voivat peritä nimeämistä hakevilta tutkimuslaitoksilta hallinnollisia maksuja, joilla katetaan kokonaan tai osittain niiden toimien kustannukset, jotka tutkimuslaitoksista vastaavat kansalliset viranomaiset suorittavat tämän asetuksen mukaisesti.

1. Valmistajan on viipymättä ilmoitettava EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle kaikista muutoksista 26 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen hyväksyntäasiakirjojen tietoihin, mukaan lukien laajan asiakirjapaketin muutokset liitteessä II lueteltujen säädösten nojalla.

Hyväksyntäviranomainen päättää, edellyttääkö kyseinen muutos EU-tyyppihyväksynnän muutosta tarkistamalla tai laajentamalla sitä 34 artiklan mukaisesti vai tarvitaanko kyseisen muutoksen vuoksi uusi EU-tyyppihyväksyntä.

2. Muutosta koskeva hakemus on toimitettava ainoastaan voimassa olevan EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

3. Jos hyväksyntäviranomainen katsoo muutoksen edellyttävän tarkastusten tai testien uusimisen, sen on ilmoitettava asiasta valmistajalle.

4. Jos hyväksyntäviranomainen tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten tai testien perusteella katsoo, että EU-tyyppihyväksynnän vaatimukset täyttyvät edelleen, sovelletaan 34 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä.

5. Jos hyväksyntäviranomainen katsoo, että hyväksyntäasiakirjoihin kirjattuja tietoja koskevia muutoksia ei voida ottaa huomioon laajentamalla voimassa olevaa tyyppihyväksyntää, sen on kieltäydyttävä muuttamasta EU-tyyppihyväksyntää ja pyydettävä valmistajaa hakemaan uutta EU-tyyppihyväksyntää.

1. Muutosta nimitetään ’tarkistukseksi’, jos hyväksyntäviranomainen katsoo, että huolimatta siitä, että 26 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut hyväksyntäasiakirjojen tiedot ovat muuttuneet, kyseinen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppi on edelleen kyseiseen tyyppiin sovellettavien vaatimusten mukainen ja että tarkastuksia tai testejä ei sen vuoksi tarvitse uusia.

Tällaisessa tapauksessa hyväksyntäviranomaisen on tarvittaessa ja viipymättä annettava uudelleen hyväksyntäasiakirjojen tarkistetut sivut ja osoitettava selvästi jokaisella tarkistetulla sivulla muutoksen luonne ja sivun uudelleen antamisen päivämäärä, taikka annettava hyväksyntäasiakirjojen konsolidoitu päivitetty toisinto, johon on liitetty yksityiskohtainen kuvaus muutoksista.

2. Muutosta nimitetään ’laajennukseksi’, jos hyväksyntäviranomainen katsoo, että hyväksyntäasiakirjoihin kirjatut tiedot ovat muuttuneet ja jos kyse on jostakin seuraavista:

Laajennuksen tapauksessa hyväksyntäviranomaisen on viipymättä annettava päivitetty EU-tyyppihyväksyntätodistus, jossa on aiemmin myönnettyjen laajennusten numeroita järjestyksessä seuraava laajennusnumero. Kyseisestä hyväksyntätodistuksesta on käytävä selvästi ilmi laajennuksen peruste, uudelleenmyöntämispäivä ja tarvittaessa sen voimassaoloaika.

3. Aina kun hyväksyntäasiakirjoista annetaan muutettuja sivuja tai konsolidoitu päivitetty toisinto, hyväksyntäasiakirjojen hakemistoa on muutettava niin, että siitä käy ilmi viimeisimmän laajennuksen tai tarkistuksen päivämäärä taikka päivitetyn toisinnon viimeisimmän konsolidoinnin päivämäärä.

4. Ajoneuvon tyyppihyväksyntään ei vaadita laajennusta, jos 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut uudet vaatimukset ovat teknisesti merkityksettömiä kyseisen ajoneuvotyypin kannalta tai koskevat muita ajoneuvoluokkia kuin sitä, johon kyseinen ajoneuvo kuuluu.

1. Seitsemän vuoden kuluttua luokkiin M1 ja N1 kuuluvien ajoneuvojen ja kymmenen vuoden kuluttua luokkiin M2, M3, N2, N3 ja O kuuluvien ajoneuvojen kokonaisen ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntätodistuksen hyväksyntäasiakirjojen viimeisestä päivityksestä hyväksyntäviranomaisen on todennettava, että ajoneuvotyyppi on kaikkien kyseistä tyyppiä koskevien asiaankuuluvien säädösten mukainen.

Jos hyväksyntäviranomainen suorittaa tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun todentamisen, ei tarvitse toistaa 30 artiklassa tarkoitettuja testejä.

3. Jos kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksynnän voimassaolon päättyminen koskee ainoastaan yhtä jonkin ajoneuvotyypin varianteista tai ainoastaan yhtä jonkin variantin versioista, kyseisen ajoneuvotyypin kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksynnän voimassaolo päättyy ainoastaan tämän variantin tai version osalta.

4. Kun ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tietyn tyypin tuotanto lopetetaan pysyvästi, valmistajan on ilmoitettava siitä EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle viipymättä.

Saatuaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyypille EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on kuukauden kuluessa ilmoitettava siitä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille.

5. Kun EU-tyyppihyväksyntätodistuksen voimassaolo on päättymässä, valmistajan on ilmoitettava siitä EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle viipymättä.

6. Saatuaan valmistajan ilmoituksen EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on viipymättä ilmoitettava muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle tapauksen mukaan kaikki tiedot, joilla on merkitystä ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden asettamiselle saataville markkinoilla, rekisteröinnille tai käyttöönotolle.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on annettava ajoneuvojen osalta viimeisen valmistetun ajoneuvon valmistuspäivä ja komission asetuksen (EU) N:o 19/2011 (19) 2 artiklan 2 kohdassa määritelty valmistenumero (VIN).

1. Valmistajan on toimitettava vaatimustenmukaisuustodistus paperimuodossa jokaisen sellaisen valmiin, keskeneräisen tai valmistuneen ajoneuvon mukana, joka on valmistettu hyväksytyn ajoneuvotyypin mukaisesti. Tätä varten valmistajan on käytettävä 4 kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettua mallia.

Paperimuodossa esitetyssä vaatimustenmukaisuustodistuksessa on esitettävä ajoneuvon tärkeimmät ominaisuudet ja tekninen suorituskyky konkreettisin termein. Paperimuodossa esitetyssä vaatimustenmukaisuustodistuksessa on esitettävä ajoneuvon valmistuspäivä. Paperimuodossa esitetty vaatimustenmukaisuustodistus on suunniteltava siten, että estetään väärennökset.

Paperimuodossa esitetty vaatimustenmukaisuustodistus on toimitettava maksutta ajoneuvon mukana sen ostajalle. Sen toimittamisen ehdoksi ei saa asettaa nimenomaisen pyynnön esittämistä tai lisätietojen antamista valmistajalle.

2. Valmistaja vapautetaan 5 päivästä heinäkuuta 2026 lähtien tämän artiklan 1 kohdan mukaisesta velvoitteesta toimittaa paperimuodossa esitetty vaatimustenmukaisuustodistus jokaisen ajoneuvon mukana, jos valmistaja asettaa vaatimustenmukaisuustodistuksen saataville strukturoituna tietona sähköisessä muodossa 37 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3. Valmistajan on kymmenen vuoden ajan ajoneuvon valmistuspäivän jälkeen toimitettava ajoneuvon omistajan pyynnöstä vaatimustenmukaisuustodistuksen kaksoiskappale paperimuodossa, eikä sen perimä toimitusmaksu saa olla suurempi kuin todistuksen kaksoiskappaleen antamisesta aiheutuvat kulut. Todistuksen kaksoiskappaleen etupuolella on oltava selkeästi näkyvällä tavalla merkittynä sana ”kaksoiskappale”.

4. Komissio antaa paperimuodossa esitettyä vaatimustenmukaisuustodistusta koskevia täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan erityisesti:

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ensimmäinen tällainen täytäntöönpanosäädös hyväksytään ennen 1 päivää syyskuuta 2020.

5. Paperimuodossa esitetty vaatimustenmukaisuustodistus on laadittava vähintään yhdellä unionin virallisista kielistä.

6. Paperimuodossa esitetyt vaatimustenmukaisuustodistukset allekirjoittamaan valtuutetun henkilön tai valtuutettujen henkilöiden on oltava valmistajan palveluksessa, ja heillä on oltava asianmukaiset valtuudet ottaa kannettavaksi valmistajan lakisääteinen vastuu ajoneuvon suunnittelusta ja rakentamisesta tai ajoneuvon tuotannon vaatimustenmukaisuudesta.

7. Paperimuodossa esitetty vaatimustenmukaisuustodistus on täytettävä kokonaisuudessaan, eikä siihen voida sisällyttää muita ajoneuvon käyttöä koskevia rajoituksia kuin ne, joista on säädetty tässä asetuksessa tai jossakin liitteessä II luetellussa säädöksessä.

8. Keskeneräisen perusajoneuvon tapauksessa valmistajan on täytettävä paperimuodossa esitettävästä vaatimustenmukaisuustodistuksesta ainoastaan ne kohdat, jotka ovat merkityksellisiä ajoneuvon valmistusvaiheen kannalta.

9. Keskeneräisen tai valmistuneen ajoneuvon tapauksessa valmistajan on täytettävä paperimuodossa esitetystä vaatimustenmukaisuustodistuksesta ainoastaan ne kohdat, jotka koskevat kyseisessä hyväksyntävaiheessa tehtyjä lisäyksiä tai muutoksia, ja tarvittaessa liitettävä todistukseen kaikki edellisissä vaiheissa annetut paperimuodossa esitetyt vaatimustenmukaisuustodistukset.

1. Valmistajan on 5 päivästä heinäkuuta 2026 alkaen maksutta ja ilman aiheetonta viivytystä ajoneuvon valmistuspäivän jälkeen asetettava vaatimustenmukaisuustodistus kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen saataville strukturoituna tietona sähköisessä muodossa tämän artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 36 artiklan 1 kohdan soveltamista.

2. Valmistaja voi asettaa vaatimustenmukaisuustodistukset saataville tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti ennen 5 päivää heinäkuuta 2026, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 36 artiklan 1 kohdan soveltamista.

3. Hyväksyntäviranomaisen on saatettava vaatimustenmukaisuustodistus saataville strukturoituna tietona sähköisessä muodossa 8 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten mukaisesti, jolloin vaatimuksen mukaisuustodistukseen on pääsy jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisilla, markkinavalvontaviranomaisilla ja rekisteröintiviranomaisilla sekä komissiolla.

4. Jäsenvaltiot voivat vapauttaa valmistajat tämän artiklan 1 kohdan mukaisesta velvoitteesta sellaisten ajoneuvotyyppien osalta, joita koskee kansallinen ajoneuvon piensarjatyyppihyväksyntä 42 artiklan mukaisesti.

5. Hyväksyntäviranomaisen, joka saa vaatimustenmukaisuustodistuksen strukturoituna tietona sähköisessä muodossa tämän artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten mukaisesti, on annettava vaatimustenmukaisuustodistukselle 12 artiklan 2 kohdassa säädetty lukuoikeus. Kun on kyse useassa vaiheessa valmistetuista ajoneuvoista, tällainen lukuoikeus on annettava myöhemmän vaiheen valmistajalle.

6. Kaikki tämän artiklan mukainen tiedonvaihto on suoritettava suojattujen tiedonvaihtokäytäntöjen mukaisesti.

7. Jäsenvaltioiden on luotava tietoverkkonsa organisaatio ja rakenne siten, että on mahdollista 1 päivästä syyskuuta 2025 lähtien ottaa vastaan vaatimustenmukaisuustodistuksia strukturoituna tietona sähköisessä muodossa 8 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten mukaisesti mieluiten käyttämällä olemassa olevia järjestelmiä strukturoidun tiedon vaihtamiseksi.

8. Ottaen huomioon paperilla esitetyssä vaatimustenmukaisuustodistuksessa vaadittavat tiedot, komissio antaa strukturoituna tietona sähköisessä muodossa esitettyjä vaatimustenmukaisuustodistuksia koskevia täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan erityisesti:

9. Jäsenvaltioiden on voitava vaihtaa sähköisessä muodossa esitettyjä vaatimustenmukaisuustodistuksia tämän artiklan mukaisesti muiden jäsenvaltioiden kanssa viimeistään 5 päivästä heinäkuuta 2026 alkaen.

10. Valmistajan on 5 päivästä heinäkuuta 2026 alkaen toimitettava poikkeustapauksissa kansallisen viranomaisen pyynnöstä vaatimustenmukaisuustodistuksen kaksoiskappale paperimuodossa.

Valmistajan lakisääteinen kilpi ja lisäkilvet, merkinnät sekä komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntämerkki

1. Ajoneuvon valmistajan on kiinnitettävä kuhunkin hyväksytyn tyypin mukaisesti valmistettuun ajoneuvoon lakisääteinen kilpi, tarvittaessa lisäkilpiä sekä merkkejä tai tunnuksia ja tässä asetuksessa ja liitteessä II luetelluissa asiaankuuluvissa säädöksissä vaadittuja merkintöjä.

2. Komponentin tai erillisen teknisen yksikön valmistajan on kiinnitettävä kuhunkin hyväksytyn tyypin mukaisesti valmistettuun komponenttiin ja erilliseen tekniseen yksikköön liitteessä II luetelluissa asiaankuuluvissa säädöksissä vaadittu tyyppihyväksyntämerkki riippumatta siitä, onko kyseinen komponentti tai yksikkö osa jotakin järjestelmää.

Jos tyyppihyväksyntämerkkiä ei vaadita, valmistajan on kiinnitettävä komponenttiin tai erilliseen tekniseen yksikköön vähintään kauppanimensä tai tavaramerkkinsä sekä tyyppinumero tai tunnistenumero.

3. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritellään EU-tyyppihyväksyntämerkin malli. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ensimmäinen tällainen täytäntöönpanosäädös hyväksytään viimeistään 5 päivänä heinäkuuta 2020.

4. Talouden toimijat saavat saattaa markkinoille tai asettaa saataville markkinoilla ainoastaan sellaisia ajoneuvoja, komponentteja ja erillisiä teknisiä yksiköitä, jotka on merkitty tämän asetuksen mukaisesti.

1. Valmistaja voi hakea EU-tyyppihyväksyntää ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyypille, jossa käytetään uusia tekniikoita tai uusia ratkaisuja, jotka eivät ole yhteensopivia yhden tai useamman liitteessä II luetellun säädöksen kanssa.

2. Hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä 1 kohdassa tarkoitettu EU-tyyppihyväksyntä, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

3. EU-tyyppihyväksynnät, joissa annetaan vapautus uusille tekniikoille tai uusille ratkaisuille, voidaan myöntää vain komission luvalla.

Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa päätetään myönnetäänkö tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu lupa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4. Odotettaessa 3 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten antamista, hyväksyntäviranomainen voi myöntää poikkeushakemuksen kohteena olevalle ajoneuvotyypille tilapäisen EU-tyyppihyväksynnän, joka on voimassa vain kyseisen hyväksyntäviranomaisen jäsenvaltion alueella. Hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava siitä viipymättä komissiolle ja toisille jäsenvaltioille asiakirjalla, joka sisältää 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.

EU-tyyppihyväksynnän tilapäisyyden ja rajallisen alueellisen voimassaolon on käytävä ilmi EU-tyyppihyväksyntätodistuksen otsikosta ja vaatimustenmukaisuustodistuksen otsikosta.

5. Toisten jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaiset voivat hyväksyä 4 kohdassa tarkoitetun tilapäisen EU-tyyppihyväksynnän alueellaan sillä edellytyksellä, että ne ilmoittavat hyväksymisestään kirjallisesti sille hyväksyntäviranomaiselle, joka on myöntänyt tilapäisen EU-tyyppihyväksynnän.

6. Edellä 3 kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä on tapauksen mukaan ilmoitettava, liittyykö lupiin rajoituksia etenkin sen suhteen, mikä on niiden kattamien ajoneuvojen enimmäismäärä. EU-tyyppihyväksyntä on joka tapauksessa voimassa vähintään 36 kuukautta.

7. Jos komissio päättää 3 kohdassa tarkoitetuilla täytäntöönpanosäädöksillä evätä luvat, hyväksyntäviranomaisen on välittömästi ilmoitettava 4 kohdassa tarkoitetun tilapäisen EU-tyyppihyväksynnän haltijalle, että tilapäinen EU-tyyppihyväksyntä peruutetaan kuuden kuukauden kuluttua täytäntöönpanosäädöksen antamispäivästä.

Ajoneuvot, jotka on valmistettu tilapäisen EU-tyyppihyväksynnän mukaisesti ennen kuin sen voimassaolo päättyy, saa kuitenkin saattaa markkinoille, rekisteröidä tai ottaa käyttöön missä tahansa tilapäisen EU-tyyppihyväksynnän 5 kohdan mukaisesti hyväksyneessä jäsenvaltiossa.

1. Jos komissio on antanut luvan EU-tyyppihyväksynnän myöntämiseen 39 artiklan mukaisesti, se toteuttaa välittömästi tarvittavat toimenpiteet, joilla asianomaiset säädökset mukautetaan tekniikan tuoreimpaan kehitykseen.

Jos 39 artiklan nojalla myönnettävä vapautus liittyy E-sääntöön, komissio esittää ehdotuksia asiaankuuluvan E-säännön muuttamiseksi menettelyllä, josta määrätään vuoden 1958 tarkistetussa sopimuksessa.

2. Kun asiaankuuluvat säädökset on muutettu, kaikki 39 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä esitetyt rajoitukset poistetaan.

3. Jos tarvittavia toimenpiteitä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen säädösten mukauttamiseksi ei ole toteutettu, komissio voi tilapäisen EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion pyynnöstä antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla päätetään myönnetäänkö lupa tilapäisen EU-tyyppihyväksynnän voimassaolon laajentamiseen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

1. Jäsenvaltioiden on valmistajan pyynnöstä ja liitteessä V olevassa A osan 1 jaksossa säädettyjen ajoneuvoluokkia M, N ja O koskevien vuotuisten enimmäismäärien rajoissa myönnettävä EU-tyyppihyväksyntä pieninä sarjoina valmistettavalle ajoneuvotyypille, joka täyttää vähintään liitteessä II olevan I osan lisäyksessä 1 säädetyt tekniset vaatimukset.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta erikoiskäyttöön tarkoitettuihin ajoneuvoihin.

3. Pieninä sarjoina valmistettavia ajoneuvoja koskevalle EU-tyyppihyväksyntätodistukselle annetaan yksilöllinen numero yhdenmukaistetun numerointijärjestelmän mukaisesti, jonka avulla on voitava tunnistaa ainakin EU-tyyppihyväksynnän myöntänyt jäsenvaltio sekä vaatimukset, jotka ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppi täyttää.

4. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan pieninä sarjoina valmistettavia ajoneuvoja koskevien EU-tyyppihyväksyntätodistusten malli ja numerointijärjestelmä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 82 artiklan mukaisesti liitteessä II olevan I osan lisäyksen 1 muuttamiseksi siten, että esitetään ajoneuvoluokkia M, N ja O koskevat tekniset vaatimukset, ja liitteessä V olevan A osan 1 kohdan muuttamiseksi vastaavasti vuotuisten enimmäismäärien osalta.

1. Valmistajat voivat hakea kansallista tyyppihyväksyntää pieninä sarjoina valmistettaville ajoneuvoille liitteessä V olevan A osan 2 jaksossa säädettyjen vuotuisten enimmäismäärien rajoissa. Näitä enimmäismääriä on sovellettava hyväksyttyä tyyppiä olevien ajoneuvojen asettamiseen saataville markkinoilla, rekisteröintiin tai käyttöönottoon kunkin jäsenvaltion markkinoilla määrätyn vuoden aikana.

2. Jäsenvaltiot voivat päättää vapauttaa 1 kohdassa tarkoitetun ajoneuvotyypin yhden tai useamman tämän asetuksen vaatimuksen tai liitteessä II luetelluissa säädöksissä vahvistetun yhden tai useamman vaatimuksen noudattamisesta edellyttäen, että kyseiset jäsenvaltiot ovat vahvistaneet asiaankuuluvat vaihtoehtoiset vaatimukset.

3. Pieninä sarjoina valmistettavien ajoneuvojen kansallisen tyyppihyväksynnän yhteydessä hyväksyntäviranomaisen on hyväksyttävä järjestelmät, komponentit ja erilliset tekniset yksiköt, jotka on tyyppihyväksytty liitteessä II lueteltujen säädösten mukaisesti.

4. Pieninä sarjoina valmistettavia ajoneuvoja koskevalle kansalliselle tyyppihyväksyntätodistukselle annetaan yksilöllinen numero yhdenmukaistetun numerointijärjestelmän mukaisesti, jonka avulla on voitava tunnistaa ainakin tyyppihyväksynnän myöntänyt jäsenvaltio ja luokitella hyväksyntä kansalliselle pienelle sarjalle myönnetyksi hyväksynnäksi.

5. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan pieninä sarjoina valmistettavien ajoneuvojen kansallisen tyyppihyväksyntätodistuksen malli ja yhdenmukaistettu numerointijärjestelmä. Sen otsikkona on oltava ”Ajoneuvon kansallinen piensarjatyyppihyväksyntätodistus”, ja siinä on ilmoitettava tämän artiklan 2 kohdan nojalla myönnettyjen vapautusten sisältö ja luonne. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Siihen saakka kun komissio hyväksyy tällaiset täytäntöönpanosäädökset, jäsenvaltiot voivat edelleen päättää kansallisten tyyppihyväksyntätodistusten muodosta.

1. Ajoneuvon kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän voimassaolo on rajattava sen jäsenvaltion alueelle, jonka hyväksyntäviranomainen on myöntänyt tyyppihyväksynnän.

2. Hyväksyntäviranomaisen on valmistajan pyynnöstä lähetettävä valmistajan valitsemien jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille kirjattuna kirjeenä tai sähköpostitse jäljennös kansallisesta tyyppihyväksyntätodistuksesta, mukaan lukien 26 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun hyväksyntäasiakirjan asiaankuuluvat osat.

3. Jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten on hyväksyttävä kansallinen tyyppihyväksyntä, jollei niillä ole perusteltua syytä uskoa, että kansalliset tekniset vaatimukset, joiden mukaisesti ajoneuvotyyppi on hyväksytty, eivät vastaa niiden omia vaatimuksia.

4. Kahden kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen vastaanottamisesta valmistajan valitsemien jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten on ilmoitettava kansallisen tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle päätöksestään hyväksyä tyyppihyväksyntä tai olla hyväksymättä sitä. Jos tällaista päätöstä ei ole ilmoitettu tämän kahden kuukauden ajanjakson kuluessa, kansallinen tyyppihyväksyntä katsotaan hyväksytyksi.

5. Jos hakija haluaa saattaa markkinoille, rekisteröidä tai ottaa käyttöön kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän saaneen ajoneuvon toisessa jäsenvaltiossa, kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on hakijan pyynnöstä annettava tämän toisen jäsenvaltion hyväksyntäviranomaiselle jäljennös tyyppihyväksyntätodistuksesta hyväksyntäasiakirjojen asiaankuuluvat osat mukaan luettuina.

Toisen jäsenvaltion kansallisen viranomaisen on sallittava tällaisen ajoneuvon saattaminen markkinoille, rekisteröinti tai käyttöönotto, jollei sillä ole perusteltua syytä uskoa, että kansalliset tekniset vaatimukset, joiden mukaisesti ajoneuvotyyppi on hyväksytty, eivät vastaa sen omia vaatimuksia.

1. Jäsenvaltioiden on myönnettävä ajoneuvon EU-yksittäishyväksyntä ajoneuvolle, joka täyttää liitteessä II olevan I osan lisäyksessä 2 taikka erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen tapauksessa liitteessä II olevassa III osassa säädetyt vaatimukset.

2. Ajoneuvon EU-yksittäishyväksyntähakemuksen jättää ajoneuvon omistaja, valmistaja, valmistajan edustaja tai maahantuoja.

3. Jäsenvaltiot eivät saa suorittaa rikkovia testejä selvittääkseen, täyttääkö ajoneuvo 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset, vaan niiden on sen sijaan käytettävä hakijan siihen tarkoitukseen toimittamia asiaankuuluvia tietoja.

4. Ajoneuvon EU-yksittäishyväksyntätodistukselle annetaan yksilöllinen numero yhdenmukaistetun numerointijärjestelmän mukaisesti, jonka avulla on voitava tunnistaa ainakin ajoneuvon EU-yksittäishyväksynnän myöntänyt jäsenvaltio.

5. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan ajoneuvon EU-yksittäishyväksyntätodistusten malli ja numerointijärjestelmä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ensimmäinen tällainen täytäntöönpanosäädös hyväksytään viimeistään 5 päivänä heinäkuuta 2020.

6. Jäsenvaltioiden on sallittava sellaisten ajoneuvojen saattaminen markkinoille, rekisteröinti tai käyttöönotto, joilla on voimassa oleva ajoneuvon EU-yksittäishyväksyntätodistus.

7. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 82 artiklan mukaisesti liitteessä II olevan I osan muuttamiseksi siten, että vahvistetaan luokkien M, N ja O ajoneuvoja koskevat tekniset vaatimukset.

1. Jäsenvaltiot voivat siitä riippumatta, onko kyseessä ajoneuvon ainoa kappale, päättää myöntää tietylle ajoneuvolle vapautuksen yhdestä tai useammasta tämän asetuksen vaatimuksesta tai liitteessä II luetelluissa säädöksissä vahvistetuista vaatimuksista edellyttäen, että kyseiset jäsenvaltiot ovat vahvistaneet asiaankuuluvat vaihtoehtoiset vaatimukset.

2. Ajoneuvon kansallisen yksittäishyväksyntähakemuksen jättää ajoneuvon omistaja, valmistaja, valmistajan edustaja tai maahantuoja.

3. Jäsenvaltiot eivät saa suorittaa rikkovia testejä selvittääkseen, täyttääkö ajoneuvo 1 kohdassa tarkoitetut vaihtoehtoiset vaatimukset, vaan niiden on sen sijaan käytettävä hakijan siihen tarkoitukseen toimittamia asiaankuuluvia tietoja.

4. Ajoneuvon kansallisen yksittäishyväksynnän yhteydessä hyväksyntäviranomaisen on hyväksyttävä järjestelmät, komponentit ja erilliset tekniset yksiköt, jotka on tyyppihyväksytty liitteessä II lueteltujen säädösten mukaisesti.

5. Jäsenvaltion on viipymättä toimitettava ajoneuvon kansallinen yksittäishyväksyntätodistus, jos ajoneuvo on hakemukseen liitetyn kuvauksen mukainen ja täyttää asiaankuuluvat vaihtoehtoiset vaatimukset.

6. Ajoneuvon kansalliselle yksittäishyväksyntätodistukselle annetaan yksilöllinen numero yhdenmukaistetun numerointijärjestelmän mukaisesti, jonka avulla on voitava tunnistaa ainakin hyväksynnän myöntänyt jäsenvaltio sekä vaatimukset, jotka ajoneuvo täyttää.

7. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan ajoneuvon kansallisen yksittäishyväksyntätodistuksen malli ja numerointijärjestelmä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Siihen saakka kun komissio hyväksyy tällaiset täytäntöönpanosäädökset, jäsenvaltiot voivat edelleen päättää ajoneuvon kansallisten yksittäishyväksyntätodistusten muodosta.

1. Ajoneuvon kansallinen yksittäishyväksyntä on voimassa vain ajoneuvon yksittäishyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion alueella.

2. Jos hakija haluaa asettaa saataville markkinoilla, rekisteröidä tai ottaa käyttöön kansallisesti yksittäishyväksytyn ajoneuvon toisessa jäsenvaltiossa, hyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion on hakijan pyynnöstä toimitettava hakijalle lausunto teknisistä vaatimuksista, joiden perusteella ajoneuvo on hyväksytty.

3. Jos jokin jäsenvaltio on myöntänyt ajoneuvolle ajoneuvon kansallisen yksittäishyväksynnän 45 artiklan mukaisesti, toisen jäsenvaltion on sallittava sen asettaminen saataville markkinoilla, rekisteröinti tai käyttöönotto alueellaan, jollei tällä jäsenvaltiolla ole perusteltua syytä uskoa, että ne asiaankuuluvat vaihtoehtoiset vaatimukset, joiden perusteella ajoneuvo on hyväksytty, eivät vastaa sen omia vaatimuksia tai että ajoneuvo ei täytä kyseisiä vaatimuksia.

4. Tätä artiklaa sovelletaan ajoneuvoihin, jotka on tyyppihyväksytty tämän asetuksen mukaisesti ja joita on muutettu ennen niiden ensimmäistä rekisteröintiä tai käyttöönottoa.

1. Edellä 44 ja 45 artiklassa säädettyjä menettelyjä voidaan soveltaa tiettyyn, useassa vaiheessa valmistettuun ajoneuvoon.

2. Edellä 44 ja 45 artiklassa säädetyillä menettelyillä ei korvata mitään monivaiheisen tyyppihyväksynnän tavanomaiseen kulkuun kuuluvaa välivaihetta, eikä niitä käytetä ensimmäisen vaiheen hyväksynnän hankkimiseen ajoneuvolle.

Muiden kuin sarjan viimeisten ajoneuvojen asettaminen saataville markkinoilla, rekisteröinti tai käyttöönotto

1. Ajoneuvot, joiden osalta kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntä on pakollinen tai joille valmistaja on hankkinut tällaisen tyyppihyväksynnän, voidaan asettaa saataville markkinoilla, rekisteröidä tai ottaa käyttöön vain, jos niiden mukana on 36 ja 37 artiklan mukaisesti annettu voimassa oleva vaatimustenmukaisuustodistus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 51, 52 ja 53 artiklan soveltamista.

Keskeneräisten ajoneuvojen rekisteröinti ja käyttöönotto voidaan evätä niin kauan kuin ajoneuvot ovat keskeneräisiä. Keskeneräisten ajoneuvojen rekisteröintiä ja käyttöönottoa ei saa käyttää 49 artiklan soveltamisen kiertämiseksi.

2. Samana vuonna saataville markkinoilla asetettujen, rekisteröityjen tai käyttöön otettujen, pieninä sarjoina valmistettujen ajoneuvojen lukumäärä saa olla enintään liitteessä V vahvistettujen vuotuisten enimmäismäärien suuruinen.

Sarjan viimeisten ajoneuvojen asettaminen saataville markkinoilla, rekisteröinti tai käyttöönotto

1. Jäsenvaltiot voivat liitteessä V olevassa B osassa annettujen rajoitusten mukaisesti ja 2 kohdassa esitetyn mukaisesti ainoastaan rajatun ajan rekisteröidä ajoneuvoja ja sallia niiden asettamisen saataville markkinoilla tai käyttöönoton, jos ne ovat sellaisen ajoneuvotyypin mukaisia, jonka EU-tyyppihyväksyntä ei ole enää voimassa.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan ainoastaan unionin alueella oleviin ajoneuvoihin, jotka valmistusaikanaan kuuluivat voimassa olevan EU-tyyppihyväksynnän piiriin ja joita ei ollut rekisteröity tai otettu käyttöön ennen mainitun EU-tyyppihyväksynnän voimassaolon päättymistä.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan vain valmiiden ajoneuvojen osalta 12 kuukauden ja valmistuneiden ajoneuvojen osalta 18 kuukauden ajan päivämäärästä, jolloin EU-tyyppihyväksynnän voimassaolo päättyi.

3. Jos valmistaja haluaa hyödyntää 1 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, sen on toimitettava hakemus kunkin sellaisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jota kyseisten ajoneuvojen rekisteröinti tai käyttöönotto koskee. Hakemuksessa on eriteltävä ne tekniset tai kaupalliset syyt, joiden vuoksi kyseiset ajoneuvot eivät ole uusien teknisten vaatimusten mukaisia.

Asianomaisten jäsenvaltioiden on päätettävä kolmen kuukauden kuluessa tällaisen hakemuksen saamisesta, hyväksyvätkö ne, että kyseiset ajoneuvot rekisteröidään tai otetaan käyttöön niiden alueella, ja jos hyväksyvät, kuinka monta tällaista ajoneuvoa ne hyväksyvät.

4. Jäsenvaltioiden on sovellettava asianmukaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että tässä artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen rekisteröitävien tai käyttöön otettavien ajoneuvojen lukumäärää seurataan tehokkaasti.

Komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden asettaminen saataville markkinoilla tai käyttöönotto

1. Komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden, myös jälkimarkkinoille tarkoitettujen, asettaminen saataville markkinoilla tai käyttöönotto on sallittua vain, jos ne täyttävät liitteessä II lueteltujen asiaankuuluvien säädösten vaatimukset ja ne on merkitty 38 artiklan mukaisesti.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta komponentteihin tai erillisiin teknisiin yksiköihin, jotka on nimenomaan valmistettu tai suunniteltu ajoneuvoihin, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

3. Jäsenvaltiot voivat sallia sellaisten komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden asettamisen saataville markkinoilla tai käyttöönoton, joille on myönnetty 39 artiklan mukainen vapautus tai jotka on tarkoitettu käytettäviksi ajoneuvoissa, jotka kuuluvat 41, 42, 44 ja 45 artiklan mukaisesti myönnettyjen kyseistä komponenttia tai erillistä teknistä yksikköä koskevien hyväksyntöjen piiriin.

4. Jäsenvaltiot voivat lisäksi sallia sellaisten komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden asettamisen saataville markkinoilla tai käyttöönoton, jotka on tarkoitettu käytettäviksi ajoneuvoissa, joilta ei niiden markkinoilla saataville asettamisen, rekisteröinnin tai käyttöönoton hetkellä edellytetty tyyppihyväksyntää tämän asetuksen tai direktiivin 2007/46/EY nojalla.

5. Jäsenvaltiot voivat lisäksi sallia sellaisten korvaavien komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden asettamisen saataville markkinoilla tai käyttöönoton, jotka on tarkoitettu käytettäviksi ajoneuvoissa, joiden tyyppihyväksyntä myönnettiin ennen liitteessä II lueteltujen asiaankuuluvien säädösten vaatimusten voimaantuloa, sen asiaankuuluvan säädöksen vaatimusten mukaisesti, jota sovellettiin silloin kun kyseiset tyyppihyväksynnät alun perin myönnettiin.

Kansallinen arviointi mahdollisesti vakavan riskin aiheuttaville tai vaatimustenvastaisille ajoneuvoille, järjestelmille, komponenteille ja erillisille teknisille yksiköille

Kun jonkin jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaisilla on oman markkinavalvontatoimintansa tai hyväksyntäviranomaiselta tai valmistajalta saamansa tiedon perusteella tai valitusten perusteella riittävästi syytä uskoa, että ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö aiheuttaa vakavan riskin ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle, taikka muille tämän asetuksen piiriin kuuluville yleisten etujen suojeluun liittyville seikoille, tai että se ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen, markkinavalvontaviranomaiset arvioivat asianomaisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tässä asetuksessa säädettyihin asiaankuuluviin vaatimuksiin nähden. Asiaankuuluvien talouden toimijoiden ja asiaankuuluvien hyväksyntäviranomaisten on toimittava täydessä yhteistyössä markkinavalvontaviranomaisten kanssa, mukaan lukien kaikkien 31 artiklan mukaisesti suoritettujen asiaankuuluvien tarkastusten tai testien tulosten toimittaminen eteenpäin.

Asetuksen (EY) N:o 765/2008 20 artiklaa sovelletaan asianomaisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön riskinarviointiin.

Kansalliset menettelyt vakavan riskin aiheuttavia tai vaatimustenvastaisia ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja ja erillisiä teknisiä yksiköitä varten

1. Jos jonkin jäsenvaltion markkinavalvontaviranomainen havaitsee suoritettuaan 51 artiklan mukaisen arvioinnin, että ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö aiheuttaa vakavan riskin ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle taikka muille tämän asetuksen piiriin kuuluville yleisten etujen suojeluun liittyville seikoille, markkinavalvontaviranomaisen on viipymättä vaadittava asiaankuuluvaa talouden toimijaa ryhtymään kaikkiin tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin viipymättä sen varmistamiseksi, että kyseinen ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö ei markkinoille saatettaessa, rekisteröitäessä tai käyttöönoton jälkeen enää aiheuta kyseistä riskiä.

2. Jos jonkin jäsenvaltion markkinavalvontaviranomainen havaitsee suoritettuaan 51 artiklan mukaisen arvioinnin, että ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö ei ole tämän asetuksen mukainen, mutta ei aiheuta tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua vakavaa riskiä, markkinavalvontaviranomaisen on viipymättä vaadittava asiaankuuluvaa talouden toimijaa ryhtymään kaikkiin tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin kohtuullisen ajan kuluessa saattaakseen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön vaatimusten mukaiseksi. Määräajan on oltava oikeassa suhteessa vaatimustenvastaisuuden vakavuuteen sen varmistamiseksi, että asianomainen ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö on vaatimusten mukainen, kun se saatetaan markkinoille, rekisteröidään tai otetaan käyttöön.

Talouden toimijoiden on 13–21 artiklassa säädettyjen velvoitteiden mukaisesti varmistettava, että kaikki asianmukaiset korjaavat toimenpiteet toteutetaan kaikkien asianomaisten ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden osalta, jotka ne ovat saattaneet markkinoille, rekisteröineet tai ottaneet käyttöön unionissa.

3. Jos talouden toimijat eivät toteuta riittäviä korjaavia toimenpiteitä 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa asiaankuuluvassa ajassa tai jos riski edellyttää nopeita toimia, kansallisten viranomaisten on ryhdyttävä tarvittaviin tilapäisiin rajoittaviin toimenpiteisiin, joilla kielletään asianomaisten ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden asettaminen saataville markkinoilla, rekisteröinti tai käyttöönotto kyseisen maan markkinoilla taikka rajoitetaan sitä tai poistetaan kyseiset ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt näiltä markkinoilta tai järjestetään niiden takaisinkutsu.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin rajoittaviin toimenpiteisiin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 765/2008 21 artiklaa.

4. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla määritetään vaatimustenvastaisuuden vakavuuden luokittelu ja asianmukaiset toimenpiteet, joita kansallisten viranomaisten on toteutettava tämän artiklan yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

1. Jäsenvaltion, joka toteuttaa 52 artiklan mukaisesti korjaavia tai rajoittavia toimenpiteitä, on viipymättä ilmoitettava siitä komissiolle ja toisille jäsenvaltioille ICSMS:n kautta. Sen on myös viipymättä ilmoitettava havainnoistaan hyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

Annettujen tietojen on sisällettävä kaikki saatavilla olevat yksityiskohtaiset tiedot ja erityisesti tiedot, jotka ovat tarpeen asianomaisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tunnistamiseksi ja sen alkuperän, väitetyn vaatimustenvastaisuuden ja riskin luonteen sekä toteutettujen kansallisten korjaavien ja rajoittavien toimenpiteiden laadun ja keston määrittämiseksi, sekä asiaankuuluvan talouden toimijan esittämät perusteet.

2. Jäsenvaltioiden, jotka toteuttavat korjaavia tai rajoittavia toimenpiteitä, on myös ilmoitettava, johtuuko riski tai vaatimustenvastaisuus seuraavista:

3. Muiden jäsenvaltioiden kuin korjaavia tai rajoittavia toimenpiteitä toteuttaneen jäsenvaltion on kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta ilmoitettava komissiolle ja toisille jäsenvaltioille kaikista toteuttamistaan korjaavista tai rajoittavista toimenpiteistä ja toimitettava kaikki hallussaan olevat lisätiedot, jotka liittyvät asianomaisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön vaatimustenvastaisuuteen ja riskiin, sekä vastalauseensa siinä tapauksessa, että ilmoitetusta kansallisesta toimenpiteestä on erimielisyyttä.

4. Jos kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta yksikään toinen jäsenvaltio tai komissio ei ole esittänyt vastalausetta jäsenvaltion ilmoittamasta kansallisesta toimenpiteestä, mainitun toimenpiteen katsotaan olevan oikeutettu. Muiden jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianomaisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön osalta niiden alueilla toteutetaan viipymättä vastaavat korjaavat tai rajoittavat toimenpiteet.

5. Jos jokin toinen jäsenvaltio tai komissio esittää kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen jälkeen vastalauseen jäsenvaltion ilmoittamasta kansallisesta toimenpiteestä tai jos komissio katsoo, että ilmoitettu kansallinen toimenpide on unionin oikeuden vastainen, komissio kuulee viipymättä asianomaisia jäsenvaltioita ja asiaankuuluvaa talouden toimijaa tai asiaankuuluvia talouden toimijoita.

Komissio antaa tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kuulemisen perusteella täytäntöönpanosäädöksiä, joissa päätetään unionin tason yhdenmukaistetuista korjaavista tai rajoittavista toimenpiteistä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Komissio antaa toisessa alakohdassa tarkoitetun päätöksen viipymättä tiedoksi asiaankuuluvalle talouden toimijalle tai asiaankuuluville talouden toimijoille. Jäsenvaltioiden on pantava tällaiset säädökset täytäntöön viipymättä ja tiedotettava tästä komissiolle.

Jos komissio katsoo, ettei ilmoitettu kansallinen toimenpide ole oikeutettu, asianomaisen jäsenvaltion on peruutettava se tai mukautettava sitä toisessa alakohdassa tarkoitetun komission päätöksen mukaisesti.

6. Jos komissio 9 artiklan mukaisten testiensä ja tarkastustensa jälkeen toteaa, että unionin tasolla tarvitaan korjaavaa tai rajoittavaa toimenpidettä, se kuulee viipymättä asianomaisia jäsenvaltioita ja asiaankuuluvaa talouden toimijaa tai asiaankuuluvia talouden toimijoita.

Komissio antaa tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kuulemisen perusteella täytäntöönpanosäädöksiä, joissa päätetään unionin tason korjaavista tai rajoittavista toimenpiteistä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7. Jos riskin tai vaatimustenvastaisuuden katsotaan johtuvan puutteista liitteessä II luetelluissa säädöksissä, komissio ehdottaa aiheellisia toimenpiteitä seuraavasti:

8. Kun korjaava toimenpide katsotaan oikeutetuksi tämän artiklan mukaisesti tai siihen sovelletaan 5 tai 6 kohdassa tarkoitettuja täytäntöönpanosäädöksiä, kyseisen toimenpiteen on oltava maksutta sellaisten ajoneuvojen rekisteröintitodistusten haltijoiden saatavilla, joihin toimenpide vaikuttaa. Jos korjauksia on tehty rekisteröintitodistuksen haltijan kustannuksella ennen korjaavan toimenpiteen hyväksymistä, valmistajan on korvattava tällaisten korjausten kustannukset enintään kyseisessä korjaavassa toimenpiteessä edellytetyistä korjauksista aiheutuvien kustannusten kokonaismäärään saakka.

1. Jos hyväksyntäviranomainen toteaa, että myönnetty tyyppihyväksyntä ei ole tämän asetuksen mukainen, sen on evättävä kyseisen hyväksynnän tunnustaminen.

2. Hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava epäämisestä EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle, muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle. Jos tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen vahvistaa tyyppihyväksynnän vaatimustenvastaisuuden kuukauden kuluttua ilmoituksesta, kyseisen hyväksyntäviranomaisen on peruttava tyyppihyväksyntä.

3. Jos EU-tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen on kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta esittänyt vastalauseen, komissio kuulee viipymättä jäsenvaltioita ja erityisesti tyyppihyväksynnän myöntänyttä hyväksyntäviranomaista ja asiaankuuluvaa talouden toimijaa.

4. Komissio antaa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kuulemisen perusteella täytäntöönpanosäädöksiä siitä päättämiseksi, onko tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tyyppihyväksynnän tunnustamisen epääminen oikeutettu. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Komissio antaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun päätöksen viipymättä tiedoksi asiaankuuluville talouden toimijoille. Jäsenvaltioiden on pantava tällaiset säädökset täytäntöön viipymättä ja ilmoitettava siitä komissiolle.

5. Jos komissio toteaa 9 artiklan mukaisesti suorittamiensa testien ja tarkastusten jälkeen, että myönnetty tyyppihyväksyntä ei ole tämän asetuksen mukainen, se kuulee viipymättä jäsenvaltioita ja erityisesti tyyppihyväksynnän myöntänyttä hyväksyntäviranomaista ja asiaankuuluvaa talouden toimijaa.

Komissio antaa tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen kuulemisten perusteella täytäntöönpanosäädöksen, jolla päätetään tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta hyväksytyn tyyppihyväksynnän tunnustamisen epäämisestä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6. Niiden ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden osalta, jotka kuuluvat vaatimustenvastaisen tyyppihyväksynnän piiriin ja jotka on jo asetettu saataville markkinoilla, sovelletaan 51, 52 ja 53 artiklaa.

Sellaisten osien tai varusteiden saattaminen markkinoille ja käyttöönotto, jotka saattavat aiheuttaa vakavan riskin keskeisten järjestelmien moitteettomalle toiminnalle

1. Osia tai varusteita, jotka saattavat aiheuttaa vakavan riskin ajoneuvon turvallisuuden tai sen ympäristöominaisuuksien kannalta keskeisten järjestelmien moitteettomalle toiminnalle, ei saa saattaa markkinoille eikä ottaa käyttöön, ja ne on kiellettävä, paitsi jos hyväksyntäviranomainen on antanut niitä koskevan luvan 56 artiklan mukaisesti.

2. Tällaisia lupia sovelletaan ainoastaan rajoitettuun määrään osia tai varusteita, jotka ovat 4 kohdassa tarkoitetussa luettelossa.

3. Siirretään komissiolle 82 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa täydennetään tätä asetusta vahvistamalla vaatimukset tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle osia ja varusteita koskevalle luvalle.

Nämä vaatimukset voivat perustua liitteessä II lueteltuihin säädöksiin, tai niissä voi olla kyse osien tai varusteiden ympäristöominaisuuksien tai turvallisuuden vertailusta alkuperäisten osien tai varusteiden ympäristöominaisuuksiin tai turvallisuuteen tapauksen mukaan. Vaatimuksilla on joka tapauksessa varmistettava, etteivät osat tai varusteet heikennä ajoneuvon turvallisuuden tai sen ympäristöominaisuuksien kannalta keskeisten järjestelmien toimintaa.

4. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 82 artiklan mukaisesti liitteen VI muuttamiseksi siten, että otetaan huomioon tekniikan ja sääntelyn kehitys vahvistamalla osien ja varusteiden luettelo ja saattamalla se ajan tasalle seuraavien osatekijöiden arvioinnin perusteella:

5. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta alkuperäisiin osiin tai varusteisiin eikä osiin tai varusteisiin, jotka kuuluvat liitteessä II lueteltujen säädösten mukaisesti tyyppihyväksyttyyn järjestelmään, paitsi jos tyyppihyväksyntä liittyy muihin seikkoihin kuin 1 kohdassa tarkoitettuun vakavaan riskiin.

Tätä artiklaa sovellettaessa alkuperäisillä osilla tai varusteilla tarkoitetaan osia tai varusteita, jotka valmistetaan kyseessä olevan ajoneuvon kokoonpanoa varten ajoneuvon valmistajan laatimien eritelmien ja tuotantostandardien mukaisesti.

