17.8.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 212/1 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2017/1442,
annettu 31 päivänä heinäkuuta 2017,
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta suuria polttolaitoksia varten
(tiedoksiannettu numerolla C(2017) 5225)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 5 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevia päätelmiä käytetään lähtökohtana direktiivin 2010/75/EU II luvun soveltamisalaan kuuluvia laitoksia koskevia lupaehtoja määritettäessä, ja toimivaltaisen viranomaisen olisi vahvistettava päästöjen raja-arvot, joilla varmistetaan, etteivät päästöt normaalien toimintaolosuhteiden vallitessa ylitä parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyviä päästötasoja, jotka on vahvistettu BAT-päätelmissä. |
(2) |
Jäsenvaltioiden, asianomaisen teollisuuden sekä ympäristösuojelua edistävien kansalaisjärjestöjen edustajista koostuva foorumi, joka perustettiin 16 päivänä toukokuuta 2011 annetulla komission päätöksellä (2), antoi 20 päivänä lokakuuta 2016 komissiolle lausuntonsa suurten polttolaitosten BAT-vertailuasiakirjan ehdotetusta sisällöstä. Lausunto on julkisesti saatavilla. |
(3) |
Tämän päätöksen liitteessä esitettävät BAT-päätelmät ovat BAT-vertailuasiakirjan keskeinen osa. |
(4) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2010/75/EU 75 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Hyväksytään liitteessä esitetyt suurten polttolaitosten parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät.
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 31 päivänä heinäkuuta 2017.
Komission puolesta
Karmenu VELLA
Komission jäsen
(1) EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17.
(2) EUVL C 146, 17.5.2011, s. 3.
LIITE
PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA KOSKEVAT PÄÄTELMÄT (BAT-PÄÄTELMÄT)
SOVELTAMISALA
Nämä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät koskevat seuraavia direktiivin 2010/75/EU liitteessä I täsmennettyjä toimintoja:
— |
1.1: Polttoaineiden polttaminen laitoksissa, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on 50 MW tai enemmän, vain silloin kun tämä toiminto tapahtuu polttolaitoksissa, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on 50 MW tai enemmän. |
— |
1.4: Hiilen tai muiden polttoaineiden kaasuttaminen laitoksissa, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on 20 MW tai enemmän, vain silloin kun tämä toiminto liittyy suorasti polttolaitokseen. |
— |
5.2: Jätteiden loppukäsittely tai hyödyntäminen jätettä käyttävissä rinnakkaispolttolaitoksissa, joiden kapasiteetti ylittää 3 tonnia tunnissa, kun kyse on muista kuin vaarallisista jätteistä, tai joiden kapasiteetti ylittää 10 tonnia päivässä, kun kyse on vaarallisista jätteistä, vain silloin kun tämä toiminto tapahtuu edellä olevan 1.1 kohdan piiriin kuuluvissa polttolaitoksissa. |
Nämä BAT-päätelmät kattavat erityisesti edellä mainittuihin toimintoihin suoraan liittyvät, niitä käsittelyketjussa edeltävät ja seuraavat toiminnot, sovelletut päästöjen ehkäisemis- ja vähentämismenetelmät mukaan luettuina.
Näissä BAT-päätelmissä otetaan huomioon kaikki kiinteät, nestemäiset, ja/tai kaasumaiset poltettavat aineet, kuten seuraavat:
— |
kiinteät polttoaineet (esimerkiksi hiili, ruskohiili, turve), |
— |
biomassa (sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 31 kohdassa), |
— |
nestemäiset polttoaineet (esimerkiksi raskas polttoöljy ja kaasuöljy), |
— |
kaasumaiset polttoaineet (esimerkiksi maakaasu, vetyä sisältävä kaasu ja synteettinen kaasu), |
— |
alakohtaiset polttoaineet (esimerkiksi kemian- ja rauta- ja terästeollisuuden sivutuotteet), |
— |
jäte lukuun ottamatta direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 39 kohdassa määriteltyä sekalaista yhdyskuntajätettä ja 42 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii ja iii alakohdassa lueteltuja muita jätteitä. |
Nämä BAT-päätelmät eivät koske seuraavia laitoksia, prosesseja tai toimintoja:
— |
polttoaineiden polttaminen yksiköissä, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on alle 15 MW, |
— |
polttolaitokset, jotka hyötyvät direktiivin 2010/75/EU 33 ja 35 artiklassa vahvistetuista määräaikaispoikkeuksesta ja kaukolämpölaitoksia koskevasta poikkeuksesta niiden luvissa vahvistettujen poikkeusten päättymiseen asti poikkeuksen piiriin kuuluvien epäpuhtauksien BAT-AEL-tasojen osalta sekä muiden epäpuhtauksien osalta, joiden päästöjä olisi vähennetty poikkeuksella poistetuilla teknisillä toimenpiteillä, |
— |
polttoaineiden kaasutus, ellei tämä liity suoranaisesti tuloksena saatavan synteettisen kaasun polttamiseen, |
— |
polttoaineiden kaasutus ja tuloksena saatavan synteettisen kaasun polttaminen, jos tämä liittyy suoranaisesti kaasun ja öljyn jalostamiseen, |
— |
tuotantoketjussa edeltävät ja seuraavat toiminnot, jotka eivät suoranaisesti liity polttamis- tai kaasutustoimintoihin, |
— |
polttaminen prosessiuuneissa tai –lämmittimissä, |
— |
polttaminen jälkipolttolaitoksissa, |
— |
soihdutus, |
— |
polttaminen lämmön talteenottokattiloissa ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden polttimissa massan ja paperin tuotantolaitoksissa, sillä tämä kuuluu massan, paperin ja kartongin tuotantoa koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan, |
— |
jalostamopolttoaineiden polttaminen jalostamoalueella, sillä tämä kuuluu kaasun ja öljyn jalostamista koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan, |
— |
jätteiden loppukäsittely tai hyödyntäminen
sillä tämä kuuluu jätteen polttamista koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan. |
Näiden BAT-päätelmien kattamien toimintojen kannalta muita merkityksellisiä päätelmiä ja vertailuasiakirjoja ovat seuraavat:
— |
Common Waste Water and Waste Gas Treatment/Management Systems in the Chemical Sector (CWW) (jäteveden ja jätekaasun yhteiset käsittely- ja hallintajärjestelmät kemianteollisuudessa) |
— |
Kemian alan BREF-asiakirjat (esimerkiksi LVOC (suuressa määrin käytettäviä orgaanisia kemikaaleja valmistava teollisuus)) |
— |
Economics and Cross-media Effects (ECM) (Taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset) |
— |
Emissions from Storage (EFS) (Varastoinnin päästöt) |
— |
Energy Efficiency (ENE) (Energiatehokkuus) |
— |
Industrial Cooling Systems (ICS) (Teollisuuden jäähdytysjärjestelmät) |
— |
Iron and Steel Production (IS) (Raudan ja teräksen tuotanto) |
— |
Monitoring of Emissions to Air and Water from IED installations (ROM) (Teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvista laitteista aiheutuvien ilma- ja vesipäästöjen tarkkailu (tarkkailuasiakirja)) |
— |
Production of Pulp, Paper and Board (PP) (Massan, paperin ja kartongin tuotanto) |
— |
Refining of Mineral Oil and Gas (REF) (Kaasun ja öljyn jalostaminen) |
— |
Waste Incineration (WI) (Jätteenpoltto) |
— |
Waste Treatment (WT) (Jätteenkäsittely) |
MÄÄRITELMÄT
Näissä BAT-päätelmissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:
Käsite |
Määritelmä |
||||
Yleiset termit |
|||||
Kattila |
Mikä tahansa polttolaitos lukuun ottamatta moottoreita, kaasuturbiineja ja prosessiuuneja tai -lämmittimiä. |
||||
Yhdistetyn syklin kaasuturbiini (CCGT) |
CCGT on polttolaitos, jossa käytetään kahta termodynaamista sykliä (eli Braytonin ja Rankinen syklejä). CCGT-polttolaitoksessa (Braytonin syklin mukaisesti sähkön tuottamiseksi toimivan) kaasuturbiinin savukaasujen lämpö muunnetaan hyödynnettäväksi energiaksi lämmöntalteenottokattila (HRSG), jossa sitä käytetään tuottamaan höyryä, joka sitten laajenee höyryturbiinissa (joka toimii Rankinen syklin mukaisesti lisäsähkön tuottamiseksi). Näissä BAT-päätelmissä CCGT:n määritelmä kattaa sekä sellaiset kokoonpanot, joissa käytetään HRSG-kattilan lisäpolttoainetta, että ilman sitä toimivat kokoonpanot. |
||||
Polttolaitos |
Tekniset laitteet, joissa polttoaineet hapetetaan, jotta täten syntyvää lämpöä voidaan käyttää. Näissä BAT-päätelmissä
yhdistelmää pidetään yhtenä polttolaitoksena. Laskettaessa tällaisen yhdistelmän nimellistä kokonaislämpötehoa lasketaan yhteen kaikkien sellaisten yhdistelmään sisältyvien yksittäisten polttolaitosten kapasiteetit, joiden nimellinen lämpöteho on vähintään 15 MW. |
||||
Polttoyksikkö |
Yksittäinen polttolaitos |
||||
Jatkuva mittaus |
Mittaus, joka tehdään laitosalueelle pysyvästi asennetulla automaattisella mittausjärjestelmällä. |
||||
Suora päästö |
Päästö (vastaanottavaan vesistöön) kohdassa, jossa päästö lähtee laitoksesta ilman myöhempää lisäkäsittelyä. |
||||
Savukaasujen rikinpoistojärjestelmä (FGD) |
Yhdestä puhdistusmenetelmästä tai puhdistusmenetelmien yhdistelmästä muodostuva järjestelmä, jonka tarkoituksena on vähentää polttolaitoksen SOX-päästöjä. |
||||
Savukaasujen rikinpoistojärjestelmä (FGD) – olemassa oleva |
Muu kuin uusi savukaasujen rikinpoistojärjestelmä (FGD). |
||||
Savukaasujen rikinpoistojärjestelmä (FGD) – uusi |
Joko savukaasujen rikinpoistojärjestelmä (FGD) uudessa laitoksessa tai FGD-järjestelmä, joka sisältää vähintään yhden puhdistusmenetelmän, joka on otettu käyttöön tai korvattu täysin olemassa olevassa laitoksessa näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen. |
||||
Kaasuöljy |
Raakaöljystä saatu nestemäinen polttoaine, joka luokitellaan CN-koodeihin 2710 19 25 , 2710 19 29 , 2710 19 47 , 2710 19 48 , 2710 20 17 tai 2710 20 19 tai raakaöljystä saatu nestemäinen polttoaine, josta vähemmän kuin 65 tilavuusprosenttia, mukaan lukien hävikki, tislautuu 250 °C:ssa ja vähintään 85 tilavuusprosenttia, mukaan lukien hävikki, tislautuu 350 °C:ssa ASTM D86 -menetelmällä. |
||||
Raskas polttoöljy |
Raakaöljystä saatu nestemäinen polttoaine, joka luokitellaan CN-koodeihin 2710 19 51 – 2710 19 68 , 2710 20 31 , 2710 20 35 , 2710 20 39 tai raakaöljystä saatu nestemäinen polttoaine, kaasuöljyä lukuun ottamatta, joka tislausalueensa perusteella luetaan polttoaineena käytettäviksi tarkoitettuihin raskaisiin öljyihin ja josta vähemmän kuin 65 tilavuusprosenttia, mukaan lukien hävikki, tislautuu 250 °C:ssa ASTM D86 -menetelmällä. Jos tislautuvuutta ei ole mahdollista määrittää ASTM D86 -menetelmällä, öljytuote luokitellaan niin ikään raskaisiin polttoöljyihin. |
||||
Sähköntuotannon nettohyötysuhde (polttoyksikkö ja IGCC-voimalaitos) |
Nettosähkötuotoksen (päämuuntajan suurjännitepuolella tuotettu sähkö, josta vähennetään esimerkiksi apujärjestelmien kulutusta varten tuotu energia) ja polttoaineen/syötön energiapanoksen (polttoaineen/syötön alempana lämpöarvona ilmaistuna) suhde polttoyksikön rajalla tiettynä ajanjaksona. |
||||
Mekaaninen nettohyötysuhde |
Kuormituskytkennästä mitatun mekaanisen tehon ja polttoaineen antaman lämpötehon suhde. |
||||
Energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhde (polttoyksikkö ja IGCC-voimalaitos) |
Tuotetun nettoenergian (tuotettu sähkö, kuuma vesi, höyry ja mekaaninen energia, josta vähennetään esimerkiksi apujärjestelmien kulutusta varten tuotu sähkö- ja/tai lämpöenergia) ja polttoaineen energiapanoksen (polttoaineen alempana lämpöarvona ilmaistuna) suhde polttoyksikön rajalla tiettynä ajanjaksona. |
||||
Energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhde (kaasutusyksikkö) |
Tuotetun nettoenergian (tuotettu sähkö, kuuma vesi, höyry, mekaaninen energia ja synteettinen kaasu (synteettisen kaasun alempana lämpöarvona ilmaistuna) josta vähennetään esimerkiksi apujärjestelmien kulutusta varten tuotu sähkö- ja/tai lämpöenergia) ja polttoaineen/syötön energiapanoksen (polttoaineen/syötön alempana lämpöarvona ilmaistuna) suhde polttoyksikön rajalla tiettynä ajanjaksona. |
||||
Toiminta-aika |
Aika (tunteina ilmaistuna), jonka polttolaitos kokonaisuudessaan tai osittain on toiminnassa ja vapauttaa päästöjä ilmaan, käynnistys- ja pysäytysajat pois luettuna. |
||||
Jaksottainen mittaus |
Mittaussuureen (tietyn mitattavan suureen) toteaminen määritellyin väliajoin. |
||||
Laitos – olemassa oleva |
Muu kuin uusi polttolaitos. |
||||
Laitos – uusi |
Näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen laitoksen alueelle luvitettu polttolaitos tai polttolaitoksen korvaaminen kokonaan olemassa oleville perustuksille näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen. |
||||
Jälkipolttolaitos |
Järjestelmä, joka on suunniteltu puhdistamaan savukaasuja polttamalla ja joka ei toimi itsenäisenä polttolaitoksena, kuten lämpöhapetin (eli jälkipoltin), jota käytetään epäpuhtauksien (kuten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden) poistamiseen savukaasusta sen sisältämän lämmön talteenotolla tai ilman sitä. Vaiheistettuja polttotekniikoita, joissa kukin polttovaihe rajoitetaan erilliseen kammioon, jossa saattaa olla erilaisia palamisprosessin ominaisuuksia (kuten polttoaineen ja ilman suhde, lämpötilaprofiili), pidetään palamisprosessiin sisältyvinä eikä niitä katsota jälkipolttolaitoksiksi. Vastaavasti kun prosessilämmittimessä tai -uunissa tai muussa palamisprosessissa tuotetut kaasut hapetetaan erillisessä polttolaitoksessa niiden energia-arvon talteen ottamiseksi (lisäpolttoaineen avulla tai ilman sitä) sähkön, höyryn, kuuman veden/öljyn tai mekaanisen energian tuotantoa varten, jälkimmäistä laitosta ei katsota jälkipolttolaitokseksi. |
