22.8.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 216/1

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/1490,

annettu 21 päivänä elokuuta 2017,

mangaanikloriditetrahydraatin, mangaani(II)oksidin, mangaani(II)sulfaattimonohydraatin, aminohappojen mangaanikelaattihydraatin, proteiinihydrolysaattien mangaanikelaatin, glysiinin mangaanikelaattihydraatin ja dimangaanikloriditrihydroksidin hyväksymisestä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineina

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle. Asetuksen 10 artiklassa säädetään sellaisten lisäaineiden uudelleenarvioinnista, joille on annettu hyväksyntä neuvoston direktiivin 70/524/ETY (2) mukaisesti.

(2)

Mangaaniyhdisteet mangaanikloriditetrahydraatti, mangaanioksidi, mangaani(II)sulfaattimonohydraatti, aminohappojen mangaanikelaattihydraatti ja glysiinin mangaanikelaattihydraatti hyväksyttiin ilman aikarajoitusta komission asetuksilla (EY) N:o 1334/2003 (3) ja (EY) N:o 479/2006 (4) direktiivin 70/524/ETY mukaisesti. Kyseiset aineet kirjattiin sen jälkeen rehujen lisäaineita koskevaan rekisteriin olemassa olevina tuotteina asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti, luettuna yhdessä sen 7 artiklan kanssa, on toimitettu hakemuksia, jotka koskevat mangaanikloriditetrahydraatin, mangaanioksidin, mangaani(II)sulfaattimonohydraatin, aminohappojen mangaanikelaattihydraatin ja glysiinin mangaanikelaattihydraatin uudelleenarviointia kaikkien eläinlajien rehun lisäaineina. Lisäksi kyseisen asetuksen 7 artiklan mukaisesti toimitettiin hakemus, joka koskee mangaanihydroksikloridia kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena. Hakijat pyysivät, että kyseiset lisäaineet luokiteltaisiin lisäaineluokkaan ”ravitsemukselliset lisäaineet”. Hakemusten mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 23 päivänä lokakuuta 2014 (5), 23 päivänä lokakuuta 2014 (6), 19 päivänä maaliskuuta 2015 (7), 18 päivänä helmikuuta 2016 (8) ja 13 päivänä toukokuuta 2016 (9) antamissaan lausunnoissa, ettei mangaanikloriditetrahydraatilla, mangaani(II)oksidilla, mangaani(II)sulfaattimonohydraatilla, aminohappojen mangaanikelaattihydraatilla, proteiinihydrolysaattien mangaanikelaatilla, glysiinin mangaanikelaattihydraatilla eikä dimangaanikloriditrihydroksidilla ole ehdotetuissa käyttöolosuhteissa haitallista vaikutusta eläinten terveyteen, kuluttajien turvallisuuteen eikä ympäristöön. Tieteellisten näkökohtien vuoksi elintarviketurvallisuusviranomainen suositteli nimeämään mangaanioksidin uudelleen mangaani(II)oksidiksi ja mangaanihydroksikloridin dimangaanikloriditrihydroksidiksi, jotta vältettäisiin mahdolliset väärinkäsitykset. Lisäksi elintarviketurvallisuusviranomainen suositteli aminohappojen mangaanikelaatin jakamista sen kemiallisten ominaisuuksien perusteella seuraaviin kahteen ryhmään: aminohappojen mangaanikelaattihydraatti ja proteiinihydrolysaattien mangaanikelaatti.

(5)

Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että mangaani(II)oksidia käsiteltäessä se on käyttäjälle vaarallista hengitettynä. Riittävien tietojen puuttumisen vuoksi lisäaineen olisi katsottava olevan mahdollisesti ihoa ja silmiä ärsyttävä sekä ihoa herkistävä. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi myös, että mangaani(II)sulfaattimonohydraatin käsittely aiheuttaa käyttäjille hengitysteitse altistumisen riskin ja että se on silmiä ärsyttävä. Lisäksi havaittiin, että aminohappojen mangaanikelaattihydraatin käsittelystä aiheutuu mahdollisesti vaaraa hengitysteille ja käyttäjien terveydelle. Koska ihon ja silmien ärsyttävyydestä ja ihon herkistymisestä ei ole riittävästi tietoja, myös tämän lisäaineen olisi katsottava olevan mahdollisesti ihoa ja silmiä ärsyttävä sekä ihoa ja hengitysteitä herkistävä aine. Glysiinin mangaanikelaattihydraatin osalta elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että tämä lisäaine saattaa ärsyttää ihoa ja silmiä. Dimangaanikloriditrihydroksidin käsittelyn turvallisuudesta käyttäjälle elintarviketurvallisuusviranomainen ei pystynyt tekemään päätelmää asiaa koskevien tietojen puuttumisen vuoksi. Näin ollen olisi toteutettava asianmukaisia suojatoimenpiteitä kyseisten lisäaineiden osalta, jotta vältettäisiin se, että käyttäjille aiheutuu turvallisuuteen liittyviä huolenaiheita.