6. Tämän artiklan 1 kohtaa ei sovelleta osiin tai varusteisiin, jotka on valmistettu yksinomaan kilpa-ajoneuvoihin. Liitteessä VI lueteltuja osia ja varusteita, joita käytetään sekä kilpa-ajossa että tieliikenteessä, saa asettaa saataville markkinoilla käytettäväksi maantieajoneuvoissa ainoastaan siinä tapauksessa, että ne täyttävät tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistetut vaatimukset ja komissio on antanut niille luvan. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa päätetään näiden lupien antamisesta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Asiaan liittyvät vaatimukset osille tai varusteille, jotka saattavat aiheuttaa vakavan riskin keskeisten järjestelmien moitteettomalle toiminnalle

1. Osien tai varusteiden valmistaja voi hakea 55 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua lupaa toimittamalla hyväksyntäviranomaiselle hakemuksen ja sen liitteenä tutkimuslaitoksen laatiman testausselosteen, jolla varmennetaan, että osat tai varusteet, joille lupaa haetaan, ovat 55 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukaisia. Tällainen valmistaja voi jättää kutakin osa- tai varustetyyppiä kohden vain yhden hakemuksen ainoastaan yhdelle hyväksyntäviranomaiselle.

2. Lupahakemuksessa on annettava yksityiskohtaiset tiedot osien tai varusteiden valmistajasta, osien tai varusteiden tyyppi ja tunniste- ja osanumerot sekä ajoneuvon valmistajan nimi, ajoneuvon tyyppi ja tarvittaessa valmistusvuosi ja muut tiedot, joiden avulla voidaan tunnistaa ajoneuvo, johon osat tai varusteet on tarkoitettu asennettavaksi.

Hyväksyntäviranomaisen on annettava lupa osien tai varusteiden saattamiseen markkinoille ja käyttöönottoon, jos se tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun testausselosteen ja muun näytön perusteella katsoo, että kyseiset osat tai varusteet ovat 55 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukaisia.

Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään tämän kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetun lupatodistuksen mallista ja numerointijärjestelmästä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3. Valmistajan on viipymättä ilmoitettava luvan myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle kaikista muutoksista, jotka vaikuttavat luvan myöntämisen perusteena olleisiin edellytyksiin. Kyseisen hyväksyntäviranomaisen on päätettävä, onko lupaa tarkasteltava uudelleen tai onko se myönnettävä uudelleen ja tarvitaanko lisätestejä.

Valmistajan on varmistettava, että osien tai varusteiden tuotannossa noudatetaan ja tullaan vastaisuudessakin noudattamaan niitä edellytyksiä, joiden nojalla lupa on myönnetty.

4. Ennen luvan myöntämistä hyväksyntäviranomaisen on todennettava, että käytössä on järjestelyt ja menettelyt, joilla varmistetaan tuotannon vaatimustenmukaisuuden tehokas valvonta.

Jos hyväksyntäviranomainen havaitsee, että luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty, sen on pyydettävä valmistajaa toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että osat ja varusteet saatetaan vaatimusten mukaisiksi. Tarvittaessa sen on peruutettava lupa.

5. Luvan myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä lähetettävä sille yhteisen suojatun sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän välityksellä kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta jäljennös myönnetystä lupatodistuksesta liitteineen. Jäljennös voidaan toimittaa myös suojattuna sähköisenä tiedostona.

6. Jos hyväksyntäviranomainen on eri mieltä toisen jäsenvaltion myöntämästä luvasta, sen on annettava erimielisyyden syyt tiedoksi komissiolle. Komissio toteuttaa aiheelliset toimenpiteet erimielisyyden ratkaisemiseksi. Komissio voi muun muassa tarvittaessa ja asiaankuuluvia hyväksyntäviranomaisia kuultuaan antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vaaditaan luvan peruuttamista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7. Ennen kuin 55 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu luettelo on laadittu, jäsenvaltiot voivat pitää voimassa kansalliset säännöksensä, jotka koskevat osia tai varusteita, jotka saattavat vaikuttaa ajoneuvon turvallisuuden tai sen ympäristöominaisuuksien kannalta keskeisten järjestelmien moitteettomaan toimintaan.

1. E-sääntöjä tai niiden muutoksia, joiden puolesta unioni on äänestänyt tai joita unioni soveltaa ja jotka luetellaan liitteessä II, on pidettävä ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksynnälle asetettujen vaatimusten osana.

2. Kun unioni on äänestänyt E-säännön tai sen muutosten puolesta kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntää varten, komissio antaa 82 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla E-säännön tai sen muutosten soveltamisen olevan pakollista tai muutetaan tätä asetusta.

Näissä delegoiduissa säädöksissä asetetaan päivämäärät E-säännön tai sen muutosten pakolliselle soveltamiselle ja vahvistetaan siirtymäsäännöksiä, kun tämä on asianmukaista, ja EU-tyyppihyväksyntää, ajoneuvojen ensirekisteröintiä ja käyttöönottoa sekä järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden markkinoilla saataville asettamista varten, kun tämä on tarpeen.

1. Liitteessä II olevassa II osassa luetellut E-säännöt katsotaan vastaavia säädöksiä vastaaviksi siinä määrin kuin niillä on sama soveltamisala ja kohde.

2. Jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten on hyväksyttävä 1 kohdassa tarkoitettujen E-sääntöjen mukaisesti myönnetyt tyyppihyväksynnät ja tarvittaessa asiaankuuluvat hyväksyntämerkit tämän asetuksen ja liitteessä II lueteltujen säädösten mukaisesti myönnettyjen vastaavien tyyppihyväksyntöjen ja hyväksyntämerkkien sijasta.

1. Valmistaja ei saa toimittaa mitään tässä asetuksessa tai liitteessä II luetelluissa säädöksissä säädettyihin ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen tyyppiä koskeviin tietoihin liittyviä teknisiä tietoja, jotka eroavat hyväksyntäviranomaisen myöntämän tyyppihyväksynnän tiedoista.

2. Valmistajan on asetettava käyttäjien saataville kaikki asiaan liittyvät tiedot ja tarvittavat ohjeet, joissa kuvataan kaikki ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen käyttöön liittyvät erityisehdot tai -rajoitukset.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on annettava sen jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, jossa ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste on tarkoitus saattaa markkinoille, rekisteröidä tai ottaa käyttöön. Tiedot on annettava myös ajoneuvon käyttäjän käsikirjassa.

1. Ajoneuvojen valmistajien on asetettava järjestelmien, komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden, osien tai varusteiden valmistajien saataville kaikki ne tiedot, joita tarvitaan järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksyntään tai 55 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun luvan saamiseen.

Ajoneuvojen valmistajilla on oikeus edellyttää järjestelmien, komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden, osien tai varusteiden valmistajilta sitovaa sopimusta, jolla turvataan muiden kuin julkisten, myös teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvien, tietojen luottamuksellisuus.

2. Järjestelmien, komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden, osien tai varusteiden valmistajien on annettava ajoneuvojen valmistajille kaikki yksityiskohtaiset tiedot tyyppihyväksyntöihinsä sovellettavista, joko 29 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista tai jossakin liitteessä II luetellussa säädöksessä säädetyistä rajoituksista.

OBD-JÄRJESTELMÄN TIETOJEN JA AJONEUVON KORJAAMISEEN JA HUOLTAMISEEN TARVITTAVIEN TIETOJEN SAATAVUUS

OBD-järjestelmän tietojen ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen antamiseen liittyvät valmistajien velvoitteet

1. Valmistajien on annettava ajoneuvojen OBD-järjestelmän tiedot, vianmääritykseen käytettävät ja muut laitteet, työkalut sovellettavan ohjelmiston täydelliset viitetiedot ja saatavilla olevat ladattavat tiedostot mukaan luettuina ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot riippumattomien toimijoiden käyttöön rajoittamattomasti, vakiomuodossa ja syrjimättömästi. Tiedot on annettava saataville helposti koneellisesti luettavina ja sähköisesti käsiteltävinä tietokokonaisuuksina. Riippumattomilla toimijoilla on oltava pääsy etädiagnostiikkapalveluihin, joita valmistajat ja valtuutetut jälleenmyyjät ja korjaamot käyttävät.

Valmistajien on tarjottava standardoitu ja suojattu etäyhteysjärjestelmä, jonka avulla riippumattomat korjaamot voivat suorittaa toimenpiteitä, jotka edellyttävät pääsyä ajoneuvon turvajärjestelmään.

2. Kunnes komissio on vahvistanut asiaankuuluvan standardin Euroopan standardointikomitean (CEN) tai vastaavan standardointielimen työn pohjalta, ajoneuvon OBD-järjestelmän tiedot sekä ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot on annettava vaivattomasti saataville siten, että ne ovat kohtuullisen helposti riippumattomien toimijoiden käsiteltävissä.

Ajoneuvon OBD-järjestelmän tietojen sekä ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen on oltava saatavilla valmistajien verkkosivustoilla vakiomuodossa tai, jos tämä ei ole tietojen luonteen vuoksi mahdollista, muussa sopivassa muodossa. Tiedot on annettava muille riippumattomille toimijoille kuin korjaamoille myös koneellisesti luettavissa olevassa muodossa, jota voidaan käsitellä sähköisesti yleisesti saatavilla olevilla tietotekniikkavälineillä ja ohjelmistoilla, niin että riippumattomat toimijat voivat suorittaa liiketoimintaansa liittyvät tehtävät jälkimarkkinoiden toimitusketjussa.

3. Seuraavissa tapauksissa kuitenkin riittää, että valmistaja antaa tarvittavat tiedot viipymättä helposti saatavilla olevassa muodossa, kun riippumaton toimija sitä pyytää:

4. Liitteessä X vahvistetaan yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset ajoneuvon OBD-järjestelmän tietojen ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudelle ja erityisesti tekniset eritelmät siitä, miten ajoneuvon OBD-järjestelmän tiedot ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot on annettava.

5. Valmistajien on asetettava riippumattomien toimijoiden sekä valtuutettujen jälleenmyyjien ja korjaamojen käyttöön myös koulutusmateriaalia.

6. Valmistajien on varmistettava, että ajoneuvon OBD-järjestelmän tiedot ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot ovat oltava aina saatavilla, jollei tietojärjestelmän ylläpito muuta vaadi.

Valmistajien on asetettava ajoneuvon OBD-järjestelmän tietojen ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen kaikki myöhemmät muutokset ja lisäykset saataville verkkosivustoillaan samaan aikaan kuin ne annetaan valtuutettujen korjaamojen käyttöön.

7. OBD-järjestelmän kanssa yhteensopivien varaosien tai vianmääritykseen käytettävien välineiden ja testilaitteiden valmistamista ja huoltamista varten valmistajan on annettava asiaankuuluvat ajoneuvon OBD-järjestelmän tiedot ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot syrjimättömästi kaikille halukkaille komponenttien, vianmääritykseen käytettävien välineiden tai testilaitteiden valmistajille tai korjaajille.

8. Vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivien ajoneuvojen laitteiden suunnittelua, valmistusta ja korjaamista varten valmistajan on annettava asiaankuuluvat ajoneuvon OBD-järjestelmän tiedot ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot syrjimättömästi kaikille halukkaille vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivien ajoneuvojen käytössä tarvittavien laitteiden valmistajille, asentajille tai korjaajille.

9. Jos ajoneuvon korjaus- ja huoltokirjanpitoa säilytetään ajoneuvon valmistajan keskustietokannassa tai valmistajan puolesta, riippumattomien korjaamojen on saatava kirjanpito maksutta käyttöönsä ja voitava lisätä siihen tiedot suorittamistaan korjaus- ja huoltotoimenpiteistä.

10. Tätä lukua ei sovelleta ajoneuvoihin, jotka kuuluvat ajoneuvojen yksittäishyväksyntöjen piiriin.

11. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 82 artiklan mukaisesti liitteen X muuttamiseksi siten, että otetaan huomioon tekniikan ja sääntelyn kehitys tai estetään väärinkäytökset ajantasaistamalla vaatimukset, jotka koskevat ajoneuvon OBD-järjestelmän tietojen ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta, mukaan lukien langattomien suuralueverkkojen kautta tuetut korjaus- ja huoltotoimet, sekä vahvistamalla ja ottamalla käyttöön tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut standardit. Komissio ottaa huomioon kulloisenkin tietotekniikan, ajoneuvoteknologian ennakoitavissa olevan kehityksen, voimassa olevat ISO-standardit ja mahdollisuuden maailmanlaajuisen ISO-standardin aikaansaamiseen.

1. Kun kyse on yhdistetystä, asteittaisesta tai monivaiheisesta tyyppihyväksynnästä, kulloisestakin järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksynnästä tai ajoneuvon tietystä valmistusvaiheesta vastaava valmistaja vastaa myös tiettyyn järjestelmään, komponenttiin, erilliseen tekniseen yksikköön tai tiettyyn vaiheeseen liittyvien korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen toimittamisesta sekä lopulliselle valmistajalle että riippumattomille toimijoille.

2. Kun kyse on monivaiheisesta tyyppihyväksynnästä, lopullinen valmistaja on vastuussa ajoneuvon OBD-järjestelmän tietojen ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen toimittamisesta oman valmistusvaiheensa tai omien valmistusvaiheidensa ja edellistä vaihetta tai edellisiä vaiheita koskevan yhteyden osalta.

Ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saannista perittävät maksut

1. Valmistaja saa veloittaa kohtuulliset ja oikeasuhteiset maksut ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saamisesta lukuun ottamatta 61 artiklan 10 kohdassa tarkoitettua kirjanpitoa. Nämä maksut eivät saa johtaa tällaisten tietojen käyttämättä jättämiseen sen vuoksi, että maksuissa ei ole huomioitu sitä, kuinka paljon riippumaton toimija niiden saatavuutta hyödyntää. Ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saamisen on oltava maksutonta kansallisille viranomaisille, komissiolle ja tutkimuslaitoksille.

2. Valmistajan on asetettava ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot, myös toimikohtaiset palvelut, kuten uudelleenohjelmointi tai tekninen tuki, käyttöön tunti-, päivä-, kuukausi- ja vuosikohtaisesti, jolloin tällaisten tietojen saannista perittävät maksut vaihtelevat tietojen saatavuuden keston mukaan.

Aikaperusteisen tietojen tarjoamisen lisäksi valmistajat voivat tarjota toimikohtaista tietojen saantia, jolloin maksut peritään toimikohtaisesti eikä tietojen saatavuuden keston mukaan.

Jos valmistaja tarjoaa molempia tietojen saannin järjestelmiä, riippumattomat korjaamot valitsevat niistä joko aikaperusteisen tai toimikohtaisen.

Ajoneuvon OBD-järjestelmän tietoja ja korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavia tietoja koskevien velvoitteiden noudattamista koskeva todistus

1. EU-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää hakeneen valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle todistus tämän luvun noudattamisesta kuuden kuukauden kuluessa tyyppihyväksynnän päivämäärästä.

2. Jos tällaista todistusta säännösten noudattamisesta ei anneta tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa, hyväksyntäviranomaisen on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet 65 artiklan mukaisesti.

Ajoneuvon OBD-järjestelmän tietojen ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta koskevien velvoitteiden noudattaminen

1. Hyväksyntäviranomainen voi milloin tahansa joko omasta aloitteestaan, valituksen johdosta tai tutkimuslaitoksen arvioinnin perusteella tarkastaa, noudattaako valmistaja tätä lukua sekä liitteen X lisäyksessä 1 tarkoitettua ajoneuvon OBD-järjestelmän tietojen ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta koskevan todistuksen ehtoja.

2. Jos hyväksyntäviranomainen toteaa, että valmistaja ei ole noudattanut ajoneuvon OBD-järjestelmän tietojen ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta koskevia velvoitteitaan, asianomaisen tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on ryhdyttävä aiheellisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.

Näitä toimenpiteitä voivat olla tyyppihyväksynnän peruuttaminen tai keskeyttäminen, sakkojen määrääminen tai muut 84 artiklan mukaisesti vahvistettavat toimenpiteet.

3. Jos riippumaton toimija tai riippumattomia toimijoita edustava toimialajärjestö tekee hyväksyntäviranomaiselle valituksen siitä, ettei valmistaja noudata tätä lukua, hyväksyntäviranomaisen on tehtävä tarkastus, jolla todennetaan, että valmistaja noudattaa vaatimuksia. Hyväksyntäviranomainen pyytää kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksynnän myöntänyttä hyväksyntäviranomaista tutkimaan valituksen ja sen jälkeen pyytämään ajoneuvon valmistajalta todisteita, jotka osoittavat ajoneuvon valmistajan käyttöön ottaman järjestelmän olevan tämän asetuksen mukainen. Tutkimuksen tuloksista on ilmoitettava kolmen kuukauden kuluessa pyynnöstä kansalliselle hyväksyntäviranomaiselle ja kyseiselle riippumattomalle toimijalle tai kyseiselle toimialajärjestölle.

4. Tarkastuksen yhteydessä hyväksyntäviranomainen voi pyytää tutkimuslaitosta tai muuta riippumatonta asiantuntijaa suorittamaan arvioinnin sen todentamiseksi, onko ajoneuvon OBD-järjestelmän tietojen ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta koskevia velvoitteita noudatettu.

1. Ajoneuvon OBD-järjestelmän tietojen ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuuden osalta komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 (20) 13 artiklan 9 kohdan mukaisesti perustettu ajoneuvotietojen saatavuutta käsittelevä foorumi käsittelee myös kaikkia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia ajoneuvoja.

2. Ajoneuvotietojen saatavuutta käsittelevä foorumi tarkastelee, vaikuttaako ajoneuvon OBD-järjestelmän tietojen ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuus ajoneuvovarkauksien vähentämisen alalla tapahtuneeseen edistykseen, ja esittää suosituksia tällaisten tietojen saatavuutta koskevien vaatimusten parantamiseksi. Ajoneuvotietojen saatavuutta käsittelevä foorumi antaa erityisesti komissiolle neuvoja sellaisen prosessin käyttöönotosta, jossa akkreditoidut organisaatiot antavat riippumattomille toimijoille hyväksynnän ja luvan saada tietoja ajoneuvojen turvatekijöistä.

Komissio voi päättää, että ajoneuvotietojen saatavuutta käsittelevän foorumin keskustelut ja päätelmät pidetään luottamuksellisina.

1. Jäsenvaltion 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimeämä hyväksyntäviranomainen, tätä lukua sovellettaessa jäljempänä ’tyyppihyväksyntäviranomainen’, vastaa tutkimuslaitosten, mukaan luettuina tapauksen mukaan näiden tutkimuslaitosten alihankkijat ja tytäryhtiöt, arvioimisesta, nimeämisestä, ilmoittamisesta ja valvomisesta. Tyyppihyväksyntäviranomainen voi päättää, että kansallinen akkreditointielin suorittaa tutkimuslaitosten sekä tarvittaessa näiden tutkimuslaitosten alihankkijoiden ja tytäryhtiöiden arvioinnin ja seurannan.

2. Tyyppihyväksyntäviranomaisiin kohdistetaan vertaisarviointeja kaikkien niiden toimien osalta, jotka ne suorittavat tutkimuslaitosten arviointiin ja seurantaan liittyen.

Vertaisarviointien on katettava arvioinnit, jotka tyyppihyväksyntäviranomaiset ovat suorittaneet tutkimuslaitosten kaikkien tai joidenkin toimien osalta 73 artiklan 4 kohdan mukaisesti, mukaan lukien henkilöstön pätevyys, testaus- ja tarkastusmenetelmien oikeellisuus ja testitulosten oikeellisuus perustuen liitteessä II olevassa I osassa lueteltujen säädösten määriteltyyn soveltamisalaan.

Toimet, jotka liittyvät sellaisten tutkimuslaitosten arviointiin ja seurantaan, jotka käsittelevät ainoastaan kansallisia yksittäishyväksyntöjä, jotka on myönnetty 45 artiklan mukaisesti tai pieninä sarjoina valmistettavien ajoneuvojen kansallisia tyyppihyväksyntöjä, jotka on myönnetty 42 artiklan mukaisesti, on vapautettu vertaisarvioinneista.

Tyyppihyväksyntäviranomaisten suorittama akkreditoitujen tutkimuslaitosten arviointi on vapautettu vertaisarvioinneista.

3. Tyyppihyväksyntäviranomaisiin ei kohdisteta vertaisarviointeja, kun ne nimeävät kaikki tutkimuslaitoksensa pelkästään tutkimuslaitosten akkreditoinnin perusteella.

4. Tyyppihyväksyntäviranomainen ei saa tarjota konsultointipalveluja kaupallisin tai kilpailullisin perustein.

5. Tyyppihyväksyntäviranomaisella on oltava käytettävissään riittävästi henkilöstöä tässä asetuksessa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi.

6. Kunkin jäsenvaltion on tiedotettava komissiolle, foorumille ja pyynnöstä toisille jäsenvaltioille menettelyistään, jotka koskevat tutkimuslaitosten arviointia, nimeämistä ja ilmoittamista sekä tutkimuslaitosten seurantaa, sekä mahdollisista muutoksista näihin menettelyihin.

Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan malli tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua jäsenvaltioiden menettelyistä tiedottamista varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7. Tyyppihyväksyntäviranomaisten, joihin kohdistetaan vertaisarviointeja, on otettava käyttöön menettelyt sisäisiä tarkastuksia varten liitteen III lisäyksen 2 mukaisesti. Tällaiset sisäiset tarkastukset on suoritettava vähintään kerran vuodessa. Sisäisiä tarkastuksia voidaan kuitenkin harventaa, jos tyyppihyväksyntäviranomainen voi osoittaa, että sen hallintojärjestelmän täytäntöönpano on tehokasta ja se on todettu vakaaksi.

8. Toisten jäsenvaltioiden kahden tyyppihyväksyntäviranomaisen muodostaman vertaisarviointiryhmän on suoritettava vähintään kerran viidessä vuodessa tyyppihyväksyntäviranomaisen vertaisarvioinnit.

Komissio voi päättää osallistua vertaisarviointiryhmään riskinarviointianalyysin perusteella.

Vertaisarviointi toteutetaan arvioitavan hyväksyntäviranomaisen vastuulla ja siihen sisältyy vierailu vertaisarviointiryhmän valitseman tutkimuslaitoksen tiloihin.

Tyyppihyväksyntäviranomaisia, joihin ei kohdisteta vertaisarviointia 3 kohdan mukaisesti, ei sisällytetä mihinkään vertaisarviointiryhmään liittyvistä toimista.

9. Ottaen asianmukaisesti huomioon foorumin näkemykset komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan vähintään viideksi vuodeksi vertaisarviointeja varten suunnitelma, jossa esitetään perusteet vertaisarviointiryhmän kokoonpanolle, vertaisarvioinnissa käytetyt menetelmät, aikataulu, vertaisarviointien suoritustiheys ja muut vertaisarviointiin liittyvät tehtävät. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

10. Foorumi tarkastelee vertaisarviointien tuloksia. Komissio laatii vertaisarviointien tuloksista yhteenvedot ja julkistaa ne.

1. Tyyppihyväksyntäviranomaisten on nimettävä tutkimuslaitokset näiden asiantuntemuksen mukaan yhteen tai useampaan seuraavista toimintaluokista:

2. Kukin jäsenvaltio voi nimetä tyyppihyväksyntäviranomaisen tutkimuslaitokseksi yhdessä tai useammassa 1 kohdassa mainitussa toimintaluokassa.

3. Tutkimuslaitos on perustettava jäsenvaltion oikeuden nojalla, ja sillä on oltava oikeushenkilöys, paitsi jos kyse on tutkimuslaitoksista, jotka kuuluvat tyyppihyväksyntäviranomaiselle, tai 72 artiklassa tarkoitetusta valmistajan akkreditoiduista tutkimuslaitoksista.

4. Tutkimuslaitoksen on otettava sen toiminnot kattava vastuuvakuutus, jollei tällainen vastuu kuulu sen jäsenvaltiolle kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai jollei jäsenvaltio itse ole suoraan vastuussa vaatimustenmukaisuuden arvioinnista.

5. Muita kuin 72 artiklan mukaisesti nimettyjä kolmansien maiden tutkimuslaitoksia voidaan nimetä ja ilmoittaa komissiolle 74 artiklan soveltamiseksi ainoastaan, jos unionin ja kyseisen kolmannen maan kahdenvälisessä sopimuksessa määrätään mahdollisuudesta nimetä tällaisia tutkimuslaitoksia. Tämä ei estä tutkimuslaitosta, joka on perustettu jäsenvaltion oikeuden nojalla tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti, perustamasta sivutoimipaikkoja kolmansiin maihin, kunhan kyseiset sivutoimipaikat ovat suoraan nimetyn tutkimuslaitoksen johdon ja valvonnan alaisia.

1. Tutkimuslaitoksen, sen henkilöstö mukaan lukien, on oltava riippumaton ja suoritettava ne toimet, joita varten laitos on nimetty, mahdollisimman suurta ammatillista luotettavuutta ja erityisalallaan vaadittavaa teknistä pätevyyttä noudattaen, ja sen on oltava vapaa kaikesta, erityisesti taloudellisesta, painostuksesta ja johdattelusta, joka saattaisi vaikuttaa sen suorittamaan arviointiin tai arviointitoimien tuloksiin, erityisesti sellaisten henkilöiden tai henkilöryhmien taholta, joille näiden toimien tuloksilla on merkitystä.

2. Tutkimuslaitoksen on oltava ulkopuolinen organisaatio tai laitos, joka ei ole osallisena arvioimansa ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön suunnittelu-, valmistus-, toimitus- tai huoltoprosessissa.

Organisaation tai laitoksen, joka kuuluu sellaisia yrityksiä edustavaan toimialajärjestöön tai ammatilliseen liittoon, jotka osallistuvat sen arvioimien, testaamien tai tarkastamien ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden suunnitteluun, valmistukseen, toimittamiseen tai huoltoon, voidaan katsoa täyttävän ensimmäisen alakohdan vaatimukset, jos sen riippumattomuus ja eturistiriitojen puuttuminen osoitetaan asianomaisen jäsenvaltion tyyppihyväksyntäviranomaiselle.

3. Tutkimuslaitos, sen ylin johto ja niiden toimien suorittamisesta vastaava henkilöstö, joita varten laitos on nimetty 68 artiklan 1 kohdan mukaisesti, eivät saa suunnitella, valmistaa, toimittaa tai huoltaa arvioimiaan ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja tai erillisiä teknisiä yksiköitä eivätkä edustaa tällaiseen toimintaan osallistuvia osapuolia. Tämä ei sulje pois sellaisten ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden käyttöä, jotka ovat tutkimuslaitoksen toimien kannalta tarpeellisia, eikä sellaisten ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden käyttöä henkilökohtaisiin tarkoituksiin.

4. Tutkimuslaitoksen on varmistettava, että sen tytäryhtiöiden tai alihankkijoiden toimet eivät vaikuta niiden toimintaluokkien toimien luottamuksellisuuteen, objektiivisuuteen tai puolueettomuuteen, joita varten se on nimetty.

5. Tutkimuslaitoksen henkilöstöllä on vaitiolovelvollisuus kaikkien niiden tietojen suhteen, jotka se saa tietoonsa suorittaessaan tehtäviään tämän asetuksen mukaisesti; vaitiolovelvollisuutta ei sovelleta tyyppihyväksyntäviranomaiseen eikä mahdolliseen kansalliseen akkreditointielimeen nähden eikä tapauksissa, joissa unionin oikeudessa tai kansallisessa oikeudessa toisin vaaditaan.

1. Tutkimuslaitoksen on kyettävä suorittamaan kaikki ne toimet, joita varten se hakee nimeämistä 68 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Sen on osoitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle tai kyseisen tutkimuslaitoksen arvioinnin tai seurannan suorittavalle kansalliselle akkreditointielimelle täyttävänsä kaikki seuraavat ehdot:

2. Tutkimuslaitoksen on lisäksi osoitettava, että sillä on asianmukaiset taidot, tekninen tietämys ja toteen näytetty kokemus, joita tarvitaan niiden testien ja tarkastusten suorittamiseen, joilla arvioidaan, ovatko ajoneuvot, järjestelmät, komponentit ja erilliset tekniset yksiköt tämän asetuksen mukaisia ja sen on osoitettava olevansa liitteen III lisäyksessä 1 lueteltujen standardien mukainen. Liitteen III lisäyksessä 1 lueteltuja standardeja ei kuitenkaan sovelleta 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kansallisen monivaiheisen menettelyn viimeisen vaiheen osalta.

3. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 82 artiklan mukaisesti liitteen III muuttamiseksi siltä osin kuin kyse on tutkimuslaitoksia koskevista vaatimuksista ja niiden arvioinnista.

1. Tutkimuslaitokset voivat, jos siitä on sovittu nimeävän tyyppihyväksyntäviranomaisen kanssa, teettää alihankintana osan toimista, joita varten ne on nimetty 68 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tai teettää kyseiset toimet tytäryhtiöllään.

2. Jos tutkimuslaitos teettää tiettyjä niiden toimintaluokkien toimia, joita varten se on nimetty, alihankintana tai tytäryhtiöllä, sen on varmistettava, että alihankkija tai tytäryhtiö täyttää 68, 69 ja 70 artiklassa säädetyt vaatimukset, ja tiedotettava asiasta tyyppihyväksyntäviranomaiselle.

3. Tutkimuslaitosten on otettava täysi vastuu alihankkijoidensa tai tytäryhtiöidensä suorittamista tehtävistä riippumatta siitä, mihin nämä ovat sijoittautuneet.

4. Tutkimuslaitosten on pidettävä nimeävän tyyppihyväksyntäviranomaisen saatavilla asiaankuuluvat asiakirjat, jotka koskevat alihankkijan tai tytäryhtiön arviointia tyyppihyväksyntäviranomaisen toimesta tai sen akkreditointia kansallisen akkreditointielimen toimesta ja niiden suorittamia tehtäviä.

1. Valmistajan oma tutkimuslaitos voidaan nimetä tutkimuslaitokseksi 68 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja luokan A toimia varten ja vain liitteessä VII lueteltujen säädösten osalta. Valmistajan oman tutkimuslaitoksen on oltava itsenäinen ja erillinen osa valmistajan yritystä, eikä se saa osallistua arvioimiensa ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden suunnitteluun, valmistukseen, toimittamiseen tai huoltoon.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun valmistajan oman tutkimuslaitoksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

3. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 82 artiklan mukaisesti liitteen VII muuttamiseksi siten, että otetaan huomioon tekniikan ja sääntelyn kehitys saattamalla säädösten ja niiden sisältämien rajoitusten luettelo ajan tasalle.

1. Hakijatutkimuslaitoksen on jätettävä virallinen hakemus sen jäsenvaltion tyyppihyväksyntäviranomaiselle, jossa se pyytää tulla nimetyksi liitteen III lisäyksessä 2 olevan 4 osan mukaisesti. Hakemuksessa on eriteltävä kaikki ne toimintaluokat, joita varten tutkimuslaitos hakee nimeämistä.

2. Ennen kuin tyyppihyväksyntäviranomainen nimeää tutkimuslaitoksen, tyyppihyväksyntäviranomaisen tai kansallisen akkreditointielimen on arvioitava se noudattaen arviointitarkistuslistaa, joka käsittää ainakin liitteen III lisäyksessä 2 esitetyt vaatimukset. Arvioinnin on sisällettävä hakijatutkimuslaitoksen paikan päällä tehtävä arviointi ja tapauksen mukaan tytäryhtiön tai alihankkijan arviointi riippumatta siitä, sijaitseeko tämä unionissa vai sen ulkopuolella.

3. Tapauksissa, joissa arvioinnin suorittaa kansallinen akkreditointielin, hakijatutkimuslaitoksen on toimitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle voimassa oleva akkreditointitodistus ja vastaava arviointiraportti, joka todistaa, että tutkimuslaitos täyttää liitteen III lisäyksessä 2 esitetyt vaatimukset niiden toimintaluokkien osalta, joita varten hakijatutkimuslaitos hakee nimeämistä.

4. Tapauksissa, joissa arvioinnin suorittaa tyyppihyväksyntäviranomainen, sen jäsenvaltion tyyppihyväksyntäviranomaisen, jossa hakijatutkimuslaitos on pyytänyt tulla nimetyksi, on virallisesti nimitettävä yhteisarviointiryhmä, joka koostuu vähintään kahden muun jäsenvaltion tyyppihyväksyntäviranomaisten edustajista ja komission edustajasta.

Jos tutkimuslaitos hakee nimeämistä eri jäsenvaltioissa, kuin se, johon tutkimuslaitos on sijoittautunut, yhden yhteisarviointiryhmän edustajista on oltava sen sijoittautumisjäsenvaltion tyyppihyväksyntäviranomaisesta, ellei kyseinen tyyppihyväksyntäviranomainen päätä olla osallistumatta yhteisarviointiryhmään.

Yhteisarviointiryhmä osallistuu hakijatutkimuslaitoksen arviointiin, paikan päällä tehtävä arviointi mukaan luettuna. Sen jäsenvaltion, jossa hakijatutkimuslaitos on pyytänyt tulla nimetyksi, nimeävän tyyppihyväksyntäviranomaisen on annettava yhteisarviointiryhmälle kaikki tarpeellinen apu ja ripeästi käyttöön kaikki asiakirjat, joita tarvitaan hakijatutkimuslaitoksen arviointiin.

5. Tapauksissa, joissa arvioinnin suorittaa tyyppihyväksyntäviranomainen, joka nimeää tutkimuslaitoksia, jotka hakevat testien suorittamista pelkästään ajoneuvojen kansallisten yksittäishyväksyntöjen osalta 45 artiklan mukaisesti, sen jäsenvaltion tyyppihyväksyntäviranomaisen, jossa hakijatutkimuslaitos on pyytänyt tulla nimetyksi, vapautetaan velvoitteesta nimittää yhteisarviointiryhmä. Tutkimuslaitokset, jotka tarkastavat ainoastaan luokkiin O1 ja O2 tarkoitettujen komponenttien asianmukaisen asennuksen, vapautetaan myös arvioinnista.

6. Jos tutkimuslaitos on pyytänyt nimeämistä 74 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhdeltä tai useammalta tyyppihyväksyntäviranomaiselta eri jäsenvaltiossa kuin se, johon tutkimuslaitos on sijoittautunut, arviointi suoritetaan ainoastaan kerran sillä edellytyksellä, että arviointi kattaa koko sen alan, jota varten tutkimuslaitoksen nimeämistä pyydetään.

7. Yhteisarviointiryhmän on esitettävä arviointimenettelyn aikana mahdolliset havaintonsa siitä, ettei hakijatutkimuslaitos täytä 68–72, 80 ja 81 artiklassa sekä liitteen III lisäyksessä 2 esitettyjä vaatimuksia. Tällaisista havainnoista on keskusteltava yhteisarviointiryhmän kesken.

8. Yhteisarviointiryhmän on paikan päällä tehdyn arvioinnin jälkeen laadittava raportti, jossa todetaan, missä määrin hakijatutkimuslaitos täyttää 68–72 artiklassa, 80 ja 81 artiklassa sekä liitteen III lisäyksessä 2 esitetyt vaatimukset.

9. Edellä 8 kohdassa tarkoitetussa raportissa on esitettävä tiivistelmä kaikista havaituista vaatimustenvastaisuuksista ja suositus siitä, voidaanko hakija nimetä tutkimuslaitokseksi.

10. Tyyppihyväksyntäviranomaisen on annettava komissiolle tiedoksi niiden tyyppihyväksyntäviranomaisen edustajien nimet ja asiantuntemus, jotka osallistuvat kulloiseenkin yhteisarviointiryhmään.

11. Sen jäsenvaltion tyyppihyväksyntäviranomaisen, jossa hakijatutkimuslaitos on pyytänyt tulla nimetyksi, on toimitettava raportti arvioinnin tuloksista liitteen III lisäyksessä 2 esitettyjen menettelyjen mukaisesti komissiolle ja pyynnöstä muiden jäsenvaltioiden tyyppihyväksyntäviranomaisille. Kyseisen raportin on sisällettävä asiakirjatodisteet tutkimuslaitoksen pätevyydestä ja niistä tyyppihyväksyntäviranomaisen järjestelyistä, joilla varmistetaan, että tutkimuslaitosta seurataan säännöllisesti.

12. Muiden jäsenvaltioiden tyyppihyväksyntäviranomaiset ja komissio voivat tarkastella arviointiraporttia ja asiakirjatodisteita, esittää kysymyksiä tai huolenaiheita ja pyytää lisää asiakirjatodisteita kuukauden kuluessa arviointiraportin ja asiakirjatodisteiden vastaanottopäivästä.

13. Sen jäsenvaltion tyyppihyväksyntäviranomaisen, jossa hakijatutkimuslaitos on pyytänyt tulla nimetyksi, on vastattava kysymyksiin, huolenaiheisiin ja lisäasiakirjatodisteita koskeviin pyyntöihin neljän viikon kuluessa niiden vastaanottamisesta.

14. Neljän viikon kuluessa 13 kohdassa tarkoitetun vastauksen vastaanottamisesta muiden jäsenvaltioiden tyyppihyväksyntäviranomaiset tai komissio voivat yksinään tai yhdessä esittää suosituksia sen jäsenvaltion tyyppihyväksyntäviranomaiselle, jossa hakijatutkimuslaitos on pyytänyt tulla nimetyksi. Tämän tyyppihyväksyntäviranomaisen on otettava suositukset huomioon päättäessään tutkimuslaitoksen nimeämisestä. Jos kyseinen tyyppihyväksyntäviranomainen päättää olla noudattamatta muiden jäsenvaltioiden tai komission sille osoittamia suosituksia, sen on esitettävä päätökselleen perusteet kahden viikon kuluessa päätöksen tekemisestä.

16. Tyyppihyväksyntäviranomaisen, joka hakee nimeämistä tutkimuslaitokseksi 68 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on dokumentoitava tiedot tämän asetuksen noudattamisesta arvioinnissa, jonka suorittavat riippumattomat tarkastajat. Nämä tarkastajat voivat olla samasta organisaatiosta edellyttäen, että heitä hallinnoidaan autonomisesti arvioitavan toiminnan suorittavaan henkilöstöön nähden, ja edellyttäen, että he täyttävät liitteen III lisäyksessä 2 vahvistetut vaatimukset.

1. Tyyppihyväksyntäviranomaisten on ilmoitettava komissiolle kunkin nimeämänsä tutkimuslaitoksen nimi, osoite, mukaan lukien sähköpostiosoite, vastuuhenkilöt sekä toimintaluokat. Ilmoituksessa on selvästi täsmennettävä nimeämisen ala, vaatimustenmukaisuuden arviointitoimet ja -menettelyt, ne ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyypit ja ne liitteessä II luetellut kohteet, joita varten tutkimuslaitokset on nimetty, sekä tutkimuslaitosten mahdolliset alihankkijat tai tytäryhtiöt sekä kaikki näiden tietojen mahdolliset myöhemmät muutokset.

Tällainen ilmoitus on tehtävä ennen kuin asianomainen nimetty tutkimuslaitos aloittaa minkä tahansa 68 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimen.

2. Tutkimuslaitoksen voi nimetä yksi tai useampi tyyppihyväksyntäviranomainen eri jäsenvaltiosta kuin se, johon tutkimuslaitos on sijoittautunut, edellyttäen, että tyyppihyväksyntäviranomaisen suorittaman nimeämisen ala sisältyy kokonaisuudessaan 73 artiklan 3 kohdan mukaisesti myönnetyn akkreditoinnin piiriin tai sille tehdään 73 artiklan 4 kohdan mukainen arviointi.

3. Komissio julkaisee verkkosivustollaan yhteystiedot sisältävän luettelon sille tämän artiklan mukaisesti ilmoitetuista nimetyistä tutkimuslaitoksista, niiden alihankkijoista ja niiden tytäryhtiöistä, sekä pitää sitä yllä.

1. Jos tyyppihyväksyntäviranomainen on todennut tai saanut tietää, että tutkimuslaitos ei enää täytä tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, kyseisen tyyppihyväksyntäviranomaisen on rajoitettava nimeämistä taikka peruutettava se määräajaksi tai kokonaan sen mukaan, miten vakavaa kyseisten vaatimusten noudattamatta jättäminen on ollut.

Tyyppihyväksyntäviranomaisen on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja muiden jäsenvaltioiden tyyppihyväksyntäviranomaisille nimeämisen rajoittamisesta, peruuttamisesta määräajaksi tai peruuttamisesta kokonaan.

Komissio saattaa 74 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun luettelon ajan tasalle tämän mukaisesti.

2. Jos nimeämistä rajoitetaan tai se peruutetaan määräajaksi tai kokonaan tai jos tutkimuslaitos on lopettanut toimintansa, tyyppihyväksyntäviranomaisen on pidettävä kyseisen tutkimuslaitoksen asiakirja-aineistot hyväksyntäviranomaisten tai markkinavalvontaviranomaisten saatavilla tai siirrettävä asiakirja-aineistot valmistajan tämän tutkimuslaitoksen suostumuksella valitsemalle toiselle tutkimuslaitokselle.

3. Tyyppihyväksyntäviranomaisen on arvioitava kolmen kuukauden kuluessa 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta vaikuttaako tutkimuslaitoksen vaatimustenvastaisuus EU-tyyppihyväksyntätodistuksiin, jotka on annettu sen tutkimuslaitoksen laatimien tarkastus- ja testausselosteiden perusteella, jota nimeämisen muutos koskee, ja ilmoitettava siitä muille tyyppihyväksyntäviranomaisille ja komissiolle.

Tyyppihyväksyntäviranomaisen on kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se on ilmoittanut nimeämisen muutoksista, toimitettava komissiolle ja muille tyyppihyväksyntäviranomaisille kertomus vaatimustenvastaisuutta koskevista havainnoistaan. Jos jo markkinoilla olevien ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden turvallisuuden varmistamiseksi on tarpeen, nimeävän tyyppihyväksyntäviranomaisen on kehotettava asianomaisia tyyppihyväksyntäviranomaisia peruuttamaan kohtuullisen ajan kuluessa kaikki virheellisin perustein annetut EU-tyyppihyväksyntätodistukset määräajaksi tai kokonaan.

4. Jos tutkimuslaitosten nimeämistä on rajoitettu, se on peruutettu määräajaksi tai se on peruutettu kokonaan, kyseisten tutkimuslaitosten antamien tarkastus- ja testausselosteiden perusteella toimitetut EU-tyyppihyväksyntätodistukset pysyvät voimassa, jollei kyseisten tyyppihyväksyntöjen voimassaolo lakkaa 35 artiklan 2 kohdan f alakohdan mukaisesti.

5. Tutkimuslaitoksen nimeämisen alan laajentamiset, jotka johtavat 68 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun uuden toimintaluokan nimeämiseen, on arvioitava 73 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti.

Tutkimuslaitoksen nimeämisen alaa voidaan vain liitteessä II lueteltujen säädösten osalta laajentaa liitteen III lisäyksessä 2 vahvistettujen menettelyjen mukaisesti ja edellyttäen 74 artiklassa tarkoitettua ilmoitusta.

6. Tutkimuslaitoksen nimeäminen uusitaan vasta sen jälkeen, kun tyyppihyväksyntäviranomainen on tarkastanut, että kyseinen tutkimuslaitos on edelleen tämän asetuksen vaatimusten mukainen. Arviointi on tehtävä 73 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

1. Nimeävän tyyppihyväksyntäviranomaisen on jatkuvasti valvottava tutkimuslaitoksia varmistaakseen, että 68–72, 80 ja 81 artiklassa sekä liitteen III lisäyksessä 2 esitetyt vaatimukset täyttyvät.

Tämän kohdan ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta tutkimuslaitosten niihin toimiin, joita akkreditointielimet seuraavat 67 artiklan 1 kohdan mukaisesti varmistaakseen, että 68–72, 80 ja 81 artiklassa sekä liitteen III lisäyksessä 2 esitetyt vaatimukset täyttyvät.

Tutkimuslaitosten on pyynnöstä toimitettava kaikki asiaankuuluvat tiedot ja asiakirjat, joiden perusteella nimeävä tyyppihyväksyntäviranomainen tai kansallinen akkreditointielin voi tarkastaa, että kyseiset vaatimukset täyttyvät.

Tutkimuslaitosten on viipymättä ilmoitettava nimeävälle tyyppihyväksyntäviranomaiselle tai kansalliselle akkreditointielimelle kaikista etenkin niiden henkilöstöön, tiloihin, tytäryhtiöihin tai alihankkijoihin liittyvistä muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa 68–72, 80 ja 81 artiklassa sekä liitteen III lisäyksessä 2 vahvistettujen vaatimusten täyttymiseen taikka niiden kykyyn suorittaa ne ajoneuvoihin, järjestelmiin, komponentteihin ja erillisiin teknisiin yksiköihin liittyvät vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävät, joita varten ne on nimetty.

2. Tutkimuslaitosten on viipymättä vastattava tyyppihyväksyntäviranomaisten tai komission esittämiin pyyntöihin, jotka koskevat niiden suorittamia vaatimustenmukaisuuden arviointeja.

3. Nimeävän tyyppihyväksyntäviranomaisen on varmistettava, että tutkimuslaitos täyttää sille tämän artiklan 2 kohdassa asetetun velvoitteen, jollei sen täyttämättä jättämiselle ole oikeutettua perustetta.

Kun tämä tyyppihyväksyntäviranomainen toteaa oikeutetun perusteen, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle.

Komissio kuulee jäsenvaltioita asiasta viipymättä. Komissio antaa tämän kuulemisen perusteella täytäntöönpanosäädöksiä päättääkseen, onko peruste oikeutettu. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Tutkimuslaitos ja nimeävä tyyppihyväksyntäviranomainen voi vaatia, että toisen jäsenvaltion tyyppihyväksyntäviranomaiselle tai komissiolle toimitettuja tietoja käsitellään luottamuksellisina.

4. Nimeävän tyyppihyväksyntäviranomaisen on vähintään 30 kuukauden välein arvioitava kukin sen vastuulla oleva tutkimuslaitos sen selvittämiseksi, täyttääkö laitos edelleen 68–72, 80 ja 81 artiklassa sekä liitteen III lisäyksessä 2 vahvistetut vaatimukset. Tämä arviointi sisältää arviointikäynnin jokaisessa sen vastuulla olevassa tutkimuslaitoksessa.

Kunkin jäsenvaltion on kahden kuukauden kuluessa tutkimuslaitoksen arvioinnin saattamisesta päätökseen raportoitava valvontatoimistaan komissiolle ja toisille jäsenvaltioille. Kyseisissä raporteissa on esitettävä arvioinnista tiivistelmä, joka on asetettava julkisesti saataville.

1. Komissio tutkii yhteistyössä asianomaisen jäsenvaltion tyyppihyväksyntäviranomaisen kanssa kaikki tapaukset, joissa sen tietoon saatetaan epäilys tutkimuslaitoksen pätevyydestä tai siitä, täyttääkö tutkimuslaitos edelleen sitä tämän asetuksen mukaisesti koskevat vaatimukset ja velvollisuudet. Komissio voi käynnistää tällaisia tutkimuksia myös omasta aloitteestaan.

Jos osoitetaan tai on perusteltua syytä katsoa, että tyyppihyväksyntä on myönnetty virheellisten tietojen perusteella, että testituloksia on väärennetty tai että on jätetty ilmoittamatta tietoja tai teknisiä eritelmiä, jotka olisivat johtaneet tyyppihyväksynnän epäämiseen, komissio selvittää tutkimuslaitoksen vastuun asiassa.

2. Komissio kuulee 1 kohdassa tarkoitetun tutkimuksen yhteydessä nimeävää tyyppihyväksyntäviranomaista. Kyseisen tyyppihyväksyntäviranomaisen on toimitettava pyynnöstä komissiolle kaikki merkitykselliset tiedot, jotka liittyvät asianomaisen tutkimuslaitoksen toimintaan ja sen riippumattomuutta ja pätevyyttä koskevien vaatimusten täyttymiseen.

3. Komissio varmistaa, että kaikkia sen tutkimusten yhteydessä saatuja arkaluontoisia tietoja käsitellään luottamuksellisesti.