||||
Ennakoiva päästöseurantajärjestelmä (PEMS) |
Järjestelmä, jolla määritetään jatkuvasti päästölähteestä peräisin olevan epäpuhtauden päästöpitoisuus sen ja useiden tyypillisten jatkuvasti tarkkailtujen prosessiparametrien (esim. polttoainekaasun kulutus, ilma/polttoaine-suhde) suhteen sekä polttoainetta tai syöttöä koskevien laatutietojen (esim. rikkipitoisuus) perusteella. |
||||
Kemianteollisuudesta peräisin olevat prosessipolttoaineet |
(Petro-)kemianteollisuuden tuottamat kaasumaiset ja/tai nestemäiset sivutuotteet, joita käytetään ei-kaupallisina polttoaineina polttolaitoksissa. |
||||
Prosessiuunit tai -lämmittimet |
Prosessiuuneja tai -lämmittimiä ovat
Energian talteenottoa koskevien hyvien käytäntöjen soveltamisen tuloksena prosessilämmittimiin/-uuneihin saattaa liittyä höyryä tai sähköä tuottava järjestelmä. Tätä pidetään prosessilämmittimen/-uunin rakenteen kiinteänä osana, jota ei voida tarkastella erikseen. |
||||
Jalostamopolttoaineet |
Raakaöljyn jalostuksen tislaus- ja konversiovaiheista syntyvä kiinteä, nestemäinen tai kaasumainen palava aine. Esimerkiksi jalostamokaasu (RFG), synteettinen kaasu ja jalostamoöljyt, petrokoksi. |
||||
Jäämät |
Tämän asiakirjan soveltamisalaan kuuluvissa toiminnoissa jätteenä tai sivutuotteina syntyneet aineet tai esineet. |
||||
Käynnistys- ja pysäytysjakso |
Komission täytäntöönpanopäätöksen 2012/249/EU (*1) säännösten mukainen laitoksen käyttöjakso. |
||||
Yksikkö – olemassa oleva |
Muu kuin uusi polttoyksikkö. |
||||
Yksikkö – uusi |
Näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen polttolaitoksen alueelle luvitettu polttoyksikkö tai polttoyksikön korvaaminen kokonaan polttolaitoksen olemassa oleville perustuksille näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen. |
||||
Pätevä (tuntikohtainen keskiarvo) |
Tuntikohtainen keskiarvo katsotaan päteväksi, jos automaattisessa mittausjärjestelmässä ei ole toimintahäiriötä eikä sille tehdä huoltoa. |
Käsite |
Määritelmä |
Epäpuhtaudet/muuttujat |
|
As |
Arseenin ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna arseenina As |
C3 |
Hiilivedyt, joiden hiililuku on 3 |
C4+ |
Hiilivedyt, joiden hiililuku on 4 tai enemmän |
Cd |
Kadmiumin ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna kadmiumina Cd |
Cd+Tl |
Kadmiumin, talliumin ja niiden yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna kadmiumina ja talliumina Cd + Tl |
CH4 |
Metaani |
CO |
Hiilimonoksidi |
COD |
Kemiallinen hapenkulutus. Se hapen määrä, joka tarvitaan orgaanisen aineen hapettumiseksi kokonaan hiilidioksidiksi. |
COS |
Karbonyylisulfidi |
Cr |
Kromin ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna kromina Cr |
Cu |
Kuparin ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna kuparina Cu |
Pöly |
Hiukkasten kokonaismäärä (ilmassa) |
Fluoridi |
Liuennut fluoridi ilmaistuna fluoridina F– |
H2S |
Rikkivety |
HCl |
Kaikki epäorgaaniset kaasumaiset klooriyhdisteet ilmaistuina kloorivetynä HCl |
HCN |
Syaanivety |
HF |
Kaikki epäorgaaniset kaasumaiset fluoriyhdisteet ilmaistuina fluorivetynä HF |
Hg |
Elohopean ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna elohopeana Hg |
N2O |
Dityppimonoksidi (typpioksidi) |
NH3 |
Ammoniakki |
Ni |
Nikkelin ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna nikkelinä Ni |
NOX |
Typpimonoksidin (NO) ja typpidioksidin (NO2) yhteenlaskettu määrä ilmaistuna typpidioksidina NO2 |
Pb |
Lyijyn ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna lyijynä Pb |
PCDD/F-päästöt |
Polyklooratut dibentso-p-dioksiinit ja -furaanit |
RCG |
Pitoisuus käsittelemättömässä savukaasussa. SO2:n pitoisuus käsittelemättömässä savukaasussa vuotuisena keskiarvona (yleisissä näkökohdissa määritellyissä vakio-olosuhteissa) SOX-puhdistusjärjestelmän sisääntulon kohdalla ilmaistuna hapen vertailupitoisuutena 6 tilavuusprosenttia O2. |
Sb+As+Pb+Cr+Co+Cu+Mn+Ni+V |
Antimonin, arseenin, lyijyn, kromin, koboltin, kuparin, mangaanin, nikkelin, vanadiumin ja niiden yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna näiden aineiden summana Sb + As + Pb + Cr + Co + Cu + Mn + Ni + V |
SO2 |
Rikkidioksidi |
SO3 |
Rikkitrioksidi |
SOX |
Rikkidioksidin (SO2) ja rikkitrioksidin (SO3) yhteenlaskettu määrä ilmaistuna rikkidioksidina SO2 |
Sulfaatti |
Liuennut sulfaatti ilmaistuna sulfaattina SO4 2– |
Sulfidi, helposti vapautuva |
Liuenneen sulfidin ja happokäsittelyn jälkeen helposti vapautuvien liukenemattomien sulfidien yhteenlaskettu määrä ilmaistuna sulfidina S2– |
Sulfiitti |
Liuennut sulfiitti ilmaistuna sulfiittina SO3 2– |
Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) |
Orgaanisen hiilen kokonaismäärä ilmaistuna hiilenä C (vedessä) |
TSS |
Kiintoaineen kokonaispitoisuus. Kaiken suspendoituneen kiintoaineen massapitoisuus (vedessä) mitattuna suodattamalla lasikuitusuodattimien ja punnituksen avulla. |
TVOC |
Haihtuva orgaaninen kokonaishiili ilmaistuna hiilenä C (vedessä) |
Zn |
Sinkin ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna sinkkinä Zn |
LYHENTEET
Näissä BAT-päätelmissä sovelletaan seuraavia lyhenteitä:
Lyhenne |
Määritelmä |
ASU |
Ilmanottoyksikkö |
CCGT |
Yhdistetyn syklin kaasuturbiini lisäpoltolla tai ilman sitä |
CFB |
Kiertoleijupeti |
CHP |
Yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto |
COG |
Koksaamokaasu |
COS |
Karbonyylisulfidi |
DLN |
Dry low-NOX -polttimet |
DSI |
Kanavainjektio |
ESP |
Sähkösuodatin |
FBC |
Leijupoltto |
FGD |
Savukaasujen rikinpoisto |
HFO |
Raskas polttoöljy |
HRSG |
Lämmöntalteenottokattila |
IGCC |
Integroitu kaasutuskombitekniikka |
LHV |
Alempi lämpöarvo |
LNB |
Low-NOX-polttimet |
LNG |
Nesteytetty maakaasu |
OCGT |
Avokiertokaasuturbiini |
OTNOC |
Muut kuin tavanomaiset toimintaolosuhteet |
PC |
Pölypoltto |
PEMS |
Ennakoiva päästöseurantajärjestelmä |
SCR |
Selektiivinen katalyyttinen pelkistys |
SDA |
Kuiva-absorbaattori |
SNCR |
Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys |
YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA
Paras käytettävissä oleva tekniikka (Best Available Techniques)
Näissä BAT-päätelmissä luetellut ja kuvaillut tekniikat eivät ole määrääviä eivätkä tyhjentäviä. Voidaan käyttää myös muita tekniikoita, joilla varmistetaan vähintään sama ympäristönsuojelun taso.
Ellei toisin mainita, BAT-päätelmiä sovelletaan yleisesti.
Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-AEL-tasot)
Jos parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-AEL-tasot) on annettu eri keskiarvojen laskentajaksoille, kaikkia kyseisiä BAT-AEL-tasoja on noudatettava.
Näissä BAT-päätelmissä esitettyjä BAT-AEL-tasoja voidaan olla soveltamatta nestemäisiä tai kaasumaisia polttoaineita käyttäviin turbiineihin, joita käytetään hätätarkoituksessa alle 500 tuntia vuodessa, jos BAT-AEL-tasojen noudattaminen ei ole mahdollista tällaisessa hätätarkoituksessa tapahtuvassa käytössä.
Ilmaan johdettavia päästöjä koskevat BAT-AEL-tasot
Näissä BAT-päätelmissä esitettyjä ilmapäästöjä koskevilla parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisilla päästötasoilla (BAT-AEL-tasoilla) tarkoitetaan pitoisuuksia, jotka ilmaistaan ilmaan päässeiden aineiden massana savukaasujen tilavuutta kohden seuraavissa vakio-olosuhteissa: kuiva kaasu 273,15 K:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n ilmanpaineessa ilmaistuna yksikköinä mg/Nm3, μg/Nm3 tai ng I-TEQ/Nm3.
Ilmaan johdettavia päästöjä koskeviin BAT-AEL-tasoihin liittyvä tarkkailu esitetään kohdassa BAT 4.
Tässä asiakirjassa BAT-AEL-tasojen ilmaisemiseen käytetyt happea koskevat vertailuolosuhteet esitetään seuraavassa taulukossa.
Toiminto |
Vertailuolosuhteiden mukainen happipitoisuus (OR) |
Kiinteiden polttoaineiden poltto |
6 tilavuusprosenttia |
Kiinteiden polttoaineiden poltto yhdessä nestemäisten ja/tai kaasumaisten polttoaineiden kanssa |
|
Jätteen rinnakkaispoltto |
|
Nestemäisten ja/tai kaasumaisten polttoaineiden poltto muualla kuin kaasuturbiinissa tai -moottorissa |
3 tilavuusprosenttia |
Nestemäisten ja/tai kaasumaisten polttoaineiden poltto kaasuturbiinissa tai –moottorissa |
15 tilavuusprosenttia |
Poltto IGCC-voimalaitoksissa |
Päästöpitoisuus vertailuolosuhteiden mukaisessa happipitoisuudessa voidaan laskea seuraavalla yhtälöllä:
jossa
ER |
: |
päästöpitoisuus suhteessa vertailuolosuhteiden mukaiseen happipitoisuuteen OR; |
OR |
: |
vertailuolosuhteiden mukainen happipitoisuus tilavuusprosentteina; |
EM |
: |
mitattu päästöpitoisuus; |
OM |
: |
mitattu happipitoisuus tilavuusprosentteina. |
Laskentajaksoihin sovelletaan seuraavia määritelmiä:
Keskiarvon laskentajakso |
Määritelmä |
Vuorokausikeskiarvo |
Keskiarvo 24 tunnin ajalta jatkuvatoimisten mittausten antamista tunnin keskiarvoista |
Vuosikeskiarvo |
Keskiarvo yhden vuoden ajalta jatkuvatoimisten mittausten antamista tunnin keskiarvoista |
Näytteenottojakson keskiarvo |
Kolmen vähintään 30 minuuttia kestävän peräkkäisen mittauksen keskiarvo (1) |
Vuoden aikana saatujen näytteiden keskiarvo |
Yhden vuoden aikana kullekin muuttajalle asetetun vähimmäistiheyden mukaisesti tehtyjen määräaikaismittausten arvojen keskiarvo |
Veteen johdettavia päästöjä koskevat BAT-AEL-tasot
Näissä BAT-päätelmissä esitetyt vesipäästöjä koskevien parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden mukaiset päästötasot (BAT-AEL-tasot) perustuvat pitoisuuksiin, jotka ilmaistaan veteen päässeiden aineiden massana veden tilavuutta kohden käyttäen yksikköä μg/l tai mg/l. BAT-AEL-tasot perustuvat vuorokausikeskiarvoihin eli 24 tunnin ajalta otettuihin virtaukseen suhteutettuihin kokoomanäytteisiin. Aikaan suhteutettuja kokoomanäytteitä voidaan käyttää, jos virtauksen on osoitettu olevan riittävän vakaa.
Veteen johdettavia päästöjä koskeviin BAT-AEL-tasoihin liittyvä tarkkailu esitetään kohdassa BAT 5.
Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät energiatehokkuustasot (BAT-AEEL-tasot)
Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvä energiatehokkuustaso (BAT-AEEL-taso) perustuu polttoyksikön nettoenergiantuotoksen tai -tuotosten ja polttoyksikön polttoaineen/syötön energiapanoksen suhteeseen yksikön tosiasiallisen suunnittelun mukaan. Nettoenergiatuotos määritetään poltto-, kaasutus- tai IGCC-yksikön rajalla, apujärjestelmät (kuten savukaasujen käsittelyjärjestelmät) mukaan lukien, yksikön toimiessa täydellä kuormituksella.
Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten tapauksessa
— |
energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhdetta koskeva BAT-AEEL-taso perustuu polttoyksikköön, jota käytetään täydellä kuormituksella ja joka on säädetty maksimoimaan ensisijaisesti lämmöntuotto ja toissijaisesti jäljelle jäävä tuotettavissa oleva sähkö, |
— |
sähköntuotannon nettohyötysuhdetta koskeva BAT-AEEL-taso perustuu ainoastaan sähköä täydellä kuormituksella tuottavaan polttoyksikköön. |
BAT-AEEL-tasot ilmaistaan prosenttiosuuksina. Polttoaineen/syötön energiapanos ilmaistaan alempana lämpöarvona.
BAT-AEEL-tasoihin liittyvä tarkkailu esitetään kohdassa BAT 2.
Polttolaitosten/-yksiköiden luokittelu niiden nimellisen kokonaislämpötehon mukaan
Kun näissä BAT-päätelmissä ilmoitetaan nimellisen kokonaislämpötehon arvojen vaihteluväli, tämä on luettava ”yhtä suuri tai suurempi kuin vaihteluvälin alaraja ja pienempi kuin vaihteluvälin yläraja”. Esimerkiksi laitosluokalla 100–300 MWth tarkoitetaan polttolaitoksia, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on yhtä suuri tai suurempi kuin 100 MW ja pienempi kuin 300 MW.
Sellainen polttolaitoksen osa, joka päästää savukaasunsa ilmaan yhteisessä piipussa olevan yhden tai useamman erillisen hormin kautta ja jonka toiminta-aika ei ylitä 1 500:aa käyttötuntia vuodessa, voidaan ottaa näissä BAT-päätelmissä erikseen huomioon. Laitoksen kaikkien osien osalta BAT-AEL-tasoja sovelletaan laitoksen nimelliseen kokonaislämpötehoon. Tällaisissa tapauksissa kunkin hormin kautta vapautuvia päästöjä tarkkaillaan erikseen.
1. YLEISET BAT-PÄÄTELMÄT
Tässä kohdassa mainittujen yleisten BAT-päätelmien lisäksi sovelletaan 2–7 kohdassa esitettyjä polttoainekohtaisia BAT-päätelmiä.
1.1 Ympäristöjärjestelmät
BAT 1. |
Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ympäristöjärjestelmä (EMS) ja noudattaa sitä. Ympäristöjärjestelmään kuuluvat seuraavat osatekijät:
Jos arviointi osoittaa, että jokin x–xvi alakohdissa mainituista seikoista ei ole tarpeen, päätös ja sen perustelut kirjataan. |
Soveltaminen
EMS:n soveltamisala (esim. tietojen yksityiskohtaisuuden taso) ja luonne (esim. standardoitu tai standardoimaton) ovat yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä sen mahdollisten ympäristövaikutusten laajuuteen.
