7.6.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 195/1

(1)

Unioni perustuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa määrättyihin yhteisiin arvoihin ja yleisiin periaatteisiin, joita ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaan unionin päämääränä on vaalia ja puolustaa arvojaan.

(2)

Unioni on näiden arvojen innoittamana onnistunut luomaan maita, yhteisöjä ja ihmisiä yhdistävän ainutlaatuisen poliittisen hankkeen, jonka ansiosta Eurooppa on kokenut historiansa pisimmän rauhan ajanjakson, mikä on puolestaan edistänyt yhteiskunnallista vakautta ja taloudellista vaurautta. Se, että jäsenvaltiot ovat omaksuneet perussopimuksessa vahvistetut arvot, luo yhteisen pohjan, joka muodostaa eurooppalaisen elämäntavan ja identiteetin ominaislaadun ja antaa unionille sen paikan maailmassa.

(3)

Unionilla ja sen jäsenvaltioilla on vastassaan monenlaisia haasteita, kuten populismi, muukalaisviha, vastakkainasettelua synnyttävä kansallismielisyys, syrjintä, valeuutisten ja väärien tietojen levittäminen sekä väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtava radikalisoituminen. Nämä ilmiöt voivat olla vakava uhka demokratian perustalle, nakertaa luottamusta oikeusvaltioon ja demokraattisiin instituutioihin ja estää yhteenkuuluvuuden tunteen syntymistä Euroopan maissa ja niiden välillä.

(4)

Unionin lähtökohtien, sen perustamisen motiivien ja sen ydintoiminnan heikko tuntemus ruokkii vääriä tietoja ja estää valveutuneen mielipiteen muodostamisen sen toimista. Unionin ja sen jäsenvaltioiden monimuotoisuuden tuntemus lisää keskinäistä kunnioitusta, ymmärrystä ja yhteistyötä jäsenvaltioissa ja niiden välillä.

(5)

Kaiken tyyppisellä, kaiken tasoisella ja jo varhaisessa iässä aloitettavalla koulutuksella on ratkaisevan tärkeä rooli yhteisten arvojen edistämisessä. Koulutus auttaa varmistamaan sosiaalisen osallisuuden tarjoamalla kaikille lapsille oikeudenmukaiset ja yhtäläiset mahdollisuudet menestyä. Se tukee kansalaisten aktiivisuutta ja kriittisyyttä ja lisää eurooppalaisen identiteetin ymmärtämistä.

(6)

EU-johtajien asialistan mukaisesti Göteborgissa marraskuussa 2017 järjestetyssä tapaamisessa johtajat keskustelivat koulutuksen ja kulttuurin merkityksestä Euroopan tulevaisuudelle. Komissio esitti keskustelun pohjaksi visionsa eurooppalaisesta koulutusalueesta ja teki joitakin aloite-ehdotuksia tiedonannossaan ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla” (1). Tiedonannon mukaan ”eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen on edelleen ajankohtaista, ja koulutus ja kulttuuri ovat siihen parhaita välineitä”.

(7)

Göteborgissa pidetyn johtajien kokouksen jälkeen Eurooppa-neuvosto painotti 14. joulukuuta 2017 antamissaan päätelmissä, että koulutus ja kulttuuri ovat keskeisessä asemassa, kun rakennetaan osallistavia ja yhtenäisiä yhteiskuntia ja ylläpidetään kilpailukykyä (2).

(8)

Yksi eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) (3) tavoitteista on edistää tasa-arvoa, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta. Lähtökohtana on, että koulutuksella olisi edistettävä monikulttuurisia taitoja, demokratian arvoja ja perusoikeuksien kunnioittamista, estettävä ja torjuttava kaikkia syrjinnän ja rasismin muotoja ja annettava lapsille, nuorille ja aikuisille valmiudet myönteiseen vuorovaikutukseen eritaustaisten tovereidensa kanssa.

(9)

Euroopan opetusministereiden 17. maaliskuuta 2015 antamassa Pariisin julistuksessa jäsenvaltiot sitoutuivat edistämään yhteisiä arvoja sekä kehittämään kriittistä ajattelua, medialukutaitoa, osallistavaa koulutusta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua. EU:n laajuiseen julkiseen kuulemiseen (4) saaduista vastauksista käy selvästi ilmi, että osallistavaa koulutusta olisi edistettävä. Ainoastaan 16 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että tavoite saavutetaan nykyisellä koulutuksella, 95 prosenttia on sitä mieltä, että koulutuksella olisi autettava nuoria ymmärtämään yhteisten arvojen merkitys, ja 98 prosenttia katsoo, että unionin olisi autettava jäsenvaltioita tässä tehtävässä.

(10)

Kansalaiskasvatusta Euroopan kouluissa kartoittaneesta, Euroopan koulutusalan tietoverkon (Eurydice) vuonna 2017 tekemästä selvityksestä käy ilmi, että monissa Euroopan maissa panostetaan juuri nyt kansalaiskasvatukseen. Selvityksen kohteena olleista maista lähes puolessa ei kuitenkaan ole edelleenkään suunnitelmia kansalaiskasvatuksen sisällyttämiseksi opettajien peruskoulutukseen. Siksi opettajia olisi tuettava ja heille olisi annettava keinot luoda avoin oppimiskulttuuri ja -ympäristö ja mukauttaa opetusta erilaisten oppilasryhmien tarpeisiin, jotta he voisivat opettaa kansalaistaitoja, kertoa Euroopan yhteisestä perinnöstä, edistää yhteisiä arvoja sekä toimia roolimalleina.

