(1)

Komissio hyväksyi 22 päivänä marraskuuta 2017 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2018 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Eurooppa-neuvosto vahvisti vuotuisen kasvuselvityksen ensisijaiset tavoitteet 22 päivänä maaliskuuta 2018. Komissio hyväksyi 22 päivänä marraskuuta 2017 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Bulgaria kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(2)

Bulgariaa koskeva vuoden 2018 maaraportti julkaistiin 7 päivänä maaliskuuta 2018. Siinä arvioitiin Bulgarian edistymistä neuvoston 11 päivänä heinäkuuta 2017 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3) noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu, jonka tulokset julkaistiin samaten 7 päivänä maaliskuuta 2018. Komissio katsoi analyysinsa perusteella, että Bulgarian makrotaloudessa on epätasapainoja. Rahoitusalalla on haavoittuvuustekijöitä samalla kun yritykset ovat hyvin velkaantuneita ja niillä on järjestämättömiä lainoja. Lisäksi työmarkkinoiden sopeutuminen on puutteellista.

(3)

Bulgaria toimitti vuoden 2018 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2018 lähentymisohjelmansa 19 päivänä huhtikuuta 2018. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. Bulgarian vuoden 2018 kansallinen uudistusohjelma sisältää sekä lyhyen että pitkän aikavälin sitoumuksia ja kattaa vuoden 2018 maaraportissa määritetyt haasteet. Siinä esitetään etenkin toimenpiteitä, joilla vahvistetaan pankkialan ja sen ulkopuolisen rahoitussektorin valvontaa, parannetaan maksukyvyttömyyslainsäädäntöä ja puututaan vuoden 2016 stressitesteissä havaittuihin ongelmakohtiin. Ohjelmaan sisältyy myös toimenpiteitä, joilla tehostetaan veronkantoa ja torjutaan harmaata taloutta, kohdennetaan aktiivista työvoimapolitiikkaa entistä paremmin, lisätään sosiaalista suojelua ja vastataan erilaisiin terveydenhuollon ja koulutusalan haasteisiin. Vuoden 2018 kansallisen uudistusohjelman tehokas täytäntöönpano tukisi kaiken kaikkiaan epätasapainojen korjaamista.

(4)

Kauden 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, jäljempänä ’ERI-rahastot’, ohjelmasuunnittelussa on otettu huomioon asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset. Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (4) 23 artiklassa säädetään, komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi. Komissio on antanut tarkempaa tietoa kyseisen säännöksen hyödyntämisestä ohjeissa sellaisten toimenpiteiden soveltamiselle, joilla ERI-rahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan.

(5)

Bulgariaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. Vuonna 2017 maan julkinen talous oli 0,9 prosenttia ylijäämäinen suhteessa BKT:hen. Vuoden 2018 lähentymisohjelmassa Bulgarian hallitus tähtää siihen, että BKT:hen suhteutettuna talousarvio olisi tasapainossa vuonna 2018, 0,3 prosenttia ylijäämäinen vuonna 2019, 0,5 prosenttia ylijäämäinen vuonna 2020 ja 0,2 prosenttia ylijäämäinen vuonna 2021. Suunnitelmien mukaan maa pysyy koko ohjelmakauden ajan selvästi julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteessa, joka on 1 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen. Vuoden 2018 lähentymisohjelman mukaan julkisen talouden velan, joka oli 25,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2017, odotetaan supistuvan vähitellen vuoteen 2021 mennessä 19,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Näiden julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Komission kevään 2018 talousennusteen mukaan rakenteellinen rahoitusasema, joka vuonna 2017 oli 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen, säilyy edelleen ylijäämäisenä, mutta sen odotetaan heikkenevän 0,5 prosenttiin vuonna 2018 ja pysyvän tällä tasolla vuonna 2019. Rakenteellisen rahoitusaseman ennustetaan siis pysyvän julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen yläpuolella molempina vuosina. Kaiken kaikkiaan neuvosto arvioi Bulgarian vuosina 2018 ja 2019 noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(6)