1.2 Tarkkailu
BAT 2. |
Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on määrittää kaasutuksen, IGCC-yksiköiden ja/tai polttoyksiköiden sähköntuotannon nettohyötysuhde ja/tai energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhde ja/tai mekaanisen energian nettohyötysuhde suorittamalla suorituskykytesti täydellä kuormituksella (2) EN-standardien mukaisesti yksikön käyttöönoton jälkeen sekä jokaisen sellaisen muutoksen jälkeen, joka saattaa vaikuttaa merkittävästi yksikön sähköntuotannon nettohyötysuhteeseen ja/tai energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhteeseen ja/tai mekaanisen energian nettohyötysuhteeseen. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan vastaava tieteellinen laatu. |
BAT 3. |
Parasta käytettävää tekniikkaa on seurata ilmaan ja veteen johdettavien päästöjen kannalta merkityksellisiä prosessimuuttujia, seuraavassa esitetyt muuttujat mukaan luettuna.
|
BAT 4. |
Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla ilmaan johdettavia päästöjä seuraavassa esitetyn vähimmäistiheyden ja EN-standardien mukaisesti. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan vastaava tieteellinen laatu.
|
BAT 5. |
Savukaasujen käsittelystä veteen johdettavien päästöjen seuraamiseksi parasta käytettävää tekniikkaa on käyttää tarkkailumenetelmiä seuraavassa esitetyn vähimmäistiheyden ja EN-standardien mukaisesti. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan vastaava tieteellinen laatu.
|
1.3 Yleinen ympäristönsuojelun taso ja polton suorituskyky
BAT 6. |
Polttolaitosten yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi ja hiilimonoksidin ja palamattomien aineiden ilmaan johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on varmistaa optimoitu poltto ja käyttää seuraavassa esitettyjen menetelmien asianmukaista yhdistelmää.
|
BAT 7. |
Ammoniakin ilmaan johdettavien päästöjen vähentämiseksi käytettäessä selektiivistä katalyyttista pelkistystä (SCR) tai selektiivistä ei-katalyyttista pelkistystä (SNCR) NOX-päästöjen puhdistukseen parasta käytettävää tekniikkaa on optimoida SCR- ja/tai SNCR-järjestelmän suunnittelu ja/tai käyttö (esimerkiksi optimoitu reagenssin ja NOX:n suhde, reagenssin homogeeninen jakautuminen ja reagenssipisaroiden optimaalinen koko). Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen päästötaso (BAT-AEL) NH3-päästöille ilmaan SCR- ja/tai SNCR-järjestelmien käytöstä on < 3–10 mg/Nm3 vuotuisena keskiarvona tai näytteenottojakson keskiarvona. Vaihteluvälin alaraja voidaan saavuttaa käyttämällä SCR-tekniikkaa ja vaihteluvälin yläraja voidaan saavuttaa käyttämällä SNCR-tekniikkaa ilman märkiä puhdistusmenetelmiä. Biomassaa polttavien ja vaihtelevalla kuormituksella toimivien laitosten sekä raskasta polttoöljyä ja/tai kaasuöljyä polttavien moottorien kohdalla BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 15 mg/Nm3. |
BAT 8. |
Ilmaan johdettavien päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi tavanomaisissa toimintaolosuhteissa parasta käytettävää tekniikkaa on varmistaa asianmukaisella suunnittelulla, käytöllä ja huollolla, että päästöjenrajoitusjärjestelmien käytettävyys ja kapasiteetti ovat optimaalisella tasolla. |
BAT 9. |
Poltto- ja/tai kaasutuslaitosten yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi ja ilmaan johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on sisällyttää seuraavat seikat kaikkien käytettävien polttoaineiden laadunvarmistus-/laadunvalvontaohjelmiin osana ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1):
Kuvaus Polttoaineen alustavan luonnehdinnan ja säännöllisen testauksen voivat suorittaa toiminnanharjoittaja ja/tai polttoaineen toimittaja. Jos ne suorittaa toimittaja, niiden täysimääräiset tulokset toimitetaan toiminnanharjoittajalle tuotteen (polttoaineen) toimittajan eritelmän ja/tai takuun muodossa.
|
BAT 10. |
Ilmaan ja/tai veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi muissa kuin tavanomaisissa toimintaolosuhteissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ja ottaa käyttöön osana ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1) mahdollisten epäpuhtauspäästöjen merkitykseen nähden oikeasuhteinen hallintasuunnitelma, joka sisältää seuraavat osat:
|
BAT 11. |
Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla asianmukaisesti ilmaan ja/tai veteen johdettavia päästöjä muissa kuin tavanomaisissa toimintaolosuhteissa. Kuvaus Tarkkailu voidaan suorittaa päästöjen suorilla mittauksilla tai tarkkailemalla sijaismuuttujia, jos osoittautuu, että näin varmistetaan päästöjen suoria mittauksia vastaava tai parempi tieteellinen laatu. Käynnistyksen ja pysäytyksen aikana tapahtuvia päästöjä voidaan arvioida vähintään kerran vuodessa tyypillisestä käynnistys- ja pysäytysmenettelystä tehtävän yksityiskohtaisen päästömittauksen perusteella ja arvioimalla jokaisen vuoden aikana toteutettavan käynnistys- ja pysäytysjakson päästöt tämän mittauksen tulosten perusteella. |
1.4 Energiatehokkuus
BAT 12. |
Sellaisten poltto-, kaasutus- ja/tai IGCC-yksiköiden energiatehokkuuden lisäämiseksi, joita käytetään ≥ 1 500 tuntia vuodessa, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyjen menetelmien asianmukaista yhdistelmää.
|
1.5 Veden kulutus ja veteen johdettavat päästöt
BAT 13. |
Veden kulutuksen ja ympäristöön päästettävän saastuneen veden määrän vähentämiseksi parasta käytettävää tekniikkaa on käyttää toista tai molempia seuraavista menetelmistä.
|
BAT 14. |
Pilaantumattoman jäteveden pilaantumisen ehkäisemiseksi ja veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on erottaa jätevesivirrat ja käsitellä ne erikseen epäpuhtauspitoisuuden mukaan. Kuvaus Tyypillisesti erotettavia ja käsiteltäviä jätevesivirtoja ovat muun muassa pinnan valuntavesi, jäähdytysvesi ja savukaasujen käsittelystä tuleva jätevesi. Soveltaminen Viemäröintijärjestelmien kokoonpano saattaa rajoittaa soveltamista olemassa oleviin laitoksiin. |
BAT 15. |
Savukaasujen käsittelystä veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyjen menetelmien asianmukaista yhdistelmää sekä käyttää sekundaarisia menetelmiä mahdollisimman lähellä lähdettä laimentumisen estämiseksi.
BAT-AEL-tasot koskevat suoria päästöjä vastaanottavaan vesistöön kohdassa, jossa päästö lähtee laitoksesta. Taulukko 1 Savukaasujen käsittelystä suoraan vastaanottavaan vesistöön vapautuvien päästöjen BAT-AEL-tasot
|
1.6 Jätehuolto
BAT 16. |
Poltto- ja/tai kaasutusprosessista ja puhdistusmenetelmistä hävitettäväksi lähetettyjen jätteiden määrien vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on järjestää toimenpiteet niin, että niillä maksimoidaan tärkeysjärjestyksessä ja elinkaariajattelu huomioon ottaen
ottamalla käyttöön asianmukainen yhdistelmä esimerkiksi seuraavista menetelmistä:
|
1.7 Melupäästöt
BAT 17. |
Melupäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä seuraavassa esitetyistä menetelmistä tai niiden yhdistelmää.
|
2. KIINTEIDEN POLTTOAINEIDEN POLTON PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT
2.1 Hiilen ja/tai ruskohiilen polton parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
Ellei toisin ilmoiteta, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan yleisesti hiilen ja/tai ruskohiilen polttoon. Niitä sovelletaan 1 jaksossa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.
2.1.1
BAT 18. |
Hiilen ja/tai ruskohiilen polton yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi ja kohdan BAT 6 lisäksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavaa menetelmää.
|
2.1.2
BAT 19. |
Hiilen ja/tai ruskohiilen polton energiatehokkuuden parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kohdassa BAT 12 esitettyjen sekä seuraavien menetelmien asianmukaista yhdistelmää.
Taulukko 2 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset energiatehokkuustasot (BAT-AEEL) hiilen ja/tai ruskohiilen poltolle
|
2.1.3
BAT 20. |
Hiilen ja/tai ruskohiilen poltosta ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ja ilmaan johdettavien CO- ja N2O-päästöjen rajoittamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 3 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) NOX-päästöille ilmaan hiilen ja/tai ruskohiilen poltosta
Ohjeellisesti voidaan todeta, että ≥ 1 500 tuntia vuodessa käytettävien olemassa olevien polttolaitosten tai uusien polttolaitosten CO-päästöjen vuosikeskiarvot ovat yleensä seuraavat:
|
2.1.4
BAT 21. |
Hiilen ja/tai ruskohiilen poltosta ilmaan johdettavien SOX-, HCl- and HF-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 4 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) SO2-päästöille ilmaan hiilen ja/tai ruskohiilen poltosta
Taulukossa 4 esitettyjen BAT-AEL-tasojen vuorokausikeskiarvoa ei sovelleta polttolaitokseen, jonka nimellinen kokonaislämpöteho on yli 300 MW ja joka on erityisesti suunniteltu käyttämään kotimaisia ruskohiilipolttoaineita ja joka voi osoittaa, ettei se voi saavuttaa taulukossa 4 mainittuja BAT-AEL-tasoja teknis-taloudellisista syistä, ja BAT-AEL-vaihteluvälin vuotuisen keskiarvon ylärajat ovat seuraavat:
Taulukko 5 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) HCl- ja HF-päästöille ilmaan hiilen ja/tai ruskohiilen poltosta
|
2.1.5
BAT 22. |
Hiilen ja/tai ruskohiilen poltosta ilmaan johdettavien pölypäästöjen ja hiukkasiin kiinnittyneet metallipäästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 6 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) pölypäästöille ilmaan hiilen ja/tai ruskohiilen poltosta
|
2.1.6
BAT 23. |
Hiilen ja/tai ruskohiilen poltosta ilmaan johdettavien elohopeapäästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 7 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) elohopeapäästöille ilmaan hiilen ja ruskohiilen poltosta
|
2.2 Kiinteän biomassan ja/tai turpeen polton parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
Ellei toisin ilmoiteta, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan yleisesti kiinteän biomassan ja/tai turpeen polttoon. Niitä sovelletaan 1 jaksossa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.
2.2.1
Taulukko 8
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset energiatehokkuustasot (BAT-AEEL) kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltolle
Polttoyksikön tyyppi |
||||
Sähköntuotannon nettohyötysuhde (%) (75) |
||||
Uusi yksikkö (78) |
Olemassa oleva yksikkö |
Uusi yksikkö |
Olemassa oleva yksikkö |
|
Kiinteää biomassaa käyttävä ja/tai turvekattila |
33,5– > 38 |
28–38 |
73–99 |
73–99 |
2.2.2
BAT 24. |
Kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltosta ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ja ilmaan johdettavien CO- ja N2O-päästöjen rajoittamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 9 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) NOX-päästöille ilmaan kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltosta
Ohjeellisesti voidaan todeta, että CO-päästöjen vuosikeskiarvot ovat yleensä seuraavat:
|
2.2.3
BAT 25. |
Kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltosta ilmaan johdettavien SOX-, HCl- and HF-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 10 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) SO2-päästöille ilmaan kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltosta
Taulukko 11 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) HCl- ja HF-päästöille ilmaan kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltosta
|
2.2.4
BAT 26. |
Kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltosta ilmaan johdettavien pölypäästöjen ja hiukkasiin kiinnittyneiden metallipäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 12 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) pölypäästöille ilmaan kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltosta
|
2.2.5
BAT 27. |
Kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltosta ilmaan johdettavien elohopeapäästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen päästötaso (BAT-AEL) elohopeapäästöille ilmaan kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltosta on < 1–5 mg/Nm3 näytteenottojakson keskiarvona. |
3. NESTEMÄISTEN POLTTOAINEIDEN POLTON PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT
Tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä ei sovelleta offshore-lautoilla oleviin polttolaitoksiin; ne kuuluvat 4.3 jakson soveltamisalaan.
3.1 Raskasta polttoöljyä ja/tai kaasuöljyä käyttävät kattilat
Ellei toisin ilmoiteta, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan yleisesti raskaan polttoöljyn ja/tai kaasuöljyn polttoon. Niitä sovelletaan 1 jaksossa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.
3.1.1
Taulukko 13
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset energiatehokkuustasot (BAT-AEEL) raskaan polttoöljyn ja/tai kaasuöljyn poltolle
Polttoyksikön tyyppi |
||||
Sähköntuotannon nettohyötysuhde (%) |
Energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhde (%) (101) |
|||
Uusi yksikkö |
Olemassa oleva yksikkö |
Uusi yksikkö |
Olemassa oleva yksikkö |
|
Raskasta polttoöljyä ja/tai kaasuöljyä käyttävä kattila |
> 36,4 |
35,6–37,4 |
80–96 |
80–96 |
3.1.2
BAT 28. |
Raskaan polttoöljyn ja/tai kaasuöljyn poltosta kattiloissa ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ja ilmaan johdettavien CO-päästöjen rajoittamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 14 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) NOX-päästöille ilmaan raskaan polttoöljyn ja/tai kaasuöljyn poltosta kattiloissa
Ohjeellisesti voidaan todeta, että CO-päästöjen vuosikeskiarvot ovat yleensä seuraavat:
|
3.1.3
BAT 29. |
Raskaan polttoöljyn ja/tai kaasuöljyn poltosta kattiloissa ilmaan johdettavien SOX-, HCl- and HF-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 15 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) SO2-päästöille ilmaan raskaan polttoöljyn ja/tai kaasuöljyn poltosta kattiloissa
|
3.1.4
BAT 30. |
Raskaan polttoöljyn ja/tai kaasuöljyn poltosta kattiloissa ilmaan johdettavien pölypäästöjen ja hiukkasiin kiinnittyneiden metallipäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 16 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) pölypäästöille ilmaan raskaan polttoöljyn ja/tai kaasuöljyn poltosta kattiloissa
|
3.2 Raskasta polttoöljyä ja/tai kaasuöljyä käyttävät moottorit
Ellei toisin ilmoiteta, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan yleisesti raskaan polttoöljyn ja/tai kaasuöljyn polttoon polttomoottoreissa. Niitä sovelletaan 1 jaksossa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.
Mitä tulee raskasta polttoöljyä ja/tai kaasuöljyä käyttäviin moottoreihin, typen oksidien, rikin oksidien ja pölyn sekundaarisia päästöjenvähentämistekniikoita ei mahdollisesti voida soveltaa saarilla käytettäviin moottoreihin, jotka ovat osa pientä erillistä verkkoa (117) tai erittäin pientä erillistä verkkoa (118), teknisten, taloudellisten sekä logistiikkaan ja infrastruktuuriin liittyvien rajoitusten vuoksi siihen saakka, kun ne yhdistetään mantereen sähköverkkoon tai niihin toimitetaan kaasua. Näiden moottoreiden BAT-AEL-arvoja sovelletaan sen vuoksi pienissä erillisissä verkoissa tai erittäin pienissä erillisissä verkoissa vasta 1. tammikuuta 2025 alkaen uusien moottoreiden osalta ja 1. tammikuuta 2030 alkaen olemassa olevien mootttoreiden osalta.
3.2.1
BAT 31. |
Polttomoottoreissa tapahtuvan raskaan polttoöljyn ja/tai kaasuöljyn polton energiatehokkuuden parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kohdassa BAT 12 esitettyjen sekä seuraavien menetelmien asianmukaista yhdistelmää.
Taulukko 17 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset energiatehokkuustasot (BAT-AEEL) raskaan polttoöljyn ja/tai kaasuöljyn poltolle polttomoottoreissa
|
3.2.2
BAT 32. |
Raskaan polttoöljyn ja/tai kaasuöljyn poltosta polttomoottoreissa ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
BAT 33. |
Raskaan polttoöljyn ja/tai kaasuöljyn poltosta polttomoottoreissa ilmaan johdettavien CO- ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 18 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) NOX-päästöille ilmaan raskaan polttoöljyn ja/tai kaasuöljyn poltosta polttomoottoreissa
Ohjeellisesti voidaan todeta, että vain raskasta polttoöljyä käyttävien olemassa olevien ja ≥ 1 500 tuntia vuodessa käytettävien laitosten tai uusien vain raskasta polttoöljyä käyttävien laitosten osalta
|
3.2.3
BAT 34. |
Raskaan polttoöljyn ja/tai kaasuöljyn poltosta polttomoottoreissa ilmaan johdettavien SOX-, HCl- and HF-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 19 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) SO2-päästöille ilmaan raskaan polttoöljyn ja/tai kaasuöljyn poltosta polttomoottoreissa
|
3.2.4
BAT 35. |
Raskaan polttoöljyn ja/tai kaasuöljyn poltosta polttomoottoreissa ilmaan johdettavien pölypäästöjen ja hiukkasiin kiinnittyneiden metallipäästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 20 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) pölypäästöille ilmaan raskaan polttoöljyn ja/tai kaasuöljyn poltosta polttomoottoreissa
|
3.3 Kaasuöljyä käyttävät kaasuturbiinit
Ellei toisin ilmoiteta, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan yleisesti kaasuöljyn polttoon kaasuturbiineissa. Niitä sovelletaan 1 jaksossa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.
