väestö- ja asuntolaskennoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 763/2008 soveltamissäännöistä aihealueiden sekä niiden erittelyiden kuvausten osalta

ottaa huomioon väestö- ja asuntolaskennoista 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 763/2008 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 4 kohdan,

Laskennan aihealueiden ja niiden erittelyiden kuvaukset, joita sovelletaan komissiolle viitevuoden 2021 osalta lähetettäviin tietoihin, esitetään liitteessä.

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

LIITE

Väestö- ja asuntolaskennan aihealueita ja niiden erittelyitä koskevat kuvaukset

Kuvaukset esitetään seuraavasti:

—	Kukin aihealue yksilöidään otsikolla.

—	Aihealueen otsikkoa voivat seurata kuvaukset, joissa viitataan kyseiseen aihealueeseen yleisesti.

—

Sen jälkeen täsmennetään aihealueen erittely(t). Joillakin aihealueilla on useampia kuin yksi erittely, kukin eri erittelytarkkuudella. Tällöin ”H” tarkoittaa tarkkuudeltaan yksityiskohtaisinta erittelytasoa, ”M” keskitasoista erittelyä ja ”L” alhaisinta erittelytasoa, kun taas ”N” tarkoittaa kansallista erittelytasoa.

—	Yhteissummat, joihin erittelyjä sovelletaan, yksilöidään. Kutakin erittelyä voivat seurata kuvaukset, jotka liittyvät erityisesti kyseiseen erittelyyn.

Aihealue: Vakinainen asuinpaikka

Soveltaessaan asetuksen (EY) N:o 763/2008 2 artiklan d alakohdassa annettua ’vakinaisen asuinpaikan’ määritelmää jäsenvaltioiden on käsiteltävä erityistapauksia seuraavasti:

Jos henkilö asuu säännöllisesti useammassa kuin yhdessä asuinpaikassa vuoden aikana, asuinpaikkaa, jossa hän on suurimman osan vuodesta, pidetään hänen vakinaisena asuinpaikkanaan riippumatta siitä, sijaitseeko se muualla maassa tai ulkomailla. Henkilön, joka työskentelee poissa kotoa viikon aikana ja palaa perheen asuinpaikkaan viikonloppuisin, vakinaisena asuinpaikkana pidetään kuitenkin perheen asuinpaikkaa riippumatta siitä, sijaitseeko työpaikka muualla maassa tai ulkomailla.

Perusasteen ja keskiasteen oppilaiden ja opiskelijoiden, jotka ovat kouluvuoden aikana poissa kotoa riippumatta siitä, kuinka usein he palaavat perheen asuinpaikkaan, vakinaisena asuinpaikkana pidetään perheen asuinpaikkaa (riippumatta siitä, suorittavatko he opintojaan muualla maassa tai ulkomailla).

Korkea-asteen opiskelijoiden, jotka eivät asu kotona lukuvuoden aikana, vakinaisena asuinpaikkana pidetään lukuvuoden aikaista osoitetta riippumatta siitä, onko kyseessä laitos (kuten sisäoppilaitos) tai yksityisasunto ja siitä, suorittavatko he opintojaan muualla maassa tai ulkomailla. Jos opiskelupaikka on samassa maassa, vakinaisena asuinpaikkana voidaan poikkeuksellisesti pitää perheen asuinpaikkaa.

d)	Laitosta pidetään kaikkien niiden asukkaiden vakinaisena asuinpaikkana, jotka laskennan aikana ovat asuneet tai todennäköisesti asuvat siellä vähintään 12 kuukautta.

e)	Pakollisessa asepalveluksessa ja armeijan palveluksessa oleviin henkilöihin, jotka asuvat varuskunnassa tai sotilasleireillä, sovelletaan yleistä sääntöä siitä, missä henkilö viettää suurimman osan päivittäistä lepoaikaansa.

f)	Kodittomien tai asunnottomien, liikkuvien yhteisöjen jäsenten, irtolaisten ja niiden henkilöiden, joilla ei ole käsitystä vakinaisesta asuinpaikasta, vakinaisena asuinpaikkana pidetään laskentapaikkaa.

Lapsen, joka asuu vuorotellen kahdessa paikassa (esimerkiksi jos vanhemmat ovat eronneet), vakinaisena asuinpaikkana pidetään sitä, jossa hän asuu suurimman osan ajasta. Jos lapsi asuu molempien vanhempien kanssa yhtä pitkän ajan, vakinainen asuinpaikka on se, jossa lapsi on laskentahetkellä, tai vaihtoehtoisesti se kotitalous, joka on lapsen laillinen tai rekisteröity asuinpaikka.

h)	Merimiehet ja kalastajat, jotka asuvat vakinaisesti tiedot toimittavassa maassa mutta jotka ovat laskentahetkellä merellä (myös ne, joilla ei ole muuta vakinaista asuinpaikkaa kuin majoitustilat aluksella), on otettava laskennassa huomioon.

Henkilöt, joiden oleskelu on tilapäistä tai rekisteröimätöntä, sekä turvapaikanhakijat ja henkilöt, jotka ovat hakeneet pakolaisasemaa tai muuta samanlaista kansainvälistä suojelua tai joille tällainen asema on myönnetty, on otettava laskennassa huomioon edellyttäen, että he täyttävät vakinaista asuinpaikkaa koskevat vaatimukset. Tarkoituksena ei ole jaotella tällaisia henkilöitä erikseen, vaan pikemminkin varmistaa, että he eivät jää laskennan ulkopuolelle.

j)	Sellaiset laskennan viitekautta edeltävien 12 kuukauden aikana syntyneet lapset, joiden perheet asuivat vakinaisesti tiedot toimittavassa maassa viitekauden aikana, on otettava laskennassa huomioon.

k)	Henkilöt, jotka oleskelevat (tosiasiallisesti ja/tai aikovat oleskella) tiedot toimittavassa maassa täsmälleen yhden vuoden ajan, on otettava laskennassa huomioon. Sotilas- ja merivoimien henkilöstö sekä diplomaattihenkilöstö ja heidän perheensä

l)	Tiedot toimittavassa maassa olevat ulkomainen sotilas- ja merivoimien henkilöstö sekä diplomaattihenkilöstö ja heidän perheensä riippumatta heidän oleskelunsa kestosta jätetään maassa vakinaisesti asuvan väestön ulkopuolelle.

Kun sotilas- ja merivoimien henkilöstön sekä diplomaattihenkilöstön ja heidän perheidensä oleskelun kesto tiedot toimittavan maan ulkopuolella voidaan määrittää, sovelletaan seuraavaa:

—

Jos he asuvat ulkomailla alle 12 kuukautta ja he aikovat palata lähtöpaikkaan, heidät kohdennetaan tiedot toimittavassa maassa tavanomaisten vakinaista asuinpaikkaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Etenkin silloin kun heidät voidaan kohdentaa (alenevan ensisijaisuuden mukaan):

i)	tiedot toimittavassa maassa olevaan perheen kotiosoitteeseen, jos sellainen on olemassa, tai

ii)	siinä maassa olevaan palvelupaikkaan, jossa he palvelivat ennen lähtöä.

—	Jos he asuvat ulkomailla vähintään 12 kuukautta tai jos he eivät aio palata lähtöpaikkaan (vaikka palaisivatkin tiedot toimittavaan maahan 12 kuukauden kuluessa), heidät sijoitetaan ”virtuaaliseen paikkaan” (alueen ulkopuolinen) lähtömaassa.

Vakinaisen asuinpaikan määritelmän perusteella yleensä laskentapaikassa asuvia henkilöitä, jotka ovat laskentahetkellä poissa tai joiden odotetaan olevan poissa alle vuoden, pidetään tilapäisesti poissaolevina henkilöinä, ja heidät sisällytetään näin ollen kokonaisväestöön. Sitä vastoin henkilöitä, jotka asuvat tai joiden odotetaan asuvan laskentapaikan ulkopuolella vähintään vuoden, ei pidetä tilapäisesti poissaolevina, eikä heitä näin ollen sisällytetä kokonaisväestöön. Näin tehdään riippumatta siitä, minkä pituisilla vierailuilla he käyvät perheensä luona.

Henkilöitä, jotka lasketaan mutta jotka eivät täytä vakinaisen asuinpaikan kriteereitä laskentapaikassa (jotka eivät esimerkiksi asu tai joiden ei odoteta asuvan laskentapaikassa vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti), pidetään tilapäisesti läsnäolevina, eikä heitä näin ollen sisällytetä vakinaisten asukkaiden kokonaisväestöön.

Maantieteellinen alue (1)					GEO.N.	GEO.L.	GEO.M.	GEO.H.
0.	Yhteensä (jäsenvaltion alueella)				0.	0.	0.	0.
x.	Kaikki NUTS 1 -alueet jäsenvaltiossa					x.	x.	x.
	x.x.	Kaikki NUTS 2 -alueet jäsenvaltiossa				x.x.	x.x.	x.x.
		x.x.x.	Kaikki NUTS 3 -alueet jäsenvaltiossa				x.x.x.	x.x.x.
			x.x.x.x.	Kaikki LAU 2 -alueet jäsenvaltiossa				x.x.x.x.

”Maantieteellisen alueen” erittelyjen tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat (vakinainen asuinpaikka). Niitä voidaan käyttää myös alueellisesti erittelemään yhteissummat, joihin ei sovelleta aihealuetta ”Vakinainen asuinpaikka” eikä ”Työpaikan sijainti”.

”Maantieteelliseen alueen” erittelyissä käytetään tilastollisten alueyksikköjen nimikkeistön (NUTS (2)) ja paikallisten hallintoyksiköiden (LAU) luokitusten versioita, jotka ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2021.

Aihealue: Työpaikan sijainti

Työpaikan sijainti on se maantieteellinen alue, jolla työssäkäyvä henkilö työskentelee.

Yleensä kotona työskentelevien työpaikka on sama kuin vakinainen asuinpaikka. Termillä ”työskentely” tarkoitetaan ”palkattuna työntekijänä” tehtyä työtä, sellaisena kuin se on määriteltynä aihealueessa ”Toiminnan laatu”. ”Yleensä” kotona työskentelyllä tarkoitetaan sitä, että henkilö viettää kaiken tai suurimman osan ajasta työskennellen kotona ja vähemmän tai ei lainkaan aikaa muussa työpaikassa kuin kotona.

”Työpaikan sijainnin” erittelyissä käytetään tilastollisten alueyksikköjen nimikkeistön (NUTS) versiota, joka on voimassa 1 päivänä tammikuuta 2021.

Sellaista henkilöä koskevissa tiedoissa, jonka työpaikan sijainti ei ole vakinainen, mutta joka ilmoittautuu vakinaiseen osoitteeseen työjakson alussa (esimerkiksi linja-autonkuljettajat, lentoyhtiön miehistö ja sellaisten markkinakojujen pitäjät, joita ei pureta työpäivän lopussa), olisi ilmoitettava mainittu osoite. Tähän ryhmään voi kuulua myös henkilöitä, jotka säännöllisesti matkustavat työhön naapurimaan rajan yli. ”Työpaikan sijainti ei vakinainen (jäsenvaltion sisällä tai sen ulkopuolella)” -erittely sisältää kaikki henkilöt, joiden työpaikan sijainti ei ole vakinainen, mutta se sisältää myös sellaiset henkilöt, joiden työpaikan sijaintia ei voida kohdentaa, kuten merimiehet, kalastajat ja offshore-työntekijät.

Työpaikan sijainti (3)				LPW.N.	LPW.L.
0.	Yhteensä			0.	0.
1.	Jäsenvaltion alueella			1.	1.
	1.x.	Kaikki NUTS 1 -alueet jäsenvaltiossa			1.x.
		1.x.x.	Kaikki NUTS 2 -alueet jäsenvaltiossa		1.x.x.
	1.y.	Työpaikan sijainti jäsenvaltiossa ei tiedossa			1.y.
2.	Ei jäsenvaltion alueella			2.	2.
3.	Työpaikan sijainti ei vakinainen (jäsenvaltion sisällä tai sen ulkopuolella)			3.	3.
4.	Työpaikan sijainti ei tiedossa (jäsenvaltion sisällä tai sen ulkopuolella)			4.	4.
5.	Ei sovelleta (ei työskentele)			5.	5.

”Työpaikan sijainnin” erittelyjen tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Aihealue: Taajama

Taajamaksi määritellään erillinen väestökeskittymä eli alue, jota määrittää naapuri- tai lähirakennuksissa asuva väestö. Tällaiset rakennukset voivat

a)	muodostaa yhtenäisen rakennetun alueen, jossa on selkeästi tunnistettava katumuodostelma; tai

b)	koostua rakennusryhmästä, johon paikallisesti tunnistettava paikannimi liittyy yksinomaisesti, vaikka se ei olekaan osa rakennettua aluetta; tai

c)	muodostaa rakennusryhmän, jossa rakennusten välinen etäisyys ei ole yli 200 metriä, vaikka kumpikaan edellä esitetyistä kriteereistä ei täyty.

Sovellettaessa tätä määritelmää tiettyjä maankäyttöluokkia ei pidetä sellaisina, että ne rikkoisivat rakennetun alueen jatkuvuuden. Tällaisia luokkia ovat muun muassa teolliset ja kaupalliset rakennukset ja tilat, yleiset puistot, leikkikentät ja puutarhat, jalkapallokentät ja muut urheilutilat, silloitetut joet, rautatiekiskot, kanaalit, pysäköintialueet ja muut liikenneinfrastruktuurit sekä kirkkomaat ja hautausmaat.

LAU 2 -alueita, joiden kokonaisväestö on alle 2 000, voidaan pitää yhtenä taajamana.

Taajaman asukkaat määritellään henkilöiksi, joiden vakinainen asuinpaikka on taajamassa.

Hajallaan sijaitseva rakennus on sijoitettava luokkaan, joka edustaa niiden henkilöiden lukumäärää, joiden vakinainen asuinpaikkaa on rakennuksessa.

Taajaman koko		LOC.
0.	Yhteensä	0.
1.	Vähintään 1 000 000 asukasta	1.
2.	500 000 –999 999 asukasta	2.
3.	200 000 –499 999 asukasta	3.
4.	100 000 –199 999 asukasta	4.
5.	50 000 –99 999 asukasta	5.
6.	20 000 –49 999 asukasta	6.
7.	10 000 –19 999 asukasta	7.
8.	5 000 –9 999 asukasta	8.
9.	2 000 –4 999 asukasta	9.
10.	1 000 –1 999 asukasta	10.
11.	500–999 asukasta	11.
12.	200–499 asukasta	12.
13.	Alle 200 asukasta	13.

