9.8.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 261/41

(1)

Komissio hyväksyi 16 päivänä marraskuuta 2016 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2017 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Eurooppa-neuvosto vahvisti vuotuisen kasvuselvityksen ensisijaiset tavoitteet 9 ja 10 päivänä maaliskuuta 2017. Komissio hyväksyi 16 päivänä marraskuuta 2016 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Kroatia kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(2)

Kroatiaa koskeva vuoden 2017 maaraportti julkaistiin 22 päivänä helmikuuta 2017. Siinä arvioitiin Kroatian edistymistä neuvoston 12 päivänä heinäkuuta 2016 hyväksymien maakohtaisten suositusten noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu, jonka tulokset julkaistiin samaten 22 päivänä helmikuuta 2017. Komissio päätteli analyysinsa perusteella, että Kroatian makrotaloudessa on liiallisia epätasapainoja. Julkisen talouden velkasuhde alkoi pienentyä vuonna 2016, mutta julkiseen velkaan kohdistuu valuuttariski ja julkisen talouden kestävyyteen liittyy keskipitkällä aikavälillä edelleen riskejä. Yksityisen sektorin velkaantuneisuus on vähentynyt, mutta se on edelleen suurta erityisesti yrityssektorilla. Yksityisen sektorin velkaan kohdistuu myös suuri valuuttariski. Finanssisektorin on tarkoitus tukea elpymistä, mutta se on edelleen alttiina valuuttariskistä johtuvalle luottoriskille. Lisäksi järjestämättömien lainojen osuus on edelleen suuri. Työttömyysaste laskee nopeasti, mikä johtuu kohtuullisen työpaikkojen luomisen lisäksi työvoiman vähenemisestä. Monimutkainen liiketoimintaympäristö puolestaan vähentää tuottavia investointeja ja hidastaa tuotavuuden kasvua.

(3)

Kroatia toimitti vuoden 2017 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2017 lähentymisohjelmansa 27 päivänä huhtikuuta 2017. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(4)

Kauden 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) ohjelmasuunnittelussa on otettu huomioon asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset. Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (3) 23 artiklassa säädetään, komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi. Komissio on antanut tarkempaa tietoa kyseisen säännöksen hyödyntämisestä ohjeissa sellaisten toimenpiteiden soveltamiselle, joilla ERI-rahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan.

(5)

Sen jälkeen kun liiallista alijäämää koskeva menettely on lopetettu, Kroatiaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja velkasääntöä. Hallitus suunnittelee vuoden 2017 lähentymisohjelmansa perusteella julkisen talouden rahoitusaseman asteittaista parantamista 0,8 prosentin alijäämästä suhteessa BKT:hen vuonna 2016 0,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteessa, joka on rakenteellisin luvuin -1,75 prosenttia suhteessa BKT:hen, pysyttiin selvästi vuonna 2016, ja (uudelleenlasketun (4)) rakenteellisen rahoitusaseman on tarkoitus juuri ja juuri noudattaa julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta vuosina 2017 ja 2018. Sen jälkeen sen ennustetaan jälleen paranevan hieman. Lähentymisohjelman mukaan julkisen talouden velan suhteessa BKT:hen ennustetaan vähenevän edelleen, 72,1 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä sen oltua enimmillään 86,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Näiden julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on suotuisa erityisesti, kun otetaan huomioon Kroatian suurimman yksityisen yrityksen, Agrokorin, taloudellisten vaikeuksien kielteinen vaikutus julkiseen talouteen, mitä ei ole sisällytetty ohjelman kehitysarvioihin. Agrokorin kriisi on suoraan vaarana myös julkisen talouden kehitysarvioille. Lisäksi toimenpiteitä, joita tarvitaan tukemaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamista vuodesta 2017 eteenpäin, ei ole vielä kaikilta osin täsmennetty.

(6)

Neuvosto suositti 12 päivänä heinäkuuta 2016, että Kroatia sopeuttaa julkista taloutta kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta vähintään 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2017. Julkisen talouden toteutumaa koskevien tietojen mukaan julkisen talouden rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2016. Näin ollen Kroatia saavutti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteensa jo vuonna 2016. Komission kevään 2017 talousennusteen mukaan rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan edelleen ylittävän julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen vuonna 2017, vaikka rahoitusasema heikkeni -0,3 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2016–1,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2017. Kroatialle suositetaan, että se noudattaa vuonna 2018 edelleen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta. Komission kevään 2017 talousennusteen mukaan rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan heikkenevän edelleen -2,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen, jolloin vaarana on, että julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta poiketaan jonkin verran. Kroatian ennustetaan noudattavan velkasääntöä vuosina 2017 ja 2018. Kaiken kaikkiaan neuvosto katsoo, että Kroatian on toteutettava vuodesta 2018 alkaen lisätoimenpiteitä, jotta vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia voidaan noudattaa.