4. Jos komissio toteaa, että tutkimuslaitos ei täytä tai ei enää täytä sen nimeämiselle asetettuja vaatimuksia, tai että se on vastuussa jostakin 1 kohdassa tarkoitetusta tilanteesta, se ilmoittaa asiasta nimeävän tyyppihyväksyntäviranomaisen jäsenvaltiolle.

Komissio pyytää kyseistä jäsenvaltiota ryhtymään rajoittaviin toimenpiteisiin, mukaan lukien tarvittaessa nimeämisen rajoittaminen, sen peruuttaminen määräajaksi tai sen peruuttaminen kokonaan.

Jos jäsenvaltio ei toteuta tarvittavia rajoittavia toimenpiteitä, komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla se päättää rajoittaa asianomaisen tutkimuslaitoksen nimeämistä, peruuttaa nimeämisen määräajaksi tai peruuttaa sen kokonaan. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komissio ilmoittaa kyseisistä täytäntöönpanosäädöksistä asianomaiselle jäsenvaltiolle ja saattaa 74 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut julkaistut tiedot ajan tasalle tämän mukaisesti.

Tutkimuslaitosten arviointia, nimeämistä ja seurantaa koskevien tietojen vaihto

1. Tyyppihyväksyntäviranomaisten on kuultava toisiaan ja komissiota yleisesti merkittävistä kysymyksistä, jotka koskevat tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten täytäntöönpanoa siltä osin kuin kyse on tutkimuslaitosten arvioinnista, nimeämisestä ja seurannasta.

2. Tyyppihyväksyntäviranomaisten on toimitettava toisilleen ja komissiolle 73 artiklan 2 kohdan mukaisesti käytetyn arviointitarkistuslistan malli viimeistään 5 päivänä heinäkuuta 2020 ja sen jälkeen kyseiseen arviointitarkistuslistaan tehdyt muutokset, kunnes komissio on vahvistanut yhdenmukaistetun arviointitarkistuslistan. Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yhdenmukaistetun arviointitarkistuslistan malli. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3. Jos 73 artiklan 8 kohdassa tarkoitetuista arviointiraporteista käy ilmi, että tyyppihyväksyntäviranomaisten yleisissä käytännöissä on eroja, jäsenvaltiot tai komissio voivat pyytää tietojenvaihtoa.

1. Jos tutkimuslaitoksen nimeäminen perustuu asetuksessa (EY) N:o 765/2008 tarkoitettuun akkreditointiin, kansallisen akkreditointielimen ja tyyppihyväksyntäviranomaisen on tehtävä aina täysimääräistä yhteistyötä ja vaihdettava asiaankuuluvia tietoja asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti, mukaan lukien poikkeuksellisia tapahtumia koskevat ilmoitukset ja muut tiedot, jotka liittyvät tutkimuslaitoksen valvonnassa oleviin asioihin, jos tällaiset tiedot ovat merkityksellisiä tutkimuslaitoksen toiminnan arvioinnissa.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sen jäsenvaltion tyyppihyväksyntäviranomainen, johon tutkimuslaitos on sijoittautunut, tiedottaa tietyn tutkimuslaitoksen akkreditoinnista vastaavalle kansalliselle akkreditointielimelle havainnoista, jotka ovat akkreditoinnin kannalta merkityksellisiä. Kansallisen akkreditointielimen on tiedotettava havainnoistaan sen jäsenvaltion tyyppihyväksyntäviranomaiselle, johon tutkimuslaitos on sijoittautunut.

1. Tutkimuslaitosten on suoritettava ne toimet, joita varten ne on nimetty 68 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3. Jos tutkimuslaitos havaitsee, ettei valmistaja noudata tässä asetuksessa vahvistettuja vaatimuksia, sen on ilmoitettava vaatimustenvastaisuudesta tyyppihyväksyntäviranomaiselle, jotta tämä voi vaatia valmistajaa ryhtymään aiheellisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Tyyppihyväksyntäviranomaisen on kieltäydyttävä myöntämästä tyyppihyväksyntätodistusta, jos näitä aiheellisia korjaavia toimenpiteitä ei ole toteutettu.

1. Tutkimuslaitosten on ilmoitettava nimeävälle tyyppihyväksyntäviranomaiselle seuraavat:

2. Tutkimuslaitosten on nimeävän tyyppihyväksyntäviranomaisen pyynnöstä toimitettava tietoja niiden nimeämisen soveltamisalaan kuuluvista toimista tai muista niiden suorittamista toimista, rajat ylittävät toimet ja alihankinta mukaan luettuina.

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle 4 päivästä heinäkuuta 2018 viiden vuoden ajaksi 4 artiklan 2 kohdassa, 5 artiklan 3 kohdassa, 26 artiklan 3 kohdassa, 30 artiklan 8 kohdassa, 31 artiklan 8 kohdassa, 41 artiklan 5 kohdassa, 44 artiklan 7 kohdassa, 55 artiklan 3 ja 4 kohdassa, 57 artiklan 2 kohdassa, 61 artiklan 11 kohdassa, 70 artiklan 3 kohdassa, 72 artiklan 3 kohdassa ja 85 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 2 kohdassa, 5 artiklan 3 kohdassa, 26 artiklan 3 kohdassa, 30 artiklan 8 kohdassa, 31 artiklan 8 kohdassa, 41 artiklan 5 kohdassa, 44 artiklan 7 kohdassa, 55 artiklan 3 ja 4 kohdassa, 57 artiklan 2 kohdassa, 61 artiklan 11 kohdassa, 70 artiklan 3 kohdassa, 72 artiklan 3 kohdassa ja 85 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevien 4 artiklan 2 kohdan, 5 artiklan 3 kohdan, 26 artiklan 3 kohdan, 30 artiklan 8 kohdan, 31 artiklan 8 kohdan, 41 artiklan 5 kohdan, 44 artiklan 7 kohdan, 55 artiklan 3 ja 4 kohdan, 57 artiklan 2 kohdan, 61 artiklan 11 kohdan, 70 artiklan 3 kohdan, 72 artiklan 3 kohdan ja 85 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

1. Komissiota avustaa tekninen komitea – moottoriajoneuvot. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

1. Jäsenvaltioiden on vahvistettava niitä seuraamuksia koskevat säännöt, joita määrätään talouden toimijoille ja tutkimuslaitoksille, jotka ovat rikkoneet tätä asetusta, ja ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Kyseisten seuraamusten on erityisesti oltava oikeassa suhteessa vaatimustenvastaisuuden vakavuuteen ja kyseisen jäsenvaltion markkinoilla saataville asetettujen vaatimustenvastaisten ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden lukumäärään. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kyseisistä säännöistä ja kyseisistä toimenpiteistä viimeistään 1 päivänä syyskuuta 2020 ja ilmoitettava niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista viipymättä.

2. Seuraamuksia on voitava määrätä ainakin seuraavantyyppisistä talouden toimijoiden ja tutkimuslaitosten rikkomuksista:

3. Talouden toimijoiden osalta seuraamuksia on määrättävä 2 kohdassa tarkoitettujen rikkomustyyppien lisäksi myös seuraavantyyppisten rikkomusten tapauksessa:

4. Jäsenvaltioiden on raportoitava edellisenä vuonna määräämistään seuraamuksista komissiolle vuosittain. Jos tiettynä vuonna ei määrätty seuraamuksia, jäsenvaltioiden ei tarvitse raportoida komissiolle.

5. Komissio laatii joka vuosi yhteenvetokertomuksen jäsenvaltioiden määräämistä seuraamuksista. Kyseiseen kertomukseen voi sisältyä suosituksia jäsenvaltioille, ja se toimitetaan foorumille.

Hallinnolliset sakot unionin tasolla toteutettujen korjaavien ja rajoittavien toimenpiteiden tueksi

1. Kun komissio tekee päätöksiä 53 artiklan mukaisesti, se voi määrätä asianomaisille talouden toimijoille hallinnollisia sakkoja, jos ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö ei ole tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten mukainen. Hallinnollisten sakkojen on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Sakkojen on erityisesti oltava oikeassa suhteessa unionin markkinoilla rekisteröityjen vaatimustenvastaisten ajoneuvojen lukumäärään taikka unionin markkinoilla saataville asetettujen vaatimustenvastaisten järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden lukumäärään.

Komission määräämiä hallinnollisia sakkoja ei saa määrätä niiden seuraamusten lisäksi, jotka jäsenvaltiot ovat 84 artiklan mukaisesti määränneet samasta rikkomuksesta. Komission määräämien hallinnollisten sakkojen määrä saa olla enintään 30 000 euroa vaatimustenvastaista ajoneuvoa, järjestelmää, komponenttia tai erillistä teknistä yksikköä kohti.

Komissio ei voi tämän artiklan nojalla nostaa kannetta taikka aloittaa uudelleen tai jatkaa menettelyjä talouden toimijoita vastaan sellaisista tätä asetusta koskevista rikkomisista, joiden johdosta 84 artiklan mukaisesti asianomaisille talouden toimijoille on määrätty seuraamus tai todettu, etteivät ne ole siitä vastuussa, aiemmalla päätöksellä, johon ei enää voida hakea muutosta.

2. Komissio antaa tämän artiklan 3 kohdassa säädettyjen periaatteiden pohjalta 82 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi vahvistamalla menettelyn ja menetelmät tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen hallinnollisten sakkojen laskemista ja perimistä varten.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten on oltava seuraavien periaatteiden mukaisia:

4. Hallinnollisista sakoista kertyviä määriä on pidettävä unionin yleiseen talousarvioon otettavina tuloina.

2. Viittauksia asetuksen (EY) N:o 715/2007 kumottuihin säännöksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen tämän asetuksen liitteessä XI olevassa 1 kohdassa vahvistetun vastaavuustaulukon mukaisesti.

2. Viittauksia asetuksen (EY) N:o 595/2009 kumottuihin säännöksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen tämän asetuksen liitteessä XI olevassa 2 kohdassa vahvistetun vastaavuustaulukon mukaisesti.

Viittauksia direktiiviin 2007/46/EY pidetään viittauksina tähän asetukseen tämän asetuksen liitteessä XI olevassa 3 kohdassa vahvistetun vastaavuustaulukon mukaisesti.

1. Tällä asetuksella ei mitätöidä kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntää tai ajoneuvoille tai järjestelmille, komponenteille tai erillisille teknisille yksiköille myönnettyä EU-tyyppihyväksyntää, joka on myönnetty viimeistään 31 päivänä elokuuta 2020.

2. Hyväksyntäviranomaisten on myönnettävä laajennuksia ja tarkistuksia tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntöihin ja ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksyntöihin 33 ja 34 artiklan mukaisesti.

3. Ennen 4 päivää heinäkuuta 2018 nimetyille tutkimuslaitoksille on tehtävä 73 artiklassa tarkoitettu arviointi.

Ennen 4 päivää heinäkuuta 2018 nimettyjen tutkimuslaitosten nimeäminen on uusittava viimeistään 5 päivänä heinäkuuta 2022, jos kyseiset tutkimuslaitokset täyttävät tässä asetuksessa säädetyt asiaankuuluvat vaatimukset.

Ennen 4 päivää heinäkuuta 2018 nimettyjen tutkimuslaitosten nimeämisen voimassaolo päättyy viimeistään 5 päivänä heinäkuuta 2022.

1. Jäsenvaltioiden on viimeistään 1 päivänä syyskuuta 2025 ilmoitettava komissiolle tässä asetuksessa säädettyjen tyyppihyväksyntä- ja markkinavalvontamenettelyjen soveltamisesta.

2. Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella komissio antaa viimeistään 1 päivänä syyskuuta 2026 Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta, mukaan lukien 9 artiklan mukaisen vaatimustenmukaisuuden todentamisen toiminta.

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Kansalliset viranomaiset eivät kuitenkaan 5 päivästä heinäkuuta 2020 alkaen saa evätä valmistajan pyytämää EU-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää uudelta ajoneuvotyypiltä eivätkä kieltää uuden ajoneuvon rekisteröintiä, markkinoille saattamista tai käyttöönottoa, jos ajoneuvo on tämän asetuksen mukainen.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 19. huhtikuuta 2018 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 22. toukokuuta 2018.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2007, puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle (Puitedirektiivi) (EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).

(5) Neuvoston päätös 97/836/EY, tehty 27 päivänä marraskuuta 1997, Euroopan yhteisön liittymisestä Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sopimukseen pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista (vuoden 1958 tarkistettu sopimus) (EYVL L 346, 17.12.1997, s. 78).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 661/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista (EUVL L 200, 31.7.2009, s. 1).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2007, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta (EUVL L 171, 29.6.2007, s. 1).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 595/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, moottoriajoneuvojen ja moottorien tyyppihyväksynnästä raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjen osalta (Euro VI) ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta ja asetuksen (EY) N:o 715/2007 ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta sekä direktiivien 80/1269/ETY, 2005/55/EY ja 2005/78/EY kumoamisesta (EUVL L 188, 18.7.2009, s. 1).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/45/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaiskatsastuksista sekä direktiivin 2009/40/EY kumoamisesta (EUVL L 127, 29.4.2014, s. 51).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 167/2013, annettu 5 päivänä helmikuuta 2013, maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta (EUVL L 60, 2.3.2013, s. 1).

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 168/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta (EUVL L 60, 2.3.2013, s. 52).

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/42/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, koneista ja direktiivin 95/16/EY muuttamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 24).

(17) Neuvoston direktiivi 96/53/EY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1996, tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista (EYVL L 235, 17.9.1996, s. 59).

(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/95/EY, annettu 3 päivänä joulukuuta 2001, yleisestä tuoteturvallisuudesta (EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4).

(19) Komission asetus (EU) N:o 19/2011, annettu 11 päivänä tammikuuta 2011, valmistajan lakisääteisten kilpien tyyppihyväksyntävaatimuksista ja moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen valmistenumeroista ja moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta (EUVL L 8, 12.1.2011, s. 1).

(20) Komission asetus (EY) N:o 692/2008, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2008, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täytäntöönpanosta ja muuttamisesta (EUVL L 199, 28.7.2008, s. 1).

LIITE I

YLEISET MÄÄRITELMÄT, AJONEUVOLUOKITUKSESSA KÄYTETTÄVÄT PERUSTEET, AJONEUVOTYYPIT JA KORITYYPIT

JOHDANTO-OSA

Määritelmät ja yleiset säännökset

1. Määritelmät

1.1 ’Istuinpaikalla’ tarkoitetaan tilaa, jossa voi istua henkilö, jonka koko vastaa vähintään seuraavia:

a)	kuljettajan tapauksessa 50. persentiilin aikuista miestä edustava nukke;

b)	kaikissa muissa tapauksissa 5. persentiilin aikuista naista edustava nukke.

1.2 ’Istuimella’ tarkoitetaan yhden henkilön istuttavaksi tarkoitettua, ajoneuvon koriin kuuluvaa tai siitä erillistä rakennetta verhoiluineen.

Istuimiin kuuluvat sekä yksittäiset istuimet että yhdistelmäistuimet sekä kokoontaitettavat ja irrotettavat istuimet.

1.3 ’Tavaroilla’ tarkoitetaan ensisijaisesti irtaimia esineitä.

Niillä tarkoitetaan muiden muassa irtotavaraa, teollisuustuotteita, nesteitä, eläviä eläimiä, kasvinviljelytuotteita ja jakamattomia kuormia.

1.4 ’Enimmäismassalla’ tarkoitetaan suurinta teknisesti sallittua kokonaismassaa.

2. Yleiset vaatimukset

2.1 Istuinpaikkojen määrä

2.1.1 Istuinpaikkojen määrää koskevia vaatimuksia sovelletaan istuimiin, jotka on tarkoitettu käyttöön ajoneuvon ollessa liikkeellä tieliikenteessä.

2.1.2 Niitä ei sovelleta istuimiin, jotka on suunniteltu käytettäväksi ajoneuvon ollessa paikoillaan ja jotka on selkeästi osoitettu käyttäjille joko kuvatunnuksin tai soveltuvin tekstein.

2.1.3 Istuinpaikkojen määrän laskemiseen sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

a)	kutakin yksittäistä istuinta pidetään yhtenä istuinpaikkana;

b)	yhdistelmäistuimen tapauksessa kutakin istuintyynyn tasolta mitattuna vähintään 400 mm leveää tilaa pidetään yhtenä istuinpaikkana. Tämä vaatimus ei estä valmistajaa soveltamasta 1.1 kohdassa tarkoitettuja yleisiä säännöksiä;

edellä b alakohdassa tarkoitettua tilaa ei kuitenkaan lasketa yhdeksi istuinpaikaksi seuraavissa tapauksissa:

i)	yhdistelmäistuimessa on sellaisia ominaisuuksia, jotka estävät nuken asettamisen niin, että se on alaosaltaan luonnollisessa istuma-asennossa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kiinteä lattiakonsoli, pehmustamaton istuinosuus taikka nimellisistumapinnan jakava verhoilun osa;

ii)	välittömästi oletetun istuinpaikan edessä oleva pohjalevyn osa on sellainen, että se estää nuken jalkaterien sijoittamisen luonnollisella tavalla (siinä on esimerkiksi tunneli).

2.1.4 Kun kyse on ajoneuvoista, jotka kuuluvat E-sääntöjen nro 66 ja 107 soveltamisalaan, 2.1.3 kohdan b alakohdassa tarkoitettua mitta-arvoa on pidettävä yhtenevänä eri ajoneuvoluokkien osalta edellytettyjen yhtä henkilöä koskevien vähimmäistilojen kanssa.

2.1.5 Kun ajoneuvossa on irrotettavia istuimia varten tarkoitettuja kiinnikkeitä, irrotettava istuin on otettava lukuun laskettaessa istuinpaikkojen määrää.

2.1.6 Tilaa, joka on tarkoitettu pyörätuolissa istuvaa varten, on pidettävä istuinpaikkana.

2.1.6.1 Tämä säännös ei rajoita E-säännön nro 107 liitteessä 8 olevan 3.6.1 ja 3.7 kohdan vaatimusten soveltamista.

2.2 Enimmäismassa

2.2.1 Kun kyse on puoliperävaunun vetoyksiköstä, ajoneuvon luokituksessa huomioon otettavaan enimmäismassaan on sisällytettävä vetopöytäkytkimen kantama puoliperävaunun enimmäismassa.

2.2.2 Kun kyse on moottoriajoneuvosta, jolla voidaan vetää keskiakseliperävaunua tai nivelöimättömällä vetoaisalla varustettua perävaunua, moottoriajoneuvon luokituksessa huomioon otettavaan enimmäismassaan on sisällytettävä vetoajoneuvoon kytkimen välityksellä kohdistuva enimmäismassa.

2.2.3 Kun kyse on puoliperävaunusta, keskiakseliperävaunusta tai nivelöimättömällä vetoaisalla varustetusta perävaunusta, ajoneuvon luokituksessa käytettäväksi enimmäismassaksi on katsottava massa, joka vastaa akselin tai akseliryhmän pyörien välityksellä maahan kohdistuvaa suurinta massaa, kun perävaunu on kytkettynä vetoajoneuvoon.

2.2.4 Kun kyse on apuvaunusta, ajoneuvon luokituksessa huomioon otettavaan enimmäismassaan on sisällytettävä vetopöytäkytkimen kantama puoliperävaunun enimmäismassa.

2.3 Erityisvarusteet

2.3.1 Ajoneuvoja, joihin on asennettu ensisijaisesti kiinteitä varusteita, kuten koneita tai laitteita, on pidettävä luokan N tai O ajoneuvoina.

2.4 Yksiköt

2.4.1 Ellei toisin mainita, kaikkien käytettävien mittayksiköiden ja niiden tunnusten on oltava neuvoston direktiivin 80/181/ETY (1) mukaisia.

3. Luokitus ajoneuvoluokkiin

3.1 Valmistajan on luokiteltava ajoneuvotyyppi tiettyyn ajoneuvoluokkaan.

Tällöin on kaikkien tässä liitteessä kuvattujen, asiaankuuluvien perusteiden täytyttävä.

3.2 Hyväksyntäviranomainen voi pyytää valmistajalta asianmukaisia lisätietoja, joilla osoitetaan, että ajoneuvotyyppi on luokiteltava erikoiskäyttöön tarkoitetuksi ajoneuvoksi (tunnuksella SG merkitty erityisryhmä).

A OSA

Ajoneuvoluokituksessa käytettävät perusteet

1. Ajoneuvoluokat

EU-tyyppihyväksynnässä ja kansallisessa tyyppihyväksynnässä sekä EU-yksittäishyväksynnässä ja kansallisessa yksittäishyväksynnässä ajoneuvot on luokiteltava 4 artiklassa tarkoitetun luokituksen mukaisesti.

Hyväksyntä voidaan myöntää ainoastaan 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen luokkien osalta.

2. Ajoneuvoluokkien alaluokat

2.1 Maastoajoneuvot

’Maastoajoneuvolla’ tarkoitetaan luokan M tai N ajoneuvoa, jota voidaan sen erityisten teknisten ominaisuuksien ansiosta käyttää tiestön ulkopuolella.

Näiden ajoneuvoluokkien tapauksessa ajoneuvoluokan osoittavaan kirjain-numerotunnukseen liitetään G-kirjain.

Perusteet ajoneuvojen luokittelemiseen maastoajoneuvojen alaluokkaan esitetään tämän osan 4 kohdassa.

2.2 Erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot

2.2.1 Kun kyse on keskeneräisestä ajoneuvosta, joka on tarkoitus luokitella erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen alaluokkaan, ajoneuvoluokan osoittavaan kirjain-numerotunnukseen liitetään S-kirjain.

Erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen eri tyypit määritellään ja luetellaan 5 kohdassa.

2.3 Erikoiskäyttöön tarkoitettu maastoajoneuvo

2.3.1 ’Erikoiskäyttöön tarkoitetulla maastoajoneuvolla’ tarkoitetaan luokan M tai N ajoneuvoa, jolla on 2.1 ja 2.2 kohdassa tarkoitetut erityiset tekniset ominaisuudet.

Näiden ajoneuvoluokkien tapauksessa ajoneuvoluokan osoittavaan kirjain-numerotunnukseen liitetään G-kirjain.

Kun kyse on keskeneräisestä ajoneuvosta, joka on tarkoitus luokitella erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen alaluokkaan, tunnukseen liitetään toiseksi loppuliitteeksi S-kirjain.

3. Luokan N ajoneuvojen luokitusperusteet

3.1 Luokiteltaessa ajoneuvotyyppi luokkaan N on käytettävä perustana 3.2–3.6 kohdassa tarkoitettuja ajoneuvon teknisiä ominaisuuksia.

3.2 Periaatteena on, että ne osastot, joissa kaikki istuinpaikat sijaitsevat, on erotettava täysin kuormatilasta.

3.3 Edellä 3.2 kohdassa vahvistetuista vaatimuksista poiketen henkilöitä ja tavaraa voidaan kuljettaa samassa osastossa, kunhan kuormatilassa on kiinnityslaitteet, joilla suojellaan kuljetettavia henkilöitä kuorman siirtymiseltä ajon aikana, myös voimakkaan jarrutuksen ja kaarreajon yhteydessä.

3.4 Edellä 3.3 kohdassa vaaditut kuormankiinnityslaitteet sekä osastointijärjestelmät, jotka on tarkoitettu enintään massaltaan 7,5 tonnin ajoneuvoihin, on suunniteltava kansainvälisen standardin ISO 27956:2009 Road vehicles – Securing of cargo in delivery vans – Requirements and Test methods 3 ja 4 kohdan vaatimusten mukaisesti.

3.4.1 Edellä 3.4 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten täyttyminen voidaan todentaa valmistajan antamalla vaatimustenmukaisuusvakuutuksella.

3.4.2 Vaihtoehtona 3.4 kohdan vaatimuksille valmistaja voi osoittaa hyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla, että asennetut kiinnityslaitteet tarjoavat samantasoisen suojan kuin viitatussa standardissa edellytetään.

3.5 Istuinpaikkojen määrä ilman kuljettajan istuinpaikkaa ei saa ylittää seuraavia:

a)	6, kun kyse on luokan N1 ajoneuvoista,

b)	8, kun kyse on luokan N2 tai N3 ajoneuvoista.

3.6 Ajoneuvojen tavarankuljetuskapasiteetin on oltava sama tai suurempi kuin kilogrammoina ilmaistu henkilönkuljetuskapasiteetti.

3.6.1 Sen osoittamiseksi on seuraavien yhtälöiden toteuduttava kaikissa konfiguraatioissa ja etenkin silloin, kun kaikki istuinpaikat ovat käytössä:

a)	kun N = 0: P – M ≥ 100 kg;

b)	kun 0 < N ≤ 2: P – (M + N × 68) ≥ 150 kg;

kun N > 2:

P – (M + N × 68) ≥ N × 68;

joissa kirjaimilla tarkoitetaan seuraavaa:

P on suurin teknisesti sallittu kokonaismassa;

M on ajokuntoisen ajoneuvon massa;

N on istuinpaikkojen määrä ilman kuljettajan istuinpaikkaa.

3.6.2 Massaan M on luettava mukaan niiden varusteiden massa, jotka on asennettu ajoneuvoon tavaran kuljettamista (esim. säiliö tai kori), tavaran käsittelyä (esim. nosturi tai nostolaite) ja tavaroiden kiinnittämistä (esim. kuormankiinnityslaitteet) varten.

3.6.3 Sellaisten varusteiden massaa, joita ei käytetä 3.6.2 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin (kompressori, vinssi, sähkögeneraattori, viestintälaitteet jne.), ei lueta mukaan massaan M edellä 3.6.1 kohdassa esitettyjä kaavoja sovellettaessa.

3.7 Edellä 3.2–3.6 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten on täytyttävä ajoneuvotyypin kaikkien varianttien ja versioiden osalta.

3.8 Luokan N1 ajoneuvojen luokitusperusteet

3.8.1 Ajoneuvo luokitellaan luokkaan N1, kun kaikki sovellettavat perusteet täyttyvät.

Jos yksi tai useampi peruste jää täyttymättä, ajoneuvo on luokiteltava luokkaan M1.

3.8.2 Edellä 3.2–3.6 kohdassa tarkoitettujen yleisten perusteiden lisäksi on tässä kohdassa vahvistettujen perusteiden täytyttävä luokiteltaessa ajoneuvoja, joissa ohjaamo ja kuorma ovat samassa yksikössä (kori BB).

3.8.2.1 Vaadittujen perusteiden on täytyttävä myös siinä tapauksessa, että istuinrivin ja kuormatilan väliin on asennettu täysimittainen tai osittainen väliseinä.

3.8.2.2 Perusteina on käytettävä seuraavia:

a)	tavarat on voitava kuormata tarkoitusta varten suunnitellun ja rakennetun takaoven, takaluukun tai sivuoven kautta;

takaoven tai takaluukun kuormausaukon on täytettävä seuraavat vaatimukset:

i)	kun ajoneuvoon on asennettu vain yksi istuinrivi tai vain kuljettajan istuin, kuormausaukon vähimmäiskorkeuden on oltava vähintään 600 mm;

ii)	kun ajoneuvoon on asennettu kaksi istuinriviä tai enemmän, kuormausaukon vähimmäiskorkeuden on oltava vähintään 800 mm ja aukon pinta-alan vähintään 12 800 cm2;

kuormatilan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

’kuormatilalla’ tarkoitetaan ajoneuvon osaa, joka sijaitsee istuinrivien takana, tai jos ajoneuvoon on asennettu vain yksi kuljettajan istuin, kuljettajan istuimen takana;

i)	kuormatilan lastaustason on oltava pääsääntöisesti tasainen;

ii)	kun ajoneuvoon on asennettu vain yksi istuinrivi tai yksi istuin, kuormatilan vähimmäispituuden on oltava vähintään 40 prosenttia akselivälistä;

iii)

kun ajoneuvoon on asennettu kaksi istuinriviä tai enemmän, kuormatilan vähimmäispituuden on oltava vähintään 30 prosenttia akselivälistä.

Jos takimmaisen istuinrivin istuimet voidaan poistaa ajoneuvosta vaivattomasti ilman erikoistyökaluja, kuormatilan pituutta koskevien vaatimusten on täytyttävä, kun kaikki istuimet on asennettu ajoneuvoon;

iv)	kuormatilan pituutta koskevien vaatimusten on täytyttävä, kun tapauksen mukaan ensimmäisen tai viimeisen rivin istuimet ovat tavanomaisessa asennossaan matkustajien käyttöä varten.

3.8.2.3 Mittauksia koskevat erityisedellytykset

3.8.2.3.1 Määritelmät

a)	’Kuormausaukon korkeudella’ tarkoitetaan oviaukon alaosan korkeinta kohtaa sivuavan vaakatason ja oviaukon yläosan alinta kohtaa sivuavan vaakatason pystyetäisyyttä.

b)	’Kuormausaukon pinta-alalla’ tarkoitetaan takaovien tai takaluukun ollessa täysin avoimina muodostuvan suurimman aukon pinta-alaltaan suurinta kohtisuoraa projektiota ajoneuvon keskilinjan suhteen kohtisuoralla pystytasolla.

’Akselivälillä’ tarkoitetaan 3.8.2.2 ja 3.8.3.1 kohdassa olevien kaavojen soveltamiseksi etäisyyttä seuraavien välillä:

i)	kaksiakselisessa ajoneuvossa etuakselin keskilinja ja toisen akselin keskilinja, tai

ii)	kolmiakselisessa ajoneuvossa etuakselin keskilinja ja samalla etäisyydellä toisesta ja kolmannesta akselista sijaitsevan kuvitteellisen akselin keskilinja.

3.8.2.3.2 Istuinten säädöt

a)	Istuimet on säädettävä takimmaiseen ja uloimpaan asentoonsa.

b)	Jos istuimen selkänoja on säädettävissä, se on säädettävä niin, että kolmiulotteinen H-pisteen määrityslaite mahtuu istuimelle 25 asteen ylävartalokulmaan säädettynä.

c)	Jos istuimen selkänoja ei ole säädettävissä, se on asetettava ajoneuvon valmistajan suunnittelemaan asentoon.

d)	Jos istuimen korkeutta voi säätää, se on säädettävä alimpaan asentoonsa.

3.8.2.3.3 Ajoneuvon testauskunto

a)	Ajoneuvo on kuormattava enimmäismassaansa vastaavasti.

b)	Ajoneuvon pyörät on suunnattava eteenpäin.

3.8.2.3.4 Edellä 3.8.2.3.2 kohdassa esitettyjä vaatimuksia ei sovelleta, jos ajoneuvoon on asennettu väliseinä.

3.8.2.3.5 Kuormatilan pituuden mittaaminen

a)	Jos ajoneuvoon ei ole asennettu väliseinää, pituus on mitattava istuimen selkänojan takimmaista ulointa pistettä sivuavasta pystytasosta takasisäseinään taikka suljettuun oveen tai takaluukkuun.

b)	Jos ajoneuvoon on asennettu väliseinä, pituus on mitattava väliseinän takimmaista ulointa pistettä sivuavasta pystytasosta takasisäseinään taikka suljettuun oveen tai takaluukkuun.

c)	Pituutta koskevien vaatimusten on täytyttävä vähintään vaakalinjalla, joka kulkee kuormatilan lattiaa pitkin ajoneuvon keskilinjan kautta kulkevalla pitkittäisellä pystytasolla.

3.8.3 Edellä 3.2–3.6 kohdassa tarkoitettujen yleisten perusteiden lisäksi on tässä kohdassa vahvistettujen perusteiden täytyttävä luokiteltaessa ajoneuvoja, joissa ohjaamo ja kuorma eivät ole samassa yksikössä (kori BE).

3.8.3.1 Jos ajoneuvossa on umpikori, sovelletaan seuraavaa:

a)	tavarat on voitava kuormata esimerkiksi takaoven, takaluukun tai paneelin kautta;

b)	kuormausaukon vähimmäiskorkeuden on oltava vähintään 800 mm ja aukon pinta-alan vähintään 12 800 cm2;

c)	kuormatilan vähimmäispituuden on oltava vähintään 40 prosenttia akselivälistä.

3.8.3.2 Jos ajoneuvon kuormatila on tyypiltään avoin, sovelletaan ainoastaan 3.8.3.1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia.

3.8.3.3 Edellä 3.8.3 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovellettaessa sovelletaan 3.8.2.3.1 kohdan määritelmiä.

3.8.3.4 Kuormatilan pituutta koskevien vaatimusten on kuitenkin täytyttävä vähintään vaakalinjalla, joka kulkee kuormatilan lattiaa pitkin ajoneuvon keskilinjan kautta kulkevalla pitkittäistasolla.

4. Perusteet ajoneuvojen luokittelulle maastoajoneuvojen alaluokkaan

4.1 Luokan M1 tai N1 ajoneuvot on luokiteltava maastoajoneuvojen alaluokkaan, jos ne täyttävät samanaikaisesti seuraavat edellytykset:

a)	vähintään yksi etu- ja vähintään yksi taka-akseli on suunniteltu vetämään samanaikaisesti, riippumatta siitä, voidaanko yksi vetoakseli kytkeä irti;

b)	ajoneuvossa on vähintään yksi tasauspyörästön lukitusjärjestelmä tai vastaava järjestelmä;

c)	ajoneuvon mäestälähtökyky ilman perävaunua on vähintään 25 prosenttia;

viisi seuraavista kuudesta vaatimuksesta täyttyy:

i)	lähestymiskulman on oltava vähintään 25 astetta;

ii)	jättökulman on oltava vähintään 20 astetta;

iii)	ylityskulman on oltava vähintään 20 astetta;

iv)	maavaran etuakselin kohdalla on oltava vähintään 180 mm;

v)	maavaran taka-akselin kohdalla on oltava vähintään 180 mm;

vi)	maavaran akselien välillä on oltava vähintään 200 mm.

4.2 Luokan M2, N2 tai M3 ajoneuvot, joiden enimmäismassa on enintään 12 tonnia, on luokiteltava maastoajoneuvojen alaluokkaan, jos ne täyttävät joko a alakohdassa vahvistetun edellytyksen tai sekä b että c alakohdassa vahvistetut edellytykset:

a)	kaikki akselit vetävät samanaikaisesti, riippumatta siitä, voidaanko yksi tai useampi vetoakseli kytkeä irti;

i)	vähintään yksi etu- ja vähintään yksi taka-akseli on suunniteltu vetämään samanaikaisesti, riippumatta siitä, voidaanko yksi vetoakseli kytkeä irti;

ii)	ajoneuvossa on vähintään yksi tasauspyörästön lukitusjärjestelmä tai vastaava järjestelmä;

iii)	ajoneuvon mäestälähtökyky ilman perävaunua on vähintään 25 prosenttia;

ajoneuvo täyttää seuraavista kuudesta vaatimuksesta vähintään viisi, jos sen enimmäismassa on enintään 7,5 tonnia, ja vähintään neljä, jos sen enimmäismassa on yli 7,5 tonnia:

i)	lähestymiskulman on oltava vähintään 25 astetta;

ii)	jättökulman on oltava vähintään 25 astetta;

iii)	ylityskulman on oltava vähintään 25 astetta;

iv)	maavaran etuakselin kohdalla on oltava vähintään 250 mm;

v)	maavaran akselien välillä on oltava vähintään 300 mm;

vi)	maavaran taka-akselin kohdalla on oltava vähintään 250 mm.

4.3 Luokan M3 tai N3 ajoneuvot, joiden enimmäismassa on yli 12 tonnia, on luokiteltava maastoajoneuvojen alaluokkaan, jos ne täyttävät joko a alakohdassa vahvistetun edellytyksen tai sekä b että c alakohdassa vahvistetut edellytykset:

a)	kaikki akselit vetävät samanaikaisesti, riippumatta siitä, voidaanko yksi tai useampi vetoakseli kytkeä irti;

i)	vähintään puolet akseleista (tai kolmiakselisen ajoneuvon akseleista kaksi ja viisiakselisen ajoneuvon akseleista kolme) on suunniteltu vetämään samanaikaisesti, riippumatta siitä, voidaanko yksi vetoakseli kytkeä irti;

ii)	ajoneuvossa on vähintään yksi tasauspyörästön lukitusjärjestelmä tai vastaava järjestelmä;

iii)	ajoneuvon mäestälähtökyky ilman perävaunua on vähintään 25 prosenttia;

vähintään neljä seuraavista kuudesta vaatimuksesta täyttyy:

i)	lähestymiskulman on oltava vähintään 25 astetta;

ii)	jättökulman on oltava vähintään 25 astetta;

iii)	ylityskulman on oltava vähintään 25 astetta;

iv)	maavaran etuakselin kohdalla on oltava vähintään 250 mm;

v)	maavaran akselien välillä on oltava vähintään 300 mm;

vi)	maavaran taka-akselin kohdalla on oltava vähintään 250 mm.

4.4 Menettely tässä osassa tarkoitettujen geometrisen vaatimusten mukaisuuden tarkastamista varten vahvistetaan lisäyksessä 1.44.

4.5 Samanaikaisesti vetäviä akseleita koskevien 4.1 kohdan a alakohdan, 4.2 kohdan a ja b alakohdan sekä 4.3 kohdan a ja b alakohdan vaatimusten katsotaan täyttyvän, jos yksi seuraavista ehdoista täyttyy:

a)	vetävän voiman välitys kaikkiin akseleihin tapahtuu ainoastaan mekaanisesti, mikä takaa vedon raskaassa maastoajossa; tai

b)	jokaisella asianomaisen akselin pyöristä on erillinen hydraulinen moottori tai sähkömoottori.

Jos akseleita koskevien 4.1 kohdan a alakohdan, 4.2 kohdan a ja b alakohdan sekä 4.3 kohdan a ja b alakohdan vaatimusten mukaisten samanaikaisesti vetävien akselien voiman välitys ei tapahdu ainoastaan mekaanisesti, erillisten pyörien käyttövoima on suunniteltava raskasta maastoajoa varten. Tässä tapauksessa on varmistettava, että ainakin 75 % kokonaisesta vetävästä voimasta voidaan siirtää kyseiselle pyörälle, kun veto-olosuhteet muiden pyörien osalta eivät salli vetävän voiman siirtämistä asianmukaisesti näiden pyörien kautta.

Edellä olevan 4.5 kohdan b alakohdan mukainen apuvoimansiirtojärjestelmä ei saa sallia vetävän voiman kytkentää irti automaattisesti ennen kuin ajoneuvo on saavuttanut 75 % ajoneuvon suurimmasta rakenteellisesta nopeudesta tai 65 km/h.

5. Erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot

Nimi

Tunnus

Määritelmä

5.1.

Matkailuauto

Luokan M ajoneuvo, jossa on vähintään seuraavilla varusteilla varustettu majoitustila:

a)	istuimia ja pöytä;

b)	makuupaikkoja, jotka voidaan myös muuntaa istuimista

c)	keittomahdollisuudet;

d)	säilytystiloja.

Näiden varusteiden on oltava kiinnitetty tukevasti majoitustilaan.

Pöytä voidaan kuitenkin suunnitella helposti poistettavaksi.

5.2.

Panssari-ajoneuvo

Kuljetettavien henkilöiden tai tavaroiden suojeluun tarkoitettu ajoneuvo, jossa on luodinkestävä panssarointi.

5.3.

Ambulanssi

Luokan M ajoneuvo, joka on tarkoitettu sairaiden tai loukkaantuneiden henkilöiden kuljetukseen ja jossa on erityisvarusteita tätä tarkoitusta varten.

5.4.

Ruumisauto

Luokan M ajoneuvo, joka on tarkoitettu kuolleiden henkilöiden kuljetukseen ja jossa on erityisvarusteita tätä tarkoitusta varten.

5.5.

Pyörätuolin käyttäjille tarkoitettu ajoneuvo

Luokan M1 ajoneuvo, joka on erityisesti rakennettu tai muunnettu siten, että siinä voi matkustaa yksi tai useampi henkilö pyörätuolissaan istuen ajoneuvon ollessa tieliikenteessä.

5.6.

Matkailuperävaunu

Kansainvälisessä standardissa ISO 3833:1977 olevassa 3.2.1.3 kohdassa olevan määritelmän mukainen luokan O ajoneuvo.

5.7.

Ajoneuvonosturi

Luokan N3 ajoneuvo, jota ei ole varustettu tavaroiden kuljettamista varten mutta jonka nosturin nostomomentti on yhtä suuri tai suurempi kuin 400 kNm.

5.8.

Erityisryhmän ajoneuvo

Erikoiskäyttöön tarkoitettu ajoneuvo, joka ei kuulu minkään tässä osassa mainitun määritelmän piiriin.

5.9.

Apuvaunu

Luokan O ajoneuvo, joka on varustettu vetopöytäkytkimellä, joka on tarkoitettu puoliperävaunun kytkemiseen yhdistelmään varsinaisena perävaununa.

5.10.

Erikoiskuljetusperävaunu

Luokan O4 ajoneuvo, joka on tarkoitettu jakamattomien kuormien kuljettamiseen ja johon sen mittojen vuoksi sovelletaan nopeus- ja liikennerajoituksia.

Termillä tarkoitetaan myös hydraulisia moduuliperävaunuja moduulien määrästä riippumatta.

5.11.

Erikoiskuljetusauto

Luokan N3 vetoajoneuvo tai puoliperävaunun vetoyksikkö, joka täyttää kaikki seuraavat vaatimukset:

a)	siinä on enemmän kuin kaksi akselia, joista vähintään puolet (kolmiakselisen ajoneuvon akseleista kaksi ja viisiakselisen ajoneuvon akseleista kolme) on suunniteltu vetämään samanaikaisesti, riippumatta siitä, voidaanko yksi vetoakseli kytkeä irti,

b)	se on suunniteltu vetämään ja työntämään luokan O4 erikoiskuljetusperävaunua,

c)	sen moottorin vähimmäisteho on 350 kW, ja

d)	se voidaan varustaa raskaita vedettäviä massoja varten ylimääräisellä etukytkentälaitteella.

5.12.

Monilaiteajoneuvo

Luokan N maastoajoneuvo (sellaisena kuin se on määritelty 2.3 kohdassa), joka on suunniteltu ja rakennettu vetämään, työntämään, kuljettamaan ja manipuloimaan tiettyjä vaihdettavissa olevia laitteita, ja

a)	jossa on vähintään kaksi kyseisille laitteille tarkoitettua kiinnityspintaa,

b)	jossa on standardoidut mekaaniset, hydrauliset ja/tai sähköliitynnät (esim. voimanotto) vaihdettavissa olevien laitteiden virransaantia ja manipulointia varten, ja

c)	joka on kansainvälisen standardin ISO 3833-1977 3.1.4 kohdassa (erikoiskäyttöön tarkoitettu ajoneuvo) olevan määritelmän mukainen.

Jos ajoneuvo on varustettu apukuormalavalla, sen enimmäispituus ei saa ylittää seuraavia mittoja:

a)	1,4 kertaa ajoneuvon etu- tai takaraideleveys sen mukaan, kumpi niistä on suurempi, kun ajoneuvossa on kaksi akselia, tai

b)	2,0 kertaa ajoneuvon etu- tai takaraideleveys sen mukaan, kumpi niistä on suurempi, kun ajoneuvossa on enemmän kuin kaksi akselia.

6. Huomautukset

6.1 Tyyppihyväksyntää ei myönnetä

a)	tämän osan 5.9 kohdassa määritellyille apuvaunuille;

b)	C osan 5.4 kohdassa määritellyille nivelöimättömällä vetoaisalla varustetuille perävaunuille;

c)	perävaunuille, joissa voidaan kuljettaa matkustajia tieliikenteessä.

6.2 Edellä oleva 6.1 kohta ei vaikuta 42 artiklan säännöksiin, jotka koskevat kansallista piensarjatyyppihyväksyntää.

B OSA

Ajoneuvotyyppejä, variantteja ja versioita koskevat perusteet

1. Luokka M1

1.1 Ajoneuvotyyppi

1.1.1 ’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta ominaisuuksiltaan:

a)	valmistajan toiminimi. Yrityksen oikeudellisen omistusmuodon muuttuminen ei edellytä uuden hyväksynnän myöntämistä;

b)	kun kyse on itsekantavasta korista, korirakenteen olennaisten osien suunnittelu ja kokoonpano. Samaa vaatimusta sovelletaan myös ajoneuvoihin, joiden kori on pultattu tai hitsattu erilliseen runkoon.

1.1.2 Jos valmistaja käyttää eri korityyppien (esim. sedan ja coupé) valmistamisessa korirakenteen lattiaa sekä niitä olennaisia rakenneosia, jotka muodostavat runkorakenteen välittömästi tuulilasin etupuolella, voidaan 1.1.1 kohdan b alakohdassa vahvistetuista vaatimuksista poiketen katsoa ajoneuvojen kuuluvan samaan tyyppiin. Valmistajan on toimitettava tästä näyttöä.

1.1.3 Tyypin on koostuttava vähintään yhdestä variantista ja yhdestä versiosta.

1.2 Variantti

1.2.1 Ajoneuvotyypin ’variantilla’ tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta rakenneominaisuuksiltaan:

a)	sivuovien määrä tai C osan 2 kohdassa määritelty korityyppi, jos valmistaja soveltaa 1.1.2 kohdassa vahvistettua perustetta;

moottori seuraavien rakenneominaisuuksien suhteen:

i)	energianlähteen tyyppi (polttomoottori, sähkömoottori tai muu);

ii)	toimintaperiaate (kipinäsytytys, puristussytytys tai muu);

iii)	sylinterien määrä ja järjestely polttomoottorin tapauksessa (L4, V6 tai muu);

c)	akselien määrä;

d)	vetävien akselien määrä ja yhteenkytkentä;

e)	ohjaavien akselien määrä;

f)	valmistusvaihe (esimerkiksi valmis/keskeneräinen);

g)	kun kyse on useassa vaiheessa rakennetuista ajoneuvoista, edellistä valmistusvaihetta edustavan ajoneuvon valmistaja ja tyyppi.

1.3 Versio

1.3.1 Variantin ’versiolla’ tarkoitetaan variantin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta ominaisuuksiltaan:

a)	suurin teknisesti sallittu kokonaismassa;

b)	polttomoottorin tapauksessa moottorin sylinteritilavuus;

c)	moottorin suurin lähtöteho tai jatkuva nimellisteho (sähkömoottori);

d)	polttoaine (bensiini, dieselöljy, nestekaasu, kaksoispolttoaine tai muu);

e)	istuinpaikkojen enimmäismäärä;

f)	ohiajomelu;

g)	päästöluokka (esimerkiksi Euro 5, Euro 6 tai muu);

h)	yhdistetyt tai painotetut, yhdistetyt CO2-päästöt;

i)	sähköenergian kulutus (painotettu, yhdistetty);

j)	yhdistetty tai painotettu, yhdistetty polttoaineenkulutus.

Vaihtoehtona h, i ja j alakohdan kriteereille on samaan versioon kuuluville ajoneuvoille tehtävä yhteisesti kaikki testit, joilla lasketaan niiden CO2-päästöt, sähköenergiankulutus ja polttoaineenkulutus komission asetuksen (EU) 2017/1151 (2) liitteen XXI alaliitteen 6 mukaisesti.

2. Luokat M2 ja M3

2.1 Ajoneuvotyyppi

2.1.1 ’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta ominaisuuksiltaan:

a)	valmistajan toiminimi. Yrityksen oikeudellisen omistusmuodon muuttuminen ei edellytä uuden hyväksynnän myöntämistä;

luokka;

seuraavat rakenteen ja suunnittelun osat:

i)	alustan muodostavien olennaisten rakenneosien suunnittelu ja rakenne;

ii)	kun kyse on itsekantavasta korista, korirakenteen olennaisten rakenneosien suunnittelu ja rakenne;

d)	kerrosten määrä (yksi- vai kaksikerroksinen);

e)	osien määrä (jäykkä/nivelletty);

f)	akselien määrä;

g)	energiansyöttötapa (ulkoinen tai sisäinen).

