20.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 346/1 |
KOMISSION ASETUS (EU) 2016/2281,
annettu 30 päivänä marraskuuta 2016,
energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta ilmalämmitystuotteiden, jäähdytystuotteiden, korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden ja puhallinkonvektorien ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 1 kohdan,
on kuullut ekologisen suunnittelun kuulemisfoorumia,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Direktiivin 2009/125/EY mukaan komission olisi asetettava ekologista suunnittelua koskevia vaatimuksia eli ekosuunnitteluvaatimuksia energiaan liittyville tuotteille, jotka edustavat merkittävää myyntivolyymiä ja kauppaa ja aiheuttavat merkittävän ympäristövaikutuksen ja joihin liittyy merkittäviä mahdollisuuksia ympäristövaikutusten vähentämiseen tuotesuunnittelun avulla ilman, että siitä aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia. |
(2) |
Direktiivin 2009/125/EY 16 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan komission olisi otettava käyttöön tarpeen mukaan täytäntöönpanotoimenpiteitä tuotteille, joihin liittyy merkittäviä mahdollisuuksia kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokkaaseen vähentämiseen. Tällaisia tuotteita ovat muun muassa ilmalämmitystuotteet ja jäähdytystuotteet. Nämä täytäntöönpanotoimenpiteet olisi otettava käyttöön direktiivin 2009/125/EY 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja mainitun direktiivin 15 artiklan 2 kohdassa esitettyjen perusteiden mukaisesti. Komission olisi kuultava ekologisen suunnittelun kuulemisfoorumia käyttöön otettavista toimenpiteistä. |
(3) |
Komissio on tehnyt taustaselvityksiä EU:ssa tyypillisesti käytettävien ilmalämmitystuotteiden, jäähdytystuotteiden ja korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden teknisistä, taloudellisista ja ympäristönäkökohdista. Selvitykset suunniteltiin yhdessä EU:sta ja sen ulkopuolisista maista tulevien sidosryhmien ja intressitahojen kanssa, ja niiden tulokset on julkistettu. |
(4) |
Tämän asetuksen soveltamisen kannalta merkityksellisiksi ilmalämmitystuotteiden, jäähdytystuotteiden ja korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden ominaispiirteiksi on määritelty käytönaikainen energiankulutus ja käytönaikaiset typen oksidien päästöt. Myös kylmäaineiden suoria päästöjä ja melupäästöjä pidettiin merkityksellisinä. |
(5) |
Taustaselvitykset osoittavat, että muita direktiivin 2009/125/EY liitteessä I olevassa 1 osassa tarkoitettuja tuotteiden ekologisen suunnittelun parametreja koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen ilmalämmitystuotteiden, jäähdytystuotteiden ja korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden osalta. |
(6) |
Tämän asetuksen olisi katettava ilmalämmitystuotteet, jäähdytystuotteet ja korkeassa lämpötilassa käytettävät prosessijäähdytyslaitteet, jotka on suunniteltu käyttämään kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita tai sähköä, sekä puhallinkonvektorit. |
(7) |
Koska kylmäaineita käsitellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 517/2014 (2), tässä asetuksessa ei aseteta kylmäaineita koskevia erityisvaatimuksia. |
(8) |
Myös ilmalämmitystuotteiden, jäähdytystuotteiden, korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden ja puhallinkonvektorien melupäästöt ovat merkityksellisiä. Suurimpiin hyväksyttäviin melupäästöihin vaikuttaa kuitenkin ympäristö, johon ilmalämmitystuotteet, jäähdytystuotteet ja korkeassa lämpötilassa käytettävät prosessijäähdytyslaitteet asennetaan. Melupäästöjen vaikutusta voidaan lisäksi lieventää sekundäärisillä toimenpiteillä. Näin ollen enimmäismelupäästöille ei aseteta vähimmäisvaatimuksia. Äänitehotasolle asetetaan kuitenkin tietovaatimukset. |
(9) |
Ilmalämmitystuotteiden, jäähdytystuotteiden ja korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden yhteenlasketun vuotuisen energiankulutuksen arvioidaan olleen EU:ssa 2 477 petajoulea (59 Mtoe) vuonna 2010, mikä vastaa 107 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä. Jos erityistoimenpiteitä ei toteuteta, ilmalämmitystuotteiden, jäähdytystuotteiden ja korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden vuotuisen energiankulutuksen odotetaan olevan 2 534 petajoulea (60 Mtoe) vuonna 2030. |
(10) |
Ilmalämmitystuotteiden, jäähdytystuotteiden ja korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden energiankulutusta voitaisiin vähentää olemassa olevilla avoimilla teknologioilla ilman, että näiden tuotteiden hankinnasta ja käytöstä aiheutuvat kokonaiskustannukset kohoavat. |
(11) |
Typen oksidien vuotuisten kokonaispäästöjen, jotka ovat pääasiassa peräisin kaasukäyttöisistä ilmalämmittimistä, arvioidaan olleen EU:ssa 36 miljoonaa SOx-ekvivalenttitonnia vuonna 2010 (niiden happamoittavana vaikutuksena ilmaistuna). Näiden päästöjen odotetaan vähenevän 22 miljoonaan SOx-ekvivalenttitonniin vuodessa vuoteen 2030 mennessä. |
(12) |
Ilmalämmitystuotteiden, jäähdytystuotteiden ja korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden päästöjä voitaisiin vähentää edelleen olemassa olevilla avoimilla teknologioilla ilman, että näiden tuotteiden hankinnasta ja käytöstä aiheutuvat kokonaiskustannukset kohoavat. |
(13) |
Tässä asetuksessa vahvistettujen ekosuunnitteluvaatimusten arvioidaan vuoteen 2030 mennessä johtavan noin 203 petajoulen (5 Mtoe) vuotuisiin säästöihin energiankulutuksessa, mikä vastaa 9 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä. |
(14) |
Tässä asetuksessa vahvistettujen ekosuunnitteluvaatimusten arvioidaan vuoteen 2030 mennessä vähentävän typen oksidien päästöjä 2,6 miljoonalla SOx-ekvivalenttitonnilla vuodessa. |
(15) |
Ekosuunnitteluvaatimuksilla olisi yhdenmukaistettava ilmalämmitystuotteisiin ja jäähdytystuotteisiin sovellettavat energiatehokkuutta ja typen oksidien päästöjä koskevat vaatimukset kaikkialla EU:ssa. Tämä parantaa sekä sisämarkkinoiden toimivuutta että kyseisten tuotteiden ympäristönsuojelullista tasoa. |
(16) |
Ekosuunnitteluvaatimusten ei tulisi vaikuttaa ilmalämmitystuotteiden, jäähdytystuotteiden ja korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden toiminnallisuuteen tai kohtuulliseen hintaan loppukäyttäjän näkökulmasta eikä aiheuttaa kielteisiä terveys-, turvallisuus- tai ympäristövaikutuksia. |
(17) |
Valmistajille olisi annettava riittävästi aikaa tuotteidensa uudelleensuunnitteluun, jotta ne olisivat tämän asetuksen mukaisia. Tämä olisi otettava huomioon määriteltäessä ajankohtaa, josta alkaen vaatimuksia sovelletaan. Aikataulussa olisi otettava huomioon valmistajille, erityisesti pk-yrityksille, aiheutuvat kustannusvaikutukset samalla kun varmistetaan tämän asetuksen tavoitteiden toteutuminen määräaikoihin mennessä. |
(18) |
Asianomaisia tuoteparametreja koskevat mittaukset olisi tehtävä luotettavilla, tarkoilla ja toistettavissa olevilla mittausmenetelmillä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt mittausmenetelmät, mukaan luettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 (3) liitteessä I lueteltujen eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden hyväksymät yhdenmukaistetut standardit, jos niitä on saatavilla. |
(19) |
Direktiivin 2009/125/EY 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti tässä asetuksessa täsmennetään noudatettavat vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmät. |
(20) |
Vaatimustenmukaisuuden tarkastamisen helpottamiseksi valmistajien olisi annettava direktiivin 2009/125/EY liitteissä IV ja V tarkoitetussa teknisessä asiakirja-aineistossa myös tällä asetuksella asetettuihin vaatimuksiin liittyvät tiedot. |
(21) |
Jotta ilmalämmitystuotteiden, jäähdytystuotteiden, korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden ja puhallinkonvektorien ympäristövaikutuksia voitaisiin rajoittaa entisestään, valmistajien olisi annettava tietoja niiden purkamisesta, kierrätyksestä ja/tai hävittämisestä. |
(22) |
Tässä asetuksessa säädettyjen oikeudellisesti sitovien vaatimusten lisäksi olisi määriteltävä parasta saatavilla olevaa teknologiaa koskevat ohjeelliset viitearvot, jotta voidaan varmistaa, että ilmalämmitystuotteiden, jäähdytystuotteiden ja korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden ympäristönsuojelullista tasoa koskevat tiedot ovat laajasti ja helposti saatavilla. |
(23) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2009/125/EY 19 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
1. Tällä asetuksella vahvistetaan seuraavien tuotteiden markkinoille saattamista koskevat ekosuunnitteluvaatimukset:
a) |
ilmalämmitystuotteet, joiden nimellinen lämmitysteho on enintään 1 megawatti; |
b) |
jäähdytystuotteet ja korkeassa lämpötilassa käytettävät prosessijäähdytyslaitteet, joiden nimellinen jäähdytysteho on enintään 2 megawattia; |
c) |
puhallinkonvektorit. |
2. Tätä asetusta ei sovelleta tuotteisiin, jotka täyttävät ainakin yhden seuraavista kriteereistä:
a) |
paikallisten tilalämmittimien ekologista suunnittelua koskevista vaatimuksista annetun komission asetuksen (EU) 2015/1188 (4) soveltamisalaan kuuluvat tuotteet; |
b) |
huoneilmastointilaitteiden ja huonetuuletinten ekologista suunnittelua koskevista vaatimuksista annetun komission asetuksen (EU) N:o 206/2012 (5) soveltamisalaan kuuluvat tuotteet; |
c) |
tilalämmittimien ja yhdistelmälämmittimien ekologista suunnittelua koskevista vaatimuksista annetun komission asetuksen (EU) N:o 813/2013 (6) soveltamisalaan kuuluvat tuotteet; |
d) |
ammattikäyttöön tarkoitettujen kylmä- ja pakastesäilytyskaappien, pikajäähdytyskaappien, lauhdutinyksiköiden ja prosessijäähdytyslaitteiden ekologista suunnittelua koskevista vaatimuksista annetun komission asetuksen (EU) 2015/1095 (7) soveltamisalaan kuuluvat tuotteet; |
e) |
huonejäähdytyslaitteet, joissa lähtevän jäähdytetyn veden lämpötila on alle + 2 °C, ja korkeassa lämpötilassa käytettävät prosessijäähdytyslaitteet, joissa lähtevän jäähdytetyn veden lämpötila on alle + 2 °C tai yli + 12 °C; |
f) |
tuotteet, jotka on suunniteltu käyttämään pääasiassa biopolttoaineita; |
g) |
kiinteitä polttoaineita käyttävät tuotteet; |
h) |
tuotteet, jotka tuottavat lämmityksen tai jäähdytyksen lisäksi myös sähköä (”yhteistuotanto”) polttoaineen palamis- tai muuntoprosessin avulla; |
i) |
teollisuuden päästöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU (8) soveltamisalaan kuuluviin laitoksiin sisältyvät tuotteet; |
j) |
korkeassa lämpötilassa käytettävät prosessijäähdytyslaitteet, joissa käytetään yksinomaan haihdutuslauhdutusta; |
k) |
tuotteet, jotka valmistetaan yksittäisenä tilaustyönä ja kootaan paikan päällä; |
l) |
korkeassa lämpötilassa käytettävät prosessijäähdytyslaitteet, joissa jäähdytys tapahtuu lämpöä energianlähteenä käyttävällä absorptioprosessilla; ja |
m) |
ilmalämmitys- ja/tai jäähdytystuotteet, joiden ensisijaisena toimintona on pilaantuvien materiaalien valmistaminen tai varastoiminen määrätyissä lämpötiloissa kaupan, julkisten laitosten tai teollisuuden tiloissa ja joissa tilalämmitys ja/tai tilajäähdytys on toissijainen toiminto ja joissa tilalämmitys- ja/tai tilajäähdytystoiminnon energiatehokkuus riippuu ensisijaisen toiminnon energiatehokkuudesta. |
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa sovelletaan direktiivissä 2009/125/EY annettujen määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä:
1) |
’ilmalämmitystuotteella’ tarkoitetaan laitetta,
Ilmalämmitystuotteessa käytettäväksi suunniteltua lämmönkehitintä ja tällaisella lämmönkehittimellä varustettavaksi suunniteltua ilmalämmitystuotteen koteloa pidetään yhdessä ilmalämmitystuotteena; |
