20.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 156/1


KOMISSION ASETUS (EU) 2017/1084,

annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017,

asetuksen (EU) N:o 651/2014 muuttamisesta satama- ja lentoasemainfrastruktuurille myönnettävän tuen, kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen ja urheiluinfrastruktuurille ja monikäyttöiselle vapaa-ajan infrastruktuurille myönnettävään tukeen sovellettavien ilmoituskynnysarvojen sekä syrjäisimmillä alueilla sovellettavien alueellisten toimintatukiohjelmien osalta ja asetuksen (EU) N:o 702/2014 muuttamisesta tukikelpoisten kustannusten laskennan osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 13 päivänä heinäkuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1588 (1), ja erityisesti sen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan xiv alakohdan ja 1 artiklan 1 kohdan b alakohdan,

on kuullut neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EU) N:o 651/2014 (2) todetaan, että tietyt tukimuodot soveltuvat sisämarkkinoille ja vapautetaan velvollisuudesta tehdä komissiolle ilmoitus ennen tuen myöntämistä. Asetuksessa (EU) N:o 651/2014 ilmoitetaan, että komissio aikoo tarkastella uudelleen mainitun asetuksen soveltamisalaa ulottaakseen sen muihin tukimuotoihin, ja erityisesti tukeen satama- ja lentoasemainfrastruktuurille, kun se on saanut riittävästi käytännön kokemusta.

(2)

Komission saaman kokemuksen perusteella ja jotta voitaisiin yksinkertaistaa ja selkeyttää valtiontukisääntöjä sekä vähentää yksinkertaisten valtiontukitoimenpiteiden ilmoittamisesta aiheutuvaa hallinnollista rasitetta ja antaa komissiolle mahdollisuus keskittyä potentiaalisesti eniten kilpailua vääristäviin tukiin, tuki satama- ja lentoasemainfrastruktuurille olisi sisällytettävä asetuksen (EU) N:o 651/2014 soveltamisalaan.

(3)

Investointituki alueellisille lentoasemille, joiden keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä on enintään kolme miljoonaa matkustajaa, voi parantaa tiettyjen alueiden yhteyksiä ja edistää paikallista kehitystä, riippuen kunkin lentoaseman erityispiirteistä. Tällainen investointituki tukee sen vuoksi Eurooppa 2020 -strategian painopisteitä, mikä osaltaan edistää talouskasvua ja unionin yhteisen edun mukaisia tavoitteita. Valtiontuesta lentoasemille ja lentoyhtiöille annettujen suuntaviivojen (3) soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella investointituki alueellisille lentoasemille ei johda kohtuuttomaan kaupan ja kilpailun vääristymiseen, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi investointitukeen alueellisille lentoasemille olisi sovellettava asetuksessa (EU) N:o 651/2014 säädettyä ryhmäpoikkeusta, jos kyseiset edellytykset täyttyvät. Ei olisi tarkoituksenmukaista määrittää tuen määrään perustuvaa ilmoituskynnysarvoa, sillä tukitoimenpiteen kilpailuvaikutus riippuu pääasiassa lentoaseman koosta eikä tuen määrästä.

(4)

Edellytyksillä, joiden täyttyessä investointituelle myönnetään poikkeus ilmoitusvaatimuksesta, olisi pyrittävä rajoittamaan kilpailun vääristymistä, joka heikentäisi tasapuolisia toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla, erityisesti varmistamalla tukimäärän oikeasuhteisuus. Jotta investointituki olisi oikeasuhteista, sen olisi täytettävä kaksi edellytystä. Tuki-intensiteetti ei saisi ylittää tuen sallittua enimmäisintensiteettiä, joka vaihtelee lentoaseman koon mukaan. Lisäksi tukimäärä ei saisi ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin liikevoiton välistä erotusta. Kun on kyse hyvin pienistä lentoasemista, joiden vuotuinen matkustajamäärä on enintään 200 000 matkustajaa, investointituen olisi täytettävä näistä edellytyksistä vain toinen. Sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevien edellytysten olisi varmistettava avoin ja syrjimätön oikeus käyttää infrastruktuuria. Poikkeusta ei pitäisi soveltaa sellaisille lentoasemille myönnettävään investointitukeen, jotka sijaitsevat lähellä olemassa olevaa lentoasemaa, jolta liikennöidään säännöllistä lentoliikennettä, koska tällaisille lentoasemille myönnettävään tukeen liittyy suurempi kilpailun vääristymisen riski ja sen vuoksi tuesta olisi ilmoitettava komissiolle, paitsi jos tuki myönnetään erittäin pienille lentoasemille, joiden vuotuinen matkustajamäärä on enintään 200 000 matkustajaa, jolloin kilpailun merkittävä vääristyminen ei ole todennäköistä.

(5)

Toimintatuki erittäin pienille lentoasemille, joiden vuotuinen matkustajamäärä on enintään 200 000 matkustajaa, ei johda kohtuuttomaan kaupan ja kilpailun vääristymiseen, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevien edellytysten olisi erityisesti varmistettava, että tukimäärä ei ylitä toiminnasta aiheutuvia tappioita ja kohtuullista voittoa ja että infrastruktuuri on käytettävissä avoimin ja syrjimättömin perustein. Lisäksi tukea ei saisi myöntää sillä edellytyksellä, että lentoaseman pitäjä tekee yhden tai useamman lentoyhtiön kanssa järjestelyjä, jotka koskevat lentoasemamaksuja, markkinointimaksuja tai muita lentoyhtiön toimintaan kyseisellä lentoasemalla liittyviä taloudellisia seikkoja. Sellaisen lentoaseman, jonka käytettävissä on julkisia varoja, ja lentoyhtiön väliset järjestelyt voivat tietyissä olosuhteissa olla valtiontukea kyseiselle lentoyhtiölle (4), ja tällaiseen tukeen olisi edelleen sovellettava täysimääräisesti perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaista ilmoitusvaatimusta.

(6)

Merisatamilla on strateginen merkitys sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamisen kannalta, jotka asetettiin tavoitteiksi muun muassa Eurooppa 2020 -strategiassa ja komission valkoisessa kirjassa ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” (5). Kuten tiedonannossa ”Satamat: kasvun moottori” (6) korostetaan, tehokkaat satamat kaikilla unionin merialueilla edellyttävät tehokkaita julkisia ja yksityisiä investointeja. Investoinnit ovat välttämättömiä erityisesti satamien kulkuinfrastruktuurin ja satamainfrastruktuurin mukauttamiseksi alusten suurempaan kokoon ja monimutkaisuuteen, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöön ja tiukempiin ympäristötehokkuutta koskeviin vaatimuksiin. Korkealaatuisen satamainfrastruktuurin puute aiheuttaa ruuhkia ja lisäkustannuksia rahtaajille, liikenteenharjoittajille ja kuluttajille.

(7)

Sisävesisatamien kehittäminen ja niiden integrointi multimodaaliseen liikenteeseen on unionin liikennepolitiikan keskeinen tavoite. Unionin sääntöjen nimenomaisena tavoitteena on parantaa liikenteen intermodaalisuutta ja edistää siirtymistä ympäristöystävällisempiin kuljetusmuotoihin, kuten rautatie-, meri- ja sisävesikuljetuksiin.