2.1.2 Ajoneuvotyypin on koostuttava vähintään yhdestä variantista ja yhdestä versiosta.

2.2 Variantti

2.2.1 Ajoneuvotyypin ’variantilla’ tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia kaikilta seuraavilta rakenneominaisuuksiltaan:

a)	C osan 3 kohdassa määritelty korityyppi;

b)	ajoneuvon alaluokka tai alaluokkien yhdistelmä E-säännössä nro 107 olevan 2.1.1 kohdan määritelmän mukaisesti (ainoastaan valmiiden ja valmistuneiden ajoneuvojen osalta);

c)	valmistusvaihe (esimerkiksi valmis/keskeneräinen/valmistunut);

moottori seuraavien rakenneominaisuuksien suhteen:

i)	energianlähteen tyyppi (polttomoottori, sähkömoottori tai muu);

ii)	toimintaperiaate (kipinäsytytys, puristussytytys tai muu);

iii)	sylinterien määrä ja järjestely polttomoottorin tapauksessa (L6, V8 tai muu);

e)	kun kyse on useassa vaiheessa rakennetuista ajoneuvoista, edellistä valmistusvaihetta edustavan ajoneuvon valmistaja ja tyyppi.

2.3 Versio

2.3.1 Variantin ’versiolla’ tarkoitetaan variantin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia kaikilta seuraavilta ominaisuuksiltaan:

a)	suurin teknisesti sallittu kokonaismassa;

b)	ajoneuvon mahdollisuus vetää perävaunua;

c)	polttomoottorin tapauksessa moottorin sylinteritilavuus;

d)	moottorin suurin lähtöteho tai jatkuva nimellisteho (sähkömoottori);

e)	polttoaine (bensiini, dieselöljy, nestekaasu, kaksoispolttoaine tai muu);

f)	ohiajomelu;

g)	päästöluokka (esimerkiksi Euro IV, Euro V tai muu).

3. Luokka N1

3.1 Ajoneuvotyyppi

3.1.1 ’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta ominaisuuksiltaan:

a)	valmistajan toiminimi. Yrityksen oikeudellisen omistusmuodon muuttuminen ei edellytä uuden hyväksynnän myöntämistä;

b)	kun kyse on itsekantavasta korista, korirakenteen olennaisten osien suunnittelu ja kokoonpano;

c)	kun kori ei ole itsekantava, alustan olennaisten rakenneosien suunnittelu ja rakenne.

3.1.2 Jos valmistaja käyttää eri korityyppien (esim. umpikorinen tavarankuljetusajoneuvo ja alusta-ohjaamorakenteinen ajoneuvo, eri akselivälit ja eri kattokorkeus) valmistamisessa korirakenteen lattiaa sekä niitä olennaisia rakenneosia, jotka muodostavat runkorakenteen välittömästi tuulilasin etupuolella, voidaan 3.1.1 kohdan b alakohdassa vahvistetuista vaatimuksista poiketen katsoa ajoneuvojen kuuluvan samaan tyyppiin. Valmistajan on toimitettava tästä näyttöä.

3.1.3 Ajoneuvotyypin on koostuttava vähintään yhdestä variantista ja yhdestä versiosta.

3.2 Variantti

3.2.1 Ajoneuvotyypin ’variantilla’ tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta rakenneominaisuuksiltaan:

a)	sivuovien määrä tai C osan 4 kohdassa määritelty korityyppi (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot), jos valmistaja soveltaa 3.1.2 kohdassa vahvistettua perustetta;

b)	valmistusvaihe (esimerkiksi valmis/keskeneräinen/valmistunut);

moottori seuraavien rakenneominaisuuksien suhteen:

i)	energianlähteen tyyppi (polttomoottori, sähkömoottori tai muu);

ii)	toimintaperiaate (kipinäsytytys, puristussytytys tai muu);

iii)	sylinterien määrä ja järjestely polttomoottorin tapauksessa (L6, V8 tai muu);

d)	akselien määrä;

e)	vetävien akselien määrä ja yhteenkytkentä;

f)	ohjaavien akselien määrä;

g)	kun kyse on useassa vaiheessa rakennetuista ajoneuvoista, edellistä valmistusvaihetta edustavan ajoneuvon valmistaja ja tyyppi.

3.3 Versio

3.3.1 Variantin ’versiolla’ tarkoitetaan variantin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta ominaisuuksiltaan:

a)	suurin teknisesti sallittu kokonaismassa;

b)	polttomoottorin tapauksessa moottorin sylinteritilavuus;

c)	moottorin suurin lähtöteho tai jatkuva nimellisteho (sähkömoottori);

d)	polttoaine (bensiini, dieselöljy, nestekaasu, kaksoispolttoaine tai muu);

e)	istuinpaikkojen enimmäismäärä;

f)	ohiajomelu;

g)	päästöluokka (esimerkiksi Euro 5, Euro 6 tai muu);

h)	yhdistetyt tai painotetut, yhdistetyt CO2-päästöt;

i)	sähköenergian kulutus (painotettu, yhdistetty);

j)	yhdistetty tai painotettu, yhdistetty polttoaineenkulutus;

k)	onko käytetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 510/2011 (3) 12 artiklassa tarkoitettua erityistä innovatiivisten teknologioiden kokonaisuutta.

Vaihtoehtona h, i ja j alakohdan kriteereille on samaan versioon kuuluville ajoneuvoille tehtävä yhteisesti kaikki testit, joilla lasketaan niiden CO2-päästöt, sähköenergiankulutus ja polttoaineenkulutus asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen XXI alaliitteen 6 mukaisesti.

4. Luokat N2 ja N3

4.1 Ajoneuvotyyppi

4.1.1 ’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta ominaisuuksiltaan:

a)	valmistajan toiminimi. Yrityksen oikeudellisen omistusmuodon muuttuminen ei edellytä uuden hyväksynnän myöntämistä;

luokka;

c)	yhdelle tuotelinjalle yhteinen alustan suunnittelu ja rakenne;

d)	akselien määrä.

4.1.2 Ajoneuvotyypin on koostuttava vähintään yhdestä variantista ja yhdestä versiosta.

4.2 Variantti

4.2.1 Ajoneuvotyypin ’variantilla’ tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta rakenneominaisuuksiltaan:

a)	korin rakenne tai C osan 4 kohdassa ja lisäyksessä 2 tarkoitettu korityyppi (ainoastaan valmiit ja valmistuneet ajoneuvot);

b)	valmistusvaihe (esimerkiksi valmis/keskeneräinen/valmistunut);

moottori seuraavien rakenneominaisuuksien suhteen:

i)	energianlähteen tyyppi (polttomoottori, sähkömoottori tai muu);

ii)	toimintaperiaate (kipinäsytytys, puristussytytys tai muu);

iii)	sylinterien määrä ja järjestely polttomoottorin tapauksessa (L6, V8 tai muu);

d)	vetävien akselien määrä ja yhteenkytkentä;

e)	ohjaavien akselien määrä;

f)	kun kyse on useassa vaiheessa rakennetuista ajoneuvoista, edellistä valmistusvaihetta edustavan ajoneuvon valmistaja ja tyyppi.

4.3 Versio

4.3.1 Variantin ’versiolla’ tarkoitetaan variantin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta ominaisuuksiltaan:

a)	suurin teknisesti sallittu kokonaismassa;

mahdollisuus vetää seuraavia perävaunuja:

i)	jarruton perävaunu;

ii)	E-säännössä nro 13 olevan 2.12 kohdan määritelmän mukaisella inertiajarrujärjestelmällä (tai työntöjarrujärjestelmällä) varustettu perävaunu;

iii)	E-säännössä nro 13 olevan 2.9 kohdan määritelmän mukaisella jatkuvan jarrutuksen tai 2.10 kohdan määritelmän mukaisella puolijatkuvan jarrutuksen järjestelmällä varustettu perävaunu;

iv)	luokan O4 perävaunu, jonka kanssa yhdistelmän enimmäismassa on enintään 44 tonnia;

v)	luokan O4 perävaunu, jonka kanssa yhdistelmän enimmäismassa on yli 44 tonnia;

c)	moottorin sylinteritilavuus;

d)	moottorin suurin lähtöteho;

e)	polttoaine (bensiini, dieselöljy, nestekaasu, kaksoispolttoaine tai muu);

f)	ohiajomelu;

g)	päästöluokka (esimerkiksi Euro IV, Euro V tai muu).

5. Luokat O1 ja O2

5.1 Ajoneuvotyyppi

5.1.1 ’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta ominaisuuksiltaan:

a)	valmistajan toiminimi. Yrityksen oikeudellisen omistusmuodon muuttuminen ei edellytä uuden hyväksynnän myöntämistä;

luokka;

c)	C osan 5 kohdassa määritelty korityyppi;

seuraavat rakenteen ja suunnittelun osat:

i)	alustan muodostavien olennaisten rakenneosien suunnittelu ja rakenne;

ii)	kun kyse on itsekantavasta korista, korirakenteen olennaisten rakenneosien suunnittelu ja rakenne;

e)	akselien määrä.

5.1.2 Ajoneuvotyypin on koostuttava vähintään yhdestä variantista ja yhdestä versiosta.

5.2 Variantti

5.2.1 Ajoneuvotyypin ’variantilla’ tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta rakenneominaisuuksiltaan:

a)	lisäyksessä 2 tarkoitettu korityyppi (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot);

b)	valmistusvaihe (esimerkiksi valmis/keskeneräinen/valmistunut);

c)	jarrujärjestelmän tyyppi (esimerkiksi jarruton/inertia/tehostettu);

d)	kun kyse on useassa vaiheessa rakennetuista ajoneuvoista, edellistä valmistusvaihetta edustavan ajoneuvon valmistaja ja tyyppi.

5.3 Versio

5.3.1 Variantin ’versiolla’ tarkoitetaan variantin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta ominaisuuksiltaan:

a)	suurin teknisesti sallittu kokonaismassa;

b)	jousitus (ilma-, teräs-, kumi-, vääntövarsijousitus tai muu);

c)	vetoaisan tyyppi (kolmiomainen, putkimainen tai muu).

6. Luokat O3 ja O4

6.1 Ajoneuvotyyppi

6.1.1 ’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta ominaisuuksiltaan:

a)	valmistajan toiminimi. Yrityksen oikeudellisen omistusmuodon muuttuminen ei edellytä uuden hyväksynnän myöntämistä;

luokka;

c)	perävaunun tyyppi C osan 5 kohdan määritelmien mukaisesti;

seuraavat rakenteen ja suunnittelun osat:

i)	alustan muodostavien olennaisten rakenneosien suunnittelu ja rakenne;

ii)	kun kyse on itsekantavalla korilla varustetuista perävaunuista, korirakenteen olennaisten rakenneosien suunnittelu ja rakenne;

e)	akselien määrä.

6.1.2 Ajoneuvotyypin on koostuttava vähintään yhdestä variantista ja yhdestä versiosta.

6.2 Variantit

6.2.1 Ajoneuvotyypin ’variantilla’ tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta rakenne- ja suunnitteluominaisuuksiltaan:

a)	lisäyksessä 2 tarkoitettu korityyppi (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot);

b)	valmistusvaihe (esimerkiksi valmis/keskeneräinen/valmistunut);

c)	jousitus (teräs-, ilma- tai hydraulijousitus);

seuraavat tekniset ominaisuudet:

i)	alustan jatkettavuus;

ii)	kuormaustason korkeus (tavanomainen, matala, puolimatala jne.);

e)	kun kyse on useassa vaiheessa rakennetuista ajoneuvoista, edellistä valmistusvaihetta edustavan ajoneuvon valmistaja ja tyyppi.

6.3 Versiot

6.3.1 Variantin ’versiolla’ tarkoitetaan variantin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta ominaisuuksiltaan:

a)	suurin teknisesti sallittu kokonaismassa;

b)	direktiivin 96/53/EY liitteessä I olevassa 3.2 ja 3.3 kohdassa tarkoitettu alaluokka tai alaluokkien yhdistelmä, johon akseliryhmän muodostavien kahden perättäisen akselin etäisyys kuuluu;

akselien määritelmä seuraavilta osin:

i)	nostoakselit (määrä ja sijainti);

ii)	kuormitettavat akselit (määrä ja sijainti);

iii)	ohjaavat akselit (määrä ja sijainti).

7. Kaikkia ajoneuvoluokkia koskevat yhteiset vaatimukset

7.1 Jos ajoneuvo voidaan enimmäismassansa, istuinpaikkamääränsä tai molempien perusteella lukea useampaan kuin yhteen luokkaan, valmistaja voi halutessaan käyttää yhden tai jonkin toisen ajoneuvoluokan luokitusperusteita varianttien ja versioiden määrittelemiseen.

7.1.1 Esimerkkejä:

a)	ajoneuvo A voidaan tyyppihyväksyä enimmäismassansa perusteella luokan N1 (3,5 tonnia) tai N2 (4,2 tonnia) ajoneuvoksi. Tällöin voidaan käyttää luokkaan N1 sovellettavia parametreja myös luokan N2 ajoneuvon kohdalla (tai päinvastoin);

b)	ajoneuvo B voidaan tyyppihyväksyä istuinpaikkamääränsä (7 + 1 tai 10 + 1) perusteella luokan M1 tai M2 ajoneuvoksi. Tällöin voidaan käyttää luokkaan M1 sovellettavia parametreja myös luokan M2 ajoneuvon kohdalla (tai päinvastoin).

7.2 Luokan N ajoneuvo voidaan tyyppihyväksyä tapauksen mukaan luokan M1 tai M2 vaatimusten mukaisesti, jos se on tarkoitus muuntaa kyseisen luokan mukaiseksi ajoneuvoksi monivaiheisen tyyppihyväksynnän seuraavassa vaiheessa.

7.2.1 Tämä vaihtoehto koskee vain keskeneräisiä ajoneuvoja.

Kyseiset ajoneuvot on tunnistusmerkittävä erityisellä varianttitunnuksella, jonka perusajoneuvon valmistaja antaa.

7.3 Tyyppi-, variantti- ja versiomerkinnät

7.3.1 Valmistajan on annettava kullekin ajoneuvotyypille, variantille ja versiolle aakkosnumeerinen tunnus, joka koostuu roomalaisista kirjaimista ja/tai arabialaisista numeroista.

Tunnuksessa voidaan käyttää sulkeita ja viivoja, kunhan niillä ei korvata kirjainta tai numeroa.

7.3.2 Tunnus on ilmoitettava muodossa tyyppi-variantti-versio tai TVV.

7.3.3 TVV-tunnuksella on selvästi ja yksiselitteisesti yksilöitävä erityinen teknisten ominaisuuksien yhdistelmä tässä osassa määriteltyjen perusteiden suhteen.

7.3.4 Sama valmistaja voi käyttää samaa tunnusta määritelläkseen ajoneuvotyypin, joka luetaan kuuluvaksi kahteen tai useampaan luokkaan.

7.3.5 Sama valmistaja ei saa käyttää samaa tunnusta määritelläkseen ajoneuvotyypin useampaa kuin yhtä samaa ajoneuvoluokkaa koskevaa tyyppihyväksyntää varten.

7.4 TVV-tunnuksessa käytettävien merkkien määrä

7.4.1 Tunnuksen merkkien enimmäismäärä on seuraava:

a)	ajoneuvotyyppi 15 merkkiä;

b)	yksi variantti 25 merkkiä;

c)	yksi versio 35 merkkiä.

7.4.2 Aakkosnumeerisessa TVV-tunnuksessa saa olla enintään 75 merkkiä.

7.4.3 Kun käytetään kokonaista TVV-tunnusta, tyypin, variantin ja version väliin on jätettävä väli.

Esimerkki tällaisesta TVV-tunnuksesta: 159AF[…väli]0054[…väli]977K(BE).

C OSA

Korityyppien määritelmät

1. Yleistä

1.1 Korityyppi sekä korityypin tunnus ilmoitetaan erityisillä tunnuksilla.

Tunnusluetteloa sovelletaan ensisijaisesti valmiisiin ja valmistuneisiin ajoneuvoihin.

1.2 Luokan M ajoneuvojen osalta korityyppi ilmoitetaan 2 ja 3 kohdassa vahvistetulla kaksikirjaimisella tunnuksella.

1.3 Luokkien N ja O ajoneuvojen osalta korityyppi ilmoitetaan 4 ja 5 kohdassa vahvistetulla kaksikirjaimisella tunnuksella.

1.4 Tunnukseen liitetään tarvittaessa kaksi numeroa (etenkin kun on kyse 4.1 ja 4.6 kohdassa sekä 5.1–5.4 kohdassa tarkoitetuista korityypeistä).

1.4.1 Käytettävien numeroiden luettelo vahvistetaan lisäyksessä 2.

1.5 Erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen tapauksessa on käytettävän korityypin oltava kytköksissä asianomaiseen ajoneuvoluokkaan.

2. Luokkaan M1 kuuluvat ajoneuvot

Viite	Tunnus	Nimi	Määritelmä
2.1.	AA	Sedan	Kansainvälisessä standardissa ISO 3833:1977 olevassa 3.1.1.1 kohdassa määritelty ajoneuvo, jossa on vähintään neljä sivuikkunaa.
2.2.	AB	Viistoperä	2.1 kohdan mukainen sedan, jossa on takalasin käsittävä takaluukku.
2.3.	AC	Farmari	Kansainvälisessä standardissa ISO 3833:1977 olevassa 3.1.1.4 kohdassa määritelty ajoneuvo.
2.4.	AD	Coupé	Kansainvälisessä standardissa ISO 3833:1977 olevassa 3.1.1.5 kohdassa määritelty ajoneuvo.
2.5.	AE	Avoauto	Kansainvälisessä standardissa ISO 3833:1977 olevassa 3.1.1.6 kohdassa määritelty ajoneuvo. Avoautossa ei kuitenkaan tarvitse olla ovea.
2.6.	AF	Monikäyttöajoneuvo	Muu kuin AG taikka AA–AE kohdassa tarkoitettu ajoneuvo, joka on tarkoitettu matkustajien ja ajoittain myös näiden matkatavaroiden tai tavaroiden kuljetukseen, joka tapahtuu yhdessä tilassa.
2.7.	AG	Tavarafarmari	Kansainvälisessä standardissa ISO 3833:1977 olevassa 3.1.1.4.1 kohdassa määritelty ajoneuvo. Tavaratilan on kuitenkin oltava täysin erotettu matkustamosta. Kuljettajan istuinpaikan vertailupisteen ei lisäksi tarvitse sijaita vähintään 750 mm ajoneuvoa tukevan pinnan yläpuolella.

3. Luokkaan M2 tai M3 kuuluvat ajoneuvot

Viite	Tunnus	Nimi	Määritelmä
3.1.	CA	Yksikerroksinen ajoneuvo	Ajoneuvo, jossa henkilöille tarkoitetut tilat on järjestetty yhteen tasoon tai siten, ettei niistä muodostu kahta päällekkäistä tasoa.
3.2.	CB	Kaksikerroksinen ajoneuvo	E-säännössä nro 107 olevassa 2.1.6 kohdassa määritelty ajoneuvo.
3.3.	CC	Yksikerroksinen nivelajoneuvo	E-säännössä nro 107 olevassa 2.1.3 kohdassa määritelty ajoneuvo, jossa on yksi kerros.
3.4.	CD	Kaksikerroksinen nivelajoneuvo	E-säännössä nro 107 olevassa 2.1.3.1 kohdassa määritelty ajoneuvo.
3.5.	CE	Yksikerroksinen matalalattia-ajoneuvo	E-säännössä nro 107 olevassa 2.1.4 kohdassa määritelty ajoneuvo, jossa on yksi kerros.
3.6.	CF	Kaksikerroksinen matalalattia-ajoneuvo	E-säännössä nro 107 olevassa 2.1.4 kohdassa määritelty ajoneuvo, jossa on kaksi kerrosta.
3.7.	CG	Nivelöity yksikerroksinen matalalattia-ajoneuvo	Ajoneuvo, jossa yhdistyvät tämän taulukon 3.3 ja 3.5 kohdassa mainitut tekniset ominaisuudet.
3.8.	CH	Nivelöity kaksikerroksinen matalalattia-ajoneuvo	Ajoneuvo, jossa yhdistyvät tämän taulukon 3.4 ja 3.6 kohdassa mainitut tekniset ominaisuudet.
3.9.	CI	Avokattoinen yksikerroksinen ajoneuvo	Ajoneuvo, jossa on osittainen katto tai ei lainkaan kattoa.
3.10.	CJ	Avokattoinen kaksikerroksinen ajoneuvo	Ajoneuvo, jonka yläkerrosta ei ole katettu kokonaan tai lainkaan.
3.11.	CX	Linja-auton alusta	Keskeneräinen ajoneuvo, jossa on pelkästään palkki- tai putkirunko, voimalaite ja akselit ja johon on tarkoitus asentaa liikennöitsijän tarpeiden mukaan suunniteltu kori.

4. Luokkien N1, N2 tai N3 moottoriajoneuvot

Viite	Tunnus	Nimi	Määritelmä
4.1.	BA	Kuorma-auto	Ajoneuvo, joka on suunniteltu ja rakennettu yksinomaan tai ensisijaisesti tavarankuljetukseen. Se voi myös vetää perävaunua.
4.2.	BB	Umpikorinen tavarankuljetukseen tarkoitettu ajoneuvo	Kuorma-auto, jossa ohjaamo ja kuormatila ovat samassa yksikössä.
4.3.	BC	Puoliperävaunun vetoyksikkö	Ajoneuvo, joka on suunniteltu ja rakennettu yksinomaan tai ensisijaisesti vetämään puoliperävaunuja.
4.4.	BD	Perävaunun vetoajoneuvo	Ajoneuvo, joka on suunniteltu ja rakennettu yksinomaan tai ensisijaisesti vetämään muita perävaunuja kuin puoliperävaunuja.
4.5.	BE	Avopakettiauto	Ajoneuvo, jonka enimmäismassa on enintään 3 500 kg ja jossa istuinpaikat ja kuormatila eivät ole yhdessä ja samassa osastossa.
4.6.	BX	Alusta-ohjaamo- tai alusta-moottorinsuojus-rakenteinen ajoneuvo	Keskeneräinen ajoneuvo, jossa on pelkästään ohjaamo (kokonainen tai osittainen), alustapalkit, voimalaite ja akselit ja johon on tarkoitus asentaa liikennöitsijän tarpeiden mukaan suunniteltu kori.

5. Luokan O ajoneuvot

Viite

Tunnus

Nimi

Määritelmä

5.1.

Puoliperävaunu

Perävaunu, joka on suunniteltu ja rakennettu kytkettäväksi vetoajoneuvoon tai apuvaunuun ja joka kohdistaa huomattavan pystysuuntaisen kuormituksen vetoajoneuvoon tai apuvaunuun.

Ajoneuvoyhdistelmän kytkennän on koostuttava vetotapista ja vetopöydästä.

5.2.

Varsinainen perävaunu

Perävaunu, jossa on vähintään kaksi akselia, joista ainakin toinen on ohjaava akseli, ja

a)	joka on varustettu vetolaitteella, joka voi liikkua pystysuunnassa (suhteessa perävaunuun);

b)	jonka vetoajoneuvoon välittämä staattinen pystysuuntainen kuormitus on alle 100 daN.

5.3.

Keskiakseliperävaunu

Perävaunu, jossa akselit on sijoitettu lähelle (tasaisesti kuormitetun) ajoneuvon painopistettä siten, että vetoajoneuvoon välittyy ainoastaan pieni staattinen pystysuuntainen kuormitus, joka on enintään 10 prosenttia siitä kuormituksesta, joka vastaa joko perävaunun enimmäismassaa tai 1 000 daN:n kuormitusta (sen mukaan kumpi on pienempi).

5.4.

Nivelöimättömällä vetoaisalla varustettu perävaunu

Yhdellä akselilla tai akseliryhmällä ja vetoaisalla varustettu perävaunu, joka rakenteensa ansiosta välittää vetoajoneuvoon enintään 4 000 daN:n staattisen kuormituksen ja joka ei ole keskiakseliperävaunun määritelmän mukainen.

Ajoneuvoyhdistelmän kytkentä ei saa koostua vetotapista ja vetopöydästä.

(1) Neuvoston direktiivi 80/181/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1979, mittayksikköjä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ja direktiivin 71/354/ETY kumoamisesta (EYVL L 39, 15.2.1980, s. 40).

(2) Komission asetus (EU) 2017/1151, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2017, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täydentämisestä, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY, komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 ja komission asetuksen (EU) N:o 1230/2012 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 692/2008 kumoamisesta (EUVL L 175, 7.7.2017, s. 1).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 510/2011, annettu 11 päivänä toukokuuta 2011, päästönormien asettamisesta uusille kevyille kuljetusajoneuvoille osana unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (EUVL L 145, 31.5.2011, s. 1).

Lisäys 1

Menettely, jolla selvitetään, voidaanko ajoneuvo luokitella maastoajoneuvoksi

1. Yleistä

1.1 Ajoneuvon luokittelemiseksi maastoajoneuvoksi sovelletaan tässä lisäyksessä kuvattavaa menettelyä.

2. Testausedellytykset geometrisissä mittauksissa

2.1 Luokkien M1 ja N1 ajoneuvot on testattava kuormittamattomina siten, että kuljettajan istuimelle asennetaan 50. persentiilin miestä edustava nukke ja ajoneuvo varustetaan jäähdytysnesteellä, voiteluaineilla, polttoaineella, työkaluilla ja varapyörällä (jos se on alkuperäisvaruste).

Nuken sijasta voidaan käyttää vastaavaa laitetta, jonka massa on sama.

2.2 Muut kuin 2.1 kohdassa tarkoitetut ajoneuvot on kuormitettava suurinta teknisesti sallittua kokonaismassaansa vastaavasti.

Massan on jakauduttava akseleille tavalla, joka edustaa huonointa tapausta suhteessa sovellettavien perusteiden noudattamiseen.

2.3 Tutkimuslaitokselle on toimitettava tyyppiä edustava ajoneuvo 2.1 tai 2.2 kohdan mukaisesti varustettuna. Ajoneuvon on oltava paikallaan, ja sen pyörät on suunnattava eteenpäin.

Mittaukset on tehtävä alustalla, joka on mahdollisimman tasainen ja vaakasuuntainen (kaltevuus enintään 0,5 %).

3. Lähestymis-, jättö- ja ylityskulmien mittaaminen

3.1 Lähestymiskulma on mitattava kansainvälisessä standardissa ISO 612:1978 olevan 6.10 kohdan mukaisesti.

3.2 Jättökulma on mitattava kansainvälisessä standardissa ISO 612:1978 olevan 6.11 kohdan mukaisesti.

3.3 Ylityskulma on mitattava kansainvälisessä standardissa ISO 612:1978 olevan 6.9 kohdan mukaisesti.

3.4 Mitattaessa jättökulmaa voidaan taka-alleajosuojalaitteet säätää ylempään asentoonsa, jos niiden korkeutta voidaan säätää.

3.5 Edellä 3.4 kohdassa esitettyä sääntöä ei tule pitää edellytyksenä sille, että perusajoneuvossa olisi oltava taka-alleajosuoja alkuperäisvarusteena. Perusajoneuvon valmistajan on kuitenkin ilmoitettava seuraavan vaiheen valmistajalle, että ajoneuvon on täytettävä jättökulmaa koskevat vaatimukset, kun se varustetaan taka-alleajosuojalla.

4. Maavaran mittaaminen

4.1 Maavara akselien välillä

4.1.1 ’Maavaralla akselien välillä’ tarkoitetaan maanpinnan tason ja ajoneuvojen alimman kiinteän kohdan välistä lyhintä etäisyyttä.

Määritelmää sovellettaessa on tarkasteltava etuakseliryhmän viimeisen akselin ja taka-akseliryhmän ensimmäisen akselin välistä etäisyyttä.

4.1.2 Kuvassa esitetylle viivoitetulle alueelle ei saa ulottua mikään kiinteä ajoneuvon osa.

4.2 Maavara akselin kohdalla

4.2.1 ’Maavaralla akselin kohdalla’ tarkoitetaan etäisyyttä, joka määritetään akselin pyörien renkaiden (paripyörien tapauksessa sisempien renkaiden) kosketuspinnan keskiviivan kautta kulkevan ympyrän kaaren korkeimmasta pisteestä, joka koskettaa pyörien välillä ajoneuvon alinta kiinteää kohtaa.

4.2.2 Maavara on tapauksen mukaan mitattava kunkin akseliryhmään kuuluvan akselin kohdalta.

5. Nousukyky

5.1 ’Nousukyvyllä’ tarkoitetaan ajoneuvon kykyä nousta kaltevaa tasoa pitkin.

5.2 Luokan M2, M3, N2 ja N3 keskeneräisen ja valmiin ajoneuvon nousukyky on tarkastettava testillä.

5.3 Tutkimuslaitos suorittaa testin testattavaa tyyppiä edustavalla ajoneuvolla.

5.4 Ajoneuvotyypin nousukyky voidaan valmistajan pyynnöstä ja liitteessä VIII vahvistettujen edellytysten täyttyessä osoittaa virtuaalitestauksella.

6. Testausedellytykset ja hyväksymis- ja hylkäämisperusteet

6.1 Täytäntöönpanoon sovelletaan komission asetuksen (EU) N:o 1230/2012 (1) liitteessä II vahvistettuja edellytyksiä.

6.2 Ajoneuvon on noustava kaltevaa tasoa tasaisella nopeudella niin, ettei yksikään pyörä luista pituus- tai sivusuunnassa.

(1) Komission asetus (EU) N:o 1230/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen massojen ja mittojen tyyppihyväksyntävaatimusten osalta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta (EUVL L 353, 21.12.2012, s. 31).

Lisäys 2

Eri korityyppien yhteydessä käytettävien tunnusten täydennysnumerot

01	Avolava
02	Kylkiaukeava lava
03	Umpikori
04	Lämpöeristetty kori, jossa eristetyt seinät ja laitteet sisälämpötilan säilyttämiseksi
05	Lämpöeristetty kori, jossa eristetyt seinät mutta ilman laitteita sisälämpötilan säilyttämiseksi
06	Pressukylkikori
07	Vaihtokori (vaihdettava korirakenne)
08	Kontinkuljetusajoneuvo
09	Koukkunostimella varustettu ajoneuvo
10	Kippilava
11	Säiliöajoneuvo
12	Vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettu säiliöajoneuvo
13	Karjankuljetusajoneuvo
14	Ajoneuvonkuljetusajoneuvo
15	Betonisekoitin
16	Betonipumpulla varustettu ajoneuvo
17	Puutavara-ajoneuvo
18	Jätteenkuljetusajoneuvo
19	Kadunlakaisu-, puhdistus- ja viemäriajoneuvot
20	Kompressori
21	Veneenkuljetusajoneuvo
22	Purjelentokoneen kuljetusajoneuvo
23	Vähittäismyynti- tai esittelyajoneuvot
24	Huoltoajoneuvo
25	Tikasajoneuvo
26	Nosturikuorma-auto (muu kuin A osan 5.7 kohdassa määritelty ajoneuvonosturi)
27	Johtotöissä käytettävä nostolava-ajoneuvo
28	Kaivurinosturiajoneuvo
29	Matalalattiaperävaunu
30	Ikkunankuljetusajoneuvo
31	Sammutusauto
99	Tähän luetteloon kuulumaton kori.

LIITE II

AJONEUVOJEN, JÄRJESTELMIEN, KOMPONENTTIEN JA ERILLISTEN TEKNISTEN YKSIKÖIDEN EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

I OSA

Rajoittamattomina sarjoina valmistettavien ajoneuvojen EU-tyyppihyväksyntää koskevat säädökset

Kohta

Kohde

Säädöksen viitetiedot

Sovellettavuus

Erillinen tekninen yksikkö tai komponentti

Melutaso

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 540/2014 (*1)

Kevyiden hyötyajoneuvojen päästöt (Euro 5 ja Euro 6) / tietojen saatavuus

Asetus (EY) N:o 715/2007

X (1)

Palovaaran torjuminen (nestemäisen polttoaineen säiliöt)

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 34

Taka-alleajosuojat ja niiden asennus; taka-alleajosuojaus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 58

Takarekisterikilpien asentamis- ja kiinnittämistila

Asetus (EY) N:o 661/2009

Komission asetus (EU) N:o 1003/2010 (*2)

Ohjauslaitteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 79

Ajoneuvoon pääsy ja ohjattavuus (askelmat, astinlaudat ja kädensijat)

Asetus (EY) N:o 661/2009

Komission asetus (EU) N:o 130/2012 (*3)

Ovisalvat ja ovien pidätysmekanismien komponentit

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 11

Äänimerkinantolaitteet ja äänimerkit

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 28

Epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet ja niiden asennus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 46

Ajoneuvojen ja perävaunujen jarrulaitteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 13

X (3)

Henkilöautojen jarrulaitteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 13-H

X (4)

10A

Sähkömagneettinen yhteensopivuus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 10

12A

Sisävarusteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 21

13A

Moottoriajoneuvojen luvattoman käytön estävät laitteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 18

X (4A)

13B

Moottoriajoneuvojen luvattoman käytön estävät laitteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 116

14A

Kuljettajan suojaaminen törmäyksessä ohjausmekanismia vasten

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 12

15A

Istuimet, niiden kiinnityspisteet ja mahdolliset pääntuet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 17

X (4B)

15B

Suurten henkilöajoneuvojen istuimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 80

16A

Ulkonevat osat

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 26

17A

Ajoneuvoon pääsy ja ohjattavuus (peruutusvaihde)

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 130/2012

17B

Nopeusmittarilaitteisto ja sen asennus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 39

18A

Lakisääteiset valmistajan kilvet ja ajoneuvon valmistenumero

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 19/2011

19A

Turvavöiden kiinnityspisteet, ISOFIX-kiinnitysjärjestelmät ja ISOFIX-yläkiinnityspisteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 14

20A

Ajoneuvojen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 48

21A

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen heijastinlaitteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 3

22A

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen etu- ja takavalaisimet, jarruvalaisimet ja äärivalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 7

22B

Moottoriajoneuvojen huomiovalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 87

22C

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sivuvalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 91

23A

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen suuntavalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 6

24A

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takarekisterikilpien valaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 4

25A

Eurooppalaisen epäsymmetrisen lähivalon ja/tai kaukovalon aikaansaavat, halogeeniumpio-valaisimilla varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 31

25B

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen hyväksytyissä valaisinyksiköissä käytettävät hehkulamput

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 37

25C

Kaasupurkaus-valonlähteillä varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 98

25D

Moottoriajoneuvojen hyväksytyissä kaasupurkausvalaisinyksiköissä käytettävät kaasupurkausvalonlähteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 99

25E

Epäsymmetrisen lähivalon tai kaukovalon aikaansaavat, hehkulampuilla ja/tai LED-moduuleilla varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 112

25F

Moottoriajoneuvojen mukautuvat etuvalaisujärjestelmät (AFS-järjestelmät)

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 123

26A

Moottoriajoneuvojen etusumuvalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 19

27A

Hinauslaite

Asetus (EY) N:o 661/2009

Komission asetus (EU) N:o 1005/2010 (*4)

28A

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takasumuvalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 38

29A

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen peruutusvalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 23

30A

Moottoriajoneuvojen pysäköintivalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 77

31A

Turvavyöt, turvajärjestelmät, lasten turvajärjestelmät ja lasten ISOFIX-turvajärjestelmät

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 16

32A

Etunäkyvyysalue

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 125

33A

Hallintalaitteiden, merkkivalaisimien ja osoittimien sijainti ja tunnistaminen

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 121

34A

Tuulilasin huurteen- ja huurunpoistojärjestelmät

Asetus (EY) N:o 661/2009

Komission asetus (EU) N:o 672/2010 (*5)

(5)

35A

Tuulilasin pyyhin- ja pesinjärjestelmät

Asetus (EY) N:o 661/2009

Komission asetus (EU) N:o 1008/2010 (*6)

(6)

36A

Lämmitysjärjestelmät

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 122

37A

Pyörien roiskesuojat

Asetus (EY) N:o 661/2009

Komission asetus (EU) N:o 1009/2010 (*7)

38A

Ajoneuvon istuimiin sisältyvät ja muut pääntuet (niskatuet)

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 25

41A

Raskaiden hyötyajoneuvojen päästöt (Euro VI) / tietojen saatavuus

Asetus (EY) N:o 595/2009

X (9)

42A

Tavarankuljetusajoneuvojen sivusuojaus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 73

43A

Roiskeenestojärjestelmät

Asetus (EY) N:o 661/2009

Komission asetus (EU) N:o 109/2011 (*8)

44A

Massat ja mitat

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 1230/2012

45A

Turvalasit ja niiden asennus ajoneuvoon

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 43

46A

Renkaiden asennus

Asetus (EY) N:o 661/2009

Komission asetus (EU) N:o 458/2011 (*9)

46B

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen ilmarenkaat (luokka C1)

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 30

46C

Hyötyajoneuvojen ja niiden perävaunujen ilmarenkaat (luokat C2 ja C3)

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 54

46D

Renkaiden vierintämelu, märkäpito ja vierintävastus (luokat C1, C2 ja C3)

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 117

46E

Tilapäiskäyttöön tarkoitettu varapyörä-rengasyhdistelmä, itsekantavat run-flat-renkaat ja -järjestelmät, rengaspaineen seurantajärjestelmä

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 64

X (9A)

47A

Ajoneuvojen nopeuden rajoittaminen

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 89

48A

Massat ja mitat

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 1230/2012

49A

Hyötyajoneuvojen ohjaamon takaseinän etupuolella olevat ulkonevat osat

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 61

50A

Ajoneuvoyhdistelmien mekaaniset kytkentäosat

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 55

X (10)

50B

Lyhytkytkentälaite (CCD); hyväksytyn lyhytkytkentälaitetyypin asentaminen

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 102

X (10)

51A

Tiettyjen moottoriajoneuvo-luokkien sisärakenteissa käytettyjen materiaalien palokäyttäytyminen

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 118

52A

Luokkien M2 ja M3 ajoneuvot

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 107

52B

Suurten henkilöajoneuvojen korirakenteen lujuus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 66

53A

Matkustajien etutörmäyssuojaus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 94

X (11)

54A

Matkustajien sivutörmäyssuojaus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 95

X (12)

56A

Vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 105

X (13)

57A

Etualleajosuojat ja niiden asennus; etualleajosuojaus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 93

Jalankulkijoiden suojelu

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 78/2009 (*10)

Kierrätettävyys

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/64/EY (*11)

Ilmastointijärjestelmät

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/40/EY (*12)

X (14)

Vetyjärjestelmä

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 79/2009 (*13)

Yleinen turvallisuus

Asetus (EY) N:o 661/2009

X (15)

Vaihtamisopastimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

Komission asetus (EU) N:o 65/2012 (*14)

Kehittyneet hätäjarrutusjärjestelmät

Asetus (EY) N:o 661/2009

Komission asetus (EU) N:o 347/2012 (*15)

Kaistavahtijärjestelmä

Asetus (EY) N:o 661/2009

Komission asetus (EU) N:o 351/2012 (*16)

Nestekaasua varten tarkoitetut erikoisosat ja niiden asennus moottoriajoneuvoihin

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 67

Ajoneuvojen hälytysjärjestelmät

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 97

Sähköturvallisuus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 100

Maakaasua varten tarkoitetut erikoisosat ja niiden asennus moottoriajoneuvoihin

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 110

Ohjaamon lujuus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 29

eCall-järjestelmä

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/758 (*17)

Selittävät huomautukset

X	Asiaa koskeva säädös.

(1)	Sovelletaan ajoneuvoihin, joiden vertailumassa on enintään 2 610 kg. Asetusta (EY) N:o 715/2007 voidaan valmistajan pyynnöstä soveltaa ajoneuvoihin, joiden vertailumassa on enintään 2 840 kg.

(2)	Jos ajoneuvo on varustettu neste- tai maakaasulaitteistolla, vaaditaan ajoneuvon tyyppihyväksyntä E-säännön nro 67 tai 110 mukaisesti.

(3)	Ajoneuvot on asetuksen (EY) N:o 661/2009 12 ja 13 artiklan mukaisesti varustettava elektronisella ajonvakautusjärjestelmällä.

(4)	Ajoneuvot on asetuksen (EY) N:o 661/2009 12 ja 13 artiklan mukaisesti varustettava elektronisella ajonvakautusjärjestelmällä.

(4A)	Jos laite on asennettu, sen on täytettävä E-säännön nro 18 vaatimukset.

(4B)	Tätä asetusta sovelletaan sellaisiin istuimiin, jotka eivät kuulu E-säännön nro 80 soveltamisalaan.

(5)	Tähän luokkaan kuuluvat ajoneuvot on varustettava asianmukaisella tuulilasin huurteen- ja huurunpoistolaitteella.

(6)	Tähän luokkaan kuuluvat ajoneuvot on varustettava asianmukaisilla tuulilasin pesimillä ja pyyhkimillä.

(9)	Ajoneuvot, joiden vertailumassa on suurempi kuin 2 610 kg ja joita ei ole tyyppihyväksytty (valmistajan pyynnöstä ja edellyttäen, että niiden vertailumassa on enintään 2 840 kg) asetuksen (EY) N:o 715/2007 mukaisesti.

(9A)	Sovelletaan vain ajoneuvoihin, joihin on asennettu E-säännön nro 64 soveltamisalaan kuuluvia varusteita. Rengaspaineen seurantajärjestelmän asentaminen luokan M1 ajoneuvoihin on pakollista asetuksen (EY) N:o 661/2009 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(10)	Sovelletaan vain kytkentälaitteilla varustettuihin ajoneuvoihin.

(11)	Sovelletaan ajoneuvoihin, joiden suurin teknisesti sallittu kokonaismassa on enintään 2,5 tonnia.

(12)	Sovelletaan vain ajoneuvoihin, joissa matalimman istuimen vertailupiste (R-piste) on enintään 700 mm maanpinnan yläpuolella.

(13)	Sovelletaan vain, kun valmistaja hakee tyyppihyväksyntää ajoneuvolle, joka on tarkoitettu vaarallisten aineiden kuljetukseen.

(14)	Sovelletaan vain luokan N1 alaluokan I ajoneuvoihin asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteen I mukaisesti.

(15)

Asetuksen (EY) N:o 661/2009 noudattaminen on pakollista. Tyyppihyväksyntää ei kuitenkaan myönnetä tämän yksittäisen kohdan perusteella, koska kohta kattaa seuraavien yksittäisten kohtien yhdistelmän: 3A, 3B, 4A, 5A, 6A, 6B, 7A, 8A, 9A, 9B, 10A, 12A, 13A, 13B, 14A, 15A, 15B, 16A, 17A, 17B, 18A, 19A, 20A, 21A, 22A, 22B, 22C, 23A, 24A, 25A, 25B, 25C, 25D, 25E, 25F, 26A, 27A, 28A, 29A, 30A, 31A, 32A, 33A, 34A, 35A, 36A, 37A, 38A, 42A, 43A, 44A, 45A, 46A, 46B, 46C, 46D, 46E, 47A, 48A, 49A, 50A, 50B, 51A, 52A, 52B, 53A, 54A, 56A, 57A ja 64–71. Ne E-sääntöjen muutossarjat, joiden soveltaminen on pakollista, luetellaan asetuksen (EY) N:o 661/2009 liitteessä IV. Myöhemmin hyväksytyt muutossarjat hyväksytään vaihtoehtoisesti.

Lisäys 1

41 artiklan mukaista pieninä sarjoina valmistettavien ajoneuvojen EU-tyyppihyväksyntää koskevat säädökset

Taulukko 1

Luokan M1 ajoneuvot

Kohta

Kohde

Säädöksen viitetiedot

Erityiset kysymykset

Sovellettavuus ja erityiset vaatimukset

Melutaso

Asetus (EU) N:o 540/2014

Kevyiden hyötyajoneuvojen päästöt (Euro 5 ja Euro 6) / tietojen saatavuus

Asetus (EY) N:o 715/2007

a)	Ajoneuvon sisäinen valvontajärjestelmä (OBD)

Ajoneuvossa on oltava OBD-järjestelmä, joka on asetuksen (EY) N:o 692/2008 4 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimusten mukainen (OBD-järjestelmän on tallennettava ainakin moottorinohjausjärjestelmän toimintahäiriöt).

OBD-käyttöliittymän on kommunikoitava tavanomaisten diagnostiikkatyökalujen kanssa.

b)	Ajoneuvojen käytönaikainen vaatimustenmukaisuus

N/A

c)	Tietojen saatavuus

Riittää, että valmistaja asettaa korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot helposti saataville viipymättä.

d)	Tehon mittaus

(Kun ajoneuvon valmistaja käyttää toisen valmistajan moottoria.)

Valmistajalta saadut penkkitestitiedot riittävät, jos moottorinohjausjärjestelmä on identtinen (eli ainakin moottorinohjausyksikkö (ECU) on sama).

Lähtötehon testaus voidaan tehdä alustadynamometrillä. Voimansiirron aiheuttama tehohäviö on otettava huomioon.

Palovaaran torjuminen (nestemäisen polttoaineen säiliöt)

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 34

a)	Nestemäisen polttoaineen säiliöt

b)	Asennus ajoneuvoon

Taka-alleajosuojat ja niiden asennus; taka-alleajosuojaus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 58

Takarekisterikilpien asentamis- ja kiinnittämistila

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 1003/2010

Ohjauslaitteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 79

a)	Mekaaniset järjestelmät

Sovelletaan E-säännön nro 79 kohdan 5 määräyksiä.

Kaikki E-säännön nro 79 kohdassa 6.2 määrätyt testit on tehtävä, ja E-säännön nro 79 kohdan 6.1 määräyksiä sovelletaan.

b)	Kompleksinen elektroninen ajoneuvonhallintajärjestelmä

Sovelletaan kaikkia E-säännön nro 79 liitteen 6 vaatimuksia.

Näiden vaatimusten noudattamista koskevat tarkastukset saa tehdä vain tutkimuslaitos.

Ovisalvat ja ovien pidätysmekanismien komponentit

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 11

a)	Yleiset vaatimukset (E-säännön nro 11 kohta 5)

Sovelletaan kaikkia vaatimuksia.

b)	Suorituskykyvaatimukset (E-säännön nro 11 kohta 6)

Sovelletaan vain E-säännön nro 11 kohtien 6.1.5.4 ja 6.3 vaatimuksia.

Äänimerkinantolaitteet ja äänimerkit

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 28

a)	Komponentit

b)	Asennus ajoneuvoon

Epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet ja niiden asennus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 46

a)	Komponentit

b)	Asennus ajoneuvoon

Henkilöautojen jarrulaitteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 13-H

a)	Rakennetta ja testausta koskevat vaatimukset

b)	Elektroninen ajonvakautusjärjestelmä (ESC) ja hätäjarrutehostinjärjestelmä (BAS)

Järjestelmien asentamista ei vaadita. Jos järjestelmä on asennettu, sen on täytettävä E-säännön nro 13-H vaatimukset.

10A

Sähkömagneettinen yhteensopivuus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 10

12A

Sisävarusteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 21

a)	Sisustajärjestelyt

i)	Kytkinten, vetimien ja vastaavien sekä hallintalaitteiden ja muiden sisävarusteiden sädettä ja ulkonemaa koskevat vaatimukset

Valmistajan pyynnöstä voidaan myöntää vapautus E-säännön nro 21 kohtien 5.1–5.6 vaatimuksista.