2) |
’ilmakiertoisella lämmitysjärjestelmällä’ tarkoitetaan komponentteja ja/tai laitteita, joita tarvitaan lämmitetyn ilman toimittamiseen ilmansiirtolaitteen avulla joko kanavia pitkin tai suoraan lämmitettävään tilaan, kun järjestelmän tarkoituksena on saavuttaa haluttu sisälämpötila ja ylläpitää sitä suljetussa tilassa, kuten rakennuksessa tai sen osissa, ihmisten lämpöviihtyvyyttä varten; |
3) |
’lämmönkehittimellä’ tarkoitetaan ilmalämmitystuotteen osaa, joka tuottaa hyötylämpöä yhdellä tai useammalla seuraavista prosesseista:
|
4) |
’jäähdytystuotteella’ tarkoitetaan laitetta, joka
Jäähdytystuotteessa käytettäväksi suunniteltua jäähdytysyksikköä ja tällaisella jäähdytysyksiköllä varustettavaksi suunniteltua jäähdytystuotteen koteloa pidetään yhdessä jäähdytystuotteena; |
5) |
’ilmakiertoisella jäähdytysjärjestelmällä’ tarkoitetaan komponentteja tai laitteita, joita tarvitaan jäähdytetyn ilman toimittamiseen ilmansiirtolaitteen avulla joko kanavia pitkin tai suoraan jäähdytettävään tilaan, halutun sisälämpötilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi suljetussa tilassa, kuten rakennuksessa tai sen osissa, ihmisten lämpöviihtyvyyttä varten; |
6) |
’vesikiertoisella jäähdytysjärjestelmällä’ tarkoitetaan komponentteja tai laitteita, joita tarvitaan jäähdytetyn veden jakamiseen ja lämmön siirtämiseen sisätiloista jäähdytettyyn veteen, kun järjestelmän tarkoituksena on saavuttaa haluttu sisälämpötila ja ylläpitää sitä suljetussa tilassa, kuten rakennuksessa tai sen osissa, ihmisten lämpöviihtyvyyttä varten; |
7) |
’jäähdytysyksiköllä’ tarkoitetaan jäähdytystuotteen osaa, joka tuottaa lämpötilaeron, joka mahdollistaa lämmön talteenottamisen lämmönlähteestä, sisätilan jäähdyttämisen ja lämmön siirtämisen lämpönieluun, kuten ympäröivään ilmaan, veteen tai maaperään, höyryn puristuskiertoa tai sorptiokiertoa käyttäen; |
8) |
’huonejäähdytyslaitteella’ tarkoitetaan jäähdytystuotetta,
|
9) |
’puhallinkonvektorilla’ tarkoitetaan laitetta, joka kierrättää sisäilmaa sisäilman lämmittämiseksi, jäähdyttämiseksi, kosteuden poistamiseksi sisäilmasta ja sisäilman suodattamiseksi (yhdessä tai useammassa näistä tarkoituksista) ihmisten lämpöviihtyvyyttä varten, mutta johon ei sisälly lämmön tai jäähdytyksen lähdettä eikä ulkolämmönsiirrintä. Laitteeseen voi sisältyä lyhyt kanavointi tulo- ja poistoilman, myös käsitellyn ilman, ohjaamiseksi. Tuote voi olla suunniteltu sisällytettäväksi kiinteästi rakenteisiin tai sillä voi olla kotelo, jonka avulla se voidaan sijoittaa tilaan, jonka ilmaa käsitellään. Siihen voi sisältyä Joule-ilmiötä käyttävä lämmönkehitin, joka on suunniteltu käytettäväksi ainoastaan varalämmittimenä; |
10) |
’korkeassa lämpötilassa käytettävällä prosessijäähdytyslaitteella’ tarkoitetaan tuotetta,
|
11) |
’nimellisellä kylmäteholla’ (P) tarkoitetaan kylmätehoa, jonka korkeassa lämpötilassa käytettävä prosessijäähdytyslaite voi saavuttaa toimiessaan täydellä kuormalla, mitattuna ilmalauhdutteisilla korkeassa lämpötilassa käytettävillä prosessijäähdytyslaitteilla ilman sisääntulolämpötilalla 35 °C ja vesilauhdutteisilla korkeassa lämpötilassa käytettävillä prosessijäähdytyslaitteilla veden sisääntulolämpötilalla 30 °C, kilowatteina ilmaistuna; |
12) |
’ilmalauhdutteisella korkeassa lämpötilassa käytettävällä prosessijäähdytyslaitteella’ tarkoitetaan korkeassa lämpötilassa käytettävää prosessijäähdytyslaitetta, jossa lauhdutuspuolen lämmönsiirtoaineena on ilma; |
13) |
’vesilauhdutteisella korkeassa lämpötilassa käytettävällä prosessijäähdytyslaitteella’ tarkoitetaan korkeassa lämpötilassa käytettävää prosessijäähdytyslaitetta, jossa lauhdutuspuolen lämmönsiirtoaineena on vesi tai suolavesi; |
14) |
’biopolttoaineella’ tarkoitetaan biomassasta tuotettua polttoainetta; |
15) |
’biomassalla’ tarkoitetaan maataloudesta (sekä kasvi- että eläinperäiset aineet mukaan lukien), metsätaloudesta ja niihin liittyviltä tuotannonaloilta, myös kalastuksesta ja vesiviljelystä, peräisin olevien biologista alkuperää olevien tuotteiden, jätteiden ja tähteiden biohajoavaa osaa sekä teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden biohajoavaa jaetta; |
16) |
’kiinteällä polttoaineella’ tarkoitetaan polttoainetta, joka on kiinteää tavanomaisissa sisälämpötiloissa; |
17) |
’nimellisellä lämmitysteholla’(Prated,h ) tarkoitetaan lämpöpumpun, ilmalämmittimen tai puhallinkonvektorin lämmitystehoa, kun se toimii tilalämmittimenä nimellisolosuhteissa, kilowatteina ilmaistuna; |
18) |
’nimellisellä jäähdytysteholla’ (Prated,c ) tarkoitetaan huonejäähdytyslaitteen ja/tai huoneilmastointilaitteen tai puhallinkonvektorin jäähdytystehoa, kun se toimii tilojen jäähdyttäjänä nimellisolosuhteissa, kilowatteina ilmaistuna; |
19) |
’nimellisolosuhteilla’ tarkoitetaan huonejäähdytyslaitteiden, huoneilmastointilaitteiden ja lämpöpumppujen käyttöolosuhteita, joissa ne testataan nimellisen lämmitystehon, nimellisen jäähdytystehon, äänitehotason ja/tai typen oksidien päästöjen määrittämiseksi. Polttomoottorikäyttöisillä tuotteilla tämä on moottorin ekvivalentti kierrosluku (Erpmequivalent ); |
20) |
’lähtevän jäähdytetyn veden lämpötilalla’ tarkoitetaan huonejäähdytyslaitteesta lähtevän veden lämpötilaa celsiusasteina ilmaistuna. |
Liitteiden II–V soveltamiseksi liitteessä I annetaan lisämääritelmiä.
3 artikla
Ekosuunnitteluvaatimukset ja aikataulu
1. Ilmalämmitystuotteiden, jäähdytystuotteiden, puhallinkonvektorien ja korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden ekosuunnitteluvaatimukset vahvistetaan liitteessä II.
2. Kutakin ekosuunnitteluvaatimusta sovelletaan seuraavan aikataulun mukaisesti:
a) |
Tammikuun 1 päivästä 2018:
|
b) |
Syyskuun 26 päivästä 2018:
|
c) |
Tammikuun 1 päivästä 2021:
|
3. Ekosuunnitteluvaatimusten noudattamista koskevat mittaukset ja laskelmat on tehtävä liitteessä III vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.
4 artikla
Vaatimustenmukaisuuden arviointi
Valmistajat voivat valita, onko direktiivin 2009/125/EY 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely mainitun direktiivin liitteessä IV säädetty sisäinen suunnittelun valvonta vai mainitun direktiivin liitteessä V säädetty hallintajärjestelmä.
Valmistajien on toimitettava tekninen dokumentaatio, joka sisältää tämän asetuksen liitteessä II olevan 5 kohdan c alakohdassa määritellyt tiedot.
5 artikla
Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten
Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on noudatettava tämän asetuksen liitteessä IV esitettyä tarkastusmenettelyä suorittaessaan direktiivin 2009/125/EY 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja markkinavalvontatarkastuksia tämän asetuksen liitteessä II vahvistettujen vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi.
6 artikla
Viitearvot
Ohjeelliset viitearvot, joiden perusteella tämän asetuksen voimaantuloajankohtana markkinoilla saatavilla olevat ilmalämmitystuotteet, jäähdytystuotteet ja korkeassa lämpötilassa käytettävät prosessijäähdytyslaitteet luokitellaan parhaiten suoriutuviksi, vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä V.
7 artikla
Uudelleentarkastelu
Komissio tarkastelee tätä asetusta uudelleen ilmalämmitystuotteisiin, jäähdytystuotteisiin ja korkeassa lämpötilassa käytettäviin prosessijäähdytyslaitteisiin liittyvän teknologian kehityksen valossa. Se esittää uudelleentarkastelun tulokset ekologisen suunnittelun kuulemisfoorumille viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2022. Uudelleentarkastelun yhteydessä on arvioitava seuraavia näkökohtia:
a) |
onko tarkoituksenmukaista asettaa kylmäaineiden aiheuttamia suoria kasvihuonekaasupäästöjä koskevia ekosuunnitteluvaatimuksia; |
b) |
onko tarkoituksenmukaista asettaa ekosuunnitteluvaatimuksia haihdutuslauhdutusta käyttäville korkeassa lämpötilassa käytettäville prosessijäähdytyslaitteille ja absorptioteknologiaa käyttäville korkeassa lämpötilassa käytettäville prosessijäähdytyslaitteille; |
c) |
onko tarkoituksenmukaista asettaa tiukempia ekosuunnitteluvaatimuksia ilmalämmitystuotteiden, jäähdytystuotteiden ja korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden energiatehokkuudelle ja typen oksidien päästöille; |
d) |
onko tarkoituksenmukaista asettaa ekosuunnitteluvaatimuksia ilmalämmitystuotteiden, jäähdytystuotteiden, korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden ja puhallinkonvektorien melupäästöille; |
e) |
onko tarkoituksenmukaista asettaa päästövaatimuksia lämmityksen tai jäähdytyksen hyötytehon perusteella ottoenergian sijaan; |
f) |
onko tarkoituksenmukaista asettaa ekosuunnitteluvaatimuksia yhdistelmäilmalämmittimille; |
g) |
onko tarkoituksenmukaista asettaa energiamerkintävaatimuksia kotitalouksissa käytettäville ilmalämmitystuotteille; |
h) |
onko tarkoituksenmukaista asettaa tiukempia ekosuunnitteluvaatimuksia tyyppien C2 ja C4 ilmalämmittimille; |
i) |
onko tarkoituksenmukaista asettaa tiukempia ekosuunnitteluvaatimuksia kattoilmastointilaitteille ja -lämpöpumpuille ja kanavoitaville ilmastointilaitteille ja lämpöpumpuille; |
j) |
onko tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön kolmannen osapuolen tekemä sertifiointi; ja |
k) |
kaikkien tuotteiden osalta liitteessä IV esitetyissä tarkastusmenettelyissä mainittujen tarkastuksissa sallittujen poikkeamien arvo. |
8 artikla
Poikkeus
1. Jäsenvaltiot voivat 1 päivään tammikuuta 2018 saakka sallia sellaisten ilmalämmitystuotteiden, jäähdytystuotteiden ja korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden markkinoille saattamisen ja/tai käyttöön ottamisen, jotka ovat niiden tämän asetuksen hyväksymisajankohtana voimassa olleiden vuotuista kylmäkerrointa tai vuotuista energiatehokkuuskerrointa koskevien kansallisten säännösten mukaisia.
2. Jäsenvaltiot voivat 26 päivään syyskuuta 2018 saakka sallia sellaisten ilmalämmitystuotteiden ja jäähdytystuotteiden markkinoille saattamisen ja/tai käyttöön ottamisen, jotka ovat niiden tämän asetuksen hyväksymisajankohtana voimassa olleiden typen oksidien päästöjä koskevien kansallisten säännösten mukaisia.
9 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 30 päivänä marraskuuta 2016.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 517/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, fluoratuista kasvihuonekaasuista ja asetuksen (EY) N:o 842/2006 kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 195).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12).
(4) Komission asetus (EU) 2015/1188, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta paikallisten tilalämmittimien ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta (EUVL L 193, 21.7.2015, s. 76).
(5) Komission asetus (EU) N:o 206/2012, annettu 6 päivänä maaliskuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta huoneilmastointilaitteiden ja huonetuuletinten ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta (EUVL L 72, 10.3.2012, s. 7).
(6) Komission asetus (EU) N:o 813/2013, annettu 2 päivänä elokuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta tilalämmittimien ja yhdistelmälämmittimien ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta (EUVL L 239, 6.9.2013, s. 136).
(7) Komission asetus (EU) 2015/1095, annettu 5 päivänä toukokuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanosta ammattikäyttöön tarkoitettujen kylmä- ja pakastesäilytyskaappien, pikajäähdytyskaappien, lauhdutinyksiköiden ja prosessijäähdytyslaitteiden ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta (EUVL L 177, 8.7.2015, s. 19).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17).