(7)

Kroatian julkisen talouden ohjausjärjestelmässä on puutteita. Finanssipoliittista vastuuta koskevaa uutta lakia, jolla on tarkoitus lujittaa julkisen talouden kehystä ja vahvistaa finanssipoliittisen toimikunnan riippumattomuutta ja tehtävänantoa, ei ole vielä hyväksytty. Talousarviolain muutos, jolla pyritään lujittamaan keskipitkän aikavälin talousarviokehystä ja puuttumaan talousarviosuunnitelmien toistuviin tarkistuksiin keskus- ja paikallistasoilla, on viivästynyt. Talousarviosuunnitelmien perustana olevien ennusteiden luotettavuus on edelleen heikko.

(8)

Juoksevista kiinteistöveroista kertyvät tulot ovat Kroatiassa suhteellisen pienet. Nämä tulot kerätään paikallisviranomaisten perimillä maksuilla, jotka kohdistuvat kiinteään omaisuuteen. Niiden laskentatapa ja kattavuus vaihtelevat kuitenkin huomattavasti. Lisäksi Kroatia soveltaa vähemmän tehokkaita varainsiirtoveroja. Kroatia aikoo toistuvasti annettujen maakohtaisten suositusten pohjalta korvata osana vuoden 2016 lopun verouudistusta eräät paikalliset maksut ja verot juoksevalla kiinteistöverolla, joka lasketaan omaisuuden arvoa kuvaavan viiden parametrin pohjalta. Uutta veroa on tarkoitus kantaa vuodesta 2018. Kyseessä on ensimmäinen askel kohti puhtaasti arvoon perustuvaa juoksevaa kiinteistöverotusta.

(9)

Kroatian valtion rahoitustarpeet ja valtionvelan altistuminen valuuttariskille korostavat luotettavien rahoituslähteiden ja varovaisen riskinhallinnan merkitystä. Kroatia hyväksyi vuoden 2017 alussa maakohtaisen suosituksen pohjalta keskushallinnon velanhoitostrategian, joka kattaa vuodet 2017–2019. Edellinen strategia päättyi kolme vuotta sitten. Julkisen velan hallinnoinnin institutionaalinen kehys, mukaan lukien yhteydenpito markkinoiden kanssa, riskienhallinta ja strategian säännöllinen päivittäminen, on puutteellinen. Talousarvion ulkopuolisia toimia, jotka saattavat vaikuttaa velkaan, ei myöskään oteta riittävästi huomioon.

(10)

Työmarkkinoiden elpyminen on jatkunut, mutta työttömyysaste on edelleen korkea ja pitkäaikaistyöttömien osuus on suuri. Yhdessä alhaisen ja jatkuvasti supistuvan työvoimaosuuden kanssa tämä tarkoittaa, että maassa on paljon käyttämätöntä työvoimareserviä. Etenkin parhaassa työiässä olevien alhaisen osaamistason työntekijöiden työvoimaosuus supistui merkittävästi vuonna 2016. Suurimpia syitä tähän oli työikäisen väestön väheneminen, joka johtui ikääntymisestä ja kasvavasta maastamuutosta.

(11)

Työvoiman ulkopuolella olevien osuus on suhteellisen suuri ikäryhmässä, joka on oikeutettu varhaiseläkkeeseen. Lyhyet työeläkemaksujen maksukaudet johtavat siihen, että nykyiset ja tulevat eläkkeet ovat riittämättömät ja vanhuusiän köyhyysriski lisääntyy. Varhaiseläkkeelle voi jäädä usean eri väylän kautta, täydet viisi vuotta ennen lakisääteistä eläkeikää. Taloudelliset kannustimet jatkaa työelämässä lakisääteiseen eläkeikään asti ovat tehottomia. Ilmoitettuja kannustimia työurien pidentämiseksi ei ole toteutettu. Hoivavelvoitteet alentavat osaltaan työvoimaosuutta. Erityisesti tämä koskee parhaassa työiässä olevia iäkkäämpiä naisia. Julkiset lastenhoitopalvelut ovat riittämättömät, ja alueelliset erot palveluissa ovat suuria. Työsopimukset eivät tarjoa juurikaan joustonvaraa työnteon ja lastenhoidon yhteen sovittamiseksi. Tällä hetkellä lakisääteinen eläkeikä on naisilla 61 vuotta ja 9 kuukautta ja miehillä 65 vuotta. Lakisääteisten eläkeikien yhtenäistäminen ja pidentäminen on hidasta, sillä naisten ja miesten eläkeiän on tarkoitus nousta 67 vuoteen vasta vuonna 2038. Eläkeiän nopeampaa muuttamista harkitaan parhaillaan, mutta päätöstä ei ole vielä tehty. Eläkejärjestelmä antaa mahdollisuuden suotuisampiin eläkejärjestelyihin eräille työntekijäryhmille raskaiksi ja vaarallisiksi luokitelluissa ammateissa ja tietyillä aloilla. Kroatian viranomaiset ovat saaneet raskaita ja vaarallisia ammatteja koskevan arvioinnin päätökseen, mutta sääntöjä ei ole vielä yksinkertaistettu.