Sovelletaan E-säännön nro 21 kohdan 5.2 vaatimuksia lukuun ottamatta säännön kohtia 5.2.3.1, 5.2.3.2 ja 5.2.4.

ii)	Kojelaudan yläosan energianvaimennustestit

Kojelaudan yläosan energianvaimennustestejä ei tehdä, jos ajoneuvossa on vähintään kaksi etuturvatyynyä tai kahdet staattiset nelipisteturvavyöt.

iii)	Istuinten takaosan energianvaimennustestit

N/A

b)	Ikkunoiden sekä kattoluukku- ja väliseinäjärjestelmien sähköiset hallintalaitteet

Sovelletaan kaikkia E-säännön nro 21 kohdan 5.8 vaatimuksia.

13B

Moottoriajoneuvojen luvattoman käytön estävät laitteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 116

E-säännön nro 116 kohdan 8.3.1.1.1 määräyksiä voidaan soveltaa kyseisen säännön kohdan 8.3.1.1.2 asemesta riippumatta voimalaitteen tyypistä.

14A

Kuljettajan suojaaminen törmäyksessä ohjausmekanismia vasten

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 12

Testit on tehtävä, jos ajoneuvoa ei ole testattu E-säännön nro 94 mukaisesti (ks. kohta 53A).

15A

Istuimet, niiden kiinnityspisteet ja mahdolliset pääntuet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 17

Yleiset vaatimukset

i)	Vaatimukset

Sovelletaan E-säännön nro 17 kohdan 5.2 vaatimuksia lukuun ottamatta säännön kohtaa 5.2.3.

ii)	Istuimen selkänojan ja pääntukien lujuuden testaus

Sovelletaan E-säännön nro 17 kohdan 6.2 vaatimuksia.

iii)	Lukitus- ja säätöjärjestelmien testaus

Testaus on suoritettava E-säännön nro 17 liitteen 7 mukaisesti.

Pääntuet

i)	Vaatimukset

Sovelletaan E-säännön nro 17 kohtien 5.4, 5.5, 5.6, 5.10, 5.11 ja 5.12 vaatimuksia lukuun ottamatta säännön kohtaa 5.5.2.

ii)	Pääntukien lujuuden testaus

Tehdään E-säännön nro 17 kohdassa 6.4 määrätty testi.

c)	Erityisvaatimukset, jotka koskevat matkustajien suojaamista siirtyviltä matkatavaroilta

Valmistajan pyynnöstä voidaan myöntää vapautus E-säännön nro 26 liitteen 9 vaatimuksista.

16A

Ulkonevat osat

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 26

a)	Yleiset vaatimukset

Sovelletaan E-säännön nro 26 kohdan 5 vaatimuksia.

b)	Erityiset vaatimukset

Sovelletaan E-säännön nro 26 kohdan 6 vaatimuksia.

17A

Ajoneuvoon pääsy ja ajoneuvon ohjattavuus

(peruutusvaihde)

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 130/2012

17B

Nopeusmittarilaitteisto ja sen asennus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 39

18A

Lakisääteiset valmistajan kilvet ja ajoneuvon valmistenumero

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 19/2011

19A

Turvavöiden kiinnityspisteet, ISOFIX-kiinnitysjärjestelmät ja ISOFIX-yläkiinnityspisteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 14

20A

Ajoneuvojen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 48

Uuteen ajoneuvotyyppiin on asennettava huomiovalot

21A

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen heijastinlaitteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 3

22A

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen etu- ja takavalaisimet, jarruvalaisimet ja äärivalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 7

22B

Moottoriajoneuvojen huomiovalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 87

22C

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sivuvalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 91

23A

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen suuntavalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 6

24A

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takarekisterikilpien valaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 4

25A

Eurooppalaisen epäsymmetrisen lähivalon ja/tai kaukovalon aikaansaavat, halogeeniumpiovalaisimilla varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 31

25B

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen hyväksytyissä valaisinyksiköissä käytettävät hehkulamput

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 37

25C

Kaasupurkausvalonlähteillä varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 98

25D

Moottoriajoneuvojen hyväksytyissä kaasupurkausvalaisinyksiköissä käytettävät kaasupurkausvalonlähteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 99

25E

Epäsymmetrisen lähivalon tai kaukovalon aikaansaavat, hehkulampuilla ja/tai LED-moduuleilla varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 112

25F

Moottoriajoneuvojen mukautuvat etuvalaisujärjestelmät (AFS-järjestelmät)

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 123

26A

Moottoriajoneuvojen etusumuvalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 19

27A

Hinauslaite

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 1005/2010

28A

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takasumuvalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 38

29A

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen peruutusvalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 23

30A

Moottoriajoneuvojen pysäköintivalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 77

31A

Turvavyöt, turvajärjestelmät, lasten turvajärjestelmät ja lasten ISOFIX-turvajärjestelmät

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 16

a)	Komponentit

b)	Asennusvaatimukset

32A

Etunäkyvyysalue

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 125

33A

Hallintalaitteiden, merkkivalaisimien ja osoittimien sijainti ja tunnistaminen

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 121

34A

Tuulilasin huurteen- ja huurunpoistojärjestelmät

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 672/2010

a)	Tuulilasin huurteenpoisto

Sovelletaan vain asetuksen (EU) N:o 672/2010 liitteen II kohtaa 1.1.1, mikäli lämmin ilmavirta ohjataan tuulilasin koko pinnalle tai tuulilasi on koko alaltaan sähköisesti lämmitetty.

b)	Tuulilasin huurunpoisto

Sovelletaan vain asetuksen (EU) N:o 672/2010 liitteen II kohtaa 1.2.1, mikäli lämmin ilmavirta ohjataan tuulilasin koko pinnalle tai tuulilasi on koko alaltaan sähköisesti lämmitetty.

35A

Tuulilasin pyyhin- ja pesinjärjestelmät

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 1008/2010

a)	Tuulilasinpyyhinjärjestelmä

Sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1008/2010 liitteen III kohtia 1.1–1.1.10.

Tehdään ainoastaan asetuksen (EU) N:o 1008/2010 liitteen III kohdassa 2.1.10 kuvailtu testi.

b)	Tuulilasinpesinjärjestelmä

Sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1008/2010 liitteen III kohtaa 1.2 lukuun ottamatta kohtia 1.2.2, 1.2.3 ja 1.2.5.

36A

Lämmitysjärjestelmä

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 122

Lämmitysjärjestelmän asentaminen ei ole pakollista.

a)	Kaikki lämmitysjärjestelmät

Sovelletaan E-säännön nro 122 kohdan 5.3 ja 6 vaatimuksia.

b)	Nestekaasu-lämmitysjärjestelmät

Sovelletaan E-säännön nro 122 liitteen 8 vaatimuksia.

37A

Pyörien roiskesuojat

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 1009/2010

38A

Ajoneuvon istuimiin sisältyvät ja muut pääntuet (niskatuet)

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 25

41A

Raskaiden hyötyajoneuvojen päästöt (Euro VI) / tietojen saatavuus

Asetus (EY) N:o 595/2009

Paitsi OBD-järjestelmiä ja tietojen saatavuutta koskevat vaatimukset.

Tehon mittaus

(Kun ajoneuvon valmistaja käyttää toisen valmistajan moottoria.)

Valmistajalta saadut penkkitestitiedot riittävät, jos moottorinohjausjärjestelmä on identtinen (eli ainakin moottorinohjausyksikkö on sama).

Lähtötehon testaus voidaan tehdä alustadynamometrillä. Voimansiirron aiheuttama tehohäviö on otettava huomioon.

44A

Massat ja mitat

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 1230/2012

Asetuksen (EU) N:o 1230/2012 liitteessä 1 olevan A osan 5.1 kohdassa kuvailtu mäkilähtötesti suurimmalla yhdistelmän massalla voidaan jättää pois valmistajan pyynnöstä.

45A

Turvalasit ja niiden asennus ajoneuvoon

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 43

a)	Komponentit

Asennus

46A

Renkaiden asennus

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 458/2011

Noudatettavat asteittaisen soveltamisen päivämäärät on esitetty asetuksen (EY) N:o 661/2009 13 artiklassa.

46B

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen ilmarenkaat (luokka C1)

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 30

Komponentit

46D

Renkaiden vierintämelu, märkäpito ja vierintävastus (luokat C1, C2 ja C3)

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 117

Komponentit

46E

Tilapäiskäyttöön tarkoitettu varapyörä-rengasyhdistelmä, itsekantavat run-flat-renkaat ja -järjestelmät, rengaspaineen seurantajärjestelmä

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 64

Komponentit

Rengaspaineen seurantajärjestelmä

Rengaspaineen seurantajärjestelmän asentaminen ei ole pakollista.

50A

Ajoneuvoyhdistelmien mekaaniset kytkentäosat

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 55

a)	Komponentit

Asennus

53A

Matkustajien etutörmäyssuojaus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 94

Ajoneuvoihin, joissa on etuturvatyynyt, sovelletaan E-säännön nro 94 vaatimuksia. Ajoneuvojen, joissa ei ole turvatyynyjä, on täytettävä tämän taulukon kohdan 14A vaatimus.

54A

Matkustajien sivutörmäyssuojaus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 95

Päätä edustavalla laitteella tehtävä testi

Valmistajan on toimitettava tutkimuslaitokselle soveltuvat tiedot testinuken pään mahdollisesta iskeytymisestä ajoneuvon rakennetta vasten tai sivulasitusta vasten, jos tämä on tehty laminoidusta lasista.

Kun tällaisen iskeytymisen osoitetaan olevan todennäköinen, on suoritettava osittainen testaus käyttäen E-säännön nro 95 liitteen 8 kohdassa 3.1 kuvailtua testausta päätä edustavalla iskulaitteella, ja E-säännön 95 kohdassa 5.2.1.1 vahvistettujen kriteerien on täytyttävä.

Tutkimuslaitoksen suostumuksella voidaan E-säännössä nro 95 kuvatun testin vaihtoehtona käyttää E-säännön nro 21 liitteessä 4 kuvailtua testausmenettelyä.

Jalankulkijoiden suojelu

Asetus (EY) N:o 78/2009

a)	Ajoneuvoon sovellettavat tekniset vaatimukset

N/A

b)	Etusuojajärjestelmät

Kierrätettävyys

Direktiivi 2005/64/EY

N/A – Sovelletaan vain komponenttien kierrätettävyyttä koskevaa 7 artiklaa.

Ilmastointijärjestelmät

Direktiivi 2006/40/EY

Vetyjärjestelmä

Asetus (EY) N:o 79/2009

Yleinen turvallisuus

Asetus (EY) N:o 661/2009

Ks. tässä osassa olevan rajoittamattomina sarjoina valmistettavien ajoneuvojen EU-tyyppihyväksyntää koskevien säädösten luettelotaulukon huomautus (15).

Vaihtamisopastimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 65/2012

N/A

Nestekaasua varten tarkoitetut erikoisosat ja niiden asennus moottoriajoneuvoihin

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 67

a)	Komponentit

Asennus

Ajoneuvojen hälytysjärjestelmät

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 97

a)	Komponentit

Asennus

Sähköturvallisuus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 100

Maakaasua varten tarkoitetut erikoisosat ja niiden asennus moottoriajoneuvoihin

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 110

a)	Komponentit

Asennus

eCall-järjestelmä

Asetus (EU) 2015/758

N/A

Selittävät huomautukset

Säädöstä sovelletaan täysimääräisesti seuraavalla tavalla:

a)	Annetaan tyyppihyväksyntätodistus.

b)	Tutkimuslaitos tai valmistaja tekee testit ja tarkastukset 67–81 artiklassa vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

c)	Laaditaan testausseloste liitteen III mukaisesti.

d)	Varmistetaan tuotannon vaatimustenmukaisuus.

Säädöstä sovelletaan seuraavasti:

a)	Säädöksen kaikkien vaatimusten on täytyttävä, ellei muuta mainita.

b)	Tyyppihyväksyntätodistusta ei vaadita.

c)	Tutkimuslaitos tai valmistaja tekee testit ja tarkastukset 67–81 artiklassa vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

d)	Laaditaan testausseloste liitteen III mukaisesti.

e)	Varmistetaan tuotannon vaatimustenmukaisuus.

Säädöstä sovelletaan seuraavasti:

Kuten kirjaintunnuksen A kohdalla sillä erotuksella, että testit ja tarkastukset voi tehdä valmistaja itse tutkimuslaitoksen suostumuksella.

Säädöstä sovelletaan seuraavasti:

a)	Vain säädöksen teknisten vaatimusten on täytyttävä riippumatta mahdollisista siirtymäsäännöksistä.

b)	Tyyppihyväksyntätodistusta ei vaadita.

c)	Tutkimuslaitoksen tai valmistajan on tehtävä testit ja tarkastukset (ks. kirjaintunnusta B koskevat päätökset).

d)	Laaditaan testausseloste liitteen III mukaisesti.

e)	Varmistetaan tuotannon vaatimustenmukaisuus.

Samoin kuin kirjaintunnusten B ja C kohdalla sillä erotuksella, että valmistajan antama vaatimustenmukaisuusvakuutus riittää. Testausselostetta ei vaadita.

Tyyppihyväksyntäviranomainen tai tutkimuslaitos voi vaatia lisätietoja ja lisänäyttöä tarvittaessa.

N/A

Säädöstä ei sovelleta. Yhden tai useamman säädöksessä vahvistetun seikan noudattamista voidaan kuitenkin vaatia.

Käytettävät E-sääntöjen muutossarjat luetellaan asetuksen (EY) N:o 661/2009 liitteessä IV. Myöhemmin hyväksytyt muutossarjat hyväksytään vaihtoehtoisesti.

Taulukko 2

Luokan N1 ajoneuvot (1)

Kohta

Kohde

Säädös

Erityiset kysymykset

Sovellettavuus ja erityiset vaatimukset

Melutaso

Asetus (EU) N:o 540/2014

Kevyiden hyötyajoneuvojen päästöt (Euro 5 ja Euro 6) / tietojen saatavuus

Asetus (EY) N:o 715/2007

a)	Sisäinen valvontajärjestelmä (OBD)

OBD-käyttöliittymän on kommunikoitava tavanomaisten diagnostiikkatyökalujen kanssa.

b)	Ajoneuvojen käytönaikainen vaatimustenmukaisuus

N/A

c)	Tietojen saatavuus

Riittää, että valmistaja asettaa ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot helposti saataville viipymättä.

d)	Tehon mittaus

(Kun ajoneuvon valmistaja käyttää toisen valmistajan moottoria.)

Valmistajalta saadut penkkitestitiedot riittävät, jos moottorinohjausjärjestelmä on identtinen (eli ainakin moottorinohjausyksikkö on sama).

Lähtötehon testaus voidaan tehdä alustadynamometrillä. Voimansiirron aiheuttama tehohäviö on otettava huomioon.

Palovaaran torjuminen (nestemäisen polttoaineen säiliöt)

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 34

a)	Nestemäisen polttoaineen säiliöt

b)	Asennus ajoneuvoon

Taka-alleajosuojat ja niiden asennus; taka-alleajosuojaus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 58

Takarekisterikilpien asentamis- ja kiinnittämistila

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 1003/2010

Ohjauslaitteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 79

a)	Mekaaniset järjestelmät

Sovelletaan E-säännön nro 79.01 kohdan 5 määräyksiä.

Kaikki E-säännön nro 79 kohdassa 6.2 määrätyt testit on tehtävä, ja E-säännön nro 79 kohdan 6.1 määräyksiä sovelletaan.

b)	Kompleksinen elektroninen ajoneuvonhallintajärjestelmä

Sovelletaan kaikkia E-säännön nro 79 liitteen 6 vaatimuksia.

Näiden vaatimusten noudattamista koskevat tarkastukset saa tehdä vain tutkimuslaitos.

Ovisalvat ja ovien pidätysmekanismien komponentit

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 11

a)	Yleiset vaatimukset (E-säännön nro 11 kohta 5)

Sovelletaan kaikkia vaatimuksia.

b)	Suorituskykyvaatimukset (E-säännön nro 11 kohta 6)

Sovelletaan vain E-säännön nro 11 kohtien 6.1.5.4 ja 6.3 vaatimuksia.

Äänimerkinantolaitteet ja äänimerkit

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 28

a)	Komponentit

b)	Asennus ajoneuvoon

Epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet ja niiden asennus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 46

a)	Komponentit

b)	Asennus ajoneuvoon

Ajoneuvojen ja perävaunujen jarrulaitteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 13

a)	Rakennetta ja testausta koskevat vaatimukset

b)	Elektroninen ajonvakautusjärjestelmä (ESC)

Ajonvakautusjärjestelmän asentaminen ei ole pakollista. Jos järjestelmä on asennettu, sen on täytettävä E-säännön nro 13 vaatimukset.

Henkilöautojen jarrulaitteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 13-H

a)	Rakennetta ja testausta koskevat vaatimukset

b)	Elektroninen ajonvakautusjärjestelmä (ESC) ja hätäjarrutehostinjärjestelmä (BAS)

Järjestelmien asentamista ei vaadita. Jos järjestelmä on asennettu, sen on täytettävä E-säännön nro 13-H vaatimukset.

10A

Sähkömagneettinen yhteensopivuus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 10

13B

Moottoriajoneuvojen luvattoman käytön estävät laitteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 116

E-säännön nro 116 kohdan 8.3.1.1.1 määräyksiä voidaan soveltaa kyseisen säännön kohdan 8.3.1.1.2 asemesta riippumatta voimalaitteen tyypistä.

14A

Kuljettajan suojaaminen törmäyksessä ohjausmekanismia vasten

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 12

a)	Iskutesti esteeseen

Testi vaaditaan.

b)	Vartalon iskutesti ohjauspyörää vasten

Ei vaadita, jos ohjauspyörä on varustettu turvatyynyllä.

c)	Päätä edustavalla laitteella tehtävä testi

Ei vaadita, jos ohjauspyörä on varustettu turvatyynyllä.

15A

Istuimet, niiden kiinnityspisteet ja mahdolliset pääntuet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 17

17A

Ajoneuvoon pääsy ja ajoneuvon ohjattavuus

(peruutusvaihde)

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 130/2012

17B

Nopeusmittarilaitteisto ja sen asennus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 39

18A

Lakisääteiset valmistajan kilvet ja ajoneuvon valmistenumero

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 19/2011

19A

Turvavöiden kiinnityspisteet, ISOFIX-kiinnitysjärjestelmät ja ISOFIX-yläkiinnityspisteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 14

20A

Moottoriajoneuvojen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 48

Uuteen ajoneuvotyyppiin on asennettava huomiovalot.

21A

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen heijastinlaitteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 3

22A

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen etu- ja takavalaisimet, jarruvalaisimet ja äärivalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 7

22B

Moottoriajoneuvojen huomiovalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 87

22C

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sivuvalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 91

23A

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen suuntavalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 6

24A

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takarekisterikilpien valaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 4

25A

Eurooppalaisen epäsymmetrisen lähivalon ja/tai kaukovalon aikaansaavat, halogeeniumpiovalaisimilla varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 31

25B

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen hyväksytyissä valaisinyksiköissä käytettävät hehkulamput

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 37

25C

Kaasupurkausvalonlähteillä varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 98

25D

Moottoriajoneuvojen hyväksytyissä kaasupurkausvalaisinyksiköissä käytettävät kaasupurkausvalonlähteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 99

25E

Epäsymmetrisen lähivalon tai kaukovalon aikaansaavat, hehkulampuilla ja/tai LED-moduuleilla varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 112

25F

Moottoriajoneuvojen mukautuvat etuvalaisujärjestelmät (AFS-järjestelmät)

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 123

26A

Moottoriajoneuvojen etusumuvalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 19

27A

Hinauslaite

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 1005/2010

28A

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takasumuvalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 38

29A

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen peruutusvalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 23

30A

Moottoriajoneuvojen pysäköintivalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 77

31A

Turvavyöt, turvajärjestelmät, lasten turvajärjestelmät ja lasten ISOFIX-turvajärjestelmät

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 16

a)	Komponentit

b)	Asennusvaatimukset

33A

Hallintalaitteiden, merkkivalaisimien ja osoittimien sijainti ja tunnistaminen

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 121

34A

Tuulilasin huurteen- ja huurunpoistojärjestelmät

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 672/2010

N/A

Ajoneuvo on varustettava asianmukaisella tuulilasin huurteen- ja huurunpoistojärjestelmällä.

35A

Tuulilasin pyyhin- ja pesinjärjestelmät

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 1008/2010

N/A

Ajoneuvo on varustettava asianmukaisella tuulilasin pyyhin- ja pesinjärjestelmällä.

36A

Lämmitysjärjestelmä

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 122

Lämmitysjärjestelmän asentaminen ei ole pakollista.

a)	Kaikki lämmitysjärjestelmät

Sovelletaan E-säännön nro 122 kohdan 5.3 ja 6 vaatimuksia.

b)	Nestekaasulämmitysjärjestelmät

Sovelletaan E-säännön nro 122 liitteen 8 vaatimuksia.

41A

Raskaiden hyötyajoneuvojen päästöt (Euro VI) / tietojen saatavuus

Asetus (EY) N:o 595/2009

Paitsi OBD-järjestelmiä ja tietojen saatavuutta koskevat vaatimukset.

Tehon mittaus

(Kun ajoneuvon valmistaja käyttää toisen valmistajan moottoria.)

Valmistajalta saadut penkkitestitiedot riittävät, jos moottorinohjausjärjestelmä on identtinen (eli ainakin moottorinohjausyksikkö on sama).

Lähtötehon testaus voidaan tehdä alustadynamometrillä. Voimansiirron aiheuttama tehohäviö on otettava huomioon.

43A

Roiskeenestojärjestelmät

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 109/2011

45A

Turvalasit ja niiden asennus ajoneuvoon

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 43

a)	Komponentit

Asennus

46A

Renkaiden asennus

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 458/2011

Noudatettavat asteittaisen soveltamisen päivämäärät on esitetty asetuksen (EY) N:o 661/2009 13 artiklassa.

46B

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen ilmarenkaat (luokka C1)

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 30

Komponentit

46C

Hyötyajoneuvojen ja niiden perävaunujen ilmarenkaat (luokat C2 ja C3)

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 54

Komponentit

46D

Renkaiden vierintämelu, märkäpito ja vierintävastus (luokat C1, C2 ja C3)

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 117

Komponentit

46E

Tilapäiskäyttöön tarkoitettu varapyörä-rengasyhdistelmä, itsekantavat run-flat-renkaat ja -järjestelmät, rengaspaineen seurantajärjestelmä

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 64

Komponentit

Rengaspaineen seurantajärjestelmä

Rengaspaineen seurantajärjestelmän asentaminen ei ole pakollista.

48A

Massat ja mitat

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 1230/2012

Mäkilähtötesti suurimmalla yhdistelmän massalla

Asetuksen (EU) N:o 1230/2012 liitteessä 1 olevan A osan 5.1 kohdassa kuvailtu mäkilähtötesti suurimmalla yhdistelmän massalla voidaan jättää pois valmistajan pyynnöstä.

49A

Hyötyajoneuvojen ohjaamon takaseinän etupuolella olevat ulkonevat osat

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 61

a)	Yleiset vaatimukset

Sovelletaan E-säännön nro 61 kohdan 5 vaatimuksia.

b)	Erityiset vaatimukset

Sovelletaan E-säännön nro 61 kohdan 6 vaatimuksia.

50A

Ajoneuvoyhdistelmien mekaaniset kytkentäosat

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 55

a)	Komponentit

Asennus

54A

Matkustajien sivutörmäyssuojaus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 95

Päätä edustavalla laitteella tehtävä testi

Tutkimuslaitoksen suostumuksella voidaan E-säännössä nro 95 kuvatun testin vaihtoehtona käyttää E-säännön nro 21 liitteessä 4 kuvailtua testausmenettelyä.

56A

Vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 105

Jalankulkijoiden suojelu

Asetus (EY) N:o 78/2009

a)	Ajoneuvoon sovellettavat tekniset vaatimukset

N/A

b)	Etusuojajärjestelmät

Kierrätettävyys

Direktiivi 2005/64/EY

N/A

Sovelletaan vain komponenttien kierrätettävyyttä koskevaa 7 artiklaa.

Ilmastointijärjestelmät

Direktiivi 2006/40/EY

Vetyjärjestelmä

Asetus (EY) N:o 79/2009

Yleinen turvallisuus

Asetus (EY) N:o 661/2009

Ks. tässä osassa olevan rajoittamattomina sarjoina valmistettavien ajoneuvojen EU-tyyppihyväksyntää koskevien säädösten luettelotaulukon huomautus (15).

Nestekaasua varten tarkoitetut erikoisosat ja niiden asennus moottoriajoneuvoihin

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 67

a)	Komponentit

Asennus

Ajoneuvojen hälytysjärjestelmät

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 97

a)	Komponentit

Asennus

Sähköturvallisuus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 100

Maakaasua varten tarkoitetut erikoisosat ja niiden asennus moottoriajoneuvoihin

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 110

a)	Komponentit

Asennus

Ohjaamon lujuus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 29

eCall-järjestelmä

Asetus (EU) 2015/758

N/A

Lisäys 2

44 artiklan mukaista ajoneuvon EU-yksittäishyväksyntää koskevat vaatimukset

1. SOVELTAMINEN

Tätä lisäystä sovellettaessa ajoneuvon katsotaan olevan uusi seuraavissa tapauksissa:

a)	sitä ei ole koskaan aikaisemmin rekisteröity; tai

se on rekisteröity alle kuusi kuukautta ennen ajoneuvon yksittäishyväksyntähakemuksen tekemistä.

Ajoneuvoa on pidettävä rekisteröitynä, kun se on saanut pysyvän, väliaikaisen tai lyhytaikaisen hallinnollisen luvan, jonka nojalla sitä saa käyttää tieliikenteessä ja johon liittyy ajoneuvon tunnistaminen ja rekisteritunnuksen antaminen. (2)

2. HALLINNOLLISET SÄÄNNÖKSET

2.1 Ajoneuvon luokitus

Ajoneuvot luokitellaan liitteessä I vahvistettujen perusteiden mukaisesti seuraavasti:

a)	otetaan huomioon ajoneuvon varsinainen istuinpaikkojen lukumäärä; ja

b)	suurin teknisesti sallittu kokonaismassa on se kokonaismassa, jonka valmistaja on alkuperämaassa ilmoittanut ja joka on saatavilla valmistajan virallisessa dokumentaatiossa.

Tapauksissa, joissa korisuunnittelu estää ajoneuvoluokan vaivattoman määrittämisen, on noudatettava liitteessä I määritettyjä ehtoja.

2.2 Ajoneuvon yksittäishyväksynnän hakeminen

a)	Hakijan on lähetettävä hyväksyntäviranomaiselle hakemus ja kaikki hyväksyntämenettelyssä tarvittavat asiakirjat. Jos toimitetut asiakirjat ovat puutteellisia, vääristeltyjä tai väärennettyjä, hyväksyntähakemusta ei hyväksytä.

Yksittäisestä ajoneuvosta voi toimittaa vain yhden hakemuksen vain yhdessä jäsenvaltiossa. Hyväksyntäviranomainen voi vaatia hakijalta kirjallisen vakuutuksen siitä, että hän toimittaa vain yhden hakemuksen hyväksyntäviranomaisen jäsenvaltiossa.

Yksittäinen ajoneuvo tarkoittaa fyysistä ajoneuvoa, jonka valmistenumero on selkeästi tunnistettavissa.

Hakija voi kuitenkin hakea ajoneuvon EU-yksittäishyväksyntää muissa jäsenvaltioissa toiselle ajoneuvolle, jonka tekniset ominaisuudet ovat täsmälleen samat tai samankaltaiset sellaisen ajoneuvon kanssa, jolle on myönnetty ajoneuvon EU-yksittäishyväksyntä.

c)	Hyväksyntäviranomaisen on määritettävä hakemuslomakkeen malli ja asiakirjan asettelu. Ajoneuvoa koskevia tietoja voidaan pyytää ainoastaan asianmukaisesta tietovalikoimasta, joka on liitteessä I.

d)	Täytettävät tekniset vaatimukset vahvistetaan 4 kohdassa. Tekniset vaatimukset ovat ne, joita sovelletaan hakemuksen jättöpäivämääränä ajoneuvoihin, jotka kuuluvat tuotannossa olevaan ajoneuvotyyppiin.

Tässä liitteessä lueteltujen säädösten nojalla edellytettyjen testien osalta hakijan on toimitettava vakuutus vaatimustenmukaisuudesta suhteessa yleisiin kansainvälisiin standardeihin tai sääntöihin. Ainoastaan ajoneuvon valmistaja voi antaa vaatimustenmukaisuusvakuutuksen.

’Vaatimustenmukaisuusvakuutuksella’ tarkoitetaan vakuutusta, jonka on antanut sellainen valmistajan organisaation toimisto tai osasto, jonka valmistajan johto on asianmukaisesti valtuuttanut ottamaan valmistajan täyden lakisääteisen velvollisuuden, joka koskee ajoneuvon suunnittelua ja valmistamista.

Ne säädökset, joiden osalta kyseinen vakuutus on toimitettava, luetellaan 4 kohdassa.

Jos vaatimustenmukaisuusvakuutus aiheuttaa epäselvyyksiä, hakijaa voidaan kehottaa hankkimaan valmistajalta todistusaineistoa, testausseloste mukaan luettuna, jotta valmistajan antama vakuutus voidaan vahvistaa oikeaksi.

2.3 Ajoneuvon yksittäishyväksyntöjä hoitavat tutkimuslaitokset

a)	Ajoneuvon yksittäishyväksyntöjä hoitavien tutkimuslaitosten on kuuluttava 68 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun luokkaan A.

Poiketen vaatimuksesta osoittaa vaatimustenmukaisuus suhteessa liitteen III lisäyksessä 1 lueteltuihin standardeihin tutkimuslaitosten on noudatettava seuraavia standardeja:

i)	EN ISO/IEC 17025:2005, kun laitokset suorittavat testejä itse;

ii)	EN ISO/IEC 17020:2012, kun ne tarkistavat, vastaako ajoneuvo tässä lisäyksessä mainittuja vaatimuksia.

c)	Kun hakijan pyynnöstä on tehtävä erityisiä taitoja vaativia erityisiä testejä, hakijan on valittava jokin komissiolle ilmoitetuista tutkimuslaitoksista suorittamaan kyseiset testit.

2.4 Testausselosteet

a)	Testausselosteet on laadittava standardin EN ISO/IEC 17025:2005 kohdan 5.10.2 mukaisesti.

Testausselosteet on laadittava jollakin unionin kielellä, jonka hyväksyntäviranomainen määrittää.

Kun 2.3 kohdan c alakohtaa sovelletaan ja testausseloste on annettu jossakin muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jonka vastuulle ajoneuvon yksittäishyväksyntä on annettu, hyväksyntäviranomainen voi edellyttää, että hakija toimittaa selosteen täsmällisen käännöksen.

c)	Testausselosteessa on annettava kuvaus testatusta ajoneuvosta ja sen tunnistetiedot. Testituloksiin keskeisesti vaikuttavat osat on kuvailtava ja niiden tunnistenumerot on ilmoitettava.

Sama tai toinen hakija voi esittää tiettyä ajoneuvoa koskevaa järjestelmää varten toimitetun testausselosteen uudestaan, kun haetaan yksittäishyväksyntää toiselle ajoneuvolle.

Tällöin hyväksyntäviranomaisen on varmistettava, että ajoneuvon teknisiä ominaisuuksia verrataan huolellisesti testausselosteeseen.

Ajoneuvon tarkastuksen ja testausselostetta täydentävien asiakirjojen perusteella on voitava osoittaa, että yksittäishyväksyttävänä olevan ajoneuvon ominaisuudet vastaavat selosteessa kuvattuja ajoneuvon ominaisuuksia.

e)	Testausselosteesta saa toimittaa ainoastaan oikeaksi todistettuja jäljennöksiä.

f)	Edellä d alakohdassa tarkoitetuilla testausselosteilla ei tarkoiteta selosteita, jotka laaditaan ajoneuvon yksittäishyväksynnän myöntämistä varten.

2.5 Ajoneuvon yksittäishyväksynnässä tutkimuslaitos tarkastaa kunkin yksittäisen ajoneuvon fyysisesti.

Tätä käytäntöä on noudatettava aina.

2.6 Kun hyväksyntäviranomainen on vakuuttunut, että ajoneuvo täyttää tässä lisäyksessä määritetyt tekniset vaatimukset ja vastaa hakemuksen sisältämää kuvausta, viranomaisen on myönnettävä hyväksyntä 44 artiklan mukaisesti.

2.7 Hyväksyntätodistus on laadittava 44 artiklan mukaisesti.

2.8 Hyväksyntäviranomaisen on pidettävä rekisteriä kaikista 44 artiklan mukaisesti myönnetyistä hyväksynnöistä.

3. TEKNISTEN VAATIMUSTEN ARVIOINTI

Jäljempänä 4 kohdassa olevien teknisten vaatimusten luetteloa arvioidaan säännöllisesti, jotta otetaan huomioon Genevessä toimivassa ajoneuvoja koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista käsittelevässä maailmanfoorumissa (WP.29) meneillään oleva yhtenäistämistyö ja kolmansissa maissa tehtävä lainsäädännön kehittäminen.

4. TEKNISET VAATIMUKSET

I osa: M1-luokkaan kuuluvat ajoneuvot:

Kohta

Säädöksen viitetiedot

Vaihtoehtoiset vaatimukset

Neuvoston direktiivi 70/157/ETY (3)

(Sallittu melutaso)

Ohiajomelutesti

a)	Tehdään testi E-säännön nro 51 liitteessä 3 tarkoitettua menetelmää A noudattaen. Noudatettavat rajoitukset on määritetty direktiivin 70/157/ETY liitteessä I olevassa 2.1 kohdassa. Sallittujen lukemien lisäksi sallitaan yksi lisädesibeli.

b)	Testausradan on oltava E-säännön nro 51 liitteen 8 mukainen. Erilaista testausrataa voidaan käyttää sillä ehdolla, että tutkimuslaitos on suorittanut korrelaatiotestit. Tarvittaessa on käytettävä korrelaatiokerrointa.

c)	Kuitumaisia aineita sisältäviä pakokaasujärjestelmiä ei tarvitse käsitellä E-säännön nro 51 liitteen 5 mukaisesti.

Paikallaan seisovan ajoneuvon testi

Tehdään testi E-säännön nro 51 liitteen 3 kohdan 3.2 mukaisesti.

Asetus (EY) N:o 715/2007

(Kevyiden hyötyajoneuvojen päästöt, Euro 5 ja Euro 6 / tietojen saatavuus)

Pakokaasupäästöt

a)	Tehdään tyyppi I -testi asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteen III mukaisesti käyttämällä asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteessä VII olevassa 1.4 kohdassa määritettyjä huononemiskertoimia. Noudatettavat raja-arvot on määritetty asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteessä I olevissa taulukoissa I ja II.

b)	Ei vaadita, että ajoneuvolla on ajettu vähintään 3 000 kilometriä, toisin kuin E-säännön nro 83 liitteen 4 kohdassa 3.1.1 mainitaan.

c)	Testauksessa käytettävän polttoaineen on oltava asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteessä IX tarkoitettua vertailupolttoainetta.

d)	Dynamometrin asennuksessa on noudatettava teknisiä vaatimuksia, jotka on määritetty E-säännön nro 83 liitteen 4 kohdassa 3.2.

e)	Edellä olevassa a alakohdassa mainittua testiä ei tehdä, kun voidaan osoittaa, että ajoneuvo vastaa asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteessä I olevassa 2.1.1 kohdassa mainittuja California Code of Regulationsin vaatimuksia.

Haihtumispäästöt

Bensiinimoottoreissa on oltava haihtumispäästöjen rajoitusjärjestelmä (esim. hiilisäiliö).

Kampikammiopäästöt

Kampikammiopäästöjen kierrättämiseen tarkoitettu laite vaaditaan.

Sisäinen valvontajärjestelmä (OBD)

a)	Ajoneuvoon on asennettava sisäinen valvontajärjestelmä (OBD).

b)	Sisäisen valvontajärjestelmän käyttöliittymän on kyettävä kommunikoimaan tavallisten diagnostiikkatyökalujen kanssa, joita käytetään teknisiin määräaikaistarkastuksiin.

Savun tiheys

a)	Dieselmoottorilla varustetut ajoneuvot on testattava asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteessä IV olevassa lisäyksessä 2 mainittujen testausmenetelmien mukaisesti.

b)	Absorptiokertoimen korjattu arvo on kiinnitettävä näkyvään ja helppopääsyiseen paikkaan.

CO2-päästöt ja polttoaineenkulutus

a)	Tehdään asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteen XII mukainen testi.

b)	Ei vaadita, että ajoneuvolla on ajettu vähintään 3 000 kilometriä, toisin kuin E-säännön nro 83 liitteen 4 kohdassa 3.1.1 vaaditaan.

Jos ajoneuvo vastaa asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteessä I olevassa 2.1.1 kohdassa tarkoitettuja California Code of Regulationsin vaatimuksia, jolloin pakokaasupäästötestejä ei siis edellytetä, jäsenvaltioiden on laskettava CO2-päästöt ja polttoaineenkulutus käyttämällä huomautuksissa (b) ja (c) vahvistettua kaavaa.

Tietojen saatavuus

Tietojen saatavuutta koskevia säännöksiä ei sovelleta.

Tehon mittaus

a)	Hakijan on toimitettava valmistajan lausunto, jossa todetaan ajoneuvon moottorin enimmäislähtöteho (kW) ja sitä vastaava moottorin käyntinopeus kierroksina minuutissa.

b)	Hakija voi vaihtoehtoisesti toimittaa moottorin lähtötehokäyrän, joka sisältää samat tiedot.

E-sääntö nro 34

(Polttoainesäiliöt – taka-alleajosuojat)

Polttoainesäiliöt

a)	Polttoainesäiliöiden on oltava E-säännön nro 34 kohdan 5 mukaisia lukuun ottamatta kohtia 5.1, 5.2 ja 5.12. Säiliöiden on oltava erityisesti kohtien 5.9 ja 5.9.1 mukaisia, mutta tippumistestiä ei tehdä.

b)	Nestekaasua tai paineistettua maakaasua kuljettavien säiliöiden on oltava tyyppihyväksyttyjä sen mukaan, mitä E-säännössä nro 67, muutossarja 01, tai E-säännössä nro 110 (a) on määritetty.

Muovimateriaalista valmistettuja polttoainesäiliöitä koskevat erityissäännökset

Hakijan on toimitettava valmistajan lausunto, jossa kerrotaan, että kyseisen ajoneuvon (jonka valmistenumero on määritettävä) polttoainesäiliö vastaa vähintään yhtä seuraavista:

—	FMVSS nro 301 (polttoainejärjestelmän eheys); tai

—	E-säännön nro 34 liite 5.

Taka-alleajosuojat

Ajoneuvon takaosa on rakennettava direktiivin E-säännön nro 34 kohtien 8 ja 9 mukaisesti.

E-sääntö nro 58

(Taka-alleajosuoja)

Ajoneuvon takaosa on rakennettava E-säännön nro 58 kohdan 2 mukaisesti. Riittää, että kohdassa 2.3 vahvistetut vaatimukset täyttyvät.

Asetus (EU) N:o 1003/2010

(Takarekisterikilven tila)

Rekisterikilven tilan, kallistuksen, näkyvyyskulmien ja asennon on oltava asetuksen (EU) N:o 1003/2010 mukaisia.

E-sääntö nro 79

(Ohjauslaitteet)

Mekaaniset järjestelmät

a)	Ohjausmekanismi on rakennettava itsekeskittyväksi. Tämän vaatimuksen noudattaminen on tarkastettava E-säännön nro 79 kohtien 6.1.2 ja 6.2.1 mukaisella testillä.

b)	Tehostetun ohjauslaitteiston vikaantuminen ei saa aiheuttaa sitä, että ajoneuvon hallinta menetetään täysin.

Kompleksinen elektroninen ajoneuvonohjausjärjestelmä (drive-by-wire-laitteet)

Kompleksinen elektroninen ohjausjärjestelmä sallitaan vain silloin, kun se on E-säännön nro 79 liitteen 6 mukainen.

E-sääntö nro 11

(Ovien lukot ja saranat)

Noudatettava E-säännön nro 11 kohtaa 6.1.5.4.

E-sääntö nro 28

(Äänimerkinantolaite)

Komponentit

Äänimerkinantolaitteiden ei tarvitse olla E-säännön nro 28 mukaisesti tyyppihyväksyttyjä. Laitteiden on kuitenkin annettava yhtäjaksoista ääntä, kuten E-säännön nro 28 kohdassa 6.1.1 edellytetään.

Asennus ajoneuvoon

a)	Tehdään testi E-säännön nro 28 kohdan 6.2. mukaisesti.

b)	Enimmäisäänenpainetason on oltava kohdan 6.2.7 mukainen.

E-sääntö nro 46

(Epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet)

Komponentit

a)	Ajoneuvossa on oltava E-säännön nro 46 kohdan 15.2 mukaiset taustapeilit.

b)	Niiden ei tarvitse olla E-säännön nro 46 mukaisesti tyyppihyväksyttyjä.

c)	Peilien kaarevuussäteet eivät saa aiheuttaa merkittäviä optisia vääristymiä. Kaarevuussäteet on tutkimuslaitoksen harkinnan mukaan tarkastettava E-säännön nro 46 liitteessä 7 kuvatulla menetelmällä. Kaarevuussäteet eivät saa alittaa arvoja, joita E-säännön nro 46 kohdassa 6.1.2.2.4 edellytetään.

Asennus ajoneuvoon

Mittauksin on varmistettava, että näkökentät ovat E-säännön nro 46 kohdan 15.2.4 mukaiset.

E-sääntö nro 13-H

(Jarrulaitteet)

Yleiset vaatimukset

a)	Jarrujärjestelmä on rakennettava E-säännön nro 13-H kohdan 5 mukaisesti.

b)	Ajoneuvot on varustettava kaikkiin pyöriin vaikuttavalla elektronisella lukkiutumattomalla jarrujärjestelmällä.

c)	Jarrujärjestelmän ominaisuuksien on vastattava E-säännön nro 13-H liitettä III.

d)	Tätä tarkoitusta varten on tehtävä tietestejä radalla, jonka pinnassa on hyvä pito. Seisontajarrutesti on tehtävä 18 %:n kaltevuudessa (ylös ja alas). Tehdään vain testit, jotka mainitaan jäljempänä kohdissa Käyttöjarru ja Seisontajarru. Ajoneuvon on kaikissa tapauksissa oltava täysin kuormitettu.

e)	Edellä d kohdassa tarkoitettua tietestiä ei tehdä silloin, kun hakija voi toimittaa valmistajan lausunnon, jossa todetaan, että ajoneuvo vastaa joko E-sääntöä nro 13-H täydennys 5 mukaan luettuna tai FMVSS-standardia nro 135.

Käyttöjarru

a)	Tehdään E-säännön nro 13-H liitteen 3 kohdissa 1.4.2 ja 1.4.3 määrätty tyyppi 0 -testi.

b)	Lisäksi tehdään E-säännön nro 13-H liitteen 3 kohdassa 1.5 määrätty tyyppi I -testi.

Seisontajarru

Tehdään testi E-säännön nro 13-H liitteen 3 kohdan 2.3 mukaisesti.

10A

E-sääntö nro 10

(Radiohäiriöt (sähkömagneettinen yhteensopivuus))

Komponentit

a)	Sähkö-/elektroniikka-asennelmien ei tarvitse olla E-säännön nro 10 mukaisesti tyyppihyväksyttyjä.

b)	Jälkiasennettujen sähkö- tai elektroniikkalaitteiden on kuitenkin oltava E-säännön nro 10 mukaisia.

Sähkömagneettinen säteily

Hakijan on toimitettava valmistajan lausunto, jossa todetaan, että ajoneuvo noudattaa E-sääntöä nro 10 tai seuraavia vaihtoehtoisia standardeja:

—	laajakaistainen sähkömagneettinen säteily: CISPR 12 tai SAE J551-2; tai

—	kapeakaistainen sähkömagneettinen säteily: CISPR 12 (ulkoinen) tai 25 (sisäinen) tai SAE J551-4 ja SAE J1113-41.

Häiriönsietotestit

Häiriönsietotestejä ei tehdä.

12A

E-sääntö nro 21

(Sisävarusteet)

Sisustajärjestelyt

a)	Energian vaimentamista koskevien vaatimusten osalta ajoneuvon on katsottava täyttävän E-säännön nro 21 vaatimukset, kun se on varustettu vähintään kahdella turvatyynyllä edessä, toisella ohjauspyörässä ja toisella kojelaudassa.

b)	Jos ajoneuvo on varustettu vain yhdellä turvatyynyllä edessä (ohjauspyörässä), kojelaudan on koostuttava energiaa vaimentavista materiaaleista.

c)	Tutkimuslaitoksen on tarkastettava, että E-säännön nro 21 kohdissa 5.1–5.7 määritetyillä alueilla ei ole teräviä särmiä.

Sähköinen ohjaus

a)	Sähkötoimiset ikkunat, kattopaneelijärjestelmät ja osastointijärjestelmät on testattava E-säännön nro 21 kohdan 5.8 mukaisesti. E-säännön nro 21 kohdassa 5.8.3 tarkoitettujen automaattisten suunnanvaihtojärjestelmien herkkyys voi poiketa säännön kohdassa 5.8.3.1.1 vahvistetuista vaatimuksista.

b)	Automaattisia suunnanvaihtojärjestelmiä koskevia vaatimuksia ei sovelleta sähkötoimisiin ikkunoihin, joita ei voi sulkea, kun sytytysvirta on katkaistuna.

13A

E-sääntö nro 18

(Luvattoman käytön estolaite ja ajonestolaite)

Ajoneuvo on varustettava seuraavilla laitteilla luvattoman käytön estämiseksi:

—	E-säännön nro 18 kohdassa 2.3 määritelty lukituslaite; ja

—	E-säännön nro 18 kohdan 5 tekniset vaatimukset täyttävä ajonestolaite.

b)	Jos a kohdan mukaisesti on jälkiasennettava ajonestolaite, sen on oltava E-säännön nro 18, 97 tai 116 mukaisesti tyyppihyväksytty.

14A

E-sääntö nro 12

(Ohjauslaitteen käyttäytyminen törmäyksessä)

Hakijan on toimitettava valmistajan lausunto, jossa todetaan, että kyseinen ajoneuvo, jonka valmistenumero on määritettävä, vastaa vähintään yhtä seuraavista:

—	E-sääntö nro 12;

—	FMVSS-standardin nro 203 (ohjausjärjestelmän antama törmäyssuojaus kuljettajalle) sekä FMVSS-standardin nro 204 (ohjauslaitteen siirtymä taaksepäin);

—	JSRRV:n 11 artikla.

b)	Tuotannossa olevalle ajoneuvolle voidaan hakijan pyynnöstä tehdä E-säännön nro 12 liitteen 3 mukainen testi. Testin tekee sitä varten nimetty tutkimuslaitos. Tutkimuslaitoksen on toimitettava hakijalle yksityiskohtainen seloste.

15A

E-sääntö nro 17

(Istuinten lujuus – pääntuet)

Istuimet, istuinten kiinnityspisteet ja säätöjärjestelmät

Hakijan on toimitettava valmistajan lausunto, jossa todetaan, että kyseinen ajoneuvo, jonka valmistenumero on määritettävä, vastaa vähintään yhtä seuraavista:

—	E-sääntö nro 17; tai

—	FMVSS-standardi nro 207 (istuinjärjestelmät).

Pääntuet

a)	Kun lausunto perustuu FMVSS-standardiin nro 207, pääntukien on täytettävä lisäksi E-säännön nro 17 kohdan 5 ja liitteen 4 vaatimukset.

b)	Tehdään ainoastaan E-säännön nro 17 kohdissa 5.12, 6.5, 6.6 ja 6.7 kuvatut testit.

c)	Muussa tapauksessa hakijan on toimitettava valmistajan lausunto, jossa todetaan, että kyseinen ajoneuvo, jonka valmistenumero on määritettävä, vastaa FMVSS-standardia nro 202a (pääntuet).