”Taajaman kokoa” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä kaikkien sellaisten yksikköjen yhteissumma tai välisumma, jotka voivat sijaita ”taajamissa”, myös kaikki henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Aihealue: Sukupuoli

Sukupuoli		SEX.
0.	Yhteensä	0.
1.	Mies	1.
2.	Nainen	2.

”Sukupuolta” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Aihealue: Ikä

Ilmoitetaan tiedot iästä viitepäivänä (täysinä vuosina).

Ikä				AGE.L.	AGE.M.	AGE.H.
0.	Yhteensä			0.	0.	0.
1.	Alle 15 vuotta			1.	1.	1.
	1.1.	Alle 5 vuotta			1.1.	1.1.
		1.1.1	Alle 1 vuotta			1.1.1
		1.1.2.	1 vuosi			1.1.2.
		1.1.3.	2 vuotta			1.1.3.
		1.1.4.	3 vuotta			1.1.4.
		1.1.5.	4 vuotta			1.1.5.
	1.2.	5–9 vuotta			1.2.	1.2.
		1.2.1.	5 vuotta			1.2.1.
		1.2.2.	6 vuotta			1.2.2.
		1.2.3.	7 vuotta			1.2.3.
		1.2.4.	8 vuotta			1.2.4.
		1.2.5.	9 vuotta			1.2.5.
	1.3.	10–14 vuotta			1.3.	1.3.
		1.3.1.	10 vuotta			1.3.1.
		1.3.2.	11 vuotta			1.3.2.
		1.3.3.	12 vuotta			1.3.3.
		1.3.4.	13 vuotta			1.3.4.
		1.3.5.	14 vuotta			1.3.5.
2.	15–29 vuotta			2.	2.	2.
	2.1.	15–19 vuotta			2.1.	2.1.
		2.1.1.	15 vuotta			2.1.1.
		2.1.2.	16 vuotta			2.1.2.
		2.1.3.	17 vuotta			2.1.3.
		2.1.4.	18 vuotta			2.1.4.
		2.1.5.	19 vuotta			2.1.5.
	2.2.	20–24 vuotta			2.2.	2.2.
		2.2.1.	20 vuotta			2.2.1.
		2.2.2.	21 vuotta			2.2.2.
		2.2.3.	22 vuotta			2.2.3.
		2.2.4.	23 vuotta			2.2.4.
		2.2.5.	24 vuotta			2.2.5.
	2.3.	25–29 vuotta			2.3.	2.3.
		2.3.1.	25 vuotta			2.3.1.
		2.3.2.	26 vuotta			2.3.2.
		2.3.3.	27 vuotta			2.3.3.
		2.3.4.	28 vuotta			2.3.4.
		2.3.5.	29 vuotta			2.3.5.
3.	30–49 vuotta			3.	3.	3.
	3.1.	30–34 vuotta			3.1.	3.1.
		3.1.1.	30 vuotta			3.1.1.
		3.1.2.	31 vuotta			3.1.2.
		3.1.3.	32 vuotta			3.1.3.
		3.1.4.	33 vuotta			3.1.4.
		3.1.5.	34 vuotta			3.1.5.
	3.2.	35–39 vuotta			3.2.	3.2.
		3.2.1.	35 vuotta			3.2.1.
		3.2.2.	36 vuotta			3.2.2.
		3.2.3.	37 vuotta			3.2.3.
		3.2.4.	38 vuotta			3.2.4.
		3.2.5.	39 vuotta			3.2.5.
	3.3.	40–44 vuotta			3.3.	3.3.
		3.3.1.	40 vuotta			3.3.1.
		3.3.2.	41 vuotta			3.3.2.
		3.3.3.	42 vuotta			3.3.3.
		3.3.4.	43 vuotta			3.3.4.
		3.3.5.	44 vuotta			3.3.5.
	3.4.	45–49 vuotta			3.4.	3.4.
		3.4.1.	45 vuotta			3.4.1.
		3.4.2.	46 vuotta			3.4.2.
		3.4.3.	47 vuotta			3.4.3.
		3.4.4.	48 vuotta			3.4.4.
		3.4.5.	49 vuotta			3.4.5.
4.	50–64 vuotta			4.	4.	4.
	4.1.	50–54 vuotta			4.1.	4.1.
		4.1.1.	50 vuotta			4.1.1.
		4.1.2.	51 vuotta			4.1.2.
		4.1.3.	52 vuotta			4.1.3.
		4.1.4.	53 vuotta			4.1.4.
		4.1.5.	54 vuotta			4.1.5.
	4.2.	55–59 vuotta			4.2.	4.2.
		4.2.1.	55 vuotta			4.2.1.
		4.2.2.	56 vuotta			4.2.2.
		4.2.3.	57 vuotta			4.2.3.
		4.2.4.	58 vuotta			4.2.4.
		4.2.5.	59 vuotta			4.2.5.
	4.3.	60–64 vuotta			4.3.	4.3.
		4.3.1.	60 vuotta			4.3.1.
		4.3.2.	61 vuotta			4.3.2.
		4.3.3.	62 vuotta			4.3.3.
		4.3.4.	63 vuotta			4.3.4.
		4.3.5.	64 vuotta			4.3.5.
5.	65–84 vuotta			5.	5.	5.
	5.1.	65–69 vuotta			5.1.	5.1.
		5.1.1.	65 vuotta			5.1.1.
		5.1.2.	66 vuotta			5.1.2.
		5.1.3.	67 vuotta			5.1.3.
		5.1.4.	68 vuotta			5.1.4.
		5.1.5.	69 vuotta			5.1.5.
	5.2.	70–74 vuotta			5.2.	5.2.
		5.2.1.	70 vuotta			5.2.1.
		5.2.2.	71 vuotta			5.2.2.
		5.2.3.	72 vuotta			5.2.3.
		5.2.4.	73 vuotta			5.2.4.
		5.2.5.	74 vuotta			5.2.5.
	5.3.	75–79 vuotta			5.3.	5.3.
		5.3.1.	75 vuotta			5.3.1.
		5.3.2.	76 vuotta			5.3.2.
		5.3.3.	77 vuotta			5.3.3.
		5.3.4.	78 vuotta			5.3.4.
		5.3.5.	79 vuotta			5.3.5.
	5.4.	80–84 vuotta			5.4.	5.4.
		5.4.1.	80 vuotta			5.4.1.
		5.4.2.	81 vuotta			5.4.2.
		5.4.3.	82 vuotta			5.4.3.
		5.4.4.	83 vuotta			5.4.4.
		5.4.5.	84 vuotta			5.4.5.
6.	85 vuotta ja yli			6.	6.	6.
	6.1.	85–89 vuotta			6.1.	6.1.
		6.1.1.	85 vuotta			6.1.1.
		6.1.2.	86 vuotta			6.1.2.
		6.1.3.	87 vuotta			6.1.3.
		6.1.4.	88 vuotta			6.1.4.
		6.1.5.	89 vuotta			6.1.5.
	6.2.	90–94 vuotta			6.2.	6.2.
		6.2.1.	90 vuotta			6.2.1.
		6.2.2.	91 years			6.2.2.
		6.2.3.	92 vuotta			6.2.3.
		6.2.4.	93 vuotta			6.2.4.
		6.2.5.	94 vuotta			6.2.5.
	6.3.	95–99 vuotta			6.3.	6.3.
		6.3.1.	95 vuotta			6.3.1.
		6.3.2.	96 vuotta			6.3.2.
		6.3.3.	97 vuotta			6.3.3.
		6.3.4.	98 vuotta			6.3.4.
		6.3.5.	99 vuotta			6.3.5.
	6.4.	100 vuotta ja yli			6.4.	6.4.

”Ikää” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Aihealue: Siviilisääty (oikeudellinen)

Siviilisääty määritellään yksilön (oikeudelliseksi) aviosäädyksi suhteessa tiedot toimittavan maan avioliittolakeihin (tai -tapoihin).

Henkilö luokitellaan viitepäivään nähden tuoreimman oikeudellisen siviilisäädyn mukaisesti.

Jäsenvaltioissa, joissa lainsäädäntöön sisältyy säännöksiä, joiden mukaan naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat voivat olla ”asumuserossa”, tällaiset ”asumuserossa” olevat henkilöt luokitellaan kohtaan ”Naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa” (LMS.L. 2. ja LMS.H. 2.).

Siviilisääty (oikeudellinen)			LMS.L.	LMS.H.
0.	Yhteensä		0.	0.
1.	Ei koskaan naimisissa eikä rekisteröidyssä parisuhteessa		1.	1.
2.	Naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa		2.	2.
	2.1.	Naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa vastakkaista sukupuolta olevan henkilön kanssa		2.1.
	2.2.	Naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa		2.2.
3.	Leski tai rekisteröity parisuhde päättynyt puolison kuolemaan (eikä uudelleen naimisissa eikä rekisteröidyssä parisuhteessa)		3.	3.
4.	Eronnut tai rekisteröity parisuhde purettu oikeudellisesti (eikä uudelleen naimisissa eikä rekisteröidyssä parisuhteessa)		4.	4.
5.	Ei ilmoitettu		5.	5.

”Siviilisäätyä (oikeudellista)” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Aihealue: Toiminnan laatu

”Toiminnan laadulla” tarkoitetaan henkilön nykyistä suhdetta työvoimaan kuulumiseen; perustana on yhden viikon viitekausi, joka voi olla tietty hiljattainen kalenteriviikko tai viimeinen täysi kalenteriviikko taikka laskentaa edeltäneet seitsemän päivää.

”Työvoimaan kuuluvia” ovat kaikki henkilöt, jotka täyttävät työllisiin tai työttömiin kuulumisen vaatimukset.

”Työllisiin” kuuluvat kaikki vähintään 15-vuotiaat, jotka viiteviikon aikana

a)	tekivät vähintään yhden tunnin työtä palkkaa tai muuta raha- tai luontoisetuutta vastaan, tai

b)	olivat tilapäisesti poissa työstä, jossa he olivat jo työskennelleet ja johon heillä säilyi virallinen työsuhde, tai itsenäisen ammatin harjoittamisesta.

Tilapäisesti työstä poissa olevia työntekijöitä pidetään palkkatyössä olevina, edellyttäen että heillä oli virallinen työsuhde. Tilapäisen poissaolon mahdollisia syitä ovat

a)	sairaus tai vamma; tai

loma; tai

c)	lakko tai työsulku; tai

d)	koulutusvapaa; tai

e)	äitiys- tai vanhempainvapaa; tai

f)	elinkeinotoiminnan supistaminen; tai

g)	tilapäinen työn keskeyttäminen esimerkiksi huonon sään, mekaanisen tai sähkövian taikka raaka-aineen tai polttoaineen puutteen vuoksi; tai

h)	muu tilapäinen lomaan tai muuhun syyhyn liittyvä poissaolo.

Virallinen työsuhde määritetään yhden tai useamman seuraavan kriteerin perusteella:

a)	palkanmaksun jatkuminen; tai

b)	varmuus työhön palaamisesta poissaolon syyn päätyttyä tai sopimus työhönpaluupäivästä; tai

c)	pitkittynyt poissaolo työstä, mikä tapauksen mukaan voi olla se aika, jolta työntekijät saavat korvaavaa etuutta ilman velvoitetta ottaa vastaan muuta työtä.

Itsenäisiä ammatinharjoittajia pidetään ”työllisinä”, jos he ovat työskennelleet itsenäisinä ammatinharjoittajina viiteviikon aikana tai jos he ovat tilapäisesti pois työstä ja heidän yrityksensä kuitenkin on edelleen olemassa.

Avustavia perheenjäseniä pidetään ”työllisinä” samoin perustein kuin muita työllisiä; määrittely ei ole riippuvainen viitekauden aikana tehdyistä työtunneista. Myös samassa tai muussa kotitaloudessa asuvia henkilöitä, jotka hoitavat perheenjäsenen työhön kuuluvia tehtäviä tai velvollisuuksia, pidetään työllisinä.

”Työttömiin” kuuluvat kaikki vähintään 15-vuotiaat, jotka olivat

a)	”ilman työtä” eli eivät olleet palkkatyössä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina viiteviikon aikana; ja

b)	”käytettävissä työntekijöinä” eli olivat käytettävissä palkkatyöhön tai itsenäiseen ammatinharjoittamiseen viiteviikon aikana ja kaksi viikkoa sen jälkeen; ja

c)	”työnhakijoita” eli olivat toteuttaneet erityisiä toimia hakeutuakseen palkkatyöhön tai itsenäiseen ammatinharjoittamiseen viiteviikkoon päättyvien neljän viikon kuluessa.

”Muut” ovat työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä, jotka saavat julkista tai yksityistä tukea, sekä kaikki muut henkilöt, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin luokkiin.

Luokiteltaessa kukin henkilö yksittäisen toiminnan laadun mukaan etusijalle asetetaan ”Työllinen” ennen ”Työtöntä” ja ”Työtön” ennen ”Työvoiman ulkopuolella olevaa”.

Luokiteltaessa työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä toiminnan laadun mukaan etusijalle asetetaan luokka ”Henkilöt, jotka ovat kansallista työvoimaan kuulumisen vähimmäisikää nuorempia” ennen luokkaa ”Eläkkeensaajat tai pääomatulojen saajat”, luokka ”Eläkkeensaajat tai pääomatulojen saajat” ennen luokkaa ”Opiskelijat” ja luokka ”Opiskelijat” ennen luokkaa ”Muut”.

Luokkaan ”Opiskelijat” (CAS.H.2.3.) kuuluvat keski- ja korkea-asteen oppilaitoksissa opiskelevat, jotka

—	ovat saavuttaneet kansallisen työvoimaan kuulumisen vähimmäisiän ja

—	ovat työvoiman ulkopuolella ja

—	eivät ole eläkkeensaajia tai pääomatulojen saajia.

Toiminnan laatu			CAS.L.	CAS.H.
0.	Yhteensä		0.	0.
1.	Työvoima		1.	1.
	1.1.	Työllinen	1.1.	1.1.
	1.2.	Työtön	1.2.	1.2.
2.	Työvoiman ulkopuolella		2.	2.
	2.1.	Henkilöt, jotka ovat kansallista työvoimaan kuulumisen vähimmäisikää nuorempia		2.1.
	2.2.	Eläkkeensaajat tai pääomatulojen saajat		2.2.
	2.3.	Opiskelijat		2.3.
	2.4.	Muut		2.4.
3.	Ei ilmoitettu		3.	3.