LIITE I
Liitteissä II–V sovellettavat määritelmät
Tässä asetuksessa sovelletaan direktiivissä 2009/125/EY annettujen määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä:
Yhteiset määritelmät
1) |
’muuntokertoimella’ (CC) tarkoitetaan kerrointa, joka vastaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/27/EU (1) määriteltyä EU:n sähköntuotannon arvioitua keskimääräistä 40 prosentin hyötysuhdetta; muuntokertoimen arvo on CC = 2,5; |
2) |
’ylemmällä lämpöarvolla’ (GCV) tarkoitetaan polttoaineen yksikkömäärään vapauttaman lämmön kokonaismäärää, kun kyseinen polttoainemäärä on palanut täydellisesti hapen vaikutuksesta ja palamistuotteet ovat jäähtyneet alkulämpötilaan; siihen sisältyy polttoaineeseen sisältyneen vesihöyryn ja polttoaineeseen sisältyneen vedyn palamisesta syntyneen vesihöyryn tiivistymislämpö; |
3) |
’ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalilla’ (GWP) tarkoitetaan kasvihuonekaasun vaikutusta ilmaston lämpenemiseen verrattuna hiilidioksidin (CO2 ) vaikutukseen laskettuna yhden kilogramman kasvihuonekaasumäärän lämmitysvaikutuksena suhteessa yhden kilogramman hiilidioksidimäärän lämmitysvaikutukseen 100 vuoden ajanjaksolla. Huomioon otetaan asetuksen (EU) N:o 517/2014 liitteessä I, II ja IV mainitut GWP-arvot. Kylmäaineseosten GWP-arvot lasketaan asetuksen (EU) N:o 517/2014 liitteessä IV esitetyllä menetelmällä; |
4) |
’ilmavirralla’ tarkoitetaan huonejäähdytyslaitteiden, huoneilmastointilaitteiden tai lämpöpumppujen ja puhallinkonvektorien sisä- ja/tai ulkoyksiköiden (tapauksen mukaan) ilman ulostulossa mitattua ilmavirtaa (m3/h) nimellisolosuhteissa jäähdytyksen tai, jos tuotteessa ei ole jäähdytystoimintoa, lämmityksen osalta; |
5) |
’äänitehotasolla’ (LWA ) tarkoitetaan sisällä ja/tai ulkona nimellisolosuhteissa mitattua A-painotettua äänitehotasoa desibeleinä ilmaistuna; |
6) |
’lisälämmittimellä’ tarkoitetaan ilmalämmitystuotteen lämmönkehitintä, joka tuottaa lisälämpöä olosuhteissa, joissa lämmityskuorma ylittää ensisijaisen lämmönkehittimen lämmitystehon; |
7) |
’ensisijaisella lämmönkehittimellä’ tarkoitetaan ilmalämmitystuotteen lämmönkehitintä, joka tuottaa suurimman osan lämmityskauden kokonaislämmöntuotosta; |
8) |
’tilalämmityksen kausittaisella energiatehokkuudella’ (ηs,h ) tarkoitetaan ilmalämmitystuotteen kattaman lämmityskauteen liittyvän vuotuisen peruslämmitystarpeen ja lämmityksen vuotuisen energiankulutuksen suhdetta, tarvittaessa korjattuna osuuksilla, joilla otetaan huomioon lämmönsäätölaitteet ja vesipumppujen sähkönkulutus, prosentteina ilmaistuna; |
9) |
’tilajäähdytyksen kausittaisella energiatehokkuudella’ (ηs,c ) tarkoitetaan jäähdytystuotteen kattaman jäähdytyskauteen liittyvän vuotuisen perusjäähdytystarpeen ja jäähdytyksen vuotuisen energiankulutuksen suhdetta, tarvittaessa korjattuna osuuksilla, joilla otetaan huomioon lämmönsäätölaitteet ja vesipumppujen sähkönkulutus, prosentteina ilmaistuna; |
10) |
’lämmönsäätölaitteella’ laitetta, joka toimii loppukäyttäjän käyttöliittymänä halutun huoneenlämpötilan arvojen ja ajoituksen suhteen ja viestittää asiaan liittyvät tiedot, kuten todellisen sisä- ja/tai ulkolämpötilan, ilmalämmitys- tai jäähdytystuotteen rajapintaan, kuten keskusyksikköön, ja auttaa näin säätämään sisälämpötilaa; |
11) |
’lämpötilavälillä’ (binj ) tarkoitetaan liitteen III taulukoissa 26, 27 ja 28 esitettyä ulkolämpötilan (Tj ) ja lämpötilatuntien (hj ) yhdistelmää; |
12) |
’lämpötilatunneilla’ (hj ) tarkoitetaan liitteen III taulukoissa 26, 27 ja 28 lämpötilaväleittäin esitettyä tuntimäärää, jona ulkolämpötila esiintyy kauden aikana, ilmaistuna tunteina vuodessa; |
13) |
’sisälämpötilalla’ (Tin ) tarkoitetaan sisäilman kuivalämpötilaa celsiusasteina; ilman suhteellinen kosteus voidaan ilmoittaa tämän ja vastaavan märkälämpötilan avulla; |
14) |
’ulkolämpötilalla’ (Tj ) tarkoitetaan ulkoilman kuivalämpötilaa celsiusasteina; ilman suhteellinen kosteus voidaan ilmoittaa tämän ja vastaavan märkälämpötilan avulla; |
15) |
’tehonsäädöllä’ tarkoitetaan lämpöpumpun, huoneilmastointilaitteen, huonejäähdytyslaitteen tai korkeassa lämpötilassa käytettävän prosessijäähdytyslaitteen kykyä muuttaa lämmitys- tai jäähdytystehoaan muuttamalla kylmäaineen tai -aineiden tilavuusvirtaa; tehon ilmoitetaan olevan ”kiinteä”, jos tilavuusvirtaa ei voi muuttaa, ”kaksiportainen”, jos tilavuusvirtaa muutetaan tai vaihdellaan enintään kahdessa vaiheessa, tai ”muuttuva”, jos tilavuusvirtaa muutetaan tai vaihdellaan kolmessa tai useammassa vaiheessa; |
16) |
’alenemiskertoimella’ ((Cdh ) lämmitystilassa ja (Cdc ) jäähdytystilassa) tarkoitetaan tuotteen jaksoittaisesta toiminnasta aiheutuvan tehohäviön määrää; jos sitä ei määritetä mittaamalla, alenemiskertoimen oletusarvo on 0,25 huoneilmastointilaitteilla ja lämpöpumpuilla ja 0,9 huonejäähdytyslaitteilla ja korkeassa lämpötilassa käytettävillä prosessijäähdytyslaitteilla; |
17) |
’typen oksidien päästöillä’ tarkoitetaan kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita käyttävien ilmalämmitystuotteiden tai jäähdytystuotteiden typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettuja päästöjä typpidioksidina ilmaistuna ja nimellisellä lämmitysteholla määritettynä, ilmaistuna milligrammoina kilowattituntia kohti ylemmän lämpöarvon perusteella; |
Ilmalämmittimiin liittyvät määritelmät
18) |
’ilmalämmittimellä’ tarkoitetaan ilmalämmitystuotetta, joka siirtää lämmönkehittimen tuottaman lämmön suoraan ilmaan ja tuo tai jakaa tätä lämpöä ilmakiertoisen lämmitysjärjestelmän kautta; |
19) |
’kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita käyttävällä ilmalämmittimellä’ tarkoitetaan ilmalämmitintä, jossa käytetään kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita polttavaa lämmönkehitintä; |
20) |
’sähkökäyttöisellä ilmalämmittimellä’ tarkoitetaan ilmalämmitintä, jossa käytetään Joule-ilmiötä sähkövastuslämmityksessä käyttävää lämmönkehitintä; |
21) |
’B1-ilmalämmittimellä’ tarkoitetaan kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita käyttävää ilmalämmitintä, joka on erityisesti suunniteltu liitettäväksi luonnollisella vedolla toimivaan savuhormiin, joka poistaa palamisjätteet sen huoneen ulkopuolelle, jossa B1-ilmalämmitin sijaitsee, ja ottamaan palamisilman suoraan kyseisestä huoneesta; tyypin B1 ilmalämmitintä markkinoidaan ainoastaan B1-ilmalämmittimenä; |
22) |
’C2-ilmalämmittimellä’ tarkoitetaan kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita käyttävää ilmalämmitintä, joka on erityisesti suunniteltu ottamaan palamisilman yhteisestä hormijärjestelmästä, johon on liitetty useampi kuin yksi laite, ja poistamaan savukaasut tähän hormijärjestelmään; tyypin C2-ilmalämmitintä markkinoidaan ainoastaan C2-ilmalämmittimenä; |
23) |
’C4-ilmalämmittimellä’ tarkoitetaan kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita käyttävää ilmalämmitintä, joka on erityisesti suunniteltu ottamaan palamisilman yhteisestä hormijärjestelmästä, johon on liitetty useampi kuin yksi laite, ja poistamaan savukaasut toiseen hormijärjestelmän piippuun; tyypin C4-ilmalämmitintä markkinoidaan ainoastaan C4-ilmalämmittimenä; |
24) |
’vähimmäisteholla’ tarkoitetaan ilmalämmittimen pienintä lämmitystehoa (Pmin ) kilowatteina ilmaistuna; |
25) |
’nimellisen lämmitystehon hyötysuhteella’ (ηnom ) tarkoitetaan nimellisen lämmitystehon ja tämän lämmitystehon saavuttamiseksi tarvittavan kokonaisottotehon suhdetta prosentteina ilmaistuna, kun kokonaisottoteho perustuu polttoaineen ylempään lämpöarvoon, jos käytetään kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita; |
26) |
’vähimmäistehon hyötysuhteella’ (ηpl ) tarkoitetaan vähimmäistehon ja tämän lämmitystehon saavuttamiseksi tarvittavan kokonaisottotehon suhdetta prosentteina ilmaistuna, kun kokonaisottoteho perustuu polttoaineen ylempään lämpöarvoon; |
27) |
’tilalämmityksen kausittaisella energiatehokkuudella aktiivitilassa’ (ηs,on ) tarkoitetaan kausittaista lämpöhyötysuhdetta kerrottuna päästöhyötysuhteella, prosentteina ilmaistuna; |
28) |
’kausittaisella lämpöhyötysuhteella’ (ηs,th ) tarkoitetaan nimellisen lämmitystehon hyötysuhteen ja vähimmäistehon hyötysuhteen painotettua keskiarvoa, ottaen huomioon kuoren häviöt; |
29) |
’päästöhyötysuhteella’ (ηs,flow ) tarkoitetaan tilalämmityksen kausittaista energiatehokkuutta aktiivitilassa laskettaessa sovellettua korjausta, jolla otetaan huomioon lämmitetyn ilman ekvivalentti ilmavirta ja lämmitysteho; |
30) |
’kuoren häviökertoimella’ (Fenv ) tarkoitetaan tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden häviöitä, jotka johtuvat lämmönkehittimen lämpöhäviöstä lämmitettävän tilan ulkopuolisille alueille, prosentteina ilmaistuna; |
31) |
’lisäsähkönkulutuksella’ tarkoitetaan tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden häviöitä, jotka johtuvat sähkönkulutuksesta nimellisellä lämmitysteholla (elmax ), vähimmäisteholla (elmin ) ja valmiustilassa (elsb ), prosentteina ilmaistuna; |
32) |
’sytytysliekin häviöillä’ tarkoitetaan tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden häviöitä, jotka johtuvat sytytyspolttimen tehonkulutuksesta, prosentteina ilmaistuna; |
33) |
’jatkuvasti palavan sytytysliekin tehonkulutuksella’ (Pign ) tarkoitetaan pääpolttimen sytyttämiseen käytettävän sytyttimen, joka voidaan sammuttaa ainoastaan käyttäjän toimin, tehonkulutusta ilmaistuna watteina ylemmän lämpöarvon perusteella; |
34) |
’poistoilmahäviöillä’ tarkoitetaan tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden häviöitä ajanjaksoina, joina ensisijainen lämmönkehitin ei ole toiminnassa, prosentteina ilmaistuna; |
Lämpöpumppuihin, huoneilmastointilaitteisiin ja huonejäähdytyslaitteisiin liittyvät määritelmät
35) |
’lämpöpumpulla’ tarkoitetaan ilmalämmitystuotetta:
|
36) |
