1)

’muuntokertoimella’ (CC) tarkoitetaan kerrointa, joka vastaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/27/EU (1) määriteltyä EU:n sähköntuotannon arvioitua keskimääräistä 40 prosentin hyötysuhdetta; muuntokertoimen arvo on CC = 2,5;

2)

’ylemmällä lämpöarvolla’ (GCV) tarkoitetaan polttoaineen yksikkömäärään vapauttaman lämmön kokonaismäärää, kun kyseinen polttoainemäärä on palanut täydellisesti hapen vaikutuksesta ja palamistuotteet ovat jäähtyneet alkulämpötilaan; siihen sisältyy polttoaineeseen sisältyneen vesihöyryn ja polttoaineeseen sisältyneen vedyn palamisesta syntyneen vesihöyryn tiivistymislämpö;

3)

’ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalilla’ (GWP) tarkoitetaan kasvihuonekaasun vaikutusta ilmaston lämpenemiseen verrattuna hiilidioksidin (CO2 ) vaikutukseen laskettuna yhden kilogramman kasvihuonekaasumäärän lämmitysvaikutuksena suhteessa yhden kilogramman hiilidioksidimäärän lämmitysvaikutukseen 100 vuoden ajanjaksolla. Huomioon otetaan asetuksen (EU) N:o 517/2014 liitteessä I, II ja IV mainitut GWP-arvot. Kylmäaineseosten GWP-arvot lasketaan asetuksen (EU) N:o 517/2014 liitteessä IV esitetyllä menetelmällä;

4)

’ilmavirralla’ tarkoitetaan huonejäähdytyslaitteiden, huoneilmastointilaitteiden tai lämpöpumppujen ja puhallinkonvektorien sisä- ja/tai ulkoyksiköiden (tapauksen mukaan) ilman ulostulossa mitattua ilmavirtaa (m3/h) nimellisolosuhteissa jäähdytyksen tai, jos tuotteessa ei ole jäähdytystoimintoa, lämmityksen osalta;

5)

’äänitehotasolla’ (LWA ) tarkoitetaan sisällä ja/tai ulkona nimellisolosuhteissa mitattua A-painotettua äänitehotasoa desibeleinä ilmaistuna;

6)

’lisälämmittimellä’ tarkoitetaan ilmalämmitystuotteen lämmönkehitintä, joka tuottaa lisälämpöä olosuhteissa, joissa lämmityskuorma ylittää ensisijaisen lämmönkehittimen lämmitystehon;

7)

’ensisijaisella lämmönkehittimellä’ tarkoitetaan ilmalämmitystuotteen lämmönkehitintä, joka tuottaa suurimman osan lämmityskauden kokonaislämmöntuotosta;

8)

’tilalämmityksen kausittaisella energiatehokkuudella’ (ηs,h ) tarkoitetaan ilmalämmitystuotteen kattaman lämmityskauteen liittyvän vuotuisen peruslämmitystarpeen ja lämmityksen vuotuisen energiankulutuksen suhdetta, tarvittaessa korjattuna osuuksilla, joilla otetaan huomioon lämmönsäätölaitteet ja vesipumppujen sähkönkulutus, prosentteina ilmaistuna;

9)

’tilajäähdytyksen kausittaisella energiatehokkuudella’ (ηs,c ) tarkoitetaan jäähdytystuotteen kattaman jäähdytyskauteen liittyvän vuotuisen perusjäähdytystarpeen ja jäähdytyksen vuotuisen energiankulutuksen suhdetta, tarvittaessa korjattuna osuuksilla, joilla otetaan huomioon lämmönsäätölaitteet ja vesipumppujen sähkönkulutus, prosentteina ilmaistuna;

10)

’lämmönsäätölaitteella’ laitetta, joka toimii loppukäyttäjän käyttöliittymänä halutun huoneenlämpötilan arvojen ja ajoituksen suhteen ja viestittää asiaan liittyvät tiedot, kuten todellisen sisä- ja/tai ulkolämpötilan, ilmalämmitys- tai jäähdytystuotteen rajapintaan, kuten keskusyksikköön, ja auttaa näin säätämään sisälämpötilaa;

11)

’lämpötilavälillä’ (binj ) tarkoitetaan liitteen III taulukoissa 26, 27 ja 28 esitettyä ulkolämpötilan (Tj ) ja lämpötilatuntien (hj ) yhdistelmää;

12)

’lämpötilatunneilla’ (hj ) tarkoitetaan liitteen III taulukoissa 26, 27 ja 28 lämpötilaväleittäin esitettyä tuntimäärää, jona ulkolämpötila esiintyy kauden aikana, ilmaistuna tunteina vuodessa;

13)

’sisälämpötilalla’ (Tin ) tarkoitetaan sisäilman kuivalämpötilaa celsiusasteina; ilman suhteellinen kosteus voidaan ilmoittaa tämän ja vastaavan märkälämpötilan avulla;

14)

’ulkolämpötilalla’ (Tj ) tarkoitetaan ulkoilman kuivalämpötilaa celsiusasteina; ilman suhteellinen kosteus voidaan ilmoittaa tämän ja vastaavan märkälämpötilan avulla;

15)

’tehonsäädöllä’ tarkoitetaan lämpöpumpun, huoneilmastointilaitteen, huonejäähdytyslaitteen tai korkeassa lämpötilassa käytettävän prosessijäähdytyslaitteen kykyä muuttaa lämmitys- tai jäähdytystehoaan muuttamalla kylmäaineen tai -aineiden tilavuusvirtaa; tehon ilmoitetaan olevan ”kiinteä”, jos tilavuusvirtaa ei voi muuttaa, ”kaksiportainen”, jos tilavuusvirtaa muutetaan tai vaihdellaan enintään kahdessa vaiheessa, tai ”muuttuva”, jos tilavuusvirtaa muutetaan tai vaihdellaan kolmessa tai useammassa vaiheessa;

16)