3.3.1
BAT 36. |
Polttomoottoreissa tapahtuvan kaasuöljyn polton energiatehokkuuden parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kohdassa BAT 12 esitettyjen sekä seuraavien menetelmien asianmukaista yhdistelmää.
Taulukko 21 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset energiatehokkuustasot (BAT-AEEL) kaasuöljyä käyttäville kaasuturbiineille
|
3.3.2
BAT 37. |
Kaasuöljyn poltosta kaasuturbiineissa ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
BAT 38. |
Kaasuöljyn poltosta kaasuturbiineissa ilmaan johdettavien CO-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
Ohjeellisesti voidaan todeta, että kaasuöljyn poltosta < 500 tuntia vuodessa hätätarkoituksessa käytettävissä kaksoispolttoainekaasuturbiineissa ilmaan johdettavien NOX-päästöjen päästötaso on yleensä 145–250 mg/Nm3 vuorokausikeskiarvona tai näytteenottojakson keskiarvona.
3.3.3
BAT 39. |
Kaasuöljyn poltosta kaasuturbiineissa ilmaan johdettavien SOX- ja pölypäästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 22 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) SO2- ja pölypäästöille ilmaan kaasuöljyn poltosta kaasuturbiineissa, kaksoispolttoainekaasuturbiinit mukaan luettuna
|
4. KAASUMAISTEN POLTTOAINEIDEN POLTON PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT
4.1 Maakaasun polton parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
Ellei toisin ilmoiteta, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan yleisesti maakaasun polttoon. Niitä sovelletaan 1 jaksossa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi. Niitä ei sovelleta offshore-lautoilla oleviin polttolaitoksiin; ne kuuluvat 4.3 jakson soveltamisalaan.
4.1.1
BAT 40. |
Maakaasun polton energiatehokkuuden parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kohdassa BAT 12 esitettyjen sekä seuraavien menetelmien asianmukaista yhdistelmää.
Taulukko 23 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset energiatehokkuustasot (BAT-AEEL) maakaasun poltolle
|
4.1.2
BAT 41. |
Maakaasun poltosta kattiloissa ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
BAT 42. |
Maakaasun poltosta kaasuturbiineissa ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
BAT 43. |
Maakaasun poltosta moottoreissa ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
BAT 44. |
Maakaasun poltosta ilmaan johdettavien CO-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on varmistaa optimoitu poltto ja/tai käyttää hapetuskatalysaattoreita. Kuvaus Ks. kuvaukset 8.3 jaksossa. Taulukko 24 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) NOX-päästöille ilmaan maakaasun poltosta kaasuturbiineissa
Ohjeellisesti voidaan todeta, että ≥ 1 500 tuntia vuodessa käytettävien olemassa olevien polttolaitosten kunkin tyypin tai uusien polttolaitosten kunkin tyypin CO-päästöjen vuosikeskiarvot ovat yleensä seuraavat:
Jos kaasuturbiini on varustettu dry low-NOx -polttimella, näitä ohjeellisia tasoja sovelletaan vain, kun poltin on toiminnassa. Taulukko 25 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) NOX-päästöille ilmaan maakaasun poltosta kattiloissa ja moottoreissa
Ohjeellisesti voidaan todeta, että CO-päästöjen vuosikeskiarvot ovat yleensä seuraavat:
|
BAT 45. |
Maakaasun poltosta laihaa seosta käyttävissä kipinäsytytteisissä kaasumoottoreissa ilmaan johdettavien muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kuin metaanin (NMVOC) ja metaanin (CH4) päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on varmistaa optimoitu poltto ja/tai käyttää hapetuskatalysaattoreita. Kuvaus Ks. kuvaukset 8.3 jaksossa. Hapetuskatalysaattorit eivät vähennä tehokkaasti vähemmän kuin neljä hiiliatomia sisältävien tyydyttyneiden hiilivetyjen päästöjä. Taulukko 26 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) formadlehydi- ja CH4-päästöille ilmaan maakaasun poltosta laihaa seosta käyttävissä kipinäsytytteisissä kaasumoottoreissa
|
4.2 Raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasujen polton parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
Ellei toisin ilmoiteta, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan yleisesti raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasujen (masuunikaasu, koksaamokaasu, konverttikaasu) polttoon yksinään, yhdessä tai samanaikaisesti muiden kaasumaisten ja/tai nestemäisten polttoaineiden kanssa. Niitä sovelletaan 1 jaksossa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.
4.2.1
BAT 46. |
Raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasujen polton energiatehokkuuden parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kohdassa BAT 12 esitettyjen sekä seuraavien menetelmien asianmukaista yhdistelmää.
Taulukko 27 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset energiatehokkuustasot (BAT-AEEL) raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasujen poltolle kattiloissa
Taulukko 28 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset energiatehokkuustasot (BAT-AEEL) raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasujen poltolle CCGT-turbiineissa
|
4.2.2
BAT 47. |
Raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasujen poltosta kattiloissa ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
BAT 48. |
Raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasujen poltosta CCGT-turbiineissa ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
BAT 49. |
Raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasujen poltosta ilmaan johdettavien CO-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 29 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) NOX-päästöille ilmaan 100-prosenttisten raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasujen poltosta
Ohjeellisesti voidaan todeta, että CO-päästöjen vuosikeskiarvot ovat yleensä seuraavat:
|
4.2.3
BAT 50. |
Raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasujen poltosta ilmaan johdettavien SOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 30 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) SO2-päästöille ilmaan 100-prosenttisten raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasujen poltosta
|
4.2.4
BAT 51. |
Raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasujen poltosta ilmaan johdettavien pölypäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 31 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) pölypäästöille ilmaan 100-prosenttisten raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasujen poltosta
|
4.3 Offshore-lautoilla tapahtuvan kaasumaisten ja/tai nestemäisten polttoaineiden polton parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
Ellei toisin ilmoiteta, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan yleisesti kaasumaisten ja/tai nestemäisten polttoaineiden polttoon offshore-lautoilla. Niitä sovelletaan 1 jaksossa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.
BAT 52. |
Offshore-lautoilla tapahtuvan kaasumaisten ja/tai nestemäisten polttoaineiden polton yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi ja kohdan lisäksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
BAT 53. |
Offshore-lautoilla tapahtuvan kaasumaisten ja/tai nestemäisten polttoaineiden poltosta ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
|
BAT 54. |
Offshore-lautoilla tapahtuvan kaasumaisten ja/tai nestemäisten polttoaineiden poltosta kaasuturbiineissa ilmaan johdettavien CO-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 32 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) NOX-päästöille ilmaan kaasumaisten polttoaineiden poltosta avokiertokaasuturbiineissa offshore-lautoilla
Ohjeellisesti voidaan todeta, että CO-päästöjen näytteenottojakson keskiarvot ovat yleensä seuraavat:
|
5. USEITA POLTTOAINEITA KÄYTTÄVIEN LAITOSTEN PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT
5.1 Kemianteollisuudesta peräisin olevien prosessipolttoaineiden polton parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
Ellei toisin ilmoiteta, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan yleisesti kemianteollisuudesta peräisin olevien prosessipolttoaineiden polttoon yksinään, yhdessä tai samanaikaisesti muiden kaasumaisten ja/tai nestemäisten polttoaineiden kanssa. Niitä sovelletaan 1 jaksossa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.
5.1.1
BAT 55. |
Kemianteollisuudesta peräisin olevien prosessipolttoaineiden polton yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kohdassa BAT 6 esitettyjen sekä seuraavien menetelmien asianmukaista yhdistelmää.
|
5.1.2
Taulukko 33
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset energiatehokkuustasot (BAT-AEEL) kemianteollisuudesta peräisin olevien prosessipolttoaineiden poltolle kattiloissa
Polttoyksikön tyyppi |
||||
Sähköntuotannon nettohyötysuhde (%) |
||||
Uusi yksikkö |
Olemassa oleva yksikkö |
Uusi yksikkö |
Olemassa oleva yksikkö |
|
Kattila, joka käyttää kemianteollisuudesta peräisin olevia nestemäisiä prosessipolttoaineita myös sekoitettuina raskaaseen polttoöljyyn, kaasuöljyyn ja/tai muihin nestemäisiin polttoaineisiin |
> 36,4 |
35,6–37,4 |
80–96 |
80–96 |
Kattila, joka käyttää kemianteollisuudesta peräisin olevia kaasumaisia prosessipolttoaineita myös sekoitettuina maakaasuun ja/tai muihin kaasumaisiin polttoaineisiin |
39–42.5 |
38–40 |
78–95 |
78–95 |
5.1.3
BAT 56. |
Kemianteollisuudesta peräisin olevien prosessipolttoaineiden poltosta ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ja ilmaan johdettavien CO-päästöjen rajoittamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 34 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) NOX-päästöille ilmaan 100-prosenttisten kemianteollisuudesta peräisin olevien prosessipolttoaineiden poltosta kattiloissa
Ohjeellisesti voidaan todeta, että ≥ 1 500 tuntia vuodessa käytettävien olemassa olevien laitosten ja uusien laitosten CO-päästöjen vuosikeskiarvo on yleensä < 5–30 mg/Nm3. |
5.1.4
BAT 57. |
Kemianteollisuudesta peräisin olevien prosessipolttoaineiden poltosta kattiloissa ilmaan johdettavien SOX-, HCl- and HF-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 35 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) SO2-päästöille ilmaan 100-prosenttisten kemianteollisuudesta peräisin olevien prosessipolttoaineiden poltosta kattiloissa
Taulukko 36 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) HCl- ja HF-päästöille ilmaan kemianteollisuudesta peräisin olevien prosessipolttoaineiden poltosta kattiloissa
|
5.1.5
BAT 58. |
Kemianteollisuudesta peräisin olevien prosessipolttoaineiden poltosta kattiloissa ilmaan johdettavien pölyn, hiukkasiin kiinnittyneiden metallien ja pieninä pitoisuuksina esiintyvien aineiden päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 37 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) pölypäästöille ilmaan 100-prosenttisista kemianteollisuudesta peräisin olevista prosessipolttoaineista koostuvien kaasujen ja nesteiden seosten poltosta kattiloissa
|
5.1.6
BAT 59. |
Kemianteollisuudesta peräisin olevien prosessipolttoaineiden poltosta kattiloissa ilmaan johdettavien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja polykloorattujen dibentsodioksiinien ja -furaanien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kohdassa BAT 6 esitettyjen sekä seuraavien menetelmien yhdistelmää.
Taulukko 38 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) PCDD/F- ja TVOC-päästöille ilmaan 100-prosenttisten kemianteollisuudesta peräisin olevien prosessipolttoaineiden poltosta kattiloissa
|
6. JÄTTEEN RINNAKKAISPOLTON PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT
Ellei toisin ilmoiteta, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan yleisesti jätteen rinnakkaispolttoon polttolaitoksissa. Niitä sovelletaan 1 jaksossa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.
Kun jätettä rinnakkaispoltetaan, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan koko syntyvän savukaasun volyymiin.
Lisäksi kun jätettä rinnakkaispoltetaan 2 jakson soveltamisalan kuuluvien polttoaineiden kanssa, 2 jakson soveltamisalaan kuuluvia BAT-AEL-tasoja sovelletaan myös i) koko syntyvän savukaasun volyymiin ja ii) kyseisen jakson soveltamisalaan kuuluvien polttoaineiden poltosta syntyvien savukaasujen volyymiin käyttäen direktiivin 2010/75/EU liitteen VI 4 osassa olevaa sekoitussäännön kaavaa, jossa jätteen poltosta syntyvän savukaasun volyymin BAT-AEL-tasot määritetään BAT 61:n perusteella.
6.1.1
BAT 60. |
Polttolaitoksissa tapahtuvan jätteen rinnakkaispolton yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi, vakaiden palamisolosuhteiden varmistamiseksi ja ilmaan johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää BAT 60 a menetelmää ja kohdassa BAT 6 esitettyjen ja/tai seuraavassa esitettyjen muiden menetelmien yhdistelmää.
|
BAT 61. |
Polttolaitoksissa tapahtuvan jätteen rinnakkaispoltosta aiheutuvien päästöjen lisääntymisen ehkäisemiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että pilaavien aineiden päästöt jätteen rinnakkaispoltosta syntyvässä savukaasujen osassa eivät ole suuremmat kuin jätteenpolttoa koskevien BAT-päätelmien soveltamisesta aiheutuvat päästöt. |
BAT 62. |
Jotta minimoidaan polttolaitoksissa tapahtuvan jätteen rinnakkaispolton vaikutus jäämien kierrätykseen, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on huolehtia kipsin, tuhkan ja kuonien sekä muiden jäämien hyvästä laadusta niiden kierrätystä koskevien vaatimusten mukaisesti, joita noudatetaan, kun laitoksessa ei rinnakkainpolteta jätettä, käyttämällä yhtä tai useampaa kohdassa BAT 60 esitettyä menetelmää ja/tai rajoittamalla rinnakkaispoltto jätejakeisiin, joiden epäpuhtauspitoisuudet vastaavat muiden käytettävien polttoaineiden epäpuhtauspitoisuuksia. |
6.1.2
BAT 63. |
Jätteen rinnakkaispolton energiatehokkuuden parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kohdissa BAT 12 ja BAT 19 esitettyjen menetelmien asianmukaista yhdistelmää käytettävän polttoainetyypin ja laitoksen kokoonpanon mukaan. Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset energiatehokkuustasot (BAT-AEEL) jätteen rinnakkaispoltolle biomassan ja/tai turpeen kanssa esitetään taulukossa 8 ja jätteen rinnakkaispoltolle hiilen ja/tai ruskohiilen kanssa taulukossa 2. |
6.1.3
BAT 64. |
Jätteen sekä hiilen ja/tai ruskohiilen rinnakkaispoltosta ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ja ilmaan johdettavien CO- ja N2O-päästöjen rajoittamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa kohdassa BAT 20 esitettyä menetelmää. |
BAT 65. |
Jätteen sekä biomassan ja/tai turpeen rinnakkaispoltosta ilmaan johdettavien NOX -päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ja ilmaan johdettavien CO- ja N2O -päästöjen rajoittamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa kohdassa BAT 24 esitettyä menetelmää. |
6.1.4
BAT 66. |
Jätteen sekä hiilen ja/tai ruskohiilen rinnakkaispoltosta ilmaan johdettavien SOX-, HCl- ja HF-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa kohdassa BAT 21 esitettyä menetelmää. |
BAT 67. |
Jätteen sekä biomassan ja/tai turpeen rinnakkaispoltosta ilmaan johdettavien SOX-, HCl- ja HF-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa kohdassa BAT 25 esitettyä menetelmää. |
6.1.5
BAT 68. |
Jätteen sekä hiilen ja/tai ruskohiilen rinnakkaispoltosta ilmaan johdettavien pölyn ja hiukkasiin kiinnittyneen metallin päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa kohdassa BAT 22 esitettyä menetelmää. Taulukko 39 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) metallipäästöille ilmaan jätteen sekä hiilen ja/tai ruskohiilen rinnakkaispoltosta
|
BAT 69. |
Jätteen sekä biomassan ja/tai turpeen rinnakkaispoltosta ilmaan johdettavien pölypäästöjen ja hiukkasiin kiinnittyneiden metallipäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa kohdassa BAT 26 esitettyä menetelmää. Taulukko 40 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) metallipäästöille ilmaan jätteen sekä biomassan ja/tai turpeen rinnakkaispoltosta
|
6.1.6
BAT 70. |
Jätteen sekä biomassan, turpeen, hiilen ja/tai ruskohiilen rinnakkaispoltosta ilmaan johdettavien elohopeapäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kohdissa BAT 23 ja BAT 27 esitettyjä menetelmiä. |
6.1.7
BAT 71. |
Jätteen sekä biomassan, turpeen, hiilen ja/tai ruskohiilen rinnakkaispoltosta ilmaan johdettavien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja polykloorattujen dibentsodioksiinien ja -furaanien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kohdissa BAT 6 ja BAT 26 esitettyjen sekä seuraavien menetelmien yhdistelmää.