(8)

Edellytyksillä, joiden täyttyessä satamille myönnettävälle tuelle myönnetään poikkeus ilmoitusvaatimuksesta, olisi pyrittävä rajoittamaan kilpailun vääristymistä, joka heikentäisi tasapuolisia toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla, erityisesti varmistamalla tukimäärän oikeasuhteisuus. Jotta tuki olisi oikeasuhteista, sen olisi täytettävä kaksi edellytystä. Tuki-intensiteetti ei saisi ylittää tuen sallittua enimmäisintensiteettiä, joka vaihtelee merisatamien tapauksessa investointihankkeen koon mukaan. Tukimäärä ei myöskään saisi ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin liikevoiton välistä erotusta, lukuun ottamatta erittäin pieniä tukimääriä, joiden osalta yksinkertaistettu lähestymistapa on asianmukainen hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi. Sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevien edellytysten olisi myös varmistettava, että mahdolliset toimiluvat kolmansille osapuolille tuetun satamainfrastruktuurin rakentamista, parantamista, toiminnan harjoittamista tai vuokraamista varten myönnetään kilpailuun perustuvassa menettelyssä, johon ei liity ehtoja, läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein, sanotun kuitenkaan rajoittamatta julkisia hankintoja ja toimilupia koskevien unionin sääntöjen soveltamista soveltuvin osin. Olisi myös varmistettava tasavertainen ja syrjimätön oikeus käyttää infrastruktuuria.

(9)

Investoinnit, jotka sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1315/2013 (7) perustettujen ydinverkkokäytävien työsuunnitelmiin, ovat yhteistä etua koskevia hankkeita, joilla on erityinen strateginen merkitys unionille. Näihin verkkoihin kuuluvat merisatamat muodostavat saapumis- ja poistumiskohdan tavaroille, jotka saapuvat unioniin ja kuljetetaan pois unionista. Näihin verkkoihin kuuluvat sisävesisatamat ovat keskeisessä asemassa verkon multimodaalisuuden varmistamisessa. Investointeihin, joilla pyritään parantamaan kyseisten satamien suorituskykyä, olisi sen vuoksi sovellettava korkeampaa ilmoituskynnysarvoa.

(10)

Asetuksen (EU) N:o 651/2014 ja komission asetuksen (EU) N:o 702/2014 (8) soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella on myös aiheellista mukauttaa tiettyjä mainittujen asetusten säännöksiä.

(11)

Erityisesti syrjäisimmillä alueilla sovellettavien alueellisten toimintatukiohjelmien tapauksessa eri sääntöjen soveltaminen lisäkuljetuskustannusten korvaamiseen ja muiden lisäkustannusten korvaamiseen on osoittautunut käytännössä vaikeaksi eikä sen avulla voida korjata perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuja rakenteellisia haittoja eli syrjäistä sijaintia ja saaristoluonnetta, pientä kokoa, vaikeaa pinnanmuodostusta ja ilmastoa sekä taloudellista riippuvuutta muutamista harvoista tuotteista, jotka sen vuoksi, että ne ovat pysyviä tekijöitä ja niillä on yhteisvaikutuksia, haittaavat suuresti näiden alueiden kehitystä, minkä vuoksi kyseiset säännökset olisi korvattava menetelmällä, jota sovelletaan kaikkiin lisäkustannuksiin. Sellaisten alueellisten investointi- ja toimintatukitoimenpiteiden toteuttamisessa syrjäisimmillä alueilla, joista hyötyvät muun muassa kalastusalalla toimivat yritykset, olisi noudatettava kansainvälisistä sopimuksista, joiden osapuolena unioni on, johtuvia unionin velvoitteita. Sen vuoksi tällaiset alueelliset investointi- ja toimintatukitoimenpiteet eivät saisi hyödyttää aluksia, jotka harjoittavat laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta tai jotka edistävät liikakalastusta tai alusten kalastuskapasiteetin kasvua.

(12)

Koska kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen myönnettävällä tuella ja urheiluinfrastruktuurille ja monikäyttöiselle vapaa-ajan infrastruktuurille myönnettävällä tuella on vain vähän kielteisiä vaikutuksia kilpailuun, näillä aloilla myönnettävään tukeen sovellettavia ilmoituskynnysarvoja olisi nostettava.

(13)

Jotta voitaisiin yksinkertaistaa tukikelpoisten kustannusten laskemista asetuksen (EU) N:o 651/2014 ja asetuksen (EU) N:o 702/2014 mukaisesti sellaisten toimien osalta, jotka rahoitetaan ainakin osittain unionin rahastosta, joka sallii yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttämisen, tukikelpoisia kustannuksia koskevia säännöksiä olisi mukautettava.

(14)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013 (9) 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun Horisontti 2020 -ohjelman mukaisen pk-yrityksiä koskevan välineen nojalla hankkeille voidaan myöntää komission huippuosaamismerkki. Koska tällaisten hankkeiden tukimäärät on rajattu enintään 2,5 miljoonaan euroon hanketta kohden ja ne on suunnattu yksinomaan pk-yrityksiin, ne voidaan vapauttaa ilmoitusvaatimuksesta asetuksen (EU) N:o 651/2014 sääntöjen mukaisesti.

(15)

Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 651/2014 ja asetusta (EU) N:o 702/2014 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 651/2014 seuraavasti:

1)

muutetaan 1 artikla seuraavasti:

a)

muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)

korvataan k ja l alakohta seuraavasti:

”k)

tuki urheiluinfrastruktuurille ja monikäyttöiselle vapaa-ajan infrastruktuurille;

l)

tuki paikallisille infrastruktuureille;”

ii)

lisätään m ja n alakohta seuraavasti:

”m)

tuki alueellisille lentoasemille;

n)

tuki satamille.”;

b)

korvataan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin:

a)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013 (*1) soveltamisalaan kuuluva kalastus- ja vesiviljelyalalla myönnettävä tuki lukuun ottamatta koulutustukea, pk-yritysten rahoituksensaantiin myönnettävää tukea, tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää tukea, pk-yritysten innovaatiotukea, epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävää tukea, alueellista investointitukea syrjäisimmillä alueilla ja alueellisia toimintatukiohjelmia;

b)

maatalouden alkutuotannon alalla myönnettävä tuki lukuun ottamatta alueellista investointitukea syrjäisimmillä alueilla, alueellisia toimintatukiohjelmia, pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävää tukea, riskirahoitustukea, tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää tukea, pk-yrityksille myönnettävää innovaatiotukea, ympäristötukea, koulutustukea ja epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävää tukea;

c)

maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoille saattamisen alalla myönnettävä tuki seuraavissa tapauksissa:

i)

kun tuen määrä on vahvistettu alkutuottajilta ostettujen tai kyseisten yritysten kaupan pitämien tuotteiden hinnan tai määrän mukaan;

ii)

kun tuen ehtona on, että sen pitää siirtyä osittain tai kokonaan alkutuottajille;

d)

neuvoston päätöksen 2010/787/EU (*2) soveltamisalaan kuuluva tuki kilpailukyvyttömien kivihiilikaivosten sulkemisen helpottamiseksi;

e)

13 artiklassa tarkoitetut alueellisen tuen muodot.

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1)."

(*2)  Neuvoston päätös 2010/787/EU, annettu 10 päivänä joulukuuta 2010, kilpailukyvyttömien kivihiilikaivosten sulkemisen helpottamiseksi annettavasta valtiontuesta (EUVL L 336, 21.12.2010, s. 24).”;"

c)

muutetaan 4 kohta seuraavasti:

i)

korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

tukiohjelmat, joissa ei nimenomaisesti suljeta pois yksittäisen tuen maksamista yritykselle, jolle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa saman jäsenvaltion myöntämä tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi, lukuun ottamatta tukiohjelmia tiettyjen luonnonmullistusten aiheuttaman vahingon korvaamiseksi;”

ii)

korvataan c alakohta seuraavasti:

”c)

tuki vaikeuksissa oleville yrityksille, lukuun ottamatta tukiohjelmia tiettyjen luonnonmullistusten aiheuttaman vahingon korvaamiseksi, käynnistystukiohjelmia ja alueellisia toimintatukiohjelmia, jos kyseisissä tukiohjelmissa ei kohdella vaikeuksissa olevia yrityksiä muita yrityksiä suotuisammin.”;

2)

muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 39 alakohta seuraavasti:

”39.