’alenemiskertoimella’ ((Cdh ) lämmitystilassa ja (Cdc ) jäähdytystilassa) tarkoitetaan tuotteen jaksoittaisesta toiminnasta aiheutuvan tehohäviön määrää; jos sitä ei määritetä mittaamalla, alenemiskertoimen oletusarvo on 0,25 huoneilmastointilaitteilla ja lämpöpumpuilla ja 0,9 huonejäähdytyslaitteilla ja korkeassa lämpötilassa käytettävillä prosessijäähdytyslaitteilla;

17)

’typen oksidien päästöillä’ tarkoitetaan kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita käyttävien ilmalämmitystuotteiden tai jäähdytystuotteiden typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettuja päästöjä typpidioksidina ilmaistuna ja nimellisellä lämmitysteholla määritettynä, ilmaistuna milligrammoina kilowattituntia kohti ylemmän lämpöarvon perusteella;

18)

’ilmalämmittimellä’ tarkoitetaan ilmalämmitystuotetta, joka siirtää lämmönkehittimen tuottaman lämmön suoraan ilmaan ja tuo tai jakaa tätä lämpöä ilmakiertoisen lämmitysjärjestelmän kautta;

19)

’kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita käyttävällä ilmalämmittimellä’ tarkoitetaan ilmalämmitintä, jossa käytetään kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita polttavaa lämmönkehitintä;

20)

’sähkökäyttöisellä ilmalämmittimellä’ tarkoitetaan ilmalämmitintä, jossa käytetään Joule-ilmiötä sähkövastuslämmityksessä käyttävää lämmönkehitintä;

21)

’B1-ilmalämmittimellä’ tarkoitetaan kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita käyttävää ilmalämmitintä, joka on erityisesti suunniteltu liitettäväksi luonnollisella vedolla toimivaan savuhormiin, joka poistaa palamisjätteet sen huoneen ulkopuolelle, jossa B1-ilmalämmitin sijaitsee, ja ottamaan palamisilman suoraan kyseisestä huoneesta; tyypin B1 ilmalämmitintä markkinoidaan ainoastaan B1-ilmalämmittimenä;

22)

’C2-ilmalämmittimellä’ tarkoitetaan kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita käyttävää ilmalämmitintä, joka on erityisesti suunniteltu ottamaan palamisilman yhteisestä hormijärjestelmästä, johon on liitetty useampi kuin yksi laite, ja poistamaan savukaasut tähän hormijärjestelmään; tyypin C2-ilmalämmitintä markkinoidaan ainoastaan C2-ilmalämmittimenä;

23)

’C4-ilmalämmittimellä’ tarkoitetaan kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita käyttävää ilmalämmitintä, joka on erityisesti suunniteltu ottamaan palamisilman yhteisestä hormijärjestelmästä, johon on liitetty useampi kuin yksi laite, ja poistamaan savukaasut toiseen hormijärjestelmän piippuun; tyypin C4-ilmalämmitintä markkinoidaan ainoastaan C4-ilmalämmittimenä;

24)

’vähimmäisteholla’ tarkoitetaan ilmalämmittimen pienintä lämmitystehoa (Pmin ) kilowatteina ilmaistuna;

25)

’nimellisen lämmitystehon hyötysuhteella’ (ηnom ) tarkoitetaan nimellisen lämmitystehon ja tämän lämmitystehon saavuttamiseksi tarvittavan kokonaisottotehon suhdetta prosentteina ilmaistuna, kun kokonaisottoteho perustuu polttoaineen ylempään lämpöarvoon, jos käytetään kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita;

26)

’vähimmäistehon hyötysuhteella’ (ηpl ) tarkoitetaan vähimmäistehon ja tämän lämmitystehon saavuttamiseksi tarvittavan kokonaisottotehon suhdetta prosentteina ilmaistuna, kun kokonaisottoteho perustuu polttoaineen ylempään lämpöarvoon;

27)

’tilalämmityksen kausittaisella energiatehokkuudella aktiivitilassa’ (ηs,on ) tarkoitetaan kausittaista lämpöhyötysuhdetta kerrottuna päästöhyötysuhteella, prosentteina ilmaistuna;

28)

’kausittaisella lämpöhyötysuhteella’ (ηs,th ) tarkoitetaan nimellisen lämmitystehon hyötysuhteen ja vähimmäistehon hyötysuhteen painotettua keskiarvoa, ottaen huomioon kuoren häviöt;

29)

’päästöhyötysuhteella’ (ηs,flow ) tarkoitetaan tilalämmityksen kausittaista energiatehokkuutta aktiivitilassa laskettaessa sovellettua korjausta, jolla otetaan huomioon lämmitetyn ilman ekvivalentti ilmavirta ja lämmitysteho;

30)

’kuoren häviökertoimella’ (Fenv ) tarkoitetaan tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden häviöitä, jotka johtuvat lämmönkehittimen lämpöhäviöstä lämmitettävän tilan ulkopuolisille alueille, prosentteina ilmaistuna;

31)

’lisäsähkönkulutuksella’ tarkoitetaan tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden häviöitä, jotka johtuvat sähkönkulutuksesta nimellisellä lämmitysteholla (elmax ), vähimmäisteholla (elmin ) ja valmiustilassa (elsb ), prosentteina ilmaistuna;

32)

’sytytysliekin häviöillä’ tarkoitetaan tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden häviöitä, jotka johtuvat sytytyspolttimen tehonkulutuksesta, prosentteina ilmaistuna;

33)

’jatkuvasti palavan sytytysliekin tehonkulutuksella’ (Pign ) tarkoitetaan pääpolttimen sytyttämiseen käytettävän sytyttimen, joka voidaan sammuttaa ainoastaan käyttäjän toimin, tehonkulutusta ilmaistuna watteina ylemmän lämpöarvon perusteella;

34)

’poistoilmahäviöillä’ tarkoitetaan tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden häviöitä ajanjaksoina, joina ensisijainen lämmönkehitin ei ole toiminnassa, prosentteina ilmaistuna;

35)

’lämpöpumpulla’ tarkoitetaan ilmalämmitystuotetta:

36)

’ilma-ilmalämpöpumpulla’ tarkoitetaan lämpöpumppua, jossa on sähkö- tai polttomoottorikäyttöistä höyryn puristuskiertoa käyttävä lämmönkehitin ja jossa ulkolämmönsiirrin (höyrystin) mahdollistaa lämmön siirtämisen ympäröivästä ilmasta;