(6)

Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi myös, että mangaanikloriditetrahydraatti, mangaani(II)oksidi, mangaani(II)sulfaattimonohydraatti, aminohappojen mangaanikelaattihydraatti, proteiinihydrolysaattien mangaanikelaatti, glysiinin mangaanikelaattihydraatti ja dimangaanikloriditrihydroksidi ovat tehokkaita mangaanin lähteitä. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Elintarviketurvallisuusviranomainen vahvisti myös asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman, rehun lisäaineiden analyysimenetelmää koskevan raportin.

(7)

Mangaanikloriditetrahydraatin, mangaani(II)oksidin, mangaani(II)sulfaattimonohydraatin, aminohappojen mangaanikelaattihydraatin, proteiinihydrolysaattien mangaanikelaatin, glysiinin mangaanikelaattihydraatin ja dimangaanikloriditrihydroksidin arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksymisen edellytykset täyttyvät lukuun ottamatta juomavettä. Sen vuoksi kyseisten aineiden käyttö tämän asetuksen liitteessä kuvatulla tavalla olisi hyväksyttävä ja niiden käyttö juomaveteen lisättynä olisi evättävä.

(8)

Koska turvallisuuteen liittyvät syyt eivät edellytä asetuksella (EY) N:o 1334/2003 hyväksyttyjen mangaanikloriditetrahydraatin, mangaanioksidin, mangaani(II)sulfaattimonohydraatin, aminohappojen mangaanikelaattihydraatin ja glysiinin mangaanikelaattihydraatin hyväksynnän edellytyksiin tehtävien muutosten välitöntä soveltamista, on aiheellista säätää siirtymäajasta, jotta asianomaiset tahot voivat valmistautua hyväksynnästä aiheutuvien uusien vaatimusten noudattamiseen.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksyntä

Hyväksytään lisäaineluokkaan ”ravitsemukselliset lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”hivenaineyhdisteet” kuuluvat, liitteessä tarkoitetut aineet eläinten ruokinnassa käytettävinä lisäaineina kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Epääminen

Evätään liitteissä tarkoitettujen aineiden hyväksyntä lisäaineluokkaan ”ravitsemukselliset lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”hivenaineyhdisteet” kuuluvina lisäaineina juomavedessä käytettyinä.

3 artikla

Siirtymätoimenpiteet

1.   Sallitaan asetuksilla (EY) N:o 1334/2003 ja (EY) N:o 479/2006 hyväksyttyjen mangaanikloriditetrahydraatin, mangaanioksidin, mangaani(II)sulfaattimonohydraatin, aminohappojen mangaanikelaattihydraatin ja glysiinin mangaanikelaattihydraatin ja näitä aineita sisältävien esiseosten, jotka on valmistettu ja varustettu merkinnöillä ennen 11 päivää maaliskuuta 2018 ennen 11 päivää syyskuuta 2017 voimassa olleiden sääntöjen mukaisesti, saattaminen markkinoille ja käyttö, kunnes varastot loppuvat.

2.   Sallitaan 1 kohdassa tarkoitettuja aineita sisältävien rehuaineiden ja rehuseosten, jotka on valmistettu ja varustettu merkinnöillä ennen 11 päivää syyskuuta 2018 ennen 11 päivää syyskuuta 2017 voimassa olleiden sääntöjen mukaisesti, saattaminen markkinoille ja käyttö, kunnes varastot loppuvat, jos ne on tarkoitettu elintarviketuotantoeläimille.

3.   Sallitaan 1 kohdassa tarkoitettuja aineita sisältävien rehuaineiden ja rehuseosten, jotka on valmistettu ja varustettu merkinnöillä ennen 11 päivää syyskuuta 2019 ennen 11 päivää syyskuuta 2017 voimassa olleiden sääntöjen mukaisesti, saattaminen markkinoille ja käyttö, kunnes varastot loppuvat, jos ne on tarkoitettu muille kuin elintarviketuotantoeläimille.