(12)

Tuoreimpien tietojen mukaan vuonna 2015 lähes 30 prosenttia väestöstä oli köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa. Sosiaaliturvajärjestelmän tuloksellisuudessa ja tasapuolisuudessa on puutteita. Ne johtuvat epäjohdonmukaisuuksista etuuksien myöntämiskriteereissä, hajanaisesta maantieteellisestä kattavuudesta, etuuksista vastaavien viranomaisten puutteellisesta keskinäisestä koordinaatiosta ja vähäisestä läpinäkyvyydestä. Vuonna 2016 vain 0,6 prosenttia BKT:stä käytettiin vähimmäistulojärjestelmään, joka on tarkoitettu kaikkein köyhimmille kotitalouksille. Uudistussuunnitelmat, jotka koskevat muun muassa tehtävien jakamista uudelleen instituutioiden kesken ja tukikelpoisuuskriteerien yhdenmukaistamista, ovat lykkäytyneet.

(13)

Työmarkkinoilla tarvittavien taitojen hankkiminen on tärkeä työllistyvyyden edellytys. Aikuiskoulutukseen osallistuminen on hyvin vähäistä. Lisäksi aktiivisen työmarkkinapolitiikan toimiin, uudelleenkoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen osoitetut määrärahat ovat vähäiset ja niiden kattavuus on heikko. Koulutuksessa ei keskitytä riittävästi iäkkäiden ja alhaisen osaamistason työntekijöihin eikä pitkäaikaistyöttömiin, joiden on yleensä erityisen vaikea työllistyä. Valmistelutoimet sellaisen lainsäädännön antamiseksi, jolla parannetaan aikuiskoulutusta tarjoavien instituutioiden, koulutusohjelmien ja aikuisopetuksen laatua, ovat viivästyneet.

(14)

Ihmisillä on oltava riittävät perustaidot, jotta he löytävät hyvän pysyvän työpaikan ja onnistuvat säilyttämään sen ja voivat osallistua täysipainoisesti taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen elämään. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan 15-vuotiaiden kroatialaiskoululaisten perustaidoissa sekä luonnontieteellisissä ja matemaattisissa taidoissa on vakavia puutteita. Vuonna 2015 alettiin uudistaa opetusohjelmaa osana koulutus-, tiede- ja teknologiastrategian täytäntöönpanoa. Uudistuksen tarkoituksena on parantaa opetusohjelman sisältöä ja monialaisten taitojen opetusta. Sidosryhmien reaktiot ehdotettuun uudistukseen olivat ristiriitaiset, minkä jälkeen uudistusta tarkistettiin. Sen täytäntöönpano on viivästynyt huomattavasti. Uudistusprosessia on nyt jatkettava alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti. Kroatia hyväksyi äskettäin ammattikoulutusstrategian. Strategian pohjalta on tarkoitus päivittää ammattikoulutuksen opetusohjelmia, lisätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja parantaa ammattikoulutuksen opetuksen laatua. Tarkoitus on myös ottaa käyttöön epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamista ja validointia koskeva järjestelmä.

(15)

Julkishallinnon alueellinen ja toiminnallinen hajanaisuus heikentää palvelujen tarjoamista ja julkisten menojen tehokasta käyttöä. Julkishallinnon nykyiset valtuudet ja hallinnon eri tasojen taloudelliset suhteet eivät ole omiaan edistämään julkisten palvelujen tehokasta ja tasapuolista tarjontaa varsinkaan terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaaliturvan aloilla. Julkishallinnon kattava uudistus on viivästynyt. Valmisteilla on lainsäädäntöä, jonka tarkoituksena on kohdentaa tehtäviä uudelleen keskus- ja paikallisviranomaisten välillä. Käynnissä on myös valtion virastojen organisaation yksinkertaistaminen. Kroatian viranomaiset ilmoittivat vuoden 2017 alussa perustavansa työryhmän laatimaan lainsäädäntöä, joka koskee valtiotasoa alempien hallintotasojen rahoitusta.