37)

’vesi/suolavesi-ilmalämpöpumpulla’ tarkoitetaan lämpöpumppua, jossa on sähkö- tai polttomoottorikäyttöistä höyryn puristuskiertoa käyttävä lämmönkehitin ja jossa ulkolämmönsiirrin (höyrystin) mahdollistaa lämmön siirtämisen vedestä tai suolavedestä;

38)

’kattolämpöpumpulla’ tarkoitetaan sähkökompressorikäyttöistä ilma-ilmalämpöpumppua, jossa höyrystin, kompressori ja lauhdutin on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi;

39)

’sorptiolämpöpumpulla’ tarkoitetaan lämpöpumppua, jonka lämmönkehitin käyttää sorptiokiertoa, joka on riippuvainen ulkoisesta polttoaineiden poltosta ja/tai lämmön toimituksesta;

40)

’multisplit-lämpöpumpulla’ tarkoitetaan lämpöpumppua, jossa on useampi kuin yksi sisäyksikkö, yksi tai useampi jäähdytyspiiri, yksi tai useampi kompressori ja yksi tai useampi ulkoyksikkö ja jossa sisäyksiköt voivat olla erikseen säädettävissä;

41)

’huoneilmastointilaitteella’ tarkoitetaan jäähdytystuotetta, jota käytetään tilojen jäähdyttämiseen ja

42)

’ilma-ilmahuoneilmastointilaitteella’ tarkoitetaan huoneilmastointilaitetta, jossa on sähkö- tai polttomoottorikäyttöistä höyryn puristuskiertoa käyttävä jäähdytysyksikkö ja jossa ulkolämmönsiirrin (lauhdutin) mahdollistaa lämmön siirtämisen ympäröivään ilmaan;

43)

’vesi/suolavesi-ilmahuoneilmastointilaitteella’ tarkoitetaan huoneilmastointilaitetta, jossa on sähkö- tai polttomoottorikäyttöistä höyryn puristuskiertoa käyttävä jäähdytysyksikkö ja jossa ulkolämmönsiirrin (lauhdutin) mahdollistaa lämmön siirtämisen veteen tai suolaveteen;

44)

’kattoilmastointilaitteella’ tarkoitetaan sähkökompressorikäyttöistä ilma-ilmahuoneilmastointilaitetta, jossa höyrystin, kompressori ja lauhdutin on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi;

45)

’multisplit-ilmastointilaitteella’ tarkoitetaan ilmastointilaitetta, jossa on useampi kuin yksi sisäyksikkö, yksi tai useampi jäähdytyspiiri, yksi tai useampi kompressori ja yksi tai useampi ulkoyksikkö ja jossa sisäyksiköt voivat olla erikseen säädettävissä;

46)

’sorptioilmastointilaitteella’ tarkoitetaan huoneilmastointilaitetta, jonka jäähdytysyksikkö käyttää sorptiokiertoa, joka on riippuvainen ulkoisesta polttoaineiden poltosta ja/tai lämmön toimituksesta;

47)

’ilma-vesihuonejäähdytyslaitteella’ tarkoitetaan huonejäähdytyslaitetta, jossa on sähkö- tai polttomoottorikäyttöistä höyryn puristuskiertoa käyttävä jäähdytysyksikkö ja jossa ulkolämmönsiirrin (lauhdutin) mahdollistaa lämmön siirtämisen ilmaan, mukaan lukien lämmönsiirto, joka perustuu ulkopuolelta lisätyn veden höyrystymiseen tähän ilmaan, edellyttäen, että laite pystyy toimimaan myös ilman lisävettä pelkästään ilmaa käyttäen;

48)

’vesi/suolavesi-vesihuonejäähdytyslaitteella’ tarkoitetaan huonejäähdytyslaitetta, jossa on sähkö- tai polttomoottorikäyttöistä höyryn puristuskiertoa käyttävä jäähdytysyksikkö ja jossa ulkolämmönsiirrin (lauhdutin) mahdollistaa lämmön siirtämisen veteen tai suolaveteen, pois lukien lämmönsiirto, joka perustuu ulkopuolelta lisätyn veden höyrystymiseen;

49)

’sorptiohuonejäähdytyslaitteella’ tarkoitetaan huonejäähdytyslaitetta, jonka jäähdytysyksikkö käyttää sorptiokiertoa, joka on riippuvainen ulkoisesta polttoaineiden poltosta ja/tai lämmön toimituksesta;

50)

’perusmitoitusolosuhteilla’ tarkoitetaan liitteen III taulukossa 24 esitettyä perusmitoituslämpötilan, suurimman kaksiarvoisen lämpötilan ja suurimman toimintarajalämpötilan yhdistelmää;

51)

’perusmitoituslämpötilalla’ tarkoitetaan liitteen III taulukossa 24 joko jäähdytykselle (Tdesign,c ) tai lämmitykselle (Tdesign,h ) esitettyä ulkolämpötilaa, jossa osakuormasuhde on 1 ja joka vaihtelee jäähdytys- tai lämmityskauden mukaan, celsiusasteina ilmaistuna;

52)

’kaksiarvoisella lämpötilalla’ (Tbiv ) tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa ulkolämpötilaa (Tj ), jossa ilmoitettu lämmitysteho on yhtä suuri kuin lämmityksen osakuorma ja jonka alapuolella ilmoitettua lämmitystehoa on täydennettävä sähköisellä varalämmitysteholla lämmityksen osakuorman saavuttamiseksi, celsiusasteina ilmaistuna;

53)

’toimintarajalämpötilalla’ (Tol ) tarkoitetaan valmistajan lämmityksen osalta ilmoittamaa ulkolämpötilaa, jonka alapuolella lämpöpumppu ei pysty tuottamaan lämmitystehoa ja ilmoitettu lämmitysteho on yhtä suuri kuin nolla, celsiusasteina ilmaistuna;

54)

’osakuormasuhteella’ (pl(Tj )) tarkoitetaan ulkolämpötilaa vähennettynä 16 °C-asteella jaettuna perusmitoituslämpötilalla vähennettynä 16 °C-asteella, joko tilajäähdytykselle tai tilalämmitykselle.

