27.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

L 345/53

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2017/2397,

annettu 12 päivänä joulukuuta 2017,

ammattipätevyyksien tunnustamisesta sisävesiliikenteen alalla sekä neuvoston direktiivien 91/672/ETY ja 96/50/EY kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Neuvoston direktiivit 91/672/ETY (3) ja 96/50/EY (4) ovat ensimmäiset toimenpiteet miehistön jäsenten ammattipätevyyksien yhdenmukaistamiseksi ja tunnustamiseksi sisävesiliikenteen alalla.

(2)	Rein-joella liikennöivien alusten miehistön jäseniä koskevat vaatimukset jäävät direktiivien 91/672/ETY ja 96/50/EY soveltamisalan ulkopuolelle, ja ne vahvistaa Reinin navigaation keskuskomissio (RNKK) Reinillä liikennöivää henkilöstöä koskevien asetusten nojalla.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2005/36/EY (5) sovelletaan muihin sisävesiliikenteen alan ammatteihin kuin päällikköihin. Direktiivin 2005/36/EY mukainen tutkintotodistusten ja todistusten vastavuoroinen tunnustaminen ei kuitenkaan täysin sovellu sellaiseen sisävesiliikenteen alan ammatteihin liittyvään, säännölliseen ja toistuvaan valtioiden rajat ylittävään toimintaan, jota esiintyy etenkin toisen jäsenvaltion sisävesiväyliin yhteydessä olevilla sisävesiväylillä.

(4)

Komission vuonna 2014 tekemässä arviointitutkimuksessa korostettiin, että direktiivien 91/672/ETY ja 96/50/EY soveltamisalan rajaaminen päällikköihin sekä se, että näiden direktiivien mukaisesti myönnettyjä päälliköiden pätevyyskirjoja ei tunnusteta automaattisesti Reinillä, vaikeuttaa miehistön jäsenten liikkuvuutta sisävesiliikenteen alalla.

(5)

Liikkuvuuden helpottamiseksi, vesiliikenteen turvallisuuden takaamiseksi sekä ihmishenkien ja ympäristön suojelemisen varmistamiseksi on keskeisen tärkeää, että kansimiehistön jäsenillä, ja etenkin matkustaja-aluksilla hätätilanteissa vastuussa olevilla henkilöillä ja henkilöillä, jotka osallistuvat nesteytettyä maakaasua polttoaineena käyttävien alusten polttoainetäydennykseen, on todistus, joka osoittaa heidän pätevyytensä. Toimeenpanon tehokkuuden vuoksi heillä olisi oltava nämä todistukset mukanaan ammattiaan harjoittaessaan. Nämä seikat pätevät myös nuoriin, joille on tärkeää, että heidän turvallisuuttaan ja terveyttään työssä suojellaan neuvoston direktiivin 94/33/EY (6) mukaisesti.

(6)

Urheilu- tai virkistystarkoituksessa harjoitettava vesiliikenne, sellaisten lauttojen toiminta, jotka eivät liiku itsenäisesti, sekä puolustusvoimissa tai pelastustoiminnassa harjoitettava vesiliikenne ovat toimintaa, joka ei edellytä samanlaista pätevyyttä kuin mitä edellytetään tavaroiden ja ihmisten kuljettamiseen tarkoitetussa ammattimaisessa liikennöinnissä. Näin ollen näitä toimintoja harjoittavien henkilöiden ei pitäisi kuulua tämän direktiivin soveltamisalaan.

(7)

Päälliköillä, jotka purjehtivat olosuhteissa, joissa esiintyy erityisiä turvallisuusriskejä, olisi oltava erityisluvat voidakseen erityisesti liikennöidä suuria kytkyeitä tai nesteytettyä maakaasua polttoaineena käyttäviä kulkuneuvoja taikka voidakseen liikennöidä olosuhteissa, joissa näkyvyys on heikentynyt, meriväylän luonteisilla sisävesiväylillä tai vesiväylillä, joilla liikennöintiin liittyy erityisiä riskejä. Tällaisten lupien saamiseksi päälliköiltä olisi vaadittava erityisen lisäpätevyyden osoittamista.

(8)

Vesiliikenteen turvallisuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi yksilöitävä meriväylän luonteiset sisävesiväylät yhdenmukaistettujen perusteiden mukaisesti. Näillä vesiväylillä liikennöintiä koskevat pätevyysvaatimukset olisi määritettävä unionin tasolla. Jäsenvaltioilla pitäisi olla myös mahdollisuus yksilöidä, tarvittaessa yhteistyössä asianomaisen Euroopan jokikomission kanssa, tämän direktiivin nojalla annettujen yhdenmukaistettujen kriteerien ja menettelyjen mukaisesti vesiväylät, joilla liikennöintiin liittyy erityisiä riskejä, jos se on tarpeen vesiliikenteen turvallisuuden takaamiseksi, rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti päällikköjen liikkuvuutta. Tällöin asiaan liittyvät pätevyysvaatimukset olisi asetettava kansallisella tasolla.

(9)

Kulkuneuvojen toimintaan osallistuvien henkilöiden liikkuvuuden helpottamiseksi unionissa ja ottaen huomioon, että kaikkien tämän direktiivin mukaisesti myönnettyjen pätevyyskirjojen, meripalvelukirjojen ja laivapäiväkirjojen olisi täytettävä vaaditut vähimmäisvaatimukset yhdenmukaistettujen perusteiden mukaisesti, jäsenvaltioiden olisi tunnustettava tämän direktiivin mukaisesti oikeiksi todistetut ammattipätevyydet. Näin ollen tällaisten pätevyyksien haltijoiden olisi voitava harjoittaa ammattiaan kaikilla unionin sisävesiväylillä.

(10)

Koska tietyillä kansallisilla sisävesiväylillä ei ole rajat ylittävää toimintaa ja jotta voidaan vähentää kustannuksia, jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus olla tekemättä unionin pätevyyskirjoista pakollisia sellaisilla kansallisilla sisävesiväylillä, jotka eivät ole yhteydessä toisen jäsenvaltion liikennöintikelpoiseen sisävesiväylään. Unionin pätevyyskirjojen olisi kuitenkin mahdollistettava liikennöinti kyseisillä sisävesiväylillä, jotka eivät ole yhteydessä toisen jäsenvaltion navigointikelpoiseen sisävesiväylään.

(11)

Direktiiviä 2005/36/EY sovelletaan edelleen niihin kansimiehistön jäseniin, jotka on vapautettu velvoitteesta hankkia tämän direktiivin mukaisesti myönnetty unionin pätevyyskirja, ja sitä sovelletaan edelleen myös niihin sisävesiliikenteen pätevyyksiin, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan.

(12)

Jos jäsenvaltiot myöntävät vapautuksia velvoitteesta pitää mukana unionin pätevyyskirja, niiden olisi tunnustettava unionin pätevyyskirjat sellaisten henkilöiden osalta, jotka toimivat niiden kansallisilla sisävesiväylillä, jotka eivät ole yhteydessä toisen jäsenvaltion vesiväyläverkostoon, ja joilla vapautusta sovelletaan. Kyseisten jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava näiden sisävesiväylien osalta, että meripalveluaikaa ja tehtyjä matkoja koskevat tiedot vahvistetaan niiden henkilöiden meripalvelukirjoihin, joilla on unionin pätevyyskirja, jos miehistön jäsen sitä pyytää. Lisäksi kyseisten jäsenvaltioiden olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet ja määrättävä seuraamuksista petosten ja muiden laittomien menettelyjen torjumiseksi unionin pätevyyskirjojen ja meripalvelukirjojen osalta kyseisillä sisävesiväylillä, jotka eivät ole yhteydessä toisen jäsenvaltion liikennöintikelpoiseen sisävesiväylään, ja valvottava näiden toimenpiteiden noudattamista ja seuraamusten täytäntöönpanoa.

(13)

Jäsenvaltioilla, jotka soveltavat vapautuksia velvoitteesta pitää mukana unionin pätevyyskirja, olisi oltava mahdollisuus keskeyttää unionin pätevyyskirjojen voimassaolo sellaisten henkilöiden osalta, jotka toimivat niiden kansallisilla sisävesiväylillä, jotka eivät ole yhteydessä toisen jäsenvaltion vesiväyläverkostoon ja joilla vapautusta sovelletaan.

(14)

Jäsenvaltioon, jonka yksikään sisävesiväylä ei ole yhteydessä toisen jäsenvaltion vesiväyläverkostoon ja joka tämän direktiivin mukaisesti päättää olla myöntämättä unionin pätevyyskirjoja, kohdistuisi suhteeton ja tarpeeton velvoite, jos sen olisi saatettava kaikki tämän direktiivin säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöään ja pantava ne täytäntöön. Tällainen jäsenvaltio olisi näin ollen vapautettava velvoitteesta, joka koskee ammattipätevyyden varmentamista koskevien säännösten saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanoa, niin pitkäksi aikaa kuin se päättää olla myöntämättä unionin pätevyyskirjoja. Tällaisen jäsenvaltion olisi kuitenkin tunnustettava unionin pätevyyskirjat alueellaan, jotta edistetään työntekijöiden liikkuvuutta unionissa, vähennetään työvoiman liikkuvuuteen liittyvää hallinnollista rasitetta ja lisätään ammatin houkuttelevuutta.

(15)

Useissa jäsenvaltioissa sisävesiliikenne on satunnaista toimintaa, joka palvelee vain paikallisia tai kausiluonteisia etuja vesiväylillä, jotka eivät ole yhteydessä muihin jäsenvaltioihin. Vaikka ammattitodistusten tunnustamisen periaatetta olisi tämän direktiivin mukaisesti noudatettava myös näissä jäsenvaltioissa, hallinnollisen rasituksen olisi oltava oikeasuhteinen. Tietokantojen ja rekisterien kaltaiset täytäntöönpanovälineet aiheuttaisivat huomattavaa hallinnollista taakkaa tuomatta todellista hyötyä, sillä jäsenvaltioiden välinen tiedonkulku voidaan saavuttaa myös muilla yhteistyötavoilla. Sen vuoksi on perusteltua antaa asianomaisten jäsenvaltioiden saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöään vain ne vähimmäissäännökset, jotka ovat tarpeen tämän direktiivin mukaisesti myönnettyjen ammattitodistusten tunnustamiseksi.

(16)	Tietyissä jäsenvaltioissa sisävesiliikenne ei ole teknisesti mahdollista. Kyseisten jäsenvaltioiden edellyttäminen saattamaan tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä aiheuttaisi näin ollen niille kohtuutonta hallinnollista taakkaa.

(17)	On tärkeää, että sisävesiliikenteen alalla voidaan laatia ohjelmia, joissa keskitytään sekä yli 50-vuotiaiden pitämiseen työelämässä että nuorten taitojen ja työllistettävyyden parantamiseen.

(18)	Komission olisi varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille miehistön jäsenille, jotka harjoittavat ammattiaan yksinoikeudella ja säännönmukaisesti unionissa, sekä torjuttava palkkojen laskukierre ja kansalaisuuteen, asuinpaikkaan tai rekisteröintilippuun perustuva syrjintä.

(19)

Kun otetaan huomioon unionin ja RNKK:n välinen vakiintunut yhteistyö vuodesta 2003 lähtien, jonka johdosta RNKK:n alaisuuteen on perustettu sisävesiliikenteen normien laadinnasta vastaava eurooppalainen komitea (CESNI), ja jotta voitaisiin järkeistää ammattipätevyyksiä koskevaa oikeudellista kehystä Euroopassa, pätevyyskirjojen, meripalvelukirjojen ja laivapäiväkirjojen, jotka on myönnetty Reinillä liikennöivää henkilöstöä koskevien asetusten mukaisesti, joissa säädetään vastaavista vaatimuksista kuin tässä direktiivissä, olisi oltava päteviä kaikilla unionin sisävesiväylillä. Tällaiset kolmansien maiden myöntämät pätevyyskirjat, meripalvelukirjat ja laivapäiväkirjat olisi tunnustettava unionissa edellyttäen, että tunnustaminen on vastavuoroista.

(20)

On tärkeää, että työnantajat soveltavat sen jäsenvaltion sosiaali- ja työlainsäädäntöä, jossa toimintaa harjoitetaan, kun ne ottavat palvelukseen unionissa kansimiehistön jäseniä, joilla on sellaisia kolmannen maan myöntämiä pätevyyskirjoja, meripalvelukirjoja ja laivapäiväkirjoja, jotka vastuuviranomaiset ovat tunnustaneet unionissa.

(21)

Jotta voidaan vieläkin paremmin poistaa työvoiman liikkuvuuden esteitä ja järkeistää ammattipätevyyksiä koskevaa oikeudellista kehystä Euroopassa, kaikki pätevyyskirjat, meripalvelukirjat tai laivapäiväkirjat, jotka jokin kolmas maa on myöntänyt sellaisten vaatimusten perusteella, jotka vastaavat tässä direktiivissä säädettyjä vaatimuksia, voidaan myös tunnustaa kaikilla unionin vesiväylillä edellyttäen, että komissio on tehnyt arvioinnin ja kyseinen kolmas maa tunnustaa tämän direktiivin mukaisesti myönnetyt asiakirjat.

(22)	Jäsenvaltioiden olisi myönnettävä pätevyyskirjoja vain henkilöille, jotka täyttävät erityispätevyyden saamiseksi vaaditut taitoa, vähimmäisikää ja lääketieteellistä kelpoisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset ja joille on kertynyt erityispätevyyden saamiseksi vaadittava meripalveluaika.

(23)	On tärkeää, että komissio ja jäsenvaltiot kannustavat nuoria hankkimaan sisävesiliikenteen alan ammattipätevyyden ja että komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat erityisiä toimenpiteitä, joilla tuetaan asiaa koskevaa työmarkkinaosapuolten toimintaa.

(24)

Tutkintojen vastavuoroisen tunnustamisen takaamiseksi pätevyyskirjojen olisi perustuttava kulkuneuvojen toiminnan kannalta välttämättömiin taitoihin. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että pätevyyskirjan saavilla henkilöillä on vastaava vähimmäistason pätevyys, joka on todennettu asianmukaisella arvioinnilla. Tällainen arviointi voitaisiin tehdä hallinnollisena kokeena tai se voisi olla osa hyväksyttyjä koulutusohjelmia, jotka suoritetaan yhteisten vaatimusten mukaisesti vertailukelpoisen vähimmäistaitotason varmistamiseksi eri pätevyyksien osalta kaikissa jäsenvaltioissa.