Finanssipolitiikan tehostaminen on äärimmäisen tärkeää. Verotulot kasvavat ja verosäännöksiä noudatetaan entistä paremmin, mutta tämä johtuu pikemminkin talousnäkymien paranemisesta kuin verohallinnon ja veronkannon tehostumisesta. Julkisen varainkäytön tehokkuus on eräillä aloilla hyvin alhainen. Siksi on tärkeää uudistaa julkista varainhoitoa, ja taloustilanne ja julkisen talouden olosuhteet ovat nyt uudistuksille erityisen suotuisat. Valtion omistamien yritysten taloudellinen suorituskyky on heikko alueen muihin maihin ja yksityiseen sektoriin verrattuna, ja se voi aiheuttaa julkiseen talouteen epävarmuutta ja riskejä, sillä näiden yritysten maksurästit ovat ehdollisia vastuusitoumuksia. Valtionyritysten omistajaohjausjärjestelmässä on ylipäätään edelleen haasteita, eikä se ole kansainvälisten normien mukainen. Tämän osa-alueen uudistukset ovat lisäksi erittäin tärkeitä liiketoimintaympäristön kannalta.

(7)

Tietyistä haavoittuvuustekijöistä huolimatta rahoitusalan vakaus on parantunut edelleen. Yrityksillä on edelleen paljon järjestämättömiä lainoja, vaikkakin entistä vähemmän. Pääomapuskurit ovat keskimäärin riittäviä, mikä mahdollistaa taseiden puhdistamisen. Rahoitusalan valvontaa on parannettu huomattavasti, mutta joitakin tärkeitä toimenpiteitä ei ole vielä pantu kaikilta osin täytäntöön. Jotta taseet vahvistuisivat edelleen ja pankkien ja vakuutusyhtiöiden häiriönsietokyky paranisi, on ennen muuta vähennettävä lähipiirin liiketoimiin liittyviä riskejä ja parannettava omaisuuserien arvonmääritystä.

(8)

Maksukyvyttömyyslainsäädännön tehottomuus hidastaa yksityisen sektorin velkaantuneisuuden vähenemistä ja järjestämättömien lainojen selvittämistä. Menettelyt kestävät pitkään, ja palautusaste on alhainen. Sääntelykehyksestä puuttuu vielä joitakin sen toimivuuden kannalta olennaisia osia, kuten säädökset, joilla säännellään velkavastuusta vapautumista ja annetaan yrittäjille mahdollisuus aloittaa yritystoiminta uudelleen kohtuullisen ajan kuluttua konkurssista. Koska tietojen keruu on puutteellista eikä käytettävissä ole asianmukaisia seurantavälineitä, ei vanhojen eikä uusien menettelyjen tehokkuutta voida arvioida.

(9)

Tämä koskee myös liiketoiminnan uudelleenjärjestelyihin liittyviä menettelyjä. Pimeää työtä tehdään edelleen paljon, mikä vaikuttaa huomattavasti verotuloihin, työolosuhteisiin ja eläkeläisten tulojen riittävyyteen. Bulgaria on hiljattain pyrkinyt korjaamaan tilannetta monilla toimenpiteillä. Esimerkiksi maataloudessa on otettu käyttöön yhden päivän työsopimukset, vero- ja työvoimaviranomaisten yhteistyötä on parannettu ja tiedotusta työntekijöille aiheutuvista kielteisistä seurauksista on lisätty. Toimenpiteiden teho riippuu siitä, miten ne pannaan täytäntöön. Siirtymistä viralliseen talouteen on nopeutettava, jotta päästään osallistavaan kasvuun ja kaikille voidaan taata oikeudenmukaiset työehdot.