’ilma-ilmalämpöpumpulla’ tarkoitetaan lämpöpumppua, jossa on sähkö- tai polttomoottorikäyttöistä höyryn puristuskiertoa käyttävä lämmönkehitin ja jossa ulkolämmönsiirrin (höyrystin) mahdollistaa lämmön siirtämisen ympäröivästä ilmasta; |
37) |
’vesi/suolavesi-ilmalämpöpumpulla’ tarkoitetaan lämpöpumppua, jossa on sähkö- tai polttomoottorikäyttöistä höyryn puristuskiertoa käyttävä lämmönkehitin ja jossa ulkolämmönsiirrin (höyrystin) mahdollistaa lämmön siirtämisen vedestä tai suolavedestä; |
38) |
’kattolämpöpumpulla’ tarkoitetaan sähkökompressorikäyttöistä ilma-ilmalämpöpumppua, jossa höyrystin, kompressori ja lauhdutin on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi; |
39) |
’sorptiolämpöpumpulla’ tarkoitetaan lämpöpumppua, jonka lämmönkehitin käyttää sorptiokiertoa, joka on riippuvainen ulkoisesta polttoaineiden poltosta ja/tai lämmön toimituksesta; |
40) |
’multisplit-lämpöpumpulla’ tarkoitetaan lämpöpumppua, jossa on useampi kuin yksi sisäyksikkö, yksi tai useampi jäähdytyspiiri, yksi tai useampi kompressori ja yksi tai useampi ulkoyksikkö ja jossa sisäyksiköt voivat olla erikseen säädettävissä; |
41) |
’huoneilmastointilaitteella’ tarkoitetaan jäähdytystuotetta, jota käytetään tilojen jäähdyttämiseen ja
|
42) |
’ilma-ilmahuoneilmastointilaitteella’ tarkoitetaan huoneilmastointilaitetta, jossa on sähkö- tai polttomoottorikäyttöistä höyryn puristuskiertoa käyttävä jäähdytysyksikkö ja jossa ulkolämmönsiirrin (lauhdutin) mahdollistaa lämmön siirtämisen ympäröivään ilmaan; |
43) |
’vesi/suolavesi-ilmahuoneilmastointilaitteella’ tarkoitetaan huoneilmastointilaitetta, jossa on sähkö- tai polttomoottorikäyttöistä höyryn puristuskiertoa käyttävä jäähdytysyksikkö ja jossa ulkolämmönsiirrin (lauhdutin) mahdollistaa lämmön siirtämisen veteen tai suolaveteen; |
44) |
’kattoilmastointilaitteella’ tarkoitetaan sähkökompressorikäyttöistä ilma-ilmahuoneilmastointilaitetta, jossa höyrystin, kompressori ja lauhdutin on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi; |
45) |
’multisplit-ilmastointilaitteella’ tarkoitetaan ilmastointilaitetta, jossa on useampi kuin yksi sisäyksikkö, yksi tai useampi jäähdytyspiiri, yksi tai useampi kompressori ja yksi tai useampi ulkoyksikkö ja jossa sisäyksiköt voivat olla erikseen säädettävissä; |
46) |
’sorptioilmastointilaitteella’ tarkoitetaan huoneilmastointilaitetta, jonka jäähdytysyksikkö käyttää sorptiokiertoa, joka on riippuvainen ulkoisesta polttoaineiden poltosta ja/tai lämmön toimituksesta; |
47) |
’ilma-vesihuonejäähdytyslaitteella’ tarkoitetaan huonejäähdytyslaitetta, jossa on sähkö- tai polttomoottorikäyttöistä höyryn puristuskiertoa käyttävä jäähdytysyksikkö ja jossa ulkolämmönsiirrin (lauhdutin) mahdollistaa lämmön siirtämisen ilmaan, mukaan lukien lämmönsiirto, joka perustuu ulkopuolelta lisätyn veden höyrystymiseen tähän ilmaan, edellyttäen, että laite pystyy toimimaan myös ilman lisävettä pelkästään ilmaa käyttäen; |
48) |
’vesi/suolavesi-vesihuonejäähdytyslaitteella’ tarkoitetaan huonejäähdytyslaitetta, jossa on sähkö- tai polttomoottorikäyttöistä höyryn puristuskiertoa käyttävä jäähdytysyksikkö ja jossa ulkolämmönsiirrin (lauhdutin) mahdollistaa lämmön siirtämisen veteen tai suolaveteen, pois lukien lämmönsiirto, joka perustuu ulkopuolelta lisätyn veden höyrystymiseen; |
49) |
’sorptiohuonejäähdytyslaitteella’ tarkoitetaan huonejäähdytyslaitetta, jonka jäähdytysyksikkö käyttää sorptiokiertoa, joka on riippuvainen ulkoisesta polttoaineiden poltosta ja/tai lämmön toimituksesta; |
Huonejäähdytyslaitteisiin, huoneilmastointilaitteisiin ja lämpöpumppuihin sovellettavaan laskentamenetelmään liittyvät määritelmät
50) |
’perusmitoitusolosuhteilla’ tarkoitetaan liitteen III taulukossa 24 esitettyä perusmitoituslämpötilan, suurimman kaksiarvoisen lämpötilan ja suurimman toimintarajalämpötilan yhdistelmää; |
51) |
’perusmitoituslämpötilalla’ tarkoitetaan liitteen III taulukossa 24 joko jäähdytykselle (Tdesign,c ) tai lämmitykselle (Tdesign,h ) esitettyä ulkolämpötilaa, jossa osakuormasuhde on 1 ja joka vaihtelee jäähdytys- tai lämmityskauden mukaan, celsiusasteina ilmaistuna; |
52) |
’kaksiarvoisella lämpötilalla’ (Tbiv ) tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa ulkolämpötilaa (Tj ), jossa ilmoitettu lämmitysteho on yhtä suuri kuin lämmityksen osakuorma ja jonka alapuolella ilmoitettua lämmitystehoa on täydennettävä sähköisellä varalämmitysteholla lämmityksen osakuorman saavuttamiseksi, celsiusasteina ilmaistuna; |
53) |
’toimintarajalämpötilalla’ (Tol ) tarkoitetaan valmistajan lämmityksen osalta ilmoittamaa ulkolämpötilaa, jonka alapuolella lämpöpumppu ei pysty tuottamaan lämmitystehoa ja ilmoitettu lämmitysteho on yhtä suuri kuin nolla, celsiusasteina ilmaistuna; |
54) |
’osakuormasuhteella’ (pl(Tj )) tarkoitetaan ulkolämpötilaa vähennettynä 16 °C-asteella jaettuna perusmitoituslämpötilalla vähennettynä 16 °C-asteella, joko tilajäähdytykselle tai tilalämmitykselle. |
55) |
’kaudella’ tarkoitetaan ympäristöolosuhteiden kokonaisuutta, josta käytetään joko nimitystä lämmityskausi tai jäähdytyskausi ja jossa kuvataan lämpötilaväleittäin ulkolämpötilojen ja kyseiseen kauteen liittyvien lämpötilatuntien yhdistelmä; |
56) |
’lämmityksen osakuormalla’ (Ph(Tj )) tarkoitetaan lämmityskuormaa määrätyssä ulkolämpötilassa, ja se lasketaan lämmityksen mitoituskuorman ja osakuormasuhteen tulona ja ilmaistaan kilowatteina; |
57) |
’jäähdytyksen osakuormalla’ (Pc(Tj )) tarkoitetaan jäähdytyskuormaa määrätyssä ulkolämpötilassa, ja se lasketaan jäähdytyksen mitoituskuorman ja osakuormasuhteen tulona ja ilmaistaan kilowatteina; |
58) |
’vuotuisella kylmäkertoimella’ (SEER) tarkoitetaan huoneilmastointilaitteen tai huonejäähdytyslaitteen jäähdytyskautta edustavaa yleistä kylmäkerrointa, joka on laskettu jakamalla vuotuinen perusjäähdytystarve jäähdytyksen vuotuisella energiankulutuksella; |
59) |
’lämmityskauden lämpökertoimella’ (SCOP) tarkoitetaan sähkökäyttöisen lämpöpumpun lämmityskautta edustavaa yleistä lämpökerrointa, joka on laskettu jakamalla vuotuinen peruslämmitystarve lämmityksen vuotuisella energiankulutuksella; |
60) |
’vuotuisella perusjäähdytystarpeella’ (QC ) tarkoitetaan perusjäähdytystarvetta, jota käytetään lähtökohtana SEER:in laskennassa ja joka lasketaan jäähdytyksen mitoituskuorman (Pdesign,c ) ja jäähdytyksen aktiivitilan ekvivalentin tuntimäärän (HCE ) tulona, kilowattitunteina ilmaistuna; |
61) |
’vuotuisella peruslämmitystarpeella’ (QH ) tarkoitetaan määrättyä lämmityskautta koskevaa peruslämmitystarvetta, jota käytetään lähtökohtana SCOP:in laskennassa ja joka lasketaan lämmityksen mitoituskuorman (Pdesign,h ) ja lämmityksen aktiivitilan ekvivalentin tuntimäärän (HHE ) tulona, kilowattitunteina ilmaistuna; |
62) |
’jäähdytyksen vuotuisella energiankulutuksella’ (QCE ) tarkoitetaan energiankulutusta, joka tarvitaan vuotuisen perusjäähdytystarpeen täyttämiseksi ja joka lasketaan jakamalla vuotuinen perusjäähdytystarve aktiivitilan vuotuisella kylmäkertoimella (SEERon ) ja yksikön sähkönkulutuksella termostaatti pois päältä-, valmius-, pois päältä- ja kampikammion lämmitys -tilassa jäähdytyskauden aikana, kilowattitunteina ilmaistuna; |
63) |
’lämmityksen vuotuisella energiankulutuksella’ (QHE) tarkoitetaan energiankulutusta, joka tarvitaan määrättyä lämmityskautta koskevan vuotuisen peruslämmitystarpeen täyttämiseksi ja joka lasketaan jakamalla vuotuinen peruslämmitystarve aktiivitilan lämmityskauden lämpökertoimella (SCOPon ) ja yksikön sähkönkulutuksella termostaatti pois päältä-, valmius-, pois päältä- ja kampikammion lämmitys -tilassa lämmityskauden aikana, kilowattitunteina ilmaistuna; |
64) |
’jäähdytyksen aktiivitilan ekvivalentilla tuntimäärällä’ (HCE ) tarkoitetaan oletettua vuotuista tuntimäärää, jonka ajan yksikön on tuotettava jäähdytyksen mitoituskuorma (Pdesign,c ) vuotuisen perusjäähdytystarpeen täyttämiseksi, tunteina ilmaistuna; |
65) |
’lämmityksen aktiivitilan ekvivalentilla tuntimäärällä’ (HHE ) tarkoitetaan oletettua vuotuista tuntimäärää, jonka ajan lämpöpumppuilmalämmittimen on tuotettava lämmityksen mitoituskuorma (Pdesign,h ) vuotuisen peruslämmitystarpeen täyttämiseksi, tunteina ilmaistuna; |
66) |
’aktiivitilan vuotuisella kylmäkertoimella’ (SEERon ) tarkoitetaan yksikön keskimääräistä kylmäkerrointa jäähdytystoiminnon aktiivisessa toimintatilassa, ja se johdetaan osakuormasta ja lämpötilavälin ominaiskylmäkertoimesta (EERbin(Tj )) painotettuna lämpötilatunneilla, joina lämpötilavälin olosuhteet vallitsevat; |
67) |
’aktiivitilan lämmityskauden lämpökertoimella’ (SCOPon ) tarkoitetaan yksikön keskimääräistä lämpökerrointa aktiivisessa toimintatilassa lämmityskaudella, ja se johdetaan osakuormasta, sähköisestä varalämmitystehosta (jos sitä tarvitaan) ja lämpötilavälin ominaislämpökertoimesta (COPbin(Tj )) painotettuna lämpötilatunneilla, joina lämpötilavälin olosuhteet vallitsevat; |
68) |
’lämpötilavälin ominaislämpökertoimella’ (COPbin(Tj )) tarkoitetaan lämpöpumpun kunkin lämpötilavälin binj lämpökerrointa kauden aikana esiintyvässä ulkolämpötilassa (Tj ), ja se johdetaan osakuormasta, ilmoitetusta tehosta ja ilmoitetusta lämpökertoimesta (COPd(Tj ) ja lasketaan muille lämpötilaväleille inter-/ekstrapoloimalla, tarvittaessa korjattuna sovellettavalla alenemiskertoimella; |
69) |
’lämpötilavälin ominaiskylmäkertoimella’ (EERbin(Tj )) tarkoitetaan kunkin lämpötilavälin binj ominaista kylmäkerrointa kauden aikana esiintyvässä ulkolämpötilassa (Tj ), ja se johdetaan osakuormasta, ilmoitetusta tehosta ja ilmoitetusta kylmäkertoimesta (EERd(Tj )) ja lasketaan muille lämpötilaväleille inter-/ekstrapoloimalla, tarvittaessa korjattuna sovellettavalla alenemiskertoimella; |
70) |