55)

’kaudella’ tarkoitetaan ympäristöolosuhteiden kokonaisuutta, josta käytetään joko nimitystä lämmityskausi tai jäähdytyskausi ja jossa kuvataan lämpötilaväleittäin ulkolämpötilojen ja kyseiseen kauteen liittyvien lämpötilatuntien yhdistelmä;

56)

’lämmityksen osakuormalla’ (Ph(Tj )) tarkoitetaan lämmityskuormaa määrätyssä ulkolämpötilassa, ja se lasketaan lämmityksen mitoituskuorman ja osakuormasuhteen tulona ja ilmaistaan kilowatteina;

57)

’jäähdytyksen osakuormalla’ (Pc(Tj )) tarkoitetaan jäähdytyskuormaa määrätyssä ulkolämpötilassa, ja se lasketaan jäähdytyksen mitoituskuorman ja osakuormasuhteen tulona ja ilmaistaan kilowatteina;

58)

’vuotuisella kylmäkertoimella’ (SEER) tarkoitetaan huoneilmastointilaitteen tai huonejäähdytyslaitteen jäähdytyskautta edustavaa yleistä kylmäkerrointa, joka on laskettu jakamalla vuotuinen perusjäähdytystarve jäähdytyksen vuotuisella energiankulutuksella;

59)

’lämmityskauden lämpökertoimella’ (SCOP) tarkoitetaan sähkökäyttöisen lämpöpumpun lämmityskautta edustavaa yleistä lämpökerrointa, joka on laskettu jakamalla vuotuinen peruslämmitystarve lämmityksen vuotuisella energiankulutuksella;

60)

’vuotuisella perusjäähdytystarpeella’ (QC ) tarkoitetaan perusjäähdytystarvetta, jota käytetään lähtökohtana SEER:in laskennassa ja joka lasketaan jäähdytyksen mitoituskuorman (Pdesign,c ) ja jäähdytyksen aktiivitilan ekvivalentin tuntimäärän (HCE ) tulona, kilowattitunteina ilmaistuna;

61)

’vuotuisella peruslämmitystarpeella’ (QH ) tarkoitetaan määrättyä lämmityskautta koskevaa peruslämmitystarvetta, jota käytetään lähtökohtana SCOP:in laskennassa ja joka lasketaan lämmityksen mitoituskuorman (Pdesign,h ) ja lämmityksen aktiivitilan ekvivalentin tuntimäärän (HHE ) tulona, kilowattitunteina ilmaistuna;

62)

’jäähdytyksen vuotuisella energiankulutuksella’ (QCE ) tarkoitetaan energiankulutusta, joka tarvitaan vuotuisen perusjäähdytystarpeen täyttämiseksi ja joka lasketaan jakamalla vuotuinen perusjäähdytystarve aktiivitilan vuotuisella kylmäkertoimella (SEERon ) ja yksikön sähkönkulutuksella termostaatti pois päältä-, valmius-, pois päältä- ja kampikammion lämmitys -tilassa jäähdytyskauden aikana, kilowattitunteina ilmaistuna;

63)

’lämmityksen vuotuisella energiankulutuksella’ (QHE) tarkoitetaan energiankulutusta, joka tarvitaan määrättyä lämmityskautta koskevan vuotuisen peruslämmitystarpeen täyttämiseksi ja joka lasketaan jakamalla vuotuinen peruslämmitystarve aktiivitilan lämmityskauden lämpökertoimella (SCOPon ) ja yksikön sähkönkulutuksella termostaatti pois päältä-, valmius-, pois päältä- ja kampikammion lämmitys -tilassa lämmityskauden aikana, kilowattitunteina ilmaistuna;

64)

’jäähdytyksen aktiivitilan ekvivalentilla tuntimäärällä’ (HCE ) tarkoitetaan oletettua vuotuista tuntimäärää, jonka ajan yksikön on tuotettava jäähdytyksen mitoituskuorma (Pdesign,c ) vuotuisen perusjäähdytystarpeen täyttämiseksi, tunteina ilmaistuna;

65)

’lämmityksen aktiivitilan ekvivalentilla tuntimäärällä’ (HHE ) tarkoitetaan oletettua vuotuista tuntimäärää, jonka ajan lämpöpumppuilmalämmittimen on tuotettava lämmityksen mitoituskuorma (Pdesign,h ) vuotuisen peruslämmitystarpeen täyttämiseksi, tunteina ilmaistuna;

66)

’aktiivitilan vuotuisella kylmäkertoimella’ (SEERon ) tarkoitetaan yksikön keskimääräistä kylmäkerrointa jäähdytystoiminnon aktiivisessa toimintatilassa, ja se johdetaan osakuormasta ja lämpötilavälin ominaiskylmäkertoimesta (EERbin(Tj )) painotettuna lämpötilatunneilla, joina lämpötilavälin olosuhteet vallitsevat;

67)

’aktiivitilan lämmityskauden lämpökertoimella’ (SCOPon ) tarkoitetaan yksikön keskimääräistä lämpökerrointa aktiivisessa toimintatilassa lämmityskaudella, ja se johdetaan osakuormasta, sähköisestä varalämmitystehosta (jos sitä tarvitaan) ja lämpötilavälin ominaislämpökertoimesta (COPbin(Tj )) painotettuna lämpötilatunneilla, joina lämpötilavälin olosuhteet vallitsevat;

68)

’lämpötilavälin ominaislämpökertoimella’ (COPbin(Tj )) tarkoitetaan lämpöpumpun kunkin lämpötilavälin binj lämpökerrointa kauden aikana esiintyvässä ulkolämpötilassa (Tj ), ja se johdetaan osakuormasta, ilmoitetusta tehosta ja ilmoitetusta lämpökertoimesta (COPd(Tj ) ja lasketaan muille lämpötilaväleille inter-/ekstrapoloimalla, tarvittaessa korjattuna sovellettavalla alenemiskertoimella;

69)