Taulukko 41 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) PCDD/F- ja TVOC-päästöille ilmaan jätteen sekä biomassan, turpeen, hiilen ja/tai ruskohiilen rinnakkaispoltosta
|
7. KAASUTUKSEN PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT
Ellei toisin ilmoiteta, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan yleisesti kaikkiin polttolaitoksiin suorasti liittyviin kaasutuslaitoksiin ja IGCC-laitoksiin Niitä sovelletaan 1 jaksossa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.
7.1.1
BAT 72. |
IGCC- ja kaasutusyksiköiden energiatehokkuuden parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kohdassa BAT 12 esitettyjen sekä seuraavien menetelmien yhdistelmää.
Taulukko 42 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset energiatehokkuustasot (BAT-AEEL) kaasutus- ja IGCC-yksiköille
|
7.1.2
BAT 73. |
IGCC-laitoksista ilmaan johdettavien NOX-päästöjen ehkäisemiseksi ja/tai vähentämiseksi ja ilmaan johdettavien CO-päästöjen rajoittamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 43 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) IGCC-laitoksista ilmaan johdettaville NOX-päästöille
Ohjeellisesti voidaan todeta, että ≥ 1 500 tuntia vuodessa käytettävien olemassa olevien laitosten ja uusien laitosten CO-päästöjen vuosikeskiarvo on yleensä < 5–30 mg/Nm3. |
7.1.3
BAT 74. |
IGCC-laitoksista ilmaan johdettavien SOX-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyä menetelmää.
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen päästötaso (BAT-AEL) -päästöille ilmaan IGCC-laitoksista, joiden lämpöteho on ≥ 100 MWth, on 3–16 mg/Nm3 vuotuisena keskiarvona. |
7.1.4
BAT 75. |
IGCC-laitoksista ilmaan johdettavien pölyn, hiukkasiin kiinnittyneen metallin, ammoniakin ja halogeenin päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.
Taulukko 44 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-AEL) IGCC-laitoksista ilmaan johdettaville pölyn ja hiukkasiin kiinnittyneen metallin päästöille
|
8. MENETELMIEN KUVAUS
8.1 Yleiset menetelmät
Menetelmä |
Kuvaus |
Kehittynyt valvontajärjestelmä |
Tietokonepohjaisen automaattisen järjestelmän käyttö polttohyötysuhteen valvontaan ja päästöjen ehkäisemisen ja/tai vähentämisen tukemiseen. Tähän sisältyy myös hyvin tehokkaan seurannan käyttö. |
Polton optimointi |
Toimenpiteet, joilla maksimoidaan energian muuntamisen tehokkuus esimerkiksi uunissa/kattilassa ja minimoidaan samalla päästöt (erityisesti CO-päästöt). Tämä saadaan aikaan yhdistämällä eri menetelmiä, muun muassa polttolaitteiston hyvällä suunnittelulla, optimoimalla lämpötila (esimerkiksi polttoaineen ja palamisilman tehokas sekoittaminen) ja viipymäaika palamisvyöhykkeellä ja käyttämällä kehittynyttä valvontajärjestelmää. |
8.2 Energiatehokkuutta lisäävät menetelmät
Menetelmä |
Kuvaus |
Kehittynyt valvontajärjestelmä |
Ks. kohta 8.1. |
Valmius lämmön ja sähkön yhteistuotantoon |
Toimenpiteet, joiden avulla hyödyntämiskelpoinen lämpömäärä voidaan myöhemmin siirtää laitoksen ulkopuoliseen lämpökuormaan siten, että tällä saadaan aikaan vähintään 10 prosentin vähennys primaarienergian kulutuksessa verrattuna lämmön ja sähkön erikseen tapahtuvaan tuotantoon. Tähän sisältyy sellaisten höyryjärjestelmän erityisten kohtien tunnistaminen, joista voidaan ottaa höyryä, ja niiden saavutettavuuden varmistaminen, sekä riittävän tilan varaaminen putkien, lämmönvaihtimien, veden suolanpoiston lisäkapasiteetin, varakattilan ja vastapaineturbiinien kaltaisten laitteiden asentamiselle. Balance of Plant -järjestlmät (BoP) ja valvonta-/mittausjärjestelmät soveltuvat parantamiseen. Myös myöhempi yhdistäminen vastapaineturbiiniin tai -turbiineihin on mahdollista. |
Yhdistetty sykli |
Kahdesta tai useammasta termodynaamisesta syklistä, esimerkiksi Braytonin syklistä (kaasuturbiini/polttomoottori) ja Rankinen syklistä (höyryturbiini/kattila) koostuva yhdistelmä ensimmäisen syklin savukaasusta tulevan lämpöhäviön muuntamiseksi hyötyenergiaksi myöhemmissä sykleissä. |
Polton optimointi |
Ks. kohta 8.1. |
Savukaasulauhdutin |
Lämmönvaihdin, jossa savukaasu esilämmittää veden ennen sen lämmittämistä höyrylauhduttimessa. Savukaasun sisältämä höyry kondensoituu lämmitysveden jäähdyttäessä sen. Savukaasulauhdutinta käytetään sekä polttoyksikön energiatehokkuuden lisäämiseen että pölyn, SOX:n, HCl:n ja HF:n kaltaisten epäpuhtauksien poistamiseen savukaasusta. |
Prosessikaasujen hallintajärjestelmä |
Järjestelmä, jonka avulla raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasuja voidaan käyttää polttoaineina (esimerkiksi masuuni-, koksaamo- ja konverttikaasut), jotka ohjataan polttolaitoksiin näiden polttoaineiden saatavuuden ja teräksentuotantolaitoksessa olevien polttolaitosten tyypin mukaan. |
Superkriittiset höyryolosuhteet |
Sellaisen höyrypiirin, myös höyryn uudelleenlämmitysjärjestelmien, käyttö, jossa höyryn paine voi nousta yli 220,6 baariin ja lämpötila yli 540 °C:een. |
Ultra-superkriittiset höyryolosuhteet |
Sellaisen höyrypiirin, myös höyryn uudelleenlämmitysjärjestelmien, käyttö, jossa höyryn paine voi nousta yli 250–300 baariin ja lämpötila yli 580–600 °C:een. |
Märkäpiippu |
Piipun suunnittelu, jolla mahdollistetaan kyllästyneen savukaasun vesihöyryn kondensoituminen ja vältetään siten savukaasun välikuumentimen käyttö märän savukaasun rikinpoiston jälkeen. |
8.3 Menetelmät ilmaan johdettavien NOX- ja/tai CO-päästöjen vähentämiseksi
Menetelmä |
Kuvaus |
Kehittynyt valvontajärjestelmä |
Ks. kohta 8.1. |
Ilman vaiheistus |
Useiden happipitoisuudeltaan erilaisten palamisvyöhykkeiden luominen polttokammioon NOX-päästöjen vähentämiseksi ja optimoidun polton varmistamiseksi. Menetelmä sisältää ensisijaisen palamisvyöhykkeen, jossa palaminen tapahtuu epätäydellisesti (eli jossa ilmaa on liian vähän), ja toisen uudelleenpolttovyöhykkeen (johon lisätään yli jäänyt ilma) polton parantamiseksi. Joissakin vanhat ja pienet kattilat saattavat edellyttää kapasiteetin pienentämistä, jotta ilman vaiheistamiselle saadaan riittävä tila. |
Yhdistelmätekniikat NOX:n ja SOX:n vähentämiseksi |
Monimutkaisten ja integroitujen puhdistusmenetelmien, esimerkiksi aktiivihiili- ja DeSONOX-prosessien, käyttö NOX:n, SOX:n ja usein myös muiden epäpuhtauksien yhdistetyksi vähentämiseksi. Niitä voidaan soveltaa joko yksinään tai yhdessä muiden primaaristen menetelmien kanssa hiiltä käyttävissä hiilipölykattiloissa. |
Polton optimointi |
Ks. kohta 8.1. |
Dry low-NOX -polttimet (DLN) |
Kaasuturbiinin polttimia, joissa ilma ja polttoaine sekoitetaan ennen niiden syöttämistä palamisvyöhykkeelle. Sekoittamalla ilma ja polttoaine ennen polttoa saavutetaan homogeeninen lämpötilan jakautuminen ja alempi liekin lämpötila, mikä vähentää NOX-päästöjä. |
Savukaasun tai poistokaasun takaisinkierrätys |
Osa savukaasusta kierrätetään takaisin polttokammioon korvaamaan osa puhtaasta palamisilmasta. Tämä sekä alentaa lämpötilaa että rajoittaa typen hapettumisen O2-pitoisuutta, mikä rajoittaa NOX:n muodostumista. Takaisinkierrätyksessä uunin savukaasut johdetaan takaisin liekkiin, jotta vähennetään happipitoisuutta ja siten liekin lämpötilaa. Erikoispoltinten tai muiden järjestelyjen käyttö perustuu palamiskaasujen sisäiseen takaisinkierrätykseen, ja ne viilentävät liekkien alkuosaa ja vähentävät liekkien kuumimman osan happipitoisuutta. |
Polttoaineen valinta |
Käytetään polttoainetta, jonka typpipitoisuus on alhainen. |
Polttoaineen vaiheistus |
Menetelmä perustuu liekin lämpötilan alentamiseen tai paikallisten kuumien kohtien vähentämiseen luomalla polttokammioon useita palamisvyöhykkeitä, joihin ruiskutetaan eri määriä polttoainetta ja ilmaa. Jälkiasennus saattaa olla vähemmän tehokasta pienissä kuin suurissa laitoksissa. |
Laihan seoksen järjestelmä ja kehittynyt laihan seoksen järjestelmä |
Liekin huippulämpötilan hallinta laihan seoksen poltto-olosuhteilla on ensisijainen polttoa koskeva toimintatapa NOX:n muodostumisen rajoittamiseksi kaasumoottoreissa. Laihaa seosta käyttävällä poltolla pienennetään polttoaineen ja ilman suhdetta vyöhykkeillä, joilla muodostuu NOX-yhdisteitä, siten, että liekin huippulämpötila on alempi kuin stoikiometrinen adiabaattinen liekin lämpötila, ja vähennetään näin termisen NOX:n muodostumista. Tämän järjestelmän optimoitua versiota kutsutaan kehittyneeksi laihan seoksen järjestelmäksi. |
Low-NOX-polttimet |
Tämä tekniikka (mukaan lukien erittäin vähän typpioksideja tuottavat ultra-low-NOx-polttimet tai kehittyneet low-NOx-polttimet) perustuu liekin huippulämpötilojen alentamiseen; kattiloiden polttimet on suunniteltu siten, että ne viivästyttävät palamista mutta parantavat palamista ja lisäävät lämmön siirtymistä (liekin suurempi säteilykyky). Ilman ja polttoaineen sekoittaminen vähentää hapen saatavuutta ja alentaa liekin huippulämpötilaa viivästyttäen näin polttoaineeseen sitoutuneen typen muuntumista NOx:ksi ja termisen NOx:n muodostumista säilyttäen samalla polttohyötysuhteen hyvänä. Menetelmä voidaan yhdistää uunin palamiskammion rakenteen muutokseen. Ultra-low-NOx-polttimiin sisältyy palamisen vaiheistus (ilma/polttoaine) sekä palotilankaasujen takaisinkierrätys (sisäinen savukaasun takaisinkierrätys). Kattilan rakenne saattaa vaikuttaa menetelmän suorituskykyyn vanhoihin laitoksiin tehtävien jälkiasennusten yhteydessä. |
Low-NOX-poltto dieselmoottoreissa |
Menetelmä koostuu moottorin sisäisten muutosten, kuten polton ja polttoaineen ruiskutuksen optimoinnin (hyvin myöhäinen polttoaineen ruiskutus yhdessä ilmanottoventtiilin varhaisen sulkeutumisen kanssa), turboahtimen tai Millerin syklin, yhdistelmästä. |
Hapetuskatalysaattorit |
Katalysaattorien (jotka yleensä sisältävät jalometalleja, kuten palladiumia tai platinaa) käyttö hiilimonoksidin ja palamattomien hiilivetyjen hapettamiseksi, jolloin muodostuu hiilidioksidia ja vesihöyryä. |
Palamisilman lämpötilan alentaminen |
Palamisilman käyttö ympäristön lämpötilassa. Palamisilmaa ei esilämmitetä regeneratiivisessa ilman esilämmittimessä. |
Selektiivinen katalyyttinen pelkistys (SCR) |
Typpioksidien selektiivinen pelkistys ammoniakilla tai urealla katalyytin läsnä ollessa. Tässä menetelmässä NOX pelkistyy typeksi reagoimalla ammoniakin kanssa katalyyttikerroksessa (yleensä vesiliuoksessa) noin 300–450 °C:n optimaalisessa toimintalämpötilassa. Katalyyttikerroksia voi olla useita. Käyttämällä useita katalyyttikerroksia saavutetaan tehokkaampi NOX:n pelkistys. Menetelmä voi olla rakenteeltaan modulaarinen, ja erityisiä katalyytteja ja/tai esilämmitystä voidaan käyttää, jos kuormitus on matala tai savukaasun lämpötila-alue laaja. ”Kanavan sisäinen” tai ”jälkikäsittelevä” SCR on menetelmä, jossa SNCR-pelkistyksen jälkeen käytetään SCR-pelkistystä, joka vähentää SNCR-yksiköstä tulevia ammoniakkipäästöjä. |
Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys (SNCR) |
Typpioksidien selektiivinen pelkistys ammoniakilla tai urealla ilman katalyyttia. NOX pelkistyy typeksi reagoimalla ammoniakin tai urean kanssa korkeassa lämpötilassa. Toimintalämpötila-alueen on oltava 800–1 000 °C optimaalisen reaktion aikaansaamiseksi. |
Veden/höyryn lisääminen |
Vettä tai höyryä käytetään laimentimena palamislämpötilan alentamiseksi kaasuturbiineissa, moottoreissa tai kattiloissa, mikä vähentää termisen NOX:n muodostumista. Se joko sekoitetaan polttoaineeseen ennen sen polttoa (polttoaineen emulgointi, kosteuttaminen tai kyllästys) tai ruiskutetaan suoraan polttokammioon (veden/höyryn ruiskutus). |
8.4 Menetelmät ilmaan johdettavien SOX-, HCl- ja/tai HF-päästöjen vähentämiseksi
Menetelmä |
Kuvaus |
Tulipesäinjektio (uuniin tai petiin) |
Kuivaa sorbenttia ruiskutetaan suoraan polttokammioon tai magnesium- tai kalsiumpohjaisia adsorbentteja syötetään leijukerroskattilan leijupetiin. Sorbenttihiukkasten pinta reagoi savukaasussa tai leijukerroskattilassa olevan SO2:n kanssa. Tätä käytetään useimmiten yhdessä jonkin pölynpuhdistusmenetelmän kanssa. |
Kiertoleijupedin kuivapesuri |
Kattilan ilman esilämmittimestä tuleva savukaasu tulee kiertoleijupedin absorbaattorin sisään sen alaosasta ja virtaa ylöspäin venturiosan läpi, jossa savukaasuvirtaan ruiskutetaan erikseen kiinteää sorbenttia ja vettä. Tätä käytetään useimmiten yhdessä jonkin pölynpuhdistusmenetelmän kanssa. |
Yhdistelmätekniikat NOX:n ja SOX:n vähentämiseksi |
Ks. kohta 8.3. |
Kanavainjektio |
