19.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 313/2

(1)

Tässä asetuksessa on tarkoitus eritellä perusteet sen määrittämiseksi, kohdistuuko johdannaislajiin tai johdannaislajin alaryhmään riittävästi kolmansien osapuolten osto- ja myyntihalukkuutta. Kun Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV) on todennut, että jonkin johdannaislajin olisi kuuluttava määritysvelvollisuuden piiriin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (2) mukaisesti ja että kyseiset johdannaiset on otettu kaupankäynnin kohteeksi tai niillä käydään kauppaa kauppapaikassa, sen olisi nojauduttava tässä asetuksessa säädettyihin perusteisiin määrittääkseen, katsotaanko kyseiset johdannaiset tai niiden alaryhmä riittävän likvideiksi kaupankäyntiin yksinomaan kauppapaikoissa.

(2)

Asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädetään, että johdannaiset katsotaan OTC-kauppoina täytäntöönpantaviksi, kun niillä ei käydä kauppaa säännellyllä markkinalla eikä niihin sovelleta sellaisen markkinan sääntöjä. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU (3) mukainen OTC-johdannaisten määritelmä on puolestaan suppeampi, sillä se käsittää johdannaiset, joilla ei käydä kauppaa säännellyllä markkinalla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä ja joihin ei sovelleta niiden sääntöjä. EAMV:n olisi sen vuoksi arvioitava, missä määrin kauppoja toteutetaan jo kauppapaikoissa tietyn johdannaislajin tai sen alaryhmän osalta, ja verrattava tätä kauppapaikan ulkopuolisen kaupankäynnin määrään. Kauppapaikan ulkopuolisen kaupankäynnin yleisyyden ei kuitenkaan pitäisi automaattisesti tarkoittaa sitä, että jokin johdannaislaji tai sen alaryhmä ei sovellu kaupankäyntivelvollisuuden piiriin. EAMV:n olisi lisäksi otettava huomioon kaupankäyntivelvollisuuden ennakoitu vaikutus ja tarkasteltava yhtäältä mahdollisuutta kohentaa likviditeettiä ja markkinoiden eheyttä lisäämällä avoimuutta ja rahoitusvälineiden saatavuutta ja toisaalta tällaisen päätöksen mahdollisia kielteisiä seurauksia.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 600/2014 2 artiklan 17 kohdan a alakohdan mukaisessa muiden kuin oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden likvidien markkinoiden määritelmässä on yhteneväisyyttä verrattuna kyseisen asetuksen 32 artiklan 3 kohdassa säädettyihin perusteisiin, joiden mukaisesti määritetään, onko johdannaislaji tai sen alaryhmä riittävän likvidi, ja näiden tekijöiden osalta tehdyt arvioinnit olisikin otettava keskenään huomioon, jotta johdonmukaistettaisiin rahoitusvälineiden kohtelua. Sellaista johdannaislajia tai sen alaryhmää, jolla avoimuusvaatimuksia sovellettaessa katsotaan olevan likvidit markkinat, ei pitäisi automaattisesti katsoa riittävän likvidiksi kaupankäyntivelvollisuuden kannalta. Määrälliset kynnysarvot ja laadulliset painotukset voivat vaihdella arvioinneille asetettujen tavoitteiden mukaan.

(4)

Johdannaisille asetetun kaupankäyntivelvollisuuden piiriin kuuluu mahdollisesti monia erilaisia rahoitusvälineitä, joilla on omat ominaispiirteensä. Kun tämän lisäksi otetaan huomioon finanssimarkkinoiden jatkuva kehittyminen ja kyseeseen tulevien kansallisten markkinoiden monimuotoisuus, on mahdotonta määrittää johdannaislajeittain tyhjentävää luetteloa, jossa määritettäisiin osatekijät, joilla on merkitystä arvioitaessa kolmansien osapuolten osto- ja myyntihalukkuutta tai määritettäessä tietylle osatekijälle annettavaa painotusta.

(5)

Olisi kuitenkin selvennettävä menettelyä, jossa määritetään, onko johdannaisluokka tai sen alaryhmä riittävän likvidi, ja tätä varten on tarpeen vahvistaa perusteet, jotka koskevat kauppojen keskimääräistä toteutustiheyttä, kauppojen keskikokoa, aktiivisten markkinaosapuolten lukumäärää ja tyyppiä sekä osto- ja myyntihintojen keskimääräistä erotusta. Mainitut tekijät yhdessä osoittavat kolmansien osapuolten osto- ja myyntihalukkuuden määrän.

(6)

Tarkkailujakson, jota käytetään määritettäessä, onko johdannaislaji tai sen alaryhmä riittävän likvidi kaupankäyntiin yksinomaan kauppapaikoissa, olisi vaihdeltava kulloisenkin johdannaislajin tai sen alaryhmän mukaan. Sen olisi oltava riittävän pitkä, jotta varmistetaan, etteivät kerätyt tiedot vääristy sellaisten tapahtumien vuoksi, jotka saattavat aiheuttaa epätavanomaisia kaupankäyntimalleja. Tarkkailujakson olisi joka tapauksessa oltava vähintään kolme kuukautta.