(25)

Unionin sisävesiväylillä liikennöidessään päälliköiden olisi pystyttävä soveltamaan tietoa sisävesiliikenteen säännöistä, kuten sisävesiliikennettä koskevasta eurooppalaisesta säännöstöstä (CEVNI) tai muista asiaankuuluvista liikennesäännöistä sekä kulkuneuvon miehitykseen sovellettavista säännöistä, mukaan lukien lepoajat, sellaisina kuin niistä on säädetty unionin tai kansallisessa lainsäädännössä tai alueellisella tasolla hyväksytyissä erityisissä säännöksissä, kuten Reinillä liikennöivää henkilöstöä koskevissa asetuksissa.

(26)

Koska päälliköt ovat vastuussa turvallisuudesta harjoittaessaan ammattiaan, tutkan avulla tapahtuva navigointi ja nesteytettyä maakaasua polttoaineena käyttävien kulkuneuvojen polttoainetäydennys tai nesteytettyä maakaasua polttoaineena käyttävillä kulkuneuvoilla purjehtiminen vaatii, että käytännön kokeilla todennetaan, onko vaadittava pätevyystaso tosiasiallisesti saavutettu. Tällaiset käytännön kokeet voitaisiin suorittaa käyttämällä hyväksyttyjä simulaattoreita, jotta pätevyyden arviointi helpottuu entisestään.

(27)

Kulkuneuvon radioaseman käyttötaidot ovat olennaisia sisävesiliikenteen turvallisuuden varmistamiseksi. On tärkeää, että jäsenvaltiot rohkaisevat kaikkia kansimiehistön jäseniä, jotka saattaisivat joutua liikennöimään kulkuneuvoa, hankkimaan radiolaitteiston käyttöä koskevan koulutuksen ja todistuksen. Päälliköille ja ruorimiehille tällaisen koulutuksen ja todistuksen olisi oltava pakollisia.

(28)

Koulutusohjelmien hyväksyminen on tarpeen, jotta voidaan todentaa, että ohjelmat ovat yhteisten vähimmäisvaatimusten mukaisia sisällön ja järjestelyjen suhteen. Vaatimustenmukaisuuden ansiosta voidaan poistaa tarpeettomia esteitä ammattiin pääsyltä välttämällä tarpeettomien lisäkokeiden soveltaminen henkilöihin, jotka ovat jo hankkineet tarvittavat taidot ammatillisen koulutuksensa aikana. Hyväksytyillä koulutusohjelmilla voitaisiin myös helpottaa sellaisten työntekijöiden pääsyä sisävesiliikenteen ammatteihin, joilla on aiempaa kokemusta muilta aloilta, sillä he voisivat hyötyä erityiskoulutusohjelmista, joissa otetaan huomioon heidän jo hankkimansa pätevyydet.

(29)	Päällikköjen liikkuvuuden helpottamiseksi entisestään jäsenvaltioiden olisi voitava arvioida pätevyydet, jotka ovat tarpeen navigoitaessa sisävesiväylän osuudella, jolla esiintyy erityisiä riskejä, sen jäsenvaltion suostumuksella, jonka alueella kyseinen osuus sijaitsee.

(30)

Meripalveluaika olisi todennettava meripalvelukirjoissa olevien vahvistettujen merkintöjen perusteella. Tällaisen todentamisen mahdollistamiseksi jäsenvaltioiden olisi myönnettävä meripalvelukirjoja ja laivapäiväkirjoja ja varmistettava, että laivapäiväkirjaan on kirjattu kulkuneuvon tekemät matkat. Hyväksytyn lääkärin olisi todistettava hakijan lääketieteellinen kelpoisuus.

(31)	Jos lastaus ja purku edellyttävät aktiivisia vesiliikennetoimia, kuten ruoppausta tai aluksen ohjaamista lastaus- tai purkamispaikkojen välillä, jäsenvaltioiden olisi katsottava tällaiseen toimintaan käytetty aika meripalveluajaksi ja kirjattava se vastaavasti.

(32)	Jos tässä direktiivissä säädettyihin toimenpiteisiin liittyy henkilötietojen käsittelyä, se olisi toteutettava henkilötietojen suojaa koskevan unionin lainsäädännön, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 45/2001 (7) ja (EU) 2016/679 (8) mukaisesti.

(33)

Pätevyyskirjojen tehokkaan hallinnoinnin edistämiseksi jäsenvaltioiden olisi nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, joiden on pantava täytäntöön tämä direktiivi, ja joiden olisi perustettava rekisterit pätevyyskirjoja, meripalvelukirjoja ja laivapäiväkirjoja koskevien tietojen kirjaamiseksi. Tietojenvaihdon helpottamiseksi jäsenvaltioiden välillä ja komission kanssa tämän direktiivin täytäntöönpanoa, noudattamisen valvontaa ja arviointia varten sekä tilastointia, vesiliikenteen turvallisuuden ylläpitämistä ja vesiliikenteen helpottamista varten jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava tällaiset tiedot, mukaan lukien pätevyyskirjoja, meripalvelukirjoja ja laivapäiväkirjoja koskevat tiedot, sisällyttämällä ne komission ylläpitämään tietokantaan. Kyseistä tietokantaa ylläpitäessään komission olisi noudatettava asianmukaisesti henkilötietojen suojaa koskevia periaatteita.

(34)

Pätevyyskirjoja, meripalvelukirjoja ja laivapäiväkirjoja tämän direktiivin sääntöjä vastaavien sääntöjen mukaisesti myöntävät viranomaiset, mukaan lukien viranomaiset kolmansissa maissa, käsittelevät henkilötietoja. Tämän direktiivin täytäntöönpanoon ja noudattamisen valvontaan osallistuvilla viranomaisilla ja tarvittaessa kyseisiä vastaavia sääntöjä antaneilla kansainvälisillä järjestöillä olisi myös oltava pääsy komission ylläpitämään tietokantaan tämän direktiivin arviointia, tilastointia, vesiliikenteen turvallisuuden ylläpitämistä ja vesiliikenteen helpottamisen varmistamista varten sekä tietojenvaihdon helpottamiseksi kyseisten viranomaisten välillä. Pääsyn edellytyksenä olisi kuitenkin oltava riittävä tietosuojan taso, erityisesti henkilötietojen osalta, ja kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen osalta pääsyn edellytyksenä olisi myös oltava vastavuoroisuusperiaate.

(35)

Jotta sisävesiliikenteen alaa voitaisiin entisestään nykyaikaistaa ja keventää hallinnollista taakkaa sekä vähentää samalla mahdollisuuksia asiakirjojen väärentämiseen, komission olisi paremman sääntelyn periaate huomioon ottaen harkittava sen mahdollisuuden tarkastelua, että unionin pätevyyskirjan, meripalvelukirjan ja laivapäiväkirjan paperiversio korvataan sähköisillä välineillä, kuten sähköisillä ammattikorteilla ja sähköisillä alusta koskevilla asiakirjoilla.

(36)

Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jonka nojalla se voi tarvittaessa vastustaa sitä, että jäsenvaltio aikoo hyväksyä tietyillä sisävesiväyläosuuksilla esiintyviin erityisiin riskeihin liittyviä pätevyysvaatimuksia. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (9) mukaisesti.

(37)

Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa unionin pätevyyskirjojen, käytännön kokeesta annettavien todistusten, meripalvelukirjojen ja laivapäiväkirjojen myöntämistä koskevien mallien hyväksymisen osalta ja 10 artiklan mukaista tunnustamista koskevien päätösten hyväksymisen osalta. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(38)

Jotta voidaan vahvistaa yhdenmukaistetut vähimmäisvaatimukset ammattipätevyyden varmentamista varten, helpottaa tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden välillä sekä helpottaa komission harjoittamaa tämän direktiivin täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat pätevyysvaatimusten, lääketieteellisten kelpoisuusvaatimusten, käytännön koevaatimusten ja simulaattoreiden hyväksymisvaatimusten asettamista sekä komission ylläpitämän sellaisen tietokannan ominaisuuksien määrittämistä ja käyttöedellytyksiä koskevien vaatimusten asettamista, jossa säilytetään kopio keskeisistä tiedoista, jotka liittyvät unionin pätevyyskirjoihin, meripalvelukirjoihin, laivapäiväkirjoihin ja tunnustettuihin asiakirjoihin. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (10) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(39)

Siirtymätoimenpiteillä ei olisi puututtava ainoastaan direktiivin 96/50/EY, Reinillä liikennöivää henkilöstöä koskevien asetusten tai tietyn kansallisen lainsäädännön mukaisesti päälliköille myönnettyjä pätevyyskirjoja koskevaan ongelmaan, vaan myös tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien muiden kansimiehistön jäsenten luokille myönnettyjä pätevyyskirjoja koskevaan ongelmaan. Kyseisillä toimenpiteillä olisi niin pitkälle kuin mahdollista turvattava aiemmin myönnetyt etuudet ja pyrittävä antamaan ammattitaitoisille miehistön jäsenille kohtuullinen aika hakea unionin pätevyyskirjaa. Kyseisillä toimenpiteillä olisi tämän vuoksi säädettävä riittävän pitkästä ajanJAKSOsta, jonka aikana näiden pätevyyskirjojen käyttöä voidaan jatkaa niillä unionin sisävesiväylillä, joilla ne olivat voimassa ennen kansalliseksi lainsäädännöksi saattamisen määräajan päättymistä. Kyseisillä toimenpiteillä olisi myös varmistettava, että kaikkien näiden pätevyyskirjojen osalta on käytössä järjestelmä uusiin sääntöihin siirtymiseksi, erityisesti, kun kyse on paikallista etua palvelevista matkoista.

(40)

Sisävesiliikenteen ammattipätevyyksiä koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamista Euroopassa helpotetaan unionin ja RNKK:n tiiviillä yhteistyöllä sekä CESNIn normien kehittämisellä. CESNI, joka on avoin kaikille jäsenvaltioiden asiantuntijoille, laatii sisävesiliikenteen normit, mukaan lukien ammattipätevyyttä koskevat normit. Euroopan jokikomissioiden, asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen, työmarkkinaosapuolten ja ammatillisten yhdistysten olisi osallistuttava täysipainoisesti CESNIn normien suunnitteluun ja laatimiseen. Kun tässä direktiivissä säädetyt edellytykset täyttyvät, komission olisi viitattava CESNIn normeihin antaessaan täytäntöönpanosäädöksiä ja delegoituja säädöksiä tämän direktiivin mukaisesti.

(41)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, eli yhteisten puitteiden vahvistamista ammattipätevyyksien vähimmäistason tunnustamiseksi sisävesiliikenteen alalla, vaan se voidaan laajuutensa ja vaikutustensa vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(42)	Sukupuolten tasapuolisen edustuksen parantamiseksi sisävesiliikenteen alalla on tärkeää edistää naisten mahdollisuuksia hankkia alan pätevyys ja päästä alan ammatteihin.

(43)

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tietojen, jotka jäsenvaltiot ovat velvollisia toimittamaan komissiolle saattaessaan direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöään, on oltava selkeitä ja täsmällisiä. Sama pätee myös tähän direktiiviin, jossa säädetään erityisesti kohdennetusta toimintatavasta, joka koskee saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä.

(44)	Direktiivit 91/672/ETY ja 96/50/EY olisi näin ollen kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tässä direktiivissä säädetään ehdoista ja menettelyistä, jotka koskevat unionin sisävesiväylillä liikennöivien kulkuneuvojen toimintaan osallistuvien henkilöiden pätevyyden varmentamista ja tällaisten pätevyyksien tunnustamista jäsenvaltioissa.

2 artikla

Soveltamisala

1. Tätä direktiiviä sovelletaan kansimiehistön jäseniin, nesteytetyn maakaasun asiantuntijoihin sekä matkustajaliikenteen asiantuntijoihin seuraavilla unionin sisävesiväylillä liikennöivillä kulkuneuvotyypeillä:

a)	alukset, joiden pituus on vähintään 20 metriä;

b)	alukset, joiden pituuden, leveyden ja syväyksen tulo on vähintään 100 kuutiometriä;

hinaajat ja työntöalukset, jotka on tarkoitettu

i)	hinaamaan tai työntämään a ja b alakohdassa tarkoitettuja aluksia;

ii)	hinaamaan tai työntämään uivaa kalustoa;

iii)	siirtämään vierellään a ja b alakohdassa tarkoitettuja aluksia tai uivaa kalustoa;

d)	matkustaja-alukset;

e)	alukset, joilta vaaditaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/68/EY (11) nojalla hyväksymistodistus;

f)	uiva kalusto.

2. Tätä direktiiviä ei sovelleta henkilöihin, jotka

a)	liikkuvat vesillä urheilu- tai virkistystarkoituksessa;

b)	osallistuvat sellaisten lauttojen toimintaan, jotka eivät liiku itsenäisesti;

c)	osallistuvat puolustusvoimien, yleisestä järjestyksestä vastaavien viranomaisten, väestönsuojelun, vesistöviranomaisten, palokuntien ja muiden pelastuspalvelujen käyttämien kulkuneuvojen toimintaan.

3. Rajoittamatta 39 artiklan 3 kohdan soveltamista tätä direktiiviä ei myöskään sovelleta henkilöihin, jotka liikennöivät jäsenvaltioissa, joissa ei ole toisen jäsenvaltion vesiväyläverkostoon yhteydessä olevia sisävesiväyliä, ja jotka liikennöivät yksinomaan

a)	lyhyillä, paikallista etua palvelevilla matkoilla, joilla etäisyys lähtöpaikasta ei millään hetkellä ylitä 10 kilometriä; tai

b)	kausiluonteisesti.