’lämpötilavälin ominaiskylmäkertoimella’ (EERbin(Tj )) tarkoitetaan kunkin lämpötilavälin binj ominaista kylmäkerrointa kauden aikana esiintyvässä ulkolämpötilassa (Tj ), ja se johdetaan osakuormasta, ilmoitetusta tehosta ja ilmoitetusta kylmäkertoimesta (EERd(Tj )) ja lasketaan muille lämpötilaväleille inter-/ekstrapoloimalla, tarvittaessa korjattuna sovellettavalla alenemiskertoimella;

70)

’ilmoitetulla lämmitysteholla’ (Pdh(Tj )) tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa lämpöpumpun höyry-puristusjäähdytyskierron lämmitystehoa ulkolämpötilassa (Tj ) ja sisälämpötilassa (Tin ), kilowattitunteina ilmaistuna;

71)

’ilmoitetulla jäähdytysteholla’ (Pdc(Tj )) tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa huoneilmastointilaitteen tai huonejäähdytyslaitteen höyry-puristusjäähdytyskierron jäähdytystehoa ulkolämpötilassa (Tj) ja sisälämpötilassa (Tin ), kilowattitunteina ilmaistuna;

72)

’lämmityksen mitoituskuormalla’ (Pdesign,h ) tarkoitetaan lämpöpumppuun perusmitoituslämpötilassa kohdistuvaa lämmityskuormaa, jolloin lämmityksen mitoituskuorma (Pdesign,h ) on yhtä suuri kuin lämmityksen osakuorma ulkolämpötilassa (Tj ), joka on yhtä suuri kuin lämmityksen perusmitoituslämpötila (Tdesign,h ), kilowatteina ilmaistuna;

73)

’jäähdytyksen mitoituskuormalla’ (Pdesign,c ) tarkoitetaan huonejäähdytyslaitteeseen tai huoneilmastointilaitteeseen perusmitoituslämpötilassa kohdistuvaa jäähdytyskuormaa, jolloin jäähdytyksen mitoituskuorma (Pdesign,c ) on yhtä suuri kuin ilmoitettu jäähdytysteho ulkolämpötilassa (Tj ), joka on yhtä suuri kuin jäähdytyksen perusmitoituslämpötila (Tdesign,c ), kilowatteina ilmaistuna;

74)

’ilmoitetulla lämpökertoimella’ (COPd(Tj )) tarkoitetaan lämpökerrointa rajallisessa määrässä määrättyjä lämpötilavälejä (j) ulkolämpötilassa (Tj);

75)

’ilmoitetulla kylmäkertoimella’ (EERd(Tj ) tarkoitetaan kylmäkerrointa rajallisessa määrässä määrättyjä lämpötilavälejä (j) ulkolämpötilassa (Tj);

76)

’sähköisellä varalämmitysteholla’ (elbu(Tj )) tarkoitetaan sellaisen todellisen tai oletetun lisälämmittimen, jonka COP on 1, lämmitystehoa, joka täydentää ilmoitettua lämmitystehoa (Pdh(Tj )) lämmityksen osakuorman (Ph(Tj )) saavuttamiseksi, jos Pdh(Tj ) on pienempi kuin Ph(Tj ) ulkolämpötilassa (Tj ), kilowatteina ilmaistuna;

77)

’tehosuhteella’ tarkoitetaan lämmityksen osakuormaa (Ph(Tj )) jaettuna ilmoitetulla lämmitysteholla (Pdh(Tj )) tai jäähdytyksen osakuormaa (Pc(Tj )) jaettuna ilmoitetulla jäähdytysteholla (Pdc(Tj ));

78)

’aktiivisella toimintatilalla’ tarkoitetaan sitä ajanjaksoa vastaavaa tilaa, jona rakennus aiheuttaa jäähdytys- tai lämmityskuormaa ja yksikön jäähdytys- tai lämmitystoiminto on aktivoituneena. Tilan aikana yksikkö voi olla vuorotellen päällä ja pois päältä halutun sisälämpötilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi.

79)

’valmiustilalla’ tarkoitetaan tilaa, jossa ilmalämmitin, huonejäähdytyslaite, huoneilmastointilaite tai lämpöpumppu on kytkettynä verkkovirtalähteeseen, on riippuvainen verkkovirtalähteen syöttämästä energiasta toimiakseen tarkoitetulla tavalla ja tarjoaa määräämättömän ajan ainoastaan seuraavat toiminnot: uudelleenaktivointitoiminto tai uudelleenaktivointitoiminto ja pelkkä uudelleenaktivoitavuuden ilmaisin ja/tai tieto- tai tilanäyttö;

80)

’uudelleenaktivointitoiminnolla’ tarkoitetaan toimintoa, jolla helpotetaan muiden toimintatilojen kuten aktiivisen toimintatilan aktivointia kaukokytkimellä, verkon kautta tapahtuva kaukosäätö mukaan luettuna, sisäisellä tunnistimella tai ajastimella tilaan, jossa käytettävissä on muita toimintoja kuten päätoiminto;

81)

’tieto- tai tilanäytöllä’ tarkoitetaan jatkuvaa toimintoa, jolla annetaan tietoja tai ilmoitetaan laitteen toimintatila näytöllä, kellonaikanäytöt mukaan luettuina;

82)

’pois päältä -tilalla’ tarkoitetaan tilaa, jossa huonejäähdytyslaite, huoneilmastointilaite tai lämpöpumppu on kytkettynä verkkovirtalähteeseen, muttei suorita mitään toimintoa. Pois päältä -tiloiksi katsotaan myös tilat, joissa yksinomaan ilmaistaan laitteen olevan pois päältä -tilassa, sekä tilat, joissa yksinomaan suoritetaan toiminnot Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/108/EY (2) mukaisen sähkömagneettisen yhteensopivuuden varmistamiseksi;

83)

’termostaatti pois päältä -tilalla’ tarkoitetaan sitä ajanjaksoa vastaavaa tilaa, jonka aikana ei aiheudu jäähdytys- tai lämmityskuormaa; tällöin yksikön jäähdytys- tai lämmitystoiminto on päällä mutta yksikkö ei ole toiminnassa; se, että laite menee vuorotellen päälle ja pois päältä aktiivisessa toimintatilassa, ei tarkoita termostaatti pois päältä -tilaa;

84)

