(1)

Komissio hyväksyi 22 päivänä marraskuuta 2017 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2018 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Eurooppa-neuvosto vahvisti vuotuisen kasvuselvityksen ensisijaiset tavoitteet 22 päivänä maaliskuuta 2018. Komissio hyväksyi 22 päivänä marraskuuta 2017 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Kypros kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta, jonka Eurooppa-neuvosto vahvisti 22 päivänä maaliskuuta 2018. Neuvosto hyväksyi 14 päivänä toukokuuta 2018 suosituksen euroalueen talouspolitiikasta (3), jäljempänä ’euroalueen suositus’.

(2)

Koska Kypros kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, ja koska taloudet ovat talous- ja rahaliitossa vahvasti yhteydessä toisiinsa, Kyproksen olisi varmistettava, että jäljempänä esitettävistä suosituksista ja erityisesti suosituksista 1, 3 ja 5 ilmenevä euroalueen suositus pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti.

(3)

Kyprosta koskeva vuoden 2018 maaraportti julkaistiin 7 päivänä maaliskuuta 2018. Siinä arvioitiin Kyproksen edistymistä neuvoston 11 päivänä heinäkuuta 2017 hyväksymien maakohtaisten suositusten (4) noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu, jonka tulokset julkaistiin samaten 7 päivänä maaliskuuta 2018. Komissio katsoi analyysinsa perusteella, että Kyproksen makrotaloudessa on liiallisia epätasapainoja. On erittäin tärkeää, että Kypros puuttuu yksityisestä, julkisesta ja ulkoisesta ylivelkaantumisesta aiheutuvaan suureen epätasapainoon ja järjestämättömien lainojen suureen määrään.

(4)

Kypros toimitti vuoden 2018 kansallisen uudistusohjelmansa 19 päivänä huhtikuuta 2018 ja vuoden 2018 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2018. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(5)

Kauden 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, jäljempänä ’ERI-rahastot’, ohjelmasuunnittelussa on otettu huomioon asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset. Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (5) 23 artiklassa säädetään, komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi. Komissio on antanut tarkempaa tietoa kyseisen säännöksen hyödyntämisestä ohjeissa sellaisten toimenpiteiden soveltamiselle, joilla ERI-rahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan.

(6)

Kyprokseen sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja velkasääntöä. Hallitus suunnittelee vuoden 2018 vakausohjelmassaan, että nimellinen julkisen talouden rahoitusasema on 1,7 prosenttia ylijäämäinen suhteessa BKT:hen vuonna 2018 ja hieman alle 2,0 prosenttia ylijäämäinen suhteessa BKT:hen ohjelmakauden aikana. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoite, joka on rakenteellisesti tasapainoinen julkisen talouden rahoitusasema, saavutetaan suunnitelmien mukaan vuosina 2018–2021. Julkisen talouden velka supistui noin 97,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2017, ja vuoden 2018 vakausohjelmassa sen odotetaan kasvavan 105,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018 ja supistuvan tasaisesti sen jälkeen 88 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2021 mennessä. Näiden julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Vakausohjelmassa esitetyt makrotalouden oletuksiin liittyvät riskit painottuvat kehityksen heikkenemisen suuntaan, mikä johtuu ensi sijassa rahoitusalan järjestämättömien lainojen suuresta määrästä.

(7)

Neuvosto suositti 11 päivänä heinäkuuta 2017 Kyprokselle pysymistä julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteessa vuonna 2018. Tämä vastaa nettomääräisten julkisten perusmenojen (6) 1,9 prosentin nimellistä enimmäiskasvuvauhtia vuonna 2018. Tällöin rakenteellisen rahoitusaseman sallittu heikkeneminen olisi 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission kevään 2018 talousennusteen mukaan rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan olevan BKT:hen suhteutettuna 0,8 prosenttia ylijäämäinen vuonna 2018 ja 0,5 prosenttia ylijäämäinen vuonna 2019, mikä ylittää julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen. Kyproksen ennustetaan noudattavan väliaikaista velkasääntöä vuonna 2018 ja velkasääntöä vuonna 2019. Kaiken kaikkiaan neuvosto katsoo, että Kyproksen ennustetaan vuosina 2018 ja 2019 noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Samalla menokehitystä olisi seurattava huolellisesti lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, erityisesti ottaen huomioon tulojen vakauteen liittyvät mahdolliset tulevat riskit.