”Toiminnan laatua” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Aihealue: Ammatti

”Ammatilla” tarkoitetaan työpaikassa tehtävän työn luonnetta. ”Työn luonnetta” kuvataan keskeisillä työtehtävillä ja -velvollisuuksilla.

Aihealueiden ”Ammatti”, ”Toimiala” ja ”Ammattiasema” erittelyissä henkilön luokittelu tehdään saman työn perusteella. Useampaa kuin yhtä työtä tekevät henkilöt luokitellaan ammattiin heidän pääasiallisen työnsä perusteella, joka tunnistetaan seuraavien perusteella:

1)	työhön käytetty aika tai, jos ei ole saatavilla,

2)	työstä saatu tulo.

Vähintään 15-vuotiaat, jotka olivat työllisiä (eli joiden ”Toiminnan laatu” – CAS oli ”Työllinen” (CAS.L. ja CAS.H. 1.1)) viiteviikon aikana, luokitellaan vain yhteen luokista OCC.1.–OCC.11.

Alle 15-vuotiaat sekä vähintään 15-vuotiaat, jotka

—	olivat työttömiä viiteviikon aikana (”Toiminnan laatu” – ”Työtön” (CAS.L. 1.2)) tai jotka

—	olivat työvoiman ulkopuolella (”Toiminnan laatu” – ”Työvoiman ulkopuolella” (CAS.L. ja CAS.H.2.)), luokitellaan luokkaan ”Ei sovelleta” (OCC.12.).

Jos 1 päivänä tammikuuta 2021 voimassa olevan ISCO-luokituksen luokkien nimet eroavat luokissa OCC.2.–OCC.11. luetelluista nimistä, käytetään 1 päivänä tammikuuta 2021 voimassa olevan ISCO-luokituksen luokkien nimiä.

Ammatti		OCC.
0.	Yhteensä	0.
1.	Johtajat	1.
2.	Erityisasiantuntijat	2.
3.	Asiantuntijat	3.
4.	Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät	4.
5.	Palvelu- ja myyntityöntekijät	5.
6.	Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym.	6.
7.	Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät	7.
8.	Prosessi- ja kuljetustyöntekijät	8.
9.	Muut työntekijät	9.
10.	Sotilaat	10.
11.	Ei ilmoitettu	11.
12.	Ei sovelleta	12.

”Ammattia” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Aihealue: Toimiala

”Toimialalla” tarkoitetaan tuotannon tai toiminnan lajia siinä yrityksessä tai vastaavassa yksikössä, jossa työtekijän työpaikka sijaitsee. Niiden henkilöiden osalta, jotka on ottanut palvelukseensa ja työllistää yksi yritys mutta joiden tosiasiallinen työpaikka on toisessa yrityksessä (”vuokratyöntekijät”, ”komennustyöntekijät”), ilmoitetaan tiedot sen yrityksen tai vastaavan yksikön toimialasta, jossa työpaikka tosiasiallisesti sijaitsee.

Aihealueiden ”Ammatti”, ”Toimiala” ja ”Ammattiasema” erittelyissä henkilön luokittelu tehdään saman työn perusteella. Useampaa kuin yhtä työtä tekevät henkilöt luokitellaan toimialalle heidän pääasiallisen työnsä perusteella, joka tunnistetaan seuraavien perusteella:

—	työhön käytetty aika tai, jos ei ole saatavilla,

—	työstä saatu tulo.

Alle 15-vuotiaat sekä vähintään 15-vuotiaat, jotka

—	olivat työttömiä viiteviikon aikana (”Toiminnan laatu” – ”Työtön” (CAS.L. ja CAS.H.1.2)) tai jotka

—	olivat työvoiman ulkopuolella (”Toiminnan laatu” – ”Työvoiman ulkopuolella” (CAS.L. ja CAS.H.2.)), luokitellaan luokkaan ”Ei sovelleta” (IND.12.).

Toimiala			IND.L.	IND.H.
0.	Yhteensä		0.	0.
1.	Maatalous, metsätalous ja kalatalous		1.	1.
2.	Tehdasteollisuus, kaivostoiminta ja louhinta sekä muu teollisuus		2.	2.
	2.1.	Kaivostoiminta ja louhinta		2.1.
	2.2.	Teollisuus		2.2.
	2.3.	Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuolto		2.3.
	2.4	Vesihuolto; viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito		2.4.
3.	Rakentaminen		3.	3.
4.	Tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus ja varastointi, majoitus- ja ravitsemistoiminta		4.	4.
	4.1	Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus		4.1.
	4.2	Kuljetus ja varastointi		4.2.
	4.3	Majoitus- ja ravitsemistoiminta		4.3.
5.	Tiedotus ja viestintä		5.	5.
6.	Rahoitus- ja vakuutustoiminta		6.	6.
7.	Kiinteistöalan toiminta		7.	7.
8.	Ammatillinen, tieteellinen, tekninen sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta		8.	8.
	8.1.	Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta		8.1.
	8.2.	Hallinto- ja tukipalvelutoiminta		8.2.
9.	Julkinen hallinto ja maanpuolustus, koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut		9.	9.
	9.1.	Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus		9.1.
	9.2.	Koulutus		9.2.
	9.3.	Terveys- ja sosiaalipalvelut		9.3.
10.	Muut palvelut		10.	10.
	10.1.	Taiteet, viihde ja virkistys		10.1.
	10.2.	Muu palvelutoiminta		10.2.
	10.3.	Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön		10.3.
	10.4.	Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta		10.4.
11.	Ei ilmoitettu		11.	11.
12.	Ei sovelleta		12.	12.

Jos 1 päivänä tammikuuta 2021 voimassa olevan NACE-luokituksen luokkien nimet eroavat luokissa IND.1.–IND.10. luetelluista nimistä, käytetään 1 päivänä tammikuuta 2021 voimassa olevan NACE-luokituksen luokkien nimiä.

”Toimialaa” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Aihealue: Ammattiasema

”Työntekijä” on henkilö, joka työskentelee ”palkkatyössä” eli työssä, jossa hän saa eksplisiittisen tai implisiittisen työsopimuksen perusteella peruskorvauksen, joka ei riipu sen yksikön tuloista, jolle hän työskentelee (yksikkö voi olla yritys, voittoa tuottamaton laitos, valtiollinen yksikkö tai kotitalous). ”Palkkatyössä” olevat henkilöt saavat yleensä korvaukseksi palkkaa, mutta heille voidaan maksaa myös myyntipalkkioita työn tuloksen perusteella, bonuksina tai luontoisetuuksina, kuten ruoka, asuminen tai koulutus. Jotkin tai kaikki palkatun työntekijän käyttämät välineet, tuotantohyödykkeet, tietojärjestelmät ja/tai tilat voivat olla muiden omistuksessa, ja palkattu työntekijä saattaa työskennellä omistajan tai omistajien taikka omistajien palveluksessa olevien henkilöiden suorassa valvonnassa taikka näiden asettamien tiukkojen ohjeiden mukaisesti.

”Työnantaja” on henkilö, joka työskentelee omaan lukuunsa tai muutaman kumppanin kanssa, on ”itsenäinen ammatinharjoittaja” ja tässä ominaisuudessa on pysyvästi (myös viiteviikolla) palkannut yhden tai useampia henkilöitä työskentelemään palveluksessaan ”palkattuna työntekijänä”. Työnantaja tekee yritystä koskevat operatiiviset päätökset itse tai delegoi päätöksenteon mutta kantaa vastuun yrityksen kannattavuudesta.

Jos henkilö on sekä työnantaja että palkattu työntekijä, hänet luokitellaan vain yhteen ryhmään seuraavien tekijöiden mukaisesti:

—	työhön käytetty aika tai, jos ei ole saatavilla,

—	työstä saatu tulo.

”Elinkeinonharjoittaja” on henkilö, joka työskentelee omaan lukuunsa tai yhden tai muutaman kumppanin kanssa, on ”itsenäinen ammatinharjoittaja” eikä ole palkannut pysyvästi (myöskään viiteviikolla) ”palkattuja työntekijöitä”.

”Muihin työntekijöihin” sisältyvät henkilöt, jotka ovat ”avustavia perheenjäseniä” ja ”tuottajaosuuskuntien jäseniä”.

”Avustava perheenjäsen” on henkilö,

—	joka toimii ”itsenäisenä ammatinharjoittajana” markkinasuuntautuneessa yrityksessä, jota hoitaa samassa taloudessa oleva henkilö, johon hänellä on siteitä, ja

—	jota ei voida pitää kumppanina (eli työnantajana tai elinkeinonharjoittajana), koska yrityksen toimintaan sitoutuminen työajan tai muiden kansallisten olosuhteiden mukaan määritettävien tekijöiden perusteella ei ole samalla tasolla kuin yrityksen johtajan.

”Tuottajaosuuskunnan jäsen” on henkilö, joka toimii ”itsenäisenä ammatinharjoittajana” osuuskunnaksi organisoidussa yrityksessä, jossa jokainen jäsen on samassa asemassa muihin jäseniin verrattuna päätettäessä tuotannon, myynnin ja/tai muiden töiden organisoinnista, investoinneista sekä varojen jaosta jäsenten kesken.

Aihealueiden ”Ammatti”, ”Toimiala” ja ”Ammattiasema” erittelyissä henkilön luokittelu tehdään saman työn perusteella. Useampaa kuin yhtä työtä tekevät henkilöt luokitellaan ammattiasemaan heidän pääasiallisen työnsä perusteella, joka tunnistetaan seuraavien perusteella:

—	työhön käytetty aika tai, jos ei ole saatavilla,

—	työstä saatu tulo.

Vähintään 15-vuotiaat, jotka olivat työllisiä (eli joiden ”Toiminnan laatu” – CAS oli ”Työllinen” (CAS.L. ja CAS.H.1.1)) viiteviikon aikana, luokitellaan vain yhteen luokista SIE.1.–SIE.5. ammattiaseman mukaisesti.

Alle 15-vuotiaat sekä vähintään 15-vuotiaat, jotka

—	olivat työttömiä viiteviikon aikana (”Toiminnan laatu” – ”Työtön” (CAS.L.1.2. ja CAS.H.1.2)) tai jotka

—	olivat työvoiman ulkopuolella (”Toiminnan laatu” – ”Työvoiman ulkopuolella” (CAS.L.2. ja CAS.H.2.)), luokitellaan luokkaan ”Ei sovelleta” (SIE.6.).

Ammattiasema		SIE.
0.	Yhteensä	0.
1.	Työntekijät	1.
2.	Työnantajat	2.
3.	Elinkeinonharjoittajat	3.
4.	Muut työntekijät	4.
5.	Ei ilmoitettu	5.
6.	Ei sovelleta	6.

”Ammattiasemaa” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Aihealue: Koulutus

Koulutuksella tarkoitetaan korkeinta hyväksytysti suoritettua koulutustasoa sen maan koulujärjestelmässä, jossa koulutus saatiin. Kaikki koulutus, joka on relevanttia jonkin tason suorittamisen kannalta, otetaan huomioon, vaikka se olisi hankittu koulujen ja korkeakoulujen ulkopuolella.

Vähintään 15-vuotiaat luokitellaan vain yhteen luokkaan EDU.1.–EDU.10. saavutetun koulutustason mukaan (korkein suoritettu taso). Alle 15-vuotiaat luokitellaan kohtaan ’Ei sovelleta’ (EDU.11.).

EDU.1. viittaa henkilöihin, jotka eivät ole suorittaneet loppuun ISCED 1 -tason koulutusta. Tähän kuuluvat henkilöt, jotka eivät ole koskaan käyneet koulua; jotka ovat saanet jotain varhaiskasvatusta (joka määritellään koulutusluokituksessa ISCED 0 -tason koulutukseksi); tai ovat saaneet jotain alemman perusasteen koulutusta mutta eivät ole suorittaneet loppuun ISCED 1 -tason koulutusta.

Jos 1 päivänä tammikuuta 2021 voimassa olevan ISCED-luokituksen luokkien nimet eroavat luokissa EDU.2.–EDU.9. luetelluista nimistä, käytetään 1 päivänä tammikuuta 2021 voimassa olevan ISCED-luokituksen luokkien nimiä.

Koulutus (korkein suoritettu taso)		EDU.
0.	Yhteensä	0.
1.	ISCED 0: Vähemmän kuin alemman perusasteen koulutus	1.
2.	ISCED 1: Alemman perusasteen koulutus	2.
3.	ISCED 2: Ylemmän perusasteen koulutus	3.
4.	ISCED 3: Keskiasteen koulutus	4.
5.	ISCED 4: Keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta	5.
6.	ISCED 5: Lyhyt korkea-asteen koulutus	6.
7.	ISCED 6: Alempi korkea-asteen koulutus	7.
8.	ISCED 7: Ylempi korkea-asteen koulutus	8.
9.	ISCED 8: Tutkijakoulutusaste	9.
10.	Ei ilmoitettu (vähintään 15-vuotiaista)	10.
11.	Ei sovelleta (alle 15-vuotiaat)	11.

”Koulutusta (korkein suoritettu taso)” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Aihealue: Syntymämaa/-paikka

”Syntymäpaikkaa” koskevat tiedot kerätään sen perusteella, mikä oli äidin vakinainen asuinpaikka lapsen syntymähetkellä, tai jos ei saatavilla, sen perusteella, missä synnytys tapahtui.

Syntymämaata koskevien tietojen keruu perustuu 1 päivänä tammikuuta 2021 vallinneeseen valtionrajojen tilanteeseen.

”EU:n jäsenvaltiolla” tarkoitetaan maata, joka on Euroopan unionin jäsen 1 päivänä tammikuuta 2021.