4 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä elokuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  Neuvoston direktiivi 70/524/ETY, annettu 23 päivänä marraskuuta 1970, rehujen lisäaineista (EYVL L 270, 14.12.1970, s. 1).

(3)  Komission asetus (EY) N:o 1334/2003, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2003, eräiden hivenaineiden ryhmään kuuluvien rehun lisäaineiden hyväksymisedellytysten muuttamisesta (EUVL L 187, 26.7.2003, s. 11).

(4)  Komission asetus (EY) N:o 479/2006, annettu 23 päivänä maaliskuuta 2006, hivenaineiden ryhmään kuuluvien eräiden lisäaineiden hyväksymisestä (EUVL L 86, 24.3.2006, s. 4).

(5)  EFSA Journal 2013;11(8):3324.

(6)  EFSA Journal 2013;11(8):3325.

(7)  EFSA Journal 2013;11(10):3435.

(8)  EFSA Journal 2016;14(2):4395.

(9)  EFSA Journal 2016;14(5):4474.

LIITE

Lisäaineen tunnistenumero

Hyväksynnän haltijan nimi

Lisäaine

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, analyysimenetelmä

Eläinlaji tai -ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut määräykset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

Alkuaineen (Mn) pitoisuus mg/kg täysrehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

Luokka: ravitsemukselliset lisäaineet. Funktionaalinen ryhmä: hivenaineyhdisteet

3b501

—

Mangaanikloriditetrahydraatti

Lisäaineen koostumus

Mangaanikloriditetrahydraatti, jauheena, mangaanipitoisuus vähintään 27 %.

Tehoaineen kuvaus

Mangaanikloriditetrahydraatti

Kemiallinen kaava: MnCl2 · 4H2O

CAS-numero: 13446-34-9

Analyysimenetelmät  (1)

Kloridin tunnistamisreaktiot rehun lisäaineessa:

—

Euroopan farmakopean monografia 2.3.1;

Rehun lisäaineen kristallografinen havainnollistaminen:

—

röntgendiffraktio;

Mangaanin kokonaispitoisuuden määrittäminen lisäaineesta ja esiseoksista:

—

atomiabsorptiospektrometria, AAS (EN ISO 6869); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria, ICP-AES (EN 15510); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria painehajotuksen jälkeen, ICP-AES (CEN/TS 15621);

Mangaanin kokonaispitoisuuden määrittäminen rehuaineista ja rehuseoksista:

—

atomiabsorptiospektrometria, AAS (komission asetus (EY) N:o 152/2009 (2), liite IV, C osa); tai

—

atomiabsorptiospektrometria AAS (EN ISO 6869); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria, ICP-AES (EN 15510); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria painehajotuksen jälkeen, ICP-AES (CEN/TS 15621).

Kaikki eläinlajit

—

—

Kalat: 100 (yhteensä)

Muut lajit: 150 (yhteensä)

1.

Lisäaine on sekoitettava rehuun esiseoksena.

2.

Mangaanikloriditetrahydraattia saa saattaa markkinoille ja käyttää valmisteesta koostuvana lisäaineena.

3.

Rehualan toimijoiden on lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten vahvistettava turvalliset työtavat ja asianmukaiset järjestelyt hengitysteitse tai iho- tai silmäkosketuksesta aiheutuvasta altistuksesta johtuvien mahdollisten riskien varalta ja erityisesti raskasmetallien, kuten nikkelin, pitoisuuksien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla vähentää hyväksyttävälle tasolle, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia.

11. syyskuuta 2027

3b502

—

Mangaani(II)oksidi

Lisäaineen koostumus

Mangaanioksidi, jauheena, mangaanipitoisuus vähintään 60 %;

MnO-pitoisuus vähintään 77,5 % ja MnO2-pitoisuus enintään 2 %

Tehoaineen kuvaus

Mangaanioksidi

Kemiallinen kaava: MnO

CAS-numero: 1344-43-0

Analyysimenetelmät  (1)

Rehun lisäaineen kristallografinen havainnollistaminen:

—

röntgendiffraktio;

Mangaanin kokonaispitoisuuden määrittäminen lisäaineesta ja esiseoksista:

—

atomiabsorptiospektrometria, AAS (EN ISO 6869); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria, ICP-AES (EN 15510); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria painehajotuksen jälkeen, ICP-AES (CEN/TS 15621);

Mangaanin kokonaispitoisuuden määrittäminen rehuaineista ja rehuseoksista:

—

atomiabsorptiospektrometria, AAS (asetus (EY) N:o 152/2009, liite IV, C osa); tai

—

atomiabsorptiospektrometria AAS (EN ISO 6869); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria, ICP-AES (EN 15510); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria painehajotuksen jälkeen, ICP-AES (CEN/TS 15621).