(8)

Sähköisen hallinnon palveluja, sääntelyn laatua ja henkilöstön liikkuvuutta koskevista viimeaikaisista toimista huolimatta julkisen hallinnon tehottomuus on edelleen haaste ja vaikuttaa liiketoimintaympäristöön. Keskeiset lainsäädäntöehdotukset, joiden tarkoituksena on puuttua tähän kysymykseen, ovat edelleen toteuttamatta. Näihin kuuluvat julkishallinnon ja paikallishallintojen uudistusta koskevat ehdotukset. Valtionyhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän puutteet saattavat edistää julkisten vastuusitoumusten kasautumista ja estää kyvyn investoida keskeisiin yleishyödyllisiin palveluihin, kuten televiestintään ja energiaan. Julkisen sektorin palkkamenojen hillitseminen on ollut merkittävä tekijä Kyproksen julkisen talouden vakauttamisessa. On kuitenkin huomattava, että nykyisen julkisen sektorin palkkojen nousua rajoittavan työehtosopimuksen voimassaolo päättyy vuonna 2018 eikä pysyvämpää ratkaisua ole vieläkään.

(9)

Joulukuussa 2017 hyväksyttiin kansallinen korruptiontorjuntastrategia ja -toimintasuunnitelma. Nykyisen korruptiontorjuntaelimen resurssit ovat edelleen riittämättömät, mutta hallitus harkitsee uuden riippumattoman elimen perustamista. Erilaiset lainsäädäntöaloitteet, kuten väärinkäytösten paljastajien suojaa, lobbausta ja varallisuusilmoituksia koskevat lainsäädäntöehdotukset, ovat parhaillaan parlamentin käsiteltävänä. Jos ne hyväksytään, ne auttaisivat lujittamaan kansallista korruptiontorjuntakehystä.

(10)

Kuten vuoden 2018 euroalueen suosituksessa todetaan, aggressiivisten verosuunnittelustrategioiden torjunta on olennaisen tärkeää sen varmistamiseksi, että voidaan estää yritysten välisen kilpailun vääristyminen, kohdella veronmaksajia oikeudenmukaisesti ja suojella julkista taloutta. Veronmaksajien aggressiivisista suunnittelustrategioista aiheutuvat heijastusvaikutukset jäsenvaltioiden välillä edellyttävät kansallisten politiikkatoimien koordinointia unionin lainsäädännön täydentämiseksi. Osinko- ja korkomaksujen suuri määrä (suhteessa BKT:hen) viittaa siihen, että aggressiivista verosuunnittelua harjoittavat yritykset hyödyntävät Kyproksen verosääntöjä. Koska Kyprokseen sijoittautuneiden yritysten unionin ulkopuolelle (ts. sellaisilta osapuolilta, joiden kotipaikka on unionissa, sellaisille osapuolille, joiden kotipaikka on kolmansissa maissa) suorittamista osinko-, korko- ja – monissa tapauksissa – rojaltimaksuista ei peritä lähdeveroa, seurauksena voi olla, että kyseiset maksut välttyvät kokonaan verotukselta, jos niitä ei veroteta myöskään maksun vastaanottajan lainkäyttöalueella. Aggressiivista verosuunnittelua saattavat helpottaa se, että tällaisia veroja ei ole käytössä, ja yhtiöveroon sovellettavat verotuksellista kotipaikkaa koskevat säännöt. Vaikka nimelliskorkojen vähennysjärjestelmät auttavat vähentämään velanoton suosimista, niitä voidaan käyttää myös veronkiertotarkoituksessa, jos tehokkaita väärinkäytösten vastaisia sääntöjä ei ole. Komissio ottaa huomioon myönteiset toimet (ts. yhtiöveroon sovellettavien verotuksellista kotipaikkaa koskevien sääntöjen ilmoitettu tarkastelu ja suunnitellut muutokset siirtohinnoittelusäännöksiin), joista on ilmoitettu tai jotka on hyväksytty. Viimeaikaisten keskustelujen perusteella komissio jatkaa rakentavaa vuoropuhelua, jonka tarkoituksena on torjua veronmaksajien aggressiivisia verosuunnittelustrategioita.