Syntymämaa/-paikka					POB.L.	POB.M.	POB.H.
0.	Yhteensä				0.	0.	0.
1.	Syntymäpaikka tiedot toimittavassa maassa				1.	1.	1.
2.	Syntymäpaikka muussa kuin tiedot toimittavassa maassa				2.	2.	2.
	2.1.	Muu EU:n jäsenvaltio			2.1.	2.1.	2.1.
		2.1.01.	Belgia				2.1.01.
		2.1.02.	Bulgaria				2.1.02.
		2.1.03.	Tšekki				2.1.03.
		2.1.04.	Tanska				2.1.04.
		2.1.05.	Saksa				2.1.05.
		2.1.06.	Viro				2.1.06.
		2.1.07.	Irlanti				2.1.07.
		2.1.08.	Kreikka				2.1.08.
		2.1.09.	Espanja				2.1.09.
		2.1.10.	Ranska				2.1.10.
		2.1.11.	Kroatia				2.1.11.
		2.1.12.	Italia				2.1.12.
		2.1.13.	Kypros				2.1.13.
		2.1.14.	Latvia				2.1.14.
		2.1.15.	Liettua				2.1.15.
		2.1.16.	Luxemburg				2.1.16.
		2.1.17.	Unkari				2.1.17.
		2.1.18.	Malta				2.1.18.
		2.1.19.	Alankomaat				2.1.19.
		2.1.20.	Itävalta				2.1.20.
		2.1.21.	Puola				2.1.21.
		2.1.22.	Portugali				2.1.22.
		2.1.23.	Romania				2.1.23.
		2.1.24.	Slovakia				2.1.24.
		2.1.25.	Slovenia				2.1.25.
		2.1.26.	Suomi				2.1.26.
		2.1.27.	Ruotsi				2.1.27.
		2.1.28.	Yhdistynyt kuningaskunta				2.1.28.
	2.2.	Muu			2.2.	2.2.	2.2.
		2.2.1.	Muu Eurooppa			2.2.1.	2.2.1.
			2.2.1.01.	Albania			2.2.1.01.
			2.2.1.02.	Andorra			2.2.1.02.
			2.2.1.03.	Valko-Venäjä			2.2.1.03.
			2.2.1.04.	Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia			2.2.1.04.
			2.2.1.05.	Islanti			2.2.1.05.
			2.2.1.06.	Kosovo (*1)			2.2.1.06.
			2.2.1.07.	Liechtenstein			2.2.1.07.
			2.2.1.08.	Moldova			2.2.1.08.
			2.2.1.09.	Monaco			2.2.1.09.
			2.2.1.10.	Montenegro			2.2.1.10.
			2.2.1.11.	Norja			2.2.1.11.
			2.2.1.12.	Bosnia ja Hertsegovina			2.2.1.12.
			2.2.1.13.	Venäjän federaatio			2.2.1.13.
			2.2.1.14.	San Marino			2.2.1.14.
			2.2.1.15.	Serbia			2.2.1.15.
			2.2.1.16.	Sveitsi			2.2.1.16.
			2.2.1.17.	Turkki			2.2.1.17.
			2.2.1.18.	Ukraina			2.2.1.18.
			2.2.1.19.	Vatikaani			2.2.1.19.
			2.2.1.20.	Färsaaret			2.2.1.20.
			2.2.1.21.	Gibraltar			2.2.1.21.
			2.2.1.22.	Guernsey			2.2.1.22.
			2.2.1.23.	Mansaari			2.2.1.23.
			2.2.1.24.	Jersey			2.2.1.24.
			2.2.1.25.	Sark			2.2.1.25.
			2.2.1.26.	Muu maa Euroopassa			2.2.1.26.
		2.2.2.	Afrikka			2.2.2.	2.2.2.
			2.2.2.01.	Algeria			2.2.2.01.
			2.2.2.02.	Angola			2.2.2.02.
			2.2.2.03.	Benin			2.2.2.03.
			2.2.2.04.	Botswana			2.2.2.04.
			2.2.2.05.	Burkina Faso			2.2.2.05.
			2.2.2.06.	Burundi			2.2.2.06.
			2.2.2.07.	Kamerun			2.2.2.07.
			2.2.2.08.	Kap Verde			2.2.2.08.
			2.2.2.09.	Keski-Afrikan tasavalta			2.2.2.09.
			2.2.2.10.	Tšad			2.2.2.10.
			2.2.2.11.	Komorit			2.2.2.11.
			2.2.2.12.	Kongo			2.2.2.12.
			2.2.2.13.	Norsunluurannikko			2.2.2.13.
			2.2.2.14.	Kongon demokraattinen tasavalta			2.2.2.14.
			2.2.2.15.	Djibouti			2.2.2.15.
			2.2.2.16.	Egypti			2.2.2.16.
			2.2.2.17.	Päiväntasaajan Guinea			2.2.2.17.
			2.2.2.18.	Eritrea			2.2.2.18.
			2.2.2.19.	Etiopia			2.2.2.19.
			2.2.2.20.	Gabon			2.2.2.20.
			2.2.2.21.	Gambia			2.2.2.21.
			2.2.2.22.	Ghana			2.2.2.22.
			2.2.2.23.	Guinea			2.2.2.23.
			2.2.2.24.	Guinea-Bissau			2.2.2.24.
			2.2.2.25.	Kenia			2.2.2.25.
			2.2.2.26.	Lesotho			2.2.2.26.
			2.2.2.27.	Liberia			2.2.2.27.
			2.2.2.28.	Libya			2.2.2.28.
			2.2.2.29.	Madagaskar			2.2.2.29.
			2.2.2.30.	Malawi			2.2.2.30.
			2.2.2.31.	Mali			2.2.2.31.
			2.2.2.32.	Mauritania			2.2.2.32.
			2.2.2.33.	Mauritius			2.2.2.33.
			2.2.2.34.	Marokko			2.2.2.34.
			2.2.2.35.	Mosambik			2.2.2.35.
			2.2.2.36.	Namibia			2.2.2.36.
			2.2.2.37.	Niger			2.2.2.37.
			2.2.2.38.	Nigeria			2.2.2.38.
			2.2.2.39.	Ruanda			2.2.2.39.
			2.2.2.40.	Saint Helena			2.2.2.40.
			2.2.2.41.	São Tomé ja Príncipe			2.2.2.41.
			2.2.2.42.	Senegal			2.2.2.42.
			2.2.2.43.	Seychellit			2.2.2.43.
			2.2.2.44.	Sierra Leone			2.2.2.44.
			2.2.2.45.	Somalia			2.2.2.45.
			2.2.2.46.	Etelä-Afrikka			2.2.2.46.
			2.2.2.47.	Sudan			2.2.2.47.
			2.2.2.48.	Etelä-Sudan			2.2.2.48.
			2.2.2.49.	Swazimaa			2.2.2.49.
			2.2.2.50.	Togo			2.2.2.50.
			2.2.2.51.	Tunisia			2.2.2.51.
			2.2.2.52.	Uganda			2.2.2.52.
			2.2.2.53.	Tansania			2.2.2.53.
			2.2.2.54.	Länsi-Sahara			2.2.2.54.
			2.2.2.55.	Sambia			2.2.2.55.
			2.2.2.56.	Zimbabwe			2.2.2.56.
			2.2.2.57.	Muu maa Afrikassa			2.2.2.57.
		2.2.3.	Karibia, Etelä- tai Väli-Amerikka			2.2.3.	2.2.3.
			2.2.3.01.	Anguilla			2.2.3.01.
			2.2.3.02.	Antigua ja Barbuda			2.2.3.02.
			2.2.3.03.	Argentiina			2.2.3.03.
			2.2.3.04.	Aruba			2.2.3.04.
			2.2.3.05.	Bahama			2.2.3.05.
			2.2.3.06.	Barbados			2.2.3.06.
			2.2.3.07.	Belize			2.2.3.07.
			2.2.3.08.	Bolivia			2.2.3.08.
			2.2.3.09.	Brasilia			2.2.3.09.
			2.2.3.10.	Brittiläiset Neitsytsaaret			2.2.3.10.
			2.2.3.11.	Caymansaaret			2.2.3.11.
			2.2.3.12.	Chile			2.2.3.12.
			2.2.3.13.	Kolumbia			2.2.3.13.
			2.2.3.14.	Costa Rica			2.2.3.14.
			2.2.3.15.	Kuuba			2.2.3.15.
			2.2.3.16.	Curaçao			2.2.3.16.
			2.2.3.17.	Dominica			2.2.3.17.
			2.2.3.18.	Dominikaaninen tasavalta			2.2.3.18.
			2.2.3.19.	Ecuador			2.2.3.19.
			2.2.3.20.	El Salvador			2.2.3.20.
			2.2.3.21.	Falklandinsaaret			2.2.3.21.
			2.2.3.22.	Grenada			2.2.3.22.
			2.2.3.23.	Guatemala			2.2.3.23.
			2.2.3.24.	Guyana			2.2.3.24.
			2.2.3.25.	Haiti			2.2.3.25.
			2.2.3.26.	Honduras			2.2.3.26.
			2.2.3.27.	Jamaika			2.2.3.27.
			2.2.3.28.	Meksiko			2.2.3.28.
			2.2.3.29.	Montserrat			2.2.3.29.
			2.2.3.30.	Nicaragua			2.2.3.30.
			2.2.3.31.	Panama			2.2.3.31.
			2.2.3.32.	Paraguay			2.2.3.32.
			2.2.3.33.	Peru			2.2.3.33.
			2.2.3.34.	Saint Barthélémy			2.2.3.34.
			2.2.3.35.	Saint Kitts ja Nevis			2.2.3.35.
			2.2.3.36.	Saint Lucia			2.2.3.36.
			2.2.3.37.	Saint Martin (Ranska)			2.2.3.37.
			2.2.3.38.	Sint Maarten (Alankomaat)			2.2.3.38.
			2.2.3.39.	Saint Vincent ja Grenadiinit			2.2.3.39.
			2.2.3.40.	Suriname			2.2.3.40.
			2.2.3.41.	Trinidad ja Tobago			2.2.3.41.
			2.2.3.42.	Turks- ja Caicossaaret			2.2.3.42.
			2.2.3.43.	Uruguay			2.2.3.43.
			2.2.3.44.	Venezuela			2.2.3.44.
			2.2.3.45.	Muu maa Karibialla, Etelä- tai Väli-Amerikassa			2.2.3.45.
		2.2.4.	Pohjois-Amerikka			2.2.4.	2.2.4.
			2.2.4.01.	Kanada			2.2.4.01.
			2.2.4.02.	Grönlanti			2.2.4.02.
			2.2.4.03.	Amerikan yhdysvallat			2.2.4.03.
			2.2.4.04.	Bermuda			2.2.4.04.
			2.2.4.05.	Saint-Pierre ja Miquelon			2.2.4.05.
			2.2.4.06.	Muu maa Pohjois-Amerikassa			2.2.4.06.
		2.2.5.	Aasia			2.2.5.	2.2.5.
			2.2.5.01.	Afganistan			2.2.5.01.
			2.2.5.02.	Armenia			2.2.5.02.
			2.2.5.03.	Azerbaidžan			2.2.5.03.
			2.2.5.04.	Bahrain			2.2.5.04.
			2.2.5.05.	Bangladesh			2.2.5.05.
			2.2.5.06.	Bhutan			2.2.5.06.
			2.2.5.07.	Brunei			2.2.5.07.
			2.2.5.08.	Kambodža			2.2.5.08.
			2.2.5.09.	Kiina			2.2.5.09.
			2.2.5.10.	Georgia			2.2.5.10.
			2.2.5.11.	Intia			2.2.5.11.
			2.2.5.12.	Indonesia			2.2.5.12.
			2.2.5.13.	Irak			2.2.5.13.
			2.2.5.14.	Iran			2.2.5.14.
			2.2.5.15.	Israel			2.2.5.15.
			2.2.5.16.	Japani			2.2.5.16.
			2.2.5.17.	Jordania			2.2.5.17.
			2.2.5.18.	Kazakstan			2.2.5.18.
			2.2.5.19.	Pohjois-Korea			2.2.5.19.
			2.2.5.20.	Korean tasavalta			2.2.5.20.
			2.2.5.21.	Kuwait			2.2.5.21.
			2.2.5.22.	Kirgisistan			2.2.5.22.
			2.2.5.23.	Laos			2.2.5.23.
			2.2.5.24.	Libanon			2.2.5.24.
			2.2.5.25.	Malesia			2.2.5.25.
			2.2.5.26.	Malediivit			2.2.5.26.
			2.2.5.27.	Mongolia			2.2.5.27.
			2.2.5.28.	Myanmar			2.2.5.28.
			2.2.5.29.	Nepal			2.2.5.29.
			2.2.5.30.	Oman			2.2.5.30.
			2.2.5.31.	Pakistan			2.2.5.31.
			2.2.5.32.	Filippiinit			2.2.5.32.
			2.2.5.33.	Qatar			2.2.5.33.
			2.2.5.34.	Saudi-Arabia			2.2.5.34.
			2.2.5.35.	Singapore			2.2.5.35.
			2.2.5.36.	Sri Lanka			2.2.5.36.
			2.2.5.37.	Syyria			2.2.5.37.
			2.2.5.38.	Taiwan			2.2.5.38.
			2.2.5.39.	Tadžikistan			2.2.5.39.
			2.2.5.40.	Thaimaa			2.2.5.40.
			2.2.5.41.	Itä-Timor			2.2.5.41.
			2.2.5.42.	Turkmenistan			2.2.5.42.
			2.2.5.43.	Yhdistyneet arabiemiirikunnat			2.2.5.43.
			2.2.5.44.	Uzbekistan			2.2.5.44.
			2.2.5.45.	Vietnam			2.2.5.45.
			2.2.5.46.	Palestiina			2.2.5.46.
			2.2.5.47.	Jemen			2.2.5.47.
			2.2.5.48.	Muu maa Aasiassa			2.2.5.48.
		2.2.6.	Oseania			2.2.6.	2.2.6.
			2.2.6.01.	Australia			2.2.6.01.
			2.2.6.02.	Mikronesia			2.2.6.02.
			2.2.6.03.	Cookinsaaret			2.2.6.03.
			2.2.6.04.	Fidži			2.2.6.04.
			2.2.6.05.	Ranskan Polynesia			2.2.6.05.
			2.2.6.06.	Ranskan eteläiset alueet			2.2.6.06.
			2.2.6.07.	Kiribati			2.2.6.07.
			2.2.6.08.	Marshallinsaaret			2.2.6.08.
			2.2.6.09.	Nauru			2.2.6.09.
			2.2.6.10.	Uusi-Kaledonia			2.2.6.10.
			2.2.6.11.	Uusi-Seelanti			2.2.6.11.
			2.2.6.12.	Palau			2.2.6.12.
			2.2.6.13.	Papua-Uusi-Guinea			2.2.6.13.
			2.2.6.14.	Samoa			2.2.6.14.
			2.2.6.15.	Salomonsaaret			2.2.6.15.
			2.2.6.16.	Tonga			2.2.6.16.
			2.2.6.17.	Tuvalu			2.2.6.17.
			2.2.6.18.	Pitcairn			2.2.6.18.
			2.2.6.19.	Vanuatu			2.2.6.19.
			2.2.6.20.	Wallis ja Futuna			2.2.6.20.
			2.2.6.21.	Muu maa Oseaniassa			2.2.6.21.
3.	Muu				3.	3.	3.
4.	Ei ilmoitettu				4.	4.	4.