3 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1)	’sisävesiväylällä’ muuta vesiväylää kuin merta, joka on avoin liikennöitäväksi 2 artiklassa tarkoitetulla kulkuneuvolla;

2)	’kulkuneuvolla’ alusta tai uivaa kalustoa;

3)	’aluksella’ sisävesialusta tai merialusta;

4)	’hinaajalla’ alusta, joka on erityisesti suunniteltu suorittamaan hinauksia;

5)	’työntöaluksella’ alusta, joka on erityisesti suunniteltu kuljettamaan työntökytkyettä;

6)	’matkustaja-aluksella’ alusta, joka on suunniteltu ja varustettu kuljettamaan yli 12 matkustajaa;

7)	’unionin pätevyyskirjalla’ toimivaltaisen viranomaisen myöntämää todistusta, jossa vahvistetaan, että henkilö täyttää tämän direktiivin vaatimukset;

8)	’STCW-yleissopimuksella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/106/EY (12) 1 artiklan 21 alakohdassa määriteltyä STCW-yleissopimusta;

’kansimiehistön jäsenillä’ henkilöitä, jotka osallistuvat unionin sisävesiväylillä liikennöivän vesikulkuneuvon yleiseen toimintaan ja suorittavat esimerkiksi navigointiin, aluksen toiminnan valvontaan, lastin käsittelyyn, ahtaukseen ja matkustajaliikenteeseen, laivakonetekniikkaan, huoltamiseen ja korjaamiseen, viestintään, terveyteen ja turvallisuuteen sekä ympäristönsuojeluun liittyviä erilaisia tehtäviä, ja jotka eivät ole yksinomaan koneistojen, nosturien tai sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käyttämiseen määrättyjä henkilöitä;

10)	’radioasemanhoitajan todistuksella’ jäsenvaltion kansainväliseen televiestintäliiton yleissopimukseen liitettyjen radio-ohjesääntöjen mukaisesti myöntämää kansallista todistusta, jossa annetaan lupa radioaseman käyttöön sisävesikulkuneuvolla;

11)	’matkustajaliikenteen asiantuntijalla’ aluksella työskentelevää henkilöä, jolla on pätevyys toteuttaa toimenpiteitä hätätilanteissa matkustaja-aluksilla;

12)	’nesteytetyn maakaasun asiantuntijalla’ henkilöä, jolla on pätevyys osallistua nesteytettyä maakaasua polttoaineena käyttävän kulkuneuvon polttoainetäydennykseen tai toimia tällaisen kulkuneuvon päällikkönä;

13)	’päälliköllä’ kansimiehistön jäsentä, jolla on pätevyys purjehtia kulkuneuvolla jäsenvaltioiden sisävesiväylillä ja jolla on pätevyys olla kokonaisvastuussa aluksesta, mukaan lukien miehistö, matkustajat ja lasti;

14)	’erityisellä riskillä’ turvallisuusriskiä, joka johtuu sellaisista erityisistä navigointiolosuhteista, jotka edellyttävät päälliköiltä pätevyyksiä, jotka ylittävät johtotasolta edellytetyt yleiset pätevyysvaatimukset;

15)	’pätevyydellä’ osoitettua kykyä käyttää osaamista ja taitoja, joita edellytetään sisävesiväylien kulkuneuvojen toimintaan tarvittavien tehtävien moitteetonta suorittamista varten vahvistetuissa vaatimuksissa;

16)	’johtotasolla’ vastuutasoa, joka liittyy päällikkönä toimimiseen ja sen varmistamiseen, että muut kansimiehistön jäsenet suorittavat asianmukaisesti kaikki kulkuneuvon toimintaan liittyvät tehtävät;

17)

’operatiivisella tasolla’ vastuutasoa, joka liittyy matruusina, perämiehenä tai ruorimiehenä toimimiseen ja valvonnan ylläpitämiseen kaikkien kyseiselle henkilölle osoitettuun vastuualueeseen kuuluvien tehtävien suorittamisen ajan asianmukaisten menettelyjen mukaisesti ja johtotasolla toimivan henkilön johdolla;

18)	’suurella kytkyeellä’ työntökytkyettä, jossa työnnetyn kulkuneuvon kokonaispituuden ja kokonaisleveyden tulo on vähintään 7 000 neliömetriä;

19)	’meripalvelukirjalla’ henkilökohtaista rekisteriä, johon kirjataan miehistön jäsenen työhistoria, erityisesti meripalveluaika ja tehdyt matkat;

20)	’laivapäiväkirjalla’ virallista rekisteriä kulkuneuvon ja sen miehistön tekemistä matkoista;

21)	’aktiivisella meripalvelukirjalla tai laivapäiväkirjalla’ meripalvelukirjaa tai laivapäiväkirjaa, joka on avoin tietojen kirjaamista varten;

22)	’meripalveluajalla’ päivinä mitattua aikaa, jonka kansimiehistön jäsenet ovat viettäneet aluksella kulkuneuvon sisävesiväylillä tekemän matkan aikana, mukaan lukien aktiivisia vesiliikennetoimia edellyttävä lastaus ja purku, jonka toimivaltainen viranomainen on vahvistanut;

23)	’uivalla kalustolla’ uivaa rakennetta, jolla kuljetetaan työkoneita, kuten nostureita, ruoppauslaitteita, paalujunttia tai elevaattoreita;

24)	’pituudella’ rungon enimmäispituutta metreinä ilman peräsintä ja kokkapuuta;

25)	’leveydellä’ laidoituksen ulkoreunaan mitattua rungon enimmäisleveyttä metreinä (ilman siipirattaita, lepuuttajia ja vastaavia);

26)	’syväyksellä’ rungon alimman pisteen, kun köliä tai muita kiinteitä asennuksia ei oteta huomioon, ja enimmäissyväystason välistä pystysuoraa etäisyyttä metreinä;

27)	’kausiluonteisella liikennöinnillä’ joka vuosi enintään kuuden kuukauden ajan harjoitettavaa liikennöintiä.

2 LUKU

UNIONIN PÄTEVYYSKIRJAT

4 artikla

Kansimiehistön jäsenen velvollisuus pitää mukanaan unionin pätevyyskirja

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että unionin sisävesiväylillä liikennöivillä kansimiehistön jäsenillä on mukanaan joko 11 artiklan mukaisesti myönnetty kansimiehistön jäsenen unionin pätevyyskirja tai 10 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesti tunnustettu todistus.

2. Muiden kansimiehistön jäsenten kuin päälliköiden osalta unionin pätevyyskirja ja 22 artiklassa tarkoitettu meripalvelukirja on esitettävä yhdessä yhteisessä asiakirjassa.

3. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, kulkuneuvon toimintaan osallistuvien muiden henkilöiden kuin päälliköiden todistukset, jotka on myönnetty tai tunnustettu direktiivin 2008/106/EY ja näin ollen STCW-yleissopimuksen mukaisesti, ovat voimassa sisävesiväylillä liikennöivillä merialuksilla.

5 artikla

Velvollisuus pitää mukana unionin pätevyyskirja erityisiä toimia varten

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että matkustajaliikenteen asiantuntijoilla ja nesteytetyn maakaasun asiantuntijoilla on mukanaan joko 11 artiklan mukaisesti myönnetty unionin pätevyyskirja tai 10 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesti tunnustettu todistus.

2. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, kulkuneuvon toimintaan osallistuvien henkilöiden todistukset, jotka on myönnetty tai tunnustettu direktiivin 2008/106/EY ja näin ollen STCW-yleissopimuksen mukaisesti, ovat voimassa sisävesiväylillä liikennöivillä merialuksilla.

6 artikla

Päällikön velvollisuus hankkia erityisluvat

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että päälliköillä on 12 artiklan mukaisesti annetut erityisluvat, jos he purjehtivat

a)	vesiväylillä, jotka on luokiteltu 8 artiklan mukaisiksi meriväylän luonteisiksi sisävesiväyliksi;

b)	vesiväylillä, jotka on yksilöity 9 artiklan mukaisiksi sisävesiväylien osuuksiksi, joilla esiintyy erityisiä riskejä;

c)	tutkan avulla;

d)	kulkuneuvolla, joka käyttää nesteytettyä maakaasua polttoaineena;

e)	suuria kytkyeitä.

7 artikla

Vapautukset kansallisilla sisävesiväylillä, jotka eivät ole yhteydessä toisen jäsenvaltion vesiväyläverkostoon

1. Jäsenvaltio voi vapauttaa 4 artiklan 1 kohdassa, 5 artiklan 1 kohdassa ja 6 artiklassa tarkoitetut henkilöt, jotka toimivat yksinomaan sellaisilla kansallisilla sisävesiväylillä, jotka eivät ole yhteydessä toisen jäsenvaltion vesiväyläverkostoon, mukaan lukien meriväylän luonteisiksi luokitellut sisävesiväylät, 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklassa, 22 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa sekä 22 artiklan 3 ja 6 kohdassa säädetyistä velvoitteista.

2. Edellä 1 kohdan mukaisesti vapautuksia myöntävä jäsenvaltio voi myöntää 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöille pätevyyskirjoja tässä direktiivissä säädetyistä yleisistä edellytyksistä poikkeavin edellytyksin, jos tällaisilla pätevyyskirjoilla varmistetaan riittävä turvallisuuden taso. Kyseisten pätevyyskirjojen tunnustamiseen muissa jäsenvaltioissa on sovellettava tapauksen mukaan direktiiviä 2005/36/EY tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2005/45/EY (13).

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 kohdan mukaisesti myönnetyistä vapautuksista. Komissio asettaa kyseisiä myönnettyjä vapautuksia koskevat tiedot julkisesti saataville.

8 artikla

Meriväylän luonteisten sisävesiväylien luokittelu

1. Jäsenvaltioiden on luokiteltava alueellaan olevan sisävesiväylän osuus meriväylän luonteiseksi sisävesiväyläksi, jos yksi seuraavista kriteereistä täyttyy:

a)	osuudella sovelletaan kansainvälisistä säännöistä yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä tehtyä yleissopimusta;

b)	poijut ja merkit ovat merenkulun viitoitusjärjestelmän mukaiset;

c)	terrestriaalinen navigointi on tarpeen kyseisellä sisävesiväylällä; tai

d)	kyseisellä sisävesiväylällä navigointiin tarvitaan merenkulkulaitteita, joiden toiminta edellyttää erityisosaamista.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle alueellaan olevan sisävesiväylän tietyn osuuden luokittelemisesta meriväylän luonteiseksi sisävesiväyläksi. Komissiolle toimitettavaan ilmoitukseen on liitettävä 1 kohdassa tarkoitettuihin kriteereihin pohjautuvat perustelut. Komissio asettaa luettelon ilmoitetuista meriväylän luonteisista sisävesiväylistä julkisesti saataville ilman tarpeetonta viivytystä.

9 artikla

Sisävesiväylien osuudet, joilla esiintyy erityisiä riskejä

1. Jos vesiliikenteen turvallisuuden varmistamiseksi on tarpeen, jäsenvaltiot voivat 2–4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti yksilöidä niiden omien alueiden halki kulkevien sisävesiväylien osuuksia, joilla esiintyy erityisiä riskejä, jos tällaiset riskit johtuvat yhdestä tai useammasta seuraavasta syystä:

a)	tiheästi vaihtuva virtaus ja virtausnopeus;

b)	sisävesiväylän hydromorfologiset ominaisuudet ja asianmukaisten väylätietopalvelujen puute sisävesiväylällä tai soveltuvien merikarttojen puute;

c)	paikallisliikenteeseen sovelletaan erityissääntelyä, joka on perusteltua sisävesiväylän erityisten hydromorfologisten ominaisuuksien vuoksi; tai

d)	korkea onnettomuustiheys tietyllä sisävesiväylän osuudella jonkin sellaisen pätevyyden puutteen johdosta, jota 17 artiklassa tarkoitetut pätevyysvaatimukset eivät kata.

Jäsenvaltioiden on kuultava asiaankuuluvaa Euroopan jokikomissiota ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen osuuksien yksilöintimenettelyn aikana, jos ne pitävät tätä tarpeellisena turvallisuuden varmistamiseksi.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle toimenpiteistä, joita ne aikovat toteuttaa tämän artiklan 1 kohdan ja 20 artiklan nojalla, sekä toimenpiteen pohjana olevat perustelut vähintään kuusi kuukautta ennen kyseisten toimenpiteiden suunniteltua toteuttamispäivää.

3. Jos 1 kohdassa tarkoitetut sisävesiväylien osuudet sijaitsevat kahden tai useamman jäsenvaltion välisellä rajalla, asianomaisten jäsenvaltioiden on kuultava toisiaan ja ilmoitettava asiasta yhteisesti komissiolle.

4. Jos jäsenvaltio aikoo toteuttaa toimenpiteen, jota ei ole perusteltu tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti, komissio voi kuuden kuukauden kuluessa ilmoittamisesta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään komission päätöksestä vastustaa toimenpiteen toteuttamista. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti.

5. Komissio asettaa julkisesti saataville jäsenvaltioiden toteuttamat toimenpiteet ja 2 kohdassa tarkoitetut perustelut.

10 artikla

Tunnustaminen

1. Kaikki toimivaltaisten viranomaisten tämän direktiivin mukaisesti myöntämät 4 ja 5 artiklassa tarkoitetut unionin pätevyyskirjat sekä 22 artiklassa tarkoitetut meripalvelukirjat tai laivapäiväkirjat ovat voimassa kaikilla unionin sisävesiväylillä.

2. Kaikki pätevyyskirjat, meripalvelukirjat tai laivapäiväkirjat, jotka on myönnetty Reinillä liikennöivää henkilöstöä koskevien asetusten, joissa säädetään vastaavista vaatimuksista kuin tässä direktiivissä, mukaisesti, ovat voimassa kaikilla unionin sisävesiväylillä.

Tällaiset kolmannen maan myöntämät pätevyyskirjat, meripalvelukirjat tai laivapäiväkirjat ovat voimassa kaikilla unionin sisävesiväylillä edellyttäen, että kyseinen kolmas maa tunnustaa lainkäyttöalueellaan tämän direktiivin nojalla myönnetyt unionin asiakirjat.

3. Kaikki pätevyyskirjat, meripalvelukirjat tai laivapäiväkirjat, jotka on myönnetty kolmannen maan sellaisten kansallisten sääntöjen mukaisesti, joissa säädetään tämän direktiivin vaatimuksia vastaavista vaatimuksista, ovat voimassa kaikilla unionin sisävesiväylillä edellyttäen, että 4 ja 5 kohdassa säädettyä menettelyä ja edellytyksiä noudatetaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

4. Kaikki kolmannet maat voivat toimittaa komissiolle pyynnön viranomaistensa myöntämien pätevyyskirjojen, meripalvelukirjojen ja laivapäiväkirjojen tunnustamisesta. Pyyntöön on liitettävä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen sen määrittämiseksi, sovelletaanko tällaisten asiakirjojen myöntämiseen tässä direktiivissä säädettyjä vaatimuksia vastaavia vaatimuksia.

5. Saatuaan 4 kohdan mukaisen tunnustamista koskevan pyynnön komissio arvioi pyynnön esittäneen kolmannen maan varmennusjärjestelmät määrittääkseen, sovelletaanko kyseisen kolmannen maan pyynnössä mainittujen pätevyyskirjojen, meripalvelukirjojen ja laivapäiväkirjojen myöntämiseen tässä direktiivissä säädettyjä vaatimuksia vastaavia vaatimuksia.

Jos kyseisten vaatimusten todetaan olevan vastaavia, komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa tunnustetaan kyseisen kolmannen maan myöntämät pätevyyskirjat, meripalvelukirjat ja laivapäiväkirjat unionissa, edellyttäen, että kyseinen kolmas maa tunnustaa lainkäyttöalueellaan tämän direktiivin nojalla myönnetyt unionin asiakirjat.

Tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua täytäntöönpanosäädöstä hyväksyessään komissio täsmentää, mihin tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin asiakirjoihin tunnustaminen soveltuu. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti.

6. Jos jäsenvaltio katsoo, että jokin kolmas maa ei enää täytä tämän artiklan vaatimuksia, sen on välittömästi ilmoitettava asiasta komissiolle ja perusteltava väitteensä asianmukaisesti.