(11)

Oikeusjärjestelmän tehottomuus vaikuttaa edelleen sopimusten täytäntöönpanoon ja siviili- ja kauppaoikeudellisten asioiden nopeaan ratkaisemiseen. Monimutkaiset siviiliprosessit ja tuomioistuinten päätösten heikko täytäntöönpano heikentävät pankkien halukkuutta turvautua maksukyvyttömyyttä ja ulosmittausta koskeviin sääntelypuitteisiin järjestämättömien lainojen vähentämiseksi. Useilla uudistuksilla pyritään ratkaisemaan oikeusjärjestelmän huomattavimmat ongelmat, joita ovat erityisesti tuomioistuinten vähäinen digitalisointi ja tuomarien elinikäisen koulutuksen puute.

(12)

Uusien maksukyvyttömyyttä ja ulosmittausta koskevien sääntelypuitteiden hyödyntäminen on edelleen rajallista, mikä heikentää pyrkimyksiä vähentää järjestämättömiä lainoja. Sääntelypuitteiden täytäntöönpanoa ja toimintaa tarkastelemaan on asetettu sidosryhmien edustajista koostuva työryhmä. Joitain hallinnollisia toimenpiteitä on toteutettu saantokirjojen myöntämissuman selvittämiseksi. Suma on kuitenkin merkittävä, eikä kiinteistöjen siirtojärjestelmän (eli saantokirjojen myöntäminen ja siirto) puutteiden korjaamiseksi ole vielä rakenteellista ratkaisua.

(13)

Järjestämättömien lainojen suuri määrä on pankkialan keskeinen haavoittuvuustekijä ja vaikuttaa luottojen tarjontaan. Pankit kohtaavat edelleen esteitä pyrkiessään perimään saataviaan maksunsa laiminlyöneiltä lainaajilta, ja heikko lainojen takaisinmaksukuri muodostaa edelleen ongelman. Järjestämättömien lainojen määrä supistui vuonna 2017, vaikkakin epätasaisesti pankista riippuen. Tämä oli tulosta velkojen uudelleenjärjestelyistä, jolloin velkoja poistettiin taseesta ja vaihdettiin omaisuudeksi. Pankkien järjestämättömien lainojen vähentämissuunnitelmien kestävyys on edelleen epävarmaa, sillä maksulaiminlyöntien ja uudelleenjärjestelyjen uusiutumisaste on korkea ja kiinteistömarkkinoihin liittyvät pankkien riskit kasvavat. Nämä tekijät viittaavat tarpeeseen toteuttaa nopeasti kattavampi strategia, joka nopeuttaisi pankkien taseiden puhdistamista ja jossa otetaan huomioon heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kohdistuvat sosiaaliset seuraukset. Lisäksi olisi suunniteltava huolellisesti kannustimet takaisinmaksukurin lujittamiseksi. Näyttää siltä, että tähän strategiaan olisi kuuluttava lainsäädäntömuutoksia vaateiden täytäntöönpanemiseksi tehokkaasti ja lainojen myynnin helpottamiseksi, mukaan lukien lainanottajien suoja ja sähköisten huutokauppojen käyttöönotto. Lisäksi vakuutus- ja eläkerahastojen valvonnan ohjaus-, hallinnointi- ja hallintovalmiudet ovat yhä heikkoja. Hallitus aikoo esittää lainsäädäntöehdotuksia tämän asian korjaamiseksi vuoden 2018 aikana.