Kaikki eläinlajit

—

—

Kalat: 100 (yhteensä)

Muut lajit: 150 (yhteensä)

1.

Lisäaine on sekoitettava rehuun esiseoksena.

2.

Mangaani(II)oksidia saa saattaa markkinoille ja käyttää valmisteesta koostuvana lisäaineena.

3.

Rehualan toimijoiden on lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten vahvistettava turvalliset työtavat ja asianmukaiset järjestelyt hengitysteitse tai iho- tai silmäkosketuksesta aiheutuvasta altistuksesta johtuvien mahdollisten riskien varalta ja erityisesti raskasmetallien, kuten nikkelin, pitoisuuksien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla vähentää hyväksyttävälle tasolle, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia.

11. syyskuuta 2027

3b503

—

Mangaani(II)sulfaattimonohydraatti

Lisäaineen koostumus

Mangaani(II)sulfaattimonohydraatti, jauheena, mangaani(II)sulfaattimonohydraattipitoisuus vähintään 95 % ja mangaanipitoisuus vähintään 31 %.

Tehoaineen kuvaus

Mangaani(II)sulfaattimonohydraatti

Kemiallinen kaava: MnSO4 · H2O

CAS-numero: 10034-96-5

Analyysimenetelmät  (1)

Mangaani(II)sulfaattimonohydraatin pitoisuuden määrittäminen rehun lisäaineesta:

—

titraus ammonium- ja ceriumnitraatilla (Euroopan farmakopean monografia 1543);

Sulfaattien tunnistamisreaktiot rehun lisäaineessa:

—

Euroopan farmakopean monografia 2.3.1;

Rehun lisäaineen kristallografinen havainnollistaminen:

—

röntgendiffraktio;

Mangaanin kokonaispitoisuuden määrittäminen lisäaineesta ja esiseoksista:

—

atomiabsorptiospektrometria, AAS (EN ISO 6869); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria, ICP-AES (EN 15510); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria painehajotuksen jälkeen, ICP-AES (CEN/TS 15621);

Mangaanin kokonaispitoisuuden määrittäminen rehuaineista ja rehuseoksista:

—

atomiabsorptiospektrometria, AAS (asetus (EY) N:o 152/2009, liite IV, C osa); tai

—

atomiabsorptiospektrometria AAS (EN ISO 6869); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria, ICP-AES (EN 15510); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria painehajotuksen jälkeen, ICP-AES (CEN/TS 15621).

Kaikki eläinlajit

—

—

Kalat: 100 (yhteensä)

Muut lajit: 150 (yhteensä)

1.

Lisäaine on sekoitettava rehuun esiseoksena.

2.

Mangaani(II)sulfaattimonohydraattia saa saattaa markkinoille ja käyttää valmisteesta koostuvana lisäaineena.

3.

Rehualan toimijoiden on lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten vahvistettava turvalliset työtavat ja asianmukaiset järjestelyt hengitysteitse tai iho- tai silmäkosketuksesta aiheutuvasta altistuksesta johtuvien mahdollisten riskien varalta ja erityisesti raskasmetallien, kuten nikkelin, pitoisuuksien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla vähentää hyväksyttävälle tasolle, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia.

11. syyskuuta 2027

3b504

—

Aminohappojen mangaanikelaattihydraatti

Lisäaineen koostumus

Mangaani-aminohappo -kompleksi, jossa mangaani ja soijaproteiinista peräisin oleva aminohappo on kelatoitu koordinoiduin kovalenttisidoksin, jauheena, jonka mangaanipitoisuus on vähintään 8 %.

Tehoaineen kuvaus

Kemiallinen kaava: Mn(x)1–3 · nH2O, x = minkä tahansa aminohapon anioni, joka on peräisin hapolla hydrolysoidusta soijaproteiinista;

Enintään 10 % molekyyleistä suurempia kuin 1 500 Da.