’ilmoitetulla lämmitysteholla’ (Pdh(Tj )) tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa lämpöpumpun höyry-puristusjäähdytyskierron lämmitystehoa ulkolämpötilassa (Tj ) ja sisälämpötilassa (Tin ), kilowattitunteina ilmaistuna; |
71) |
’ilmoitetulla jäähdytysteholla’ (Pdc(Tj )) tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa huoneilmastointilaitteen tai huonejäähdytyslaitteen höyry-puristusjäähdytyskierron jäähdytystehoa ulkolämpötilassa (Tj) ja sisälämpötilassa (Tin ), kilowattitunteina ilmaistuna; |
72) |
’lämmityksen mitoituskuormalla’ (Pdesign,h ) tarkoitetaan lämpöpumppuun perusmitoituslämpötilassa kohdistuvaa lämmityskuormaa, jolloin lämmityksen mitoituskuorma (Pdesign,h ) on yhtä suuri kuin lämmityksen osakuorma ulkolämpötilassa (Tj ), joka on yhtä suuri kuin lämmityksen perusmitoituslämpötila (Tdesign,h ), kilowatteina ilmaistuna; |
73) |
’jäähdytyksen mitoituskuormalla’ (Pdesign,c ) tarkoitetaan huonejäähdytyslaitteeseen tai huoneilmastointilaitteeseen perusmitoituslämpötilassa kohdistuvaa jäähdytyskuormaa, jolloin jäähdytyksen mitoituskuorma (Pdesign,c ) on yhtä suuri kuin ilmoitettu jäähdytysteho ulkolämpötilassa (Tj ), joka on yhtä suuri kuin jäähdytyksen perusmitoituslämpötila (Tdesign,c ), kilowatteina ilmaistuna; |
74) |
’ilmoitetulla lämpökertoimella’ (COPd(Tj )) tarkoitetaan lämpökerrointa rajallisessa määrässä määrättyjä lämpötilavälejä (j) ulkolämpötilassa (Tj); |
75) |
’ilmoitetulla kylmäkertoimella’ (EERd(Tj ) tarkoitetaan kylmäkerrointa rajallisessa määrässä määrättyjä lämpötilavälejä (j) ulkolämpötilassa (Tj); |
76) |
’sähköisellä varalämmitysteholla’ (elbu(Tj )) tarkoitetaan sellaisen todellisen tai oletetun lisälämmittimen, jonka COP on 1, lämmitystehoa, joka täydentää ilmoitettua lämmitystehoa (Pdh(Tj )) lämmityksen osakuorman (Ph(Tj )) saavuttamiseksi, jos Pdh(Tj ) on pienempi kuin Ph(Tj ) ulkolämpötilassa (Tj ), kilowatteina ilmaistuna; |
77) |
’tehosuhteella’ tarkoitetaan lämmityksen osakuormaa (Ph(Tj )) jaettuna ilmoitetulla lämmitysteholla (Pdh(Tj )) tai jäähdytyksen osakuormaa (Pc(Tj )) jaettuna ilmoitetulla jäähdytysteholla (Pdc(Tj )); |
Ilmalämmitystuotteiden ja jäähdytystuotteiden tilalämmityksen tai -jäähdytyksen kausittaisen energiatehokkuuden laskennassa käytettävät toimintatilat
78) |
’aktiivisella toimintatilalla’ tarkoitetaan sitä ajanjaksoa vastaavaa tilaa, jona rakennus aiheuttaa jäähdytys- tai lämmityskuormaa ja yksikön jäähdytys- tai lämmitystoiminto on aktivoituneena. Tilan aikana yksikkö voi olla vuorotellen päällä ja pois päältä halutun sisälämpötilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi. |
79) |
’valmiustilalla’ tarkoitetaan tilaa, jossa ilmalämmitin, huonejäähdytyslaite, huoneilmastointilaite tai lämpöpumppu on kytkettynä verkkovirtalähteeseen, on riippuvainen verkkovirtalähteen syöttämästä energiasta toimiakseen tarkoitetulla tavalla ja tarjoaa määräämättömän ajan ainoastaan seuraavat toiminnot: uudelleenaktivointitoiminto tai uudelleenaktivointitoiminto ja pelkkä uudelleenaktivoitavuuden ilmaisin ja/tai tieto- tai tilanäyttö; |
80) |
’uudelleenaktivointitoiminnolla’ tarkoitetaan toimintoa, jolla helpotetaan muiden toimintatilojen kuten aktiivisen toimintatilan aktivointia kaukokytkimellä, verkon kautta tapahtuva kaukosäätö mukaan luettuna, sisäisellä tunnistimella tai ajastimella tilaan, jossa käytettävissä on muita toimintoja kuten päätoiminto; |
81) |
’tieto- tai tilanäytöllä’ tarkoitetaan jatkuvaa toimintoa, jolla annetaan tietoja tai ilmoitetaan laitteen toimintatila näytöllä, kellonaikanäytöt mukaan luettuina; |
82) |
’pois päältä -tilalla’ tarkoitetaan tilaa, jossa huonejäähdytyslaite, huoneilmastointilaite tai lämpöpumppu on kytkettynä verkkovirtalähteeseen, muttei suorita mitään toimintoa. Pois päältä -tiloiksi katsotaan myös tilat, joissa yksinomaan ilmaistaan laitteen olevan pois päältä -tilassa, sekä tilat, joissa yksinomaan suoritetaan toiminnot Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/108/EY (2) mukaisen sähkömagneettisen yhteensopivuuden varmistamiseksi; |
83) |
’termostaatti pois päältä -tilalla’ tarkoitetaan sitä ajanjaksoa vastaavaa tilaa, jonka aikana ei aiheudu jäähdytys- tai lämmityskuormaa; tällöin yksikön jäähdytys- tai lämmitystoiminto on päällä mutta yksikkö ei ole toiminnassa; se, että laite menee vuorotellen päälle ja pois päältä aktiivisessa toimintatilassa, ei tarkoita termostaatti pois päältä -tilaa; |
84) |
’kampikammion lämmitys -tilalla’ tarkoitetaan tilaa, jossa yksikkö on aktivoinut lämmityslaitteen, jotta voidaan välttää kylmäaineen siirtyminen kompressoriin ja siten rajoittaa öljyn kylmäainepitoisuutta kompressorin käynnistyessä; |
85) |
’pois päältä -tilan tehonkulutuksella’ (POFF ) tarkoitetaan yksikön tehonkulutusta pois päältä -tilassa kilowatteina ilmaistuna; |
86) |
’termostaatti pois päältä -tilan tehonkulutuksella’ (PTO ) tarkoitetaan yksikön tehonkulutusta termostaatti pois päältä -tilassa kilowatteina ilmaistuna; |
87) |
’valmiustilan tehonkulutuksella’ (PSB ) tarkoitetaan yksikön tehonkulutusta valmiustilassa kilowatteina ilmaistuna; |
88) |
’kampikammion lämmitys -tilan tehonkulutuksella’ (PCK ) tarkoitetaan yksikön tehonkulutusta kampikammion lämmitys -tilassa kilowatteina ilmaistuna; |
89) |
’pois päältä -tilan käyttötunneilla’ (HOFF ) tarkoitetaan vuotuista tuntimäärää [h/v], jonka ajan yksikön katsotaan olevan pois päältä -tilassa; tuntimäärää riippuu määrätystä kaudesta ja toiminnosta; |
90) |
’termostaatti pois päältä -tilan käyttötunneilla’ (HTO ) tarkoitetaan vuotuista tuntimäärää [h/v], jonka ajan yksikön katsotaan olevan termostaatti pois päältä -tilassa; tuntimäärää riippuu määrätystä kaudesta ja toiminnosta; |
91) |
’valmiustilan käyttötunneilla’ (HSB ) tarkoitetaan vuotuista tuntimäärää [h/v], jonka ajan yksikön katsotaan olevan valmiustilassa; tuntimäärää riippuu määrätystä kaudesta ja toiminnosta; |
92) |
’kampikammion lämmitys -tilan käyttötunneilla’ (HCK ) tarkoitetaan vuotuista tuntimäärää [h/v], jonka ajan yksikön katsotaan olevan kampikammion lämmitys -tilassa; tuntimäärää riippuu määrätystä kaudesta ja toiminnosta; |
Polttoainekäyttöisiin huoneilmastointilaitteisiin, huonejäähdytyslaitteisiin ja lämpöpumppuihin sovellettavaan laskentamenetelmään liittyvät määritelmät
93) |
’jäähdytystilan vuotuisella primäärienergiakertoimella’ (SPERc ) tarkoitetaan jäähdytyskautta edustavaa polttoainekäyttöisen huoneilmastointilaitteen tai huonejäähdytyslaitteen yleistä kylmäkerrointa; |
94) |
’vuotuisella kaasun käytön tehokkuudella jäähdytystilassa’ (SGUEc ) tarkoitetaan kaasun käytön tehokkuutta koko jäähdytyskauden aikana; |
95) |
’kaasun käytön tehokkuudella osakuormalla’ tarkoitetaan kaasun käytön tehokkuutta jäähdytyksessä (GUEc,bin ) tai lämmityksessä (GUEh,bin ) ulkolämpötilassa Tj ; |
96) |
’kaasun käytön tehokkuudella ilmoitetulla teholla’ tarkoitetaan kaasun käytön tehokkuutta jäähdytyksessä (GUEcDC ) tai lämmityksessä (GUEhDC ) liitteen III taulukossa 21 määritellyissä osakuormaolosuhteissa, korjattuna yksikön mahdollisen jaksoittaisen toiminnan huomioon ottamiseksi, jos hyötyjäähdytysteho (QEc ) on suurempi kuin jäähdytyskuorma (Pc(Tj )) tai hyötylämmitysteho (QEc ) on suurempi kuin lämmityskuorma (Ph(Tj )); |
97) |
’hyötyjäähdytysteholla’ (QEc ) tarkoitetaan mitattua jäähdytystehoa korjattuna lämmönsiirtoainetta sisälämmönsiirtimen läpi kierrättävän laitteen (yhden tai useamman pumpun tai tuulettimen) tuottaman lämmön huomioon ottamiseksi, kilowatteina ilmaistuna; |
98) |
’hyötylämmön talteenottoteholla’ tarkoitetaan mitattua lämmöntalteenottotehoa korjattuna lämmöntalteenottopiirin laitteen (yhden tai useamman pumpun) tuottaman lämmön huomioon ottamiseksi joko jäähdytyksen (QEhr,c ) tai lämmityksen (QEhr,h ) osalta, kilowatteina ilmaistuna; |
99) |
’jäähdytyksen mitatulla lämmönsyötöllä’ (Qgmc ) tarkoitetaan mitattua polttoainepanosta liitteen III taulukossa 21 määritellyissä osakuormaolosuhteissa, kilowatteina ilmaistuna; |
100) |
’jäähdytystilan vuotuisella lisäenergiakertoimella’ (SAEFc ) tarkoitetaan lisäenergiatehokkuutta jäähdytyskaudella, mukaan lukien termostaatti pois päältä-, valmius-, pois päältä- ja kampikammion lämmitys -tilan vaikutus; |
101) |
’vuotuisella perusjäähdytystarpeella’ (QC ) tarkoitetaan vuotuista jäähdytystarvetta, joka lasketaan jäähdytyksen mitoituskuormana (Pdesign,c ) kerrottuna jäähdytyksen aktiivitilan ekvivalentilla tuntimäärällä (HCE ); |
102) |
’jäähdytystilan vuotuisella lisäenergiakertoimella aktiivitilassa’ (SAEFc,on ) tarkoitetaan lisäenergiatehokkuutta jäähdytyskaudella, pois lukien termostaatti pois päältä-, valmius-, pois päältä- ja kampikammion lämmitys -tilan vaikutus; |
103) |
’jäähdytystilan lisäenergiakertoimella osakuormalla’ (AEFc,bin ) tarkoitetaan lisäenergiatehokkuutta, kun jäähdytys toimii ulkolämpötilassa (Tj ); |
104) |
’sähkön ottoteholla jäähdytystilassa’ (PEc ) tarkoitetaan jäähdytyksen tehollista sähkön ottotehoa kilowatteina; |
105) |
’lämmitystilan vuotuisella primäärienergiakertoimella’ (SPERh ) tarkoitetaan lämmityskautta edustavaa polttoainekäyttöisen lämpöpumpun yleistä lämpökerrointa; |
106) |
’vuotuisella kaasun käytön tehokkuudella lämmitystilassa’ (SGUEh ) tarkoitetaan kaasun käytön tehokkuutta lämmityskauden aikana; |
107) |
’hyötylämmitysteholla’ (QEh ) tarkoitetaan mitattua lämmitystehoa korjattuna lämmönsiirtoainetta sisälämmönsiirtimen läpi kierrättävän laitteen (yhden tai useamman pumpun tai tuulettimen) tuottaman lämmön huomioon ottamiseksi, kilowatteina ilmaistuna; |
108) |
’lämmityksen mitatulla lämmönsyötöllä’ (Qgmh ) tarkoitetaan mitattua polttoainepanosta liitteen III taulukossa 21 määritellyissä osakuormaolosuhteissa, kilowatteina ilmaistuna; |
109) |