(10)

Työmarkkinatilanne on parantunut, mutta haasteita riittää edelleen. Työllisyysaste on noussut finanssikriisiä edeltäneelle tasolle, ja työttömyysaste on unionin keskiarvon alapuolella. Työmarkkinoiden myönteinen kehitys ei kuitenkaan hyödytä yhtä lailla koko työikäistä väestöä. Pitkäaikaistyöttömillä, työmarkkinoiden ulkopuolella olevilla nuorilla, romaneilla ja köyhien alueiden ja maaseudun asukkailla on edelleen suuria vaikeuksia päästä tai palata työmarkkinoille. Väestö ikääntyy ja vähenee, ja kun työvoimaosuus on alle unionin keskiarvon, on seurauksena työvoimapula ja osaamisvaje, mikä heikentää pitkän aikavälin talousnäkymiä. Siksi olisi syytä panostaa enemmän koulutukseen ja työvoiman osaamisen kehittämiseen. Työllistyvyyttä ja työmarkkinoille osallistumista voitaisiin edistää tiedotustoimilla, aktiivisella työvoimapolitiikalla ja sosiaalipalvelujen avulla.

(11)

Tuloerot, eriarvoisuus palvelujen (koulutus, terveydenhuolto ja asuminen) saatavuuden suhteen sekä köyhyys- ja syrjäytymisriski ovat Bulgariassa edelleen unionin suurimpien joukossa. Vuonna 2016 noin 40 prosenttia maan väestöstä oli köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa, ja samaan aikaan kotitalouksien rikkaimman 20 prosentin tulot olivat lähes kahdeksan kertaa niin suuret kuin köyhimmän 20 prosentin tulot. Sosiaaliturvaan osoitetaan vain vähän varoja. Tämä koskee myös yleistä vähimmäistulojärjestelmää, jonka tuen kattavuus ja määrä sekä vaikutukset köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen ovat rajalliset. Objektiivista mekanismia etuuksien tason tarkistamista varten ei ole. Vaikka sosiaalietuuksien ja vähimmäiseläkkeiden riittävyys on viime aikoina parantunut, sosiaaliturvajärjestelmästä ei ole tarjolla riittävästi tukea kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ryhmille, kuten romaneille, lapsille, vanhuksille, vammaisille ja maaseutualueiden asukkaille. Sosiaalipalvelujen tarjonta on edelleen vähäistä, eikä niitä ole kunnolla integroitu työvoimapalveluihin ja muihin palveluihin.

(12)

Vähimmäispalkan määrittämiseen ei käytetä selvää ja läpinäkyvää mekanismia, ja vähimmäispalkkaa saavien työntekijöiden osuus on yli kaksinkertaistunut kuuden viime vuoden aikana. Kun mekanismia ei ole, voi tasapainottelu toisaalta työllisyyden ja kilpailukyvyn tukemisen ja toisaalta ansiotulojen turvaamisen välillä olla vaikeaa. Se aiheuttaa myös epävarmuutta, joka voi vaikuttaa kielteisesti liiketoimintaedellytysten ennustettavuuteen. Hallitus on tehnyt esityksen vähimmäispalkan määrittämismekanismista, joka ratkaisisi tämän ongelman, mutta työmarkkinaosapuolet eivät ole päässeet asiasta sopimukseen. Lisäksi hallituksen talousarvioennusteessa on vähimmäispalkan korotuksia aina vuoteen 2020. Vuonna 2018 Bulgaria ratifioi vähimmäispalkkojen määräämistä koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen. Se voisi olla hyvä objektiivisen mekanismin perusta.

(13)

Merkittävä haaste on edelleen terveydenhuoltopalvelujen heikko saatavuus, jonka syinä ovat julkisten määrärahojen vähäisyys, rajallisten resurssien epätasainen jakautuminen ja sairausvakuutusjärjestelmän heikko kattavuus. Julkisen rahoituksen vähäisyyttä on kompensoitava runsaalla yksityisellä rahoituksella, jota saadaan lähinnä palvelujen käyttäjiltä perittävistä maksuista. Sellaisten kansalaisten osuus, joilla ei ole sairausvakuutusta, on Bulgariassa suuri useimpiin muihin jäsenvaltioihin verrattuna. Lääkäreiden epätasainen alueellinen jakautuminen ja sairaanhoitajien vähäinen määrä ovat edelleen ongelmia. Bulgariasta pois muuttavien lääkärien määrä on kuitenkin viime aikoina vähentynyt. Ongelmakohtiin pitäisi puuttua esimerkiksi kansallisen terveysstrategian tai muiden vastaavien toimenpiteiden avulla.