’kampikammion lämmitys -tilalla’ tarkoitetaan tilaa, jossa yksikkö on aktivoinut lämmityslaitteen, jotta voidaan välttää kylmäaineen siirtyminen kompressoriin ja siten rajoittaa öljyn kylmäainepitoisuutta kompressorin käynnistyessä;

85)

’pois päältä -tilan tehonkulutuksella’ (POFF ) tarkoitetaan yksikön tehonkulutusta pois päältä -tilassa kilowatteina ilmaistuna;

86)

’termostaatti pois päältä -tilan tehonkulutuksella’ (PTO ) tarkoitetaan yksikön tehonkulutusta termostaatti pois päältä -tilassa kilowatteina ilmaistuna;

87)

’valmiustilan tehonkulutuksella’ (PSB ) tarkoitetaan yksikön tehonkulutusta valmiustilassa kilowatteina ilmaistuna;

88)

’kampikammion lämmitys -tilan tehonkulutuksella’ (PCK ) tarkoitetaan yksikön tehonkulutusta kampikammion lämmitys -tilassa kilowatteina ilmaistuna;

89)

’pois päältä -tilan käyttötunneilla’ (HOFF ) tarkoitetaan vuotuista tuntimäärää [h/v], jonka ajan yksikön katsotaan olevan pois päältä -tilassa; tuntimäärää riippuu määrätystä kaudesta ja toiminnosta;

90)

’termostaatti pois päältä -tilan käyttötunneilla’ (HTO ) tarkoitetaan vuotuista tuntimäärää [h/v], jonka ajan yksikön katsotaan olevan termostaatti pois päältä -tilassa; tuntimäärää riippuu määrätystä kaudesta ja toiminnosta;

91)

’valmiustilan käyttötunneilla’ (HSB ) tarkoitetaan vuotuista tuntimäärää [h/v], jonka ajan yksikön katsotaan olevan valmiustilassa; tuntimäärää riippuu määrätystä kaudesta ja toiminnosta;

92)

’kampikammion lämmitys -tilan käyttötunneilla’ (HCK ) tarkoitetaan vuotuista tuntimäärää [h/v], jonka ajan yksikön katsotaan olevan kampikammion lämmitys -tilassa; tuntimäärää riippuu määrätystä kaudesta ja toiminnosta;

93)

’jäähdytystilan vuotuisella primäärienergiakertoimella’ (SPERc ) tarkoitetaan jäähdytyskautta edustavaa polttoainekäyttöisen huoneilmastointilaitteen tai huonejäähdytyslaitteen yleistä kylmäkerrointa;

94)

’vuotuisella kaasun käytön tehokkuudella jäähdytystilassa’ (SGUEc ) tarkoitetaan kaasun käytön tehokkuutta koko jäähdytyskauden aikana;

95)

’kaasun käytön tehokkuudella osakuormalla’ tarkoitetaan kaasun käytön tehokkuutta jäähdytyksessä (GUEc,bin ) tai lämmityksessä (GUEh,bin ) ulkolämpötilassa Tj ;

96)

’kaasun käytön tehokkuudella ilmoitetulla teholla’ tarkoitetaan kaasun käytön tehokkuutta jäähdytyksessä (GUEcDC ) tai lämmityksessä (GUEhDC ) liitteen III taulukossa 21 määritellyissä osakuormaolosuhteissa, korjattuna yksikön mahdollisen jaksoittaisen toiminnan huomioon ottamiseksi, jos hyötyjäähdytysteho (QEc ) on suurempi kuin jäähdytyskuorma (Pc(Tj )) tai hyötylämmitysteho (QEc ) on suurempi kuin lämmityskuorma (Ph(Tj ));

97)

’hyötyjäähdytysteholla’ (QEc ) tarkoitetaan mitattua jäähdytystehoa korjattuna lämmönsiirtoainetta sisälämmönsiirtimen läpi kierrättävän laitteen (yhden tai useamman pumpun tai tuulettimen) tuottaman lämmön huomioon ottamiseksi, kilowatteina ilmaistuna;

98)

’hyötylämmön talteenottoteholla’ tarkoitetaan mitattua lämmöntalteenottotehoa korjattuna lämmöntalteenottopiirin laitteen (yhden tai useamman pumpun) tuottaman lämmön huomioon ottamiseksi joko jäähdytyksen (QEhr,c ) tai lämmityksen (QEhr,h ) osalta, kilowatteina ilmaistuna;

99)

’jäähdytyksen mitatulla lämmönsyötöllä’ (Qgmc ) tarkoitetaan mitattua polttoainepanosta liitteen III taulukossa 21 määritellyissä osakuormaolosuhteissa, kilowatteina ilmaistuna;

100)

’jäähdytystilan vuotuisella lisäenergiakertoimella’ (SAEFc ) tarkoitetaan lisäenergiatehokkuutta jäähdytyskaudella, mukaan lukien termostaatti pois päältä-, valmius-, pois päältä- ja kampikammion lämmitys -tilan vaikutus;

101)

’vuotuisella perusjäähdytystarpeella’ (QC ) tarkoitetaan vuotuista jäähdytystarvetta, joka lasketaan jäähdytyksen mitoituskuormana (Pdesign,c ) kerrottuna jäähdytyksen aktiivitilan ekvivalentilla tuntimäärällä (HCE );

102)

’jäähdytystilan vuotuisella lisäenergiakertoimella aktiivitilassa’ (SAEFc,on ) tarkoitetaan lisäenergiatehokkuutta jäähdytyskaudella, pois lukien termostaatti pois päältä-, valmius-, pois päältä- ja kampikammion lämmitys -tilan vaikutus;

103)

’jäähdytystilan lisäenergiakertoimella osakuormalla’ (AEFc,bin ) tarkoitetaan lisäenergiatehokkuutta, kun jäähdytys toimii ulkolämpötilassa (Tj );

104)

’sähkön ottoteholla jäähdytystilassa’ (PEc ) tarkoitetaan jäähdytyksen tehollista sähkön ottotehoa kilowatteina;

105)

’lämmitystilan vuotuisella primäärienergiakertoimella’ (SPERh ) tarkoitetaan lämmityskautta edustavaa polttoainekäyttöisen lämpöpumpun yleistä lämpökerrointa;