’liikevoitolla’ tarkoitetaan investoinnin diskontattujen tuottojen ja diskontattujen toimintakustannusten välistä eroa investoinnin taloudellisena pitoaikana, jos tämä ero on positiivinen. Toimintakustannuksiin sisältyvät muun muassa henkilöstökustannukset, materiaalit, sopimusperusteiset palvelut, viestintä-, energia-, huolto-, vuokra- ja hallintokustannukset, mutta niihin eivät sisälly poisto- ja rahoituskustannukset, jos ne on katettu investointituella. Tulojen ja toimintakustannusten diskonttaaminen asianmukaisella diskonttokorolla mahdollistaa kohtuullisen voiton tekemisen;”

b)

korvataan 42 alakohta seuraavasti:

”42.

’alueellisella toimintatuella’ tarkoitetaan tukea, jolla vähennetään yrityksen juoksevia kustannuksia. Niihin sisältyvät sellaiset kustannusryhmät kuin henkilöstökustannukset, materiaalit, sopimusperusteiset palvelut, viestintä-, energia-, huolto-, vuokra- ja hallintokustannukset, mutta niihin eivät sisälly poisto- ja rahoituskustannukset, jos ne on sisällytetty tukikelpoisiin kustannuksiin investointitukea myönnettäessä;”

c)

korvataan 48 alakohta seuraavasti:

”48.

’harvaan asutuilla alueilla’ tarkoitetaan NUTS 2 -alueita, joiden väestötiheys on alle 8 asukasta neliökilometriä kohti, tai NUTS 3 -alueita, joiden väestötiheys on alle 12,5 asukasta neliökilometriä kohti, tai alueita, jotka komissio on hyväksynyt harvaan asutuiksi tuen myöntämisajankohtana voimassa olevaa aluetukikarttaa koskevassa yksittäisessä päätöksessä;”

d)

lisätään 48 a alakohta seuraavasti:

”48 a.

’erittäin harvaan asutuilla alueilla’ tarkoitetaan NUTS 2 -alueita, joiden väestötiheys on alle 8 asukasta neliökilometriä kohti, tai alueita, jotka komissio on hyväksynyt erittäin harvaan asutuiksi alueiksi tuen myöntämisajankohtana voimassa olevaa aluetukikarttaa koskevassa yksittäisessä päätöksessä;”

e)

korvataan 55 alakohta seuraavasti:

”55.

’toimintatukikelpoisilla alueilla’ tarkoitetaan perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuja syrjäisimpiä alueita, harvaan asuttuja alueita tai erittäin harvaan asuttuja alueita;”

f)

lisätään 61 a alakohta seuraavasti:

”61 a.

’siirtämisellä’ tarkoitetaan saman tai samankaltaisen toiminnan tai sen osan siirtämistä ETA-sopimuksen yhden sopimuspuolen alueella sijaitsevasta toimipaikasta (alkuperäinen toimipaikka) ETA-sopimuksen toisen sopimuspuolen alueella sijaitsevaan toimipaikkaan, jossa tuettu investointi suoritetaan (tuettu toimipaikka). Siirtämisestä on kyse, jos alkuperäisessä ja tuetussa toimipaikassa tuotettu tuote tai palvelu palvelee ainakin osittain samaa tarkoitusta ja täyttää samantyyppisten asiakkaiden vaatimukset tai tarpeet ja työpaikkoja menetetään samassa tai samankaltaisessa toiminnassa jossakin tuensaajan alkuperäisessä toimipaikassa ETA-alueella;”

g)

lisätään 143 alakohdan jälkeen otsikot ja 144–165 alakohta seuraavasti:

”Alueellisille lentoasemille myönnettävää tukea koskevat määritelmät

144.

’lentoasemainfrastruktuurilla’ tarkoitetaan lentoaseman tarjoamien, lentoyhtiöille ja palveluntuottajille suunnattujen lentoasemapalvelujen tuottamiseen tarkoitettua infrastruktuuria ja kalustoa, mukaan lukien kiitotiet, terminaalit, asematasot, rullaustiet, keskitetty maahuolintainfrastruktuuri ja muut laitteistot, jotka tukevat lentoasemapalveluja suoraan, pois lukien sellainen infrastruktuuri ja kalusto, joka on tarpeen ensi sijassa lentoliikenteeseen liittymättömän toiminnan harjoittamiseksi;

145.

’lentoyhtiöllä’ tarkoitetaan lentoyhtiötä, jolla on voimassa oleva liikennelupa, jonka jokin jäsenvaltio tai Euroopan yhteisen ilmailualueen jäsen on myöntänyt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 (*3) mukaisesti;

146.

’lentoasemalla’ tarkoitetaan yksikköä tai yksiköiden ryhmää, joka harjoittaa taloudellista toimintaa tarjoamalla lentoasemapalveluja lentoyhtiöille;

147.

’lentoasemapalveluilla’ tarkoitetaan palveluja, joita lentoasema tai sen tytäryhtiöt tarjoavat lentoyhtiöille ja joiden tarkoituksena on varmistaa ilma-aluksen käsittely laskeutumisesta nousuun asti samoin kuin matkustajien ja rahdin käsittely, jotta lentoyhtiöt voivat tarjota lentoliikennepalveluja, mukaan lukien maahuolintapalveluiden tarjonta ja keskitetyn maahuolintainfrastruktuurin tarjonta;

148.

’keskimääräisellä vuotuisella matkustajamäärällä’ tarkoitetaan lukua, joka määritetään lähtevien ja saapuvien matkustajien määrän perusteella tuen myöntämistä edeltäneiden kahden tilivuoden aikana;

149.

’keskitetyllä maahuolintainfrastruktuurilla’ tarkoitetaan infrastruktuuria, jota tavallisesti ylläpitää lentoaseman pitäjä, joka antaa sen lentoasemalla toimivien maahuolintapalvelujen tarjoajien käyttöön maksua vastaan, mutta se ei sisällä maahuolintapalvelujen tarjoajien omistamia tai ylläpitämiä laitteita;

150.

’suurnopeusjunalla’ tarkoitetaan junaa, jonka nopeus voi olla yli 200 km/h;

151.

’maahuolintapalveluilla’ tarkoitetaan neuvoston direktiivin 96/67/EY (*4) liitteessä kuvailtuja palveluja, joita tarjotaan lentoasemien käyttäjille lentoasemilla;

152.

’lentoliikenteeseen liittymättömällä toiminnalla’ tarkoitetaan lentoyhtiöille tai muille lentoaseman käyttäjille tarjottavia kaupallisia palveluja, kuten avustavia palveluja matkustajille, huolitsijoille ja muille palveluntarjoajille, toimistojen ja liikkeiden vuokrausta, autojen pysäköintitiloja ja hotelleja;

153.

’alueellisella lentoasemalla’ tarkoitetaan lentoasemaa, jonka keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä on enintään 3 miljoonaa matkustajaa;

Satamille myönnettävää tukea koskevat määritelmät

154.

’satamalla’ tarkoitetaan maa- ja vesialuetta, joka muodostuu sellaisesta infrastruktuurista ja sellaisista laitteista, jotka mahdollistavat vesiliikenteen alusten vastaanottamisen, niiden lastaamisen ja purkamisen, tavaroiden varastoinnin, tavaroiden vastaanottamisen ja toimittamisen sekä matkustajien, miehistön ja muiden henkilöiden alukseen ottamisen ja maihin laskemisen, sekä kaikkea muuta liikenteenharjoittajien satamassa tarvitsemaa infrastruktuuria;

155.

’merisatamalla’ tarkoitetaan satamaa, jota käytetään pääasiallisesti merialusten vastaanottamiseen;

156.

’sisävesisatamalla’ tarkoitetaan muuta satamaa kuin merisatamaa, jota käytetään sisävesiliikenteen alusten vastaanottamiseen;

157.