”Syntymämaan/-paikan” erittelyjen tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

”Syntymämaan/-paikan” erittelyssä olevaa maiden luetteloa sovelletaan vain tilastoinnissa.

Aihealue: Kansalaisuus (maa)

Kansalaisuudella tarkoitetaan yksilön ja valtion välistä erityistä oikeudellista sidettä, joka perustuu syntymään tai kansalaisuuden saamiseen ilmoituksen, valinnan, avioliiton tai muun perusteen johdosta kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Henkilö, jolla on kaksi tai useampia kansalaisuuksia, luokitellaan kansalaiseksi vain yhdessä maassa, joka määritetään seuraavassa ensisijaisuusjärjestyksessä:

1.	tiedot toimittava maa; tai

2.	jos henkilöllä ei ole tiedot toimittavan maan kansalaisuutta: muu EU:n jäsenvaltio; tai

3.	jos henkilöllä ei ole muun EU:n jäsenvaltion kansalaisuutta: muu maa Euroopan unionin ulkopuolella.

Kun on kyse kaksoiskansalaisuudesta, jossa molemmat maat ovat Euroopan unionissa mutta kumpikaan ei ole tiedot toimittava maa, jäsenvaltiot päättävät, minkä maan kansalaisuuden perusteella henkilö luokitellaan.

”EU:n jäsenvaltiolla” tarkoitetaan maata, joka on Euroopan unionin jäsen 1 päivänä tammikuuta 2021.

EU:n jäsenvaltioihin kuuluviin tiedot toimittaviin maihin ei sovelleta luokan ”Ei tiedot toimittavan maan kansalaisuutta mutta muun EU:n jäsenvaltion kansalaisuus” (COC.H.2.1.) alaluokkaa, joka viittaa kyseiseen jäsenvaltioon. EU:n jäsenvaltioiden ulkopuolisten tiedot toimittavien maiden osalta luokka ”Ei tiedot toimittavan maan kansalaisuutta mutta muun EU:n jäsenvaltion kansalaisuus” (COC.L.2.1., COC.M.2.1., COC.H.2.1.) muutetaan ”EU:n jäsenvaltion kansalaisuudeksi”.

Henkilöt, jotka eivät ole minkään maan kansalaisia eivätkä valtiottomia ja joilla on joitakin muttei kaikkia kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia, luokitellaan kohtaan ”Tunnustetut ei-kansalaiset” (COC.H. 2.2.1.20.).

Kansalaisuus (maa)					COC.L.	COC.M.	COC.H.
0.	Yhteensä				0.	0.	0.
1.	Tiedot toimittavan maan kansalaisuus				1.	1.	1.
2.	Ei tiedot toimittavan maan kansalaisuutta				2.	2.	2.
	2.1.	Ei tiedot toimittavan maan kansalaisuutta mutta muun EU:n jäsenvaltion kansalaisuus			2.1.	2.1.	2.1.
		2.1.01.	Belgia				2.1.01.
		2.1.02.	Bulgaria				2.1.02.
		2.1.03.	Tšekki				2.1.03.
		2.1.04.	Tanska				2.1.04.
		2.1.05.	Saksa				2.1.05.
		2.1.06.	Viro				2.1.06.
		2.1.07.	Irlanti				2.1.07.
		2.1.08.	Kreikka				2.1.08.
		2.1.09.	Espanja				2.1.09.
		2.1.10.	Ranska				2.1.10.
		2.1.11.	Kroatia				2.1.11.
		2.1.12.	Italia				2.1.12.
		2.1.13.	Kypros				2.1.13.
		2.1.14.	Latvia				2.1.14.
		2.1.15.	Liettua				2.1.15.
		2.1.16.	Luxemburg				2.1.16.
		2.1.17.	Unkari				2.1.17.
		2.1.18.	Malta				2.1.18.
		2.1.19.	Alankomaat				2.1.19.
		2.1.20.	Itävalta				2.1.20.
		2.1.21.	Puola				2.1.21.
		2.1.22.	Portugali				2.1.22.
		2.1.23.	Romania				2.1.23.
		2.1.24.	Slovenia				2.1.24.
		2.1.25.	Slovakia				2.1.25.
		2.1.26.	Suomi				2.1.26.
		2.1.27.	Ruotsi				2.1.27.
		2.1.28.	Yhdistynyt kuningaskunta				2.1.28.
	2.2.	EU:n ulkopuolisen maan kansalaisuus			2.2.	2.2.	2.2.
		2.2.1.	Muu Euroopan maa			2.2.1.	2.2.1.
			2.2.1.01.	Albania			2.2.1.01.
			2.2.1.02.	Andorra			2.2.1.02.
			2.2.1.03.	Valko-Venäjä			2.2.1.03.
			2.2.1.04.	Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia			2.2.1.04.
			2.2.1.05.	Islanti			2.2.1.05.
			2.2.1.06.	Kosovo (*2)			2.2.1.06.
			2.2.1.07.	Liechtenstein			2.2.1.07.
			2.2.1.08.	Moldova			2.2.1.08.
			2.2.1.09.	Monaco			2.2.1.09.
			2.2.1.10.	Montenegro			2.2.1.10.
			2.2.1.11.	Norja			2.2.1.11.
			2.2.1.12.	Bosnia ja Hertsegovina			2.2.1.12.
			2.2.1.13.	Venäjän federaatio			2.2.1.13.
			2.2.1.14.	San Marino			2.2.1.14.
			2.2.1.15.	Serbia			2.2.1.15.
			2.2.1.16.	Sveitsi			2.2.1.16.
			2.2.1.17.	Turkki			2.2.1.17.
			2.2.1.18.	Ukraina			2.2.1.18.
			2.2.1.19.	Vatikaani			2.2.1.19.
			2.2.1.20.	Tunnustetut ei-kansalaiset			2.2.1.20.
			2.2.1.21.	Muu maa Euroopassa			2.2.1.21.
		2.2.2.	Maa Afrikassa			2.2.2.	2.2.2.
			2.2.2.01.	Algeria			2.2.2.01.
			2.2.2.02.	Angola			2.2.2.02.
			2.2.2.03.	Benin			2.2.2.03.
			2.2.2.04.	Botswana			2.2.2.04.
			2.2.2.05.	Burkina Faso			2.2.2.05.
			2.2.2.06.	Burundi			2.2.2.06.
			2.2.2.07.	Kamerun			2.2.2.07.
			2.2.2.08.	Kap Verde			2.2.2.08.
			2.2.2.09.	Keski-Afrikan tasavalta			2.2.2.09.
			2.2.2.10.	Tšad			2.2.2.10.
			2.2.2.11.	Komorit			2.2.2.11.
			2.2.2.12.	Kongo			2.2.2.12.
			2.2.2.13.	Norsunluurannikko			2.2.2.13.
			2.2.2.14.	Kongon demokraattinen tasavalta			2.2.2.14.
			2.2.2.15.	Djibouti			2.2.2.15.
			2.2.2.16.	Egypti			2.2.2.16.
			2.2.2.17.	Päiväntasaajan Guinea			2.2.2.17.
			2.2.2.18.	Eritrea			2.2.2.18.
			2.2.2.19.	Etiopia			2.2.2.19.
			2.2.2.20.	Gabon			2.2.2.20.
			2.2.2.21.	Gambia			2.2.2.21.
			2.2.2.22.	Ghana			2.2.2.22.
			2.2.2.23.	Guinea			2.2.2.23.
			2.2.2.24.	Guinea-Bissau			2.2.2.24.
			2.2.2.25.	Kenia			2.2.2.25.
			2.2.2.26.	Lesotho			2.2.2.26.
			2.2.2.27.	Liberia			2.2.2.27.
			2.2.2.28.	Libya			2.2.2.28.
			2.2.2.29.	Madagaskar			2.2.2.29.
			2.2.2.30.	Malawi			2.2.2.30.
			2.2.2.31.	Mali			2.2.2.31.
			2.2.2.32.	Mauritania			2.2.2.32.
			2.2.2.33.	Mauritius			2.2.2.33.
			2.2.2.34.	Marokko			2.2.2.34.
			2.2.2.35.	Mosambik			2.2.2.35.
			2.2.2.36.	Namibia			2.2.2.36.
			2.2.2.37.	Niger			2.2.2.37.
			2.2.2.38.	Nigeria			2.2.2.38.
			2.2.2.39.	Ruanda			2.2.2.39.
			2.2.2.40.	São Tomé ja Príncipe			2.2.2.40.
			2.2.2.41.	Senegal			2.2.2.41.
			2.2.2.42.	Seychellit			2.2.2.42.
			2.2.2.43.	Sierra Leone			2.2.2.43.
			2.2.2.44.	Somalia			2.2.2.44.
			2.2.2.45.	Etelä-Afrikka			2.2.2.45.
			2.2.2.46.	Sudan			2.2.2.46.
			2.2.2.47.	Etelä-Sudan			2.2.2.47.
			2.2.2.48.	Swazimaa			2.2.2.48.
			2.2.2.49.	Togo			2.2.2.49.
			2.2.2.50.	Tunisia			2.2.2.50.
			2.2.2.51.	Uganda			2.2.2.51.
			2.2.2.52.	Tansania			2.2.2.52.
			2.2.2.53.	Länsi-Sahara			2.2.2.53.
			2.2.2.54.	Sambia			2.2.2.54.
			2.2.2.55.	Zimbabwe			2.2.2.55.
			2.2.2.56.	Muu maa Afrikassa			2.2.2.56.
		2.2.3.	Maa Karibialla, Etelä- tai Väli-Amerikassa			2.2.3.	2.2.3.
			2.2.3.01.	Antigua ja Barbuda			2.2.3.01.
			2.2.3.02.	Argentiina			2.2.3.02.
			2.2.3.03.	Aruba			2.2.3.03.
			2.2.3.04.	Bahama			2.2.3.04.
			2.2.3.05.	Barbados			2.2.3.05.
			2.2.3.06.	Belize			2.2.3.06.
			2.2.3.07.	Bolivia			2.2.3.07.
			2.2.3.08.	Brasilia			2.2.3.08.
			2.2.3.09.	Chile			2.2.3.09.
			2.2.3.10.	Kolumbia			2.2.3.10.
			2.2.3.11.	Costa Rica			2.2.3.11.
			2.2.3.12.	Kuuba			2.2.3.12.
			2.2.3.13.	Curaçao			2.2.3.13.
			2.2.3.14.	Dominica			2.2.3.14.
			2.2.3.15.	Dominikaaninen tasavalta			2.2.3.15.
			2.2.3.16.	Ecuador			2.2.3.16.
			2.2.3.17.	El Salvador			2.2.3.17.
			2.2.3.18.	Grenada			2.2.3.18.
			2.2.3.19.	Guatemala			2.2.3.19.
			2.2.3.20.	Guyana			2.2.3.20.
			2.2.3.21.	Haiti			2.2.3.21.
			2.2.3.22.	Honduras			2.2.3.22.
			2.2.3.23.	Jamaika			2.2.3.23.
			2.2.3.24.	Meksiko			2.2.3.24.
			2.2.3.25.	Nicaragua			2.2.3.25.
			2.2.3.26.	Panama			2.2.3.26.
			2.2.3.27.	Paraguay			2.2.3.27.
			2.2.3.28.	Peru			2.2.3.28.
			2.2.3.29.	Saint Kitts ja Nevis			2.2.3.29.
			2.2.3.30.	Saint Lucia			2.2.3.30.
			2.2.3.31.	Sint Maarten (Alankomaat)			2.2.3.31.
			2.2.3.32.	Saint Vincent ja Grenadiinit			2.2.3.32.
			2.2.3.33.	Suriname			2.2.3.33.
			2.2.3.34.	Trinidad ja Tobago			2.2.3.34.
			2.2.3.35.	Uruguay			2.2.3.35.
			2.2.3.36.	Venezuela			2.2.3.36.
			2.2.3.37.	Muu maa Karibialla, Etelä- tai Väli-Amerikassa			2.2.3.37.
		2.2.4.	Maa Pohjois-Amerikassa			2.2.4.	2.2.4.
			2.2.4.01.	Kanada			2.2.4.01.
			2.2.4.02.	Amerikan yhdysvallat			2.2.4.02.
			2.2.4.03.	Muu maa Pohjois-Amerikassa			2.2.4.03.
		2.2.5.	Maa Aasiassa			2.2.5.	2.2.5.
			2.2.5.01.	Afganistan			2.2.5.01.
			2.2.5.02.	Armenia			2.2.5.02.
			2.2.5.03.	Azerbaidžan			2.2.5.03.
			2.2.5.04.	Bahrain			2.2.5.04.
			2.2.5.05.	Bangladesh			2.2.5.05.
			2.2.5.06.	Bhutan			2.2.5.06.
			2.2.5.07.	Brunei			2.2.5.07.
			2.2.5.08.	Kambodža			2.2.5.08.
			2.2.5.09.	Kiina			2.2.5.09.
			2.2.5.10.	Georgia			2.2.5.10.
			2.2.5.11.	Intia			2.2.5.11.
			2.2.5.12.	Indonesia			2.2.5.12.
			2.2.5.13.	Irak			2.2.5.13.
			2.2.5.14.	Iran			2.2.5.14.
			2.2.5.15.	Israel			2.2.5.15.
			2.2.5.16.	Japani			2.2.5.16.
			2.2.5.17.	Jordania			2.2.5.17.
			2.2.5.18.	Kazakstan			2.2.5.18.
			2.2.5.19.	Pohjois-Korea			2.2.5.19.
			2.2.5.20.	Korean tasavalta			2.2.5.20.
			2.2.5.21.	Kuwait			2.2.5.21.
			2.2.5.22.	Kirgisistan			2.2.5.22.
			2.2.5.23.	Laos			2.2.5.23.
			2.2.5.24.	Libanon			2.2.5.24.
			2.2.5.25.	Malesia			2.2.5.25.
			2.2.5.26.	Malediivit			2.2.5.26.
			2.2.5.27.	Mongolia			2.2.5.27.
			2.2.5.28.	Myanmar			2.2.5.28.
			2.2.5.29.	Nepal			2.2.5.29.
			2.2.5.30.	Oman			2.2.5.30.
			2.2.5.31.	Pakistan			2.2.5.31.
			2.2.5.32.	Filippiinit			2.2.5.32.
			2.2.5.33.	Qatar			2.2.5.33.
			2.2.5.34.	Saudi-Arabia			2.2.5.34.
			2.2.5.35.	Singapore			2.2.5.35.
			2.2.5.36.	Sri Lanka			2.2.5.36.
			2.2.5.37.	Syyria			2.2.5.37.
			2.2.5.38.	Taiwan			2.2.5.38.
			2.2.5.39.	Tadžikistan			2.2.5.39.
			2.2.5.40.	Thaimaa			2.2.5.40.
			2.2.5.41.	Itä-Timor			2.2.5.41.
			2.2.5.42.	Turkmenistan			2.2.5.42.
			2.2.5.43.	Yhdistyneet arabiemiirikunnat			2.2.5.43.
			2.2.5.44.	Uzbekistan			2.2.5.44.
			2.2.5.45.	Vietnam			2.2.5.45.
			2.2.5.46.	Palestiina			2.2.5.46.
			2.2.5.47.	Jemen			2.2.5.47.
			2.2.5.48.	Muu maa Aasiassa			2.2.5.48.
		2.2.6.	Maa Oseaniassa			2.2.6.	2.2.6.
			2.2.6.01.	Australia			2.2.6.01.
			2.2.6.02.	Mikronesia			2.2.6.02.
			2.2.6.03.	Fidži			2.2.6.03.
			2.2.6.04.	Kiribati			2.2.6.04.
			2.2.6.05.	Marshallinsaaret			2.2.6.05.
			2.2.6.06.	Nauru			2.2.6.06.
			2.2.6.07.	Uusi-Seelanti			2.2.6.07.
			2.2.6.08.	Palau			2.2.6.08.
			2.2.6.09.	Papua-Uusi-Guinea			2.2.6.09.
			2.2.6.10.	Samoa			2.2.6.10.
			2.2.6.11.	Salomonsaaret			2.2.6.11.
			2.2.6.12.	Tonga			2.2.6.12.
			2.2.6.13.	Tuvalu			2.2.6.13.
			2.2.6.14.	Vanuatu			2.2.6.14.
			2.2.6.15.	Muu maa Oseaniassa			2.2.6.15.
3.	Valtioton				3.	3.	3.
4.	Ei ilmoitettu				4.	4.	4.