(14)

Vaikka koulutusjärjestelmää on viime aikoina uudenaikaistettu monilla toimenpiteillä, koulutustulokset ovat huonoja ja niihin vaikuttaa suuresti oppilaan sosioekonominen asema. Heikossa asemassa olevien perheiden lapsilla – etenkin romanilapsilla – on muita huonommat mahdollisuudet saada koulutusta. Koulunkäynnin varhain lopettaneiden osuus on suuri, mikä vaikuttaa myöhemmässä vaiheessa kielteisesti työllistyvyyteen ja työmarkkinatuloksiin. Laadukkaan ja osallistavan yleisopetuksen järjestämiseen liittyy edelleen haasteita, joista yksi on eri etnisille ryhmille yhteisten päiväkotien, koulujen ja koululuokkien tarjoaminen. Opetussuunnitelmaa uudistamalla pyritään parantamaan koulutustuloksia ja kansalaisten digitaalisia taitoja. Digitaalisen osaamisen taso on silti edelleen unionin alhaisimpia, ja se vaihtelee eri sosioekonomisten ryhmien välillä. Viimeaikaisista toimista huolimatta ammatillisen koulutuksen työmarkkinarelevanssi on edelleen riittämätön. Korkeakoulutuksen uudistus on meneillään, mutta osaamisvajeen poistaminen ei ole helppoa, kun tutkinnon suorittaneita on joillakin aloilla liikaa ja joillakin liian vähän. Aikuiskoulutukseen osallistutaan hyvin vähän, vaikka täydennyskoulutukseen on tarvetta. Opettajakunta on huomattavan iäkästä, ja toimet uhkaavan opettajapulan ehkäisemiseksi on aloitettu. Viimeaikaisista uudistuksista huolimatta opettajankoulutusohjelmia on edelleen parannettava.

(15)

Monia kansalliseen julkisten hankintojen strategiaan kuuluvia toimenpiteitä on otettu virallisesti käyttöön. Kansallisten viranomaisten olisi kuitenkin valvottava tehokkaammin, että ne myös pannaan täytäntöön. Yritysten ja kansalaisjärjestöjen mukaan julkisten hankintojen alalla on jo alkanut näkyä muutosta parempaan suuntaan. Ongelmina ovat silti edelleen läpinäkyvyyden puute ja korruptio. Hankintoja tehdään yhä useammin ilman tarjouskilpailua ja usein yhden ainoan tarjouksen perusteella, mikä voi heikentää huomattavasti järjestelmän läpinäkyvyyttä ja toimivuutta. Julkisista hankinnoista vastaavan viraston uusien valvontatoimien ensimmäinen riippumaton arviointi on meneillään. Säännöllinen palaute olisi tarpeen, jotta viraston valvontatoimia voitaisiin optimoida edelleen. Hallinnollisiin valmiuksiin muun muassa kuntatasolla liittyy edelleen ongelmia, jotka voidaan ratkaista vain lisäämällä ammattimaisuutta ja standardointia ja harkitsemalla vakavasti yhteishankintayksikköjen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Hankintoja yhdistämällä voitaisiin myös parantaa terveydenhuoltoalan hankintajärjestelmien toimivuutta ja saada aikaan säästöjä. Merkittävien julkisten hankkeiden viivästyminen on ongelma, johon ei ole löydetty ratkaisua ja johon on edelleen paneuduttava.