(7)

Tässä asetuksessa selostetut perusteet olisi suunniteltava niin, että yhdestä johdannaisesta tai johdannaislajeista tehtyä arviointia voidaan verrata muihin johdannaisiin tai johdannaislajeihin, joilla on samanlaiset ominaisuudet. Ominaisuuksiltaan samanlaisten johdannaislajien yksilöinti voi kattaa useita osatekijöitä, kuten niiden kaupankäyntivaluutta, eräpäivät, sopimuksen maturiteetin alkamisajankohta sekä se, ovatko ne vakiosopimuksen mukaisia ja ovatko ne äskettäin tehtyjä (”on-the-run”) sopimuksia.

(8)

EAMV:n olisi käytettävä aikaisempia tietoja likviditeetin muutoksista, kun se määrittää, onko johdannaislaji tai sen alaryhmä riittävän likvidi kaupankäyntiin yksinomaan kauppapaikoissa ja onko se riittävän likvidi ainoastaan tiettyä kokoa pienemmissä liiketoimissa. Näille arvioinneille asetetut kynnysarvot voivat vaihdella johdannaislajien tai niiden alaryhmien välillä riippuen kyseisten lajien tai alaryhmien ominaisuuksista ja nimellisarvosta. Osto- ja myyntihintojen erotuksen arvioinnissa EAMV:n olisi kiinnitettävä huomiota sekä osto- ja myyntihintojen keskimääräiseen erotukseen että tällaisten erotusten saatavuuteen ja otettava huomioon, että erotuksen puuttuminen tai liian iso erotus ovat merkkejä riittämättömästä likviditeetistä ja että tällaiset erotukset voivat supistua kaupankäyntivelvollisuuden myötä, kun avoimuus ja rahoitusvälineiden saatavuus paranevat.

(9)

Arvioinnissaan EAMV:n olisi jätettävä laskelmiensa ulkopuolelle sellaiset kaupat, jotka ovat selvästi tunnistettavissa kaupan jälkeisiksi riskinvähennyskaupoiksi, joilla vähennetään johdannaissalkkujen muita kuin markkinariskejä. Jos sellaiset liiketoimet otettaisiin huomioon kaupankäyntivelvollisuutta koskevassa arvioinnissa, saattaisi syntyä liioiteltu kuva kolmansien osapuolten osto- ja myyntihalukkuudesta.

(10)

Arviointinsa yhteydessä EAMV:n olisi lisäksi otettava huomioon, onko paketoidut liiketoimet tarpeen sallia. Sijoituspalveluyritykset toteuttavat usein omaan lukuunsa tai asiakkaiden lukuun johdannaisia tai muita rahoitusvälineitä koskevia liiketoimia, jotka koostuvat useista toisiinsa liittyvistä ja keskenään ehdollisista kaupoista. Paketoidut liiketoimet antavat sijoituspalveluyrityksille ja niiden asiakkaille mahdollisuuden hallita riskejään ja parantavat finanssimarkkinoiden häiriönsietokykyä. Siksi lienee paikallaan, että jatkossakin olisi sallittua toteuttaa kahdenvälisesti kauppapaikan ulkopuolella eräitä paketoituja liiketoimia, jotka käsittävät yhden tai useamman, kaupankäyntivelvollisuuden piiriin kuuluvan johdannaisen.

(11)

Lisäksi olisi vahvistettava perusteet, joiden avulla EAMV voi määrittää, olisiko tiettyä johdannaisluokkaa tai sen alaryhmää koskevaa kaupankäyntivelvollisuutta muutettava tai olisiko kyseinen velvollisuus keskeytettävä tai peruutettava, ellei johdannaislajilla tai sen alaryhmällä enää käydä kauppaa vähintään yhdessä kauppapaikassa.

(12)

Johdonmukaisuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi on tarpeen, että tässä asetuksessa annettuja säännöksiä ja direktiivin 2014/65/EU ja asetuksen (EU) N:o 600/2014 säännöksiä sovelletaan samasta päivämäärästä lähtien.

(13)

Tämä asetus perustuu teknisten sääntelystandardien luonnoksiin, jotka EAMV on toimittanut komissiolle.

(14)

EAMV on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia tämän asetuksen perustana olevista teknisten sääntelystandardien luonnoksista, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 (4) 37 artiklalla perustetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä,

a)

niiden päivien lukumäärä, joina käytiin kauppaa;

b)

kauppojen lukumäärä.

a)

keskimääräinen päivävaihto, joka saadaan jakamalla kaikkien kauppojen nimellisarvo kaupankäyntipäivien lukumäärällä;

b)

kauppojen keskimääräinen arvo, joka saadaan jakamalla kaikkien kauppojen nimellisarvo kauppojen lukumäärällä.

a)

kyseisellä johdannaislajilla tai sen alaryhmällä kauppaa käyvien markkinaosapuolten kokonaismäärä ei ole pienempi kuin kaksi;

b)

niiden kauppapaikkojen lukumäärä, joissa johdannaislaji tai sen alaryhmä on otettu kaupankäynnin kohteeksi tai joissa käydään kauppaa johdannaislajilla tai sen alaryhmällä;

c)

markkinatakaajien ja muiden markkinaosapuolten, joita sitoo kirjallinen sitova sopimus tai velvollisuus tarjota likviditeettiä, lukumäärä.

a)

painotettu osto- ja myyntihintojen erotus, mukaan lukien volyymipainotetut osto- ja myyntihintojen erotukset, eri ajanjaksoina;

b)

osto- ja myyntihintojen erotus pörssipäivien eri ajankohtina.