7. Kahdeksan vuoden välein komissio arvioi, noudattaako varmennusjärjestelmä 5 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa kolmannessa maassa tässä direktiivissä säädettyjä vaatimuksia. Jos komissio toteaa, että tässä direktiivissä säädetyt vaatimukset eivät enää täyty, sovelletaan 8 kohtaa.

8. Jos komissio toteaa, että tämän artiklan 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuun asiakirjojen myöntämiseen ei enää sovelleta tässä direktiivissä säädettyjä vaatimuksia vastaavia vaatimuksia, se hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, jolla keskeytetään näiden vaatimusten mukaisesti myönnettyjen pätevyyskirjojen, meripalvelukirjojen ja laivapäiväkirjojen voimassaolo kaikilla unionin sisävesiväylillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti.

Komissio voi milloin tahansa peruuttaa voimassaolon keskeyttämisen, jos sovellettuihin vaatimuksiin liittyvät havaitut puutteet on korjattu.

9. Komissio asettaa julkisesti saataville luettelon 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista kolmansista maista sekä asiakirjoista, joiden tunnustetaan olevan voimassa kaikilla unionin sisävesiväylillä.

3 LUKU

AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN VARMENTAMINEN

I JAKSO

Unionin pätevyyskirjojen ja erityislupien päälliköille myöntämiseen sovellettava menettely

11 artikla

Unionin pätevyyskirjojen myöntäminen ja voimassaolo

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki kansimiehistön jäsenelle myönnettävän unionin pätevyyskirjan tai erityisiin toimiin myönnettävän unionin pätevyyskirjan hakijat toimittavat tyydyttävän asiakirjanäytön

a)	henkilöllisyydestään;

b)	siitä, että he täyttävät liitteessä I säädetyt, hakemaansa pätevyyttä koskevat ikää, pätevyyttä, hallinnollisten vaatimusten täyttymistä ja meripalveluaikaa koskevat vähimmäisvaatimukset;

c)	siitä, että he täyttävät tarvittaessa lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset 23 artiklan mukaisesti.

2. Jäsenvaltioiden on myönnettävä unionin pätevyyskirjat sen jälkeen, kun ne ovat todentaneet hakijoiden toimittamien asiakirjojen aitouden ja voimassaolon ja varmistaneet, ettei hakijoille ole jo myönnetty voimassa olevaa unionin pätevyyskirjaa.

3. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan mallit unionin pätevyyskirjoja sekä unionin pätevyyskirjan ja meripalvelukirjan yhdistäviä yhteisiä asiakirjoja varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

4. Kansimiehistön jäsenelle myönnettävän unionin pätevyyskirjan voimassaolo on rajoitettava 23 artiklan nojalla vaadittuun seuraavaan lääkärintarkastukseen asti.

5. Päällikölle myönnettävät unionin pätevyyskirjat ovat voimassa enintään 13 vuotta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdassa tarkoitetun rajoituksen soveltamista.

6. Erityisiin toimiin myönnettävä unionin pätevyyskirja on voimassa enintään viisi vuotta.

12 artikla

Päällikköjen erityislupien myöntäminen ja niiden voimassaolo

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 6 artiklassa tarkoitettujen erityislupien hakijat toimittavat tyydyttävän asiakirjanäytön

a)	henkilöllisyydestään;

b)	siitä, että he täyttävät liitteessä I säädetyt, hakemaansa erityislupaa koskevat ikää, pätevyyttä, hallinnollisten vaatimusten täyttymistä ja meripalveluaikaa koskevat vähimmäisvaatimukset;

c)	siitä, että heillä on päällikölle myönnettävä unionin pätevyyskirja tai 10 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti tunnustettu todistus tai että he täyttävät tässä direktiivissä säädetyt päälliköille myönnettävää unionin pätevyyskirjaa koskevat vähimmäisvaatimukset.

2. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, hakijoiden on 6 artiklan b alakohdan nojalla vaaditun erityisluvan osalta, joka annetaan sellaisilla sisävesiväylien osuuksilla purjehtimista varten, joilla esiintyy erityisiä riskejä, toimitettava 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuille jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille tyydyttävä asiakirjanäyttö

a)	henkilöllisyydestään;

b)	siitä, että he täyttävät 20 artiklan mukaisesti vahvistetut erityisiä riskejä koskevat pätevyysvaatimukset niiden erityisten sisävesiväylien osuuksien osalta, joita varten lupa vaaditaan;

c)	siitä, että heillä on päällikölle myönnettävä unionin pätevyyskirja tai 10 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti tunnustettu todistus tai että he täyttävät tässä direktiivissä säädetyt päälliköille myönnettävää unionin pätevyyskirjaa koskevat vähimmäisvaatimukset.

3. Jäsenvaltioiden on annettava 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut erityisluvat sen jälkeen, kun ne ovat todentaneet hakijan toimittamien asiakirjojen aitouden ja voimassaolon.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltainen viranomainen, joka myöntää unionin pätevyyskirjan päälliköille, erityisesti ilmaisee pätevyyskirjassa mahdolliset 6 artiklan nojalla annetut erityisluvat 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun mallin mukaisesti. Tällaisen erityisluvan voimassaolo päättyy unionin pätevyyskirjan voimassaolon päättyessä.

5. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 4 kohdassa säädetään, 6 artiklan d alakohdassa tarkoitettu erityislupa annetaan 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun mallin mukaisesti sellaisena nesteytetyn maakaasun asiantuntijalle myönnettävänä unionin pätevyyskirjana, jonka voimassaoloaika vahvistetaan 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

13 artikla

Unionin pätevyyskirjojen ja päälliköille annettavien erityislupien uusiminen

Unionin pätevyyskirjan voimassaolon päättyessä jäsenvaltioiden on pyynnöstä uusittava kyseinen pätevyyskirja ja tarpeen mukaan siihen sisältyvät erityisluvat edellyttäen, että

a)	kansimiehistön jäsenelle myönnettävien unionin pätevyyskirjojen ja muiden kuin 6 artiklan d alakohdassa tarkoitettujen erityislupien osalta on toimitettu 11 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettu tyydyttävä asiakirjanäyttö;

b)	erityisiin toimiin myönnettävän unionin pätevyyskirjan osalta on toimitettu 11 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettu tyydyttävä asiakirjanäyttö.

14 artikla

Päälliköille myönnettävien unionin pätevyyskirjojen tai erityislupien keskeyttäminen ja peruuttaminen

1. Jos on viitteitä siitä, että pätevyyskirjoja tai erityislupia koskevat vaatimukset eivät enää täyty, pätevyyskirjan tai erityisluvan myöntäneen jäsenvaltion on tehtävä kaikki tarvittavat arvioinnit ja tarvittaessa peruutettava kyseiset pätevyyskirjat tai erityisluvat.

2. Mikä tahansa jäsenvaltio voi väliaikaisesti keskeyttää unionin pätevyyskirjan voimassaolon, jos se katsoo, että keskeyttäminen on tarpeen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä.

3. Jäsenvaltioiden on kirjattava voimassaolon keskeyttämiset ja peruuttamiset ilman aiheetonta viivytystä 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun tietokantaan.

II JAKSO

Hallinnollinen yhteistyö

15 artikla

Yhteistyö

Jos 39 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltio katsoo, että jokin toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen myöntämä pätevyyskirja ei täytä tässä direktiivissä säädettyjä edellytyksiä, tai jos on olemassa turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyviä syitä, toimivaltaisen viranomaisen on pyydettävä pätevyyskirjan myöntänyttä viranomaista harkitsemaan kyseisen pätevyyskirjan voimassaolon keskeyttämistä 14 artiklan mukaisesti. Pyynnön esittäneen viranomaisen on ilmoitettava komissiolle pyynnöstään. Kyseisen pätevyyskirjan myöntäneen viranomaisen on tutkittava pyyntö ja ilmoitettava toiselle viranomaiselle päätöksestään. Mikä tahansa toimivaltainen viranomainen voi kieltää henkilöitä toimimasta lainkäyttöalueellaan odotettaessa ilmoitusta pätevyyskirjan myöntäneen viranomaisen päätöksestä.

Jäljempänä olevan 39 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on myös tehtävä yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa varmistaakseen, että tämän direktiivin mukaisesti tunnustettujen pätevyyskirjojen ja meripalvelukirjojen haltijoiden meripalveluaika ja matkat kirjataan, jos meripalvelukirjan haltija pyytää kirjaamista, ja että ne vahvistetaan enintään 15 kuukauden ajalta ennen vahvistuspyyntöä. Kyseisten 39 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on tarpeen mukaan ilmoitettava komissiolle alueellaan olevista sisävesiväylistä, joilla vaaditaan pätevyyttä navigoida meriväylän luonteisilla vesiväylillä.

III JAKSO

Pätevyys

16 artikla

Pätevyysvaatimukset

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 4, 5 ja 6 artiklassa tarkoitetuilla henkilöillä on tarvittava pätevyys kulkuneuvon turvalliseen käyttöön 17 artiklassa säädetyn mukaisesti.

2. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, pätevyyden arviointi 6 artiklan b alakohdassa tarkoitettuja erityisiä riskejä varten on suoritettava 20 artiklan mukaisesti.

17 artikla

Pätevyyden arviointi

1. Komissio antaa tämän direktiivin täydentämiseksi 31 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan pätevyysvaatimukset sekä niitä vastaavat tiedot ja taidot liitteessä II säädettyjen olennaisten vaatimusten mukaisesti.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että henkilöt, jotka hakevat 4, 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuja asiakirjoja, tarvittaessa osoittavat, että he täyttävät tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut pätevyysvaatimukset läpäisemällä kokeen,

a)	jonka järjestämisestä vastaa hallintoviranomainen 18 artiklan mukaisesti; tai

b)	joka järjestetään osana 19 artiklan mukaisesti hyväksyttyä koulutusohjelmaa.

3. Pätevyysvaatimusten täyttämisen osoittamiseen on sisällyttävä käytännön koe, jotta voidaan myöntää

a)	päällikölle myönnettävä unionin pätevyyskirja;

b)	edellä 6 artiklan c alakohdassa tarkoitettu erityislupa tutkan avulla tapahtuvaa navigointia varten;

c)	nesteytetyn maakaasun asiantuntijalle myönnettävä unionin pätevyyskirja;

d)	matkustajaliikenteen asiantuntijalle myönnettävä unionin pätevyyskirja.

Käytännön kokeet tämän kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen saamiseksi voidaan järjestää kulkuneuvossa tai 21 artiklan mukaisella simulaattorilla. Käytännön kokeet voidaan tämän kohdan c ja d alakohdan osalta järjestää kulkuneuvossa tai maalla sijaitsevassa asianmukaisessa laitoksessa.

4. Siirretään komissiolle valta antaa tämän direktiivin täydentämiseksi 31 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja käytännön kokeita koskevat vaatimukset ja täsmennetään erityispätevyys ja olosuhteet, jotka testataan käytännön kokeiden aikana, samoin kuin niitä kulkuneuvoja koskevat vähimmäisvaatimukset, joilla käytännön koe voidaan suorittaa.

18 artikla

Hallintoviranomaisen vastuulla järjestettävät kokeet

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 17 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut kokeet järjestetään niiden vastuulla. Niiden on varmistettava, että kyseiset kokeet suoritetaan sellaisten koevalvojien johdolla, jotka ovat päteviä arvioimaan 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja pätevyyksiä sekä vastaavia tietoja ja taitoja.

2. Jäsenvaltioiden on annettava todistus käytännön kokeesta hakijoille, jotka ovat läpäisseet 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun käytännön kokeen, jos kyseinen koe järjestettiin 21 artiklan mukaisella simulaattorilla ja hakija on pyytänyt tällaista todistusta.

3. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen käytännön kokeesta annettavien todistusten mallit. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti.

4. Jäsenvaltioiden on tunnustettava ilman lisävaatimuksia tai -arviointeja 2 kohdassa tarkoitetut toisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten käytännön kokeesta myöntämät todistukset.

5. Kirjallisissa tai tietokonepohjaisissa kokeissa 1 kohdassa tarkoitetut koevalvojat voidaan korvata pätevöityneillä valvojilla.

6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tässä luvussa tarkoitetuilla koevalvojilla ja pätevöityneillä valvojilla ei ole eturistiriitoja.

19 artikla

Koulutusohjelmien hyväksyminen

1. Jäsenvaltiot voivat laatia koulutusohjelmia 4, 5 ja 6 artiklassa tarkoitetuille henkilöille. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, joiden alueella asianomainen oppilaitos tai koulutuslaitos toteuttaa koulutusohjelmiaan, hyväksyvät tällaiset koulutusohjelmat, joista saa tutkintotodistuksen tai muun todistuksen, joka osoittaa 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen pätevyysvaatimusten täyttymisen.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että koulutusohjelmien laadunarviointi ja -varmistus taataan soveltamalla kansallista tai kansainvälistä laatuvaatimusta 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2. Jäsenvaltiot voivat hyväksyä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut koulutusohjelmat vain, jos

a)	koulutuksen tavoitteet, oppisisältö, menetelmät, toteutus, menettelyt, mukaan lukien simulaattorien käyttö tarvittaessa, ja kurssimateriaali on asianmukaisesti dokumentoitu, ja ne antavat hakijoille mahdollisuuden saavuttaa 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut pätevyysvaatimukset;

b)	asiaankuuluvien taitojen arviointiohjelmat toteutetaan sellaisten pätevien henkilöiden toimesta, joilla on perusteelliset tiedot koulutusohjelmasta;

c)	koe 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen pätevyysvaatimusten täyttymisen todentamiseksi toteutetaan sellaisten pätevien koevalvojien toimesta, joilla ei ole eturistiriitoja.

3. Jäsenvaltioiden on tunnustettava kaikki muiden jäsenvaltioiden 1 kohdan mukaisesti hyväksymien koulutusohjelmien suorittamisen jälkeen myönnetyt tutkintotodistukset tai muut todistukset.

4. Jäsenvaltioiden on peruutettava tai keskeytettävä sellaisille koulutusohjelmille antamansa hyväksyntä, jotka eivät enää täytä 2 kohdassa säädettyjä kriteerejä.

5. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi hyväksyttyjen koulutusohjelmien luettelo, samoin kuin koulutusohjelmat, joiden hyväksyntä on peruutettu tai keskeytetty. Komissio asettaa nämä tiedot julkisesti saataville. Luettelossa on ilmoitettava koulutusohjelman nimi, myönnettävien tutkintotodistusten tai muiden todistusten nimikkeet, tutkintotodistukset tai muut todistukset myöntävä elin, hyväksymisen voimaantulovuosi sekä asiaankuuluva pätevyys ja mahdolliset erityisluvat, joihin tutkintotodistus tai muu todistus oikeuttaa.