Kuivan jauhemaisen sorbentin ruiskutus ja levittäminen savukaasuvirtaan. Sorbentti (esimerkiksi natriumkarbonaatti, natriumbikarbonaatti, kalsiumhydroksidi) reagoi happokaasujen (esimerkiksi rikkikaasujen ja HCl:n) kanssa, minkä tuloksena syntyvät kiinteät aineet poistetaan pölynpuhdistusmenetelmillä (pussisuodattimella tai sähkösuodattimella). Sorbentin ruiskutusta kanavaan käytetään tavallisimmin yhdessä pussisuodattimen kanssa. |
Savukaasulauhdutin |
Ks. kohta 8.2. |
Polttoaineen valinta |
Rikki-, kloori- ja/tai fluoripitoisuudeltaan alhaisen polttoaineen käyttö. |
Prosessikaasujen hallintajärjestelmä |
Ks. kohta 8.2. |
Merivettä käyttävä savukaasujen rikinpoisto |
Erityinen ei-regeneratiivisen märkäpesun muoto, jossa meriveden luonnollista emäksisyyttä käytetään happamien yhdisteiden absorbointiin savukaasusta. Edellyttää yleensä edeltävää pölyn poistamista. |
Kuiva-absorbaattori |
Emäsreagenssin suspensio/liuos syötetään ja levitetään poistokaasun virtaan. Materiaali reagoi rikkikaasujen kanssa, minkä tuloksena syntyvät kiinteät aineet poistetaan pölynpuhdistusmenetelmillä (pussisuodattimella tai sähkösuodattimella). Kuiva-absorbaattoria käytetään tavallisimmin yhdessä pussisuodattimen kanssa. |
Märkä savukaasujen rikinpoisto |
Menetelmä tai pesumenetelmien yhdistelmä, jolla rikin oksidit poistetaan savukaasuista erilaisilla prosesseilla, joihin yleensä sisältyy emässorbentti kaasumaisen SO2:n talteen ottamiseksi ja sen muuntamiseksi kiinteään muotoon. Märkäpesuprosessissa kaasumaiset yhdisteet liuotetaan sopivaan nesteeseen (veteen tai emäksiseen liuokseen). Samanaikaisesti voidaan poistaa kiinteät ja kaasumaiset yhdisteet. Märkäpesuprosessin loppuvaiheessa savukaasuihin imeytyy vettä, ja pisarat on erotettava ennen savukaasujen käsittelyä. Märkäpesusta syntyvä neste lähetetään jätevedenkäsittelyprosessiin, ja liukenemattomat aineet kerätään erottamalla tai suodattamalla. |
Märkäpesu |
Nesteen, yleensä veden tai vesiliuoksen, käyttö happamien yhdisteiden talteen ottamiseksi savukaasusta absorption avulla. |
8.5 Menetelmät ilmaan johdettavien pölyn, metallien (elohopea mukaan lukien) ja/tai PCDD/F:n päästöjen vähentämiseksi
Menetelmä |
Kuvaus |
Pussisuodatin |
Pussisuodattimet valmistetaan huokoisesta kudotusta tai huovutetusta kankaasta, jonka läpi kaasut ohjataan hiukkasten poistamiseksi. Pussisuodattimen käyttö edellyttää sellaisen kangasmateriaalin valintaa, joka soveltuu yhteen jätekaasujen ominaisuuksien ja korkeimman toimintalämpötilan kanssa. |
Tulipesäinjektio (uuniin tai petiin) |
Ks. yleiskuvaus 8.4 jaksossa. Menetelmä tuottaa yhteishyötyjä vähentämällä pöly- ja metallipäästöjä. |
Hiilisorbentin (esimerkiksi aktiivihiilen tai halogenoidun aktiivihiilen) ruiskutus savukaasuun |
Elohopean ja/tai PCDD/F:n adsorptio hiilisorbenteilla, kuten (halogenoidulla) aktiivihiilellä, käyttäen kemiallista käsittelyä tai ilman sitä. Sorbenttiruiskutusjärjestelmää voidaan tehostaa lisäämällä täydentävä pussisuodatin. |
Kuiva tai puolikuiva savukaasujen rikinpoistojärjestelmä |
Ks. kunkin menetelmän (kuiva-absorbaattori, kanavainjektio, kiertoleijupedin kuivapesuri) yleiskuvaus 8.4 jaksossa. Menetelmä tuottaa yhteishyötyjä vähentämällä pöly- ja metallipäästöjä. |
Sähkösuodatin (ESP) |
Sähköstaattiset pölynkeräimet toimivat siten, että hiukkaset varataan sähköisesti ja erotetaan sähkökentän avulla. Ne voivat toimia hyvin erilaisissa olosuhteissa. Suodatustehokkuus on yleensä riippuvainen kenttien määrästä, viipymäajasta (koko), katalyytin ominaisuuksista ja käsittelyketjussa ennen suodinta olevista hiukkasten poistolaitteista. Sähkösuodattimissa on yleensä kahdesta viiteen kenttää. Uusimmissa (hyvin tehokkaissa) sähkösuodattimissa on jopa seitsemän kenttää. |
Polttoaineen valinta |
Tuhka- tai metallipitoisuudeltaan (esimerkiksi elohopeapitoisuudeltaan) alhaisen polttoaineen käyttö. |
Multisyklonit |
Keskipakoisvoimaan perustuvia pölyntorjuntajärjestelmiä, joilla hiukkaset erotetaan kantajakaasusta ja kerätään yhteen tai useampaan koteloon. |
Halogenoitujen lisäaineiden käyttö polttoaineessa tai niiden ruiskutus uuniin |
Halogeeniyhdisteiden (esimerkiksi bromipitoisten lisäaineiden) syöttö uuniin alkuainemuotoisen elohopean hapettamiseksi liukoiseen tai hiukkasmuotoon, millä tehostetaan elohopean poistoa myöhemmissä puhdistusjärjestelmissä. |
Märkä savukaasujen rikinpoisto |
Ks. yleiskuvaus 8.4 jaksossa. Menetelmä tuottaa yhteishyötyjä vähentämällä pöly- ja metallipäästöjä. |
8.6 Veteen johdettavia päästöjä vähentävät menetelmät
Menetelmä |
Kuvaus |
Adsorptio aktiivihiileen |
Liukoiset epäpuhtaudet tarttuvat kiinteiden, hyvin huokoisten hiukkasten (adsorbentin) pintaan. Aktiivihiiltä käytetään tyypillisesti orgaanisten yhdisteiden ja elohopean adsorptioon. |
Aerobinen biologinen käsittely |
Liuenneiden orgaanisten epäpuhtauksien biologinen hapetus mikro-organismien metabolismin avulla. Liuennut happi – jota ruiskutetaan ilmana tai puhtaana happena – mineralisoi orgaaniset ainesosat hiilidioksidiksi ja vedeksi tai ne muuntuvat muiksi metaboliiteiksi ja biomassaksi. Tietyissä olosuhteissa tapahtuu myös aerobista nitrifikaatiota, jossa mikro-organismit hapettavat ammoniumin (NH4 +) välituotteena olevaksi nitriitiksi (NO2 -), joka hapettuu edelleen nitraatiksi (NO3 -). |
Anoksinen/anaerobinen biologinen käsittely |
Epäpuhtauksien biologinen pelkistäminen mikro-organismien metabolismin avulla (esimerkiksi nitraatti (NO3 -) pelkistyy alkuainemuotoiseksi kaasumaiseksi typeksi, hapettunut elohopea pelkistyy alkuainemuotoiseksi elohopeaksi). Märistä puhdistusjärjestelmistä tulevan jäteveden anoksinen/anaerobinen käsittely suoritetaan tavallisesti kiinteäkalvoisilla bioreaktoreilla käyttäen aktiivihiiltä kantaja-aineena. Anoksista/anaerobista biologista käsittelyä elohopean poistamiseksi sovelletaan yhdessä muiden menetelmien kanssa. |
Koagulaatio ja saostaminen |
Koagulaatiota ja saostamista käytetään erottamaan suspendoituneet kiinteät aineet jätevedestä, ja se tehdään usein peräkkäisissä vaiheissa. Koagulaatio tehdään lisäämällä koaguloivia aineita, joiden varaus on vastakkainen kuin suspendoituneiden kiinteiden aineiden. Saostaminen tehdään lisäämällä polymeerejä siten, että mikroflokkihiukkasten törmäykset saavat ne yhdistymään ja tuottamaan siten suurempia flokkeja. |
Kiteyttäminen |
Ionisten epäpuhtauksien poistaminen jätevedestä kiteyttämällä ne siemenkiteenä toimivaan aineeseen, esimerkiksi hiekkaan tai mineraaleihin, leijukerrosprosessissa. |
Suodatus |
Kiinteiden aineiden erottaminen jäteveden kantoaineesta viemällä se huokoisen välittäjäaineen läpi. Se sisältää erityyppisiä tekniikoita, esimerkiksi hiekkasuodatuksen, mikrosuodatuksen ja ultrasuodatuksen. |
Vaahdotus |
Kiinteiden ja nestemäistä hiukkasten erottaminen jätevedestä sitomalla niihin kaasukuplia, tavallisesti ilmaa. Kelluvat hiukkaset kerääntyvät veden pinnalle ja ne kootaan kauhoilla. |
Ioninvaihto |
Ionisten epäpuhtauksien kerääminen jätevedestä ja niiden korvaaminen hyväksyttävämmillä ioneilla ioninvaihtohartsin avulla. Epäpuhtaudet otetaan väliaikaisesti talteen ja päästetään myöhemmin regenerointi- tai vastahuuhtelunesteeseen. |
Neutralisaatio |
Jäteveden pH:n mukauttaminen pH-tasoltaan neutraaliksi (noin pH 7) lisäämällä kemikaaleja. Natriumhydroksidia (NaOH) tai kalsiumhydroksidia (Ca(OH)2) käytetään yleensä pH-tason kohottamiseen, kun taas rikkihappoa (H2SO4), suolahappoa (HCl) tai hiilidioksidia (CO2) käytetään yleensä pH:n alentamiseen. Neurtralisaation aikana saattaa tapahtua joidenkin epäpuhtauksien saostumista. |
Öljyn ja veden erottaminen |
Öljyn poistaminen jätevedestä painovoimaerottelun avulla käyttäen esimerkiksi API-selkeytintä, aaltomaisia lamelleja käyttävää selkeytintä tai samansuuntaisia lamelleja käyttävää selkeytintä. Öljyn ja veren erottamisen jälkeen suoritetaan yleensä vaahdotus, jota tuetaan koagulaatiolla/saostamisella. Joissain tapauksissa emulsio saattaa olla tarpeen rikkoa ennen öljyn ja veden erottamista. |
Hapettaminen |
Epäpuhtauksien muuntaminen hapettavien kemiallisten aineiden avulla samanlaisiksi yhdisteiksi, jotka ovat vähemmän vaarallisia ja/tai helpommin puhdistettavissa. Kun kyse on märkien puhdistusjärjestelmien jätevedestä, sulfiitin (SO3 2-) hapettamiseen sulfaatiksi (SO4 2-) voidaan käyttää ilmaa. |
Saostaminen |
Liuenneiden epäpuhtauksien konvertointi liukenemattomiksi yhdisteiksi lisäämällä kemiallisia saostusaineita. Muodostuneet kiinteät saokset erotetaan sitten kerrostamalla, vaahdottamalla tai suodattamalla. Tyypillisiä metallisaostukseen käytettäviä kemikaaleja ovat kalkki, dolomiitti, natriumhydroksidi, natriumkarbonaatti, natriumsulfidi ja orgaaniset sulfidit. Kalsiumsuoloja (muita kuin kalkkia) käytetään sulfaatin tai fluoridin saostamiseen. |
Selkeytys |
Suspendoituneiden kiinteiden aineiden erottaminen painovoimaan perustuvalla selkeyttämisellä. |
Strippaus |
Puhdistettavissa olevien epäpuhtauksien (esimerkiksi ammoniakin) poistaminen jätevedestä asettamalla se kosketukseen nopean kaasuvirran kanssa epäpuhtauksien siirtämiseksi kaasufaasiin. Epäpuhtaudet poistetaan strippauskaasusta käsittelyketjussa myöhemmin tehtävällä käsittelyllä ja ne voidaan mahdollisesti käyttää uudelleen. |
(*1) Komission täytäntöönpanopäätös 2012/249/EU, annettu 7 päivänä toukokuuta 2012, teollisuuden päästöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/75/EU tarkoitettujen käynnistys- ja pysäytysjaksojen määrittelemisestä (EUVL L 123, 9.5.2012, s. 44).
(1) Sellaisten muuttujien kohdalla, joihin 30 minuuttia kestävä mittaus ei näytteenottoon tai analysointiin liittyvien rajoitusten vuoksi sovellu, käytetään soveltuvaa otantajaksoa. PCDD/F-päästöjen osalta käytetään 6–8 tunnin otantajaksoa.
(2) Jos suorituskykytestiä ei teknisistä syistä voida suorittaa lämmön ja sähkön yhteistuotantoyksiköissä siten, että yksikköä käytetään täydellä kuormituksella lämmöntuotantoon, testiä voidaan täydentää tai se voidaan korvata laskelmalla, jossa käytetään täyden kuormituksen muuttujia.
(3) Savukaasun vesihöyrypitoisuuden jatkuva mittaaminen ei ole tarpeen, jos savukaasunäyte kuivataan ennen analysointia.
(4) Jatkuvatoimisia mittauksia koskevat yleiset EN-standardit ovat EN 15267–1, EN 15267–2, EN 15267–3 ja EN 14181. Säännöllisiä mittauksia koskevat EN-standardit esitetään taulukossa.
(5) Tarkkailun suorittamistiheyttä ei sovelleta, jos laitosta käytetään vain päästömittauksen suorittamista varten.
(6) Laitoksissa, joiden nimellinen lämpöteho on < 100 MW ja joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa, tarkkailun vähimmäistiheys voi olla vähintään kerran 6 kuukaudessa. Kaasuturbiinien kohdalla säännöllinen tarkkailu suoritetaan polttolaitoksen kuormituksen ollessa > 70 prosenttia. Jätteen ja hiilen, ruskohiilen, kiinteän biomassan ja/tai turpeen rinnakkaispolton tarkkailutiheydessä on otettava huomioon myös teollisuuden päästöjä koskevan direktiivin liitteessä VI oleva 6 osa.
(7) Käytettäessä SCR-järjestelmää tarkkailun vähimmäistiheys voi olla vähintään kerran vuodessa, jos päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaat.
(8) Kun kyse on maakaasua käyttävistä turbiineista, joiden nimellinen lämpöteho on < 100 MW ja joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa, tai olemassa olevista OCGT-laitoksista, voidaan käyttää tämän sijasta PEMS-järjestelmää.
(9) Tämän sijasta voidaan käyttää PEMS-järjestelmää.
(10) Suoritetaan kaksi mittaussarjaa, joista yksi suoritetaan > 70 prosentin kuormituksilla ja toinen < 70 prosentin kuormituksilla.
(11) Laitoksissa, joissa poltetaan öljyä, jonka rikkipitoisuus tunnetaan, ja joissa ei ole savukaasujen rikinpoistojärjestelmää, SO2-päästöjen määrittämiseen voidaan käyttää jatkuvan mittauksen vaihtoehtona vähintään kerran kolmessa kuukaudessa tehtäviä säännöllisiä mittauksia ja/tai muita menettelyjä, joilla varmistetaan tietojen vastaava tieteellinen laatu.
(12) Kun kyse on kemianteollisuudesta peräisin olevista prosessipolttoaineista, laitosten, joiden teho on < 100 MWth, tarkkailutiheyttä voidaan mukauttaa polttoaineen ominaisuuksien alustavan tarkastelun jälkeen (ks. BAT 5) epäpuhtauspäästöjen (esimerkiksi pitoisuus polttoaineessa, käytettävä savukaasujen käsittely) merkitystä ilmapäästöissä koskevan arvioinnin perusteella, mutta tarkkailu on suoritettava joka tapauksessa aina, kun polttoaineen ominaisuuksissa tapahtuva muutos voi vaikuttaa päästöihin.