(16)

Julkishallinnon palkanmuodostuksen hajanaisuus hidastaa edelleen palkkojen läpinäkyvyyden ja yhtäläisen kohtelun toteutumista ja estää valtiota valvomasta julkisen sektorin palkkamenoja. Vaarana on, että tästä seuraa kielteisiä heijastusvaikutuksia talouteen laajemmin. Hallitus hyväksyi helmikuussa 2017 yhteiset suuntaviivat julkisen sektorin työehtosopimusten neuvottelemista ja seurantaa varten. Palkanmuodostusta koskevien säännösten yksinkertaistamista on kuitenkin lykätty vuoteen 2018.

(17)

Valtionyhtiöiden tuottavuus on keskimäärin yksityisiä yrityksiä heikompi. Tämä viittaa puutteisiin valtionyhtiöiden hallinnossa. Valtionyhtiöillä on kielteinen vaikutus allokatiiviseen tehokkuuteen, ja ne edistävät osaltaan tuottavuuden hidasta kasvua. Toimet, joilla pyritään saamaan valtionyhtiöt yksityiseen valvontaan, etenivät viime vuonna hitaasti. Valtionyhtiöiden hallintoa voitaisiin parantaa seuraamalla tehokkaammin niiden tuloksellisuutta ja niiden johtokuntien vastuuvelvollisuutta. Tämä koskisi myös paikallishallintoyksiköiden omistuksessa olevia yrityksiä.

(18)

Kroatian jälleenrakennus- ja kehityspankilla (HBOR) on keskeinen rooli unionin rahoitusvälineiden ja varsinkin Euroopan investointiohjelman täytäntöönpanossa. Tämän tehtävän hoitamiseksi kaikilta osin pankin on noudatettava tiukkoja normeja, jotka koskevat avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta. Kroatian viranomaiset suunnittelevat riippumattomien tarkastajien tekemää jälleenrakennus- ja kehityspankin lainasalkun omaisuuserien laadun arviointia. Se on tarkoitus saada päätökseen viimeistään vuoden 2017 lopussa. Arvioinnin tulosten pohjalta on tarkoitus tarkistaa pankin sääntelykehystä ja hallintorakenteita.

(19)

Yrityksiä rasittavat sääntelystä aiheutuvat suuret kustannukset. Useat veronluonteiset maksut, joista monet katsotaan tilastollisesti veroiksi, hankaloittavat liiketoimintaympäristöä. Hallitus päätti maakohtaisen suosituksen perusteella lakkauttaa 13 ja alentaa 11:tä veronluonteista maksua kesällä 2016. Toimenpiteen täytäntöönpano on kuitenkin edennyt hitaasti. Yrityksiin kohdistuu edelleen suuri hallinnollinen rasitus. Kroatia on hyväksynyt hallinnollisen rasituksen vähentämistä koskevan toimintasuunnitelman, joka kattaa kahdeksan sääntelyn osa-aluetta. Toimintasuunnitelman täytäntöönpano on vielä kesken.

(20)

Investoinnit elpyivät vuonna 2016 vähennyttyään kriisin aikana voimakkaasti. Suotuisista makrotaloudellisista ja rahoitusoloista huolimatta muutamat pullonkaulat haittaavat edelleen investointien kestävää elpymistä. Julkishallinnon heikkoudet, monimutkainen liiketoimintaympäristö, korruptiontorjuntastrategian hidas täytäntöönpano, kilpailua keskeisillä infrastruktuurialoilla rajoittavat säännökset ja valtion voimakas puuttuminen talouteen heikentävät liiketoimintailmastoa.

(21)

Ammattien sääntelyn nykyaikaistaminen voi edistää työvoiman liikkuvuutta ja alentaa osaltaan ammattipalvelujen hintoja ja sitä kautta lisätä kasvupotentiaalia. Kroatiassa on ollut tiukat säännökset, jotka koskevat palveluntarjoajia ja säänneltyjä ammatteja, varsinkin lakimiehiä. Hallitus hyväksyi kesällä 2016 toimintasuunnitelman korvatakseen ja nykyaikaistaakseen toimimattomia säännöksiä. Toimintasuunnitelma oli kuitenkin suppea ja liian yleisluonteinen.