”Kansalaisuuden (maan)” erittelyjen tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

”Kansalaisuuden (maan)” erittelyssä olevaa maiden luetteloa sovelletaan vain tilastoinnissa.

Aihealue: Mahdollinen asuminen ulkomailla ja maahan saapumisen vuosi (vuodesta 1980 alkaen)

Saapumisvuosi on se kalenterivuosi, jona henkilö viimeksi vahvisti vakinaisen asumisen tiedot toimittavassa maassa. On toimitettava tiedot mieluummin viimeisimmästä maahan saapumisen vuodesta kuin ensimmäisen saapumisen vuodesta (eli aihealue ”Maahan saapumisen vuosi” ei anna tietoa muista kuin yhtäjaksoisista oleskeluista).

”Maahan saapumisen vuotta (vuoden 2010 jälkeen)” koskevassa erittelyssä keskitytään viimeisimpään kansainväliseen muuttoliikkeeseen vuoden 2010 jälkeen.

Maahan saapumisen vuosi (vuodesta 2010)		YAT.
0.	Yhteensä	0.
1.	Asunut joskus ulkomailla ja saapunut vuonna 2010 tai sen jälkeen	1.
2.	Asunut ulkomailla ja saapunut vuonna 2009 tai sitä ennen tai ei koskaan asunut ulkomailla	2.
3.	Ei ilmoitettu	3.

”Maahan saapumisen vuotta (vuoden 2010 jälkeen)” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

”Maahan saapumisen vuotta (vuoden 1980 jälkeen)” koskevissa erittelyissä keskitytään kansainväliseen muuttoliikkeeseen vuoden 1980 jälkeen.

Vuotta 2021 koskevat tiedot viittaavat 1 päivän tammikuuta 2021 ja viitepäivän väliseen aikaan.

Maahan saapumisen vuosi (vuodesta 1980)				YAE.L.	YAE.H.
0.	Yhteensä			0.	0.
1.	Asunut joskus ulkomailla ja saapunut vuonna 1980 tai sen jälkeen			1.	1.
	1.1.	2020–2021		1.1.	1.1.
		1.1.1.	2021		1.1.1.
		1.1.2.	2020		1.1.2.
	1.2.	2015–2019		1.2.	1.2.
		1.2.1.	2019		1.2.1.
		1.2.2.	2018		1.2.2.
		1.2.3.	2017		1.2.3.
		1.2.4.	2016		1.2.4.
		1.2.5.	2015		1.2.5.
	1.3.	2010–2014		1.3.	1.3.
		1.3.1.	2014		1.3.1.
		1.3.2.	2013		1.3.2.
		1.3.3.	2012		1.3.3.
		1.3.4.	2011		1.3.4.
		1.3.5.	2010		1.3.5.
	1.4.	2005–2009		1.4.	1.4.
		1.4.1.	2009		1.4.1.
		1.4.2.	2008		1.4.2.
		1.4.3.	2007		1.4.3.
		1.4.4.	2006		1.4.4.
		1.4.5.	2005		1.4.5.
	1.5.	2000–2004		1.5.	1.5.
	1.6.	1995–1999		1.6.	1.6.
	1.7.	1990–1994		1.7.	1.7.
	1.8.	1985–1989		1.8.	1.8.
	1.9.	1980–1984		1.9.	1.9.
2.	Asunut ulkomailla ja saapunut vuonna 1979 tai sitä ennen tai ei koskaan asunut ulkomailla			2.	2.
3.	Ei ilmoitettu			3.	3.

”Maahan saapumisen vuotta (vuodesta 1980)” koskevien erittelyjen tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Aihealue: Edellinen vakinainen asuinpaikka ja saapumisajankohta nykyiseen asuinpaikkaan tai vakinainen asuinpaikka yksi vuosi ennen väestö- tai asuntolaskentaa

Nykyisen vakinaisen asuinpaikan ja vuotta ennen laskentaa olleen vakinaisen asuinpaikan välisestä suhteesta on toimitettava tiedot.

”Vakinaista asuinpaikkaa yksi vuosi ennen väestö- tai asuntolaskentaa” koskevassa erittelyssä asuinpaikan muutokset viittaavat vuotta ennen viitepäivää ja viitepäivän väliseen ajanjaksoon. Saman LAU 2 -alueen sisällä tapahtuvaa muuttoa pidetään myös muuttona saman NUTS 3 -alueen sisällä.

Alle 1-vuotiaat luokitellaan kohtaan ”Ei sovelleta” (ROY.4.).

Maat, jotka keräävät tietoja aihealueesta ”Edellinen vakinainen asuinpaikka ja saapumisajankohta nykyiseen asuinpaikkaan”, luokittelevat kaikki henkilöt, jotka ovat vaihtaneet vakinaista asuinpaikkaansa useammin kuin kerran vuoden sisällä ennen viitepäivää, edellisen vakinaisen asuinpaikan mukaan eli sen vakinaisen asuinpaikan mukaan, josta he muuttivat nykyiseen vakinaiseen asuinpaikkaan.

Vakinainen asuinpaikka yksi vuosi ennen väestö- tai asuntolaskentaa				ROY.
0.	Yhteensä			0.
1.	Vakinainen asuinpaikka muuttumaton			1.
2.	Vakinainen asuinpaikka muuttunut			2.
	2.1.	Muuttanut tiedot toimittavan maan sisällä		2.1.
		2.1.1.	Vakinainen asuinpaikka yksi vuosi ennen laskentaa samalla NUTS 3 -alueella kuin nykyinen vakinainen asuinpaikka	2.1.1.
		2.1.2.	Vakinainen asuinpaikka yksi vuosi ennen laskentaa nykyisen vakinaisen asuinpaikan NUTS 3 -alueen ulkopuolella	2.1.2.
	2.2.	Muuttanut tiedot toimittavan maan ulkopuolelta		2.2.
3.	Ei ilmoitettu			3.
4.	Ei sovelleta			4.

”Vakinaista asuinpaikkaa yksi vuosi ennen väestö- tai asuntolaskentaa” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Aihealue: Perheasema

Ydinperhe määritellään suppeasti siten, että kyseessä on kaksi tai useampia henkilöitä, jotka kuuluvat samaan kotitalouteen ja jotka ovat suhteessa toisiinsa aviomiehenä ja aviovaimona, puolisoina rekisteröidyssä parisuhteessa, puolisoina avoliitossa tai vanhempana ja lapsena. Näin ollen perheeseen kuuluu pariskunta ilman lapsia, pariskunta jolla on yksi tai useampia lapsia tai yksinhuoltaja jolla on yksi tai useampia lapsia. Tämä perheen käsite rajoittaa lasten ja aikuisten väliset suhteet suoraan (ensimmäisen asteen) eli vanhempien ja lasten väliseen suhteeseen.

Lapsella (pojalla/tyttärellä) tarkoitetaan omaa poikaa tai tytärtä, poika- tai tytärpuolta taikka adoptoitua poikaa tai tytärtä (iästä tai siviilisäädystä riippumatta), joka asuu vakinaisesti vähintään yhden vanhemman kotitaloudessa ja jolla ei ole puolisoa tai omia lapsia samassa kotitaloudessa. Kasvattilapsia ei oteta laskennassa huomioon. Poikaa tai tytärtä, joka asuu aviopuolison, rekisteröidyn puolison, avopuolison tai yhden tai useamman oman lapsen kanssa, ei pidetä lapsena. Lapsen, joka asuu vuorotellen kahdessa paikassa (esimerkiksi jos vanhemmat ovat eronneet), kotitaloutena pidetään sitä, jossa hän asuu suurimman osan ajasta. Jos lapsi asuu molempien vanhempien kanssa yhtä pitkän ajan, vakinainen asuinpaikka on se, jossa lapsi on laskentahetkellä, tai vaihtoehtoisesti se kotitalous, joka on lapsen laillinen tai rekisteröity asuinpaikka.

”Pariskuntia” ovat avioliitossa, rekisteröidyssä parisuhteessa ja avoliitossa olevat pariskunnat. ”Rekisteröity parisuhde” määritellään kuten aihealueen ”Siviilisääty (oikeudellinen)” kuvauksessa.

Kahden henkilön katsotaan olevan avoliitossa, kun he

—	kuuluvat samaan kotitalouteen ja

—	ovat avioliiton kaltaisessa suhteessa toistensa kanssa ja

—	eivät ole naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa toistensa kanssa.

”Isovanhempien ja lastenlasten muodostamat kotitaloudet” (eli kotitaloudet, joissa on isovanhempi tai isovanhemmat ja yksi tai useampia lastenlapsia muttei näiden lastenlasten vanhempia) eivät kuulu perheen määritelmään.

Perheasema				FST.L.	FST.M.	FST.H.
0.	Yhteensä			0.	0.	0.
1.	Puolisot			1.	1.	1.
	1.1.	Naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa			1.1.	1.1.
		1.1.1.	Naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eri sukupuolta olevan henkilön kanssa			1.1.1.
		1.1.2.	Naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa			1.1.2.
	1.2.	Avoliitossa			1.2.	1.2.
2.	Yksinhuoltajat			2.	2.	2.
3.	Pojat/tyttäret			3.	3.	3.
	3.1.	Ei yksinhuoltajan			3.1.	3.1.
	3.2.	Yksinhuoltajan			3.2.	3.2.
4.	Ei ilmoitettu			4.	4.	4.
5.	Ei sovelleta – ei osa ydinperhettä			5.	5.	5.

”Perheasemaa” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Aihealue: Perhetyyppi

Perhekäsitteiden ominaisuuksia ja määritelmiä termeille ”ydinperhe”, ”lapsi”, ”pariskunta” ja ”avoliitto”, jotka annettiin aihealueessa ”Perheasema”, sovelletaan myös aihealueessa ”Perhetyyppi”.

Perhetyyppi				TFN.L.	TFN.H.
0.	Yhteensä			0.	0.
1.	Naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa oleva pariskunta			1.	1.
	1.1.	Naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa oleva pariskunta, jolla ei ole kotona asuvia lapsia			1.1.
		1.1.1.	Aviomies/aviovaimo		1.1.1.
		1.1.2.	Naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa		1.1.2.
	1.2.	Naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa oleva pariskunta, jolla on vähintään yksi alle 25-vuotias kotona asuva lapsi			1.2.
		1.2.1.	Aviomies/aviovaimo		1.2.1.
		1.2.2.	Naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa		1.2.2.
	1.3.	Naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa oleva pariskunta, nuorin kotona asuva lapsi vähintään 25-vuotias			1.3.
		1.3.1.	Aviomies/aviovaimo		1.3.1.
		1.3.2.	Naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa		1.3.2.
2.	Avoliitossa oleva pariskunta			2.	2.
	2.1.	Avoliitossa oleva pariskunta, jolla ei ole kotona asuvia lapsia			2.1.
	2.2.	Avoliitossa oleva pariskunta, jolla on vähintään yksi alle 25-vuotias kotona asuva lapsi			2.2.
	2.3.	Avoliitossa oleva pariskunta, nuorin kotona asuva lapsi vähintään 25-vuotias			2.3.
3.	Yksinhuoltajaisä			3.	3.
	3.1.	Yksinhuoltajaisä, jolla on vähintään yksi alle 25-vuotias kotona asuva lapsi			3.1.
	3.2.	Yksinhuoltajaisä, nuorin kotona asuva lapsi vähintään 25-vuotias			3.2.
4.	Yksinhuoltajaäiti			4.	4.
	4.1.	Yksinhuoltajaäiti, jolla on vähintään yksi alle 25-vuotias kotona asuva lapsi			4.1.
	4.2.	Yksinhuoltajaäiti, nuorin kotona asuva lapsi vähintään 25-vuotias			4.2.