’sataman infrastruktuurilla’ tarkoitetaan infrastruktuuria ja laitteita, joita käytetään liikenteeseen liittyvien satamapalvelujen tarjoamiseen, esimerkiksi alusten kiinnittämiseen käytetyt paikat, laiturimuurit, pistolaiturit ja kelluvat ponttonirampit vuorovesialueilla, satama-altaat, maantäytöt ja maan käyttöönotto, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri ja infrastruktuuri aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien keräystä varten;

158.

’sataman suprastruktuurilla’ tarkoitetaan maanpäällisiä rakenteita (esimerkiksi varastointiin), kiinteitä laitteita (esimerkiksi varastoja ja terminaalirakennuksia) sekä satama-alueella olevaa liikkuvaa kalustoa (esimerkiksi nostureita) liikenteeseen liittyvien satamapalvelujen tarjontaa varten;

159.

’kulkuinfrastruktuurilla’ tarkoitetaan minkä tahansa tyyppistä satamaan johtavaa tai satamassa olevaa infrastruktuuria, joka on tarpeen sen varmistamiseksi, että käyttäjät pääsevät satamaan maa-, meri- tai jokiteitse, kuten teitä, raideliikenteen ratoja, tuloväyliä ja sulkuja;

160.

’ruoppauksella’ tarkoitetaan sedimenttien poistamista satamaan johtavan tai satamassa olevan vesiväylän pohjasta;

161.

’vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurilla’ tarkoitetaan sataman kiinteää, liikkuvaa tai offshore-infrastruktuuria, jonka ansiosta satama voi tarjota aluksille energialähteitä, kuten sähkö, vety, direktiivin 2009/28/EY 2 artiklan i alakohdassa määritellyt biopolttoaineet, synteettiset ja parafiiniset polttoaineet, maakaasu, mukaan lukien biometaani, kaasumaisessa muodossa (paineistettu maakaasu (CNG)) ja nestemäisessä muodossa (nesteytetty maakaasu (LNG) ja nestekaasu (LPG)), joilla korvataan ainakin osittain fossiiliset öljylähteet liikenteen energiahuollossa ja mahdollisesti edistetään sen hiilettömyyttä sekä parannetaan liikennealan ympäristötehokkuutta;

162.

’aluksilla’ tarkoitetaan joko omalla käyttövoimalla liikkuvia tai muunlaisia kelluvia rakenteita, joissa on yksi tai useampi uppoumarunko;

163.

’merialuksilla’ tarkoitetaan muita aluksia kuin niitä, joita käytetään yksinomaan tai pääasiassa sisävesiväylillä tai suojatuilla vesillä tai niiden välittömässä läheisyydessä;

164.

’sisävesialuksilla’ tarkoitetaan aluksia, jotka on tarkoitettu yksinomaan tai pääasiassa liikennöintiin sisävesiväylillä tai suojatuilla vesillä tai niiden välittömässä läheisyydessä;

165.

’infrastruktuurilla aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien keräystä varten’ tarkoitetaan kiinnitettyjä, kelluvia tai liikkuvia satamalaitteita, jotka pystyvät ottamaan vastaan aluksella syntyvän jätteen tai lastijäämät, jotka määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/59/EY (*5).

(*3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1008/2008, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä (EUVL L 293, 31.10.2008, s. 3)."

(*4)  Neuvoston direktiivi 96/67/EY, annettu 15 päivänä lokakuuta 1996, pääsystä maahuolinnan markkinoille yhteisön lentoasemilla (EYVL L 272, 25.10.1996, s. 36)."

(*5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/59/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteista satamissa (EYVL L 332, 28.12.2000, s. 81).”;"

3)

muutetaan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)

korvataan z alakohta seuraavasti:

”z)

investointituki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen: 150 miljoonaa euroa hanketta kohden; toimintatuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen: 75 miljoonaa euroa vuodessa yritystä kohden;”;

b)

korvataan bb alakohta seuraavasti:

”bb)

investointituki urheiluinfrastruktuurille ja monikäyttöiselle vapaa-ajan infrastruktuurille: 30 miljoonaa euroa tai kokonaiskustannukset yli 100 miljoonaa euroa hanketta kohden; toimintatuki urheiluinfrastruktuurille: 2 miljoonaa euroa vuodessa infrastruktuuria kohden;”

c)

lisätään dd, ee ja ff alakohta seuraavasti:

”dd)

tuki alueellisille lentoasemille: 56 a artiklassa säädetyt tuki-intensiteetit ja tukimäärät;

ee)

tuki merisatamille: tukikelpoiset kustannukset 130 miljoonaa euroa hanketta kohden (tai 150 miljoonaa euroa hanketta kohden merisatamassa, joka sisältyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 (*6) 47 artiklassa tarkoitetun ydinverkkokäytävän työsuunnitelmaan); ruoppauksen osalta hanke määritellään kaikeksi kalenterivuoden aikana suoritetuksi ruoppaukseksi;

ff)

tuki sisävesisatamille: tukikelpoiset kustannukset 40 miljoonaa euroa hanketta kohden (tai 50 miljoonaa euroa hanketta kohden sisävesisatamassa, joka sisältyy asetuksen (EU) N:o 1315/2013 47 artiklassa tarkoitetun ydinverkkokäytävän työsuunnitelmaan); ruoppauksen osalta hanke määritellään kaikeksi kalenterivuoden aikana suoritetuksi ruoppaukseksi.

(*6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).”;"

4)

lisätään 5 artiklan 2 kohtaan k alakohta seuraavasti:

”k)

tuki, joka myönnetään aineellisen omaisuuden myyntinä tai vuokraamisena alle markkinahintojen, jos arvon on määrittänyt riippumaton asiantuntija ennen transaktiota tai se on määritetty yleisesti saatavilla olevan, säännöllisesti ajan tasalle saatetun ja yleisesti hyväksytyn vertailuarvon perusteella.”;

5)

muutetaan 6 artiklan 5 kohta seuraavasti:

a)

korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

alueellinen toimintatuki ja alueellinen kaupunkikehitystuki, jos 15 ja 16 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät;”

b)

korvataan d alakohta seuraavasti:

”d)

tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen ja tuki epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden avustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, jos 34 ja 35 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät;”

6)

muutetaan 7 artikla seuraavasti:

a)

lisätään 1 kohtaan virke seuraavasti:

”Tukikelpoiset kustannukset voidaan laskea noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 (*7) säädettyjä yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja edellyttäen, että toimi rahoitetaan ainakin osittain unionin rahastosta, joka sallii tällaisten yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttämisen, ja että kustannusluokka on tukikelpoinen kyseisen poikkeussäännöksen mukaisesti.

(*7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).”;"

b)

korvataan 3 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Tulevaisuudessa maksettava tuki, muun muassa useassa erässä maksettava tuki, diskontataan myöntämisajankohdan mukaiseen arvoon.”;

c)

poistetaan 4 kohta;

7)

lisätään 8 artiklaan 7 kohta seuraavasti:

”7.   Poiketen siitä, mitä 1–6 kohdassa säädetään, määritettäessä sitä, noudatetaanko 15 artiklan 4 kohdassa vahvistettuja syrjäisimmillä alueilla myönnettävän alueellisen toimintatuen enimmäismääriä, huomioon otetaan ainoastaan tämän asetuksen nojalla täytäntöön pantu alueellinen toimintatuki syrjäisimmillä alueilla.”;

8)

korvataan 12 artikla seuraavasti:

”12 artikla

Valvonta

1.   Jotta komissio voi valvoa tämän asetuksen nojalla ilmoitusvaatimuksesta vapautettua tukea, jäsenvaltioiden, tai vaihtoehtoisesti Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeille myönnetyn tuen tapauksessa sen jäsenvaltion, jossa hallintoviranomainen sijaitsee, on säilytettävä yksityiskohtainen asiakirja-aineisto, joka sisältää tarvittavat tiedot ja asiakirjatodisteet, joiden perusteella voidaan vahvistaa, että kaikki tässä asetuksessa säädetyt edellytykset täyttyvät. Asiakirja-aineisto on säilytettävä kymmenen vuoden ajan siitä päivästä alkaen, jolloin tapauskohtainen tuki myönnettiin tai jolloin ohjelman viimeinen tuki myönnettiin.