(16)

Tutkimus-, kehitys- ja innovointijärjestelmän rakenteelliset puutteet ja suuri hajanaisuus rajoittavat sen vaikutusta tuottavuuteen ja kasvuun. Teollisuudessa ovat edelleen vallitsevassa asemassa matalan teknologian alat, ja innovointi on hyvin vähäistä. Julkisyhteisöt ja yritykset osoittavat erityisen vähän varoja tutkimus- ja kehitystoimintaan. Uudistusten hitaus haittaa siirtymistä innovointia edistävään järjestelmään. Vaikka korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia on paljon, vain muutamat niistä tuottavat korkealaatuisia tieteellisiä tutkimuksia. Tutkimustulosten kaupallistaminen on edelleen erittäin heikkoa. Tutkimusrahoitusjärjestelmässä ei käytetä tarjouskilpailuja, kansainvälisiä arviointeja eikä tutkimuslaitosten tulosperusteista rahoitusta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö tutkimus- ja kehitystoiminnassa on vähäistä. Sofia Tech Park -kärkihankkeessa on vielä monia haasteita, kuten tehoton hallinto, epävakaa johtaminen, tutkimusinfrastruktuurin riittämätön hyödyntäminen ja valtion pitkäaikaisrahoituksen puute. Uudistamalla rakenteita, lisäämällä ohjausjärjestelmän toimivuutta ja takaamalla vakaat julkiset tutkimus- ja innovointiresurssit voidaan maksimoida vaikutukset tuottavuuteen ja kasvuun ja tukea siirtymistä suurempaa lisäarvoa tuottavaan taloudelliseen toimintaan älykkään erikoistumisen strategian mukaisesti.

(17)

Liiketoimintaympäristöä on parannettava edelleen. Vaikka useita uudistuksia on hyväksytty, niiden toteuttaminen käytännössä on edennyt hitaasti. Yrityksille aiheuttavat edelleen huolta korruptio, institutionaaliset puutteet ja riittämätön työvoiman tarjonta. Julkishallinnon uudistaminen ja sähköisen viranomaisasioinnin toteuttaminen edistyvät hitaasti. Julkisen sektorin hallintoa hyödyttäisivät suurempi läpinäkyvyys, selvemmät säännöt ja pitkän aikavälin perspektiivi. Lisäksi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun roolia voidaan vielä kehittää – tarvittaessa viranomaisten avulla. Infrastruktuurin puutteiden johdosta liikennealan toimivuus ja suorituskyky ovat alhaiset. Rautateiden henkilöliikenteen markkinat ovat kärsineet todellisen kilpailun puutteesta. Ilmansaasteiden vähentämiseksi ei ole ryhdytty kohdennettuihin ja tehokkaisiin toimiin.

(18)

Vuonna 2017 Bulgaria pyrki edelleen uudistamaan oikeuslaitostaan ja korjaamaan puutteita korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Uudet ylimmän tuomarineuvoston vaalit vahvistivat vuosien 2015 ja 2016 perustuslaki- ja lainsäädäntöuudistusten myönteisiä vaikutuksia. Rikoslakiin on tehty uudistuksia, joilla parannetaan syytemenettelyä korkean tason korruptiotapausten yhteydessä, ja muitakin uudistuksia harkitaan parhaillaan. Vuonna 2018 perustettiin lailla uusi korruptiontorjuntaviranomainen, jonka avulla vahvistetaan korkean tason korruption ehkäisyä ja torjuntaa. Komissio valvoo yhteistyö- ja seurantamekanismin puitteissa edelleen oikeuslaitoksen uudistamista sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa Bulgariassa. Tämän vuoksi näitä osa-alueita ei käsitellä Bulgarian maakohtaisissa suosituksissa, mutta ne ovat tärkeitä, jotta maan liiketoimintaympäristö voi kehittyä myönteiseen suuntaan.

(19)

Komissio on vuoden 2018 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Bulgarian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2018 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2018 lähentymisohjelman, vuoden 2018 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Bulgarialle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja toimenpiteiden merkityksen Bulgarian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, missä määrin ne ovat unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(20)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2018 lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella ja katsoo (5), että Bulgarian odotetaan noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(21)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2018 kansallisen uudistusohjelman ja vuoden 2018 lähentymisohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 2 ja 3,

1.

2.

3.