Analyysimenetelmät  (1)

Aminohappopitoisuuden määrittäminen rehun lisäaineesta:

—

ionivaihtokromatografia yhdistettynä kolonnin jälkeiseen ninhydriiniderivointiin ja fotometrillä määritykseen (asetus (EY) N:o 152/2009, liite III, F osa);

Mangaanin kokonaispitoisuuden määrittäminen lisäaineesta ja esiseoksista:

—

atomiabsorptiospektrometria, AAS (EN ISO 6869); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria, ICP-AES (EN 15510); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria painehajotuksen jälkeen, ICP-AES (CEN/TS 15621);

Mangaanin kokonaispitoisuuden määrittäminen rehuaineista ja rehuseoksista:

—

atomiabsorptiospektrometria, AAS (asetus (EY) N:o 152/2009, liite IV, C osa); tai

—

atomiabsorptiospektrometria, AAS (EN ISO 6869); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria, ICP-AES (EN 15510); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria painehajotuksen jälkeen, ICP-AES (CEN/TS 15621).

Kaikki eläinlajit

—

—

Kalat: 100 (yhteensä)

Muut lajit: 150 (yhteensä)

1.

Lisäaine on sekoitettava rehuun esiseoksena.

2.

Aminohappojen mangaanikelaattihydraattia voidaan saattaa markkinoille ja käyttää valmisteesta koostuvana lisäaineena.

3.

Rehualan toimijoiden on lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten vahvistettava turvalliset työtavat ja asianmukaiset järjestelyt hengitysteitse tai iho- tai silmäkosketuksesta aiheutuvasta altistuksesta johtuvien mahdollisten riskien varalta ja erityisesti raskasmetallien, kuten nikkelin, pitoisuuksien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla vähentää hyväksyttävälle tasolle, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia.

11. syyskuuta 2027

3b505

—

Proteiinihydrolysaattien mangaanikelaatti

Lisäaineen koostumus

Proteiinihydrolysaattien mangaanikelaatti, jauheena, mangaanipitoisuus vähintään 10 %.

Vähintään 50 % kelatoitunutta mangaania.

Tehoaineen kuvaus

Kemiallinen kaava: Mn(x)1–3 · nH2O, x = proteiinihydrolysaattien anioni, joka sisältää mitä tahansa soijaproteiinihydrolysaatista peräisin olevaa aminohappoa.

Analyysimenetelmät  (1)

Proteiinihydrolysaattien pitoisuuden määrittäminen rehun lisäaineesta:

—

ionivaihtokromatografia yhdistettynä kolonnin jälkeiseen ninhydriiniderivointiin ja fotometrillä määritykseen (asetus (EY) N:o 152/2009, liite III, F osa);

Kelatoituneen mangaanin pitoisuuden määrittäminen rehun lisäaineesta:

—

Fourier-muunnosinfrapunaspektroskopia (FTIR-spektroskopia), jonka jälkeen käytetään usean muuttujan regressiomenetelmiä.

Mangaanin kokonaispitoisuuden määrittäminen lisäaineesta ja esiseoksista:

—

atomiabsorptiospektrometria, AAS (EN ISO 6869); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria, ICP-AES (EN 15510); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria painehajotuksen jälkeen, ICP-AES (CEN/TS 15621);

Mangaanin kokonaispitoisuuden määrittäminen rehuaineista ja rehuseoksista:

—

atomiabsorptiospektrometria, AAS (asetus (EY) N:o 152/2009, liite IV, C osa); tai

—

atomiabsorptiospektrometria, AAS (EN ISO 6869); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria, ICP-AES (EN 15510); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria painehajotuksen jälkeen, ICP-AES (CEN/TS 15621).

Kaikki eläinlajit

—

—

Kalat: 100 (yhteensä)

Muut lajit: 150 (yhteensä)

1.

Lisäaine on sekoitettava rehuun esiseoksena.

2.

Proteiinihydrolysaattien mangaanikelaattia voidaan saattaa markkinoille ja käyttää valmisteesta koostuvana lisäaineena.

3.

Rehualan toimijoiden on lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten vahvistettava turvalliset työtavat ja asianmukaiset järjestelyt hengitysteitse tai iho- tai silmäkosketuksesta aiheutuvasta altistuksesta johtuvien mahdollisten riskien varalta ja erityisesti raskasmetallien, kuten nikkelin, pitoisuuksien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla vähentää hyväksyttävälle tasolle, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia.

11. syyskuuta 2027

3b506

—

Glysiinin mangaanikelaattihydraatti

Lisäaineen koostumus

Glysiinin mangaanikelaattihydraatti, jauheena, mangaanipitoisuus vähintään 15 %.

Kosteus: enintään 10 %.

Tehoaineen kuvaus

Kemiallinen kaava: Mn(x)1–3 · nH2O, x = glysiinin anioni.