”Perhetyyppiä” koskevien erittelyjen tarkoituksena on eritellä ”ydinperheitä” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: Perheen koko

Aihealueessa ”Perheasema” annettua määritelmää termille ”ydinperhe” sovelletaan myös aihealueessa ”Perheen koko”.

Perheen koko			SFN.
0.	Yhteensä		0.
1.	2 henkeä		1.
2.	3–5 henkeä		2.
	2.1.	3 henkeä	2.1.
	2.2.	4 henkeä	2.2.
	2.3.	5 henkeä	2.3.
3.	vähintään 6 henkeä		3.
	3.1.	6–10 henkeä	3.1.
	3.2.	vähintään 11 henkeä	3.2.

”Perheen kokoa” koskevien erittelyjen tarkoituksena on eritellä ”ydinperheitä” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: Asema kotitaloudessa

Jäsenvaltiot soveltavat kotitalouksien tunnistamiseen ”taloudenpidon” käsitettä tai ellei se ole mahdollista, ”asuntokunnan” käsitettä.

1. Taloudenpidon käsite

Taloudenpidon käsitteen mukaisesti kotitalous on joko

a)	yhden hengen kotitalous, jolloin kyseessä on yksi henkilö, joka elää yksin erillisessä asunnossa tai jolla on alivuokralaisena hallussaan erillinen huone (tai huoneita) asunnossa mutta joka ei muodosta yhdessä muiden asunnon asukkaiden kanssa jäljempänä määriteltyä monen hengen kotitaloutta, tai

b)	monen hengen kotitalous, jolloin kyseessä on kahden tai useamman sellaisen henkilön ryhmä, jotka asuvat yhdessä koko asunnossa tai osassa sitä ja hankkivat yhdessä ruokaa ja mahdollisesti muita välttämättömyystarvikkeita. Ryhmän jäsenet voivat yhdistää tulonsa suuremmassa tai pienemmässä määrin.

2. Asuntokunnan käsite

Asuntokunnan käsitteen mukaan kaikki asunnossa asuvat henkilöt ovat saman kotitalouden jäseniä, joten yhtä käytössä olevaa asuntoa kohti on yksi kotitalous. Näin ollen asuntokunnan käsitteessä käytössä olevien asuntojen lukumäärä ja niitä käyttävien kotitalouksien määrä on sama ja asuntojen ja kotitalouksien sijaintipaikka on sama.

Luokka ”Yksityisessä kotitaloudessa asuvat henkilöt” sisältää ”Henkilöt, jotka kuuluvat ydinperheeseen” (HST.M. ja HST.H.1.1.) ja ”Henkilöt, jotka eivät kuulu ydinperheeseen” (HST.M. ja HST.H. 1.2.). Luokkaan ”Henkilöt, jotka kuuluvat ydinperheeseen” kuuluvat kaikki henkilöt, jotka kuuluvat yksityiseen kotitalouteen, joka sisältää ydinperheen, jonka jäseniä he ovat. Luokkaan ”Henkilöt, jotka eivät kuulu ydinperheeseen” kuuluvat kaikki henkilöt, jotka joko kuuluvat muun kuin perheen muodostamaan kotitalouteen tai perheen muodostamaan kotitalouteen olematta kyseisen kotitalouden minkään ydinperheen jäseniä.

Muun kuin perheen muodostama kotitalous voi olla yhden hengen kotitalous (”yksin asuva” (HST.H.1.2.1.)) tai monen hengen kotitalous, jossa ei ole ydinperhettä. Luokkaan ”Ei yksin asuva” (HST.H.1.2.2.) kuuluvat henkilöt, jotka asuvat joko monen hengen kotitaloudessa ilman ydinperhettä tai perhekotitaloudessa olematta kyseisen kotitalouden minkään ydinperheen jäseniä.

Laitoskotitalouteen kuuluvat henkilöt, jotka saavat tarvitsemansa suojan ja ylläpidon laitoksessa. Laitoksella tarkoitetaan oikeushenkilöä, jonka tehtävänä on tarjota pitkäaikaisasumista ja palveluja jollekin henkilöryhmälle. Laitoksissa on yleensä yhteiset tilat, jotka asukkaat jakavat (kuten kylpyhuoneet sekä oleskelu-, ruokailu- ja nukkumatilat).

”Kodittomia” (HST.M. 2.2. ja HST.H.2.2.) ovat henkilöt, jotka asuvat kadulla ilman suojaa, joka voisi kuulua asuintilojen piiriin (ensisijaiset kodittomat), tai henkilöt, jotka muuttavat usein tilapäisestä asunnosta toiseen (toissijaiset kodittomat).

Asema kotitaloudessa				HST.L.	HST.M.	HST.H.
0.	Yhteensä			0.	0.	0.
1.	Yksityisessä kotitaloudessa asuvat			1.	1.	1.
	1.1.	Henkilöt, jotka kuuluvat ydinperheeseen			1.1.	1.1.
	1.2.	Henkilöt, jotka eivät kuulu ydinperheeseen			1.2.	1.2.
		1.2.1.	Yksin asuvat			1.2.1.
		1.2.2.	Ei yksin asuvat			1.2.2.
	1.3.	Henkilöt, jotka asuvat yksityisessä kotitaloudessa, mutta luokkaa ei ilmoitettu			1.3.	1.3.
2.	Henkilöt, jotka eivät asu yksityisessä kotitaloudessa			2.	2.	2.
	2.1.	Henkilöt, jotka asuvat laitoskotitaloudessa			2.1.	2.1.
	2.2.	Henkilöt, jotka eivät asu yksityisessä kotitaloudessa (myös kodittomat), mutta luokkaa ei ilmoitettu			2.2.	2.2.

”Asemaa kotitaloudessa” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Aihealue: Kotitalouden tyyppi

Kotitalouden käsitettä koskevia ominaisuuksia, jotka annettiin aihealueessa ”Asema kotitaloudessa”, sovelletaan myös aihealueessa ”Kotitalouden tyyppi”.

”Pariskuntien kotitalouksiin” kuuluvat naimisissa, rekisteröidyssä parisuhteessa ja avoliitossa olevien kotitaloudet.

Kotitalouden tyyppi				TPH.L.	TPH.H.
0.	Yhteensä			0.	0.
1.	Muun kuin perheen muodostamat kotitaloudet			1.	1.
	1.1.	Yhden hengen kotitaloudet		1.1.	1.1.
	1.2.	Monen hengen kotitaloudet		1.2.	1.2.
2.	Yhden perheen kotitaloudet			2.	2.
	2.1.	Pariskuntien kotitaloudet			2.1.
		2.1.1.	Pariskunnat, joilla ei ole kotona asuvia lapsia		2.1.1.
		2.1.2.	Pariskunnat, joilla on vähintään yksi alle 25-vuotias kotona asuva lapsi		2.1.2.
		2.1.3.	Pariskunnat, nuorin kotona asuva lapsi vähintään 25-vuotias		2.1.3.
	2.2.	Yksinhuoltajaisien kotitaloudet			2.2.
		2.2.1.	Yksinhuoltajaisien kotitaloudet, joissa on vähintään yksi alle 25-vuotias kotona asuva lapsi		2.2.1.
		2.2.2.	Yksinhuoltajaisien kotitaloudet, nuorin kotona asuva lapsi vähintään 25-vuotias		2.2.2.
	2.3.	Yksinhuoltajaäitien kotitaloudet			2.3.
		2.3.1.	Yksinhuoltajaäitien kotitaloudet, joissa on vähintään yksi alle 25-vuotias kotona asuva lapsi		2.3.1.
		2.3.2.	Yksinhuoltajaäitien kotitaloudet, nuorin kotona asuva lapsi vähintään 25-vuotias		2.3.2.
3.	Kahden tai useamman perheen kotitaloudet			3.	3.

”Kotitalouden tyyppiä” koskevien erittelyjen tarkoituksena on eritellä ”kotitalouksia” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: Kotitalouden koko

Kotitalouden käsitettä koskevia ominaisuuksia, jotka annettiin aihealueessa ”Asema kotitaloudessa”, sovelletaan myös aihealueessa ”Kotitalouden koko”.

Kotitalouden koko			SPH.
0.	Yhteensä		0.
1.	1 henki		1.
2.	2 henkeä		2.
3.	3–5 henkeä		3.
	3.1.	3 henkeä	3.1.
	3.2.	4 henkeä	3.2.
	3.3.	5 henkeä	3.3.
4.	6–10 henkeä		4.
5.	vähintään 11 henkeä		5.

”Kotitalouden kokoa” koskevien erittelyjen tarkoituksena on eritellä ”kotitalouksia” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: Asumisjärjestelyt

Aihealue ”Asumisjärjestelyt” kattaa koko väestön ja viittaa asuntotyyppiin, jossa henkilö asuu vakinaisesti väestö- tai asuntolaskennan aikana. Tämä kattaa kaikki henkilöt, jotka ovat vakinaisia asukkaita eri tyyppisissä asuintiloissa tai joilla ei ole vakinaista asuinpaikkaa ja jotka oleskelevat tilapäisesti jonkin tyyppisissä asuintiloissa tai jotka ovat asunnottomia, nukkuvat yöt ulkosalla tai kodittomien suojissa väestö- tai asuntolaskennan aikana.

Asukkaita ovat henkilöt, joiden vakinainen asuinpaikka on eri kohdissa luetelluissa paikoissa.

”Tavanomaiset asunnot” ovat rakenteellisesti erillisiä ja itsenäisiä tiloja tietyissä sijaintipaikoissa, ja ne on tarkoitettu pysyviksi ihmisasumuksiksi ja viitepäivänä

a)	niitä käytetään asuntona tai

b)	ne ovat tyhjillään tai

c)	ne on varattu kausittaiseen tai toissijaiseen käyttöön.

”Erillisellä” tarkoitetaan seinien ympäröimää ja ulko- tai sisäkaton kattamaa erottavaa tilaa yhtä tai useampaa henkilöä varten. ”Itsenäinen” tarkoittaa sitä, että asuntoon on suora pääsy kadulta tai portaikosta, käytävästä tai pihasta.

”Muita asuntoja” ovat mökit, hökkelit, asuntovaunut, asuntolaivat, ladot, myllyt, luolat tai muut suojat, joita käytetään ihmisasumuksena väestö- tai asuntolaskennan aikana riippumatta siitä, onko ne tarkoitettu ihmisasumuksiksi.

”Kollektiivisilla asuintiloilla” tarkoitetaan tiloja, jotka on tarkoitettu suurten ihmisryhmien tai useiden kotitalouksien asuttaviksi ja jotka ovat vähintään yhden henkilön vakinaisena asuinpaikkana väestö- tai asuntolaskennan aikana.

”Käytössä olevat tavanomaiset asunnot”, muut asunnot ja kollektiiviset asuintilat muodostavat yhdessä ”asuintilat”. ”Asuintilan” on oltava vähintään yhden henkilön vakinainen asuinpaikka.

Käytössä olevien tavanomaisten asuntojen ja muiden asuntojen yhteissumma edustaa ”asuntoja”.

Kodittomia (henkilöitä, jotka eivät ole vakinaisia asukkaita missään asuintilojen ryhmässä) ovat henkilöt, jotka asuvat kadulla ilman suojaa, joka voisi kuulua asuintilojen piiriin (ensisijaiset kodittomat), tai henkilöt, jotka muuttavat usein tilapäisestä asunnosta toiseen (toissijaiset kodittomat).

Asumisjärjestelyt			HAR.
0.	Yhteensä		0.
1.	Asukkaat, jotka asuvat tavanomaisessa asunnossa tai kollektiivisissa asuintiloissa		1.
	1.1.	Asukkaat, jotka asuvat tavanomaisessa asunnossa	1.1.
	1.2.	Asukkaat, jotka asuvat kollektiivisissa asuintiloissa	1.2.
2.	Asukkaat, jotka asuvat muussa asunnossa, ja kodittomat		2.
3.	Ei ilmoitettu		3.

”Asumisjärjestelyjä” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Aihealue: Kotitalouksien asunnon hallintaperuste

Aihealue ”Kotitalouksien asunnon hallintaperuste” viittaa järjestelyihin, joiden mukaisesti yksityinen kotitalous asuu koko asunnossa tai osassa sitä.

Kotitaloudet, jotka ovat maksamassa kiinnelainaa asunnosta, jossa asuvat, tai ostamassa asuntoaan ajan mittaan muun rahoitusjärjestelyn perusteella, luokitellaan kohtaan ”Kotitaloudet, joiden jäsenistä ainakin yksi on koko asunnon tai sen osan omistaja” (TSH.1.).

Kotitaloudet, joiden jäsenistä ainakin yksi on asunnon omistaja ja ainakin yksi jäsen koko asunnon tai sen osan vuokralainen, luokitellaan kohtaan ”Kotitaloudet, joiden jäsenistä ainakin yksi on koko asunnon tai sen osan omistaja” (TSH.1.).

Kotitalouksien asunnon hallintaperuste		TSH.
0.	Yhteensä	0.
1.	Kotitaloudet, joiden jäsenistä ainakin yksi on koko asunnon tai sen osan omistaja	1.
2.	Kotitaloudet, joiden jäsenistä ainakin yksi on koko asunnon tai sen osan vuokraaja (eikä yksikään muista jäsenistä ole sen omistaja)	2.
3.	Kotitaloudet, jotka asuvat koko asunnossa tai osassa sitä muun hallintaperusteen mukaisesti	3.
4.	Ei ilmoitettu	4.

”Kotitalouksien asunnon hallintaperustetta” koskevien erittelyjen tarkoituksena on eritellä ”kotitalouksia” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: Asumismuoto

Asuintiloilla tarkoitetaan asuntoa, joka on yhden tai useamman henkilön vakinainen asuinpaikka. Termit ”Tavanomainen asunto”, ”Muu asunto” ja ”Kollektiiviset asuintilat” on määritelty samoin kuin aihealueessa ”Asumisjärjestelyt”.

Asumismuoto		TLQ.
0.	Yhteensä	0.
1.	Käytössä oleva tavanomainen asunto	1.
2.	Muu asunto	2.
3.	Kollektiiviset asuintilat	3.
4.	Ei ilmoitettu	4.

”Asumismuotoa” koskevien erittelyjen tarkoituksena on eritellä ”asuintiloja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: Asunnon käytössäolotilanne

”Käytössä olevat tavanomaiset asunnot” ovat asuntoja, jotka ovat yhden tai useamman henkilön vakinaisena asuinpaikkana väestö- tai asuntolaskennan aikana. ”Ei käytössä olevat tavanomaiset asunnot” ovat asuntoja, jotka eivät ole yhdenkään henkilön vakinaisena asuinpaikkana väestö- tai asuntolaskennan aikana.