106)

’vuotuisella kaasun käytön tehokkuudella lämmitystilassa’ (SGUEh ) tarkoitetaan kaasun käytön tehokkuutta lämmityskauden aikana;

107)

’hyötylämmitysteholla’ (QEh ) tarkoitetaan mitattua lämmitystehoa korjattuna lämmönsiirtoainetta sisälämmönsiirtimen läpi kierrättävän laitteen (yhden tai useamman pumpun tai tuulettimen) tuottaman lämmön huomioon ottamiseksi, kilowatteina ilmaistuna;

108)

’lämmityksen mitatulla lämmönsyötöllä’ (Qgmh ) tarkoitetaan mitattua polttoainepanosta liitteen III taulukossa 21 määritellyissä osakuormaolosuhteissa, kilowatteina ilmaistuna;

109)

’lämmitystilan vuotuisella lisäenergiakertoimella’ (SAEFh ) tarkoitetaan lisäenergiatehokkuutta lämmityskaudella, mukaan lukien termostaatti pois päältä-, valmius-, pois päältä- ja kampikammion lämmitys -tilan vaikutus;

110)

’vuotuisella peruslämmitystarpeella’ (QH ) tarkoitetaan vuotuista lämmitystarvetta, joka lasketaan lämmityksen mitoituskuormana kerrottuna lämmityksen aktiivitilan ekvivalentilla tuntimäärällä (HHE );

111)

’lämmitystilan vuotuisella lisäenergiakertoimella aktiivitilassa’ (SAEFh,on ) tarkoitetaan lisäenergiatehokkuutta lämmityskaudella, pois lukien termostaatti pois päältä-, valmius-, pois päältä- ja kampikammion lämmitys -tilan vaikutus;

112)

’lämmitystilan lisäenergiakertoimella osakuormalla’ (AEFh,bin ) tarkoitetaan lisäenergiatehokkuutta, kun lämmitys toimii ulkolämpötilassa (Tj );

113)

’lisäenergiakertoimella ilmoitetulla teholla’ tarkoitetaan lisäenergiakerrointa jäähdytyksessä (AEFc,dc ) tai lämmityksessä (AEFh,dc ) liitteen III taulukossa 21 määritellyissä osakuormaolosuhteissa, korjattuna yksikön mahdollisen jaksoittaisen toiminnan huomioon ottamiseksi, jos hyötyjäähdytysteho (QEc ) on suurempi kuin jäähdytyskuorma (Pc(Tj )) tai hyötylämmitysteho (QEc ) on suurempi kuin lämmityskuorma (Ph(Tj ));

114)

’sähkön ottoteholla lämmitystilassa’ (PEh ) tarkoitetaan lämmityksen tehollista sähkön ottotehoa kilowatteina;

115)

’polttomoottorikäyttöisten lämpöpumppujen, huonejäähdytyslaitteiden ja huoneilmastointilaitteiden typen oksidien päästöillä’ tarkoitetaan polttomoottorikäyttöisten lämpöpumppujen, huonejäähdytyslaitteiden ja huoneilmastointilaitteiden typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettuja päästöjä, jotka on mitattu nimellisolosuhteissa moottorin ekvivalenttia kierroslukua käyttäen ja ilmaistaan milligrammoina typpidioksidia polttoainepanoksen kilowattituntia kohti ylemmän lämpöarvon perusteella;

116)

’moottorin ekvivalentilla kierrosluvulla’ (Erpmequivalent ) tarkoitetaan kierroksina minuutissa ilmaistua polttomoottorin käyntinopeutta, joka lasketaan lämmityksen (tai jäähdytyksen, jos tuotteessa ei ole lämmitystoimintoa) 70, 60, 40 ja 20 prosentin osakuormasuhdetta edustavien moottorin kierroslukujen perusteella soveltaen niihin vastaavia painotuskertoimia 0,15, 0,25, 0,30 ja 0,30;

117)

’nimellisottoteholla’ (DA ) tarkoitetaan sähkön ottotehoa, jonka korkeassa lämpötilassa käytettävä prosessijäähdytyslaite (mukaan lukien kompressori, jäähdyttimen puhallin (puhaltimet) tai pumppu (pumput), höyrystimen pumppu (pumput) ja mahdolliset apulaitteet) tarvitsee saavuttaakseen nimellisen kylmätehon, ilmaistuna kilowatteina kahden desimaalin tarkkuudella;

118)

’nimelliskylmäkertoimella’ (EERA ) tarkoitetaan kilowatteina ilmaistua nimellistä kylmätehoa jaettuna kilowatteina ilmaistulla nimellisottoteholla, ilmaistuna kahden desimaalin tarkkuudella;

119)

’vuotuisella energiatehokkuuskertoimella’ (SEPR) tarkoitetaan korkeassa lämpötilassa käytettävän prosessijäähdytyslaitteen nimellisolosuhteiden tehokkuuskerrointa, joka edustaa vuoden mittaan tapahtuvia kuormituksen ja ympäristön lämpötilan vaihteluita ja lasketaan vuotuisen jäähdytystarpeen ja vuotuisen sähkönkulutuksen suhteena;

120)

’vuotuisella jäähdytystarpeella’ tarkoitetaan kunkin lämpötilavälin jäähdytyskuorman ja vastaavan lämpötilatuntien määrän tulojen summaa;

121)

’jäähdytyskuormalla’ tarkoitetaan nimellistä kylmätehoa kerrottuna korkeassa lämpötilassa käytettävän prosessijäähdytyslaitteen osakuormasuhteella, ilmaistuna kilowatteina kahden desimaalin tarkkuudella;

122)

’osakuormalla’ (PC(Tj )) tarkoitetaan jäähdytyskuormaa tietyssä ympäristölämpötilassa (Tj ), laskettuna täytenä kuormana kerrottuna samaa ympäristölämpötilaa Tj vastaavalla korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden osakuormasuhteella, ilmaistuna kilowatteina kahden desimaalin tarkkuudella;

123)

’korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden osakuormasuhteella’ (PR(Tj )) tarkoitetaan:

124)