2.   Kun on kyse ohjelmista, joiden perusteella verotukea myönnetään automaattisesti, kuten tuensaajien veroilmoituksiin perustuvat ohjelmat, ja joissa ei ennakolta varmisteta kaikkien sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevien edellytysten täyttymistä kunkin tuensaajan osalta, jäsenvaltioiden on varmistettava säännöllisesti, vähintään jälkikäteen ja otannan perusteella, että kaikki sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat edellytykset täyttyvät, ja tehtävä tarvittavat päätelmät. Jäsenvaltioiden on säilytettävä yksityiskohtaiset tiedot näistä varmistuksista vähintään kymmenen vuoden ajan valvontatoimien toteuttamispäivästä.

3.   Komissio voi pyytää kultakin jäsenvaltiolta kaikkia tietoja ja asiakirjatodisteita, jotka komissio katsoo tarvitsevansa voidakseen valvoa tämän asetuksen soveltamista, mukaan lukien 1 ja 2 kohdassa mainitut tiedot. Kyseisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle pyydetyt tiedot ja asiakirjatodisteet 20 työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta tai pyynnössä asetettavan pidemmän määräajan kuluessa.”;

9)

korvataan 13 artikla seuraavasti:

”13 artikla

Alueellisen tuen soveltamisala

Tätä jaksoa ei sovelleta seuraaviin:

a)

tuki terästeollisuudessa, hiilialalla, laivanrakennusalalla tai synteettikuituteollisuudessa harjoitettavan toiminnan hyväksi;

b)

tuki kuljetusalalle ja siihen liittyvälle infrastruktuurille, sekä tuki energian tuotantoon ja jakeluun ja energiainfrastruktuurille, lukuun ottamatta alueellista investointitukea syrjäisimmillä alueilla ja alueellisia toimintatukiohjelmia;

c)

alueellinen tuki sellaisten ohjelmien muodossa, jotka on suunnattu rajoitetulle määrälle tiettyjä toimialoja; ohjelmia, joiden kohteena on matkailu, laajakaistainfrastruktuurit tai maataloustuotteiden jalostaminen ja kaupan pitäminen, ei katsota tietylle toimialalle suunnatuiksi;

d)

alueellinen toimintatuki yrityksille, joiden pääasialliset toiminnot kuuluvat NACE Rev. 2:n pääluokkaan K ’Rahoitus- ja vakuutustoiminta’, tai yrityksille, joiden toiminta kattaa konsernin sisäiset toiminnot ja joiden pääasialliset toiminnot kuuluvat NACE Rev. 2:n luokkaan 70.10 ’Pääkonttorien toiminta’ tai 70.22 ’Muu liikkeenjohdon konsultointi’.”;

10)

muutetaan 14 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 6 kohdan toisen alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Edellä 2 artiklan 49 tai 51 alakohdassa tarkoitetun toimipaikan omaisuuserien hankinnan yhteydessä otetaan huomioon ainoastaan kustannukset, jotka aiheutuvat omaisuuden ostamisesta kolmansilta, jotka ovat ostajasta riippumattomia.”;

b)

korvataan 7 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Suurille yrityksille tuotantoprosessin perusteelliseen muutokseen myönnettävän tuen osalta tukikelpoisten kustannusten on oltava suuremmat kuin poistot, jotka on tehty uudistettavaan toimintaan liittyvästä omaisuudesta kolmen edeltävän verovuoden aikana.”;

c)

lisätään 16 ja 17 kohta seuraavasti:

”16.   Tuensaajan on vahvistettava, että se ei ole kahden tuen hakemista edeltävän vuoden aikana siirtänyt toimintoja toimipaikkaan, jossa on tarkoitus toteuttaa alkuinvestointi, johon tukea haetaan, ja sitouduttava siihen, ettei se tee niin myöskään kahden vuoden aikana sen alkuinvestoinnin loppuun saattamisesta, johon tukea haetaan.

17.   Kalastus- ja vesiviljelyalalla tukea ei saa myöntää yrityksille, jotka ovat syyllistyneet yhteen tai useampaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 (*8) 10 artiklan 1 kohdan a–d alakohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa vahvistettuun rikkomiseen, eikä kyseisen asetuksen 11 artiklan mukaisiin toimiin.

(*8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta (EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1).”;"

11)

korvataan 15 artikla seuraavasti:

”15 artikla

Alueellinen toimintatuki

1.   Alueelliset toimintatukiohjelmat syrjäisimmillä alueilla, harvaan asutuilla alueilla ja erittäin harvaan asutuilla alueilla ovat perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvia, ja ne vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että ne täyttävät tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

2.   Alueellisilla toimintatukiohjelmilla voidaan harvaan asutuilla alueilla korvata toimintatukikelpoisilla alueilla tuotettujen tuotteiden lisäkuljetuskustannukset sekä näillä alueilla jatkojalostettujen tuotteiden lisäkuljetuskustannukset seuraavien edellytysten täyttyessä:

a)

tuen määrä voidaan arvioida objektiivisesti ennakolta kiinteän summan perusteella tai tonnia/ajokilometriä kohden tai muun tarkoituksenmukaisen yksikön perusteella;

b)

lisäkuljetuskustannukset on laskettu tuotteiden kyseisen jäsenvaltion kansallisten rajojen sisällä kulkeman matkan perusteella käyttäen tuensaajalle vähiten kustannuksia aiheuttavaa kuljetusvälinettä.

Tuki-intensiteetti ei saa olla yli 100 prosenttia tässä kohdassa määritetyistä lisäkuljetuskustannuksista.

3.   Erittäin harvaan asutuilla alueilla alueelliset toimintatukiohjelmat estävät tai vähentävät väestökatoa seuraavin edellytyksin:

a)

tuensaajat harjoittavat taloudellista toimintaa kyseisellä alueella;

b)

vuotuinen tukimäärä tuensaajaa kohden kaikkien toimintatukiohjelmien nojalla on enintään 20 prosenttia tuensaajalle kyseisellä alueella aiheutuvista vuotuisista työvoimakustannuksista.

4.   Syrjäisimmillä alueilla toimintatukiohjelmilla voidaan korvata ylimääräiset toimintakustannukset, joita kyseisillä alueilla aiheutuu suorana seurauksena yhdestä tai useammasta perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitetusta pysyvästä haitasta, jos tuensaajat harjoittavat taloudellista toimintaa syrjäisimpiin alueisiin kuuluvalla alueella ja kaikkien tämän asetuksen nojalla toteutettujen toimintatukiohjelmien nojalla myönnetty vuotuinen tukimäärä tuensaajaa kohden ei ylitä mitään seuraavista prosenttiosuuksista:

a)

35 prosenttia tuensaajan kyseessä olevalla syrjäisimmällä alueella vuosittain tuottamasta bruttoarvonlisäyksestä;

b)

40 prosenttia tuensaajan vuotuisista työvoimakustannuksista kyseessä olevalla syrjäisimmällä alueella;

c)

30 prosenttia tuensaajan vuotuisesta liikevaihdosta kyseessä olevalla syrjäisimmällä alueella.”;

12)

muutetaan 21 artiklan 16 kohta seuraavasti:

a)

korvataan johdantolause seuraavasti:

”Riskirahoitustoimenpiteen, jolla myönnetään takauksia tai lainoja tukikelpoisille yrityksille tai tarjotaan vieraaksi pääomaksi luokiteltuja oman pääoman luonteisia sijoituksia tukikelpoisille yrityksille, on täytettävä seuraavat edellytykset:”;

b)

korvataan b alakohta seuraavasti:

”b)

kun on kyse lainoista ja vieraaksi pääomaksi luokitelluista oman pääoman luonteisista sijoituksista, välineen nimellismäärä otetaan huomioon laskettaessa 9 kohdassa tarkoitettua sijoituksen enimmäismäärää;”

13)

korvataan 22 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Tukikelpoisia yrityksiä ovat sellaiset julkisesti noteeraamattomat pienet yritykset enintään viiden vuoden ajan niiden kirjautumisesta yhtiörekisteriin, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

a)

yritys ei ole jatkanut toisen yrityksen toimintaa;

b)

yritys ei ole vielä jakanut voittoa;

c)

yritys ei ole syntynyt sulautuman tuloksena.