’lämmitystilan vuotuisella lisäenergiakertoimella’ (SAEFh ) tarkoitetaan lisäenergiatehokkuutta lämmityskaudella, mukaan lukien termostaatti pois päältä-, valmius-, pois päältä- ja kampikammion lämmitys -tilan vaikutus; |
110) |
’vuotuisella peruslämmitystarpeella’ (QH ) tarkoitetaan vuotuista lämmitystarvetta, joka lasketaan lämmityksen mitoituskuormana kerrottuna lämmityksen aktiivitilan ekvivalentilla tuntimäärällä (HHE ); |
111) |
’lämmitystilan vuotuisella lisäenergiakertoimella aktiivitilassa’ (SAEFh,on ) tarkoitetaan lisäenergiatehokkuutta lämmityskaudella, pois lukien termostaatti pois päältä-, valmius-, pois päältä- ja kampikammion lämmitys -tilan vaikutus; |
112) |
’lämmitystilan lisäenergiakertoimella osakuormalla’ (AEFh,bin ) tarkoitetaan lisäenergiatehokkuutta, kun lämmitys toimii ulkolämpötilassa (Tj ); |
113) |
’lisäenergiakertoimella ilmoitetulla teholla’ tarkoitetaan lisäenergiakerrointa jäähdytyksessä (AEFc,dc ) tai lämmityksessä (AEFh,dc ) liitteen III taulukossa 21 määritellyissä osakuormaolosuhteissa, korjattuna yksikön mahdollisen jaksoittaisen toiminnan huomioon ottamiseksi, jos hyötyjäähdytysteho (QEc ) on suurempi kuin jäähdytyskuorma (Pc(Tj )) tai hyötylämmitysteho (QEc ) on suurempi kuin lämmityskuorma (Ph(Tj )); |
114) |
’sähkön ottoteholla lämmitystilassa’ (PEh ) tarkoitetaan lämmityksen tehollista sähkön ottotehoa kilowatteina; |
115) |
’polttomoottorikäyttöisten lämpöpumppujen, huonejäähdytyslaitteiden ja huoneilmastointilaitteiden typen oksidien päästöillä’ tarkoitetaan polttomoottorikäyttöisten lämpöpumppujen, huonejäähdytyslaitteiden ja huoneilmastointilaitteiden typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettuja päästöjä, jotka on mitattu nimellisolosuhteissa moottorin ekvivalenttia kierroslukua käyttäen ja ilmaistaan milligrammoina typpidioksidia polttoainepanoksen kilowattituntia kohti ylemmän lämpöarvon perusteella; |
116) |
’moottorin ekvivalentilla kierrosluvulla’ (Erpmequivalent ) tarkoitetaan kierroksina minuutissa ilmaistua polttomoottorin käyntinopeutta, joka lasketaan lämmityksen (tai jäähdytyksen, jos tuotteessa ei ole lämmitystoimintoa) 70, 60, 40 ja 20 prosentin osakuormasuhdetta edustavien moottorin kierroslukujen perusteella soveltaen niihin vastaavia painotuskertoimia 0,15, 0,25, 0,30 ja 0,30; |
Korkeassa lämpötilassa käytettäviin prosessijäähdytyslaitteisiin liittyvät määritelmät
117) |
’nimellisottoteholla’ (DA ) tarkoitetaan sähkön ottotehoa, jonka korkeassa lämpötilassa käytettävä prosessijäähdytyslaite (mukaan lukien kompressori, jäähdyttimen puhallin (puhaltimet) tai pumppu (pumput), höyrystimen pumppu (pumput) ja mahdolliset apulaitteet) tarvitsee saavuttaakseen nimellisen kylmätehon, ilmaistuna kilowatteina kahden desimaalin tarkkuudella; |
118) |
’nimelliskylmäkertoimella’ (EERA ) tarkoitetaan kilowatteina ilmaistua nimellistä kylmätehoa jaettuna kilowatteina ilmaistulla nimellisottoteholla, ilmaistuna kahden desimaalin tarkkuudella; |
119) |
’vuotuisella energiatehokkuuskertoimella’ (SEPR) tarkoitetaan korkeassa lämpötilassa käytettävän prosessijäähdytyslaitteen nimellisolosuhteiden tehokkuuskerrointa, joka edustaa vuoden mittaan tapahtuvia kuormituksen ja ympäristön lämpötilan vaihteluita ja lasketaan vuotuisen jäähdytystarpeen ja vuotuisen sähkönkulutuksen suhteena; |
120) |
’vuotuisella jäähdytystarpeella’ tarkoitetaan kunkin lämpötilavälin jäähdytyskuorman ja vastaavan lämpötilatuntien määrän tulojen summaa; |
121) |
’jäähdytyskuormalla’ tarkoitetaan nimellistä kylmätehoa kerrottuna korkeassa lämpötilassa käytettävän prosessijäähdytyslaitteen osakuormasuhteella, ilmaistuna kilowatteina kahden desimaalin tarkkuudella; |
122) |
’osakuormalla’ (PC(Tj )) tarkoitetaan jäähdytyskuormaa tietyssä ympäristölämpötilassa (Tj ), laskettuna täytenä kuormana kerrottuna samaa ympäristölämpötilaa Tj vastaavalla korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden osakuormasuhteella, ilmaistuna kilowatteina kahden desimaalin tarkkuudella; |
123) |
’korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden osakuormasuhteella’ (PR(Tj )) tarkoitetaan:
|
124) |
’vuotuinen sähkönkulutus’ lasketaan kunkin lämpötilavälin jäähdytystarpeen ja lämpötilavälin vastaavan kylmäkertoimen suhteen summana kerrottuna vastaavalla lämpötilatuntien määrällä; |
125) |
’ympäristölämpötilalla’ tarkoitetaan:
|
126) |
’ympäristön vertailulämpötilalla’ tarkoitetaan celsiusasteina ilmaistua ympäristölämpötilaa, jossa korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden osakuormasuhde on 1. Vertailulämpötila on 35 °C. Ilmalauhdutteisilla korkeassa lämpötilassa käytettävillä prosessijäähdytyslaitteilla ilman syöttölämpötilaksi lauhduttimeen määritellään 35 °C ja vesilauhdutteisilla korkeassa lämpötilassa käytettävillä prosessijäähdytyslaitteilla veden syöttölämpötilaksi lauhduttimeen määritellään 30 °C, kun ulkoilman lämpötilan lauhduttimessa on 35 °C; |
127) |
’osakuorman kylmäkertoimella’ (EERPL(Tj )) tarkoitetaan vuoden jokaisen lämpötilavälin kylmäkerrointa johdettuna määrättyjen lämpötilavälien ilmoitetusta lämpökertoimesta (EERDC ) ja laskettuna muille lämpötilaväleille lineaarisesti interpoloimalla; |
128) |
’ilmoitetulla jäähdytystarpeella’ tarkoitetaan jäähdytyskuormaa määritellyissä lämpötilavälin olosuhteissa laskettuna nimellisenä kylmätehona kerrottuna vastaavalla korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden osakuormasuhteella; |
129) |
’ilmoitetulla kylmäkertoimella’ (EERDC ) tarkoitetaan korkeassa lämpötilassa käytettävän prosessijäähdytyslaitteen kylmäkerrointa määrätyssä mittauspisteessä, tarvittaessa korjattuna alenemiskertoimella, jos pienin ilmoitettu kylmäteho on suurempi kuin jäähdytyskuorma, tai interpoloituna, jos lähimmät ilmoitetut kylmätehot ovat jäähdytyskuorman ylä- ja alapuolella; |
130) |
’ilmoitetulla ottoteholla’ tarkoitetaan sähkön ottotehoa, jonka korkeassa lämpötilassa käytettävä prosessijäähdytyslaite tarvitsee saavuttaakseen ilmoitetun kylmätehon määrätyssä mittauspisteessä; |
131) |
’ilmoitetulla kylmäteholla’ tarkoitetaan korkeassa lämpötilassa käytettävän jäähdytyslaitteen tuottamaa kylmätehoa ilmoitetun jäähdytystarpeen saavuttamiseksi määrätyssä mittauspisteessä; |
Puhallinkonvektoreihin liittyvät määritelmät
132) |
’sähkön kokonaisottoteholla’ (Pelec ) tarkoitetaan yksikön, mukaan lukien tuuletin (tuulettimet) ja apulaitteet, käyttämää kokonaissähkötehoa. |
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/108/EY, annettu 15 päivänä joulukuuta 2004, sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ja direktiivin 89/336/ETY kumoamisesta (EUVL L 390, 31.12.2004, s. 24).
LIITE II
Ekosuunnitteluvaatimukset
1. |
Ilmalämmitystuotteiden tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus:
|
2. |
Jäähdytystuotteiden tilajäähdytyksen kausittainen energiatehokkuus:
|
3. |
Korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden vuotuinen energiatehokkuuskerroin:
|
4. |
Typen oksidien päästöt:
|
5. |
Tuotetiedot:
Taulukko 9 Ilmalämmittimiä koskevat tietovaatimukset
Taulukko 10 Huonejäähdytyslaitteita koskevat tietovaatimukset
Taulukko 11 Ilma-ilmahuoneilmastointilaitteita koskevat tietovaatimukset
Taulukko 12 Vesi/suolavesi-ilmahuoneilmastointilaitteita koskevat tietovaatimukset
Taulukko 13 Puhallinkonvektoreita koskevat tietovaatimukset
Taulukko 14 Lämpöpumppuja koskevat tietovaatimukset
Taulukko 15 Korkeassa lämpötilassa käytettäviä prosessijäähdytyslaitteita koskevat tietovaatimukset
|
(*1) Ilmoitetaan tämän liitteen asianmukaisissa taulukoissa ja teknisessä dokumentaatiossa pyöristettynä yhteen desimaaliin.
(*2) Ilmoitetaan tämän liitteen asianmukaisissa taulukoissa ja teknisessä dokumentaatiossa pyöristettynä yhteen desimaaliin.
(*3) Ilmoitetaan tämän liitteen asianmukaisissa taulukoissa ja teknisessä dokumentaatiossa pyöristettynä yhteen desimaaliin.
(*4) Ilmoitetaan tämän liitteen asianmukaisissa taulukoissa ja teknisessä dokumentaatiossa pyöristettynä yhteen desimaaliin.
(*5) Ilmoitetaan tämän liitteen asianmukaisissa taulukoissa ja teknisessä dokumentaatiossa pyöristettynä kahteen desimaaliin.
(*6) Ilmoitetaan tämän liitteen asianmukaisissa taulukoissa ja teknisessä dokumentaatiossa pyöristettynä kahteen desimaaliin.
(*7) Ei vaadita sähkökäyttöisillä ilmalämmittimillä.
(*8) Syyskuun 26 päivästä 2018.
(*9) Jos Cdc :n arvoa ei määritetä mittaamalla, jäähdytyslaitteiden alenemiskertoimen oletusarvo on 0,9.
(*10) Syyskuun 26 päivästä 2018.
(*11) Jos Cdc :n arvoa ei määritetä mittaamalla, huoneilmastointilaitteiden alenemiskertoimen oletusarvo on 0,25.
(*12) Syyskuun 26 päivästä 2018.
Jos tiedot koskevat multisplit-ilmastointilaitteita, testitulokset ja suorituskykytiedot voidaan saada ulkoyksikön suorituskyvyn perusteella, kun se on yhdistetty yhteen tai useampaan valmistajan tai maahantuojan suosittelemaan sisäyksikköön.
(**) Jos Cdc :n arvoa ei määritetä mittaamalla, huoneilmastointilaitteiden alenemiskertoimen oletusarvo on 0,25.
(***) Syyskuun 26 päivästä 2018. Jos tiedot koskevat multisplit-ilmastointilaitteita, testitulokset ja suorituskykytiedot voidaan saada ulkoyksikön suorituskyvyn perusteella, kun se on yhdistetty yhteen tai useampaan valmistajan tai maahantuojan suosittelemaan sisäyksikköön.
(**) Jos Cdh :n arvoa ei määritetä mittaamalla, lämpöpumppujen alenemiskertoimen oletusarvo on 0,25.
(***) Syyskuun 26 päivästä 2018.
Jos tiedot koskevat multisplit-lämpöpumppuja, testitulokset ja suorituskykytiedot voidaan saada ulkoyksikön suorituskyvyn perusteella, kun se on yhdistetty yhteen tai useampaan valmistajan tai maahantuojan suosittelemaan sisäyksikköön.
(*13) Jos Cdc :n arvoa ei määritetä mittaamalla, jäähdytyslaitteiden alenemiskertoimen oletusarvo on 0,9.
(*14) Kaksiportaisilla yksiköillä kohtien ”Jäähdytysteho” ja ”EER” kentissä ilmoitetaan kaksi arvoa vinoviivalla (”/”) erotettuna.