(13) Jos päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaat, voidaan suorittaa säännöllisiä mittauksia aina, kun polttoaineen ominaisuuksissa tapahtuva muutos voi vaikuttaa päästöihin, mutta joka tapauksessa vähintään kerran vuodessa. Jätteen ja hiilen, ruskohiilen, kiinteän biomassan ja/tai turpeen rinnakkaispolton tarkkailutiheydessä on otettava huomioon myös teollisuuden päästöjä koskevan direktiivin liitteessä VI oleva 6 osa.
(14) Kun kyse on kemianteollisuudesta peräisin olevista prosessipolttoaineista, tarkkailutiheyttä voidaan mukauttaa polttoaineen ominaisuuksien alustavan tarkastelun jälkeen (ks. BAT 5) epäpuhtauspäästöjen (esimerkiksi pitoisuus polttoaineessa, käytettävä savukaasujen käsittely) merkitystä ilmapäästöissä koskevan arvioinnin perusteella, mutta tarkkailu on suoritettava joka tapauksessa aina, kun polttoaineen ominaisuuksissa tapahtuva muutos voi vaikuttaa päästöihin.
(15) Laitoksissa, joiden nimellinen lämpöteho on < 100 MW ja joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, tarkkailun vähimmäistiheys voi olla vähintään kerran vuodessa. Laitoksissa, joiden nimellinen lämpöteho on < 100 MW ja joita käytetään 500–1 500 tuntia vuodessa, tarkkailutiheys voi olla vähintään kerran 6 kuukaudessa.
(16) Jos päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaat, voidaan suorittaa säännöllisiä mittauksia aina, kun polttoaineen ominaisuuksissa tapahtuva muutos voi vaikuttaa päästöihin, mutta joka tapauksessa vähintään kerran 6 kuukaudessa.
(17) Kun kyse on raudan ja teräksen tuotannon prosessikaasuja polttavista laitoksista, tarkkailun vähimmäistiheys voi olla vähintään kerran 6 kuukaudessa, jos päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaat.
(18) Tarkkailtavien epäpuhtauksien luetteloa ja tarkkailutiheyttä voidaan mukauttaa polttoaineen ominaisuuksien alustavan tarkastelun jälkeen (ks. BAT 5) epäpuhtauspäästöjen (esimerkiksi pitoisuus polttoaineessa, käytettävä savukaasujen käsittely) merkitystä ilmapäästöissä koskevan arvioinnin perusteella, mutta tarkkailu on suoritettava joka tapauksessa aina, kun polttoaineen ominaisuuksissa tapahtuva muutos voi vaikuttaa päästöihin.
(19) Laitoksissa, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa, tarkkailun vähimmäistiheys voi olla vähintään kerran 6 kuukaudessa.
(20) Laitoksissa, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa, tarkkailun vähimmäistiheys voi olla vähintään kerran vuodessa.
(21) Jatkuvien mittausten vaihtoehtona voidaan käyttää jatkuvasti otettavia näytteitä yhdistettynä aikaan suhteutettujen näytteiden tiheään analysointiin esimerkiksi standardoidulla sorbenttiloukkua käyttävällä tarkkailumenetelmällä.
(22) Jos päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaat polttoaineen alhaisen elohopeapitoisuuden ansiosta, voidaan suorittaa säännöllisiä mittauksia aina, kun polttoaineen ominaisuuksissa tapahtuva muutos voi vaikuttaa päästöihin.
(23) Tarkkailun vähimmäistiheyttä ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(24) Mittaukset suoritetaan käytettäessä laitosta > 70 prosentin kuormituksella.
(25) Kun kyse on kemianteollisuudesta peräisin olevista prosessipolttoaineista, tarkkailua sovelletaan vain, kun polttoaineet sisältävät klooripitoisia yhdisteitä.
(26) TOC:n seuranta ja COD:n seuranta ovat vaihtoehtoisia. Orgaanisen kokonaishiilen tarkkailu on parempi vaihtoehto, koska siinä ei käytetä hyvin myrkyllisiä yhdisteitä.
(27) Luonnehdittavien aineiden/muuttujien luettelo voidaan rajoittaa vain niihin, joita voidaan kohtuudella odottaa esiintyvän polttoaineessa tai -aineissa raaka-aineita ja tuotantoprosesseja koskevien tietojen perusteella.
(28) Tämän luonnehdinnan suorittaminen ei rajoita kohdassa BAT 60 a esitetyn jätteen ennakkohyväksyntä- ja hyväksyntämenettelyn soveltamista, joka voi johtaa myös muiden kuin tässä lueteltujen aineiden/muuttujien luonnehdintaan ja/tai tarkastamiseen.
(29) Menetelmien kuvaukset ovat 8.6 jaksossa.
(30) Sovelletaan joko TOC:n tai COD:n BAT-AEL-tasoa. Orgaaninen kokonaishiili on parempi vaihtoehto, koska sen seurannassa ei käytetä hyvin myrkyllisiä yhdisteitä.
(31) Tätä BAT-AEL-tasoa sovelletaan syöttökuorman vähentämisen jälkeen.
(32) Tätä BAT-AEL-tasoa sovelletaan vain märän savukaasujen rikinpoiston käytöstä syntyvään jäteveteen.
(33) Tätä BAT-AEL-tasoa sovelletaan vain polttolaitoksiin, jotka käyttävät kalsiumyhdisteitä savukaasujen käsittelyyn.
(34) BAT-AEL-tasojen vaihteluvälin ylärajaa ei mahdollisesti sovelleta hyvin suolapitoiseen jäteveteen (kloridipitoisuudet ≥ 5 g/l) kalsiumsulfaatin lisääntyneen liukoisuuden vuoksi.
(35) Tätä BAT-AEL-tasoa ei sovelleta meriin tai murtovesivesistöihin johdettaviin päästöihin.
(36) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta yksiköihin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(37) Lämmön ja sähkön yhteistuotantoyksiköihin sovelletaan vain joko sähköntuotannon nettohyötysuhdetta tai energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhdetta koskevaa BAT-AEEL-tasoa yksikön suunnittelun mukaan (eli sen mukaan, onko se suunnattu enemmän sähkön vai lämmön tuotantoon).
(38) Vaihteluvälin alaraja saattaa vastata tapauksia, joissa käytettävän jäähdytysjärjestelmän tyyppi tai yksikön maantieteellinen sijainti vaikuttaa negatiivisesti saavutettuun energiatehokkuuteen (jopa 4 prosenttiyksikköä).
(39) Näitä tasoja saattaa olla mahdotonta saavuttaa, jos potentiaalinen lämmönkysyntä on liian pientä.
(40) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, jotka tuottavat vain sähköä.
(41) BAT-AEEL-vaihteluvälien alarajat saavutetaan epäsuotuisissa ilmasto-olosuhteissa, alhaisen laatuluokan ruskohiiltä käyttävissä yksiköissä ja/tai vanhoissa yksiköissä (otettu ensimmäisen kerran käyttöön ennen vuotta 1985).
(42) BAT-AEEL-vaihteluvälin yläraja voidaan saavuttaa suurilla höyryä koskevien muuttujien (paine, lämpötila) arvoilla.
(43) Saavutettavissa oleva sähköhyötysuhteen parannus riippuu kustakin yksiköstä, mutta yli kolmen prosenttiyksikön lisäyksen katsotaan johtuvan BAT-tekniikan soveltamisesta olemassa oleviin yksiköihin yksikön alkuperäisestä suunnittelusta ja jo suoritetuista jälkiasennuksista riippuen.
(44) Sellaista ruskohiiltä polttavissa yksiköissä, jonka alempi lämpöarvo on alle 6 MJ/kg, BAT-AEEL-vaihteluvälin alaraja on 41,5 prosenttia.
(45) BAT-AEEL-vaihteluvälin yläraja voi olla jopa 46 prosenttia yksiköissä, joiden teho on ≥ 600 MWth ja jotka käyttävät superkriittisiä tai ultra-superkriittisiä höyryolosuhteita.
(46) BAT-AEEL-vaihteluvälin yläraja voi olla jopa 44 prosenttia yksiköissä, joiden teho on ≥ 600 MWth ja jotka käyttävät superkriittisiä tai ultra-superkriittisiä höyryolosuhteita.
(47) Näitä BAT-AEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(48) Sellaisten hiiltä käyttävien hiilipölykattilalaitosten kohdalla, jotka on otettu käyttöön viimeistään 1. heinäkuuta 1987, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa ja joissa ei voida soveltaa SCR- ja/tai SNCR-pelkistystä, vaihteluvälin yläraja on 340 mg/Nm3.
(49) Sellaisten laitosten osalta, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(50) Vaihteluvälin alarajan katsotaan olevan saavutettavissa käytettäessä SCR-pelkistystä.
(51) Vaihteluvälin yläraja on 175 mg/Nm3 viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otetuille leijukerroskattiloille ja ruskohiiltä käyttäville hiilipölykattiloille.
(52) Vaihteluvälin yläraja on 220 mg/Nm3 viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otetuille leijukerroskattiloille ja ruskohiiltä käyttäville hiilipölykattiloille.
(53) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otettujen laitosten kohdalla vaihteluvälin yläraja on 200 mg/Nm3 ≥ 1 500 tuntia vuodessa käytettävien laitosten osalta ja 220 mg/Nm3 < 1 500 tuntia vuodessa käytettävien laitosten osalta.
(54) Vaihteluvälin yläraja voi olla jopa 140 mg/Nm3, jos on olemassa kattilan suunnittelusta johtuvia rajoitteita ja/tai jos leijukerroskattiloihin ei ole asennettu sekundaarisia puhdistustekniikoita NOX-päästöjen vähentämiseksi.
(55) Näitä BAT-AEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(56) Sellaisten laitosten osalta, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(57) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otettujen laitosten kohdalla vaihteluvälin yläraja on 250 mg/Nm3.
(58) Vaihteluvälin alaraja voidaan saavuttaa käyttämällä vähärikkisiä polttoaineita yhdessä kehittyneimpien märkien puhdistusjärjestelmien kanssa.
(59) BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 220 mg/Nm3 sellaisten laitosten osalta, jotka on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014 ja joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa. Muiden viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otettujen olemassa olevien laitosten kohdalla BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 205 mg/Nm3.
(60) Kiertoleijukerroskattiloissa vaihteluvälin alaraja voidaan saavuttaa käyttämällä erittäin tehokasta märkää savukaasujen rikinpoistoa. Vaihteluvälin yläraja voidaan saavuttaa käyttämällä Sorbentin ruiskutusta kattilan leijukerrokseen.
(61) Näiden BAT-AEL-vaihteluvälien alaraja saattaa olla vaikea saavuttaa, jos laitokseen on asennettu märkä savukaasujen rikinpoistojärjestelmä ja sen jälkeinen kaasu-kaasu-lämmitin.
(62) BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 20 mg/Nm3 seuraavissa tapauksissa: laitokset, jotka käyttävät polttoaineita, joiden keskimääräinen klooripitoisuus on 1 000 mg/kg (kuivana) tai enemmän; laitokset, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa; leijukerroskattilat. Sellaisten laitosten osalta, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(63) Sellaisten laitosten osalta, joihin on asennettu märkä savukaasujen rikinpoistojärjestelmä ja sen jälkeinen kaasu-kaasu-lämmitin, BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 7 mg/Nm3.
(64) BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 7 mg/Nm3 seuraavissa tapauksissa: laitokset, joihin on asennettu märkä savukaasujen rikinpoistojärjestelmä ja sen jälkeinen kaasu-kaasu-lämmitin; laitokset, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa; leijukerroskattilat. Sellaisten laitosten osalta, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(65) Näitä BAT-AEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(66) Sellaisten laitosten osalta, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(67) BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 28 mg/Nm3 sellaisten laitosten osalta, jotka on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014.
(68) BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 25 mg/Nm3 sellaisten laitosten osalta, jotka on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014.
(69) BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 12 mg/Nm3 sellaisten laitosten osalta, jotka on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014.
(70) BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 20 mg/Nm3 sellaisten laitosten osalta, jotka on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014.
(71) BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 14 mg/Nm3 sellaisten laitosten osalta, jotka on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014.
(72) BAT-AEL-vaihteluvälin alaraja voidaan saavuttaa erityisillä elohopean puhdistusmenetelmillä.
(73) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta yksiköihin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(74) Lämmön ja sähkön yhteistuotantoyksiköihin sovelletaan vain joko sähköntuotannon nettohyötysuhdetta tai energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhdetta koskevaa BAT-AEEL-tasoa yksikön suunnittelun mukaan (eli sen mukaan, onko se suunnattu enemmän sähkön vai lämmön tuotantoon).
(75) Vaihteluvälin alaraja saattaa vastata tapauksia, joissa käytettävän jäähdytysjärjestelmän tyyppi tai yksikön maantieteellinen sijainti vaikuttaa negatiivisesti saavutettuun energiatehokkuuteen (jopa 4 prosenttiyksikköä).
(76) Näitä tasoja saattaa olla mahdotonta saavuttaa, jos potentiaalinen lämmönkysyntä on liian pientä.
(77) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, jotka tuottavat vain sähköä.
(78) Vaihteluvälin alaraja voi olla 32 prosenttia yksiköissä, joiden teho on < 150 MWth ja jotka polttavat kosteuspitoisuudeltaan suuria biomassapolttoaineita.
(79) Näitä BAT-AEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(80) Sellaisten polttolaitosten osalta, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(81) Laitoksissa, joiden käyttämän polttoaineen keskimääräinen kaliumpitoisuus on 2 000 mg/kg (kuivana) tai enemmän ja/tai keskimääräinen natriumpitoisuus 300 mg/kg tai enemmän, BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 200 mg/Nm3.
(82) Laitoksissa, joiden käyttämän polttoaineen keskimääräinen kaliumpitoisuus on 2 000 mg/kg (kuivana) tai enemmän ja/tai keskimääräinen natriumpitoisuus 300 mg/kg tai enemmän, BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 250 mg/Nm3.
(83) Laitoksissa, joiden käyttämän polttoaineen keskimääräinen kaliumpitoisuus on 2 000 mg/kg (kuivana) tai enemmän ja/tai keskimääräinen natriumpitoisuus 300 mg/kg tai enemmän, BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 260 mg/Nm3.
(84) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otetuissa laitoksissa, joiden käyttämän polttoaineen keskimääräinen kaliumpitoisuus on 2 000 mg/kg (kuivana) tai enemmän ja/tai keskimääräinen natriumpitoisuus 300 mg/kg tai enemmän, BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 310 mg/Nm3.
(85) BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 160 mg/Nm3 sellaisten laitosten osalta, jotka on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014.
(86) BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 200 mg/Nm3 sellaisten laitosten osalta, jotka on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014.
(87) Näitä BAT-AEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(88) Sellaisten laitosten osalta, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(89) Olemassa olevissa laitoksissa, joiden käyttämän polttoaineen keskimääräinen rikkipitoisuus on 0,1 painoprosenttia (kuivana) tai enemmän, BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 100 mg/Nm3.
(90) Olemassa olevissa laitoksissa, joiden käyttämän polttoaineen keskimääräinen rikkipitoisuus on 0,1 painoprosenttia (kuivana) tai enemmän, BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 215 mg/Nm3.
(91) Olemassa olevissa laitoksissa, joiden käyttämän polttoaineen keskimääräinen rikkipitoisuus on 0,1 painoprosenttia (kuivana) tai enemmän, BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 165 mg/Nm3, tai 215 mg/Nm3 siinä tapauksessa, että laitokset on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014 ja/tai ne ovat turvetta käyttäviä leijukerroskattiloita.