16A

E-sääntö nro 17

(Ulkonevat osat)

a)	Ajoneuvon korin ulkopinnan on vastattava E-säännön nro 17 kohdassa 5 vahvistettuja yleisiä vaatimuksia.

b)	Tutkimuslaitoksen harkinnan mukaan on tarkastettava E-säännön nro 17 kohdissa 6.1, 6.5, 6.6, 6.7, 6.8 ja 6.11 tarkoitettujen vaatimusten täyttyminen.

17A, 17B

E-sääntö nro 39

(Nopeusmittari – peruutusvaihde)

Nopeusmittarilaitteisto

a)	Nopeusmittarin näytön on oltava E-säännön nro 39 kohtien 5.1–5.1.4 mukainen.

b)	Jos tutkimuslaitos haluaa varmistaa, että nopeusmittari on kalibroitu riittävällä tarkkuudella, se voi vaatia E-säännön nro 39 kohdassa 5.2 kuvattujen testien tekemistä.

Peruutusvaihde

Vaihdemekanismin on sisällettävä peruutusvaihde.

18A

Asetus (EU) N:o 19/2011

(Lakisääteiset kilvet)

Ajoneuvon valmistenumero (VIN)

a)	Ajoneuvo on varustettava ajoneuvon valmistenumerolla, joka koostuu vähintään kahdeksasta ja enintään 17 merkistä. 17 merkistä koostuvan ajoneuvon valmistenumeron on täytettävä kansainvälisissä standardeissa ISO 3779:1983 ja 3780:1983 vahvistetut vaatimukset.

b)	Ajoneuvon valmistenumero on sijoitettava näkyvään ja helppopääsyiseen paikkaan niin, ettei se häviä näkyvistä eikä turmellu.

c)	Jos ajoneuvon koriin tai alustaan ei ole painettu ajoneuvon valmistenumeroa, jäsenvaltio voi edellyttää, että hakija lisää valmistenumeron jälkikäteen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tällöin kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on valvottava toimenpidettä.

Lakisääteinen kilpi

Ajoneuvon valmistajan on kiinnitettävä ajoneuvoon tunnistekilpi.

Lisäkilpiä ei saa vaatia sen jälkeen, kun hyväksyntäviranomainen on myöntänyt hyväksynnän.

19A

E-sääntö nro 14

(Turvavöiden kiinnityspisteet)

Hakijan on toimitettava valmistajan lausunto, jossa todetaan, että kyseinen ajoneuvo, jonka valmistenumero on määritettävä, vastaa vähintään yhtä seuraavista:

—	E-sääntö nro 14;

—	FMVSS-standardi nro 210 (Turvavöiden kiinnityspisteet); tai

—	JSRRV:n 22-3 artikla.

20A

E-sääntö nro 48

(Valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennus)

a)	Valaisimien asennuksen on täytettävä E-säännön nro 48, muutossarja 03, vaatimukset lukuun ottamatta vaatimuksia, jotka on määritetty säännön nro 48 liitteissä 5 ja 6.

b)	Jäljempänä 21–26 ja 28–30 kohdassa mainituista valaisimien ja merkkivalolaitteiden lukumäärästä, olennaisista suunnitteluominaisuuksista, sähköliitännöistä ja aikaan saadun tai paluuheijastuvan valon väristä ei sallita poikkeuksia.

c)	Valaisimet ja merkkivalolaitteet, jotka on a alakohdan vaatimusten täyttämiseksi jälkiasennettava, on varustettava EU-tyyppihyväksyntämerkillä.

d)	Kaasupurkausvalonlähteellä varustetut valaisimet sallitaan vain, kun asennetaan ajovalaisimien pesulaite ja tarvittaessa ajovalaisimien automaattinen säätölaite.

e)	Lähivalaisinten on sovelluttava valokuvioltaan käytettäväksi sen puoleisessa liikenteessä, joka on ajoneuvon hyväksyntämaan lainsäädännön mukainen.

21A

E-sääntö nro 3

(Heijastimet)

Tarvittaessa on ajoneuvon taakse lisättävä kaksi lisäheijastinta, joissa on EU-hyväksyntämerkki ja joiden sijainnin on oltava E-säännön nro 48 mukainen.

22A

E-säännöt nro 7, 87 ja 91

(Ääri-, etu-, taka-, jarru-, sivu- ja huomiovalaisimet)

E-säännöissä nro 7, 87 ja 91 vahvistettuja vaatimuksia ei sovelleta. Tutkimuslaitoksen on kuitenkin tarkastettava, että valaisimet toimivat oikein.

23A

E-sääntö nro 6

(Suuntavalaisimet)

E-säännössä nro 6 vahvistettuja vaatimuksia ei sovelleta. Tutkimuslaitoksen on kuitenkin tarkastettava, että valaisimet toimivat oikein.

24A

E-sääntö nro 4

(Takarekisterikilven valaisimet)

E-säännössä nro 4 vahvistettuja vaatimuksia ei sovelleta. Tutkimuslaitoksen on kuitenkin tarkastettava, että valaisimet toimivat oikein.

25C, 25E, 25F

E-säännöt nro 98, 112 ja 123

(Ajovalaisimet (myös polttimot))

a)	Ajoneuvoon asennettujen valaisimien lähivalon tuottama valaistus on tarkastettava epäsymmetristä lähivaloa tuottavia valaisimia koskevan E-säännön nro 112 kohdan 6 mukaisesti. Tarkoitusta varten voidaan viitata kyseisen säännön liitteessä 5 määritettyihin toleransseihin.

b)	Myös E-säännön nro 98 tai 123 mukaisten valaisimien lähivalon on täytettävä tämä vaatimus.

26A

E-sääntö nro 19

(Etusumuvalaisimet)

E-säännössä nro 19 vahvistettuja vaatimuksia ei sovelleta. Tutkimuslaitoksen on kuitenkin tarkastettava, että valaisimet toimivat oikein (jos valaisimet on asennettu).

27A

Asetus (EU) N:o 1005/2010

(Vetokoukut)

Asetuksessa (EU) N:o 1005/2010 vahvistettuja vaatimuksia ei sovelleta.

28A

E-sääntö nro 38

(Takasumuvalaisimet)

E-säännössä nro 38 vahvistettuja vaatimuksia ei sovelleta. Tutkimuslaitoksen on kuitenkin tarkastettava, että valaisimet toimivat oikein.

29A

E-sääntö nro 23

(Peruutusvalaisimet)

E-säännössä nro 23 vahvistettuja vaatimuksia ei sovelleta. Tutkimuslaitoksen on kuitenkin tarkastettava, että valaisimet toimivat oikein (jos valaisimet on asennettu).

30A

E-sääntö nro 77

(Pysäköintivalaisimet)

E-säännössä nro 77 vahvistettuja vaatimuksia ei sovelleta. Tutkimuslaitoksen on kuitenkin tarkastettava, että valaisimet toimivat oikein (jos valaisimet on asennettu).

31A

E-sääntö nro 16

(Turvavyöt ja turvajärjestelmät)

Komponentit

a)	Turvavöiden ei tarvitse olla E-säännön nro 16 mukaisesti tyyppihyväksyttyjä.

b)	Kussakin turvavyössä on kuitenkin oltava tunnistemerkintä.

c)	Merkinnän tietojen on vastattava päätöstä, joka koskee turvavöiden kiinnityspisteitä (ks. 19 kohta).

Asennusvaatimukset

a)	Ajoneuvo on varustettava turvavöillä E-säännön nro 16 liitteessä XVI vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

b)	Jos a kohdan mukaisesti on jälkiasennettava turvavöitä, vöiden on oltava E-säännön nro 16 mukaisesti hyväksyttyä tyyppiä.

32A

E-sääntö nro 125

(Näkyvyys eteen)

a)	Kuljettajan 180°:n etunäkökentässä, sellaisena kuin se on määriteltynä E-säännön nro 125 kohdassa 5.1.3, ei saa olla näköesteitä.

b)	Poiketen siitä, mitä a kohdassa säädetään, A-pilareita ja E-säännön nro 125 kohdassa 5.1.3 lueteltuja laitteita ei pidetä näköesteinä.

c)	A-pilareita saa olla enintään kaksi.

33A

E-sääntö nro 121

(Hallintalaitteiden, merkkivalaisimien ja osoittimien tunnistaminen)

a)	E-säännössä nro 121 edellytettyjen symbolien ja niitä vastaavien ilmaisimien värin on oltava kyseisen E-säännön mukaisia.

b)	Jos näin ei ole, tutkimuslaitoksen on todennettava, että ajoneuvoon asennetut symbolit, ilmaisimet ja osoittimet antavat kuljettajalle kattavat tiedot kyseisten ohjainlaitteiden toiminnasta.

34A

Asetus (EU) N:o 672/2010

(Huurteen- ja huurunpoisto)

Ajoneuvo on varustettava riittävin tuulilasin huurteen- ja huurunpoistolaittein.

Tuulilasin huurteenpoistolaitetta on pidettävä riittävänä, jos se täyttää vähintään asetuksen (EU) N:o 672/2010 liitteessä II olevan 1.1.1 kohdan vaatimukset.

Tuulilasin huurunpoistolaitetta on pidettävä riittävänä, jos se täyttää vähintään asetuksen (EU) N:o 672/2010 liitteessä II olevan 1.2.1 kohdan vaatimukset.

35A

Asetus (EU) N:o 1008/2010

(Tuulilasin pesu- ja pyyhinlaitteet)

Ajoneuvo on varustettava riittävin tuulilasin pesu- ja pyyhinlaittein.

Tuulilasin pesu- ja pyyhinlaitetta on pidettävä riittävänä, jos se täyttää vähintään asetuksen (EU) N:o 1008/2010 liitteessä III olevan 1.1.5 kohdan vaatimukset.

36A

E-sääntö nro 122

(Lämmitysjärjestelmät)

a)	Ajoneuvon matkustajatila on varustettava lämmitysjärjestelmällä.

b)	Polttolämmittimien ja niiden asennuksen on oltava E-säännön nro 122 liitteen 7 mukaisia. Lisäksi nestekaasukäyttöisten polttolämmittimien ja lämmitysjärjestelmien on täytettävä E-säännön nro 122 liitteessä 8 vahvistetut vaatimukset.

c)	Jälkiasennettavien lisälämmitysjärjestelmien on täytettävä E-säännössä nro 122 vahvistetut vaatimukset.

37A

Asetus (EU) N:o 1009/2010

(Pyörien roiskesuojat)

a)	Ajoneuvo on suunniteltava niin, että se suojaa muita tienkäyttäjiä kimpoavilta kiviltä, mudalta, jäältä, lumelta ja vedeltä ja että se vähentää vaaroja, jotka aiheutuvat kosketuksesta liikkuviin pyöriin.

b)	Tutkimuslaitos voi tarkastaa, täyttyvätkö asetuksen (EU) N:o 1009/2010 liitteessä II vahvistetut tekniset vaatimukset.

c)	Kyseisen asetuksen liitteessä I olevaa 3 jaksoa ei sovelleta.

38A

E-sääntö nro 25

(Pääntuet)

E-säännön nro 25 vaatimuksia ei sovelleta.

44A

Asetus (EU) N:o 1230/2012

(Massat ja mitat)

a)	Asetuksen (EU) N:o 1230/2012 liitteessä I olevan A osan 1 kohdan vaatimuksia on noudatettava.

Edellä olevaa a kohtaa sovellettaessa huomioon otettavat massat ovat seuraavat:

—	tutkimuslaitoksen mittaama ajokuntoisen ajoneuvon massa, joka on määritetty asetuksen (EU) N:o 1230/2012 2 artiklan 4 kohdassa; ja

—	kuormitetut massat, jotka ajoneuvon valmistaja on ilmoittanut tai jotka esitetään valmistajan kilvessä, mukaan luettuina tarrat tai käyttöoppaassa olevat tiedot. Kyseisiä massoja on pidettävä suurimpina teknisesti sallittuina kuormitettuina massoina.

c)	Suurimmista sallituista mitoista ei sallita poikkeuksia.

45A

E-sääntö nro 43

(Turvalasit)

Komponentit

a)	Turvalasien on oltava joko karkaistua tai laminoitua turvalasia.

b)	Muovilasitetta saa asentaa ainoastaan kohteisiin, jotka sijaitsevat B-pilarin takana.

c)	Turvalasien ei tarvitse olla E-säännön nro 43 mukaisesti hyväksyttyjä.

Asennus

a)	Sovelletaan E-säännön nro 43 liitteessä 21 vahvistettuja asennusvaatimuksia.

b)	Tuulilasilla ja B-pilarin edessä olevalla lasitteella ei saa olla sävytettyjä kalvoja, jotka saattaisivat pienentää vähimmäisvaatimuksen mukaista säännöllistä valon läpäisysuhdetta.

Direktiivi 92/23/ETY

(Renkaat)

Komponentit

Renkaissa on oltava EY-tyyppihyväksyntämerkintä, johon kuuluu symboli ”s” (sound).

Asennus

a)	Renkaiden mittojen, kantavuusluvun ja nopeusluokan on täytettävä direktiivin 92/23/ETY liitteessä IV vahvistetut vaatimukset.

b)	Renkaan nopeusluokkasymbolin on täsmättävä ajoneuvon suurimman rakenteellisen nopeuden kanssa. Vaatimusta sovelletaan siitä riippumatta, onko ajoneuvoon asennettu nopeudenrajoitin.

c)	Ajoneuvon valmistajan on ilmoitettava ajoneuvon suurin nopeus. Tutkimuslaitos voi kuitenkin arvioida ajoneuvon suurimman rakenteellisen nopeuden käyttämällä moottorin suurinta lähtötehoa, suurinta kierroslukumäärää minuutissa ja tietoja, jotka koskevat kinemaattista ketjua.

50A

E-sääntö nro 55

(Kytkentälaitteet)

Erilliset tekniset yksiköt

Alkuperäisen laitevalmistajan kytkentälaitteita, jotka on tarkoitettu sellaisen perävaunun vetämiseen, jonka suurin massa on enintään 1 500 kg, ei tarvitse tyyppihyväksyä E-säännön nro 55 mukaisesti.

Kytkentälaitetta pidetään alkuperäisen laitevalmistajan laitteena silloin, kun sitä kuvaillaan käyttöoppaassa tai vastaavassa tukiasiakirjassa, jonka ajoneuvon valmistaja toimittaa ajoneuvon ostajalle.

Jos kyseinen kytkentälaite on hyväksytty ajoneuvon kanssa, hyväksyntätodistukseen on sisällyttävä asianmukainen teksti, jossa todetaan, että omistaja vastaa perävaunuun liitetyn kytkentälaitteen yhteensopivuudesta.

b)	Kytkentälaitteet, jotka eivät lukeudu a kohdassa mainittuihin, ja jälkiasennettavat kytkentälaitteet on tyyppihyväksyttävä E-säännön nro 55 mukaisesti.

Asennus ajoneuvoon

Tutkimuslaitoksen on tarkastettava, että kytkentälaitteiden asennus on E-säännön nro 55 kohdan 6 mukainen.

53A

E-sääntö nro 94

(Etutörmäys) (e)

Hakijan on toimitettava valmistajan lausunto, jossa todetaan, että kyseinen ajoneuvo, jonka valmistenumero on määritettävä, vastaa vähintään yhtä seuraavista:

—	E-sääntö nro 94;

—	FMVSS-standardi nro 208 (Matkustajan törmäyssuoja);

—	JSRRV:n 18 artikla.

b)	Tuotannossa olevalle ajoneuvolle voidaan hakijan pyynnöstä tehdä E-säännön nro 94 kohdan 5 mukainen testi. Testin tekee sitä varten nimetty tutkimuslaitos. Tutkimuslaitoksen on toimitettava hakijalle yksityiskohtainen seloste.

54A

E-sääntö nro 95

(Sivutörmäys)

Hakijan on toimitettava valmistajan lausunto, jossa todetaan, että kyseinen ajoneuvo, jonka valmistenumero on määritettävä, vastaa vähintään yhtä seuraavista:

—	E-sääntö nro 95;

—	FMVSS-standardi nro 214 (Sivutörmäyssuojaus);

—	JSRRV:n 18 artikla.

b)	Tuotannossa olevalle ajoneuvolle voidaan hakijan pyynnöstä tehdä E-säännön nro 95 kohdan 5 mukainen testi. Testin tekee sitä varten nimetty tutkimuslaitos. Tutkimuslaitoksen on toimitettava hakijalle yksityiskohtainen seloste.

Asetus (EY) N:o 78/2009

(Jalankulkijoiden suojelu)

Hätäjarrutehostin

Ajoneuvot on varustettava kaikkiin pyöriin vaikuttavalla elektronisella lukkiutumattomalla jarrujärjestelmällä.

Jalankulkijoiden suojelu

Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 78/2009 vaatimuksia.

Etusuojajärjestelmät

Ajoneuvoon asennettavat etusuojajärjestelmät on tyyppihyväksyttävä asetuksen (EY) N:o 78/2009 mukaisesti, ja niiden asennuksen on täytettävä kyseisen asetuksen liitteessä I olevassa 6 kohdassa asetetut vaatimukset.

Direktiivi 2005/64/EY

(Kierrätettävyys)

Kyseisen direktiivin vaatimuksia ei sovelleta.

Direktiivi 2006/40/EY

(Ilmastointijärjestelmä)

Kyseisen direktiivin vaatimuksia on sovellettava.

Asetus (EU) 2015/758

(eCall-järjestelmä)

Kyseisen asetuksen vaatimuksia ei sovelleta.

II osa: N1-luokkaan kuuluvat ajoneuvot

Kohta

Säädös

Vaihtoehtoiset vaatimukset

Asetus (EY) N:o 715/2007

(Kevyiden hyötyajoneuvojen päästöt (Euro 5 ja Euro 6) / tietojen saatavuus)

Pakokaasupäästöt

a)	Tehdään tyyppi 1 -testi asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteen III mukaisesti käyttämällä kyseisen asetuksen liitteessä VII olevassa 1.4 kohdassa määritettyjä huononemiskertoimia. Noudatettavat päästöjen raja-arvot on määritetty asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteessä I olevissa taulukoissa 1 ja 2.

b)	Ei vaadita, että ajoneuvolla on ajettu vähintään 3 000 kilometriä, toisin kuin E-säännön nro 83 liitteen 4 kohdassa 3.1.1 mainitaan.

c)	Testauksessa käytettävän polttoaineen on oltava asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteessä IX tarkoitettua vertailupolttoainetta.

d)	Dynamometrin asennuksessa on noudatettava teknisiä vaatimuksia, jotka on määritetty E-säännön nro 83 liitteen 4 kohdassa 3.2.

e)	Edellä olevassa a alakohdassa mainittua testiä ei tehdä, kun voidaan osoittaa, että ajoneuvo vastaa asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteessä I olevassa 2 kohdassa mainittuja California Code of Regulationsin vaatimuksia.

Haihtumispäästöt

Bensiinimoottoreissa on oltava haihtumispäästöjen rajoitusjärjestelmä (esim. hiilisäiliö).

Kampikammiopäästöt

Kampikammiopäästöjen kierrättämiseen tarkoitettu laite vaaditaan.

Sisäinen valvontajärjestelmä (OBD)

Ajoneuvoon on asennettava sisäinen valvontajärjestelmä (OBD).

Sisäisen valvontajärjestelmän käyttöliittymän on kyettävä kommunikoimaan tavallisten diagnostiikkatyökalujen kanssa, joita käytetään teknisiin määräaikaistarkastuksiin.

Savun tiheys

a)	Dieselmoottorilla varustetut ajoneuvot on testattava asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteessä IV olevassa lisäyksessä 2 mainittujen testausmenetelmien mukaisesti.

b)	Absorptiokertoimen korjattu arvo on kiinnitettävä näkyvään ja helppopääsyiseen paikkaan.

CO2-päästöt ja polttoaineenkulutus

a)	Tehdään asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteen XII mukainen testi.

b)	Ei vaadita, että ajoneuvolla on ajettu vähintään 3 000 kilometriä, toisin kuin E-säännön nro 83 liitteen 4 kohdassa 3.1.1 vaaditaan.

Jos ajoneuvo vastaa komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteessä I olevassa 2.1.1 kohdassa tarkoitettuja California Code of Regulationsin vaatimuksia, jolloin pakokaasupäästötestejä ei siis edellytetä, jäsenvaltioiden on laskettava CO2-päästöt ja polttoaineenkulutus käyttämällä huomautuksissa (b) ja (c) vahvistettua kaavaa.

Tietojen saatavuus

Tietojen saatavuutta koskevia säännöksiä ei sovelleta.

Tehon mittaus

a)	Hakijan on toimitettava valmistajan lausunto, jossa todetaan ajoneuvon moottorin suurin lähtöteho (kW) ja sitä vastaava käyntinopeusalue kierroksina minuutissa.

b)	Hakija voi vaihtoehtoisesti toimittaa moottorin lähtötehokäyrän, joka sisältää samat tiedot.

E-sääntö nro 34

(Polttoainesäiliöt – taka-alleajosuojat)

Polttoainesäiliöt

a)	Polttoainesäiliöiden on oltava E-säännön nro 34 kohdan 5 mukaisia lukuun ottamatta kohtia 5.1, 5.2 ja 5.12. Säiliöiden on oltava erityisesti kohtien 5.9 ja 5.9.1 mukaisia, mutta tippumistestiä ei tehdä.

b)	Nestekaasua tai paineistettua maakaasua kuljettavien säiliöiden on oltava tyyppihyväksyttyjä sen mukaan, mitä E-säännössä nro 67, muutossarja 01, tai E-säännössä nro 110 (a) on määritetty.

Muovimateriaalista valmistettuja polttoainesäiliöitä koskevat erityissäännökset

Hakijan on toimitettava valmistajan lausunto, jossa todetaan, että kyseisen ajoneuvon, jonka valmistenumero on määritettävä, polttoainesäiliö vastaa vähintään yhtä seuraavista:

—	FMVSS-standardi nro 301 (polttoainejärjestelmän eheys);

—	E-säännön nro 34 liite 5.

Taka-alleajosuojat

a)	Ajoneuvon takaosa on rakennettava E-säännön nro 34 kohtien 8 ja 9 mukaisesti.

Asetus (EU) N:o 1003/2010

(Takarekisterikilven tila)

Rekisterikilven tilan, kallistuksen, näkyvyyskulmien ja asennon on oltava asetuksen (EU) N:o 1003/2010 mukaisia.

E-sääntö nro 79

(Ohjausvoima)

Mekaaniset järjestelmät

a)	Ohjausmekanismi on rakennettava itsekeskittyväksi. Tämän vaatimuksen noudattaminen on tarkastettava E-säännön nro 79 kohtien 6.1.2 ja 6.2.1 mukaisella testillä.

b)	Tehostetun ohjauslaitteiston vikaantuminen ei saa aiheuttaa sitä, että ajoneuvon hallinta menetetään täysin.

Kompleksinen elektroninen ajoneuvonohjausjärjestelmä (drive-by-wire-laitteet)

Kompleksinen elektroninen ohjausjärjestelmä sallitaan vain silloin, kun se on E-säännön nro 79 liitteen 6 mukainen.

E-sääntö nro 11

(Ovien lukot ja saranat)

Noudatettava E-säännön nro 11 kohtaa 6.1.5.4.

E-sääntö nro 28

(Äänimerkinantolaite)

Komponentit

Asennus ajoneuvoon

a)	Tehdään testi E-säännön nro 28 kohdan 6.2. mukaisesti.

b)	Enimmäisäänenpainetason on oltava kohdan 6.2.7 mukainen.

E-sääntö nro 46

(Epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet)

Komponentit

a)	Ajoneuvossa on oltava E-säännön nro 46 kohdan 15.2 mukaiset taustapeilit.

b)	Niiden ei tarvitse olla E-säännön nro 46 mukaisesti tyyppihyväksyttyjä.

Peilien kaarevuussäteet eivät saa aiheuttaa merkittäviä optisia vääristymiä. Kaarevuussäteet on tutkimuslaitoksen harkinnan mukaan tarkastettava E-säännön nro 46 liitteen 7 lisäyksessä 1 kuvatulla menetelmällä. Kaarevuussäteet eivät saa alittaa arvoja, joita E-säännön nro 46 kohdassa 6.1.2.2.4 edellytetään.

Asennus ajoneuvoon

Mittauksin on varmistettava, että näkökentät ovat E-säännön nro 46 kohdan 15.2.4 mukaiset.

E-sääntö nro 13-H

(Jarrulaitteet)

Yleiset vaatimukset

a)	Jarrujärjestelmä on rakennettava E-säännön nro 13-H kohdan 5 mukaisesti.

b)	Ajoneuvot on varustettava kaikkiin pyöriin vaikuttavalla elektronisella lukkiutumattomalla jarrujärjestelmällä.

c)	Jarrujärjestelmän ominaisuuksien on vastattava E-säännön nro 13-H liitettä III.

Tätä tarkoitusta varten on tehtävä tietestejä radalla, jonka pinnan kitkakerroin on korkea. Seisontajarrutesti on tehtävä 18 %:n kaltevuudessa (ylös ja alas).

Tehdään vain testit, jotka mainitaan jäljempänä kohdissa Käyttöjarru ja Seisontajarru. Ajoneuvon on kaikissa tapauksissa oltava täysin kuormitettu.

e)	Edellä c kohdassa tarkoitettua tietestiä ei tehdä silloin, kun hakija voi toimittaa valmistajan lausunnon, jossa todetaan, että ajoneuvo vastaa joko E-sääntöä nro 13-H täydennys 5 mukaan luettuna tai FMVSS-standardia nro 135.

Käyttöjarru

a)	Tehdään E-säännön nro 13-H liitteen 3 kohdissa 1.4.2. ja 1.4.3 määrätty tyyppi 0 -testi.

b)	Lisäksi tehdään E-säännön nro 13-H liitteen 3 kohdassa 1.5 määrätty tyyppi I -testi.

Seisontajarru

Tehdään testi E-säännön nro 13-H liitteen 3 kohdan 2.3 mukaisesti.

10A

E-sääntö nro 10

(Radiohäiriöt (sähkömagneettinen yhteensopivuus))

Komponentit

a)	Sähkö-/elektroniikka-asennelmien ei tarvitse olla E-säännön nro 10 mukaisesti tyyppihyväksyttyjä.

b)	Jälkiasennettujen sähkö- tai elektroniikkalaitteiden on kuitenkin oltava E-säännön nro 10 mukaisia.

Sähkömagneettinen säteily

Hakijan on toimitettava valmistajan lausunto, jossa todetaan, että ajoneuvo noudattaa E-sääntöä nro 10 tai seuraavia vaihtoehtoisia standardeja:

—	laajakaistainen sähkömagneettinen säteily: CISPR 12 tai SAE J551-2;

—	kapeakaistainen sähkömagneettinen säteily: CISPR 12 (ulkoinen) tai 25 (sisäinen) tai SAE J551-4 ja SAE J1113-41.

Häiriönsietotestit

Häiriönsietotestejä ei tehdä.

13B

E-sääntö nro 116

(Luvattoman käytön estolaite ja ajonestolaite)

a)	Ajoneuvo on luvattoman käytön estämiseksi varustettava E-säännön nro 116 kohdan 5.1.2 mukaisella lukituslaitteella.

b)	Jos asennetaan ajonestolaite, sen on täytettävä E-säännön nro 116 kohdan 8.1.1 vaatimukset.

14A

E-sääntö nro 12

(Ohjauslaitteen käyttäytyminen törmäyksessä)

Hakijan on toimitettava valmistajan lausunto, jossa todetaan, että kyseinen ajoneuvo, jonka valmistenumero on määritettävä, vastaa vähintään yhtä seuraavista:

—	E-sääntö nro 12;

—	FMVSS-standardin nro 203 (ohjausjärjestelmän antama törmäyssuojaus kuljettajalle) sekä FMVSS-standardin nro 204 (ohjauslaitteen siirtymä taaksepäin);

—	JSRRV:n 11 artikla.

b)	Tuotannossa olevalle ajoneuvolle voidaan hakijan pyynnöstä tehdä E-säännön nro 12 liitteen 3 mukainen testi. Testin tekee sitä varten nimetty tutkimuslaitos. Tutkimuslaitoksen on toimitettava hakijalle yksityiskohtainen seloste.

15A

E-sääntö nro 17

(Istuinten lujuus – pääntuet)

Istuimet, istuinten kiinnityspisteet ja säätöjärjestelmät

Istuinten ja niiden säätöjärjestelmien on oltava E-säännön nro 17 kohdan 5.3 mukaiset.

Pääntuet

a)	Pääntukien on täytettävä E-säännön nro 17 kohdan 5 ja E-säännön nro 17 liitteen 4 vaatimukset.

b)	Tehdään ainoastaan E-säännön nro 17 kohdissa 5.12, 6.5, 6.6 ja 6.7 kuvatut testit.

17A

E-sääntö nro 39

(Nopeusmittari – peruutusvaihde)

Nopeusmittarilaitteisto

a)	Nopeusmittarin näytön on oltava E-säännön nro 39 kohtien 5.1–5.1.4 mukainen.

b)	Jos tutkimuslaitoksella on syytä epäillä, ettei nopeusmittaria ole kalibroitu riittävällä tarkkuudella, se voi vaatia E-säännön nro 39 kohdassa 5.2 kuvattujen testien tekemistä.

Peruutusvaihde

Vaihdemekanismin on sisällettävä peruutusvaihde.

18A

Asetus (EU) N:o 19/2011

(Lakisääteiset kilvet)

Ajoneuvon valmistenumero (VIN)

a)	Ajoneuvo on varustettava ajoneuvon valmistenumerolla, joka koostuu vähintään kahdeksasta ja enintään 17 merkistä. 17 merkistä koostuvan ajoneuvon valmistenumeron on täytettävä kansainvälisissä standardeissa ISO 3779:1983 ja 3780:1983 vahvistetut vaatimukset.

b)	Ajoneuvon valmistenumero on sijoitettava näkyvään ja helppopääsyiseen paikkaan niin, ettei se häviä näkyvistä eikä turmellu.

c)	Jos ajoneuvon koriin tai alustaan ei ole painettu ajoneuvon valmistenumeroa, jäsenvaltio voi edellyttää, että valmistenumero lisätään jälkikäteen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tällöin kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on valvottava toimenpidettä.

Lakisääteinen kilpi

Ajoneuvon valmistajan on kiinnitettävä ajoneuvoon tunnistekilpi.

Lisäkilpiä ei saa vaatia sen jälkeen, kun hyväksyntä on myönnetty.

19A

E-sääntö nro 14

(Turvavöiden kiinnityspisteet)

Hakijan on toimitettava valmistajan lausunto, jossa todetaan, että kyseinen ajoneuvo, jonka valmistenumero on määritettävä, vastaa vähintään yhtä seuraavista:

—	E-sääntö nro 14;

—	FMVSS-standardi nro 210 (Turvavöiden kiinnityspisteet);

—	JSRRV:n 22-3 artikla.

20A

E-sääntö nro 48

(Valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennus)

a)	Valaisimien asennuksen on täytettävä E-säännön nro 48, muutossarja 03, olennaiset vaatimukset lukuun ottamatta vaatimuksia, jotka on määritetty säännön nro 48 liitteissä 5 ja 6.

b)	Jäljempänä 21–26 ja 28–30 kohdassa mainituista valaisimien ja merkkivalolaitteiden lukumäärästä, olennaisista suunnitteluominaisuuksista, sähköliitännöistä ja aikaan saadun tai paluuheijastuvan valon väristä ei sallita poikkeuksia.

c)	Valaisimet ja merkkivalolaitteet, jotka on a alakohdan vaatimusten täyttämiseksi jälkiasennettava, on varustettava EU-tyyppihyväksyntämerkillä.

d)	Kaasupurkausvalonlähteellä varustetut valaisimet sallitaan vain, kun asennetaan ajovalaisimien pesulaite ja tarvittaessa ajovalaisimien automaattinen säätölaite.

e)	Lähivalaisinten on sovelluttava valokuvioltaan käytettäväksi sen puoleisessa liikenteessä, joka on ajoneuvon hyväksyntämaan lainsäädännön mukainen.

21A

E-sääntö nro 3

(Heijastimet)

Tarvittaessa on ajoneuvon taakse lisättävä kaksi lisäheijastinta, joissa on EY-hyväksyntämerkki ja joiden sijainnin on oltava E-säännön nro 48 mukainen.

22A

E-säännöt nro 7, 87 ja 91

(Ääri-, etu-, taka-, jarru-, sivu- ja huomiovalaisimet)

E-säännöissä nro 7, 87 ja 91 vahvistettuja vaatimuksia ei sovelleta. Tutkimuslaitoksen on kuitenkin tarkastettava, että valaisimet toimivat oikein.

23A

E-sääntö nro 6

(Suuntavalaisimet)

E-säännössä nro 6 vahvistettuja vaatimuksia ei sovelleta. Tutkimuslaitoksen on kuitenkin tarkastettava, että valaisimet toimivat oikein.

24A

E-sääntö nro 4

(Takarekisterikilven valaisimet)

E-säännössä nro 4 vahvistettuja vaatimuksia ei sovelleta. Tutkimuslaitoksen on kuitenkin tarkastettava, että valaisimet toimivat oikein.

25C, 25E, 25F

E-säännöt nro 98, 112 ja 123

(Ajovalaisimet (myös polttimot))

a)	Ajoneuvoon asennettujen valaisimien lähivalon tuottama valaistus on tarkastettava epäsymmetristä lähivaloa tuottavia valaisimia koskevan E-säännön nro 112 kohdan 6 mukaisesti. Tarkoitusta varten voidaan viitata kyseisen säännön liitteessä 5 määritettyihin toleransseihin.

b)	Myös E-säännön nro 98 tai 123 mukaisten valaisimien lähivalon on täytettävä tämä vaatimus.

26A

E-sääntö nro 19

(Etusumuvalaisimet)

E-säännön nro 19 vaatimuksia ei sovelleta. Tutkimuslaitoksen on kuitenkin tarkastettava, että valaisimet toimivat oikein (jos valaisimet on asennettu).

27A

Asetus (EU) N:o 1005/2010

(Vetokoukut)

Asetuksen (EU) N:o 1005/2010 vaatimuksia ei sovelleta.

28A

E-sääntö nro 38

(Takasumuvalaisimet)

E-säännön nro 38 vaatimuksia ei sovelleta. Tutkimuslaitoksen on kuitenkin tarkastettava, että valaisimet toimivat oikein.

29A

E-sääntö nro 23

(Peruutusvalaisimet)

E-säännön nro 23 vaatimuksia ei sovelleta. Tutkimuslaitoksen on kuitenkin tarkastettava, että valaisimet toimivat oikein (jos valaisimet on asennettu).

30A

E-sääntö nro 77

(Pysäköintivalaisimet)

E-säännön nro 77 vaatimuksia ei sovelleta. Tutkimuslaitoksen on kuitenkin tarkastettava, että valaisimet toimivat oikein (jos valaisimet on asennettu).

31A

E-sääntö nro 16

(Turvavyöt ja turvajärjestelmät)

Komponentit

a)	Turvavöiden ei tarvitse olla E-säännön nro 16 mukaisesti tyyppihyväksyttyjä.

b)	Kussakin turvavyössä on kuitenkin oltava tunnistemerkintä.

c)	Merkinnän tietojen on vastattava päätöstä, joka koskee turvavöiden kiinnityspisteitä (ks. 19 kohta).

Asennusvaatimukset

a)	Ajoneuvo on varustettava turvavöillä E-säännön nro 16 liitteessä XVI vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

b)	Jos a kohdan mukaisesti on jälkiasennettava turvavöitä, vöiden on oltava E-säännön nro 16 mukaisesti hyväksyttyä tyyppiä.

33A

E-sääntö nro 121

(Hallintalaitteiden, merkkivalaisimien ja osoittimien tunnistaminen)

a)	E-säännössä nro 121 edellytettyjen symbolien ja niitä vastaavien ilmaisimien värin on oltava kyseisen E-säännön mukaisia.

b)	Jos näin ei ole, tutkimuslaitoksen on todennettava, että ajoneuvoon asennetut symbolit, ilmaisimet ja osoittimet antavat kuljettajalle kattavat tiedot kyseisten ohjainlaitteiden toiminnasta.

34A

Asetus (EU) N:o 672/2010

(Huurteen- ja huurunpoistolaitteet)

Ajoneuvo on varustettava riittävin tuulilasin huurteen- ja huurunpoistolaittein.

35A

Asetus (EU) N:o 1008/2010

(Pesimet ja pyyhkimet)

Ajoneuvo on varustettava riittävin tuulilasin pesu- ja pyyhinlaittein.

36A

E-sääntö nro 122

(Lämmitysjärjestelmät)

a)	Ajoneuvon matkustajatila on varustettava lämmitysjärjestelmällä.

b)	Polttolämmittimien ja niiden asennuksen on oltava E-säännön nro 122 liitteen 7 mukaisia. Lisäksi nestekaasukäyttöisten polttolämmittimien ja lämmitysjärjestelmien on täytettävä E-säännön nro 122 liitteessä 8 vahvistetut vaatimukset.

c)	Jälkiasennettavien lisälämmitysjärjestelmien on täytettävä E-säännössä nro 122 vahvistetut vaatimukset.

41A

Asetus (EY) N:o 595/2009

Raskaiden hyötyajoneuvojen päästöt (Euro VI) – sisäinen valvontajärjestelmä (OBD-järjestelmä)

Pakokaasupäästöt

a)	Tehdään testi komission asetuksen (EU) N:o 582/2011 (4) liitteen III mukaisesti käyttämällä asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä VI olevassa 3.6.1 kohdassa määritettyjä huononemiskertoimia.

b)	Noudatettavat raja-arvot on määritetty asetuksen (EY) N:o 595/2009 liitteen I taulukossa.

c)	Testauksessa käytettävän polttoaineen on oltava asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä IX tarkoitettua vertailupolttoainetta.

CO2-päästöt

CO2-päästöt ja polttoaineenkulutus on määritettävä asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteen VIII mukaisesti.

Sisäinen valvontajärjestelmä (OBD)

a)	Ajoneuvoon on asennettava sisäinen valvontajärjestelmä (OBD).

b)	OBD-käyttöliittymän on kommunikoitava järjestelmän ulkopuolisen OBD-lukulaitteen kanssa asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteen X mukaisesti.

Typen oksidien poistojärjestelmien oikean toiminnan varmistamiseen liittyvät vaatimukset

Ajoneuvoon on asennettava typen oksidien poistojärjestelmän oikean toiminnan varmistava järjestelmä asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteen XIII mukaisesti.

Tehon mittaus

a)	Hakijan on toimitettava valmistajan lausunto, jossa todetaan ajoneuvon moottorin suurin lähtöteho (kW) ja sitä vastaava käyntinopeusalue.

b)	Hakija voi vaihtoehtoisesti toimittaa moottorin lähtötehokäyrän, joka sisältää samat tiedot.

45A

E-sääntö nro 43

Komponentit

a)	Turvalasien on oltava joko karkaistua tai laminoitua turvalasia.

b)	Muovilasitetta saa asentaa ainoastaan kohteisiin, jotka sijaitsevat B-pilarin takana.

c)	Turvalasien ei tarvitse olla E-säännön nro 43 mukaisesti hyväksyttyjä.

Asennus

a)	Sovelletaan E-säännön nro 43 liitteessä 21 vahvistettuja asennusvaatimuksia.

b)	Tuulilasilla ja B-pilarin edessä olevalla lasitteella ei saa olla sävytettyjä kalvoja, jotka saattaisivat pienentää vähimmäisvaatimuksen mukaista säännöllistä valon läpäisysuhdetta.

46A

Komission asetus (EU) N:o 458/2011

(Renkaiden asennus)

Asennus

a)	Renkaiden mittojen, kantavuusluvun ja nopeusluokan on täytettävä komission asetuksen (EU) N:o 458/2011 vaatimukset.

b)	Renkaan nopeusluokkasymbolin on täsmättävä ajoneuvon suurimman rakenteellisen nopeuden kanssa.

c)	Vaatimusta sovelletaan siitä riippumatta, onko ajoneuvoon asennettu nopeudenrajoitin.

d)	Ajoneuvon valmistajan on ilmoitettava ajoneuvon suurin nopeus. Tutkimuslaitos voi kuitenkin arvioida ajoneuvon suurimman rakenteellisen nopeuden käyttämällä moottorin suurinta lähtötehoa, suurinta kierroslukumäärää minuutissa ja tietoja, jotka koskevat kinemaattista ketjua.

46B

E-sääntö nro 30

(Luokan C1 renkaat)

Komponentit

Renkaissa on oltava tyyppihyväksyntämerkki.

46D

E-sääntö nro 117

(Renkaiden vierintämelu, märkäpito ja vierintävastus)

Komponentit

Renkaissa on oltava tyyppihyväksyntämerkki.

46E

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 64

(Tilapäiskäyttöön tarkoitettu varapyörä-rengasyhdistelmä, itsekantavat run-flat-renkaat, renkaiden vierintämelu, märkäpito ja vierintävastus)

Komponentit

Renkaissa on oltava tyyppihyväksyntämerkki.

Rengaspaineen seurantajärjestelmän asentaminen ei ole pakollista.

48A

Asetus (EU) N:o 1230/2012

(Massat ja mitat)

a)	Asetuksen (EU) N:o 1230/2012 liitteessä I olevan A osan vaatimuksia on noudatettava. Liitteessä I olevan A osan 5 kohdan vaatimuksia ei kuitenkaan tarvitse noudattaa.

Edellä olevaa a kohtaa sovellettaessa huomioon otettavat massat ovat seuraavat:

—	tutkimuslaitoksen mittaama ajokuntoisen ajoneuvon massa, joka on määritetty asetuksen (EU) N:o 1230/2012 2 artiklan 4 alakohdassa; ja

—	suurimmat kuormitetut massat, jotka ajoneuvon valmistaja on ilmoittanut tai jotka esitetään valmistajan kilvessä, mukaan luettuina tarrat tai käyttöoppaassa olevat tiedot. Kyseisiä massoja on pidettävä suurimpina teknisesti sallittuina kuormitettuina massoina.

c)	Hakijan tekemiä teknisiä muutoksia, joiden tarkoituksena on pienentää ajoneuvon suurin teknisesti sallittu kokonaismassa 3,5 tonniin tai sen alle, jotta ajoneuvolle voidaan myöntää yksittäishyväksyntä, ei sallita.

d)	Suurimmista sallituista mitoista ei sallita poikkeuksia.

49A

E-sääntö nro 61

(Ohjaamon ulkonevat osat)

a)	E-säännön nro 17 kohdassa 5 vahvistettujen yleisten vaatimusten on täytyttävä.

b)	Tutkimuslaitoksen harkinnan mukaan on E-säännön nro 17 kohdissa 6.1, 6.5, 6.6, 6.7, 6.8 ja 6.11 tarkoitettujen vaatimusten täytyttävä.

50A

E-sääntö nro 55

(Kytkentälaitteet)

Erilliset tekniset yksiköt

a)	Alkuperäisen laitevalmistajan kytkentälaitteita, jotka on tarkoitettu sellaisen perävaunun vetämiseen, jonka suurin massa on enintään 1 500 kg, ei tarvitse tyyppihyväksyä E-säännön nro 55 mukaisesti.

b)	Kytkentälaitetta pidetään alkuperäisen laitevalmistajan laitteena silloin, kun sitä kuvaillaan käyttöoppaassa tai vastaavassa tukiasiakirjassa, jonka ajoneuvon valmistaja toimittaa ajoneuvon ostajalle.

c)	Jos kyseinen kytkentälaite on hyväksytty ajoneuvon kanssa, hyväksyntätodistukseen on sisällyttävä asianmukainen teksti, jossa todetaan, että omistaja vastaa perävaunuun liitetyn kytkentälaitteen yhteensopivuudesta.

d)	Kytkentälaitteet, jotka eivät lukeudu a kohdassa mainittuihin, ja jälkiasennettavat kytkentälaitteet on tyyppihyväksyttävä E-säännön nro 55 mukaisesti.

Asennus ajoneuvoon

Tutkimuslaitoksen on tarkastettava, että kytkentälaitteiden asennus on E-säännön nro 55 kohdan 6 mukainen.

E-sääntö nro 95

(Sivutörmäys)

Hakijan on toimitettava valmistajan lausunto, jossa todetaan, että kyseinen ajoneuvo, jonka valmistenumero on määritettävä, vastaa vähintään yhtä seuraavista:

—	E-sääntö nro 95;

—	FMVSS-standardi nro 214 (Sivutörmäyssuojaus);

—	JSRRV:n 18 artikla.

b)	Tuotannossa olevalle ajoneuvolle voidaan hakijan pyynnöstä tehdä E-säännön nro 95 kohdan 5 mukainen testi.

c)	Testin tekee sitä varten nimetty tutkimuslaitos. Tutkimuslaitoksen on toimitettava hakijalle yksityiskohtainen seloste.

56A

E-sääntö nro 105

Vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot

Vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen ajoneuvojen on oltava E-säännön nro 105 mukaisia.

Asetus (EY) N:o 78/2009

(Jalankulkijoiden suojelu)

Hätäjarrutehostin

Ajoneuvot on varustettava kaikkiin pyöriin vaikuttavalla elektronisella lukkiutumattomalla jarrujärjestelmällä.

Jalankulkijoiden suojelu

Asetuksen (EY) N:o 78/2009 vaatimuksia ei sovelleta 24 päivään helmikuuta 2018 saakka ajoneuvoihin, joiden suurin massa on enintään 2 500 kg, eikä 24 päivään elokuuta 2019 saakka ajoneuvoihin, joiden suurin massa on yli 2 500 kg.

Etusuojajärjestelmät

Ajoneuvoon asennettavat etusuojajärjestelmät on kuitenkin tyyppihyväksyttävä asetuksen (EY) N:o 78/2009 mukaisesti, ja niiden asennuksen on täytettävä kyseisen asetuksen liitteessä I olevassa 6 kohdassa asetetut vaatimukset.

Direktiivi 2005/64/EY

(Kierrätettävyys)

Kyseisen direktiivin vaatimuksia ei sovelleta.

Direktiivi 2006/40/EY

(Ilmastointijärjestelmä)

Kyseisen direktiivin vaatimuksia on sovellettava.

Asetus (EU) 2015/758

(eCall-järjestelmä)

Kyseisen asetuksen vaatimuksia ei sovelleta.

Lisäystä 2 koskevat huomautukset

Tässä lisäyksessä käytetyt lyhenteet:

’OEM’: valmistajan toimittama alkuperäislaitteisto

’FMVSS’: USA:n liikenneviraston standardi (Federal Motor Vehicle Safety Standard)

’JSRRV’: Maantieajoneuvoja koskevat Japanin turvallisuusmääräykset (Japan Safety Regulations for Road Vehicles)

’SAE’: Society of Automotive Engineers

’CISPR’: Comité international spécial des perturbations radioélectriques.

Huomautukset:

a)	Neste- tai maakaasuasennus on tarkastettava kokonaan E-säännön nro 67, 110 tai 115 mukaisesti.

CO2-päästöjen arvioinnissa käytetään seuraavaa kaavaa:

Bensiinimoottori ja käsivalintainen vaihteisto:

CO2 = 0,047 m + 0,561 p + 56,621

Bensiinimoottori ja automaattivaihteisto:

CO2 = 0,102 m + 0,328 p + 9,481

Bensiinimoottori ja sähköhybridi:

CO2 = 0,116 m – 57,147

Dieselmoottori ja käsivalintainen vaihteisto:

CO2 = 0,108 m – 11,371

Dieselmoottori ja automaattivaihteisto:

CO2 = 0,116 m – 6,432

Jossa CO2 on CO2-päästöjen yhdistetty massa (g/km), m on ajokuntoisen ajoneuvon massa (kg) ja p on moottorin suurin lähtöteho (kW).