LIITE III
Mittaukset ja laskelmat
1. |
Tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattamiseksi ja niiden noudattamisen varmentamiseksi tarvittavissa mittauksissa ja laskelmissa on käytettävä yhdenmukaistettuja standardeja, joiden viitenumerot on julkaistu tätä tarkoitusta varten Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai muita luotettavia, tarkkoja ja toistettavissa olevia menetelmiä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt menetelmät. Niissä on sovellettava 2–8 kohdassa määriteltyjä vaatimuksia ja teknisiä parametreja. |
2. |
Mittauksia ja laskelmia koskevat yleiset vaatimukset
|
3. |
Ilmalämmittimien tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus:
|
4. |
Sähkömoottorikäyttöisten huonejäähdytyslaitteiden ja huoneilmastointilaitteiden tilajäähdytyksen kausittainen energiatehokkuus:
|
5. |
Polttomoottorikäyttöisten huonejäähdytyslaitteiden ja huoneilmastointilaitteiden tilajäähdytyksen kausittainen energiatehokkuus:
|
6. |
Sähkökäyttöisten lämpöpumppujen tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus:
|
7. |
Polttomoottorikäyttöisten lämpöpumppujen tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus:
|
8. |
Korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden mittauksia ja laskelmia koskevat yleiset vaatimukset: |
Nimellisen ja ilmoitetun jäähdytystehon, ottotehon, kylmäkertoimen ja vuotuisen energiatehokkuuskertoimen arvojen määrittämiseksi mittaukset on suoritettava seuraavissa olosuhteissa:
a) |
vertailulämpötilan ulkolämmönsiirtimessä on oltava 35 °C ilmalauhdutteisten korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden osalta ja veden syöttölämpötilan lauhduttimessa 30 °C (mittauspisteen ulkolämpötila 35 °C) vesilauhdutteisten korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdyttimien osalta; |
b) |
nesteen ulostulolämpötilan sisälämmönsiirtimessä on oltava 7 °C (kuivalämpötila); |
c) |
Euroopan unionin keskimääräisiä ilmasto-olosuhteita vuoden mittaan edustavien lämpötilavaihtelujen ja vastaavien tuntimäärien, joina kyseiset lämpötilat esiintyvät, on oltava taulukon 28 mukaiset; |
d) |
korkeassa lämpötilassa käytettävän prosessijäähdytyslaitteen tehonsäädön tyypistä riippuvan jaksoittaisen toiminnan aiheuttaman energiatehokkuuden alenemisen vaikutus on mitattava tai on käytettävä oletusarvoa. |
Taulukko 16
Ilma-ilmalämpöpumppujen ja -huoneilmastointilaitteiden nimellisolosuhteet
|
Ulkolämmönsiirrin |
Sisälämmönsiirrin |
|||
sisääntulon kuivalämpötila °C |
sisääntulon märkälämpötila °C |
sisääntulon kuivalämpötila °C |
sisääntulon märkälämpötila °C |
||
Lämmitystila (lämpöpumpuilla) |
Ulkoilma / kierrätetty ilma |
7 |
6 |
20 |
enintään 15 |
Poistoilma / ulkoilma |
20 |
12 |
7 |
6 |
|
Jäähdytystila (huoneilmastointilaitteilla) |
Ulkoilma / kierrätetty ilma |
35 |
24 (*1) |
27 |
19 |
Poistoilma / kierrätetty ilma |
27 |
19 |
27 |
19 |
|
Poistoilma / ulkoilma |
27 |
19 |
35 |
24 |
Taulukko 17
Vesi/suolavesi-vesihuonejäähdytyslaitteiden nimellisolosuhteet
|
Ulkolämmönsiirrin |
Sisälämmönsiirrin |
|||
sisääntulon lämpötila °C |
ulostulon lämpötila °C |
sisääntulon lämpötila °C |
ulostulon lämpötila °C |
||
Jäähdytystila |
vesi-vesi (matalan lämpötilan lämmityssovelluksilla) jäähdytystornista |
30 |
35 |
12 |
7 |
vesi-vesi (keskilämpötilan lämmityssovelluksilla) jäähdytystornista |
30 |
35 |
23 |
18 |
Taulukko 18
Ilma-vesihuonejäähdytyslaitteiden nimellisolosuhteet
|
Ulkolämmönsiirrin |
Sisälämmönsiirrin |
|||
sisääntulon lämpötila °C |
ulostulon lämpötila °C |
sisääntulon lämpötila °C |
ulostulon lämpötila °C |
||
Jäähdytystila |
ilma-vesi (matalan lämpötilan sovelluksilla) |
35 |
— |
12 |
7 |
ilma-vesi (keskilämpötilan sovelluksilla) |
35 |
— |
23 |
18 |
Taulukko 19
Vesi/suolavesi-ilmalämpöpumppujen ja -huoneilmastointilaitteiden nimellisolosuhteet
|
Ulkolämmönsiirrin |
Sisälämmönsiirrin |
|||
sisääntulon lämpötila °C |
ulostulon lämpötila °C |
sisääntulon kuivalämpötila °C |
sisääntulon märkälämpötila °C |
||
Lämmitystila (lämpöpumpuilla) |
vesi |
10 |
7 |
20 |
enintään 15 |
suolavesi |
0 |
– 3 (*2) |
20 |
enintään 15 |
|
vesipiiri |
20 |
17 (*2) |
20 |
enintään 15 |
|
Jäähdytystila (huoneilmastointilaitteilla) |
jäähdytystorni |
30 |
35 |
27 |
19 |
maakierto (vesi tai suolavesi) |
10 |
15 |
27 |
19 |
Taulukko 20
Korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden vertailulämpötilat
Mittauspiste |
Korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden osakuormasuhde |
Osakuormasuhde (%) |
Ulkolämmönsiirrin (°C) |
Sisälämmönsiirrin |
Höyrystin Veden sisääntulo-/ulostulolämpötila (°C) |
||||
Kiinteä ulostulo |
||||
A |
80 % + 20 % × (TA -TD )/(TA -TD ) |
100 |
ilman sisääntulolämpötila 35 |
12/7 |
veden sisääntulo-/ulostulolämpötila 30/35 |
Taulukko 21
Huoneilmastointilaitteiden, huonejäähdytyslaitteiden ja lämpöpumppujen osakuormaolosuhteet
Mittauspiste |
Ulkolämpötila |
Osakuormasuhde |
Ulkolämmönsiirrin |
Sisälämmönsiirrin |
|||
Ilma-ilmahuoneilmastointilaitteet |
|||||||
|
Tj (°C) |
|
Ulkoilman kuivalämpötilat (°C) |
Sisäilman kuiva(märkä-)lämpötilat (°C) |
|||
A |
35 |
100 % |
35 |
27 (19) |
|||
B |
30 |
74 % |
30 |
27 (19) |
|||
C |
25 |
47 % |
25 |
27 (19) |
|||
D |
20 |
21 % |
20 |
27 (19) |
|||
Vesi-ilmahuoneilmastointilaitteet |
|||||||
Mittauspiste |
Tj (°C) |
Osakuormasuhde |
Jäähdytystorni- tai vesipiirisovelluksen sisääntulo-/ulostulolämpötilat (°C) |
Maakiertosovelluksen (vesi tai suolavesi) sisääntulo-/ulostulolämpötilat (°C) |
Sisäilman kuiva(märkä-)lämpötilat (°C) |
||
A |
35 |
100 % |
30/35 |
10/15 |
27 (19) |
||
B |
30 |
74 % |
26/ (*3) |
10/ (*3) |
27 (19) |
||
C |
25 |
47 % |
22/ (*3) |
10/ (*3) |
27 (19) |
||
D |
20 |
21 % |
18/ (*3) |
10/ (*3) |
27 (19) |
||
Ilma-vesihuonejäähdytyslaitteet |
|||||||
Mittauspiste |
Tj (°C) |
Osakuormasuhde |
Ulkoilman kuivalämpötilat (°C) |
Puhallinkonvektorisovelluksen veden sisääntulo-/ulostulolämpötilat (°C) |
Jäähdytyslavasovelluksen veden sisääntulo-/ulostulolämpötilat (°C) |
||
Kiinteä ulostulo |
|||||||
A |
35 |
100 % |
35 |
12/7 |
12/7 |
23/18 |
|
B |
30 |
74 % |
30 |
(*3)/7 |
(*3)/8,5 |
(*3)/18 |
|
C |
25 |
47 % |
25 |
(*3)/7 |
(*3)/10 |
(*3)/18 |
|
D |
20 |
21 % |
20 |
(*3)/7 |
(*3)/11,5 |
(*3)/18 |
|
Vesi-vesihuonejäähdytyslaitteet |
|||||||
Mittauspiste |
Tj (°C) |
Osakuormasuhde |
Jäähdytystorni- tai vesipiirisovelluksen sisääntulo-/ulostulolämpötilat (°C) |
Maakiertosovelluksen (vesi tai suolavesi) sisääntulo-/ulostulolämpötilat (°C) |
Puhallinkonvektorisovelluksen veden sisääntulo-/ulostulolämpötilat (°C) |
Jäähdytyslavasovelluksen veden sisääntulo-/ulostulolämpötilat (°C) |
|
Kiinteä ulostulo |
|||||||
A |
35 |
100 % |
30/35 |
10/15 |
12/7 |
12/7 |
23/18 |
B |
30 |
74 % |
26/ (*3) |
10/ (*3) |
(*3)/7 |
(*3)/8,5 |
(*3)/18 |
C |
25 |
47 % |
22/ (*3) |
10/ (*3) |
(*3)/7 |
(*3)/10 |
(*3)/18 |
D |
20 |
21 % |
18/ (*3) |
10/ (*3) |
(*3)/7 |
(*3)/11,5 |
(*3)/18 |
Ilma-ilmalämpöpumput |
|||||||
Mittauspiste |
Tj (°C) |
Osakuormasuhde |
Ulkoilman kuiva(märkä-)lämpötilat (°C) |
Sisäilman kuivalämpötilat (°C) |
|||
A |
– 7 |
88 % |
– 7(– 8) |
20 |
|||
B |
+ 2 |
54 % |
+ 2 (+ 1) |
20 |
|||
C |
+ 7 |
35 % |
+ 7 (+ 6) |
20 |
|||
D |
+ 12 |
15 % |
+ 12 (+ 11) |
20 |
|||
E |
Tol |
riippuu Tol:sta |
Tj = Tol |
20 |
|||
F |
Tbiv |
riippuu Tbiv:sta |
Tj = Tbiv |
20 |
|||
Vesi/suolavesi-ilmalämpöpumput |
|||||||
Mittauspiste |
Tj (°C) |
Osakuormasuhde |
Maavesi |
Suolavesi |
Sisäilman kuivalämpötila (°C) |
||
Sisääntulon/ulostulon lämpötilat (°C) |
Sisääntulon/ulostulon lämpötilat (°C) |
||||||
A |
– 7 |
88 % |
10/ (*3) |
0/ (*3) |
20 |
||
B |
+ 2 |
54 % |
10/ (*3) |
0/ (*3) |
20 |
||
C |
+ 7 |
35 % |
10/ (*3) |
0/ (*3) |
20 |
||
D |
+ 12 |
15 % |
10/ (*3) |
0/ (*3) |
20 |
||
E |
Tol |
riippuu Tol:sta |
10/ (*3) |
0/ (*3) |
20 |
||
F |
Tbiv |
riippuu Tbiv:sta |
10/ (*3) |
0/ (*3) |
20 |
Taulukko 22
Ilmalauhdutteisten korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden SEPR-arvon laskennassa käytettävät osakuormaolosuhteet
Mittauspiste |
Korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden osakuormasuhde |
Osakuormasuhde (%) |
Ulkolämmönsiirrin |
Sisälämmönsiirrin |
ilman sisääntulolämpötila (°C) |
Höyrystin Veden sisääntulo-/ulostulolämpötila (°C) |
|||
Kiinteä ulostulo |
||||
A |
80 % + 20 % × (TA -TD )/(TA -TD ) |
100 |
35 |
12/7 |
B |
80 % + 20 % × (TB -TD )/(TA -TD ) |
93 |
25 |
(*4)/7 |
C |
80 % + 20 % × (TC -TD )/(TA -TD ) |
87 |
15 |
(*4)/7 |
D |
80 % + 20 % × (TD -TD )/(TA -TD ) |
80 |
5 |
(*4)/7 |
Taulukko 23
Vesilauhdutteisten korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden SEPR-arvon laskennassa käytettävät osakuormaolosuhteet
Mittauspiste |
Korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden osakuormasuhde |
Osakuormasuhde (%) |
Vesijäähdytteinen lauhdutin |
Sisälämmönsiirrin |
|
Veden sisääntulo-/ulostulolämpötilat (°C) |
Ulkoilman lämpötila (°C) |
Höyrystin Veden sisääntulo-/ulostulolämpötila (°C) |
|||
Kiinteä ulostulo |
|||||
A |
80 % + 20 % × (TA -TD )/(TA -TD ) |
100 |
30/35 |
35 |
12/7 |
B |
80 % + 20 % × (TB -TD )/(TA -TD ) |
93 |
23/ (*5) |
25 |
(*5)/7 |
C |
80 % + 20 % × (TC -TD )/(TA -TD ) |
87 |
16/ (*5) |
15 |
(*5)/7 |
D |
80 % + 20 % × (TD -TD )/(TA -TD ) |
80 |
9/ (*5) |
5 |
(*5)/7 |
Taulukko 24
Huonejäähdytyslaitteiden, huoneilmastointilaitteiden ja lämpöpumppujen perusmitoitusolosuhteet
Toiminto |
Kausi |
Perusmitoituslämpötila, kuiva (märkä) |
||
Tdesign,c |
||||
Jäähdytys |
Keskimääräinen |
35 (24) °C |
||
Perusmitoituslämpötila |
Suurin kaksiarvoinen lämpötila |
Suurin toimintarajalämpötila |
||
Tdesign,h |
Tbiv |
Tol |
||
Lämmitys |
Keskimääräinen |
– 10 (– 11) °C |
+ 2 °C |
– 7 °C |
Lämmin |
2 (– 1) °C |
7 °C |
2 °C |
|
Kylmä |
– 22 (– 23) °C |
– 7 °C |
– 15 °C |
Taulukko 25
Puhallinkonvektorien nimellisolosuhteet
Jäähdytystesti |
Lämmitystesti |
Äänitehotesti |
||
Ilman lämpötila |
27 °C (kuiva) 19 °C (märkä) |
Ilman lämpötila |
20 °C (kuiva) |
Ympäristöolosuhteissa ilman veden virtausta |
Veden sisääntulolämpötila |
7 °C |