20 artikla

Erityisiä riskejä varten vaaditun pätevyyden arviointi

1. Jäsenvaltioiden, jotka yksilöivät alueillaan 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja sisävesiväylien osuuksia, joilla esiintyy erityisiä riskejä, on täsmennettävä lisäpätevyys, jota vaaditaan kyseisillä sisävesiväylien osuuksilla liikennöiviltä päälliköiltä, ja tarvittavat keinot osoittaa näiden vaatimusten täyttyminen. Jäsenvaltioiden on kuultava asiaankuuluvaa Euroopan jokikomissiota kyseisen pätevyyden määrittämisprosessin aikana, jos ne pitävät tätä tarpeellisena turvallisuuden varmistamiseksi.

Sellaisilla sisävesiväylien osuuksilla liikennöintiä varten, joilla esiintyy erityisiä riskejä, vaadittava pätevyys huomioon ottaen tällaisten vaatimusten täyttymisen osoittamiseksi tarvittaviin keinoihin voi kuulua

a)	rajattu määrä kyseisellä osuudella tehtäviä matkoja;

b)	simulaattorikoe;

c)	monivalintakoe;

d)	suullinen koe; tai

e)	edellä a–d kohdassa tarkoitettujen keinojen yhdistelmä.

Tätä kohtaa soveltaessaan jäsenvaltioiden on sovellettava puolueettomia, läpinäkyviä, syrjimättömiä ja oikeasuhteisia kriteerejä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on varmistettava, että otetaan käyttöön menettelyt hakijoiden erityisiin riskeihin liittyvän pätevyyden arvioimiseksi, ja että asetetaan julkisesti saataville välineet, joiden avulla päälliköiden on helpompi hankkia erityisiä riskejä varten vaadittava pätevyys.

3. Jäsenvaltio voi arvioida erityisiin riskeihin toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevilla sisävesiväylien osuuksilla liittyvää hakijoiden pätevyyttä 1 kohdan mukaisesti kyseiselle sisävesiväylän osuudelle vahvistettujen vaatimusten perusteella edellyttäen, että kyseinen jäsenvaltio, jossa sisävesiväylän osuus sijaitsee, antaa suostumuksensa. Kyseisen jäsenvaltion on tuolloin tarjottava arvioinnin suorittavalle jäsenvaltiolle tarvittavat keinot sen suorittamiseen. Jäsenvaltioiden on perusteltava suostumuksen epääminen puolueettomin ja oikeussuhteisin syin.

21 artikla

Simulaattoreiden käyttö

1. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä pätevyyksien arvioinnissa käytettävät simulaattorit. Hyväksyntä on annettava pyynnöstä, jos osoitetaan, että simulaattori täyttää 2 kohdassa tarkoitetuilla delegoiduilla säädöksillä vahvistetut simulaattoreita koskevat vaatimukset. Hyväksynnässä on täsmennettävä, mikä tietty pätevyyden arviointi on sallittua kyseisellä simulaattorilla.

2. Siirretään komissiolle valta antaa tämän direktiivin täydentämiseksi 31 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan simulaattoreiden hyväksymisvaatimukset, joissa täsmennetään toiminnalliset ja tekniset vähimmäisvaatimukset ja tätä koskevat hallinnolliset menettelyt sen varmistamiseksi, että pätevyyden arviointiin käytettävät simulaattorit on suunniteltu niin, että niillä voidaan todentaa pätevyys 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen käytännön kokeita koskevien vaatimusten mukaisesti.

3. Jäsenvaltioiden on tunnustettava toimivaltaisten viranomaisten muissa jäsenvaltioissa 1 kohdan mukaisesti hyväksymät simulaattorit ilman teknisiä lisävaatimuksia tai -arviointia.

4. Jäsenvaltioiden on peruutettava tai keskeytettävä sellaisille simulaattoreille antamansa hyväksyntä, jotka eivät enää täytä 2 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia.

5. Jäsenvaltioiden on annettava hyväksyttyjen simulaattoreiden luettelo tiedoksi komissiolle. Komissio asettaa nämä tiedot julkisesti saataville.

6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että mahdollisuus käyttää simulaattoreita arviointitarkoituksiin on syrjimätön.

IV JAKSO

Meripalveluaika ja lääketieteellinen kelpoisuus

22 artikla

Meripalvelukirja ja laivapäiväkirja

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että päälliköt kirjaavat 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun meripalveluajan ja 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tehdyt matkat tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun meripalvelukirjaan tai 10 artiklan 2 tai 3 kohdan nojalla tunnustettuun meripalvelukirjaan.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, kun jäsenvaltiot soveltavat 7 artiklan 1 kohtaa tai 39 artiklan 2 kohtaa, tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyä velvoitetta on sovellettava vain, jos meripalvelukirjan haltija pyytää kirjaamista.

2. Jos miehistön jäsen sitä pyytää, jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaiset viranomaiset vahvistavat meripalveluaikaa ja matkoja, jotka on tehty enintään 15 kuukauden aikana ennen pyyntöä, koskevat tiedot meripalvelukirjaan sen jälkeen, kun tarvittavan asiakirjanäytön aitous ja voimassaolo on todennettu. Jos käytössä on sähköisiä välineitä, mukaan lukien sähköiset meripalvelukirjat ja sähköiset laivapäiväkirjat, joihin liittyy asianmukaiset menettelyt asiakirjojen aitouden turvaamiseksi, vastaavat tiedot voidaan vahvistaa ilman lisämenettelyjä.

Meripalveluaika, joka on kerrytetty minkä tahansa jäsenvaltioiden sisävesiväylillä, on otettava huomioon. Jos kyseessä on sisävesiväylä, jonka kaikki osuudet eivät ole täysin unionin alueella, meripalveluaika, joka on kertynyt unionin alueen ulkopuolella sijaitsevilla osuuksilla, on myös otettava huomioon.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kulkuneuvojen tekemät matkat kirjataan tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun laivapäiväkirjaan tai 10 artiklan 2 tai 3 kohdan nojalla tunnustettuun laivapäiväkirjaan.

4. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan meripalvelukirjojen ja laivapäiväkirjojen mallit, ottaen huomioon tämän direktiivin täytäntöönpanoa varten tarvittavat henkilön tunnistamista, meripalveluaikaa ja tehtyjä matkoja koskevat tiedot. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti.

Näitä täytäntöönpanosäädöksiä hyväksyessään komissio ottaa huomioon sen, että laivapäiväkirjoja käytetään myös neuvoston direktiivin 2014/112/EU (14) täytäntöönpanon yhteydessä miehitysvaatimusten todentamiseen ja kulkuneuvon tekemien matkojen kirjaamiseen.

5. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 17 päivänä tammikuuta 2026 arvion väärentämiseltä suojatuista sähköisistä meripalvelukirjoista, laivapäiväkirjoista ja ammattikorteista, joihin sisällytetään sisävesiliikennettä koskeva unionin pätevyyskirja.

6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että miehistön jäsenillä on vain yksi aktiivinen meripalvelukirja ja että kulkuneuvoilla on vain yksi aktiivinen laivapäiväkirja.

23 artikla

Lääketieteellinen kelpoisuus

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että unionin pätevyyskirjaa hakevat kansimiehistön jäsenet osoittavat lääketieteellisen kelpoisuutensa esittämällä toimivaltaiselle viranomaiselle voimassa olevan lääkärintodistuksen, jonka on antanut toimivaltaisen viranomaisen tunnustama lääkäri ja joka perustuu lääketieteellistä kelpoisuutta koskevan tutkimuksen läpäisemiseen.

2. Hakijoiden on esitettävä lääkärintodistus toimivaltaiselle viranomaiselle, kun he hakevat

a)	ensimmäistä kansimiehistön jäsenelle myönnettävää unionin pätevyyskirjaansa;

b)	päällikölle myönnettävää unionin pätevyyskirjaansa;

c)	kansimiehistön jäsenelle myönnettävän unionin pätevyyskirjansa uusimista silloin, kun tämän artiklan 3 kohdassa täsmennetyt edellytykset täyttyvät.

Unionin pätevyyskirjan saamista varten annettujen lääkärintodistusten on oltava päivätty aikaisintaan kolme kuukautta ennen unionin pätevyyskirjan hakemispäivää.

3. Saavutettuaan 60 vuoden iän kansimiehistön jäsenelle myönnettävän unionin pätevyyskirjan haltijan on osoitettava lääketieteellinen kelpoisuutensa 1 kohdan mukaisesti vähintään viiden vuoden välein. Saavutettuaan 70 vuoden iän haltijan on osoitettava lääketieteellinen kelpoisuutensa 1 kohdan mukaisesti kahden vuoden välein.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että työnantajat, päälliköt ja jäsenvaltioiden viranomaiset voivat vaatia, että kansimiehistön jäsen osoittaa lääketieteellisen kelpoisuutensa 1 kohdan mukaisesti, jos on objektiivisia merkkejä siitä, että kyseinen kansimiehistön jäsen ei enää täytä 6 kohdassa tarkoitettuja lääketieteellistä kelpoisuutta koskevia vaatimuksia.

5. Jos hakija ei voi täysin osoittaa lääketieteellistä kelpoisuuttaan, jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön riskinhallintatoimenpiteitä tai rajoituksia, joilla taataan vastaava vesiliikenteen turvallisuus. Tällöin nämä lääketieteelliseen kelpoisuuteen liittyvät riskinhallintatoimenpiteet ja rajoitukset on mainittava unionin pätevyyskirjassa 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun mallin mukaisesti.

6. Siirretään komissiolle valta antaa tämän direktiivin täydentämiseksi 31 artiklan mukaisesti liitteessä III tarkoitettujen lääketieteelliseen kelpoisuuteen liittyvien olennaisten vaatimusten perusteella delegoituja säädöksiä, joissa säädetään lääketieteellisistä kelpoisuusvaatimuksista, joissa täsmennetään lääketieteellistä kelpoisuutta koskevat vaatimukset etenkin siltä osin kuin on kyse testeistä, jotka lääkäreiden on tehtävä, kriteereistä, joita lääkäreiden on sovellettava määrittääkseen työkuntoisuuden, sekä rajoituksia ja riskinhallintatoimenpiteitä koskevasta luettelosta.

4 LUKU

HALLINNOLLISET SÄÄNNÖKSET

24 artikla

Henkilötietojen suoja

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tässä direktiivissä säädetty henkilötietojen käsittely henkilötietojen suojaa koskevan unionin oikeuden, erityisesti asetuksen (EU) 2016/679, mukaisesti.

2. Komissio toteuttaa kaiken tässä direktiivissä säädetyn henkilötietojen käsittelyn asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että henkilötietoja käsitellään vain seuraavissa tarkoituksissa:

a)	tämän direktiivin täytäntöönpano, noudattamisen valvonta ja arviointi;

b)	tietojenvaihto niiden viranomaisten, joilla on pääsy 25 artiklassa tarkoitettuun tietokantaan, ja komission välillä;

c)	tilastojen laatiminen.

Tällaisista tiedoista saatuja tietoja, jotka on muutettu tunnistamattomiksi, voidaan käyttää sisävesiliikennettä edistävien politiikkojen tukemiseen.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 4 ja 5 artiklassa tarkoitetuille henkilöille, joiden henkilötietoja, etenkin terveydentilaan liittyviä tietoja, käsitellään 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa rekistereissä ja 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa tietokannassa, ilmoitetaan tästä ennalta. Jäsenvaltioiden on pyynnöstä myönnettävä tällaisille henkilöille pääsy omiin henkilötietoihin ja toimitettava tällaisille henkilöille kopio näistä tiedoista milloin tahansa.

25 artikla

Rekisterit

1. Edistääkseen pätevyyskirjojen myöntämiseen, uusimiseen, voimassaolon keskeyttämiseen ja peruuttamiseen liittyvää tehokasta hallintoa jäsenvaltioiden on pidettävä rekistereitä unionin pätevyyskirjoista, meripalvelukirjoista ja laivapäiväkirjoista, jotka on myönnetty niiden alaisuudessa tämän direktiivin mukaisesti, ja tarvittaessa 10 artiklan 2 kohdan nojalla tunnustetuista asiakirjoista, jotka on myönnetty tai uusittu tai joiden voimassaolo on keskeytetty taikka jotka on peruutettu tai ilmoitettu kadonneiksi, varastetuiksi tai hävitetyiksi tai jotka ovat vanhentuneet.

Unionin pätevyyskirjojen osalta rekistereiden on sisällettävä unionin pätevyyskirjassa olevat tiedot ja myöntävä viranomainen.

Meripalvelukirjojen osalta rekistereiden on sisällettävä haltijan nimi ja tunnistenumero, meripalvelukirjan tunnistenumero, myöntämispäivä ja myöntävä viranomainen.

Laivapäiväkirjojen osalta rekistereiden on sisällettävä kulkuneuvon nimi, eurooppalainen tunnistenumero tai aluksen yksilöllinen eurooppalainen tunnistenumero (ENI), laivapäiväkirjan tunnistenumero, myöntämispäivä ja myöntävä viranomainen.

Komissiolle siirretään valta antaa 31 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään meripalvelukirjoja ja laivapäiväkirjoja koskevissa rekistereissä olevia tietoja muilla tiedoilla, joita vaaditaan 22 artiklan 4 kohdan nojalla hyväksytyissä meripalvelukirja- ja laivapäiväkirjamalleissa, jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon helpottamiseksi edelleen.

2. Tämän direktiivin täytäntöönpanoa, noudattamisen valvontaa ja arviointia sekä turvallisuuden ylläpitämistä, vesiliikenteen helpottamista ja tilastotarkoituksia varten sekä tämän direktiivin täytäntöönpanevien viranomaisten välisen tietojenvaihdon helpottamiseksi jäsenvaltioiden on viipymättä kirjattava luotettavasti komission ylläpitämään tietokantaan tiedot, jotka liittyvät 1 kohdassa tarkoitettuihin pätevyyskirjoihin, meripalvelukirjoihin ja laivapäiväkirjoihin.

Siirretään komissiolle valta antaa 31 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa säädetään tällaisen tietokannan ominaisuuksiin ja käyttöehtoihin liittyvistä vaatimuksista, joissa täsmennetään etenkin

a)	ohjeet tietojen lisäämisestä tietokantaan;

b)	käyttäjien käyttöoikeudet eriteltyinä, tarvittaessa käyttäjätyypin, käyttöoikeustyypin ja tietojen käyttötarkoituksen mukaan;

c)	tietojen säilyttämisen enimmäiskesto tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti, tarvittaessa eriteltynä asiakirjatyypin mukaan;

d)	ohjeet, jotka koskevat tietokannan toimintaa ja sen vuorovaikutusta tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rekistereiden kanssa.