Sellaisten tukikelpoisten yritysten osalta, joita ei tarvitse kirjata yhtiörekisteriin, viiden vuoden tukikelpoisuusjakson voidaan katsoa alkavan ajankohdasta, jolloin yritys joko aloittaa taloudellisen toiminnan tai on velvollinen maksamaan veroa taloudellisesta toiminnastaan.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisen alakohdan c alakohdassa säädetään, tämän artiklan nojalla tukikelpoisten yritysten sulautumisen kautta muodostettujen yritysten katsotaan myös olevan tukikelpoisia enintään viiden vuoden ajan siitä päivästä alkaen, jolloin vanhin sulautumaan osallistuva yritys on kirjattu yhtiörekisteriin.”;

14)

korvataan 25 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Tutkimus- ja kehityshankkeisiin, myös Horisontti 2020 -ohjelman pk-yrityksiä koskevan välineen nojalla huippuosaamismerkin saaneisiin hankkeisiin, myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.”;

15)

korvataan 31 artiklan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

kouluttajien ja koulutettavien toimintakustannukset, jotka liittyvät suoraan koulutushankkeeseen, kuten matkakulut, majoituskulut, hankkeeseen suoraan liittyvät materiaali- ja tarvikekulut, poistot työkaluista ja laitteista siinä laajuudessa kuin niitä käytetään yksinomaan koulutushankkeessa;”

16)

lisätään 52 artiklaan 2 a kohta seuraavasti:

”2 a.   Vaihtoehtona 2 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten määrittämiselle hankkeelle myönnettävän tuen enimmäismäärä voidaan määrittää 4 kohdassa säädetyn kilpailuun perustuvan valintamenettelyn perusteella.”;

17)

muutetaan 53 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

museot, arkistot, kirjastot, taide- ja kulttuurikeskukset tai -tilat, teatterit, elokuvateatterit, oopperatalot, konserttisalit, muut esittävän taiteen järjestöt, elokuvaperintöä vaalivat laitokset ja muut vastaavat taide- ja kulttuuri-infrastruktuurit, -järjestöt ja -laitokset;”

b)

korvataan 8 kohta seuraavasti:

”8.   Kun tuen määrä on enintään 2 miljoonaa euroa, vaihtoehtona 6 ja 7 kohdassa tarkoitetun menetelmän soveltamiselle tuen enimmäismääräksi voidaan asettaa 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.”;

c)

korvataan 9 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Kun on kyse 2 kohdan f alakohdassa määritellyistä toiminnoista, tuen enimmäismäärä ei saa olla enemmän kuin tukikelpoisten kustannusten ja hankkeen diskontattujen tulojen erotus tai enemmän kuin 70 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.”;

18)

korvataan 54 artiklan 4 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Molemmissa tapauksissa niiden menojen enimmäismäärä, joihin voidaan soveltaa varojen käytön aluesidonnaisuutta, on 80 prosenttia kokonaistuotantobudjetista.

Jotta hankkeille voitaisiin myöntää tukea, jäsenvaltio voi myös edellyttää tuotantotoiminnan vähimmäistasoa kyseisellä alueella, mutta kyseinen taso ei saa olla enemmän kuin 50 prosenttia kokonaistuotantobudjetista.”;

19)

korvataan 55 artiklan 12 kohta seuraavasti:

”12.   Kun tuen määrä on enintään 2 miljoonaa euroa, vaihtoehtona 10 ja 11 kohdassa tarkoitetun menetelmän soveltamiselle tuen enimmäismääräksi voidaan asettaa 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.”;

20)

lisätään 56 artiklan jälkeen 14 ja 15 jakso seuraavasti:

14 JAKSO

Tuki alueellisille lentoasemille

56 a artikla

Tuki alueellisille lentoasemille

1.   Lentoasemalle myönnettävä investointituki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tämän artiklan 3–14 kohdassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

2.   Lentoasemalle myönnettävä toimintatuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tämän artiklan 3, 4, 10 ja 15–18 kohdassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

3.   Lentoaseman on oltava avoin kaikille potentiaalisille käyttäjille. Jos kapasiteettia rajoitetaan fyysisesti, käyttöoikeudet on jaettava asiaa koskevien, objektiivisten, läpinäkyvien ja syrjimättömien perusteiden pohjalta.

4.   Tukea ei saa myöntää olemassa olevien lentoasemien siirtämiseen tai uuden matkustajaliikenteen lentoaseman luomiseen, mukaan lukien olemassa olevan lentokentän muuttaminen matkustajaliikenteen lentoasemaksi.

5.   Kyseinen investointi ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen realististen liikenne-ennusteiden perusteella keskipitkällä aikavälillä odotetun liikennemäärän hoitamiseksi.

6.   Investointitukea ei saa myöntää lentoasemalle, joka sijaitsee enintään 100 kilometrin päässä olemassa olevasta lentoasemasta tai jonne on enintään 60 minuutin matkustusaika autolla, linja-autolla, junalla tai suurnopeusjunalla kyseiseltä olemassa olevalta lentoasemalta, jolta liikennöidään asetuksen (EY) N:o 1008/2008 2 artiklan 16 kohdassa tarkoitettua säännöllistä lentoliikennettä.

7.   Edellä olevaa 5 ja 6 kohtaa ei sovelleta sellaisiin lentoasemiin, joiden keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä kahden tuen tosiasiallista myöntämistä edeltäneen tilivuoden aikana oli enintään 200 000 matkustajaa, jos ei ole odotettavissa, että investointituen johdosta lentoaseman keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä nousee yli 200 000 matkustajaan kahden tuen myöntämistä seuraavan tilivuoden aikana. Tällaisille lentoasemille myönnetyn investointituen on täytettävä joko 11 kohdan tai 13 ja 14 kohdan vaatimukset.

8.   Edellä olevaa 6 kohtaa ei sovelleta, kun investointitukea myönnetään lentoasemalle, joka sijaitsee enintään 100 kilometrin päässä olemassa olevista lentoasemista, joilta liikennöidään asetuksen (EY) N:o 1008/2008 2 artiklan 16 kohdassa tarkoitettua säännöllistä lentoliikennettä, jos näiden muiden olemassa olevien lentoasemien ja tukea saavan lentoaseman välinen reitti edellyttää joko yhteensä vähintään 90 minuutin merikuljetusta tai ilmakuljetusta.

9.   Investointitukea ei saa myöntää lentoasemille, joiden keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä kahden tuen tosiasiallista myöntämistä edeltäneen tilivuoden aikana oli yli kolme miljoonaa matkustajaa. Ei saa olla odotettavissa, että investointituen johdosta lentoaseman keskimääräinen vuotuinen liikenne nousee yli kolmen miljoonan matkustajan kahden tuen myöntämistä seuraavan tilivuoden aikana.

10.   Tukea ei saa myöntää lentoasemille, joiden keskimääräinen vuotuinen rahtiliikenteen määrä kahden tuen tosiasiallista myöntämistä edeltäneen tilivuoden aikana oli yli 200 000 tonnia. Ei saa olla odotettavissa, että tuen johdosta lentoaseman keskimääräinen vuotuinen rahtiliikenne nousee yli 200 000 tonniin kahden tuen myöntämistä seuraavan tilivuoden aikana.

11.   Investointitukimäärä ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin liikevoiton välistä erotusta. Liikevoitot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella tai takaisinperintämenettelyllä.