Veden sisääntulolämpötila |
45 °C kaksiputkisilla yksiköillä 65 °C neliputkisilla yksiköillä |
|
Veden lämpötilan nousu |
5 °C |
Veden lämpötilan lasku |
5 °C kaksiputkisilla yksiköillä 10 °C neliputkisilla yksiköillä |
Taulukko 26
Eurooppalaiset lämmityskaudet lämpöpumpuille
binj |
Tj [°C] |
Hj [h/vuosi] |
||
Lämmin |
Keskimääräinen |
Kylmä |
||
1–8 |
– 30 – – 23 |
0 |
0 |
0 |
9 |
– 22 |
0 |
0 |
1 |
10 |
– 21 |
0 |
0 |
6 |
11 |
– 20 |
0 |
0 |
13 |
12 |
– 19 |
0 |
0 |
17 |
13 |
– 18 |
0 |
0 |
19 |
14 |
– 17 |
0 |
0 |
26 |
15 |
– 16 |
0 |
0 |
39 |
16 |
– 15 |
0 |
0 |
41 |
17 |
– 14 |
0 |
0 |
35 |
18 |
– 13 |
0 |
0 |
52 |
19 |
– 12 |
0 |
0 |
37 |
20 |
– 11 |
0 |
0 |
41 |
21 |
– 10 |
0 |
1 |
43 |
22 |
– 9 |
0 |
25 |
54 |
23 |
– 8 |
0 |
23 |
90 |
24 |
– 7 |
0 |
24 |
125 |
25 |
– 6 |
0 |
27 |
169 |
26 |
– 5 |
0 |
68 |
195 |
27 |
– 4 |
0 |
91 |
278 |
28 |
– 3 |
0 |
89 |
306 |
29 |
– 2 |
0 |
165 |
454 |
30 |
– 1 |
0 |
173 |
385 |
31 |
0 |
0 |
240 |
490 |
32 |
1 |
0 |
280 |
533 |
33 |
2 |
3 |
320 |
380 |
34 |
3 |
22 |
357 |
228 |
35 |
4 |
63 |
356 |
261 |
36 |
5 |
63 |
303 |
279 |
37 |
6 |
175 |
330 |
229 |
38 |
7 |
162 |
326 |
269 |
39 |
8 |
259 |
348 |
233 |
40 |
9 |
360 |
335 |
230 |
41 |
10 |
428 |
315 |
243 |
42 |
11 |
430 |
215 |
191 |
43 |
12 |
503 |
169 |
146 |
44 |
13 |
444 |
151 |
150 |
45 |
14 |
384 |
105 |
97 |
46 |
15 |
294 |
74 |
61 |
Tunnit yhteensä: |
3 590 |
4 910 |
6 446 |
Taulukko 27
Eurooppalainen jäähdytyskausi huonejäähdytyslaitteille ja huoneilmastointilaitteille
Lämpötilavälit |
Ulkolämpötila (kuiva) |
Keskimääräinen jäähdytyskausi |
EER:n laskenta |
lämpötilatunnit |
|||
j |
Tj |
hj |
|
# |
°C |
h/vuosi |
|
1 |
17 |
205 |
EER(D) |
2 |
18 |
227 |
EER(D) |
3 |
19 |
225 |
EER(D) |
4 |
20 |
225 |
D – Mitattu arvo |
5 |
21 |
216 |
Lineaarinen interpolaatio |
6 |
22 |
215 |
Lineaarinen interpolaatio |
7 |
23 |
218 |
Lineaarinen interpolaatio |
8 |
24 |
197 |
Lineaarinen interpolaatio |
9 |
25 |
178 |
C – Mitattu arvo |
10 |
26 |
158 |
Lineaarinen interpolaatio |
11 |
27 |
137 |
Lineaarinen interpolaatio |
12 |
28 |
109 |
Lineaarinen interpolaatio |
13 |
29 |
88 |
Lineaarinen interpolaatio |
14 |
30 |
63 |
B – Mitattu arvo |
15 |
31 |
39 |
Lineaarinen interpolaatio |
16 |
32 |
31 |
Lineaarinen interpolaatio |
17 |
33 |
24 |
Lineaarinen interpolaatio |
18 |
34 |
17 |
Lineaarinen interpolaatio |
19 |
35 |
13 |
A – Mitattu arvo |
20 |
36 |
9 |
EER(A) |
21 |
37 |
4 |
EER(A) |
22 |
38 |
3 |
EER(A) |
23 |
39 |
1 |
EER(A) |
24 |
40 |
0 |
EER(A) |
Taulukko 28
Eurooppalainen viitejäähdytyskausi korkeassa lämpötilassa käytettäville prosessijäähdytyslaitteille
binj |
Tj [°C] |
Hj [h/vuosi] |
1 |
– 19 |
0,08 |
2 |
– 18 |
0,41 |
3 |
– 17 |
0,65 |
4 |
– 16 |
1,05 |
5 |
– 15 |
1,74 |
6 |
– 14 |
2,98 |
7 |
– 13 |
3,79 |
8 |
– 12 |
5,69 |
9 |
– 11 |
8,94 |
10 |
– 10 |
11,81 |
11 |
– 9 |
17,29 |
12 |
– 8 |
20,02 |
13 |
– 7 |
28,73 |
14 |
– 6 |
39,71 |
15 |
– 5 |
56,61 |
16 |
– 4 |
76,36 |
17 |
– 3 |
106,07 |
18 |
– 2 |
153,22 |
19 |
– 1 |
203,41 |
20 |
0 |
247,98 |
21 |
1 |
282,01 |
22 |
2 |
275,91 |
23 |
3 |
300,61 |
24 |
4 |
310,77 |
25 |
5 |
336,48 |
26 |
6 |
350,48 |
27 |
7 |
363,49 |
28 |
8 |
368,91 |
29 |
9 |
371,63 |
30 |
10 |
377,32 |
31 |
11 |
376,53 |
32 |
12 |
386,42 |
33 |
13 |
389,84 |
34 |
14 |
384,45 |
35 |
15 |
370,45 |
36 |
16 |
344,96 |
37 |
17 |
328,02 |
38 |
18 |
305,36 |
39 |
19 |
261,87 |
40 |
20 |
223,90 |
41 |
21 |
196,31 |
42 |
22 |
163,04 |
43 |
23 |
141,78 |
44 |
24 |
121,93 |
45 |
25 |
104,46 |
46 |
26 |
85,77 |
47 |
27 |
71,54 |
48 |
28 |
56,57 |
49 |
29 |
43,35 |
50 |
30 |
31,02 |
51 |
31 |
20,21 |
52 |
32 |
11,85 |
53 |
33 |
8,17 |
54 |
34 |
3,83 |
55 |
35 |
2,09 |
56 |
36 |
1,21 |
57 |
37 |
0,52 |
58 |
38 |
0,40 |
Taulukko 29
Huonejäähdytyslaitteiden, huoneilmastointilaitteiden ja lämpöpumppujen käyttötunnit toimintatiloittain
Kausi |
Käyttötunnit |
|||||
Päälle kytkettynä |
Termostaatti pois päältä |
Valmiustila |
Pois päältä |
Kampikammion lämmitys |
||
HCE (jäähdytys); HHE (lämmitys) |
HTO |
HSB |
HOFF |
HCK |
||
Jäähdytys (SEER:n laskemiseksi) |
Keskimääräinen |
600 |
659 |
1 377 |
0 |
2 036 |
Kylmä |
300 |
436 |
828 |
0 |
1 264 |
|
Lämmin |
900 |
767 |
1 647 |
0 |
2 414 |
|
Vain lämmitys (SCOP:n laskemiseksi) |
Keskimääräinen |
1 400 |
179 |
0 |
3 672 |
3 851 |
Kylmä |
2 100 |
131 |
0 |
2 189 |
2 320 |
|
Lämmin |
1 400 |
755 |
0 |
4 345 |
5 100 |
|
Lämmitys, jos kaksitoiminen (SCOP:n laskemiseksi) |
Keskimääräinen |
1 400 |
179 |
0 |
0 |
179 |
Kylmä |
2 100 |
131 |
0 |
0 |
131 |
|
Lämmin |
1 400 |
755 |
0 |
0 |
755 |
(*1) Märkälämpötilaolosuhdetta ei vaadita testattaessa laitteita, jotka eivät höyrystä kondenssivettä.
(*2) Lämmitys- ja jäähdytystilalle suunnitelluissa laitteissa käytetään virtausta, joka saavutetaan nimellisolosuhteissa tehdyssä kokeessa jäähdytystilassa.
(*3) Ulostulolämpötilat riippuvat nimellisolosuhteissa määritellystä veden virtaamasta (osakuormasuhde 100 % jäähdytyksessä, 88 % lämmityksessä).
(*4) A-testin aikana määritelty veden virtaama laitteilla, joissa on kiinteä tai muuttuva veden virtaama.
(*5) A-testin aikana määritelty veden virtaama laitteilla, joissa on kiinteä tai muuttuva veden virtaama.
LIITE IV
Tarkastusmenettelyt
Toteuttaessaan direktiivin 2009/125/EY 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja markkinavalvontatarkastuksia jäsenvaltioiden viranomaisten on noudatettava liitteessä II säädettyjen vaatimusten osalta seuraavaa tarkastusmenettelyä:
1. |
Jäsenvaltion viranomaisten on testattava yksi laite mallia kohden. |
2. |
Ilmalämmitystuotteen, jäähdytystuotteen, korkeassa lämpötilassa käytettävän prosessijäähdytyslaitteen tai puhallinkonvektorin mallin on katsottava olevan tämän asetuksen liitteessä II asetettujen sovellettavien vaatimusten mukainen, jos
|
3. |
Jos 2 kohdassa tarkoitettuja tuloksia ei saavuteta ilmalämmitystuotteen, jäähdytystuotteen, korkeassa lämpötilassa käytettävän prosessijäähdytyslaitteen tai puhallinkonvektorin malleilla, joiden nimellinen lämmitys-, jäähdytys- tai kylmäteho on vähintään 70 kW tai joita valmistetaan alle viisi kappaletta vuodessa, on katsottava, ettei kyseinen malli eikä mikään muu malli, jonka tekniseen dokumentaatioon sisältyvät tiedot on saatu samalla perusteella, ole tämän asetuksen mukainen. |
4. |
Jos 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tuloksia ei saavuteta ilmalämmitystuotteen, jäähdytystuotteen, korkeassa lämpötilassa käytettävän prosessijäähdytyslaitteen tai puhallinkonvektorin malleilla, joiden nimellinen lämmitys-, jäähdytys- tai kylmäteho on alle 70 kW tai joita valmistetaan vähintään viisi kappaletta vuodessa, on katsottava, ettei kyseinen malli eikä mikään muu malli, jonka tekniseen dokumentaatioon sisältyvät tiedot on saatu samalla perusteella, ole tämän asetuksen mukainen. |
5. |
Jos 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja tuloksia ei saavuteta ilmalämmitystuotteen, jäähdytystuotteen, korkeassa lämpötilassa käytettävän prosessijäähdytyslaitteen tai puhallinkonvektorin malleilla, joiden nimellinen lämmitys-, jäähdytys- tai kylmäteho on alle 70 kW ja joita valmistetaan vähintään viisi kappaletta vuodessa, jäsenvaltion viranomaisten on testattava vielä kolme satunnaisesti valittua saman mallin laitetta. Ilmalämmitystuotteen, jäähdytystuotteen, korkeassa lämpötilassa käytettävän prosessijäähdytyslaitteen tai puhallinkonvektorin mallin on katsottava olevan tämän asetuksen liitteessä II asetettujen sovellettavien vaatimusten mukainen, jos
|
6. |
Jos 5 kohdassa tarkoitettuja tuloksia ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli eikä mikään muu malli, jonka tekniseen dokumentaatioon sisältyvät tiedot on saatu samalla perusteella, ole tämän asetuksen mukainen. |
7. |
Jäsenvaltioiden viranomaisten on käytettävä liitteessä III vahvistettuja mittaus- ja laskentamenetelmiä. |
8. |
Ilmalämmitystuotteiden, jäähdytystuotteiden ja korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytystuotteiden painosta ja koosta johtuvien kuljetusrajoitusten vuoksi jäsenvaltioiden viranomaiset voivat toteuttaa tarkastusmenettelyn valmistajan tiloissa ennen kuin laite otetaan käyttöön lopullisessa käyttökohteessa. |
9. |
Jäsenvaltion viranomaisten on toimitettava testitulokset ja muut asiaa koskevat tiedot muiden jäsenvaltioiden viranomaisille ja komissiolle kuukauden kuluessa mallin vaatimustenvastaisuutta koskevan päätöksen tekemisestä. |
10. |
Tässä liitteessä määritellyt tarkastuksissa sallitut poikkeamat koskevat ainoastaan jäsenvaltioiden viranomaisten suorittamia mitattujen parametrien tarkastuksia, eikä valmistaja saa käyttää niitä sallittuna poikkeamana teknisessä dokumentaatiossa annettuja arvoja määrittäessään tai tulkitessaan näitä arvoja, jotta vaatimukset saataisiin täytettyä, tai ilmoittaakseen paremman suorituskyvyn jollain muulla tavoin. |
LIITE V
Viitearvot
Tämän asetuksen voimaantuloajankohtana ilmalämmitystuotteiden ja jäähdytystuotteiden tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden, tilajäähdytyksen kausittaisen energiatehokkuuden, vuotuisen energiatehokkuuskertoimen ja typen oksidien päästöjen kannalta paras markkinoilla saatavilla oleva teknologia yksilöitiin seuraavasti:
1. |
Ilmalämmitystuotteiden ja jäähdytystuotteiden tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden ja tilajäähdytyksen kausittaisen energiatehokkuuden ja korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytystuotteiden vuotuisen energiatehokkuuskertoimen viitearvot esitetään taulukossa 30. Taulukko 30 Ilmalämmitystuotteiden ja jäähdytystuotteiden tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden ja tilajäähdytyksen kausittaisen energiatehokkuuden ja korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden vuotuisen energiatehokkuuskertoimen viitearvot
|
2. |
Typen oksidien päästöjen viitearvot typpidioksidina ilmaistuna:
|
3. |
Edellä 1 ja 2 kohdassa yksilöidyt viitearvot eivät välttämättä tarkoita, että ne voitaisiin kaikki saavuttaa samassa tuotteessa. |