3. Mitään 1 kohdassa tarkoitettuihin rekistereihin tai 2 kohdassa tarkoitettuun tietokantaan sisältyviä henkilötietoja ei saa säilyttää pidempään kuin on tarpeen siihen tarkoitukseen, jota varten tiedot on kerätty tai jota varten niitä jatkokäsitellään tämän direktiivin nojalla. Kun tällaisia tietoja ei enää tarvita näihin tarkoituksiin, ne on hävitettävä.

4. Komissio voi antaa jonkin kolmannen maan viranomaiselle tai kansainväliselle järjestölle pääsyn tietokantaan, jos tämä on tarpeen tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tarkoituksia varten, edellyttäen, että

a)	asetuksen (EY) N:o 45/2001 9 artiklan vaatimukset täyttyvät; ja

b)	kolmas maa tai kansainvälinen järjestö ei rajoita jäsenvaltioiden tai komission pääsyä sen vastaaviin tietokantoihin.

Komissio varmistaa, että kyseinen kolmas maa tai kansainvälinen järjestö ei siirrä tietoja muulle kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle ilman komission nimenomaista kirjallista lupaa ja että se noudattaa komission täsmentämiä ehtoja.

26 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

1. Jäsenvaltioiden on tapauksen mukaan nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on

a)	järjestää 18 artiklassa tarkoitetut kokeet ja valvoa niitä;

b)	hyväksyä 19 artiklassa tarkoitetut koulutusohjelmat;

c)	hyväksyä 21 artiklassa tarkoitetut simulaattorit;

d)	myöntää, uusia, keskeyttää tai peruuttaa 4, 5, 6, 11, 12, 13, 14 ja 38 artiklassa tarkoitetut pätevyyskirjat ja myöntää mainituissa artikloissa tarkoitetut erikoisluvat samoin kuin 22 artiklassa tarkoitetut meripalvelukirjat ja laivapäiväkirjat;

e)	vahvistaa meripalveluaika 22 artiklassa tarkoitettuihin meripalvelukirjoihin;

f)	määrittää lääkärit, jotka voivat antaa lääkärintodistuksia 23 artiklan nojalla;

g)	pitää 25 artiklassa tarkoitettuja rekistereitä;

h)	havaita ja torjua 29 artiklassa tarkoitettuja petoksia ja muita laittomia käytäntöjä.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki 1 kohdan mukaisesti nimeämänsä toimivaltaiset viranomaiset alueellaan. Komissio asettaa nämä tiedot julkisesti saataville.

27 artikla

Seuranta

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkia valtiollisten ja valtiosta riippumattomien tahojen alaisuudessaan toteuttamia koulutukseen, pätevyyden arviointeihin sekä unionin pätevyyskirjojen, meripalvelukirjojen ja laivapäiväkirjojen myöntämiseen ja päivittämiseen liittyviä toimia seurataan jatkuvasti laatuvaatimusjärjestelmällä tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi;

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että koulutustavoitteet ja niihin liittyvät saavutettavat pätevyysvaatimukset on selvästi määritelty ja niissä yksilöidään osaamis- ja taitotasot, jotka on arvioitava ja tutkittava tämän direktiivin mukaisesti;

3. Jäsenvaltioiden on määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi käyttöön otetut politiikat, järjestelmät, valvontatoimet ja sisäiset laadunvarmistusmenettelyt huomioon ottaen varmistettava, että seuraavat kuuluvat laatuvaatimusten soveltamisalaan:

a)	unionin pätevyyskirjojen, meripalvelukirjojen ja laivapäiväkirjojen myöntäminen, uusiminen, voimassaolon keskeyttäminen ja peruuttaminen;

b)	kaikki koulutuskurssit ja -ohjelmat;

c)	kokeet ja arvioinnit, jotka tehdään kunkin jäsenvaltion toimesta tai sen alaisuudessa; ja

d)	kouluttajilta ja koevalvojilta vaadittu pätevyys ja kokemus.

28 artikla

Arviointi

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että riippumattomat elimet arvioivat pätevyyden hankkimiseen ja arviointiin liittyvän toiminnan ja unionin pätevyyskirjojen, meripalvelukirjojen ja laivapäiväkirjojen hallinnon viimeistään 17 päivänä tammikuuta 2037 ja sen jälkeen vähintään kymmenen vuoden välein.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisten riippumattomien elinten suorittamien arviointien tulokset dokumentoidaan asianmukaisesti, ja ne on saatettava asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten tietoon. Tarvittaessa jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä riippumattomassa arvioinnissa yksilöityjen puutteiden korjaamiseksi.

29 artikla

Petosten ja muiden laittomien käytäntöjen torjunta

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet tässä direktiivissä säädettyihin unionin pätevyyskirjoihin, meripalvelukirjoihin, laivapäiväkirjoihin, lääkärintodistuksiin ja rekistereihin liittyvien petosten ja muiden laittomien käytäntöjen torjumiseksi.

2. Jäsenvaltioiden on vaihdettava asiaankuuluvia tietoja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa kulkuneuvon toimintaan osallistuvien henkilöiden kelpoisuuden todistamisesta, mukaan lukien tiedot todistusten voimassaolon keskeyttämisestä ja peruuttamisesta. Näin toimiessaan niiden on noudatettava täysimääräisesti asetuksessa (EU) 2016/679 vahvistettuja henkilötietojen suojaa koskevia periaatteita.

30 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

5 LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

31 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle 16 päivästä tammikuuta 2018 viiden vuoden ajaksi 17 artiklan 1 ja 4 kohdassa, 21 artiklan 2 kohdassa, 23 artiklan 6 kohdassa ja 25 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa tässä artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Tämän artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

32 artikla

CESNIn normit ja delegoidut säädökset

Tämän direktiivin mukaisesti hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä, lukuun ottamatta niitä, jotka perustuvat 25 artiklaan, on viitattava CESNIn vahvistamiin normeihin edellyttäen, että

a)	kyseiset normit ovat saatavilla ja ajan tasalla;

b)	kyseiset normit täyttävät kaikki sovellettavat liitteissä säädetyt vaatimukset;

c)	CESNIn päätöksentekoprosessin muutokset eivät vaaranna unionin etuja.

Jos nämä edellytykset eivät täyty, komissio voi säätää muista normeista tai viitata muihin normeihin.

Jos tämän direktiivin mukaisesti hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä viitataan normeihin, komissio sisällyttää kyseisiin delegoituihin säädöksiin kyseisten normien koko tekstin ja vahvistaa tai ajantasaistaa asianmukaisen viittauksen sekä lisää soveltamisajankohdan liitteeseen IV.

33 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. Viittauksia direktiivin 91/672/ETY, joka kumotaan tällä direktiivillä, 7 artiklan nojalla perustettuun komiteaan pidetään viittauksina tällä direktiivillä perustettuun komiteaan.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

Kun komitean lausunto on määrä hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää.

3. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Jos komitean lausunto on määrä hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, komitean puheenjohtaja voi päättää, että menettely päätetään tuloksettomana lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa.

34 artikla

CESNIn normit ja täytäntöönpanosäädökset

Hyväksyessään 11 artiklan 3 kohdassa, 18 artiklan 3 kohdassa ja 22 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja täytäntöönpanosäädöksiä komissio viittaa CESNIn vahvistamiin normeihin ja vahvistaa soveltamispäivän edellyttäen, että

a)	kyseiset normit ovat saatavilla ja ajan tasalla;

b)	kyseiset normit täyttävät kaikki sovellettavat liitteissä säädetyt vaatimukset;

c)	CESNIn päätöksentekoprosessin muutokset eivät vaaranna unionin etuja.

Jos nämä edellytykset eivät täyty, komissio voi säätää muista normeista tai viitata muihin normeihin.

Jos tämän direktiivin mukaisesti hyväksytyissä täytäntöönpanosäädöksissä viitataan normeihin, komissio sisällyttää kyseisiin täytäntöönpanosäädöksiin kyseisten normien koko tekstin.

35 artikla

Uudelleentarkastelu

1. Komissio arvioi tätä direktiiviä sekä tässä direktiivissä tarkoitettuja täytäntöönpanosäädöksiä ja delegoituja säädöksiä ja toimittaa arvioinnin tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 17 päivänä tammikuuta 2030.

2. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle viimeistään 17 päivänä tammikuuta 2028 tämän direktiivin täytäntöönpanon ja arvioinnin seurantaa varten tarvittavat tiedot komission jäsenvaltioita kuullen laatimien, tietojen keruuta, muotoa ja sisältöä koskevien ohjeiden mukaisesti.

36 artikla

Vaiheittainen käyttöönotto

1. Komissio hyväksyy 17 päivään tammikuuta 2020 mennessä 17 artiklan 1 ja 4 kohdassa sekä 21 artiklan 2 kohdassa, 23 artiklan 6 kohdassa ja 25 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut delegoidut säädökset.

Viimeistään 24 kuukautta sen jälkeen, kun 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut delegoidut säädökset on hyväksytty, komissio perustaa kyseisessä artiklassa säädetyn tietokannan.

2. Komissio antaa viimeistään 17 päivänä tammikuuta 2020 11 artiklan 3 kohdassa, 18 artiklan 3 kohdassa ja 22 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset.

37 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivit 91/672/ETY ja 96/50/EY 18 päivästä tammikuuta 2022.

Viittauksia kumottuihin direktiiveihin pidetään viittauksina tähän direktiiviin.

38 artikla

Siirtymäsäännökset

1. Direktiivin 96/50/EY mukaisesti myönnetyt päälliköiden pätevyyskirjat ja direktiivin 96/50/EY 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut pätevyyskirjat samoin kuin direktiivin 96/50/EY 1 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut Reinin purjehdusluvat, jotka on annettu ennen 18 päivää tammikuuta 2022, ovat edelleen voimassa niillä unionin sisävesiväylillä, joilla ne olivat voimassa ennen kyseistä päivää, enintään kymmenen vuoden ajan kyseisen päivämäärän jälkeen.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut pätevyyskirjat myöntäneen jäsenvaltion on ennen 18 päivää tammikuuta 2032 myönnettävä päälliköille, joilla on kyseiset pätevyyskirjat, heidän pyynnöstään tässä direktiivissä säädetyn mallin mukaisesti unionin pätevyyskirja tai 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu todistus edellyttäen, että päällikkö on toimittanut 11 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetun tyydyttävän asiakirjanäytön.

2. Myöntäessään unionin pätevyyskirjoja tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on turvattava mahdollisuuksien mukaan aiemmin myönnetyt oikeudet etenkin 6 artiklassa tarkoitettujen erityislupien osalta.

3. Muut miehistön jäsenet kuin päälliköt, joilla on pätevyyskirja, jonka jäsenvaltio on myöntänyt ennen 18 päivää tammikuuta 2022 tai jolla on yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa tunnustettu pätevyys, voivat edelleen vedota kyseiseen pätevyyskirjaan tai pätevyyteen enintään kymmenen vuoden ajan kyseisen päivämäärän jälkeen. Tällaiset miehistön jäsenet voivat kyseisenä ajanJAKSOna edelleen vedota direktiiviin 2005/36/EY, siltä osin kuin on kyse heidän pätevyytensä tunnustamisesta muiden jäsenvaltioiden viranomaisten toimesta. Ennen tämän kauden päättymistä he voivat hakea unionin pätevyyskirjaa tai 10 artiklan 2 kohdan mukaista todistusta tällaisia todistuksia myöntävältä toimivaltaiselta viranomaiselta edellyttäen, että miehistön jäsenet ovat toimittaneet 11 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetun tyydyttävän näytön.

Kun tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut miehistön jäsenet hakevat unionin pätevyyskirjaa tai 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua todistusta, jäsenvaltioiden on varmistettava, että myönnetään pätevyyskirja, jota koskevat pätevyysvaatimukset ovat samanlaiset tai matalammat kuin korvattavan todistuksen pätevyysvaatimukset. Todistus, jota koskevat vaatimukset ovat korkeammat kuin korvattavan todistuksen vaatimukset, voidaan myöntää vain, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	matruusille myönnettävä unionin pätevyyskirja: 540 päivää meripalvelua, mukaan lukien vähintään 180 päivää sisävesiliikenteessä;

b)	perämiehelle myönnettävä unionin pätevyyskirja: 900 päivää meripalvelua, mukaan lukien vähintään 540 päivää sisävesiliikenteessä;

c)	ruorimiehelle myönnettävä unionin pätevyyskirja: 1 080 päivää meripalvelua, mukaan lukien vähintään 720 päivää sisävesiliikenteessä.

Meripalvelukokemus on osoitettava meripalvelukirjan, laivapäiväkirjan tai muun näytön avulla.

Tämän kohdan toisen alakohdan a, b ja c alakohdassa säädettyä meripalveluajan vähimmäiskestoa voidaan vähentää enintään 360 päivän meripalvelun verran, jos hakijalla on toimivaltaisen viranomaisen tunnustama todistus, jossa vahvistetaan hakijan sisävesiliikenteen alan erikoiskoulutus, johon sisältyy käytännön liikennöintityötä. Vähimmäiskeston vähennys ei saa ylittää erikoiskoulutuksen kestoa.

4. Meripalvelukirjat ja laivapäiväkirjat, jotka on myönnetty ennen 18 päivää tammikuuta 2022 muiden kuin tässä direktiivissä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti, voivat olla edelleen voimassa enintään kymmenen vuoden ajan 18 päivästä tammikuuta 2022.

5. Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, lautoilla toimivien miehistön jäsenten kansalliset pätevyyskirjat, jotka eivät kuulu direktiivin 96/50/EY soveltamisalaan ja jotka on myönnetty ennen 18 päivää tammikuuta 2022, ovat edelleen voimassa niillä unionin sisävesiväylillä, joilla ne olivat voimassa ennen kyseistä päivää, enintään 20 vuoden ajan kyseisen päivämäärän jälkeen.

Ennen kyseisen kauden päättymistä tällaiset miehistön jäsenet voivat hakea tällaisia todistuksia myöntävältä toimivaltaiselta viranomaiselta unionin pätevyyskirjaa tai 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua todistusta edellyttäen, että he toimittavat 11 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetun tyydyttävän näytön. Tämän artiklan 3 kohdan toista ja kolmatta alakohtaa on sovellettava vastaavasti.

6. Poiketen siitä, mitä 4 artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat 17 päivään tammikuuta 2038 saakka sallia, että tietyillä sisävesiväylillä toimivilla merialuksilla purjehtivat päälliköt pitävät mukanaan STCW-yleissopimuksen määräysten mukaisesti myönnettyä päällystön pätevyyskirjaa, edellyttäen, että

a)	kyseinen sisävesipurjehtiminen tapahtuu meriliikenteessä tehtävän matkan alussa tai lopussa; ja

b)	jäsenvaltio on 16 päivänä tammikuuta 2018 tunnustanut tässä kohdassa tarkoitetut pätevyyskirjat vähintään viiden vuoden ajaksi kyseisellä sisävesiväylällä.