(14)

Kasvua koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon ansiosta on edistytty jonkin verran strategisten investointien, yrittäjyyden ja paremman sääntelyn osalta. Eräiden tärkeiden uudistusten toteuttaminen on kuitenkin pysähtynyt, ja tämä koskee erityisesti investointihankkeita koskevien lupien myöntämistä. Rahoituksen saanti on parantunut eräiden vakuusvaatimuksiin tehtyjen parannusten ansiosta, mutta se on edelleen keskeinen ongelma erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kannalta. Rahoitustukitoimenpiteet perustuvat ensi sijassa avustuksiin. Toistaiseksi Kyproksessa hyödynnetään erittäin vähän yritysten vaihtoehtoisia rahoituksen lähteitä, kuten riskipääomaa, oman pääoman ehtoista rahoitusta ja joukkorahoitusta. Yksityistämistoimia, joiden tavoitteena on houkutella tuottavuutta lisääviä ulkomaisia investointeja, on monissa tapauksissa lykätty, ja vain muutamat yksityistämishankkeet (esim. Larnakan satama) etenevät vähitellen.

(15)

Työllisyys lisääntyy ja työttömyys vähenee nopeasti, vaikkakin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työttömyysaste on yhä korkea. Julkisten työvoimapalvelujen hallinnollista kapasiteettia parantavien toimien toteuttaminen jatkuu. Työnantajille tarkoitettuihin palveluihin, asiakkaiden luokitteluun, henkilökohtaiseen neuvontaan ja aktivointiin (mukaan lukien taatun vähimmäistulon saajat) liittyy edelleen haasteita. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten (15–24-vuotiaat) osuus on yhä unionin suurimpia. Kentällä toteutettavat toimenpiteet ja nuorille tarjottu oikea-aikainen, räätälöity apu ovat vähäisiä, minkä vahvistaa aktivointiohjelmien vähäinen osallistujamäärä.

(16)

Koulutusalan uudistaminen on edennyt, mutta siihen liittyy vielä huomattavia haasteita. Viimeaikaisia myönteisiä tuloksia ovat koulujen opetussuunnitelman perusteellinen uudistaminen ja opettajien uuden nimitysjärjestelmän täytäntöönpano. Kyproksen koulutusmenot ylittävät unionin keskiarvon, mikä on osoitus vahvasta sitoutumisesta koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Koulutustulokset ovat kuitenkin heikkoja ja koulunkäynnin keskeyttäminen on lisääntynyt merkittävästi, vaikkakin se on selvästi unionin keskiarvoa harvinaisempaa. Osallistuminen ammatilliseen koulutukseen on vähäistä, opettajien arviointijärjestelmän uudistus on vielä meneillään ja suuri osa korkea-asteen tutkinnon suorittaneista työskentelee edelleen ammateissa, joissa ei välttämättä tarvita akateemista tutkintoa.

(17)

Kypros on edistynyt merkittävästi terveydenhuollossa hyväksymällä uuden kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän perustamista koskevaa lainsäädäntöä. Uuden järjestelmän tarkoituksena on parantaa terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta, ottaa käyttöön yleiskattava terveydenhuolto, vähentää potilailta perittävien maksujen suurta määrää ja lisätä terveydenhuoltopalvelujen tehokkuutta julkisella sektorilla. Ennen kuin järjestelmä otetaan täysimääräisesti käyttöön vuonna 2020 täytäntöönpanoon liittyy merkittäviä haasteita ja investointitarpeita. Toimia olisi jatkettava kustannusten mahdollisen ylittymisen välttämiseksi, terveydenhuoltopalvelujen (myös perusterveydenhuollon) tarjoajien toiminnan nykyaikaistamiseksi ja tehostamiseksi, sähköisten terveydenhuoltopalvelujen käyttöönottamiseksi ja kansallisen lääkeorganisaation perustamiseksi. Pitkäaikaishoidon taso on alhainen ja muodostaa haasteen väestön ikääntyessä.

(18)

Komissio on vuoden 2018 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Kyproksen talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2018 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2018 vakausohjelman, vuoden 2018 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Kyprokselle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Kyproksen finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, missä määrin ne ovat unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(19)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2018 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella ja katsoo (7), että Kyproksen odotetaan noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(20)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2018 kansallisen uudistusohjelman ja vuoden 2018 vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–5,

1.

2.

3.

4.

5.