CO2:n yhdistetty massa lasketaan yhden desimaalin tarkkuudella ja pyöristetään sitten lähimpään kokonaislukuun seuraavasti:

i)	jos desimaalipilkun jälkeen tuleva luku on pienempi kuin 5, pyöristetään alaspäin;

ii)	jos desimaalipilkun jälkeen tuleva luku on 5 tai suurempi kuin 5, pyöristetään ylöspäin.

Polttoaineenkulutuksen arvioinnissa käytetään seuraavaa kaavaa:

CFC = CO2 × k– 1

Jossa CFC on yhdistetty polttoaineenkulutus (l/100 km), CO2 on CO2-päästöjen yhdistetty massa (g/km) sen jälkeen, kun se on pyöristetty noudattamalla huomautuksessa 2 b esitettyä sääntöä, ja k on kerroin, joka on

23,81, kun kyseessä on bensiinimoottori;

26,49, kun kyseessä on dieselmoottori.

Yhdistetty polttoaineenkulutus lasketaan kahden desimaalin tarkkuudella ja pyöristetään seuraavasti:

i)	jos ensimmäisen desimaalin jälkeen tuleva luku on pienempi kuin 5, pyöristetään alaspäin;

ii)	jos ensimmäisen desimaalin jälkeen tuleva luku on 5 tai suurempi kuin 5, pyöristetään ylöspäin.

II OSA

Luettelo E-säännöistä, joiden katsotaan vastaavan I osassa tarkoitettuja direktiivejä tai asetuksia

Kun viitataan I osassa olevassa taulukossa mainittuun erillisdirektiiviin tai -asetukseen, seuraavien E-sääntöjen, jotka unioni on hyväksynyt vuoden 1958 tarkistetun sopimuksen sopimuspuolena päätöksellä 97/836/EY, tai saman päätöksen 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen myöhemmin tehtyjen neuvoston päätösten mukaisesti myönnetyn hyväksynnän katsotaan vastaavan asiaankuuluvan erillisdirektiivin tai -asetuksen mukaisesti myönnettyä EU-tyyppihyväksyntää.

Kaikkien seuraavassa taulukossa lueteltujen E-sääntöjen muiden muutosten (5) on niidenkin katsottava vastaavan EU-tyyppihyväksyntää, ja ne on vahvistettava päätöksen 97/836/EY 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla päätöksellä.

	Kohde	E-säännön numero	Muutossarja
1A (*18)	Sallittu melutaso (ei kata AVAS-järjestelmää eikä varaosaäänenvaimentimia)	51	03
	AVAS	138	00
	Varaosaäänenvaimennusjärjestelmät	59	02
9B	Henkilöautojen jarrulaitteet (ESC:tä koskeva osa)	140	00
58	Jalankulkijoiden suojelu (ei kata hätäjarrutehostinta)	127 (jalankulkijoiden suojelu)	00
58	Jalankulkijoiden suojelu (hätäjarrutehostinta koskeva osa)	13-H (hätäjarrutehostin) tai 139 (hätäjarrutehostin)	00 (Lisäys 9 ja sitä uudemmat) 00
65	Kehittyneet hätäjarrutusjärjestelmät	131	01
66	Kaistavahtijärjestelmä	130	00
Jos erillisdirektiivi tai -asetus sisältää asennusvaatimuksia, niitä sovelletaan myös E-sääntöjen mukaisesti hyväksyttyihin komponentteihin ja erillisiin teknisiin yksiköihin.

III OSA

Luettelo erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen EU-tyyppihyväksyntävaatimuksia koskevista säädöksistä

Lisäys 1

Matkailuautot, ambulanssit ja ruumisautot

Kohta	Kohde	Säädöksen viitetiedot	M1 ≤ 2 500 kg (*19)	M1 > 2 500 kg (*19)	M2	M3
1A	Melutaso	Asetus (EU) N:o 540/2014	H	G + H	G + H	G + H
2	Kevyiden hyötyajoneuvojen päästöt (Euro 5 ja Euro 6) / tietojen saatavuus	Asetus (EY) N:o 715/2007	Q (1)	G + Q (1)	G + Q (1)
3A	Palovaaran torjuminen (nestemäisen polttoaineen säiliöt)	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 34	F (2)	F (2)	F (2)	F (2)
3B	Taka-alleajosuojat ja niiden asennus; taka-alleajosuojaus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 58	X	X	X	X
4A	Takarekisterikilpien asentamis- ja kiinnittämistila	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 1003/2010	X	X	X	X
5A	Ohjauslaitteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 79	X	G	G	G
6A	Ajoneuvoon pääsy ja ajoneuvon ohjattavuus	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 130/2012	X	X
6B	Ovisalvat ja ovien pidätysmekanismien komponentit	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 11	B	G + B
7A	Äänimerkinantolaitteet ja äänimerkit	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 28	X	X	X	X
8A	Epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet ja niiden asennus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 46	X	G	G	G
9A	Ajoneuvojen ja perävaunujen jarrulaitteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 13			G (3)	G (3)
9B	Henkilöautojen jarrulaitteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 13-H	X (4)	G + A1
10A	Sähkömagneettinen yhteensopivuus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 10	X	X	X	X
12A	Sisävarusteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 21	C	G + C
13A	Moottoriajoneuvojen luvattoman käytön estävät laitteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 18			G (4A)	G (4A)
13B	Moottoriajoneuvojen luvattoman käytön estävät laitteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 116	X	G
14A	Kuljettajan suojaaminen törmäyksessä ohjausmekanismia vasten	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 12	X	G
15A	Istuimet, niiden kiinnityspisteet ja mahdolliset pääntuet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 17	D	G + D	G + D (4B)	G + D (4B)
15B	Suurten henkilöajoneuvojen istuimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 80			X	X
16A	Ulkonevat osat	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 26	ohjaamo X; muut osat A + Z	ohjaamo G; muut osat A + Z
17A	Ajoneuvoon pääsy ja ajoneuvon ohjattavuus	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 130/2012	X	X	X	X
17B	Nopeusmittarilaitteisto ja sen asennus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 39	X	X	X	X
18A	Lakisääteiset valmistajan kilvet ja ajoneuvon valmistenumero	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 19/2011	X	X	X	X
19A	Turvavöiden kiinnityspisteet, ISOFIX-kiinnitysjärjestelmät ja ISOFIX-yläkiinnityspisteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 14	D	G + L	G + L	G + L
20A	Ajoneuvojen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 48	A + N	ohjaamo A + G + N; muut osat A + N	ohjaamo A + G + N; muut osat A + N	ohjaamo A + G + N; muut osat A + N
21A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen heijastinlaitteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 3	X	X	X	X
22A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen etu- ja takavalaisimet, jarruvalaisimet ja äärivalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 7	X	X	X	X
22B	Moottoriajoneuvojen huomiovalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 87	X	X	X	X
22C	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sivuvalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 91	X	X	X	X
23A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen suuntavalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 6	X	X	X	X
24A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takarekisterikilpien valaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 4	X	X	X	X
25A	Eurooppalaisen epäsymmetrisen lähivalon ja/tai kaukovalon aikaansaavat, halogeeniumpiovalaisimilla varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 31	X	X	X	X
25B	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen hyväksytyissä valaisinyksiköissä käytettävät hehkulamput	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 37	X	X	X	X
25C	Kaasupurkausvalonlähteillä varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 98	X	X	X	X
25D	Moottoriajoneuvojen hyväksytyissä kaasupurkausvalaisinyksiköissä käytettävät kaasupurkausvalonlähteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 99	X	X	X	X
25E	Epäsymmetrisen lähivalon tai kaukovalon aikaansaavat, hehkulampuilla ja/tai LED-moduuleilla varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 112	X	X	X	X
25F	Moottoriajoneuvojen mukautuvat etuvalaisujärjestelmät (AFS-järjestelmät)	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 123	X	X	X	X
26A	Moottoriajoneuvojen etusumuvalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 19	X	X	X	X
27A	Hinauslaite	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 1005/2010	E	E	E	E
28A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takasumuvalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 38	X	X	X	X
29A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen peruutusvalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 23	X	X	X	X
30A	Moottoriajoneuvojen pysäköintivalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 77	X	X	X	X
31A	Turvavyöt, turvajärjestelmät, lasten turvajärjestelmät ja lasten ISOFIX-turvajärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 16	D	G + M	G + M	G + M
32A	Etunäkyvyysalue	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 125	X	G
33A	Hallintalaitteiden, merkkivalaisimien ja osoittimien sijainti ja tunnistaminen	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 121	X	X	X	X
34A	Tuulilasin huurteen- ja huurunpoistojärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 672/2010	X	G (5)	(5)	(5)
35A	Tuulilasin pyyhin- ja pesinjärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 1008/2010	X	G (6)	(6)	(6)
36A	Lämmitysjärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 122	X	X	X	X
37A	Pyörien roiskesuojat	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 1009/2010	X	G
38A	Ajoneuvon istuimiin sisältyvät ja muut pääntuet (niskatuet)	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 25	D	G + D
44A	Massat ja mitat	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 1230/2012	X	X
45A	Turvalasit ja niiden asennus ajoneuvoon	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 43	J	G + J	G + J	G + J
46A	Renkaiden asennus	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 458/2011	X	G	G	G
46B	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen ilmarenkaat (luokka C1)	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 30	X	G
46C	Hyötyajoneuvojen ja niiden perävaunujen ilmarenkaat (luokat C2 ja C3)	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 54	—	G	G	G
46D	Renkaiden vierintämelu, märkäpito ja vierintävastus (luokat C1, C2 ja C3)	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 117	X	G	G	G
46E	Tilapäiskäyttöön tarkoitettu varapyörä-rengasyhdistelmä, itsekantavat run-flat-renkaat ja -järjestelmät, rengaspaineen seurantajärjestelmä	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 64	X	G
47A	Ajoneuvojen nopeuden rajoittaminen	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 89			X	X
48A	Massat ja mitat	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 1230/2012			X	X
50A	Ajoneuvoyhdistelmien mekaaniset kytkentäosat	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 55	X (10)	G (10)	G (10)	G (10)
51A	Tiettyjen moottoriajoneuvoluokkien sisärakenteissa käytettyjen materiaalien palokäyttäytyminen	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 118				ohjaamo G; muut osat X
52A	Luokkien M2 ja M3 ajoneuvot	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 107			A	A
52B	Suurten henkilöajoneuvojen korirakenteen lujuus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 66			A	A
53A	Matkustajien etutörmäyssuojaus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 94	N/A	N/A
54A	Matkustajien sivutörmäyssuojaus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 95	N/A	N/A
58	Jalankulkijoiden suojelu	Asetus (EY) N:o 78/2009	X	N/A Ajoneuvon mukana mahdollisesti toimitettavien etusuojajärjestelmien on kuitenkin oltava vaatimusten mukaisia ja ne on merkittävä.
59	Kierrätettävyys	Direktiivi 2005/64/EY	N/A	N/A
61	Ilmastointijärjestelmä	Direktiivi 2006/40/EY	X	G (14)
62	Vetyjärjestelmä	Asetus (EY) N:o 79/2009	Q	G + Q	G + Q	G + Q
63	Yleinen turvallisuus	Asetus (EY) N:o 661/2009	X (15)	X (15)	X (15)	X (15)
64	Vaihtamisopastimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 65/2012	X	G
65	Kehittyneet hätäjarrutusjärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 347/2012			N/A (16)	N/A (16)
66	Kaistavahtijärjestelmä	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 351/2012			N/A (17)	N/A (17)
67	Nestekaasua varten tarkoitetut erikoisosat ja niiden asennus moottoriajoneuvoihin	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 67	X	X	X	X
68	Ajoneuvojen hälytysjärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 97	X	G
69	Sähköturvallisuus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 100	X	X	X	X
70	Maakaasua varten tarkoitetut erikoisosat ja niiden asennus moottoriajoneuvoihin	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 110	X	X	X	X
72	eCall-järjestelmä	Asetus (EU) 2015/758	G	G	N/A	N/A

Ambulansseja koskevat lisävaatimukset

Ambulanssien potilastilan on täytettävä standardin EN 1789:2007 + A1:2010 + A2:2014 Lääkinnälliset ajoneuvot laitteineen – Ambulanssit tekniset vaatimukset lukuun ottamatta 6.5 kohtaa (varusteluettelo). Vaatimustenmukaisuudesta on esitettävä todistus ja tutkimuslaitoksen testausseloste. Jos ambulanssissa on pyörätuolipaikka, sovelletaan lisäyksessä 3 olevia, pyörätuolin kiinnitystä ja matkustajan turvajärjestelyjä koskevia vaatimuksia.

Lisäys 2

Panssariajoneuvot

Kohta

Kohde

Säädöksen viitetiedot

Melutaso

Asetus (EU) N:o 540/2014

Kevyiden hyötyajoneuvojen päästöt (Euro 5 ja Euro 6) / tietojen saatavuus

Asetus (EY) N:o 715/2007

A (1)

Palovaaran torjuminen (nestemäisen polttoaineen säiliöt)

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 34

X (2)

Taka-alleajosuojat ja niiden asennus; taka-alleajosuojaus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 58

Takarekisterikilpien asentamis- ja kiinnittämistila

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 1003/2010

Ohjauslaitteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 79

Ajoneuvoon pääsy ja ajoneuvon ohjattavuus

(askelmat, astinlaudat ja kädensijat)

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 130/2012

Ovisalvat ja ovien pidätysmekanismien komponentit

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 11

Äänimerkinantolaitteet ja äänimerkit

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 28

A + K

Epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet ja niiden asennus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 46

Ajoneuvojen ja perävaunujen jarrulaitteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 13

X (3)

Henkilöautojen jarrulaitteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 13-H

X (4)

10A

Sähkömagneettinen yhteensopivuus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 10

12A

Sisävarusteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 21

13A

Moottoriajoneuvojen luvattoman käytön estävät laitteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 18

X (4A)

13B

Moottoriajoneuvojen luvattoman käytön estävät laitteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 116

14A

Kuljettajan suojaaminen törmäyksessä ohjausmekanismia vasten

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 12

N/A

15A

Istuimet, niiden kiinnityspisteet ja mahdolliset pääntuet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 17

D (4B)

15B

Suurten henkilöajoneuvojen istuimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 80

16A

Ulkonevat osat

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 26

17A

Ajoneuvoon pääsy ja ajoneuvon ohjattavuus

(peruutusvaihde)

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 130/2012

17B

Nopeusmittarilaitteisto ja sen asennus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 39

18A

Lakisääteiset valmistajan kilvet ja ajoneuvon valmistenumero

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 19/2011

19A

Turvavöiden kiinnityspisteet, ISOFIX-kiinnitysjärjestelmät ja ISOFIX-yläkiinnityspisteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 14

20A

Ajoneuvojen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 48

A + N

21A

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen heijastinlaitteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 3

22A

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen etu- ja takavalaisimet, jarruvalaisimet ja äärivalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 7

22B

Moottoriajoneuvojen huomiovalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 87

22C

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sivuvalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 91

23A

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen suuntavalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 6

24A

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takarekisterikilpien valaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 4

25A

Eurooppalaisen epäsymmetrisen lähivalon ja/tai kaukovalon aikaansaavat, halogeeniumpiovalaisimilla varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 31

25B

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen hyväksytyissä valaisinyksiköissä käytettävät hehkulamput

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 37

25C

Kaasupurkausvalonlähteillä varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 98

25D

Moottoriajoneuvojen hyväksytyissä kaasupurkausvalaisinyksiköissä käytettävät kaasupurkausvalonlähteet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 99

25E

Epäsymmetrisen lähivalon tai kaukovalon aikaansaavat, hehkulampuilla ja/tai LED-moduuleilla varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 112

25F

Moottoriajoneuvojen mukautuvat etuvalaisujärjestelmät (AFS-järjestelmät)

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 123

26A

Moottoriajoneuvojen etusumuvalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 19

27A

Hinauslaite

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 1005/2010

28A

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takasumuvalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 38

29A

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen peruutusvalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 23

30A

Moottoriajoneuvojen pysäköintivalaisimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 77

31A

Turvavyöt, turvajärjestelmät, lasten turvajärjestelmät ja lasten ISOFIX-turvajärjestelmät

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 16

32A

Etunäkyvyysalue

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 125

33A

Hallintalaitteiden, merkkivalaisimien ja osoittimien sijainti ja tunnistaminen

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 121

34A

Tuulilasin huurteen- ja huurunpoistojärjestelmät

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 672/2010

(5)

35A

Tuulilasin pyyhin- ja pesinjärjestelmät

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 1008/2010

(6)

36A

Lämmitysjärjestelmät

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 122

37A

Pyörien roiskesuojat

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 1009/2010

38A

Ajoneuvon istuimiin sisältyvät ja muut pääntuet (niskatuet)

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 25

41A

Raskaiden hyötyajoneuvojen päästöt (Euro VI) / tietojen saatavuus

Asetus (EY) N:o 595/2009

X (9)

42A

Tavarankuljetusajoneuvojen sivusuojaus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 73

43A

Roiskeenestojärjestelmät

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 109/2011

44A

Massat ja mitat

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 1230/2012

45A

Turvalasit ja niiden asennus ajoneuvoon

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 43

N/A

46A

Renkaiden asennus

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 458/2011

46B

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen ilmarenkaat (luokka C1)

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 30

46C

Hyötyajoneuvojen ja niiden perävaunujen ilmarenkaat (luokat C2 ja C3)

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 54

46D

Renkaiden vierintämelu, märkäpito ja vierintävastus (luokat C1, C2 ja C3)

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 117

46E

Tilapäiskäyttöön tarkoitettu varapyörä-rengasyhdistelmä, itsekantavat run-flat-renkaat ja -järjestelmät, rengaspaineen seurantajärjestelmä

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 64

A (9A)

47A

Ajoneuvojen nopeuden rajoittaminen

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 89

48A

Massat ja mitat

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 1230/2012

49A

Hyötyajoneuvojen ohjaamon takaseinän etupuolella olevat ulkonevat osat

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 61

50A

Ajoneuvoyhdistelmien mekaaniset kytkentäosat

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 55

X (10)

50B

Lyhytkytkentälaite (CCD); hyväksytyn lyhytkytkentälaitetyypin asentaminen

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 102

X (10)

51A

Tiettyjen moottoriajoneuvoluokkien sisärakenteissa käytettyjen materiaalien palokäyttäytyminen

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 118

52A

Luokkien M2 ja M3 ajoneuvot

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 107

52B

Suurten henkilöajoneuvojen korirakenteen lujuus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 66

53A

Matkustajien etutörmäyssuojaus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 94

N/A

54A

Matkustajien sivutörmäyssuojaus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 95

N/A

56A

Vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 105

X (13)

57A

Etualleajosuojat ja niiden asennus; etualleajosuojaus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 93

Jalankulkijoiden suojelu

Asetus (EY) N:o 78/2009

N/A

Kierrätettävyys

Direktiivi 2005/64/EY

N/A

Ilmastointijärjestelmä

Direktiivi 2006/40/EY

X (14)

Vetyjärjestelmä

Asetus (EY) N:o 79/2009

Yleinen turvallisuus

Asetus (EY) N:o 661/2009

X (15)

Vaihtamisopastimet

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 65/2012

Kehittyneet hätäjarrutusjärjestelmät

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 347/2012

(16)

Kaistavahtijärjestelmä

Asetus (EY) N:o 661/2009

Asetus (EU) N:o 351/2012

(17)

Nestekaasua varten tarkoitetut erikoisosat ja niiden asennus moottoriajoneuvoihin

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 67

Ajoneuvojen hälytysjärjestelmät

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 97

Sähköturvallisuus

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 100

Maakaasua varten tarkoitetut erikoisosat ja niiden asennus moottoriajoneuvoihin

Asetus (EY) N:o 661/2009

E-sääntö nro 110

eCall-järjestelmä

Asetus (EU) 2015/758

N/A

Lisäys 3

Pyörätuolin käyttäjille tarkoitetut ajoneuvot

Kohta	Kohde	Säädös	M1
1A	Melutaso	Asetus (EU) N:o 540/2014	G + W9
2	Kevyiden hyötyajoneuvojen päästöt (Euro 5 ja Euro 6) / tietojen saatavuus	Asetus (EY) N:o 715/2007	G + W1
3A	Palovaaran torjuminen (nestemäisen polttoaineen säiliöt)	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 34	X + W2
3B	Taka-alleajosuojat ja niiden asennus; taka-alleajosuojaus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 58	X
4A	Takarekisterikilpien asentamis- ja kiinnittämistila	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 1003/2010	X
5A	Ohjauslaitteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 79	G
6A	Ajoneuvoon pääsy ja ajoneuvon ohjattavuus (askelmat, astinlaudat ja kädensijat)	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 130/2012	X
6B	Ovisalvat ja ovien pidätysmekanismien komponentit	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 11	X
7A	Äänimerkinantolaitteet ja äänimerkit	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 28	X
8A	Epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet ja niiden asennus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 46	X
9B	Henkilöautojen jarrulaitteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 13-H	G + A1
10A	Sähkömagneettinen yhteensopivuus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 10	X
12A	Sisävarusteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 21	G + C
13B	Moottoriajoneuvojen luvattoman käytön estävät laitteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 116	X
14A	Kuljettajan suojaaminen törmäyksessä ohjausmekanismia vasten	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 12	G
15A	Istuimet, niiden kiinnityspisteet ja mahdolliset pääntuet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 17	G + W3
16A	Ulkonevat osat	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 26	G + W4
17A	Ajoneuvoon pääsy ja ajoneuvon ohjattavuus (peruutusvaihde)	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 130/2012	X
17B	Nopeusmittarilaitteisto ja sen asennus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 39	X
18A	Lakisääteiset valmistajan kilvet ja ajoneuvon valmistenumero	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 19/2011	X
19A	Turvavöiden kiinnityspisteet, ISOFIX-kiinnitysjärjestelmät ja ISOFIX-yläkiinnityspisteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 14	X + W5
20A	Ajoneuvojen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 48	X
21A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen heijastinlaitteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 3	X
22A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen etu- ja takavalaisimet, jarruvalaisimet ja äärivalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 7	X
22B	Moottoriajoneuvojen huomiovalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 87	X
22C	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sivuvalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 91	X
23A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen suuntavalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 6	X
24A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takarekisterikilpien valaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 4	X
25A	Eurooppalaisen epäsymmetrisen lähivalon ja/tai kaukovalon aikaansaavat, halogeeniumpiovalaisimilla varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 31	X
25B	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen hyväksytyissä valaisinyksiköissä käytettävät hehkulamput	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 37	X
25C	Kaasupurkausvalonlähteillä varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 98	X
25D	Moottoriajoneuvojen hyväksytyissä kaasupurkausvalaisinyksiköissä käytettävät kaasupurkausvalonlähteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 99	X
25E	Epäsymmetrisen lähivalon tai kaukovalon aikaansaavat, hehkulampuilla ja/tai LED-moduuleilla varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 112	X
25F	Moottoriajoneuvojen mukautuvat etuvalaisujärjestelmät (AFS-järjestelmät)	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 123	X
26A	Moottoriajoneuvojen etusumuvalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 19	X
27A	Hinauslaite	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 1005/2010	E
28A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takasumuvalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 38	X
29A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen peruutusvalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 23	X
30A	Moottoriajoneuvojen pysäköintivalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 77	X
31A	Turvavyöt, turvajärjestelmät, lasten turvajärjestelmät ja lasten ISOFIX-turvajärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 16	X + W6
32A	Etunäkyvyysalue	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 125	G
33A	Hallintalaitteiden, merkkivalaisimien ja osoittimien sijainti ja tunnistaminen	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 121	X
34A	Tuulilasin huurteen- ja huurunpoistojärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 672/2010	G (5)
35A	Tuulilasin pyyhin- ja pesinjärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 1008/2010	G (6)
36A	Lämmitysjärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 122	X
37A	Pyörien roiskesuojat	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 1009/2010	G
38A	Ajoneuvon istuimiin sisältyvät ja muut pääntuet (niskatuet)	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 25	X
41A	Raskaiden hyötyajoneuvojen päästöt (Euro VI) / tietojen saatavuus	Asetus (EY) N:o 595/2009	X + W1 (9)
44A	Massat ja mitat	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 1230/2012	X + W8
45A	Turvalasit ja niiden asennus ajoneuvoon	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 43	G
46A	Renkaiden asennus	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 458/2011	X
46B	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen ilmarenkaat (luokka C1)	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 30	X
46D	Renkaiden vierintämelu, märkäpito ja vierintävastus (luokat C1, C2 ja C3)	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 117	X
46E	Tilapäiskäyttöön tarkoitettu varapyörä-rengasyhdistelmä, itsekantavat run-flat-renkaat ja -järjestelmät, rengaspaineen seurantajärjestelmä	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 64	G (9A)
50A	Ajoneuvoyhdistelmien mekaaniset kytkentäosat	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 55	X (10)
53A	Matkustajien etutörmäyssuojaus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 94	N/A
54A	Matkustajien sivutörmäyssuojaus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 95	N/A
58	Jalankulkijoiden suojelu	Asetus (EY) N:o 78/2009	G
59	Kierrätettävyys	Direktiivi 2005/64/EY	N/A
61	Ilmastointijärjestelmät	Direktiivi 2006/40/EY	G
62	Vetyjärjestelmä	Asetus (EY) N:o 79/2009	X
63	Yleinen turvallisuus	Asetus (EY) N:o 661/2009	X (15)
64	Vaihtamisopastimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 65/2012	G
67	Nestekaasua varten tarkoitetut erikoisosat ja niiden asennus moottoriajoneuvoihin	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 67	X
68	Ajoneuvojen hälytysjärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 97	X
69	Sähköturvallisuus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 100	X
70	Maakaasua varten tarkoitetut erikoisosat ja niiden asennus moottoriajoneuvoihin	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 110	X
72	eCall-järjestelmä	Asetus (EU) 2015/758	G

Pyörätuolin kiinnityksen ja matkustajan turvajärjestelmien testausta koskevat lisävaatimukset

Sovelletaan seuraavia 2 kohtaa ja joko 3 tai 4 kohtaa.

1. Määritelmät

1.1 Korvaava pyörätuoli on jäykkä, uudelleen käytettävä testipyörätuoli, jonka määritelmä on kansainvälisen standardin ISO 10542-1:2012 kohdassa 3.

1.2 P-piste osoittaa pyörätuolin käyttäjän lantion paikan hänen istuessaan korvaavassa pyörätuolissa, jonka määritelmä on kansainvälisen standardin ISO 10542-1:2012 kohdassa 3.

2. Yleiset vaatimukset

2.1 Kukin pyörätuolipaikka on varustettava kiinnityspisteillä, joihin pyörätuolin kiinnitykset ja sen matkustajan turvajärjestelmät asennetaan.

2.2 Pyörätuolin käyttäjän turvavyön alempien kiinnityspisteiden sijainnin on oltava E-säännön nro 14.07 kohdan 5.4.2.2 mukainen suhteessa korvaavan pyörätuolin P-pisteeseen pyörätuolin ollessa valmistajan määrittämässä matkustusasennossa. Ylempien todellisten kiinnityspisteiden on sijaittava vähintään 1 100 mm ylempänä kuin vaakataso, joka kulkee korvaavan pyörätuolin takarenkaiden ja ajoneuvon lattian välisten kosketuspisteiden kautta. Tämän edellytyksen on täytyttävä tämän lisäyksen 3 kohdan mukaisesti suoritetun testin jälkeen.

2.3 Matkustajan turvajärjestelmän käyttäjän turvavyö on arvioitava, jotta varmistetaan, että se on E-säännön nro 16.06 kohtien 8.2.2–8.2.2.4 ja 8.3.1–8.3.4 mukainen.

2.4 Lasten ISOFIX-istuinten kiinnityspisteiden vähimmäismäärää ei tarvitse määrittää. Monivaiheisessa tyyppihyväksynnässä, jossa muuntaminen on vaikuttanut ISOFIX-kiinnitysjärjestelmään, on joko testattava järjestelmä uudelleen tai tehtävä kiinnityspisteet käyttökelvottomiksi. Jälkimmäisessä tapauksessa on poistettava ISOFIX-merkinnät ja annettava asianmukaiset tiedot ajoneuvon ostajalle.

3. Staattinen testaus ajoneuvon sisällä

3.1 Pyörätuolin käyttäjän turvalaitteen kiinnityspisteet

3.1.1

Pyörätuolin käyttäjän turvalaitteen kiinnityspisteiden on kestettävä E-säännössä nro 14.07 määrätty käyttäjän turvalaitteiden kiinnityspisteisiin kohdistuva staattinen voima samaan aikaan kuin tämän lisäyksen 3.2 kohdassa määritetty pyörätuolin kiinnityspisteisiin kohdistuva staattinen voima.

3.2 Pyörätuolin kiinnityspisteet

Pyörätuolin kiinnityspisteiden on kestettävä vähintään 0,2 sekunnin ajan seuraavat voimat, jotka kohdistetaan niihin korvaavan pyörätuolin välityksellä (tai korvaavaa pyörätuolia vastaavan pyörätuolin, jonka akseliväli, istuimen korkeus ja kiinnityspisteet ovat matkustajan turvajärjestelmien vaatimusten mukaiset) 300 +/– 100 mm:n korkeudessa pinnasta, jossa korvaava pyörätuoli on:

3.2.1

Eteenpäin suunnatun pyörätuolin osalta 24,5 kN:n voima samanaikaisesti kuin käyttäjän turvalaitteen kiinnityspisteisiin kohdistuva voima, ja

3.2.2

toinen testi, jossa kohdistetaan 8,2 kN:n staattinen voima ajoneuvon takaosaan päin.

3.2.3

Eteenpäin suunnatun pyörätuolin osalta 8,2 kN:n voima samanaikaisesti kuin käyttäjän turvalaitteen kiinnityspisteisiin kohdistuva voima, ja

3.2.4

toinen testi, jossa kohdistetaan 24,5 kN:n staattinen voima ajoneuvon etuosaan päin.

3.3 Järjestelmän komponentit

3.3.1

Matkustajan turvajärjestelmän kaikkien komponenttien on oltava kansainvälisen standardin ISO 10542-1:2012 asiaankuuluvien vaatimusten mukaisia. Dynaaminen testi, joka esitetään kansainvälisen standardin ISO 10542-1:2012 liitteessä A sekä 5.2.2 ja 5.2.3 kohdassa, on kuitenkin suoritettava täydellisellä matkustajan turvajärjestelmällä käyttäen ajoneuvon kiinnitysjärjestelyä eikä kansainvälisen standardin ISO 10542-1:2012 liitteessä A määritettyä testausjärjestelyä. Testi voidaan tehdä ajoneuvon rakenteen sisällä tai korvaavassa rakenteessa, joka vastaa ajoneuvon matkustajan turvajärjestelmän kiinnityspisteiden järjestelyä. Kaikkien kiinnityspisteiden sijainnin on oltava E-säännössä nro 16.06 olevan 7.7.1 kohdan toleranssin sisällä.

3.3.2

Jos matkustajan turvajärjestelmän käyttäjän turvalaiteosuus on hyväksytty E-säännön nro 16.06 mukaisesti, sille on tehtävä tämän lisäyksen 3.3.1 kohdassa tarkoitettu koko matkustajan turvajärjestelmän dynaaminen testi, mutta kansainvälisessä standardissa ISO 10542-1:2012 olevien 5.1, 5.3 ja 5.4 kohdan vaatimukset katsotaan täytetyiksi.

4. Dynaaminen testaus ajoneuvon sisällä

4.1 Koko matkustajan turvajärjestelmä on testattava ajoneuvon sisällä suoritettavassa dynaamisessa testissä kansainvälisessä standardissa ISO 10542-1:2012 olevien 5.2.2 ja 5.2.3 kohdan mukaisesti käyttäen ajoneuvon raakakoria tai vastaavaa rakennetta siten, että kaikki järjestelmän komponentit ja kiinnityspisteet testataan samanaikaisesti.

4.2 Matkustajan turvajärjestelmän komponenttien on oltava kansainvälisessä standardissa ISO 10542-1:2012 olevien 5.1, 5.3 ja 5.4 kohdan asiaankuuluvien vaatimusten mukaisia. Näiden vaatimusten on katsottava täyttyneen matkustajan turvajärjestelmän osalta, jos se on hyväksytty E-säännön nro 16.06 mukaisesti.

Lisäys 4

Muut erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot

(mukaan luettuina erityisryhmän ajoneuvot, monilaiteajoneuvot ja matkailuperävaunut)

Tässä lisäyksessä säädettyjä poikkeuksia voidaan soveltaa vain siinä tapauksessa, että valmistaja pystyy osoittamaan hyväksyntäviranomaisia tyydyttävällä tavalla, että ajoneuvo ei erityisen käyttötarkoituksensa vuoksi voi täyttää kaikkia tässä liitteessä olevassa I osassa vahvistettuja vaatimuksia.

Kohta	Kohde	Säädöksen viitetiedot	M2	M3	N1	N2	N3	O1	O2	O3	O4
1A	Melutaso	Asetus (EU) N:o 540/2014		H	H	H	H	H
2	Kevyiden hyötyajoneuvojen päästöt (Euro 5 ja Euro 6) / tietojen saatavuus	Asetus (EY) N:o 715/2007	Q (1)		Q + V1 (1)	Q + V1 (1)
3A	Palovaaran torjuminen (nestemäisen polttoaineen säiliöt)	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 34	F	F	F	F	F	X	X	X	X
3B	Taka-alleajosuojat ja niiden asennus; taka-alleajosuojaus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 58	X	X	A	A	A	X	X	X	X
4A	Takarekisterikilpien asentamis- ja kiinnittämistila	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 1003/2010	A + R	A + R	A + R	A + R	A + R	A + R	A + R	A + R	A + R
5A	Ohjauslaitteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 79	X	X	X	X	X	X	X	X	X
6A	Ajoneuvoon pääsy ja ajoneuvon ohjattavuus (askelmat, astinlaudat ja kädensijat)	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 130/2012	X	X	B	B	B
6B	Ovisalvat ja ovien pidätysmekanismien komponentit	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 11			B
7A	Äänimerkinantolaitteet ja äänimerkit	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 28	X	X	X	X	X
8A	Epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet ja niiden asennus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 46	X	X	X	X	X
9A	Ajoneuvojen ja perävaunujen jarrulaitteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 13	X (3)	X (3)	X (3)	X + U1 (3)	X + U1 (3)	X	X	X (3)	X (3)
9B	Henkilöautojen jarrulaitteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 13-H			X (4)
10A	Sähkömagneettinen yhteensopivuus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 10	X	X	X	X	X	X	X	X	X
13A	Moottoriajoneuvojen luvattoman käytön estävät laitteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 18	X (4A)	X (4A)		X (4A)	X (4A)
13B	Moottoriajoneuvojen luvattoman käytön estävät laitteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 116			X
14A	Kuljettajan suojaaminen törmäyksessä ohjausmekanismia vasten	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 12			X
15A	Istuimet, niiden kiinnityspisteet ja mahdolliset pääntuet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 17	D (4B)	D (4B)	D	D	D
15B	Suurten henkilöajoneuvojen istuimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 80	D	D
17A	Ajoneuvoon pääsy ja ajoneuvon ohjattavuus (peruutusvaihde)	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 130/2012	X	X	X	X	X
17B	Nopeusmittarilaitteisto ja sen asennus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 39	X	X	X	X	X
18A	Lakisääteiset valmistajan kilvet ja ajoneuvon valmistenumero	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 19/2011	X	X	X	X	X	X	X	X	X
19A	Turvavöiden kiinnityspisteet, ISOFIX-kiinnitysjärjestelmät ja ISOFIX-yläkiinnityspisteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 14	D	D	D	D	D
20A	Ajoneuvojen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 48	A + N	A + N	A + N	A + N	A + N	A + N	A + N	A + N	A + N
21A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen heijastinlaitteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 3	X	X	X	X	X	X	X	X	X
22A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen etu- ja takavalaisimet, jarruvalaisimet ja äärivalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 7	X	X	X	X	X	X	X	X	X
22B	Moottoriajoneuvojen huomiovalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 87	X	X	X	X	X
22C	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sivuvalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 91	X	X	X	X	X	X	X	X	X
23A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen suuntavalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 6	X	X	X	X	X	X	X	X	X
24A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takarekisterikilpien valaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 4	X	X	X	X	X	X	X	X	X
25A	Eurooppalaisen epäsymmetrisen lähivalon ja/tai kaukovalon aikaansaavat, halogeeniumpiovalaisimilla varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 31	X	X	X	X	X
25B	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen hyväksytyissä valaisinyksiköissä käytettävät hehkulamput	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 37	X	X	X	X	X	X	X	X	X
25C	Kaasupurkausvalonlähteillä varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 98	X	X	X	X	X
25D	Moottoriajoneuvojen hyväksytyissä kaasupurkausvalaisinyksiköissä käytettävät kaasupurkausvalonlähteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 99	X	X	X	X	X
25E	Epäsymmetrisen lähivalon tai kaukovalon aikaansaavat, hehkulampuilla ja/tai LED-moduuleilla varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 112	X	X	X	X	X
25F	Moottoriajoneuvojen mukautuvat etuvalaisujärjestelmät (AFS-järjestelmät)	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 123	X	X	X	X	X
26A	Moottoriajoneuvojen etusumuvalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 19	X	X	X	X	X
27A	Hinauslaite	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 1005/2010	A	A	A	A	A
28A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takasumuvalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 38	X	X	X	X	X	X	X	X	X
29A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen peruutusvalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 23	X	X	X	X	X	X	X	X	X
30A	Moottoriajoneuvojen pysäköintivalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 77	X	X	X	X	X
31A	Turvavyöt, turvajärjestelmät, lasten turvajärjestelmät ja lasten ISOFIX-turvajärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 16	D	D	D	D	D
33A	Hallintalaitteiden, merkkivalaisimien ja osoittimien sijainti ja tunnistaminen	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 121	X	X	X	X	X
34A	Tuulilasin huurteen- ja huurunpoistojärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 672/2010	(5)	(5)	(5)	(5)	(5)
35A	Tuulilasin pyyhin- ja pesinjärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 1008/2010	(6)	(6)	(6)	(6)	(6)
36A	Lämmitysjärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 122	X	X	X	X	X	X	X	X	X
38A	Ajoneuvon istuimiin sisältyvät ja muut pääntuet (niskatuet)	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 25	X
41A	Raskaiden hyötyajoneuvojen päästöt (Euro VI) / tietojen saatavuus	Asetus (EY) N:o 595/2009	H (9)	H	H (9)	H (9)	H
42A	Tavarankuljetusajoneuvojen sivusuojaus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 73				X	X			X	X
43A	Roiskeenestojärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 109/2011			X	X	X	X	X	X	X
45A	Turvalasit ja niiden asennus ajoneuvoon	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 43	J	J	J	J	J	J	J	J	J
46A	Renkaiden asennus	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 458/2011	X	X	X	X	X	X	X	X	X
46B	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen ilmarenkaat (luokka C1)	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 30			X			X	X
46C	Hyötyajoneuvojen ja niiden perävaunujen ilmarenkaat (luokat C2 ja C3)	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 54	X	X	X	X	X			X	X
46D	Renkaiden vierintämelu, märkäpito ja vierintävastus (luokat C1, C2 ja C3)	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 117	X	X	X	X	X	X	X	X	X
46E	Tilapäiskäyttöön tarkoitettu varapyörä-rengasyhdistelmä, itsekantavat run-flat-renkaat ja -järjestelmät, rengaspaineen seurantajärjestelmä	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 64			X (9A)
47A	Ajoneuvojen nopeuden rajoittaminen	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 89	X	X		X	X
48A	Massat ja mitat	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 1230/2012	X	X	X	X	X	X	X	X	X
49A	Hyötyajoneuvojen ohjaamon takaseinän etupuolella olevat ulkonevat osat	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 61			X	X	X
50A	Ajoneuvoyhdistelmien mekaaniset kytkentäosat	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 55	X (10)	X (10)	X (10)	X (10)	X (10)	X	X	X	X
50B	Lyhytkytkentälaite (CCD); hyväksytyn lyhytkytkentälaitetyypin asentaminen	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 102				X (10)	X (10)			X (10)	X (10)
51A	Tiettyjen moottoriajoneuvoluokkien sisärakenteissa käytettyjen materiaalien palokäyttäytyminen	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 118		X
52A	Luokkien M2 ja M3 ajoneuvot	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 107	X	X
52B	Suurten henkilöajoneuvojen korirakenteen lujuus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 66	X	X
54A	Matkustajien sivutörmäyssuojaus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 95			A
56A	Vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 105			X (13)	X (13)	X (13)	X(13)	X(13)	X(13)	X(13)
57A	Etualleajosuojat ja niiden asennus; etualleajosuojaus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 93				X	X
58	Jalankulkijoiden suojelu	Asetus (EY) N:o 78/2009			N/A (2)
59	Kierrätettävyys	Direktiivi 2005/64/EY			N/A
61	Ilmastointijärjestelmät	Direktiivi 2006/40/EY			X (14)
62	Vetyjärjestelmä	Asetus (EY) N:o 79/2009	X	X	X	X	X
63	Yleinen turvallisuus	Asetus (EY) N:o 661/2009	X (15)	X (15)	X (15)	X (15)	X (15)	X (15)	X (15)	X (15)	X (15)
65	Kehittyneet hätäjarrutusjärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 347/2012	N/A	N/A		N/A	N/A
66	Kaistavahtijärjestelmä	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 351/2012	N/A	N/A		N/A	N/A
67	Nestekaasua varten tarkoitetut erikoisosat ja niiden asennus moottoriajoneuvoihin	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 67	X	X	X	X	X
68	Ajoneuvojen hälytysjärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 97			X
69	Sähköturvallisuus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 100	X	X	X	X	X
70	Maakaasua varten tarkoitetut erikoisosat ja niiden asennus moottoriajoneuvoihin	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 110	X	X	X	X	X
72	eCall-järjestelmä	Asetus (EU) 2015/758	N/A	N/A	G	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A

Lisäys 5

Ajoneuvonosturit

Kohta	Kohde	Säädöksen viitetiedot	N3
1A	Melutaso	Asetus (EU) N:o 540/2014	T + Z1
3A	Palovaaran torjuminen (nestemäisen polttoaineen säiliöt)	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 34	X
3B	Taka-alleajosuojat ja niiden asennus; taka-alleajosuojaus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 58	A
4A	Takarekisterikilpien asentamis- ja kiinnittämistila	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 1003/2010	X
5A	Ohjauslaitteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 79	X Rapuohjaus sallittu
6A	Ajoneuvoon pääsy ja ajoneuvon ohjattavuus (askelmat, astinlaudat ja kädensijat)	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 130/2012	A
7A	Äänimerkinantolaitteet ja äänimerkit	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 28	X
8A	Epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet ja niiden asennus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 46	X
9A	Ajoneuvojen ja perävaunujen jarrulaitteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 13	U (3)
10A	Sähkömagneettinen yhteensopivuus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 10	X
13A	Moottoriajoneuvojen luvattoman käytön estävät laitteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 18	X (4A)
15A	Istuimet, niiden kiinnityspisteet ja mahdolliset pääntuet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 17	X
17A	Ajoneuvoon pääsy ja ajoneuvon ohjattavuus (peruutusvaihde)	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 130/2012	X
17B	Nopeusmittarilaitteisto ja sen asennus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 39	X
18A	Lakisääteiset valmistajan kilvet ja ajoneuvon valmistenumero	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 19/2011	X
19A	Turvavöiden kiinnityspisteet, ISOFIX-kiinnitysjärjestelmät ja ISOFIX-yläkiinnityspisteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 14	X
20A	Ajoneuvojen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 48	A + Y
21A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen heijastinlaitteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 3	X
22A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen etu- ja takavalaisimet, jarruvalaisimet ja äärivalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 7	X
22B	Moottoriajoneuvojen huomiovalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 87	X
22C	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sivuvalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 91	X
23A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen suuntavalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 6	X
24A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takarekisterikilpien valaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 4	X
25A	Eurooppalaisen epäsymmetrisen lähivalon ja/tai kaukovalon aikaansaavat, halogeeniumpiovalaisimilla varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 31	X
25B	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen hyväksytyissä valaisinyksiköissä käytettävät hehkulamput	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 37	X
25C	Kaasupurkausvalonlähteillä varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 98	X
25D	Moottoriajoneuvojen hyväksytyissä kaasupurkausvalaisinyksiköissä käytettävät kaasupurkausvalonlähteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 99	X
25E	Epäsymmetrisen lähivalon tai kaukovalon aikaansaavat, hehkulampuilla ja/tai LED-moduuleilla varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 112	X
25F	Moottoriajoneuvojen mukautuvat etuvalaisujärjestelmät (AFS-järjestelmät)	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 123	X
26A	Moottoriajoneuvojen etusumuvalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 19	X
27A	Hinauslaite	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 1005/2010	A
28A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takasumuvalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 38	X
29A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen peruutusvalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 23	X
30A	Moottoriajoneuvojen pysäköintivalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 77	X
31A	Turvavyöt, turvajärjestelmät, lasten turvajärjestelmät ja lasten ISOFIX-turvajärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 16	X
33A	Hallintalaitteiden, merkkivalaisimien ja osoittimien sijainti ja tunnistaminen	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 121	X
34A	Tuulilasin huurteen- ja huurunpoistojärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 672/2010	(5)
35A	Tuulilasin pyyhin- ja pesinjärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 1008/2010	(6)
36A	Lämmitysjärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 122	X
41A	Raskaiden hyötyajoneuvojen päästöt (Euro VI) / tietojen saatavuus	Asetus (EY) N:o 595/2009	V
42A	Tavarankuljetusajoneuvojen sivusuojaus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 73	A
43A	Roiskeenestojärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 109/2011	Z1
45A	Turvalasit ja niiden asennus ajoneuvoon	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 43	J
46A	Renkaiden asennus	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 458/2011	X
46C	Hyötyajoneuvojen ja niiden perävaunujen ilmarenkaat (luokat C2 ja C3)	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 54	X
46D	Renkaiden vierintämelu, märkäpito ja vierintävastus (luokat C1, C2 ja C3)	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 117	X
47A	Ajoneuvojen nopeuden rajoittaminen	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 89	X
48A	Massat ja mitat	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 1230/2012	A
49A	Hyötyajoneuvojen ohjaamon takaseinän etupuolella olevat ulkonevat osat	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 61	A
50A	Ajoneuvoyhdistelmien mekaaniset kytkentäosat	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 55	X (10)
50B	Lyhytkytkentälaite (CCD); hyväksytyn lyhytkytkentälaitetyypin asentaminen	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 102	X (10)
57A	Etualleajosuojat ja niiden asennus; etualleajosuojaus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 93	X
62	Vetyjärjestelmä	Asetus (EY) N:o 79/2009	X
63	Yleinen turvallisuus	Asetus (EY) N:o 661/2009	X (15)
65	Kehittyneet hätäjarrutusjärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 347/2012	N/A (16)
66	Kaistavahtijärjestelmä	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 351/2012	N/A (17)
67	Nestekaasua varten tarkoitetut erikoisosat ja niiden asennus moottoriajoneuvoihin	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 67	X
69	Sähköturvallisuus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 100	X
70	Maakaasua varten tarkoitetut erikoisosat ja niiden asennus moottoriajoneuvoihin	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 110	X

Lisäys 6

Erikoiskuljetusajoneuvot

Kohta	Kohde	Säädöksen viitetiedot	N3	O4
1	Sallittu melutaso	Direktiivi 70/157/ETY	T
3A	Palovaaran torjuminen (nestemäisen polttoaineen säiliöt)	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 34	X	X
3B	Taka-alleajosuojat ja niiden asennus; taka-alleajosuojaus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 58	A	A
4A	Takarekisterikilpien asentamis- ja kiinnittämistila	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 1003/2010	X	A + R
5A	Ohjauslaitteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 79	X Rapuohjaus sallittu	X
6A	Ajoneuvoon pääsy ja ajoneuvon ohjattavuus (askelmat, astinlaudat ja kädensijat)	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 130/2012	X
7A	Äänimerkinantolaitteet ja äänimerkit	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 28	X
8A	Epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet ja niiden asennus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 46	X
9A	Ajoneuvojen ja perävaunujen jarrulaitteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 13	U (3)	X (3)
10A	Sähkömagneettinen yhteensopivuus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 10	X	X
13A	Moottoriajoneuvojen luvattoman käytön estävät laitteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 18	X (4A)
15A	Istuimet, niiden kiinnityspisteet ja mahdolliset pääntuet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 17	X
17A	Ajoneuvoon pääsy ja ajoneuvon ohjattavuus (peruutusvaihde)	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 130/2012	X
17B	Nopeusmittarilaitteisto ja sen asennus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 39	X
18A	Lakisääteiset valmistajan kilvet ja ajoneuvon valmistenumero	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 19/2011	X	X
19A	Turvavöiden kiinnityspisteet, ISOFIX-kiinnitysjärjestelmät ja ISOFIX-yläkiinnityspisteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 14	X
20A	Ajoneuvojen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 48	X	A + N
21A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen heijastinlaitteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 3	X	X
22A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen etu- ja takavalaisimet, jarruvalaisimet ja äärivalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 7	X	X
22B	Moottoriajoneuvojen huomiovalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 87	X
22C	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sivuvalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 91	X	X
23A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen suuntavalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 6	X	X
24A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takarekisterikilpien valaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 4	X	X
25A	Eurooppalaisen epäsymmetrisen lähivalon ja/tai kaukovalon aikaansaavat, halogeeniumpiovalaisimilla varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 31	X
25B	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen hyväksytyissä valaisinyksiköissä käytettävät hehkulamput	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 37	X	X
25C	Kaasupurkausvalonlähteillä varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 98	X
25D	Moottoriajoneuvojen hyväksytyissä kaasupurkausvalaisinyksiköissä käytettävät kaasupurkausvalonlähteet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 99	X
25E	Epäsymmetrisen lähivalon tai kaukovalon aikaansaavat, hehkulampuilla ja/tai LED-moduuleilla varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 112	X
25F	Moottoriajoneuvojen mukautuvat etuvalaisujärjestelmät (AFS-järjestelmät)	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 123	X
26A	Moottoriajoneuvojen etusumuvalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 19	X
27A	Hinauslaite	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 1005/2010	A
28A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takasumuvalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 38	X	X
29A	Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen peruutusvalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 23	X	X
30A	Moottoriajoneuvojen pysäköintivalaisimet	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 77	X
31A	Turvavyöt, turvajärjestelmät, lasten turvajärjestelmät ja lasten ISOFIX-turvajärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 16	X
33A	Hallintalaitteiden, merkkivalaisimien ja osoittimien sijainti ja tunnistaminen	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 121	X
34A	Tuulilasin huurteen- ja huurunpoistojärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 672/2010	(5)
35A	Tuulilasin pyyhin- ja pesinjärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 1008/2010	(6)
36A	Lämmitysjärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 122	X
41A	Raskaiden hyötyajoneuvojen päästöt (Euro VI) / tietojen saatavuus	Asetus (EY) N:o 595/2009	X (9)
42A	Tavarankuljetusajoneuvojen sivusuojaus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 73	X	A
43A	Roiskeenestojärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 109/2011	X	A
45	Turvalasit	Direktiivi 92/22/ETY	X
45A	Turvalasit ja niiden asennus ajoneuvoon	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 43	X
46A	Renkaiden asennus	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 458/2011	X	I
46C	Hyötyajoneuvojen ja niiden perävaunujen ilmarenkaat (luokat C2 ja C3)	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 54	X	I
46D	Renkaiden vierintämelu, märkäpito ja vierintävastus (luokat C1, C2 ja C3)	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 117	X	I
47A	Ajoneuvojen nopeuden rajoittaminen	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 89	X
48A	Massat ja mitat	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 1230/2012	A	A
49A	Hyötyajoneuvojen ohjaamon takaseinän etupuolella olevat ulkonevat osat	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 61	A
50A	Ajoneuvoyhdistelmien mekaaniset kytkentäosat	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 55	X (10)	X
50B	Lyhytkytkentälaite (CCD); hyväksytyn lyhytkytkentälaitetyypin asentaminen	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 102	X (10)	X (10)
56A	Vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 105	X (13)	X (13)
57A	Etualleajosuojat ja niiden asennus; etualleajosuojaus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 93	A
62	Vetyjärjestelmä	Asetus (EY) N:o 79/2009	X
63	Yleinen turvallisuus	Asetus (EY) N:o 661/2009	X (15)	X (15)
65	Kehittyneet hätäjarrutusjärjestelmät	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 347/2012	N/A (16)
66	Kaistavahtijärjestelmä	Asetus (EY) N:o 661/2009 Asetus (EU) N:o 351/2012	N/A (17)
67	Nestekaasua varten tarkoitetut erikoisosat ja niiden asennus moottoriajoneuvoihin	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 67	X
69	Sähköturvallisuus	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 100	X
70	Maakaasua varten tarkoitetut erikoisosat ja niiden asennus moottoriajoneuvoihin	Asetus (EY) N:o 661/2009 E-sääntö nro 110	X

Tämän osan vaatimusten sovellettavuutta koskevat huomautukset

Asiaa koskevan säädöksen vaatimuksia sovelletaan. Ne E-sääntöjen muutossarjat, joiden soveltaminen on pakollista, luetellaan asetuksen (EY) N:o 661/2009 liitteessä IV. Myöhemmin hyväksytyt muutossarjat hyväksytään vaihtoehtoisesti. Jäsenvaltiot voivat myöntää laajennuksia asetuksella (EY) N:o 661/2009 kumottujen direktiivien mukaisesti myönnettyihin tyyppihyväksyntöihin mainitun asetuksen 13 artiklan 14 kohdassa vahvistetuin edellytyksin.