39 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 17 päivänä tammikuuta 2022. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltio, jossa kaikki 4 artiklan 1 kohdassa, 5 artiklan 1 kohdassa ja 6 artiklassa tarkoitetut henkilöt toimivat yksinomaan kansallisilla sisävesiväylillä, jotka eivät ole yhteydessä toisen jäsenvaltion vesiväyläverkostoon, velvoitetaan saattamaan voimaan ainoastaan ne toimenpiteet, jotka ovat tarpeen noudattamisen varmistamiseksi seuraavilta osin: 7, 8 ja 10 artikla pätevyyskirjojen tunnustamisen ja meripalvelukirjan osalta, 14 artiklan 2 ja 3 kohta voimassaolon keskeyttämisen osalta, 22 artiklan 1 kohdan toinen alakohta ja 22 artiklan 2 kohta, soveltuvin osin 26 artiklan 1 kohdan d alakohta, 26 artiklan 1 kohdan e ja h alakohta, 26 artiklan 2 kohta sekä 29 artikla petosten torjunnan osalta, 30 artikla seuraamusten osalta ja 38 artikla lukuun ottamatta kyseisen artiklan 2 kohtaa siirtymäsäännösten osalta. Tällaisen jäsenvaltion on saatettava kyseiset toimenpiteet voimaan viimeistään 17 päivänä tammikuuta 2022.

Tällainen jäsenvaltio ei saa myöntää unionin pätevyyskirjoja tai hyväksyä koulutusohjelmia tai simulaattoreita, ennen kuin se on saattanut tämän direktiivin jäljellä olevat säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöään ja pannut ne täytäntöön sekä ilmoittanut asiasta komissiolle.

3. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltio, jossa kaikille henkilöille on myönnetty 2 artiklan 3 kohdan mukainen vapautus, velvoitetaan saattamaan voimaan ainoastaan ne toimenpiteet, jotka ovat tarpeen noudattamisen varmistamiseksi seuraavilta osin: 10 artikla pätevyyskirjojen tunnustamisen ja meripalvelukirjan osalta, 38 artikla voimassa olevien todistusten tunnustamisen osalta sekä 15 artikla. Tällaisen jäsenvaltion on saatettava kyseiset toimenpiteet voimaan viimeistään 17 päivänä tammikuuta 2022.

4. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltio ei ole velvollinen saattamaan tätä direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöään, jos sisävesiliikenne ei ole teknisesti mahdollista sen alueella.

Tällainen jäsenvaltio ei saa myöntää unionin pätevyyskirjoja tai hyväksyä koulutusohjelmia tai simulaattoreita ennen kuin se on saattanut tämän direktiivin säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöään ja pannut ne täytäntöön sekä ilmoittanut komissiolle toimineensa näin.

5. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

40 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

41 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 12 päivänä joulukuuta 2017.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

A. TAJANI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. MAASIKAS

(1) EUVL C 389, 21.10.2016, s. 93.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 14. marraskuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 4. joulukuuta 2017.

(3) Neuvoston direktiivi 91/672/ETY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1991, sisävesiväylien tavara- ja matkustajaliikenteeseen myönnettyjen kansallisten pätevyyskirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta (EYVL L 373, 31.12.1991, s. 29).

(4) Neuvoston direktiivi 96/50/EY, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1996, sisävesiväylien tavara- ja matkustajaliikenteen kansallisten pätevyyskirjojen myöntämisperusteiden harmonisoinnista yhteisössä (EYVL L 235, 17.9.1996, s. 31).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22).

(6) Neuvoston direktiivi 94/33/EY, annettu 22 päivänä kesäkuuta 1994, nuorten työntekijöiden suojelusta (EYVL L 216, 20.8.1994, s. 12).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(10) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/68/EY, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista (EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/106/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta (EUVL L 323, 3.12.2008, s. 33).

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/45/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, jäsenvaltioiden myöntämien merenkulkijoiden pätevyyskirjojen keskinäisestä tunnustamisesta ja direktiivin 2001/25/EY muuttamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 160).

(14) Neuvoston direktiivi 2014/112/EU, annettu 19 päivänä joulukuuta 2014, tiettyjen työajan järjestämistä koskevien seikkojen sääntelystä sisävesiliikenteessä Euroopan sisävesiliikenneliiton (EBU), Euroopan laivurijärjestön (ESO) ja Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) välillä tehdyn eurooppalaisen sopimuksen täytäntöönpanosta (EUVL L 367, 23.12.2014, s. 86).

LIITE I

IKÄÄ, HALLINNOLLISTEN VAATIMUSTEN NOUDATTAMISTA, PÄTEVYYTTÄ JA MERIPALVELUAIKAA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Tässä liitteessä säädetyt kansimiehistön pätevyyttä koskevat vähimmäisvaatimukset on esitetty pätevyystason suhteen nousevassa järjestyksessä, lukuun ottamatta kansimiehiä ja harjoittelijoita, joiden katsotaan olevan samalla tasolla.

1. Kansimiehistön pätevyys aloitustasolla

1.1 Kansimiehen pätevyyttä koskevat vähimmäisvaatimukset

Jokaisen unionin pätevyyskirjan hakijan on

—	oltava vähintään 16 vuoden ikäinen;

—	täytynyt suorittaa kansallisten vaatimusten mukainen turvallisuusasioiden peruskoulutus.

1.2 Harjoittelijan pätevyyttä koskevat vähimmäisvaatimukset

Jokaisen unionin pätevyyskirjan hakijan on

—	oltava vähintään 15 vuoden ikäinen;

—	täytynyt allekirjoittaa harjoittelusopimus, jossa vahvistetaan 19 artiklassa tarkoitettu hyväksytty koulutusohjelma.

2. Kansimiehistön pätevyys operatiivisella tasolla

2.1 Matruusin pätevyyttä koskevat vähimmäisvaatimukset

Jokaisen unionin pätevyyskirjan hakijan on

—	oltava vähintään 17 vuoden ikäinen;

—	täytynyt suorittaa 19 artiklassa tarkoitettu hyväksytty koulutusohjelma, jonka kesto on ollut vähintään kaksi vuotta ja joka on kattanut liitteessä II säädetyt operatiivista tasoa koskevat pätevyysvaatimukset;

—	täytynyt kerryttää meripalveluaikaa vähintään 90 päivää osana tätä hyväksyttyä koulutusohjelmaa; tai

—	oltava vähintään 18 vuoden ikäinen;

—	täytynyt läpäistä 18 artiklassa tarkoitettu hallintoviranomaisen suorittama pätevyyden arviointi, jonka tarkoituksena on tarkastaa, että liitteessä II säädetyt operatiivista tasoa koskevat pätevyysvaatimukset täyttyvät;

—	täytynyt kerryttää meripalveluaikaa vähintään 360 päivää tai vähintään 180 päivää, jos hakija voi lisäksi toimittaa näyttöä vähintään 250 päivän työkokemuksesta, jonka hakija on hankkinut merialuksella kansimiehistön jäsenenä; tai

—

täytynyt hankkia vähintään viisi vuotta työkokemusta ennen hyväksytyn koulutusohjelman aloittamista tai vähintään 500 päivää työkokemusta merialuksella kansimiehistön jäsenenä ennen hyväksytyn koulutusohjelman aloittamista tai täytynyt suorittaa ammatillinen koulutusohjelma, jonka kesto on ollut vähintään kolme vuotta, ennen hyväksytyn koulutusohjelman aloittamista;

—	täytynyt suorittaa 19 artiklassa tarkoitettu hyväksytty koulutusohjelma, jonka kesto on ollut vähintään yhdeksän kuukautta ja joka kattaa liitteessä II säädetyt operatiivista tasoa koskevat pätevyysvaatimukset;

—	täytynyt kerryttää meripalveluaikaa vähintään 90 päivää osana kyseistä hyväksyttyä koulutusohjelmaa.

2.2 Perämiehen pätevyyttä koskevat vähimmäisvaatimukset

Jokaisen unionin pätevyyskirjan hakijan on

—	täytynyt kerryttää meripalveluaikaa vähintään 180 päivää sen jälkeen, kun hän on saanut matruusin pätevyyden; tai

—	täytynyt suorittaa 19 artiklassa tarkoitettu hyväksytty koulutusohjelma, jonka kesto on ollut vähintään kolme vuotta ja joka kattaa liitteessä II säädetyt operatiivista tasoa koskevat pätevyysvaatimukset;

—	täytynyt kerryttää meripalveluaikaa vähintään 270 päivää osana tätä hyväksyttyä koulutusohjelmaa.

2.3 Ruorimiehen pätevyyttä koskevat vähimmäisvaatimukset

Jokaisen unionin pätevyyskirjan hakijan on

—	täytynyt kerryttää meripalveluaikaa vähintään 180 päivää sen jälkeen, kun hän on saanut pätevyyden toimia perämiehenä.

—	omattava radioasemanhoitajan todistus; tai

—	täytynyt suorittaa 19 artiklassa tarkoitettu hyväksytty koulutusohjelma, jonka kesto on ollut vähintään kolme vuotta ja joka kattaa liitteessä II säädetyt operatiivista tasoa koskevat pätevyysvaatimukset;

—	täytynyt kerryttää meripalveluaikaa vähintään 360 päivää osana tätä hyväksyttyä koulutusohjelmaa;

—	omattava radioasemanhoitajan todistus; tai

—	täytynyt hankkia vähintään 500 päivän työkokemus merialuksen päällikkönä;

—	täytynyt läpäistä tämän direktiivin 18 artiklassa tarkoitettu hallintoviranomaisen suorittama pätevyyden arviointi, jonka tarkoituksena on tarkistaa, että liitteessä II säädetyt operatiivista tasoa koskevat pätevyysvaatimukset täyttyvät;

—	omattava radioasemanhoitajan todistus.

3. Kansimiehistön pätevyys johtotasolla

3.1 Päällikön pätevyyttä koskevat vähimmäisvaatimukset

Jokaisen unionin pätevyyskirjan hakijan on

—	oltava vähintään 18 vuoden ikäinen;

—	täytynyt suorittaa 19 artiklassa tarkoitettu hyväksytty koulutusohjelma, jonka kesto on ollut vähintään kolme vuotta ja joka kattaa liitteessä II säädetyt johtotasoa koskevat pätevyysvaatimukset;

—	täytynyt kerryttää meripalveluaikaa vähintään 360 päivää osana tätä hyväksyttyä koulutusohjelmaa tai sen suorittamisen jälkeen;

—	omattava radioasemanhoitajan todistus; tai

—	oltava vähintään 18 vuoden ikäinen;

—	omattava ruorimiehelle myönnettävä unionin pätevyyskirja tai tämän direktiivin 10 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesti tunnustettu ruorimiehen todistus;

—	täytynyt kerryttää meripalveluaikaa vähintään 180 päivää;

—	täytynyt läpäistä 18 artiklassa tarkoitettu hallintoviranomaisen suorittama pätevyyden arviointi, jonka tarkoituksena on tarkistaa, että liitteessä II säädetyt johtotasoa koskevat pätevyysvaatimukset täyttyvät;

—	omattava radioasemanhoitajan todistus; tai

—	oltava vähintään 18 vuoden ikäinen;

—	täytynyt kerryttää meripalveluaikaa vähintään 540 päivää tai 180 päivää, jos hakija voi lisäksi toimittaa näyttöä vähintään 500 päivän työkokemuksesta, jonka hakija on hankkinut merialuksella kansimiehistön jäsenenä;

—	täytynyt läpäistä 18 artiklassa tarkoitettu hallintoviranomaisen suorittama pätevyyden arviointi, jonka tarkoituksena on varmistaa, että liitteessä II säädetyt johtotasoa koskevat pätevyysvaatimukset täyttyvät;

—	omattava radioasemanhoitajan todistus; tai

—

—	täytynyt suorittaa 19 artiklassa tarkoitettu hyväksytty koulutusohjelma, jonka kesto on ollut vähintään puolitoista vuotta ja joka kattaa liitteessä II säädetyt johtotasoa koskevat pätevyysvaatimukset;

—	täytynyt kerryttää meripalveluaikaa vähintään 180 päivää osana tätä hyväksyttyä koulutusohjelmaa tai vähintään 180 päivää sen suorittamisen jälkeen;

—	omattava radioasemanhoitajan todistus;

3.2 Päällikölle myönnettävään unionin pätevyyskirjaan liittyviä erityislupia koskevat vähimmäisvaatimukset

3.2.1 Meriväylän luonteiset sisävesiväylät

Jokaisen hakijan on

—	täytettävä liitteessä II säädetyt meriväylän luonteisilla sisävesiväylillä purjehtimista koskevat pätevyysvaatimukset.

3.2.2 Tutka

Jokaisen hakijan on

—	täytettävä liitteessä II säädetyt tutkan avulla navigointia koskevat pätevyysvaatimukset.

3.2.3 Nesteytetty maakaasu

Jokaisen hakijan on

—	omattava 4.2 kohdassa tarkoitettu nesteytetyn maakaasun (LNG) asiantuntijalle myönnettävä unionin pätevyyskirja.

3.2.4 Suuret kytkyeet

Jokaisella hakijalla on oltava kerrytettyä meripalveluaikaa vähintään 720 päivää, mukaan lukien vähintään 540 päivää sen jälkeen, kun hän on saanut päällikön pätevyyden, ja vähintään 180 päivää suuren kytkyeen ohjaamisesta.

4. Erityisiä toimia koskeva pätevyys

4.1 Matkustajaliikenteen asiantuntijan pätevyyttä koskevat vähimmäisvaatimukset

Jokaisen hakijan, joka hakee ensimmäistä matkustajaliikenteen asiantuntijalle myönnettävää unionin pätevyyskirjaa, on

—	oltava vähintään 18 vuoden ikäinen;

—	täytettävä liitteessä II säädetyt matkustajaliikenteen asiantuntijoita koskevat pätevyysvaatimukset.

Jokaisen hakijan, joka hakee matkustajaliikenteen asiantuntijalle myönnettävän unionin pätevyyskirjan uusimista, on

—	läpäistävä uusi hallinnollinen koe tai suoritettava uusi hyväksytty koulutusohjelma 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4.2 LNG-asiantuntijan pätevyyttä koskevat vähimmäisvaatimukset

Jokaisen hakijan, joka hakee ensimmäistä LNG-asiantuntijalle myönnettävää unionin pätevyyskirjaa, on

—	oltava vähintään 18 vuoden ikäinen;

—	täytettävä liitteessä II säädetyt LNG-asiantuntijoita koskevat pätevyysvaatimukset.