Kausittaiseen tai toissijaiseen käyttöön varatut asunnot, vapaat asunnot ja tavanomaiset asunnot, joissa asuu henkilöitä mutta joita ei oteta laskennassa huomioon, luokitellaan kohtaan ”Ei käytössä olevat tavanomaiset asunnot” (OCS.2.).

Asunnon käytössäolotilanne		OCS.
0.	Yhteensä	0.
1.	Käytössä oleva tavanomainen asunto	1.
2.	Ei käytössä oleva tavanomainen asunto	2.
3.	Ei ilmoitettu	3.

”Asunnon käytössäolotilannetta” koskevien erittelyjen tarkoituksena on eritellä ”asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: Hallintatyyppi (hallintaperusteeseen liittyvät järjestelyt, joiden mukaisesti asunnossa asutaan)

Aihealueella ”Hallintatyyppi” tarkoitetaan asunnon omistajuutta eikä sen maa-alueen omistajuutta, jolla asunto sijaitsee. Sillä pyritään osoittamaan hallintaperusteeseen liittyvät järjestelyt, joiden mukaisesti asunnossa asutaan.

”Omistusasuntoja” ovat asunnot, joissa ainakin yksi asukkaista omistaa koko asunnon tai osan siitä.

”Vuokra-asuntoja” ovat asunnot, joissa vähintään yksi asukas maksaa vuokraa asunnon käytöstä eikä yksikään asukas omista koko asuntoa tai osaa siitä.

Ei käytössä olevat tavanomaiset asunnot luokitellaan kohtaan ”Ei sovelleta” (OWS.5.).

Hallintatyyppi		OWS.
0.	Yhteensä	0.
1.	Omistusasunnot	1.
2.	Vuokra-asunnot	2.
3.	Asunto, jolla on muu hallintatyyppi	3.
4.	Ei ilmoitettu	4.
5.	Ei sovelleta	5.

”Hallintatyyppiä” koskevien erittelyjen tarkoituksena on eritellä ”asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: Asukkaiden lukumäärä

Asunnon asukkaiden lukumäärä on niiden henkilöiden lukumäärä, joille asunto on vakinainen asuinpaikka.

Asukkaiden lukumäärä				NOC.
0.	Yhteensä			0.
1.	1 henki			1.
2.	2 henkeä			2.
3.	3–5 henkeä			3.
	3.1.	3 henkeä		3.1.
	3.2.	4 henkeä		3.2.
	3.3	5 henkeä		3.3.
4.	vähintään 6 henkeä			4.
	4.1.	6–10 henkeä		4.1.
		4.1.1.	6 henkeä	4.1.1.
		4.1.2.	7 henkeä	4.1.2.
		4.1.3.	8 henkeä	4.1.3.
		4.1.4.	9 henkeä	4.1.4.
		4.1.5.	10 henkeä	4.1.5.
	4.2.	vähintään 11 henkeä		4.2.

”Asukkaiden lukumäärää” koskevien erittelyjen tarkoituksena on eritellä ”käytössä olevia tavanomaisia asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: Asunnon pinta-ala ja/tai huoneluku

Pinta-alaksi määritellään

—	pinta-ala, joka on laskettu asuntoa rajoittavien seinien sisäpinnoista; huomioon ei oteta kellareita eikä ullakkoja, joissa ei voi asua, eikä monen asunnon rakennuksissa yhteisiä tiloja; tai

—	kaikkien niiden huoneiden kokonaispinta-ala, jotka kuuluvat ”huoneen” määritelmään.

”Huoneeksi” määritellään asunnossa tila, jota rajoittavat lattiasta sisä- tai ulkokattoon ulottuvat seinät ja joka on kooltaan riittävän suuri, jotta sinne mahtuu aikuisen sänky (vähintään 4 neliömetriä), ja jonka korkeus on suurimmaksi osaksi vähintään 2 metriä.

Jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot ”pinta-alana” tai, jos tämä ei ole mahdollista, ”huonelukuna”.

Pinta-ala		UFS.
0.	Yhteensä	0.
1.	Alle 30 neliömetriä	1.
2.	30 – alle 40 neliömetriä	2.
3.	40 – alle 50 neliömetriä	3.
4.	50 – alle 60 neliömetriä	4.
5.	60 – alle 80 neliömetriä	5.
6.	80 – alle 100 neliömetriä	6.
7.	100 – alle 120 neliömetriä	7.
8.	120 – alle 150 neliömetriä	8.
9.	Vähintään 150 neliömetriä	9.
10.	Ei ilmoitettu	10.

”Pinta-alaa” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä ”asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Huoneluku		NOR.
0.	Yhteensä	0.
1.	1 huone	1.
2.	2 huonetta	2.
3.	3 huonetta	3.
4.	4 huonetta	4.
5.	5 huonetta	5.
6.	6 huonetta	6.
7.	7 huonetta	7.
8.	8 huonetta	8.
9.	9 huonetta ja enemmän	9.
10.	Ei ilmoitettu	10.

”Huonelukua” koskevien erittelyjen tarkoituksena on eritellä ”asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: Asumisväljyysnormi

Aihealue ”Asumisväljyysnormi” liittyy pinta-alaan neliömetreinä tai huonelukuun suhteutettuna asukkaiden lukumäärään, joka täsmennetään aihealueessa ”Asukkaiden lukumäärä”. Jäsenvaltioiden on toimitettava asumisväljyysnormia koskevat tiedot ”pinta-alan” perusteella tai, jos tämä ei ole mahdollista, ”huoneluvun” perusteella.

Asumisväljyys (pinta-ala)		DFS.
0.	Yhteensä	0.
1.	Alle 10 neliömetriä asukasta kohti	1.
2.	10 – alle 15 neliömetriä asukasta kohti	2.
3.	15 – alle 20 neliömetriä asukasta kohti	3.
4.	20 – alle 30 neliömetriä asukasta kohti	4.
5.	30 – alle 40 neliömetriä asukasta kohti	5.
6.	40 – alle 60 neliömetriä asukasta kohti	6.
7.	60 – alle 80 neliömetriä asukasta kohti	7.
8.	Vähintään 80 neliömetriä asukasta kohti	8.
9.	Ei ilmoitettu	9.

”Asumisväljyyttä (pinta-ala)” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä ”käytössä olevia tavanomaisia asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Asumisväljyys (huoneluku)		DRM.
0.	Yhteensä	0.
1.	Alle 0,5 huonetta asukasta kohti	1.
2.	0,5 – alle 1,0 huonetta asukasta kohti	2.
3.	1,0 – alle 1,25 huonetta asukasta kohti	3.
4.	1,25 – alle 1,5 huonetta asukasta kohti	4.
5.	1,5 – alle 2,0 huonetta asukasta kohti	5.
6.	2,0 – alle 2,5 huonetta asukasta kohti	6.
7.	2,5 – alle 3,0 huonetta asukasta kohti	7.
8.	Vähintään 3,0 huonetta asukasta kohti	8.
9.	Ei ilmoitettu	9.

”Asumisväljyyttä (huoneluku)” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä ”käytössä olevia tavanomaisia asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: Vesijohto

Joidenkin jäsenvaltioiden osalta katsotaan aiempien väestö- ja asuntolaskentojen, hallinnollisten tietolähteiden tai otantatutkimusten tietojen perusteella, että käytännöllisesti katsoen kaikki tavanomaiset asunnot voidaan luokitella kohtaan ”Tavanomaisessa asunnossa vesijohtovesi”. Sen vuoksi kyseisissä jäsenvaltioissa kaikki asunnot voidaan luokitella kohtaan WSS.1 – ”Tavanomaisessa asunnossa vesijohtovesi”. Jos jäsenvaltiot käyttävät tätä vaihtoehtoa, niiden on todistettava oletus ja selvennettävä sitä metatiedoissa.

Vesijohto		WSS.
0.	Yhteensä	0.
1.	Tavanomaisessa asunnossa vesijohtovesi	1.
2.	Tavanomaisessa asunnossa ei vesijohtovettä	2.
3.	Ei ilmoitettu	3.

”Vesijohtoa” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä ”asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: WC-tilat

Joidenkin jäsenvaltioiden osalta katsotaan aiempien väestö- ja asuntolaskentojen, hallinnollisten tietolähteiden tai otantatutkimusten tietojen perusteella, että käytännöllisesti katsoen kaikissa tavanomaisissa asunnoissa on ”WC-tilat”. Sen vuoksi kyseisissä jäsenvaltioissa kaikki tavanomaiset asunnot voidaan luokitella kohtaan TOI.1 – ”Tavanomaisessa asunnossa sisä-WC”. Jos jäsenvaltiot käyttävät tätä vaihtoehtoa, niiden on todistettava oletus ja selvennettävä sitä metatiedoissa.

WC-tilat		TOI.
0.	Yhteensä	0.
1.	Tavanomaisessa asunnossa sisä-WC	1.
2.	Tavanomaisessa asunnossa ei sisä-WC:tä	2.
3.	Ei ilmoitettu	3.

”WC-tiloja” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä ”asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: Kylpyhuone

Kylpyhuone on tila, joka on tarkoitettu koko vartalon pesemistä varten ja jossa on suihkutilat.

Joidenkin jäsenvaltioiden osalta katsotaan aiempien väestö- ja asuntolaskentojen, hallinnollisten tietolähteiden tai otantatutkimusten tietojen perusteella, että käytännöllisesti katsoen kaikissa tavanomaisissa asunnoissa on ”Kylpyhuone”. Sen vuoksi kyseisissä jäsenvaltioissa kaikki tavanomaiset asunnot voidaan luokitella kohtaan BAT.1. – ”Tavanomaisessa asunnossa kiinteä kylpy tai suihku”. Jos jäsenvaltiot käyttävät tätä vaihtoehtoa, niiden on todistettava oletus ja selvennettävä sitä metatiedoissa.

Kylpyhuone		BAT.
0.	Yhteensä	0.
1.	Tavanomaisessa asunnossa kiinteä kylpy tai suihku	1.
2.	Tavanomaisessa asunnossa ei kiinteätä kylpyä tai suihkua	2.
3.	Ei ilmoitettu	3.

”Kylpyhuonetta” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä ”asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: Lämmitystapa

Tavanomaisessa asunnossa katsotaan olevan keskuslämmitys, jos lämpö saadaan joko sähkö- tai kaukolämpölaitoksesta, tai rakennuksessa tai tavanomaisessa asunnossa olevasta lämmitykseen tarkoitetusta laitteistosta riippumatta käytetystä energialähteestä.

Joidenkin jäsenvaltioiden osalta katsotaan aiempien väestö- ja asuntolaskentojen, hallinnollisten tietolähteiden tai otantatutkimusten tietojen perusteella, että käytännöllisesti katsoen kaikissa tavanomaisissa asunnoissa on ”Keskuslämmitys”. Sen vuoksi kyseisissä jäsenvaltioissa kaikki tavanomaiset asunnot voidaan luokitella kohtaan TOH.1 – ”Keskuslämmitys”. Jos jäsenvaltiot käyttävät tätä vaihtoehtoa, niiden on todistettava oletus ja selvennettävä sitä metatiedoissa.

Lämmitystapa		TOH.
0.	Yhteensä	0.
1.	Keskuslämmitys	1.
2.	Ei keskuslämmitystä	2.
3.	Ei ilmoitettu	3.

”Lämmitystapaa” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä ”asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: Asunnon talotyyppi

Aihealueessa ”Asunnon talotyyppi” viitataan asuntojen lukumäärään rakennuksessa, jossa asunto sijaitsee.

Rakennus katsotaan muuksi kuin asuinrakennukseksi, jos sen käyttötarkoitus on pääasiassa muu kuin asuminen (kaupallinen rakennus, toimistorakennus, tehdas) mutta se sisältää joitakin asuntoja, esimerkiksi talonmiehelle tai työntekijälle tarkoitetun asunnon.

Asunnon talotyyppi			TOB.
0.	Yhteensä		0.
1.	Tavanomaiset asunnot asuinrakennuksissa		1.
	1.1.	Tavanomaiset asunnot yhden asunnon rakennuksissa	1.1.
	1.2.	Tavanomaiset asunnot kahden asunnon rakennuksissa	1.2.
	1.3.	Tavanomaiset asunnot kolmen tai useamman asunnon rakennuksissa	1.3.
2.	Tavanomaiset asunnot muissa kuin asuinrakennuksissa		2.
3.	Ei ilmoitettu		3.

”Asunnon talotyyppiä” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä ”asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: Asunnon rakennusvuosi

Aihealueessa ”Asunnon rakennusvuosi” viitataan vuoteen, jolloin asunnon sijaintirakennus valmistui.

Asunnon rakennusvuosi		POC.
0.	Yhteensä	0.
1.	Ennen vuotta 1919	1.
2.	1919–1945	2.
3.	1946–1960	3.
4.	1961–1980	4.
5.	1981–2000	5.
6.	2001–2010	6.
7.	2011–2015	7.
8.	Vuonna 2016 ja myöhemmin	8.
9.	Ei ilmoitettu	9.

”Asunnon rakennusvuotta” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä ”asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

(1) Koodit ’x.’, ’x.x.’ ja ’x.x.x.’ riippuvat NUTS-luokituksesta, koodi ’x.x.x.x.’ LAU-luokituksesta, joka on voimassa jäsenvaltiossa 1 päivänä tammikuuta 2021. Merkinnällä ’N’ yksilöidään erittely, joka viittaa kansalliseen tasoon.

(2) Asetuksen (EY) N:o 1059/2003 mukaisesti kaikissa jäsenvaltioiden komissiolle toimittamissa tilastoissa, jotka eritellään alueyksikköjen mukaan, olisi käytettävä NUTS-luokitusta. Alueellisten tilastojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi alueyksikköjä koskevat tiedot olisi sen vuoksi toimitettava NUTS-luokituksen mukaisesti. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).

(3) Koodit ”1.x.” ja ”1.x.x.” riippuvat NUTS-luokituksesta, joka on voimassa jäsenvaltiossa 1 päivänä tammikuuta 2021. Merkinnällä ”N” yksilöidään erittely, joka viittaa kansalliseen tasoon.

(*1) Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

(*2) Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.