’vuotuinen sähkönkulutus’ lasketaan kunkin lämpötilavälin jäähdytystarpeen ja lämpötilavälin vastaavan kylmäkertoimen suhteen summana kerrottuna vastaavalla lämpötilatuntien määrällä;

125)

’ympäristölämpötilalla’ tarkoitetaan:

126)

’ympäristön vertailulämpötilalla’ tarkoitetaan celsiusasteina ilmaistua ympäristölämpötilaa, jossa korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden osakuormasuhde on 1. Vertailulämpötila on 35 °C. Ilmalauhdutteisilla korkeassa lämpötilassa käytettävillä prosessijäähdytyslaitteilla ilman syöttölämpötilaksi lauhduttimeen määritellään 35 °C ja vesilauhdutteisilla korkeassa lämpötilassa käytettävillä prosessijäähdytyslaitteilla veden syöttölämpötilaksi lauhduttimeen määritellään 30 °C, kun ulkoilman lämpötilan lauhduttimessa on 35 °C;

127)

’osakuorman kylmäkertoimella’ (EERPL(Tj )) tarkoitetaan vuoden jokaisen lämpötilavälin kylmäkerrointa johdettuna määrättyjen lämpötilavälien ilmoitetusta lämpökertoimesta (EERDC ) ja laskettuna muille lämpötilaväleille lineaarisesti interpoloimalla;

128)

’ilmoitetulla jäähdytystarpeella’ tarkoitetaan jäähdytyskuormaa määritellyissä lämpötilavälin olosuhteissa laskettuna nimellisenä kylmätehona kerrottuna vastaavalla korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden osakuormasuhteella;

129)

’ilmoitetulla kylmäkertoimella’ (EERDC ) tarkoitetaan korkeassa lämpötilassa käytettävän prosessijäähdytyslaitteen kylmäkerrointa määrätyssä mittauspisteessä, tarvittaessa korjattuna alenemiskertoimella, jos pienin ilmoitettu kylmäteho on suurempi kuin jäähdytyskuorma, tai interpoloituna, jos lähimmät ilmoitetut kylmätehot ovat jäähdytyskuorman ylä- ja alapuolella;

130)

’ilmoitetulla ottoteholla’ tarkoitetaan sähkön ottotehoa, jonka korkeassa lämpötilassa käytettävä prosessijäähdytyslaite tarvitsee saavuttaakseen ilmoitetun kylmätehon määrätyssä mittauspisteessä;

131)

’ilmoitetulla kylmäteholla’ tarkoitetaan korkeassa lämpötilassa käytettävän jäähdytyslaitteen tuottamaa kylmätehoa ilmoitetun jäähdytystarpeen saavuttamiseksi määrätyssä mittauspisteessä;

132)

’sähkön kokonaisottoteholla’ (Pelec ) tarkoitetaan yksikön, mukaan lukien tuuletin (tuulettimet) ja apulaitteet, käyttämää kokonaissähkötehoa.

1.

Ilmalämmitystuotteiden tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus:

2.

Jäähdytystuotteiden tilajäähdytyksen kausittainen energiatehokkuus:

3.

Korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden vuotuinen energiatehokkuuskerroin:

4.

Typen oksidien päästöt:

5.

Tuotetiedot:

Taulukko 9

Ilmalämmittimiä koskevat tietovaatimukset

Taulukko 10

Huonejäähdytyslaitteita koskevat tietovaatimukset

Taulukko 11

Ilma-ilmahuoneilmastointilaitteita koskevat tietovaatimukset

Taulukko 12

Vesi/suolavesi-ilmahuoneilmastointilaitteita koskevat tietovaatimukset

Taulukko 13

Puhallinkonvektoreita koskevat tietovaatimukset

Taulukko 14

Lämpöpumppuja koskevat tietovaatimukset

Taulukko 15

Korkeassa lämpötilassa käytettäviä prosessijäähdytyslaitteita koskevat tietovaatimukset

1.

Tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattamiseksi ja niiden noudattamisen varmentamiseksi tarvittavissa mittauksissa ja laskelmissa on käytettävä yhdenmukaistettuja standardeja, joiden viitenumerot on julkaistu tätä tarkoitusta varten Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai muita luotettavia, tarkkoja ja toistettavissa olevia menetelmiä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt menetelmät. Niissä on sovellettava 2–8 kohdassa määriteltyjä vaatimuksia ja teknisiä parametreja.

2.

Mittauksia ja laskelmia koskevat yleiset vaatimukset

3.

Ilmalämmittimien tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus:

4.

Sähkömoottorikäyttöisten huonejäähdytyslaitteiden ja huoneilmastointilaitteiden tilajäähdytyksen kausittainen energiatehokkuus:

5.

Polttomoottorikäyttöisten huonejäähdytyslaitteiden ja huoneilmastointilaitteiden tilajäähdytyksen kausittainen energiatehokkuus:

6.

Sähkökäyttöisten lämpöpumppujen tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus:

7.

Polttomoottorikäyttöisten lämpöpumppujen tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus:

8.

Korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden mittauksia ja laskelmia koskevat yleiset vaatimukset:

a)

vertailulämpötilan ulkolämmönsiirtimessä on oltava 35 °C ilmalauhdutteisten korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdytyslaitteiden osalta ja veden syöttölämpötilan lauhduttimessa 30 °C (mittauspisteen ulkolämpötila 35 °C) vesilauhdutteisten korkeassa lämpötilassa käytettävien prosessijäähdyttimien osalta;

b)

nesteen ulostulolämpötilan sisälämmönsiirtimessä on oltava 7 °C (kuivalämpötila);

c)

Euroopan unionin keskimääräisiä ilmasto-olosuhteita vuoden mittaan edustavien lämpötilavaihtelujen ja vastaavien tuntimäärien, joina kyseiset lämpötilat esiintyvät, on oltava taulukon 28 mukaiset;

d)

korkeassa lämpötilassa käytettävän prosessijäähdytyslaitteen tehonsäädön tyypistä riippuvan jaksoittaisen toiminnan aiheuttaman energiatehokkuuden alenemisen vaikutus on mitattava tai on käytettävä oletusarvoa.