Jokaisen hakijan, joka hakee LNG-asiantuntijalle myönnettävän unionin pätevyyskirjan uusimista, on

täytynyt kerryttää seuraava meripalveluaika kulkuneuvolla, jolla käytetään nesteytettyä maakaasua polttoaineena:

—	vähintään 180 päivää edeltävien viiden vuoden aikana; tai

—	vähintään 90 päivää edeltävän vuoden aikana; tai

b)	täytettävä liitteessä II säädetyt LNG-asiantuntijoita koskevat pätevyysvaatimukset.

LIITE II

OLENNAISET PÄTEVYYSVAATIMUKSET

1. Operatiivista tasoa koskevat olennaiset pätevyysvaatimukset

1.1 Navigointi

Matruusin on avustettava kulkuneuvon johtoa kulkuneuvon ohjaus- ja käsittelytilanteissa sisävesiväylillä. Matruusin on kyettävä tähän kaiken tyyppisillä vesiväylillä ja kaiken tyyppisissä satamissa. Matruusin on erityisesti kyettävä

—	avustamaan valmisteltaessa kulkuneuvoa purjehdukseen turvallisen matkan takaamiseksi kaikissa olosuhteissa;

—	avustamaan aluksen kiinnityksessä ja ankkuroinnissa;

—	avustamaan kulkuneuvon purjehduksessa ja ohjauksessa merenkulun kannalta turvallisella ja taloudellisella tavalla.

1.2 Kulkuneuvon toiminta

Matruusin on kyettävä

—	avustamaan kulkuneuvon johtoa kulkuneuvon toiminnan ja kulkuneuvolla olevista henkilöistä huolehtimisen valvonnassa;

—	käyttämään kulkuneuvon laitteita.

1.3 Lastin käsittely, ahtaus ja matkustajaliikenne

Matruusin on kyettävä

—	avustamaan kulkuneuvon johtoa lastin valmistelussa, ahtauksessa ja seurannassa lastauksen ja purkamisen aikana;

—	avustamaan aluksen johtoa matkustajille tarkoitettujen palvelujen tarjoamisessa;

—	avustamaan suoraan vammaisia ja liikuntarajoitteisia henkilöitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1177/2010 (1) liitteessä IV olevien koulutusvaatimusten ja ohjeiden mukaisesti.

1.4 Laivakonetekniikka sekä sähkö-, automaatio- ja säätötekniikka

Matruusin on kyettävä

—	avustamaan kulkuneuvon johtoa laivakonetekniikan sekä sähkö-, automaatio- ja säätötekniikan alalla yleisen teknisen turvallisuuden varmistamiseksi;

—	suorittamaan laivakonetekniikan sekä sähkö-, automaatio- ja säätötekniikan laitteiden huoltotöitä yleisen teknisen turvallisuuden varmistamiseksi.

1.5 Huolto ja korjaus

Matruusin on kyettävä

—	avustamaan kulkuneuvon päällystöä aluksen ja sen laitteiden huollossa ja korjauksessa.

1.6 Viestintä

Matruusin on kyettävä

—	kommunikoimaan yleisesti ja ammattimaisesti, mihin sisältyy kyky käyttää merenkulun standardisanastoa tilanteissa, joissa on kommunikointiongelmia;

—	olemaan sosiaalinen.

1.7 Terveys ja turvallisuus sekä ympäristönsuojelu

Matruusin on kyettävä

—	noudattamaan työturvallisuussääntöjä sekä ymmärtämään terveyttä ja turvallisuutta koskevien sääntöjen ja ympäristön merkitys;

—	tunnustamaan turvallisuuskoulutuksen merkitys aluksella ja toimimaan välittömästi hätätilanteissa;

—	toteuttamaan varotoimenpiteitä tulipalon ehkäisemiseksi ja käyttämään palontorjuntalaitteita asianmukaisesti;

—	suorittamaan tehtäviä ympäristönsuojelun merkitys huomioon ottaen.

2. Johtotasoa koskevat olennaiset pätevyysvaatimukset

2.0 Valvonta

Päällikön on kyettävä

—	antamaan ohjausta muille kansimiehistön jäsenille ja valvomaan heidän suorittamiaan tämän liitteen 1 osassa tarkoitettuja tehtäviä, mikä edellyttää riittävää taitoa kyseisten tehtävien suorittamiseen.

2.1 Navigointi

Päällikön on kyettävä

—	suunnittelemaan matka ja navigoimaan sisävesiväylillä, mihin sisältyy kyky valita järkevin, taloudellisin ja ekologisin purjehdusreitti lastaus- ja purkumääränpään saavuttamiseksi ottaen huomioon sovellettavat liikennöintiä koskevat säännöt ja sovitut sisävesiliikenteessä sovellettavat säännöt;

—	soveltamaan tietoa kulkuneuvon miehitykseen sovellettavista säännöistä, mukaan lukien tieto lepoajoista ja kansimiehistön jäsenten kokoonpanosta;

—

purjehtimaan ja ohjaamaan kulkuneuvoa sisävesiväylillä kaikissa olosuhteissa niin, että turvataan aluksen turvallinen toiminta, mukaan lukien vilkkaan liikenteen tilanteet tai tilanteet, joissa muut kulkuneuvot kuljettavat vaarallista lastia ja jotka edellyttävät vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä sisävesikuljetuksista tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (ADN) perustuntemusta;

—	reagoimaan hätätilanteisiin sisävesillä.

2.2 Kulkuneuvon toiminta

Päällikön on kyettävä

—	soveltamaan tietoa sisävesialusten rakennuksesta ja rakennusmenetelmistä erityyppisten kulkuneuvojen toimintaan, ja hänellä on oltava perustiedot Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/1629 (2) tarkoitetuista sisävesialusten teknisistä vaatimuksista;

—	valvomaan ja seuraamaan sovellettavassa kulkuneuvotodistuksessa mainittuja pakollisia laitteita.

2.3 Lastin käsittely, ahtaus ja matkustajaliikenne

Päällikön on kyettävä

—	suunnittelemaan ja varmistamaan lastien turvallinen lastaus, ahtaus, kiinnitys ja purkaminen ja siitä huolehtiminen matkan aikana;

—	suunnittelemaan ja varmistamaan kulkuneuvon vakavuus;

—	suunnittelemaan ja varmistamaan matkustajien turvallinen kuljettaminen ja matkustajista huolehtiminen matkan aikana, mukaan lukien vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden suora avustaminen asetuksen (EU) N:o 1177/2010 liitteessä IV olevien koulutusvaatimusten ja ohjeiden mukaisesti.

2.4 Laivakonetekniikka ja sähkö-, automaatio- ja säätötekniikka

Päällikön on kyettävä

—	suunnittelemaan laivakonetekniikan ja sähkö-, automaatio- ja säätötekniikan työnkulku;

—	seuraamaan pääkoneita sekä apukoneita ja -laitteita;

—	suunnittelemaan ja antamaan ohjeita, jotka liittyvät kulkuneuvon pumppuun ja pumpun valvontajärjestelmään;

—	järjestämään kulkuneuvon sähköteknisten laitteiden turvallinen käyttö sekä huolto ja korjaus;

—	valvomaan teknisten laitteiden turvallista huoltoa ja korjausta.

2.5 Huolto ja korjaus

Päällikön on kyettävä

—	järjestämään kulkuneuvon ja sen laitteiden turvallinen huolto ja korjaus.

2.6 Viestintä

Päällikön on kyettävä

—	johtamaan henkilöstöään, olemaan sosiaalisesti vastuullinen sekä huolehtimaan työnkulun järjestämisestä ja koulutuksesta kulkuneuvolla;

—	varmistamaan sujuva viestintä koko ajan, johon sisältyy merenkulun standardisanaston käyttö tilanteissa, joissa on kommunikointiongelmia;

—	vaalimaan tasapainoista ja sosiaalista työskentely-ympäristöä aluksella.

2.7 Terveys ja turvallisuus, matkustajien oikeudet sekä ympäristönsuojelu

Päällikön on kyettävä

—	valvomaan sovellettavien oikeudellisten vaatimusten noudattamista ja toteuttamaan toimenpiteitä ihmishengen turvallisuuden takaamiseksi;

—	säilyttämään aluksella olevien henkilöiden turvallisuus, mukaan lukien vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden suora avustaminen asetuksen (EU) N:o 1177/2010 liitteessä IV olevien koulutusvaatimusten ja ohjeiden mukaisesti;

—	laatimaan valmiussuunnitelmia ja vaurion torjuntakaavioita sekä käsittelemään hätätilanteita;

—	takaamaan ympäristönsuojelua koskevien vaatimusten noudattaminen.

3. Erityislupia koskevat olennaiset pätevyysvaatimukset

3.1 Purjehtiminen meriväylän luonteisilla sisävesiväylillä

Päällikön on kyettävä

—	käyttämään ajantasaisia merikarttoja ja muita karttoja, merenkulkijoille tarkoitettuja tiedotteita ja muita julkaisuja, jotka koskevat erityisesti meriväylän luonteisia sisävesiväyliä;

—	käyttämään tietoa vuoroveden nollatasoista, vuorovesivirtauksista, -ajoista ja -kierroista, vuorovesivirtausten ajasta sekä vuorovesistä ja niiden vaihteluista jokisuistossa;

—	käyttämään SIGNI-järjestelmää (Signalisation de voies de Navigation Intérieure) ja Kansainvälistä turvalaite- ja majakkajärjestöä (International Association of Marine Aids to Navigation and Lighthouse Authorities, IALA) turvalliseen navigointiin meriväylän luonteisilla sisävesiväylillä.

3.2 Navigointi tutkan avulla

Päällikön on kyettävä

—	toteuttamaan asianmukaiset toimet, jotka liittyvät navigointiin tutkan avulla, ennen lähtöä;

—	tulkitsemaan tutkan näyttöjä ja analysoimaan tutkan antamia tietoja;

—	vähentämään eri lähteistä tulevia häiriöitä;

—	navigoimaan tutkan avulla ottaen huomioon sovitut sisävesiliikenteessä sovellettavat säännöt ja tutkan avulla tapahtuvaan navigointiin sovellettavia vaatimuksia (kuten miehitysvaatimukset, alusten tekniset vaatimukset) koskevien sääntöjen mukaisesti;

—	toimimaan erityisissä olosuhteissa, kuten vilkkaassa liikenteessä, laitteiden rikkoutuessa tai vaaratilanteissa.

4. Erityisiä toimia koskevat olennaiset pätevyysvaatimukset

4.1 Matkustajaliikenteen asiantuntija

Jokaisen hakijan on kyettävä

—	järjestämään hengenpelastuslaitteiden käyttö matkustaja-aluksilla;

—

soveltamaan turvallisuusohjeita ja toteuttamaan tarpeelliset toimenpiteet matkustajien suojelemiseksi yleisesti, etenkin hätätilanteissa (esim. evakuointi, vaurio, yhteentörmäys, karilleajo, tulipalo, räjähdys tai muut tilanteet, jotka voivat aiheuttaa paniikin), mukaan lukien vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden suora avustaminen asetuksen (EU) N:o 1177/2010 liitteessä IV olevien koulutusvaatimusten ja ohjeiden mukaisesti;

—	viestimään englannin kielen peruskäsitteillä;

—	täyttämään asetuksen (EU) N:o 1177/2010 asiaankuuluvat vaatimukset.

4.2 Nesteytetyn maakaasun (LNG) asiantuntija

Jokaisen hakijan on kyettävä

—	varmistamaan nesteytettyä maakaasua polttoaineena käyttäviin kulkuneuvoihin sovellettavan lainsäädännön ja vaatimusten sekä muiden asiaankuuluvien terveys- ja turvallisuussääntöjen noudattaminen;

—	ottamaan huomioon nesteytettyyn maakaasuun liittyvät erityishuomiota vaativat seikat, tunnistamaan riskit ja hallinnoimaan niitä;

—	hoitamaan nesteytettyyn maakaasuun erityisesti liittyviä järjestelmiä turvallisesti;

—	varmistamaan nesteytettyyn maakaasuun liittyvien järjestelmien säännölliset tarkastukset;

—	tietämään, miten nesteytetyn maakaasun polttoainetäydennykset tehdään turvallisesti ja valvotusti;

—	valmistelemaan nesteytettyyn maakaasuun liittyvät järjestelmät kulkuneuvon huoltoa varten;

—	hoitamaan nesteytettyyn maakaasuun liittyvät hätätilanteet.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1177/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, matkustajien oikeuksista meri- ja sisävesiliikenteessä sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 1).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1629, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, sisävesialusten teknisistä vaatimuksista, direktiivin 2009/100/EY muuttamisesta ja direktiivin 2006/87/EY kumoamisesta (EUVL L 252, 16.9.2016, s. 118).

LIITE III

LÄÄKETIETEELLISEEN KELPOISUUTEEN LIITTYVÄT OLENNAISET VAATIMUKSET

Lääketieteellisellä kelpoisuudella, joka koostuu fyysisestä ja psyykkisestä kelpoisuudesta, tarkoitetaan sitä, että kulkuneuvolla työskentelevällä henkilöllä ei ole mitään tautia tai vammaa, joka estäisi häntä

—	suorittamasta kulkuneuvon toiminnan kannalta tarpeellisia tehtäviä;

—	hoitamasta milloin tahansa hänelle osoitettuja tehtäviä; tai

—	havainnoimasta tarkasti ympäristöään.

Tarkastuksen on erityisesti katettava näkö- ja kuulotarkkuus, motoriset toiminnot, neuropsykiatrinen tila sekä sydän- ja verenkiertoelinten tila.

LIITE IV

SOVELLETTAVAT VAATIMUKSET

Taulukko A

Kohde, artikla	Vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset	Soveltaminen alkaa
Käytännön kokeet, 17 artiklan 4 kohta	[CESNI …]	[___]
Simulaattoreiden hyväksyminen, 21 artiklan 2 kohta
Rekistereiden ominaisuudet ja käyttöehtoihin liittyvät vaatimukset, 25 artiklan 2 kohta

Taulukko B

Kohta	Olennaiset pätevyysvaatimukset	Vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset	Soveltaminen alkaa
1	Operatiivista tasoa koskevat olennaiset pätevyysvaatimukset	[CESNI …]	[___]
2	Johtotasoa koskevat olennaiset pätevyysvaatimukset	—	—
3	Erityislupia koskevat olennaiset pätevyysvaatimukset
3.1	Purjehtiminen meriväylän luonteisilla vesiväylillä
3.2	Navigointi tutkan avulla
4	Erityisiä toimia koskevat olennaiset pätevyysvaatimukset
4.1	Matkustajaliikenteen asiantuntija
4.2	Nesteytetyn maakaasun (LNG) asiantuntija

Taulukko C

Lääketieteelliseen kelpoisuuteen liittyvät olennaiset vaatimukset	Vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset	Soveltaminen alkaa
Lääketieteellisen kelpoisuuden tarkastus	[CESNI …]	[___]