(92) Laitoksissa, joiden käyttämien polttoaineiden keskimääräinen klooripitoisuus on ≥ 0,1 painoprosenttia (kuivana), tai olemassa olevissa laitoksissa, joissa poltetaan biomassaa yhdessä runsasrikkisen polttoaineen (esimerkiksi turpeen) kanssa tai käytetään klorideja muuntavia emäksisiä lisäaineita (esimerkiksi alkuainemuodossa olevaa rikkiä), vuosikeskiarvon BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on uusien laitosten osalta 15 mg/Nm3 ja olemassa olevien laitosten osalta 25 mg/Nm3. Vuorokausikeskiarvon BAT-AEL-vaihteluväliä ei sovelleta näihin laitoksiin.
(93) Vuorokausikeskiarvon BAT-AEL-vaihteluväliä ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa. Vuosikeskiarvon BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja uusille laitoksille, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa, on 15 mg/Nm3.
(94) Näitä BAT-AEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(95) Näiden BAT-AEL-vaihteluvälien alaraja saattaa olla vaikea saavuttaa, jos laitokseen on asennettu märkä savukaasujen rikinpoistojärjestelmä ja sen jälkeinen kaasu-kaasu-lämmitin.
(96) Sellaisten laitosten osalta, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(97) Näitä BAT-AEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(98) Sellaisten laitosten osalta, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(99) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta yksiköihin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(100) Lämmön ja sähkön yhteistuotantoyksiköihin sovelletaan vain joko sähköntuotannon nettohyötysuhdetta tai energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhdetta koskevaa BAT-AEEL-tasoa yksikön suunnittelun mukaan (eli sen mukaan, onko se suunnattu enemmän sähkön vai lämmön tuotantoon).
(101) Näitä tasoja saattaa olla mahdotonta saavuttaa, jos potentiaalinen lämmönkysyntä on liian pientä.
(102) Näitä BAT-AEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(103) Sellaisten laitosten osalta, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(104) Sellaisten teollisuuslämpökattiloiden ja kaukolämpölaitosten kohdalla, jotka on otettu käyttöön viimeistään 27. marraskuuta 2003, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa ja joissa ei voida soveltaa SCR- ja/tai SNCR-järjestelmiä, BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 450 mg/Nm3.
(105) BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 110 mg/Nm3 sellaisten laitosten osalta, joiden lämpöteho on 100–300 MWth, ja sellaisten laitosten osalta, joiden lämpöteho on ≥ 300 MWth ja jotka on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014.
(106) BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 145 mg/Nm3 sellaisten laitosten osalta, joiden lämpöteho on 100–300 MWth, ja sellaisten laitosten osalta, joiden lämpöteho on ≥ 300 MWth ja jotka on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014.
(107) Sellaisten teollisuuslämpökattiloiden ja kaukolämpölaitosten kohdalla, joiden lämpöteho on > 100 MWth ja jotka on otettu käyttöön viimeistään 27. marraskuuta 2003, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa ja joissa ei voida soveltaa SCR- ja/tai SNCR-järjestelmiä, BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 365 mg/Nm3.
(108) Näitä BAT-AEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(109) Sellaisten laitosten osalta, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(110) Sellaisten teollisuuslämpökattiloiden ja kaukolämpölaitosten kohdalla, jotka on otettu käyttöön viimeistään 27. marraskuuta 2003 ja joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa, BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 400 mg/Nm3.
(111) BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 175 mg/Nm3 sellaisten laitosten osalta, jotka on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014.
(112) Sellaisten teollisuuslämpökattiloiden ja kaukolämpölaitosten kohdalla, jotka on otettu käyttöön viimeistään 27. marraskuuta 2003, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa ja joissa ei voida soveltaa märkää savukaasujen rikinpoistoa, BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 200 mg/Nm3.
(113) Näitä BAT-AEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(114) Sellaisten laitosten osalta, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(115) BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 25 mg/Nm3 sellaisten laitosten osalta, jotka on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014.
(116) BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 15 mg/Nm3 sellaisten laitosten osalta, jotka on otettu käyttöön viimeistään 7. tammikuuta 2014.
(117) Sellaisena kuin se on määriteltynä direktiivin 2009/72/EY 2 artiklan 26 kohdassa.
(118) Sellaisena kuin se on määriteltynä direktiivin 2009/72/EY 2 artiklan 27 kohdassa.
(119) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta yksiköihin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(120) Sähköntuotannon nettohyötysuhdetta koskevia BAT-AEEL-tasoja sovelletaan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksiin, joiden suunnittelu on suunnattu sähkön tuotantoon, sekä vain sähköä tuottaviin yksiköihin.
(121) Näitä tasoja saattaa olla vaikea saavuttaa, jos moottoreihin on asennettu energiaintensiivisiä sekundaarisia puhdistustekniikoita.
(122) Näitä tasoja saattaa olla vaikea saavuttaa, jos moottorin jäähdytysjärjestelmänä käytetään radiaattoria kuivilla ja kuumilla alueilla.
(123) Näitä BAT-AEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa, tai laitoksiin, joihin ei voida asentaa sekundaarisia puhdistustekniikoita.
(124) BAT-AEL-vaihteluväli on 1 150–1 900 mg/Nm3 sellaisten laitosten osalta, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa, sekä sellaisten laitosten osalta, joihin ei voida asentaa sekundaarisia puhdistustekniikoita.
(125) Sellaisten laitosten osalta, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(126) Laitoksissa, joissa on teholtaan < 20MWth suuruisia raskasta polttoöljyä käyttäviä yksiköitä, näihin yksiköihin sovellettava BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 225 mg/Nm3.
(127) Näitä BAT-AEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(128) Sellaisten laitosten osalta, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(129) BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 280 mg/Nm3, jos mitään sekundaarista puhdistusmenetelmää ei voida soveltaa. Tämä vastaa polttoaineen 0,5 painoprosentin rikkipitoisuutta (kuivana).
(130) Näitä BAT-AEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(131) Sellaisten laitosten osalta, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(132) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta yksiköihin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(133) Sähköntuotannon nettohyötysuhdetta koskevia BAT-AEEL-tasoja sovelletaan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksiin, joiden suunnittelu on suunnattu sähkön tuotantoon, sekä vain sähköä tuottaviin yksiköihin.
(134) Näitä BAT-AEL-tasoja ei sovelleta olemassa oleviin laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(135) Sellaisten olemassa olevien laitosten osalta, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(136) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta yksiköihin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(137) Lämmön ja sähkön yhteistuotantoyksiköihin sovelletaan vain joko sähköntuotannon nettohyötysuhdetta tai energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhdetta koskevaa BAT-AEEL-tasoa yksikön suunnittelun mukaan (eli sen mukaan, onko se suunnattu enemmän sähkön vai lämmön tuotantoon).
(138) Energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhdetta koskevia BAT-AEEL-tasoja saattaa olla mahdotonta saavuttaa, jos potentiaalinen lämmönkysyntä on liian pientä.
(139) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, jotka tuottavat vain sähköä.
(140) Näitä BAT-AEEL-tasoja sovelletaan mekaanisiin sovelluksiin käytettäviin yksiköihin.
(141) Näitä tasoja saattaa olla vaikea saavuttaa, jos moottorit on säädetty siten, että niillä saavutetaan alle 190 mg/Nm3:n NOX-tasot.
(142) Näitä BAT-AEL-tasoja sovelletaan myös maakaasun polttoon kaksoispolttoaineturbiineissa.
(143) Jos kaasuturbiini on varustettu dry low-NOx -polttimella, näitä BAT-AEL-tasoja sovelletaan vain, kun poltin on toiminnassa.
(144) Näitä BAT-AEL-tasoja ei sovelleta olemassa oleviin laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(145) Olemassa olevan NOX-päästöjen vähentämismenetelmän toiminnan optimoiminen edelleen saattaa johtaa CO-päästötasoihin, jotka ovat tämän taulukon jälkeen esitetyn CO-päästöjen ohjeellisen vaihteluvälin yläpäässä.
(146) Näitä BAT-AEL-tasoja ei sovelleta olemassa oleviin mekaanisiin sovelluksiin käytettäviin turbiineihin, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa.
(147) Sellaisten laitosten osalta, joiden sähköntuotannon nettohyötysuhde (EE) on suurempi kuin 39 prosenttia, vaihteluvälin ylärajaan voidaan soveltaa korjauskerrointa kaavalla [yläraja] × EE / 39, jossa EE on laitoksen sähköntuotannon nettohyötysuhde tai mekaanisen energian nettohyötysuhde määritettynä ISO-olosuhteissa.
(148) Vaihteluvälin yläraja on 80 mg/Nm3 sellaisten laitosten osalta, jotka on otettu käyttöön viimeistään torstai 27. marraskuu 2003 ja joita käytetään 500–1 500 tuntia vuodessa.
(149) Sellaisten laitosten osalta, joiden sähköntuotannon nettohyötysuhde (EE) on suurempi kuin 55 prosenttia, vaihteluvälin ylärajaan voidaan soveltaa korjauskerrointa kaavalla [yläraja] × EE / 55, jossa EE on laitoksen sähköntuotannon nettohyötysuhde määritettynä ISO-olosuhteissa.
(150) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otettujen olemassa olevien laitosten kohdalla BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 65 mg/Nm3.
(151) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otettujen olemassa olevien laitosten kohdalla BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 55 mg/Nm3.
(152) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otettujen olemassa olevien laitosten kohdalla BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 80 mg/Nm3.
(153) NOX-päästöjä koskevan BAT-AEL-vaihteluvälin alaraja voidaan saavuttaa dry low-NOx -polttimilla.
(154) Nämä tasot ovat ohjeellisia.
(155) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otettujen olemassa olevien laitosten kohdalla BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 60 mg/Nm3.
(156) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otettujen olemassa olevien laitosten kohdalla BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 65 mg/Nm3.
(157) Olemassa olevan NOX-päästöjen vähentämismenetelmän toiminnan optimoiminen edelleen saattaa johtaa CO-päästötasoihin, jotka ovat tämän taulukon jälkeen esitetyn CO-päästöjen ohjeellisen vaihteluvälin yläpäässä.
(158) Näitä BAT-AEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(159) Sellaisten laitosten osalta, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(160) Näitä BAT-AEL-tasoja sovelletaan vain kipinäsytytys- ja kaksoispolttoainemoottoreihin. Niitä ei sovelleta kaasu- ja dieselmoottoreihin.
(161) Sellaisten moottorien osalta, joita käytetään hätätarkoituksessa < 500 tuntia vuodessa ja joissa ei voida soveltaa laihan seoksen järjestelmää tai käyttää SCR-pelkistystä, ohjeellisen vaihteluvälin yläraja on 175 mg/Nm3.
(162) Sellaisten olemassa olevien laitosten osalta, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(163) Tämä BAT-AEL-taso ilmaistaan hiilenä C käytettäessä laitosta täydellä kuormituksella.
(164) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta yksiköihin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(165) Lämmön ja sähkön yhteistuotantoyksiköihin sovelletaan vain joko sähköntuotannon nettohyötysuhdetta tai energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhdetta koskevaa BAT-AEEL-tasoa yksikön suunnittelun mukaan (eli sen mukaan, onko se suunnattu enemmän sähkön vai lämmön tuotantoon).
(166) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, jotka tuottavat vain sähköä.
(167) Lämmön ja sähkön yhteistuotantoyksiköiden energiatehokkuustasojen laaja vaihtelu on pitkälti riippuvaista sähkön ja lämmön paikallisesta kysynnästä.
(168) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta yksiköihin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(169) Lämmön ja sähkön yhteistuotantoyksiköihin sovelletaan vain joko sähköntuotannon nettohyötysuhdetta tai energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhdetta koskevaa BAT-AEEL-tasoa yksikön suunnittelun mukaan (eli sen mukaan, onko se suunnattu enemmän sähkön vai lämmön tuotantoon).
(170) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, jotka tuottavat vain sähköä.
(171) Laitoksissa, jotka käyttävät kaasuseosta, jonka vastaava alempi lämpöarvo on > 20 MJ/Nm3, päästöjen odotetaan olevan BAT-AEL-vaihteluvälien ylärajalla.
(172) BAT-AEL-vaihteluvälin alaraja voidaan saavuttaa käyttämällä SCR-pelkistystä.
(173) Näitä BAT-AEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(174) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otettujen laitosten kohdalla vaihteluvälin yläraja on 160 mg/Nm3. Lisäksi BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja voidaan ylittää, jos SCR-pelkistystä ei voida käyttää ja jos käytetään suurta koksauskaasun osuutta (> 50 prosenttia) ja/tai jos poltetaan koksauskaasua, jonka H2-pitoisuus on suhteellisen korkea. Tässä tapauksessa BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 220 mg/Nm3.
(175) Sellaisten laitosten osalta, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(176) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otettujen laitosten kohdalla vaihteluvälin yläraja on 70 mg/Nm3.
(177) Näitä BAT-AEL-tasoja ei sovelleta olemassa oleviin laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(178) Sellaisten olemassa olevien laitosten osalta, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(179) BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja voidaan ylittää, jos koksaamokaasun osuus on suuri (> 50 prosenttia). Tässä tapauksessa BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 300 mg/Nm3.
(180) Näitä BAT-AEL-tasoja ei sovelleta olemassa oleviin laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(181) Sellaisten olemassa olevien laitosten osalta, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(182) Nämä BAT-AEL-tasot perustuvat > 70 prosenttiin kunakin päivänä saatavilla olevasta peruskuormasta.
(183) Tähän sisältyvät yhtä polttoainetta käyttävät ja kaksoispolttoainekaasuturbiinit.
(184) BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 250 mg/Nm3, jos ei voida käyttää dry low-NOX -polttimia.
(185) BAT-AEL-vaihteluvälin alaraja voidaan saavuttaa dry low-NOX -polttimilla.
(186) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta yksiköihin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(187) Lämmön ja sähkön yhteistuotantoyksiköihin sovelletaan vain joko nettosähköhyötysuhdetta tai energiantuotannon kokonaisnettohyötysuhdetta koskevaa BAT-AEEL-tasoa yksikön suunnittelun mukaan (eli sen mukaan, onko se suunnattu enemmän sähkön vai lämmön tuotantoon).
(188) Näitä BAT-AEEL-tasoja saattaa olla mahdotonta saavuttaa, jos potentiaalinen lämmönkysyntä on liian pientä.
(189) Näitä BAT-AEEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, jotka tuottavat vain sähköä.
(190) Näitä BAT-AEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(191) Sellaisten laitosten osalta, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(192) Olemassa olevissa laitoksissa, joiden lämpöteho on ≤ 500 MWth, jotka on otettu käyttöön viimeistään 27. marraskuuta 2003 ja joissa käytetään nestemäisiä polttoaineita, joiden typpipitoisuus on suurempi kuin 0,6 painoprosenttia, BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 380 mg/Nm3.
(193) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otettujen olemassa olevien laitosten kohdalla BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 180 mg/Nm3.
(194) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otettujen olemassa olevien laitosten kohdalla BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 210 mg/Nm3.
(195) Näitä BAT-AEL-tasoja ei sovelleta olemassa oleviin laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(196) Sellaisten olemassa olevien laitosten osalta, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(197) Sellaisten laitosten osalta, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(198) Sellaisten laitosten kohdalla, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa, vaihteluvälin yläraja on 20 mg/Nm3.
(199) Sellaisten laitosten kohdalla, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa, vaihteluvälin yläraja on 7 mg/Nm3.
(200) Näitä BAT-AEL-tasoja ei sovelleta laitoksiin, joita käytetään < 1 500 tuntia vuodessa.
(201) Sellaisten laitosten osalta, joita käytetään < 500 tuntia vuodessa, nämä tasot ovat ohjeellisia.
(202) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otettujen laitosten kohdalla BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 25 mg/Nm3.
(203) Viimeistään 7. tammikuuta 2014 käyttöön otettujen laitosten kohdalla BAT-AEL-vaihteluvälin yläraja on 15 mg/Nm3.
(204) Näitä BAT-AEL-tasoja sovelletaan vain laitoksiin, joissa käytetään kloorattuja aineita sisältävistä kemiallisista prosesseista peräisin olevia polttoaineita.