Analyysimenetelmät  (1)

Glysiinipitoisuuden määrittäminen rehun lisäaineesta:

—

ionivaihtokromatografia yhdistettynä kolonnin jälkeiseen ninhydriiniderivointiin ja fotometrillä määritykseen (asetus (EY) N:o 152/2009, liite III, F osa);

Mangaanin kokonaispitoisuuden määrittäminen lisäaineesta ja esiseoksista:

—

atomiabsorptiospektrometria, AAS (EN ISO 6869); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria, ICP-AES (EN 15510); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria painehajotuksen jälkeen, ICP-AES (CEN/TS 15621);

Mangaanin kokonaispitoisuuden määrittäminen rehuaineista ja rehuseoksista:

—

atomiabsorptiospektrometria, AAS (asetus (EY) N:o 152/2009, liite IV, C osa); tai

—

atomiabsorptiospektrometria, AAS (EN ISO 6869); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria, ICP-AES (EN 15510); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria painehajotuksen jälkeen, ICP-AES (CEN/TS 15621).

Kaikki eläinlajit

—

—

Kalat: 100 (yhteensä)

Muut lajit: 150 (yhteensä)

1.

Lisäaine on sekoitettava rehuun esiseoksena.

2.

Glysiinin mangaanikelaattihydraattia voidaan saattaa markkinoille ja käyttää valmisteesta koostuvana lisäaineena.

3.

Rehualan toimijoiden on lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten vahvistettava turvalliset työtavat ja asianmukaiset järjestelyt hengitysteitse tai iho- tai silmäkosketuksesta aiheutuvasta altistuksesta johtuvien mahdollisten riskien varalta ja erityisesti raskasmetallien, kuten nikkelin, pitoisuuksien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla vähentää hyväksyttävälle tasolle, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia.

11. syyskuuta 2027

3b507

—

Dimangaanikloriditrihydroksidi

Lisäaineen koostumus

Rakeinen jauhe, mangaanipitoisuus vähintään 44 % ja mangaanioksidipitoisuus enintään 7 %

Tehoaineen kuvaus

Dimangaanikloriditrihydroksidi

Kemiallinen kaava: Mn2(OH)3Cl

CAS-numero: 39438-40-9

Analyysimenetelmät  (1)

Rehun lisäaineen kristallografisten ominaispiirteiden määrittäminen:

—

röntgendiffraktio;

Kloorin pitoisuuden määrittäminen rehun lisäaineesta:

—

titraus – asetus (EY) N:o 152/2009;

Mangaanin kokonaispitoisuuden määrittäminen lisäaineesta ja esiseoksista:

—

atomiabsorptiospektrometria, AAS (EN ISO 6869); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria, ICP-AES (EN 15510); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria painehajotuksen jälkeen, ICP-AES (CEN/TS 15621);

Mangaanin kokonaispitoisuuden määrittäminen rehuaineista ja rehuseoksista:

—

atomiabsorptiospektrometria, AAS (asetus (EY) N:o 152/2009, liite IV, C osa); tai

—

atomiabsorptiospektrometria, AAS (EN ISO 6869); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria, ICP-AES (EN 15510); tai

—

induktiivisesti kytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria painehajotuksen jälkeen, ICP-AES (CEN/TS 15621).

Kaikki eläinlajit

—

—

Kalat: 100 (yhteensä)

Muut lajit: 150 (yhteensä)

1.

Lisäaine on sekoitettava rehuun esiseoksena.

2.

Dimangaanikloriditrihydroksidia saa saattaa markkinoille ja käyttää valmisteesta koostuvana lisäaineena.

3.

Rehualan toimijoiden on lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten vahvistettava turvalliset työtavat ja asianmukaiset järjestelyt hengitysteitse tai iho- tai silmäkosketuksesta aiheutuvasta altistuksesta johtuvien mahdollisten riskien varalta ja erityisesti raskasmetallien, kuten nikkelin, pitoisuuksien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla vähentää hyväksyttävälle tasolle, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia.

11. syyskuuta 2027

(1)  Analyysimenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa seuraavasta vertailulaboratorion osoitteesta: https://ec.europa.eu/jrc/en/eurl/feed-additives/evaluation-reports

(2)  Komission asetus (EY) N:o 152/2009, annettu 27 päivänä tammikuuta 2009, näytteenotto- ja määritysmenetelmistä rehujen virallista valvontaa varten (EUVL L 54, 26.2.2009, s. 1).