(22)

Oikeuslaitoksen laatu ja tehokkuus ovat liiketoimintaympäristön kannalta keskeisiä. Siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisten asioiden käsittely ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimissa on hidasta, vaikka käsittelyruuhkaa on vähennetty. Oikeusjärjestelmää voitaisiin parantaa merkittävästi ottamalla käyttöön oikeuden asiakirjojen sähköinen arkistointi ja tiedoksianto. Uudistusta ei kuitenkaan ole vielä toteutettu. Kauppatuomioistuinten tuomareilla ei ole mahdollisuutta tutustua verkossa oleviin rekistereihin, mikä heikentää maksukyvyttömyysmenettelyjen tehoa. Tuomioistuinten tuomiot ovat vain harvoin saatavilla verkossa. Ensimmäisen oikeusasteen kauppatuomioistuimien toimintaprosesseissa on parantamisen vaaraa.

(23)

Pankkisektorin pääomatilanne on hyvä, ja sen kannattavuus elpyi vuonna 2016, kun Sveitsin frangeina otetut lainat oli vuonna 2015 muunnettu euromääräisiksi. Järjestämättömien lainojen osuus kaikista lainoista on viime aikoina vähentynyt, mutta se on edelleen suuri erityisesti finanssialan ulkopuolisten yritysten osalta. Vähenemisen taustalla näyttää olevan varsinkin niiden myynti sekä vuonna 2013 käyttöön otetut progressiivista ja automaattista varautumista koskevat vaatimukset. Äskettäin toteutetun verouudistuksen yhteydessä hallitus otti käyttöön järjestämättömistä lainoista aiheutuvia luottotappioita koskevan uuden verokohtelun maakohtaisen suosituksen pohjalta. Uuden verokohtelun vaikutuksia on seurattava tarkemmin. On myös seurattava tarkasti, miten tehokkaasti hiljattain uudistettu maksukyvyttömyyslainsäädäntö helpottaa järjestämättömien lainojen selvittämistä.

(24)

Komissio on vuoden 2017 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Kroatian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2017 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2017 lähentymisohjelman ja vuoden 2017 kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Kroatialle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Kroatian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(25)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2017 lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (5) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(26)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2017 kansallisen uudistusohjelman ja vuoden 2017 lähentymisohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–5,

1.

harjoittaa finanssipolitiikkaansa vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion vaatimusten mukaisesti, mikä edellyttää pysymistä julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteessa vuonna 2018; lujittaa talousarvion suunnittelua ja monivuotista julkisen talouden kehystä esimerkiksi vahvistamalla finanssipoliittisen toimikunnan riippumattomuutta ja tehtävänantoa syyskuuhun 2017 mennessä; toteuttaa tarvittavat toimenpiteet arvoon perustuvan kiinteistöveron käyttöön ottamiseksi; vahvistaa julkisen velan hallinnointikehystä muun muassa huolehtimalla velanhoitostrategian vuotuisista tarkistuksista;

2.

vähentää varhaiseläkkeelle siirtymistä, nopeuttaa lakisääteisen eläkeiän nostamista ja yhdenmukaistaa erityisryhmiä koskevat eläkesäännöt yleisen eläkejärjestelmän sääntöjen kanssa; lisää sosiaalietuuksien koordinointia ja avoimuutta;

3.

parantaa aikuiskoulutusta erityisesti iäkkäiden työntekijöiden, alhaisen osaamistason työntekijöiden ja pitkäaikaistyöttömien osalta; nopeuttaa koulutusjärjestelmän uudistusta;

4.

vähentää julkishallinnon hajanaisuutta ja parantaa sen toimivallan toiminnallista jakoa ja samalla julkisten palvelujen tehokkuutta ja vähentää kyseisten palvelujen tarjoamiseen liittyviä alueellisia eroja; yhdenmukaistaa työmarkkinaosapuolia kuultuaan palkanmuodostusjärjestelmiä kaikkialla julkishallinnossa ja julkisissa palveluissa;

5.

nopeuttaa valtionyhtiöiden ja muiden valtion omaisuuserien myyntiä ja parantaa valtionyhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää; vähentää merkittävästi yrityksille sääntelystä aiheutuvia kustannuksia ja hallinnollista rasitusta; poistaa lainsäädännölliset rajoitukset, jotka haittaavat pääsyä säänneltyihin ammatteihin ja kyseisten ammattien harjoittamista sekä ammatti- ja yrityspalveluja; parantaa oikeusjärjestelmän laatua ja tehokkuutta erityisesti lyhentämällä siviili- ja kauppaoikeudellisten asioiden käsittelyaikoja.