(11)

Väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtava radikalisoituminen on akuutti ongelma monissa jäsenvaltioissa. Yhteisten arvojen edistäminen muun muassa koulutuspolitiikan avulla on keino lisätä sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kotoutumista ja näin olennainen osa ongelman kokonaisratkaisua. Euroopan komissio perusti heinäkuussa 2017 radikalisoitumista käsittelevän korkean tason ryhmän (5), jonka tehtävänä on suunnitella toimenpiteitä jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi muun muassa koulutuksen alalla.

(12)

PISA-tutkimuksen tuoreimmissa tuloksissa ja vuoden 2017 koulutuksen seurantakatsauksessa korostuu koulutuksen epätasa-arvon ja oppilaiden sosioekonomisen taustan välinen yhteys. PISA-tulosten perusteella todennäköisyys sille, että köyhempien perheiden lasten koulumenestys on varakkaampia ikätovereitaan huonompi, on kolminkertainen, ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden huono koulumenestys on muihin oppilaisiin verrattuna yli kaksi kertaa todennäköisempää. Osallistavat ja tasa-arvoiset koulutusjärjestelmät ovat avainasemassa pyrittäessä ehkäisemään nuorten syrjäytymistä, koska ne edistävät yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta, antavat pohjan aktiiviselle kansalaisuudelle ja parantavat työllistyvyyttä.

(13)

Kansainvälisen koulutustutkimusjärjestön (International Association for the Evaluation of Educational Achievement) kansainvälinen kansalaiskasvatuksen arviointihanke vuodelta 2016 osoittaa, että kansallinen ja eurooppalainen identiteetti voivat elää myönteisesti rinnakkain eivätkä ne ole keskenään ristiriidassa. Tutkimus osoittaa lisäksi, että opiskelijat, jotka ovat saaneet enemmän kansalaiskasvatusta, ovat myös asenteiltaan suvaitsevaisempia.

(14)

Eurobarometri-kyselyistä kävi ilmi, että unionia koskeva tietämys on erittäin heikkoa. Vuonna 2014 tehtyyn kyselyyn vastanneista 44 prosenttia katsoi, että he tuntevat heikosti unionin toimintatavat, ja vuoden 2011 kyselyssä vastaajien enemmistö koki, että heillä on puutteelliset tiedot Euroopan unionista. Vuoden 2011 kyselyssä paljastui myös, että kolmannes vastaajista ei tiedä unionin jäsenvaltioiden tarkkaa lukumäärää. Vuoden 2017 Eurobarometri-kyselystä ilmeni, että 89 prosenttia nuorista eurooppalaisista on sitä mieltä, että kansallisten hallitusten tulisi täydentää kouluissa annettavaa opetusta niin, että he saisivat enemmän tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan unionin kansalaisina. Lisäksi tuoreimman Eurobarometri-kyselyn mukaan 35 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että vertailukelpoiset koulutusstandardit edistäisivät parhaiten Euroopan tulevaisuutta.

(15)

Tätä taustaa vasten on äärimmäisen tärkeää, että jäsenvaltiot tehostavat toimintaansa ja panevat täytäntöön kaikki vuonna 2015 annetun Pariisin julistuksen tavoitteet. Erityisesti on jatkettava yhteisten arvojen edistämistä, sillä ne lisäävät yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta, tuettava osallistavien oppimisympäristöjen toteutumista koulutuksen kaikilla tasoilla, parannettava opettajankoulutusta kansalaisuuteen ja monimuotoisuuteen liittyvien kysymysten osalta sekä kehitettävä kaikkien oppijoiden medialukutaitoa ja kriittistä ajattelua.

(16)

Yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden parantamiseksi on välttämätöntä, että kaikille oppijoille, myös maahanmuuttajataustaisille, sosioekonomisesti huono-osaisille ja erityistarpeisille oppijoille ja vammaisille oppijoille – vammaisyleissopimuksen mukaisesti – varmistetaan tosiasiallinen ja tasavertainen pääsy korkeatasoiseen osallistavaan koulutukseen. Tähän pyrkiessään jäsenvaltiot voivat hyödyntää unionin nykyisiä välineitä, erityisesti Erasmus+-ohjelmaa, Euroopan rakenne- ja investointirahastoja, Luova Eurooppa -ohjelmaa, Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaa, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmaa, Euroopan solidaarisuusjoukkoja, Horisontti 2020 -puiteohjelmaa sekä Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittämiskeskuksen neuvontaa ja asiantuntemusta.

(17)

Erasmus+-ohjelma on osoittanut, että liikkuvuus ja yhteydenpito rajojen yli ovat tehokas tapa tutustua eurooppalaiseen identiteettiin. On erittäin tärkeää, että kaikenlaiset oppijaryhmät kaikkialla Euroopassa hyötyvät yhtäläisesti ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista, etenkin jäsenvaltioiden välisen oppilasvaihdon kautta. Virtuaalinen liikkuvuus varsinkin eTwinning-verkon välityksellä on erinomainen väline oppilaiden väliseen suoraan yhteydenpitoon. Sitä on jatkossa tarkoitus hyödyntää laajemmassa mittakaavassa ja yhdistää se fyysiseen liikkuvuuteen.

(18)

Tuotaessa eurooppalaista ulottuvuutta opetukseen tavoitteena on auttaa oppijoita tutustumaan eurooppalaisen identiteetin monimuotoisuuteen sekä lujittaa myönteistä ja osallistavaa eurooppalaista yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka täydentää paikallista, alueellista ja kansallista identiteettiä ja kulttuuriperintöä. Se on tärkeää myös pyrittäessä lisäämään unionin ja sen jäsenvaltioiden tuntemusta.

(19)

Tämä suositus noudattaa kaikilta osin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita. Suositus ei rajoita alan kansallisia aloitteita, varsinkaan kansalaiskasvatusaloitteita,

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.