23.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 352/50

(1)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 tavoitteena on saaliiden poisheittämisen lopettaminen asteittain kaikissa unionin kalastuksissa ottamalla käyttöön purkamisvelvoite, joka koskee saalisrajoitusten alaisten lajien saaliita.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 6 kohdassa siirretään komissiolle valta hyväksyä delegoidulla säädöksellä poisheittämissuunnitelmia enintään kolmen vuoden ajaksi yhteisten suositusten perusteella, joita jäsenvaltiot ovat laatineet kuultuaan asianomaisia neuvoa-antavia toimikuntia.

(3)

Komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1394/2014 (2) vahvistetaan tiettyä lounaisilla vesialueilla harjoitettavaa pelagista kalastusta koskeva poisheittosuunnitelma, jotta purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa voidaan helpottaa tietyillä joustomekanismeilla.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 5 kohdan e alakohdan mukaisesti säilyttämisen vähimmäisviitekokojen vahvistaminen voi sisältyä poisheittämissuunnitelmaan.

(5)

Belgialla, Espanjalla, Ranskalla, Alankomailla ja Portugalilla on lounaisilla vesillä välitön kalastuksenhoitoetu. Lounaisten vesien neuvoa-antavan toimikunnan ja pelagisia kantoja koskevan neuvoa-antavan toimikunnan kuulemisen jälkeen kyseiset jäsenvaltiot toimittivat 30 päivänä toukokuuta 2016 komissiolle yhteisen suosituksen, jossa esitetään, että poiketen siitä, mitä neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/98 (3) liitteessä XII esitetään, ICES-alueella VIIIc ja ICES-suuralueella IX pyydettävien piikkimakrillien (Trachurus spp.) säilyttämisen vähimmäisviitekoko on 12 senttimetriä 5 prosentin osalta Espanjan ja Portugalin kiintiöistä. Sen lisäksi yhteisessä suosituksessa ehdotettiin, että kyseisen 5 prosentin rajoissa piikkimakrillikiintiöstä ICES-alueella IXa perinteisessä rantaverkkokalastuksessa (xávega) 1 prosentti voi olla alle 12 cm Portugalia koskevan kiintiön osalta.

(6)

Asiaankuuluvilta tieteellisiltä elimiltä on saatu tieteelliset lausunnot, joita tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) on tarkastellut. STECF katsoi, että yhteisessä suosituksessa ehdotettuun säilyttämisen vähimmäisviitekoon pienentämiseen liittyy vähäinen riski siitä, että kyseisen kalastuksen vakiintuneet hyödyntämismallit muuttuvat. Hyödyntämismalli yhdistettynä maltilliseen hyödyntämisasteeseen ei vaikuta haitallisesti kyseessä olevien kantojen dynamiikkaan. Samalla STEFC huomautti, että saaliiden valvonta erilaisin kokorajoituksin voi olla haasteellista, ja mikäli sitä ei valvota riittävästi, kuolleisuus voi nousta. Lisäksi on tärkeää, että pienempää kokoa koskevia prosenttirajoituksia noudatetaan. Siksi onkin tärkeää, että kyseessä olevat jäsenvaltiot ottavat käyttöön asianmukaisia valvontatoimenpiteitä kyseisten kalastusten osalta.

(7)

Yhteiseen suositukseen sisältyvät toimenpiteet ovat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 3 kohdan mukaisia, ja ne voidaan näin ollen sisällyttää tiettyjen pelagisten lajien kalastusta koskevaan poisheittämissuunnitelmaan lounaisilla vesialueilla.

(8)

Sen vuoksi delegoitua asetusta (EU) N:o 1394/2014 olisi muutettava.

(9)

Koska tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet vaikuttavat suoraan unionin alusten kalastuskauden suunnitteluun ja kalastuskauden taloudelliseen toimintaan, asetuksen olisi tultava voimaan heti sen julkaisemisen jälkeen. Sitä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2017,