12.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat lentoaseman infrastruktuuriin tehtyihin investointeihin liittyvät kustannukset, mukaan lukien suunnittelukustannukset.

13.   Investointituen määrä on enintään:

a)

50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista sellaisten lentoasemien tapauksessa, joiden keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä oli yhdestä kolmeen miljoonaa matkustajaa kahden tuen tosiasiallista myöntämistä edeltäneen tilivuoden aikana;

b)

75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista sellaisten lentoasemien tapauksessa, joiden keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä oli enintään miljoona matkustajaa kahden tuen tosiasiallista myöntämistä edeltäneen tilivuoden aikana.

14.   Edellä 13 kohdassa säädettyjä tuen enimmäisintensiteettejä voidaan korottaa 20 prosenttiyksikköä, jos lentoasema sijaitsee syrjäisellä alueella.

15.   Toimintatukea ei saa myöntää lentoasemille, joiden keskimääräinen vuotuinen matkustajaliikenteen määrä kahden tuen tosiasiallista myöntämistä edeltäneen tilivuoden aikana oli yli 200 000 matkustajaa.

16.   Toimintatuen määrä ei saa ylittää toiminnasta aiheutuvien tappioiden ja kohtuullisen voiton kattamiseksi välttämätöntä määrää kyseisen ajanjakson aikana. Tuki on myönnettävä joko ennakolta vahvistettuina, säännöllisesti maksettavina erinä, joita ei saa korottaa sen ajanjakson aikana, jona tukea myönnetään, tai jälkikäteen toiminnasta aiheutuneiden tappioiden perusteella määritettyinä määrinä.

17.   Toimintatukea ei saa maksaa sellaisen kalenterivuoden osalta, jonka aikana lentoaseman vuotuinen matkustajamäärä ylittää 200 000 matkustajaa.

18.   Toimintatuen myöntämisen ehtona ei saa olla sellaisten järjestelyjen tekeminen tiettyjen lentoyhtiöiden kanssa, jotka koskevat lentoasemamaksuja, markkinointimaksuja tai muita lentoyhtiön toimintaan kyseisellä lentoasemalla liittyviä taloudellisia seikkoja.

15 JAKSO

Tuki satamille

56 b artikla

Tuki merisatamille

1.   Merisatamille myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

2.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, mukaan lukien suunnittelukustannukset, joita aiheutuu:

a)

investoinneista sataman infrastruktuurin rakentamiseen, korvaamiseen tai parantamiseen;

b)

investoinneista kulkuinfrastruktuurin rakentamiseen, korvaamiseen tai parantamiseen;

c)

ruoppauksesta.

3.   Kustannukset, jotka liittyvät muihin kuin kuljetustoimintoihin, mukaan lukien satamassa toimivat teolliset tuotantolaitokset, toimistot ja kaupat, sekä sataman suprastruktuuriin, eivät ole tukikelpoisia.

4.   Tukimäärä ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin tai ruoppauksen liikevoiton välistä erotusta. Liikevoitot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella tai takaisinperintämenettelyllä.

5.   Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin myönnettävän tuen intensiteetti investointia kohden saa olla enintään

a)

100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jos hankkeen tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat enintään 20 miljoonaa euroa;

b)

80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jos hankkeen tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat yli 20 miljoonaa euroa ja enintään 50 miljoonaa euroa;

c)

60 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jos hankkeen tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat yli 50 miljoonaa euroa ja enintään 4 artiklan 1 kohdan ee alakohdassa säädetyn määrän.

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia 2 kohdan b ja c alakohdassa määritetyistä tukikelpoisista kustannuksista 4 artiklan 1 kohdan ee alakohdassa säädettyyn määrään asti.

6.   Edellä 5 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdassa säädettyjä tuki-intensiteettejä voidaan korottaa 10 prosenttiyksikköä perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaiset edellytykset täyttävillä tukialueilla sijaitsevien investointien tapauksessa ja 5 prosenttiyksikköä perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaiset edellytykset täyttävillä tukialueilla sijaitsevien investointien tapauksessa.

7.   Mahdolliset toimiluvat kolmansille osapuolille tuetun satamainfrastruktuurin rakentamista, parantamista, toiminnan harjoittamista tai vuokraamista varten on myönnettävä kilpailumenettelyssä avoimin, läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein.

8.   Tuettu satamainfrastruktuuri on asetettava kiinnostuneiden käyttäjien saataville yhdenvertaisella ja syrjimättömällä tavalla markkinaehdoin.

9.   Kun tuen määrä on enintään 5 miljoona euroa, vaihtoehtona 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetun menetelmän soveltamiselle tuen enimmäismääräksi voidaan asettaa 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

56 c artikla

Tuki sisävesisatamille

1.   Sisävesisatamille myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

2.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, mukaan lukien suunnittelukustannukset, joita aiheutuu:

a)

investoinneista sataman infrastruktuurin rakentamiseen, korvaamiseen tai parantamiseen;

b)

investoinneista kulkuinfrastruktuurin rakentamiseen, korvaamiseen tai parantamiseen;

c)

ruoppauksesta.

3.   Kustannukset, jotka liittyvät muihin kuin kuljetustoimintoihin, mukaan lukien satamassa toimivat teolliset tuotantolaitokset, toimistot ja kaupat, sekä sataman suprastruktuuriin, eivät ole tukikelpoisia.

4.   Tukimäärä ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin tai ruoppauksen liikevoiton välistä erotusta. Liikevoitot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella tai takaisinperintämenettelyllä.

5.   Tuen enimmäisintensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista 4 artiklan 1 kohdan ff alakohdassa säädettyyn määrään asti.

6.   Mahdolliset toimiluvat kolmansille osapuolille tuetun satamainfrastruktuurin rakentamista, parantamista, toiminnan harjoittamista tai vuokraamista varten on myönnettävä kilpailuun perustuvassa menettelyssä, johon ei liity ehtoja, läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein.

7.   Tuettu satamainfrastruktuuri on asetettava kiinnostuneiden käyttäjien saataville yhdenvertaisella ja syrjimättömällä tavalla markkinaehdoin.

8.   Kun tuen määrä on enintään 2 miljoonaa euroa, vaihtoehtona 4 ja 5 kohdassa tarkoitetun menetelmän soveltamiselle tuen enimmäismääräksi voidaan asettaa 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.”;

21)

muutetaan 58 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Tätä asetusta, lukuun ottamatta 9 artiklaa, sovelletaan ennen tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten voimaantuloa myönnettyyn yksittäiseen tukeen, jos tuki täyttää kaikki tässä asetuksessa säädetyt edellytykset.”;

b)

lisätään 3 a kohta seuraavasti:

”3 a.   Yksittäinen tuki, joka on myönnetty 1 päivän heinäkuuta 2014 ja 9 päivän heinäkuuta 2017 välisenä aikana tuen myöntämishetkellä sovellettujen tämän asetuksen säännösten mukaisesti, on sisämarkkinoille soveltuvaa ja vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta. Yksittäinen tuki, joka on myönnetty ennen 1 päivää heinäkuuta 2014 joko ennen 10 päivää heinäkuuta 2017 tai sen jälkeen sovellettujen tämän asetuksen säännösten, lukuun ottamatta 9 artiklaa, mukaisesti, on sisämarkkinoille soveltuvaa ja vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta.”;

c)

lisätään 5 kohta seuraavasti:

”5.   Jos tätä asetusta muutetaan, tukiohjelmiin, jotka ovat saaneet poikkeuksen tukiohjelman voimaantulohetkellä sovellettujen tämän asetuksen säännösten nojalla, sovelletaan edelleen poikkeusta kuuden kuukauden mukautuskauden ajan.”;

22)

korvataan liitteessä II oleva II osa tämän asetuksen liitteellä;

23)

muutetaan liite III seuraavasti:

a)

korvataan alaviite 2 seuraavasti:

”(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).”;

b)

korvataan alaviitteen 3 ensimmäinen virke seuraavasti:

”Bruttoavustusekvivalentti tai tämän asetuksen 16, 21, 22 tai 39 artiklan mukaisten toimenpiteiden tapauksessa sijoituksen määrä.”