N/A

Tätä säädöstä ei sovelleta tähän ajoneuvoon (ei vaatimuksia).

(1)

Sovelletaan ajoneuvoihin, joiden vertailumassa on enintään 2 610 kg. Asetusta (EY) N:o 715/2007 voidaan valmistajan pyynnöstä soveltaa ajoneuvoihin, joiden vertailumassa on enintään 2 840 kg.

Muita osia kuin perusajoneuvoa (esim. majoitustilaa) koskevien tietojen saatavuuden osalta riittää, että valmistaja asettaa korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot viipymättä helposti saataville.

(2)	Jos ajoneuvo on varustettu neste- tai maakaasulaitteistolla, vaaditaan ajoneuvon tyyppihyväksyntä E-säännön nro 67 tai 110 mukaisesti.

(3)

Ajoneuvot on varustettava asetuksen (EY) N:o 661/2009 12 ja 13 artiklassa vaaditulla elektronisella ajonvakautusjärjestelmällä (ESC). Elektronisen ajonvakautusjärjestelmän asentaminen ei E-säännön nro 13 mukaisesti ole pakollista luokkiin M2, M3, N2 ja N3 kuuluvissa erikoiskäyttöön tarkoitetuissa ajoneuvoissa, erikoiskuljetusajoneuvoissa eikä perävaunuissa, joissa on seisomapaikoille varattu alue. Luokan N1 ajoneuvot voidaan hyväksyä E-säännön nro 13 tai 13-H mukaisesti.

(4)

Ajoneuvot on asetuksen (EY) N:o 661/2009 12 ja 13 artiklan mukaisesti varustettava elektronisella ajonvakautusjärjestelmällä. Sen vuoksi on sovellettava E-säännön nro 13-H liitteessä 9 olevassa A osassa vahvistettuja vaatimuksia. Luokan N1 ajoneuvot voidaan hyväksyä E-säännön nro 13 tai 13-H mukaisesti.

(4A)	Jos suojalaite on asennettu, sen on täytettävä E-säännön nro 18 vaatimukset.

(4B)	Tätä asetusta sovelletaan sellaisiin istuimiin, jotka eivät kuulu E-säännön nro 80 soveltamisalaan. Muut vaihtoehdot, ks. asetuksen (EY) N:o 595/2009 2 artikla.

(5)	Muiden kuin luokan M1 ajoneuvojen ei tarvitse olla täysin asetuksen (EU) N:o 672/2010 mukaisia, mutta ne on varustettava tuulilasin huurteen- ja huurunpoistolaitteella.

(6)	Muiden kuin luokan M1 ajoneuvojen ei tarvitse olla täysin asetuksen (EU) N:o 1008/2010 mukaisia, mutta ne on varustettava tuulilasin pyyhin- ja pesinlaitteella.

(8)	Ajoneuvot, joiden vertailumassa on suurempi kuin 2 610 kg ja joiden osalta ei käytetty huomautuksessa (1) tarkoitettua mahdollisuutta.

(9)

Ajoneuvot, joiden vertailumassa on suurempi kuin 2 610 kg ja joita ei ole tyyppihyväksytty (valmistajan pyynnöstä ja edellyttäen, että niiden vertailumassa on enintään 2 840 kg) asetuksen (EY) N:o 715/2007 mukaisesti. Muiden osien kuin perusajoneuvon osalta riittää, että valmistaja asettaa korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot viipymättä helposti saataville.

(9A)	Sovelletaan vain ajoneuvoihin, joihin on asennettu E-säännön nro 64 soveltamisalaan kuuluvia varusteita. Rengaspaineen seurantajärjestelmän asentaminen luokan M1 ajoneuvoihin on pakollista asetuksen (EY) N:o 661/2009 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(10)	Sovelletaan vain kytkentälaitteilla varustettuihin ajoneuvoihin.

(11)	Sovelletaan ajoneuvoihin, joiden suurin teknisesti sallittu kokonaismassa on enintään 2,5 tonnia.

(12)	Sovelletaan vain ajoneuvoihin, joissa matalimman istuimen vertailupiste (R-piste) on enintään 700 mm maanpinnan yläpuolella.

(13)	Sovelletaan vain, kun valmistaja hakee tyyppihyväksyntää ajoneuvolle, joka on tarkoitettu vaarallisten aineiden kuljetukseen.

(14)	Sovelletaan vain luokan N1 alaluokan I ajoneuvoihin (vertailumassa ≤ 1 305 kg)

(15)	Valmistajan pyynnöstä tyyppihyväksyntä voidaan myöntää tämän kohdan nojalla vaihtoehtona tyyppihyväksynnälle kunkin asetuksen (EY) N:o 661/2009 piiriin kuuluvan kohdan perusteella.

(16)	Kehittyneiden hätäjarrutusjärjestelmien asentaminen ei asetuksen (EU) N:o 347/2012 1 artiklan mukaisesti ole pakollista erikoiskäyttöön tarkoitetuissa ajoneuvoissa.

(17)	Kaistavahtijärjestelmien asentaminen ei asetuksen (EU) N:o 351/2012 1 artiklan mukaisesti ole pakollista erikoiskäyttöön tarkoitetuissa ajoneuvoissa.

Hyväksyntäviranomainen saa myöntää poikkeuksia ainoastaan, jos valmistaja osoittaa, että ajoneuvo ei voi täyttää vaatimuksia sen erityistarkoituksen vuoksi. Myönnetyt poikkeukset on kuvailtava tyyppihyväksyntätodistuksessa ja vaatimustenmukaisuustodistuksessa.

Elektronisen ajonvakautusjärjestelmän (ESC) asentaminen ei ole pakollista. Jos monivaiheisen tyyppihyväksynnän tietyssä vaiheessa tehdyt muutokset todennäköisesti vaikuttavat perusajoneuvon elektronisen ajonvakautusjärjestelmän toimintaan, valmistaja voi joko kytkeä järjestelmän pois toiminnasta tai osoittaa, että ajoneuvosta ei ole tullut vaarallista tai epävakaata. Tämä voidaan osoittaa esimerkiksi tekemällä nopeita kahden kaistan vaihtoja kumpaankin suuntaan 80 km/h:n nopeudella ja riittävän voimakkaasti, jotta ajonvakautusjärjestelmä kytkeytyy toimintaan. Järjestelmän kytkeytymisen toimintaan on oltava hyvin hallittua ja parannettava ajoneuvon vakautta. Tutkimuslaitoksella on oikeus edellyttää tarpeen vaatiessa lisätestausta.

Sovelletaan ainoastaan oviin, joista pääsee istuimille, jotka on tarkoitettu tavanomaiseen käyttöön ajoneuvon ollessa tieliikenteessä, ja ainoastaan silloin, kun ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon nähden kohtisuorasti mitattu istuimen R-pisteen ja ovipinnan keskitason välinen etäisyys on enintään 500 mm.

Sovelletaan ainoastaan ajoneuvon sen takimmaisen istuimen edessä olevaan osaan, joka on tarkoitettu tavanomaiseen käyttöön ajoneuvon ollessa tieliikenteessä, sekä myös asiaankuuluvassa säädöksessä määriteltyyn pääniskualueeseen.

Sovelletaan ainoastaan istuimiin, jotka on tarkoitettu tavanomaiseen käyttöön ajoneuvon ollessa tieliikenteessä. Istuimet, joita ei ole tarkoitettu käytettäväksi ajoneuvon ollessa tieliikenteessä, on selkeästi osoitettava käyttäjille joko kuvatunnuksin tai soveltuvin tekstein. Matkatavaroiden kiinnitystä koskevia E-säännön nro 17 vaatimuksia ei sovelleta.

Ainoastaan etuosan osalta.

Täyttöputken suunnan ja pituuden muutos sekä sisäänrakennetun säiliön uudelleensijoittaminen sallitaan.

Monivaiheisessa tyyppihyväksynnässä voidaan käyttää myös perusajoneuvon tai keskeneräisen ajoneuvon (esim. alustan, jolle erikoiskäyttöön tarkoitettu ajoneuvo on rakennettu) luokan mukaisia vaatimuksia.

Pakojärjestelmän pituuden muuttaminen enintään kahden metrin pituudelta viimeisen äänenvaimentimen jälkeen on sallittua ilman lisätestejä.

Renkaat on tyyppihyväksyttävä E-säännön nro 54 vaatimusten mukaisesti siinäkin tapauksessa, että ajoneuvon rakenteellinen nopeus on pienempi kuin 80 km/h. Kantavuutta voidaan säätää suhteessa perävaunun suurimpaan rakenteelliseen nopeuteen, jos renkaanvalmistaja sen sallii.

Kaikkien muiden ikkunoiden paitsi ohjaamon ikkunoiden (tuulilasi ja sivulasit) materiaali saa olla joko turvalasia tai jäykkää muovilasitetta.

Merkinantolaitteita voidaan asentaa lisää.

Sovelletaan ainoastaan istuimiin, jotka on tarkoitettu tavanomaiseen käyttöön ajoneuvon ollessa tieliikenteessä. Takaistuimilla vaaditaan vähintään kiinnityspisteet lantiovöille. Istuimet, joita ei ole tarkoitettu käytettäväksi ajoneuvon ollessa tieliikenteessä, on selkeästi osoitettava käyttäjille joko kuvatunnuksin tai soveltuvin tekstein. ISOFIX-järjestelmää ei vaadita ambulansseissa eikä ruumisautoissa.

Sovelletaan ainoastaan istuimiin, jotka on tarkoitettu tavanomaiseen käyttöön ajoneuvon ollessa tieliikenteessä. Kaikilla takaistuimilla vaaditaan vähintään lantiovyöt. Istuimet, joita ei ole tarkoitettu käytettäväksi ajoneuvon ollessa tieliikenteessä, on selkeästi osoitettava käyttäjille joko kuvatunnuksin tai soveltuvin tekstein. ISOFIX-järjestelmää ei vaadita ambulansseissa eikä ruumisautoissa.

Edellyttäen, että kaikki pakolliset valaisinlaitteet on asennettu ja että geometriseen näkyvyyteen ei vaikuteta.

Pakojärjestelmän pituuden muuttaminen enintään kahden metrin pituudelta viimeisen äänenvaimentimen jälkeen on sallittua ilman lisätestejä. Edustavimmalle perusajoneuvolle myönnetty EU-tyyppihyväksyntä pysyy voimassa, vaikka vertailupaino muuttuisi.

Edellyttäen, että kaikkien jäsenvaltioiden rekisterikilvet voidaan asentaa ja että ne ovat asentamisen jälkeen edelleen näkyvissä.

Valon läpäisysuhde on vähintään 60 % ja A-pilarin näkyvyyttä rajoittava kulma enintään 10 astetta.

Testi suoritetaan ainoastaan valmiille/valmistuneille ajoneuvoille. Ajoneuvo voidaan testata direktiivin 70/157/ETY mukaisesti. Direktiivin 70/157/ETY liitteessä I olevan 5.2.2.1 kohdan osalta sovelletaan seuraavia raja-arvoja:

a)	81 dB(A) ajoneuvoille, joiden moottorin teho on alle 75 kW;

b)	83 dB(A) ajoneuvoille, joiden moottorin teho on vähintään 75 kW mutta alle 150 kW;

c)	84 dB(A) ajoneuvoille, joiden moottorin teho on vähintään 150 kW.

Testi suoritetaan ainoastaan valmiille/valmistuneille ajoneuvoille. Ajoneuvojen, joissa on enintään 4 akselia, on täytettävä kaikki asiaankuuluvissa säädöksissä vahvistetut vaatimukset. Poikkeukset sallitaan ajoneuvoille, joissa on enemmän kuin 4 akselia, jos

a)	ajoneuvon erityinen rakenne antaa niihin oikeutuksen; ja

b)	kaikki asiaankuuluvassa säädöksessä vahvistetut seisonta-, käyttö- ja varajarruihin liittyvät jarrutustehoa koskevat vaatimukset täyttyvät.

ABS-järjestelmä ei ole pakollinen ajoneuvoissa, joissa on hydrostaattinen voimansiirto.

Vaihtoehtoisesti voidaan soveltaa myös direktiiviä 97/68/EY.

Hydrostaattisella voimansiirrolla varustettuihin ajoneuvoihin voidaan vaihtoehtoisesti soveltaa myös direktiiviä 97/68/EY.

Pakojärjestelmän pituuden muuttaminen on sallittua ilman lisätestejä edellyttäen, että vastapaine on sama. Jos on tehtävä uusi testi, sovellettava raja-arvo saa ylittyä 2 dB(A):n verran.

Pakokaasujärjestelmään tehtävät muutokset ovat sallittuja ilman lisätestejä, joissa mitataan pakokaasupäästöjä ja hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen suhdetta, edellyttäen että ne eivät aiheuta muutoksia päästöjä rajoittaviin laitteisiin (mahdolliset) hiukkassuodattimet mukaan luettuina. Muutetulle ajoneuvolle ei tarvitse tehdä uutta haihtumistestiä, kunhan haihtumispäästöjen rajoituslaitteet säilytetään valmistajan perusajoneuvoon asentamassa muodossa.

Edustavimmalle perusajoneuvolle myönnetty EU-tyyppihyväksyntä pysyy voimassa, vaikka vertailumassa muuttuisi.

Täyttöputken suunnan, polttoaineletkun pituuden, polttoainejohtojen ja polttoainehöyryputkien muuttaminen on sallittua ilman lisätestiä. Alkuperäisen polttoainetankin paikkaa voidaan muuttaa, kunhan kaikki vaatimukset täyttyvät. E-säännön nro 34 liitteen 5 mukaisia lisätestejä ei kuitenkaan edellytetä.

Pyörätuolin tarkoitetun matkustusasennon pitkittäistason on oltava ajoneuvon pitkittäistason suuntainen.

Ajoneuvon omistajalle on annettava asianmukaiset tiedot siitä, että suositeltavan pyörätuolin rakenteen on täytettävä standardin ISO 7176-19:2008 asiaankuuluvan osan vaatimukset, jotta se kestää kiinnitysmekanismin välittämän voiman eri ajo-olosuhteissa.

Ajoneuvon istuimiin voidaan tehdä mukautuksia edellyttäen, että tutkimuslaitokselle voidaan osoittaa, että niiden kiinnitykset, mekanismit ja päätuet takaavat samantasoisen suorituskyvyn.

Matkatavaroiden kiinnitystä koskevia E-säännön nro 17 vaatimuksia ei sovelleta.

Ajoneuvoon nousemista helpottavien laitteiden on lepoasennossa täytettävä asiaankuuluvien säädösten vaatimukset.

Kukin pyörätuolipaikka on varustettava kiinnityspisteillä, joihin pyörätuolin kiinnitykset ja sen matkustajan turvajärjestelmä asennetaan ja jotka ovat lisäyksessä 3 vahvistettujen pyörätuolin kiinnityksiä ja matkustajan turvajärjestelmän testausta koskevien lisävaatimusten mukaisia.

Kukin pyörätuolipaikka on varustettava matkustajan turvavyöllä, joka on lisäyksessä 3 vahvistettujen pyörätuolin kiinnityksiä ja matkustajan turvajärjestelmän testausta koskevien lisävaatimusten mukainen.

Jos turvavöiden kiinnityspisteitä on siirrettävä muuntamisen vuoksi E-säännön nro 16.06 kohdassa 7.7.1 vahvistetun toleranssin ulkopuolelle, tutkimuslaitoksen on tarkastettava, aiheuttaako muutos huonoimman tapauksen. Jos aiheuttaa, on suoritettava E-säännön nro 16.06 kohdassa 7.7.1 määrätty testi. EU-tyyppihyväksyntää ei tarvitse laajentaa. Testissä voidaan käyttää komponentteja, joille ei ole tehty E-säännössä nro 16.06 kuvattua käsittelytestiä.

Laskelmissa oletetaan pyörätuolin massaksi käyttäjä mukaan luettuna 160 kg. Massa on keskitettävä korvaavan pyörätuolin P-pisteeseen pyörätuolin ollessa valmistajan määrittämässä matkustusasennossa.

Pyörätuolien käytöstä johtuva matkustajakapasiteetin rajoittaminen on kirjattava käyttäjän käsikirjaan, EU-tyyppihyväksyntätodistuksen sivulle 2 sekä vaatimustenmukaisuustodistukseen.

Pakojärjestelmän pituuden muuttaminen on sallittua ilman uutta testausta, kunhan pakojärjestelmän vastapaine pysyy samana.

Jos kaikki pakolliset valaisinlaitteet on asennettu.

Avointen ikkunoiden ulkonemaa koskevia vaatimuksia ei sovelleta majoitustilaan.

Ajoneuvonostureita, joissa on enemmän kuin kuusi akselia, pidetään maastoajoneuvoina (N3G), jos vähintään kolme akseleista on vetäviä, ja edellyttäen, että nosturit täyttävät liitteessä I olevan A osan 4.3 kohdan b alakohdan ii ja iii alakohdan ja 4.3 kohdan c alakohdan vaatimukset.

(*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 540/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, moottoriajoneuvojen ja varaosaäänenvaimennusjärjestelmien melutasosta, direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta ja direktiivin 70/157/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, 27.5.2014, s. 131).

(*2) Komission asetus (EU) N:o 1003/2010, annettu 8 päivänä marraskuuta 2010, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takarekisterikilpien asentamiselle ja kiinnittämiselle varattavaa tilaa koskevista tyyppihyväksyntävaatimuksista ja moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta (EUVL L 291, 9.11.2010, s. 22).

(*3) Komission asetus (EU) N:o 130/2012, annettu 15 päivänä helmikuuta 2012, ajoneuvoon pääsyyn ja ajoneuvon ohjattavuuteen liittyvistä moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntävaatimuksista sekä moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta (EUVL L 43, 16.2.2012, s. 6).

(*4) Komission asetus (EU) N:o 1005/2010, annettu 8 päivänä marraskuuta 2010, moottoriajoneuvojen hinauslaitteiden tyyppihyväksyntävaatimuksista sekä moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta (EUVL L 291, 9.11.2010, s. 36).

(*5) Komission asetus (EU) N:o 672/2010, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2010, tiettyjen moottoriajoneuvojen tuulilasin huurteen- ja huurunpoistojärjestelmien tyyppihyväksynnästä sekä moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta (EUVL L 196, 28.7.2010, s. 5).

(*6) Komission asetus (EU) N:o 1008/2010, annettu 9 päivänä marraskuuta 2010, tiettyjen moottoriajoneuvojen tuulilasin pyyhin- ja pesinjärjestelmien tyyppihyväksynnästä sekä moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta (EUVL L 292, 10.11.2010, s. 2).

(*7) Komission asetus (EU) N:o 1009/2010, annettu 9 päivänä marraskuuta 2010, tiettyjen moottoriajoneuvojen pyörien roiskesuojien tyyppihyväksyntävaatimuksista sekä moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta (EUVL L 292, 10.11.2010, s. 21).

(*8) Komission asetus (EU) N:o 109/2011, annettu 27 päivänä tammikuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta tiettyihin luokkiin kuuluvien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen roiskeenestojärjestelmien tyyppihyväksyntävaatimusten osalta (EUVL L 34, 9.2.2011, s. 2).

(*9) Komission asetus (EU) N:o 458/2011, annettu 12 päivänä toukokuuta 2011, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen renkaiden asennusta koskevista tyyppihyväksyntävaatimuksista sekä moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta (EUVL L 124, 13.5.2011, s. 11).

(*10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 78/2009, annettu 14 päivänä tammikuuta 2009, jalankulkijoiden ja muiden loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelun huomioon ottamisesta ajoneuvojen tyyppihyväksynnässä, direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta ja direktiivien 2003/102/EY ja 2005/66/EY kumoamisesta (EUVL L 35, 4.2.2009, s. 1).

(*11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/64/EY, annettu 26 päivänä lokakuuta 2005, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä niiden uudelleenkäytettävyyden, kierrätettävyyden ja hyödynnettävyyden osalta sekä neuvoston direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta (EUVL L 310, 25.11.2005, s. 10).

(*12) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/40/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, moottoriajoneuvojen ilmastointijärjestelmien päästöistä ja neuvoston direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta (EUVL L 161, 14.6.2006, s. 12).

(*13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 79/2009, annettu 14 päivänä tammikuuta 2009, vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta (EUVL L 35, 4.2.2009, s. 32).

(*14) Komission asetus (EU) N:o 65/2012, annettu 24 päivänä tammikuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta vaihtamisopastinten osalta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta (EUVL L 28, 31.1.2012, s. 24).

(*15) Komission asetus (EU) N:o 347/2012, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta siltä osin kuin kyse on tiettyjä moottoriajoneuvoluokkia koskevista kehittyneisiin hätäjarrutusjärjestelmiin liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista (EUVL L 109, 21.4.2012, s. 1).

(*16) Komission asetus (EU) N:o 351/2012, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta siltä osin kuin kyse on kaistavahtijärjestelmien asentamista moottoriajoneuvoihin koskevista tyyppihyväksyntävaatimuksista (EUVL L 110, 24.4.2012, s. 18).

(*17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/758, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, hätänumeroon 112 perustuvan ajoneuvoon asennettavan eCall-järjestelmän käyttöönottoa koskevista tyyppihyväksyntävaatimuksista ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 77).

(1) Huomautukset, jotka liittyvät tämän osan taulukkoon ”Rajoittamattomina sarjoina valmistettavien ajoneuvojen EU-tyyppihyväksyntää koskevat säädökset”, koskevat myös tätä taulukkoa. Kirjaintunnuksilla on tässä taulukossa sama merkitys kuin tämän lisäyksen taulukossa 1.

(2) Jos rekisteröintiasiakirjaa ei ole, toimivaltainen viranomainen voi ottaa huomioon valmistuspäivän tai ensimmäisen hankinnan osoittavat asiakirjat.

(3) Neuvoston direktiivi 70/157/ETY, annettu 6 päivänä helmikuuta 1970, moottoriajoneuvojen sallittua melutasoa ja pakojärjestelmää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 42, 23.2.1970, s. 16).

(4) Komission asetus (EU) N:o 582/2011, annettu 25 päivänä toukokuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 595/2009 täytäntöönpanosta ja muuttamisesta raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjen osalta (Euro VI) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY liitteiden I ja III muuttamisesta (EUVL L 167, 25.6.2011, s. 1).

(5) Myöhemmin tehdyistä muutoksista ks. UNECE TRANS/WP.29/343.

(*18) Taulukon numerointi viittaa I osassa olevassa taulukossa käytettyyn numerointiin.

(*19) Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna.

Liite I	Yleiset määritelmät, ajoneuvoluokituksessa käytettävät perusteet, ajoneuvotyypit ja korityypit
Lisäys 1:	Menettely, jolla selvitetään, voidaanko ajoneuvo luokitella maastoajoneuvoksi
Lisäys 2:	Eri korityyppien yhteydessä käytettävien tunnusten täydennysnumerot
Liite II	Ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksyntää koskevat vaatimukset
I osa	Rajoittamattomina sarjoina valmistettavien ajoneuvojen EU-tyyppihyväksyntää koskevat säädökset
Lisäys 1:	41 artiklan mukaista pieninä sarjoina valmistettavien ajoneuvojen EU-tyyppihyväksyntää koskevat säädökset
Lisäys 2:	44 artiklan mukaista ajoneuvon EU-yksittäishyväksyntää koskevat vaatimukset
II osa	Luettelo E-säännöistä, joiden katsotaan vastaavan I osassa tarkoitettuja direktiivejä tai asetuksia
III osa	Luettelo erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen EU-tyyppihyväksyntävaatimuksia koskevista säädöksistä
Lisäys 1:	Matkailuautot, ambulanssit ja ruumisautot
Lisäys 2:	Panssariajoneuvot
Lisäys 3:	Pyörätuolin käyttäjille tarkoitetut ajoneuvot
Lisäys 4:	Muut erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot (mukaan luettuina erityisryhmän ajoneuvot, monilaiteajoneuvot ja matkailuperävaunut)
Lisäys 5:	Ajoneuvonosturit
Lisäys 6:	Erikoiskuljetusajoneuvot
Liite III	EU-tyyppihyväksynnässä noudatettavat menettelyt
Lisäys 1:	Standardit, joita 68 artiklassa tarkoitettujen tutkimuslaitosten on noudatettava
Lisäys 2:	Tutkimuslaitosten arviointimenettely
Liite IV	Tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat menettelyt
Liite V	Pienten sarjojen ja sarjan viimeisten ajoneuvojen enimmäismäärät
Liite VI	Luettelo osista tai varusteista, jotka voivat aiheuttaa vakavan riskin ajoneuvon turvallisuuden tai ympäristöominaisuuksien kannalta olennaisten järjestelmien toiminnalle, näiden osien ja varusteiden suorituskykyvaatimukset, asianmukaiset testausmenettelyt sekä merkintöjä ja pakkauksia koskevat säännökset
Liite VII	Säädökset, joiden osalta valmistaja voidaan nimetä tutkimuslaitokseksi
Lisäys:	Valmistajan oman tutkimuslaitoksen nimeäminen tutkimuslaitokseksi ja alihankinta
Liite VIII	Valmistajan tai tutkimuslaitoksen virtuaalitestausmenetelmien käyttöä koskevat edellytykset
Lisäys 1:	Virtuaalitestausmenetelmien käyttöä koskevat yleiset edellytykset
Lisäys 2:	Virtuaalitestausmenetelmien käyttöä koskevat erityiset edellytykset
Lisäys 3:	Validoinnin kulku
Liite IX	Monivaiheisessa tyyppihyväksynnässä noudatettavat menettelyt
Lisäys:	Valmistajan lisäkilven malli
Liite X	Ajoneuvon OBD-järjestelmän tietojen ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuus
Lisäys 1:	Valmistajan todistus ajoneuvon OBD-järjestelmän tietojen ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta
Lisäys 2:	Ajoneuvon OBD-järjestelmään liittyvät tiedot
Liite XI	Vastaavuustaulukko

Osan/varusteen numero	Osan/varusteen kuvaus	Suorituskykyvaatimus	Testausmenettely	Merkintävaatimus	Pakkausvaatimukset
1	(…)
2
3

Osan/varusteen numero	Osan/varusteen kuvaus	Suorituskykyvaatimus	Testausmenettely	Merkintävaatimus	Pakkausvaatimukset
1	(…)
2
3

Asetus (EY) N:o 595/2009	Tämä asetus
1 artiklan toinen kohta	87 artiklan 1 kohdan 2 alakohta
3 artiklan 11 ja 13 kohta	3 artiklan 45 ja 48 kohta
6 artikla	61 artikla
11 artiklan 2 kohdan e alakohta	84 artiklan 3 kohdan a alakohta

Tekniset eritelmät	Ajoneuvoluokka
Tekniset eritelmät	M1	M2	M3	N1	N2	N3	O1	O2	O3	O4
Moottori	X	X	X	X	X	X	—	—	—	—
Vaihdelaatikko	X	X	X	X	X	X	—	—	—	—
Akselien määrä	—	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Vetävät akselit (määrä, sijainti, yhteenkytkentä)	X	X	X	X	X	X	—	—	—	—
Ohjaavat akselit (määrä ja sijainti)	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Korityypit	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Ovien määrä	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Ohjauksen kätisyys	X	X	X	X	X	X	—	—	—	—
Istuinten määrä	X	X	X	X	X	X	—	—	—	—
Varustetaso	X	X	X	X	X	X	—	—	—	—

Luokka	Yksiköt
M1	1 500
M2, M3	0
N1	1 500
N2, N3	0 41 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten soveltamispäivään asti. 1 500 kyseisen päivän jälkeen
O1, O2	0
O3, O4	0

Asetus (EY) N:o 715/2007	Tämä asetus
1 artiklan 2 kohta	86 artiklan 1 kohdan 2 alakohta
3 artiklan 14 ja 15 kohta	3 artiklan 48 ja 45 kohta
6 artikla	61 artikla
7 artikla	63 artikla
8 artikla	—
9 artikla	—
13 artiklan 2 kohdan e alakohta	86 artiklan 1 kohdan 5 alakohta

Direktiivi 2007/46/EY	Tämä asetus
1 artikla	1 artiklan 1 kohta
—	1 artiklan 2 kohta
2 artikla	2 artikla
3 artiklan 1 alakohta	—
3 artiklan 2 alakohta	—
3 artiklan 3 alakohta	3 artiklan 1 alakohta
3 artiklan 4 alakohta	3 artiklan 3 alakohta
3 artiklan 5 alakohta	3 artiklan 2 alakohta
3 artiklan 6 alakohta	3 artiklan 6 alakohta
3 artiklan 7 alakohta	3 artiklan 8 alakohta
3 artiklan 8 alakohta	3 artiklan 9 alakohta
3 artiklan 9 alakohta	3 artiklan 10 alakohta
3 artiklan 10 alakohta	3 artiklan 11 alakohta
3 artiklan 11 alakohta	3 artiklan 16 alakohta
3 artiklan 12 alakohta	3 artiklan 17 alakohta
3 artiklan 13 alakohta	3 artiklan 15 alakohta
3 artiklan 14 alakohta	—
3 artiklan 15 alakohta	—
3 artiklan 16 alakohta	—
3 artiklan 17 alakohta	3 artiklan 32 alakohta
3 artiklan 18 alakohta	3 artiklan 24 alakohta
3 artiklan 19 alakohta	3 artiklan 25 alakohta
3 artiklan 20 alakohta	3 artiklan 26 alakohta
3 artiklan 21 alakohta	3 artiklan 27 alakohta
3 artiklan 22 alakohta	3 artiklan 28 alakohta
3 artiklan 23 alakohta	3 artiklan 18 alakohta
3 artiklan 24 alakohta	3 artiklan 19 alakohta
3 artiklan 25 alakohta	3 artiklan 20 alakohta
3 artiklan 26 alakohta	—
3 artiklan 27 alakohta	3 artiklan 40 alakohta
3 artiklan 28 alakohta	3 artiklan 41 alakohta
3 artiklan 29 alakohta	3 artiklan 36 alakohta
3 artiklan 30 alakohta	—
3 artiklan 31 alakohta	3 artiklan 38 alakohta
3 artiklan 32 alakohta	3 artiklan 54 alakohta
3 artiklan 33 alakohta	3 artiklan 4 alakohta
3 artiklan 34 alakohta	—
3 artiklan 35 alakohta	—
3 artiklan 36 alakohta	3 artiklan 5 alakohta
3 artiklan 37–40 kohta	—
—	3 artiklan 7 alakohta
—	3 artiklan 12, 13 ja 14 alakohta
—	3 artiklan 21, 22 ja 23 alakohta
—	3 artiklan 29, 30, 31, 33, 34 ja 35 alakohta
—	3 artiklan 37 alakohta
—	3 artiklan 39 alakohta
—	3 artiklan 42–53 alakohta
—	3 artiklan 55–58 alakohta
—	5 artiklan 2 ja 3 kohta
—	6 artikla 1 kohdan kolmas alakohta, 2 ja 3 kohta
—	7 artiklan 2, 3 ja 4 kohta
4 artiklan 1 kohta	—
4 artiklan 2 kohta	7 artiklan 1 kohta
4 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta	6 artiklan 4 kohta
4 artiklan 3 kohdan toinen alakohta	6 artiklan 5 kohdan ensimmäinen alakohta
4 artiklan 4 kohta	6 artiklan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta
—	6 artiklan 5 kohdan toinen alakohta ja 6–10 kohta
—	8 artikla
—	9 artikla
—	10 artikla
—	11 artikla
—	12 artikla
5 artiklan 1 kohta	13 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan ensimmäinen alakohta
5 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta	13 artiklan 2 kohdan toinen alakohta
5 artiklan 2 kohdan toinen alakohta	13 artiklan 3 kohta
5 artiklan 3 kohta	13 artiklan 4 kohdan ensimmäinen virke
—	13 artiklan 4 kohdan toinen virke ja 5–10 kohta
—	14 artikla
—	15 artikla
—	16 artikla
—	17 artikla
—	18 artikla
—	19 artikla
—	20 artikla
—	21 artikla
6 artiklan 1 kohta	22 artiklan 1 kohta
—	22 artiklan 2 ja 4 kohta
6 artiklan 2 kohta	25 artiklan 1 kohta
6 artiklan 3 kohta	—
6 artiklan 4 kohta	25 artiklan 2 kohta
6 artiklan 5 kohta	22 artiklan 5 ja 6 kohta ja 25 artiklan 4 kohta
6 artiklan 6 kohta ja 7 artiklan 1 kohta	23 artikla
6 artiklan 7 kohta ja 7 artiklan 3 kohta	25 artiklan 4 kohta
6 artiklan 8 kohta ja 7 artiklan 4 kohta	30 artiklan 4 kohta
7 artiklan 2 kohta	24 artikla
8 artiklan 1 ja 2 kohta	26 artiklan 1 ja 3 kohta
—	26 artiklan 2 ja 4 kohta
8 artiklan 3 kohta	26 artiklan 5 kohta
8 artiklan 4 kohta	28 artiklan 2 kohta
8 artiklan 5–8 kohta	27 artiklan 1 ja 2 kohta
—	27 artiklan 3 kohta
9 artiklan 1 kohta	5 artiklan 1 kohta
9 artiklan 2 kohta	22 artiklan 3 kohta
—	28 artiklan 1 ja 3 kohta
9 artiklan 3 kohta	28 artiklan 4 kohta
9 artiklan 4 kohta	28 artiklan 5 kohta
9 artiklan 5 kohta	—
9 artiklan 6 ja 7 kohta	28 artiklan 6 ja 7 kohta
10 artiklan 1 ja 2 kohta	29 artiklan 1 kohta
10 artiklan 3 kohta	29 artiklan 2 kohta
10 artiklan 4 kohta	29 artiklan 3 kohta
11 artikla	30 artiklan 1, 2 ja 5–8 kohta
12 artiklan 1 kohta	31 artiklan 1 kohta
—	31 artiklan 2 kohta
12 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta	31 artiklan 3 kohta
12 artiklan 2 kohdan toinen alakohta	31 artiklan 4 kohta
—	31 artiklan 5, 6, ja 8 kohta
12 artiklan 3 kohta	31 artiklan 7 kohta
—	32 artikla
13 artiklan 1 kohta	33 artiklan 1 kohta
13 artiklan 2 kohta	33 artiklan 2 kohta
13 artiklan 3 kohta	33 artiklan 3 ja 4 kohta
—	33 artiklan 5 kohta
14 artiklan 1 kohta ja 15 artiklan 1 kohta	34 artiklan 1 kohta
14 artiklan 2 kohta ja 15 artiklan 2 kohta	34 artiklan 2 kohta
14 artiklan 3 kohta ja 15 artiklan 3 kohta	34 artiklan 3 kohta
14 artiklan 4 kohta	34 artiklan 4 kohta
16 artiklan 1 ja 2 kohta	27 artiklan 1 kohta
16 artiklan 3 kohta	27 artiklan 2 kohta
17 artiklan 1–4 kohta	35 artiklan 2–5 kohta
18 artiklan 1 ja 3 kohta	36 artiklan 1 ja 4 kohta
—	36 artiklan 2 kohta
18 artiklan 2 kohta	36 artiklan 5 kohta
—	36 artiklan 6 ja 7 kohta
18 artiklan 4 kohta	36 artiklan 8 ja 9 kohta
18 artiklan 5 ja 6 kohta	36 artiklan 4 kohta
18 artiklan 7 kohta	37 artiklan 2 kohta
18 artiklan 8 kohta	36 artiklan 3 kohta
—	37 artiklan 1 kohta ja 3–9 kohta
—	38 artiklan 1 kohta
19 artiklan 1 ja 2 kohta	38 artiklan 2 kohta
19 artiklan 3 kohta	38 artiklan 3 kohta
20 artiklan 1 kohta	39 artiklan 1 kohta
20 artiklan 2 kohdan johdantokappale	39 artiklan 4 kohta
20 artiklan 2 kohdan a–c alakohta	39 artiklan 2 kohta
20 artiklan 3 kohta	39 artiklan 5 kohta
20 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta	39 artiklan 3 kohta
20 artiklan 4 kohdan toinen alakohta	39 artiklan 6 kohta
20 artiklan 4 kohdan kolmas alakohta	39 artiklan 7 kohta
20 artiklan 5 kohta	—
21 artikla	40 artikla
22 artikla	41 artikla
23 artiklan 1 kohta	42 artiklan 1 kohta
23 artiklan 2 ja 3 kohta	42 artiklan 2 kohta
23 artiklan 4 kohta	42 artiklan 3 kohta
23 artiklan 5 kohta	42 artiklan 4 kohta
—	42 artiklan 5 kohta
23 artiklan 6 kohdan ensimmäinen alakohta	43 artiklan 1 ja 2 kohta
23 artiklan 6 kohdan toinen alakohta	43 artiklan 3 kohta
23 artiklan 6 kohdan kolmas alakohta	43 artiklan 4 kohta
23 artiklan 7 kohta	43 artiklan 5 kohta
—	44 artikla
24 artikla	45 ja 46 artikla
25 artikla	47 artikla
26 artiklan 1 kohta	48 artiklan 1 kohta
26 artiklan 2 kohta	—
26 artiklan 3 kohta	48 artiklan 2 kohta
27 artikla	49 artikla
28 artikla	50 artikla
—	51 artikla
29 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta	52 artiklan 1 ja 3 kohta
—	52 artiklan 2 kohta
—	52 artiklan 4 kohta
29 artiklan 1 kohdan toinen alakohta	53 artiklan 1 ja 2 kohta
—	53 artiklan 3 ja 4 kohta
29 artiklan 2 kohta	53 artiklan 5 kohdan ensimmäinen alakohta
—	53 artiklan 5 kohdan toinen alakohta, 6 ja 8 kohta
29 artiklan 3 kohta	53 artiklan 7 kohta
29 artiklan 4 kohta	—
30 artiklan 1 kohta	53 artiklan 1 kohta
30 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta	53 artiklan 2 kohta
30 artiklan 2 kohdan toinen alakohta	—
30 artiklan 3 kohta	54 artiklan 1 kohta
30 artiklan 4 kohta	54 artiklan 2 ja 3 kohta sekä 4 kohdan ensimmäinen alakohta
30 artiklan 5 kohta	54 artiklan 4 kohdan toinen alakohta
30 artiklan 6 kohta	54 artiklan 5 kohta
31 artiklan 1–4 kohta	55 artikla
31 artiklan 5 kohdan ensimmäinen alakohta	56 artiklan 1 kohta
31 artiklan 5 kohdan toinen ja kolmas alakohta	56 artiklan 2 kohta
31 artiklan 6 ja 7 kohta	—
31 artiklan 8 kohta	56 artiklan 3 kohta
31 artiklan 9 kohta	56 artiklan 4 kohta
—	56 artiklan 5 kohta
31 artiklan 10 kohta	56 artiklan 6 kohta
31 artiklan 11 kohta	—
31 artiklan 12 kohdan ensimmäinen alakohta	56 artiklan 7 kohta
31 artiklan 12 kohdan toinen alakohta	—
31 artiklan 13 kohta	—
32 artikla	53 artikla
33 artikla	—
34 artiklan 1 kohta	57 artiklan 1 kohta
34 artiklan 2 kohta	57 artiklan 2 kohta
34 artiklan 3 ja 4 kohta	—
35 artikla	58 artikla
36 artikla	—
37 artikla	59 artikla
38 artikla	60 artikla
—	62 artikla
—	64 artikla
—	65 artikla
—	66 artikla
—	67 artikla
39 artikla	82 artikla
40 artikla	83 artikla
41 artiklan 1 ja 3 kohta	68 artiklan 1 kohta
41 artiklan 2 kohta	80 artiklan 1 kohta
41 artiklan 4 kohta	70 artikla
41 artiklan 5 kohta	68 artiklan 2 kohta
—	69 artiklan 3 ja 4 kohta
41 artiklan 6 kohta	72 artiklan 1 kohta
41 artiklan 7 kohta	72 artiklan 2 ja 3 kohta
41 artiklan 8 kohta	68 artiklan 5 kohta
—	69 artikla
—	71 artikla
42 artikla	73 artikla
43 artiklan 1 ja 3 kohta	74 artiklan 1 kohta
43 artiklan 2 kohta	74 artiklan 2 kohta
43 artiklan 4 kohta	75 artikla
43 artiklan 5 kohta	74 artiklan 3 kohta
—	76 artikla
—	77 artikla
—	78 artikla
—	79 artikla
—	80 artiklan 2 ja 3 kohta
—	81 artikla
44 artikla	89 artikla
45 artikla	91 artikla
46 artikla	84 artikla
—	85 artikla
47 artikla	90 artikla
48 artikla	—
49 artikla	88 artikla
—	86 artikla
—	87 artikla
50 artikla	91 artikla
51 artikla	—
Liite I ja III	24 artiklan 4 kohta
Liite II, A osa, 1–1.3.4 kohta	4 artikla
Liite II, A osa, 2–6.2 kohta, B osa, C osa, lisäys 1 ja 2	Liite I
Liite IV	Liite II, osa I ja II
Liite V, lisäys 1 ja 2	Liite III
Liite V, lisäys 3	30 artiklan 3 kohta
Liite VI, VII ja VIII	28 artiklan 3 kohta
Liite IX	36 artiklan 3 kohta
Liite X	Liite IV
Liite XI	Liite IV, III osa
Liite XII	Liite V
Liite XIII	Liite VI
Liite XIV	—
Liite XV	Liite VII
Liite XVI	Liite VIII
Liite XVII	Liite IX
—	Liite X
Liite XIX	—
Liite XX	—
Liite XXI	Liite XI