2 artikla

Lisätään asetuksen (EU) N:o 702/2014 7 artiklan 1 kohtaan virke seuraavasti:

”Tukikelpoiset kustannukset voidaan laskea noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 (*9) säädettyjä yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja edellyttäen, että toimi rahoitetaan ainakin osittain maaseuturahastosta ja että kustannusluokka on tukikelpoinen kyseisen poikkeussäännöksen mukaisesti.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä kesäkuuta 2017.

Komission puolesta

Margrethe VESTAGER

Komission jäsen


(1)  EUVL L 248, 24.9.2015, s. 1.

(2)  Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).

(3)  EUVL C 99, 4.4.2014, s. 3.

(4)  Ks. erityisesti valtiontuesta lentoasemille ja lentoyhtiöille annettujen suuntaviivojen 3.5 jakso.

(5)  COM(2011) 144.

(6)  COM(2013) 295.

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

(8)  Komission asetus (EU) N:o 702/2014, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 193, 1.7.2014, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).


LIITE

”II OSA

Tiedot toimitetaan 11 artiklan mukaisesti käyttäen vakiintunutta komission tietotekniikkasovellusta

Ilmoitetaan, minkä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen säännöksen nojalla tukitoimenpide on pantu täytäntöön.

Ensisijainen tavoite – Yleiset tavoitteet (luettelo)

Tavoitteet (luettelo)

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa (kokonaislukuina)

Pk-yrityksille myönnettävät lisät (%)

Alueellinen tuki – investointituki (1) (14 artikla)

Ohjelma

… %

… %

Tapauskohtainen tuki

… %

… %

Alueellinen tuki – toimintatuki (15 artikla)

Tavaroiden kuljetuskustannukset tukikelpoisilla alueilla (15 artiklan 2 kohdan a alakohta)

… %

… %

Ylimääräiset kustannukset syrjäisimmillä alueilla (15 artiklan 2 kohdan b alakohta)

… %

… %

Alueellinen kaupunkikehitystuki (16 artikla)

… kansallinen valuutta

… %

Pk-yrityksille myönnettävä tuki (17–20 artikla)

Pk-yrityksille myönnettävä investointituki (17 artikla)

… %

… %

Pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävä tuki (18 artikla)

… %

… %

Tuki pk-yritysten osallistumiseen messuille (19 artikla)

… %

… %

Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin osallistuvien pk-yritysten yhteistyökustannuksiin myönnettävä tuki (20 artikla)

… %

… %

Pk-yrityksille myönnettävä tuki – pk-yritysten rahoituksensaanti (21–22 artikla)

Riskirahoitustuki (21 artikla)

… kansallinen valuutta

… %

Käynnistystuki (22 artikla)

… kansallinen valuutta

… %

Pk-yrityksille myönnettävä tuki – tuki pk-yrityksiin erikoistuneille vaihtoehtoisille kauppapaikoille (23 artikla)

… %; jos tuki myönnetään käynnistystukena: … kansallinen valuutta

… %

Pk-yrityksille myönnettävä tuki – esiselvityskustannuksiin myönnettävä tuki (24 artikla)

… %

… %

Tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävä tuki (25–30 artikla)

Tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävä tuki (25 artikla)

Perustutkimus (25 artiklan 2 kohdan a alakohta)

… %

… %

Teollinen tutkimus (25 artiklan 2 kohdan b alakohta)

… %

… %

Kokeellinen kehittäminen (25 artiklan 2 kohdan c alakohta)

… %

… %

Toteutettavuustutkimukset (25 artiklan 2 kohdan d alakohta)

… %

… %

Tutkimusinfrastruktuureille myönnettävä investointituki (26 artikla)

… %

… %

Tuki innovaatioklustereille (27 artikla)

… %

… %

Pk-yrityksille myönnettävä innovaatiotuki (28 artikla)

… %

… %

Prosesseihin tai organisointiin liittyvään innovaatiotoimintaan myönnettävä tuki (29 artikla)

… %

… %

Kalastus- ja vesiviljelyalan tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tuki (30 artikla)

… %

… %

Koulutustuki (31 artikla)

… %

… %

Epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävä tuki (32–35 artikla)

Palkkatukien muodossa myönnettävä tuki epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden työhönottoon (32 artikla)

… %

… %

Palkkatukien muodossa myönnettävä tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämiseen (33 artikla)

… %

… %

Alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen myönnettävä tuki (34 artikla)

… %

… %

Epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden avustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen myönnettävä tuki (35 artikla)

… %

… %

Ympäristönsuojeluun myönnettävä tuki (36–49 artikla)

Investointituki yritysten unionin normit ylittävään ympäristönsuojeluun tai ympäristönsuojelun tason parantamiseen unionin normien puuttuessa (36 artikla)

… %

… %

Investointituki ennakoivaan mukautumiseen tuleviin unionin normeihin (37 artikla)

… %

… %

Investointituki energiatehokkuustoimenpiteisiin (38 artikla)

… %

… %

Investointituki rakennuksia koskeviin energiatehokkuushankkeisiin (39 artikla)

… kansallinen valuutta

… %

Investointituki tehokkaaseen yhteistuotantoon (40 artikla)

… %

… %

Investointituki uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian käytön edistämiseen (41 artikla)

… %

… %

Toimintatuki uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön käytön edistämiseen (42 artikla)

… %

… %

Toimintatuki uusiutuvista energialähteistä pienissä laitoksissa tuotetun energian käytön edistämiseen (43 artikla)

… %

… %

Direktiivissä 2003/96/EY tarkoitettujen ympäristöverojen alennusten muodossa myönnettävä tuki (44 artikla)

… %

… %

Investointituki saastuneiden alueiden kunnostamiseen (45 artikla)

… %

… %

Investointituki energiatehokkaaseen kaukolämmitykseen ja -jäähdytykseen (46 artikla)

… %

… %

Investointituki jätteen kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön (47 artikla)

… %

… %

Investointituki energiainfrastruktuurille (48 artikla)

… %

… %

Ympäristötutkimuksiin myönnettävä tuki (49 artikla)

… %

… %

Tukiohjelmat tiettyjen luonnonmullistusten aiheuttaman vahingon korvaamiseksi (50 artikla)

Tuen enimmäisintensiteetti

… %

… %

Luonnonmullistuksen tyyppi

maanjäristys

lumivyöry

maanvyöry

tulva

pyörremyrsky

hurrikaani

tulivuorenpurkaus

maastopalo

Luonnonmullistuksen tapahtumispäivä

pp.kk.vvvv–pp.kk.vvvv

Sosiaalinen kuljetustuki syrjäisten alueiden asukkaiden hyväksi (51 artikla)

… %

… %

Tuki laajakaistainfrastruktuureille (52 artikla)

… kansallinen valuutta

… %

Tuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen (53 artikla)

… %

… %

Audiovisuaalisia teoksia edistävät tukiohjelmat (54 artikla)

 

 

… %

… %

Tuki urheiluinfrastruktuureille ja monikäyttöisille vapaa-ajan infrastruktuureille (55 artikla)

… %

… %

Paikallisille infrastruktuureille myönnettävä investointituki (56 artikla)

… %

… %

Tuki alueellisille lentoasemille (56 a artikla)

… %

… %

Tuki merisatamille (56 b artikla)

… %

… %

Tuki sisävesisatamille (56 c artikla)

… %

… %


(1)  Kun kyseessä on tapauskohtainen alueellinen tuki, jota myönnetään tukiohjelmasta myönnettävän tuen lisäksi, ilmoitetaan sekä ohjelman mukaan myönnetty tuki-intensiteetti että tapauskohtaisen tuen intensiteetti.”